Pariisi – Senlis

17.7.2013 · Aihe: Pyöräily, _ 

Pyöräilybloggausta Travemünde – Pariisi – Bryssel:

Pariisi – Senlis
Junamatkailu on osaltani ohi. Pakkasin vaimon ja tyttären junaan, ja he pääsivätkin viidellä junalla Amsterdamiin. Rautatiet ovat kovin suosittuja tähän aikaan.

Hain fillarin parkista ja suuntasin kohti pohjoista. En aja Travemündeen, mutta Brysseliin kuitenkin. Nyt ei pitäisi tulla kiirettä. Lentokentällä pitää olla lauantaiaamuna. Pariisista ulosajo sujui todella hitaasti. Tämä oli kyllä tuttua. Kaupunkiin sisäänajo on aina helppoa, ulosajo hankalaa. Katiskaefekti?

Tulomatkalla vilutti, nyt oli kuuma. Paikoin tuulenpuuskat vilvoittamisen sijasta tuntuivat kuumilta. Siis yli 37 astetta, mutta vain hyvin paikallisesti.

Maisemat muuttuivat masentavista lähiöistä hienoksi peltomaisemaksi kuin veitsellä leikaten. Vaikka maisemat olivat kuvauksellisia, en juuri kuvannut. Tällainen kokemus tallentuisi elokuvaan, mutta valokuva vaatisi keskittymistä ja järjestelmäkameraa.

Kun kello tuli kuusi, varasin hotellin parinkymmenen kilometrin päästä. Lopulta hätiköinti vähän harmitti, koska illan viilennettynä ajaminen alkoi tuntua oikein kivalta.

Kommentit

7 Vastausta artikkeliin “Pariisi – Senlis”

  1. Petja Y kirjoitti 18.7.2013 kello 20:15

    Ilmankosteushan vaikuttaa myös ilman lämmittävyyteen koska ilmasta iholle lauhtuva vesi lämmittää.
    Wikipedian mukaan ero 0%…100% ilmankosteuden välillä vastaa ~3°C eroa ilman lämpötilassa.
    Koska iho voi olla kosteampi kuin ilma (vesipisara pysyy paremmin paikallaan ihossa) niin tarpeeksi märkää kehoa tuuli voi jäähdyttää vaikka olisi yli 40°C:kin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. ravintola-asiakas kirjoitti 19.7.2013 kello 17:08

    Kun blogisti nyt on ruohonjuuritason matkalla Euroopassa, niin nyt olisi oiva tilaisuus tehdä omia havaintoja kaupan ja ravintola/majoitusalan keskittyneisyydestä muualla.

    Löytyykö muualta mitään suomalaisen osuuskaupan kaltaista monialakonglomeraattia, joka yhdellä kanta-asiakaskortilla yrittää kahmia itselleen kaikki ostot niin kaupassa kuin joka alan palveluissa?

    Oma käsitykseni on, että kyse on aivan ainutlaatuisesta keskittymästä, joka pitäisi meilläkin pilkkoa riippumattomiin osiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. minierkki kirjoitti 23.7.2013 kello 1:36

    OS: “Kaupunkiin sisäänajo on aina helppoa, ulosajo hankalaa.”

    Juuri noin. Jokaisessa viitassa lukee “Keskusta x km”. Kun pääset kaupungin ohi, ristetyksien viitoissa lukee tulosuuntaasi “Keskusta” ja sitten ulkopaikkakuntalaisille outojen kaupunginosien nimiä. Minkä niistä valitsee, kun päämääräsi on siellä 500 kilsan päässä ja kyltissä lukee vain, että Kääkkälä 1,3 km ja Muumiola 2 km. Yhdessäkään ei lue, että 55-tie 6,5 km, kuten autoilijoiden opasteissa. Ei auta kuin kuulostella, missä se ohitustie sahaa ja joko se olisi muuttunut moottoritiestä valtatieksi.

    Tai pitää soittaa arkipäivänä kaupungin matkailutoimistoon ja kysyä, että miten täältä rysästä pääsee ulos. Niin olen tehnytkin, kiitos vain Kuopion matkailuväelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.7.2013 kello 10:10

    Koetapa keksiä tienviitoista, miten Helsingistä ajetaan Porvooseen. Jos sinulla on paikallistunetmista, tiedät, että Ityäkeskuksen kautta. Sitten pitää enää selvbittää, miten keskustasta ajetaan Itäkeskukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Viherinssi kirjoitti 23.7.2013 kello 17:54

    Petja Y: Wikipedian mukaan ero 0%…100% ilmankosteuden välillä vastaa ~3°C eroa ilman lämpötilassa.

    Todellisuus voi olla paljon suurempikin. Kosteuden lisäksi lämpötila, ilmanpaine ja tuulen nopeus vaikuttavat huomattavasti. Mainittu kolme astetta lienee jonkinlainen nyrkkisääntö tyynessä huoneilman lämpöisessä ilmassa (ts. 27-asteinen sisäilma on vielä ihan siedettävää, jos se on kuivaa).

    Psykrometrikäyrästä luettuna näyttää siltä, että jos ilman lämpötila on 35 astetta ja suhteellinen kosteus 30 %, niin märkäpaitaisen pyöräilijän paita pyrkii kohti 21 asteen lämpötilaa. Jos taas suhteellinen kosteus on 80 %, paita pyrkii kohti 33 asteen lämpötilaa. Tuossa on aika suuri ero jäähdytyksessä.

    Tähänhän se ihmisen hikoilu perustuu. Kuumassa ja kuivassa kehon lämpötilan saa pidettyä alhaalla varmistamalla riittävän nestemäärän ja nesteen haihtumisen (= ilmavirtaus hikoileviin paikkoihin). Kuumassa ja kosteassa kehon lämpötilan saa pidettyä alhaalla menemällä viileämpään ja kuivempaan.

    Nykyään talotekniikassakin aletaan hiljalleen havahtua siihen, että kesällä viilentäminen on yleensä vasta kakkosena. Ilman kuivaaminen on tärkeämpää, koska sen avulla lämpimämpikin ilma pysyy miellyttävänä ilman vedon tunnetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.7.2013 kello 18:07

    Nykyaikaiset pyöräilypuserot ovat hyvin tehokkaita viilentäjiä jotka toimivat melko hyvin myös kosteassa ilmassa. Koska ne pysyvät kuivina, ne haihduttavat kaiken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Petja Y kirjoitti 29.7.2013 kello 9:47

    Viherinssi:
    Nykyään talotekniikassakin aletaan hiljalleen havahtua siihen, että kesällä viilentäminen on yleensä vasta kakkosena. Ilman kuivaaminen on tärkeämpää, koska sen avulla lämpimämpikin ilma pysyy miellyttävänä ilman vedon tunnetta.

    Käytetäänkö nykyään muitakin keinoja ilman kuivaamiseen kuin sen viilentämistä?
    Itse olen törmännyt ainoastaan kuivaimiin joissa ilma ensin viilennetään, jolloin siitä poistuu kosteutta, ja tämän jälkeen se tarpeen tullen lämmitetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus