Keskiolut Alkoon?

Sama esi­tys kul­kee myös nimel­lä keski­olu­en lai­men­t­a­mi­nen. Ajatuk­se­na on tehdä kuten Ruot­sis­sa, sal­lia ruokakaupois­sa ja olutjuot­tolois­sa vain kakkoso­lut­ta, jon­ka mak­simi­alko­holip­i­toisu­us on 3,5 %. Jos halu­at­te tietää, miltä se mais­tuu, sekoit­takaa keski­o­lut­ta ja pil­sner­iä suh­teessa 2:3 ja mais­takaa. Aja­tus nousee esi­in taa­jaan ja eri­tyisen toden­näköis­es­ti, kun maas­sa on uusi perus­palve­lu­min­is­teri, kos­ka aina sil­loin virkamiehet päät­tävät yrit­tää suosikkikeinoaan.  Myös minä jouduin aikanaan päät­tämään, että en vie asi­aa eteenpäin.

Mik­si en asi­aa aikanaan esit­tänyt enkä esit­täisi nytkään? 

Alko­holi­hait­to­jen tuo­ma ongel­ma on sitä luokkaa, että näin järeää ja epä­su­osit­tua keinoa kan­nat­taisi käyt­tää, jos se toimisi. Min­ulle Ruotsin esimerk­ki osoit­taa, että se ei toimisi.

Suomes­sa juo­daan melkein pelkästään keski­o­lut­ta. Muu­tos on ollut huo­mat­ta­va 1960-luvul­ta, jol­loin juoti­in melkein pelkästään A‑olutta. Kun vain keski­o­lut­ta saa ruokakaupoista, maku on mukau­tunut siihen. Keski­olu­en myyn­nin kieltämi­nen ja vain folkölin sal­lim­i­nen ruokakaupois­sa johti Ruot­sis­sa keski­olu­en menekin rom­ah­tamiseen. Osa kulu­tuk­ses­ta siir­tyi folköli­in mut­ta yhtä suuri ellei suurem­pi osa vahvem­pi­in olut­merkkei­hin. Lop­putu­los oli suun­nilleen olu­en keskimääräisen vahvu­u­den pysymi­nen ennal­laan. Jos kansalais­ten on ostet­ta­va keski­o­lut Alkos­ta, he var­maankin osta­vat saman tien alko­holip­i­toisem­pia olui­ta. Tämän voi päätel­lä siitä, mitä ihmiset rah­taa­vat Tal­li­nas­ta laivoilla.

Ei siis kannata.

Yrit­täisin hin­ta-aset­ta. Meil­lä ei enää ole viral­lis­es­ti kol­mos- ja nelosverolu­okan olui­ta, vaan olu­en vero riip­puu suo­raan sen alko­holip­i­toisu­ud­es­ta. Niin­pä 3,5 pros­entin olut­ta verotet­taisi­in vähem­män kuin keski­o­lut­ta, jos joku sitä valmis­taisi. Veron suhde on 3,5/4,7 suh­teessa vahvim­paan keski­olueen. Pil­sner­is­sä (2,8%) taas ei ole alko­ho­liv­eroa lainkaan. Vero­por­ras­tus ei riitä tekemään kakkosolues­ta suosit­tua. Pyy­de­tään EU:lta lupa pro­gres­si­iviseen olutveroon niin, että vero olisi

verokan­ta x (tilavu­us­pros­ent­ti – 2,8 %)

Täl­löin folkölin alko­ho­liv­ero olisi alle puo­let keski­olu­en verosta.

(EU määräsi Suomen alko­ho­liv­eron perus­tu­maan alko­holin määrään eikä juo­man hin­taan, kos­ka suo­ma­laiset eivät pystyneet selit­tämään, miten sham­pan­jas­sa ole­va alko­holi on tuhoisam­paa kuin Alge­ri­alaises­sa punavi­inis­sä ole­va. Vero on kuitenkin oluelle, viineille, väkeville viineille ja tis­la­tu­ille alko­holi­juomille kullekin erisuuruinen.)

101 vastausta artikkeliin “Keskiolut Alkoon?”

  1. Olen samaa mieltä siitä, että keski­olu­en viem­i­nen takaisin Alkoon ei aut­taisi mitään. Sen sijaan en usko, että veroil­la kikkailu paljon aut­taa itse ykkö­songel­man eli alko­holin liikakäytön kanssa. Alko­ho­lia oste­taan tarvit­ta­va määrä eikä hin­ta oikeas­t­aan koskaan ole tarpeek­si korkea estämään hait­tavaiku­tuk­sia. Ain­oa keino vähen­tää alko­holi­hait­to­ja on vaikut­taa asen­teisi­in ja vähen­tää alko­holin liikakäyttöä.

  2. “Niin­pä 3,5 pros­entin olut­ta verotet­taisi­in vähem­män kuin keski­o­lut­ta, jos joku sitä valmistaisi. ”

    Osmo ei tai­da paljoa kitail­la olui­ta? Nimit­täin onha meil­lä 3,5%:in Sven tuu­va ja Sini­nen (jota saa myös kolmosena).

    Joisin mielel­läni kakkoso­lut­ta, mut­ta ainakin lähim­mässä isos­sa mar­ketis­sa 2‑olut mak­soi jopa enem­män kuin Nokian pan­i­mon maan­mainio kel­lar­i­o­lut. Kakkosolu­en maulla ei ole kyl­lä varaa yrit­tä kiskoa pre­mi­um-olu­en hin­taa joten ei käy kaupaksi.
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288533334741.html

    (en kyl­lä lupaa että halvem­mal­lakaan hin­nal­la kävisi kaupaksi,mutta ei kukaan täysi­järkein osta kakkos­ta samaan tai kalli­im­paan hin­taan mitä mak­saa pien­pan­i­mon kol­mo­nen, puhu­mat­takaan bulkkioluista!)

  3. Pro­gres­si­ivi­nen alko­ho­liv­ero ja kaikkien olu­iden vapaut­ta­mi­nen ruokakaup­poi­hin olisi var­maankin ihan hyvä keino, jol­la voitaisi­in kan­nus­taa meitä maut­tomien kemi­ante­ol­lisu­u­den teho­tuot­tei­den kit­tamis­es­ta makua arvostavaan ja nautiskelu­un suun­tau­tu­vaan alkoholinkäyttökulttuuriin. 

    Nykyisel­lään tar­jon­ta on rajoitet­tu kuraveteen ja käyt­tökult­tuuri täten rajoit­tunut siihen mihin se tar­jol­la ole­va tuote sopii, eli humala­hakuiseen juomiseen.

    Nykyisel­lään ruokakaupoista puut­tuvat poikkeuk­set­ta parhaat oluet, kos­ka val­taosa olut­tyypeistä alkaa mais­tua hyvältä vas­ta yli 5% vahvuisina.

    Tutkailka­a­pa vaik­ka ratebeer.comin lis­tauk­sia ja etsikää alle 4.7% olui­ta parhaiden lis­toil­ta. Vähissä ovat.

  4. Osmo: “EU määräsi Suomen alko­ho­liv­eron perus­tu­maan alko­holin määrään eikä juo­man hintaan…”

    EU ei määrää vero­tuk­ses­ta, vero­tus on (ikävä kyl­lä) kansalli­nen kysymys.

    Alko­holin tuon­ti­ra­joituk­siss­sa Suo­mi viivyt­teli siir­tymäa­jan viimeiseen min­u­ut­ti­in ja vapaut­ti sit­ten yhdel­lä rysäyk­sel­lä — alko­holin vapaa liikkuminen 😉
    Ja Suomea edusti neu­vot­teluis­sa val­tio­varain­min­is­ter­iö, jolle kaik­ki asi­at kuuluvatkin 😉

    Vero­tus­ta taas muutet­ti­in Viron liit­tyessä, että kil­pailue­tu ei muo­dos­tu­isi liian suureksi.

    Ja onhan se hienoa, että asi­aa nos­te­taan nyt esille, kun alko­holin kulu­tus on huolestut­tavasti laskenut, onko VVM taas taustalla?

    1. EU määräsi alko­ho­liv­eron rak­en­teesta ja määrää edelleen, mut­ta ei sen tasos­ta. Tämä juon­taa siihen, että Suo­mi halusi säi­lyt­tää Alkon monop­o­lin ja EU halusi kat­soa, ettei siinä samal­la syr­jitä joitain tuotteita.
      Huoli alko­holi­haitoista ei täl­lä ker­taa ole nous­sut VM:n tahol­ta, vaan asi­as­ta on tul­lut uut­ta tutkimusti­etoa. Esimerkik­si työkyvyt­tömyy­seläkkeistä selvbäs­ti­aiem­paa suurem­pi osa johtuu tosi­asi­as­sa alko­holista, vaik­ka diag­noosis­sa muu­ta väitetäänkin.

  5. PS: ja pil­sneri ei ole mitään mata­la-alko­holip­i­toista olut­ta, vaan sil­loisen Sak­san Pils­enin (nyky­isin Tsekin Plzen) mukaan nimen­sä saanut olut, lähin­nä lager-tyyppinen.

    1. Tiedän, että meil­lä käytretään pil­sner­in nimeä väärin. Se ei muuten ole myöskään alko­holi­ton vai­h­toe­hto, vaik­ka joku niin luulee. Kak­si pul­loa ykköl­so­lut­ta vas­taa pul­loa nelosolutta.

  6. Valmis­te­taan­han kakkoso­lut­ta: Olvi valmis­taa Sven Tuu­vaa ja taitaa Hart­wal­lkin valmis­taa kakkoso­lut­ta. Menek­ki ei vain ole kaksinen.

  7. Olen samaa mieltä kir­joit­ta­jan kanssa.
    Tuo pelleily ei enään toimi.

    Itse asi­as­sa val­tion pitäisi ensim­mäisenä päät­tää halu­aako se ratkaista alko­ho­lion­gel­maa vai kerätä vero­ja. Viime aikoina johtoa­ja­tus on ollut vero­jen keräämi­nen. Pahin virhe aikoinaan veron rysäyt­tämi­nen alas, kun pelät­ti­in myyn­nin karkaa­van. Se on johtanut luikuisi­in kuolemi­in ja ter­veysta­son lasku­un, joka näkyy tilastoissa.

    Käteväähän olisi nytkin siirtää olut Alkoon niin val­tio saisi kaup­pi­ankin osu­u­den itselleen. Kulut meni­sivät sit­ten SOTE:n kaut­ta kun­tien piikkiin.
    Tätähän uutukainen min­is­ter­imme on virkeänä uute­na ajatuk­se­na esittänytkin.…

    Oikeasti maas­sa on iso alko­ho­lion­gel­ma joka ei ole geeneis­sä vaik­ka joku jopa EU-neu­vot­teluis­sa niin väitti. 

    Jos vielä kuulen väit­teen, olen sen jäl­keen Ruotsalainen. 

    Oikeasti muu­tos tulee muut­ta­mal­la juomisen kult­tuuria. Siihen tarvit­taisin selkeät han­kkeet. Val­jaste­taan siihen sekä ter­vey­den­huol­lon asiantun­te­mus että mairkki­noinin asiantun­te­mus ja luo­daan selvä toimintasuunnitelma.
    Tehdään juop­umuk­ses­ta hävet­tää kuten on sivistyneis­sä mais­sa. Juo­da saa mut­ta ei tul­laa humalaan. Ihmisille selkeät viikko­ra­jat, jot­ka vas­taa­vat ilta-ate­ri­al­la per­heen kanssa otet­tu­ja nor­maalia ruoka­juo­maa, olut­ta tai viiniä. 

    Valitet­tavasti täm­möi­nen on hai­hat­telua. Valitet­tavasti mon­en pitää sairas­tua ja ennen aiko­jaan kuol­la. Ei ainakaan nykyis­es­tä min­is­ter­istä ole tämmöiseen.

  8. Kakkoso­lut­ta, siis vahvu­udell­taan 3,5 %, tehdään Suomes­sa ainakin yhdessä pan­i­mossa ja myy­dään melkoisen hyvin, tosin valmis­ta­ja (jääköön main­os­ta­mat­ta mikä) on tehnyt yksi­noikeussopimuk­sen S‑ryhmän kanssa, joten sitä ei saa kaik­ista ruokakaupoista. Hin­ta on tuon kil­pailun puut­teen vuok­si läh­es keski­olu­en tasol­la, monop­o­li siis huole­htii kat­teen niin valmis­ta­jalle kuin kaup­pi­aalle. Saunakal­jana vähin­täänkin keki­olu­en veroinen maultaankin.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Huoli alko­holi­haitoista ei täl­lä ker­taa ole nous­sut VM:n tahol­ta, vaan asi­as­ta on tul­lut uut­ta tutkimusti­etoa. Esimerkik­si työkyvyt­tömyy­seläkkeistä selvästi aiem­paa suurem­pi osa johtuu tosi­asi­as­sa alko­holista, vaik­ka diag­noosis­sa muu­ta väitetäänkin. 

    Kaiken­lais­ta­han sitä ‘väitetään’.
    Alko­holin tuon­ti­ra­joituk­set EU-maista pois­tu­i­v­at 1.1.2004 ja jo muu­ta­man päivän kulut­tua esitet­ti­in ‘tutkimusti­etoa’ alko­holi­sairauk­sien lisään­tymis­es­tä tämän vuok­si, vaik­ka esim. mak­sakir­roosin kehit­tymi­nen vaatii noin 20 vuotta.
    Ilmeis­es­ti samat vei­jar­it ovat taas asial­la, poti­las­ta tutki­mat­ta, tietysti.

