Keskiolut Alkoon?

23.7.2013 · Aihe: Eduskuntatyö 

Sama esitys kulkee myös nimellä keskioluen laimentaminen. Ajatuksena on tehdä kuten Ruotsissa, sallia ruokakaupoissa ja olutjuottoloissa vain kakkosolutta, jonka maksimialkoholipitoisuus on 3,5 %. Jos haluatte tietää, miltä se maistuu, sekoittakaa keskiolutta ja pilsneriä suhteessa 2:3 ja maistakaa. Ajatus nousee esiin taajaan ja erityisen todennäköisesti, kun maassa on uusi peruspalveluministeri, koska aina silloin virkamiehet päättävät yrittää suosikkikeinoaan.  Myös minä jouduin aikanaan päättämään, että en vie asiaa eteenpäin.

Miksi en asiaa aikanaan esittänyt enkä esittäisi nytkään?  

Alkoholihaittojen tuoma ongelma on sitä luokkaa, että näin järeää ja epäsuosittua keinoa kannattaisi käyttää, jos se toimisi. Minulle Ruotsin esimerkki osoittaa, että se ei toimisi.

Suomessa juodaan melkein pelkästään keskiolutta. Muutos on ollut huomattava 1960-luvulta, jolloin juotiin melkein pelkästään A-olutta. Kun vain keskiolutta saa ruokakaupoista, maku on mukautunut siihen. Keskioluen myynnin kieltäminen ja vain folkölin salliminen ruokakaupoissa johti Ruotsissa keskioluen menekin romahtamiseen. Osa kulutuksesta siirtyi folköliin mutta yhtä suuri ellei suurempi osa vahvempiin olutmerkkeihin. Lopputulos oli suunnilleen oluen keskimääräisen vahvuuden pysyminen ennallaan. Jos kansalaisten on ostettava keskiolut Alkosta, he varmaankin ostavat saman tien alkoholipitoisempia oluita. Tämän voi päätellä siitä, mitä ihmiset rahtaavat Tallinasta laivoilla.

Ei siis kannata.

Yrittäisin hinta-asetta. Meillä ei enää ole virallisesti kolmos- ja nelosveroluokan oluita, vaan oluen vero riippuu suoraan sen alkoholipitoisuudesta. Niinpä 3,5 prosentin olutta verotettaisiin vähemmän kuin keskiolutta, jos joku sitä valmistaisi. Veron suhde on 3,5/4,7 suhteessa vahvimpaan keskiolueen. Pilsnerissä (2,8%) taas ei ole alkoholiveroa lainkaan. Veroporrastus ei riitä tekemään kakkosoluesta suosittua. Pyydetään EU:lta lupa progressiiviseen olutveroon niin, että vero olisi

verokanta x (tilavuusprosentti – 2,8 %)

Tällöin folkölin alkoholivero olisi alle puolet keskioluen verosta.

(EU määräsi Suomen alkoholiveron perustumaan alkoholin määrään eikä juoman hintaan, koska suomalaiset eivät pystyneet selittämään, miten shampanjassa oleva alkoholi on tuhoisampaa kuin Algerialaisessa punaviinissä oleva. Vero on kuitenkin oluelle, viineille, väkeville viineille ja tislatuille alkoholijuomille kullekin erisuuruinen.)

Kommentit

101 Vastausta artikkeliin “Keskiolut Alkoon?”

  1. Oikeistodemari kirjoitti 23.7.2013 kello 18:15

    Olen samaa mieltä siitä, että keskioluen vieminen takaisin Alkoon ei auttaisi mitään. Sen sijaan en usko, että veroilla kikkailu paljon auttaa itse ykkösongelman eli alkoholin liikakäytön kanssa. Alkoholia ostetaan tarvittava määrä eikä hinta oikeastaan koskaan ole tarpeeksi korkea estämään haittavaikutuksia. Ainoa keino vähentää alkoholihaittoja on vaikuttaa asenteisiin ja vähentää alkoholin liikakäyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Syltty kirjoitti 23.7.2013 kello 19:00

    “Niinpä 3,5 prosentin olutta verotettaisiin vähemmän kuin keskiolutta, jos joku sitä valmistaisi. ”

    Osmo ei taida paljoa kitailla oluita? Nimittäin onha meillä 3,5%:in Sven tuuva ja Sininen (jota saa myös kolmosena).

    Joisin mielelläni kakkosolutta, mutta ainakin lähimmässä isossa marketissa 2-olut maksoi jopa enemmän kuin Nokian panimon maanmainio kellariolut. Kakkosoluen maulla ei ole kyllä varaa yrittä kiskoa premium-oluen hintaa joten ei käy kaupaksi.
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288533334741.html

    (en kyllä lupaa että halvemmallakaan hinnalla kävisi kaupaksi,mutta ei kukaan täysijärkein osta kakkosta samaan tai kalliimpaan hintaan mitä maksaa pienpanimon kolmonen, puhumattakaan bulkkioluista!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  3. Sepi kirjoitti 23.7.2013 kello 19:48

    Progressiivinen alkoholivero ja kaikkien oluiden vapauttaminen ruokakauppoihin olisi varmaankin ihan hyvä keino, jolla voitaisiin kannustaa meitä mauttomien kemianteollisuuden tehotuotteiden kittamisesta makua arvostavaan ja nautiskeluun suuntautuvaan alkoholinkäyttökulttuuriin.

    Nykyisellään tarjonta on rajoitettu kuraveteen ja käyttökulttuuri täten rajoittunut siihen mihin se tarjolla oleva tuote sopii, eli humalahakuiseen juomiseen.

    Nykyisellään ruokakaupoista puuttuvat poikkeuksetta parhaat oluet, koska valtaosa oluttyypeistä alkaa maistua hyvältä vasta yli 5% vahvuisina.

    Tutkailkaapa vaikka ratebeer.comin listauksia ja etsikää alle 4.7% oluita parhaiden listoilta. Vähissä ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 40

  4. Raimo K kirjoitti 23.7.2013 kello 20:05

    Osmo: “EU määräsi Suomen alkoholiveron perustumaan alkoholin määrään eikä juoman hintaan…”

    EU ei määrää verotuksesta, verotus on (ikävä kyllä) kansallinen kysymys.

    Alkoholin tuontirajoituksisssa Suomi viivytteli siirtymäajan viimeiseen minuuttiin ja vapautti sitten yhdellä rysäyksellä – alkoholin vapaa liikkuminen 😉
    Ja Suomea edusti neuvotteluissa valtiovarainministeriö, jolle kaikki asiat kuuluvatkin 😉

    Verotusta taas muutettiin Viron liittyessä, että kilpailuetu ei muodostuisi liian suureksi.

    Ja onhan se hienoa, että asiaa nostetaan nyt esille, kun alkoholin kulutus on huolestuttavasti laskenut, onko VVM taas taustalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.7.2013 kello 21:07

    EU määräsi alkoholiveron rakenteesta ja määrää edelleen, mutta ei sen tasosta. Tämä juontaa siihen, että Suomi halusi säilyttää Alkon monopolin ja EU halusi katsoa, ettei siinä samalla syrjitä joitain tuotteita.
    Huoli alkoholihaitoista ei tällä kertaa ole noussut VM:n taholta, vaan asiasta on tullut uutta tutkimustietoa. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeistä selvbästiaiempaa suurempi osa johtuu tosiasiassa alkoholista, vaikka diagnoosissa muuta väitetäänkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Raimo K kirjoitti 23.7.2013 kello 20:10

    PS: ja pilsneri ei ole mitään matala-alkoholipitoista olutta, vaan silloisen Saksan Pilsenin (nykyisin Tsekin Plzen) mukaan nimensä saanut olut, lähinnä lager-tyyppinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.7.2013 kello 21:03

    Tiedän, että meillä käytretään pilsnerin nimeä väärin. Se ei muuten ole myöskään alkoholiton vaihtoehto, vaikka joku niin luulee. Kaksi pulloa ykkölsolutta vastaa pulloa nelosolutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Tauno Perkiö kirjoitti 23.7.2013 kello 20:11

    Valmistetaanhan kakkosolutta: Olvi valmistaa Sven Tuuvaa ja taitaa Hartwallkin valmistaa kakkosolutta. Menekki ei vain ole kaksinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. Jouni L kirjoitti 23.7.2013 kello 20:49

    Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa.
    Tuo pelleily ei enään toimi.

    Itse asiassa valtion pitäisi ensimmäisenä päättää haluaako se ratkaista alkoholiongelmaa vai kerätä veroja. Viime aikoina johtoajatus on ollut verojen kerääminen. Pahin virhe aikoinaan veron rysäyttäminen alas, kun pelättiin myynnin karkaavan. Se on johtanut luikuisiin kuolemiin ja terveystason laskuun, joka näkyy tilastoissa.

    Käteväähän olisi nytkin siirtää olut Alkoon niin valtio saisi kauppiankin osuuden itselleen. Kulut menisivät sitten SOTE:n kautta kuntien piikkiin.
    Tätähän uutukainen ministerimme on virkeänä uutena ajatuksena esittänytkin….

    Oikeasti maassa on iso alkoholiongelma joka ei ole geeneissä vaikka joku jopa EU-neuvotteluissa niin väitti.

    Jos vielä kuulen väitteen, olen sen jälkeen Ruotsalainen.

    Oikeasti muutos tulee muuttamalla juomisen kulttuuria. Siihen tarvittaisin selkeät hankkeet. Valjastetaan siihen sekä terveydenhuollon asiantuntemus että mairkkinoinin asiantuntemus ja luodaan selvä toimintasuunnitelma.
    Tehdään juopumuksesta hävettää kuten on sivistyneissä maissa. Juoda saa mutta ei tullaa humalaan. Ihmisille selkeät viikkorajat, jotka vastaavat ilta-aterialla perheen kanssa otettuja normaalia ruokajuomaa, olutta tai viiniä.

    Valitettavasti tämmöinen on haihattelua. Valitettavasti monen pitää sairastua ja ennen aikojaan kuolla. Ei ainakaan nykyisestä ministeristä ole tämmöiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. KariS kirjoitti 23.7.2013 kello 21:03

    Kakkosolutta, siis vahvuudelltaan 3,5 %, tehdään Suomessa ainakin yhdessä panimossa ja myydään melkoisen hyvin, tosin valmistaja (jääköön mainostamatta mikä) on tehnyt yksinoikeussopimuksen S-ryhmän kanssa, joten sitä ei saa kaikista ruokakaupoista. Hinta on tuon kilpailun puutteen vuoksi lähes keskioluen tasolla, monopoli siis huolehtii katteen niin valmistajalle kuin kauppiaalle. Saunakaljana vähintäänkin kekioluen veroinen maultaankin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Raimo K kirjoitti 23.7.2013 kello 21:40

    Osmo Soininvaara:
    ‘snip’
    Huoli alkoholihaitoista ei tällä kertaa ole noussut VM:n taholta, vaan asiasta on tullut uutta tutkimustietoa. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeistä selvästi aiempaa suurempi osa johtuu tosiasiassa alkoholista, vaikka diagnoosissa muuta väitetäänkin.

    Kaikenlaistahan sitä ‘väitetään’.
    Alkoholin tuontirajoitukset EU-maista poistuivat 1.1.2004 ja jo muutaman päivän kuluttua esitettiin ‘tutkimustietoa’ alkoholisairauksien lisääntymisestä tämän vuoksi, vaikka esim. maksakirroosin kehittyminen vaatii noin 20 vuotta.
    Ilmeisesti samat veijarit ovat taas asialla, potilasta tutkimatta, tietysti.

    Alkoholin kulutushan ei ole Suomessa kansainvälisesti erityisen korkealla tasolla, vaikka muuta ‘väitetään’ – ja viimeisimpien tilastojen myötä sijoitus vielä putoaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  12. Poth1ue1 kirjoitti 23.7.2013 kello 22:24

    (EU määräsi Suomen alkoholiveron perustumaan alkoholin määrään eikä juoman hintaan, koska suomalaiset eivät pystyneet selittämään, miten shampanjassa oleva alkoholi on tuhoisampaa kuin Algerialaisessa punaviinissä oleva. Vero on kuitenkin oluelle, viineille, väkeville viineille ja tislatuille alkoholijuomille kullekin erisuuruinen.)

