Kaupungin neljä kehää

Oheinen tek­s­ti­ni on syn­tynyt raken­nus­li­ike SRV:n koolle kut­sumas­sa ideari­ihessä ja tul­laan aikanaan julkaise­maan osana hei­dän laa­jem­mas­sa asumisen tule­vaisu­ut­ta hah­mot­tavaa muistiotaan.

Kir­jas­saan Tri­umph of the City kaupunkien kehi­tyk­seen erikois­tunut ekon­o­misti Edward Glaeser ker­too, mik­si useimpi­en amerikkalais­ten kaupunkien kesku­s­tat ovat köy­hien asut­tamia, mut­ta parhait­en men­estyneis­sä kaupungeis­sa keskus­tas­sa asu­vat rikkaim­mat. Seli­tys löy­tyy liiken­nepoli­ti­ikas­ta. Autoon perus­tu­vas­sa yhdyskun­nas­sa keskus­ta on kaupun­gin vaikeim­min saavutet­tavis­sa ole­va alue ja sik­si epä­su­osit­tu. Mik­si asua keskus­tas­sa, jos­sa aikaa tärväy­tyy liikku­miseen, kun liikenne vielä tekee alueesta asuinympäristönä vastenmielisen?

Joukkoli­iken­nekaupungis­sa asia on toisin päin. Keskus­ta on alueen parhait­en saavutet­tavis­sa ole­va piste. Siel­lä asu­vat käyt­tävät vähiten aikaa liikku­miseen, usein jalka­isin tai lyhy­itä ratik­ka- tai metro­matko­ja tehden. Liiken­teen rajoit­ta­mi­nen tekee asuinympäristöstä viihtyisän.

Uusi tren­di Yhdys­val­tain parhais­sa kaupungeis­sa on, että asun­not val­taa­vat keskus­taa ja työ­paikat työn­tyvät kaupun­gin ulkop­uolelle joukkoli­iken­teel­lä hel­posti saavutet­tavi­in paikkoi­hin. Moni asuu keskus­tas­sa ja käy töis­sä jos­sain radan­var­res­sa. Tässä on logi­ikkaa. Työ­matko­ja tehdään vain kymme­nen viikos­sa, vapaa-ajan matko­ja paljon enem­män. Asum­i­nen ja palve­lut hyö­tyvät keskeis­es­tä sijain­nista enem­män kuin toimis­tot, tai ainakin sel­l­aiset toimis­tot, joista ei työpäivän aikana pois­tu­ta. Pitäisikö mei­dänkin Helsingis­sä hyväksyä se, että nyt on järkevää muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si toisin kuin 30 vuot­ta sit­ten, jol­loin meitä vaivasi piilokonttoriongelma?

Gleas­er esit­tää teo­ri­an joukkoli­iken­nekaupun­gin ren­gas­mais­es­ta rakenteesta:

• Sisem­pi varakkaiden ker­rostalokeskus­ta (Töölö, Kruununhaka)
• Ulom­pi keski­t­u­lois­t­en ker­rostalokeskus­ta (Vallila, Kallio, Punavuori)
• Sisem­pi varakas autokaupunkivyöhyke (Tapi­o­la, Pakila)
• Ulom­pi autokaupunkivyöhyke, jos­sa asuu alem­paa keskilu­okkaa. (Kehyskun­tien omakotialueet)

Luet­telosta puut­tuvat euroop­palaiset radan­var­ren ker­rostalolähiöt, kos­ka niitä ei Yhdys­val­lois­sa juuri ole.

Tämän päivän Helsingis­sä pidämme itses­tään selvyytenä, että kalleim­mat asun­not ovat kaupun­gin keskus­tas­sa. Tämä ei kuitenkaan ole eikä ole aina ollut mikään itses­tään­selvyys. 1960-luvul­la Kru­u­nun­haas­ta sai asun­non halvem­mal­la kuin Tapi­o­las­ta. Elämä Kru­u­nun­haas­sa oli liiken­teen vaivaa­maa, liikku­mi­nen oli ruuhkien vuok­si hidas­ta ja taloko­htainen kok­siläm­mi­tys teki ilmas­ta epäter­veel­lisen hen­git­tää. Smith & Polvisen liiken­nesu­un­nitel­ma näyt­ti, mihin tämä tie johtaa. Val­tu­us­to päät­ti, että tätä me emme halua ja teki äkkikään­nök­sen liiken­nepoli­ti­ikas­sa. Pysäköin­tiä keskus­tas­sa alet­ti­in rajoit­taa ja joukkoli­iken­net­tä tukea. Sen jäl­keen autois­tu­mi­nen Suomes­sa on lisään­tynyt voimakkaasti, mut­ta liikenne Helsin­gin niemel­lä se ei ole kas­vanut lainkaan. Kun taloko­htainen kok­siläm­mi­tyskin kor­vat­ti­in kaukoläm­möl­lä, asum­isolo­suh­teet keskus­tas­sa parani­vat olen­nais­es­ti. Helsin­ki muut­tui kaupungista, jon­ka keskus­ta slum­mi­u­tuu, kaupungik­si, jon­ka keskus­ta kukoistaa.

Suun­taus on jatkunut kiihtyvästi. Asum­i­nen suo­sio kan­takaupungis­sa vain kas­vaa. Tämä näkyy myös asun­to­jen hin­nois­sa. Kan­takaupun­gin parhaiden aluei­den hin­tata­so on vetänyt koko 2000-luvun kaulaa muun seudun hin­tata­soon näh­den ja aivan viime vuosi­na eron kasvu on vain kiihtynyt. Lap­siper­heet eivät muu­takaan kehyskun­ti­in, mikä on yllät­tänyt päivähoidon niin, etteivät paikat riitä mitenkään kas­vaneille lapsimäärille.

Helsin­ki vas­taa kysyn­tään rak­en­ta­mal­la nyt sata­mal­ta vapau­tuneille alueille asun­to­ja niin, että kan­takaupun­gin asukas­määrä nousee noin 80 000 asukkaal­la. Kun­tien välisen kil­pailun takia asun­to-osakey­htiöt pakote­taan kaavoituk­sel­la rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja enem­män kuin ne halu­aisi­vat. Ole­tus on, että autoil­e­va asukas on parem­pi veron­mak­sa­ja kuin auto­ton. Argu­ment­ti taitaa olla väärä jopa etumerk­iltään. Toki varakas asukas Jätkäsaa­res­sa omis­taa mielel­lään auton, mut­ta ei halua, että viisi­tuhat­ta muu­takin omis­taa. Olen yhä vaku­ut­tuneem­pi, että Helsin­ki on tehnyt suuren virheen näi­den pysäköin­ti­vaa­timusten kanssa. Emme heitä vain sato­ja miljoo­nia euro­ja Kankku­lan kaivoon. Pakkoau­tois­t­a­mi­nen pilaa asuinympäristöä ja alen­taa kan­takaupun­gin houkut­tele­vu­ut­ta juuri niiden hyvien veron­mak­sajien silmis­sä. Meche­linkadun asukkaat ainakaan eivät kas­vavas­ta liiken­teestä näytä iloitsevan.

Pysäköin­tipaikan pakkomyymi­nen asun­non kylk­iäisenä ei tietenkään pako­ta ketään osta­maan autoa, mut­ta jos autoon liit­tyvästä investoin­nista 30 % on auton hin­taa ja 70 % pysäköin­tipaikan hin­taa, tuon 70 pros­entin pakkomyymi­nen tarkoit­taa käytän­nössä pakkoau­toilua. Paljon pienem­pi määrä pysäköin­tipaikko­ja riit­täisi, jos asun­non saisi ostaa mak­samat­ta pysäköinnistä.

Tuo kakkosvyöhyke elää mie­lenki­in­toista aikaa. Kallios­sa on meneil­lään suuri muu­tos, kun nuoret hyvin koulute­tut mut­ta eivät vielä niin varakkaat hip­ster­it val­taa­vat kaupungi­nosaa sen van­hoil­ta asukkail­ta. Tuo luovu­u­den keskit­tymä on nos­tanut kaupunkikult­tuurin aivan uuteen kukois­tuk­seen. Vielä elävät nuoret jupit ja pult­sar­it tois­t­en­sa naa­pureina toinen tois­taan hyvin sietäen, mut­ta veikkaan markki­navoimien ennen pitkää lopet­ta­van tämän rinnakkainelon.

Kol­mosvyöhyke, varakkaiden autokaupun­ki elää tasaista men­estys­tä, mut­ta juuri nyt kehyskun­tien kasvu yskii. Vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten Helsin­gin seudun väestönkasvus­ta meni puo­let kehyskun­ti­in, mut­ta viime vuon­na enää 14 %. Toki on niitäkin, jot­ka halu­a­vat asua vähän syr­jem­mäl­lä rauhas­sa, mut­ta useim­mat muut­ta­vat kauas, kos­ka lähelle ei mah­du. Teknis­es­ti tämä johtuu asun­to­jen korkeista hin­noista, mut­ta asun­to­jen hin­nat johtu­vat riit­tämät­tömästä tar­jon­nas­ta – siis siitä, että ei mah­du. Niin­pä kehyskun­nat toimi­vat erään­laise­na seudun paisun­tasäil­iönä. Jos pääkaupunkiseudun kun­nat saa­vat asun­to­tuotan­non vauhti­in, ei kehyskun­ti­in riitä tulijoita.

Entä Glae­ser­il­ta puut­tuvat radan­var­ren lähiöt? Niis­sä on mah­dol­lisu­udet joko todel­la hyvään tai todel­la huonoon kehi­tyk­seen. Euroopas­ta löy­tyy viehät­täviä ja hyvin halut­tu­ja ja siten elit­is­tisiä radan­var­ren pikkukaupunke­ja. Niis­sä eletään pikkukaupun­gin tur­val­lista ja mukavaa elämään samal­la, kun suurkaupun­gin ilot ovat parinkymme­nen min­uutin juna­matkan päässä. Onhan meil­läkin Kau­ni­ainen. Jos radan var­ren kun­ta halu­aa men­estyä, sen ei pidä rak­en­taa lähiötä, vaan pikkukaupunkia keskus­toi­neen ja kävelykatuineen.

Kes­ki-Euroopas­sa radan­var­ren lähiöistä löy­tyy myös todel­la vinoon kehit­tyneitä slum­me­ja. Olen pro­fes­sori Mari Vaat­to­vaar­al­ta oppin­ut, että Ran­skas­sa tehti­in hirveä virhe, kun sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa alet­ti­in sirotel­la ympäri Pari­isin seu­tua. Etääm­mäl­lä ole­vista lähiöistä tuli paikko­ja, joi­hin kukaan ei halun­nut, mut­ta huono-osaisim­mat jou­tu­i­v­at. Tätä virhet­tä ei pidä tois­taa Suomes­sa. On muitakin keino­ja taakan­jaon toteut­tamisek­si kun­tien välil­lä. On kek­sit­ty esimerkik­si raha.

 

127 vastausta artikkeliin “Kaupungin neljä kehää”

  1. Itse suo­sisin vai­h­toe­htoa autoilun kus­tan­nusten laskemisek­si. Täl­lä het­kel­lä mak­sat kalli­in hin­nan autos­ta, päälle verot ja vaku­u­tuk­set. Auto on kuitenkin pakolli­nen työssä joudun liikku­maan autol­la (en asu pk-seudul­la) jo pelkästään työ­paikalle pääsy vie 1h kauem­min kuin oma­l­la autol­la. Lisäk­si työnku­vaan kuu­luu matkus­t­a­mi­nen maaseudulla.

    Mut­ta nyt kun on han­kkin­ut auton ei sitä viit­si seisot­taa pihal­la turhan pant­ti­na. Eli kan­nat­taa suosia autol­la ajamista kos­ka sil­loin mak­sut joi­ta autos­ta syn­tyy jakaan tuu pienem­mälle kilo­metri kus­tan­nuk­sille. Käytän­nössä omaa autoa en tarvitse vapaa-ajal­la mut­ta julk­ista ei kan­na­ta suosi pelkästään hin­nan takia.

  2. Hyvä kitey­tys Osmol­ta. Kom­men­toisin kahdel­la tarkennksella:
    — Sosi­aalisen asumisen ongel­mat mm. Pari­i­sis­sa, Tukhol­mas­sa ja Helsingis­sä sijoit­tuvat usein pahemp­ina niille alueille, joil­la raideli­iken­ney­hteys perus­tuu syöt­töli­iken­teeseen eikä suo­raan käve­lyetäisyy­teen raideli­iken­teen asemille.
    — Suomen suuris­sa kaupungeis­sa, kuten myös monis­sa Euroopan kaupungeis­sa sekä joukkoli­iken­teen joko palaut­taneis­sa tai sen ylläpitäneis­sä USA:n kaupungeis­sa on sekä autokaupun­ki että joukkoliikennekaupunki.

  3. Muuten, mut­ta ihan sem­moinen mit­takaava­jut­tu: San­o­taan nyt että Helsin­gin seudul­la on 200 000 toimis­to­työ­paikkaa, en tiedä mut­ta jotain tuol­laista se lie­nee. Arvataan 10 neliötä per työ­paik­ka, voi olla enem­män tai vähem­män (reagoi hin­taan, siel­lä mis­sä neliöt on kalli­impia ne käytetään tehokkaam­min). Tämä on noin kak­si miljon­aa neliötä toimis­toti­laa, joka itseasi­as­sa ei ole niin hirveän paljon: pelkästään Kamp­is­sa on tuon ver­ran toim­i­ti­laa, koko Helsin­gin toim­i­ti­las­ta tuo on noin kymmenes, samoin Helsin­gin asun­to­jen pinta-alasta.

    Ei ne toimis­tot vie niin paljon tilaa, että niiden sijoit­telu ede­lyt­täisi hajaut­tamista. Joku tilaa vievä toim­inta, vaikka­pa varas­tot, on asia erikseen.

  4. max­elix:
    Itse suo­sisin vai­h­toe­htoa autoilun kus­tan­nusten laskemiseksi.

    Autoilu on jo nyt ihan liian hal­paa Helsin­gin kaupun­gin alueel­la suh­teessa sen ulkoishait­toi­hin. Mut­ta autovero ja ajoneu­vovero ovat huono­ja tapo­ja kat­taa autoilun kus­tan­nuk­sia, kos­ka ker­ta­sum­man mak­samisen jäl­keen ajami­nen kan­nat­taa. Polt­toain­evero olisi parem­pi, kos­ka se kohdis­tu­isi siihen kulu­tuk­seen. Ei tallis­sa seiso­vaa autoa tarvitse verot­taa, ei se kum­mem­min enää saas­tu­ta, jos sil­lä ei aja.

    Joku voi laskea, että mon­tako kym­men­tä sent­tiä polt­toaineessa pitäisi olla lisää veroa, että kas­va­neet polt­toaineen vero­tuo­tot voisi­vat kor­va­ta autoveron ja ajoneu­voveron yhteisen verokertymän.

  5. max­elix:

    Mut­ta nyt kun on han­kkin­ut auton ei sitä viit­si seisot­taa pihal­la turhan pant­ti­na. Eli kan­nat­taa suosia autol­la ajamista kos­ka sil­loin mak­sut joi­ta autos­ta syn­tyy jakaan tuu pienem­mälle kilo­metri kus­tan­nuk­sille. Käytän­nössä omaa autoa en tarvitse vapaa-ajal­la mut­ta julk­ista ei kan­na­ta suosi pelkästään hin­nan takia.

    Sun kan­nataisi käyt­tää nim­imerkkinä “Oma lehmä ojas­sa” tai “Vierail­i­ja Tuulilasin palstalta” 😉

    Tietysti jos Suo­mi olisi joku banaani­val­tio jon­ka pääelinkeinot on raa­ka-ainei­den tuot­ta­mi­nen rikkaampi­en val­tioiden tarpeisi­in (tiedä vaik­ka se olisi, voi olla että elän itse vääris­sä mieliku­vis­sa) niin kan­nat­ta suosia haja-asu­tus­ta ja autoilua pois­ta­mal­la sen verot ja ajaa alas jokkoli­ikenne ja pistää ne ihmiset jot­ka banaani­val­tiomeininki­in eivät ole tyy­tyväisiä, johonkin muualle, mak­saa heille menolippu. 

    Kyse on pohjim­mil­laan siitä halu­am­meko pääkaupunkia oheis­toim­intoi­neen ylipään­sä Suomeen vai tyy­dytäänkö siihen että Tukhol­ma, Mosko­va, Frank­furt, Brys­sel ja Lon­too ajaa sen asian.

  6. Simo Mele­nius: Mut­ta autovero ja ajoneu­vovero ovat huono­ja tapo­ja kat­taa autoilun kus­tan­nuk­sia, kos­ka ker­ta­sum­man mak­samisen jäl­keen ajami­nen kan­nat­taa. Polt­toain­evero olisi parem­pi, kos­ka se kohdis­tu­isi siihen kulu­tuk­seen. Ei tallis­sa seiso­vaa autoa tarvitse verot­taa, ei se kum­mem­min enää saas­tu­ta, jos sil­lä ei aja.

    Joku voi laskea, että mon­tako kym­men­tä sent­tiä polt­toaineessa pitäisi olla lisää veroa, että kas­va­neet polt­toaineen vero­tuo­tot voisi­vat kor­va­ta autoveron ja ajoneu­voveron yhteisen verokertymän.

    Sitä on muis­taak­seni joskus las­ket­tu ja todet­tu että aika mon­ta kym­men­tä sent­tiä pitäis nos­taa. Ja miten kävisi dieselin? Pitäisikö kuor­ma-autoil­i­joiden mak­saa samaa hin­taa dieselistään kuin yksi­ty­isautoil­i­joiden, ja jos heille annet­taisi­in eriva­pauk­sia, miten se toteutet­taisi­itai miten alvot­taisi­in että henkilöau­toil­i­jat eivät tankkaisi lievem­min verotet­tua ammat­tikäyt­töön tarkoitet­tua dieseliä?

    Autoveron kor­vaamisel­la polt­toain­everon nos­tol­la olisi ennen pitkää sel­l­aiset vaiku­tuk­set kuten että ihmiset lähti­sivät kauem­paa kuin vain Kotkan itäpuolelta Tor­f­janofkaan tankkaa­maan joka lauan­tai, ja Tallink jär­jestäisi mah­dol­lis­es­ti auto­laut­toi­hin­sa ylimääräiset säil­iöt jos­ta saa 95–98 oktaanista Viron hin­noil­la kun­han käyt­tää autoaan yhden edestakaisen vuoron ver­ran merellä.

    Autoveroa voi oikeu­den­mukaises­ti kor­va­ta vain auton paikkati­etoi­hin perus­tu­val­la ajo­matkoi­hin perus­tu­val­la verol­la mut­ta sel­l­aiseen eivät kansalaiset suos­tu, “isoveli valvoo” jär­jestelmän pelossa.