    Alko­holin kulu­tushan ei ole Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti eri­tyisen korkeal­la tasol­la, vaik­ka muu­ta ‘väitetään’ — ja viimeisimpi­en tilas­to­jen myötä sijoi­tus vielä putoaa.

  10. (EU määräsi Suomen alko­ho­liv­eron perus­tu­maan alko­holin määrään eikä juo­man hin­taan, kos­ka suo­ma­laiset eivät pystyneet selit­tämään, miten sham­pan­jas­sa ole­va alko­holi on tuhoisam­paa kuin Alge­ri­alaises­sa punavi­inis­sä ole­va. Vero on kuitenkin oluelle, viineille, väkeville viineille ja tis­la­tu­ille alko­holi­juomille kullekin erisuuruinen.) 

    Voisiko EU käyt­tää määräys­val­taa vähän autovero­tuk­seenkin? Vai onko ole­mas­sa jotain todis­tei­ta siitä, että mer­sun tai maser­atin CO2-päästöt ovat jotenkin haitallisem­pia kuin jonkun kian tai dacian?

  11. Aika pieni osa ihmi­sistä on ongel­ma­juo­jia. Luulisi 50 vuot­ta ‘Mik­si Jeppe juo?’-tutkimusta löytäneen parem­piakin ideoita kuin kieltolain.

    Viinan hin­ta suh­teessa halvem­pi kuin viinien ja mieto­jen, mikä ohjaa vähän has­su­un suun­taan suurem­paa ja köy­hempi­en kulu­tus­ta. Samaan aikaan Alkon verkos­ton parane­m­i­nen on tehnyt kansan­per­in­teek­si piemän pul­lon han­kkimisen ja kotikeit­tämisen, mikä on hyvä asia.

    Todel­li­nen keskustelu lie­nee min­si­etrin kiel­tolin­jan ja kau­pan halun saa­da neloso­lut ja viinit ruokakaup­poi­hin. Tosin tämä keskustelu naamioidaan kansan­ter­vey­teen ja tyyöpaikkoihin.

    Alkon monop­o­lia perustel­laan, että se ainakin pitää hai­tat pienem­pänä kuin muut mallit. Toimi­iko se nykyisin?
    Kohtu­ut­ta toiv­otaan, niin kiel­to­lais­sa, vero­tuk­ses­sa kuin myyn­nis­sä — ja myös käytössä.

    Jos vaik­ka olu­en myyn­ti alka­isi klo 10 aamul­la ja lop­puisi klo 20? tapah­tuuko mitään? Voisko sitä kokeil­la jossain?

  12. Raimo K:
    PS: ja pil­sneri ei ole mitään mata­la-alko­holip­i­toista olut­ta, vaan sil­loisen Sak­san Pils­enin (nyky­isin Tsekin Plzen) mukaan nimen­sä saanut olut, lähin­nä lager-tyyppinen.

    Triv­i­akysymys: Eikös Plzen ollut tuol­loin Itä­val­ta-Unkaria? Tietääkö pyöräilijä-Osmo?

    PS. Minäkin pidän pil­sner­istä, Plzenin tehtail­lakin on tul­lut käytyä.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedän, että meil­lä käytretään pil­sner­in nimeä väärin. Se ei muuten ole myöskään alko­holi­ton vai­h­toe­hto, vaik­ka joku niin luulee. Kak­si pul­loa ykköl­so­lut­ta vas­taa pul­loa nelosolutta.

    Ja tämän tiesivät pojat sil­loin, kun minä olin armei­jas­sa ja sotkus­sa oli ykkö­so­lu­tau­tomaat­ti. Sääli, että (Tar­ja Halosen toiveesta muis­taak­seni) tuo ilto­jen ilo pois­tet­ti­in sotapoikiemme ulottuvilta.

  14. Alko­ho­lil­liset ja alko­holit­tomat juo­mat ovat osa kuli­naarista kult­tuuria, jon­ka paris­sa koete­tut elämyk­set ovat rin­nasteiset muille taide­muodoille. Kansakun­tamme sivistysastet­ta kuvaa, että min­is­ter­i­ta­sol­lakin keskustelu pyörii esteet­tis­ten arvo­jen sijaan lähin­nä alko­holin ongel­makäytön ja vero­tuot­to­jen ympäril­lä. Alkeel­lista ja moukkamaista.

  15. Osmo Soin­in­vaara: Esimerkik­si työkyvyt­tömyy­seläkkeistä selvästi aiem­paa suurem­pi osa johtuu tosi­asi­as­sa alko­holista, vaik­ka diag­noosis­sa muu­ta väitetäänkin.

    Asi­aa tarkem­min tun­tem­at­ta minus­ta näyt­täisi että varsi­nainen ongel­ma on jo ratken­nut ja parhail­laan itseään juo hengiltä oma sukupol­veni ja sitä van­hem­mat jot­ka ovat vielä eläneet kum­mallises­sa alko­holinkäyt­töä mys­ti­fioivas­sa kult­tuuris­sa jota viralli­nen “alko­ho­li­val­is­tus” tehokkaasti ruok­ki jon­nekin 80-luvulle asti. 

    Luon­nol­lista pois­tu­maa odotel­lessa voidaan toki kerätä lisää hait­tavero­ja, mut­ta kun tilanne on jo se että alko­holi­ton olut ja keskari ovat samoissa hin­nois­sa, en odot­taisi tältä keinol­ta kokon­aisku­lu­tuk­sen suh­teen liikoja.

    Lat­ti­ata­sol­ta olen kuul­lut että sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den jalka­ut­ta­mi­nen fyy­sis­es­ti ter­veyskeskustiloi­hin on toimin­ut hyvin sil­loin kun henkilön ongel­mat ovat jos­sain ter­vey­del­lis­ten kremp­po­jen ja elämän­hallinnan väli­maas­tossa, mut­ta val­is­tuskam­pan­joiden suolt­a­mi­nen työryh­mis­sä on tietysti paljon mukavampaa.

  16. Mitä enem­män hol­ho­taan “hyvän nimessä” sitä enem­män potk­i­taan epäter­vein tavoin aiso­jen yli. Kyl­lä se “mik­si Jeppe juo ” on huo­mat­tavasti ter­veem­pi kat­san­toko­h­ta kuin olut­pros­ent­tien fiilailu ja vero­jen kanssa kikkailu, Olen ollut jo vuosikau­sia sitä mieltä, että vapaute­taan kaiken­moi­set alko­holi­juo­mat vapaasti saataville ja bulkki­tuot­teet niistä vielä erit­täin edulliseen hin­taan. Osa yhdestä sukupolves­ta tod­näk juo itsen­sä hengiltä, mut­ta tulee yhteiskun­nalle näin tavoin kuitenkin halvem­mak­si, kuin mielenterveys‑, riippuvaisuus‑, tai jotain muu­ta-ongel­mais­ten lääk­it­sem­i­nen alko­holin­saan­nin hankaloittamisella.

  17. Minä kiristäisin myyn­ti­aiko­ja, sille­hän on jo luo­tu perus­ta. On valmi­it eteen vedet­tävät häk­it jne..

  18. Ihmette­len, mis­tä on kum­munnut aja­tus, että tänä päivänä olisi muka jotenkin help­poa ostaa alko­ho­lia alaikäisenä. Näin joku virkamies väit­ti IS:ssä tänään.

    1990-luvun alus­sa pystyi 15-vuo­ti­askin asioimaan Alkos­sa ja ruokakau­pas­sa ihan tuuripelil­lä. Joskus kysyt­ti­in papere­i­ta, joskus ei. Nyt 20 vuot­ta myöhem­min min­ul­ta kysytään huo­mat­tavasti use­am­min papere­i­ta kuin silloin.

    Helpom­paa teinien on ostaa kannabista kuin kaljaa.

    Hil­jaista on heinäku­us­sa, kun täl­laiselle annetaan pal­sta­ti­laa. Onnek­si Englan­nis­sa syn­tyi prinssi.

    1. Ruokakaupois­sa kysytään papere­i­ta hyvin herkästi, kos­ka osta­ja voi olla palkat­tu koeosta­ja. Jos alko­ho­lia myy alasikäiselle koeosta­jalle tai ei kysy papere­i­ta alle 30-vuo­ti­aal­ta, saa muikkarin, joi­ta ei ole varaa saa­da kovin mon­ta. Aina sil­loin täl­löin myymälä pan­naan viikok­si olu­en myyn­ti kieltoon.

  19. Poth1ue1: Voisiko EU käyt­tää määräys­val­taa vähän autovero­tuk­seenkin? Vai onko ole­mas­sa jotain todis­tei­ta siitä, että mer­sun tai maser­atin CO2-päästöt ovat jotenkin haitallisem­pia kuin jonkun kian tai dacian?

    Suomes­sa on ollut vuosikym­meniä käytössä mieli­hyvä- ja mukavu­usvero. Vero­jär­jeste­lyin on siis keinotekois­es­ti alen­net­tu kansalais­ten elin­ta­soa joskus huo­mat­tavastikin, että kansa on saatu näyt­tämään vähän köy­hem­mältä kuin ovatkaan.

    Kat­son että näiltä osin vel­tion­hallinto säätää pykäliään kansalaisia vas­taan, kun luulisi verovaroin kus­tan­net­ta­van organ­isaa­tion aja­van kansalais­ten asi­aa ja pyrk­isi nos­ta­maan elintasoa.

    Mitä alko­holipoli­ti­ikkaan tulee, niin kan­natan lämpimästi sään­te­lyn purkua niin auki­oloaiko­jen kuin myytävien pros­ent­tien suhteen. 

    Ja onhan huumei­den myyn­tikin kiel­let­ty mut­ta meil­lä on silti huumei­den käyt­täjiä, eli ei se rajoit­ta­mi­nen ja kieltämi­nen niitä ongelmia ja ongel­makäyt­täjiä poista.

  20. Sepi:
    Pro­gres­si­ivi­nen alko­ho­liv­ero ja kaikkien olu­iden vapaut­ta­mi­nen ruokakaup­poi­hin olisi var­maankin ihan hyvä keino, jol­la voitaisi­in kan­nus­taa meitä maut­tomien kemi­ante­ol­lisu­u­den teho­tuot­tei­den kit­tamis­es­ta makua arvostavaan ja nautiskelu­un suun­tau­tu­vaan alkoholinkäyttökulttuuriin.

    Tot­ta kai, mut­ta on ihan nau­ret­ta­va aja­tus väit­tää, etteikö tuo nos­taisi alko­holin kokon­aisku­lu­tus­ta ja samal­la myös alkoholihaittoja.

    Nykyisel­lään tar­jon­ta on rajoitet­tu kuraveteen ja käyt­tökult­tuuri täten rajoit­tunut siihen mihin se tar­jol­la ole­va tuote sopii, eli humala­hakuiseen juomiseen.

    Tämä taas menee ihan puh­taasti toiv­ioa­jat­telun puolelle. Alko­holin saatavu­u­den lisäämi­nen johtaa kulu­tuk­sen kasvu­un, kuten myös alko­holin hin­nan alen­t­a­mi­nen. Kulu­tuk­sen kasvu lisää alko­holin hait­to­ja. Lisäk­si tiede­tään, että val­i­tus ei toi­mi eli höpinät alko­ho­likult­tuurin muokkaamis­es­ta ylhäältäpäin anne­tu­in ohjein voi samantien unohtaa.

    Lisäk­si olut ja viina eroa­vat toi­sis­taan jos­sain määrin. Julk­isu­udessa esite­tyt täysin vas­takkaiset näke­myk­sen olu­en ja viinan haitallisu­ud­es­ta ovat oikeasti kum­matkin tot­ta. Viina aiheutaa ilmeis­es­ti suo­raan suurim­mat ongel­mat, alko­ho­likuolemat ja muut, mut­ta ihmiset kum­minkin alko­holisoitu­vat oluel­la. Sit­ten kun alko­holi on ongel­ma, ale­taan juo­maan enem­män viinaa kun se on halvem­paa eiäk kal­jal­la saa tarpee­ki hyvää kän­niä. Eli port­ti­teo­ria toimii ainakin alko­holin kohdalla…

    Nämä ovat fak­to­ja. Sen jäl­keen voidaankin kysyä että mitä sit­ten, mut­ta mielel­läni näk­isin, että pitäy­dyt­täisi­in fak­tois­sa eikä peruste­ta toivei­ta joulupukki­in. Tyyp­il­lis­es­ti vapaut­ta­jat unel­moi­vat että suo­ma­lainen juo­makult­turi muut­tuu taikaiskus­ta kun viinit tule­vat maitokaup­poi­hin ja ihan vas­taavasti kieltäjät unel­moi­vat että alkohliv­eron voi nos­taa kolminker­taisek­si ilman mitään sivuvaikutuksia.

  21. Taas näitä mätäku­un juttuja.

    Alko­holin kulu­tus riip­puu lyhyel­lä tähtäimel­lä huvi­tuk­si­in ja vapaa-aikaan käytet­tävis­sä ole­vista tuloista, jon­ka ansios­ta kulu­tus kasvoi 2000-luvun alun hyv­inä vuosina.

    Pidem­mäl­lä tähtäimel­lä vaikut­ta­vat ihmis­ten kulu­tus­pref­er­enssit. Tutkimusten mukaan nuoret ikälu­okat juo­vat ylipäätään edeltäviä vähem­män, ja varsinkin humala­hakuises­sa juomises­sa on tapah­tu­mas­sa selvä muutos.

    Kult­tuuriset muu­tok­set ovat hitai­ta ja vaiku­tus näkyy vas­ta ajan myötä. Toki palu­ul­la van­haan kiel­to­lakipoli­ti­ikkaan voita­neen posi­ti­ivi­nen kehi­tys vielä kääntää.

  22. Oikeis­tode­mari: Triv­i­akysymys: Eikös Plzen ollut tuol­loin Itä­val­ta-Unkaria? Tietääkö pyöräilijä-Osmo?

    PS. Minäkin pidän pil­sner­istä, Plzenin tehtail­lakin on tul­lut käytyä.

    Tot­ta. Böömiähän se. Ei oikein muisti pelaa…

  23. Poth1ue1: Voisiko EU käyt­tää määräys­val­taa vähän autovero­tuk­seenkin? Vai onko ole­mas­sa jotain todis­tei­ta siitä, että mer­sun tai maser­atin CO2-päästöt ovat jotenkin haitallisem­pia kuin jonkun kian tai dacian?

    Vähän on EU käyt­tänytkin: autoveroa ei saa enää per­iä ALVista, joten se on sisäl­lytet­ty autoveroon.

  24. Yksi vai­h­toe­hto voisi olla alko­holin arvon­lisäveron laskem­i­nen (eli alko­holi­juomien määrit­telem­i­nen elin­tarvikkeik­si) ja samanaikaises­ti tehtävä alko­holin valmis­teveron nos­t­a­mi­nen siten, että bulkkikal­jan ja kos­sun hin­ta pysy­isi jotakuinkin nykyisel­lä tasol­la tai hie­man nousisi.

    Täl­lä tavoiteltaisi­in seu­raavia etuja:

    1. Juo­makult­tuurin kehit­tymi­nen. Hinta/kännisuhteen ero­jen tasoit­tumi­nen tarkoit­taisi sitä, että laadukkaam­mat juo­mat halpeni­si­vat, ja juomi­nen siir­ty­isi puh­taasti humala­hakuis­es­ta enem­män nautintoaineeksi.

    2. Rav­in­to­la­juomisen lisään­tymi­nen. Kulu­tuk­sen siir­tymi­nen kodeista kapakoi­hin aut­taisi sekä juo­makult­tuurin kehi­tyk­sessä, että toisi juomisen tiukem­man sosi­aalisen kon­trol­lin piiri­in. Baarim­ikoil­la on myös jo lak­isääteinen velvol­lisu­us kon­trol­loi­da ylen­palt­tista päihtymistä.

    2.1 Posi­ti­ivi­nen työllisyysvaikutus!
    2.2 Alaikäis­ten juomisen vähen­tymi­nen, kun port­sari pitää pen­nut ulkona.

    Viine­jä en toisi ruokakaup­poi­hin, mut­ta avaisin kil­pailua mah­dol­lis­ta­mal­la alko­holi- ja tupakkakaup­po­jen luvan­varaisen perus­tamisen (joi­hin siis siirtäisin tupakat kaup­po­jen kas­soil­ta). Myöhem­min kun kannabis määritel­lään tupakkaan rin­nasteisek­si nautin­toaineek­si voitaisi­in sekin tuo­da näi­hin uusi­in “aikuis­ten karkkikauppoihin”.

  25. JTS:
    ‘snip’
    Viinan hin­ta suh­teessa halvem­pi kuin viinien ja mieto­jen, mikä ohjaa vähän has­su­un suun­taan suurem­paa ja köy­hempi­en kulutusta.
    ‘snip’

    Suh­teessa halvem­pi, tosiaan.
    Absolu­ut­tis­es­ti alko­holi on Suomes­sa EU-maid­en kallein­ta, vaik­ka päiviräsäset (ja nyt susan­nahuo­viset) muu­ta väittävät.
    Vai onko joku näh­nyt alko­ho­lia kär­rät­tävän Suomes­ta Viroon tai Ruot­si­in? Tai Venäjälle?

  26. Miika: Kansakun­tamme sivistysastet­ta kuvaa, että min­is­ter­i­ta­sol­lakin keskustelu pyörii esteet­tis­ten arvo­jen sijaan lähin­nä alko­holin ongel­makäytön ja vero­tuot­to­jen ympäril­lä. Alkeel­lista ja moukkamaista.

    Jos alko­holin ongel­makäytön rahal­lisia ja inhimil­lisiä kär­simyk­siä tarkastelee tarkem­min, tun­tuu moukka­maiselta lait­taa ne joidenkin kuli­naaris-esteet­tis­ten arvo­jen taakse.

    Tosin tähän väli­in löy­ty­isi kyl­lä hyviä kom­pro­mis­se­jakin. Asete­taan kullekin juo­ma­la­jille min­im­i­hin­ta. Sen jäl­keen kukaan jär­jis­sään ole­va ei mak­sa kolmeakymp­piä siitä halvim­mas­ta alge­ri­alais­es­ta punkus­ta tai kolmea euroa peruskeskarista. 

    Laatuhakuinen kulut­ta­mi­nen voi jopa hal­ven­tua nykyis­es­tä, humala­hakuinen kallis­tuu. Jos hin­taa ei voi käyt­tää ostokri­teer­inä, laadus­ta tulee ain­oa kri­teeri. Pan­i­mo­te­ol­lisu­u­denkaan ei tarvitse enää valit­taa hin­tak­il­pailu­un johtavas­ta mielikuvamainoskiellosta.

  27. Raimo K: Suh­teessa halvem­pi, tosiaan.
    Absolu­ut­tis­es­ti alko­holi on Suomes­sa EU-maid­en kallein­ta, vaik­ka päiviräsäset (ja nyt susan­nahuo­viset) muu­ta väittävät.
    Vai onko joku näh­nyt alko­ho­lia kär­rät­tävän Suomes­ta Viroon tai Ruot­si­in? Tai Venäjälle?

    Ruot­si­in ja Nor­jaan sitä on aikanaan kär­rät­tykin. Mikähän on tilanne nyt?

  28. teekkari: Baarim­ikoil­la on myös jo lak­isääteinen velvol­lisu­us kon­trol­loi­da ylen­palt­tista päihtymistä.

    Tämän huo­maakin siitä, että juot­toloista ei kän­nikalo­ja tapaa?

  29. Olisiko­han hyödyl­lisem­pää rajoitaaa kapakoiden auki­oloaikaa Englan­nin tapaan. Olisi töi­hin meno aamul­la helpompaa.

  30. KariS: Kakkoso­lut­ta, siis vahvu­udell­taan 3,5 %, tehdään Suomes­sa ainakin yhdessä pan­i­mossa ja myy­dään melkoisen hyvin, tosin valmis­ta­ja (jääköön main­os­ta­mat­ta mikä) on tehnyt yksi­noikeussopimuk­sen S‑ryhmän kanssa, joten sitä ei saa kaik­ista ruokakaupoista. Hin­ta on tuon kil­pailun puut­teen vuok­si läh­es keski­olu­en tasol­la, monop­o­li siis huole­htii kat­teen niin valmis­ta­jalle kuin kaup­pi­aalle. Saunakal­jana vähin­täänkin keki­olu­en veroinen maultaankin.

    Ahaa, tuo on siis syy kakkosolu­en huonoon tar­jon­taan. Turha pan­i­moiden valitel­la huonoa menekkiä.

    Ruot­sis­sa ja ennenkaikkea Sak­sas­sa ja Englan­nis­sa on hyvin kehit­tynyt “kakkosolut”-kulttuuri. On eri­laisia maku­ja, joista voi vali­ta eivätkä parhaat häviä kol­mosille. Jano­juom­i­na kol­mos­ta parem­pia. Väkevät oluet ovat sit­ten aivan toinen maailma.

    Pan­i­mo­te­ol­lisu­us on kan­sain­välistä, ja resep­tit ovat hel­posti siir­ret­täviä. Ehkä tuo­ta veroaset­ta kan­nat­taisi yrit­tää ja sit­ten joskus myöhem­min siirtää kol­mo­nen Alkoon.

  31. Osoit­taa jotain yhteiskun­nas­ta, kun olues­ta yleen­sä keskustel­laan sen alko­holipros­entin, eikä maun suh­teen. 🙁 Toimen­piteet aikajärjesteyksessä:
    — annetaan kenkää STM:n kelvot­tomile virkamiehille
    — pois­te­taan type­rä alko­ho­liv­ero maatalus­tuot­teil­ta (olut ja vii­ni) sekä
    — lopete­taan monopoli.

    Ongel­man ydin ei ole alko­holin kulu­tus eikä edes kokon­aisku­lu­tus, vaan sairaat asen­teet, jot­ka ohjaa­vat humala­hakuiseen juomiseen. Nuo STM:n virkamiehet ovat yksi syylli­nen tilanteeseen.

  32. Raimo K:
    Osmo: “EU määräsi Suomen alko­ho­liv­eron perus­tu­maan alko­holin määrään eikä juo­man hintaan…”

    EU ei määrää vero­tuk­ses­ta, vero­tus on (ikävä kyl­lä) kansalli­nen kysymys.

    Alko­holin tuon­ti­ra­joituk­siss­sa Suo­mi viivyt­teli siir­tymäa­jan viimeiseen min­u­ut­ti­in ja vapaut­ti sit­ten yhdel­lä rysäyk­sel­lä – alko­holin vapaa liikkuminen
    Ja Suomea edusti neu­vot­teluis­sa val­tio­varain­min­is­ter­iö, jolle kaik­ki asi­at kuuluvatkin 

    Vero­tus­ta taas muutet­ti­in Viron liit­tyessä, että kil­pailue­tu ei muo­dos­tu­isi liian suureksi.

    Ja onhan se hienoa, että asi­aa nos­te­taan nyt esille, kun alko­holin kulu­tus on huolestut­tavasti laskenut, onko VVM taas taustalla?

    Epäilen, että tärkein selit­tävä tek­i­jä tälle aloit­teelle on min­is­terin tuoreus. Uudel­la min­is­ter­il­lä on aina julk­isu­us­tarvet­ta, jot­tei aivan seinä­tapetik­si moitit­taisi. Jos varsi­naisia ajatuk­sia ja asioi­ta ei satu ole­maan, tämä keski­o­lut on aina taku­u­var­maa tavaraa, jol­la iltapäiväle­hdet saadaan kir­joit­ta­maan. Näin saadaan löy­tyä kak­si kär­pästä yhdel­lä iskul­la. Toimit­ta­ja saa sent­tin­sä sen­tat­tua ja uutisen­sa kir­joitet­tua. Min­is­teri saa nimen­sä lehteen. Luk­i­ja haukottelee.

  33. Viherinssi: Tämän huo­maakin siitä, että juot­toloista ei kän­nikalo­ja tapaa?

    En nyt väit­tänytkään että velvol­lisu­us toteu­tu­isi lain kir­jaimen mukaan, mut­ta lain­säädän­tö on jo ole­mas­sa. Ei sen toimeen­pane­misek­si tarvit­taisi kuin lisään­tynyt­tä valvon­taa: kyl­lä pienikin ris­ki myyn­tilupi­en menet­tämis­es­tä saisi baar­it tiuken­ta­maan lin­jaansa, ja jos samanaikaises­ti asi­akaskun­taa tulisi lisää en usko asian ole­van suuri ongel­ma ravintoloitsijoillekaan.

    Kuitenkin edelleen väitän, että kapakois­sa juomi­nen vähen­täisi kaa­tokän­näämistä, ihan jo hin­tansakin puolesta.

  34. EU määräsi Suomen alko­ho­liv­eron perus­tu­maan alko­holin määrään eikä juo­man hin­taan, kos­ka suo­ma­laiset eivät pystyneet selit­tämään, miten sham­pan­jas­sa ole­va alko­holi on tuhoisam­paa kuin Alge­ri­alaises­sa punavi­inis­sä oleva.

    Mut­ta onko asianti­la vielä edes näin? Eikös nytkin vero ole nimeno­maan pros­ent­te­ja kokon­aishin­nas­ta? Kor­jatkaa, jos olen väärässä.

    Itse kan­nat­taisin juuri vain alko­holi­in liit­tyvää veroa. Veden ja makuaineet voisi jät­tää verot­ta­mat­ta alko­ho­liv­erol­la. Eri alko­holipros­ent­te­ja voitaisi­in suosia, mut­ta on käsit­tämätön­tä, ettei alko­ho­likult­tuuria halu­ta kehit­tää. Sen sijaan suosi­taan humal­tumiseen sovel­tuvia halvimpia ja heikoimpia tuot­tei­ta eikä parem­min naut­timiseen sovel­tuvia laadukkaampia tuotteita.

  35. Mitä tulee alko­ho­likult­tuuri­in, pitäisiköhän aloit­taa lukioista ja yliopis­toista, joil­la taitaa olla vuo­sisa­tainen perinne kansakun­nan opiskel­e­van nuori­son koulut­tamis­es­ta kes­ki-iän alkoholisteiksi?

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Alkol­la on yksi sen suurimpia myymälöitä Kilpisjärvel­lä. Osta­jat tule­vat Norjasta.

    Maar­i­an­ham­i­nan Alkoon taas ei tule osta­jia mis­tään. Paikalliset käyvät laivoilla.

  37. Eivät ne juo­mata­vat ole sen ongel­mat­tomampia muuallakaan.Vaihtelua maid­en välil­lä toki on.

    Niistä ei vain puhuta, kos­ka mon­elle EU-maalle alko­ho­li­te­ol­lisu­us on merkit­tävä taloudellinne tekijä.

    Ongel­ma vain lakaistaan siis­tisti maton alle.

    Eri­tyisen suuria ongel­mat ovat Bal­ti­as­sa ja hei­jas­tuu Suomeenkin suu­ri­na viro­laisi­na rattijuoppomäärinä

    Tuos­ta voi lukea hie­man fak­taa kek­sutelun pohjaksi

    http://ec.europa.eu/health/alcohol/policy/index_fi.htm

  38. Osmo Soin­in­vaara: Jos alko­ho­lia myy alasikäiselle koeosta­jalle tai ei kysy papere­i­ta alle 30-vuo­ti­aal­ta, saa muikkarin, joi­ta ei ole varaa saa­da kovin monta.

