Helsingin seudun kuntien on lisättävä kaavoitusta (3): Helsingin budjettiraamissa on valuvika

Helsingis­sä käy­dään paraikaa neu­vot­telu­ja kymme­nen vuo­den investoin­ti­raamista. Kevääl­lä sovit­ti­in, että investoin­tien katok­si laite­taan 435 M€/vuosi. Bud­jet­ti­ra­joi­tus on tuonut ilah­dut­tavaa suh­teel­lisu­u­den­ta­jua, kun kaikkea rahankäyt­töä joudu­taan pohti­maan suh­teessa vai­h­toe­htoisi­in menoi­hin. Näin sen pitääkin olla, vaik­ka vähän kir­paisee, kun hyvistä asioista joutuu luopumaan.

Todet­takoon, että Espoon investoin­ti­ta­so on 500 M€/vuosi. Espoo on puol­ta pienem­pi ja sen asukaslu­vun kasvu on puo­let Helsin­gin kasvu­vauhdista. Sitä se sir­paleinen yhdyskun­tarakenne tietää.

Helsin­gin investoin­tikatossa on kuitenkin val­u­vi­ka, joka pakot­taa rajoit­ta­maan asun­to­tuotan­toa, vaik­ka sitä pitäisi nopeut­taa. Kat­to kos­kee brut­toin­vestoin­te­ja, jol­loin se kos­kee silkkaa rahan­menoa aivan samal­la taval­la kun investoin­tia, jon­ka saa vuo­den kulut­tua kaksinker­taise­na takaisin. Joudu­taan pane­maan vas­takkain keskus­takir­jas­to ja asun­to­tuotan­to, vaik­ka asun­to­tuotan­to ei mak­saisi kaupungille lop­ul­ta sent­tiäkään. Ongel­ma ei ole aivan pieni, vaan vääristää päätök­sen­tekoa pahasti.

Asun­to­tuotan­non vaa­timien infra- ja palveluin­vestoin­tien hin­ta pitäisi raamis­sa olla net­tomääräisenä niin, että siitä vähen­netään ton­tin­lu­ovu­tus­tu­lot joko myyn­ti­hin­tana tai vuokratuo­ton nyk­yarvona. Vas­ta sen jäl­keen koko raamis­sa on mitään järkeä.

En tietenkään tarkoi­ta, että investoin­te­ja tuos­ta vain lisät­täisi­in maan­myyn­ti- ja vuokraus­tu­loil­la, kos­ka nuo tulot ovat nyt bud­jetis­sa sen kokoisi­na kuin ne ovat. Mut­ta nopeampi kaavoitus ja kaavo­jen nopeampi toteut­ta­mi­nen  lisää sekä meno­ja että tulo­ja. Meno­jen lisäyk­ses­tä pitää vähen­tää tulo­jen lisäys ja vain tätä ero­tus­ta tulee tarkastella.

119 vastausta artikkeliin “Helsingin seudun kuntien on lisättävä kaavoitusta (3): Helsingin budjettiraamissa on valuvika”

  1. “Joudu­taan pane­maan vas­takkain keskus­takir­jas­to ja asun­to­tuotan­to, vaik­ka asun­to­tuotan­to ei mak­saisi kaupungille lop­ul­ta senttiäkään.”

    Tähän on help­po ratkaisu: hau­dataan koko keskus­takir­jas­to, sil­lä asun­to­tuotan­to on tärkeäm­pää. Siltikin, vaik­ka nämä eivät olisi vas­takkain, olisi parem­pi vahvis­taa lähiöi­den kir­jas­to­ja jot­tei­vat kaik­ki palve­lut karkaisi keskus­taan. Pitäisi myös kysyä mikä on fyy­sis­ten kir­jas­to­jen tarpeel­lisu­us nykyään, kun melkein kaiken voi klika­ta netistä.

  2. Helsin­gin seudun kun­tien on lisät­tävä kaavoitusta 

    Kau­ni­ainen ei tai­da läm­mitä tälle ajatuk­selle. Kai miel­lyt­tävä ja väljä asuinympäristökin voi olla kun­ta­lais­ten etu.

    1. Kai miel­lyt­tävä ja väljä asuinympäristökin voi olla kun­ta­lais­ten etu

      Asukkaita/neliökilometri
      Kau­ni­ainen 1450
      Espoo 500

  3. Ei väljä asuinympäristö, kaupun­gin keskus­tan liepeil­lä, ole kun­ta­lais­ten etu. Siinä kaupun­gin talous lyhyel­lä ja pitkäl­lä aikavälil­lä kär­sii, jos kasvua, joka olisi tulos­sa, rajoite­taan. Tiivis kaavoit­ta­mi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen on kun­ta­lais­ten ja veron­mak­sajien etu.

  4. Osmo Soin­in­vaara: Asukkaita/neliökilometri
    Kau­ni­ainen 1450
    Espoo 500 

    Helsingis­sä laite­taan ton­tit puo­likkaik­si, ja väli­in jääneet viher- ja virk­istysalueet raken­netaan. Kau­ni­ainen ehkä(?) kat­soo itsen­sä jo täy­teen raken­netuk­si. Espoo voisi kas­vat­taa väestöti­heyt­tä kaavoit­ta­mal­la kansal­lispuis­ton, seu­raa­mal­la Helsin­gin mallia tai (toden­näköisim­min) muut­ta­mal­la maaseu­tu­maisia osi­aan kaupungik­si. Helsin­gin strate­gias­sa on jo pien­tä yli­ti­ivistämisen riskiä. Entis­ten satamien rak­en­t­a­mi­nen on luon­te­vaa, mut­ta mon­et muut han­kkeet jo alen­ta­vat kaupun­gin arvoa min­un silmissäni.

  5. Jär­jen käyt­tö pitäisi aina sal­lia. Tiukat investoin­ti­raamit saat­ta­vat aiheut­taa huono­ja päätök­siä myös siten, että omista järke­vistä investoin­neista siir­ry­tään kalli­iden ulkop­uolis­ten palvelu­jen käyttöön.

    Investoin­ti­raameil­la yritetään usein hillitä velka­an­tu­mista, mut­ta jotkut investoin­nit voivat vähen­tää velka­an­tu­mista. Jos kaupun­ki sijoit­taa tänä vuon­na miljoo­nan johonkin han­kkeeseen ja myy sen sit­ten ensi vuon­na kahdel­la miljoon­al­la, niin kaupunki­han voi investoimal­la pienen­tää kokon­aisvelka­ansa miljoonalla.

    Joten suun­nit­telun lähtöko­hdak­si asete­tut raamit pitää olla jous­ta­vat mon­elta kohdal­ta ei vain tärkeän asun­to­tuotan­non osalta. Koko käsite pitäisi ymmärtää jous­tavak­si eikä tiukan rajoittavaksi.

  6. Osmo: Kat­to kos­kee brut­toin­vestoin­te­ja, jol­loin se kos­kee silkkaa rahan­menoa aivan samal­la taval­la kun investoin­tia, jon­ka saa vuo­den kulut­tua kaksinker­taise­na takaisin. Joudu­taan pane­maan vas­takkain keskus­takir­jas­to ja asun­to­tuotan­to, vaik­ka asun­to­tuotan­to ei mak­saisi kaupungille lop­ul­ta senttiäkään. 

    Tässä on jotain hyvin suo­ma­laista. 1950-luvul­la Suo­mi sai huo­mau­tuk­sia muun muas­sa YK:lta, kos­ka val­tio ei ollenkaan edes tehnyt investoin­tibud­jet­tia ja käyt­töbud­jet­tia erik­seen, kuten kaikissa muis­sa län­si­mais­sa. Taustal­la olevas­sa ajat­te­lu­tavas­sa kiis­tet­ti­in, että julki­nen sek­tori ylipään­sä voi tehdä investoin­te­ja lainkaan. Koko investoin­ti-sanaa pidet­ti­in vain hienona sivistysanana, jol­la yritetään peit­el­lä, että tuh­lauk­ses­ta­han siinä on vain kysymys, kuten kaik­ki nor­maalit ja hyveel­liset ihmiset tietävät!

  7. Osmo Soin­in­vaara: Asukkaita/neliökilometri
    Kau­ni­ainen 1450
    Espoo 500 

    Ja Helsin­ki 608 as./km^2… Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan seu­raa­va opin­tomat­ka Kau­ni­aisi­in, tuonne urbaani­in mekkaan?

    Hie­man rel­e­van­tim­mal­la taval­la las­ket­tuna eli ilman meri­aluei­ta Espoon väestöti­heys oli vuo­den alus­sa 822 as./maa-km^2.

  8. Tom­mi Uschanov: …tuh­lauk­ses­ta­han siinä on vain kysymys. 

    No mut­ta investoin­ti­han on sitä kauheaa laskel­moitua voiton­tavoit­telua ellei jopa ihan keinot­telua eli siis per­im­miltään ahneutta.

  9. Nähdäk­seni yksi ongel­ma näis­sä keskusteluis­sa on, ettei ole selvää, mis­tä alue­ta­sos­ta puhutaan, kun puhutaan tiiviy­destä. Väestön­ti­hey­det ja aluete­hokku­udet riip­pu­vat kovasti siitä, minkälaisia aluer­a­jauk­sia käyt­tää. Anssi Joutsinie­mi on kir­joit­tanut mielestäni osu­vasti, että “jo euroop­palaisit­tainkin tarkastellen omi­naispi­ir­teenämme on asua liian ahtaasti liian väljässä kaupungissa”.

  10. “Jos ei ole rahaa, niin rahaa ei ole, vaik­ka olisi kuin­ka rikkaan talon poika.” 

    Vaik­ka talousarvio­su­un­nit­telus­sa kuin­ka ruve­taan han­kkei­den kir­jan­pidol­lisia net­to­ja kir­jaa­maan, niin rak­en­tamishetkel­lä pitää kuitenkin olla riihikuiv­aa tiski­in. Sen riihikuiv­an kon­ser­ni­ta­soiset han­k­in­taku­lu­vaiku­tuk­set rupea­vat äkkiä syömään myös pelkälle raken­nushankkeelle las­ket­tua net­toa. Ylivelka­an­tu­misel­la on hinta.

    Pri­or­isoin­ti tekee kipeää poli­itikoille, mut­ta heille se hom­ma on annet­tu. On ter­vet­tä kehi­tys­tä, että päät­täjät joutu­vat kuu­lostele­maan äänestäjien todel­lisia pref­er­ensse­jä tiukan paikan tullen; kun ei voi enää vain luva­ta yhdek­sää hyvää ja kym­men­tä kau­nista. Henkilöko­htais­es­ti lykkäisin esim. keskus­takir­jas­ton rak­en­tamista määräämät­tömäk­si ajaksi.

  11. Pitäisi myös kysyä mikä on fyy­sis­ten kir­jas­to­jen tarpeel­lisu­us nykyään, kun melkein kaiken voi klika­ta netistä.

    Ehkä tämä kom­ment­ti osoit­taa kaikkein parhait­en, mikä on ongel­mana Helsingis­sä. Kaupungista on jo vuosien ajan puut­tunut kun­nolli­nen pääkir­jas­to, eivätkä helsinkiläiset enää edes tajua, mihin sitä tarvit­taisi­in. Sitä sosi­aal­ista tehtävää, jota muual­la maas­sa (esim. Oulus­sa tai Tam­pereel­la) hoita­vat pääkir­jas­tot, hoitaa Helsingis­sä Aka­teem­i­nen kir­jakaup­pa. Pasi­lan “pääkir­jas­to” on syr­jässä, ruma eikä sil­lä ole samaa ase­maa kuin muiden Suomen kaupunkien pääkirjastoilla.

    Kir­jas­ton ideana on se, että sieltä ovat saatavis­sa ilmaisek­si lainaksi ne tietoläh­teet, joista muuten jou­tu­isi mak­samaan: ajan­vi­etekir­jat, tietokir­jat, aikakausle­hdet ym. Osaan näistä ei pääse verkos­sa käsik­si lainkaan, osas­ta joutuu mak­samaan ihan hirveästi.

    Lähiön sivukir­jas­to on tärkeä paik­ka, sil­lä sieltä saa tavalli­nen kansalainen tarvit­se­mansa kir­jal­lisu­u­den: romaan­it, isoim­mat aikakausle­hdet, las­tenkir­jat sekä perus­ta­son tietokir­jal­lisu­u­den. Sen sijaan sel­l­ainen yksilö, joka halu­aa sivistää itseään jol­lain erikoisem­mal­la tietokir­jal­lisu­udel­la, lukea eri alo­jen ammat­tile­htiä tai vaikka­pa 1930-luvul­la julka­istu­ja romaane­ja, joutuu väk­isin men­emään pääkir­jas­toon. Näitä aineis­to­ja (joi­ta ei todel­lakaan löy­dy netistä) ei ole tarkoituk­sen­mukaista pitää kuin yhdessä kirjastossa.

    Näin siis kir­joi­tan ihmisenä, joka käyn lapsi­neni omas­sa maakun­takir­jas­tossani noin ker­ran kuus­sa. Tuon sieltä koti­in kak­si kas­sil­lista kir­jo­ja: toisen kassin las­tenkir­jo­ja lap­sil­leni, toisen kassin näitä “erikoisem­pia aineis­to­ja” itselleni.

  12. Siperia:
    Ei väljä asuinympäristö, kaupun­gin keskus­tan liepeil­lä, ole kun­ta­lais­ten etu. Siinä kaupun­gin talous lyhyel­lä ja pitkäl­lä aikavälil­lä kär­sii, jos kasvua, joka olisi tulos­sa, rajoite­taan. Tiivis kaavoit­ta­mi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen on kun­ta­lais­ten ja veron­mak­sajien etu. 

    Tiivis rak­en­t­a­mi­nen helpot­taa joukkoli­iken­teen jär­jestämistä ja lyhen­tää työ­matko­ja. Tosin samaan päästäisi­in jo nauhakaupunki­mallil­lakin, ilman että kaik­ki välit pitää rak­en­taa umpeen. Liiken­teen lisäk­si huomioon tulee ottaa mm. ihmis­ten viihtyvyys, joka aika mon­en kohdal­la puoltaa väljyyttä.

    Myös kil­pailu suurim­man ja mah­tavim­man ase­mas­ta voi olla yksi (ei kovin ratio­naa­li­nen) syy tiivistämiselle. Kun­nat kil­pail­e­vat myös keskenään rikkaista asukkaista ja fir­moista. Mut­ta tämä on tietenkin nol­la­summapeliä, jos­sa yksi voit­taa ja toinen häviää.

  13. Osmo Soin­in­vaara: Asukkaita/neliökilometri
    Kau­ni­ainen 1450
    Espoo 500

    Paljonko Kallios­sa on, 25 tuhat­ta tai jotsin per km2?
    Seu­raako tästä, että esim. Käpylään tai Kumpu­laan pitäisi rak­en­taa lujasti lisää. Siel­lähän on niin väljää.

  14. Osmo Soin­in­vaara: Asukkaita/neliökilometri
    Kau­ni­ainen 1450
    Espoo 500

    Korkeim­mat neliöhin­nat, jot­ka vies­tivät viihty­isyy­destä jos­ta ihmiset halu­a­vat mak­saa, ovat siel­lä mis­sä on suurin asukasti­heyskin, yli 10 000 as. / km2. Yksi viihty­isyys­tek­i­jä on se, että umpiko­rt­teleista muo­dos­tu­vas­sa kan­takaupungis­sa on vähem­män meluhait­to­ja kuin esikaupungeis­sa tai edes maaseudul­la lähel­lä väyliä. Tuos­sa kar­tas­sa alin tieli­iken­teen melu­ta­so on Johan­nek­senkirkon ympäril­lä. Ullan­lin­nalainen herää toden­näköisem­min laivan sumu­torveen kuin aamun ensim­mäiseen ratikkaan.

    http://www.hri.fi/fi/sovellukset/tieliikenteen-melutasot-helsingissa/

  15. Kat­to kos­kee brut­toin­vestoin­te­ja, jol­loin se kos­kee silkkaa rahan­menoa aivan samal­la taval­la kun investoin­tia, jon­ka saa vuo­den kulut­tua kaksinker­taise­na takaisin. 

    Joo, eihän tässä järkeä ole. 

    Mut­ta ongel­ma on se, että ne luvatut tuo­tot eivät vält­tämät­tä toteudu. 

    Ts. seli­tyk­sen, anna mulle mark­ka nyt, saat huomen­na kympin takas tuot­toina on kuul­tu mon­een ker­taan. Ja se on maail­man helpoin tapa saa­da se oma han­ke läpi.

    Vähin­täänkin sit­ten pitäisi sanoa että ok, me annetaan sulle mark­ka nyt, mut­ta jos sitä kymp­piä ei tule, me ote­taan se mark­ka takas jostain vuo­den päästä.