  7. R.Silfverberg: Sun kan­nataisi käyt­tää nim­imerkkinä “Oma lehmä ojas­sa” tai “Vierail­i­ja Tuulilasin palstalta” 

    Minus­ta kom­ment­ti ker­too tilanteesta kauem­pana, ei suinkaan vält­tämät­tä halut­tua asiantilaa.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Kes­ki-Euroopas­sa radan­var­ren lähiöistä löy­tyy myös todel­la vinoon kehit­tyneitä slum­me­ja. Olen pro­fes­sori Mari Vaat­to­vaar­al­ta oppin­ut, että Ran­skas­sa tehti­in hirveä virhe, kun sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa alet­ti­in sirotel­la ympäri Pari­isin seu­tua. Etääm­mäl­lä ole­vista lähiöistä tuli paikko­ja, joi­hin kukaan ei halun­nut, mut­ta huono-osaisim­mat jou­tu­i­v­at. Tätä virhet­tä ei pidä tois­taa Suomes­sa. On muitakin keino­ja taakan­jaon toteut­tamisek­si kun­tien välil­lä. On kek­sit­ty esimerkik­si raha.

    Miten olisi esim. parem­pi ja järkevämpi maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka, sen sijaan, että kyykytetään veronmaksajia?

    1. Joillekin kaik­ki sosi­aaliset ongel­mat oat pelkkää maa­han­muut­toa. Kyl­lä vuokrakasarmei­hin riit­tää syr­jäy­tyneitä suo­ma­laisia. He niis­sä yleen­sä ongel­mat muodostavat.

  9. “Lap­siper­heet eivät muu­takaan kehyskun­ti­in, mikä on yllät­tänyt päivähoidon niin, etteivät paikat riitä mitenkään kas­vaneille lapsimäärille.”

    Nähdäk­seni suurkaupun­gin suurin ongel­ma on sen alt­tius minkä tahansa resurssin ylikysyn­nälle. Ihmis­paljous on niin suuri esim. resurssien absolu­ut­tiseen kap­palemäärään näh­den. Tyyp­il­lis­es­ti puhutaan vain suurkaupun­gin liiken­teestä con­ges­tion game­na. Itse näen, että mis­tä tahansa niukku­ud­es­ta voi tul­la sel­l­ainen. Asun­noista. Päivähoitopaikoista. Kouluista. Kon­serteista. Päivit­täiskaupoista. Koko suurkaupun­ki itsessään on con­ges­tion game. Joka iki­nen päivä ja het­ki. Vaikut­tavin­ta se lie­nee asun­to­jen kysyn­nässä ja tar­jon­nas­sa. Eli niiden hin­nois­sa. Ei ole pois­sul­jet­tua että juuri asun­to­jen hin­nat ovat talouden ns boom-bust ‑ilmiön ykköstek­i­jä. Investoin­ti seini­in, lat­tioi­hin ja kat­toi­hin ei ole kaikin puolin järkevää. Mut­ta kenenkään ei kan­na­ta jäädä pois kos­ka se helpot­taisi muiden tilan­net­ta. Ei kukaan jää kon­sert­ti­ta­pah­tu­mas­takaan pois kos­ka muut pää­sevät sinne helpom­min. Price of anar­chy. Jos­sain sen on pakko näkyä.

    Kaupunkisu­un­nit­telu ja ennakoin­ti on aliar­vostet­tu taiteenlaji?

    Uudet asuinalueet kan­takaupungis­sa helpot­ta­vat asun­to­jen peliä. Mihin se (peli) siir­tyy? Lopu se ei koskaan.

  10. R.Silfverberg: Sitä on muis­taak­seni joskus las­ket­tu ja todet­tu että aika mon­ta kym­men­tä sent­tiä pitäis nos­taa. Ja miten kävisi dieselin? Pitäisikö kuor­ma-autoil­i­joiden mak­saa samaa hin­taa dieselistään kuin yksi­ty­isautoil­i­joiden, ja jos heille annet­taisi­in eriva­pauk­sia, miten se toteutet­taisi­itai miten alvot­taisi­in että henkilöau­toil­i­jat eivät tankkaisi lievem­min verotet­tua ammat­tikäyt­töön tarkoitet­tua dieseliä?

    Autoveron kor­vaamisel­la polt­toain­everon nos­tol­la olisi ennen pitkää sel­l­aiset vaiku­tuk­set kuten että ihmiset lähti­sivät kauem­paa kuin vain Kotkan itäpuolelta Tor­f­janofkaan tankkaa­maan joka lauan­tai, ja Tallink jär­jestäisi mah­dol­lis­es­ti auto­laut­toi­hin­sa ylimääräiset säil­iöt jos­ta saa 95–98 oktaanista Viron hin­noil­la kun­han käyt­tää autoaan yhden edestakaisen vuoron ver­ran merellä.

    Autoveroa voi oikeu­den­mukaises­ti kor­va­ta vain auton paikkati­etoi­hin perus­tu­val­la ajo­matkoi­hin perus­tu­val­la verol­la mut­ta sel­l­aiseen eivät kansalaiset suos­tu, “isoveli valvoo” jär­jestelmän pelossa.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi tietenkin kerätä nuo mak­sut pysäköin­nistä. Sehän on täysin idioot­tien puuhaa, että täl­lä het­kel­lä Helsingis­sä on saata­vana asukaspysäköin­tilu­pia. Ain­ut paik­ka Suomes­sa, jos­sa joukkoli­ikenne toimii riit­tävästi ettei autoa tarvitse! Ne jot­ka vält­tämät­tä tarvit­se­vat autoa ja halu­a­vat asua Helsin­gin keskus­tas­sa voivat kyl­lä mak­saa kun­nol­liset kor­vauk­set autopaikois­taan. Auton ja autopaikan yhteishin­nal­la saa yllät­tävän mon­ta matkaa taksilla.

    Ongel­ma onkin siinä, että juuri Helsinkiläiset itse päät­tävät kaupung­in­val­tu­us­tossa täl­lais­ten asukaspysäköin­tipaikko­jen ole­mas­saolosta. Help­po ratkaisu kiin­nos­taa, vaik­ka ulkois­vaiku­tuk­sil­taa tuo päätös on helsinkiläisillekin huono. 

    Sama vaiku­tus on Helsin­gin kaavoituk­sel­la. Helsingistä kiin­teistöjä omis­ta­vat päät­tävät Helsin­gin kaavoituk­ses­ta, joten uusia asun­to­ja ei kaavoite­ta riit­tävästi jot­ta van­hat kiin­teistöt säi­lyt­tävät arvonsa.

  11. Simo Mele­nius: Polt­toain­evero olisi parem­pi, kos­ka se kohdis­tu­isi siihen kulutukseen.

    Polt­toain­evero toimii huonos­ti keskus­ta-autoilun suit­simiseen. Jos mod­ernin auton kulu­tus kaupunki­a­jos­sa on 5 l/100 km, ja jos kaupunki­a­jon keskinopeus on 20–30 km/h, tun­nis­sa menee polt­toainet­ta 1,0–1,5 l. Siihen voi lait­taa vaik­ka vitosen litra veroa, eikä se niihin ruuhkas­sa kökkivi­in satu.

    Jos ruuhkat ovat ongel­ma, laskute­taan ruuhkas­sa ajamista. Ruuhkamaksu.

  12. Simo Mele­nius: Joku voi laskea, että mon­tako kym­men­tä sent­tiä polt­toaineessa pitäisi olla lisää veroa, että kas­va­neet polt­toaineen vero­tuo­tot voisi­vat kor­va­ta autoveron ja ajoneu­voveron yhteisen verokertymän.

    Laskeske­lin tätä joskus, ja jyvit­tämis­tavas­ta riip­puen vas­tauk­set ovat kolminu­meroisia sent­timääriä. Polt­toaineen hin­nas­sa puhutaan suu­ru­us­lu­okas­sa 3 e/l.

    1. Aoto- ja ajoneu­voveroa kerät­tään noin kak­si mil­jar­dia euroa. Ben­saa menee suun­nilleen 2,4 mil­jar­dia litraa ja dieseliä vähän enem­män. Jos nuo verot siir­ret­täisi­in vain ben­san hin­taan, se nousisi noin 85 sen­til­lä ja jos se ulotet­taisi­in myös dieseli­in, molem­pi­en hin­ta nousisi noin 40 sen­til­lä litra. Jos kehitetään jokin palau­tus­mekanis­mi raskaalle liiken­teelle, henkilöau­to­jen men­ove­den hin­ta nousisi noin 70 sen­til­lä litra. Tämä viimeinen luku on hihas­ta vedetty.

  13. Simo Mele­nius: Autoilu on jo nyt ihan liian hal­paa Helsin­gin kaupun­gin alueel­la suh­teessa sen ulkoishait­toi­hin. Mut­ta autovero ja ajoneu­vovero ovat huono­ja tapo­ja kat­taa autoilun kus­tan­nuk­sia, kos­ka ker­ta­sum­man mak­samisen jäl­keen ajami­nen kan­nat­taa. Polt­toain­evero olisi parem­pi, kos­ka se kohdis­tu­isi siihen kulu­tuk­seen. Ei tallis­sa seiso­vaa autoa tarvitse verot­taa, ei se kum­mem­min enää saas­tu­ta, jos sil­lä ei aja. 

    Paljolti samaa mieltä. Helsin­gin eri­ty­istapauk­seen tuokaan ei tai­da aut­taa. Mitä suju­vampi liikenne sitä houkut­tel­e­vampi pala­ta henkilöau­toon. Ben­saa ei pala. Mil­tei vapaal­la voi rul­la­ta. Ja jos en palaa ne muut hyö­tyvät senkin edestä. Per­hana. Ajotie on niukku­ushyödyke jolle on lop­u­ton poten­ti­aa­li­nen kysyntä.

    Vain absolu­ut­tiset toimet pure­vat. Ikävä johtopäätök­seni on tietul­li. Jos siis yksi­ty­isautoilua halu­taan vähen­tää absolu­ut­tis­es­ti. Tietul­li­in ei pure se mitä vieruskaveri tekee. Ja se, mitä vieruskaveri tekee, on täysin oleel­lista Helsingissä.

  14. R.Silfverberg:
    ‘snip’
    Autoveroa voi oikeu­den­mukaises­ti kor­va­ta vain auton paikkati­etoi­hin perus­tu­val­la ajo­matkoi­hin perus­tu­val­la verol­la mut­ta sel­l­aiseen eivät kansalaiset suos­tu, “isoveli valvoo” jär­jestelmän pelossa.

    Polt­toain­everol­la on samat vaiku­tuk­set, mut­ta ilman laitteistokuluja.

    Se, että Venäjältä tai Tallinnas­ta haet­taisi­in polt­toainet­ta jäisi kyl­lä erit­täin mar­gin­aalisek­si — tai sit­ten pitäisi ben­san olla viinan hinnoissa 😉

  15. Simo Mele­nius:
    Joku voi laskea, että mon­tako kym­men­tä sent­tiä polt­toaineessa pitäisi olla lisää veroa, että kas­va­neet polt­toaineen vero­tuo­tot voisi­vat kor­va­ta autoveron ja ajoneu­voveron yhteisen verokertymän. 

    Tämän vuo­den talousarviosta:

    - autovero 1034 miljoonaa
    — ajoneu­vovero 882 miljoonaa
    — polt­toain­evero (ben­si­i­ni) 1300 miljoonaa
    — polt­toain­evero (diesel) 1340 miljoonaa
    (yhteen­sä 4556 miljoonaa)

    Jos­sa moot­toriben­si­inin vero 65,04 sent­tiä litral­ta ja dieselin vero 46,95 sent­tiä litralta.

    Jos moot­toriben­si­inille ja dieselille laitet­taisi­in yhtä suuri vero, niin tuo ylläol­e­va vero­ker­tymä saataisi­in kokoon lait­ta­mal­la polt­toain­everoksi noin 94 sent­tiä litral­ta, olet­taen että kulu­tus pysy­isi samana. Vero nousisi siis ben­si­inin osalta noin 29 sent­tiä ja dieselin osalta 47 sent­tiä litral­ta. Jos dieselille halu­aa lait­taa eri veroas­t­een kuin moot­toriben­si­inille, niin tulok­sek­si tulee jotakin muuta.

    Laskel­mas­sa ei ole otet­tu huomioon mah­dol­lisia vaiku­tuk­sia arvon­lisäveron kertymään.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä vuokrakasarmei­hin riit­tää syr­jäy­tyneitä suo­ma­laisia. He niis­sä yleen­sä ongel­mat muodostavat. 

    Pari­i­sis­sakin? Tai Malmössä tai Tukholmassa…

  17. “Pitäisikö mei­dänkin Helsingis­sä hyväksyä se, että nyt on järkevää muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si toisin kuin 30 vuot­ta sit­ten, jol­loin meitä vaivasi piilokonttoriongelma?”

    Siis ongel­ma oli se, että oli tarvet­ta toimis­toti­lalle enem­män kuin asun­noille joil­lain paikoil­la. Se olisi ollut hel­posti ratkaistavis­sa ilman byrokraat­tien ja satraap­pi­en touhuja.
    Nyt tilanne on toinen ja voitaisi­in ihan hyvin muut­taa asun­noik­si aivan kuten teollisuustilojakin.
    Ongel­ma se on niille, joille on ongelmia, kun ihmis­ten tarpeet ovat eri­laiset kuin mitä on päätet­ty. Aivan samoin kuin pie­nille asun­noille olisi tarvet­ta, mut­ta vaa­di­taan suurehkoa keskikokoa.
    Eihän näi­den pitäisi olla “meitä vaivaavia ongelmia”.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Joillekin kaik­ki sosi­aaliset ongel­mat oat pelkkää maa­han­muut­toa. Kyl­lä vuokrakasarmei­hin riit­tää syr­jäy­tyneitä suo­ma­laisia. He niis­sä yleen­sä ongel­mat muodostavat.

    Välil­lä taas yleis­tetään sosi­aal­is­ten ongelmien liit­tyvän vuokrakasarmei­hin. Kyl­lä ongelmia riit­tää varakkaidenkin asuinympäristöis­sä, sil­lä hei­dän joukostaan löy­tyy aina niitä, jot­ka ovat tot­tuneet tekemään, mitä tah­to­vat — muista ja yhtei­sistä sään­nöistä välittämättä.

    Olen usein poht­in­ut, mik­si vuokra-asumiseen suh­taudu­taan Suomes­sa negati­ivis­es­ti. Monis­sa mais­sa­han vuokral­la asum­i­nen on pikem­minkin nor­mi kuin väli­aikainen oloti­la, jos­ta tulisi tavoitel­la pois. 

    Ehkä Suomen osalta kyse on myöhäis­es­tä kaupungis­tu­mis­es­ta. Taval­laan­han asun­to-osak­keet ovat agraariy­hteiskun­taan parem­min sopi­van asum­is­muodon kaupunki­laisver­sio. Kaupunki­olois­sa vuokra-asumisel­la olisi kuitenkin monia etu­ja omis­tamiseen ver­rat­tuna, esimerkik­si jous­tavu­us elämän­ti­lantei­den muuttuessa.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Joillekin kaik­ki sosi­aaliset ongel­mat oat pelkkää maahanmuuttoa. 

    No, eikö meil­lä jatku­vasti julk­isu­udessa puhuta tästä ongel­mas­ta, ja kaiken lisäk­si hyvin usein pain­ote­taan sitä, että maa­han­muut­ta­jat ovat sitä pahin­ta riskiryh­mää tässä asi­as­sa. Varsinkin siis sosi­aal­isperäiset maahanmuuttajat.

    Parem­pi maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on vain yksi osa mah­dol­lista ratkaisua, mut­ta joka tapauk­ses­sa hyvin oleelli­nen. Sen sivu­ut­ta­mi­nen ei mielestäni ole järkevää.

  20. R.Silfverberg: Sun kan­nataisi käyt­tää nim­imerkkinä “Oma lehmä ojas­sa” tai “Vierail­i­ja Tuulilasin palstalta” 😉

    Tietysti jos Suo­mi olisi joku banaani­val­tio jon­ka pääelinkeinot on raa­ka-ainei­den tuot­ta­mi­nen rikkaampi­en val­tioiden tarpeisi­in (tiedä vaik­ka se olisi, voi olla että elän itse vääris­sä mieliku­vis­sa) niin kan­nat­ta suosia haja-asu­tus­ta ja autoilua pois­ta­mal­la sen verot ja ajaa alas jokkoli­ikenne ja pistää ne ihmiset jot­ka banaani­val­tiomeininki­in eivät ole tyy­tyväisiä, johonkin muualle, mak­saa heille menolippu.

    Kyse on pohjim­mil­laan siitä halu­am­meko pääkaupunkia oheis­toim­intoi­neen ylipään­sä Suomeen vai tyy­dytäänkö siihen että Tukhol­ma, Mosko­va, Frank­furt, Brys­sel ja Lon­too ajaa sen asian.

    En oikein ymmärtänyt että mitä ajat takaa banaani­val­ti­ol­la. Tai koko viestil­läsi joten itseltä saat­taa tul­la muu­ta­ma virhe.

    Kenelle olisit hom­maa­mas­sa lipun? Miten raa­ka-ainei­den tuot­ta­mi­nen liit­tyy joukkoli­iken­teeseen tai polt­toaine veroon?

    Kan­nat­taa myös tiedostaa että ihmisiä asuu kehä 1 ulkop­uolel­la. Vai miten kuvit­telet että sanon asi­akkaille että ei onnis­tu kos­ka et asu julkisen­li­iken­teen lähel­lä? Voin antaa sulle lis­tan kuin­ka mon­ta paikkaa pitää päivässä käy­dä niin voit laskea paljonko julkisel­la se vie aikaa. Tietysti on täysin eri asia huudel­la pks että käyt­täkää julk­ista. Mielestäni se vas­taa banaani­val­tio­ta että ihmisil­lä ei ole varaa eikä mah­dol­lisu­ut­ta matkus­taa. Itse en ainakaan viihdy suuris­sa kaupungeis­sa, tietysti pitääkö tästä ympäristö hössö­tyk­ses­tä mak­saa oma­l­la mie­len­ter­vey­del­lä? Samal­la olen miet­tinyt että jotkut jot­ka paasaa­vat ympäristön puoles­ta matkus­ta­vat lentokoneil­la, käyt­tää tuot­tei­ta jot­ka on tuotet­tu Kiinas­sa jne.

    Mut­ta toisaal­ta itseäni säälit­tää ihmiset jot­ka eivät voi aset­tua toisen ase­maan edes täl­läisessä asi­as­sa. Suosit­te­len että muu­tat pienem­mälle paikkakun­nalle vaik­ka 1kk ajak­si niin huo­maan mitä elämä siel­lä on.

    Oma point­ti­ni oli että jos mak­sut kohdis­te­taan aikaan (kk) eikä todel­liseen matkaan (km) niin ei kan­na­ta seisot­taa auto pihas­sa vaan kan­nat­taa tehdä pienetkin matkat sil­lä jot­ta kus­tan­nuk­set km kohti las­kee. Toisaal­ta julki­nen liiken­teen hin­ta on jo nyt niin suo­lainen esim. Mat­ka helsinki­in mak­saa n.30e kun autol­la saman matkan tekee 20e (sis. huolot +vaku­u­tuk­set+ verot +polt­toaineet). Kun huomioidaan että autoil­i­ja on val­tion rakas lyp­sylehmä jol­la mak­sate­taan julk­ista yms. liiken­net­tä niin miten on mah­dol­lista että julki­nen on kalli­im­paa? Tei­den kun­nos­s­api­toon ne rahat eivät ainakaan mene!

