Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (2/5): autokaupungissa on slummiutuva keskusta

Kan­takaupun­gin suuret puolueet, kokoomus ja vihreät suh­tau­tu­vat kovin eri tavoin autoi­hin kan­takaupungis­sa. Riidan ovat ratkaisseet lähiöistä äänen­sä saa­vat demar­it yleen­sä auto­jen hyväk­si, kos­ka lähiöis­sä auto on aika luon­nolli­nen asia.

Jotkut kokoomus­laiset halu­a­vat paljon auto­ja, kos­ka he nyt vain pitävät autoista ja autol­la ajamis­es­ta, eivätkä ole vaivau­tuneet miet­timään, mitä auto­jen suosimis­es­ta seu­raa. Uno­hde­taan hei­dät ja keski­tytään val­is­tuneem­pi­en kokoomus­lais­ten ajat­te­lu­ta­paan. He halu­a­vat auto­ja ja paljon parkkipaikko­ja, kos­ka keskit­tyvät kil­pailu­un hyvistä veron­mak­sajista Espoon kanssa. Alle puo­let kan­takaupungis­sa asu­vista ruokakun­nista omis­taa auton, mut­ta auton omis­ta­jat ovat keskimäärin selvästi varakkaampia kuin ne, jot­ka eivät autoa omista. Tästä kokoomuk­ses­sa tehdään se johtopäätös, että pakot­ta­mal­la taloy­htiöt rak­en­ta­maan halu­a­maansa enem­män autopaikko­ja saadaan Helsinki­in parem­pia veronmaksajia.

Tämä johtopäätös on kan­sain­välisen koke­muk­sen val­os­sa väärä. Kaupun­gin keskus­ta on yleen­sä joko kaupun­gin arvoste­tu­in­ta asuinaluet­ta (Pari­isi, New York) tai slum­mi­u­tunut­ta, jol­loin arvoste­tu­im­mat alueet ovat kaupun­gin laidoil­la (Brys­sel). Keskus­ta-asum­i­nen on suo­sios­sa joukkoli­iken­neval­tai­sis­sa kaupungeis­sa, jois­sa autoilua keskus­tas­sa on eri tavoin jar­rutet­tu ja vaikeutet­tu, ja keskus­ta slum­mi­u­tuu auto­val­tai­sis­sa kaupungeis­sa, kos­ka asum­isolo­suh­teet keskus­tas­sa ovat liiken­teen takia huonot ja saavutet­tavu­us ruuhkien takia heikko.

Varakas helsinkiläi­nen var­maankin omis­taa mielel­lään auton ja parkkipaikan, mut­ta jos samaan diili­in kuu­luu, että kaikil­la hänen naa­pureil­laankin on auto, hänen kan­nat­taakin vali­ta auto­ton vai­h­toe­hto sekä itselleen että naa­pureilleen. Kan­takaupun­gin katu­jen tukkimi­nen liial­lisel­la automääräl­lä ei joh­da siihen, mitä kokoomus sil­lä tavoit­telee, vaan vie pikem­minkin aivan toiseen suuntaan.

On tehty hirvit­tävä ja kallis virhe, kun Jätkäsaa­reen ja Kalasa­ta­maan on pakotet­tu rak­en­ta­maan autopaikko­ja yli mak­suhalukkaan kysyn­nän. Lasku tästä tulee suo­raan kaupungille kah­ta kaut­ta. Maan­omis­ta­jana kaupun­ki mak­saa nuo sato­jen miljoonien arvoiset autopaikat, kos­ka kallis kaa­va kap­i­tal­isoituu maan hin­taan sitä alentaen.

Lisäk­si se tulee alen­ta­maan asum­isvi­ihty­isyyt­tä kan­takaupungis­sa, ruuhkaut­ta­maan liiken­net­tä ja vaikeut­ta­maan saavutet­tavu­ut­ta sekä heiken­tämään veropo­h­jaa, mikä sekin tulee kaupungille kalliiksi.

99 vastausta artikkeliin “Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (2/5): autokaupungissa on slummiutuva keskusta”

  1. Keskus­tatun­neli = vähem­män liiken­net­tä keskus­tas­sa = käve­lykeskus­ta = hyvä asia.

    Ei ole uskot­tavaa väit­tää, että tun­neli — joka vie auto­ja pois keskus­tan kaduil­ta — lisää auto­ja keskustaan.

  2. Per­heemme asuu kan­takaupungis­sa. Aamul­la vien yhden lap­sis­tamme päiväkoti­in ja toisen esik­oulu­un, kol­mas on jo yläasteikäi­nen ja kul­kee omin neu­voin koulu­un ja takaisin. Ilman autoa aamuinen rul­janssi las­tenkul­je­tuk­ses­sa las­ten­rat­taineen ja rep­puineen päivi­neen veisi melkein puoli­toista tun­tia, ja sama tois­in­päin. Auton ansios­ta sama oper­aa­tio hoituu 25 min­uutis­sa. Auto on meille vält­tämät­tömyys. Iltaisin voimme kul­jet­taa yläasteikäisen lapsemme har­ras­tuk­seen, ilman autoa ei tämä onnistuisi. 

    Ilman autoa emme voisi asua kan­takaupungis­sa. Sää­lik­si käyvät ne raukat, jot­ka saa­vat päiväkoti­paikan kaukaa Itä-Helsingistä, kun kaupun­ki on sat­san­nut liian vähän päivähoitoon viime vuosina. 

    Auto on myös kan­takaupungis­sa monille per­heille vält­tämät­tömyys. Toivon todel­lakin, ettei vihrei­den kan­na­tus enää tästä kas­va, vaik­ka ympäristömyön­teinen äänestäjä olen aina ollutkin.

  3. Auto on huono kapine.
    Kyl­lä vaan virk­istyi ja aktivoitua Vaasankatukin kun siitä tehti­in käve­lykatu Vihreän aloite­toimin­nan jäl­keen. Kansaa val­lan vel­loo siinä entisel­lä ajo­radal­la. Eiköhän meno vielä vilka­s­tukin kun päästään loka-mar­rasku­uhun? Ja kivi­jalka­yrit­täjät kiittävät…

  4. Helsin­ki on lop­ul­ta suh­teel­lisen pieni kylä ja se tulee huomioi­da ver­tailuis­sa näi­hin suurem­pi­in kaupunkeihin.

  5. “Auton ansios­ta sama oper­aa­tio hoituu 25 minuutissa.”

    Se hoituu kah­den asian ansios­ta: (1) että teil­lä on auto, ja (2) että puolel­la kaupungi­nosanne asukkaista ei ole autoa.

    Jonkin min­ulle tun­tem­at­toman päät­te­lyketjun seu­rauk­se­na kuitenkin kan­natat poli­ti­ikkaa, että keskus­ta-asu­jil­lakin auton käyt­tö lisään­ty­isi, ja siten ruuhkat kas­vaisi­vat ja sin­unkin aamu­ru­ti­in­isi veny­isi paljon pidem­mäk­si kuin 25 minuuttia.

    Osmon kir­joituk­sen point­ti oli, että ruuhka­ton keskus­ta olisi autoil­i­joidenkin etu. Siis niiden jot­ka jatkaisi­vat autoilua.

  6. Tuot­ta­vat ihmiset tarvit­se­vat yleen­sä auto­ja Helsin­gin malli­in suun­nitel­lus­sa kaupungis­sa. Itä-Helsingis­sä on uudehko­ja talo­ja sekä rak­en­teel­la ole­via jois­sa on vain kol­ma­sosa tarvit­tavista parkkipaikoista. Kun siel­lä ei myöskään ole asukaspysäköin­ti-mah­dol­lisu­ut­ta niinkuin keskus­tas­sa on, voi näis­sä talois­sa asua vain eläkeläiset ja työttömät.

  7. Aina saa lukea näitä stoore­ja kuin­ka “auto on meille niin vält­tämätön kun pitää ajaa sinne ja tänne”. Jos joskus pysähty­isi miet­timään sitä että ehkä se auto on juuri se syy ja seu­raus siihen suhaamiseen.

  8. Juhani: kuu­lostaa siltä, että auto on tosi­aankin sin­ulle välttämätön. 

    Suurim­mal­la osal­la ihmi­sistä päivit­täi­nen logis­ti­ik­ka on kuitenkin sin­un tapaus­tasi yksinker­taisem­paa ja sen joh­dos­ta hoidet­tavis­sa ilman autoa. 

    En usko, että kukaan vihreistäkään halu­aa autoilua kieltää.
    On kuitenkin kaikkien etu, että kaupungis­sa aje­taan mah­dol­lisim­man vähän sel­l­aista ajoa, joka ei ole vält­tämätön­tä. Sen suun­taista poli­ti­ikkaa kan­nat­taa suosia myös niiden, jot­ka autoa päivit­täin tarvit­se­vat, kos­ka se vähen­tää turhaa liiken­net­tä tarpeel­lisen liiken­teen tieltä.

  9. Keskus­tatun­neli = vähem­män liiken­net­tä keskus­tas­sa = käve­lykeskus­ta = hyvä asia.

    Keskus­tan pääsee jo nyt ohit­ta­maan kehäteitä yms. väyliä pitkin.

    Keskus­tatun­nelia vas­taan min­ul­la ei oikeas­t­aan ole mitään muu­ta kuin se, että se, kuten yksikään muukaan auto­tun­neli koskaan mis­sään, ei ikipäivänä mak­saisi itseään takaisin, joten samat rahat kan­nat­taa lait­taa johonkin järkeväm­pään. Ja sil­lä rahal­la saa paljon.

  10. Juhani Lahti­nen: Ilman autoa emme voisi asua kantakaupungissa.

    Mik­si muiden ihmis­ten pitäisi mak­saa tei­dän asuin­paikkavalin­nas­ta koitu­vat kus­tan­nuk­set? Minus­ta on ihan luon­nol­lista, että nen ihmiset jot­ka eivät pär­jää ilman autoa asu­vat siel­lä mis­sä auton säi­ly­tys on halvempaa.

  11. Komp­paan kirjoittajaa.

    Vihreis­sä on paljon nuo­ria ja vähän elämänkoke­mus­ta omaavia. Taitaa olla myös sem­moisia jot­ka ei ole lap­sia kovin paljoa.

    Vaik­ka on niin kiva ajatel­la vain itseään, tarvi­taan Suomeen lap­sia ja per­heitä jot­ka han­kki­vat lap­sia. Ei olisi kestävyys vajet­ta jos yksi sukupolvi ei olisi jo ajatel­lut vain omaa napaansa, eikä han­kkin­ut kolmea las­ta vaik­ka se olisi ollut mah­dol­lista. Sik­si kolme kos­ka aina osa ihmi­sistä ei vain saa lap­sia vaik­ka halu­aisi. Muis­tan vielä ‑80-luvul­la ihan viral­lis­es­ti todis­te­tun ettei lap­sia tarvi­ta, kyl­lä kaik­ki menee hyvin. Joku voisi kaivaa esille nämä koloi­hin­sa piiloutunee ennus­ta­jat ker­tomaan mitenkä lop­ul­ta kävikään. Ehkä pal­stan pitäjä muis­taa ketä he olivat.

    Lap­siper­hei­den asum­ista ja oloa pitää kaikin keinoin helpot­taa. Heitä pitää kuun­nel­la. Hei­dän pitää olla mah­dol­lista asua myös kaupunkien keskustoissa.

    Pois vihrey­den nimeen ver­hot­tu omaan napaan tui­jot­ta­mi­nen. Hyvää ympäristö ja kestävää elämistä pitää kehit­tää myös kansakun­nan kannal­ta kestävästi. 

    Juhani Lahti­nen:
    Per­heemme asuu kan­takaupungis­sa. Aamul­la vien yhden lap­sis­tamme päiväkoti­in ja toisen esik­oulu­un, kol­mas on jo yläasteikäi­nen ja kul­kee omin neu­voin koulu­un ja takaisin. Ilman autoa aamuinen rul­janssi las­tenkul­je­tuk­ses­sa las­ten­rat­taineen ja rep­puineen päivi­neen veisi melkein puoli­toista tun­tia, ja sama tois­in­päin. Auton ansios­ta sama oper­aa­tio hoituu 25 min­uutis­sa. Auto on meille vält­tämät­tömyys. Iltaisin voimme kul­jet­taa yläasteikäisen lapsemme har­ras­tuk­seen, ilman autoa ei tämä onnistuisi. 

    Ilman autoa emme voisi asua kan­takaupungis­sa. Sää­lik­si käyvät ne raukat, jot­ka saa­vat päiväkoti­paikan kaukaa Itä-Helsingistä, kun kaupun­ki on sat­san­nut liian vähän päivähoitoon viime vuosina. 

    Auto on myös kan­takaupungis­sa monille per­heille vält­tämät­tömyys. Toivon todel­lakin, ettei vihrei­den kan­na­tus enää tästä kas­va, vaik­ka ympäristömyön­teinen äänestäjä olen aina ollutkin.

  12. Keskus­ta näivet­tyy jo senkin takia, ettei siel­lä ole mitään muu­ta toim­intaa kuin kaup­po­ja. Makasi­inienkin toim­inta lop­pui jo aiko­ja sit­ten. Ihmis­ten omas­ta aloit­teesta syn­tyvä toim­inta halu­taan aina siirtää jon­nekin pois häir­it­semästä. Keskus­ta on “bis­ne­serä­maa­ta”, joka on aika ankean näköistä kun kau­pat menevät kiin­ni. Välil­lä vähän “myön­tä­tun­toise­na” kat­se­len tur­is­te­ja, jot­ka ovat eksähtäneet tänne sil­loin kun on joku pyhä tms. ja keskus­ta on aivan kuollut.