  16. Siperia:
    Ei väljä asuinympäristö, kaupun­gin keskus­tan liepeil­lä, ole kun­ta­lais­ten etu. Siinä kaupun­gin talous lyhyel­lä ja pitkäl­lä aikavälil­lä kär­sii, jos kasvua, joka olisi tulos­sa, rajoite­taan. Tiivis kaavoit­ta­mi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen on kun­ta­lais­ten ja veron­mak­sajien etu. 

    Rohke­nen epäil­lä. En usko, että talous ja sen kasvu ovat edel­ly­tyk­siä hyvälle elämälle.

    1. Jos ei halua asua lähel­lä mui­ta ihmisiä, Suomes­ta löy­tyy kyl­lä tilaa asua kaukana kaikesta omas­sa rauhas­sa. Mut­ta mik­si pitää kieltää mui­ta asumas­ta toimivis­sa taa­jamis­sa? On oikein hyvä, jos joku asuu vapaae­htois­es­ti syr­jässä, kos­ka niin moni halu­aa asua kaupungissa.

  17. Kos­keeko tuo investoin­tikat­to vain kaupun­gin omaa bud­jet­tia vaiko koko kaupunkikonsernia?

    Jos kyse on vain ensim­mäis­es­tä tapauk­ses­ta, niin siitä vaan perus­ta­maan joku Helsin­gin alueke­hi­tys Oy, jolle pesä­mu­naksi työn­netään investoin­te­ja vaa­ti­vat alueet ja riit­tävä kasa pääo­ma­lainaa, jot­ta verokarhu voidaan pitää eril­lään mah­dol­li­sista voitoista. Kyseinen Oy voi sit­ten ihan vapaasti lait­taa ko. aluei­den infran kun­toon ja myy­dä tai vuokra­ta vapau­tuneet tontit.

    Samaa sablu­u­naa voi soveltaa myös asuntotuotantoon.

    Kas näin on investoin­ti­ra­joituk­set näp­pärästi kier­ret­ty ja samal­la ehkä muutenkin keven­net­ty kaupun­gin taset­ta. Kon­sul­toin­tipalkkion 0,5 m€ voi mak­saa erik­seen ilmoit­ta­mal­leni tilille.

    PS. vas­ta­hakoiset poli­itikot ja virkamiehet saa hel­posti han­kkeen taakse lupaile­mal­la hal­li­tus- ja hallintoneu­vostopaikko­ja, työ­paikko­ja per­heen­jäse­nille ja suku­laisille sekä kon­sult­titöitä kaverei­den fir­moille. Näistä neu­voista palkkiot voi mak­saa Jer­seyn saar­il­la sijat­se­van säätiön tilille.

    1. Samaan pääsee tuol­la net­tout­tamisel­la. Noil­la kaupun­gin osakey­htiöil­lä, jot­ka ovat kaiken demokra­t­ian ulkop­uolel­la, on suuri alt­tius investoin­da Lapin majoi­hin ja muuhun sellaiseen.

  18. Osmo:

    “Asukkaita/neliökilometri
    Kau­ni­ainen 1450
    Espoo 500″

    Kehä 3:n ulkop­uo­li­nen Espoo on mil­tei asuma­ton­ta. Siel­lä taitaa kuitenkin olla val­taosa Espoon pin­ta-alas­ta. Kehä 3:n sisäpuoleinen Espoo on kaupunki­mais­es­ti asutet­tu. Onko Espoon väestöti­heyt­tä las­ket­tu kehä 3:n sisäpuolelta?

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Samaan pääsee tuol­la net­tout­tamisel­la. Noil­la kaupun­gin osakey­htiöil­lä, jot­ka ovat kaiken demokra­t­ian ulkop­uolel­la, on suuri alt­tius investoin­da Lapin majoi­hin ja muuhun sellaiseen.

    Mut­ta jos on poli­it­tis­es­ti täysin mah­do­ton­ta luop­ua brut­tomääräis­es­tä investoin­tikatos­ta, niin eikö sil­loin pari kelo­honkamökkiä jos­sain Saariseläl­lä ole pieni hin­ta siitä, että sato­jen miljoonien investoin­nit saataisi­in liikkelle? Lisäk­si muu­ta­ma pop­ulistin alku pää­sisi tule­vaisu­udessa hel­posti val­tu­us­toon vaa­ti­mal­la “rötösh­er­ro­jen” päitä vadille.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ei halua asua lähel­lä mui­ta ihmisiä, Suomes­ta löy­tyy kyl­lä tilaa asua kaukana kaikesta omas­sa rauhas­sa. Mut­ta mik­si pitää kieltää mui­ta asumas­ta toimivis­sa taa­jamis­sa? On oikein hyvä, jos joku asuu vapaae­htois­es­ti syr­jässä, kos­ka niin moni halu­aa asua kaupungissa. 

    Eikös tutkimusten (?) mukaan kuitenkin enem­mistö suo­ma­lai­sista halua asua omakoti­talos­sa? Vai onko se nykyään keskus­tan kerrostalokaksiossa?

    1. Eräskikn tutkimus sanoo, että enem­mistö suo­ma­lai­sista halu­aa juo­da aamul­la kahvia. Haljuaako Kari S kieltää teen juomisen. Suomes­sa on varat­tu alle promille ker­rostalo­ton­teik­si. Eivätkö ne 999 promil­lea riitä omakotiasujille.

  21. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:… joka halu­aa sivistää itseään jol­lain erikoisem­mal­la tietokir­jal­lisu­udel­la, lukea eri alo­jen ammat­tile­htiä tai vaikka­pa 1930-luvul­la julka­istu­ja romaane­ja, joutuu väk­isin men­emään pääkir­jas­toon. Näitä aineis­to­ja (joi­ta ei todel­lakaan löy­dy netistä) ei ole tarkoituk­sen­mukaista pitää kuin yhdessä kirjastossa. 

    Erikoisem­pi mate­ri­aali löy­tyy Helsingis­säkin netin kaut­ta ja on tilat­tavis­sa sinne lähiökir­jas­toon. Mon­u­men­taali-wow-arkkite­htu­uril­la ja nuoriso­ta­lo-olo­huoneel­la ei ole tar­jot­ta­vana mitään sel­l­aista joka kor­vaisi sen kus­tan­ta­misek­si sul­jet­ta­vat lähikirjastot.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ei halua asua lähel­lä mui­ta ihmisiä, Suomes­ta löy­tyy kyl­lä tilaa asua kaukana kaikesta omas­sa rauhas­sa. Mut­ta mik­si pitää kieltää mui­ta asumas­ta toimivis­sa taa­jamis­sa? On oikein hyvä, jos joku asuu vapaae­htois­es­ti syr­jässä, kos­ka niin moni halu­aa asua kaupungissa.

    Mut­ta eräskin OS ehdot­ti juuri, että Suomen men­estyk­sen takaamisek­si mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään mah­dol­lisim­man nopeasti Helsin­gin seudulle. Tarkoit­taako tämä, että noil­ta siir­ret­täviltä kiel­letään haja-asu­tusalueel­la asum­i­nen, tai hei­dät jol­lain taval­la pain­os­te­taan muut­ta­maan Helsin­gin seudulle? Annetaan vapaae­htois­es­ti haja-asu­tusalueil­la asu­vien asua siel­lä, ja vapaae­htois­es­ti ker­rostalokeskit­tymis­sä asu­vien asua siellä.

    Tämän päälle voidaan toki vielä opti­moi­da hie­man talouden ja muiden kehi­tys­tarpei­den mukaan (ihmis­ten asum­is­pref­er­ens­seistä hie­man tin­kien), joko yksisu­un­tais­es­ti keskit­tämäl­lä, yksisu­un­tais­es­ti hajaut­ta­mal­la, tai rak­en­ta­mal­la jonkin­lainen eri­laisia vai­h­toe­hto­ja tuke­va sym­bioosi. Pitää vain sopia siitä, mitkä yhteiskun­nan tarpeet aja­vat ihmis­ten omien asum­is­tarpei­den ohi, ja mil­lainen tas­apaino on paras.

    Yhtälöön kuu­luu myös kysymys, paljonko talouden (ja hallinnon) luon­taisen keskit­tymiske­hi­tyk­sen / monop­o­lisoi­tu­misen kan­nat­taa antaa ohja­ta ihmisiä ja aktivi­teet­te­ja yhteen pis­teeseen? Halu­am­meko keskit­tää kaiken Helsinki­in, tai ehkä jon­nekin keskeisem­pään Euroop­paan, tai maakun­takaupunkei­hin, vai halu­am­meko jonkin­laisen jakau­man, jos­sa aktivi­teet­tia on kaikil­la tasoil­la? Myös uusi kom­mu­nikoin­titekni­ik­ka muut­taa yhteiskun­taa ja mah­dol­lis­taa uusia tapo­ja organ­isoi­da yhteiskuntaa.

    1. Mut­ta eräskin OS ehdot­ti juuri, että Suomen men­estyk­sen takaamisek­si mah­dol­lisim­man suuri osa suo­ma­lai­sista siir­retään mah­dol­lisim­man nopeasti Helsin­gin seudulle. 

      Juho
      Luitko lainaan sitä postaus­tani. Refer­oin siinä VM:n ja Erk­ki Liikasen esi­tyk­siä. Miten voit kir­joit­taa noin?

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Samaan pääsee tuol­la net­tout­tamisel­la. Noil­la kaupun­gin osakey­htiöil­lä, jot­ka ovat kaiken demokra­t­ian ulkop­uolel­la, on suuri alt­tius investoin­da Lapin majoi­hin ja muuhun sellaiseen.

    Joo, yksi­tyisel­lä puolel­la sel­l­aisi­in investoin­ti­hin ole ollut varaa sit­ten 80-luvun.

    Takaisin­mak­suaikalaskel­mat toi­vat rotia investoin­tei­hin. Kaava­mais­es­ti sovel­let­tuna ne tietenkin veivät tuhoon, mut­ta vas­tu­ullisel­la johta­jal­la oli aina vara sanoa esimiehelleen: “Uskon tähän asi­aan, vaik­ka investoin­ti­laskel­ma on epämääräi­nen. Annatko rahat?”. Tulos tai ulos, mut­tei ensim­mäisel­lä, toisel­la jne. ker­ral­la, mut­ta jos ei onnis­tu, niin sitten.

    Tämä oli yksi Nokiankin salaisuuk­sista niinä sen hyv­inä aikoina.

    Voisiko­han takaisin­mak­suaikape­ri­aatet­ta hyö­dyn­tää myös julkisel­la puolel­la? Ei kat­e­goris­es­ti, mut­ta päätök­sen­teon tukena.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Eräskikn tutkimus sanoo, että enem­mistö suo­ma­lai­sista halu­aa juo­da aamul­la kahvia. Haljuaako Kari S kieltää teen juomisen. Suomes­sa on varat­tu alle promille ker­rostalo­ton­teik­si. Eivätkö ne 999 promil­lea riitä omakotiasujille. 

    Vas­taan tähän epäillen, että Osmo on sekoit­tanut S:n ja N:n. Tosin ei S eikä N ole käsitel­lyt teenjuontia.
    Pohdin, mis­tä ne ker­rostalo­fanaatikot ovat keksi­neet, että ne ruu­tukaa­vat on laa­dit­ta­va juuri tänne, mis­sä on asut­tu vuosikym­meniä pien­talos­sa. Onhan tuol­la Sipoos­sa tilaa rak­en­taa auto­ton ker­rostalokaupun­ki sille promil­lelle kansalai­sista. Lai­tat­te korkei­ta talo­ja hyvin ahtaasti, niin tuot­tavu­uskin pysyy huipussaan.
    Samal­la voi kokeil­la uusia tyyle­jä, vaik­ka jät­tää keit­tiöt pois asun­noista, kun ruokailu on kuitenkin ulkois­tet­tu kivi­jalan intialaiskeittiölle.

    1. Kari N
      Uskotko markkinatalouteen?
      Jos pitää päät­tää, kaavoite­taanko jokin tont­ti ker­rostaloille vai pien­taloille, mik­si sitä ei saisi ratkaista sen perus­teel­la, kum­mat mak­sa­vat ton­tista enem­män, ker­rostalon vbai pien­talon asukkaat? Jos näin tehdään, ker­rostalot tule­vat Töölöön ja Kallioon ja pien­talot vähän etäämmälle?

  25. Osmo Soin­in­vaara: Juho
    Luitko lainaan sitä postaus­tani. Refer­oin siinä VM:n ja Erk­ki Liikasen esi­tyk­siä. Miten voit kir­joit­taa noin? 

    Ok, saan sit­tenkin ehkä tehdä sen johtopäätök­sen, että et aja Helsin­gin kas­vat­tamista (eikä insinööri ole Helsingis­sä tuot­teliaampi). Mut­ta epäilen kyl­lä, että tässä liiku­taan jos­sain har­maal­la alueel­la, ehkä keskit­tämisen suun­taan nojaillen.

    1. Min­un velvol­lisuuteni kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa on kaavoit­taa asun­to­ja siinä tahdis­sa, kuin väkeä halu­aa Helsinki­in muut­taa. Ketään ei pakote­ta, mut­ta ei pitäisi myöskään estää.

  26. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Ehkä tämä kom­ment­ti osoit­taa kaikkein parhait­en, mikä on ongel­mana Helsingis­sä. Kaupungista on jo vuosien ajan puut­tunut kun­nolli­nen pääkir­jas­to, eivätkä helsinkiläiset enää edes tajua, mihin sitä tarvit­taisi­in. Sitä sosi­aal­ista tehtävää, jota muual­la maas­sa (esim. Oulus­sa tai Tam­pereel­la) hoita­vat pääkir­jas­tot, hoitaa Helsingis­sä Aka­teem­i­nen kir­jakaup­pa. Pasi­lan “pääkir­jas­to” on syr­jässä, ruma eikä sil­lä ole samaa ase­maa kuin muiden Suomen kaupunkien pääkirjastoilla.

    Kir­jas­ton ideana on se, että sieltä ovat saatavis­sa ilmaisek­si lainaksi ne tietoläh­teet, joista muuten jou­tu­isi mak­samaan: ajan­vi­etekir­jat, tietokir­jat, aikakausle­hdet ym. Osaan näistä ei pääse verkos­sa käsik­si lainkaan, osas­ta joutuu mak­samaan ihan hirveästi.

    Lähiön sivukir­jas­to on tärkeä paik­ka, sil­lä sieltä saa tavalli­nen kansalainen tarvit­se­mansa kir­jal­lisu­u­den: romaan­it, isoim­mat aikakausle­hdet, las­tenkir­jat sekä perus­ta­son tietokir­jal­lisu­u­den. Sen sijaan sel­l­ainen yksilö, joka halu­aa sivistää itseään jol­lain erikoisem­mal­la tietokir­jal­lisu­udel­la, lukea eri alo­jen ammat­tile­htiä tai vaikka­pa 1930-luvul­la julka­istu­ja romaane­ja, joutuu väk­isin men­emään pääkir­jas­toon. Näitä aineis­to­ja (joi­ta ei todel­lakaan löy­dy netistä) ei ole tarkoituk­sen­mukaista pitää kuin yhdessä kirjastossa.

    Näin siis kir­joi­tan ihmisenä, joka käyn lapsi­neni omas­sa maakun­takir­jas­tossani noin ker­ran kuus­sa. Tuon sieltä koti­in kak­si kas­sil­lista kir­jo­ja: toisen kassin las­tenkir­jo­ja lap­sil­leni, toisen kassin näitä “erikoisem­pia aineis­to­ja” itselleni.

    Kehi­tys kul­kee jo net­tikir­jas­ton suun­taan, kuten uusi lef­fo­jenkat­selu­palvelu osoit­taa. Tarvi­taan vain kir­jas­toko­rt­ti, jol­la jokainen voi kulut­taa dig­i­taal­ista aineis­toa netin ääressä. Tässähän säästää aikaakin kun ei tarvitse vaivau­tua fyy­sis­es­ti paikan päälle tai voi jopa ulko­mail­la naut­tia kotikaupunk­in­sa palveluista.

    Ja kuten jo todet­ti­in, jos jotain ei ole saata­vana muu­ta kuin fyy­sisessä muo­dos­sa, niin aina sen voi tila­ta sivukir­jas­toon tai käy­dä Pasi­las­sa, joka muuten on varsin hyvien kulkuy­hteyk­sien päässä.