    Välil­lä olen miet­tinyt kun tääl­lä päin kul­kee lin­ja-auto siinä on keskimäärin 1 matkus­ta­ja ja ennä­tys mitä olen näh­nyt on 7. Onko täl­läistä reit­tiä ympäristönkannal­ta järkevä ajaa?

  21. Prometheus: Miten olisi esim. parem­pi ja järkevämpi maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka, sen sijaan, että kyykytetään veronmaksajia?

    Jep, lähiörait­il­la, pubis­sa ja koton­aan mel­skaa­va kan­ta­suo­ma­lainen perusjuop­po toki raitistuisi/ryhdistäytyisi sosi­aalis­es­ti ongel­mat­tomak­si samantien kun laitet­taisi­in rajat kiin­ni! Alka­isi innol­la vaikka­pa siivoo­jak­si taik­ka bus­sikuskik­si kun nii­itäkin hom­mia taas olisi tar­jol­la. Ihanaa.

    Kiitos ja anteek­si poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­tista viestistäni..

  22. Ajo­matkaan perus­tu­va vero voidaan hoitaa vuosikat­sas­tuk­sen yhtey­dessä tehtäväl­lä ajo­matkan tark­istuk­sel­la. Nykyaikaisen auton matkamit­tarin takaisin­päin kelaami­nen ilman, että sitä huoltoli­itän­nästä näkee, Ei ihan amatööriltä onnis­tu. lie­nee helpom­pi hui­ja­ta paikan­nus­ta. Tuo olisi siis help­po ja hal­pa tapa. Lie­nee perustei­ta muitakin valita.

    1. Jos men­nään kilo­metri­lasku­tuk­seen, ei ole mitään järkeä, että kilo­metril­lä on sama hin­ta ruuh­ka-aikaan ja ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la ja maateil­lä ja kaupungeissa.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuokral­la asumises­sa ole mitään järkeä, jos suh­teet pankki­in vain ovat kunnossa.

    Jotenkin pidän aja­tus­ta asum­is­tu­ista vääränä, kos­ka kun tiede­tään vuokral­la oli­jan mini niin halvim­mat vuokrat asete­taan tämän yläpuolelle, toisaal­ta kuul­lostaa poli­it­tis­es­ti hienol­ta että tue­taan vähäo­saisia. Asun­to­jen hin­natkin muutenkin. Vuokrat ovat kalli­ita kun las­kee yhtiö­vastik­keet ja tietysti ne verot päälle ei kat­teet ole niin suuret (vuokras­sa pitää huomioi­da asunon arvon alen­e­m­i­nen sekä tule­vat remontit).

    Asun­to­jen hin­to­ja voidaan laskea raken­nus­määräyk­siä muut­ta­mal­la. Nykyään joka talos­sa pitää olla hissi, ylöspäin rak­en­tamista rajoite­taan, joka huoneis­tossa pitää olla esteetön eli pääsee pyörä­tuo­lil­la liikku­maan. Ja lisäk­si vielä kesk­ineliökoko asun­nois­sa!? Eli pakko rak­en­taa suuria asun­to­ja jos halu­at pieniä ja isot eivät mene kaupaksi.

    1. Jotenkin pidän aja­tus­ta asum­is­tu­ista vääränä, kos­ka kun tiede­tään vuokral­la oli­jan mini niin halvim­mat vuokrat asete­taan tämän yläpuolelle, toisaal­ta kuul­lostaa poli­it­tis­es­ti hienol­ta että tue­taan vähäosaisia.

      Entä omis­tusasumisen vero­tu­ki. Eikö se muka valu hin­toi­hin? Sehän on rahamääräis­es­ti paljon suurempi.

  24. Han­na-Leena Yli­nen:
    Olen usein poht­in­ut, mik­si vuokra-asumiseen suh­taudu­taan Suomes­sa negati­ivis­es­ti. Monis­sa mais­sa­han vuokral­la asum­i­nen on pikem­minkin nor­mi kuin väli­aikainen oloti­la, jos­ta tulisi tavoitel­la pois. 

    Ehkä siihen suh­taudu­taan sik­si negati­ivis­es­ti, kos­ka se on lähin­nä köy­hien pro­le­jen jut­tu. En ymmär­rä mik­si vuokral­la-asumiseen PITÄISI suh­tau­tua posi­ti­ivis­es­ti. Aivan turha glo­ri­fioi­da jotain niinkin banaalia asi­aa kuin vuokra-asumista.

    Se, että jotakin jut­tua tehdään tai on nor­mi jos­sain muual­la, ei tarkoi­ta sitä, että sitä pitää tänne apinoi­da. Täl­lainen ajat­te­lu­ta­pa on ilmeis­es­ti osa suo­ma­laista alemmuuskompleksia.

  25. max: Tyyp­il­lis­es­ti puhutaan vain suurkaupun­gin liiken­teestä con­ges­tion game­na. Itse näen, että mis­tä tahansa niukku­ud­es­ta voi tul­la sel­l­ainen. Asun­noista. Päivähoitopaikoista. Kouluista. Konserteista. 

    En nyt näk­isi noi­ta mainit­tu­ja suu­ri­na ongelmi­na, luku­un otta­mat­ta asun­to­ja ja liiken­net­tä, jot­ka väistämät­tä vaa­ti­vat tilaa. Päivähoidon jär­jestämisen pitäisi kaiken jär­jen mukaan olla tehokkaam­paa ja helpom­paa siel­lä, mis­sä on paljon lap­sia tiuhas­sa. Sama kos­kee tietysti koulu­ja ja kon­sert­te­ja. Kon­sert­ti­sa­likin on parem­pi investoin­ti siel­lä, mis­sä se tulee buukat­tua täy­teen. Helsingis­sä ei ole sel­l­aista ahtaut­ta, etteikö päiväkote­ja, koulu­ja ja kon­sert­ti­sale­ja voitaisi mah­dut­taa keskus­taankin tarpeeksi. 

    Eri asia sit­ten on, saadaanko asioi­ta sovit­tua. Osmo ihmetteli blo­gis­sa taan­noin Punavuoreen naa­purik­er­rostaloi­hin kiin­ni raken­net­tavaa muis­taak­seni kolmik­er­roksista asuin­taloa. Van­ha kaa­va oli luem­ma sel­l­ainen, eikä ton­tin omis­ta­ja jak­sanut ryhtyä rul­janssi­in, joka olisi vaa­dit­tu naa­purien korkuisen, 6- tai 7‑kerroksisen talon kaavoittamiseen.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuokral­la asumises­sa ole mitään järkeä, jos suh­teet pankki­in vain ovat kunnossa.

    Varain­si­ir­tovero taitaa kuitenkin viedä aika siivun korkovähennyshyödystä?

    1. Omis­tusasumisen suurin vero­tu­ki vuokra-asumiseen ver­rat­tuna on asun­to­tu­lon verot­to­muus. Se, että vuokra­suhde ei kan­na­ta näkyy kuvit­teel­lises­sa esimerkikssä, jos­sa kak­si asun­non omis­ta­jaa asuu tois­t­en­sa ausnnos­sa vuokral­la. Paljol­ta veron­mak­sul­ta he vält­tyvät, kun muut­ta­vat omi­in asun­toi­hin­sa. Vaik­ka näitä rist5iin asum­isia ei var­maankaan käytän­nössä ole, vuokra-asumis­es­ta menee sel­l­aista veroa, jota omis­tusasumis­es­ta ei mene ja sik­si vuokral­la ei kan­na­ta asua.

  27. Auto­vas­taisu­ute­si Osmo saa joskus hupaisia piirteitä, kun muuten loogi­nen ihmi­nen pää­tyy päät­te­lyketjus­saan ihan päät­tömään ratkaisu­un. 😀 😀 😀 Olet oike­as­sa, että nor­maalil­la ihmisel­lä on nyky-yhteiskun­nas­sa auto tai jopa use­ampia. Jot­ta ne eivät pyöri kaupungilla joka päivä, tarvi­taan riit­tävät, edulliset ja tur­val­liset paikoi­tusti­lat jät­tää auto koti­in. Minäkin jät­täisin autoni koti­in läh­es joka päivä, jos sille olisi kohtu­uhin­tainen tal­li tai hallipaikka.

  28. Joukkoli­iken­nekaupun­ki, autoli­iken­nekaupun­ki ja jalankulkukaupun­ki elävät läh­es jokaisel­la kaupunkialueel­la erikokoisi­na vyöhykkeinä osin limit­tyen. Helsingis­sä joukkoli­iken­nakaupun­ki on val­lit­se­va vyöhyke, naa­purikun­nis­sa autokaupungilla on suurem­pi osu­us ja kehyskun­nis­sa autokaupun­ki on val­lit­se­va asiantila.

    Jalankulkukaupunkia on vielä vähän. Aikanaan tämä kaupunkien val­lit­se­va toimin­nalli­nen vyöhyke kutis­tui autois­tu­misen myötä. Nyt sitä kas­vate­taan läh­es kaikil­la kaupunkiseuduil­la ja autokaupun­ki kutis­tuu myös joukkoli­iken­nekaupun­gin laajentuessa.

    Asun­tomarkki­noiden reagoin­ti Suomen omis­tusasun­tokult­tuuris­sa poikkeaa euroop­palais­es­ta kaupunkike­hi­tyk­ses­tä, kun kohtu­ulli­nen ja riit­tävä vuokra-asun­tokan­ta puut­tuu. Poli­it­tis­es­ti tilanne ei ole liikkunut mihinkään, vaik­ka globaalit vir­tauk­set nopeina tuotan­toraken­nemuu­toksi­na pyyhkivätkin maa­ta yhä rajum­min. Tämä on selvä riskitek­i­jä seg­re­gaa­tioke­hi­tyk­sen suuntaan.

  29. Han­na-Leena Yli­nen Kyl­lä ongelmia riit­tää varakkaidenkin asuinympäristöis­sä, sil­lä hei­dän joukostaan löy­tyy aina niitä, jot­ka ovat tot­tuneet tekemään, mitä tah­to­vat – muista ja yhtei­sistä sään­nöistä välittämättä. 

    Varakkaiden asuinaluei­hin olen tutus­tunut vain läpi pyöräilemäl­lä joten niiden todel­liset ongel­mat on koke­mat­ta mut­ta muu­ta­mas­sa lähiössä asuneena tun­nistan tuon mainit­se­masi öykkäri­henkisen ja nar­sis­tisp­sykopaat­tisen välin­pitämät­tömyy­den kyl­lä. Esi­in­tyy usein nimeno­maan aravavuokrat­alo­jen lähistöl­lä. Kai se sit­ten on sitä sisäistä varallisuutta…

  30. Kehoit­taisin kat­so­maan tätä julka­isua, kos­ka se vähän toisel­la tapaa läh­estyy tuo­ta raken­net­tasi ja Kuo­pi­on mit­takaavas­sa. Leo Koso­nen on tekemässä mallis­taan väitöskirjaa.

    SY36/2007 Kuo­pio 2015
    Jalankulku‑, joukkoli­ikenne- ja autokaupunki
    Leo Koso­nen, 2007

    Suomen ympäristö 36/2007, Raken­net­tu ympäristö, s. 100. Ympäristömin­is­ter­iö. URN:ISBN:978–952-11–2853‑0. ISBN 978–952-11–2853‑0 (PDF). Julka­isu on saata­vana myös paine­tus­sa muo­dos­sa ISBN 978–952-11–2852‑3.

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=301609

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuokral­la asumises­sa ole mitään järkeä, jos suh­teet pankki­in vain ovat kunnossa.

    Suomes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei asumises­sa tässä maas­sa ylipäätään ole mitään järkeä. Täl­läkin pal­stal­la lähtöko­h­ta useim­mil­la on se, että kaik­ki raha on Val­tion Rahaa, ja sit­ten eri­laiset intellek­tuel­lit vain päät­televät kuinkako suuri (pieni) osa siitä voidaan jät­tää ihmis­ten omaan käyt­töön taskurahaksi.

  32. max­elix: Mut­ta toisaal­ta itseäni säälit­tää ihmiset jot­ka eivät voi aset­tua toisen ase­maan edes täl­läisessä asi­as­sa. Suosit­te­len että muu­tat pienem­mälle paikkakun­nalle vaik­ka 1kk ajak­si niin huo­maan mitä elämä siel­lä on.

    Asuin pari vuot­ta pienel­lä paikkakun­nal­la Sys­mässä. Tämä aika sai min­ut entistä vaku­ut­tuneem­mak­si, että autot­ta pär­jää, myös kehä ykkösen ulkopuolella.

    Kyse on toki valin­noista: asuin Sys­mässäkin parin sadan metrin päässä kaupoista ja muista paikalli­sista palveluista, eikä bus­si­ase­malle tai töi­hin ollut sen pidem­pää matkaa. Toki nyt tääl­lä Töölössä palve­lut ovat tätäkin lähempänä. 

    Samal­la taval­la kuin pääkaupunkiseu­tu­laiset aja­vat mökeilleen, matkustin bus­sil­la viikon­lop­un­vi­et­toon kaupunki­in: ei minkään­laisia ongelmia. Var­masti yksinker­taisem­paa (hin­nas­ta en tiedä)kuin auton­pito. En tietenkään kiistä, etteikö autolle joskus olisi ollut tarvetta. 

    Täl­lä tarkoi­tan sanoa, että pelkästään asuin­paik­ka ei sanele sitä, onko auto tarpeen, se on pikem­min tot­tumiskysymys, val­in­ta. Niin maal­la kuin kaupungis­sakin tehdään sel­l­aisia val­in­to­ja tai ollaan sel­l­ai­sis­sa elämän­ti­lanteis­sa, että auto on tarpeen tai sit­ten vain har­mi, joka käy kalli­ik­si. Omat valin­nat ovat kuitenkin vain val­in­to­ja, eivät aina pakon sanelemia, eivätkä varsinkaan yleistettävissä.

  33. Aasi­as­sa ja Afrikas­sa asuneena voin sanoa, että kaupungi­nosien asum­isjär­jeste­ly veron­mak­sukyvyn mukaan johtaa juurikin logis­tisi­in ongelmi­in, kos­ka palve­lut ja työ siir­tyy aina toisaalle ja tarve liikku­miseen kasvaa.
    Suurkaupungeis­sa kort­telin on olta­va kuin puu, joka tar­joaa sosioekonomisen lokeron mah­dol­lisim­man monille eläjille. Näin palve­lut ja työ on lähel­lä, eikä aikaa tärväy­dy pakastear­kku­jen täyt­tämiseen kehätei­den marketeissa.
    Oli­gop­o­lises­sa Suomes­sa täm­möi­nen ajat­telu on tietenkin mah­dot­to­muus. Lisäk­si var­al­lisu­useroi­hin perus­tu­va asun­to ja liiken­nepoli­ti­ik­ka vaikut­taa Suomen oloi­hin sopeutetul­ta kastijärjestelmältä. 

    Kiinas­sa voi havai­ta, että kaik­ista epäon­nis­tuneim­mat kaupun­git ovat arkkite­htien suun­nit­telemia. Näistä kaupungeista nimeno­maan tämä sosioek­knomi­nen orgaanisu­us puuttuu.

    Rikkaan sosioekonomisen kokon­aisu­u­den edel­ly­tyk­senä on asumisen ja taloudel­lisen toimin­nan kus­tan­nus­rak­en­tei­den kir­javu­us ver­rat­tain pienen alueen sisäl­lä. Tämä tosin näyt­tää ole­van mah­dot­to­muus suo­ma­laises­sa asun­topoli­ti­ikas­sa kuin myös verotuksellisesti.

  34. Prometheus: Ehkä siihen suh­taudu­taan sik­si negati­ivis­es­ti, kos­ka se on lähin­nä köy­hien pro­le­jen jut­tu. En ymmär­rä mik­si vuokral­la-asumiseen PITÄISI suh­tau­tua posi­ti­ivis­es­ti. Aivan turha glo­ri­fioi­da jotain niinkin banaalia asi­aa kuin vuokra-asumista.

    En tarkoi­ta, että pitäisi suh­tau­tua posi­ti­ivis­es­ti tai glo­ri­fioi­da, mut­ta mik­sei vuokral­la asumiseen voisi suh­tau­tua neutraalisti?

    Monille on itses­tään selvää, että suh­tau­tu­misen pitäisi olla sama henkilön ihon­väristä, sukupuoles­ta tai sek­suaalis­es­ta suun­tau­tu­mis­es­ta riip­pumat­ta. Mik­si lokeroimi­nen asum­is­muodon mukaan näyt­tää ole­van hyväksytympää?

  35. Mitä tarkoi­tat asun­to­tu­lol­la? Tarkoi­tatko jotakin lasken­nal­lista hyö­tyä minkä saa asumal­la omis­tusasun­nos­sa? Tästäkin on joskus puhut­tu ja sitä pitäisi verottaa.

    Asun­to­tu­lo eli lasken­nalli­nen net­tovuokra kuvaa koti­talouden saa­maa etua ver­rat­tuna vas­taa­van­laises­sa markki­nahin­taises­sa vuokra-asun­nos­sa asu­vaan kotitalouteen.

    Kyl­lä sit­ten men­nään jo sel­l­aisi­in asio­hin, että on täy­del­lisen verokap­inan paikka. 

    Kaikki­aan ongelmien äiti on tääl­lä liialli­nen moninker­tainen ja seka­va vero­tus. Julki­nen sek­tori on paisunut ja teho­ton. Vero­jen nos­tot eivät enää paran­na palvelu­ja vaan siirtävät julkisensek­torin ongel­mat tois­t­en työttömyydeksi. 

    Osmo Soin­in­vaarankin kaik­ki ehdo­tuk­set tekevät sys­teemistä vielä sekavam­man ja vaa­ti­vat aina uusia byrokra­ti­ahäkkyröitä sekä uusia virkamiehiä hoita­maan asioita.

    Mehän mak­samme jo verois­takin veroa. Esim sähkövero ja polt­toain­evero sekä mon­et muut. Aivan älytöntä. 

    Julk­ista sek­to­ria on vain leikattava.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuokral­la asumises­sa ole mitään järkeä, jos suh­teet pankki­in vain ovat kunnossa.