    Tässä taas yksi kom­po­nent­ti perisuo­ma­lais­es­ta pelleilykoneis­tos­ta joka ajaa hyvin tehokkaasti ainakin min­ut lomille muualle Euroop­paan aina kun se on mahdollista.

    90-luvul­la näyt­ti het­ken että ankeut­tamis­es­tab­lis­ment­ti oli saanut tur­paansa riit­tävän perus­teel­lis­es­ti kun itses­tään­selvyytenä pidet­ty­jen ikävyyk­sien kuten Neu­vos­toli­iton, YLE-monop­o­lin, Berli­inin muurin ja kylmän sodan katoami­nen oli­vat avan­neet silmät sille tosi­asialle että yhteiskun­ta­sopimus on sanan­mukaises­ti sopimus eikä sanelua. Toisin kävi.

  39. Tiedän 100% tavan vähen­tää ongel­makäyt­täjien juomista. Alko­ho­lia saa myy­dä vain sel­l­aisille asi­akkaille, joil­la on siis­tit vaat­teet eivätkä ne haise viikon ryyppyputkelle.

    Mut­ta ilmeis­esi on jonkin­lainen ihmisoikeuskysymys, että rap­pioalko­holisti saa ostaa juo­mansa, kos­ka jatku­vasti pelleil­lään jol­lain ikära­jo­jen tarkalla kyt­täämisel­lä ja juomien pros­ent­tip­i­toisuuk­sista saivartamisella.

  40. Alko­holi EI ole yksi­ty­isa­s­ia, eikä yksilön vas­tuu toteudu.

    1. Alko­ho­lia oste­taan hyvin pitkälti yhteiskun­nan mak­samil­la tuil­la, kuten työt­tömyysko­r­vaus, opin­to­tu­ki ja eläkkeet

    2. Alko­holin aiheut­ta­mat ter­veyshai­tat jäävät läh­es sat­apros­ent­tis­es­ti yhteiskun­nan mak­set­tavak­si (luokkaa 2+ mil­jar­dia vuodessa)

    3. Alko­holin aiheut­ta­mat lieveilmiöt, kuten ilki­val­ta, väki­val­ta, poli­isin kus­tan­nuk­set jne jne tule­vat sat­apros­ent­tis­es­ti yhteiskun­nan­mak­set­tavak­si (luokkaa 1–2 mil­jar­dia vuodessa)

    4. Työssä käyvät alko­holis­tit tuot­ta­vat huonom­min, ovat enem­män sairaslo­ma­l­la, per­heet kär­sivät ja ovat ns. aikapom­me­ja. Tämäkin tulee lop­ul­ta yhteiskun­nan maksettavaksi.

    Suomen bud­jetin ali­jäämä on 8 mil­jar­dia euroa. Alko­holi mak­saa meille vuodessa 3–4 mil­jar­dia euroa, ehkä jopa 4–5 mil­jar­dia euroa.

    Puhu­mat­takaan sosi­aal­i­sista ongelmista ja tuho­tu­ista lapsuuksista.

    Onko tähän todel­lakin varaa?

    Kyl­lä siitä sään­nöstelystä pitää pystyä puhu­maan, kos­ka alko­holi ei todel­lakaan ole vain yksityisasia.

    Jos alko­holin seu­rauk­set meni­sivät 100 pros­ent­tis­es­ti yksilön mak­set­tavak­si ja yksilöl­lä olisi aina mak­su­varaa niin min­un puolestani myykää vaik­ka pir­tua ruokakaupoissa. 

    Mut­ta kun se ei mene niin vaan yhteiskun­ta mak­saa, kaiken.

  41. Eläkeläi­sistä juo alko­ho­lia noin 80 % ja jos hei­dän menois­taan vaik­ka 10 % menee alko­holi­in niin tuo sum­ma on luokkaa 2 mil­jar­dia euroa vuodessa.

    Tuon 2 mil­jar­dia mak­saa työssäkäyvät ihmiset.

    Se sum­ma on mil­jardilu­okkaa ja tämän päälle siis tule­vat vielä ne alko­holin hai­tat, jot­ka ovat luokkaa 3–4 mil­jar­dia euroa vuodessa.

    1500 euron brut­toeläk­keestä menee hel­posti tuo 10 % alko­holi­in. Keskieläke on luokkaa 1500e/kk.

    Pitää vielä ottaa huomioon se, että viinaa juo­mat­tomat van­huseläkeläiset ovat 10–15 vuo­den kulues­sa hyvin pitkälti hau­dan lev­os­sa. Sen jäl­keen eläkeläiset ovat melkein poikkeuk­set­ta työeläkeläisiä, joil­la on rahaa ja joil­la on suo­ma­lainen viinanjuontikulttuuri.

    Se tarkoit­taa, että nyky­menol­la alko­holin aiheut­ta­ma lasku yhteiskun­nalle tulee kas­va­maan voimakkaasti, kun puoli­toista miljoon­aa eläkeläistä tis­sut­telee päivien­sä kuluksi.

  42. anonyy­mi:
    Mitä tulee alko­ho­likult­tuuri­in, pitäisiköhän aloit­taa lukioista ja yliopis­toista, joil­la taitaa olla vuo­sisa­tainen perinne kansakun­nan opiskel­e­van nuori­son koulut­tamis­es­ta kes­ki-iän alkoholisteiksi?

    Mut­ta — has­sua kyl­lä — lukio­ta ja yliopis­toa käymät­tömäl­lä juo­mat­a­pa on paljon humala­hakuisem­pi ja ongel­makäyt­täjien osu­us suurempi.

    (Opiske­li­jakult­tuurin ter­ve­henkisyy­destä olen kyl­lä ihan samaa mieltä.)

  43. teekkari: En nyt väit­tänytkään että velvol­lisu­us toteu­tu­isi lain kir­jaimen mukaan, mut­ta lain­säädän­tö on jo ole­mas­sa. Ei sen toimeen­pane­misek­si tarvit­taisi kuin lisään­tynyt­tä valvon­taa: kyl­lä pienikin ris­ki myyn­tilupi­en menet­tämis­es­tä saisi baar­it tiuken­ta­maan lin­jaansa, ja jos samanaikaises­ti asi­akaskun­taa tulisi lisää en usko asian ole­van suuri ongel­ma ravintoloitsijoillekaan.

    Olen samaa mieltä siitä, että rav­in­to­laelämää saisi kui­v­at­tua siis­tim­mäk­si ihan vain valvon­nal­la. Monis­sa anniskelu­paikois­sa kuitenkin niin suuri osa kulu­tuk­ses­ta menee alko­holiri­ip­pu­vaisille ja muuten kän­nisille, että sen rajoit­ta­mi­nen vaikut­taisi erit­täin selvästi rav­in­toloiden toimintaedellytyksiin.

    En kovin paljon sitä sääli, kos­ka sairaaseen riip­pu­vu­u­teen perus­tu­vat bis­nikset ovat minus­ta epäeet­tisiä. Käytän­nössä kuitenkin kulu­tus siir­ty­isi enem­män kotiku­lu­tuk­seen, eivätkä ongel­mat lähde mihinkään. (= Minä voin nyt itse olla men­emät­tä kän­niääliöi­den seu­raan kapakkaan, joten ongel­makäytön siivoami­nen rav­it­se­mus­li­ikkeistä ei sinän­sä paran­na kenenkään tilannetta.)

    Kuitenkin edelleen väitän, että kapakois­sa juomi­nen vähen­täisi kaa­tokän­näämistä, ihan jo hin­tansakin puolesta.

    Tuos­ta olen samaa mieltä. Jos viinan vähit­täis­myyn­ti­hin­ta nousee kapakkahin­nan tasolle, juomi­nen vähe­nee ja pain­opiste siir­tyy kapakoi­hin. Kan­natet­ta­va ajatus.

  44. anonyy­mi:
    Mitä tulee alko­ho­likult­tuuri­in, pitäisiköhän aloit­taa lukioista ja yliopis­toista, joil­la taitaa olla vuo­sisa­tainen perinne kansakun­nan opiskel­e­van nuori­son koulut­tamis­es­ta kes­ki-iän alkoholisteiksi? 

    Human­istien kan­soit­tamis­sa sivisty­syliopis­tois­sa opiske­li­jakult­tuuri on jo muut­tumas­sa. Aine­jär­jestöiltä ja tutor­eil­ta on viime vuosi­na vaa­dit­tu, että fuk­sien tutus­tu­misil­lois­sa pitää olla muu­takin ohjel­maa kuin yhdessä ryyp­päämistä, eikä alko­holista kieltäy­tyviä saa sulkea sosi­aalisen toimin­nan ulkopuolelle.

    Ilmeis­es­ti teekkarei­den ja lääkik­sen juopot­telu­perinne on kuitenkin vielä voimis­saan. Ehkä näi­den alo­jen sisäisen yhteenku­u­lu­vu­u­den kannal­ta on tärkeää, että yhdessä nau­reskel­laan ulkop­uolelta tule­valle alko­ho­li­val­is­tuk­selle ja kult­tuurin kritisoimiselle.

  45. Määkin pyöräilen: Tiedän 100% tavan vähen­tää ongel­makäyt­täjien juomista. Alko­ho­lia saa myy­dä vain sel­l­aisille asi­akkaille, joil­la on siis­tit vaat­teet eivätkä ne haise viikon ryyppyputkelle.

    Tuos­ta siis­ti­vaat­teinen haju­ton henkilö saa muka­van jälleen­myyn­tibis­niksen. Rap­pioalkkar­it repivät sen viinansa vaik­ka kiv­en silmästä.

    Eivätkä kaik­ki ongel­makäyt­täjät suinkaan ole rap­pioalko­holis­te­ja. Riskikäyt­täjän tun­nist­a­mi­nen ilman läheisem­pää henkilöko­htaista tun­temista ja lääketi­eteel­listä arvio­ta voi olla hyvin vaikeaa.

    Kansan­talouden kannal­ta rap­pioalko­holis­teille voisi perus­taa leirin, jos­sa tar­jo­taan perus­s­a­pus­ka, kat­to pään päälle, peruster­vey­den­huolto, karaoke ja ilmaista pir­tua niin paljon kuin kukakin halu­aa ryypätä. Tämä vähen­täisi ulkop­uolisi­in vaikut­tavia lieveilmiöitä, eikä juuri lisäisi tap­pi­oi­ta, kos­ka rap­pioalko­holistin kuntou­tu­mi­nen työkun­toon on hyvin harvinaista.

    Suurin ongel­maryh­mä on niis­sä, joiden toim­intakykyä työssä ja vapaa-ajal­la sekä ter­veyt­tä alko­holi uhkaa. Vii­va kohtuukäytön ja ongel­makäytön välil­lä on varsin haas­ta­va vedet­tävä. Täysin nor­maalin oloinen ja vesi­selvä henkilö voi silti olla riski­ra­jal­la, eikä Alkon tai Siwan myyjä sitä ilman kristal­li­pal­loa voi tietää.

  46. Tapio:
    Olisiko­han hyödyl­lisem­pää rajoitaaa kapakoiden auki­oloaikaa Englan­nin tapaan. Olisi töi­hin meno aamul­la helpompaa.

    Englan­nista ei oikein ole mallik­si alko­ho­lia­siois­sa. Juomi­nen on yhtä humala­hakuista kuin Suomes­sakin. Takavu­osi­na pubit menivät kiin­ni klo 23, asi­akkaat huitaisi­vat viimeisen tuopin var­tis­sa ja läh­tivät sit­ten kaduille rähisemään. Laki muut­tui 2005 ja nykysys­tee­mi on samankaltainen kuin Suomes­sakin: auki­oloa­jat riip­pu­vat luvista. Suuri osa pubeista on auki ainakin puoleen yöhön, viikon­lop­puisin pidem­pään. Muut­tuneen lupakäytän­nön vaiku­tus­ta suun­taan tai toiseen ei ole pystyt­ty näyttämään.

    Kaik­ki halu­a­vat että ongel­makäyt­töä olisi vähem­män. Rajoituk­set eivät vain mitenkään automaat­tis­es­ti tuo­ta sel­l­aisia tulok­sia kuin halu­amme. 1920-luvul­la kokeilti­in jopa täyskiel­toa. Hai­tat lisääntyivät.

  47. Nuorem­pana tuoli juo­tua itsen­sä humalaan melko usein. Itseasi­as­sa Suomen alko­holipoli­ti­ik­ka myös kan­nusti siihen:

    Kos­ka tiedos­sa oli, että alko­ho­lia ei saa kau­pas­ta lisää enää klo 21 jäl­keen, sitä varat­ti­in iltaa varten “tarpeek­si”. Tämän lisäk­si, kos­ka rav­in­toilois­sa hin­nat oli­vat koululaiselle/opiskelijalle niin korkei­ta, vedet­ti­in kun­non poh­jat ennen rav­in­to­laan menoa… Juo­ma oli aina keppanaa/leijonaviinaa, kos­ka kaik­ki muu oli liian kallista. Yritä nyt siinä tutus­tua oluisiin/olutkulttuuriin opiske­li­jabud­jetil­la, kun laatuo­lut mak­saa hel­posti 5e/pullo.

    Nyt hoidan alko­holi­ni (laatuoluet/viinit, en siis mitään lavakaljaa/viruvalgeta) ulko­mail­ta, kos­ka Suomen nau­ret­ta­va alko­holipoli­ti­ikka/-keskustelu kan­nus­taa min­ua siihen.

  48. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Eläkeläi­sistä juo alko­ho­lia noin 80 % ja jos hei­dän menois­taan vaik­ka 10 % menee alkoholiin 

    Se 80% eläkeläisitä joka ei ole abso­lutis­te­ja tai läh­es sel­l­aisia (voinee pitää paikkansa, vaik­ka lähde­tä ei esitet­tykään) ei kyl­lä keskimäärin käytä viinaan 10% eläkkeestään.

  49. Alko­holin suurkäyt­täjistä on THL mukaan 85 % töissä.

    Tuo tyyp­pi­o­le­tus pult­sarista , joka juo sos­sur­a­ho­jaan on toel­la harhainen.

    Tössäkäyväl­lä on ahaa, mut­ta sos­sun luukul­ta elävältä jää viinaan+muuhun n 300 euroa .Sil­lä toki saa n 25–30 pul­loa kos­sua eli pul­lon päivässä, mut­ta siloin ei syödä.

    Vain työssäkäyvä voi olla todel­li­nen suurku­lut­ta­ja kuten THL tutkimuskin osoittaa.

    Siihen viit­taa myös THL käyt­täjä luok­i­tusten tuloskain : Vain n 35 % on rait­ti­ita tai kohtuukäyttäjiä.

    Ja näin siitä huoli­mat­ta, että THL käyt­tämät kri­teer­it ovat varsin väljät , n 40 % korkeam­mat kuin EU/USA:n käyttämät

  50. anonyy­mi: Mut­ta onko asianti­la vielä edes näin? Eikös nytkin vero ole nimeno­maan pros­ent­te­ja kokon­aishin­nas­ta? Kor­jatkaa, jos olen väärässä.
    ‘snip’

    Kor­jataan: alko­ho­liv­ero on eurosent­tiä sent­til­i­tral­ta alko­ho­lia, määrä on eri juo­maryh­mis­sä erisuuruinen.

  51. Liian van­ha:
    Eivät ne juo­mata­vat ole sen ongelmattomampiamuuallakaan.Vaihtelua maid­en välil­lä toki on… 

    Eivät ongel­mat­to­mia, mut­ta ongel­mat van­hois­sa viin­i­mais­sa ovat täysin eri tyyp­pisiä kuin humala­hakuises­sa Suomes­sa. Suomi­han kuu­lui olut tai tarkem­min sanoen sah­tivyöhyk­keeseen, kunnes Ruotsin kuningas huo­masi palovi­inan ole­van helpom­min verotet­tavaa kuin sahdin. 😀 Olemme valitet­tavasti sil­lä tiellä. 🙁

    Helpom­pi saatavu­us ja alhaisem­pi hin­ta aiheut­taa hyvin pienelle pros­en­tille ihmi­sistä ongelmia. Toisaal­ta sosi­aa­likus­tan­nuk­set pienenevät hei­dän osaltaan, kos­ka on halvem­pi ryypätä itsen­sä hengiltä. Tokin pitää ottaa huomioon laskelmissa.

    Min­ul­la vain ei riitä ymmär­rystä, mik­si pääosan ihmi­sistä pitää kär­siä pienen vähem­mistön takia? Jos joku halu­aa doka­ta itsen­sä hengiltä, se hänelle suo­takoon. Kus­tan­nusten takia tehköön sen halvem­mal­la viinalla. 😉

    Vain jokin radikaali ratkaisu aut­taa. Kiel­to­lakia kokeilti­in jo, eikä se toiminut.

  52. Viherinssi:
    ‘snip’
    Tuos­ta olen samaa mieltä. Jos viinan vähit­täis­myyn­ti­hin­ta nousee kapakkahin­nan tasolle, juomi­nen vähe­nee ja pain­opiste siir­tyy kapakoi­hin. Kan­natet­ta­va ajatus. 

    Sitä kan­nat­taa koko rav­in­to­labisnes — mut­ta aja­tus, että rav­in­to­lat saisi­vat ostaa halvem­paa alko­ho­lia on tyr­mät­ty mon­een kertaan.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruokakaupois­sa kysytään papere­i­ta hyvin herkästi, kos­ka osta­ja voi olla palkat­tu koeosta­ja. Jos alko­ho­lia myy alasikäiselle koeosta­jalle tai ei kysy papere­i­ta alle 30-vuo­ti­aal­ta, saa muikkarin, joi­ta ei ole varaa saa­da kovin mon­ta. Aina sil­loin täl­löin myymälä pan­naan viikok­si olu­en myyn­ti kieltoon.

    Ihan mie­lenki­in­nos­ta kysyn, että mihin lainko­htaan tai muuhun säädök­seen perus­tuu alaikäis­ten koeosta­jien käyt­tö? Ymmärtääk­seni alko­holin myymi­nen alaikäiselle on kiel­let­ty kat­e­goris­es­ti. Myös STM:n virkami­esten on viras­saan tarkoin nou­datet­ta­va lakia, vai miten se nyt meni. Lisäk­si rikok­seen yllyt­tämi­nen on sekin kielletty.

    1. Koeosta­jat eivät ole alaikäisiä vaan juuri ja juuri yli 18-vuo­ti­ai­ta. Alaikäisille myymis­es­tä jää kiin­ni, kun alaikäi­nen jää kiin­ni alko­holin hallussapidosta.

  54. Alko­holi on osalle ongelma.
    Se on tot­ta. Heille se on elämän suurin ongel­ma. Olen sen itse lap­su­udessa kokenut. Mikä siihen auttaisi?
    Huumeet ovat kiel­let­tyjä. Onko käyt­tö lop­punut tai vähen­tyt? Lisään­tyy. Ei kiel­lot siis auta.
    Tämä on sikäli kivaa ja mukavaa, että se todis­taa kansalaisy­hteiskun­nan toimi­van, vaik­ka val­tio hol­hoaa kaikessa. Sama pätee alko­holi­in. Fik­su nuoriso on päät­tänyt käyt­tää vähem­män. Ei se riipu min­is­tereistä tai val­tios­ta. Tämä on hyvää kehitystä.
    Suo­mi on kään­nepis­teessä. Vas­tuu ja vapaus. Tai rom­ah­duk­sen jäl­keen pelkkä vapaus.

  55. Olen­pa todel­li­nen tis­sut­teli­ja. Ilta ei sujunut ilman yhtä A‑olutta, ostet­tu Viros­ta. Ei vähäi­nen määrä. Vuodessa se tekee 6,2 litraa absolu­ut­tista alkoholia.

  56. Schrödin­gerin Kissa: Human­istien kan­soit­tamis­sa sivisty­syliopis­tois­sa opiske­li­jakult­tuuri on jo muut­tumas­sa. Aine­jär­jestöiltä ja tutor­eil­ta on viime vuosi­na vaa­dit­tu, että fuk­sien tutus­tu­misil­lois­sa pitää olla muu­takin ohjel­maa kuin yhdessä ryyp­päämistä, eikä alko­holista kieltäy­tyviä saa sulkea sosi­aalisen toimin­nan ulkopuolelle.

    Ilmeis­es­ti teekkarei­den ja lääkik­sen juopot­telu­perinne on kuitenkin vielä voimis­saan. Ehkä näi­den alo­jen sisäisen yhteenku­u­lu­vu­u­den kannal­ta on tärkeää, että yhdessä nau­reskel­laan ulkop­uolelta tule­valle alko­ho­li­val­is­tuk­selle ja kult­tuurin kritisoimiselle. 

    Human­istien yhteenku­u­lu­vu­u­den tun­teelle lie­nee taas oleel­lista ylpeil­lä kek­si­ty­il­lä ansioil­la suh­teessa teekkarei­hin, vaik­ka ne hölmöt haalar­itkin on pitänyt heiltä kopioida.

    Pääaineeni on human­isti­nen, enkä ole näh­nyt mitään merkke­jä kuvaa­mas­tasi kehi­tyk­ses­tä. Viinan kit­taus­ta voisi kuva­ta rit­u­aali­no­maisek­si, ja vai­h­to-opiske­li­jat ne vas­ta ovatkin aivan ihmeis­sään päi­hdekult­tuurimme edessä.

    Opiske­li­joiden hyv­in­voin­ti­tutkimuk­set ker­to­vat sosi­aalis­es­ta paineesta run­saaseen alko­holinkäyt­töön, mut­ta myös suo­ranais­es­ta yksinäisyy­sepi­demi­as­ta. Onnek­si opiske­len syn­nyinkaupungis­sani, eikä min­un ole tarvin­nut vier­aas­sa kaupungis­sa rak­en­taa kokon­aan uut­ta kaveripi­ir­iä opiske­li­joiden joukosta.

  57. Keskustelun seu­raa­va vai­he on Kaler­vo Kum­molan ja kaikkien liikun­ta­jär­jestö­jen lausun­to alko­holi­main­on­nan vält­tämät­tömyy­destä urheilun rahoituksessa. 

    Jääkiekko on väline markki­noi­da nuo­rille humala­hakuista kän­näämistä. Tupakka­te­ol­lisu­us ei myöskään sat­tumal­ta tai urheilumyön­teisyy­den vuok­si näkynyt juuri urheilu­la­jeis­sa spon­so­ri­na. No, ehkä kiekko on niin tyl­sää, ettei sitä selv­in­päin kukaan katso. 

    Suo­ma­laisen main­on­nan perinne on has­sun hauskaa juopottelua.

  58. Ris­to: Se 80% eläkeläisitä joka ei ole abso­lutis­te­ja tai läh­es sel­l­aisia (voinee pitää paikkansa, vaik­ka lähde­tä ei esitet­tykään) ei kyl­lä keskimäärin käytä viinaan 10% eläkkeestään.

    Keskieläke on 1500 euroa mii­nus verot. Eli 10 % on 150 mii­nus vero­jen osu­us. Pelkästään yksi kori olut­ta viikos­sa tekee jo reilun sata euroa.

    Jos 80 % eläkeläi­sistä käyt­tää viikos­sa alko­holi­in 20 euroa, niin se tekee vuodessa reilun mil­jar­di euroa.

    20 euroa on joko 24 kpl 0,33 litran olut­tölkke­jä, muu­ta­ma iso pint­ti, muu­ta­ma lon­kero tai muu­ta­ma siideri.

    Se 150 euroa kuukaudessa alko­holi­in menee oikeasti todel­la helposti.

  59. Liian van­ha: Vain työssäkäyvä voi olla todel­li­nen suurku­lut­ta­ja kuten THL tutkimuskin osoittaa. 

    Höpö höpö. Liian van­ha sekoilee taas tilas­to­jen kanssa. Ihan tavalli­nen työeläke riit­tää ryyp­päämiseen parem­min kuin hyvin, kun­han muut kulut ovat pienet ja ranto­jen miehillä on omat tapansa han­kkia alkoholia.

  60. ‘1500 euron brut­toeläk­keestä menee hel­posti tuo 10 % alko­holi­in.’ (Lau­ri Kumpulainen)
    Omat rahansa saa pistää mihin lystää.

  61. Sylt­ty: Höpö höpö. Liian van­ha sekoilee taas tilas­to­jen kanssa. Ihan tavalli­nen työeläke riit­tää ryyp­päämiseen parem­min kuin hyvin, kun­han muut kulut ovat pienet ja ranto­jen miehillä on omat tapansa han­kkia alkoholia.

    Var­maan riit­tääkin, mut­ta THL mukaan suur­ryyp­pääjistä 85 % on työssäkäyviä.

    Eläkeläisi­in , sos­sun luukul­ta elävi­in , työt­tömi­in etec jää vähän ihmisiä

    1. Liian Van­ha on kyl­lä taita­va käyt­tämään tilas­toluku­ja väärin.

      THL:n mukaan suurku­lut­ta­jista on 85 % on töis­sä eivätkä raa­juopot siis ole työelämästä pois potkit­tu­ja hylkiöitä.’
      THL:n määritelmä suurku­lut­ta­jalle on 25 annos­ta viikos­sa miehel­lä ja 15 annos­ta naiselle. Litroina vuodessa nuuo tekevät vähän alle 20 ja 12 litraa, eli keskimäärin 16 litraa vuodessa. Se on var­masti liikaa ja epäter­veel­listä, mut­ta ei tee ken­estäkään vielä rapa­juop­poa. Kun­non alko­holisti juo 10 annos­ta päivässä eli 70 viikossa. 

      Suomen alko­hollinku­lu­tus HENKEÄ kohden on vähän yli kymme­nen litraa vuodessa eli täysi-ikäistä kohden noin 13 litraa vuodessa. Tässä joukos­sa on myös täys­rait­ti­ita. Parikym­men­tä vuot­ta sit­ten Ran­skas­sa kulu­tus oli 20 litraa henkeä kohden vuodessa eli täysikäistä kohden jotain 25 litraa.

  62. Talous­lam­oille on tyyp­il­listä, että moral­is­tit ryhdis­täy­tyvät tai pää­sevät framille. Koulues­imerk­ki on Moral Re-Arma­ment (MRA) liik­keen vahvis­tu­mi­nen 1930-luvun laman aikoihin.

    Kukka­hat­tutä­tien keskikal­japuheet ennus­ta­vat talouden kehit­tymistä vähin­täänkin yhtä hyvin kuin ostopääl­likköin­dek­si (PMI).

  63. Krisu Kosk­i­nen:
    Mitä enem­män hol­ho­taan “hyvän nimessä” sitä enem­män potk­i­taan epäter­vein tavoin aiso­jen yli. Kyl­lä se “mik­si Jeppe juo ” on huo­mat­tavasti ter­veem­pi kat­san­toko­h­ta kuin olut­pros­ent­tien fiilailu ja vero­jen kanssa kikkailu, Olen ollut jo vuosikau­sia sitä mieltä, että vapaute­taan kaiken­moi­set alko­holi­juo­mat vapaasti saataville ja bulkki­tuot­teet niistä vielä erit­täin edulliseen hin­taan. Osa yhdestä sukupolves­ta tod­näk juo itsen­sä hengiltä, mut­ta tulee yhteiskun­nalle näin tavoin kuitenkin halvem­mak­si, kuin mielenterveys‑, riippuvaisuus‑, tai jotain muu­ta-ongel­mais­ten lääk­it­sem­i­nen alko­holin­saan­nin hankaloittamisella.

    Samal­la voisi keven­tää tuloverotusta,jotta älykkäil­lä hedo­nis­teil­la olisi enem­män varaa har­joit­taa hienoa kulttuuriaan.

    Varat tähän voisi löytää leikkaa­mal­la ter­vey­den­hoitoa ja päi­hdekuntou­tus­ta, kos­ka on type­r­ää leika­ta mat­toa tois­es­ta päästä ja jatkaa toisesta.

    Eli antaa päi­hdeon­gel­mais­ten doka­ta itsen­sä hengiltä. Toiv­ot­tavasti sama peri­aate pätee jonkun läheisen tai per­heen­jäse­nen ongel­mati­lanteessa eikä ruikute­ta yhteiskunnal­ta hyysäystä.

  64. Alko­holin aiheut­tamien ongelmien vähen­tämiseen eivät kel­paa toimi­vat ratkaisut eli saatavu­us ja hin­noit­telu, kos­ka ne eivät ole “edis­tyk­sel­lisiä” tai “lib­er­aale­ja” ja täl­laisi­a­han melkein kaik­ki ovat omas­ta mielestään. Näitä ver­rataan Neu­vos­toli­it­toon, poli­isi­val­tioon ja hyysäämiseen (vaik­ka per­suter­mi onkin). Tilalle tar­jo­taan “val­is­tus­ta”, jota ilmeis­es­ti kaik­ki muut tyh­mät tarvit­se­vat pait­si alko­holista aidosti naut­ti­maan kykenevät koulute­tut ylim­ieliset kaupunki­laiset. Heille tar­jot­tu val­is­tus aiheut­taa nau­reskelua ja ival­lisia viestiketju­ja keskustelui­hin. Mitähän tämä “val­is­tus” olisi? Kansalais­taidon palaut­tamista perusk­oulu­un? Main­on­taankaan ei saisi puut­tua, kos­ka “alko­holi­main­on­ta kuu­luu sivistyneeseen län­si­maiseen kult­tuuri­in”. Joku voisi kysyä, mikä tekee kulu­tuskeskeis­es­tä län­si­mais­es­ta kult­tuurista eri­tyisen sivistynyt­tä jatku­van kasvun ideologioineen.

    Johtopäätös: mitää merkit­tävää ei tule tapah­tu­maan. “Juopot” juo­vat itseään hitaasti hengiltä, Suomeen syn­tyy tasais­es­ti lisään­tyvä eläkeikäis­ten suurku­lut­ta­jien joukko joka kuor­mit­taa ter­vey­den­hoitoa johon on panos­tet­ta­va lisä­varo­ja (mis­tä?). Saatavu­u­teen ei puu­tu­ta, hin­noit­telu poukkoilee muu­ta­man vuo­den välein vähän sinne sun tänne. Todel­li­nen toim­inta kitey­tyy voiv­ot­telu­un ja addik­ti­ivis­ten ihmis­ten leimaamiseen tyh­mem­mik­si ja heikom­mik­si, jot­ka saa­vat mitä ansaitsevat.

  65. lurk­ki:
    ’1500 euron brut­toeläk­keestä menee hel­posti tuo 10 % alko­holi­in.’ (Lau­ri Kumpulainen)
    Omat rahansa saa pistää mihin lystää. 

    Pois­ta­mal­la alko­ho­lil­ta type­r­ät kohde­verot jää eläkeläiselle enem­män muuhun käyt­töön. 😀 MOT

    Ehkä olen rajoit­tunut, mut­ta en ymmär­rä nykyisen alko­holipoli­ti­ikan keino­ja enkä tavoitet­ta. Ainakin ne ovat rajusti ris­tiri­idas­sa tois­t­en­sa kanssa. 😀 😀 😀 Pidän sekä STM:n että THL:n aja­maa rajoi­tus­poli­ti­ikkaa lähin­nä vahin­gol­lise­na ja typeränä.

  66. En pidä hol­houk­ses­ta, mut­ta vielä vähem­män pidän ide­ol­o­gis­es­ta hörhöilystä, joka sul­kee silmän­sä tosi­a­sioil­ta — myös siinä tapauk­ses­sa että tuo ide­ologi­nen hörhöi­ly on sopu­soin­nus­sa oman yhteiskuntafilosofi­ani kanssa (lib­er­al­is­min).

    Hylkään siis sen peri­aat­teel­lisen kan­nan, jon­ka mukaan mitään rajoit­tavaa alko­holipoli­ti­ik­ka ei voisi hyväksyä.

    Jos sen sijaan läh­estyy asi­aa niin, että hyväksyy pienen määrän hol­hous­ta, jos se kohden­tuu niihin jot­ka eivät itse ota vas­tu­u­ta itses­tään ja jos se todis­tet­tavasti toimii, eikä siitä aiheudu mui­ta merkit­täviä hait­to­ja, pää­tyy hel­posti seu­raa­van­laiseen lopputulokseen.

    Val­is­tuk­ses­ta ja sen sel­l­ais­es­ta ei kan­na­ta odot­taa mitään, kos­ka näi­den keino­jen vaikut­tavu­us on lähel­lä nol­laa. Main­on­ta vaikut­taa lähin­nä bran­di­en välisessä kil­pailus­sa eikä vaiku­ta kokonaiskulutukseen.

    Rav­in­toloiden auki­oloaikoi­hin puut­tumi­nen vaikut­taa hyvin vähän, kos­ka rav­in­tolois­sa juo­daan hyvin pieni osa kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta. Täl­laisil­la toimil­la saadaan kuitenkin mit­tavaa vahinkoa rav­in­to­la-alan työl­lisyy­delle ja tehdään kaupungeista tylsempiä.

    Saatavu­u­den rajoit­ta­mi­nen toimii, mut­ta se kieltämät­tä hol­hoaa ikäväl­lä taval­la. Mik­si se sun­nun­taipäiväl­lisen vii­ni pitää muis­taa ostaa jo lauan­taina klo 18 mennessä?

    Saatavu­u­den rajoit­tamises­sa on ehkä järkevät kon­stit jo käytet­ty. Joskus taisi kal­jaa saa­da ennen yhdek­sää. Siihen aikaan kal­jaa ei osta juuri kukaan muu kuin alko­holiri­ip­pu­vainen (hyväksyin jo pre­mis­sik­si, että kohden­net­tu hol­hous on hyväksyt­tävää). On vaikea kek­siä rajoi­tus­ta, joka ei vaikut­taisi hait­taaval­la taval­la siihen enem­mistöön, joka käyt­tää alko­ho­lia kohtuudella.

    Keskikal­jan pois­t­a­mi­nen kaupoista ja kioskeista voi olla hyvä idea vain sel­l­aisen mielestä, jolle olues­sa on merkit­tävää vain se että siitä tulee kän­ni­in. Olut on vaikea saa­da mais­tu­maan jos siinä on alko­ho­lia 3,5 prosenttia.

    Jäl­jelle jää siis hin­ta. Pro­gres­si­ivi­nen vero voisi olla hyvä idea. 

    Mut­ta eikö se ole holhousta?

    Julki­nen talous tarvit­see vero­tu­lo­ja taval­la tai toisel­la. Julk­isia meno­ja pitäisi vähen­tää, mut­ta mil­lä tahansa meno­ta­sol­la on mah­dol­lista tehdä val­in­to­ja alko­ho­liv­ero­jen ja tulo- ja arvon­lisäveron välil­lä. Minus­ta on parem­pi, että julki­nen val­ta hait­taverot­ta­mal­la vaikut­taa ihmis­ten alko­holinku­lu­tuk­seen kuin hait­taverot­ta­mal­la vähen­tää työn tekemistä ja yrit­tämistä ikään kuin taloudelli­nen toimeli­aisu­us olisi jotenkin haitallista. Lisäk­si alko­ho­liv­ero kohdis­tuu juuri kuten sen pitääkin. Se joka on mielestään kohtuukäyt­täjä, ei joudu alko­ho­liv­ero­ja juuri mak­samaankaan. Se joka juo paljon, mak­saa paljon.

    Korkea veroaste on hol­hous­ta, koos­t­ui se mis­tä tahansa. Alko­ho­liv­ero­jen vaiku­tus toden­näköis­es­ti on tuloveroa pienen­tävä myös dynaamis­es­ti vähen­täessään alkoholihaittoja.

    Ain­oa rajoite veromekanis­min käytössä on oma tuon­ti Viros­ta, mut­ta eiköhän siinä ole peli­v­araa vielä jonkin ver­ran. Suur­ta kiristys­tä poli­ti­ik­ka ei edes kaipaa, kos­ka suun­ta on nyt jo kymme­nen vuo­den ajan ollut oikea. Kokon­aisku­lu­tus on tul­lut alas ja kun ottaa huomioon että kosteat ikälu­okat siel­lä 65+ sek­to­ril­la kor­vaa­vat kuole­via rait­ti­ita ikälu­okkia, on kulu­tuk­sen lasku sit­ten 2004 peak alco­holin jäl­keen ollut työikäis­ten kesku­udessa suurem­pikin kuin tuo yksi ain­oa tun­nus­luku antaa ymmärtää.

  67. Viimeisim­män tilas­ton mukaan alko­holin kulu­tus henkeä kohti oli 9.6 l/v. Ilmeis­es­ti alle EU:n keskitason.

    Edel­lisen ker­ran kun alko­holin kulu­tuk­ses­ta olti­in yhtä paljon huolis­saan, kulu­tus oli 0.5 l/v — ja sil­loin säädet­ti­in kiel­to­la­ki. Ajatuk­set ovat rait­tius­porukas­sa pysyneet samoina.

  68. Funkadel­ic: Saatavu­u­teen ei puu­tu­ta, hin­noit­telu poukkoilee muu­ta­man vuo­den välein vähän sinne sun tänne. 

    Saatavu­u­teen on todel­la vaikea puut­tua. Jos hin­to­ja ja myyn­ti­aiko­ja rajoite­taan koti­maas­sa, saat­taa efek­ti­ivi­nen saatavu­us jopa paran­tua: sen sijaan että per­jan­taip­ul­lo pitäisi hakea Alkos­ta, voi sen käy­dä nouta­mas­sa auto­tallin nurkas­ta jonne on käy­ty tallinnas­ta hake­mas­sa paket­ti­au­tolli­nen viinaa. Ja sieltä auto­tallista voi sit­ten tart­tua mukaan myös keskivi­ikko- ja torstaipullo.

    Hin­tata­so­han alkaa Suomes­sa olla jo nyt korkeampi kuin mis­sään muual­la Euroopas­sa, eli ei se siitä voi olla kiin­ni. Ongel­man täy­tyy siis olla juo­makult­tuuris­sa, ja siihen nyt ei vain oikein tep­si mikään muu kuin se par­jat­tu val­is­tus, ja toisaal­ta juo­makult­tuuril­lis­es­ti “parem­pi­en” naut­timistapo­jen suosimi­nen muiden kus­tan­nuk­sel­la. Eli esim kap­pakkahin­to­jen laskeminen.

  69. Marko Hami­lo: Ain­oa rajoite veromekanis­min käytössä on oma tuon­ti Viros­ta, mut­ta eiköhän siinä ole peli­v­araa vielä jonkin ver­ran. Suur­ta kiristys­tä poli­ti­ik­ka ei edes kaipaa, kos­ka suun­ta on nyt jo kymme­nen vuo­den ajan ollut oikea. Kokon­aisku­lu­tus on tul­lut alas ja kun ottaa huomioon että kosteat ikälu­okat siel­lä 65+ sek­to­ril­la kor­vaa­vat kuole­via rait­ti­ita ikälu­okkia, on kulu­tuk­sen lasku sit­ten 2004 peak alco­holin jäl­keen ollut työikäis­ten kesku­udessa suurem­pikin kuin tuo yksi ain­oa tun­nus­luku antaa ymmärtää.

    Olisi mie­lenki­in­toista nähdä alko­holin kulu­tus­tutkimus, jos­sa keski­tyt­täisi­in juuri demografisi­in seikkoi­hin. Mitenköhän keskimääräisen työikäisen väestön kulu­tus on kehit­tynyt, kun vakioidaan pois “automaat­tis­es­ti” keskiku­lu­tus­ta nos­ta­vat tek­i­jät, kuten rait­ti­iden ikälu­okkien pois­tu­mi­nen ja tasa-arvoke­hi­tyk­sen myötä kas­vanut nais­ten juominen?

    60–80-luvuilla syn­tyneet ovat omak­suneet huonot juo­mata­vat, mut­ta tämän jäl­keen on tapah­tu­mas­sa muu­tos parem­paan suun­taan. Saat­taa toki olla, että alaikäis­ten juomi­nen on vähen­tynyt ennen kaikkea kas­va­neen valvon­nan ja kon­trol­lin myötä, ei niinkään asen­nemuu­tok­sen kaut­ta. Heikko­ja sig­naale­ja on silti ilmassa.

    En oikein ymmär­rä vaa­timuk­sia alko­holin vero­tuk­sen kiristämis­es­tä. Alko­holin ostovoimako­r­jat­tu hin­ta lie­nee Suomes­sa jo Euroopan korkein. Hai­tat ja kulu­tus eivät suinkaan ole kasvus­sa, ennem­minkin laskussa.

  70. 2011 Val­tion taloudel­lisen tutkimuskeskuk­sen rapor­tis­sa “Päivit­täis­tavarakaupois­sa myytävien juomien alko­holip­i­toisu­u­den alen­tamisen vaiku­tus alko­holin kulu­tuk­seen ja kuolemi­in” http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/valm.rap.13.pdf todet­ti­in, että v 1977 Ruot­sis­sa pan­i­mo- ja vähit­täsi­tavarakau­pan ankaras­ta vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta toteutet­tu keski­olu­en myyn­nin lopet­ta­mi­nen aiheut­ti alko­holiperäis­ten kuolemien selvän vähen­e­misen jo vuon­na 1978 ja se vähen­si alko­holin kokon­aisku­lu­tus­ta 12–15%. Selvi­tyk­sessä arvioiti­in, että saman toimen­piteen vaiku­tus alko­holin kokon­aisku­lu­tuk­seen Suomes­sa olisi noin 9% ja se vähen­täisi alko­ho­likuolemia n 350/vuosi. Keski­o­lut­ta olisi edelleen saatavis­sa Alkos­ta ja rav­in­toloista ja kos­ka yli 90% suo­ma­lai­sista asuu alle 10km päässä Alkos­ta, ulko­maan­tuon­nista lisään­ty­isi merkit­tävästi. Alko­holin kulu­tuk­ses­ta säästyvä raha ohjau­tu­isi muuhun kulutukseen. 

    Makuasi­at ovat makua­sioi­ta, osa nyky­i­sistä keski­olu­en käyt­täjistä (selvi­tyk­sessä arvioiti­in 25–40%) käyt­täjistä siir­ty­isi ruokakau­pan miedom­paan olueen, oluthar­ras­ta­jat saisi­vat juo­mansa Alkos­ta ja ravintoloista.

  71. Pahuk­sen kir­joi­tusvirhe; siis keski­olu­en vahvuis­ten alko­holi­juomien ulko­maan­tuon­ti tuskin lisään­ty­isi merkittävästi.

  72. Raimo K:
    Viimeisim­män tilas­ton mukaan alko­holin kulu­tus henkeä kohti oli 9.6 l/v. Ilmeis­es­ti alle EU:n keskitason.

    Edel­lisen ker­ran kun alko­holin kulu­tuk­ses­ta olti­in yhtä paljon huolis­saan, kulu­tus oli 0.5 l/v – ja sil­loin säädet­ti­in kiel­to­la­ki. Ajatuk­set ovat rait­tius­porukas­sa pysyneet samoina. 

    Keskiku­lu­tus on huono mit­tari. Jos kaik­ki täysi-ikäiset vetäi­sivät viinaa kohtuukäytön ylära­jan ver­ran (miehillä noin 19 litraa etano­lia vuodessa, naisil­la noin 12,5 litraa etano­lia vuodessa) ilman ylisu­uria ker­ta-annok­sia, keskiku­lu­tus voisi olla vielä korkeampikin ilman kovin ihmeel­lisiä seuraamuksia.

    Kansas­ta kuitenkin suuri osa on sel­l­aista, joka ei käytä alko­ho­lia päivit­täin ja käyt­täessäänkin jät­tää annok­seen tai kah­teen. Tämä jät­tää lopuille aika paljon kovem­man urakan kit­taamiseen. Joka viides työikäi­nen mies on suurkuluttaja.

    Kansan­ter­vey­den ja ‑talouden näkökul­mas­ta olen­naista on suurku­lut­ta­jien lukumäärä sekä nuorten alko­holinkäyt­tö (kos­ka tot­tumuk­set raken­netaan nuore­na, ja kos­ka nuorten elim­istö ei kestä etano­lia samal­la taval­la). Kum­mas­sakin näistä ryh­mistä hin­nal­la on eri­ty­istä merk­i­tys­tä kulutustottumuksiin.

    Kohtuukäyt­täjälle ja laatu­juomien ystävälle alko­ho­liv­eron suh­teelli­nen osu­us kokon­ais­menoista on pieni. Rap­pioalko­holis­teille taas hin­nal­la ei ihmeem­min ole väliä.

    Kiel­to­la­ki ei ole ajatuk­se­na kovin hyvä. Kulu­tus putoaa voimakkaasti, mut­ta vähenevät hai­tat kom­pen­soitu­vat run­sail­la lieveilmiöil­lä tois­es­ta päästä. Kiel­to­la­ki voi toimia päi­hteisi­in, joiden käyt­täjiä on vain pieni osa pop­u­laa­tios­ta, mut­ta koko kansan huumeisi­in sitä ei kan­na­ta kokeilla.

  73. Olu­en siir­to Alkoon ei tuo lisää työ­paikko­ja vaan hävit­tää työpaikkoja.

    Mitä jos Suomes­sa sal­lit­taisi­in perus­taa yksi­ty­isiä “liköörikaup­po­ja”.

    Se työl­listäisi kum­masti ja tilavi­inien, pikku­pan­i­moiden yms. tuot­ta­jat saisi­vat nekin tuot­teitaan myyntiin.

    Liköörikaup­pa olisi samal­la taval­la “yhteiskun­tavas­tu­ulli­nen ja val­is­ta­va” kuin ovat apteekit.

  74. Olut­ta on erit­täin help­po valmis­taa itse n. 90% Alkon ja ruokakaup­po­jen hin­to­ja halvem­mal­la. Itse valmis­tan paris­sa päivässä vaik­ka sata litraa olut­ta n.30 sentin litrahin­nal­la. Ei kukaan täysi­järki­nen osta jär­jet­tömän hin­taista olut­ta ruokakaupoista tai ALKO:sta, joten min­ullekin on täysin saman­tekevää, vaik­ka olutveroa nos­tet­taisi­in 1000%.

  75. Jar­mo: Olut­ta on erit­täin help­po valmis­taa itse

    Itse valmis­tet­tu olut on sitä­pait­si parem­paa kuin syn­teet­ti­nen kaup­pakal­ja, jon­ka alko­holipros­ent­tikin on keinotekoinen.

    Jenkeis­sä vierailin pikku­pan­i­mossa. Johta­ja ker­toi, että sikäläiset teol­liset oluet eivät ole käymis­pros­es­sia näh­neetkään, vaan hiilid­iok­si­di lisätään niihin.

    Saisiko maitoa, jon­ka tuotan­to­pros­es­sis­sa ei lyp­sy- eikä muus­sakaan vai­heessa ole mukana ain­ut­takaan lehmää, kut­sua tuoten­imel­lä maito?

    Edel­lä ehdotin liköörikaup­po­ja. Niistä saisi olu­en kaltaista juo­maa sekä myös aitoa olutta.

  76. Ilk­ka: Englan­nista ei oikein ole mallik­si alko­ho­lia­siois­sa. Juomi­nen on yhtä humala­hakuista kuin Suomessakin.

    Minus­ta näyt­tää siltä, että englan­ti­laisille ei oikein alko­holi tai­da maistua. 

    Baar­in­pitäjät yrit­tävät epä­toivois­es­ti saa­da myyn­tiä aikaisek­si toinen tois­taan usko­mat­tomam­min tar­jouksin. Esimerkik­si J.D.Wetherspoonin paikois­sa yritetään ale-olui­ta myy­dä jopa alle kah­den punnan/pint ja coc­taile­ja myy­dään kan­nuit­tain, 2 kan­nua 12 pun­nal­la ja pienel­lä lisähin­nal­la tuplavahvuise­na. Kokon­aisen viinip­ul­lon saa reilul­la vitosella.

    Tästä huoli­mat­ta läh­eskään kaik­ki asi­akkaat eivät ole kont­taus- tai edes rähinäkun­nos­sa. Suo­ma­laisethan joisi­vat itsen­sä sam­muk­si­in alta aikayk­sikön tuol­laisel­la hintatasolla.

  77. Evert The NeveR­est:

    Saisiko maitoa, jon­ka tuotan­to­pros­es­sis­sa ei lyp­sy- eikä muus­sakaan vai­heessa ole mukana ain­ut­takaan lehmää, kut­sua tuoten­imel­lä maito?

    Kyl­lä saisi. On ole­mas­sa mm. vuo­hen­maito ja lam­paa­maito. Ja kaikkien muiden nisäkkäi­den maito.

  78. Väärä johtopäätös:
    ‘snip’
    Tästä huoli­mat­ta läh­eskään kaik­ki asi­akkaat eivät ole kont­taus- tai edes rähinäkun­nos­sa. Suo­ma­laisethan joisi­vat itsen­sä sam­muk­si­in alta aikayk­sikön tuol­laisel­la hintatasolla. 

    Kiel­to­lain per­in­tö on meil­lä vah­va — mut­ta ei kai sen­tään noin vahva?

    On sitä joskus (nuorem­pana) tul­lut oltua tilaisuuk­sis­sa, jois­sa on ollut tar­jol­la ilmais­takin viinaa, mut­ta kont­taus­ta tai tap­pelua ei ole ollut.

  79. Marko Hami­lo: Main­on­ta vaikut­taa lähin­nä bran­di­en välisessä kil­pailus­sa eikä vaiku­ta kokonaiskulutukseen.

    Onko tälle väit­teelle jokin muukin lähde kuin main­os­toimis­to­jen yhteiskun­tavas­tu­upro­pa­gan­da? Aja­tus siitä, että markki­noin­nil­la ei pystyt­täisi vaikut­ta­maan jonkin hyödyk­keen kokon­aisku­lu­tuk­seen ei käy yksi­in ark­i­järkeni kanssa.

    Marko Hami­lo: Korkea veroaste on hol­hous­ta, koos­t­ui se mis­tä tahansa. 

    Onko korkea alko­ho­liv­ero hol­hous­ta jos se ei kata alko­holin käytön aiheut­tamia välit­tömiä ja välil­lisiä kus­tan­nuk­sia yhteiskunnalle?

  80. Raimo K: Kor­jataan: alko­ho­liv­ero on eurosent­tiä sent­til­i­tral­ta alko­ho­lia, määrä on eri juo­maryh­mis­sä erisuuruinen.

    Paljon kiitok­sia.

  81. Raimo K: Kiel­to­lain per­in­tö on meil­lä vah­va – mut­ta ei kai sen­tään noin vahva?

    On sitä joskus (nuorem­pana) tul­lut oltua tilaisuuk­sis­sa, jois­sa on ollut tar­jol­la ilmais­takin viinaa, mut­ta kont­taus­ta tai tap­pelua ei ole ollut.

    Nämä STM:n ja THL:n kiel­toi­hin usko­vat kukka­hat­tutädit ovat syyl­lisiä humala­hakuisen juomisen pitkit­tymiseen Suomes­sa. Tot­ta kai alko­holin vapaut­ta­mi­nen aiheut­taa lyhy­taikainen piikin, mut­ta pitkän päälle se on ain­oa ter­ve suuntaus.

  82. Val­takun­nan ykkösle­hdestä lueske­lin hal­li­tuk­sen tavoit­teesta vähen­tää liias­ta alko­holinkäytöstä johtu­via kus­tan­nuk­sia, 500 ‑1000M€ vuodessa, samaa suu­ru­us­lu­okkaa kuin autoveron tuot­to. Mielestäni oikea ver­tailuko­hde on alko­holin myyn­nistä saadut vero­tuo­tot. Tilas­to­jen mukaan yli 15-vuo­ti­aat (noin 4,5 miljoon­aa) juo­vat keskimäärin 100%:ksi muun­net­tuna noin 10 litraa etano­lia vuodessa. Keski­tyn jatkos­sa vain koti­maas­sa myy­tyyn alko­holi­in ja jätän pois tuot­tei­den jakelu- ja valmis­tuskus­tan­nuk­set, joiden merk­i­tys on vähäi­nen (mum­mon­mark­ka-aikana Koskenko­r­va­pul­lon tehtaan­hin­ta oli noin mark­ka, tänään ehkäpä euro).

    Laskeske­lin että jos koko kulu­tus olisi olut­ta, valmis­tevero tuot­taa 1,35 mil­jar­dia (30€/litra). Koskenko­r­vana tuot­to olisi 1,9 mil­jar­dia. Arvon­lisävero korot­taa näitä luku­ja 24%. Kan­ta­pu­bis­sani hin­noit­teluk­er­roin on noin 4. Jos naut­tisin koko keskiar­voki­in­tiöni siel­lä Koskenko­r­vana, valmis­teveroa mak­saisin 430€ ja arvon­lisäveroa n. 500€ (52 pul­loa, 12,5 paukkua/plo a 4€ ). Tur­is­ti­tuon­nin osu­us ei nykyisel­lään muut­tane merkit­tävästi vero­ker­tymän suu­ru­us­lu­okkaa. Melkoinen sum­ma ker­tyy tietysti alan tuloveroista ja eläkemaksuista.

    Jos totaa­li­nen kiel­to­la­ki säädet­täisi­in, nämä verot pitäisi kerätä muual­ta. Vähit­täiskau­pas­ta ja rav­in­to­la-alal­ta vapau­tu­isi kym­meniä tuhan­sia myyn­nin ja markki­noin­nin ammat­ti­laisia. Ehkäpä torille luu­tia myymään? Mikähän vaiku­tus olisi ulko­maan tur­istien määrään, jos rav­in­to­las­sa ja kau­pas­sa ruoka­juo­mak­si tar­jo­taan vain vet­tä, kevyt­maitoa ja raparper­ime­hua? Mikäli rajat halu­taan sulkea her­meet­tis­es­ti tuon­ti­juomil­ta, pitäisi joko ero­ta EU:sta tai sopia Suomen osalta uudet sään­nöt. Ei onnis­tu, ja mitä pidem­mälle alko­holisään­telyssä men­nään, sitä enem­män lahjoita­mme vero­tu­lo­ja ulko­maille, eniten Viroon.

    Jos samal­la kiel­letään myös tupak­ka, ter­veysin­toil­i­joiden mukaan keskimääräi­nen elinikä pite­nee jatkos­sa jopa kymmenel­lä vuodel­la. Mis­tä kerätään tarvit­ta­vat eläk­er­a­hat kun nyt kinastel­laan parin vuo­den työu­ran piden­nyk­ses­tä? Val­taosa täys­rait­ti­is­takaan ei kuole ter­veenä vaan tarvit­see lop­pu­juok­sus­sa kalli­ita hoito­ja. Kuu­luisa keskieu­roop­palainen her­ras­mies Adi Schickl­gru­ber, joka ei käyt­tänyt alko­ho­lia eikä tupakkaa ja söi vain kasviksia, aiheut­ti koko ihmiskun­nalle val­ta­vat kus­tan­nuk­set ennen kuin pääsi hau­dan lepoon.

    Btw Elämäl­lä on pitu­u­den lisäk­si muitakin dimensioita.

  83. tcrown: Onko tälle väit­teelle jokin muukin lähde kuin main­os­toimis­to­jen yhteiskun­tavas­tu­upro­pa­gan­da? Aja­tus siitä, että markki­noin­nil­la ei pystyt­täisi vaikut­ta­maan jonkin hyödyk­keen kokon­aisku­lu­tuk­seen ei käy yksi­in ark­i­järkeni kanssa.

    Vart­tuneim­mat pal­sta­laiset var­maan muis­ta­vat, että Suomes­sa oli pitkään totaa­li­nen alko­holin main­os­tamiskiel­to. Tuol­ta, sitä edeltävältä ja jälkeiseltä ajal­ta lie­nee luotet­tavia tilas­to­ja alko­holin myyn­nin kehi­tyk­ses­tä. Ei tarvitse arvail­la eikä mutuilla. 

    Tuol­ta ajal­ta on mm. dorkia tv-ohjelmia, jois­sa etiketit on peit­et­ty teip­il­lä ja main­os­tele­vi­sio sai huo­mat­ta­vat tulot I‑oluen main­ok­sista. Kun STM:n virkamies sai syy­hyn tuos­ta main­on­nas­ta, niin pil­sner­ip­ul­lo­jen etiket­tiä piti muut­taa niin, että ne eivät sekoit­tuisi III- tai IV-olu­iden etiket­tei­hin. Näkyvin muu­tos oli valkoinen reuna etiketis­sä. Mutu­na voisin heit­tää, että Koff ei koskaan saanut main­ospanos­tus­ta takaisin lisään­tyneenä I‑oluen myyntinä 😉

  84. Alko­holin main­os­tuskiel­toa kier­ret­ti­in mas­si­ivisel­la ‘ykkö­solu­en’ main­os­tuk­sel­la, joka ei ollut mis­ään suh­teessa myyntiin.

    Jos nyt vaik­ka nuorisourheilus­ta pois­tet­taisi­in alkopi­ilo­main­on­ta ja lopetet­taisi­in katossa lei­ju­va ja haus­ka olut ja siiderimainonta.

  85. Ratkai­sisin asian (eli alko­holipoli­ti­ikan) kulut­ta­jan näkökulmasta:

    1- kaikkia olui­ta ja siidere­itä vahvu­ud­es­ta riip­pumat­ta saa ostaa maitokaupasta

    2- viine­jä ja vahvo­ja saa ostaa alkosta

    Olui­ta on vain rajalli­nen määrä ja nytkin mar­ketis­sa on aika hyvä valikoima. Ei siis ole pelkoa kulut­ta­jan vai­h­toe­hto­jen kapenemisesta.

    Sen sijaan uskoisin, että jos viine­jä alka­isi saa­da maitokau­pas­ta, niin kau­pan resurssit eivät riit­täisi tar­joa­maan kulut­ta­jalle samaa valikoimaa kuin alko. Kulut­ta­jan valikoima kaven­tu­isi. Viinit ja vah­vat kan­nat­taa siis pitää alkossa.

  86. newyork­ista: Vart­tuneim­mat pal­sta­laiset var­maan muis­ta­vat, että Suomes­sa oli pitkään totaa­li­nen alko­holin main­os­tamiskiel­to. Tuol­ta, sitä edeltävältä ja jälkeiseltä ajal­ta lie­nee luotet­tavia tilas­to­ja alko­holin myyn­nin kehi­tyk­ses­tä. Ei tarvitse arvail­la eikä mutuilla. 

    Oikeast­i­han tuos­ta ei voi mitään päätel­lä (yhteen aikasar­jaan mah­tuu kaiken­laista virhelädet­tä), mut­ta tuol­ta voi kat­soa mitä on tapah­tunut alko­holin kulu­tuk­selle vuo­den 95 jälkeen:

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet_ja_riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien_kulutus

    Tuo­ta googlates­sa silmi­in osui seu­raa­va artikkeli:

    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/alkoholimainonta-lisaa-nuorten-juomista-miksi-uhataan-rikkoa-nuoria-suojelevaa-lakia

    Vetää hil­jaisek­si. Markkinointi“tieteen” pro­fes­sorit yrit­tävät naa­ma vaka­vana väit­tää, että markki­noin­nil­la ei voi vaikut­taa tuotekat­e­go­ri­oiden väliseen kulutuskäyttäytymiseen.

  87. Alko­holin main­os­tuskiel­lol­la tai alko­ho­li­val­is­tuk­sel­la ei ole todet­tu ole­van mitään vaiku­tus­ta alko­holin kulu­tuk­seen; niitä koske­vien päätösten teko on poli­itikoille helpom­paa kuin saatavu­u­teen ja hin­taan vaikut­tavien päätösten teko, vaik­ka vain niil­lä on todet­tu ole­van vaiku­tus­ta väestö­ta­sol­la. On hienoa, että entistä suurem­pi osa tei­ni-ikäi­sistä ei käytä alko­ho­lia lainkaan; alko­holinkäytön aloit­tamisiän siir­tymi­nen myöhem­mäk­si saat­taa vähen­tää näi­den nuorten toden­näköisyyt­tä joutua kär­simään alko­holi­sairauk­sista myöhem­min elämässään. Tietysti tämä voi olla myös yksi ilmen­tymä yhteiskun­tamme polar­isoi­tu­mis­es­ta; niil­lä joil­la menee hyvin, menee hyvin ilman päi­hteitäkin ja niil­lä joil­la menee huonos­ti, menee entistä huonommin.

  88. Alko­holin suurku­lu­tus ja alko­holis­mi on salakavala, hitaasti etenevä ongel­ma, johon pitäisi puut­tua aikaisin. Tutkimusten mukaan yksi tehokas alko­holin käyt­töä vähen­tävä inter­ven­tio on pelkästään kir­jan­pito kulute­tus­ta alkoholimäärästä.

    Ote­taan käyt­töön henkilöko­htainen viinako­rt­ti. Viinako­rt­ti­na voi toimia luot­toko­rt­ti, henkilöl­listyys­todis­tus tmv. jol­la ihmi­nen voidaan tun­nistaa kohtu­ullis­es­ti. Joka ker­ta, kun ihmi­nen ostaa rav­in­to­las­ta, kau­pas­ta alko­ho­lia, jär­jestelmä rek­isteröi oste­tun alko­holimäärän ja hin­nan. Maa­han tul­lessa pitäisi tuo­dus­ta alko­holista täyt­tää niin ikään ilmoi­tus. Kaik­ki tieto kerät­täisi­in rek­isteri­in, jos­ta vaikka­pa vuosit­tain lähetet­täisi­in käyt­täjälle tieto oste­tu­ista ja maa­han­tuo­duista alko­holimääristä malli­in: “Olet ostanut/maahantuonut kuluneen vuo­den aikana alko­ho­lia 438:lla eurol­la ja ostok­sis­sasi on ollut puh­das­ta alko­ho­lia arvi­ol­ta 4,3 litraa. Mikäli olet itse naut­tin­ut kaiken osta­masi alko­holin on ja ker­ral­la naut­ti­masi määrät eivät ole kovin suuria, alko­holinkäyt­tösi on kohtu­ullista…” Mikäli määrät oli­si­vat suuria, voisi sys­tee­mi maini­ta määrien ole­van nykykäsi­tyk­sen mukaan huolestut­tavia ja suositel­la pohti­maan alko­holin käytön vähentämistä…

    Rek­ister­i­ti­eto­ja voisi poti­laan luval­la käyt­tää esimerkik­si lääkäri epäil­lessään poti­laal­la alko­holiperäistä sairaut­ta. Ehkä poli­isille voisi antaa tieto­ja suures­ta maa­han­tuon­nista epäiltäessä vaikka­pa salakuljetusta.

    Ei siis (kovin) merkit­täviä hin­nanko­ro­tuk­sia. Ei saatavu­u­den kovin merkit­tävää rajoit­tamista (hol­hoamista). Vaan tietoa — ihmiselle itselleen (ja tarvit­tas­sa hän­tä hoitavalle henkilölle) — että asi­aan voidaan ajois­sa puuttua…

  89. Doc.:
    Ote­taan käyt­töön henkilöko­htainen viinako­rt­ti. Viinako­rt­ti­na voi toimia luot­toko­rt­ti, henkilöl­listyys­todis­tus tmv. jol­la ihmi­nen voidaan tun­nistaa kohtu­ullis­es­ti. Joka ker­ta, kun ihmi­nen ostaa rav­in­to­las­ta, kau­pas­ta alko­ho­lia, jär­jestelmä rek­isteröi oste­tun alko­holimäärän ja hinnan. … 

    Eli siis pitääkö esim. pariskun­nan molem­pi­en puolisko­jen käy­dä osta­mas­sa viikon­lop­un ruoka­juo­mat itse vai voiko toisenkin kort­tia jotenkin käyt­tää ostok­sia jyvitet­täessä? Entä, jos viikon­lop­puna menee yksi viinip­ul­lo puo­lik­si? Alka­ako alkon kas­sal­la kuu­lumaan sanavai­h­toa tyyli­in “pistä tos­ta punkus­ta 4 annos­ta mulle ja 2 vaimolle ja sit toi kuo­hari me juo­daan var­maankin puo­lik­si… ai niin — se viime viikon­lop­un valkkari — vaimolle iskikin flus­sa ja mää joinkin sen ite kokon­aan, että voisko sen vielä korjata?”

    Entäs joulut, juhan­nuk­set, pääsiä­siset, häät, hau­ta­jaiset? Jokainen vieras tuo omat juo­mat mukanaan — vai pitäisikö kaikkien antaa “haku­miehelle” kah­den todis­ta­jan ja viral­lisen notaarin oikeak­si todis­ta­ma val­takir­ja alko­ho­lian­nos­ten rekisteröimiseksi?

    Muuten kyl­lä ihan hyvä idea…

  90. 80-luvun olut­main­ok­set, vaik­ka niil­lä muka ykkö­so­lut­ta main­os­tet­ti­inkin, oli­vat kyl­lä sen laa­tu­ista mieliku­va­main­on­taa, ja muutenkin tehokas­ta, että muis­tan ne hyvin vieläkin. Minus­ta tämä oli, ja on edelleen, melko hauska.

    http://www.youtube.com/watch?v=hjUXXaISPwc

    (Jos tässä kom­men­tis­sani nyt joku point­ti oli, niin se, että nimelli­nen alko­holi­juomien main­os­tuskiel­to takavu­osi­na ei kyl­lä tarkoi­ta sitä, etteikö alko­holi­juo­mia olisi main­os­tet­tu ja paljon)

  91. Myy­dään Alko ja Altia monopolei­neen jollekin Venäjän oli­garkille (hin­nal­la ei niin väliä), ehdol­la että hän ker­ran paris­sa vuodessa käy öky­laival­laan tekemässä kiertueen Suomen ran­nikkokaupungeis­sa öky­ilemässä ja anta­mas­sa hal­ven­tavia kom­ment­te­ja suomalaisista.

  92. åke:
    …Sen sijaan uskoisin, että jos viine­jä alka­isi saa­da maitokau­pas­ta, niin kau­pan resurssit eivät riit­täisi tar­joa­maan kulut­ta­jalle samaa valikoimaa kuin alko. Kulut­ta­jan valikoima kaven­tu­isi. Viinit ja vah­vat kan­nat­taa siis pitää alkossa.

    Alko­holipoli­ti­ikan maat­alous­tuot­tei­ta (vii­ni ja olut) koske­va osu­us tul­laan jol­lakin aikavälil­lä onnek­si ratkaise­maan EU:n toimes­ta. Eikä ratkaisua tehdä onnek­si Suomen taka­pa­juisen lain­säädän­nön poh­jal­ta. Suo­ma­lainen alko­holipoli­ti­ik­ka on lähin­nä kau­pan este, mikä ei ole kenenkään osa­puolen kannal­ta järkevää. Kes­ki-Euroop­palaiset eivät saa maat­alous­tuot­teitaan kau­pak­si ja suo­ma­laiset juo­vat entistä humala­hakuisem­min. Kaik­ki häviävät nykymenossa. 🙁

    Olen itse pelän­nyt monop­o­lin lop­pumisen vaiku­tus­ta kulu­ta­jalle tar­joil­la ole­vi­in valikoimi­in. Nyt kesälo­ma­l­la kävin mar­ketis­sa 5 000 asukkaan kaupungis­sa, enkä ole näh­nyt kuin yhden alkon jos­sa on parem­mat valikoimat! Joten eiköhän markki­na­t­alous hoi­da valikoimatkin parem­min kuin ALKO. 🙂

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.