    Vaik­ka paik­ka, mis­sä fyy­sistä aineis­toa säi­lytetään, tarvi­taan, niin ei sen tarvitse olla Helsin­gin arvokkaim­mal­la paikalla. Kyl­lä syi­den pitäisi olla painavampia kuin esteet­ti­nen ympäristö. Kir­jas­to­jen ystäviä luulisi läm­mit­tävän aja­tus että kir­jas­to­ton­tista net­toaval­la kaupungilla jäisi parem­min rahaa jo ole­mas­sa ole­vien kir­jas­to­jen tukemiseen.

    1. Joakin
      Näytät kuvit­tel­e­van, että kir­jas­to on lähin­nä kir­jalainaamo. Kos­ka olet viimek­si käynyt kun­nol­lises­sa kirjastossa?

  27. Tämähän on nyt ihan has­suil­la raiteil­la koko keskustelu. Jostain tun­dral­ta huudel­laan, että “älkää nyt ainakaan kaupunkia rak­en­tako sinne Helsinki­in, me ei viihdyt­täis siel­lä”. Eihän tarvii tul­la tänne! Ette­hän tulis muutenkaan.

    Mitä tulee noi­hin viher­alueisi­in ja jopa met­si­in kaupungis­sa, niin niitä säästyy sitä enem­män mitä enem­män raken­netaan ~20 k as/km² ‑aluei­ta ~5 k as/km² ‑aluei­den sijaan. Ja niitä van­ho­ja­han voi myös tiivistää.

    Puut­tuu se “tykkää” ‑nap­pi asukkail­ta, han­kkei­ta saa ja voi vas­tus­taa ja hidas­taa kaiken­maail­man val­i­tuk­sil­la, mut­ta tykkäämäl­lä ei voi kiihtyt­tää. Tai vas­taval­i­tuk­sel­la kaataa valitusta.

    Osmo, mitä se meitä kiin­nos­taa kaavoite­taanko Helsin­gin seudul­la, kaavoite­taan me Helsinki­in tuo­ta tiivistä (~15…20k as/km²) sen ver­ran kun sille on tuli­joi­ta ja ottakoot Nur­mi­järvi omako­ti­a­su­jat. Kyl­lä kai nykyään on tolkullista hyvää veron­mak­sa­jaa tulos­sa kaupunkiin(kin). On vaan liian kallista. Ainakin mulle.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Asukkaita/neliökilometri
    Kau­ni­ainen 1450
    Espoo 500 

    Kau­ni­ai­sis­sa kaik­ki on tähän asti kaiken lisäk­si toimin­ut. Nyt ter­veyskeskussekoilun jäl­keen ei ihan kaikki.

    Olen asunut sekä suuris­sa että pienis­sä kun­nis­sa ja tiedän eron. Pienet, korkein­taan parin kol­menkymme­nen tuhan­nen asukkaan kun­nat toimi­vat, kos­ka päät­täjä on lähel­lä kuntalaista. 

    Jos pikkukun­nas­sa teet type­r­än päätösksen, niin naa­puri soit­taa ja antaa palaut­teen. Suuris­sa kun­nis­sa poli­itikoil­la on varaa tehdä type­r­iä päätök­siä, kuten keskus­takir­jas­to, kos­ka sitä palautet­ta ei tule.

    Kun­tau­ud­is­tus tarvi­taan ehdot­tomasti. Helsin­ki, Espoo jne on pilkot­ta­va pienem­mik­si ja tehokkaam­mik­si yksiköik­si. Sen jäl­keen helsinkiläiset saa­vat käyt­tää rahansa keskus­takir­jas­toon, mut­ta en usko esimerkik­si töölöläis­ten tai laut­tasaare­lais­ten lähtevän tuon maksumiehiksi.

  29. Kari N: Eikös tutkimusten (?) mukaan kuitenkin enem­mistö suo­ma­lai­sista halua asua omakoti­talos­sa? Vai onko se nykyään keskus­tan kerrostalokaksiossa? 

    Val­itse kak­si kolmesta:
    (1) Asun omakotitalossa
    (2) Asun keskustassa
    (3) Mak­soin asun­nos­tani vähem­män kuin X miljoon­aa. (X riip­puu mis­tä kaupungista on kyse).

    Viit­taa­mas­sasi gallupis­sa on tähän hen­keen var­maankin kysyt­ty halu­ja pelkän ykkösko­hdan suh­teen. Gallu­peis­sa esite­tyt toiveet alka­vat kum­masti muut­tua jos niiden eteen pitää ava­ta lom­pakko tai valmis­tau­tua aja­maan tun­ti suun­taansa töi­hin joka päivä.

  30. Töölön­lah­den “keskus­takir­jas­tossa” olen­naista ei ehkä sit­tenkään ole se, mikä on talon toim­into, vaan että alueelle saataisi­in tasokas­ta raken­nus­taidet­ta lisää. Musi­ikki­talos­sa menetet­ti­in jo yksi mah­dol­lisu­us, ja yksi­tyisel­lä rahal­la tehdyt uud­is­raken­nuk­set näyt­tävät ole­van aika bulkkia, Sanomat­alosta läh­tien. Paras­ta olisi ollut jät­tää alue rak­en­ta­mat­ta, mut­ta kun se pitää rak­en­taa, tehtäisi­in sit­ten edes kau­ni­ita taloja;)

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisiko ylen­palt­tisil­la vero­tu­loil­la olla jotain tekemistä sen kanssa, että Kau­ni­ai­sis­sa kaik­ki toimii? 

    Ylen­palt­tiset vero­tu­lot var­masti helpot­ta­vat Kau­ni­ais­ten tilan­net­ta, mut­ta Kalle puhui enem­mänkin tois­es­ta oleel­lis­es­ta kysymyk­ses­tä, kun­nan pien­estä koos­ta. Minus­ta tuo argu­ment­ti pätee hyvin pienis­sä kun­nis­sa. Kaik­ki tun­te­vat val­tu­ute­tut, ovat hei­dän kanssaan jok­seenkin samal­la tasol­la, ja voivat vaik­ka soit­taa heille mil­loin vain. Pieni koko on siis tässä mielessä selvä etu.

    Ja jos puhutaan ylel­li­sistä vero­tu­loista, kai Helsingilläkin pitäisi kaikkien palvelu­iden olla huip­pukun­nos­sa. Ei se, että joku piakkakun­ta on vielä Helsinkiäkin rikkaampi per asukas anna Helsingille oikeut­ta toteut­taa ylel­lisil­lä vero­tu­loil­laan huono­ja palveluita.

    (Jaa niin, hal­li­tus­puoluei­den jäsenethän eivät saa tun­nus­taa pien­ten paikkakun­tien etu­ja, sil­lä hal­li­tuk­sen ohjel­maan kuu­luu niiden puoli­pakkoniput­ta­mi­nen ainakin tässä suh­teessa huonom­min toimiviksi suurkunniksi.)

  32. Kehi­tys kul­kee jo net­tikir­jas­ton suun­taan, kuten uusi lef­fo­jenkat­selu­palvelu osoit­taa. Tarvi­taan vain kir­jas­toko­rt­ti, jol­la jokainen voi kulut­taa dig­i­taal­ista aineis­toa netin ääressä. 

    Kehi­tys ei täl­lä het­kel­lä todel­lakaan kul­je net­tikir­jas­ton suun­taan. Sähköisen ja fyy­sisen aineis­ton välil­lä on merkit­tävä tek­i­jänoikeudelli­nen ero: fyy­sis­es­tä aineis­tos­ta kun­ta mak­saa ker­ran, minkä jäl­keen lain­aus ja uudelleenkäyt­tö on kun­nalle ilmaista (kir­jas­toa­pu­ra­hat pois lukien). Sähköis­es­tä aineis­tos­ta kun­ta mak­saa lisenssi­mak­su­ja jatku­vasti. Tämän vuok­si fyysi­nen aineis­to on kun­nalle pitkäl­lä aikavälil­lä edullisem­paa. (Sähköisen ja fyy­sisen aineis­ton hallinnoin­ti mak­saa suun­nilleen saman. Ero on vain siinä, mihin rahat menevät: tiloi­hin vai laitteisiin.)

    Fyy­sisen aineis­ton käytet­tävyy­den kannal­ta on puolestaan olen­naista, että se on yleisöhyl­lyis­sä esil­lä, ei varas­tossa. Vain hyllyssä ole­vaa mate­ri­aalia voi ottaa käteen­sä ja sela­ta. Kauko­lain­aus on sen ver­ran työlästä, että siihen ryhtyy vain, jos tietää jo ennal­ta kyseisen kir­jan tai lehden ole­van poikkeuk­sel­lisen mielenkiintoinen.

    Kir­jas­ton paikkaan taas liit­tyy olen­nais­es­ti yhteiskun­nalli­nen ide­olo­gia. Kir­jas­to edus­taa vapaa­ta tietoa, yhteiskun­nan mah­dol­lis­ta­maa omae­htoista kansan­sivistys­tä. Halu­taanko sen ole­van piilos­sa Pasi­las­sa vai Sanomat­alon, rahaval­lan ja yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­van tietoaineis­ton lin­nakkeen vier­essä? Halu­taanko, että Helsin­gin keskus­tan ain­oa paik­ka, jos­sa voi tutus­tua rauhas­sa kir­joi­hin, on Aka­teem­i­nen kirjakauppa?

    Jos val­tioneu­vos­toa vastapäätä on yliopis­to, tulisi eduskun­taa vastapäätä olla todel­lakin kir­jas­to. Oikea kir­jas­to, ei nuorisotalo.

  33. Joakim: …sen voi tila­ta sivukir­jas­toon tai käy­dä Pasi­las­sa, joka muuten on varsin hyvien kulkuy­hteyk­sien päässä.

    Mikä sivukir­jas­to? Käyt­töku­lui­hin ei ole jatkos­sa varaa sekä lähiössä että Töölön­lahdel­la. Tämä valitet­ta­va tosi­a­sia ei ole koskaan esil­lä juhlapuheissa.

    Min­ulle kel­paisi kyl­lä varas­tos­ta tilat­tu­jen kir­jo­jen noutoluukku samaan tyyli­in kuin smart­post-automaat­ti. Tai kuri­ir­il­la postiluukkuun.

    Vihreät ja vasem­mis­to ovat aja­mas­sa hienon kuu­loista han­ket­ta kuvitellen että se vaiku­taa kult­tuurin ja pienen ihmisen puo­lus­tamiselta, mut­ta tajua­mat­ta lainkaan että se sotii oikeasti hei­dän omia lähiöke­hi­tysa­jatuk­si­aan vas­taan ihan samal­la taval­la kuin lähikaup­pa­palve­lut tuhoavien moot­tori­tiemar­ket­tien rakentaminen. 

    Keskus­taan keskit­tämi­nen aiheut­taa tarpee­ton­ta liikennettä.

    Joakim:
    Vaik­ka paik­ka, mis­sä fyy­sistä aineis­toa säi­lytetään, tarvi­taan, niin ei sen tarvitse olla Helsin­gin arvokkaim­mal­la paikalla. 

    Varas­to saa olla vaik­ka tat­tarisuol­la min­un puolestani. Tai ulkois­tet­tu jollekin eteläisem­mälle rahvaraamatukogulle. 

    Mut­ta nimetään se keskus­tan kansalaisolo­huone rehellis­es­ti nuori­son autonomisek­si sosial­i­ti­lak­si ja ote­taan rak­en­tamis- ja ylläpi­tora­hat asi­aanku­u­lu­val­ta momen­til­ta heiken­tämät­tä nyky­isiä toimivia kirjastopalveluita.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Joakin
    Näytät kuvit­tel­e­van, että kir­jas­to on lähin­nä kir­jalainaamo. Kos­ka olet viimek­si käynyt kun­nol­lises­sa kirjastossa? 

    Niin­pä niin — saa­han sieltä myös kävelysauvoja…

  35. Helsin­gin kaupunginkir­jas­to tar­joaa seu­raavia palvelui­ta eri toimip­is­teis­sään. Onko tämä nyt esimerk­ki siitä “kun­nol­lis­es­ta kir­jas­tos­ta” vai onko sel­l­aista esiku­vaa haet­ta­va jostain kauempaa…?

    Asi­akaspäät­teitä
    Asiakastietokone
    Asiakastietokone
    Dataprojektori
    Diaprojektori
    Dokumenttikamera
    E‑kirjanlukulaite
    E‑kortinlukulaite
    Energiankulutusmittari
    Eril­liset näppäimistöt
    Esiintymislava
    Fax (koti­maa­han)
    Fax (ulko­maille)
    Kahvi­lat ja ravintolat
    Kirjakierrätyspiste
    Kirjastopalvelut
    Kokoustila
    Kopiokone (mus­tavalko)
    Kopiokone (väri)
    Kuntoiluvälineet
    Lan­ga­ton verkko (Wi-Fi)
    Las­ten romppukone
    Lautapelejä
    Luku-TV (näkö­vam­maisille)
    Lukusali
    Mediatyöasema
    Mikrokortin/filmin lukulaitteet
    Mikroluokka
    Monitoimitila
    Muistikortinlukija
    Musi­ikin kuuntelumahdollisuus
    Musiikkistudio
    Näyttelytila
    Opetustila
    Paperisilppuri
    Pelihuone
    Pelikonsoli
    Piirtoheitin
    Ryhmätyötila
    Sali
    Skanneri
    Soittimet
    Soittohuone
    TV:n katselumahdollisuus
    Taulutietokone
    Tulostus (mus­tavalko)
    Tulostus (väri)
    Työhuone
    Ulkopelejä
    VHS-DVD ‑dig­i­toin­ti­laite
    Verenpainemittari
    Videoeditointi
    Viivakoodinlukija
    Älytaulu
    Ääni­tal­len­tei­den digitointilaite

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kari N
    Uskotko markkinatalouteen?
    Jos pitää päät­tää, kaavoite­taanko jokin tont­ti ker­rostaloille vai pien­taloille, mik­si sitä ei saisi ratkaista sen perus­teel­la, kum­mat mak­sa­vat ton­tista enem­män, ker­rostalon vbai pien­talon asukkaat? Jos näin tehdään, ker­rostalot tule­vat Töölöön ja Kallioon ja pien­talot vähän etäämmälle? 

    Osmo, oletko var­ma, että rahan voimal­la saadaan paras ympäristö lapselle kas­vaa ja ihmiselle elää? 

    Ei, en kan­na­ta vapaa­ta markkinataloutta.

    1. Eikö kuitenkin olisi järkeväm­pää, että ne ker­rostalo­val­tri­aset autot­tomat alueet ovat kan­takaupungis­sa ja ne laa­jat omakoti­ton­tit suurine parkkikent­ti­neen siel­lä Sipoos­sa? Keskus­ta on aina siel­lä, mis­sä ona paljon ihmisiä, joten avaria omakoti­tont­te­ja ei voi olla keskustoissa.

  37. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Helsin­gin kaupunginkir­jas­to tar­joaa seu­raavia palvelui­ta eri toimipisteissään.

    Asiakaspäätteitä
    Asiakastietokone

    Älytaulu
    Ääni­tal­len­tei­den digitointilaite 

    Tapi­olan kir­jas­tossa on nykyään myös Paja, jos­ta kuulem­ma löy­tyy myös mm. 3D-print­teri ja ompelukoneita.

    Julk­i­sista “innovoin­ti­olo­huoneista” tai “rak­en­te­lu­tiloista” (loogise­na jatku­mona aineet­tomien hyödykkei­den itsepa­lvelu- tai yhteisö­tuot­tamiselle Ii-Pee-Ärrät­tömässä maail­mas­sa) on puhut­tu kon­tek­stis­sa, jos­ta en nyt saa kiin­ni tähän hätään.

  38. Juho Laatu: Ylen­palt­tiset vero­tu­lot var­masti helpot­ta­vat Kau­ni­ais­ten tilan­net­ta, mut­ta Kalle puhui enem­mänkin tois­es­ta oleel­lis­es­ta kysymyk­ses­tä, kun­nan pien­estä koos­ta. Minus­ta tuo argu­ment­ti pätee hyvin pienis­sä kun­nis­sa. Kaik­ki tun­te­vat val­tu­ute­tut, ovat hei­dän kanssaan jok­seenkin samal­la tasol­la, ja voivat vaik­ka soit­taa heille mil­loin vain. Pieni koko on siis tässä mielessä selvä etu. 

    Pieni koko on var­masti etu, mut­ta kaupunkia pitää pystyä hal­lit­se­maan myös kokon­aisuute­na. Liiken­n­ev­erkkoa ei vain yksinker­tais­es­ti pysty suun­nit­tele­maan kaupungi­nosa ker­ral­laan, eikä palve­lutkaan löy­dy aina samal­ta alueelta jos­sa asuu.