    Kan­nat­taa myös miet­tiä his­to­ri­al­lisia syitä, mik­si asun­non omis­t­a­mi­nen ase­taan vuokraamisen edelle. Agraariy­hteiskun­nan per­in­tö, oma tupa — oma lupa. Myöhem­min vuokrasään­nöste­ly ja julki­nen kiel­teinen suh­tau­tu­mien vuokranan­ta­ji­in piti huolen siitä, että vuokra-asun­to­jen tar­joami­nen väheni. YLEn ohjelmis­sa toitotet­ti­in, kuin­ka alhaisia nil­viäisiä vuokranan­ta­jat oli­vat. Muis­tan erään vaku­u­tusy­htiön edus­ta­jan puheen har­jan­nos­ta­jai­sis­sa. “Tämä on viimeinen vuokrat­a­lo, jon­ka teemme”. Siis juuri maini­tu­ista syistä päätet­ti­in mielu­um­min sijoit­taa toimis­to­taloi­hin. Kun vuokra-asun­toa ei saanut mak­samat­ta edel­liselle vuokralaiselle kyn­nys­ra­haa, ei ole ihme, että omis­tusasumis­es­ta tuli houkuttelevampaa.
    Kun ensin poli­itikot sai­vat vuokra-asun­top­u­lan aikaan, he nyt kek­sivät “asun­to­tu­lon” verot­tamisen, jot­ta omis­tusasum­is­takin vaikeutet­taisi­in. Siis tämä mak­set­taisi­in olemat­tomas­ta tulosta. Vas­ta las­ket­ti­in, että asun­non hin­nas­ta noin 40% on veroa. Ja vielä pitäisi lisätä asumisen kustannuksia.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Omis­tusasumisen suurin vero­tu­ki vuokra-asumiseen ver­rat­tuna on asun­to­tu­lon verot­to­muus. Se, että vuokra­suhde ei kan­na­ta näkyy kuvit­teel­lises­sa esimerkikssä, jos­sa kak­si asun­non omis­ta­jaa asuu tois­t­en­sa ausnnos­sa vuokral­la. Paljol­ta veron­mak­sul­ta he vält­tyvät, kun muut­ta­vat omi­in asun­toi­hin­sa. Vaik­ka näitä rist5iin asum­isia ei var­maankaan käytän­nössä ole, vuokra-asumis­es­ta menee sel­l­aista veroa, jota omis­tusasumis­es­ta ei mene ja sik­si vuokral­la ei kan­na­ta asua. 

    Ehdo­tus:

    Kor­jataan tämä epä­suh­ta. Asun­to­tu­lon verot­ta­mi­nen on liian epä­su­osit­tu idea, joten siitä ei tule mitään. Vapaute­taan sen sijaan asun­nos­ta saata­va vuokrat­u­lo kokon­aan pääomatuloverosta.

    Kom­pen­soidaan tästä aiheutu­va vero­tu­lo­jen mene­tys korot­ta­mal­la kiin­teistövero­ja. Kiin­teistöverot jyvit­tyvät vastikkeisi­in ja näin ollen vuokri­in aika luon­nol­lis­es­ti liki­main asun­non arvon perusteella. 

    Täl­laista muu­tos­ta ei toki voi­da tehdä yhdessä yössä, kos­ka kiin­teistöveron koro­tuk­set oli­si­vat sen ver­ran tun­tu­via. Mut­ta onko jol­lakul­la hyvää perustet­ta sille, mik­si näin ei pitäisi tehdä?

  38. Tätä asun­to­tu­loa voisi laa­jen­taa. Kuin­ka paljon säästänkään kun teen ruokani itse enkä käy rav­in­to­las­sa. Ajan omaa autoa enkä vuokraa. Hyp­pään sänkyyn vai­mon kanssa enkä käy huorissa.

    Asun­to­tu­lon selit­tämi­nen ymmär­ret­tävästi kansalle on mah­do­ton­ta, sik­si koko jutun voisi haudata.

    1. Jus­si
      Jo Mauno Koivis­to sanoi, että asun­to­tu­lon selit­tämi­nen kansalle on mah­do­ton­ta, mut­ta on kuitenkin ymmär­ret­tävä, mik­si kukaan jär­jis­sään ja pankkisuhteis­sa ole­va ei asu vuokralla.
      Tämän vero­tuk­ses­ta johtu­van markki­navirheen voi tietysti kor­ja­ta vuokra-asumisen puolel­la tekemäl­lä joko vuokrat­u­lon verova­paak­si tgai oswan vuokras­ta (sen, mikä ei johdu hoitoku­luista) vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisek­si pääo­mavero­pros­entin mukaan. Vuokrat­u­lo on vero­ton­ta esimerkik­si Belgiassa. 

  39. max­elix:

    Kan­nat­taa myös tiedostaa että ihmisiä asuu kehä 1 ulkop­uolel­la. Vai miten kuvit­telet että sanon asi­akkaille että ei onnis­tu kos­ka et asu julkisen­li­iken­teen lähel­lä? Voin antaa sulle lis­tan kuin­ka mon­ta paikkaa pitää päivässä käy­dä niin voit laskea paljonko julkisel­la se vie aikaa. Tietysti on täysin eri asia huudel­la pks että käyt­täkää julkista. 

    Sin­ul­la on poikkeuk­selli­nen ammat­ti, suurin osa ihmi­sistä työsken­telee yhdessä ja samas­sa paikas­sa ja menevät sinne 8–9 paikkeila ja palaa­vat 16–18. Sinä saat työ­nan­ta­jal­tasi km-kor­vauk­sia työa­jois­tasi ja se kat­taa autoilusi kulut, myös vapaa-ajan autoilusi jos et aja huip­pukalli­il­la autol­la, tai vai­h­toe­htois­es­ti ajat työ­suhdeau­tol­la ja mak­sat vain kuukausit­taista veroa luon­taise­dus­tasi. Arvaa kuka todel­lisu­udessa mak­saa autoilusi? Me muut veron­mak­sa­jat ja asi­akasyri­tyk­sesi asi­akkaat eli kulut­ta­jat loppupäässä.

    :

    Oma point­ti­ni oli että jos mak­sut kohdis­te­taan aikaan (kk) eikä todel­liseen matkaan (km) niin ei kan­na­ta seisot­taa auto pihas­sa vaan kan­nat­taa tehdä pienetkin matkat sil­lä jot­ta kus­tan­nuk­set km kohti las­kee. Toisaal­ta julki­nen liiken­teen hin­ta on jo nyt niin suo­lainen esim. Mat­ka helsinki­in mak­saa n.30e kun autol­la saman matkan tekee 20e (sis. huolot +vaku­u­tuk­set+ verot +polt­toaineet). Kun huomioidaan että autoil­i­ja on val­tion rakas lyp­sylehmä jol­la mak­sate­taan julk­ista yms. liiken­net­tä niin miten on mah­dol­lista että julki­nen on kalli­im­paa? Tei­den kun­nos­s­api­toon ne rahat eivät ainakaan mene! 

    Itsel­läni on auto mut­ta en kul­je sil­lä työ­matko­jani, sitä käyt­tää per­heeni lähin­nä vapaa-ajan matkoi­hin joi­ta ker­tyy n 10.000 km vuodessa. Auto on keskikokoinen per­heau­to, se oli kun ostin sen 5 vuot­ta van­ha ja vai­h­dan autoa 5 vuo­den välein kos­ka sil­lä taval­la per­heeni liikku­miskus­tan­nuk­set ovat halvim­mat, ottaen huomioon että pääsen töi­hin julk­isil­la tai polkupyöräl­lä kohta­laisen nopeasti ja edullisem­min kuin jos ajaisin autol­la. Enkä asu kehä I:n sisäpuolel­la vaan aika reilusti sen ulkopuolella. 

    Se on oma val­in­ta jos asuu kym­me­nien kilo­me­trien päässä työ­paikaltaan, syr­jäkylässä jonne ei joukkoli­iken­ney­htey­det pelaa. Toisaal­ta jos pystyy työl­listämään itseään niin että myy eri­laisia tuot­tei­ta ja työ­nan­ta­ja mak­saa autoiluku­lut niin siloin­han se on pelkkää plus­saa, mut­ta nykyisessä teol­lisu­us-/ti­etoy­hteiskun­nas­sa ei kaikil­la ole mah­dol­lisu­ut­ta siihen. Suo­mi ei ole mikään banaani­val­tio jos­sa kaik­ki raata­vat jol­lain plan­taasil­la mut­ta ei myyöskään mikään Lux­em­burg jos­sa kaik­ki voivat vali­ta itselleen muka­van edus­tustyön kuninkaal­lises­sa hov­is­sa tai val­tion­pankissa. Suomen ongel­ma on lähin­nä se että tääl­lä asuu liian vähän ihmisiä kaiken kaikki­aan ja sik­si liikenne ja muun infra­struk­tuutin ylläpi­to mak­saa enem­män asukas­ta kohti kuin jos­sain tiheään asu­tus­sa maassa.

  40. Kalle:
    Auto­vas­taisu­ute­si Osmo saa joskus hupaisia piirteitä, kun muuten loogi­nen ihmi­nen pää­tyy päät­te­lyketjus­saan ihan päät­tömään ratkaisu­un. Olet oike­as­sa, että nor­maalil­la ihmisel­lä on nyky-yhteiskun­nas­sa auto tai jopa use­ampia. Jot­ta ne eivät pyöri kaupungilla joka päivä, tarvi­taan riit­tävät, edulliset ja tur­val­liset paikoi­tusti­lat jät­tää auto koti­in. Minäkin jät­täisin autoni koti­in läh­es joka päivä, jos sille olisi kohtu­uhin­tainen tal­li tai hallipaikka. 

    Näetkö vuokra- tai jos­sakin “moninkeskisessä” autoilus­sa mah­dol­lisuuk­sia? Auton käyt­tö­tarpeen ja kiin­teät kus­tan­nuk­set huomioiden se voisi sovel­tua esimerkik­si itsel­leni, mut­ta asuin­paikkani pienu­u­den huomioiden on epäre­al­is­tista. Sik­si kom­men­toinkin vah­vasti kulu­tusveron (l. polt­toaine, tietul­lit) puoles­ta var­al­lisu­usvero­ja (l. ajoneu­vovero) vastaan.

    1. Minä käytän City­Car­Clu­bin auto­ja aina kun autoa sat­un tarvit­se­maan. Kätevää ja vai­va­ton­ta ja tulaa paljon halvem­mak­si. Kuten olen aiem­min täl­lä blogilla ker­tonut, auton vuokraamisen hin­ta alit­taa kilo­metriko­r­vauk­se­na mak­se­tun hin­nan. Silti, kun mak­saa keskimääräisen hin­nan mukaan eikä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia, autoa tulee käyt­täneek­si aika vähän.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Omis­tusasumisen suurin vero­tu­ki vuokra-asumiseen ver­rat­tuna on asun­to­tu­lon verottomuus. 

    Sosi­aal­i­tur­vas­ta vastik­keel­lisem­paa ‑kom­menteis­sa käytetään esimerkkiä jos­sa insinöörit pesevät pai­tansa itse sen sijaan että mak­saisi­vat siitä toiselle. Vero­ton­ta sekin.

    Eikö siinäkin ole lop­ul­ta kysymys epäoikeu­den­mukaises­ta veronkier­rosta jos­sa ahne insinööri tahal­laan vält­telee työ­nan­ta­ja­mak­su­ja ja jul­masti sysää yhden paidan­pe­si­jän yhteiskun­nan elätettäväksi.

    Ratkaisu olisi pimeän oman työn ankarampi, tiukem­pi ja rankem­pi verottaminen. 

    Eiköhän näil­lä kahdel­la konkreet­tisel­la paran­nuk­sel­la saataisi yhdessä Suo­mi nousu­un? Kansa olisi var­masti muu­tok­sen takana!

  42. “Pitäisikö mei­dänkin Helsingis­sä hyväksyä se, että nyt on järkevää muut­taa toimis­to­ja asun­noik­si toisin kuin 30 vuot­ta sit­ten, jol­loin meitä vaivasi piilokonttoriongelma?”

    Pitäjän­mäel­lä on tyhjiä uudehko­ja toimis­to­ja, aika ajanut ohi ja eivät kel­paa mihinkään käyt­töön järkeväl­lä vuokratasolla.

    Olisi pelin paik­ka hyö­dyn­tää PKS alueen kaupunkien oikeut­ta keven­net­tyyn kaavoitus­menet­te­lyyn / tulk­in­taan ja tuot­taa alueelle asuntoja.

    Ohjaus­ryh­mä pitäisi resurssoi­da poikki­ti­eteel­lis­es­ti ettei tule sosi­aal­isia ongelmia väärän asun­to­jakau­man joh­dos­ta tms.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Aoto- ja ajoneu­voveroa kerät­tään noin kak­si mil­jar­dia euroa… 

    Tuo­taan aina välil­lä levitetään tote­na, mut­ta itse asi­as­sa siinä lähin­nä toden­netaan suo­ma­laisen vero­tuk­sen suurin ongel­ma. Pro­fes­sori Tikan jäl­keen meil­lä ei ole yhtään henkilöä, joka kykenisi edes arvioimaan vero­tuk­sen kokon­ais­vaiku­tuk­sia. 🙁 Tikkakin kat­seli maail­maa väril­lis­ten silmälasien läpi, mut­ta hän sen­tään ymmär­si vero­tuk­ses­ta jotain. 🙂

    Suo­ma­laista vero­tus­ta kehitetään lyhyt­näköisessti ja suurin eteen­päi­na­ja­va voima on kateus. Siinä mielessä kansalaiset voivat vain voit­taa, kun vero­tu­soikeut­ta vähitellen siir­retään kansal­liselta tasol­ta EU:lle. 😉 Yht­enäistämäl­lä vero­tus­ta EU:ssa saadaan autoveron kaltaisia hölmöi­lyjä kar­sit­tua pois. Samal­la kokoanisveroast­et­ta pystytään laske­maan, mil­lä on iso merk­i­tys, kos­ka yhteiskun­tamme ei kestä nyky­istä tasoa.

  44. Min­ul­la on D‑kortti ja tiedän liiken­teestä jotain.

    Tei­den kaven­nuk­set ja kier­toli­it­tymät hidas­ta­vat joukkoli­iken­net­tä melkoisesti.
    Asi­aa voidaan paran­taa mm.
    — kanttareista ja korokkeista aiheutuneet onnet­to­muudet ja renkaiden rikkou­tu­miset tulisi kokon­aan kun­nan korvattaviksi
    — tei­den kaven­nuk­set ja keskiko­rokkeet on purettava
    — korokkeet ja tiekiveyk­set on merkit­tävä keltaisel­la maalil­la, jot­ta ne erot­tuu har­maas­ta maisemasta .

    Kun joukkoli­iken­teen keskinopeus on 10–30km tun­nis­sa, se ei paran­na kenenkään viihtyvyyttä.
    Vihreät pitävät ideaali­na ihmis­ten vähäistä liikku­mista. Sil­loin pitää työ­paikko­jen ja asun­to­jen olla lähelä toisiaan.
    Helsin­gin van­han raken­nuskan­nan voisi purkaa ja rak­en­taa tilalle 30-ker­roksia talo­ja, jol­loin kaik­ki mah­tu­vat kan­takaupunki­in. Autot voidaan kieltää ja kaik­ki kulke­vat jalan, suksin ja hevosel­la. Kun joku saa sairausko­htauk­sen tai inter­net­ti hyy­tyy, voi joutua odot­ta­maan tovin apua. Ja kaup­po­jen hyl­lyt ei täy­ty eksoot­ti­sista tuot­teista yhtä tiuhaan.
    Mik­sei kaupun­gin­su­un­nitelu­alau­takun­ta ole tul­lut ajatelleek­si ulkonaliikkumiskieltoa,se ratkai­sisi kaik­ki ongel­mat: ei päästöjä ja kaikil­la on viihty­isää kotona eikä kenenkään tarvitse astel­la pitk­iä matkoja.

  45. “Moni asuu keskus­tas­sa ja käy töis­sä jos­sain radan­var­res­sa. Tässä on logi­ikkaa. Työ­matko­ja tehdään vain kymme­nen viikos­sa, vapaa-ajan matko­ja paljon enemmän.”

    Ei ole logi­ikkaa, koko kir­joi­tus läh­tee heti alus­sa vikaan. Kyl­lä työ­matko­jen osu­us on vapaa-ajan matko­ja huo­mat­tavasti suurem­pi. Sörnäis­ten rantatiel­lä suhisee työssäkäyvien autot aamus­ta iltaan ja met­rossa ei olla aamu- ja iltapäivän ruuhkas­sa vapaa-ajan matkalla. Vapaa-ajan matkat ovat lyhyem­piä lähelle asuinpaikkaa.

    Jos työ­paikat siir­t­y­sisvät kehä kol­moselle, myös ruuhkat siir­ty­i­sivät sinne. Jos pyöräi­ly kas­vaisi merkit­täväk­si liikku­mis­muodok­si se hidas­tusi luon­nol­lis­es­ti myös ruuhki­in. Nykyti­lanteen kor­jaami­nen siirtämäl­lä minkä tahansa niukan hyödyk­keen kysyn­tä toisen paikkaan ei ratkaise ongelmia.

    1. Juha Alakos­ki
      Vapaa-ajan matkat ovat lyhy­itä juuri siel­lä, mis­sä näitä mah­dol­lisuuk­sia on paljon. Jos asuu keskel­lä kor­pea kaukana ihan kaikesta, tai vaik­ka vain Nur­mi­jär­ven savipel­loil­la, vapaa-ajan matkatkin ovat pitk­iä. Kos­ka vapaa-ajan­matko­ja on enem­män lukumääräis­es­ti ja kos­ka ne menevät minne sat­tuu, kan­nat­taa asua kaupungis­sa, jos­sa kaik­ki matkat ovat lyhyitä.

  46. “vapaa-ajan matko­ja paljon enemmän”

    Vain viri­ilien ylisosi­aal­is­ten kansalais­ten kesku­udessa, jot­ka pääosin asu­vat siel­lä keskus­tas­sa. Kau­pas­sakin käy­dään koti­matkalla mah­dolli­nen päivähoi­dos­ta haet­tu lap­si kär­ryis­sä parku­mas­sa. Suuri osa kansas­ta saa ihmis­suhteista tarpeek­seen työpäivän aikana ja istuu illat kotona; kaver­it kut­su­taan pari ker­taa vuodessa mut­ta sil­loin men­nään tak­sil­la kun takaisin ei voi ajaa humalas­sa. Vain jos lapset on jääkiekkoil­i­joi­ta tms. jät­timäisen varustekassin kul­je­tus­ta vaa­ti­vaa lajia har­ras­tavia, heitä kul­jetel­laan ympäri­in­sä, mut­ta noi­ta urheiluhul­lu­jakin on pieni vähemmistö.

  47. Prometheus: Miten olisi esim. parem­pi ja järkevämpi maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka, sen sijaan, että kyykytetään veronmaksajia?

    Hen­gi­tat nyt ihan syvään ja mutustelet virkettä: 

    Etääm­mäl­lä ole­vista lähiöistä tuli paikko­ja, joi­hin kukaan ei halun­nut, mut­ta huono-osaisim­mat joutuivat.

    Jos tuol­laisia aluei­ta tehdään, niin sinne kasaan­tu­vat nimeno­maan he joil­la ei ole varaa vali­ta. Tämä on voit­top­uolis­es­ti hyvin huono asia ihan ko. huono-osais­ten ihon­väristä, äidinkielestä, sukupuoles­ta, tms. riippumatta. 

    Tuol­laista kaupunki­raken­net­ta ei nyt vaan pidä tehdä.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Juha Alakoski
    Vapaa-ajan matkat ovat lyhy­itä juuri siel­lä, mis­sä näitä mah­dol­lisuuk­sia on paljon. Jos asuu keskel­lä kor­pea kaukana ihan kaikesta, tai vaik­ka vain Nur­mi­jär­ven savipel­loil­la, vapaa-ajan matkatkin ovat pitk­iä. Kos­ka vapaa-ajan­matko­ja on enem­män lukumääräis­es­ti ja kos­ka ne menevät minne sat­tuu, kan­nat­taa asua kaupungis­sa, jos­sa kaik­ki matkat ovat lyhyitä. 