    Voisiko EU käyttää määräysvaltaa vähän autoverotukseenkin? Vai onko olemassa jotain todisteita siitä, että mersun tai maseratin CO2-päästöt ovat jotenkin haitallisempia kuin jonkun kian tai dacian?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  13. JTS kirjoitti 23.7.2013 kello 22:24

    Aika pieni osa ihmisistä on ongelmajuojia. Luulisi 50 vuotta ‘Miksi Jeppe juo?’-tutkimusta löytäneen parempiakin ideoita kuin kieltolain.

    Viinan hinta suhteessa halvempi kuin viinien ja mietojen, mikä ohjaa vähän hassuun suuntaan suurempaa ja köyhempien kulutusta. Samaan aikaan Alkon verkoston paraneminen on tehnyt kansanperinteeksi piemän pullon hankkimisen ja kotikeittämisen, mikä on hyvä asia.

    Todellinen keskustelu lienee minsietrin kieltolinjan ja kaupan halun saada nelosolut ja viinit ruokakauppoihin. Tosin tämä keskustelu naamioidaan kansanterveyteen ja tyyöpaikkoihin.

    Alkon monopolia perustellaan, että se ainakin pitää haitat pienempänä kuin muut mallit. Toimiiko se nykyisin?
    Kohtuutta toivotaan, niin kieltolaissa, verotuksessa kuin myynnissä – ja myös käytössä.

    Jos vaikka oluen myynti alkaisi klo 10 aamulla ja loppuisi klo 20? tapahtuuko mitään? Voisko sitä kokeilla jossain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Oikeistodemari kirjoitti 23.7.2013 kello 22:50

    Raimo K:
    PS: ja pilsneri ei ole mitään matala-alkoholipitoista olutta, vaan silloisen Saksan Pilsenin (nykyisin Tsekin Plzen) mukaan nimensä saanut olut, lähinnä lager-tyyppinen.

    Triviakysymys: Eikös Plzen ollut tuolloin Itävalta-Unkaria? Tietääkö pyöräilijä-Osmo?

    PS. Minäkin pidän pilsneristä, Plzenin tehtaillakin on tullut käytyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Oikeistodemari kirjoitti 23.7.2013 kello 22:51

    Osmo Soininvaara:
    Tiedän, että meillä käytretään pilsnerin nimeä väärin. Se ei muuten ole myöskään alkoholiton vaihtoehto, vaikka joku niin luulee. Kaksi pulloa ykkölsolutta vastaa pulloa nelosolutta.

    Ja tämän tiesivät pojat silloin, kun minä olin armeijassa ja sotkussa oli ykkösolutautomaatti. Sääli, että (Tarja Halosen toiveesta muistaakseni) tuo iltojen ilo poistettiin sotapoikiemme ulottuvilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  16. Miika kirjoitti 23.7.2013 kello 23:38

    Alkoholilliset ja alkoholittomat juomat ovat osa kulinaarista kulttuuria, jonka parissa koetetut elämykset ovat rinnasteiset muille taidemuodoille. Kansakuntamme sivistysastetta kuvaa, että ministeritasollakin keskustelu pyörii esteettisten arvojen sijaan lähinnä alkoholin ongelmakäytön ja verotuottojen ympärillä. Alkeellista ja moukkamaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  17. spottu kirjoitti 23.7.2013 kello 23:58

    Osmo Soininvaara: Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeistä selvästi aiempaa suurempi osa johtuu tosiasiassa alkoholista, vaikka diagnoosissa muuta väitetäänkin.

    Asiaa tarkemmin tuntematta minusta näyttäisi että varsinainen ongelma on jo ratkennut ja parhaillaan itseään juo hengiltä oma sukupolveni ja sitä vanhemmat jotka ovat vielä eläneet kummallisessa alkoholinkäyttöä mystifioivassa kulttuurissa jota virallinen “alkoholivalistus” tehokkaasti ruokki jonnekin 80-luvulle asti.

    Luonnollista poistumaa odotellessa voidaan toki kerätä lisää haittaveroja, mutta kun tilanne on jo se että alkoholiton olut ja keskari ovat samoissa hinnoissa, en odottaisi tältä keinolta kokonaiskulutuksen suhteen liikoja.

    Lattiatasolta olen kuullut että sosiaalityöntekijöiden jalkauttaminen fyysisesti terveyskeskustiloihin on toiminut hyvin silloin kun henkilön ongelmat ovat jossain terveydellisten kremppojen ja elämänhallinnan välimaastossa, mutta valistuskampanjoiden suoltaminen työryhmissä on tietysti paljon mukavampaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  18. Krisu Koskinen kirjoitti 24.7.2013 kello 0:02

    Mitä enemmän holhotaan “hyvän nimessä” sitä enemmän potkitaan epätervein tavoin aisojen yli. Kyllä se “miksi Jeppe juo ” on huomattavasti terveempi katsantokohta kuin olutprosenttien fiilailu ja verojen kanssa kikkailu, Olen ollut jo vuosikausia sitä mieltä, että vapautetaan kaikenmoiset alkoholijuomat vapaasti saataville ja bulkkituotteet niistä vielä erittäin edulliseen hintaan. Osa yhdestä sukupolvesta todnäk juo itsensä hengiltä, mutta tulee yhteiskunnalle näin tavoin kuitenkin halvemmaksi, kuin mielenterveys-, riippuvaisuus-, tai jotain muuta-ongelmaisten lääkitseminen alkoholinsaannin hankaloittamisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  19. jokuvaan kirjoitti 24.7.2013 kello 0:03

    Minä kiristäisin myyntiaikoja, sillehän on jo luotu perusta. On valmiit eteen vedettävät häkit jne..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  20. Daniel Federley kirjoitti 24.7.2013 kello 0:07

    Ihmettelen, mistä on kummunnut ajatus, että tänä päivänä olisi muka jotenkin helppoa ostaa alkoholia alaikäisenä. Näin joku virkamies väitti IS:ssä tänään.

    1990-luvun alussa pystyi 15-vuotiaskin asioimaan Alkossa ja ruokakaupassa ihan tuuripelillä. Joskus kysyttiin papereita, joskus ei. Nyt 20 vuotta myöhemmin minulta kysytään huomattavasti useammin papereita kuin silloin.

    Helpompaa teinien on ostaa kannabista kuin kaljaa.

    Hiljaista on heinäkuussa, kun tällaiselle annetaan palstatilaa. Onneksi Englannissa syntyi prinssi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.7.2013 kello 10:20

    Ruokakaupoissa kysytään papereita hyvin herkästi, koska ostaja voi olla palkattu koeostaja. Jos alkoholia myy alasikäiselle koeostajalle tai ei kysy papereita alle 30-vuotiaalta, saa muikkarin, joita ei ole varaa saada kovin monta. Aina silloin tällöin myymälä pannaan viikoksi oluen myynti kieltoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Mika kirjoitti 24.7.2013 kello 1:12

    Poth1ue1: Voisiko EU käyttää määräysvaltaa vähän autoverotukseenkin? Vai onko olemassa jotain todisteita siitä, että mersun tai maseratin CO2-päästöt ovat jotenkin haitallisempia kuin jonkun kian tai dacian?

    Suomessa on ollut vuosikymmeniä käytössä mielihyvä- ja mukavuusvero. Verojärjestelyin on siis keinotekoisesti alennettu kansalaisten elintasoa joskus huomattavastikin, että kansa on saatu näyttämään vähän köyhemmältä kuin ovatkaan.

    Katson että näiltä osin veltionhallinto säätää pykäliään kansalaisia vastaan, kun luulisi verovaroin kustannettavan organisaation ajavan kansalaisten asiaa ja pyrkisi nostamaan elintasoa.

    Mitä alkoholipolitiikkaan tulee, niin kannatan lämpimästi sääntelyn purkua niin aukioloaikojen kuin myytävien prosenttien suhteen.

    Ja onhan huumeiden myyntikin kielletty mutta meillä on silti huumeiden käyttäjiä, eli ei se rajoittaminen ja kieltäminen niitä ongelmia ja ongelmakäyttäjiä poista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. Syltty kirjoitti 24.7.2013 kello 7:28

    Sepi:
    Progressiivinen alkoholivero ja kaikkien oluiden vapauttaminen ruokakauppoihin olisi varmaankin ihan hyvä keino, jolla voitaisiin kannustaa meitä mauttomien kemianteollisuuden tehotuotteiden kittamisesta makua arvostavaan ja nautiskeluun suuntautuvaan alkoholinkäyttökulttuuriin.

    Totta kai, mutta on ihan naurettava ajatus väittää, etteikö tuo nostaisi alkoholin kokonaiskulutusta ja samalla myös alkoholihaittoja.

    Nykyisellään tarjonta on rajoitettu kuraveteen ja käyttökulttuuri täten rajoittunut siihen mihin se tarjolla oleva tuote sopii, eli humalahakuiseen juomiseen.

    Tämä taas menee ihan puhtaasti toivioajattelun puolelle. Alkoholin saatavuuden lisääminen johtaa kulutuksen kasvuun, kuten myös alkoholin hinnan alentaminen. Kulutuksen kasvu lisää alkoholin haittoja. Lisäksi tiedetään, että valitus ei toimi eli höpinät alkoholikulttuurin muokkaamisesta ylhäältäpäin annetuin ohjein voi samantien unohtaa.

    Lisäksi olut ja viina eroavat toisistaan jossain määrin. Julkisuudessa esitetyt täysin vastakkaiset näkemyksen oluen ja viinan haitallisuudesta ovat oikeasti kummatkin totta. Viina aiheutaa ilmeisesti suoraan suurimmat ongelmat, alkoholikuolemat ja muut, mutta ihmiset kumminkin alkoholisoituvat oluella. Sitten kun alkoholi on ongelma, aletaan juomaan enemmän viinaa kun se on halvempaa eiäk kaljalla saa tarpeeki hyvää känniä. Eli porttiteoria toimii ainakin alkoholin kohdalla…

    Nämä ovat faktoja. Sen jälkeen voidaankin kysyä että mitä sitten, mutta mielelläni näkisin, että pitäydyttäisiin faktoissa eikä perusteta toiveita joulupukkiin. Tyypillisesti vapauttajat unelmoivat että suomalainen juomakultturi muuttuu taikaiskusta kun viinit tulevat maitokauppoihin ja ihan vastaavasti kieltäjät unelmoivat että alkohliveron voi nostaa kolminkertaiseksi ilman mitään sivuvaikutuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  24. a_l kirjoitti 24.7.2013 kello 9:24

    Taas näitä mätäkuun juttuja.

    Alkoholin kulutus riippuu lyhyellä tähtäimellä huvituksiin ja vapaa-aikaan käytettävissä olevista tuloista, jonka ansiosta kulutus kasvoi 2000-luvun alun hyvinä vuosina.

    Pidemmällä tähtäimellä vaikuttavat ihmisten kulutuspreferenssit. Tutkimusten mukaan nuoret ikäluokat juovat ylipäätään edeltäviä vähemmän, ja varsinkin humalahakuisessa juomisessa on tapahtumassa selvä muutos.

    Kulttuuriset muutokset ovat hitaita ja vaikutus näkyy vasta ajan myötä. Toki paluulla vanhaan kieltolakipolitiikkaan voitaneen positiivinen kehitys vielä kääntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  25. Raimo K kirjoitti 24.7.2013 kello 9:26

    Oikeistodemari: Triviakysymys: Eikös Plzen ollut tuolloin Itävalta-Unkaria? Tietääkö pyöräilijä-Osmo?

    PS. Minäkin pidän pilsneristä, Plzenin tehtaillakin on tullut käytyä.

    Totta. Böömiähän se. Ei oikein muisti pelaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Raimo K kirjoitti 24.7.2013 kello 9:28

    Poth1ue1: Voisiko EU käyttää määräysvaltaa vähän autoverotukseenkin? Vai onko olemassa jotain todisteita siitä, että mersun tai maseratin CO2-päästöt ovat jotenkin haitallisempia kuin jonkun kian tai dacian?

    Vähän on EU käyttänytkin: autoveroa ei saa enää periä ALVista, joten se on sisällytetty autoveroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  27. teekkari kirjoitti 24.7.2013 kello 9:32

    Yksi vaihtoehto voisi olla alkoholin arvonlisäveron laskeminen (eli alkoholijuomien määritteleminen elintarvikkeiksi) ja samanaikaisesti tehtävä alkoholin valmisteveron nostaminen siten, että bulkkikaljan ja kossun hinta pysyisi jotakuinkin nykyisellä tasolla tai hieman nousisi.

    Tällä tavoiteltaisiin seuraavia etuja:

    1. Juomakulttuurin kehittyminen. Hinta/kännisuhteen erojen tasoittuminen tarkoittaisi sitä, että laadukkaammat juomat halpenisivat, ja juominen siirtyisi puhtaasti humalahakuisesta enemmän nautintoaineeksi.

    2. Ravintolajuomisen lisääntyminen. Kulutuksen siirtyminen kodeista kapakoihin auttaisi sekä juomakulttuurin kehityksessä, että toisi juomisen tiukemman sosiaalisen kontrollin piiriin. Baarimikoilla on myös jo lakisääteinen velvollisuus kontrolloida ylenpalttista päihtymistä.

    2.1 Positiivinen työllisyysvaikutus!
    2.2 Alaikäisten juomisen vähentyminen, kun portsari pitää pennut ulkona.

    Viinejä en toisi ruokakauppoihin, mutta avaisin kilpailua mahdollistamalla alkoholi- ja tupakkakauppojen luvanvaraisen perustamisen (joihin siis siirtäisin tupakat kauppojen kassoilta). Myöhemmin kun kannabis määritellään tupakkaan rinnasteiseksi nautintoaineeksi voitaisiin sekin tuoda näihin uusiin “aikuisten karkkikauppoihin”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  28. Raimo K kirjoitti 24.7.2013 kello 9:35

    JTS:
    ‘snip’
    Viinan hinta suhteessa halvempi kuin viinien ja mietojen, mikä ohjaa vähän hassuun suuntaan suurempaa ja köyhempien kulutusta.
    ‘snip’

    Suhteessa halvempi, tosiaan.
    Absoluuttisesti alkoholi on Suomessa EU-maiden kalleinta, vaikka päiviräsäset (ja nyt susannahuoviset) muuta väittävät.
    Vai onko joku nähnyt alkoholia kärrättävän Suomesta Viroon tai Ruotsiin? Tai Venäjälle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  29. Viherinssi kirjoitti 24.7.2013 kello 9:45

    Miika: Kansakuntamme sivistysastetta kuvaa, että ministeritasollakin keskustelu pyörii esteettisten arvojen sijaan lähinnä alkoholin ongelmakäytön ja verotuottojen ympärillä. Alkeellista ja moukkamaista.

    Jos alkoholin ongelmakäytön rahallisia ja inhimillisiä kärsimyksiä tarkastelee tarkemmin, tuntuu moukkamaiselta laittaa ne joidenkin kulinaaris-esteettisten arvojen taakse.

    Tosin tähän väliin löytyisi kyllä hyviä kompromissejakin. Asetetaan kullekin juomalajille minimihinta. Sen jälkeen kukaan järjissään oleva ei maksa kolmeakymppiä siitä halvimmasta algerialaisesta punkusta tai kolmea euroa peruskeskarista.

    Laatuhakuinen kuluttaminen voi jopa halventua nykyisestä, humalahakuinen kallistuu. Jos hintaa ei voi käyttää ostokriteerinä, laadusta tulee ainoa kriteeri. Panimoteollisuudenkaan ei tarvitse enää valittaa hintakilpailuun johtavasta mielikuvamainoskiellosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  30. Viherinssi kirjoitti 24.7.2013 kello 9:46

    Raimo K: Suhteessa halvempi, tosiaan.
    Absoluuttisesti alkoholi on Suomessa EU-maiden kalleinta, vaikka päiviräsäset (ja nyt susannahuoviset) muuta väittävät.
    Vai onko joku nähnyt alkoholia kärrättävän Suomesta Viroon tai Ruotsiin? Tai Venäjälle?

    Ruotsiin ja Norjaan sitä on aikanaan kärrättykin. Mikähän on tilanne nyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.7.2013 kello 11:43

    Alkolla on yksi sen suurimpia myymälöitä Kilpisjärvellä. Ostajat tulevat Norjasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Viherinssi kirjoitti 24.7.2013 kello 9:47

    teekkari: Baarimikoilla on myös jo lakisääteinen velvollisuus kontrolloida ylenpalttista päihtymistä.

    Tämän huomaakin siitä, että juottoloista ei kännikaloja tapaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  33. Tapio kirjoitti 24.7.2013 kello 10:31

    Olisikohan hyödyllisempää rajoitaaa kapakoiden aukioloaikaa Englannin tapaan. Olisi töihin meno aamulla helpompaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. Tapio kirjoitti 24.7.2013 kello 10:54

    KariS: Kakkosolutta, siis vahvuudelltaan 3,5 %, tehdään Suomessa ainakin yhdessä panimossa ja myydään melkoisen hyvin, tosin valmistaja (jääköön mainostamatta mikä) on tehnyt yksinoikeussopimuksen S-ryhmän kanssa, joten sitä ei saa kaikista ruokakaupoista. Hinta on tuon kilpailun puutteen vuoksi lähes keskioluen tasolla, monopoli siis huolehtii katteen niin valmistajalle kuin kauppiaalle. Saunakaljana vähintäänkin kekioluen veroinen maultaankin.

    Ahaa, tuo on siis syy kakkosoluen huonoon tarjontaan. Turha panimoiden valitella huonoa menekkiä.

    Ruotsissa ja ennenkaikkea Saksassa ja Englannissa on hyvin kehittynyt “kakkosolut”-kulttuuri. On erilaisia makuja, joista voi valita eivätkä parhaat häviä kolmosille. Janojuomina kolmosta parempia. Väkevät oluet ovat sitten aivan toinen maailma.

    Panimoteollisuus on kansainvälistä, ja reseptit ovat helposti siirrettäviä. Ehkä tuota veroasetta kannattaisi yrittää ja sitten joskus myöhemmin siirtää kolmonen Alkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Kalle kirjoitti 24.7.2013 kello 10:55

    Osoittaa jotain yhteiskunnasta, kun oluesta yleensä keskustellaan sen alkoholiprosentin, eikä maun suhteen. 🙁 Toimenpiteet aikajärjesteyksessä:
    – annetaan kenkää STM:n kelvottomile virkamiehille
    – poistetaan typerä alkoholivero maatalustuotteilta (olut ja viini) sekä
    – lopetetaan monopoli.

    Ongelman ydin ei ole alkoholin kulutus eikä edes kokonaiskulutus, vaan sairaat asenteet, jotka ohjaavat humalahakuiseen juomiseen. Nuo STM:n virkamiehet ovat yksi syyllinen tilanteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  36. ceterum censeo kirjoitti 24.7.2013 kello 11:20

    Raimo K:
    Osmo: “EU määräsi Suomen alkoholiveron perustumaan alkoholin määrään eikä juoman hintaan…”

    EU ei määrää verotuksesta, verotus on (ikävä kyllä) kansallinen kysymys.

    Alkoholin tuontirajoituksisssa Suomi viivytteli siirtymäajan viimeiseen minuuttiin ja vapautti sitten yhdellä rysäyksellä – alkoholin vapaa liikkuminen
    Ja Suomea edusti neuvotteluissa valtiovarainministeriö, jolle kaikki asiat kuuluvatkin

    Verotusta taas muutettiin Viron liittyessä, että kilpailuetu ei muodostuisi liian suureksi.

    Ja onhan se hienoa, että asiaa nostetaan nyt esille, kun alkoholin kulutus on huolestuttavasti laskenut, onko VVM taas taustalla?

    Epäilen, että tärkein selittävä tekijä tälle aloitteelle on ministerin tuoreus. Uudella ministerillä on aina julkisuustarvetta, jottei aivan seinätapetiksi moitittaisi. Jos varsinaisia ajatuksia ja asioita ei satu olemaan, tämä keskiolut on aina takuuvarmaa tavaraa, jolla iltapäivälehdet saadaan kirjoittamaan. Näin saadaan löytyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Toimittaja saa senttinsä sentattua ja uutisensa kirjoitettua. Ministeri saa nimensä lehteen. Lukija haukottelee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  37. teekkari kirjoitti 24.7.2013 kello 11:56

    Viherinssi: Tämän huomaakin siitä, että juottoloista ei kännikaloja tapaa?

    En nyt väittänytkään että velvollisuus toteutuisi lain kirjaimen mukaan, mutta lainsäädäntö on jo olemassa. Ei sen toimeenpanemiseksi tarvittaisi kuin lisääntynyttä valvontaa: kyllä pienikin riski myyntilupien menettämisestä saisi baarit tiukentamaan linjaansa, ja jos samanaikaisesti asiakaskuntaa tulisi lisää en usko asian olevan suuri ongelma ravintoloitsijoillekaan.

    Kuitenkin edelleen väitän, että kapakoissa juominen vähentäisi kaatokännäämistä, ihan jo hintansakin puolesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. anonyymi kirjoitti 24.7.2013 kello 13:04

    EU määräsi Suomen alkoholiveron perustumaan alkoholin määrään eikä juoman hintaan, koska suomalaiset eivät pystyneet selittämään, miten shampanjassa oleva alkoholi on tuhoisampaa kuin Algerialaisessa punaviinissä oleva.

    Mutta onko asiantila vielä edes näin? Eikös nytkin vero ole nimenomaan prosentteja kokonaishinnasta? Korjatkaa, jos olen väärässä.

    Itse kannattaisin juuri vain alkoholiin liittyvää veroa. Veden ja makuaineet voisi jättää verottamatta alkoholiverolla. Eri alkoholiprosentteja voitaisiin suosia, mutta on käsittämätöntä, ettei alkoholikulttuuria haluta kehittää. Sen sijaan suositaan humaltumiseen soveltuvia halvimpia ja heikoimpia tuotteita eikä paremmin nauttimiseen soveltuvia laadukkaampia tuotteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.7.2013 kello 13:22

    Alkoholiverolla ei ole mitään tekemistä tuotteen hinnan, vain alkoholimäärän kanssa. Oli ennen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. anonyymi kirjoitti 24.7.2013 kello 13:13

    Mitä tulee alkoholikulttuuriin, pitäisiköhän aloittaa lukioista ja yliopistoista, joilla taitaa olla vuosisatainen perinne kansakunnan opiskelevan nuorison kouluttamisesta keski-iän alkoholisteiksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  41. Daniel Federley kirjoitti 24.7.2013 kello 13:25

    Osmo Soininvaara:
    Alkolla on yksi sen suurimpia myymälöitä Kilpisjärvellä. Ostajat tulevat Norjasta.

    Maarianhaminan Alkoon taas ei tule ostajia mistään. Paikalliset käyvät laivoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Liian vanha kirjoitti 24.7.2013 kello 13:34

    Eivät ne juomatavat ole sen ongelmattomampia muuallakaan.Vaihtelua maiden välillä toki on.

    Niistä ei vain puhuta, koska monelle EU-maalle alkoholiteollisuus on merkittävä taloudellinne tekijä.

    Ongelma vain lakaistaan siististi maton alle.