    Käytän­nössä Suomen keski­a­jal­ta periy­tyvä kun­ta­hallinto­laitos on täysin ham­paa­ton nykyaikaisen suurkaupun­gin haastei­den edessä. Koko lain­säädän­tö pitäisi repiä kaupunkiseu­tu­jen osalta auki, mut­ta kun tämä tun­tuu ole­van poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta, niin seu­raavak­si paras vai­h­toe­hto on koko paskan keräämi­nen yhdek­si kunnaksi.

    ps: Näin syn­type­r­äisenä espoolaise­na Suur-Tapi­olan erot­ta­mi­nen omak­si yksikök­seen voisi olla aika kova siir­to: Tapi­olan, Wes­t­endin ja Hauk­i­lah­den kun­nal­lisvero­tu­lot ja Keilaniemen yhteisöverot mah­dol­lis­taisi­vat oikeasti rikkaan kun­nan syn­tymisen. Syn­tyvässä 40 000 asukkaan kaupungis­sa olisi vielä kir­sikkana pääl­lä Otaniemen koulu­tus­palve­lut ja urheilupuis­ton liikun­ta­paikat. Jäl­jelle jäävä Pro­le-Espoo voisi sit­ten liit­tyä vaik­ka Vantaaseen.

  39. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:Näin siis kir­joi­tan ihmisenä, joka käyn lapsi­neni omas­sa maakun­takir­jas­tossani noin ker­ran kuus­sa. Tuon sieltä koti­in kak­si kas­sil­lista kir­jo­ja: toisen kassin las­tenkir­jo­ja lap­sil­leni, toisen kassin näitä “erikoisem­pia aineis­to­ja” itselleni. 

    Itse käyn ker­ran, kahdesti viikos­sa, kun se on siinä noin parin kort­telin päässä (vaikkei tääl­lä nyt kun­nol­lisia kort­telei­ta olekaan) ja per­heen kak­sivuo­ti­askin pääsee innol­la kokeile­maan matkalla potkupyöräänsä. 

    En halu­aisi sinän­sä tiukasti vas­tus­taa aja­tus­ta, että Helsingis­sä olisi pääkir­jas­to paikas­sa, mis­sä ihmiset liikkuisi­vat (joskus nuorem­pana olisin sel­l­aista var­maan käyt­tänytkin, ehkä jopa nykyisel­lä entistä dig­i­tal­isoituneem­mal­la ajal­la), mut­ta jos sen käyt­töä rahoite­taan esimerkik­si nip­istäm­l­lä lähikir­jas­toni auki­oloaiko­ja, niin oma­l­ta osaltani se tarkoit­taa merkit­tävästi huonon­tunut­ta palve­lu­ta­soa korkeampia kus­tan­nuk­sia kompensoimaan.

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ei halua asua lähel­lä mui­ta ihmisiä, Suomes­ta löy­tyy kyl­lä tilaa asua kaukana kaikesta omas­sa rauhas­sa. Mut­ta mik­si pitää kieltää mui­ta asumas­ta toimivis­sa taa­jamis­sa? On oikein hyvä, jos joku asuu vapaae­htois­es­ti syr­jässä, kos­ka niin moni halu­aa asua kaupungissa.

    Eli jo joku vapaae­htois­es­ti muut­ta helsingistä nur­mi­järvelle niin oikein hyvä?

    1. Eli jo joku vapaae­htois­es­ti muut­ta helsingistä nur­mi­järvelle niin oikein hyvä?

      Kyl­lä. On hyvä, jos joku halu­aa Töölöstä Nur­mi­järvelle, kos­ka sil­loin joku, joka halu­aa Töölöön pääsee Töölöön. Paha on se, että niin moni, joka halu­aisi kaupunki­in, joutuu muut­ta­maan Nurmijärvelle.

  41. Juho Laatu: Ylen­palt­tiset vero­tu­lot var­masti helpot­ta­vat Kau­ni­ais­ten tilan­net­ta, mut­ta Kalle puhui enem­mänkin tois­es­ta oleel­lis­es­ta kysymyk­ses­tä, kun­nan pien­estä koosta.

    Kysymys: Saisiko Kau­ni­ais­ten hallintoma­llil­la Jakomäen seu­tukun­nalle vas­taa­van toimin­nal­lisen laadun, jos alue erotet­taisi­in väestöltään Kau­ni­ais­ten kokoisek­si kunnaksi?

    Jos ei, mik­si ei?

  42. Kari N: Osmo, oletko var­ma, että rahan voimal­la saadaan paras ympäristö lapselle kas­vaa ja ihmiselle elää?

    Onko sin­ul­la näyt­töä siitä, että Töölössä tai Eiras­sa vart­tuvat lapset pär­jäävät elämässään huonom­min ter­vey­del­lis­es­ti, taloudel­lis­es­ti tai sosi­aalis­es­ti kuin Muo­nios­sa syn­tyvät lapset?

  43. åke: Eli jo joku vapaae­htois­es­ti muut­ta helsingistä nur­mi­järvelle niin oikein hyvä?

    Jos muut­to Nur­mi­järvelle tulee siitä syys­tä, että nimeno­maan halu­aa muut­taa kauem­mas Helsingistä, kaik­ki voit­ta­vat. Jos muut­to tapah­tuu sik­si, ettei sopi­vaa asum­ista ole saatavil­la lähempänä Helsinkiä, asia ei ole niinkään hyvä.

    Hin­tata­so­ja seu­raa­mal­la väitän, että Nur­mi­järvelle tai Mäntsälään muute­taan lähin­nä jälkim­mäis­es­tä syys­tä. Moni halu­aisi asua lähempänä Helsinkiä, mut­ta siihen ei ole varaa. Se taas johtuu siitä, että niitä asun­to­ja lähempänä Helsinkiä on huonos­ti saata­vana, mikä nos­taa hintaa.

    Asum­i­nen on toki aina kom­pro­mis­se­ja. Jos tavoit­teena on hehtaarin tont­ti ja hevostal­li, paik­ka ei ole Helsin­ki. Hin­noista kuitenkin näkee, että nenäli­inan kokoinen tont­ti ja pienehkö talo Helsingis­sä kel­paisi mon­elle, samoin se per­hea­sun­to Töölössä tai Kampissa.

  44. Paras paik­ka rak­en­taa ker­rosta­lo on lähiön parkkipaik­ka. Lähiöi­den rumuus ja maine johtuu yhtä paljon parkkipaikoista kuin rumista taloista.
    Yhdel­lä iskul­la saadaan siis:
    ‑Ruma talo piiloon uuden taakse
    ‑Uusi ja van­ha parkkipaik­ka piiloon uuden talon alakerroksiin
    ‑Alueen väestö rakenne ja maine kuntoon

  45. Pasi­lan kir­jas­tossa ei ole mielestäni mitään vikaa. Raken­nus ei ole ehkä niin tyy­likäs mut­ta se ajaa sen asian minkä ison kir­jas­ton asi­akas tarvit­see. Sijain­nis­sakaan ei ole vikaa, junal­la pääsee sinne mon­elta suunnal­ta, 2 raitio­vaunulin­jaa ja lukuisia bus­sil­in­jo­ja menee sen läheltä. 

    Lisäk­si pk-seudun 2 muun ison kaupun­gin pääkir­jas­tot Espoon Lep­pä­vaaras­sa ja Van­taan Tikkuri­las­sa ovat myös helsinkiläis­ten käytet­tävis­sä ja yliopis­to­jen kir­jas­tot palvel­e­vat tiedekir­jo­ja tarvitsevia.

  46. teekkari: Pieni koko on var­masti etu, mut­ta kaupunkia pitää pystyä hal­lit­se­maan myös kokon­aisuute­na. Liiken­n­ev­erkkoa ei vain yksinker­tais­es­ti pysty suun­nit­tele­maan kaupungi­nosa ker­ral­laan, eikä palve­lutkaan löy­dy aina samal­ta alueelta jos­sa asuu. 

    Kau­ni­ais­ten tapauk­ses­sa kyse on yht­enäis­es­tä pääkaupunkiseudun taa­ja­mas­ta, joten on luon­te­vaa toteut­taa pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne (ainakin osin) yhteistyössä eri kun­tien kesken — ja näin­hän on tehtykin. Kau­ni­ais­teen pienu­us ei tai­da tässä hai­ta­ta toteutusta.

    Käytän­nössä Suomen keski­a­jal­ta periy­tyvä kun­ta­hallinto­laitos on täysin ham­paa­ton nykyaikaisen suurkaupun­gin haastei­den edessä. 

    Miten niin? Mik­si olisi?

    ps: Näin syn­type­r­äisenä espoolaise­na Suur-Tapi­olan erot­ta­mi­nen omak­si yksikök­seen voisi olla aika kova siir­to: Tapi­olan, Wes­t­endin ja Hauk­i­lah­den kun­nal­lisvero­tu­lot ja Keilaniemen yhteisöverot mah­dol­lis­taisi­vat oikeasti rikkaan kun­nan syntymisen.

    En kan­na­ta pakko­ero­ja, kuten en pakkoli­itok­si­akaan, mut­ta jos Suur-Tapi­o­la ja muu Espoo molem­mat katso­vat muo­dosta­vansa omat luon­nol­liset kun­tansa, min­un puolestani eron voi hyvin toteuttaa.

    Suur-Tapi­olan osien rikkaut­ta en käyt­täisi argu­ment­ti­na. Mielestäni Suomen kun­ta­hallinto tulisi toteut­taa niin, että kun­nat eivät hyödy rikkaista asukkaistaan niin paljoa, että se kan­nus­taisi eroon köy­hem­mistä kun­nan osista (tai kaap­paa­maan vaikka­pa Sipoon rikkaimpia osia). Tältä osin kun­ta­hallinnos­sa siis tarvit­taisi­in uud­is­tuk­sia. (Nykyi­nen hal­li­tus voisi silti uno­htaa kun­tau­ud­is­tuk­sen­sa, kos­ka se näyt­tää vetävän päin­vas­taiseen suuntaan.)

  47. Osmo Soin­in­vaara: Paha on se, että niin moni, joka halu­aisi kaupunki­in, joutuu muut­ta­maan Nurmijärvelle. 

    Tun­tekaamme myötä­tun­toa myös niitä (varsin lukuisia) syn­nyin­seu­tu­aan rakas­tavia kohtaan, jot­ka ovat joutuneet muut­ta­maan työn perässä kaupunkeihin. 🙂

  48. Viherinssi: Kysymys: Saisiko Kau­ni­ais­ten hallintoma­llil­la Jakomäen seu­tukun­nalle vas­taa­van toimin­nal­lisen laadun, jos alue erotet­taisi­in­väestöltään Kau­ni­ais­ten kokoisek­si kunnaksi?

    Jos ei, mik­si ei? 

    Kau­ni­ais­ten hallintoma­lli on kai aika nor­maali suo­ma­laisen kun­nan hallintoma­lli. Suurin ero mui­hin on kai asukkaiden rikkaus. Uskon että malli toimisi myös Jakomäessä, vaik­ka tuo lähiö onkin (maanti­eteel­lis­es­ti) totut­tua kun­takokoa pienem­pi. Suurim­mat ongel­mat syn­ty­i­sivät kai samoista syistä kuin muillekin Suomen köy­hille kun­nille. Omien vero­tu­lo­jen vähäisyys voi siis olla ongel­ma (jos val­tio ei toteu­ta vero­tu­lo­jen tasus­ta oikeudenmukaisesti).

    Minus­ta köy­hillä pitäisi kuitenkin olla oikeus nor­maali­in itsenäisyy­teen siinä mis­sä rikkail­lakin. Ei köy­hyys ole peruste kieltää itsenäistä päätök­senekoa. Oikeu­den­mukainen rahoi­tus­malli on minus­ta sel­l­ainen, jos­sa kaikille Suomen kansalaisille taataan yhteis­vas­tu­ullis­es­ti samat perus­palve­lut. Rikkaat voivat rak­en­taa itselleen jotain ylimääräistä tämän perus­ta­son päälle, mut­ta sovit­tu­jen perus­palvelu­iden tulisi toimia kaikkial­la Suomes­sa sovi­t­ul­la toimi­val­la tasolla.

    Monis­sa Suomen pienis­sä kun­nis­sa perus­palve­lut toimi­vat hyvin, ja usein ne toteutetaan myös rikkai­ta seu­tu­ja edullisem­min. Perus­palvelu­iden osalta Jakomä­ki ei siis muo­dostaisi poikkeusta. Perus­palve­lut voivat toimia siel­lä hyvin (yhtä hyvin kuin Kau­ni­ai­sis­sa, mut­ta ilman rikkaiden ekstro­ja), jos vain heil­lä on halu jär­jestää palve­lut itse.

    1. Kaikille kun­nille taataan 92 pros­ent­tia keskimääräi­sistä vero­tu­loista, mikä on selvästi yli medi­aanin. Jos ne pienet kun­nat ovat paljon tehokkaampia, täl­lähn ne var­maankin pärjäävät.

  49. Viherinssi: Onko sin­ul­la näyt­töä siitä, että Töölössä tai Eiras­sa vart­tuvat lapset pär­jäävät elämässään huonom­min ter­vey­del­lis­es­ti, taloudel­lis­es­ti tai sosi­aalis­es­ti kuin Muo­nios­sa syn­tyvät lapset? 

    Ei ole näyt­töä. En ole edes tuo­ta väit­tänyt, itsekin sen tiedät.

    Pitäisin silti oikeana, että ennen kuin Suomen lop­pu­väestö ahde­taan Helsingin­niemelle, olisi edes joku usko siihen, että sil­lä on myön­teinen vaiku­tus ihmis­ten elämän­laatu­un. Vaikut­taa siltä, että asukkai­ta ahde­taan tänne vain sik­si, että se on joidenkin laskelmien mukaan taloudelli­nen men­estys. Asukkaat ovat vain talous­pelin nap­pu­loi­ta, vain tuot­tavu­us asukas­ta kohden merk­it­see jotain.

    1. Ketään ei pakote­ta Helsin­gin niemelle. Päin vas­toin, yritetään tor­jua muut­tosako­la, joka on pari­ton­nia asuntoneliö.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaikille kun­nille taataan 92 pros­ent­tia keskimääräi­sistä vero­tu­loista, mikä on selvästi yli medi­aanin. Jos ne pienet kun­nat ovat paljon tehokkaampia, täl­lähn ne var­maankin pärjäävät.

    En ota kan­taa siihen, onko 92 pros­ent­tia riit­tävä taso. Minus­ta oikea taso on sel­l­ainen, jol­la voi toteut­taa kaik­ki kun­tien toteutet­tavak­si määrä­tyt palve­lut. Perus­palve­lut kuu­lu­vat siis kaikille, rikkaille ja köy­hille, yhteis­vas­tu­ullis­es­ti kus­tan­net­tuna, eikö niin?

    Toinen kysymys on, paljonko tulo­ja pitäisi taa­ta rikkaim­mille kun­nille. Tulisiko rikkaille jär­jestää parem­mat palve­lut, vai tulisiko rikkaidenkin saa­da samat perus­palve­lut samoil­la hin­noil­la? Halu­am­meko kan­nus­taa kun­tia ker­man kuor­in­taan (= rikkaiden veron­mak­sajien kalastelu­un), vai vakioma­llis­ten perus­palvelu­iden toteuttamiseen?

    Kol­mas kysymys on, tulisiko (köy­hien kun­tien) köy­hien mak­saa perus­palveluis­taan enem­män kuin muiden, korkeam­man vero­pros­entin muodossa?

  51. Poth1ue1:
    Kos­keeko tuo investoin­tikat­to vain kaupun­gin omaa bud­jet­tia vaiko koko kaupunkikonsernia?

    Jos kyse on vain ensim­mäis­es­tä tapauk­ses­ta, niin siitä vaan perus­ta­maan joku Helsin­gin alueke­hi­tys Oy, jolle pesä­mu­naksi työn­netään investoin­te­ja vaa­ti­vat alueet ja riit­tävä kasa pääo­ma­lainaa, jot­ta verokarhu voidaan pitää eril­lään mah­dol­li­sista voitoista. Kyseinen Oy voi sit­ten ihan vapaasti lait­taa ko. aluei­den infran kun­toon ja myy­dä tai vuokra­ta vapau­tuneet tontit.

    Samaa sablu­u­naa voi soveltaa myös asuntotuotantoon.

    Kas näin on investoin­ti­ra­joituk­set näp­pärästi kier­ret­ty ja samal­la ehkä muutenkin keven­net­ty kaupun­gin taset­ta. Kon­sul­toin­tipalkkion 0,5 m€ voi mak­saa erik­seen ilmoit­ta­mal­leni tilille.

