Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (1/5): ajelehdimme umpikujaan.

Helsingis­sä tehti­in suuri liiken­nepoli­it­ti­nen kokon­ais­ratkaisu joskus vuo­den 1970 paikkeil­la, kun päätet­ti­in, ettei Smith-Polvisen viitoit­ta­mal­la tiel­lä halut­tu ede­tä. Sil­loin päätet­ti­in rajoit­taa työ­matkapysäköin­tiä Helsin­gin niemel­lä, päätet­ti­in säi­lyt­tää ratikat ja uusia kalus­to, rak­en­taa metro ja alet­ti­in vara­ta omia kaisto­ja bus­seille ja ratikoille. Tämän jäl­keen ei oikeas­t­aan ole päätet­ty mitään. Liiken­teestä on poli­it­tis­ten ryh­mien välil­lä huo­mat­tavia ide­ol­o­gisia erim­ielisyyk­siä eikä kom­pro­mis­se­ja ole kyet­ty tekemään. Tämä on huono jut­tu, sil­lä ohjaam­a­ton liiken­nepoli­ti­ik­ka on vai­h­toe­hdoista huonoimpia. Se johtaa huonoon tulok­seen oikeas­t­aan kaikkien tavoit­tei­den osalta. 

Kan­takaupun­gin asukasluku tulee nouse­maan läh­es sadal­la tuhan­nel­la asukkaal­la ja moni – esimerkik­si minä – halu­aisi sen nou­se­van vielä enem­män. Tätä ei kyetä hoita­maan ilman uusia liiken­nepoli­it­tisia ratkaisu­ja. Uhkana on sekä asum­isolo­suhtei­den heikken­e­m­i­nen liiken­teen hait­to­jen vuok­si ja saavutet­tavu­u­den heikken­e­m­i­nen ruuhkau­tu­misen vuok­si. Täl­löin kan­takaupun­ki muut­tuisi vähem­män houkut­tel­e­vak­si sekä asukkaiden että työ­paikko­jen silmis­sä. Täl­lainen kehi­tys on vältettävä.

Jot­ta kan­takaupun­ki olisi houkut­tel­e­va paik­ka asukkaille ja työ­paikoille, sitä pitää var­jel­la liiken­teen haitoil­ta samal­la, kun liikku­misen alueen sisäl­lä on olta­va help­poa, nopeaa ja miel­lyt­tävää. Sik­si liiken­teestä pitäisi hil­jak­seen sopia.

13 vastausta artikkeliin “Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (1/5): ajelehdimme umpikujaan.”

  1. Sopimus ja kaikkien yhteinen suun­nitel­ma olisi tosi­aan paras tie eteenpäin.

    Vihreät halu­a­vat kai lisää joukkoli­ikenne-/pyörä-/käve­lykeskus­taa, jos­sa autoilun roo­lia vähen­netään. Tätä mallia raken­net­taisi­in kai ydinkeskus­tas­ta alka­en ulospäin.

    Jos jokin autoilumyön­teisem­pi puolue halu­aa korostaa yksi­ty­isautoilun roo­lia, ydinkeskus­tan väkimäärän kas­vat­tamien ei ehkä ole enää järkevää, eikä mon­en muunkaan jo automi­tal­la täy­teen raken­netun alueen. Jos Helsin­ki halu­aisi kas­vaa kokoa, raken­net­taisi­in kai jäl­jel­lä ole­via lai­ta-aluei­ta, kaa­p­at­taisi­in lisää maa­ta naa­pureil­ta tai liitet­täisi­in kun­tia Helsinkiin.

    Kom­pro­mis­si olisi kai jonk­i­nasteinen tiivistämi­nen ja joukkoli­iken­teenkin huomioonot­ta­mi­nen. Ehkä jotain nyky­poli­ti­ikan kaltaista.

    Voisi myös ajatel­la kom­pro­mis­sia, jos­sa eri kaupungi­nosia käsitel­lään eri tavoin. Osa lähiöistä raken­net­taisi­in vihrei­den kaa­van mukaan, osa muiden ihantei­den mukaan (vihrei­den kaupungi­nosat oli­si­vat mielel­lään lähel­lä toisi­aan). Tämä olisi reilu malli siinä mielessä, että kansa saisi äänestää jaloil­laan ja lom­pakol­laan eri vai­h­toe­hto­jen puoles­ta, ja moni saisi toivei­den­sa mukaisen asuin­paikan, eikä tarvit­sisi tyy­tyä huonoi­hin kom­pro­mis­sei­hin. Ehkä pari kolme visio­ta riit­täisi. Puolueet voisi­vat ryh­mit­tyä halu­amien­sa visioiden tueksi.