    Erityisen suuria ongelmat ovat Baltiassa ja heijastuu Suomeenkin suurina virolaisina rattijuoppomäärinä

    Tuosta voi lukea hieman faktaa keksutelun pohjaksi

    http://ec.europa.eu/health/alcohol/policy/index_fi.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. spottu kirjoitti 24.7.2013 kello 13:45

    Osmo Soininvaara: Jos alkoholia myy alasikäiselle koeostajalle tai ei kysy papereita alle 30-vuotiaalta, saa muikkarin, joita ei ole varaa saada kovin monta.

    Tässä taas yksi komponentti perisuomalaisesta pelleilykoneistosta joka ajaa hyvin tehokkaasti ainakin minut lomille muualle Eurooppaan aina kun se on mahdollista.

    90-luvulla näytti hetken että ankeuttamisestablismentti oli saanut turpaansa riittävän perusteellisesti kun itsestäänselvyytenä pidettyjen ikävyyksien kuten Neuvostoliiton, YLE-monopolin, Berliinin muurin ja kylmän sodan katoaminen olivat avanneet silmät sille tosiasialle että yhteiskuntasopimus on sananmukaisesti sopimus eikä sanelua. Toisin kävi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  44. Määkin pyöräilen kirjoitti 24.7.2013 kello 14:07

    Tiedän 100% tavan vähentää ongelmakäyttäjien juomista. Alkoholia saa myydä vain sellaisille asiakkaille, joilla on siistit vaatteet eivätkä ne haise viikon ryyppyputkelle.

    Mutta ilmeisesi on jonkinlainen ihmisoikeuskysymys, että rappioalkoholisti saa ostaa juomansa, koska jatkuvasti pelleillään jollain ikärajojen tarkalla kyttäämisellä ja juomien prosenttipitoisuuksista saivartamisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Lauri Kumpulainen kirjoitti 24.7.2013 kello 14:16

    Alkoholi EI ole yksityisasia, eikä yksilön vastuu toteudu.

    1. Alkoholia ostetaan hyvin pitkälti yhteiskunnan maksamilla tuilla, kuten työttömyyskorvaus, opintotuki ja eläkkeet

    2. Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat jäävät lähes sataprosenttisesti yhteiskunnan maksettavaksi (luokkaa 2+ miljardia vuodessa)

    3. Alkoholin aiheuttamat lieveilmiöt, kuten ilkivalta, väkivalta, poliisin kustannukset jne jne tulevat sataprosenttisesti yhteiskunnanmaksettavaksi (luokkaa 1-2 miljardia vuodessa)

    4. Työssä käyvät alkoholistit tuottavat huonommin, ovat enemmän sairaslomalla, perheet kärsivät ja ovat ns. aikapommeja. Tämäkin tulee lopulta yhteiskunnan maksettavaksi.

    Suomen budjetin alijäämä on 8 miljardia euroa. Alkoholi maksaa meille vuodessa 3-4 miljardia euroa, ehkä jopa 4-5 miljardia euroa.

    Puhumattakaan sosiaalisista ongelmista ja tuhotuista lapsuuksista.

    Onko tähän todellakin varaa?

    Kyllä siitä säännöstelystä pitää pystyä puhumaan, koska alkoholi ei todellakaan ole vain yksityisasia.

    Jos alkoholin seuraukset menisivät 100 prosenttisesti yksilön maksettavaksi ja yksilöllä olisi aina maksuvaraa niin minun puolestani myykää vaikka pirtua ruokakaupoissa.

    Mutta kun se ei mene niin vaan yhteiskunta maksaa, kaiken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  46. Lauri Kumpulainen kirjoitti 24.7.2013 kello 14:23

    Eläkeläisistä juo alkoholia noin 80 % ja jos heidän menoistaan vaikka 10 % menee alkoholiin niin tuo summa on luokkaa 2 miljardia euroa vuodessa.

    Tuon 2 miljardia maksaa työssäkäyvät ihmiset.

    Se summa on miljardiluokkaa ja tämän päälle siis tulevat vielä ne alkoholin haitat, jotka ovat luokkaa 3-4 miljardia euroa vuodessa.

    1500 euron bruttoeläkkeestä menee helposti tuo 10 % alkoholiin. Keskieläke on luokkaa 1500e/kk.

    Pitää vielä ottaa huomioon se, että viinaa juomattomat vanhuseläkeläiset ovat 10-15 vuoden kuluessa hyvin pitkälti haudan levossa. Sen jälkeen eläkeläiset ovat melkein poikkeuksetta työeläkeläisiä, joilla on rahaa ja joilla on suomalainen viinanjuontikulttuuri.

    Se tarkoittaa, että nykymenolla alkoholin aiheuttama lasku yhteiskunnalle tulee kasvamaan voimakkaasti, kun puolitoista miljoonaa eläkeläistä tissuttelee päiviensä kuluksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. Viherinssi kirjoitti 24.7.2013 kello 14:25

    anonyymi:
    Mitä tulee alkoholikulttuuriin, pitäisiköhän aloittaa lukioista ja yliopistoista, joilla taitaa olla vuosisatainen perinne kansakunnan opiskelevan nuorison kouluttamisesta keski-iän alkoholisteiksi?

    Mutta – hassua kyllä – lukiota ja yliopistoa käymättömällä juomatapa on paljon humalahakuisempi ja ongelmakäyttäjien osuus suurempi.

    (Opiskelijakulttuurin tervehenkisyydestä olen kyllä ihan samaa mieltä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  48. Viherinssi kirjoitti 24.7.2013 kello 14:33

    teekkari: En nyt väittänytkään että velvollisuus toteutuisi lain kirjaimen mukaan, mutta lainsäädäntö on jo olemassa. Ei sen toimeenpanemiseksi tarvittaisi kuin lisääntynyttä valvontaa: kyllä pienikin riski myyntilupien menettämisestä saisi baarit tiukentamaan linjaansa, ja jos samanaikaisesti asiakaskuntaa tulisi lisää en usko asian olevan suuri ongelma ravintoloitsijoillekaan.

    Olen samaa mieltä siitä, että ravintolaelämää saisi kuivattua siistimmäksi ihan vain valvonnalla. Monissa anniskelupaikoissa kuitenkin niin suuri osa kulutuksesta menee alkoholiriippuvaisille ja muuten kännisille, että sen rajoittaminen vaikuttaisi erittäin selvästi ravintoloiden toimintaedellytyksiin.

    En kovin paljon sitä sääli, koska sairaaseen riippuvuuteen perustuvat bisnikset ovat minusta epäeettisiä. Käytännössä kuitenkin kulutus siirtyisi enemmän kotikulutukseen, eivätkä ongelmat lähde mihinkään. (= Minä voin nyt itse olla menemättä känniääliöiden seuraan kapakkaan, joten ongelmakäytön siivoaminen ravitsemusliikkeistä ei sinänsä paranna kenenkään tilannetta.)

    Kuitenkin edelleen väitän, että kapakoissa juominen vähentäisi kaatokännäämistä, ihan jo hintansakin puolesta.

    Tuosta olen samaa mieltä. Jos viinan vähittäismyyntihinta nousee kapakkahinnan tasolle, juominen vähenee ja painopiste siirtyy kapakoihin. Kannatettava ajatus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. Schrödingerin Kissa kirjoitti 24.7.2013 kello 14:41

    anonyymi:
    Mitä tulee alkoholikulttuuriin, pitäisiköhän aloittaa lukioista ja yliopistoista, joilla taitaa olla vuosisatainen perinne kansakunnan opiskelevan nuorison kouluttamisesta keski-iän alkoholisteiksi?

    Humanistien kansoittamissa sivistysyliopistoissa opiskelijakulttuuri on jo muuttumassa. Ainejärjestöiltä ja tutoreilta on viime vuosina vaadittu, että fuksien tutustumisilloissa pitää olla muutakin ohjelmaa kuin yhdessä ryyppäämistä, eikä alkoholista kieltäytyviä saa sulkea sosiaalisen toiminnan ulkopuolelle.

    Ilmeisesti teekkareiden ja lääkiksen juopotteluperinne on kuitenkin vielä voimissaan. Ehkä näiden alojen sisäisen yhteenkuuluvuuden kannalta on tärkeää, että yhdessä naureskellaan ulkopuolelta tulevalle alkoholivalistukselle ja kulttuurin kritisoimiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  50. Viherinssi kirjoitti 24.7.2013 kello 14:44

    Määkin pyöräilen: Tiedän 100% tavan vähentää ongelmakäyttäjien juomista. Alkoholia saa myydä vain sellaisille asiakkaille, joilla on siistit vaatteet eivätkä ne haise viikon ryyppyputkelle.

    Tuosta siistivaatteinen hajuton henkilö saa mukavan jälleenmyyntibisniksen. Rappioalkkarit repivät sen viinansa vaikka kiven silmästä.

    Eivätkä kaikki ongelmakäyttäjät suinkaan ole rappioalkoholisteja. Riskikäyttäjän tunnistaminen ilman läheisempää henkilökohtaista tuntemista ja lääketieteellistä arviota voi olla hyvin vaikeaa.

    Kansantalouden kannalta rappioalkoholisteille voisi perustaa leirin, jossa tarjotaan perussapuska, katto pään päälle, perusterveydenhuolto, karaoke ja ilmaista pirtua niin paljon kuin kukakin haluaa ryypätä. Tämä vähentäisi ulkopuolisiin vaikuttavia lieveilmiöitä, eikä juuri lisäisi tappioita, koska rappioalkoholistin kuntoutuminen työkuntoon on hyvin harvinaista.

    Suurin ongelmaryhmä on niissä, joiden toimintakykyä työssä ja vapaa-ajalla sekä terveyttä alkoholi uhkaa. Viiva kohtuukäytön ja ongelmakäytön välillä on varsin haastava vedettävä. Täysin normaalin oloinen ja vesiselvä henkilö voi silti olla riskirajalla, eikä Alkon tai Siwan myyjä sitä ilman kristallipalloa voi tietää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  51. Ilkka kirjoitti 24.7.2013 kello 15:31

    Tapio:
    Olisikohan hyödyllisempää rajoitaaa kapakoiden aukioloaikaa Englannin tapaan. Olisi töihin meno aamulla helpompaa.

    Englannista ei oikein ole malliksi alkoholiasioissa. Juominen on yhtä humalahakuista kuin Suomessakin. Takavuosina pubit menivät kiinni klo 23, asiakkaat huitaisivat viimeisen tuopin vartissa ja lähtivät sitten kaduille rähisemään. Laki muuttui 2005 ja nykysysteemi on samankaltainen kuin Suomessakin: aukioloajat riippuvat luvista. Suuri osa pubeista on auki ainakin puoleen yöhön, viikonloppuisin pidempään. Muuttuneen lupakäytännön vaikutusta suuntaan tai toiseen ei ole pystytty näyttämään.

    Kaikki haluavat että ongelmakäyttöä olisi vähemmän. Rajoitukset eivät vain mitenkään automaattisesti tuota sellaisia tuloksia kuin haluamme. 1920-luvulla kokeiltiin jopa täyskieltoa. Haitat lisääntyivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  52. jokkis kirjoitti 24.7.2013 kello 15:37

    Nuorempana tuoli juotua itsensä humalaan melko usein. Itseasiassa Suomen alkoholipolitiikka myös kannusti siihen:

    Koska tiedossa oli, että alkoholia ei saa kaupasta lisää enää klo 21 jälkeen, sitä varattiin iltaa varten “tarpeeksi”. Tämän lisäksi, koska ravintoiloissa hinnat olivat koululaiselle/opiskelijalle niin korkeita, vedettiin kunnon pohjat ennen ravintolaan menoa… Juoma oli aina keppanaa/leijonaviinaa, koska kaikki muu oli liian kallista. Yritä nyt siinä tutustua oluisiin/olutkulttuuriin opiskelijabudjetilla, kun laatuolut maksaa helposti 5e/pullo.