    PS. vas­ta­hakoiset poli­itikot ja virkamiehet saa hel­posti han­kkeen taakse lupaile­mal­la hal­li­tus- ja hallintoneu­vostopaikko­ja, työ­paikko­ja per­heen­jäse­nille ja suku­laisille sekä kon­sult­titöitä kaverei­den fir­moille. Näistä neu­voista palkkiot voi mak­saa Jer­seyn saar­il­la sijat­se­van säätiön tilille.

    Tuo on jo kek­sit­ty kivalle säätiölle tont­ti ja omat varat lainaksi, ei tarvitse turhaan kier­rät­tää kaupun­gin jäykän päätös­ru­ti­inin kaut­ta investoin­te­ja karsittavana.

  52. Kaipa se lop­ul­ta on ihan tot­ta, että helsin­gin seudun kaavoitus­ta olisi lisät­tävä. Suo­mi tyh­je­nee helsinki­in. Ei sille mitään voi. Helsin­ki elää palveluista, muu suo­mi tuotan­nos­ta. Kun tuotan­to lop­puu, niin eipä sit­ten muu­ta kuin muut­to hesaan ja joitain palveli­jan hom­mia hakemaan.

    Eli hyvä olisi lisätä kaavoitus­ta, että kaik­ki mah­tu­vat ilman että hin­nat karkaa­vat käsistä. On type­r­ää joutua mak­samaan kalli­isti mukavasta/tilavasta asumis­es­ta kaupungis­sa. Sik­si nykyään kan­nat­taa muut­ta ympäryskuntiin.

    Luulen että nykyään on kova himo kaavoit­taa tiivistä, mikä on har­mi. Tässä ajatel­laan liikaa rahaa eikä ihmistä. Tiivi­in ystävät eivät vielä ole ratkaisseet likeis­es­tä asumis­es­ta koitu­via harme­ja ja hait­to­ja. Kyl­lä kaupunki­inkin mah­tuu hyvin 1000–1200 m²:n omakoti­talo­ton­tit. Esim. ara­bi­an ranta on esimerk­ki liian tiivi­istä min­un makuuni.

  53. Kari N: Pitäisin silti oikeana, että ennen kuin Suomen lop­pu­väestö ahde­taan Helsingin­niemelle, olisi edes joku usko siihen, että sil­lä on myön­teinen vaiku­tus ihmis­ten elämänlaatuun. 

    Mik­si ihmeessä ihmiset halu­aisi­vat mak­saa iso­ja raho­ja muu­tos­ta, joka heiken­tää hei­dän elämän­laat­u­aan? Vai ovatko pääkaupunkiseudulle muut­ta­jat hölmöjä?

    Tässä kohdas­sa asun­to­jen hin­ta on hyvä kon­sult­ti. Tässä on koko ajan kyse siitä, että pyritään vält­tämään asun­to­jen hin­nan karkaamista kovin kauas muus­ta Suomes­ta. Ei siitä, että muun Suomen asukkaille annet­taisi­in meno­lip­pu Helsinki­in ja vietäisi­in pas­si pois.

  54. Juho Laatu: Kol­mas kysymys on, tulisiko (köy­hien kun­tien) köy­hien mak­saa perus­palveluis­taan enem­män kuin muiden, korkeam­man vero­pros­entin muodossa?

    Tuo­hon on help­po vas­ta­ta: köy­hät eivät kovin paljon vero­ja mak­sa, oli pros­ent­ti mikä hyvän­sä. Tyhjästä on paha nyhjäistä.

    Mut­ta Kau­ni­aisi­in palatak­seni: Uno­h­dat koko ajan sen tilin­päätök­sen menop­uolen. Kau­ni­ais­ten men­estys johtuu kyl­lä osin hyvistä vero­tu­loista, mut­ta niistä kuitenkin suuri osa häipyy tasauk­sen myötä taivaan tuuli­in kaupun­gin kannal­ta. Huo­mat­ta­van merkit­tävä tek­i­jä on meno­rakenne. Kau­ni­ais­laiset käyt­tävät yksi­ty­isiä palvelui­ta, ovat sosi­aalis­es­ti ongel­mat­tomampia, jne. kuin väestö keskimäärin.

    Ker­mankuorin­nan idea on tulo­jen mak­si­moin­nin lisäk­si meno­jen min­i­moin­ti. Ja vielä ilois­es­ti hyvä­tu­loiset ja ongel­mat­tomat kovin mielel­lään asu­vat muiden hyvä­tu­lois­t­en ja ongel­mat­tomien kanssa. Tästä syys­tä vähän epäilen Jakomäen kaupun­gin men­estys­tä, vaik­ka sil­lä olisi sama määrä rahaa käyt­tää palveluihin.

    Jos sys­tee­mi olisi neu­traali, kaupunkien voisi antaa hajo­ta mieli­v­al­taisi­in yksiköi­hin (joil­la ehkä olisi jokin min­imikoko). Tääl­lä mainit­tu Kaakkois-Espoo voisi olla ihan hyvä, samoin Lounais-Helsin­ki. Uskoisin kun­ta­ha­jo­tuk­sil­la ole­van näi­den aluei­den asukkaiden voimakkaan tuen…

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Ketään ei pakote­ta Helsin­gin niemelle. Päin vas­toin, yritetään tor­jua muut­tosako­la, joka on pari­ton­nia asuntoneliö.

    Onko kansane­dus­ta­jat pakote­tu Helsin­gin niemelle (tai lähistölle) kakkosasun­toon? Entä henkilö, joka ei ole enää koti­paikkakunnal­taan töitä löytänyt, vaan on työn perässä joutunut muut­ta­maan Helsinki­in? Entä yliopis­tossa töis­sä ole­va assyri­olo­gi? Ainakin vanke­ja on pakotet­tu johonkin Helsin­gin vankilaan.

    Vapai­ta ihmisiä Suomes­sa kai har­voin pakote­taan min­nekään, muuten kuin tekemäl­lä muu­tos­ta taloudelli­nen vält­tämät­tömyys tai merkit­tävä etu, tietyn työn saamisen ehto, tai takaa­mal­la parhaat urake­hi­tys­mah­dol­lisu­udet tietyssä paikas­sa. Täl­laisia muut­to­ja varsin moni suo­ma­lainen on tehnyt entistä asuin­paikkaa epämieluisam­malle paikkakunnalle.

  56. R.Silfverberg:
    Pasi­lan kir­jas­tossa ei ole mielestäni mitään vikaa. Raken­nus ei ole ehkä niin tyy­likäs mut­ta se ajaa sen asian minkä ison kir­jas­ton asi­akas tarvit­see. Sijain­nis­sakaan ei ole vikaa, junal­la pääsee sinne mon­elta suunnal­ta, 2 raitio­vaunulin­jaa ja lukuisia bus­sil­in­jo­ja menee sen läheltä. 

    Lisäk­si pk-seudun 2 muun ison kaupun­gin pääkir­jas­tot Espoon Lep­pä­vaaras­sa ja Van­taan Tikkuri­las­sa ovat myös helsinkiläis­ten käytet­tävis­sä ja yliopis­to­jen kir­jas­tot palvel­e­vat tiedekir­jo­ja tarvitsevia.

    Lisää tähän vielä Yhdys­val­tain., Bri­tann­ian, Sak­san ja Venäjän kult­tuurikeskuk­set. Hanasaari on samoin kaik­ilel avoin.

  57. Tämä on ollut vähän sel­l­aisat juu­pas-eipäs kinastelua. Minä kysyn seuraavaa:

    Miten Helsin­ki on varan­nut rahat Töölön viemäri- ja vesi­jo­htoverkos­ton täy­del­liseen kor­jauk­seen. Tietoni voivat olla van­hen­tuneet. Vuon­si­na 2006–2008 heikko viemäröin­ti aiheut­ti tois­tu­vasti kaduil­la tul­via ja taloy­htiöille vesi­vahinko­ja. Onko asia kor­jat­tu? Ja jos on, niin milloin?

    1. Helsin­ki ei ole enää vas­tu­us­sa vesi- ja viemäriverkos­tos­ta vaan siitä vas­taa HSY. En ole iahn var­ma, onko täl­lainen vas­tu­us siirtämi­nen him­meli­in lainkaan järkevää.

  58. Juho Laatu: Vapai­ta ihmisiä Suomes­sa kai har­voin pakote­taan min­nekään, muuten kuin tekemäl­lä muu­tos­ta taloudelli­nen vält­tämät­tömyys tai merkit­tävä etu, tietyn työn saamisen ehto, tai takaa­mal­la parhaat urake­hi­tys­mah­dol­lisu­udet tietyssä paikas­sa. Täl­laisia muut­to­ja varsin moni suo­ma­lainen on tehnyt entistä asuin­paikkaa epämieluisam­malle paikkakunnalle.

    Pas­si­ivi ei tee mitään. Kuka tekee nämä taloudel­liset erot?

  59. åke: Luulen että nykyään on kova himo kaavoit­taa tiivistä, mikä on har­mi. Tässä ajatel­laan liikaa rahaa eikä ihmistä. Tiivi­in ystävät eivät vielä ole ratkaisseet likeis­es­tä asumis­es­ta koitu­via harme­ja ja hait­to­ja. Kyl­lä kaupunki­inkin mah­tuu hyvin 1000–1200 m²:n omakoti­talo­ton­tit. Esim. ara­bi­an ranta on esimerk­ki liian tiivi­istä min­un makuuni.

    Jos tont­tien pienu­us olisi ongel­ma ihmis­ten mielessä, se näky­isi hin­nas­sa. Kuitenkin van­ho­jen rin­ta­mamiesaluei­den tont­te­ja on lohkot­tu siten, että niihin raken­netaan kolme tai neljäkin taloa. (Tyyp­il­lis­es­ti ton­tille saa yhteen­sä 450 m² raken­nu­soikeut­ta.) Pieniä tont­te­ja jako tuot­taa, mut­ta niistä mak­se­taan halu­tu­il­la alueil­la esimerkik­si 250 000 euroa, vaik­ka pienel­lä lisära­hal­la saisi Mäntsälän korkeudelta isom­man ton­tin ja sille talon.

    Toisaal­ta tuol­lainen hin­tata­so ker­too myös siitä, että kaupunki­in ei mah­du niitä isom­pia tont­te­ja, kos­ka niistä tulisi aivan jär­jet­tömän hin­taisia — ellei tavoit­teena ole kerätä alueelle crème de la crème. Parem­pi kan­nus­taa tont­tien jakamista pieni­in tont­tei­hin ja antaa iso­jen tont­tien ihmis­ten suo­si­ol­la muut­taa kauemmas.

    1. Tämähän on täysin ton­tin osta­jan valit­tavis­sa. Jos halu­aa 400 neliön ton­tin sijas­ta 1600 neliön ton­tin, sen kun ostaa neljä toi­sis­saan kiin­ni ole­vaa ja jät­tää kolme rakentamatta.

  60. Viherinssi: Tuo­hon on help­po vas­ta­ta: köy­hät eivät kovin paljon vero­ja mak­sa, oli pros­ent­ti mikä hyvän­sä. Tyhjästä on paha nyhjäistä. 

    Köy­hien asukkaiden kan­soit­tamien köy­hien kun­tien perus­du­u­nar­it mak­sa­vat perus­palvelusi­taan (korkean kun­nal­lisvero­pros­entin vuok­si) enem­män kuin rikkaan kun­nan vas­taa­vat perus­du­u­nar­it. Onko tämä hyvä käytäntö?

    Mut­ta Kau­ni­aisi­in palatak­seni: Uno­h­dat koko ajan sen tilin­päätök­sen menop­uolen. Kau­ni­ais­ten men­estys johtuu kyl­lä osin hyvistä vero­tu­loista, mut­ta niistä kuitenkin suuri osa häipyy tasauk­sen myötä taivaan tuuli­in kaupun­gin kannal­ta. Huo­mat­ta­van merkit­tävä tek­i­jä on meno­rakenne. Kau­ni­ais­laiset käyt­tävät yksi­ty­isiä palvelui­ta, ovat sosi­aalis­es­ti ongel­mat­tomampia, jne. kuin väestö keskimäärin. 

    Lienemme yhtä mieltä siitä, että Kau­ni­aisil­la on mui­ta kun­tia enem­män rahaa käytet­täväk­si perus­palvelu­iden toteuttamiseen.

    Ker­mankuorin­nan idea on tulo­jen mak­si­moin­nin lisäk­si meno­jen min­i­moin­ti. Ja vielä ilois­es­ti hyvä­tu­loiset ja ongel­mat­tomat kovin mielel­lään asu­vat muiden hyvä­tu­lois­t­en ja ongel­mat­tomien kanssa. Tästä syys­tä vähän epäilen Jakomäen kaupun­gin men­estys­tä, vaik­ka sil­lä olisi sama määrä rahaa käyt­tää palveluihin.

    Mut­ta tote­tut­ta­vathan mon­et pienet, köy­hät, melko korkean työt­tömyy­den ja pitkien etäisyyk­sien maaseu­tukun­natkin perus­palve­lut asukkailleen. Mik­si Jakomä­ki olisi niitä huonompi?

    Jos sys­tee­mi olisi neu­traali, kaupunkien voisi antaa hajo­ta mieli­v­al­taisi­in yksiköi­hin (joil­la ehkä olisi jokin min­imikoko). Tääl­lä mainit­tu Kaakkois-Espoo voisi olla ihan hyvä, samoin Lounais-Helsin­ki. Uskoisin kun­ta­ha­jo­tuk­sil­la ole­van näi­den aluei­den asukkaiden voimakkaan tuen…

    Nykysys­tee­mis­sä kun­tien jakami­nen voi olla ongel­mallista sik­si, että kun­tien rahoi­tus­malli suosii rikkaiden asukkaiden kun­tia. Tyyp­il­lis­es­ti siis rikas osa voisi han­ki­u­tua köy­hästä osas­ta eroon mielel­lään, mut­ta köy­hä osa ei ehkä halu­aisi päästää rikas­ta osaa lähtemään.

    Min­un puolestani jär­jestelmää voisi vapaasti kehit­tää siihen suun­taan, että rikas kun­ta ei juuri hyö­ty­isi rikkaista asukkaistaan, eikä köy­hä kär­sisi köy­histään. Perus­palvelu­iden tuot­ta­mi­nen on saman hin­taista kaikille asukkaille, joten kun­tien perus­ra­hoi­tus voisi nou­dat­taa parem­min täl­laista tasa­jaon peri­aatet­ta. Perus­palvelu­iden päälle toteutet­ta­vat palve­lut voisi toteut­taa kun­ta­lais­ten omil­la rahoil­la, eli rikkaat voisi­vat täl­lä tasol­la saa­da kaikkea hienoakin, jos halu­aisi­vat siitä mak­saa. Mut­ta perus­palve­lut siis kaikille yhteis­vas­tu­ullis­es­ti jok­seenkin samal­la hinnalla.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa on varat­tu alle promille ker­rostalo­ton­teik­si. Eivätkö ne 999 promil­lea riitä omakotiasujille.

    Et muuten tai­da tietää, mitä rak­en­tamisen sään­nök­sille siel­lä muual­la Suomes­sa on tehty. Omakoti­taloa ei todel­lakaan saa rak­en­taa 990 promil­lelle niistä 999:stä jot­ka eivät ole ker­rostalo­tont­te­ja, kos­ka rak­en­t­a­mi­nen on käytän­nössä ohjat­tu vain taajamiin. 

    Mon­es­sa pienessä kun­nas­sa tästä ollaan hie­man katk­e­ria, kos­ka asia nähdään siten, että Kehä I:n sisäl­lä tehdyl­lä päätök­sel­lä vau­raat mut­ta muun maan elämästä mitään tietämät­tömät ja sitä halvek­su­vat päät­täjät estävä näitä pieniä ja usein aika köy­hiäkin kun­tia hyö­dyn­tämästä omia vahvuuksiaan.

    Siis esimerkik­si niin, että saisi kun­taan muut­ta­va asukas saisi rak­en­taa omakoti­talon jär­ven ran­nalle kau­ni­ille paikalle kaa­va-alueen ulkop­uolelta osta­malleen maalle.

    1. Luulen, että kun­nat saisi­vat sal­lia rak­en­tamisen taa­jamien ulkop­uolelle, jos sitou­tu­isi­vat siihen, etteivät yritä ulkois­taa tästä aiheutu­via kulu­ja val­ti­olle. Toisin sanoen, että tästä aiheutu­vat infraku­lut, koulukyy­dit ja van­hus­ten­hoidon kas­va­vat menot eivät oikeut­taisi val­tiono­suuk­si­in. Oma­l­la rahal­laan saa kyl­lä tehdä tyhmyyksiä.

  62. Juho Laatu: Mut­ta tote­tut­ta­vathan mon­et pienet, köy­hät, melko korkean työt­tömyy­den ja pitkien etäisyyk­sien maaseu­tukun­natkin perus­palve­lut asukkailleen. Mik­si Jakomä­ki olisi niitä huonompi?