    Ehkä jotkut poli­itikot halu­aisi­vat säästää myös palan per­in­teistä Helsinkiä. No jaa, ehkä ei. Kasvun mak­si­moimi­nen lie­nee tärkeää kaikille helsinkiläis­poli­itikoille. Tai ehkä keskus­ta säi­ly­isi parem­min kuin muut, kun sitä ei kukaan halu­aisi antaa muiden puoluei­den temmellyskentäksi.

  2. Kak­si kärki­asi­aa kan­takaupungis­sa ovat riit­tävät pysäköin­ti­ti­lat ja bussien saami­nen pois kan­takaupungista. Kadun­var­sien pysäköin­ti tarvi­taan palveluille, joten taval­la tai toisel­la on asun­to-osakey­htiöitä rohkaista­va tekemään paikko­ja asukkailleen. Suo­ravi­ivaisin ratkaisu on asukaspysäköin­ti­tun­nusten hinnankorotus.

    Bus­sit taas hait­taa­vat niin julk­istali­iken­net­tä (spåra), henkilöau­to­ja kuin kevyt­täli­iken­net­täkin. On kaikkien etu vähen­tää keskus­tan tarpeet­to­mia bus­sil­in­jo­ja. Jäl­jelle jäävät bus­sil­in­jat tulee suun­nitel­la lyhyik­si syötöik­si raideli­iken­teelle, kuten muual­la tehdään.

    Kol­mas tärkeä han­ke, jos­ta on vih­doin tehtävä päätös, on keskus­tatun­neli. Se aut­taa myös bussien ongel­maan, kos­ka län­si- ja itä-suun­nan kaukobusit voidaan ajat­taa suo­raan keskus­taan tun­nelin kaut­ta, jos kaukoli­iken­teen ter­mi­naali halu­taan jät­tää nykyiselle paikalleen.

  3. Helsin­gin liiken­teestä pitäisi jo sopia 

    Sovi­taan ihmeessä. Paljonko raken­netaan lisää sil­to­ja, mil­lon laite­taan baanalle autot, entäs keskustatunneli?

    Niin. Kun tässä san­o­taan että pitäisi sopia, tarkoite­taan että pitäisi sopia niin kuten allekir­joit­ta­ja haluaa. 

    Se ei ole sopimista, se ei ole keskustelua, se on sanelua.

  4. K. Uok­ka: Kun tässä san­o­taan että pitäisi sopia, tarkoite­taan että pitäisi sopia niin kuten allekir­joit­ta­ja haluaa. 

    En ymmär­rä mis­tä riv­ien välistä tuom­moista luet. Minä näen OSn tois­ta­van van­haa viisaut­ta: hyvän johta­jan tun­tee siitä että hän tekee päätök­siä. On melkein­pä yksi hailee mitä päätök­siä hän tekee, kun­han tekee!

    Siis aina parem­pi jos johta­ja tek­isi *hyviä* päätök­siä. Mut­ta kun mon­imutkaises­sa maail­mas­sa on paha nähdä mis­sä kaikkial­la kel­lo kilah­taa kun jostain narus­ta vetää, on tärkeää että tekee sen päätök­sen­teko­hetken tieto­jen val­os­sa parhaal­ta näyt­tävän valin­nan. Parem­pi niin kuin jäädä ikuis­es­ti aprikoimaan niinkuin tari­nan aasi kah­den heinäkasan välissä.

  5. K. Uok­ka: Sovi­taan ihmeessä. Paljonko raken­netaan lisää sil­to­ja, mil­lon laite­taan baanalle autot, entäs keskustatunneli?

    Baanan suh­teen mainit­takoon, että täl­lä het­kel­lä kyseisessä kohdas­sa on nimeno­maan varaus Keskus­tatun­nelille, eli tun­nelin valmis­tut­tua ne autot kyl­lä sinne Baanallekin ilmaantuvat.