    Nyt hoidan alkoholini (laatuoluet/viinit, en siis mitään lavakaljaa/viruvalgeta) ulkomailta, koska Suomen naurettava alkoholipolitiikka/-keskustelu kannustaa minua siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  53. Risto kirjoitti 24.7.2013 kello 15:52

    Lauri Kumpulainen:
    Eläkeläisistä juo alkoholia noin 80 % ja jos heidän menoistaan vaikka 10 % menee alkoholiin

    Se 80% eläkeläisitä joka ei ole absolutisteja tai lähes sellaisia (voinee pitää paikkansa, vaikka lähdetä ei esitettykään) ei kyllä keskimäärin käytä viinaan 10% eläkkeestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  54. Liian vanha kirjoitti 24.7.2013 kello 16:38

    Alkoholin suurkäyttäjistä on THL mukaan 85 % töissä.

    Tuo tyyppioletus pultsarista , joka juo sossurahojaan on toella harhainen.

    Tössäkäyvällä on ahaa, mutta sossun luukulta elävältä jää viinaan+muuhun n 300 euroa .Sillä toki saa n 25-30 pulloa kossua eli pullon päivässä, mutta siloin ei syödä.

    Vain työssäkäyvä voi olla todellinen suurkuluttaja kuten THL tutkimuskin osoittaa.

    Siihen viittaa myös THL käyttäjä luokitusten tuloskain : Vain n 35 % on raittiita tai kohtuukäyttäjiä.

    Ja näin siitä huolimatta, että THL käyttämät kriteerit ovat varsin väljät , n 40 % korkeammat kuin EU/USA:n käyttämät

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  55. Raimo K kirjoitti 24.7.2013 kello 18:13

    anonyymi: Mutta onko asiantila vielä edes näin? Eikös nytkin vero ole nimenomaan prosentteja kokonaishinnasta? Korjatkaa, jos olen väärässä.
    ‘snip’

    Korjataan: alkoholivero on eurosenttiä senttilitralta alkoholia, määrä on eri juomaryhmissä erisuuruinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  56. Kalle kirjoitti 24.7.2013 kello 18:16

    Liian vanha:
    Eivät ne juomatavat ole sen ongelmattomampiamuuallakaan.Vaihtelua maiden välillä toki on…

    Eivät ongelmattomia, mutta ongelmat vanhoissa viinimaissa ovat täysin eri tyyppisiä kuin humalahakuisessa Suomessa. Suomihan kuului olut tai tarkemmin sanoen sahtivyöhykkeeseen, kunnes Ruotsin kuningas huomasi paloviinan olevan helpommin verotettavaa kuin sahdin. 😀 Olemme valitettavasti sillä tiellä. 🙁

    Helpompi saatavuus ja alhaisempi hinta aiheuttaa hyvin pienelle prosentille ihmisistä ongelmia. Toisaalta sosiaalikustannukset pienenevät heidän osaltaan, koska on halvempi ryypätä itsensä hengiltä. Tokin pitää ottaa huomioon laskelmissa.

    Minulla vain ei riitä ymmärrystä, miksi pääosan ihmisistä pitää kärsiä pienen vähemmistön takia? Jos joku haluaa dokata itsensä hengiltä, se hänelle suotakoon. Kustannusten takia tehköön sen halvemmalla viinalla. 😉

    Vain jokin radikaali ratkaisu auttaa. Kieltolakia kokeiltiin jo, eikä se toiminut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  57. Raimo K kirjoitti 24.7.2013 kello 18:21

    Viherinssi:
    ‘snip’
    Tuosta olen samaa mieltä. Jos viinan vähittäismyyntihinta nousee kapakkahinnan tasolle, juominen vähenee ja painopiste siirtyy kapakoihin. Kannatettava ajatus.

    Sitä kannattaa koko ravintolabisnes – mutta ajatus, että ravintolat saisivat ostaa halvempaa alkoholia on tyrmätty moneen kertaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. newyorkista kirjoitti 24.7.2013 kello 20:20

    Osmo Soininvaara:
    Ruokakaupoissa kysytään papereita hyvin herkästi, koska ostaja voi olla palkattu koeostaja. Jos alkoholia myy alasikäiselle koeostajalle tai ei kysy papereita alle 30-vuotiaalta, saa muikkarin, joita ei ole varaa saada kovin monta. Aina silloin tällöin myymälä pannaan viikoksi oluen myynti kieltoon.

    Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mihin lainkohtaan tai muuhun säädökseen perustuu alaikäisten koeostajien käyttö? Ymmärtääkseni alkoholin myyminen alaikäiselle on kielletty kategorisesti. Myös STM:n virkamiesten on virassaan tarkoin noudatettava lakia, vai miten se nyt meni. Lisäksi rikokseen yllyttäminen on sekin kielletty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2013 kello 10:30

    Koeostajat eivät ole alaikäisiä vaan juuri ja juuri yli 18-vuotiaita. Alaikäisille myymisestä jää kiinni, kun alaikäinen jää kiinni alkoholin hallussapidosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. JP Lehto kirjoitti 24.7.2013 kello 22:25

    Alkoholi on osalle ongelma.
    Se on totta. Heille se on elämän suurin ongelma. Olen sen itse lapsuudessa kokenut. Mikä siihen auttaisi?
    Huumeet ovat kiellettyjä. Onko käyttö loppunut tai vähentyt? Lisääntyy. Ei kiellot siis auta.
    Tämä on sikäli kivaa ja mukavaa, että se todistaa kansalaisyhteiskunnan toimivan, vaikka valtio holhoaa kaikessa. Sama pätee alkoholiin. Fiksu nuoriso on päättänyt käyttää vähemmän. Ei se riipu ministereistä tai valtiosta. Tämä on hyvää kehitystä.
    Suomi on käännepisteessä. Vastuu ja vapaus. Tai romahduksen jälkeen pelkkä vapaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  61. Markku af Heurlin kirjoitti 24.7.2013 kello 23:01

    Olenpa todellinen tissuttelija. Ilta ei sujunut ilman yhtä A-olutta, ostettu Virosta. Ei vähäinen määrä. Vuodessa se tekee 6,2 litraa absoluuttista alkoholia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  62. Mikael M. kirjoitti 25.7.2013 kello 4:30

    Schrödingerin Kissa: Humanistien kansoittamissa sivistysyliopistoissa opiskelijakulttuuri on jo muuttumassa. Ainejärjestöiltä ja tutoreilta on viime vuosina vaadittu, että fuksien tutustumisilloissa pitää olla muutakin ohjelmaa kuin yhdessä ryyppäämistä, eikä alkoholista kieltäytyviä saa sulkea sosiaalisen toiminnan ulkopuolelle.

    Ilmeisesti teekkareiden ja lääkiksen juopotteluperinne on kuitenkin vielä voimissaan. Ehkä näiden alojen sisäisen yhteenkuuluvuuden kannalta on tärkeää, että yhdessä naureskellaan ulkopuolelta tulevalle alkoholivalistukselle ja kulttuurin kritisoimiselle.

    Humanistien yhteenkuuluvuuden tunteelle lienee taas oleellista ylpeillä keksityillä ansioilla suhteessa teekkareihin, vaikka ne hölmöt haalaritkin on pitänyt heiltä kopioida.

    Pääaineeni on humanistinen, enkä ole nähnyt mitään merkkejä kuvaamastasi kehityksestä. Viinan kittausta voisi kuvata rituaalinomaiseksi, ja vaihto-opiskelijat ne vasta ovatkin aivan ihmeissään päihdekulttuurimme edessä.

    Opiskelijoiden hyvinvointitutkimukset kertovat sosiaalisesta paineesta runsaaseen alkoholinkäyttöön, mutta myös suoranaisesta yksinäisyysepidemiasta. Onneksi opiskelen synnyinkaupungissani, eikä minun ole tarvinnut vieraassa kaupungissa rakentaa kokonaan uutta kaveripiiriä opiskelijoiden joukosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  63. Marko Jalonen kirjoitti 25.7.2013 kello 9:41

    Raimo K:lle terveisiä, että Venäjälle kärrätään viinaa hyvinkin paljon
    http://yle.fi/uutiset/alko_sai_venalaisista_uuden_asiakaskunnan/5404631

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  64. JTS kirjoitti 25.7.2013 kello 10:20

    Keskustelun seuraava vaihe on Kalervo Kummolan ja kaikkien liikuntajärjestöjen lausunto alkoholimainonnan välttämättömyydestä urheilun rahoituksessa.

    Jääkiekko on väline markkinoida nuorille humalahakuista kännäämistä. Tupakkateollisuus ei myöskään sattumalta tai urheilumyönteisyyden vuoksi näkynyt juuri urheilulajeissa sponsorina. No, ehkä kiekko on niin tylsää, ettei sitä selvinpäin kukaan katso.

    Suomalaisen mainonnan perinne on hassun hauskaa juopottelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  65. Lauri Kumpulainen kirjoitti 25.7.2013 kello 11:17

    Risto: Se 80% eläkeläisitä joka ei ole absolutisteja tai lähes sellaisia (voinee pitää paikkansa, vaikka lähdetä ei esitettykään) ei kyllä keskimäärin käytä viinaan 10% eläkkeestään.

    Keskieläke on 1500 euroa miinus verot. Eli 10 % on 150 miinus verojen osuus. Pelkästään yksi kori olutta viikossa tekee jo reilun sata euroa.

    Jos 80 % eläkeläisistä käyttää viikossa alkoholiin 20 euroa, niin se tekee vuodessa reilun miljardi euroa.

    20 euroa on joko 24 kpl 0,33 litran oluttölkkejä, muutama iso pintti, muutama lonkero tai muutama siideri.

    Se 150 euroa kuukaudessa alkoholiin menee oikeasti todella helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  66. Syltty kirjoitti 25.7.2013 kello 11:42

    Liian vanha: Vain työssäkäyvä voi olla todellinen suurkuluttaja kuten THL tutkimuskin osoittaa.

    Höpö höpö. Liian vanha sekoilee taas tilastojen kanssa. Ihan tavallinen työeläke riittää ryyppäämiseen paremmin kuin hyvin, kunhan muut kulut ovat pienet ja rantojen miehillä on omat tapansa hankkia alkoholia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  67. lurkki kirjoitti 25.7.2013 kello 13:27

    ‘1500 euron bruttoeläkkeestä menee helposti tuo 10 % alkoholiin.’ (Lauri Kumpulainen)
    Omat rahansa saa pistää mihin lystää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  68. Liian vanha kirjoitti 25.7.2013 kello 18:11

    Syltty: Höpö höpö. Liian vanha sekoilee taas tilastojen kanssa. Ihan tavallinen työeläke riittää ryyppäämiseen paremmin kuin hyvin, kunhan muut kulut ovat pienet ja rantojen miehillä on omat tapansa hankkia alkoholia.

    Varmaan riittääkin, mutta THL mukaan suurryyppääjistä 85 % on työssäkäyviä.

    Eläkeläisiin , sossun luukulta eläviin , työttömiin etec jää vähän ihmisiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.7.2013 kello 22:25

    Liian Vanha on kyllä taitava käyttämään tilastolukuja väärin.

    THL:n mukaan suurkuluttajista on 85 % on töissä eivätkä raajuopot siis ole työelämästä pois potkittuja hylkiöitä.’
    THL:n määritelmä suurkuluttajalle on 25 annosta viikossa miehellä ja 15 annosta naiselle. Litroina vuodessa nuuo tekevät vähän alle 20 ja 12 litraa, eli keskimäärin 16 litraa vuodessa. Se on varmasti liikaa ja epäterveellistä, mutta ei tee kenestäkään vielä rapajuoppoa. Kunnon alkoholisti juo 10 annosta päivässä eli 70 viikossa.

    Suomen alkohollinkulutus HENKEÄ kohden on vähän yli kymmenen litraa vuodessa eli täysi-ikäistä kohden noin 13 litraa vuodessa. Tässä joukossa on myös täysraittiita. Parikymmentä vuotta sitten Ranskassa kulutus oli 20 litraa henkeä kohden vuodessa eli täysikäistä kohden jotain 25 litraa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Evert The NeveRest kirjoitti 25.7.2013 kello 18:28

    Talouslamoille on tyypillistä, että moralistit ryhdistäytyvät tai pääsevät framille. Kouluesimerkki on Moral Re-Armament (MRA) liikkeen vahvistuminen 1930-luvun laman aikoihin.

    Kukkahattutätien keskikaljapuheet ennustavat talouden kehittymistä vähintäänkin yhtä hyvin kuin ostopäällikköindeksi (PMI).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  71. Funkadelic kirjoitti 25.7.2013 kello 19:46

    Krisu Koskinen:
    Mitä enemmän holhotaan “hyvän nimessä” sitä enemmän potkitaan epätervein tavoin aisojen yli. Kyllä se “miksi Jeppe juo ” on huomattavasti terveempi katsantokohta kuin olutprosenttien fiilailu ja verojen kanssa kikkailu, Olen ollut jo vuosikausia sitä mieltä, että vapautetaan kaikenmoiset alkoholijuomat vapaasti saataville ja bulkkituotteet niistä vielä erittäin edulliseen hintaan. Osa yhdestä sukupolvesta todnäk juo itsensä hengiltä, mutta tulee yhteiskunnalle näin tavoin kuitenkin halvemmaksi, kuin mielenterveys-, riippuvaisuus-, tai jotain muuta-ongelmaisten lääkitseminen alkoholinsaannin hankaloittamisella.

    Samalla voisi keventää tuloverotusta,jotta älykkäillä hedonisteilla olisi enemmän varaa harjoittaa hienoa kulttuuriaan.

    Varat tähän voisi löytää leikkaamalla terveydenhoitoa ja päihdekuntoutusta, koska on typerää leikata mattoa toisesta päästä ja jatkaa toisesta.

    Eli antaa päihdeongelmaisten dokata itsensä hengiltä. Toivottavasti sama periaate pätee jonkun läheisen tai perheenjäsenen ongelmatilanteessa eikä ruikuteta yhteiskunnalta hyysäystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. Funkadelic kirjoitti 25.7.2013 kello 19:54

    Alkoholin aiheuttamien ongelmien vähentämiseen eivät kelpaa toimivat ratkaisut eli saatavuus ja hinnoittelu, koska ne eivät ole “edistyksellisiä” tai “liberaaleja” ja tällaisiahan melkein kaikki ovat omasta mielestään. Näitä verrataan Neuvostoliittoon, poliisivaltioon ja hyysäämiseen (vaikka persutermi onkin). Tilalle tarjotaan “valistusta”, jota ilmeisesti kaikki muut tyhmät tarvitsevat paitsi alkoholista aidosti nauttimaan kykenevät koulutetut ylimieliset kaupunkilaiset. Heille tarjottu valistus aiheuttaa naureskelua ja ivallisia viestiketjuja keskusteluihin. Mitähän tämä “valistus” olisi? Kansalaistaidon palauttamista peruskouluun? Mainontaankaan ei saisi puuttua, koska “alkoholimainonta kuuluu sivistyneeseen länsimaiseen kulttuuriin”. Joku voisi kysyä, mikä tekee kulutuskeskeisestä länsimaisesta kulttuurista erityisen sivistynyttä jatkuvan kasvun ideologioineen.

    Johtopäätös: mitää merkittävää ei tule tapahtumaan. “Juopot” juovat itseään hitaasti hengiltä, Suomeen syntyy tasaisesti lisääntyvä eläkeikäisten suurkuluttajien joukko joka kuormittaa terveydenhoitoa johon on panostettava lisävaroja (mistä?). Saatavuuteen ei puututa, hinnoittelu poukkoilee muutaman vuoden välein vähän sinne sun tänne. Todellinen toiminta kiteytyy voivotteluun ja addiktiivisten ihmisten leimaamiseen tyhmemmiksi ja heikommiksi, jotka saavat mitä ansaitsevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  73. Kalle kirjoitti 25.7.2013 kello 22:18

    lurkki:
    ’1500 euron bruttoeläkkeestä menee helposti tuo 10 % alkoholiin.’ (Lauri Kumpulainen)
    Omat rahansa saa pistää mihin lystää.

    Poistamalla alkoholilta typerät kohdeverot jää eläkeläiselle enemmän muuhun käyttöön. 😀 MOT

    Ehkä olen rajoittunut, mutta en ymmärrä nykyisen alkoholipolitiikan keinoja enkä tavoitetta. Ainakin ne ovat rajusti ristiriidassa toistensa kanssa. 😀 😀 😀 Pidän sekä STM:n että THL:n ajamaa rajoituspolitiikkaa lähinnä vahingollisena ja typeränä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  74. Marko Hamilo kirjoitti 25.7.2013 kello 22:48

    En pidä holhouksesta, mutta vielä vähemmän pidän ideologisesta hörhöilystä, joka sulkee silmänsä tosiasioilta – myös siinä tapauksessa että tuo ideologinen hörhöily on sopusoinnussa oman yhteiskuntafilosofiani kanssa (liberalismin).

    Hylkään siis sen periaatteellisen kannan, jonka mukaan mitään rajoittavaa alkoholipolitiikka ei voisi hyväksyä.

    Jos sen sijaan lähestyy asiaa niin, että hyväksyy pienen määrän holhousta, jos se kohdentuu niihin jotka eivät itse ota vastuuta itsestään ja jos se todistettavasti toimii, eikä siitä aiheudu muita merkittäviä haittoja, päätyy helposti seuraavanlaiseen lopputulokseen.

    Valistuksesta ja sen sellaisesta ei kannata odottaa mitään, koska näiden keinojen vaikuttavuus on lähellä nollaa. Mainonta vaikuttaa lähinnä brandien välisessä kilpailussa eikä vaikuta kokonaiskulutukseen.

    Ravintoloiden aukioloaikoihin puuttuminen vaikuttaa hyvin vähän, koska ravintoloissa juodaan hyvin pieni osa kokonaiskulutuksesta. Tällaisilla toimilla saadaan kuitenkin mittavaa vahinkoa ravintola-alan työllisyydelle ja tehdään kaupungeista tylsempiä.

    Saatavuuden rajoittaminen toimii, mutta se kieltämättä holhoaa ikävällä tavalla. Miksi se sunnuntaipäivällisen viini pitää muistaa ostaa jo lauantaina klo 18 mennessä?

    Saatavuuden rajoittamisessa on ehkä järkevät konstit jo käytetty. Joskus taisi kaljaa saada ennen yhdeksää. Siihen aikaan kaljaa ei osta juuri kukaan muu kuin alkoholiriippuvainen (hyväksyin jo premissiksi, että kohdennettu holhous on hyväksyttävää). On vaikea keksiä rajoitusta, joka ei vaikuttaisi haittaavalla tavalla siihen enemmistöön, joka käyttää alkoholia kohtuudella.

    Keskikaljan poistaminen kaupoista ja kioskeista voi olla hyvä idea vain sellaisen mielestä, jolle oluessa on merkittävää vain se että siitä tulee känniin. Olut on vaikea saada maistumaan jos siinä on alkoholia 3,5 prosenttia.

    Jäljelle jää siis hinta. Progressiivinen vero voisi olla hyvä idea.

    Mutta eikö se ole holhousta?

    Julkinen talous tarvitsee verotuloja tavalla tai toisella. Julkisia menoja pitäisi vähentää, mutta millä tahansa menotasolla on mahdollista tehdä valintoja alkoholiverojen ja tulo- ja arvonlisäveron välillä. Minusta on parempi, että julkinen valta haittaverottamalla vaikuttaa ihmisten alkoholinkulutukseen kuin haittaverottamalla vähentää työn tekemistä ja yrittämistä ikään kuin taloudellinen toimeliaisuus olisi jotenkin haitallista. Lisäksi alkoholivero kohdistuu juuri kuten sen pitääkin. Se joka on mielestään kohtuukäyttäjä, ei joudu alkoholiveroja juuri maksamaankaan. Se joka juo paljon, maksaa paljon.

    Korkea veroaste on holhousta, koostui se mistä tahansa. Alkoholiverojen vaikutus todennäköisesti on tuloveroa pienentävä myös dynaamisesti vähentäessään alkoholihaittoja.

    Ainoa rajoite veromekanismin käytössä on oma tuonti Virosta, mutta eiköhän siinä ole pelivaraa vielä jonkin verran. Suurta kiristystä politiikka ei edes kaipaa, koska suunta on nyt jo kymmenen vuoden ajan ollut oikea. Kokonaiskulutus on tullut alas ja kun ottaa huomioon että kosteat ikäluokat siellä 65+ sektorilla korvaavat kuolevia raittiita ikäluokkia, on kulutuksen lasku sitten 2004 peak alcoholin jälkeen ollut työikäisten keskuudessa suurempikin kuin tuo yksi ainoa tunnusluku antaa ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  75. Raimo K kirjoitti 25.7.2013 kello 23:27

    Viimeisimmän tilaston mukaan alkoholin kulutus henkeä kohti oli 9.6 l/v. Ilmeisesti alle EU:n keskitason.

    Edellisen kerran kun alkoholin kulutuksesta oltiin yhtä paljon huolissaan, kulutus oli 0.5 l/v – ja silloin säädettiin kieltolaki. Ajatukset ovat raittiusporukassa pysyneet samoina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  76. teekkari kirjoitti 25.7.2013 kello 23:56

    Funkadelic: Saatavuuteen ei puututa, hinnoittelu poukkoilee muutaman vuoden välein vähän sinne sun tänne.

    Saatavuuteen on todella vaikea puuttua. Jos hintoja ja myyntiaikoja rajoitetaan kotimaassa, saattaa efektiivinen saatavuus jopa parantua: sen sijaan että perjantaipullo pitäisi hakea Alkosta, voi sen käydä noutamassa autotallin nurkasta jonne on käyty tallinnasta hakemassa pakettiautollinen viinaa. Ja sieltä autotallista voi sitten tarttua mukaan myös keskiviikko- ja torstaipullo.

    Hintatasohan alkaa Suomessa olla jo nyt korkeampi kuin missään muualla Euroopassa, eli ei se siitä voi olla kiinni. Ongelman täytyy siis olla juomakulttuurissa, ja siihen nyt ei vain oikein tepsi mikään muu kuin se parjattu valistus, ja toisaalta juomakulttuurillisesti “parempien” nauttimistapojen suosiminen muiden kustannuksella. Eli esim kappakkahintojen laskeminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  77. a_l kirjoitti 26.7.2013 kello 10:35

    Marko Hamilo: Ainoa rajoite veromekanismin käytössä on oma tuonti Virosta, mutta eiköhän siinä ole pelivaraa vielä jonkin verran. Suurta kiristystä politiikka ei edes kaipaa, koska suunta on nyt jo kymmenen vuoden ajan ollut oikea. Kokonaiskulutus on tullut alas ja kun ottaa huomioon että kosteat ikäluokat siellä 65+ sektorilla korvaavat kuolevia raittiita ikäluokkia, on kulutuksen lasku sitten 2004 peak alcoholin jälkeen ollut työikäisten keskuudessa suurempikin kuin tuo yksi ainoa tunnusluku antaa ymmärtää.

    Olisi mielenkiintoista nähdä alkoholin kulutustutkimus, jossa keskityttäisiin juuri demografisiin seikkoihin. Mitenköhän keskimääräisen työikäisen väestön kulutus on kehittynyt, kun vakioidaan pois “automaattisesti” keskikulutusta nostavat tekijät, kuten raittiiden ikäluokkien poistuminen ja tasa-arvokehityksen myötä kasvanut naisten juominen?

    60-80-luvuilla syntyneet ovat omaksuneet huonot juomatavat, mutta tämän jälkeen on tapahtumassa muutos parempaan suuntaan. Saattaa toki olla, että alaikäisten juominen on vähentynyt ennen kaikkea kasvaneen valvonnan ja kontrollin myötä, ei niinkään asennemuutoksen kautta. Heikkoja signaaleja on silti ilmassa.