    Point­ti­ni ei ollut se, olisiko Jakomä­ki elinkelpoinen kun­ta. Point­ti­ni on se, että Kau­ni­ainen ei kel­paa esimerkik­si kuin ker­mankuorin­nas­ta ja hyvästä tuurista. Sil­lä ei voi perustel­la jonkin tietyn kokolu­okan tai hallintoma­llin opti­maal­isu­ut­ta. Jakomäestä ei saa Kau­ni­aista, vaik­ka kuin­ka kopi­oisi hallintomallin.

    1. Helsin­ki men­esty­isi taloudel­lis­es­ti huo­mat­tavasti parem­min, jos se jakau­tu­isi kort­telin kokoisik­si kun­niksi. Puo­let näistä pää­sisi vero­tu­lo­jen tasauk­sen piiri­in ja rahaa Helsin­gin nykyiselle alueelle tulisi rop­pakau­pal­la lisää. Jakomä­ki nyt esimerkik­si olisi saamapuolella.

  63. Viherinssi: Jos tont­tien pienu­us olisi ongel­ma ihmis­ten mielessä, se näky­isi hin­nas­sa. Kuitenkin van­ho­jen rin­ta­mamiesaluei­den tont­te­ja on lohkot­tu siten, että niihin raken­netaan kolme tai neljäkin taloa. (Tyyp­il­lis­es­ti ton­tille saa yhteen­sä 450 m² raken­nu­soikeut­ta.) Pieniä tont­te­ja jako tuot­taa, mut­ta niistä mak­se­taan halu­tu­il­la alueil­la esimerkik­si 250 000 euroa, vaik­ka pienel­lä lisära­hal­la saisi Mäntsälän korkeudelta isom­man ton­tin ja sille talon.

    Pikku­ton­titkin on toki parem­pia kuin seinä seinää vas­ten raken­netut ker­ros- ja rivitalot.

    Vaik­ka san­ot että markki­namekanis­mi todis­taa että tont­tien pienu­us ei ole ihmisille ongel­ma niin ere­hdyt. Tont­te­ja toki lohko­taan ja halukkai­ta osta­jia riit­tää kaupun­heis­sa, mut­ta samal­la naa­pu­rus­ton tyy­tymät­tämyys lis­sään­tyy mikä näkyy siinä että muu­tok­sista myös valite­taan kun­taan (vaik­ka eihän ne val­i­tuk­set men­esty). Ei markki­namekanis­mi todista sitä että myös naa­pu­rit ilah­tu­vat kun ikku­nan viereen nousee uusi talo. Päin­vas­toin se on. Joten ere­hdy­it tässä kun et kat­sonut koko kuvaa, vaan ain­oas­taan markkinoita.

  64. Viherinssi: Mik­si ihmeessä ihmiset halu­aisi­vat mak­saa iso­ja raho­ja muu­tos­ta, joka heiken­tää hei­dän elämän­laat­u­aan? Vai ovatko pääkaupunkiseudulle muut­ta­jat hölmöjä?
    Tässä kohdas­sa asun­to­jen hin­ta on hyvä kon­sult­ti. Tässä on koko ajan kyse siitä, että pyritään vält­tämään asun­to­jen hin­nan karkaamista kovin kauas muus­ta Suomes­ta. Ei siitä, että muun Suomen asukkaille annet­taisi­in meno­lip­pu Helsinki­in ja vietäisi­in pas­si pois. 

    Ihmiset eivät muu­ta Helsinki­in pohdit­tuaan asuinalueen vaiku­tuk­sia elämän­laatu­un. Työn perässä muute­taan. Samoin kuin 60–70-luvulla muutet­ti­in Ruot­si­in. Kyse on ennem­min taloudel­lis­es­ta pakos­ta kuin halusta.

    Mikä on hin­nan kon­sul­toi­va vaiku­tus? Kalasa­ta­mas­sa pääsee asumaan sataneliöiseen asun­toon 300 tuhan­nel­la. Onko se paljon? Var­masti koko Suomea ajatellen, mut­ta ei tääl­lä. Pääkaupunkiseudul­la samal­la rahal­la saa omakoti­talo­ton­tin reuna-alueelta.

    1. Var­maankin muute­taan työn perässä, mut­ta mik­si työ­paikat muut­ta­vat? Mik­si työ­paikat keskit­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa suuri­in kaupunkei­hin, ihanko vain ilkeyt­tään tai silka­s­ta sattumasta?

  65. Viherinssi: Pas­si­ivi ei tee mitään. Kuka tekee nämä taloudel­liset erot?

    Aika paha kysymys. Kuka tekee aluei­den väliset taloudel­liset erot?

    1) Luon­to, eli hyvä met­sä- ja pel­tomaa antaa rikkauk­sia, ja min­er­aalit ja kalaisat vedet myös

    2) Ihmiset lisään­tymäl­lä, eli väestönkasvu vähen­tää jokaisen yksilön osu­ut­ta luon­non rikkauksista

    3) Ihmiset kult­tuuril­la, eli hyvin toimi­va yhteisö tuot­taa rikkauk­si­akin hyvin (Suomes­sa maakun­tien väliset erot ovat tosin aika vähäisiä)

    4) Yliopis­to­jen sijain­nista päät­tävät, sil­lä yliopis­to­jen lähistölle jää tyyp­il­lis­es­ti paljon lah­jakas­ta ja akti­ivista porukkaa

    5) Val­tion virko­jen sijain­nista päät­tävät, sil­lä yhteisin verovaroin kus­tan­net­ta­vat toimet keräävät verovaro­ja hallintopaikkakun­nille (ja kaikkein eniten tietenkin pääkaupunkiseudulle)

    6) Enem­mistöhal­li­tuk­set, sil­lä on help­po vaikka­pa leikkail­la val­tiono­suuk­sia jostain (tämä vain yht­enä tuoreena esimerkkinä)

    7) Yri­tys­ten sijoituk­sista päättävät

    8) Rikkaat ja köy­hät kansalaiset val­it­se­mal­la asuinkuntansa

    Tuos­sa jotain alku­un. En tiedä onko vas­taus toimi­va, kun en tunne kysymyk­sen takana ole­via tavoitteita.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­maankin muute­taan työn perässä, mut­ta mik­si työ­paikat muut­ta­vat? Mik­si työ­paikat keskit­tyvät kaikkial­la maail­mas­sa suuri­in kaupunkei­hin, ihanko vain ilkeyt­tään tai silka­s­ta sattumasta?

    Yksi (jo yksinäänkin keski­tymisilmiön selit­tävä) syy on työvoiman saan­ti. On help­po perus­taa tai siirtää yrtyk­siä paikkoi­hin, jois­sa työvoimaa on run­saasti saatavilla.

    1. Juho
      Etkö sanonut ensin, että työvoima joutuu muut­ta­maan vas­ten­tah­tois­es­ti kaupunkei­hin, kos­ka työ­paikat ovat siel­lä., Nyt san­ot, että työ­paikat joutu­vat muut­ta­maan vas­ten­tah­tois­es­ti kaupunkei­hin, kos­ka työvoima on siellä.
      Voisitko ajatel­la, että työ­paikat muut­ta­vat kaupunkei­hin, kos­ka niiden on edullista olla lähel­lä toisia työ­paikko­ja ja tuot­tavu­us kär­sii pahasti, jos kaik­ki yri­tys­ten väli­nen kanssakäymi­nen merk­it­see pitk­iä etäisyyk­siä. Siis, wet­tä maanti­eteelli­nen keskit­tymi­nen nyt vain on edullista. 

  67. Viherinssi: Point­ti­ni ei ollut se, olisiko Jakomä­ki elinkelpoinen kun­ta. Point­ti­ni on se, että Kau­ni­ainen ei kel­paa esimerkik­si kuin ker­mankuorin­nas­ta ja hyvästä tuurista. Sil­lä ei voi perustel­la jonkin tietyn kokolu­okan tai hallintoma­llin opti­maal­isu­ut­ta. Jakomäestä ei saa Kau­ni­aista, vaik­ka kuin­ka kopi­oisi hallintomallin.

    Kalle viit­tasi omi­in koke­muk­si­in­sa pienen kun­nan eduista. Minus­ta väite siitä, että asukkaiden ja päät­täjien läheisyys olisi tietyis­sä tilanteis­sa etu on aika luon­te­va ja uskot­ta­va. En tiedä kaipaako tuo väite lisäpe­rustelu­ja. Kau­ni­ainen on vain yksi, sat­tumal­ta rikas esimerkki.

  68. åke: Ei markki­namekanis­mi todista sitä että myös naa­pu­rit ilah­tu­vat kun ikku­nan viereen nousee uusi talo. Päin­vas­toin se on. Joten ere­hdy­it tässä kun et kat­sonut koko kuvaa, vaan ain­oas­taan markkinoita.

    NIMBY on aina kesku­udessamme, usein vielä ihan omas­sa sisimmässämme.

    Silti markki­namekanis­mi toteaa asian myös naa­purien osalta. Heil­läkin on vai­h­toe­htona myy­dä oma kiin­teistön­sä koval­la hin­nal­la ja ostaa jotain mieluisam­paa samal­la rahal­la muual­ta. Jos he eivät sitä tee, hekin arvosta­vat enem­män tiivistä kaupunki­a­sum­ista kuin väljää maaseutuasumista.

  69. Viherinssi: NIMBY on aina kesku­udessamme, usein vielä ihan omas­sa sisimmässämme.

    Silti markki­namekanis­mi toteaa asian myös naa­purien osalta. Heil­läkin on vai­h­toe­htona myy­dä oma kiin­teistön­sä koval­la hin­nal­la ja ostaa jotain mieluisam­paa samal­la rahal­la muual­ta. Jos he eivät sitä tee, hekin arvosta­vat enem­män tiivistä kaupunki­a­sum­ista kuin väljää maaseutuasumista.

    Tot­ta kai meil­lä on nim­by sisim­mässämme. Me ajat­telemme myös omaa viihtyisyyttämme.

    Mut­ta tuo viimeinen lauseesi on jo älylli­nen kuperkeik­ka. Ei tuol­laista johtopäätöstä voi vetää. Kor­re­laa­tio, kausaalisuus.…

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Käyt­täisit neu­traalimpana esimerkkinä vaik­ka Karkkilaa. 

    Kalle val­it­si Kau­ni­aisen esimerkik­seen. En tunne Karkki­laa hyvin, mut­ta 9011 asukkaal­laan se voisi käy­dä pien­estä kun­nas­ta. Ole­tan että päät­täjät ja asukkaat ovat melko lähel­lä toisi­aan Karkkilassakin.

    Karkki­la ei muuten ole mikään neu­traali esimerk­ki, vaan varsi­nainen ääri­ta­paus Suomen kun­tien joukos­sa (samon kuin Kauniainen).

    Kallen väite oli miel­stäni kyl­lä kun­ta­neu­taali, vaik­ka hän val­it­sikin ilmeis­es­ti itselleen läheisen, hie­man epä­taval­lisen pikkukun­nan (Kau­ni­ainen) esimerkkitapauksekseen.

  71. Juho Laatu: Tuos­sa jotain alku­un. En tiedä onko vas­taus toimi­va, kun en tunne kysymyk­sen takana ole­via tavoitteita.

    Paljon point­te­ja, joil­la on selvästi jotain vaiku­tus­ta johonkin suun­taan. Kul­takaivos­ta ei kan­na­ta perus­taa Helsin­gin keskus­taan (kos­ka siel­lä ei ole kul­taa kaivet­tavak­si). Sel­l­ute­hdas kan­nat­taa lait­taa met­sän keskelle (kos­ka maa on hal­paa eikä raa­ka-ainet­ta tarvitse hakea kaukaa). Kokoon­pan­ote­ol­lisu­ut­ta kan­nat­taa lait­taa kauem­mas keskuk­sista (kos­ka maa ja sovel­tu­va työvoima on edullista). Lob­bausjär­jestön kan­nat­taa sijai­ta lähel­lä min­is­ter­iöitä. Intialaisen rav­in­tolan kan­nat­taa sijai­ta siel­lä, mis­sä on asiakkaita.

    Tässä suh­teessa matem­ati­ik­ka on yksit­täis­ten toim­into­jen kannal­ta yksinker­taista. Yleen­sä toimin­not syn­tyvät sinne, mis­sä niil­lä on parhaat toim­intaedel­ly­tyk­set. Jos jokin liike­toim­inta vaatii use­am­man alan eri­ty­isosaamista, sil­lä on taipumus syn­tyä väestökeskit­tymään. Jos taas liike­toim­inta tarvit­see paljon tilaa, se syn­tyy syrjemmällä.

    Kaupungis­tu­misen mekanis­mi on ihan selvä ja yksinker­tainen. Näyt­tää myös siltä, että sil­lä ei kovin selkeitä rajo­ja ole, kos­ka maail­mas­sa on paljon hyvin suuria kaupunke­ja. Tämä viit­taa siihen, että tiiviy­destä syn­tyvät ongel­mat ovat vähäisem­piä kuin sen tuo­mat hyödyt.

    Olen jotenkin lukev­inani riv­ien välistä tuskan siitä, ettei pääkaupunkiseudun hal­lit­se­va taloudelli­nen ase­ma ole ihan reilun tun­tu­inen asia maakun­tien kannal­ta. Olen samaa mieltä, ei se ole reilua. Ei Helsin­ki ole tehnyt mitään sel­l­aista asi­aa, että se ansait­sisi olla johtavas­sa ase­mas­sa. Helsin­ki on perustet­tu käytän­nössä pari­in ker­taan huonol­la men­estyk­sel­lä ja pakotet­tu val­loit­ta­jan käskys­tä toim­i­maan pääkaupunk­i­na. Kyse on tuurista, ei tai­dos­ta. Tam­pere, Hämeen­lin­na, Salo tai jopa Turku voisi­vat olla maanti­eteel­lis­es­ti parem­pia paikko­ja pääkaupungille.

    His­to­ri­alle ei kuitenkaan voi tehdä mitään. Pääkaupunkien siir­to­ja on kokeil­tu, mut­ta ei Can­ber­ra ole mitenkään men­estynyt ver­rat­tuna Mel­bourneen tai Sydneyyn. 

    Täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseu­tu itse oma­l­la jäykkyy­del­lään ja nim­by­i­lyl­lään vas­tus­taa muut­toli­iket­tä. Se tuskin on koko maan taloudelle hyväk­si, kos­ka kokon­ais­tuotan­non mak­si­moin­nin kai pitäisi olla tavoit­teena. Sil­loin jaet­tavaa riit­tää enem­män niille, jot­ka elävät tulon­si­ir­to­jen varassa.

    Tässä kohdas­sa kysymys ei edes ole siitä, että otet­taisi­in jotain jostain pois. Kyse on siitä, että yritetään vähän madal­taa pk-seudun kalli­in ja ahtaan asumisen tuo­maa kyn­nys­tä. Madal­tamista ei tehdä maakun­tien rahoil­la, eivätkä maakun­nat ole syyl­lisiä näi­hin haasteisiin.

  72. åke: Tot­ta kai meil­lä on nim­by sisim­mässämme. Me ajat­telemme myös omaa viihtyisyyttämme.

    Mut­ta tuo viimeinen lauseesi on jo älylli­nen kuperkeik­ka. Ei tuol­laista johtopäätöstä voi vetää. Kor­re­laa­tio, kausaalisuus….

    Yritetään vielä:

    Jos henkilö X jää asumaan tiivistyvän yhteiskun­tarak­en­teen keskel­lä ole­vaan kiin­teistöön­sä, hän edelleen pitää kiin­teistöään itselleen parhaana ko. kus­tan­nus­lu­okan paikkana asuna. Hän arvostaa sil­loin kiin­teistön sijain­tia enem­män kuin asum­isväljyyt­tä, kos­ka käytän­nössä hänen kiin­teistön­sä hin­nal­la saisi paljon väljyyt­tä toisaalta.

    Ymmär­rän sen, että oman asuinalueen tiivistymi­nen voi har­mit­taa kovastikin. Siihen tiivistymiseen kuitenkin liit­tyy se, että kiin­teistö­jen arvot nou­se­vat usein huo­mat­tavastikin. Näin ollen tiivistymisen uhril­la on vai­h­toe­hto muut­taa väl­jem­mälle alueelle.

    1. Tont­ti tiivi­isti raken­netus­sa ympäristössä on selvästi arvokkaampi kuin väljästi raken­netus­sa. Tämä tietysti johtuu etäisyy­destä, mut­ta väljästi raken­net­tuun ympäristöön liit­tyy aina pitkät etäiusyydet.