    Seu­raa­va näkökul­ma. Toiv­ot­tavasti tätä ei ote­ta “Ajatelkaa edes lap­sia” ‑kom­ment­ti­na vaan ajatel­laan­pa las­ten kannal­ta ‑kom­ment­ti :).

    Kaik­ista suurkaupun­gin liikku­jista lapset ovat kaikkein anark­istisimpia. Kuin­ka hyvin tai mil­lä keinoin suurkaupun­gin tiuha ydin, kan­takaupun­ki, down­town, on mielekäs asuinympäristö heille? Onko konkreet­tisia esimerkke­jä hyvistä tai huonoista ilmiöistä. Kiitok­sia taasen.

    1. max
      Luulen, että pikku­lapsen toden­näköisyys kuol­la liiken­neon­net­to­muudessa on pienem­pi kaupungis­sa kuin maal­la. Helösingis­sä liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuolee hyvin vähän ihmisiä ja kan­takaup­ngis­sa sitäkin vähemmän.

  49. mervi vir­ta­nen: Kun joukkoli­iken­teen keskinopeus on 10–30km tun­nis­sa, se ei paran­na kenenkään viihtyvyyttä.

    No kyl­lä se oikeas­t­aan paran­taa. Kaupunki­olo­suhteis­sa katu­ti­lat ovat enem­män tai vähem­män jaet­tu­ja, eikä siihen ajatuk­seen istu 20–40 ton­nia lin­ja-autoa tai ratikkaa lähiönopeuk­sil­la. Dedikoidut väylät ovat tietysti asia erikseen.

    Tämä on dilem­ma jolle ei valmi­ik­si raken­netus­sa kaupungis­sa oikein löy­dy muu­ta ratkaisua kuin siirtää joukkoli­ikenne maan alle kos­ka maan­pääl­lisessä liiken­teessä on aina jokin suun­nit­telema­ton ja han­kalasti kon­trol­loita­va tek­i­jä hidas­ta­mas­sa matkantekoa.

  50. Mervi Vir­tasel­la on jo niin pitkälle viety olk­iukko, että se on jo haus­ka. Tietysti kyse on iro­ni­as­ta, mut­ta silti käsi­tys vihrei­den halus­ta kieltää autoilu ja hidas­taa liiken­net­tä elää.

    Kukaan ei ole kieltämässä autoilua. Ole­mas­sa ole­via katu­ja ei olla purka­mas­sa eikä juurikaan sulke­mas­sa. Vaa­timus siitä, että täy­tyy panos­taa joukkoli­iken­teesen, pyöräi­lyyn ja käve­lyyn sekä rajoit­taa ehkä vähän autoilua, tuot­taa jostain syys­tä kuitenkin tuon käsi­tyk­sen. Tosi­asi­as­sa parem­pi joukkoli­ikenne, käve­ly ja pyöräi­ly on vain tehokkaampi ja halvem­pi tapa kehit­tää liiken­net­tä. Suurem­pi määrä ihmisiä pääsee pienem­mässä tilas­sa samas­sa ajas­sa tietyn matkan.

    Jos teitä raken­netaan lisää, ruuhkat jatku­vat, matkat pitenevät, saas­teet lisään­tyvät ja viihty­isyys vähe­nee. Huom! Raken­netaan lisää — kukaan ei ole siis edelleenkään purka­mas­sa niitä teitä.

    Itsel­läni ei ole vihre­itä luot­ta­muste­htäviä, joten en vas­taa yllä kuvaa­mas­tani vihreästä lin­jas­ta. Käsit­tääk­seni se on tuo, ja tuol­laise­na tehokkaampi kuin autotei­den rakentaminen.

  51. Prometheus: Ehkä siihen suh­taudu­taan sik­si negati­ivis­es­ti, kos­ka se on lähin­nä köy­hien pro­le­jen jut­tu. En ymmär­rä mik­si vuokral­la-asumiseen PITÄISI suh­tau­tua posi­ti­ivis­es­ti. Aivan turha glo­ri­fioi­da jotain niinkin banaalia asi­aa kuin vuokra-asumista.

    Helsin­gin asun­noista noin 45% on vuokral­la, ja 21% asun­noista on julk­isia vuokra-asun­to­ja. Aika paljon köy­hiä proleja.

    Tossa vielä suu­ru­usjärjestyk­sessä (vuodelta 2011):
    Omis­taa asun­non osak­keet 135 515 / 40,88 %
    Muu vuokra-asun­to 79 126 / 23,87 %
    Ara­va- tai korko­tukivuokra-asun­to 68 983 / 20,81 %
    Muu tai tun­tem­aton hallinta­pe­ruste 29 076 / 8,77 %
    Omis­taa talon 11 542 / 3,48 %
    Asum­isoikeusasun­to 7 243 / 2,19 %

    Lähde http://www.aluesarjat.fi/
    Helsin­gin seu­tu > Asun­to- ja raken­nuskan­ta > Asuntokanta

  52. > Luulen, että pikku­lapsen toden­näköisyys kuol­la liiken­neon­net­to­muudessa on pienem­pi kaupungis­sa kuin maal­la. Helsingis­sä liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuolee hyvin vähän ihmisiä ja kan­takaup­ngis­sa sitäkin vähemmän.

    Niin­pä! Eiköhän voitaisi kään­tää tren­di ja pois­taa näitä nau­ret­tavia töyssyjä ja nos­taa 30 nopeusra­joituk­sia, joi­ta on nykyään kaikkialla.

    1. kom­men­taat­tori
      Tarkoi­tatko, että pikku­las­ten kuolleisu­us kaupungeis­sa pitäisi nos­taa val­takun­nal­liselle tasolle?

  53. mervi vir­ta­nen: Kun joukkoli­iken­teen keskinopeus on 10–30km tun­nis­sa, se ei paran­na kenenkään viihtyvyyttä.

    30km/h tun­nis­sa on joukkoli­iken­teen keskinopeudek­si paljon, ja melkein mikä tahansa liikenne kaupunki­olo­suhteis­sa jää tuon alle. 30 km/h nope­dul­la esim. Tapi­o­la — Pasi­la väli tait­tuisi vartissa.

    Spot­tun ihanoima kaupunki­tun­ne­limetro muuten saavut­taa käytän­nosä noin 30km/h keskinopeu­den 700 metrin ase­mavälil­lä (esim. Kamp­pi — Uuden­maankatu). Pidem­mäl­lä ase­maväleil­lä toki päästään suurem­pi­in nopeuk­si­in, joku R juna taitaa olla 70km/h, mut­ta sit­ten taas pitää vai­h­taa, kävel­lä, jne. enem­män. Riip­puu täysin etäisyyk­sistä, ja noin nyrkkisään­tönä joukkoli­ikenne toimii sitä parem­min mitä lyhyem­mät etäisyy­det, sen takia joukkoli­iken­nekaupun­gin pitäisi olla tiivistä jot­ta etäisyy­det jäävät lyhyiksi.

  54. tpyy­lu­o­ma: 30km/h tun­nis­sa on joukkoli­iken­teen keskinopeudek­si paljon, ja melkein mikä tahansa liikenne kaupunki­olo­suhteis­sa jää tuon alle. 30 km/h nope­dul­la esim. Tapi­o­la – Pasi­la väli tait­tuisi vartissa.

    Spot­tun ihanoima kaupunki­tun­ne­limetro muuten saavut­taa käytän­nosä noin 30km/h keskinopeuden700 metrin ase­mavälil­lä (esim. Kamp­pi – Uuden­maankatu). Pidem­mäl­lä ase­maväleil­lä toki päästään suurem­pi­in nopeuk­si­in, joku R juna taitaa olla 70km/h, mut­ta sit­ten taas pitää vai­h­taa, kävel­lä, jne. enem­män. Riip­puu täysin etäisyyk­sistä, ja noin nyrkkisään­tönä joukkoli­ikenne toimii sitä parem­min mitä lyhyem­mät etäisyy­det, sen takia joukkoli­iken­nekaupun­gin pitäisi olla tiivistä jot­ta etäisyy­det jäävät lyhyiksi.

    Tähän pitänee lisätä, että yksi­ty­isau­ton keskinope­rus Helsingis­sä välil­lä Erot­ta­ja — Tullinpuo­mi sekä välil­lä Tul­llinpuo­mi — Kon­ala on hyvis­sä olo­suhteis­sa samoin 30 km/h.

    Matkaan Kirkkon­um­mi- Kamp­pi bus­si . samoin kuin juna vie aikaa n. 40 min­u­ut­tia. matkaa on bus­sille 30 km (junalle 35 km), joten keskinopeus on 45 km /h. Hyvis­sä olo­suhteisa yksi­ty­isautol­la matkan ajaa 30 min­u­ut­ti­in. eli keskinope­rus on 60 km/h.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    max
    Luulen, että pikku­lapsen toden­näköisyys kuol­la liiken­neon­net­to­muudessa on pienem­pi kaupungis­sa kuin maal­la. Helösingis­sä liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa kuolee hyvin vähän ihmisiä ja kan­takaup­ngis­sa sitäkin vähemmän. 

    Tuo on absolu­ut­ti­nen hyve. Tarkoitin mah­dol­lis­es­ti osin myös, että onko väliä miten asum­i­nen ja palve­lut ovat kietoutuneet. Kun tila on kor­tilla ja sil­lä on korkea markki­na-arvo. Palvelu­iden liepeille saat­taa syn­tyä jopa enem­män vapaa­ta liikku­misti­laa kuin asuinalueelle? Onko mil­laista käden­vään­töä lap­sille tai muillekin pyhitet­ty­jen kent­tien (leikki,urheilu,viherkaistat,joutomaa jne) kanssa? Onko real­is­mia olet­taa, että esim. autoilul­ta vapau­tu­va tila allokoitaisi­inkin lap­sille (ja sen myötä kaikille “anark­istisille” liikku­jille) markki­noiden sijaan? Voiko suurkaupun­ki ikinä irtau­tua kaikel­la on tiet­ty funk­tio ‑ajat­telus­ta. Väljä, mut­ta vas­taavasti korkeasti raken­net­tu kaupun­ki olisi kai tällainen.

  56. tpyy­lu­o­ma: Spot­tun ihanoima kaupunki­tun­ne­limetro muuten saavut­taa käytän­nosä noin 30km/h keskinopeu­den 700 metrin ase­mavälil­lä (esim. Kamp­pi – Uudenmaankatu). 

    Joo, vas­taa aika hyvin omaa ideaaliani met­ros­ta kaupunkikaupungis­sa. Esimerkik­si väliltä Kamp­pi-Ruo­ho­lahti puut­tuu asema.

  57. Markku af Heurlin: Matkaan Kirkkon­um­mi- Kamp­pi bus­si . samoin kuin juna vie aikaa n. 40 min­u­ut­tia. matkaa on bus­sille 30 km (junalle 35 km), joten keskinopeus on 45 km /h. Hyvis­sä olo­suhteisa yksi­ty­isautol­la matkan ajaa 30 min­u­ut­ti­in. eli keskinope­rus on 60 km/h.

    Niin. Taas ker­ran Taival­lahdes­ta ranto­ja pitkin liiken­nemökässä kävel­lessä tuli mieleen että kun Län­siväylästä nyky­muo­dos­saan päästään joskus eroon, tule­vat sukupol­vet tule­vat kyl­lä ihmettelemään mik­si motari sai olla paikallaan niinkin pitkään.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä käytän City­Car­Clu­bin auto­ja aina kun autoa sat­un tarvit­se­maan. Kätevää ja vai­va­ton­ta ja tulaa paljon halvem­mak­si. Kuten olen aiem­min täl­lä blogilla ker­tonut, auton vuokraamisen hin­ta alit­taa kilo­metriko­r­vauk­se­na mak­se­tun hin­nan. Silti, kun mak­saa keskimääräisen hin­nan mukaan eikä mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia, autoa tulee käyt­täneek­si aika vähän.

    Muis­tan tuon raflaa­van esimerkkisi (lyhyt vuokra-aikaa ja pitkä ajo­mat­ka), mut­ta oletko sitä mieltä, että kilo­metriko­r­vauk­sen suu­ru­us pitäisi määritel­lä City­Car­Clu­bin hin­noit­telun mukaan? Kilo­metriko­r­vausten nos­ta­jat oli­si­vat tähän jär­jeste­lyyn oikein tyytyväisiä.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    kommentaattori
    Tarkoi­tatko, että pikku­las­ten kuolleisu­us kaupungeis­sa pitäisi nos­taa val­takun­nal­liselle tasolle? 

    Tuo vaikut­taa sosi­aalidemokra­tial­ta. Kaikille samat mah­dol­lisu­udet hin­nas­ta välittämättä. 😀 😀 😀

  60. “tpyy­lu­o­ma: 30km/h tun­nis­sa on joukkoli­iken­teen keskinopeudek­si paljon, ja melkein mikä tahansa liikenne kaupunki­olo­suhteis­sa jää tuon alle. 30 km/h nope­dul­la esim. Tapi­o­la – Pasi­la väli tait­tuisi vartissa.”

    Mie­lenki­in­tois­ta­han on, että esim- väli Kamp­pi — Suomeno­ja todel­la tait­taa bus­sil­la var­tis­sa (16 min).Joskus 70-luvul­la olen kukenut Iivis­nimeen ruuh­ka-aikana 15 min­uutis­sa, ihan kotiovelle.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa vero­tus saa aikaan sen, ettei vuokral­la asumises­sa ole mitään järkeä, jos suh­teet pankki­in vain ovat kunnossa.

    Onko­han noin?
    Vuokral­la asumises­sa ei yleen­säkään liene järkeä, jos asun­non­tarve ei ole aku­ut­ti tai lyhy­taikainen tai jos asun­tosäästämi­nen ei vain jostain syys­tä onnis­tu. Peri­aat­teessa omis­tusasu­ja mak­saa yhtiö­vastik­keen + muut kulut. Vuokra-asu­ja mak­saa tuon päälle omis­ta­jan halu­a­man vuokratuo­ton, kos­ka omis­ta­ja ei asun­toa taa­tusti tap­pi­ol­la vuokraa.

  62. R.Silfverberg: max­elix
    Sin­ul­la on poikkeuk­selli­nen ammat­ti, suurin osa ihmi­sistä työsken­telee yhdessä ja samas­sa paikas­sa ja menevät sinne 8–9 paikkeila ja palaa­vat 16–18. Sinä saat työ­nan­ta­jal­tasi km-kor­vauk­sia työa­jois­tasi ja se kat­taa autoilusi kulut, myös vapaa-ajan autoilusi jos et aja huip­pukalli­il­la autol­la, tai vai­h­toe­htois­es­ti ajat työ­suhdeau­tol­la ja mak­sat vain kuukausit­taista veroa luon­taise­dus­tasi. Arvaa kuka todel­lisu­udessa mak­saa autoilusi? Me muut veron­mak­sa­jat ja asi­akasyri­tyk­sesi asi­akkaat eli kulut­ta­jat loppupäässä.

    Tot­takai aina kun men­nään rav­in­toketjus­sa alaspäin päädytään kulut­ta­jaan. Toisaal­ta asi­akkaan on olta­va valmis mak­samaan halu­a­mas­taan palvelus­ta siitä aiheutu­vat kulut. Auto on oma, suurin syy tähän on että omistin auton jo siinä vai­heessa kun menin työhin kyseiseen paikkaan. Ja työ­nan­ta­jalle sopi että käytän omaa autoa. Kyl­lä pienem­mil­lä paikkakun­nil­la pär­jää autot­ta aika pitkälle. Itse en aja vapaa-ajal­la juurikaan opiskelu­jen aikaan huonoa sys­tee­mis­sä oli se että tarvitsin autoa 1–3krt/kk sen takia jouduin mak­samaan verot yms. näistä vajaista 200 km ajeluista, muuten olisin pitänyt autoa seisonnassa.

    Autoilu vaan on Suomes­sa tehty niin kalli­ik­si sil­lä rahoite­taan julki­nen liikenne. Itsekkin suo­sisin julk­isia tääl­lä pienessä kaupungis­sa, mut­ta kun bus­silip­pu mak­saa 3,2€/suunta eli kau­pas­sa käyn­ti tulisi mak­samaan 6,4€ ker­ta. Omi­in ajoi­hin vaikut­taa “laiska” luon­teeni kun ker­ran pääsen koti­in en jak­sa liikkua enään. Eli kaup­pareis­sut teen kun palaan töistä ja pyrin tekemään piten­pää päivää kun tiedän että on henk.kohtaisia meno­ja esim. har­ras­tuk­set. Tietysti pyrin suosi­maan apos­tolin kyytiä aina kun se on mah­dol­lista kaup­paan itsel­lä on sen ver­ran lyhyt mat­ka että 0,5 km että sen tait­taa jalan mikä on yleen­sä nopeampikin. Mut­ta ikinä en ole ajatel­lut tätä vai­h­toe­htoa ympäristönkannal­ta vaan hyötyli­ikun­tana kun päivät istuu autossa työn­puoles­ta niin mukavaa vai­htelua että saa liikuntaa.

    Har­ras­tuk­sis­sa kulkem­i­nen näis­sä julk­isia hyväk­si käyt­täen on haas­tavaa. Koitap­pa joskus kulkea bus­sisa jääkiekko varus­teet mukana. Toinen mikä on myös kun pele­jä jär­jestetään eri paikkakun­nil­la lin­ja-auto vuokraus on sen ver­ran kallista että kan­nat­taa vali­ta henkilöau­to sitä varten. Tietysti tätä voitaisi­in helpot­taa lain säädän­nöl­lä, esim. c‑kortilla saa ajaa sat­un­nais­es­ti lin­ja-auto jos­sa on matkustajia.

    Itse myös nautin mökkielämästä “kaukana kaupungista” joten tätä ei mah­dol­lista ilman omaa autoa. Etenkin kun mukaan ottaa viikon tarpeet ei bus­si siihen sovellu.

    -jos autoilua halu­taan halu­taan vähen­tää voitaisi­in ottaa pienem­mil­lä paik­ka kun­nil­la käyt­töön julk­isi­in ilmainen kokeilu tai päivä lip­pu joka mak­saisi 1€. Kos­ka ne autoil­i­jat jo nyt kus­tan­ta­vat julkisen liiken­teen mik­si heille ei voisi tar­jo­ta ilmaista bilet­tiä kun jo nyt mak­sa­vat siitä.
    On huvit­ta­van näköistä kat­sel­la ohi kiitäviä 22 paikkaisia busse­ja kun samat ajot voitaisii hoitaa paket­ti­au­toil­la (ns. 8 paikkaisil­la pikkubusseilla).
    — Eräs kun­tapoli­itikko sanoi aikanaa “ilman yksi­ty­istä autoilua meil­lä ei olisi julk­istakaan.” mikä var­masti pitää paikkansa kun huomioon ote­taan tei­den rak­en­tamiset yms. jot­ka tietysti on edel­ly­tys julkiselle kuin raskaalle liikenteellekkin.

    Asia julkisen suh­teen on tietysti pks, tam­pere, oulu yms isot paikkakun­nat jois­sa julki­nen liikenne on suh­teel­lisen hyvä. Jos oikein olen ymmärtänyt niin Helsingis­sä poikit­tais­li­ikkenne vaatisi kehittämistä.

    1. Autoilu vaan on Suomes­sa tehty niin kalli­ik­si sil­lä rahoite­taan julki­nen liikenne.

      Mihin tuo väi­tye perus­tuu? Enem­mistö julkisen liiken­teen suorit­teista on pääkaupunkiseudul­la HSL:n top­imeen­pane­m­ana ja kun­tien sub­ven­toimana. Val­tio ei osal­lis­tu siihen mitenkään eivätkä kun­nat saa mitää tulo­ja autoilus­ta. Val­tion osalta julk­ista liiken­net­tä on VR, joka on yri­tyk­senä voitollinen.

  63. anonyy­mi: Onko­han noin?
    Vuokral­la asumises­sa ei yleen­säkään liene järkeä, jos asun­non­tarve ei ole aku­ut­ti tai lyhy­taikainen tai jos asun­tosäästämi­nen ei vain jostain syys­tä onnis­tu. Peri­aat­teessa omis­tusasu­ja mak­saa yhtiö­vastik­keen + muut kulut. Vuokra-asu­ja mak­saa tuon päälle omis­ta­jan halu­a­man vuokratuo­ton, kos­ka omis­ta­ja ei asun­toa taa­tusti tap­pi­ol­la vuokraa. 

    Kun men­nään syvem­mälle luku­jen ja talouden ja verot­ta­jien byrokraat­tis­ten käsit­tei­den taakse. Vuokra-asum­i­nen on kat­e­goris­es­ti kalli­im­paa kuin omis­tusasum­i­nen. Nyt tarkkana! Kos­ka vier­aan asut­ta­mi­nen on RISKI.

    Tuos­ta riskino­to­s­ta sit­ten ihmiseliön eri­ty­istapauk­ses­sa syn­tyy vuokratuot­toa jos­ta mak­se­taan veroa. En tiedä kuin­ka hom­ma toimii muil­la eliöil­lä. On täysin epärel­e­vant­tia kuin­ka vuokranan­ta­ja, pääo­mat­u­lon saa­ja, itse asuu. Omis­tusasun­nos­sa ei syn­ny tuloa SAMASTA SYYSTÄ. Tai saa­han siitä iskevän main­ok­sen “ole oma riskisi”:). Tästä syys­tä asun­to­tu­lon vero­tus olisi täysin eri asia. Sille pitää kek­siä mui­ta hämäriä perustelu­ja kuin ver­tailu vuokra-asumiseen päittäin.

  64. Jus­si:

    Asun­to­tu­lon selit­tämi­nen ymmär­ret­tävästi kansalle on mah­do­ton­ta, sik­si koko jutun voisi haudata.

    Onko se oikeasti mah­do­ton­ta? Koeta selit­tää tulovero, alv, tul­li, pääo­mavero tms. kuvit­teel­liselle henkilölle joka ei olisi niistä kuul­lut. Min­un olisi paljon vaikeam­paa vas­ta­ta kysymyk­seen, mik­si vuokralainen joutuu mak­samaan veroa, mut­ta asun­non omis­ta­ja ei. Jos tästä on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä, voitaisi­inko yrit­tää asun­to­tu­lon selit­tämistä? Muut verot ovat kuitenkin vai­h­toe­hto työn verottamiselle.

  65. Parikin ihmistä vaikut­ti­vat ajat­tel­e­van että polt­toainei­den veronko­ro­tuk­sen ei tulisi koskea raskas­ta liiken­net­tä, mik­si näin? Itse keksin nämä syyt polt­toainei­den verotukseen:
    Liikku­va auto hidas­taa mui­ta liikkujia.
    Liikku­va auto aiheut­taa onnettomuuksia.
    Päästöt & tei­den kuluminen.
    Nämä kaik­ki koske­vat raskas­ta liiken­net­tä siinä mis­sä kevyttäkin.

  66. anonyy­mi: Onko­han noin?
    Vuokral­la asumises­sa ei yleen­säkään liene järkeä, jos asun­non­tarve ei ole aku­ut­ti tai lyhy­taikainen tai jos asun­tosäästämi­nen ei vain jostain syys­tä onnis­tu. Peri­aat­teessa omis­tusasu­ja mak­saa yhtiö­vastik­keen + muut kulut. Vuokra-asu­ja mak­saa tuon päälle omis­ta­jan halu­a­man vuokratuo­ton, kos­ka omis­ta­ja ei asun­toa taa­tusti tap­pi­ol­la vuokraa.

    Tämä ei pidä alku­unkaan paikkaansa. Jos ymmärtää rahoituk­sen tai talousti­eteen perus­teet tämä on itses­tään­selvää. Omis­tusasu­ja saa sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle (asun­to) vuokratuot­toa (asun­to­tu­lo). Vas­taavasti vuokral­la asu­jan ei tarvitse sijoit­taa pääo­maa asun­toon vaan val­it­se­maansa sijoi­tusko­hteeseen jos hän saa tuot­toa. Itseasi­as­sa useim­mille ihmisille opti­maaliseen sijoi­tus­port­fo­lioon ei toden­näköis­es­ti kuu­lu oma asun­to, jo sik­si että se on yksit­täisenä sijoituk­se­na varsin suuri ver­rat­tuna kokon­ais­var­al­lisu­u­teen. Voisi jopa sanoa että omis­tusasumises­sa ei olisi useim­mille järkeä jos vero­tus olisi neutraali.

    Vero­tus muut­taa tilanteen omis­tusasum­ista suo­si­vak­si mm. kos­ka asun­to­tu­loa ei veroteta.

  67. max: Kun men­nään syvem­mälle luku­jen ja talouden ja verot­ta­jien byrokraat­tis­ten käsit­tei­den taakse. Vuokra-asum­i­nen on kat­e­goris­es­ti kalli­im­paa kuin omis­tusasum­i­nen. Nyt tarkkana! Kos­ka vier­aan asut­ta­mi­nen on RISKI.

    Tuos­ta riskino­to­s­ta sit­ten ihmiseliön eri­ty­istapauk­ses­sa syn­tyy vuokratuot­toa jos­ta mak­se­taan veroa. En tiedä kuin­ka hom­ma toimii muil­la eliöil­lä. On täysin epärel­e­vant­tia kuin­ka vuokranan­ta­ja, pääo­mat­u­lon saa­ja, itse asuu. Omis­tusasun­nos­sa ei syn­ny tuloa SAMASTA SYYSTÄ. Tai saa­han siitä iskevän main­ok­sen “ole oma riskisi”:). Tästä syys­tä asun­to­tu­lon vero­tus olisi täysin eri asia. Sille pitää kek­siä mui­ta hämäriä perustelu­ja kuin ver­tailu vuokra-asumiseen päittäin.

    Mik­si itse olisit sit­ten niin vähärisk­i­nen vuokralainen, kun tuo­ta vuokrat­u­loa ei käytän­nössä tarvitse edes mak­saa itselleen:)

    Väit­tämäsi on samaa sar­jaa, kuin että kan­nat­taa sijoit­taa säästön­sä saman fir­man osakkeisi­in jos­sa on itse töis­sä. Näin ei kuitenkaan ole, jos fir­ma menee konkkaan menetät sekä säästösi että työ­paikkasi. Sen sijaan kan­nat­taa sijoit­taa säästöt jonkun toisen fir­man osakkeisi­in, vaik­ka fir­ma menisi konkkaan sin­ulle jää työ­paik­ka ja vaik­ka oma työ­paik­ka menee konkkaan sin­ulle jää säästöt.

    Sijoituk­sen kannal­ta ei ole niin että ulkop­uo­li­nen vuokralainen on RISKI mut­ta itse ei olisi. Peri­aat­teessa oma insen­ti­ivisi olla itselle­si hyvä vuokralainen on aika heikko kos­ka tuskin itseäsi heität ulos omas­ta käm­pästäsi. Näin itsen­sä pitämi­nen omana vuokralaise­na ei vält­tämät­tä ole optimaalista

  68. Pet­ja Y: Parikin ihmistä vaikut­ti­vat ajat­tel­e­van että polt­toainei­den veronko­ro­tuk­sen ei tulisi koskea raskas­ta liiken­net­tä, mik­si näin? 

    Maa kut­suu, maa kut­suu, kuuntelen…

    Reaalipoli­ti­ikkaa: Elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka, kil­pailukyky ulko­maisia liiken­nöit­si­jöitä vas­taan, suo­ma­lais­ten tuot­tei­den kan­sain­vä­li­nen kil­pailukyky, tuot­tei­den hin­nan tasaverono­mainen nousem­i­nen, alue­poli­ti­ik­ka. Lisäk­si vielä nämä yleen­sä sotke­taan samaan sop­paan ja nos­te­taan juuri päivän keskustelu­un ja kuuli­jakun­taan sopi­va argumentti.

    Itse asi­as­sa raskaiden dieselien hen­gi­tysilmapäästöt ovat tyyp­il­lis­es­ti aika korkeat kulutet­tua polt­toaineli­traa kohden, joten niitä pitäisi verot­taa vielä siitä erik­seen. Jos siis lähtöko­h­ta olisi hait­tavero­tus, mut­ta kun ei se nyt oikeasti ole.

  69. Vuokrat­u­lo pitäisi olla verova­paa­ta siltä osin kuin sitä käytetään toisen asun­non vuokran mak­samiseen. Täl­löin vaikka­pa työ­paikkaa vai­h­ta­va henkilö voisi hel­posti vuokra­ta omis­ta­mansa asun­non pois ja sen tilalle toisen eri sijain­nil­la. Paran­taisi asun­tomarkki­noiden toimivuutta.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Jussi
    Jo Mauno Koivis­to sanoi, että asun­to­tu­lon selit­tämi­nen kansalle on mah­do­ton­ta, mut­ta on kuitenkin ymmär­ret­tävä, mik­si kukaan jär­jis­sään ja pankkisuhteis­sa ole­va ei asu vuokralla.
    Tämän vero­tuk­ses­ta johtu­van markki­navirheen voi tietysti kor­ja­ta vuokra-asumisen puolel­la tekemäl­lä joko vuokrat­u­lon verova­paak­si tgai oswan vuokras­ta (sen, mikä ei johdu hoitoku­luista) vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoisek­si pääo­mavero­pros­entin mukaan. Vuokrat­u­lo on vero­ton­ta esimerkik­si Belgiassa.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Jo Mauno Koivis­to sanoi, että asun­to­tu­lon selit­tämi­nen kansalle on mahdotonta 

    Asun­to­tu­lon käsit­teen ongel­ma ei ole niinkään asiantun­tem­at­tomat kuuli­jat, vaan huono malli. Pitäisi etsiä Occamin peri­aat­tei­den mukaan yksinker­taisia malle­ja. Asun­to­tu­lokäsit­teen käyt­tämi­nen johtaa välit­tömästi paidape­su­tu­lon käsit­teeseen, sen verot­tamiseen jne.

    EKK esit­ti edel­lä käytän­nössä mah­dol­lisu­ut­ta vähen­tää mak­set­tu vuokra saaduista vuokrat­u­loista. Eikö vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen ero­ja ja tilanteen kor­jaamista voisi yrit­tää selit­tää jol­lain tuol­laisel­la yksinker­taisem­mal­la mallil­la? Asun­to­tu­lon käsite toden­näköis­es­ti johtaisi asiantun­tem­at­tomis­sa käsis­sä (= kansane­dus­ta­jat 🙂 ) vain entistä han­kalampi­in, mon­imutkaisem­pi­in ja lukuisampi­in lain kiemuroi­hin. EKK:n tyylisel­lä yksinker­taisem­mal­la mallil­la hom­man voisi hoitaa piankin kun­toon, ja lait nyky­istä järkeväm­mik­si ja kansalais­ten kannal­ta hyvksyttävämmiksi.

    Myös Bel­gia-esimerkin kaltainen vuokrat­u­lon verot­to­muus johtaa hel­posti harhapoluille, sil­lä siinä yhden tyyp­pistä pääo­ma­l­la saat­ua tuloa kohdeltaisi­in eri taval­la kuin toisia pääo­ma­l­la saatu­ja tulo­ja. Tuokin malli kaipaisi siis välit­tömästi paikkaa paikan päälle.

    Käyteteään yksinker­taisia malle­ja, kun sel­l­aisi­akin on saatavil­la. Kansa on oike­as­sa, kun se ei halua omaa päätään ja omaa rakas­ta yhteiskun­taansa sekoitet­ta­van asun­to­tu­lon kaltaisil­la opti­maal­ista reilusti huonom­mil­la uuskäsitteillä.

    1. EKK:n malli kor­jaa vain htty­sen kokoisen ongel­ma, ris­ti­in asumisen. Se ei kor­jaa sitä, että vuokra-asumis­es­ta syn­tyy vero­tu­lo­ja ja omis­tusasumis­es­ta ei syn­ny, jol­loin vuokra-asum­i­nen on noiden vero­jen ver­ran kalli­im­paa. Bel­gian malli kor­jaa ongel­man kokon­aan. Toki se syr­jii asumisen omis­tamista muu­ta pääo­mat­u­loa kohtaan, mut­ta asum­i­nen on muutenkin eri ase­mas­sa. Niin­hän asun­non omis­tamista suosi­taan omis­tusasumisen osaltakin muju­ta sijoi­tus­toim­intaa kohtaan, minkä seu­rauk­se­na meil­lä on vaikeuk­sia löytää pääo­mia yritystoimintaan.

    2. EKK:n malli kor­jaa vain htty­sen kokoisen ongel­ma, ris­ti­in asumisen. Se ei kor­jaa sitä, että vuokra-asumis­es­ta syn­tyy vero­tu­lo­ja ja omis­tusasumis­es­ta ei syn­ny, jol­loin vuokra-asum­i­nen on noiden vero­jen ver­ran kalli­im­paa. Bel­gian malli kor­jaa ongel­man kokon­aan. Toki se syr­jii asumisen omis­tamista muu­ta pääo­mat­u­loa kohtaan, mut­ta asum­i­nen on muutenkin eri ase­mas­sa. Niin­hän asun­non omis­tamista suosi­taan omis­tusasumisen osaltakin muju­ta sijoi­tus­toim­intaa kohtaan, minkä seu­rauk­se­na meil­lä on vaikeuk­sia löytää pääo­mia yritystoimintaan.
      Lisäk­si EKK:n mallis­sa taitaa oola se vika, että se ylim­ioit­taa kor­jauk­sen. Jos koko vuokra on vähen­nyskelpoinen, vähen­nyskelpoisek­si tulee myös hoito­vastik­keen osu­us vuokrasta.

  71. Jos omis­tus- ja vuokra-asumisen väli­nen ero halu­taan häivyt­tää, tarvi­taan asun­to­tu­lon vero­tus pääo­mat­u­lon mukaan.

    Tämä ratkaisu on kuitenkin mon­imutkaisu­udessaan heikko, ja siinä tulee mon­en­laista arvos­tushaastet­ta. Vuokra­markki­nat ovat ole­mas­sa vain tietylle asun­to­ryh­mälle, ja on aika vaikea päästä kiin­ni ryh­mään “itselle itse raken­net­tu omakoti­ta­lo”. Eli vaik­ka lop­putu­los olisi teo­ri­as­sa hyvä, liian suuri osa kansas­ta ei ymmärtäisi yhtään, mis­tä verossa on kyse.

    Huo­mat­tavasti yksinker­taisem­pi vai­h­toe­hto on nos­taa kiin­teistövero jollekin real­is­tiselle tasolle (esimerkik­si 1 % vuodessa käyvästä arvos­ta) ja tehdä vuokrat­u­loista verovapaata.

    Ratkaisu toki vinout­taa eri­lais­ten sijoi­tusten veroko­htelua ja on sikäli huono. Se tuot­taa kuitenkin huo­mat­tavasti nyky­istä parem­man lop­putu­lok­sen ja on help­po ymmärtää. Pidem­mäl­lä aikavälil­lä vero­muu­tos alen­taa asun­to­jen hin­to­ja ja helpot­taa muut­tamista sekä tätä kaut­ta että vuokra-asum­ista lisäämällä.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    EKK:n malli kor­jaa vain htty­sen kokoisen ongel­ma, ris­ti­in asumisen. Se ei kor­jaa sitä, että vuokra-asumis­es­ta syn­tyy vero­tu­lo­ja ja omis­tusasumis­es­ta ei syn­ny, jol­loin vuokra-asum­i­nen on noiden vero­jen ver­ran kalliimpaa. 

    Jos on vuokrat­u­lo­ja, mut­ta ei vuokra­meno­ja (kos­ka asuu omas­sa asun­nos­sa), eikö sil­loin voisi ajatel­la, että noista (toiseen omis­tet­tuun asun­toon liit­tyvistä) voitoista ote­taan ihan nor­maali pääo­mat­u­lo­jen vero? Ei kai tuo vielä vuokra-asum­ista sorra?

    Omas­ta asun­nos­ta joutuu mak­samaan ainakin sijoite­tun pääo­man menetet­ty­jen korko­jen ver­ran, plus hoitoku­lu­ja. Vuokra-asun­nos­ta mak­se­taan vuokranan­ta­jalle vas­taa­va sum­ma, ja vähän ekstraa asun­toa­sioiden hoita­mis­es­ta. Vuokranan­ta­ja mak­saisi vero­ja vas­ta voitoista (kaikkien jär­jel­lis­ten vähen­nys­ten jäl­keen), ei liike­vai­h­dos­ta. Kai markki­nat säätävät tuon voiton sopi­valle, jär­jeste­ly­jen vaivaa ja riske­jä vas­taavalle tasolle.

    Jos vapau­tamme vuokra-asumisen kokon­aan veroista, pitäisi kai seu­raavak­si harki­ta, halu­am­meko pois­taa myös val­in­tamyymälöiltä kaik­ki verot, kos­ka ostet­tua ruokaa verote­taan, vaik­ka itse tuotet­tua ei verote­ta jne.

    Kuvit­te­len edelleen, että vähen­nystyy­li­nen malli, jos­sa kaik­ista pääo­mat­u­loista (= voitoista vähen­nys­ten jäl­keen) ote­taan nor­maali pääo­mat­u­lo­jen vero, toimisi hyvin (sor­ta­mat­ta vuokra-asum­ista) ja olisi yksinker­tainen. Olenko jät­tänyt jonkin tilan­net­ta vääristävän lisäveron huomiotta, vai toimi­iko tämä malli nor­maalin markki­na­t­alouden tapaan?

    1. Juho Laatu
      Jos olet sitä mieltä, että yhteisku­jn­nan on syytä ohja­ta ihmiset osamaan omis­tusasun­nois­sa vuokra-asumisen sijaan, mallisi on hyvä. Jos halu­at vuokra- ja omis­tusasumiselle neu­traalin kohtelun keskenään, mallisi on huono. Mallis­sasi henkilön, jol­la on siioi­tuskelpoista var­al­lisu­ut­ta kan­nat­taa aina sijoit­taa ensin omaan asun­tonn ja vas­ta kun se on vela­ton, harki­ta mui­ta sijoituskohteita.

