Pariisi — Senlis

Pyöräily­blog­gaus­ta Travemünde — Pari­isi — Bryssel:

Pari­isi — Senlis
Juna­matkailu on osaltani ohi. Pakkasin vai­mon ja tyt­tären junaan, ja he pää­sivätkin viidel­lä junal­la Ams­ter­dami­in. Rautati­et ovat kovin suosit­tu­ja tähän aikaan.

Hain fil­lar­in park­ista ja suun­tasin kohti pohjoista. En aja Travemün­deen, mut­ta Brys­seli­in kuitenkin. Nyt ei pitäisi tul­la kiiret­tä. Lento­ken­täl­lä pitää olla lauan­ta­iaa­mu­na. Pari­i­sista ulosajo sujui todel­la hitaasti. Tämä oli kyl­lä tut­tua. Kaupunki­in sisää­na­jo on aina help­poa, ulosajo han­kalaa. Katiskaefekti?

Tulo­matkalla vilut­ti, nyt oli kuuma. Paikoin tuu­len­pu­uskat vil­voit­tamisen sijas­ta tun­tu­i­v­at kuumil­ta. Siis yli 37 astet­ta, mut­ta vain hyvin paikallisesti.

Maise­mat muut­tui­v­at masen­tavista lähiöistä hienok­si pel­tomaise­mak­si kuin veit­sel­lä leikat­en. Vaik­ka maise­mat oli­vat kuvauk­sel­lisia, en juuri kuvan­nut. Täl­lainen koke­mus tal­len­tu­isi eloku­vaan, mut­ta val­oku­va vaatisi keskit­tymistä ja järjestelmäkameraa.

Kun kel­lo tuli kuusi, varasin hotellin parinkymme­nen kilo­metrin päästä. Lop­ul­ta hätiköin­ti vähän har­mit­ti, kos­ka illan viilen­net­tynä ajami­nen alkoi tun­tua oikein kivalta.

7 vastausta artikkeliin “Pariisi — Senlis”

  1. Ilmankos­teushan vaikut­taa myös ilman läm­mit­tävyy­teen kos­ka ilmas­ta iholle lauh­tu­va vesi lämmittää.
    Wikipedi­an mukaan ero 0%…100% ilmankos­teu­den välil­lä vas­taa ~3°C eroa ilman lämpötilassa.
    Kos­ka iho voi olla kosteampi kuin ilma (vesip­is­ara pysyy parem­min paikallaan ihos­sa) niin tarpeek­si märkää kehoa tuuli voi jäähdyt­tää vaik­ka olisi yli 40°C:kin.

  2. Kun blo­gisti nyt on ruo­hon­ju­u­ri­ta­son matkalla Euroopas­sa, niin nyt olisi oiva tilaisu­us tehdä omia havain­to­ja kau­pan ja ravintola/majoitusalan keskit­tyneisyy­destä muualla.

    Löy­tyykö muual­ta mitään suo­ma­laisen osu­uskau­pan kaltaista moni­alakon­glom­er­aat­tia, joka yhdel­lä kan­ta-asi­akasko­r­tilla yrit­tää kah­mia itselleen kaik­ki ostot niin kau­pas­sa kuin joka alan palveluissa?

    Oma käsi­tyk­seni on, että kyse on aivan ain­ut­laa­tuis­es­ta keskit­tymästä, joka pitäisi meil­läkin pilkkoa riip­pumat­tomi­in osiin.

  3. OS: “Kaupunki­in sisää­na­jo on aina help­poa, ulosajo hankalaa.”

    Juuri noin. Jokaises­sa viitas­sa lukee “Keskus­ta x km”. Kun pääset kaupun­gin ohi, ris­te­tyk­sien viitois­sa lukee tulo­su­un­taasi “Keskus­ta” ja sit­ten ulkopaikkakun­ta­laisille out­o­jen kaupungi­nosien nim­iä. Minkä niistä val­it­see, kun päämääräsi on siel­lä 500 kil­san päässä ja kyltissä lukee vain, että Kääkkälä 1,3 km ja Muumi­o­la 2 km. Yhdessäkään ei lue, että 55-tie 6,5 km, kuten autoil­i­joiden opasteis­sa. Ei auta kuin kuu­lostel­la, mis­sä se ohi­tustie sahaa ja joko se olisi muut­tunut moot­tori­ti­estä valtatieksi. 