      Kuvitelka­amme, että voisimme muut­taa kaupunkia kuin tietokone­pelis­sä ja muut­taa Kru­u­nun­haan väljien omakoti­tont­tien (e=0,1)alueeksi kaiken muun pysyessä ennal­laa. Tulisi var­maan arvokkai­ta ja halut­tu­ja tont­te­ja, varsi­nainen etuoikeutet­tu­jen kaupungi­nosa, joskin Kru­u­nun­haan kokon­ais­ar­vo rom­ah­taisi, kos­ka eivät ne rikkaat niin rikkai­ta sen­tään ole. Asun­to­ja olisi ehkä viideskymmene osa siitä mitä nyt. Jos sama tehtäisi­in koko Helsingille ja ker­rostalokeskit­tymä työ­paikkoi­neen siir­ty­isi vaik­ka Emsalöön, Kru­u­nun­haan väljästi raken­netut ton­tit oli­si­vat yhtä vähän arvokkai­ta kuin ne nyt ovat jos­sain muual­la Jumalan selän takana. Haave väjästä ton­tista lähel­lä kaikkea on mah­dolli­nen vain, jos muista ton­teista ei tehd­fä yhtä väljiä.

  73. Juho Laatu: Karkki­la ei muuten ole mikään neu­traali esimerk­ki, vaan varsi­nainen ääri­ta­paus Suomen kun­tien joukos­sa (samon kuin Kauniainen).

    Mut­ta eikö juuri tämä tee sen, että alku­peräi­nen argu­ment­ti toimii huonos­ti. Kau­ni­ainen ei voi hyvin ensisi­jais­es­ti hallintoma­llinsa vuok­si, eikä Karkki­lal­la mene huonos­ti ensisi­jais­es­ti hallintoma­llinsa vuok­si. Karkki­las­ta ei saa Kau­ni­aisia, vaik­ka kun­nan koko hallinnon vai­h­taisi päittäin.

    Näil­lä ei tietenkään voi todis­taa sitäkään, että Kau­ni­ais­ten tai Karkki­lan malli olisi huono.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho
    Etkö sanonut ensin, että työvoima joutuu muut­ta­maan vas­ten­tah­tois­es­ti kaupunkei­hin, kos­ka työ­paikat ovat siellä., 

    Ainakin lukuisien muut­ta­jien kohdal­la näin on tain­ut käydä.

    Nyt san­ot, että työ­paikat joutu­vat muut­ta­maan vas­ten­tah­tois­es­ti kaupunkei­hin, kos­ka työvoima on siellä.

    Sanois­in että yri­tyk­set perus­ta­vat *halukkaasti* työ­paikko­ja kaupunkei­hin, kos­ka siel­lä on paljon työvoimaa tarjoilla.

    Voisitko ajatel­la, että työ­paikat muut­ta­vat kaupunkei­hin, kos­ka niiden on edullista olla lähel­lä toisia työpaikkoja

    Tämä viit­taa var­maankin paljolti tuo­hon jo mainit­tuun työvoiman help­poon saatavuuteen.

    Myös syn­er­giae­tu­ja voi olla siinä mielessä, että yksi tehdas tuo­taa puo­li­valmis­tei­ta toiselle tehtaalle, ja noiden puo­li­valmis­tei­den (ehkä painavia) kul­je­tus on niin kallista, että etäisyys naa­pu­rite­htaaseen kan­nat­taa opti­moi­da lyhyeksi.

    ja tuot­tavu­us kär­sii pahasti, jos kaik­ki yri­tys­ten väli­nen kanssakäymi­nen merk­it­see pitk­iä etäisyyksiä. 

    Tuo on paljon alas­ta kiin­ni. Sähkö­posti kul­kee nykyään yhtä suju­vasti Japani­in kuin naa­purikaupungi­nosaan. Naa­pu­ri­fir­man asi­at voivat usein olla kaupungis­sa yhtä vierai­ta kuin ker­rostalon naa­puri­a­sun­non asukkaan asi­at, ja ajas­sa etäisyys johonkin toiseen kaupungi­nosaan voi olla yhtä pitkä kuin maaseudul­la etäisyys kun­nas­ta toiseen.

    Mikähän olisi hyvä esimerk­ki yri­tyk­ses­tä, jon­ka toim­inta vaatii kaupunki­maista tois­t­en fir­mo­jen läheisyyt­tä? Var­masti läheisyy­destä hyö­tyviäkin tapauk­sia on, mut­ta kuin­ka paljon? Joku sel­l­ainen ala, jol­la tarvi­taan päivit­täistä ihmis­ten välistä fyy­sistä kanssakäymistä usei­den yri­tys­ten välil­lä olisi hyvä esimerk­ki. Ehkäpä osapäiväisiä malle­ja (joil­la on toinenkin työ­paik­ka) välit­tävä malli­toimis­to olisi jonk­in­moinen esimerk­ki yri­tyk­ses­tä, joka toimii parhait­en suures­sa kaupungis­sa, kos­ka vaatii lukuisien ihmis­ten liikku­vu­ut­ta mon­es­ta paikasta/yrityksestä toiseen.

    Toisaal­ta Helsingis­sä suuri osa työstä on toimis­to­työtä (= kont­toris­sa tietokoneen ja puhe­li­men vierssä istu­mista), jos­ta osan voisi kyl­lä tehdä ihan mis­sä vain, vaikka­pa Hyvinkääl­lä tai jol­lain pikkupaikkakunnalla.

    Siis, wet­tä maanti­eteelli­nen keskit­tymi­nen nyt vain on edullista. 

    Joitain etu­ja on (ks. yllä). Keskit­tymistä tapah­tuu myös muista syistä, esimerkik­si sik­si että mon­et yksilöt halu­a­vat pääkont­torin tai keskushallinnon viereen kalas­taak­seen sieltä mah­dol­lis­es­ti putoavia muru­sia tai uramah­dol­lisuuk­sia. Kaik­ki keskit­tymistä puolta­vat seikat eivät palvele kansan­talouden kokon­aise­t­ua, vaik­ka voivatkin palvel­la yhden yri­tyk­sen tai yhden yksilön kokon­aise­t­ua (ehkä yri­tyk­senkin kokon­aise­dun vas­tais­es­ti). Ja lisäk­si ihmisel­lä on muitakin tarpei­ta kuin kansan­talouden kokon­aise­tu. (Esimerkik­si teol­lisen tuotan­non alkuaiko­jen teol­lisu­uskeskit­tymiä ei jälkikä­teen pide­tä ihanteel­lisi­na paikoina ainakaan ihmis­ten kannalta.)

  75. Viherinssi: Kaupungis­tu­misen mekanis­mi on ihan selvä ja yksinker­tainen. Näyt­tää myös siltä, että sil­lä ei kovin selkeitä rajo­ja ole, kos­ka maail­mas­sa on paljon hyvin suuria kaupunke­ja. Tämä viit­taa siihen, että tiiviy­destä syn­tyvät ongel­mat ovat vähäisem­piä kuin sen tuo­mat hyödyt. 

    Ei saa olet­taa, että luon­nolli­nen keskit­tymiske­hi­tys toimisi automaat­tis­es­ti (ihmis­ten) hyödyk­si. Keskit­tymi­nen on johtanut his­to­ri­as­sa myös slum­mi­u­tu­miseen, ahtaaseen asumiseen, tautei­hin, monopolei­hin, alis­tamiseen, (ei toiv­ot­tuun) siir­to­laisu­u­teen yms.

    Olen jotenkin lukev­inani riv­ien välistä tuskan siitä, ettei pääkaupunkiseudun hal­lit­se­va taloudelli­nen ase­ma ole ihan reilun tun­tu­inen asia maakun­tien kannalta. 

    Kuten san­ot, kyseessä on hallinnolli­nen erikoisas­e­ma, joka pitää jol­lain kun­nal­la olla. Raho­jen oikeu­den­mukainen jako pitää suun­nitel­la, samal­la taval­la kuin raho­jen jako rikkaille ja köy­hille, val­ti­olle ja kun­nille, ter­vey­teen ja hallintoon.

    Pääkaupunkien siir­to­ja on kokeil­tu, mut­ta ei Can­ber­ra ole mitenkään men­estynyt ver­rat­tuna Mel­bourneen tai Sydneyyn. 

    Miten men­estys­tä mitataan tässä tapauk­ses­sa? Pitäisikö Can­ber­ran olla yhtä suuri kuin Aus­tralian suurim­mat kaupun­git? Eikö pienehkö pääkaupun­ki voi olla hyvä pääkauunki?

    Täl­lä het­kel­lä pääkaupunkiseu­tu itse oma­l­la jäykkyy­del­lään ja nim­by­i­lyl­lään vas­tus­taa muut­toli­iket­tä. Se tuskin on koko maan taloudelle hyväk­si, kos­ka kokon­ais­tuotan­non mak­si­moin­nin kai pitäisi olla tavoit­teena. Sil­loin jaet­tavaa riit­tää enem­män niille, jot­ka elävät tulon­si­ir­to­jen varassa.

    Tuo­ta en voi oikein allekir­joit­taa. Ei mak­si­maa­li­nen keskit­tämi­nen käsit­tääk­seni tuo­ta opti­maal­ista taloudel­lista tulosta (eikä opti­maal­ista elämisen tasoa kaikille).

    Kokon­ais­te­hokku­us (ei vält­tämät­tä ‑tuotan­to) on tärkeä voimavara ja hyvä ren­ki, mut­ta ei ykköstavoite.

    Tässä kohdas­sa kysymys ei edes ole siitä, että otet­taisi­in jotain jostain pois. Kyse on siitä, että yritetään vähän madal­taa pk-seudun kalli­in ja ahtaan asumisen tuo­maa kyn­nys­tä. Madal­tamista ei tehdä maakun­tien rahoil­la, eivätkä maakun­nat ole syyl­lisiä näi­hin haasteisiin.

    Pääkaupun­gin tulee tehdä kaikken­sa asukkaiden­sa viihtyvyy­den ja talouden paran­tamisek­si. Se saa myös kil­pail­la parhaista ihmi­sistä, rahas­ta, koos­ta ja val­las­ta muiden Suomen kun­tien kanssa. Val­tion tulee toisaal­ta aset­taa tavoit­teet sille, miten koko maan väestön viihtyvyytä ja talout­ta palvel­laan parhait­en. Val­tio voi siis myös rajoit­taa Helsin­gin kehi­tys­tä (vaikka­pa tulo­ero­ja tasoit­taval­la politiikalla).

  76. Viherinssi: Mut­ta eikö juuri tämä tee sen, että alku­peräi­nen argu­ment­ti toimii huonos­ti. Kau­ni­ainen ei voi hyvin ensisi­jais­es­ti hallintoma­llinsa vuok­si, eikä Karkki­lal­la mene huonos­ti ensisi­jais­es­ti hallintoma­llinsa vuok­si. Karkki­las­ta ei saa Kau­ni­aisia, vaik­ka kun­nan koko hallinnon vai­h­taisi päittäin.

    Näil­lä ei tietenkään voi todis­taa sitäkään, että Kau­ni­ais­ten tai Karkki­lan malli olisi huono.

    Kallen väite oli: “Pienet, korkein­taan parin kol­menkymme­nen tuhan­nen asukkaan kun­nat toimi­vat, kos­ka päät­täjä on lähel­lä kuntalaista.”

    Eikö tuo voisi toimia niin Kau­ni­ai­sis­sa, Karkki­las­sa kuin Velkual­lakin (sil­loin kun se vielä oli oma kuntansa)?

  77. Juho Laatu: Kallen väite oli: “Pienet, korkein­taan parin kol­menkymme­nen tuhan­nen asukkaan kun­nat toimi­vat, kos­ka päät­täjä on lähel­lä kuntalaista.”
    Eikö tuo voisi toimia niin Kau­ni­ai­sis­sa, Karkki­las­sa kuin Velkual­lakin (sil­loin kun se vielä oli oma kuntansa)?

    Täh? Leik­itään että asu­isin Osmon naa­puris­sa ja käytäväkeskustelus­sa ehdot­taisin että “Kivi­nok­ka pitää rak­en­taa”. Sit­ten tulisi toinen naa­puri ja sanoisi “Ja Kivi­nokkaa ei sit­ten raken­neta”. Miten tässä päät­täjän läheisyys kun­ta­laisia tek­isi Osmon päätök­sen­teosta parempaa?

  78. antti: Täh? Leik­itään että asu­isin Osmon naa­puris­sa ja käytäväkeskustelus­sa ehdot­taisin että “Kivi­nok­ka pitää rak­en­taa”. Sit­ten tulisi toinen naa­puri ja sanoisi “Ja Kivi­nokkaa ei sit­ten raken­neta”. Miten tässä päät­täjän läheisyys kun­ta­laisia tek­isi Osmon päätök­sen­teosta parempaa? 

    Ehkä niin, että Osmo tot­telisi joko sin­ua tai naa­puri­asi, mut­ta ei raken­nus­li­ik­keen lob­baria, ei puolueen­sa pää­je­hua, eikä kaavoit­taisi Kivi­nokkaa itselleen (kos­ka molem­mat valvotte hänen toimi­aan jatkuvasti).

  79. Juho Laatu: Kallen väite oli: “Pienet, korkein­taan parin kol­menkymme­nen tuhan­nen asukkaan kun­nat toimi­vat, kos­ka päät­täjä on lähel­lä kuntalaista.”
    Eikö tuo voisi toimia niin Kau­ni­ai­sis­sa, Karkki­las­sa kuin Velkual­lakin (sil­loin kun se vielä oli oma kuntansa)?

    Voisi. Mut­ta sitä ei voi perustel­la sil­lä, että tämä pitää paikkansa, kos­ka Kau­ni­ai­sis­sa kaik­ki toimii hyvin.

  80. Juho Laatu: Keskit­tymi­nen on johtanut his­to­ri­as­sa myös slum­mi­u­tu­miseen, ahtaaseen asumiseen, tautei­hin, monopolei­hin, alis­tamiseen, (ei toiv­ot­tuun) siir­to­laisu­u­teen yms.

    Ja kuitenkin ihmiset ovat mielu­um­min asuneet ahtaasti slum­meis­sa kuin jääneet maaseudulle. Mik­si? Kos­ka siel­lä maaseudul­la ei ollut edes niitä elämisen edel­ly­tyk­siä. Ja niitä ei sille väkimäärälle halu­tul­la elin­ta­sol­la ikinä ole ollutkaan.

    Maaseudulle ei syn­ny uusia työ­paikko­ja. Luon­non­va­ra-alan työ­paikat ovat siel­lä, mut­ta tehos­tu­mi­nen tarkoit­taa sitä, että alal­la tarvi­taan koko ajan suh­teessa vähem­män väkeä tuot­ta­maan kaupunki­lais­ten ruo­ka tai kaiva­maan kul­ta kaupunki­lais­ten kultakoruihin.

    Kysymys ei ole siitä, että nyt muutet­taisi­in jotenkin pelisään­töjä, ja sen vuok­si maal­ta häviävät työt. Kysymys on siitä, että maal­lakin halu­taan koko ajan korkeam­paa elin­ta­soa, eikä sitä riitä kaikille. Lopuille se elin­ta­so löy­tyy kaupungista.

    1. Kir­jas­sa Tri­umph of the City Edward Glaeser käyt­tää kokon­aisen luvun sen selvit­tämiseen, että kaupunkien slum­mit ovat hyvä ja vält­tämätön asia. Ihmiset tekevät ratio­naalisen päätök­sen siir­tyessään toimet­to­muud­es­ta maaseudul­la slum­mei­hin, joista sen­tään voi päästä eteen­päin toisin kuin maa­ton maalla.

  81. Juho Laatu: Ehkä niin, että Osmo tot­telisi joko sin­ua tai naa­puri­asi, mut­ta ei raken­nus­li­ik­keen lob­baria, ei puolueen­sa pää­je­hua, eikä kaavoit­taisi Kivi­nokkaa itselleen (kos­ka molem­mat valvotte hänen toimi­aan jatkuvasti).

    Mis­tä minä tiedän mitä lob­bari soit­telisi? Rak­en­takaa Kivi­nok­ka (että saan urakoi­ta) tai älkää rak­en­tako (vaan raken­netaan jos­sain muual­la mis­sä on tont­ti odot­ta­mas­sa) on molem­mat mah­dol­lisia puhelui­ta. Päät­täjien omien maan­omis­tuk­sien koplaus kaavoituk­si­in taitaa kum­miskin olla yleisem­pää vähän pienem­mil­lä paikkakun­nil­la, esim jonkun Tuusu­lan kokoi­sis­sa. Yhtä lail­la puoluei­den val­tu­us­to­ryh­mät pitävät riv­in­sä pienem­mil­lä paikkaku­nil­la, puoluei­den liit­toumat voivat toki olla mui­ta kuin Helsingissä.