  73. Viherinssi: Maa kut­suu, maa kut­suu, kuuntelen…

    Reaalipoli­ti­ikkaa: Elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka, kil­pailukyky ulko­maisia liiken­nöit­si­jöitä vas­taan, suo­ma­lais­ten tuot­tei­den kan­sain­vä­li­nen kil­pailukyky, tuot­tei­den hin­nan tasaverono­mainen nousem­i­nen, alue­poli­ti­ik­ka. Lisäk­si vielä nämä yleen­sä sotke­taan samaan sop­paan ja nos­te­taan juuri päivän keskustelu­un ja kuuli­jakun­taan sopi­va argumentti.

    Itse asi­as­sa raskaiden dieselien hen­gi­tysilmapäästöt ovat tyyp­il­lis­es­ti aika korkeat kulutet­tua polt­toaineli­traa kohden, joten niitä pitäisi verot­taa vielä siitä erik­seen. Jos siis lähtöko­h­ta olisi hait­tavero­tus, mut­ta kun ei se nyt oikeasti ole.

    Tuo on vaan siitä outoa, että kun yri­tyk­siä muuten verote­taan niin paljon, niin mik­sei tässä?
    Toki polt­toain­evero­jen nos­ton yhtey­dessä voitaisi­in laskea mui­ta yri­tys­toim­intaan liit­tyviä veroja.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Mallis­sasi henkilön, jol­la on siioi­tuskelpoista var­al­lisu­ut­ta kan­nat­taa aina sijoit­taa ensin omaan asun­tonn ja vas­ta kun se on vela­ton, harki­ta mui­ta sijoituskohteita. 

    Mielestäni mallis­sa henkilö, jol­la on asun­non ver­ran var­al­lisu­ut­ta, voi sijoit­taa sen joko omaan asun­toon, tai sit­ten muualle, ja mak­saa tuon sijoituk­sen tuo­toil­la vuokra-asun­ton­sa vuokran. Lisäk­si vuokra-asun­non tapauk­ses­sa hän mak­saa vuokranan­ta­jalle vähän ekstraa jär­jeste­ly­istä, riskistä ja ehkä vähän siitä, että voi vai­h­taa asuin­paik­ka hel­posti mil­lon vain. Mis­sä menee pieleen? Mik­si hänen ei kan­na­ta asua vuokral­la noil­la ehdoil­la? Val­tio saa vero­tu­lo­ja vain, jos vuokranan­ta­ja tekee bis­nek­sel­lään voittoa.

    1. Jos henkilöl­lä on 200 000 euroa omaisu­ut­ta, hän voi ostaa sil­lä joko val­tion oblig­aa­tioi­ta tai yksiön Helsingistä. Olete­taan, että yksiöstä on yhtiö­vastiket­ta ja mui­ta meno­ja 150 €/kk ja vuokra 600 €/kk eli omisy­ta­jan verotet­ta­va tulos on 450 €/kk eli 5400 €/vuosi. Olete­taan edelleen, että val­tion korko­tuot­to on 5400 €/vuosi. Korol­la voi siis mak­saa vuokras­ta sen osan, jota ei jou­tu­isi mak­samaan yhtiä­vastik­keena. Kaik­ki on siis kunnossa?

      Ei ole. Siitä koros­ta joutuu mak­samaan 30 % veroa, eli 1620 €. Vuokraisän­tä mak­saa myös veroa 1620 € eli veroa tulee yhteen­sä 3280 euroa. Jos osaa vai­hde­taan, henkilö ostaa sen yksiön ja vuokraison­tä ostaa sil­lä rahal­la val­tion oblig­aa­tioi­ta, vero­ja mak­se­taankin enää tuos­ta oblig­aaitoko­ros­ta. Sik­si vuokra-asum­i­nen on kan­nat­tam­a­ton­ta omis­tusasumiseen verrattuna.

  75. USA:ssa on viime vuosi­na siir­ryt­ty mon­es­sa suures­sa kaupungis­sa min­imipysäköinti­normista mak­simipysäköinti­normi­in. Kaupunkien keskus­toista on myös puret­tu moot­toriteitä ja tehty bule­varde­ja tilalle. Esim. Kali­for­ni­as­sa on yri­tyk­siä, jot­ka tar­joa­vat työn­tek­i­jöille omia (eksklusi­ivisia) joukkoli­iken­nepalvelui­ta ja uusi rak­en­t­a­mi­nen sal­li­taan vain kaupunkien ydi­nalueel­la, jos­sa julk­ista liiken­net­tä samal­la tehostetaan.
    Suomen on san­ot­tu otta­van mallia Amerikas­ta, mut­ta enää näin ei valitet­tavasti ole.

  76. Ode:

    EKK:n malli kor­jaa vain htty­sen kokoisen ongel­ma, ris­ti­in asumisen. Se ei kor­jaa sitä, että vuokra-asumis­es­ta syn­tyy vero­tu­lo­ja ja omis­tusasumis­es­ta ei syn­ny, jol­loin vuokra-asum­i­nen on noiden vero­jen ver­ran kalliimpaa.

    Liioit­telet ongel­man suu­ru­ut­ta. Läh­es puo­let vuokra-asun­noista omis­ta­vat eri­laiset vero­ja mak­samat­tomat yhteisöt (esim kunnat).
    Lisäk­si vuokra-asun­noista korot ovat täysimääräis­es­ti vähen­net­tävis­sä vuokrat­u­loista, omis­tusasun­nois­sa vain osa on vähennyskelpoista.

    1. pekka
      Omis­tusasun­nos­ta ei voi vähen­tää korkomeno­ja asun­to­tu­losta, kos­ka asun­toit­u­lo ei ole verotettavaa.
      Tuo on tot­ta, että kaik­ista vuokrat­u­loista ei mak­se­ta veroa, mut­ta siltä osin kun mak­se­taan, se syr­jii vuokral­la asumista.

  77. Ode:

    pekka
    Omis­tusasun­nos­ta ei voi vähen­tää korkomeno­ja asun­to­tu­losta, kos­ka asun­toit­u­lo ei ole verotettavaa.

    En ihan ymmär­rä point­ti­asi, mut­ta jos halu­at omis­tus- ja vuokra-asumisen vero­tuk­sen samal­la viivalle, joudu­taan nyky­istä asun­to­lain­o­jen korkovähen­nys­tä koske­vat rajoituk­set pois­ta­maan (siis ylära­jat pois ja verovähen­nys täysimääräisek­si nykyisen 80% sijasta).

  78. Osmo Soin­in­vaara

    Tei­dän mielestä vuokra-asum­i­nen ja omis­tusasum­i­nen ovat siis sym­metrisiä kaik­il­ta muil­ta osin pait­si vero­tuk­sen osalta?

    Minä taasen olen sitä mieltä, että niis­sä on eri­lainen tieto/epävarmuus/riski. Jo siitäkin lähtöko­hdas­ta, että kenel­läkään ei ole velvol­lisu­ut­ta olla vuokralainen. Kun pois­sul­je­taan sym­metriset vaku­u­tuk­set ja ylläpi­to- ja hoit­o­menotkin. Omis­tusasu­ja on ikäänkuin sisäpi­ir­iläi­nen mah­dol­lisim­man täy­del­listä tietoa naut­ti­va. Vuokranan­ta­ja ja vuokralainen elävät vähem­män täy­del­lisessä tiedossa.

    Johtaa siihen, että:

    Omis­tusasu­jan vai­h­toe­htoinen tuot­to tälle var­muudelleen on enin­tään riskitön, inflaa­tio­suo­jat­tu korkotalletus.

    Vuokranan­ta­jan vai­h­toe­htoinen tuot­to tälle epä­var­muudelleen on karkeasti arvioiden pörssi-indek­sien tuotto.

    Joo, san­otte että onhan meil­lä lähdeverokin.

    Lopuk­si: Minus­ta olisi siis reilua sanoa, että “asun­to­tu­lon” kom­po­nen­tit eivät ole täs­mälleen samo­ja kuin vuokratulon.

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos henkilöl­lä on 200 000 euroa omaisu­ut­ta, hän voi ostaa sillä … 

    Osmo, ei se ihan noin mene, mut­ta olet oikeil­la jäljil­lä ja pidän yksinker­tais­tuk­ses­tasi. 😀 Ongel­ma on, kuten tuos­sa toteat, liian kova pääo­mavero­tus. Kun tuo­hon lisätään euroop­palaisit­tain läh­es käsit­tämätön per­in­tövero­tus ja iso­ja, puoluei­ta lähel­lä ole­via pelure­i­ta suo­si­va tont­ti­jako, niin kuka vielä ihmettelee, että asum­i­nen ja ennen kaikkea vuokra-asum­i­nen on tolkut­toman kallista.

  80. Pet­ja Y:
    Parikin ihmistä vaikut­ti­vat ajat­tel­e­van että polt­toainei­den veronko­ro­tuk­sen ei tulisi koskea raskas­ta liikennettä… 

    Sen takia, että yhteiskun­tamme ei kestä edes nyky­ist polt­toainei­den veroast­et­ta. Se syö liikaa elin­ta­soamme. Pet­ja, lis­tasi on ihan huuhaata. 😀 😀 😀

    Suomes­sa on tehty jo 40-luvul­la ne ratkaisut, joiden kanssa on vain elet­tävä ja yritet­tävä ottaa irti se mitä on otet­tavis­sa. Liiken­nepolt­toainei­den vero­tus kos­kee eniten ihmisä, jot­ka elävät maaseudul­la. Jos elää Helis­ngin keskus­tas­sa tai sen välit­tömässä läheisyy­dessä, ei polt­toain­evero­tuk­sel­la ole paljoa väliä.

    Suomes­sa tehti­in aikoinaan virhe ja lähdet­ti­in rak­en­ta­maan lähiöik­si hajaan­tunei­ta taa­jamia. Se tarkoit­taa, ettei joukkoli­ikenne ole Suomes­sa järkevä ratkaisu kuin muu­tamille ihmisille Helsin­gin, Tam­pereen ja Turun keskus­tois­sa. Muual­la siihen käytet­ty raha on hukkaan heit­et­tyä. Suomen eline­hto on toimi­va ja edulli­nen henkilöautoliikenne.

  81. Kalle: Suomes­sa on tehty jo 40-luvul­la ne ratkaisut, joiden kanssa on vain elet­tävä ja yritet­tävä ottaa irti se mitä on otettavissa. 

    Kaik­ki ratkaisut ovat luon­teeltaan väli­aikaisia, vain aika­jänne vai­htelee. 40-luvun ratkaisut ovat sel­l­aisia sukupol­ven mit­taisia. Sil­loin asute­tut ihmiset alka­vat olla hau­das­sa ja talot tulleet taloudel­lisen käyt­töikän­sä päähän joten yhdyskun­tarak­en­tei­ta on tul­lut aika arvioi­da uudelleen.

    Tämä ei ole edes poli­it­tis­es­ti eri­tyisen vaikeaa kun vir­ta vie muutenkin keskuk­si­in. Pelkästään jo kaavoituk­sel­la päästään eteenpäin.

  82. Osmo Soin­in­vaara: Siitä koros­ta joutuu mak­samaan 30 % veroa, eli 1620 €. Vuokraisän­tä mak­saa myös veroa 1620 € eli veroa tulee yhteen­sä 3280 euroa. 

    Aja­tus oli, että jos voit­toa ei kenellekään syn­ny (kuten kai tuos­sa esimerkissä), val­tiokaan ei saa vero­tu­lo­ja. Vähen­nysori­en­toituneessa mallis­sa vähen­nysoikeuk­sien tulisi siis osua noi­hin mainit­tui­hin verotet­tavi­in summiin.

    Vuokraa­ja saisi vähen­tää mak­samansa oman asun­non vuokran (ehkä katol­la) saamis­taan korkotuloista.

    Vuokranan­ta­ja saisi vähen­tää asun­non pääo­man korkoku­lut saa­mas­taan vuokratulosta.

    Onko jokin täl­lainen vähen­nysve­toinen malli toimiva?

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    mis­tä tulosta se oman asun­non asun­to­laina vähen­net­täisi­in kun omis­tusasumis­es­ta ei tule tuloa. 

    Asun­to­lainan korkovähen­nys tulisi pois­taa. Ensin sen voisi siirtää muun sosi­aal­i­tur­van joukkoon ellei se jo siel­lä ole. Niput­taa val­taosa sosi­aal­i­tur­vas­ta perus­tu­lok­si. Jos perus­tu­lon tasoon jää jokin kom­po­nent­ti van­haa asun­to­lainan korkovähen­nys­tä niin lohdut­takoon se. Asum­is­tu­ki samaan veneeseen. 

    ASP-jär­jestelmä on vähän kiikunkaakun. Kuten aiem­min kom­men­toin näen omis­tusasumisen edus­ta­van suurem­paa määrää hyödyl­listä tietoa (asuin­raken­nuskan­nas­ta) kuin vuokra-asumisen. Tämä ennus­taa omis­tusko­tien ole­van parem­min hoidet­tu­ja kuin vuokrako­tien. En tiedä onko näin. Jos asetel­ma on toisin tai oleen­naista eroa ei ole täy­tyy pohtia uusik­si. Joten: ASP-jär­jestelmää voisi ajatel­la jonkin­laise­na omis­tusasumisen perusk­oulu­na (kansalainen sitout­taa itsen­sä hyväk­si kat­sot­tavaan asi­aan) jota yhteiskun­ta voi tukea. Mut­ta sit­ten kun se asun­to han­ki­taan yhteiskun­ta siir­tyy syrjään.

    Tämä pois­sul­kee jonk­in­ver­ran työ­markki­noiden dynami­ikkaa. Mut­ta min­ul­la nyt onkin sel­l­ainen ihmiskäsi­tys, että he asu­vat mis­sä huvit­taa. He mak­sa­vat tästä hin­taa huonoina palveluina. Mut­ta yhteiskun­nankin on sopeudut­ta­va. Jos ihmiset eivät halua jär­jestää elämään­sä niin, että se mah­dol­lis­taa vielä yhden “jäähallin” rak­en­tamisen niin paha men­nä pakottamaankaan.

  84. Tämä kesksutelu omis­tusaus­mis­es­ta on sivus­sa aiheesta ja men­nyt juu­pas-eipäs väittelyksi.

    Asun­to­tu­lo — siis omist­jan oman asun­non asum­isoiek­duen arvo — on kyl­lä ihan reaalis­es­ti ihmisen taloudessa merk­it­sevä, vaik­ka näkymätön vero­tuk­sen ulk­ouolel­la tulo­erä. Vero­tus taas näkyy tavalal tia toisel­la vuokra.asumisessa.

    Oman asun­non verot­tamiseen — oli kye kiit­neistöveros­ta tai lasken­nal­lis­es­ta asun­to­tuloveros­ta — on mah­do­ton­ta löytää ratkaisua, joka samal­la olisi sekä julkise­lel taoudelel tode­lal merk­it­sevä että ei johtaisi kohtuuttomuuksiin.

    Toi­enn ais on, että asun­non omis­ta­jal­la on toinen intres­si toimia huoneisotn eteen ja talon yhteisne hyvän eteen kuin vuotkralaisella.

    Näis­sä kiin­teistöhom­mis­sa on oppin­ut, että 25 vuot­ta on pelkkä kvarttaali.

  85. Kalle:
    Suomes­sa tehti­in aikoinaan virhe ja lähdet­ti­in rak­en­ta­maan lähiöik­si hajaan­tunei­ta taa­jamia. Se tarkoit­taa, ettei joukkoli­ikenne ole Suomes­sa järkevä ratkaisu kuin muu­tamille ihmisille Helsin­gin, Tam­pereen ja Turun keskus­tois­sa. Muual­la siihen käytet­ty raha on hukkaan heit­et­tyä. Suomen eline­hto on toimi­va ja edulli­nen henkilöautoliikenne.

    Samat virheet tehti­in Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sakin mut­ta ne on alet­tu kor­ja­ta tietulleilla. 

    Kyl­lä mä väitän että useim­mis­sa pk-seudun lähiöis­sä, myös Espoos­sa ja Van­taal­la, voi elää ilman että on riip­pu­vainen henkilöautosta. 

    Liian hal­pa autoilu pääkaupunkiseudul­la tuo vain enem­män ruuhkia ja se han­kaloit­taa kaikkien elämää, myös autoilijoiden.

  86. Jos vuokra- ja omis­tusasumisen ero­ja halu­taan häivyt­tää, pitää myös pois­taa omis­tusasun­to­jen varain­si­ir­tovero, joka näis­sä keskusteluis­sa yleen­sä kätevästi “uno­hde­taan”.

    “Asun­to­tu­lon” vero­tus näyt­tää kyl­lä lähin­nä kep­pi­hevoselta tais­telus­sa por­var­il­lisu­ut­ta vas­taan. Mut­ta jos lasken­nalli­nen asun­to­tu­lo on verotet­tavaa, pitäisi myös asun­to­tu­lon todel­lis­ten tulon­hankkimis­meno­jen olla vähen­nyskelpoisia. Eli korot täysimääräis­es­ti, kor­jaus- ja ylläpi­toku­lut jne.

    Tämä voisi tietysti olla sikäli hieno asia, että omis­tusasun­nos­sa asu­vien vähen­nysoikeudet lisään­ty­i­sivät, eri­laisia palvelu­ja (kor­jaami­nen, ympäristön kun­nos­s­api­to) kan­nat­taisi käyt­tää enem­män, jne.

    Jos taas ideana on vaan verot­taa lisää siten että kek­sitään kuvit­teelli­nen tulo jos­ta ei saa vähen­tää sen han­kkimiseen tarvit­tavia todel­lisia meno­ja, niin se nyt on vaan lähin­nä ryöstö.

  87. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Sosi­aal­i­tur­vas­ta vastik­keel­lisem­paa ‑kom­menteis­sa käytetään esimerkkiä jos­sa insinöörit pesevät pai­tansa itse sen sijaan että mak­saisi­vat siitä toiselle. Vero­ton­ta sekin.

    Eikö siinäkin ole lop­ul­ta kysymys epäoikeu­den­mukaises­ta veronkier­rosta jos­sa ahne insinööri tahal­laan vält­telee työ­nan­ta­ja­mak­su­ja ja jul­masti sysää yhden paidan­pe­si­jän yhteiskun­nan elätettäväksi.

    Ratkaisu olisi pimeän oman työn ankarampi, tiukem­pi ja rankem­pi verottaminen. 

    Kyl­lä tuo kuvaa­masi itsepa­lveluy­hteiskun­ta on ongel­ma sekin, ja ongel­ma pitkälti vero­tuk­sen seu­rauk­se­na. Koti­talousvähen­nyk­senä on yritet­ty lait­taa laas­taria johonkin kohtaan.

    Totean; en osaa esit­tää kun­nol­lista korjausehdotusta.

  88. newyork­ista: Varain­si­ir­tovero taitaa kuitenkin viedä aika siivun korkovähennyshyödystä? 