    Tai pitää soit­taa arkipäivänä kaupun­gin matkailu­toimis­toon ja kysyä, että miten täältä rysästä pääsee ulos. Niin olen tehnytkin, kiitos vain Kuo­pi­on matkailuväelle.

    1. Koeta­pa kek­siä tien­vi­itoista, miten Helsingistä aje­taan Por­vooseen. Jos sin­ul­la on paikallis­tunet­mista, tiedät, että Ityäkeskuk­sen kaut­ta. Sit­ten pitää enää selvbit­tää, miten keskus­tas­ta aje­taan Itäkeskukseen.

  4. Pet­ja Y: Wikipedi­an mukaan ero 0%…100% ilmankos­teu­den välil­lä vas­taa ~3°C eroa ilman lämpötilassa.

    Todel­lisu­us voi olla paljon suurem­pikin. Kos­teu­den lisäk­si läm­pöti­la, ilman­paine ja tuulen nopeus vaikut­ta­vat huo­mat­tavasti. Mainit­tu kolme astet­ta lie­nee jonkin­lainen nyrkkisään­tö tyy­nessä huoneil­man läm­pöisessä ilmas­sa (ts. 27-asteinen sisäil­ma on vielä ihan siedet­tävää, jos se on kuivaa).

    Psykrometrikäyrästä luet­tuna näyt­tää siltä, että jos ilman läm­pöti­la on 35 astet­ta ja suh­teelli­nen kos­teus 30 %, niin märkä­paitaisen pyöräil­i­jän pai­ta pyrkii kohti 21 asteen läm­pöti­laa. Jos taas suh­teelli­nen kos­teus on 80 %, pai­ta pyrkii kohti 33 asteen läm­pöti­laa. Tuos­sa on aika suuri ero jäähdytyksessä.

    Tähän­hän se ihmisen hikoilu perus­tuu. Kuumas­sa ja kuiv­as­sa kehon läm­pöti­lan saa pidet­tyä alhaal­la varmis­ta­mal­la riit­tävän nestemäärän ja nes­teen hai­h­tu­misen (= ilmavir­taus hikoile­vi­in paikkoi­hin). Kuumas­sa ja koste­as­sa kehon läm­pöti­lan saa pidet­tyä alhaal­la men­emäl­lä viileäm­pään ja kuivempaan.

    Nykyään talotekni­ikas­sakin ale­taan hil­jalleen havah­tua siihen, että kesäl­lä viilen­tämi­nen on yleen­sä vas­ta kakkose­na. Ilman kuiv­aami­nen on tärkeäm­pää, kos­ka sen avul­la lämpimämpikin ilma pysyy miel­lyt­tävänä ilman vedon tunnetta.

    1. Nykyaikaiset pyöräi­ly­puserot ovat hyvin tehokkai­ta viilen­täjiä jot­ka toimi­vat melko hyvin myös koste­as­sa ilmas­sa. Kos­ka ne pysyvät kuiv­ina, ne hai­h­dut­ta­vat kaiken.

  5. Viherinssi:
    Nykyään talotekni­ikas­sakin ale­taan hil­jalleen havah­tua siihen, että kesäl­lä viilen­tämi­nen on yleen­sä vas­ta kakkose­na. Ilman kuiv­aami­nen on tärkeäm­pää, kos­ka sen avul­la lämpimämpikin ilma pysyy miel­lyt­tävänä ilman vedon tunnetta.

    Käytetäänkö nykyään muitakin keino­ja ilman kuiv­aamiseen kuin sen viilentämistä?
    Itse olen tör­män­nyt ain­oas­taan kuiv­aimi­in jois­sa ilma ensin viilen­netään, jol­loin siitä pois­tuu kos­teut­ta, ja tämän jäl­keen se tarpeen tullen lämmitetään.

Vastaa käyttäjälle ravintola-asiakas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.