  82. Juho Laatu: Ei saa olet­taa, että luon­nolli­nen keskit­tymiske­hi­tys toimisi automaat­tis­es­ti (ihmis­ten) hyödyk­si. Keskit­tymi­nen on johtanut his­to­ri­as­sa myös slum­mi­u­tu­miseen, ahtaaseen asumiseen, tautei­hin, monopolei­hin, alis­tamiseen, (ei toiv­ot­tuun) siir­to­laisu­u­teen yms. 

    Klassi­nen hämäys. Mikä nyt siis on johtanut mihinkin, ja mis­sä järjestyk­sessä? Samanaikainen esi­in­tymi­nen ei todista kausaal­isu­ut­ta. “Kun Pekka söi jäätelöä, sala­ma iski puuhun.”

  83. Viherinssi: Ja kuitenkin ihmiset ovat mielu­um­min asuneet ahtaasti slum­meis­sa kuin jääneet maaseudulle. Mik­si? Kos­ka siel­lä maaseudul­la ei ollut edes niitä elämisen edel­ly­tyk­siä. Ja niitä ei sille väkimäärälle halu­tul­la elin­ta­sol­la ikinä ole ollutkaan.

    Se että maaseudul­la voi olla ongelmia ei kumoa sitä, että keskit­tymiske­hi­tyk­seen voi liit­tyä omat ongel­mansa. Osa keskit­tymisen ongelmista on myös syn­tynyt vas­ta taa­jamien oman väestönkasvun tai taa­ja­mas­ta toiseen muu­ton myötä.

    Maaseudulle ei syn­ny uusia työ­paikko­ja. Luon­non­va­ra-alan työ­paikat ovat siel­lä, mut­ta tehos­tu­mi­nen tarkoit­taa sitä, että alal­la tarvi­taan koko ajan suh­teessa vähem­män väkeä tuot­ta­maan kaupunki­lais­ten ruo­ka tai kaiva­maan kul­ta kaupunki­lais­ten kultakoruihin.

    Kyl­lä työ­paikko­ja syn­tyy ja katoaa maaseudul­la, ihan niin kuin muual­lakin. Maaseudun asukkaista vain pieni osa työsken­telee nykyään perus­tu­tan­nos­sa. (Ja kaupunki­laisethan eivät tuo­ta oikein mitään, kun vain sisirtelevät toimis­tois­sa pape­ria pinos­ta toiseen, eikö niin? 😉 )

    Kysymys ei ole siitä, että nyt muutet­taisi­in jotenkin pelisään­töjä, ja sen vuok­si maal­ta häviävät työt. Kysymys on siitä, että maal­lakin halu­taan koko ajan korkeam­paa elin­ta­soa, eikä sitä riitä kaikille. Lopuille se elin­ta­so löy­tyy kaupungista.

    Ok. Uskon että uskot, että maaseudul­la työn­teko on perus­tuotan­toa luku­unot­ta­mat­ta kannattamatonta ;-).

    1. Maaseudun ongel­ma Suomes­sa on iso­jako, jon­ka seu­fauk­se­na meil­lä ei ole kyliä vaan yksit­täsiä talo­ja siel­lä tääl­lä keskel­lä sadan hehtaarin yksinäisyyt­tä. Euroopas­sa maaseudul­lakin asug­taan taa­jamis­sa (Suomek­si kaupun­ki) minkä seu­rauk­se­na muu­tos mui­hin elinkeinoi­hin on edes mahdollinen.

  84. antti: Mis­tä minä tiedän mitä lob­bari soit­telisi? Rak­en­takaa Kivi­nok­ka (että saan urakoi­ta) tai älkää rak­en­tako (vaan raken­netaan jos­sain muual­la mis­sä on tont­ti odot­ta­mas­sa) on molem­mat mah­dol­lisia puheluita.

    Tiedät sik­si, että tun­net Osmon henkilöko­htais­es­ti, ja osaat arvioi­da puhuuko hän sin­ule pal­turia vai ei. Osmon naa­pu­rit tai muut luot­ta­mus­miehet myös juoru­a­vat sin­ulle heti, jos Osmo viet­tää aikaansa raken­nusväen kanssa. Suures­sa kaupungis­sa sin­ul­la ei ole hajuakaan siitä, mitä Osmo tekee työssään, luot­ta­mus­toimis­saan ja vapaa-ajal­laan, etkä sinä eivätkä kaverisi ole edes koko miestä koskaan nähneet.

    Päät­täjien omien maan­omis­tuk­sien koplaus kaavoituk­si­in taitaa kum­miskin olla yleisem­pää vähän pienem­mil­lä paikkakun­nil­la, esim jonkun Tuusu­lan kokoisissa. 

    Ainakin pie­nil­lä paikkakun­nil­la nuo koplauk­set tule­vat varmem­min korvi­isi (Kallen mainit­semista syistä). En usko että kor­rup­tio olisi pie­nil­lä paikkakun­nil­la yleisempää.

    Yhtä lail­la puoluei­den val­tu­us­to­ryh­mät pitävät riv­in­sä pienem­mil­lä paikkaku­nil­la, puoluei­den liit­toumat voivat toki olla mui­ta kuin Helsingissä.

    Näitä on var­masti kaiken kokoi­sis­sa kunnissa.

  85. Kalle K.: Klassi­nen hämäys. Mikä nyt siis on johtanut mihinkin, ja mis­sä järjestyk­sessä? Samanaikainen esi­in­tymi­nen ei todista kausaal­isu­ut­ta. “Kun Pekka söi jäätelöä, sala­ma iski puuhun.”

    Nämä esimerkki­ta­pauk­set oli­vat aika suo­ravi­ivaisia. Onko slum­mi­u­tu­mi­nen aiheut­tanut keskit­tymistä? Ei,koska keskit­tynyt väestö on jo slum­mi­u­tu­misen ehto. Monop­o­lit ovat määritelmäl­lis­es­ti liian keskit­tynyt­tä val­taa. Jne.

    Kyl­lä nuo kaik­ki esimerk­it minus­ta liit­tyvät vahvem­min väestöti­hen­tymi­in kuin haja-asutukseen.

  86. Osmo Soin­in­vaara: Ihmiset tekevät ratio­naalisen päätök­sen siir­tyessään toimet­to­muud­es­ta maaseudul­la slum­mei­hin, joista sen­tään voi päästä eteen­päin toisin kuin maa­ton maalla.

    Riip­puu kai slum­mista ja maat­toman tilanteesta, kumpi on vaikeampi paik­ka yrit­tää eteen­päin. Slum­mis­sa voi ehkä aloit­taa pul­lo­jen keru­ul­la, maa­ton voi ryhtyä rengik­si tai men­nä met­sätöi­hin (ole­tan että kyse oli tässä men­neistä ajoista).

    Maal­ta slum­mi­in siir­tyneet ovat kai tehneet ratio­naalisen päätök­sen kokon­ais­ti­lanteen­sa paran­tamisek­si, mut­ta tämä ei tee tuol­l­lais­es­ta tiivistymisen asteesta ongelmatonta.

  87. Ihan käsit­tämätön­tä väit­te­lyä taas. 

    Ei Suomes­sa kukaan nälkään kuole eli jos joku muut­taa työn perässä pks, se osoit­taa että pk-seudul­la ahtaasti asum­i­nen ja työssä käymi­nen on täm­möisen ihmisen mielestä mukavam­paa, kuin korves­sa työt­tömämä makoilu. 

    Ihan yhtä hyvin voitaisi­in väit­tää, että on tosi epäte­hokas­ta kai­vok­sia peruste­taan pakos­ta Lap­pi­in pitkin kor­pia vaik­ka oikeasti ne halut­taisi­in rak­en­taa Uudelle­maalle, jot­ta saataisi­in paljon työvoimaa! Kai­vok­set menee aika selkeästi sem­moi­selle alueelle, jos­ta löy­tyy jotain kaivet­tavaa ja työ­paikat sem­moi­selle alueelle, jos­ta saadaan työvoimaa. 

    Ja on ihan höpöhöpöä väit­tää, etteikö läheisyys ole tehokku­ut­ta tai että email kor­vaisi läheisyy­den. Tietoli­iken­ney­htey­det kyl­lä aut­ta­vat, mut­ta tyyp­il­lis­es­ti isom­mis­sa keskuk­sis­sa nekin ovat parem­mat kuin korvessa.

  88. Osmo Soin­in­vaara:
    Maaseudun ongel­ma Suomes­sa on iso­jako, jon­ka seu­fauk­se­na meil­lä ei ole kyliä vaan yksit­täsiä talo­ja siel­lä tääl­lä keskel­lä sadan hehtaarin yksinäisyyt­tä. Euroopas­sa maaseudul­lakin asug­taan taa­jamis­sa (Suomek­si kaupun­ki) minkä seu­rauk­se­na muu­tos mui­hin elinkeinoi­hin on edes mahdollinen.

    Isenäiset talot voi kat­soa myös eduk­si. Riip­puu vähän siitä, mitä halu­aa. Moni pitää esimerkik­si siitä, että naa­puri ei kur­ki ikku­nas­ta sisään.

    Iso­jako tehti­in kai paljolti maat­alouden tehostamisek­si. Nyt tilanne voi tietenkin olla jo muuttunut.

    Minkä sel­l­aisen elinkeinon iso­jaon aikaansaa­ma maaseudun rakenne nykyään elim­i­noi, jon­ka kimp­pukylät sal­li­si­vat? (meil­lä päin on molem­pia, enkä muista ihmis­ten valin­neen ammat­te­jaan tuon eron mukaan)

  89. Osmo Soin­in­vaara:
    Tont­ti tiivi­isti raken­netus­sa ympäristössä on selvästi arvokkaampi kuin väljästi raken­netus­sa. Tämä tietysti johtuu etäisyy­destä, mut­ta väljästi raken­net­tuun ympäristöön liit­tyy aina pitkät etäiusyydet.

    Kuvitelka­amme, että voisimme muut­taa kaupunkia kuin tietokone­pelis­sä ja muut­taa Kru­u­nun­haan väljien omakoti­tont­tien (e=0,1)alueeksi kaiken muun pysyessä ennal­laa. Tulisi var­maan arvokkai­ta ja halut­tu­ja tont­te­ja, varsi­nainen etuoikeutet­tu­jen kaupungi­nosa, joskin Kru­u­nun­haan kokon­ais­ar­vo rom­ah­taisi, kos­ka eivät ne rikkaat niin rikkai­ta sen­tään ole. Asun­to­ja olisi ehkä viideskymmene osa siitä mitä nyt. Jos sama tehtäisi­in koko Helsingille ja ker­rostalokeskit­tymä työ­paikkoi­neen siir­ty­isi vaik­ka Emsalöön, Kru­u­nun­haan väljästi raken­netut ton­tit oli­si­vat yhtä vähän arvokkai­ta kuin ne nyt ovat jos­sain muual­la Jumalan selän takana. Haave väjästä ton­tista lähel­lä kaikkea on mah­dolli­nen vain, jos muista ton­teista ei tehd­fä yhtä väljiä.

    Tässä nyt vähän keskustel­laan ohi. Mut­ta point­ti­ni on karkeasti se, että vaik­ka lat­te­vihreät halu­a­vat hifis­tel­lä mar 50 m² kak­siois­sa metroase­man ja kaup­pakeskuk­sen päälle raken­netus­sa pil­ven­pi­irtäjässä johon ei autopaikko­ja mah­du niin on meitä muitakin.

    Hyvää kaupunki­a­sum­ista minus­ta voisi olla vaik­ka pohjois-espooseen raken­net­ta­vat omakoti­taloalue 1000 m² ton­teil­la. Väli­matkan sieltä töi­hin ja mar­ket­ti­in kulk­isin mielel­länin oma­l­la autolla.

    Ei siis tämän kummempaa.

  90. Osmo Soin­in­vaara:
    Åke
    Sopii hyvin.
    Toiv­ot­tavasti työ­paikkasi on Espoossa.

    Ai niin niitä piti tietysti vielä rak­en­taa niin paljon että ei tarvitse muut­taa ympäryskun­ti­in. Riit­tävän suuri tar­jon­ta toisi hin­taa alas. Onhan Espoos­sa nytkin omakoti­talo­ja vaik­ka hauk­i­lahdessa mut­ta eihän sinne voi muut­taa ilman lottovoittoa.…

    Tuskin­pa tähän ratkaisua löy­tyy. Kaltais­seni jot­ka mielel­lään asu­isi­vat espoos­sa omakoti­talos­sa mut­ta rahat eivät riitä joutu­vat joko espooseen ker­rostaloon tai sit­ten omakoti­taloon nurmijärvelle.

  91. Sylt­ty:
    Ihan käsit­tämätön­tä väit­te­lyä taas. 

    Ei Suomes­sa kukaan nälkään kuole eli jos joku­muut­taa työn perässä pks, se osoit­taa että pk-seudul­la ahtaasti asum­i­nen ja työssä käymi­nen on täm­möisen ihmisen mielestä mukavam­paa, kuin korves­sa työt­tömämä makoilu. 

    Asi­aa.

    Ihan yhtä hyvin voitaisi­in väit­tää, että on tosi epäte­hokas­ta kai­vok­sia peruste­taan pakos­ta Lap­pi­in pitkin kor­pia vaik­ka oikeasti ne halut­taisi­in rak­en­taa Uudelle­maalle, jot­ta saataisi­in paljon työvoimaa! Kai­vok­set menee aika selkeästi sem­moi­selle alueelle, jos­ta löy­tyy jotain kaivet­tavaa ja työ­paikat sem­moi­selle alueelle, jos­ta saadaan työvoimaa. 

    Asi­aa.

    Ja on ihan höpöhöpöä väit­tää, etteikö läheisyys ole tehokku­ut­ta tai että email kor­vaisi läheisyy­den. Tietoli­iken­ney­htey­det kyl­lä aut­ta­vat, mut­ta tyyp­il­lis­es­ti isom­mis­sa keskuk­sis­sa nekin ovat parem­mat kuin korvessa.

    Höpöhöpöä. 🙂

  92. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaikille kun­nille taataan 92 pros­ent­tia keskimääräi­sistä vero­tu­loista, mikä on selvästi yli medi­aanin. Jos ne pienet kun­nat ovat paljon tehokkaampia, täl­lähn ne var­maankin pärjäävät. 

    Pienet kun­nat ovat tehokkai­ta ja pär­jäävät. Kau­ni­ainen oli niin tehokas, että min­is­ter­iö halusi vält­tämät­tä tuho­ta jotenkin toimi­van teveyskeskuk­sen, kos­ka se osoit­ti liian silmään­pistävästi mikä oikeasti toimii. Nyt kun­ta mak­saa enem­män huonom­mista palveluista! 🙁

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    ” Tont­ti tiivi­isti raken­netus­sa ympäristössä on selvästi arvokkaampi kuin väljästi raken­netus­sa. Tämä tietysti johtuu etäisyy­destä, mut­ta väljästi raken­net­tuun ympäristöön liit­tyy aina pitkät etäiusyydet.

    Kuvitelka­amme, että voisimme muut­taa kaupunkia kuin tietokone­pelis­sä ja muut­taa Kru­u­nun­haan väljien omakoti­tont­tien (e=0,1)alueeksi kaiken muun pysyessä ennal­laa. Tulisi var­maan arvokkai­ta ja halut­tu­ja tont­te­ja, varsi­nainen etuoikeutet­tu­jen kaupungi­nosa, joskin Kru­u­nun­haan kokon­ais­ar­vo rom­ah­taisi, kos­ka eivät ne rikkaat niin rikkai­ta sen­tään ole. Asun­to­ja olisi ehkä viideskymmene osa siitä mitä nyt. Jos sama tehtäisi­in koko Helsingille ja ker­rostalokeskit­tymä työ­paikkoi­neen siir­ty­isi vaik­ka Emsalöön, Kru­u­nun­haan väljästi raken­netut ton­tit oli­si­vat yhtä vähän arvokkai­ta kuin ne nyt ovat jos­sain muual­la Jumalan selän takana. Haave väjästä ton­tista lähel­lä kaikkea on mah­dolli­nen vain, jos muista ton­teista ei tehd­fä yhtä väljiä.”

    TV-ohjel­masat kävi ilmi, että Pari­isin hienoimpi­i­in kuu­lu­vas­sa 16:ssa kaupungi­nosas­sa löy­tyy 5000 m²:asuntoja ja yksit­täistaloa (kar­tanoi­ta). — Joten kyl­lä jopa suurkaupungisa voi elää ihmis­ar­voista elämää — edel­lyt­täen että papal­la on varaa maksaa.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.