    Mitä sil­toi­hin tulee, niin oliko se Hakaniemen sil­ta jon­ka remon­toin­nin kanssa on vetkutel­tu vuosikau­sia, kun ei ole ollut tiedos­sa tuleeko Keskus­tatun­nelia kor­vaa­maan kyseistä sil­taa vai ei?

  6. Kyl­lähän matkan var­rel­la on tehty ainakin kak­si pape­ria, jot­ka sisäl­löl­lis­es­ti pyrkivät suun­taa­maan kaupun­gin ja seudun liikennepolitiikkaa.

    Toinen tehti­in 90-luvun alus­sa kaupun­gin liiken­nekomitean voimin. hyö­ty oli ainakin se, että Bogo kään­si kelkkansa vapaan autonkäytön apostolina.

    Toinen oli tuoreem­pi seudulli­nen ja yhdessä liiken­ne­m­i­nis­ter­iön kanssa tehty esi­tys, joka temaat­tis­es­ti lähti joukkoli­iken­teen pain­oar­von nostamisesta.

    Molem­pia käsitelti­in ainakin kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta en muista, merkit­ti­inkö ne vain tiedoksi.

    1. Kir­jahyl­lyä siiv­ote­sani löysin tuon liiken­nekomitean mietinnön; olin­han siinä komite­as­sa minäkin. Muis­tan, kun Bogo seisoi jos­sain Sak­sas­sa käve­lykadul­la ja sanoi joutu­vansa myön­tämään, että on tässäkin puolensa.

  7. Kalle:
    Kadun­var­sien pysäköin­ti tarvi­taan palveluille

    Mitä palvelu­ja ajat­telit kadun­var­sille? Hieronta­palvelu­ja? Pesu­loi­ta, leipo­moi­ta, las­ten­hoitopalvelui­ta? Tämä kadun­var­ren parkkipaikko­jen “vapaut­ta­mi­nen muuhun toim­intaan” on kyl­lä yksi pro­pel­lipäisim­mistä ideoista, mitä kaupunkisu­un­nit­telun alal­la on esitet­ty. Tämän blo­gin pitäjäkin haaveilee kotikatun­sa rumien auto­jen kor­vaamis­es­ta kahviloil­la. Luot­sikadulle yksinään mah­tu­isi about 50–100 kahvi­lat­eras­sia. Siinä saadaan aika mon­ta espres­soa ryys­tää talvipakkases­sa että nämä saadaan kan­nat­taviksi. Herätkää päiväu­nil­tanne her­rat visionäärit.

  8. Osmo Soin­in­vaara:
    Luot­sikatu olisi käve­lykatu­na todel­la hieno.

    Eikä katu, jol­la käsit­tääk­seni ei ole kauheaa jatku­vaa liiken­nett­tä jo itsesään ole kävelykatu?
    Vaik­ka ei voikaan dal­lail­la mis­tään muus­ta välittämättä.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Luot­sikatu olisi käve­lykatu­na todel­la hieno.

    Laskepa kuin­ka mon­ta autoa kadul­lasi on parkissa. Ker­ro tämä 100.000€ ja saat käve­lyka­tusi hin­nan. Kun auto­ja ei saa enää pitää siel­lä mis­sä se on järkev­in­tä, ts. paikas­sa jol­la ei ole muu­ta käyt­töä, ts. kadun­var­res­sa, ne pitää viedä pysäköin­ti­laitok­si­in. Toki voit olla sitä mieltä, että autot ovat rumia, ja sik­si ne pitää saa­da pois kotikadul­tasi, mut­ta se ei ole talousti­eteelli­nen argu­ment­ti. Se on NIM­BY-argu­ment­ti. Kat­e­goris­es­ti yhä “järkevä” argu­ment­ti olisi vaa­tia Helsin­ki-Van­taan muut­tamista puis­tok­si sil­lä perus­teel­la että lentokoneet ovat rumia ja pitävät meteliä.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­ron sen autopaikan hin­nan 120 europpa/vuosi, kos­ka sen arvoiswek­si asukaspysäköin­ti on arvioitu.

    Halu­aisit siis ostaa 120 eurol­la viisi metriä käve­lykat­ua itselle­si? Sitäkö tarkoi­tat, että ruve­taan huu­tokaup­paa­maan katu­ti­laa? Näin­hän se aito kysyn­tä tes­tat­taisi­in. Veikkaan että vähälle jää muut huu­ta­jat kuin auton parkkeeraajat.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.