    Varain­si­ir­toveroa kai useim­miten joutuu mak­samaan vas­ta siitä ensi­a­sun­toa seu­raavas­ta asun­nos­ta, ja useim­mat myöskin lienevät säästäneet myyn­tivoiton verot­to­muudel­la enem­män, kuin varain­si­ir­toverona maksavat.

    Niin, kaik­ista muista sijoi­tus­muodoista saa mak­saa niin reaalis­es­ta myyn­tivoitos­ta kuin inflaa­tiostakin val­ti­olle aika runsaasti. 

    (varain­si­ir­tovero tietysti myös kos­kee vuokra-asun­to­jakin, mut­ta myön­nän, että niitä ainakin kaupunkiseuduil­la myytäneen harvemmin)

  89. Ilk­ka: Omis­tusasu­ja saa sijoit­ta­malleen pääo­ma­lle (asun­to) vuokratuot­toa (asun­to­tu­lo).

    Mitä ihmeen vuokratuot­toa saa omas­sa asun­nos­saan asu­va henkilö?
    Kas, kun ei verote­ta kotiruokaa syöviltä “voit­toa”, jon­ka he saa­vat ole­mal­la syömät­tä ravintolassa.

    Vas­taavasti vuokral­la asu­jan ei tarvitse sijoit­taa pääo­maa asun­toon vaan val­it­se­maansa sijoi­tusko­hteeseen jos hän saa tuottoa.

    Ole­tat, että vuokra-asu­ja yleen­säkään sijoit­taa pääo­maa mihinkään. Jos ver­rataan omis­tusasu­jaan, vuokra-asu­ja on vuokra­sopimuk­ses­saan peri­aat­teessa tyhjän pääl­lä ja olisi muu­ta­man vuo­den päästä mak­sanut pois vuokran “ylimääräisyyk­sil­lä” ison osan asuntolainaa.

    Olisi kiva nähdä ver­tailu yhtiö­vastik­keen + laina­ly­hen­nyk­sen ja vuokran välil­lä. Minus­ta nimit­täin tun­tuu siltä, että pun­tit ovat aika pitkälti tasan pait­si, että omis­tusasu­ja saa lainan mak­se­tun osu­u­den takaisin pois­muut­taes­saan eikä voi joutua muut­ta­maan asun­nos­ta pois muu­ta­man kuukau­den varoitusajalla.

  90. Ris­to: Kyl­lä tuo kuvaa­masi itsepa­lveluy­hteiskun­ta on ongel­ma sekin, ja ongel­ma pitkälti vero­tuk­sen seu­rauk­se­na. Koti­talousvähen­nyk­senä on yritet­ty lait­taa laas­taria johonkin kohtaan. 

    Kävin joku päivä sit­ten työ­paikan kahvi­huoneessa hake­mas­sa kupil­lisen. Siel­lä oli kolme kol­le­gaa keskustele­mas­sa kuin­ka pitkälle tietyn­merkkisen etu­ve­toisen auton keu­laa pitää purkaa että pääsee tekemään vaihteistoremontin.

    Seu­raa­vana päivänä kahvia hakies­sa eri kol­le­ga ker­toi kuin­ka tiskikoneen oviluukun sole­noi­di oli ollut jumis­sa, ja sen imemä vikavir­ta oli sekoit­tanut koneen prosessorin.

    Olis hienoa jos he voisi­vat keskit­tää teknisti­eteel­liset voimavaransa uusien leipäpuiden löytämiseen Suomelle jon­ka teol­liset har­ti­at kapenevat pelot­tavaa vauhtia.

  91. Onko­han sama “ongel­ma” myös muis­sa mais­sa, vai verote­taanko asun­to­tu­loa jossakin?

    Osmo Soin­in­vaara: Omis­tusasumisen suurin vero­tu­ki vuokra-asumiseen ver­rat­tuna on asun­to­tu­lon verot­to­muus. Se, että vuokra­suhde ei kan­na­ta näkyy kuvit­teel­lises­sa esimerkikssä, jos­sa kak­si asun­non omis­ta­jaa asuu tois­t­en­sa ausnnos­sa vuokral­la. Paljol­ta veron­mak­sul­ta he vält­tyvät, kun muut­ta­vat omi­in asun­toi­hin­sa. Vaik­ka näitä rist5iin asum­isia ei var­maankaan käytän­nössä ole, vuokra-asumis­es­ta menee sel­l­aista veroa, jota omis­tusasumis­es­ta ei mene ja sik­si vuokral­la ei kan­na­ta asua.

    1. Asun­to­tu­loa verote­taan, verotet­ti­in myös Suomes­sa 1990-luvulle saak­ka. Usein sitä kut­su­taan kli­in­teistöveroksi. Esimerkik­si Yhdys­val­loi­is­sa se on paikall­ishallinnon tärkein vero. Toinen vai­h­toe­hto on tehdä vuokrat­u­losta verova­paa. Monis­sa mais­sa vuokra-asun­not ovat yhteiskun­nal­lis­sti tai puoliy­hteiskun­nal­lis­es­ti omis­tet­tu­ja, jol­loin vuokrat­u­loa ei verote­ta, niin kuin ei meil­läkään verote­ta kun­tien omis­tamien vuokra-asun­to­jen vuokratuloa.

  92. Olen olut muu­ta­man kuukau­den vapaa mies enkä ole enää kyt­täyk­sen ja rngais­tuk­sen kohde.

    Nin­pä olen viet­tänyt aikaani pienel­lä Kreikan saarel­la, jos­sa asuu n 2000 asukas­ta. Tämäkin on muut­to­tap­pioaluet­ta ja lau­taikku­naisia ja myyn­nis­sä ole­via asun­to­ja on runsaasti.

    Kuitenkin täältä löy­tyy lääkäre­itä ‚ham­maslääkäre­itä, apteekke­ja, poli­isi, posti, tuli, posti etc eikä niitä olla lakkaut­ta­mas­sa vaik­ka val­tio leikkaa vähän kaikkea.

    Liiken­nekin kul­kee tak­seil­la ja julkisel­la liikenteellä.

    Bus­siy­htiö on pienin mah­dolli­nen eli yksi bus­si ja yhtiön työn­tek­i­jöinä ovat isä poi­ka ja Pyhä Hen­ki eli per­heen mam­ma, joka ottaa rahas­ta­jan roolin , kun tarvi­taan ruokarahaa.

    Palvelu toimii aamus­ta klo 6::sta ilta 11:ta

    Vuoroväli ei ole aivan alle viiden min­uutin , mut­ta puolen tun­nin välil­läkin pär­jää. Aikataulukaan. Ei ole kovin tark­ka, mut­ta eipä kukaan kor­vauk­sia vaatinut.

    Hin­taki­non siedet­tävä, ker­tal­ip­pu on 1,5 euroa ja yhtiö toi­mi ilman tukiaisia.

    Naam­abaarikin toimii kuin Suomes­sa eli eläkeläis­miehet istu­vat kapakas­sa , pelaa­vat, juo­vat kahvia ja ouzoa ja paran­ta­vat maailmaa.

    Johtopäätök­set ovat hyvin saman­ta­paisia kuin Ivalossa.
    Eurokri­isi on lähin­nä EU-hyväveli verkos­ton aikaansaannoksia,
    Tukipaketeil­la pelaste­taan vain kaverei­den omaisuuk­sia ja kans­ta maksavat.

    EU-eli­it­ille on aivan sama miten kan­soille käy ja se näkyy siinä,etei kym­me­nien miljoonien työt­tömien lau­mat aiheuta kuin nau­rua ja sar­jan toinen tois­taan hulumpia esi­tyk­siä, iten työt­tömiä kyykytetään ja nöyryytetääb.

    Jae­taanko­han hul­luim­mas­ta esi­tyk­ses­tä jokin palkintokin ?

  93. Siis tätä kiin­teistöveroako ei siis per­itä (yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa ole­vista) vuokra-asunnoista?

    Osmo Soin­in­vaara: Asun­to­tu­loa verote­taan, verotet­ti­in myös Suomes­sa 1990-luvulle saak­ka. Usein sitä kut­su­taan kli­in­teistöveroksi. Esimerkik­si Yhdys­val­loi­is­sa se on paikall­ishallinnon tärkein vero. Toinen vai­h­toe­hto on tehdä vuokrat­u­losta verova­paa. Monis­sa mais­sa vuokra-asun­not ovat yhteiskun­nal­lis­sti tai puoliy­hteiskun­nal­lis­es­ti omis­tet­tu­ja, jol­loin vuokrat­u­loa ei verote­ta, niin kuin ei meil­läkään verote­ta kun­tien omis­tamien vuokra-asun­to­jen vuokratuloa.

  94. Kiin­teistövero on oleel­lis­es­ti eri asia kuin “asun­to­tu­lo”, kos­ka se per­itään kiin­teistön omis­ta­jal­ta joka tapauk­ses­sa, ei vain siitä että kiin­teistön omis­ta­ja asuu omas­sa asunnossaan.

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä asun­to­tu­lo on verotet­tavaa sil­loinkin, kun asu­jn­to on vuokralla.

    Nyt tipuin kär­ryltä. Ongel­man­han piti olla, että se on (nyky­isin) verotet­tavaa sil­loin ja vain sil­loin, kun asun­to on vuokralla?

    1. Kyl­lä asun­to­tu­lo on verotet­tavaa sil­loinkin, kun asun­to on vuokralla.

      Nyt tipuin kär­ryltä. Ongel­man­han piti olla, että se on (nyky­isin) verotet­tavaa sil­loin ja vain sil­loin, kun asun­to on vuokralla?

      Se oli vas­taus kommenttiin: 

      Kiin­teistövero on oleel­lis­es­ti eri asia kuin “asun­to­tu­lo”, kos­ka se per­itään kiin­teistön omis­ta­jal­ta joka tapauk­ses­sa, ei vain siitä että kiin­teistön omis­ta­ja asuu omas­sa asunnossaan.

  96. En kyl­lä edelleenkään ymmär­rä mitä Ode tarkoit­taa. Edel­lä kir­joitin (mut­ta siihen tuli lapsus):

    Kiin­teistövero on oleel­lis­es­ti eri asia kuin “asun­to­tu­lo”, …

    siis piti olla 

    Kiin­teistövero on oleel­lis­es­ti eri asia kuin “asun­to­tu­lon” vero, …

    ja tarkoi­tatko Ode nyt sit­ten, että omis­tus- ja vuokra-asumisen epä­suh­taa kor­jataan siten että asun­to­tu­lo on verotet­tavaa, tapah­tui asum­i­nen sit­ten omas­sa tai vuokra-asun­nos­sa? Tuskin sentään.

    Minus­ta kiin­teistövero on oleel­lis­es­ti eri asia kuin “asun­to­tu­lon” vero­tus, kos­ka kiin­teistövero per­itään kaik­ista kiin­teistöistä, riip­pumat­ta siitä, kuka niis­sä asuu. Lasken­nal­lisen “asun­to­tu­lon” vero­tus­ta haaveil­laan vain omistusasujille. 

    Kiin­teistövero on neu­traali omis­tus- ja vuokra-asumisen kesken, ja kiin­teistöt eivät pak­ene maas­ta, joten ne ovat sikäli hyvä vero­tusko­hde. Tietysti kiin­teistö­jenkin arvon voi tuho­ta verot­ta­mal­la, eli ei se mikään vero­ker­tymien hopealu­oti ole.

    1. Asun­to­tu­lo on jo nyt verotet­tavaa vuokra-asun­nos­sa. Veron mak­saa vuokranantaja.
      Asun­toon kohdis­tu­va vero­tus saadaan neu­traa­lik­si, kun se kor­vataan muiden maid­en tapaan kiin­teistöverol­la (sil­lä rahoite­taan muu­takin kun lumen­pois­to) ja vapaute­taan vuokrat­u­lo verotuksesta.

  97. Plus pois­te­taan varain­si­ir­tovero, joka käytän­nössä kohdis­tuu asun­toa vai­h­tavi­in omis­tusasu­ji­in, ei vuokra-asuntoihin.

    Ja sit­ten voim­mekin jäädä odot­tele­maan sitä ihmettä, että kun jotain veroa kiris­tetään ja toista vas­taavasti on tarkoi­tus löy­sen­tää, se löy­sen­nys todel­lakin tapah­tuu… en pidätä henkeäni odotellessani.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­toon kohdis­tu­va vero­tus saadaan neu­traa­lik­si, kun se kor­vataan muiden maid­en tapaan kiin­teistöverol­la (sil­lä rahoite­taan muu­takin kun lumen­pois­to) ja vapaute­taan vuokrat­u­lo verotuksesta. 

    Mut­ta mik­si näin ei tehdä? Kuka tätä vas­tus­taa ja mil­lä perusteella?

    1. Tätä vas­tus­ta­vat kaikki:
      — kokoomus: omis­tusasum­ista ei saa verottaa
      — sdp, vas, pers: kiin­teistövero nos­taa asumisen hintaa
      — pers, vas, sdp: riis­tokap­i­tal­istin vuokrat­u­lot verova­paik­si ja pieneläjien pankki­tal­letusten korko on verotettavaa

  99. Olis­han ton voin­ut heti sanoa. Tämä on olen­naista tas­a­puolisu­u­den kannal­ta. Minus­ta kiin­teistövero on sit­ten vähän eri asia.

    Osmo Soin­in­vaara: … ja vapaute­taan vuokrat­u­lo verotuksesta.

  100. Espan­ja aikoo alkaa verot­taa kansalais­ten omil­la aurinkopa­neeleil­la tuotet­tua ener­giaa — ener­giat­ulovero siis!

    Tämä lois­ta­va inno­vaa­tio lanseer­ataan kai Suomeenkin kohta…?

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Asun­to­tu­lo on jo nyt verotet­tavaa vuokra-asun­nos­sa. Veron mak­saa vuokranantaja.
    Asun­toon kohdis­tu­va vero­tus saadaan neu­traa­lik­si, kun se kor­vataan muiden maid­en tapaan kiin­teistöverol­la (sil­lä rahoite­taan muu­takin kun lumen­pois­to) ja vapaute­taan vuokrat­u­lo verotuksesta. 

    Kuten tääl­lä on jo moni kom­men­toin­ut (ja mihin et ole mitään vas­tan­nut), niin halu­atko vero­tuk­sen kannal­ta neu­traa­lik­si kaiken muunkin yhteiskun­nas­sa? Jos kas­vatan oma­l­la takapi­hal­la porkkanoi­ta, niin en joudu mak­samaan niistä alv:ia kuten joudun, jos ostan ne kau­pas­ta. Jos teen oikeas­t­aan mitä tahansa työtä itseni hyväk­si, niin pitäisikö tätä verot­taa sekä tuloveron että alv:n verran? 

    Ja tärkeim­pänä, jos käytän mitä tahansa itse omis­ta­maani asi­aa omak­si hyväk­seni, niin pitäisikö tätä verot­taa, kos­ka jos vuokraan sen, joudun mak­samaan veroa vuokrassa? 

    En ymmär­rä, miten kiin­teistövero tässä muut­taa omis­tus- ja vuokra-asumisen suhdet­ta oikeas­t­aan mihinkään. Kiin­teistövero­han kohdis­tuu molem­pi­in ja johtaa asun­to­jen myyn­ti­hin­to­jen lasku­un, mikä puolestaan pitkäl­lä aikavälil­lä palaut­taa asun­non omis­tamisen omak­si asun­nok­si ja vuokrat­tavak­si ostamisen yhtä kan­nat­tavak­si kuin, mitä se olisi ilman kiinteistöveroakin. 

    Mitä vuokrat­u­lo­jen verot­tomak­si tekemiseen tulee, niin se tek­isi tosi­aan vuokraamis­es­ta nyky­istä kan­nat­tavam­paa, mut­ta sil­loin pitäisi kysyä, että mik­si asun­to­jen vuokraamisen pitäisi olla kan­nat­tavam­paa sijoi­tus­toim­intaa kuin mikä tahansa muu sijoi­tus­toim­inta, vaik­ka niiden val­tion oblig­aa­tioiden omis­t­a­mi­nen. Jos tähän ei ole mitään hyvää vas­taus­ta, niin sit­ten pitäisi kaik­ki pääo­mat­u­lo tehdä verot­tomak­si, mis­tä sit­ten puolestaan joudut­taisi­in seu­raavaan kysymyk­seen, että mik­si pääo­mat­u­lon pitäisi olla verova­paa­ta, mut­ta ansio­tu­lon ei (ja ansio­tu­lon veroa­han pitäisi var­maan täl­laisen uud­is­tuk­sen yhtey­dessä nos­taa, jot­ta menete­tyt vero­tu­lot saataisi­in kerättyä)?

    1. Jos vuokrat­u­lo olisi verova­paa­ta, vuokrat kil­pailu­ti­lanteessa aleni­si­vat sen veron ver­ran. Kysyt siis oikeas­t­aan, mik­si vuokral­la-asumisen pitäisi olla halvem­paa, eikö riitä että omis­tusasum­i­nen on.

  102. Samuli Saarel­ma: En ymmär­rä, miten kiin­teistövero tässä muut­taa omis­tus- ja vuokra-asumisen suhdet­ta oikeas­t­aan mihinkään. 

    Ei muu­ta muuten, mut­ta jos se vuokra-asumiseen kohdis­tu­va pääo­mat­ulovero kor­vataan kiin­teistöverol­la, vero jakaan­tuu tasaisesti.

    Toden­näköis­es­ti paras palet­ti olisi:

    1. Pääo­mat­ulovero pois vuokratuloista
    2. Varain­si­ir­tovero pois kiinteistöiltä
    3. Kiin­teistövero esimerkik­si 1 % kiin­teistön käyvästä arvosta
    4. Luovu­tusvoiton vero­tus samak­si kaikissa tapauk­sis­sa riip­pumat­ta asun­non käytöstä.

    Tämä lisäisi asumisen veror­a­situs­ta, mut­ta asia kom­pen­soituu asun­to­jen hin­nois­sa. Lop­pukädessä tulon­si­ir­to tapah­tu­isi maan­omis­ta­jien ja julkisen talouden välil­lä. Varain­si­ir­toveron pois­to ja kiin­teistöveron nos­to lisäi­sivät asun­to­jen vai­h­tu­vu­ut­ta ja oike­as­sa käytössä olemista. (Moti­vaa­tio muut­taa isos­ta omakoti­talosta pois las­ten var­tut­tua paranee.)

    Luovu­tusvoiton vero­tus on vaikea. Toisaal­ta sen pitäisi olla sama kuin mis­sä hyvän­sä sijoituk­ses­sa. Toisaal­ta inflaa­tio voi tehdä kovat tep­poset, jol­loin vain reaal­ista voit­toa pitäisi verot­taa. Lisäk­si tulee kysymys siitä, mitä luovu­tustap­pi­olle tehtäisi­in, kos­ka sym­me­tri­an mukaan sen pitäisi olla vähennettävissä. 

    Ilmeis­es­ti kuitenkin luovu­tusvoiton verot­ta­mi­nen jonkin ver­ran pehmen­täisi asun­to­jen hin­to­jen heilun­taa. Tämä sik­si, että verot­ta­mi­nen vähen­täisi hin­to­jen nousu­ti­lanteessa asun­non­va­i­h­ta­jien mak­sukykyä, mikä hillit­sisi hin­to­jen nousua.

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.