  13. Tapio Pel­to­nen: Keskus­tan pääsee jo nyt ohit­ta­maan kehäteitä yms. väyliä pitkin. 

    Onkin erit­täin kätevää ajaa esim. Laut­tasaares­ta Kehä I:n kaut­ta Laajasaloon.

  14. Autoilun vält­tämät­tömyys keskus­tan lap­siper­heille perus­tuu siihen, että kaupun­ki on jo vuosien ajan aliarvioin­ut roimasti keskus­tas­sa asu­vien lap­siper­hei­den määrän. Arvio on perus­tunut olet­ta­muk­selle, etteivät lap­siper­heet halua asua keskus­tas­sa, kos­ka siel­lä on mm. niin paljon liikennettä.

    Alim­i­toitet­tui­hin päivähoitopalvelui­hin vetoa­mal­la Juhani ja Jouni yrit­tävät perustel­la mik­si keskus­ta-autoilua on edis­tet­tävä. En tiedä mitä ihmeen isälogi­ikkaa tämä on, kos­ka minus­ta paljon ilmeisem­pi ratkaisu olisi pykätä enem­män päiväkote­ja ja esik­oulu­ja keskus­taan. Este­hän on lähin­nä hallinnollinen.

    1. Viidenkymme­nen parkkipaikan hin­nal­la tekee yhden päiväkodin kuudellekymmenelle lapselle. Lap­si on päiväkodis­sa keskimäärin neljä vuotta.

  15. Juhani Lahti­nen:
    Per­heemme asuu kan­takaupungis­sa. Aamul­la vien yhden lap­sis­tamme päiväkoti­in ja toisen esik­oulu­un, kol­mas on jo yläasteikäi­nen ja kul­kee omin neu­voin koulu­un ja takaisin. Ilman autoa aamuinen rul­janssi las­tenkul­je­tuk­ses­sa las­ten­rat­taineen ja rep­puineen päivi­neen veisi melkein puoli­toista tun­tia, ja sama tois­in­päin. Auton ansios­ta sama oper­aa­tio hoituu 25 min­uutis­sa. Auto on meille vält­tämät­tömyys. Iltaisin voimme kul­jet­taa yläasteikäisen lapsemme har­ras­tuk­seen, ilman autoa ei tämä onnistuisi. 

    Ilman autoa emme voisi asua kan­takaupungis­sa. Sää­lik­si käyvät ne raukat, jot­ka saa­vat päiväkoti­paikan kaukaa Itä-Helsingistä, kun kaupun­ki on sat­san­nut liian vähän päivähoitoon viime vuosina. 

    Auto on myös kan­takaupungis­sa monille per­heille vält­tämät­tömyys. Toivon todel­lakin, ettei vihrei­den kan­na­tus enää tästä kas­va, vaik­ka ympäristömyön­teinen äänestäjä olen aina ollutkin.

    Auto ei ole kan­takaupungis­sa vält­tämät­tömyys. Toki se joskus helpot­taa asioi­ta, mut­ta ilman sitäkin tulee toimeen. Itse asun kan­takaupungis­sa, menen jälkikasvun kanssa joukobus­sil­la päiväkoti­in, sieltä busil­la keskus­taan ja vielä metrol­la pari pysäkkiä ja töis­sä ollaan. Tun­ti menee. Kuu­lostaa han­kalal­ta, mut­ta ei se sitä ole, kun julki­nen liikenne toimii.

  16. Osmo, vas­tu­s­tat auto­ja nyt ihan peri­aat­teesta. Mei­dän kah­den hen­gen taloudessa on kak­si autoa. Jos molem­mille autoille olisi tal­li tai edes hal­li­paik­ka lähel­lä, oli­si­vat autot entistäkin use­am­min siel­lä. Nyt kadun siivous ja auraus jne. manööver­it aiheut­ta­van sen, että autoa on joka tapauk­ses­sa siir­ret­tävä, niin sil­loin sen saman tien ottaa töihin. 🙂

    Keskus­tan tilan­net­ta en tarkasti tunne, mut­ta Töölössä on lukuisia entisiä auto­halle­ja muutet­tu liiketiloik­si. Eli vas­tus­ta­mal­la auto­hal­lien rak­en­tamista vas­tu­s­tat samal­la elävää, toimi­vaa kaupunkia, kos­ka alueelle ei tehdä riit­tävästi toim­i­tilo­ja kau­palle ja pienteollisuudelle. 😉

    Jot­ta kaupun­ki eläisi, on siel­lä olta­va palvelu­ja ja kaup­paa. Palvelu­iden eline­hto­ja taas on kak­si: joillekkin palveluille tärkein­tä on riit­tävä asi­akaspo­h­ja alueel­la. Asi­akaspo­h­ja tarkoit­taa sekä asukkai­ta että (valkokaulus-) työ­paikko­ja. Tämän takia lähiöt oli­vat tuhoon tuomit­tu idea.

    Toisille palveluille taas asi­akkaiden saavutet­tavu­us on eline­hto, eli paikalle tulee päästä sekä julk­isil­la että henkilöau­tol­la. Sen takia kadun­var­si­paikko­jen varaami­nen asukkaille ei ole edes asukkaiden etu! 😀 Asukkaiden autot on saata­va kohtu­uhin­tais­es­ti talo­jen alle.

    1. Kalle. Uskotko markkinatalouteen?
      Jos lukuisi auto­halle­ja on muutet­tu liiketiloik­si, niitä tarvi­taan liiketiloina enem­män kuin auto­halleina. Autoil­i­jat nyt vain eivät pidä autoilua kuitenkaan niin tärkeänä, että mak­saisi­vat autopaikois­taan enem­män kuin liiketi­lat niistä mak­sa­vat. Ker­ro hyvä syy, mik­si tähän tarvit­taisi­in (kom­mu­nis­tista) yhteiskun­nal­lista interventiota?

  17. Vir­ta­nen:
    Keskus­tatun­neli = vähem­män liiken­net­tä keskus­tas­sa = käve­lykeskus­ta = hyvä asia.

    Ei ole uskot­tavaa väit­tää, että tun­neli – joka vie auto­ja pois keskus­tan kaduil­ta – lisää auto­ja keskustaan.

    No ainakin sitä tun­nelia kaup­paa­van virkamieskun­nan laskelmis­sa auto­jen määrässä katu­verkos­sa ei tapah­du juuri mitään muu­tos­ta. Kehot­taisin myös het­ken pohti­maan siitä, että paljonko kohtei­ta joi­hin joku on sil­lä autol­la menos­sa on maan alla.

    Oden vas­ta-argu­ment­ti on että virkamieskun­ta on hannare­i­ta, sul­kee vaan reip­paasti vas­taavasti katu­ja, niin kyl­lä sille tun­nelille löy­tyy mak­suhaluisia käyt­täjiä. Tässä on vaan mm. sel­l­ainen ongel­ma, että tuol­lainen ratkaisu ei kyl­lä paran­na keskus­tan saavutet­tavu­ut­ta henkilöau­tol­la, ja samas­ta syys­tä se valitet­tavil­la ja val­lit­sevil­la lasken­tatavoil­la ei ole kannattava.

    1. Min­ul­la on sel­l­ainen käsi­tys, ettei kehäväylää saa kan­nat­tavak­si mil­lään lähtöo­le­tuk­sil­la, mut­ta näk­isin mieleläni kun­nol­la tehdyt laskelmat.

  18. Olen ilkeä, mut­ta noin nyrkkisään­tönä kun autopoli­ti­ises­sa keskustelus­sa maini­taan lap­siper­he, niin toden­näköis­es­ti lop­pu on suh­teel­lisu­u­den­ta­ju­ton­ta pup­pua. Näin sik­si että liiken­nejär­jestelmän tasol­la (ruuhkau­tu­mi­nen, parkkipaikko­jen saatavu­us, jne.) kysymys on mas­soista ja siitä miten he kulkevat.

    Lap­siper­heitä merk­i­tyk­sessä taloudessa asuu alaikäi­nen on Helsingis­sä 23% asun­tokun­nista, kon­ser­vati­ivisem­min kak­si aikuista ja kakaroi­ta on 16% koti­talouk­sista. Sil­lä että nämä per­heet autoil­e­vat enem­män kuin helsinkiläiset keskimäärin, on ehkä jokusen pros­entin vaiku­tus auto­jen osu­u­teen henkilöli­iken­teestä. Ei täl­lä voi perustel­la sitä että esimerkik­si joka ikiselle asun­nolle pitäisi olla parkkipaik­ka, ja jos nyt jostain syys­tä halu­taan tukea nimeno­maan lap­siper­hei­den autoilua, niin se toki kan­nat­taa tehdä suo­raan vaikka­pa jol­lain alen­nusko­r­tilla pysäköintimaksuista.

  19. Juhani Lahti­nen: Per­heemme asuu kan­takaupungis­sa. Aamul­la vien yhden lap­sis­tamme päiväkoti­in ja toisen esik­oulu­un, kol­mas on jo yläasteikäi­nen ja kul­kee omin neu­voin koulu­un ja takaisin. Ilman autoa aamuinen rul­janssi las­tenkul­je­tuk­ses­sa las­ten­rat­taineen ja rep­puineen päivi­neen veisi melkein puoli­toista tun­tia, ja sama tois­in­päin. Auton ansios­ta sama oper­aa­tio hoituu 25 minuutissa.

    Aika kaukana ovat teil­lä kan­takaupungis­sa päiväkodit, jos matkaan menisi puoli­toista tun­tia kävellen tai julkisel­la liiken­teel­lä (polkupyörä lie­nee mah­do­ton aja­tus). Siitä pyyh­keet varhaiskas­va­tusvi­ras­tolle, että molem­mille lap­sille pitäisi kyl­lä jär­jestää hoitopaik­ka samas­ta päiväkodista (tässä tapauk­ses­sa eskar­il­lis­es­ta sellaisesta).

  20. Työni hoit­a­mi­nen vaatii autoa (~400km/kk + koti-työsi­ir­tymät ~45km), joten en usko, että työ­nan­ta­jani ilah­tu­isi, että käyt­täisin ~viikon työ­tun­nit pyöräilemäl­lä työaikana. Työau­toa se ei kuitenkaan tar­joa, joka on ihan yleistä min­un alal­la. Asun ja työsken­te­len PK-seudulla.

    1. Hyvä, sin­ulle auto on vält­tämätön ja var­maan lukuisille muillekin. Se ei tarkoi­ta, että se olisi vält­tämätön kaikille. Sik­si mon­et nuoret eivät han­ki autoa, eivätkä edes ajoko­rt­tia Helsingissä.

  21. Esim Van­taal­la näytetään panos­tet­ta­van parkkipaikkoi­hin jopa kuorma-autoille.(minullakin on autossa arvi­ol­ta 700kg työkalu­ja ja tarvikkei­ta). Autoilu on aihe joka täl­lä pal­stal­la aina muut­tuu romant­tisek­si “sat­u­i­lik­si”

  22. 1. Tie hyö­dyn­netään tehokkaim­min ns. kaupunkibule­var­di­na, jos­sa nopeus on n.50km/h. Hait­to­jen vähen­tyessä raken­nuk­set voidaan tuo­da lähem­mäk­si tietä. Mik­si Hgin läh­estymisväylien ja kehien nopeus on 80km/h?

    2. Polt­to­moot­to­ri­au­tokin on hieno väline, kun sisäl­lä on 4–5 ihmistä ja tavarat. Pk-seudul­la autossa lie­nee nykyään keskimäärin <1.5 ihmistä. “Älykkääl­lä” liiken­teel­lä matkus­ta­jien määrä voitaisi­in moninker­tais­taa. Sen kehit­tämisessä olisi entisille nokialaisille töitä. Aika pitkälle voisi päästä vaikka­pa kaupunki­tun­nelin hinnalla.

    3. Sähköau­ton luvataan ratkai­se­van mon­ta ongel­maa, mut­ta sitä markki­noidaan 2 ton­nin tankki­na, jos­sa matkus­taa yksi ihmi­nen. Mis­sä on 1–2 hen­gen ver­sio, joka puolit­taisi ajokaistan lev­ey­den tarpeen? Pohjo­las­sa matkus­ta­jien ja akku­jen vaa­ti­ma läm­pö pitänee kuitenkin tuot­taa polttamalla

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    …Autoil­i­jat nyt vain eivät pidä autoilua kuitenkaan niin tärkeänä, että mak­saisi­vat autopaikois­taan enem­män kuin liiketi­lat niistä maksavat… 

    Markki­na­t­alous on ihmeel­listä. Kun kaupun­ki “myy” ilmaisek­si kadun­var­si­paikko­ja, ei syn­ny muu­ta paikoi­tus­mah­dol­lisu­ut­ta kau­pal­liselta poh­jal­ta. Jos halut­taisi­in ohja­ta asukkaiden autot pois kadun var­sil­ta, on yksi mah­dol­lisu­us tehdää se nos­ta­mal­la kadun­var­si­paikoituk­sen hin­taa. Satasen koro­tusten sijas­ta, minus­ta ensivuon­na voi siirtää pilkkua vähän. Tämä vaatii toki sen, että samal­la kaavoite­taan mah­dol­lisuuk­sia rak­en­taa autohalleja. 

    Tan­skas­sa on asun­nolle olta­va yksiselit­teis­es­ti autopaik­ka. Ensisi­jais­es­ti paikan on olta­va auto­tal­li, tois­si­jais­es­ti kel­paa auto­hal­li. Se vähen­tää oleel­lis­es­ti rikol­lisu­ut­ta. Asuin melkein parikym­men­tä vuot­ta Espoon suun­nal­la. Autooni tehti­in sinä aikana kak­si ker­taa kilika­likeik­ka ja ker­ran se varastet­ti­in kuukaudek­si (Kallioon) -> vaiku­tuk­set vaku­u­tus­mak­sui­hin! Niinä vuosi­na kuin autolle oli auto­tal­li, ei se kärsinyt ker­taakaan, eikä min­ul­ta men­nyt sitä paria kolmea päivää asioiden selvittelyyn!!

    Lyhy­taikainen kadun­var­si­paikoi­tus taas on eline­hto kau­palle tai palvelulle. Halu­am­meko palvelui­ta Helsinki­in? Minä halu­an palvelui­ta tänne ja edel­ly­tyk­senä sille on edulli­nen autopaik­ka min­ulle sekä mon­elle muulle.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Uskotko markkinatalouteen?
    :
    Ker­ro hyvä syy, mik­si tähän tarvit­taisi­in (kom­mu­nis­tista) yhteiskun­nal­lista interventiota? 

    Nyt jos ongel­ma on oikeasti tämä “kom­mu­nisti­nen inter­ven­tio” niin var­masti teet sit­ten kaikke­si sen saman pois­tamisek­si helsin­gin kaupun­gin joukkoli­iken­teeltä. (Kun kaupun­ki mak­saa yli puo­let lipun kustannuksesta.)

    Veikkaan että et tee. 

    En usko ongel­man oikeasti ole­van tämä “kom­mu­nisti­nen inter­ven­tio” vaan se ettei se inter­ven­tio kohdis­tu vihrei­den kan­nat­ta­maan asiaan.

    Toisin sanoen, kir­joituk­ses­sa on kyse poli­it­tis­es­ta retoriikasta.

  25. Mun mielestäni on väärin osoitel­la sormia lähiöis­sä asu­via kohtaan. Lähiöis­sä asu­vat enem­mistö lap­siper­heistä, kos­ka lähiöt ovat sopi­vampi ja edullisem­pi elinympäristö heille. kan­takaupungis­sa asuu enem­mistö sinkuista ja hyvin suuri osa eläkeläi­sistä. Täl­lainen on työn­jako useim­mis­sa euroop­palai­sis­sa suurkaupungeissa. 

    Autoilua kan­takaupungis­sa voidaan vähen­tää rak­en­ta­mal­la luoteis-etelä­su­un­tainen metro joko Pis­ara-radan osana tai kokon­aan eril­lään sekä jo ennen sitä per­imäl­lä tietulle­ja keskus­taan pyrkiviltä autoilijoilta.

  26. Mik­si muiden ihmis­ten pitäisi sub­ven­toi­da joukkoli­iken­teen käyttäjiä???

    KKK: Mik­si muiden ihmis­ten pitäisi mak­saa tei­dän asuin­paikkavalin­nas­ta koitu­vat kustannukset?Minusta on ihan luon­nol­lista, että nen ihmiset jot­ka eivät pär­jää ilman autoa asu­vat siel­lä mis­sä auton säi­ly­tys on halvempaa.

  27. Kalle
    Lyhy­taikainen kadun­var­si­paikoi­tus taas on eline­hto kau­palle tai palvelulle. Halu­am­meko palvelui­ta Helsinki­in? Minä halu­an palvelui­ta tänne ja edel­ly­tyk­senä sille on edulli­nen autopaik­ka min­ulle sekä mon­elle muulle. 

    Just just. Vähän niinkuin Stock­mann ja Sokos kär­sivät tästä kadun­var­si­paikoituk­sen puut­teesta. Se tun­tuu ole­van niille suo­ras­taan elinehto.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Hyvä, sin­ulle auto on vält­tämätön ja var­maan lukuisille muillekin. Se ei tarkoi­ta, että se olisi vält­tämätön kaikille. Sik­si mon­et nuoret eivät han­ki autoa, eivätkä edes ajoko­rt­tia Helsingissä. 

    Kom­ment­ti­ni kri­ti­soikin lähin­nä sitä kuin­ka hel­posti kans­saih­miset tun­tu­vat tietävän kuka autoa tarvit­see ja kuka ei. Yleistämi­nen on help­poa. Autoilua ei vähen­nä myöskään se, että kovinkaan kauak­si ei tarvitse kotoa lähteä, kun auto tulee halvem­mak­si vain 1–2 matkus­ta­jan lastil­la esim. junaan verrattuna.

  29. Kalle: Jos halut­taisi­in ohja­ta asukkaiden autot pois kadun var­sil­ta, on yksi mah­dol­lisu­us tehdää se nos­ta­mal­la kadun­var­si­paikoituk­sen hin­taa. Satasen koro­tusten sijas­ta, minus­ta ensivuon­na voi siirtää pilkkua vähän. Tämä vaatii toki sen, että samal­la kaavoite­taan mah­dol­lisuuk­sia rak­en­taa autohalleja. 

    Luulen, että tuo sopisi vihreälle val­tu­us­to­ryh­mälle hyvin. Siis radikaali kadun­var­sipysäköin­nin hin­nan koro­tus. (vaik­ka nyt ei ihan edes täy­del­lä dekadil­la — saako niitä siiten pois­taa käytöstä, jos niiden havai­tan jäävän osit­tain tyhjäksi?) 

    Täs­men­täisin vielä, että kaupun­gin olisi siis annet­ta­va lupa auto­hallin rak­en­tamiseen halukkaille? Sen ei tarvit­sisi rak­en­taa niitä itse tai määrätä taloy­htiö tai sel­l­aisen raken­nut­ta­ja sel­l­ainen tai sel­l­aisen osa kustantamaan?

  30. Minus­ta tässä on kyse vieläkin suurem­mas­ta asi­as­ta kuin auto­jen viemästä tilasta.

    Kysymys mielestäni kuu­luu, että mitä auto­jen tilalle?

    Miten ihmiset saadaan tule­maan keskustaan?

    Olisiko keskus­ta ilman auto­ja entis­es­täänkin tyhjempi?

    Suo­ma­laisen kaupun­gin keskus­tas­sa, Helsin­ki mukaan luet­tuna, on ne tutut ketju­jen liik­keet, ketju­jen rav­in­to­lat, apteek­ki, alko, rautatiease­ma- ja linja-autoasema.

    Ihmiset juo­vat alko­holin­sa nykyään pääosin kotona, kos­ka “räkälät” eivät hirveästi houku­ta ja “laadukas­ta” alko­ho­lia saa hal­val­la kotiin.

    Ostok­set suju­vat helpom­min netis­sä ja suures­sa automarketissa. 

    Itseasi­as­sa se automar­ket­ti on sel­l­ainen, kuin viihty­isän keskus­tan pitäisi olla. Ainakin osa näistä on varsin onnis­tu­inei­ta, siel­lä on “pääkatu”, jonne tul­laan pääo­vista, kau­pan kas­salta ja sen var­rel­la on sit­ten mui­ta liikkeitä, kahviloi­ta ja ruoka­paikko­jakin. Ei ole liiken­teen­melua, eikä saastei­ta. Ihmisvil­inää riit­tää. Ain­oa hait­ta on ettei auringonva­l­oa näe.

    Itsekin asioin Tam­pereel­la suures­sa automar­ketis­sa, jonne ajan pyöräl­lä. Siel­lä on hyvä pyöräte­line katok­sen alla, pos­ti­au­tomaat­ti, laa­jan valikoiman ruokakaup­pa ja varsinkin kalatis­ki, ja niin edelleen. Samas­ta kau­pas­ta löy­tyy myös ihan hyvä retkeilyosas­to ja taloustavaraosasto.

    Kun ver­taan entisen kotikaupunk­i­ni keskus­taa, Tam­pereen keskus­taa ja Helsin­gin keskus­taa klo 17–18 jäl­keen arki-iltana niin aika kuol­lut­ta se on jokaises­sa kolmes­sa paikassa.

    Eloku­vi­akin kat­so­taan hyvin pitkälti kotiteat­tereis­sa, musi­ik­ista puhumattakaan. 

    Jos ihan kek­simäl­lä pitäisi kek­siä mik­si men­nä keskus­taan niin ei tule oikein muu­ta mieleen kuin bussin vai­h­t­a­mi­nen, ohi ajami­nen jon­nekkin muualle menos­sa ollessa tai teat­teri­in meneminen.

    En usko että pelkäl­lä auto­jen pois­tamisel­la kesku­s­tat puhkea­vat kukkaan, kyl­lä siel­lä pitää olla jokin syy mik­si men­nä sinne. Nykyään kun ei tarvitse men­nä kahvi­laan tapaa­maan tut­tavia, vaan voi jutel­la sosi­aalisen medi­an kaut­ta tai vaikka­pa Skypellä.

    Toisaal­ta, jos keskus­tas­ta saataisi­in asum­ista ajatellen viihty­isämpi alue ja myös lap­siper­heet otet­taisi­in hyvin huomioon, esimerkik­si rak­en­ta­mal­la leik­ki- ja liikun­ta­paikko­ja myös keskus­toi­hin niin asia voisi muut­tua. Eri­laisia katok­sia kävelykatuineen.

    Mut­ta, edelleenkin on ongel­mana se, että miten ihmiset ja elinkeinot nykyaikana saadaan houkutel­tua keskus­toi­hin? Kun ne ovat kuitenkin kadon­neet sieltä “luon­nol­lisen talouske­hi­tyk­sen” nimissä.

    Kesku­s­tat ovat ahtai­ta ja siten tietysti auto­jen pois­t­a­mi­nen toisi tilaa muille, jota kan­nat­taa var­masti osit­tain kokeil­la. Ehkä vaik­ka muu­ta­man kadun kokeilu­na. Itse pidän kyl­lä paljon eri­lai­sista käve­lykaduista, joiden reunoil­la ole­vat kahvi­lat ja liik­keet ovat “avoimia” kadulle.

    Toisaal­ta, meil­lähän on jo tori- ja kaup­pa­hal­likult­tuuri. Toimi­si­vatko käve­lykadut ja riit­täisikö niille asiakkaita?

    Mihinkään yksi­tyisko­hti­in min­un on turha men­nä, kun on kyse Helsingistä, jota tun­nen kovin huonosti. 🙂

  31. Riidan ovat ratkaisseet lähiöistä äänen­sä saa­vat demar­it yleen­sä auto­jen hyväk­si, kos­ka lähiöis­sä auto on aika luon­nolli­nen asia.

    Jos Helsin­ki yhdis­tyy Van­taa ja/tai Espoon kanssa, niin tämän jäl­keen kan­takaupun­gin asioista päätetään entistä suurem­mas­sa määrin lähiöistä käsin. Aja­tus on varsin huolestuttava.

  32. Se hoituu kah­den asian ansios­ta: (1) että teil­lä on auto, ja (2) että puolel­la kaupungi­nosanne asukkaista ei ole autoa.

    Jonkin min­ulle tun­tem­at­toman päät­te­lyketjun seu­rauk­se­na kuitenkin kan­natat poli­ti­ikkaa, että keskus­ta-asu­jil­lakin auton käyt­tö lisään­ty­isi, ja siten ruuhkat kas­vaisi­vat ja sin­unkin aamu­ru­ti­in­isi veny­isi paljon pidem­mäk­si kuin 25 minuuttia.

    Kyl­lä ihan tun­netun ja ymmär­ret­tävän päät­te­lyketjun seu­rauk­se­na las­ten­hoitopaikko­jen sijain­ti (tai kah­den hoitopaikan eri sijain­ti) johtaa joukkoli­iken­teen käytön mah­dot­to­muu­teen. Ja sama pätee myös esikaupunkei­hin, kahdel­la bus­sil­la päivähoitoon ei ole tolkulli­nen vaihtoehto.

    Suun­nit­telul­la voisi ennakoi­da ja ratkaista täl­laisia, mitä ymmär­rän Soin­in­vaaran usein ehdottavan.

  33. Opti­maa­li­nen kaupunki­rakenne on asu­tuskeskus (ydin) — palveluke­hä — asu­tuske­hä — palveluke­hä — jne. 

    Kukin palveluke­hä on hyvin saavutet­tavis­sa sekä sisem­mästä että sitä seu­raavas­ta ulom­mas­ta asu­tuske­hästä. Liiken­n­ev­erkko muo­dos­tuu säde- ja kehäväylistä.

    Se mikä jää puut­tumaan on “sek­sikäs” yksi ydin joka on help­po mieltää ja markki­noi­da. Onko suurikin murhe?

  34. Kone-Kalle: Kyl­lä ihan tun­netun ja ymmär­ret­tävän päät­te­lyketjun seu­rauk­se­na las­ten­hoitopaikko­jen sijain­ti (tai kah­den hoitopaikan eri sijain­ti) johtaa joukkoli­iken­teen käytön mah­dot­to­muu­teen. Ja sama pätee myös esikaupunkei­hin, kahdel­la bus­sil­la päivähoitoon ei ole tolkulli­nen vaihtoehto.

    Täysin samaa mieltä!
    Itse kokeilin kah­den lapsen yksin­huolta­jana parin vuo­den ajan julkisel­la liiken­teel­lä kulkemista.
    Työ + tarhamatkoi­hin meni päivässä noin kolme tun­tia ja vi***us yltyi lop­ul­ta niin pahak­si, että ostin auton ja vi***us lop­pui. Kun lapset menivät koulu­un, vai­h­doin auton fil­lari­in. Asuin­paikkana oli Ruo­ho­lahti, tarha­paikat Kamp­is­sa ja Punavuores­sa, ja työ­paik­ka Espoossa.

    Oma­l­la autol­la kulkem­i­nen tuli sitä­pait­si halvem­mak­si, kun kilo­me­tre­jä oli vähän ja välis­sä seu­tulipun raja.

    Julki­nen liikenne on mukavu­udeltaan edes suur­in­pi­irtein kil­pailukykyi­nen auton kanssa vas­ta sil­loin, kun se on autoilua kalli­im­paa, ja toisaal­ta hinnal­taan se on kil­pailukykyi­nen vas­ta sil­loin, kun se on autoa niin paljon epä­mukavam­paa, ettei sitä käytetä kuin taloudel­lis­es­ta tai ide­ol­o­gis­es­ta pakosta.

  35. AV:

    Jos ei olisi joukkoli­iken­net­tä, kaupunkissa olisi sel­l­aiset ruuhkat, että kenel­läkään ei olisi hauskaa. Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­nista hyö­tyy epä­suo­rasti myös yksityisautoilijat.

    1. Itäväyläl­lä oli aivan pos­ket­tomat ruuhkat 1960-luvul­la. Mat­ka Puoti­las­ta keskus­taan kesti 40 min­u­ut­tia. Ruuhkat pois­tet­tii tekemäl­lä Itäväylälle bus­sikai­stat, jon­ka jäl­keen riit­tävän moni siir­tyi bus­si­in ja ruuhkat kato­si­vat. Joukkoli­iken­teen suosimis­es­ta hyö­tyivät todel­lakin kaikki.

  36. VMM:
    Juhani: kuu­lostaa siltä, että auto on tosi­aankin sin­ulle välttämätön. 

    Suurim­mal­la osal­la ihmi­sistä päivit­täi­nen logis­ti­ik­ka on kuitenkin sin­un tapaus­tasi yksinker­taisem­paa ja sen joh­dos­ta hoidet­tavis­sa ilman autoa. 

    En usko, että kukaan vihreistäkään halu­aa autoilua kieltää.
    On kuitenkin kaikkien etu, että kaupungis­sa aje­taan mah­dol­lisim­man vähän sel­l­aista ajoa, joka ei ole vält­tämätön­tä. Sen suun­taista poli­ti­ikkaa kan­nat­taa suosia myös niiden, jot­ka autoa päivit­täin tarvit­se­vat, kos­ka se vähen­tää turhaa liiken­net­tä tarpeel­lisen liiken­teen tieltä.

    Vihreät ovat aivan väärä poruk­ka sotkeu­tu­maan näi­hin autoa­sioi­hin ne jos saa päät­tää tääl­lä liikut­taisi­in hevosilla.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Viidenkymme­nen parkkipaikan hin­nal­la tekee yhden päiväkodin kuudellekymmenelle lapselle. Lap­si on päiväkodis­sa keskimäärin neljä vuotta.

    Park­ki paik­ka 100 vuotta

    VMM:
    Juhani: kuu­lostaa siltä, että auto on tosi­aankin sin­ulle välttämätön. 

    Suurim­mal­la osal­la ihmi­sistä päivit­täi­nen logis­ti­ik­ka on kuitenkin sin­un tapaus­tasi yksinker­taisem­paa ja sen joh­dos­ta hoidet­tavis­sa ilman autoa. 

    En usko, että kukaan vihreistäkään halu­aa autoilua kieltää.
    On kuitenkin kaikkien etu, että kaupungis­sa aje­taan mah­dol­lisim­man vähän sel­l­aista ajoa, joka ei ole vält­tämätön­tä. Sen suun­taista poli­ti­ikkaa kan­nat­taa suosia myös niiden, jot­ka autoa päivit­täin tarvit­se­vat, kos­ka se vähen­tää turhaa liiken­net­tä tarpeel­lisen liiken­teen tieltä.

    Vihreät ovat aivan väärä poruk­ka sotkeu­tu­maan näi­hin autoa­sioi­hin ne jos saa päät­tää tääl­lä liikut­taisi­in hevosilla.

    1. Park­ki paik­ka 100 vuotta

      Päiväkoti­raken­nuk­sen käyt­töikä on myös juok­seenkin raja­ton. Kyse oli siis invest6oinista, ei käyt­tö­menoista. Käyt­tö­menot ovat yhtä’ suuria, oli päiväkoti lähel­lä tai kaukana kotoa. Niitä pitäisi tehdä asuin­taloi­hin niin, että päiväkoti on muutet­tavis­sa asuinhuoneisto(i)ksi, kun tarve3 päiväkodille hiipuu.

  38. KKK: Jos ei olisi joukkoli­iken­net­tä, kaupunkissa olisi sel­l­aiset ruuhkat, että kenel­läkään ei olisi hauskaa. Joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­nista hyö­tyy epä­suo­rasti myös yksityisautoilijat.

    Eikö täl­löin väki siir­ty­isi ihan oma­toimis­es­ti joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si ilman mitään net­tomak­sajien taskuista kaivet­tu­ja subventointeja?

    1. Pothue1
      Tuy­tus­tu teo­ri­aan ulkois­vaiku­tuk­sista. Siitä, että Vir­ta­nen jät­tää auton­sa tal­li­in ja siir­tyy ratikan käyt­täjäk­si hyö­tyvät kaik­ki muut. Sik­si kaikkien muiden kan­nat­taa sub­ven­toidea joukkoli­iken­net­tä. Niin tehdään jok­seenkin jokaises­sa suurkaupungis­sa maailmassa.

  39. En minä Brys­selin keskus­tas­sa ole huo­man­nut slum­mi­u­tu­mista. Tosin per­spek­ti­ivi­ni on aika lyhyt, ensim­mäis­es­tä vierailus­tani kaupungis­sa on noin 15 vuot­ta. Minus­ta Brys­selin keskus­ta on oikein muka­va run­saine käve­lyka­tu­ineen. Uskon kuitenkin, että ydinkeskus­ta ei ole kovin muka­va asuin­paik­ka tur­is­mista johtuen.

    1. Brys­selin keskus­taa siel­lä pohjoisen ase­man tienoil­la pan­naan nyt voimakkaasti uuteen uskoon, mut­ta pahaan kun­to­pon se pääsi fyy­sis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti. Tulota­so kaupun­gin uylkop­uolel­la on selvästi korkeampi kuin keskus­tan alueil­la. Tai oli. Nythän kaikkial­la maail­mas­sa keskus­ta-asumisen suo­sio kasvaa.

  40. Lait­takaa­pas kaavamääräyk­si­in päiväko­tivelvoite autopaikkavelvoit­teen sijaan. Autoa­han ei edes tarvi­ta, jos ei tarvitse lap­sia kuska­ta päiväkoti­in. Samal­la säästy­isi kaupungilta päiväko­tien rakentamisrahat.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Brys­selin keskus­taa siel­lä pohjoisen ase­man tienoil­la pan­naan nyt voimakkaasti uuteen uskoon, mut­ta pahaan kun­to­pon se pääsi fyy­sis­es­ti ja sosi­aalis­es­ti. Tulota­so kaupun­gin uylkop­uolel­la on selvästi korkeampi kuin keskus­tan alueil­la. Tai oli. Nythän kaikkial­la maail­mas­sa keskus­ta-asumisen suo­sio kasvaa.

    Joo, rautatiease­manseudut ovat muual­lakin maail­mas­sa läh­es poikkeuk­set­ta muu­ta kaupunkia epäsi­istimpiä. Mut­ta eikös Brys­selis­sä ole aika toimi­va joukkoli­ikenne? Tämän arvion esitin puh­taasti koke­muk­sil­lani turistina.

  42. Poth1ue1: Eikö täl­löin väki siir­ty­isi ihan oma­toimis­es­ti joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si ilman mitään net­tomak­sajien taskuista kaivet­tu­ja subventointeja?

    Osmo Soin­in­vaara:
    Pothue1
    Tuy­tus­tu teo­ri­aan ulkoisvaikutuksista. 

    Kehotan myös tutus­tu­mista käsit­teeseen “yhteis­maan trage­dia: http://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_of_the_commons

    Autoilu on juuri täl­lainen. Autoilun val­in­ta hyödyt­tää aina valin­nan tekevää yksilöä ilman, että tämän pitäisi mak­saa aiheut­ta­mas­taan haitas­ta muille. Tietenkin jos meil­lä olisi riit­tävän korkea ruuhka­mak­su, ei joukkoli­iken­net­tä tarvit­sisi subventoida.

    Sitä pait­si joukkoli­iken­teen sub­ven­tios­ta suurin osa taitaa val­ua siihen, kun joukkoli­iken­net­tä pitää tasa-arvosy­istä ajaa myös pitkin autokaupun­gin katu­ja. Joukkoli­iken­teen varaan suun­nitel­lus­sa kan­takaupungis­sa sitä ei juuri tarvi­ta. Jos tarvi­taan, sekin johtuu lähin­nä auto­jen aiheut­ta­mas­ta haitas­ta joukkoli­iken­teen suju­vu­udelle. Esimerkik­si kalli­ik­si haukut­tu raiti­oli­ikenne on itsekan­nat­tavaa, ja jos se voisi liiken­nöidä ilman auto­jen häir­iöitä, sen tuloista voisi mak­saa ratikkara­datkin. (Kaupunki­han mak­saa autoilullekin kaik­ki sen tarvit­se­mat väylät, joten sikäli joukkoli­iken­teenkään väylien rak­en­t­a­mi­nen ei edes ole subventiota.)

  43. Mauno:
    Esim Van­taal­la näytetään panos­tet­ta­van parkkipaikkoi­hin jopa kuorma-autoille.(minullakin on autossa arvi­ol­ta 700kg työkalu­ja ja tarvikkeita). 

    Kyl­lä helsinkiläis­lähiössäkin on mah­dol­lista pysäköidä työvä­li­neenä käytet­tävä kuor­ma-auto yön yli. Paikko­ja ei tosin ole siihen erik­seen suun­nitel­tu vaan pysäköin­ti tapah­tuu kevyen liiken­teen väylil­lä, valvon­taa­han ei koskaan ole klo 16 jälkeen. 

    Näin se käy. Hom­mat hoituu ja kukaan ei ole vas­tu­us­sa (kun­han kukaan ei jää peru­ut­taes­sa alle). Ilmeis­es­ti lähiöitä ei kuitenkaan oikeasti suun­nitel­la työssäkäyville asukkaille tai ainakaan duunareille…

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä on kaavois­sa kuor­ma-auto­jen pysäköin­tipaikko­ja ihan niin kuin Vantaallakin. 

    Jostain kum­man syys­tä paikat sijait­se­vat sen ver­ran kaukana asun­noista että työstä rasit­tuneet rekkamiehet eivät jak­sa kävel­lä sieltä asti koti­in­sa vaan park­keer­aa­vat ikku­nan (ja myös naa­purien ikku­nan) alle.

    Paperilla/tietokoneruudulla normin mukaan suun­nitel­tu ei aina toteudu käytän­nössä. Ter­ve­tu­loa joskus vieraile­maan todellisuudessa.

  45. Osmo Soin­in­vaara: Päiväkoti­raken­nuk­sen käyt­töikä on myös juok­seenkin rajaton. 

    Niin­pä joo, teo­ri­as­sa tietenkin näin. 

    Käytän­nössä mukaan tulee muut­tu­ja nimeltä suo­ma­lainen rak­en­tamisen laatu (ns. elvy­tyk­ses­tä puhut­taes­sa maini­taankin usein mantra/klisee “home­k­oulu”)…

    Mut­ta hyvä että excelil­lä asia on kun­nos­sa ja ainakin se home on edes sit­ten ikuista…

  46. Juhani Lahti­nen: Aamul­la vien yhden lap­sis­tamme päiväkoti­in ja toisen esik­oulu­un, kol­mas on jo yläasteikäi­nen ja kul­kee omin neu­voin koulu­un ja takaisin.

    Esik­ouluikäi­nen osaa kävel­lä yksinkin. Päiväkoti-ikäisen voi käve­lyt­tää tai viedä pyöräl­lä, ellei sit­ten ole valit­tu päiväkoti niin kaukaa, ettei jak­sa. Jos on, niin syylli­nen löy­tynee peili­in katsomalla.

    Nähtävästi ilman autoa ei pär­jää, kun tehdään kaupungi­nosaa autoilun ehdoil­la. Kan­nat­taisi siis muut­taa lähiöön, jos­sa ihan oikeasti pär­jää kävelemäl­lä, pyöräilemäl­lä ja joukkoliikenteellä. 

    Vir­ta­nen: Onkin erit­täin kätevää ajaa esim. Laut­tasaares­ta Kehä I:n kaut­ta Laajasaloon.

    Jos puss­in­perästä ajaa toiseen puss­in­perään, niin väk­isinkin joutuu kiertämään.

    Jaa, ajat­telet, että Laut­tasaares­ta pitäisi saa­da ajaa keskus­tan kaut­ta. Ok, mut­ta ei sit­ten espoolaiset eli sul­je­taan Län­siväylä ja liikenne ohjataan Hiet­sun kohdal­la pohjoiseen Kehälle pois keskustasta.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Olisiko keskus­ta ilman auto­ja entis­es­täänkin tyhjempi?

    Olisi, jos katu­ti­laa ei ote­ta takaisin kevyelle liiken­teelle, teras­seille tai viherkaistoille. Eli siis ihmisille.

    Lau­ri Kumpu­lainen: Itseasi­as­sa se automar­ket­ti on sel­l­ainen, kuin viihty­isän keskus­tan pitäisi olla. […] Ei ole liiken­teen­melua, eikä saasteita.

    Nykyään tosin har­raste­taan vain kovia pin­to­ja eikä sisäkat­tolevyjä laite­ta. Eräässäkin kehän­vierys­mar­ketis­sa sisämelu on suurem­pi kuin ulkomelu, kos­ka mitään vaimen­nus­ta ei sisäl­lä ole.

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Paikko­ja ei tosin ole siihen erik­seen suun­nitel­tu vaan pysäköin­ti tapah­tuu kevyen liiken­teen väylil­lä, valvon­taa­han ei koskaan ole klo 16 jälkeen.

    Eräs yrit­täjä pysäköi rekkansa sil­lalle. Nyt on joko lopet­tanut tai pitää taukoa. Parhaim­mil­laan oli kak­sikin samal­la sil­lal­la. Vaiku­tuk­sista sil­taan en tiedä. Toiv­ot­tavasti kor­jauskus­tan­nuk­set laskute­taan, jos rak­en­teet väsyivät.

    Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Paperilla/tietokoneruudulla normin mukaan suun­nitel­tu ei aina toteudu käytän­nössä. Ter­ve­tu­loa joskus vieraile­maan todellisuudessa.

    Niin­pä. Jos olisi ympärivuorokau­ti­nen pysäköin­nin­valvon­ta, joka myös hinaisi autot heti pois, löytäisi rekkamie­skin itses­tään ener­giaa kävel­lä jonkin matkaa.

  47. Osmo Soin­in­vaara: Päiväkoti­raken­nuk­sen käyt­töikä on myös juok­seenkin raja­ton. Kyse oli siis invest6oinista, ei käyt­tö­menoista. Käyt­tö­menot ovat yhtä’ suuria, oli päiväkoti lähel­lä tai kaukana kotoa. Niitä pitäisi tehdä asuin­taloi­hin niin, että päiväkoti on muutet­tavis­sa asuinhuoneisto(i)ksi, kun tarve3 päiväkodille hiipuu.

    Ei aivan näin ykseinker­ti­as­ta. Elämme kuu­nalis­esa maail­amssa, jos­sa kaik­ki on alt­ti­ina rap­pe­tu­miselle. (toetaa nim­im. epä­toivoinen omakoti­taslon omis­ta­ja). — Päiväkodin muunt­mainen asun­tokä­tyyöön ei vält­tämätä oel simppeliä.

    1. Kata­janokan kär­keen on raken­net­tu päiväkote­ja juuri sil­lä peri­aat­teel­la, että ne ovat vähän aikaa päiväkotikäytössä ja muute­taan sit­ten asun­noik­si. Ei mitenkään vaikeata.

  48. Tässä on pahasti muna vai kana ‑tyy­li­nen ongel­ma. Kun kaupun­ki raken­netaan autoilun ehdoil­la, siitä tulee sel­l­ainen että ilman autoa ei pär­jää (etäisyy­det pitk­iä, paljon tilaa park­keer­aus­ta varten, pieni asukasti­heys). Kun tästä johtuen autoil­e­vaa väestöä on paljon, raken­netaan uusikin kaupun­ki auto­ja varten. Jostain olisi hyvä lait­taa kierre poik­ki ennenkuin Helsinki­in ei enää mah­du muu­takuin parkkipaikkaa ja viisikaistaisia autoteitä.

    Autopaikan rak­en­t­a­mi­nen taloy­htiöön muiden asukkaiden kus­tan­nuk­sel­la nyt on vain itsekästä ja törkeää, en ymmär­rä miten tuol­laista voi päästä läpi.

  49. mart­ti:
    1. Tie hyö­dyn­netään tehokkaim­min ns. kaupunkibulevardina… 

    Tuo pitää teo­ri­as­sa paikkansa, mut­ta kaupunkibule­var­di tarvit­see onnis­tu­ak­seen sen kaupun­gin. Jos Man­ner­heim­intien alkupää halut­taisi­in muut­taa kaupunkibule­vardik­si, se voisi onnis­tua johonkin Tullinpuomi­in asti: nopeusra­joi­tus viiteenkymp­pi­in, paikoi­tus­ta lisää, pyöräkaistakin pitäisi sopia mukaan ja puut. Tullinpuomista eteen­päin puut­tuu sit­ten se kaupunki!

    1. Oletko huo­man­nut, että Man­ner­heimi­en­tien ympäristöä kaavoite­taan kaupunki­maisek­si pienin aske­lin Ruskea­suon korkeudella?

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Oletko huo­man­nut, että Man­ner­heimi­en­tien ympäristöä kaavoite­taan kaupunki­maisek­si pienin aske­lin Ruskea­suon korkeudella? 

    Hyvin pienin aske­lin ja vain aivan kadun viertä. Nyt tehdään niitä päätök­siä, jot­ka olisi pitänyt tehdä 40-luvun lop­ul­la. Mut­ta kuten sanoit, ollaan menos­sa oikeaan suuntaa.

    Jos kat­sot vaik­ka Google Map­s’n ilmaku­vaa alueesta, niin havait­set heti ongel­man yti­men. Spåran pitäisi kerätä matkus­ta­jia 300 m:n käytävästä molem­min puolin rataa. Tullinpuomil­ta eteen­päin ei ole mitään mitä kerätä! Esimerkik­si kadun pohjois­puoli on pelkkää puis­to muu­ta­man pis­te­talon jälkeen.

    Helsingis­sä on varaa ja tarvet­ta tiivistää rak­en­tamista aivan keskus­tan lähel­läkin. Raken­nusko­htei­ta löy­tyy jopa Taka-Töölöstä! Vain riit­tävän tiivis kaupunki­rakenne takaa palve­lut ja pidem­män päälle julkisen liikenteen.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Oletko huo­man­nut, että Man­ner­heimi­en­tien ympäristöä kaavoite­taan kaupunki­maisek­si pienin aske­lin Ruskea­suon korkeudella? 

    Olen ainakin huo­man­nut. Ruman näköistä jälkeä, kylmää ja uute­nakin kuin enti­nen “köy­hien stoc­ka” Ehkä viihty­isyys palaa, kun­han ne teras­sit ja kevyt liikenne tule­vat paikalle. Ainakin tutut pyrkivät muut­ta­maan pois heti kun kukkaro antaa perik­si. Vaik­ka onhan siel­lä se punainen mök­ki muistona.

  52. Autokaupunkia esi­in­työn­tävistä voimista kaup­pa on suurimpia syn­tisiä. Kaupun­git ovat syn­tyneet kaup­pa­paikoik­si ja vai­h­dan­ta keskit­tyi kaupun­gin saavutet­tavim­paan kohtaan, keskustaan.

    Kun tämä kuvio särkyi auton yleistyt­tyä, kaupunkike­hi­tyk­sen pal­lo oli hukas­sa vuosikym­meniä. Nyt autokaupun­ki on havait­tu hyvin yleis­es­ti huonok­si kehi­tys­su­un­naksi ja mm Helsingis­sä puolueet laidas­ta laitaan ovat jo tiivi­in kaupunki­rak­en­teen puolesta.

    Mikä puolue on tässä akti­ivisin ja ketkä kulke­vat vanavedessä, on hyvä keskustelu­nai­he. Sanois­in, että ei-autop­uoluet­ta kan­nat­taa nyky­isin valtaosa
    kunkin puolueen jäsenistä. Laivan kään­tämi­nen reitin mutkas­sa vaatii navigointitaitoa.

  53. Sep­po Vep­säläi­nen:
    kaup­pa­paikoik­si ja vai­h­dan­ta keskit­tyi kaupun­gin saavutet­tavim­paan kohtaan, keskustaan.

    Mikä on muuten nykyaikaisen suurkaupun­gin saavutet­tavin piste? Se ei vält­tämät­tä ole his­to­ri­alli­nen keskus­ta tai se mitä pide­tään kaupun­gin keskus­tana. Ja jos kaupun­ki kas­vaa onko se yhä sama ja onko järkevää pitää se samana kuin on ollut 1900-luvul­la? Mikä on Helsin­gin väestölli­nen keskip­iste? Kaupungeil­la halu­taan ole­van palveluy­din. Tämä palvelee etenkin tur­is­mia mut­ta ei vält­tämät­tä kaupun­gin koko asukaskan­taa. Asukkai­ta voisi palvel­la parem­min palveluke­hä tai ‑verkos­to.

  54. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Nyt autokaupun­ki on havait­tu hyvin yleis­es­ti huonok­si kehi­tys­su­un­naksi ja mm Helsingis­sä puolueet laidas­ta laitaan ovat jo tiivi­in kaupunki­rak­en­teen puolesta. 

    “Autokaupun­ki” ehkä joo. Mut­ta “metrokaupun­ki” myös.

  55. Olen Osmon kanssa sinän­sä samaa mieltä siitä, etten ymmär­rä mik­si Helsingin­niemel­lä pitäisi autoil­la. Minus­ta kuitenkin Vihrei­den agi­toima menetelmä autoilun vähen­tämisek­si menee taka­puoli edel­lä puuhun.

    Sulut­ta­mal­la niemelle johta­vat moot­tori­ti­et saadaan hel­posti aikaan liiken­nekaaos kan­takaupungis­sa (varsinkin 4–5 aikoi­hin iltapäiväl­lä). Jostain syys­tä Helsinki­in on sijoit­tunut liiak­si työ­paikko­ja, jos­ta seu­raa liian paljon liikku­misen tarvet­ta. Mon­et työ­paikoista ovat ns. korkean statuk­sen paikko­ja, joi­hin ei bus­seil­la ole tapana kulkea. Onko yhteiskun­nan viisas­ta pyrk­iä vielä enem­män uuvut­ta­maan näitä henkilöitä vaikeut­ta­mal­la hei­dän työ­matko­jaan entisestään?

    Liiken­teen tarkoituk­selli­nen hait­taami­nen on kuitenkin samankaltainen toimen­pide kuin että sähkön kulu­tuk­sen vähen­tämisek­si vai­hdet­taisi­in ihmis­ten sulake­taului­hin kol­men ampeerin sulak­keet. Kyl­lähän kansalainen sinän­sä oppisi muu­ta­man pala­neen prop­un jäl­keen sähkönkäyt­töään sään­telemään, mut­ta silti… 

    Mut­ta ei siinä vielä kaik­ki. Kun sähkönkäyt­töä vielä halut­taisi­in siitäkin vähen­tää, niin asen­net­taisi­in­pa pääjo­htoon niin suuri vas­tus, että pis­torasi­as­sa olisi korkein­taan vajaa sata volt­tia mikäli edes hyyskän kat­to­va­lo olisi kuor­mana. Tämäkö olisi ratkaisu? 

    Kyl­lähän kieltämät­tä sil­lä taval­la asukas­paran liemet pysy­i­sivät paljonkin entistä viileämp­inä, eikä stereois­takaan lähtevä hil­jainen piip­i­tys enää naa­purin korvia pilaisi. Ongel­ma on siinä, että kaik­ki näin “säästet­ty” ener­gia muut­tuisi hukkaläm­mök­si siinä pääjo­hdon vas­tuk­ses­sa, ja ain­oa vaiku­tus olisi asukkaan moraalin väitet­ty paran­tu­mi­nen. Tarkoi­tus oli kuitenkin säästää sähköä eikä järkeä, eikö niin?

    Tämän takia mei­dän ei ehkä pitäisi niin innokkaasti pyrk­iä lisääämään resis­ti­ivisiä ele­ment­te­jä pääjo­htoi­hin sähköasen­nuk­sis­sa sen enem­pää kuin yhteiskun­ta­su­un­nit­telus­sakaan. Parem­pi on vähen­tää hyö­tykuor­maa ratio­nal­isoimal­la tarpee­ton pois. Yhteiskun­taakin voisi pääsään­töis­es­ti pyrk­iä kehit­tämään muil­la menetelmin kuin ide­ol­o­gis-elit­is­tisen nimby‑v*ttuilun kaut­ta, mikä on viime vuosi­na muotoutunut vihreän liik­keen pääasial­lisek­si toim­intatavak­si. Liike on lakan­nut ole­mas­ta yhteiskun­taa eteen­päin vievä akti­ivi­nen voima, ja muut­tunut reak­ti­ivisek­si lau­mak­si sivu­raiteelle ajau­tunei­ta katk­e­ria jääriä, joiden pääelinkeino on pyrk­iä viimeiseen hen­gen­ve­toon osoit­taa “ole­vansa peri­aat­teessa oike­as­sa” käytän­nöl­lisyysaspek­teistä vähät välit­täen. (En lue Osmoa tähän kärkijoukkoon.)

    Mielestäni Helsin­gin liiken­neon­gelmien ratkais­us­sa olisi paras­ta keskit­tyä vähen­tämään liiken­teen _tarvetta_ eikä menetelmiä. Ei Helsin­gin maaperä ole yhtä pyhää kuin Jerusalemin, kos­ka yksikään pro­feet­ta ei ole Kallios­sa tai Töölössä syn­tynyt eikä kuol­lut. Sik­si eturiv­in työ­paikat (jois­sa työsken­televät edel­lyt­tävät ja myös naut­ti­vat por­var­il­lista elin­ta­soa eikä beton­isia neukkukuu­tioi­ta) voisi­vat hyvin sijai­ta jos­sain muual­la kuin tuol­la ahtaal­la niemel­lä, jonne pääsem­i­nen on tuskan takana sekä seu­tubus­sil­la että työsuhde-Jaguaarilla. 

    Vai pide­täänkö Sto­ra-Enson pääkont­to­ri­akin Kata­janokan katveessa vain sik­si, että sat­un­naiset paperikoneasi­at on rivikansalaisen kätevä hoitaa matkalla lai­vater­mi­naali­in spri­in­hakureis­sulle? Vaikut­taa aika kaukaa haetul­ta hyödyltä, mikäli sen takia kym­meniä kuu­tiome­tre­jä parem­man tason kont­torirot­taa on sinne ja sieltä pel­ti­as­tiois­sa rah­dat­ta­va jok’iki­nen arkipäivä.

    1. Työ­paikat val­it­se­cat aika paljon itse sen, mihin katso­vat järkeväk­si aset­tua. Helsin­gin niemeltä pyritään nyt pois. Ymmärtääk­seni Sto­ra Ensokin on siir­tymässä ellei jo siir­tynyt. Talo ainakin on remon­tis­sa ja kaavoite4ttu muuhun käyttöön.

  56. max: MKaupungeil­la halu­taan ole­van palveluydin. 

    His­to­ri­al­liset kesku­s­tat ovat olleet eri­laisia tukku- yms. tore­ja joil­la tapah­tui sitä vaihdantaa. 

    Elin­tarvike­tukut ovat siir­tyneet motarei­den var­sille. Tieto, raha ja osak­keet ovat vir­tu­aal­isia. Fyy­sis­ten objek­tien kulut­ta­jakaup­pakin tapah­tuu yhä enem­män netis­sä ja toim­i­tus kuri­ir­il­la koti­in tai työ­paikalle. Vai­h­dan­ta tapah­tuu muualla.

    Nykyään keskus­ta määrit­tyykin sen kaut­ta mis­sä nuorehkot ihmiset kokoon­tu­vat tarkoituk­se­na päästä vai­h­ta­maan ruumiinnesteitä…

  57. max: Mikä on muuten nykyaikaisen suurkaupun­gin saavutet­tavin piste? Se ei vält­tämät­tä ole his­to­ri­alli­nen keskus­ta tai se mitä pide­tään kaupun­gin keskus­tana. Ja jos kaupun­ki kas­vaa onko se yhä sama ja onko järkevää pitää se samana kuin on ollut 1900-luvul­la? Mikä on Helsin­gin väestölli­nen keskip­iste? Kaupungeil­la halu­taan ole­van palveluy­din. Tämä palvelee etenkin tur­is­mia mut­ta ei vält­tämät­tä kaupun­gin koko asukaskan­taa. Asukkai­ta voisi palvel­la parem­min palveluke­hä tai ‑verkos­to.

    Kat­soin Helsin­gin suurpi­irien väestömäärät ja sijain­nin. Väestölli­nen keskip­iste taitaa olla ehkä pienel­lä yllä­tys­mo­men­til­la kesk­i­nen suurpi­iri. Siihen kuu­luu Wikipedi­an mukaan mm. Pasi­la. Pasi­las­sa on muistin­varais­es­ti Pasi­lan ase­ma. Onko se hyvin saavutet­tavis­sa ole­vaa aluet­ta? Helsinki­in suun­nitel­laan uut­ta val­takun­nan kir­jas­toa. Olisiko kir­jas­ton mielekkäin paik­ka siis Pasi­las­sa? Onko tur­istien ydin-Helsin­ki eri asia kuin asukkaiden ydin-Helsin­ki? Onko niiden olta­va sama kun 1900-luvul­lakin oli niin. Helsin­gin kaik­ki ongel­mat ovat heti ker­talu­okkaa pienem­piä jos asukkaiden kaupun­gin ydin ja mit­takep­pi on ~Pasi­la? Eteläi­nen suurpi­iri on ratkaisu enin­tään kym­meniksi vuosik­si. Kesk­i­nen suurpi­iri on tuhatvuoti­nen val­takun­ta :). Kuten huo­maat­te en todel­lakaan asu Helsingis­sä enkä tiedä siitä juuri mitään. Mut­ta Helsin­ki on kuitenkin Suomen mit­takaavas­sa IsoVeli ja elin­tapo­jen mit­tari numero 1. Sik­si mie­lenki­in­toinen seurattava.

    1. Helsin­gin pääkir­jas­to on nyt Pasi­las­sa, mut­ta aika vähän siel­lä käy asi­akkai­ta ver­rat­tuna pikku­ruiseen sivupis­teeseen Pos­ti­talol­la tai Richardinkadun kir­jas­toon, vaik­ka sekin on varsi­naisen keskus­tan ulkopuolella.

  58. Jar­mo Mali­nen: Mielestäni Helsin­gin liiken­neon­gelmien ratkais­us­sa olisi paras­ta keskit­tyä vähen­tämään liiken­teen _tarvetta_ eikä menetelmiä. Ei Helsin­gin maaperä ole yhtä pyhää kuin Jerusalemin, kos­ka yksikään pro­feet­ta ei ole Kallios­sa tai Töölössä syn­tynyt eikä kuol­lut. Sik­si eturiv­in työ­paikat (jois­sa työsken­televät edel­lyt­tävät ja myös naut­ti­vat por­var­il­lista elin­ta­soa eikä beton­isia neukkukuu­tioi­ta) voisi­vat hyvin sijai­ta jos­sain muual­la kuin tuol­la ahtaal­la niemel­lä, jonne pääsem­i­nen on tuskan takana sekä seu­tubus­sil­la että työsuhde-Jaguaarilla. 

    Et sinä työ­paikko­ja keskus­tas­ta pois siirtämäl­lä saa liikku­misen tarvet­ta vähen­net­tyä, toden­näköisem­min päin­vas­toin. Asuin­paikan val­in­ta pääkaupunkiseudun sisäl­lä kun ei mene kovinkaan vah­vasti työ­paikan mukaan, ja vaik­ka menisikin niin sil­lä puolisol­la on sit­ten kuitenkin työ­paik­ka jos­sain muualla.

    Ampumal­la työ­paikat asun­to­jen tavoin haulikol­la ympäri seu­tua keskus­tan ruuhkat kyl­lä pienevät, mut­ta kehäti­et ovat sit­ten kah­ta kauheam­mas­sa tukos­sa kun joukkoli­ikenne ei toi­mi sitäkään ver­taa kuin nyt. Säteit­täi­nen liikenne keskus­taan kun nyt on vielä aika hel­posti jär­jestet­tävis­sä ver­rat­tuna jär­jestelmään, jos­sa matkoil­la ei ole minkään­laisia yhteisiä alku- tai loppupisteitä.

    Tietysti lähiöi­hin mah­tuu helpom­min uut­ta moot­tori­ti­etä moniker­tais­tu­vaa autoli­iken­net­tä varten, mut­ta en nyt varsi­nais­es­ti pitäisi sitä kovinkaan tavoitelta­vana tilana.

    Por­var­illi­nen elin­ta­so tarkoit­ti muuten aika pitkään kiv­i­taloa kaupungis­sa. Jopa sana “por­vari” tarkoit­taa kaupunki­laista. Ehkä sitä kaupunkia pitäisi rak­en­taa lisää, eikä niinkään lähiöitä?

    1. Sik­si eturiv­in työ­paikat (jois­sa työsken­televät edel­lyt­tävät ja myös naut­ti­vat por­var­il­lista elin­ta­soa eikä beton­isia neukkukuu­tioi­ta) voisi­vat hyvin sijai­ta jos­sain muual­la kuin tuol­la ahtaal­la niemel­lä, jonne pääsem­i­nen on tuskan takana sekä seu­tubus­sil­la että työsuhde-Jaguaarilla.

      Tarvit­seeko tästä asi­as­ta väitel­lä, kun sen voi selvit­tää paikkati­etoaineis­tos­ta. Ymmärtääk­seni väite on, että kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la ole­vi­in työ­paikkoi­hin ihmiset tule­vat lyhyem­män matkan päästä kuin kan­takaupungis­sa ole­vi­in työ­paikkoi­hin. Min­ulle ei ole (vielä) tästä tutkit­tua tietoa, mut­ta olisin valmis lyömään vetoa, että niis­sä keskimääräi­nen työ­mat­ka on pidem­pi ja että niihin tul­laan harvem­min jalan, fil­laris­sa tai joukkoliikenteellä.

  59. Elmo Allén: Autoilun val­in­ta hyödyt­tää aina valin­nan tekevää yksilöä ilman, että tämän pitäisi mak­saa aiheut­ta­mas­taan haitas­ta muille.

    Siis mitä ihmettä nyt oikein kir­joi­tat? Autoilun val­it­se­vat mak­sa­vat val­lan helkkaristi vero­ja eri muodois­saan. Vapaa­matkus­ta­jia ovat lähin­nä kaik­ki muut. Joukkoli­iken­teel­lä on tietenkin hyö­tyn­sä myös autol­la liikkuville, mut­ta sitä sub­ven­toidaan melko run­saasti. Polkupyöristä ei mak­se­ta pyöräveroa.

  60. Out­otec muut­ti juuri Niit­tykum­mus­ta uusi­in tiloi­hin Matinkylään Län­siväylän var­teen Ison Ome­nan kupeeseen. Yri­tys halusi säi­lyä samal­la alueel­la, kos­ka kam­puk­sen yli 800:sta työn­tek­i­jästä suurin osa asuu kävely/pyörämatkan päässä.

    Samoin ymmärtääk­seni muidenkin lähialueen suurten yritysten(Orion,Metsä,Tapiola,Kone,Neste,Nokia,Outokumpu jne) työn­tek­i­jät asu­vat pääosin Espoos­sa Län­siväylän molem­min puolin.

  61. Osmo Soin­in­vaara: Tarvit­seeko tästä asi­as­ta väitel­lä, kun sen voi selvit­tää paikkati­etoaineis­tos­ta. Ymmärtääk­seni väite on, että kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la ole­vi­in työ­paikkoi­hin ihmiset tule­vat lyhyem­män matkan päästä kuin kan­takaupungis­sa ole­vi­in työ­paikkoi­hin. Min­ulle ei ole (vielä) tästä tutkit­tua tietoa, mut­ta olisin valmis lyömään vetoa, että niis­sä keskimääräi­nen työ­mat­ka on pidem­pi ja että niihin tul­laan harvem­min jalan, fil­laris­sa tai joukkoliikenteellä. 

    Olisi mie­lenki­in­toinen tutkimus. Mielekästä (inhimil­liseltä kan­til­ta) olisi tarkastel­la myös mat­ka-ajan suhteen.

    Kuin­ka paljon keskimääräi­nen liiken­teen nopeus hidas­tuu etäisyy­den funk­tiona paikas­ta jota pide­tään Helsin­gin yti­menä. Ytimessä liiken­nenopeus lie­nee käytän­nössä jalankulkunopeus (en kiel­lä hölkkäämästäkään vaan kan­nus­tan). Jos­sakin, ei niin kovin kaukana, ede­tään 120 km/h.

  62. Pekka Taipale: Autoilun val­it­se­vat mak­sa­vat val­lan helkkaristi vero­ja eri muodoissaan.

    Ajat­tele sitä vuokrana julkises­ta tilankäytöstä.
    Ken­ties huo­maat, että yksi­ty­isautoilu on kuitenkin aika halpaa.

  63. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: “Autokaupun­ki” ehkä joo. Mut­ta “metrokaupun­ki” myös.

    Metrokaupun­ki ei ole kuole­mas­sa. Kaupun­git tiivistyvät ja kun henkilöli­ikenne on ratkaista­va tehokkail­la, edullisil­la ja nopeil­la kulku­tavoil­la — moot­tori­ti­et ovat kaupunkili­iken­teessä pois­sulkeu­tu­va vai­h­toe­hto — metro pitää pintansa.
    Oike­as­sa joukkoli­iken­nekaupungis­sa on Helsin­gin kokolu­okas­sa metrolle selkeä tilaus. Kan­nat­taa seu­ra­ta, mitä val­in­to­ja maail­mal­la tehdään tässä kaupungis­tu­misen kiihkeässä vaiheessa.

    Pelkäl­lä metrol­la ei tul­la toimeen, vaan lisäk­si on olta­va lähi­ju­nia, ratikoi­ta ja busse­ja verkkoa täydentämässä.

  64. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin pääkir­jas­to on nyt Pasi­las­sa, mut­ta aika vähän siel­lä käy asi­akkai­ta ver­rat­tuna pikku­ruiseen sivupis­teeseen Pos­ti­talol­la tai Richardinkadun kir­jas­toon, vaik­ka sekin on varsi­naisen keskus­tan ulkopuolella.

    Pasi­lan tavoitet­tavu­us on Helsin­gin parhai­ta. Sinne pääsee junal­la, bus­sil­la ja raitio­vaunul­la. Ja lisäk­si pyöräl­lä ja kävellen eri­no­maisia kevyen­li­iken­teen­väyliä pitkin. Mik­si se ei houkut­tele kävijöitä?

    1. Kos­ka Pasi­laan ei pääse kävellen sieltä, mis­sä ihmiset liikku­vat nor­maal­isti, vaan sinne pitää tehdä erilli­nen juna­mat­ka. Kir­jas­to kymp­pi­in paljon use­ampi voi pistäy­tyä kävellen sieltä, mis­sä he liikku­vat muutenkin. Yhtä hyvin voisit kysyä, mik­si Stock­man­nin päämyymälä on Alek­sil­la eikä Pasilassa.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Kos­ka Pasi­laan ei pääse kävellen sieltä, mis­sä ihmiset liikku­vat nor­maal­isti, vaan sinne pitää tehdä erilli­nen juna­mat­ka. Kir­jas­to kymp­pi­in paljon use­ampi voi pistäy­tyä kävellen sieltä, mis­sä he liikku­vat muutenkin. Yhtä hyvin voisit kysyä, mik­si Stock­man­nin päämyymälä on Alek­sil­la eikä Pasilassa.

    Höp­sis­miä. Olet use­am­man vuo­den ja postauk­sen ajan ylistänyt joukkoli­iken­teen yliv­er­taisu­ut­ta, kat­tavu­ut­ta ja edullisu­ut­ta (“kausilip­pu on käytän­nössä ilmainen”). Ilmeis­es­ti kalli­it yhtey­det eivät sit­tenkään toi­mi. Olisiko syytä pienen­tää joukkoli­iken­teen 50 % subventiota?

    Stock­mann on Alek­san­terinkadul­la sik­si, että yhtiötä perustet­taes­sa Fredriks­ber­gin tila oli lähin­nä kallioista joutomaa­ta ja myöhem­min kaatopaik­ka. Ei tavarat­aloa kukaan kaat­sille perusta.

    1. Vaik­ka joukkoli­ikenne olisi ilmaista, huonos­sa paikas­sa ole­va palvelupiste on huonos­sa paikas­sa, kos­ka myös ajal­la on merk­i­tys­tä. Pasi­la ei ole hyvä paik­ka keskuskir­jas­tolle ei ainakaan pitkään aikaan, kos­ka kukaan ei piipah­da Pasi­laan huvikseen. Siel­lä on pieni ker­rostalolähiö ja paljon sisään­päin kään­tyneitä toimis­to­ja, mut­ta ei mitään kaupunkikulttuuria.

  66. Kyse on lähin­nä autokaupun­ki-ide­olo­gian mukaises­ta toim­into­jen erot­tamis­es­ta, eli siitä, että työ­paikat ovat yhdessä paikas­sa, asun­not toises­sa ja palve­lut kol­man­nes­sa. Täl­löin matko­ja tulee väk­isinkin paljon ja ne ovat pitk­iä. Kaupunkiym­päristössä toim­into­jen välil­lä ei ihan­neta­pauk­ses­sa pitäisi olla minkään­laista eroa, vaan sekä asun­to, työ­paik­ka, lähikaup­pa ja illal­lis­rav­in­to­la voivat löy­tyä samas­ta kort­telista (tai jos ei, niin sit­ten naapurikorttelista).

    Vaik­ka tilanne tässä suh­teessa on jo nyt keskus­ta-alueel­la aika hyvä, raken­nusten käyt­töä pitäisi saa­da kaut­taal­taan nyky­istä jous­tavam­mak­si määräyk­siä keven­tämäl­lä. Markki­na­t­alous pitäisi kyl­lä huolen toim­into­jen jakau­tu­mis­es­ta (käytän­nössä siis toimis­to­ja muutet­taisi­in asunnoiksi).

  67. teekkari: Kyse on lähin­nä autokaupun­ki-ide­olo­gian mukaises­ta toim­into­jen erot­tamis­es­ta, eli siitä, että työ­paikat ovat yhdessä paikas­sa, asun­not toises­sa ja palve­lut kol­man­nes­sa. Täl­löin matko­ja tulee väk­isinkin paljon ja ne ovat pitkiä. 

    Tämä ei ole mikään autokaupun­ki-ide­olo­giakysymys. Toim­into­jen eriy­tymi­nen on kaupun­gin luon­taista kehi­tys­tä, ja luo kaupunki­jatku­moon kon­tras­tia ja elävyyt­tä. Se että matkat ovat pitk­iä on seu­raus­ta hajau­tuneesta kaupunki­rak­en­teesta, joka ei ole toim­into­jen eriy­tymisen seu­raus­ta vaan tietoinen suunnittelupäätös. 

    Euroop­palai­sis­sa metropoleis­sa on kaup­pakatu­ja, käve­lykatu­ja, räätä­likatu­ja, kenkäkatu­ja, aikuisvi­ihdekatu­ja, ruokailu­aukioi­ta, bilealuei­ta, pankkikatu­ja, toimis­tokaupungi­nosia jne. käve­lyetäisyy­del­lä toi­sis­taan ilman että välis­sä täy­tyy olla kaupunki­mo­tarin ja/tai junaradan halko­ma melu­alue. Isom­mat työ­paikkakeskit­tymät hoitu­vat raskas­raiteel­la kun­han on ensin huole­hdit­tu riit­tävästä tiheydestä.

    Kaup­pa keskit­tyy kaup­pakeskuk­si­in meil­lä ihan ilmas­tosy­istä, vähän eteläm­mässä riit­tää joku viihty­isä puoli- tai täyskäve­lykatu. Olen aika mon­ta hiih­tolo­maa viet­tänyt mil­loin mis­säkin euroop­palaises­sa suurkaupungis­sa, eikä mis­sään (no, Pietaria luku­unot­ta­mat­ta) ei ole tul­lut vas­taan saman­laista ilmastosurkeutta.

    Kun kaavoite­taan tarpeek­si tiheää asuinaluet­ta (oikeaa kaupunkia), sinne ei voi olla syn­tymät­tä rit­tävää palvelu­raken­net­ta jollei se ole kaavas­sa eri­tyis­es­ti estet­ty (ja mik­si olisi?). Jos kilo­wat­ti­tun­nil­la pääsee kymme­nen kilo­metriä, ei pitkätkään etäisyy­det (lue: ykköske­hälle, Pasi­laan, Pitäjän­mäelle yms) ole mikään ongel­ma edel­lyt­täen että joukkoli­ikenne on asian­mukaises­ti järjestetty.

    Toim­into­jen eriy­tymisen ja autokaupun­gin väistämätön suhde on pohjim­mil­taan aja­tusharha. Kehien toim­into­ja voidaan tuo­da isos­sakin mit­takaavas­sa jalankulku­mit­takaavaan jos vaan halu­taan, ja tuot­taa vaikka­pa huonekalukaup­pako­rt­teli joka luul­tavasti vetää mui­ta saman alan yri­tyk­siä puoleen­sa, eli lop­putu­los olisi tässä esimerkissä vähän kuin jär­jel­lisek­si skaalautet­tu Lommila.

  68. spot­tu: Kun kaavoite­taan tarpeek­si tiheää asuinaluet­ta (oikeaa kaupunkia), sinne ei voi olla syn­tymät­tä rit­tävää palvelu­raken­net­ta jollei se ole kaavas­sa eri­tyis­es­ti estet­ty (ja mik­si olisi?). 

    Kyl­lä ne lähiöt on nimeno­maan kaavoitet­tu sil­lä taval­la, että toimin­not ovat eril­lään. Ja nimeno­maan siitä syys­tä, että aikanaan autokaupun­gin suun­nit­telu­ide­olo­giana oli se, että toimin­not eivät saa limit­tyä. Eli lähiöis­sä ei vahin­gos­sakaan ole toimis­to­ja, kaup­pa on siel­lä ostar­il­la eikä mis­sään muual­la ja ulkosyöt­töi­nen liiken­nejär­jestelmä mah­dol­lis­taa “suju­van” liiken­teen motar­ille ja sitä pitkin töi­hin (ja motar­it tehokkaasti katkai­se­vat yhtey­det lähiöistä toiseen. Mut­ta eihän sinne naa­purilähiöön ole tarkoi­tuskaan men­nä, ei sitä niin ole suunniteltu). 

    Kyl­lä näistä suun­nit­telu­ide­olo­gioista on kir­joitet­tu kokon­aisia kir­jo­ja jois­sa seikkaperäis­es­ti todis­te­taan mik­si juuri täl­lainen malli on “paras”, nykyään ne toki onnek­si jo kyseenalaistetaan.

    Riit­tävän tiheä per­in­teinen kaupun­ki tosi­aan on se “oikea vas­taus” tähän ongel­maan, mut­ta sel­l­ais­ta­han ei Suomes­sa olla raken­net­tu pitkään aikaan. Eikä se sil­loinkaan meikäläisil­lä normeil­la ole mikään automaa­tio että palvelui­ta syn­tyy; saas nähdä minkälainen nukku­malähiö Kalasa­ta­mas­takin tulee.

    1. Lähiöistä puut­tuu pääkatu, kos­ka suun­nit­telu­ide­olo­gian mukaan autoväylien var­rel­la ei saa olla mitään. Sik­si ne on kään­net­ty pois­päin sisääntulotiestä.

  69. teekkari: Mut­ta eihän sinne naa­purilähiöön ole tarkoi­tuskaan men­nä, ei sitä niin ole suunniteltu). 

    Suun­nitel­mat taisi­vat toimi­akin noin viiden vuo­den ajan lähiöi­den tul­tua kokon­aan valmi­ik­si. Sit­ten aika ajoi valmi­ik­si annet­tu­jen piirus­tusten kun yhteiskun­ta ja ihmis­ten elin­ta­vat muuttuivat.

    Sen siitä saa kun leikkii jumalaa ja kuvit­telee että ihmiset ja yhteiskun­ta aset­tuvat kiltisti valmi­iseen muot­ti­in vuosikym­me­nien ajaksi.

    Alun­perin liukuhi­h­nalähiöt oli tarkoi­tus purkaa ja rak­en­taa uusik­si uuden muodin mukaan sit­ten kun niiden “tekni­nen” aika tulee täy­teen. Valitet­tavasti tämä kaikkein tärkein osa suun­nit­telu­ide­olo­gias­ta on uno­hdet­tu kokonaan…

  70. teekkari: Ja nimeno­maan siitä syys­tä, että aikanaan autokaupun­gin suun­nit­telu­ide­olo­giana oli se, että toimin­not eivät saa limittyä.

    Kyl­lä toim­into­ja on eriytet­ty iät ajat. Sel­l­aisia ehjiä ja homogeenisia kokon­aisuuk­sia kuten Torkke­lin­mä­ki, Engelin­aukio tai Senaat­in­tori on sit­tem­min pidet­ty hyvinkin viehät­täv­inä, kutakin oma­l­la tavallaan.

    Kaupun­ki hajosi siinä vai­heessa kun mit­takaavaa ja nopeut­ta ryhdyt­ti­in kas­vat­ta­maan, ja tässä on keskeistä nimeno­maan yksi­ty­isautol­la liikku­misen tavoitenopeus. Sig­naalien ja viestien koko joudu­taan moninker­tais­ta­maan jot­ta ne ylipäätään oli­si­vat autoil­i­jan havait­tavis­sa, ja yhdessä liikku­misen viemän tilan kas­vat­tamisen kanssa luo­daan jalankulk­i­jan kannal­ta vieras ja epämiel­lyt­tävä ympäristö, siis juuri sel­l­ainen jol­la tehokkaasti eris­tetään lähiöt tai pahim­mil­laan kaupungi­nosat toisistaan.

    Mielipi­dekysymys, mut­ta itse pidän vääristynyt­tä mit­takaavakäsi­tys­tä ensisi­jaise­na esteenä hyvälle kaupunkisu­un­nit­telulle. Tälle on sukua “liiken­teen suju­vu­us” jol­la käytän­nössä tarkoite­taan yksi­ty­isautoilun vai­vat­to­muut­ta. Väärä mit­takaa­va johtaa sit­ten ajonopeuk­sien kasvu­un, melu­un, tur­vat­to­muu­den tun­teeseen ja ylipäätään epämiel­lyt­tävään kaupunkikokemukseen.

  71. Sep­po Vep­säläi­nen:
    Autokaupunkia esi­in­työn­tävistä voimista kaup­pa on suurimpia syntisiä.

    Tämä on hyvin mah­dol­lista. Mut­ta sit­ten kan­nat­taa kysyä kysymys siitä, mik­si kau­pat saa­vat asi­akkai­ta pel­to­jen keskelle, ja voisiko tämän kehi­tyk­sen kään­tää ympäri.

    Täl­lä het­kel­lä esikaupunkiper­he käy pari ker­taa viikos­sa kau­pas­sa ja hakee sieltä muu­ta­man kymme­nen kiloa elin­tarvikkei­ta ynnä muu­ta ker­ral­laan. Samainen per­he arvostaa kau­pas­sa suur­ta valikoimaa sekä kohtu­ullisia hin­to­ja ja pyrkii min­i­moimaan ruokakau­pas­sa käytet­tävän ajan kokonaisajankäytöstä.

    Tässä pelis­sä keskus­tan kivi­jalka­kau­pat putoa­vat pois valikoimansa, hin­tata­son­sa ja saavutet­tavuuten­sa vuok­si. Kaikkea toki on saatavil­la, mut­ta se edel­lyt­tää mon­es­sa kau­pas­sa käymistä, minkä jäl­keen niiden kaup­pakassien siirte­ly muut­tuukin kovin työlääk­si ja aikaavieväk­si. Yksi ratkaisu on käy­dä Tukkimiehen ruokaosas­tol­la hake­mas­sa kaik­ki, mut­ta siel­lä pitää käy­dä use­am­man ker­ran, jos kaiken aikoo itse kantaa.

    Esikaupun­gin oman ostarin pikkukaup­pa men­estyy sil­lä, että sieltä voivat paikalliset elämän­ta­palep­pois­ta­jat hakea päi­h­teen­sä ja uno­hteliaat esikaupunki­laiset uno­htuneen kahvi­maiton­sa kel­lo 22.30. Ja sil­loinkin merkit­tävä osa asi­akaskun­nas­ta tulee paikalle peltilehmän pötsissä.

    Tämä kaup­pa­havain­to on sinän­sä merkit­tävä, kos­ka se on aika selkeästi havait­tavis­sa hyvin mon­es­sa kaupungis­sa. Päivit­täis­tavarakau­pat ovat muual­la kuin keskus­tas­sa, kos­ka keskus­tan logis­ti­ik­ka ja hin­tata­so eivät päivit­täis­tavaroi­ta suosi.

    Hin­tata­soon voi olla vaikea vaikut­taa, mut­ta kehi­tyk­sen kään­tämistä aut­taisi sekin, että kansalainen saisi päivit­täis­tavaransa mah­dol­lisim­man nopeasti ja suju­vasti. Jos vas­taus sisältää jokapäiväisen kau­pas­sakäyn­nin työ­matkalla, kau­pas­sakäyn­nin pitää olla todel­la nopeaa. Toisaal­ta nykyisel­lään vaikka­pa net­tikaup­pa koti­inkul­je­tuk­sel­la voisi olla ihan var­teenotet­ta­va vaihtoehto.

  72. Olli Pot­to­nen: kan­takaupun­gin asioista päätetään entistä suurem­mas­sa määrin lähiöistä käsin. Aja­tus on varsin huolestuttava.

    Eikös tutkimusti­eto nytkin jo ker­ro, että Helsin­gin asioista päät­tää nyt enim­mäk­seen kan­takaupungis­sa tai sen lähel­lä asu­va edus­ta­jis­to eikä suinkaan lähiöi­den asujat?
    Ken­ties siis saataisi­in myös lähiönäkökul­maa mukaan päätöksentekoon.

  73. Osmo Soin­in­vaara:Ymmärtääk­seni väite on, että kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la ole­vi­in työ­paikkoi­hin ihmiset tule­vat lyhyem­män matkan päästä kuin kan­takaupungis­sa ole­vi­in työ­paikkoi­hin. Min­ulle ei ole (vielä) tästä tutkit­tua tietoa, mut­ta olisin valmis lyömään vetoa, että niis­sä keskimääräi­nen työ­mat­ka on pidem­pi ja että niihin tul­laan harvem­min jalan, fil­laris­sa tai joukkoliikenteellä. 

    Väite ei ole se minkä ymmär­sit, Osmo, ja sen minkä ymmär­sit, pystyt toden­näköis­es­ti paikkatiedoin todistamaan. =)

    Työ­matkan kilo­me­treinä mitatun pitu­u­den sijas­ta pitää tarkastel­la työ­matkan ajal­lista pitu­ut­ta, ja lisäk­si työ­matkas­ta aiheutu­van koke­muk­sen epämiel­lyt­tävyyt­tä ja stressaavuutta. 

    Val­it­se­mal­la jopa ajal­lis­es­ti pitem­pi työ­mat­ka voi koet­tu elämän­laatu paran­tua huo­mat­tavasti enem­män kuin mitä tun­tee auton ratis­sa menettävänsä. 

    Eräässä toises­sa kom­men­tis­sa huo­mautet­ti­in “por­var­il­lisen” elämän­ta­van nimeno­maan tarkoit­ta­van kaupungis­sa asum­ista. Kapean his­to­ri­al­lis­es­ti tämä väite on sinäl­lään tosi, mut­ta nykyaikainen kaupunki­a­sum­i­nen on, pois­lukien muu­ta­mat poikkeustapauk­set Eiras­sa, kaikkea muu­ta kuin mitä tuo por­var­il­lisen luokan asum­i­nen kauan sit­ten lop­puneel­la eep­pisel­lä kul­takaudel­la oli. 

    Neukkukuu­tioi­ta (jois­sa itsekin olen asunut elämästäni 75%, ja sik­si oikein hyvin tiedän mis­tä puhun) voi parem­min ver­ra­ta slum­mi­a­sumiseen. Siinä määrin virik­keetön ja rajoit­ta­va asum­is­muo­to se on, ja sieltä pois­pääsem­i­nen on mon­elle varhaiskes­ki-ikäiselle ja keskilu­okkaiselle suuri taloudelli­nen kannuste.

    Min­un teesi­ni on se, että val­taosa Län­siväylän aamu- ja iltaru­uhkissä käkkivistä ovat siel­lä pakotet­tuna, vas­toin tah­toaan, tehtyään vas­ten­tah­toisen kom­pro­missin muun elämän­laatun­sa tur­vaamisek­si. Tässä keskustelus­sa pääasial­lise­na ruuhkan­pois­tamis­menet­te­lynä ehdote­taan sanal­la sanoen tätä yksilöä lisää kur­jis­tavia pakkotoimia. 

    Osmo toteaa myös, että työ­paikat val­it­se­vat itse mis­sä työ­paikat halu­a­vat olla. Tämäkin on sinäl­lään tot­ta, tois­taisek­si. Vas­takkain on kuitenkin se, halu­taanko kepit­tää eläviä ihmisiä (työssä kävi­jöitä) vai insti­tuu­tioi­ta (työ­paikko­ja) kus­tan­nu­so­h­jauk­sel­la ja pakko­hi­il­lostuk­sel­la. Hajasi­joi­tus­ta ei vält­tämät­tä tarvitse tehdä edes kehäkol­mosen ulkopuolelle. 

    Muil­ta osin tämä keskustelu vaikut­taa minus­ta lil­lukan­var­si­in tak­er­tu­miselta. Teknil­lisi­in yksi­tyisko­hti­in ja tarkoi­tushakuisen etevästi valit­tui­hin “tilas­toi­hin” vetoa­mal­la tuskin päästään mihinkään suo­ma­laisen yhteiskun­nan elin­voimaisu­u­den kehit­tämisessä. Sel­l­ainen toim­inta ei ole muu­ta kuin jar­ru­vau­nun virit­te­lyä, mikä on muo­dos­tunut Suomen pääelinkeinok­si pian Neu­vos­toli­iton kaa­tu­misen jäl­keen. Epäilen keskustelun osan­ot­ta­jien myös itse tiedosta­van tämän sisimmässään.

  74. Jor­pak­ka:
    Aina saa lukea näitä stoore­ja kuin­ka “auto on meille niin vält­tämätön kun pitää ajaa sinne ja tänne”. Jos joskus pysähty­isi miet­timään sitä että ehkä se auto on juuri se syy ja seu­raus siihen suhaamiseen.

    Mah­tavaa logi­ikkaa. Ihmisen liikku­misen­tarve johtuu väli­neestä joka on tehty tuo­ta tarvet­ta tyydyttämään.

  75. Osmo, se hirvit­tävä ja kallis virhe pysäköin­nin suh­teen Jätkäsaa­res­sa ja muil­la uusil­la asuinalueil­la on se, että autopaikko­ja ei laite­ta kadun­var­si­in. Kaupunkisu­un­nit­telus­sa on tehty ide­ologi­nen ratkaisu, että kadun­var­si­paikko­ja pitää keinotekois­es­ti vähen­tää. Se lukee jo viral­lises­sa pysäköin­tis­trate­gias­sakin. Kun kauhis­telet asun­to­jen hin­to­ja uusil­la asuinalueel­la, niin kat­so kuitenkin ensin peiliin.

    1. Osmo, se hirvit­tävä ja kallis virhe pysäköin­nin suh­teen Jätkäsaa­res­sa ja muil­la uusil­la asuinalueil­la on se, että autopaikko­ja ei laite­ta kadunvarsiin. 

      Laske vähän. Jätkäsaaren autopa­iat eivät mah­du kadun­var­teen. Maan alle pitäi­siu men­nä joka tapauk­ses­sa. Kadun­var­sipysäköin­ti vaatisi katu­jen levit­tämistä eli tont­tien pienen­tämistä, eli tuhan­sia asukkai­ta vähem­män. Menetet­tynä raken­nu­soikeutena maan­päälli­nen pysäköin­ti olisi vielä kalliimpaa.
      Kadun­varf­sil­la on kuitenkin paikko­ja tilapäiseen pysäköintiin.

  76. Osmo Soin­in­vaara: Jätkäsaaren autopa­iat eivät mah­du kadun­var­teen. Maan alle pitäi­siu men­nä joka tapauk­ses­sa. Kadun­var­sipysäköin­ti vaatisi katu­jen levit­tämistä eli tont­tien pienen­tämistä, eli tuhan­sia asukkai­ta vähemmän.

    Jos ote­taan annet­tuna se, että val­tu­utet­tu­jen enem­mistö ei nyky­i­sistä autopaikkanormeista luovu, vihreil­lä voisi olla asi­as­sa kak­si vai­h­toe­htoista ääril­in­jaa. Joko hyväksytään kan­takaupun­gin vah­va lisäau­tois­tu­mi­nen (esim. Meche­lininkadul­la) ja voite­taan kaupun­gin asukaslu­vun mak­si­maa­li­nen kas­vat­ta­mi­nen, tai sit­ten kaavoite­taan Jätkäsaa­reen suuria puu­tarhao­makoti­tont­te­ja. Kadun­var­sille jäisi tässä mallis­sa automaat­tis­es­ti vieraille riit­tävä määrä paikoitustilaa.

  77. Mie­lenki­in­toinen autokaupunkia puo­lus­ta­va Ran­dall O’Toole blo­gi. The Antiplan­ner. Joka nimen­sä mukaises­ti ei usko liial­liseen suunnitteluun.

    http://ti.org/antiplanner/

  78. Osmo Soin­in­vaara: Laske vähän. Jätkäsaaren autopa­iat eivät mah­du kadun­var­teen. Maan alle pitäi­siu men­nä joka tapauk­ses­sa. Kadun­var­sipysäköin­ti vaatisi katu­jen levit­tämistä eli tont­tien pienen­tämistä, eli tuhan­sia asukkai­ta vähem­män. Menetet­tynä raken­nu­soikeutena maan­päälli­nen pysäköin­ti olisi vielä kalliimpaa.
    Kadun­varf­sil­la on kuitenkin paikko­ja tilapäiseen pysäköintiin.

    Ensin­näkään ei pidä paikkaansa että kadut voisi­vat olla kaikkial­la huo­mat­tavasti kapeampia ilman autopaikko­ja. Talo­ja ei useinkaan voi lait­taa vieri viereen, muuten tulee pimeää sisälle. Käytän­nössäkin sen näkee uusil­la alueil­la, talot eivät ole yhtään lähempänä vaan kadun­var­ret ovat täyn­nä tarpeet­to­mia ulokkei­ta. Väit­teesi on myös ris­tiri­itainen: jos ker­ran on mah­dol­lisu­us asioimispysäköin­ti­in, niin mik­sei sit­ten asukaspysäköin­ti­in? Ovatko ne asioivien autot jotenkin kapeampia? Jätkäsaares­ta: Kuin­ka paljon siel­lä tarvi­taan tilapäistä pysäköin­tiä? Luul­tavasti ei juuri lainkaan. Eihän siel­lä ole mitään palvelu­ja ulkop­uolisille. Tosi­asi­as­sa on ide­ologi­nen, ei taloudelli­nen päätös ajaa autot parkki­hallei­hin. Ja juuri tämä ide­olo­gia, eivät autot sinän­sä, nos­ta­vat tarpeet­tomasti asun­to­jen hin­to­ja. Osmo, sinä olet yksi syyl­li­sistä tähän jär­jet­tömyy­teen, joten fei­daa vähän paasaamista siitä, että autot nos­ta­vat asun­to­jen hin­to­ja. Argu­ment­tisi “kaik­ki autot ei mah­du kadulle” on myös outo. Laske vähän. Jos vaik­ka 70% autoista saadaan kadun var­teen ja 30% hal­li­in, niin onhan se huo­mat­tavasti halvem­paa kuin lait­taa 100% hal­li­in ja kadun­var­sille jotain orpo­ja paju­ja ja lumika­so­ja. Aina löy­tyy niitä, jot­ka hala­ja­vat autolle omaa pesää, no mak­sakoot siitä. Lopuille riit­tää katupaikka.

    1. Jos asukkaiden autot mah­tu­isi­vat edes aut­tavasti kaduille, pitäisi olla vinopy­säköin­ti molem­mil­la puo­lil­la. Se vioe tilaa ver­rat­tuna siihen, että on asioin­tipysäköin­ti toisel­la puolel­la. Lisäk­si se, että kadun­var­si­paikat annetaan asukkaiden viikon­lop­puisin tarvit­tavien auto­jen seisot­tamiseen tarkoit­taa sitä, että sat­un­naiseen pysäköin­ti­in ei jää tilaa.

Vastaa käyttäjälle AH Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.