    En oikein ymmärrä vaatimuksia alkoholin verotuksen kiristämisestä. Alkoholin ostovoimakorjattu hinta lienee Suomessa jo Euroopan korkein. Haitat ja kulutus eivät suinkaan ole kasvussa, ennemminkin laskussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  78. Jukka Kupila kirjoitti 26.7.2013 kello 12:45

    2011 Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa “Päivittäistavarakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden alentamisen vaikutus alkoholin kulutukseen ja kuolemiin” http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/valm.rap.13.pdf todettiin, että v 1977 Ruotsissa panimo- ja vähittäsitavarakaupan ankarasta vastustuksesta huolimatta toteutettu keskioluen myynnin lopettaminen aiheutti alkoholiperäisten kuolemien selvän vähenemisen jo vuonna 1978 ja se vähensi alkoholin kokonaiskulutusta 12-15%. Selvityksessä arvioitiin, että saman toimenpiteen vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Suomessa olisi noin 9% ja se vähentäisi alkoholikuolemia n 350/vuosi. Keskiolutta olisi edelleen saatavissa Alkosta ja ravintoloista ja koska yli 90% suomalaisista asuu alle 10km päässä Alkosta, ulkomaantuonnista lisääntyisi merkittävästi. Alkoholin kulutuksesta säästyvä raha ohjautuisi muuhun kulutukseen.

    Makuasiat ovat makuasioita, osa nykyisistä keskioluen käyttäjistä (selvityksessä arvioitiin 25-40%) käyttäjistä siirtyisi ruokakaupan miedompaan olueen, olutharrastajat saisivat juomansa Alkosta ja ravintoloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  79. Jukka Kupila kirjoitti 26.7.2013 kello 12:50

    Pahuksen kirjoitusvirhe; siis keskioluen vahvuisten alkoholijuomien ulkomaantuonti tuskin lisääntyisi merkittävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. Viherinssi kirjoitti 26.7.2013 kello 13:15

    Raimo K:
    Viimeisimmän tilaston mukaan alkoholin kulutus henkeä kohti oli 9.6 l/v. Ilmeisesti alle EU:n keskitason.

    Edellisen kerran kun alkoholin kulutuksesta oltiin yhtä paljon huolissaan, kulutus oli 0.5 l/v – ja silloin säädettiin kieltolaki. Ajatukset ovat raittiusporukassa pysyneet samoina.

    Keskikulutus on huono mittari. Jos kaikki täysi-ikäiset vetäisivät viinaa kohtuukäytön ylärajan verran (miehillä noin 19 litraa etanolia vuodessa, naisilla noin 12,5 litraa etanolia vuodessa) ilman ylisuuria kerta-annoksia, keskikulutus voisi olla vielä korkeampikin ilman kovin ihmeellisiä seuraamuksia.

    Kansasta kuitenkin suuri osa on sellaista, joka ei käytä alkoholia päivittäin ja käyttäessäänkin jättää annokseen tai kahteen. Tämä jättää lopuille aika paljon kovemman urakan kittaamiseen. Joka viides työikäinen mies on suurkuluttaja.

    Kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta olennaista on suurkuluttajien lukumäärä sekä nuorten alkoholinkäyttö (koska tottumukset rakennetaan nuorena, ja koska nuorten elimistö ei kestä etanolia samalla tavalla). Kummassakin näistä ryhmistä hinnalla on erityistä merkitystä kulutustottumuksiin.

    Kohtuukäyttäjälle ja laatujuomien ystävälle alkoholiveron suhteellinen osuus kokonaismenoista on pieni. Rappioalkoholisteille taas hinnalla ei ihmeemmin ole väliä.

    Kieltolaki ei ole ajatuksena kovin hyvä. Kulutus putoaa voimakkaasti, mutta vähenevät haitat kompensoituvat runsailla lieveilmiöillä toisesta päästä. Kieltolaki voi toimia päihteisiin, joiden käyttäjiä on vain pieni osa populaatiosta, mutta koko kansan huumeisiin sitä ei kannata kokeilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  81. Evert The NeveRest kirjoitti 26.7.2013 kello 19:24

    Oluen siirto Alkoon ei tuo lisää työpaikkoja vaan hävittää työpaikkoja.

    Mitä jos Suomessa sallittaisiin perustaa yksityisiä “liköörikauppoja”.

    Se työllistäisi kummasti ja tilaviinien, pikkupanimoiden yms. tuottajat saisivat nekin tuotteitaan myyntiin.

    Liköörikauppa olisi samalla tavalla “yhteiskuntavastuullinen ja valistava” kuin ovat apteekit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  82. Jarmo kirjoitti 26.7.2013 kello 21:15

    Olutta on erittäin helppo valmistaa itse n. 90% Alkon ja ruokakauppojen hintoja halvemmalla. Itse valmistan parissa päivässä vaikka sata litraa olutta n.30 sentin litrahinnalla. Ei kukaan täysijärkinen osta järjettömän hintaista olutta ruokakaupoista tai ALKO:sta, joten minullekin on täysin samantekevää, vaikka olutveroa nostettaisiin 1000%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  83. Evert The NeveRest kirjoitti 26.7.2013 kello 21:42

    Jarmo: Olutta on erittäin helppo valmistaa itse

    Itse valmistettu olut on sitäpaitsi parempaa kuin synteettinen kauppakalja, jonka alkoholiprosenttikin on keinotekoinen.

    Jenkeissä vierailin pikkupanimossa. Johtaja kertoi, että sikäläiset teolliset oluet eivät ole käymisprosessia nähneetkään, vaan hiilidioksidi lisätään niihin.

    Saisiko maitoa, jonka tuotantoprosessissa ei lypsy- eikä muussakaan vaiheessa ole mukana ainuttakaan lehmää, kutsua tuotenimellä maito?

    Edellä ehdotin liköörikauppoja. Niistä saisi oluen kaltaista juomaa sekä myös aitoa olutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  84. Väärä johtopäätös kirjoitti 26.7.2013 kello 23:20

    Ilkka: Englannista ei oikein ole malliksi alkoholiasioissa. Juominen on yhtä humalahakuista kuin Suomessakin.

    Minusta näyttää siltä, että englantilaisille ei oikein alkoholi taida maistua.

    Baarinpitäjät yrittävät epätoivoisesti saada myyntiä aikaiseksi toinen toistaan uskomattomammin tarjouksin. Esimerkiksi J.D.Wetherspoonin paikoissa yritetään ale-oluita myydä jopa alle kahden punnan/pint ja coctaileja myydään kannuittain, 2 kannua 12 punnalla ja pienellä lisähinnalla tuplavahvuisena. Kokonaisen viinipullon saa reilulla vitosella.

    Tästä huolimatta läheskään kaikki asiakkaat eivät ole konttaus- tai edes rähinäkunnossa. Suomalaisethan joisivat itsensä sammuksiin alta aikayksikön tuollaisella hintatasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  85. newyorkista kirjoitti 27.7.2013 kello 9:19

    Evert The NeveRest:

    Saisiko maitoa, jonka tuotantoprosessissa ei lypsy- eikä muussakaan vaiheessa ole mukana ainuttakaan lehmää, kutsua tuotenimellä maito?

    Kyllä saisi. On olemassa mm. vuohenmaito ja lampaamaito. Ja kaikkien muiden nisäkkäiden maito.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  86. Raimo K kirjoitti 27.7.2013 kello 10:49

    Väärä johtopäätös:
    ‘snip’
    Tästä huolimatta läheskään kaikki asiakkaat eivät ole konttaus- tai edes rähinäkunnossa. Suomalaisethan joisivat itsensä sammuksiin alta aikayksikön tuollaisella hintatasolla.

    Kieltolain perintö on meillä vahva – mutta ei kai sentään noin vahva?

    On sitä joskus (nuorempana) tullut oltua tilaisuuksissa, joissa on ollut tarjolla ilmaistakin viinaa, mutta konttausta tai tappelua ei ole ollut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  87. tcrown kirjoitti 27.7.2013 kello 18:59

    Marko Hamilo: Mainonta vaikuttaa lähinnä brandien välisessä kilpailussa eikä vaikuta kokonaiskulutukseen.

    Onko tälle väitteelle jokin muukin lähde kuin mainostoimistojen yhteiskuntavastuupropaganda? Ajatus siitä, että markkinoinnilla ei pystyttäisi vaikuttamaan jonkin hyödykkeen kokonaiskulutukseen ei käy yksiin arkijärkeni kanssa.

    Marko Hamilo: Korkea veroaste on holhousta, koostui se mistä tahansa.

    Onko korkea alkoholivero holhousta jos se ei kata alkoholin käytön aiheuttamia välittömiä ja välillisiä kustannuksia yhteiskunnalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  88. anonyymi kirjoitti 27.7.2013 kello 21:12

    Raimo K: Korjataan: alkoholivero on eurosenttiä senttilitralta alkoholia, määrä on eri juomaryhmissä erisuuruinen.

    Paljon kiitoksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  89. Kalle kirjoitti 27.7.2013 kello 23:26

    Raimo K: Kieltolain perintö on meillä vahva – mutta ei kai sentään noin vahva?

    On sitä joskus (nuorempana) tullut oltua tilaisuuksissa, joissa on ollut tarjolla ilmaistakin viinaa, mutta konttausta tai tappelua ei ole ollut.

    Nämä STM:n ja THL:n kieltoihin uskovat kukkahattutädit ovat syyllisiä humalahakuisen juomisen pitkittymiseen Suomessa. Totta kai alkoholin vapauttaminen aiheuttaa lyhytaikainen piikin, mutta pitkän päälle se on ainoa terve suuntaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  90. Matti Viitanen kirjoitti 28.7.2013 kello 11:55

    Valtakunnan ykköslehdestä lueskelin hallituksen tavoitteesta vähentää liiasta alkoholinkäytöstä johtuvia kustannuksia, 500 -1000M€ vuodessa, samaa suuruusluokkaa kuin autoveron tuotto. Mielestäni oikea vertailukohde on alkoholin myynnistä saadut verotuotot. Tilastojen mukaan yli 15-vuotiaat (noin 4,5 miljoonaa) juovat keskimäärin 100%:ksi muunnettuna noin 10 litraa etanolia vuodessa. Keskityn jatkossa vain kotimaassa myytyyn alkoholiin ja jätän pois tuotteiden jakelu- ja valmistuskustannukset, joiden merkitys on vähäinen (mummonmarkka-aikana Koskenkorvapullon tehtaanhinta oli noin markka, tänään ehkäpä euro).

    Laskeskelin että jos koko kulutus olisi olutta, valmistevero tuottaa 1,35 miljardia (30€/litra). Koskenkorvana tuotto olisi 1,9 miljardia. Arvonlisävero korottaa näitä lukuja 24%. Kantapubissani hinnoittelukerroin on noin 4. Jos nauttisin koko keskiarvokiintiöni siellä Koskenkorvana, valmisteveroa maksaisin 430€ ja arvonlisäveroa n. 500€ (52 pulloa, 12,5 paukkua/plo a 4€ ). Turistituonnin osuus ei nykyisellään muuttane merkittävästi verokertymän suuruusluokkaa. Melkoinen summa kertyy tietysti alan tuloveroista ja eläkemaksuista.

    Jos totaalinen kieltolaki säädettäisiin, nämä verot pitäisi kerätä muualta. Vähittäiskaupasta ja ravintola-alalta vapautuisi kymmeniä tuhansia myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Ehkäpä torille luutia myymään? Mikähän vaikutus olisi ulkomaan turistien määrään, jos ravintolassa ja kaupassa ruokajuomaksi tarjotaan vain vettä, kevytmaitoa ja raparperimehua? Mikäli rajat halutaan sulkea hermeettisesti tuontijuomilta, pitäisi joko erota EU:sta tai sopia Suomen osalta uudet säännöt. Ei onnistu, ja mitä pidemmälle alkoholisääntelyssä mennään, sitä enemmän lahjoitamme verotuloja ulkomaille, eniten Viroon.

    Jos samalla kielletään myös tupakka, terveysintoilijoiden mukaan keskimääräinen elinikä pitenee jatkossa jopa kymmenellä vuodella. Mistä kerätään tarvittavat eläkerahat kun nyt kinastellaan parin vuoden työuran pidennyksestä? Valtaosa täysraittiistakaan ei kuole terveenä vaan tarvitsee loppujuoksussa kalliita hoitoja. Kuuluisa keskieurooppalainen herrasmies Adi Schicklgruber, joka ei käyttänyt alkoholia eikä tupakkaa ja söi vain kasviksia, aiheutti koko ihmiskunnalle valtavat kustannukset ennen kuin pääsi haudan lepoon.

    Btw Elämällä on pituuden lisäksi muitakin dimensioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  91. newyorkista kirjoitti 28.7.2013 kello 14:18

    tcrown: Onko tälle väitteelle jokin muukin lähde kuin mainostoimistojen yhteiskuntavastuupropaganda? Ajatus siitä, että markkinoinnilla ei pystyttäisi vaikuttamaan jonkin hyödykkeen kokonaiskulutukseen ei käy yksiin arkijärkeni kanssa.

    Varttuneimmat palstalaiset varmaan muistavat, että Suomessa oli pitkään totaalinen alkoholin mainostamiskielto. Tuolta, sitä edeltävältä ja jälkeiseltä ajalta lienee luotettavia tilastoja alkoholin myynnin kehityksestä. Ei tarvitse arvailla eikä mutuilla.

    Tuolta ajalta on mm. dorkia tv-ohjelmia, joissa etiketit on peitetty teipillä ja mainostelevisio sai huomattavat tulot I-oluen mainoksista. Kun STM:n virkamies sai syyhyn tuosta mainonnasta, niin pilsneripullojen etikettiä piti muuttaa niin, että ne eivät sekoittuisi III- tai IV-oluiden etiketteihin. Näkyvin muutos oli valkoinen reuna etiketissä. Mutuna voisin heittää, että Koff ei koskaan saanut mainospanostusta takaisin lisääntyneenä I-oluen myyntinä 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  92. JTS kirjoitti 28.7.2013 kello 19:06

    Alkoholin mainostuskieltoa kierrettiin massiivisella ‘ykkösoluen’ mainostuksella, joka ei ollut misään suhteessa myyntiin.

    Jos nyt vaikka nuorisourheilusta poistettaisiin alkopiilomainonta ja lopetettaisiin katossa leijuva ja hauska olut ja siiderimainonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  93. åke kirjoitti 28.7.2013 kello 22:25

    Ratkaisisin asian (eli alkoholipolitiikan) kuluttajan näkökulmasta:

    1- kaikkia oluita ja siidereitä vahvuudesta riippumatta saa ostaa maitokaupasta

    2- viinejä ja vahvoja saa ostaa alkosta

    Oluita on vain rajallinen määrä ja nytkin marketissa on aika hyvä valikoima. Ei siis ole pelkoa kuluttajan vaihtoehtojen kapenemisesta.

    Sen sijaan uskoisin, että jos viinejä alkaisi saada maitokaupasta, niin kaupan resurssit eivät riittäisi tarjoamaan kuluttajalle samaa valikoimaa kuin alko. Kuluttajan valikoima kaventuisi. Viinit ja vahvat kannattaa siis pitää alkossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  94. tcrown kirjoitti 28.7.2013 kello 22:49

    newyorkista: Varttuneimmat palstalaiset varmaan muistavat, että Suomessa oli pitkään totaalinen alkoholin mainostamiskielto. Tuolta, sitä edeltävältä ja jälkeiseltä ajalta lienee luotettavia tilastoja alkoholin myynnin kehityksestä. Ei tarvitse arvailla eikä mutuilla.

    Oikeastihan tuosta ei voi mitään päätellä (yhteen aikasarjaan mahtuu kaikenlaista virhelädettä), mutta tuolta voi katsoa mitä on tapahtunut alkoholin kulutukselle vuoden 95 jälkeen:

    http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/paihteet_ja_riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien_kulutus

    Tuota googlatessa silmiin osui seuraava artikkeli:

    http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/alkoholimainonta-lisaa-nuorten-juomista-miksi-uhataan-rikkoa-nuoria-suojelevaa-lakia

    Vetää hiljaiseksi. Markkinointi”tieteen” professorit yrittävät naama vakavana väittää, että markkinoinnilla ei voi vaikuttaa tuotekategorioiden väliseen kulutuskäyttäytymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  95. Jukka Kupila kirjoitti 29.7.2013 kello 9:32

    Alkoholin mainostuskiellolla tai alkoholivalistuksella ei ole todettu olevan mitään vaikutusta alkoholin kulutukseen; niitä koskevien päätösten teko on poliitikoille helpompaa kuin saatavuuteen ja hintaan vaikuttavien päätösten teko, vaikka vain niillä on todettu olevan vaikutusta väestötasolla. On hienoa, että entistä suurempi osa teini-ikäisistä ei käytä alkoholia lainkaan; alkoholinkäytön aloittamisiän siirtyminen myöhemmäksi saattaa vähentää näiden nuorten todennäköisyyttä joutua kärsimään alkoholisairauksista myöhemmin elämässään. Tietysti tämä voi olla myös yksi ilmentymä yhteiskuntamme polarisoitumisesta; niillä joilla menee hyvin, menee hyvin ilman päihteitäkin ja niillä joilla menee huonosti, menee entistä huonommin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  96. Doc. kirjoitti 29.7.2013 kello 11:29

    Alkoholin suurkulutus ja alkoholismi on salakavala, hitaasti etenevä ongelma, johon pitäisi puuttua aikaisin. Tutkimusten mukaan yksi tehokas alkoholin käyttöä vähentävä interventio on pelkästään kirjanpito kulutetusta alkoholimäärästä.

    Otetaan käyttöön henkilökohtainen viinakortti. Viinakorttina voi toimia luottokortti, henkilöllistyystodistus tmv. jolla ihminen voidaan tunnistaa kohtuullisesti. Joka kerta, kun ihminen ostaa ravintolasta, kaupasta alkoholia, järjestelmä rekisteröi ostetun alkoholimäärän ja hinnan. Maahan tullessa pitäisi tuodusta alkoholista täyttää niin ikään ilmoitus. Kaikki tieto kerättäisiin rekisteriin, josta vaikkapa vuosittain lähetettäisiin käyttäjälle tieto ostetuista ja maahantuoduista alkoholimääristä malliin: “Olet ostanut/maahantuonut kuluneen vuoden aikana alkoholia 438:lla eurolla ja ostoksissasi on ollut puhdasta alkoholia arviolta 4,3 litraa. Mikäli olet itse nauttinut kaiken ostamasi alkoholin on ja kerralla nauttimasi määrät eivät ole kovin suuria, alkoholinkäyttösi on kohtuullista…” Mikäli määrät olisivat suuria, voisi systeemi mainita määrien olevan nykykäsityksen mukaan huolestuttavia ja suositella pohtimaan alkoholin käytön vähentämistä…

    Rekisteritietoja voisi potilaan luvalla käyttää esimerkiksi lääkäri epäillessään potilaalla alkoholiperäistä sairautta. Ehkä poliisille voisi antaa tietoja suuresta maahantuonnista epäiltäessä vaikkapa salakuljetusta.

    Ei siis (kovin) merkittäviä hinnankorotuksia. Ei saatavuuden kovin merkittävää rajoittamista (holhoamista). Vaan tietoa – ihmiselle itselleen (ja tarvittassa häntä hoitavalle henkilölle) – että asiaan voidaan ajoissa puuttua…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. Poth1ue1 kirjoitti 29.7.2013 kello 16:01

    Doc.:
    Otetaan käyttöön henkilökohtainen viinakortti. Viinakorttina voi toimia luottokortti, henkilöllistyystodistus tmv. jolla ihminen voidaan tunnistaa kohtuullisesti. Joka kerta, kun ihminen ostaa ravintolasta, kaupasta alkoholia, järjestelmä rekisteröi ostetun alkoholimäärän ja hinnan. …

    Eli siis pitääkö esim. pariskunnan molempien puoliskojen käydä ostamassa viikonlopun ruokajuomat itse vai voiko toisenkin korttia jotenkin käyttää ostoksia jyvitettäessä? Entä, jos viikonloppuna menee yksi viinipullo puoliksi? Alkaako alkon kassalla kuulumaan sanavaihtoa tyyliin “pistä tosta punkusta 4 annosta mulle ja 2 vaimolle ja sit toi kuohari me juodaan varmaankin puoliksi… ai niin – se viime viikonlopun valkkari – vaimolle iskikin flussa ja mää joinkin sen ite kokonaan, että voisko sen vielä korjata?”

    Entäs joulut, juhannukset, pääsiäsiset, häät, hautajaiset? Jokainen vieras tuo omat juomat mukanaan – vai pitäisikö kaikkien antaa “hakumiehelle” kahden todistajan ja virallisen notaarin oikeaksi todistama valtakirja alkoholiannosten rekisteröimiseksi?

    Muuten kyllä ihan hyvä idea…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. Jaakko Hirvonen kirjoitti 29.7.2013 kello 18:39

    80-luvun olutmainokset, vaikka niillä muka ykkösolutta mainostettiinkin, olivat kyllä sen laatuista mielikuvamainontaa, ja muutenkin tehokasta, että muistan ne hyvin vieläkin. Minusta tämä oli, ja on edelleen, melko hauska.

    http://www.youtube.com/watch?v=hjUXXaISPwc

    (Jos tässä kommentissani nyt joku pointti oli, niin se, että nimellinen alkoholijuomien mainostuskielto takavuosina ei kyllä tarkoita sitä, etteikö alkoholijuomia olisi mainostettu ja paljon)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  99. Anonuumi kirjoitti 31.7.2013 kello 10:42

    Myydään Alko ja Altia monopoleineen jollekin Venäjän oligarkille (hinnalla ei niin väliä), ehdolla että hän kerran parissa vuodessa käy ökylaivallaan tekemässä kiertueen Suomen rannikkokaupungeissa ökyilemässä ja antamassa halventavia kommentteja suomalaisista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. Kalle kirjoitti 31.7.2013 kello 20:32

    åke:
    …Sen sijaan uskoisin, että jos viinejä alkaisi saada maitokaupasta, niin kaupan resurssit eivät riittäisi tarjoamaan kuluttajalle samaa valikoimaa kuin alko. Kuluttajan valikoima kaventuisi. Viinit ja vahvat kannattaa siis pitää alkossa.

    Alkoholipolitiikan maataloustuotteita (viini ja olut) koskeva osuus tullaan jollakin aikavälillä onneksi ratkaisemaan EU:n toimesta. Eikä ratkaisua tehdä onneksi Suomen takapajuisen lainsäädännön pohjalta. Suomalainen alkoholipolitiikka on lähinnä kaupan este, mikä ei ole kenenkään osapuolen kannalta järkevää. Keski-Eurooppalaiset eivät saa maataloustuotteitaan kaupaksi ja suomalaiset juovat entistä humalahakuisemmin. Kaikki häviävät nykymenossa. 🙁

    Olen itse pelännyt monopolin loppumisen vaikutusta kulutajalle tarjoilla oleviin valikoimiin. Nyt kesälomalla kävin marketissa 5 000 asukkaan kaupungissa, enkä ole nähnyt kuin yhden alkon jossa on paremmat valikoimat! Joten eiköhän markkinatalous hoida valikoimatkin paremmin kuin ALKO. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. Mediaseurantaa olutkulttuurin ja juomakulttuurin tiimoilta | Olutliitto ry kirjoitti 14.8.2013 kello 12:23

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus