Peak water

On eri­laisia perustel­tu­ja tai vähem­m­män perustel­tu­ja syitä pes­simis­mille globaalin tule­vaisu­u­den suh­teen. Aika pahan heit­ti Lester Brown Observeris­sa 6.7.2013.

Olen oppin­ut Lester Brown­il­ta kauan sit­ten State of the World ‑raporteista, että Yhdys­val­tain Kes­ki-Län­nen maat­alous­tuotan­to on luon­teeltaan tilapäistä. Se ei lep­ää tyhjän pääl­lä, vaan val­ta­van fos­si­ilisen vesi­varan­non pääl­lä, jota tyh­jen­netään kiihtyväl­lä vauhdi­la keinokastelu­un. Maanalainen järvi tyh­je­nee ja veden puute on jo kään­tänyt naat­alous­tuotan­non laskuun.

Nyt Lester Brown luet­telee monia saman­laisia fos­siliseen veteen peustu­via tilapäisiä kastelu­jär­jestelmiä, joiden menet­tämi­nen kään­tää paikallisen maat­alous­tuotan­non lasku­un. Pahin tilanne on Lähi-idässä, jos­sa onkin per­in­teitä vesi­varoista sotimisessa.
Paikallis­es­ti voidaan aina ajatel­la, että kun ei voi­da tuot­taa itse, oste­taan. Globaal­isti näin ei voi­da ajatel­la. Miten ruokkia seit­semän mil­jar­dia ihmistä nyt ja yhdek­sän kohta?

Loogis­es­ti ajatellen ruuan­tuotan­nos­sa on jous­ton varaa. Lihan tuotan­to on teho­ton tapa ravi­ta ihmisiä. Jous­ta­mal­la lihan syömis­es­tä yhtälöt saataisi­in umpeen, mut­ta ei se niin tapah­du. Viljo­jen hin­nan kaksinker­tais­tu­mi­nen lisää lihan hin­taa ehkä 20 pros­en­til­la. Hin­ta­jous­to ei pure rikkaiden maid­en lihan­syöji­in vaan köy­hien maid­en viljansyöjiin.

Tämä on aika paha uutinen.

116 vastausta artikkeliin “Peak water”

  1. Jos käy kat­so­mas­sa vaik­ka Egyptin tuotan­toa, ymmärtää mitenkä ruokitaan.

    Nos­te­taan tuot­tavu­us lähem­mäs USA tasoa. Tehoste­taan vedenkäytööä jne.

    Ei sen kum­men­paa ole.

    Maail­man­lop­pu ei nytkään tai­da tulla. 🙂

  2. Mik­si tämä on ylit­tänyt kir­joi­tuskyn­nyk­sen? Sik­si, että se on osa suur­ta märkää unta.
    Ympäristökatas­trofin tor­ju­mi­nen maanvil­je­ly syyl­listäen. Maanvil­jeli­jöitä siir­retään lem­peän päät­täväis­ten sinikypärien ohjaam­i­na nauhakaupunkei­hin aja­tuskon­trol­lin piiri­in, aja­maan fil­lareil­la per­for­mans­seista naut­ti­maan ja palvele­maan toisi­aan jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sa. Jäävä maanvil­je­ly on tiukasti sään­nöstel­tyä ja kon­trol­loitua, kuten kaikkien ihmis­ten elämä muutenkin, ja tietenkin hei­dän omak­si parhaakseen.

  3. Vet­tä on riit­tävästi, sitä on mer­essä. Ei tarvi­ta kuin ener­giaa, jota saa aivan riit­tävästi esimerkik­si uraanista ja tori­u­mista. Ja auringosta.

  4. En uskaltaisi esit­tää, että veden suh­teen tapah­tu­isi jotain peak oil-teo­ri­an tapaista. Asi­aan liit­tyy niin suuria epä­var­muuk­sia. Maat­alous­tuotan­to on äärim­mäisen sub­ven­toitua kaikkial­la maa­pal­lol­la. Fos­si­ilisel­la vedel­lä kastel­laan pel­to­ja keskel­lä hiek­ka-aavikko­ja. Tääl­lä Kar­jalas­sa vil­jel­lään ja tuote­taan lihaa, vaik­ka pihal­la on aivan liian kylmä ja pimeä. Kaiken tämän mah­dol­lis­taa vero­sub­ven­tio. Jos maat­alous­tuotan­to muut­tuu jos­sain mah­dot­tomak­si, siihen polte­taan lisää verovaro­ja ja tuo­daan kastelu­vesi vaik­ka juoma­pul­lois­sa tai siir­retään tuotan­to sinne, mis­sä se on kannattavampaa.

  5. Kävin joskus kon­fer­enssis­sa Palm Deser­tis­sä Kali­for­ni­as­sa. Koko seu­tu oli täyn­nä huviloi­ta ja golfkent­tiä vihreässä puu­tarhas­sa joka oli nous­sut kuiv­alle aavikolle. En pysty tark­ista­maan fak­to­ja nyt, mut­ta sil­loin kuulin että koko huvipuis­to kastel­laan vedel­lä jota pumpataan ydin­voimal­la maanalais­es­ta jär­vestä. Jär­ven oli jät­tänyt jäl­keen­sä Col­orado-joki joka oli aikaisem­min vir­ran­nut miljoonat vuodet kyseisen laak­son hal­ki, mut­ta sit­tem­min muut­tanut uomaa.

  6. ” Miten ruokkia seit­semän mil­jar­dia ihmistä nyt ja yhdek­sän koh­ta?” — Siinä koko ongel­man ydin. Maail­man väkimäärän kasvun tait­ta­mi­nen on ehdo­ton edel­ly­tys jok­seenkin kaikkien iso­jen ongelmien ratkaisemiselle. Vihrei­den ratkaisu? Syödään salaat­tia, kyl­lä meitä tänne toiset seit­semän mil­jar­dia mahtuu!

  7. Lihan­tuotan­nos­sa on tosi­aan jous­ton varaa, noin 80% maat­alous­maas­ta on laidun­maana tai rehunkasvatuksessa. 

    Vesi­huipun vaiku­tus­ta lisää vielä se, että olemme ilmeis­es­ti jo saavut­ta­neet öljy­huipun, joten ener­gian hin­ta tulee jatkos­sa nouse­maan edelleen ja siten syömään yhteiskun­nil­ta resursse­ja. Makeaa vet­tähän voi tehdä merivedestä, mut­ta se ei ole ilmaista. Öljyn­tuot­ta­ja­mail­la on siihen varaa niin kauan kuin öljyä riit­tää, mut­ta muiden on tehtävä vaikei­ta valintoja.

  8. Mitä järkeä on aut­taa kehi­tys­maalaisia lisään­tymään, kun eivät nyt­tenkään pysty huole­hti­maan itses­tään. Ellei syn­tyvyyt­tä laite­ta lasku­un, niin mikään ratkaisu ei auta. Ennen­pitkään maa­pal­lon kestokyky lop­puu. Ei maa­pal­lon väk­iluku voi ikuis­es­ti kas­vaa, mut­ta jostain syys­tä tähän itses­tään­selvyy­teen ei edes yritetä puuttua.

    Kiina lie­nee ain­oa maa, mikä on ottanut kovat keinot käyt­töön ja se on tietenkin tuomit­tu hyvien ihmis­ten toimes­ta. Mut­ta mitä Kiinan sit­ten pitäisi tehdä, antaa väestön­sä kas­vaa hal­lit­se­mat­tomasti kolminker­taisek­si ja joutua nälänhätään?

  9. Jos ruuan hin­ta nousee ja las­kee syn­tyvyyt­tä nälkää näke­vis­sä mais­sa, on se minus­ta puh­taasti hyvä asia. Aidosti ekol­o­gisen poli­ti­ikan tulisi keskit­tyä pääasi­as­sa maail­man väestönkasvun hillitsemiseen.

  10. Tiedemies:
    Vet­tä on riit­tävästi, sitä on mer­essä. Ei tarvi­ta kuin ener­giaa, jota saa aivan riit­tävästi esimerkik­si uraanista ja tori­u­mista. Ja auringosta.

    Näin. Muuten tuo­hon alku­peräiseen artikke­li­in on hie­man vaikea suh­tau­tua mitenkään, kun siitä puut­tuu kokon­aan kvan­ti­tati­ivi­nen puoli. Lop­puuko tuo fos­si­ili­nen vesi ensi viikol­la vai ensi vuosi­tuhan­nel­la, ja kuin­ka mon­ta pros­ent­tia maail­man nykyis­es­tä ruokahuol­losta on tuon fos­si­ilisen veden varassa?

  11. Tässä oli taas yksi hyvä syy mik­si koti­mainen ruoan­tuon­to on järkevää. Satomme ei ehkä ole maail­man huip­pualu­okkaa, mut­ta vet­tä on saatavil­la. Tosin meil­läkin vesi on yleen­sä sato­jen suu­rut­ta rajoit­ta­va tek­i­jä. Vesi on saatavil­la väärään aikaan. Joka tapauk­ses­sa tärkein­tä olisi kehit­tää omaa tuotan­toamme kestäväm­pään suun­taan ja tur­vat pel­to­jemme vil­jeltävyys tulevaisuudessakin.

  12. Kasteluve­den tekem­i­nen merivedestä ja joht­a­mi­nen sinne vil­jelyalueille on tot­ta vas­ta, kun ruo­ka on oleel­lis­es­ti nyky­istä kalliimpaa. 

    Suomes­sa ja Kes­ki-Euroopas­ta ylöspäin mis­sä vain tääl­lä päin maail­maa ei kär­sitä vesip­u­las­ta edes mis­sään näköpi­iris­sä olevas­sa tule­vaisu­udessa. Itse asi­as­sa vahvu­utemme maail­man ruokahuol­los­sa saat­taa joskus olla tämä vesi. 

    “Hin­ta­jous­to ei pure rikkaiden maid­en lihan syöji­in vaan köy­hien maid­en vil­jan syöjiin.”

    Tämä on glob­al­isoitu­vas­sa ruokahuol­los­sa surullisen tot­ta. Mei­dän rikkaiden kotieläin­ten mak­sukyky on paljon parem­pi kuin kehi­tys­maid­en köy­hien. Tässä on haastet­ta kyl­lik­seen kau­pan estei­den (ja siitä seu­raa­van “globaalien resurssien tehokkaam­man hyö­dyn­tämisen”) purka­jille. Tämä on saanut itseni aika varovaisek­si maail­mankau­pan vapaut­tamisen suhteen.

  13. Kääpä:
    Yksi kel­lu­va ydin­voimala voisi tuon artikke­lin mukaan tuot­taa jopa 240 miljoon­aa litraa puh­das­ta vet­tä päivässä. Voisiko se olla ratkaisu? 

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013070917244285_ul.shtml

    Eli yhteen­sä vuodessa kuvatun­lainen voimala tuot­taisi tuon luvun poh­jal­ta 240*365 miljoon­aa litraa = 87 600 000 kuu­tio­ta vet­tä. Täl­lä het­kel­lä keskiver­to ihmisen kulu­tus on noi 1200 kuu­tio­ta per vuosi. Yksi kel­lu­va ydin­voimala tuot­taisi siis riit­tävästi vet­tä noin 70 500 ihmiselle. Maail­man väk­iluku kas­vaa päivässä noin 200 000 ihmisel­lä. Voimaloi­ta pitäisi siis valmis­tua kolme joka päivä, jot­ta väestön kasvun vaa­timus saadaan katet­tua. Mikäli luon­nolli­nen veden­tuotan­to muual­la heikke­nee samaan aikaan pitäisi nopeu­den luon­nol­lis­es­ti olla vieläkin suurempi. 

    Täl­lä het­kel­lä maail­mas­sa on noin 450 fis­siore­ak­to­ria. Vaa­dit­tu noin tuhan­nen uuden reak­torin valmis­t­a­mi­nen vuodessa on no… aika kova tahti. (Siihen menisi noin seit­semäs osa koko maail­man vuosit­tan BKT:stä, eikä tässä arvios­sa ole huomio­ta raa­ka-ainei­den ehtymisen syn­nyt­tämää hin­to­jen nousua)

    Lisäk­si voidaan tietenkin pohtia käytet­tävis­sä ole­van polt­toaineen riit­tävyyt­tä. IEAN nykyisen arvion mukaan tun­netut uraani­varat riit­tävät nykyisel­lä kulu­tuk­sel­la 85 vuodek­si. Mikäli voimaloi­ta alet­taisi­in rak­en­ta­maan lisää kol­men voimalan päivä vauhdil­la, niin nykyiset tun­netut varat riit­täi­sivät noin 9–10 vuodek­si. Jon­ka jäl­keen ei sit­ten olisi lainkaan polt­toainet­ta näi­hin voimaloi­hin, joiden kehit­te­lyyn ja rak­en­tamiseen olisi käytet­ty val­taisat määrät resrusse­ja. Resursse­ja joil­la olisi taa­tusti ollut käyt­töä jos­sain muualla.

  14. Väestön kehi­tys maail­mas­sa tiede­tään varsin hyvin seu­raa­vat 50 vuot­ta. Nykyiset nuoret ikään­tyvät ja 10 mil­jar­dia lajikump­pa­nia liikkuu ympäril­lämme. Luul­tavasti heistä jokainen halu­aa hyvän elämän, polkupyörän ja kypsen­net­tyjä ruokaa. 

    Niilin ympäristössä tilanne on aika paha, tarvet­ta olisi noin kah­den Niilin vesimäärälle. 

    Myön­teinen asia on, että vedestä ei ole tais­tel­tu aseil­la, siinä on liikaa riske­jä kaikille. Jopa Israel ja Palesti­ina ovat sopi­neet vesi­asi­at vaik­ka muuten olisi ollut kylmät välit. 

    Intia ja Pak­istan ovat soti­neet yli 5000 m:n korkeudessa, syynä vain osin jäätiköistä val­u­vat vedet. 

    Veden ja öljyn ohel­la kan­nat­taa muis­taa harv­inaiset min­er­aalit ja muutkin uusi­u­tu­mat­tomat luon­non­va­rat. Ei hyvältä näytä.

  15. Tofu­nakkia syövät saa­vat ruokansa Kes­ki-Lännestä ja heristävät opas­tavaa sormea niille, jot­ka halu­aisi­vat nos­taa ener­giaturvet­ta edes kestävää vuosikasvua vas­taa­van määrän.

    Samal­la syn­ty­isi lisää pel­toalaa tule­vaisu­u­den nälkäis­ten suiden ruokkimiseksi.

  16. Jep, vet­tä saadaan tarpeek­si mer­estä käyt­tämäl­lä ener­giaa joka rikkaat mak­sa­vat omien golf kent­tien ja uima-altaiden täyttämiseen. 

    Köy­hät tule­vat syöm­mään muu­ra­haisia, hämähäkke­jä, toukkia ja mui­ta herkku­ja. Lihan syön­ti kokon­ais­määrä las­kee kos­ka ain­oas­taan rikkaat pystyvät mak­samaan siitä. 

    Sen jäl­keen alka­isi Mad­Max aikakausi.

  17. Tiedemies:
    Vet­tä on riit­tävästi, sitä on mer­essä. Ei tarvi­ta kuin ener­giaa, jota saa aivan riit­tävästi esimerkik­si uraanista ja tori­u­mista. Ja auringosta.

    Lisäk­si tarvi­taan kyl­lä tah­toa, poli­it­tista tai muu­ta. Tämä ei ole edes taloudelli­nen kysymys vält­tämät­tä, kos­ka esimerkik­si yhden hävit­täjäkoneen hin­nal­la saa jo jonkin­laisen laitok­sen aikaan. Bonuk­se­na on vielä merivedestä saata­vat met­al­lit ym.

  18. Iso osa ongel­maa on, että amerikkalais­ten pitää ruokkia puoli Afrikkaa, kun Bri­tan­nia, Italia ja Bel­gia anta­vat hul­lu­jen dik­taat­to­rien tuho­ta entis­ten alus­maid­en­sa elin­tarvike­tuotan­non. 🙁 Ran­skalaiset kan­ta­vat sen­tään vas­tu­u­ta ja heit­tävät jonkun lasku­var­jo­ryk­mentin hoita­maan asian, kun men­nään liian pitkälle. 😉 

    Jos Afrikan ruuan­tuotan­to halu­taan kun­toon, ei saa vain kat­sel­la vier­estä. Eikä siinä auta ensisi­jais­es­ti kehi­tys­a­pu, vaan kyl­lä siinä tarvi­taan ennen kaikkea niitä lasku­var­jo­ryk­ment­te­jä. Ne Afrikan maat, jot­ka ovat hoi­ta­neet asiansa kun­nol­la, ovat var­masti mukana vakaut­tamises­sa oma­l­la panok­sel­laan, mut­ta vas­tuu on kyl­lä maini­tu­il­la euroop­palaisil­la lintsareilla.

  19. Maa­pal­lol­la sama määrä vet­tä kuin maa­pal­lon alkuhämärässä, joten vet­tä ei ole kadon­nut min­nekään. Merivedestä voi tuot­taa juo­makelpoista vet­tä, teknolo­gia on ole­mas­sa. Vesi pitää kul­jet­taakin, mut­ta siihenkin on teknologia.

    Jotkut ajat­tel­e­vat, että ongel­mat voi ratkaista rak­en­ta­mal­la ydin­voimalan jokaisen ongel­man viereen. Ja jos yksi ydin­voimala ei riitä, niin sit­ten kaksi.

    Ongelmil­la on teknologi­nen ja sosi­aa­li­nen ulot­tuvu­us, joten teknolo­gia on vas­ta puo­let ratkais­us­ta. Ydin­voimaloiden rahoit­ta­mi­nen on sosi­aa­li­nen ongel­ma. Mis­tä kootaan pääo­mat ydin­voimaloi­hin tms. laitok­si­in? Miten saadaan läpi tarvit­ta­vat poli­it­tiset päätökset? 

    Toinen sosi­aa­li­nen ongel­ma on teknolo­gian seu­rauk­set: desali­noin­ti ja kul­je­tus nos­taa veden hin­taa, mikä muut­taa maat­alouden kus­tan­nus­laskelmia. Miten se vaikut­taa ruoan­tuotan­toon? Miten ruoan­tuotan­non muu­tok­set hei­jas­tu­vat väestöön: jotkut voit­ta­vat, mon­et häviävät? Jois­sain mais­sa maat­alouskysymyk­sis­sä on tur­vaudut­tu kät­tä pitempään. 

    Vain noin 20 pros­ent­tia vil­jelysmaas­ta on kastel­tua, mut­ta se vas­taa 40 pros­en­tista tuotan­toa. (FAO) Tuot­tavim­mat alueet ovat lämpim­iä seu­tu­ja, jot­ka näyt­tävät läm­penevän entis­es­tään. Ergo, vähem­män vet­tä kohta­maan kas­vavaa kulutusta.

  20. Määkin pyöräilen: Mitä järkeä on aut­taa kehi­tys­maalaisia lisään­tymään, kun eivät nyt­tenkään pysty huole­hti­maan itses­tään. Ellei syn­tyvyyt­tä laite­ta lasku­un, niin mikään ratkaisu ei auta. Ennen­pitkään maa­pal­lon kestokyky lop­puu. Ei maa­pal­lon väk­iluku voi ikuis­es­ti kas­vaa, mut­ta jostain syys­tä tähän itses­tään­selvyy­teen ei edes yritetä puuttua.Kiina lie­nee ain­oa maa, mikä on ottanut kovat keinot käyt­töön ja se on tietenkin tuomit­tu hyvien ihmis­ten toimes­ta. Mut­ta mitä Kiinan sit­ten pitäisi tehdä, antaa väestön­sä kas­vaa hal­lit­se­mat­tomasti kolminker­taisek­si ja joutua nälänhätään?

    Suosit­te­len teitä väestöräjähtäjiä pere­htymään 70-luvun kauhuske­naar­i­oiden sijas­ta nyky­isi­in hedelmäl­lisyys­lukui­hin. Kehi­tys­maid­en syn­tyvyys on ollut hyvin nopeas­sa laskus­sa jo vuosikymmenet ja sama kehi­tys jatkuu edelleen. Nykyisen väestönkasvun syynä ei ole korkea lap­siluku vaan syn­ny­tysikäis­ten ikälu­okkien suuri koko.

    Merkit­tävin poikkeus on Saha­ran eteläpuo­li­nen Afrik­ka, mut­ta siel­läkin syn­tyvyys on laskussa.

  21. Tiedemies: Vet­tä on riit­tävästi, sitä on mer­essä. Ei tarvi­ta kuin ener­giaa, jota saa aivan riit­tävästi esimerkik­si uraanista ja tori­u­mista. Ja auringosta.

    Ongel­ma ei tai­da olla niinkään tekni­nen kuin taloudelli­nen ja poli­it­ti­nen, eikä sen ratkaisem­i­nen suolan­pois­tol­la tai kasvis­syön­nil­lä ole sik­si kovin helppoa.

    Erän vaikeim­mista alueista on eteläi­nen aasia, jos­sa asuu var­maan suurin osa maail­man kasvis­syöjistä. Go figure.

    Poli­itikon blo­gis­sa kun ollaan, niin kan­nat­taa kat­soa mitä kotiken­täl­lä voidaan tehdä. Puh­das makea vesi on yksi har­voista raha­nar­voi­sista luon­non­va­roista joi­ta meil­lä on. Siitä huoli­mat­ta tule­vankin lop­pukesän rankkasateis­sa joku Riihimäen kaupun­ki pul­laut­taa paskaveten­sä Van­taaseen. Meil­lä ei ole varaa puhdis­taa pikkukaupun­gin jätevesiä, mut­ta meil­lä on varaa lia­ta kokon­ainen joki makeaa vettä.

    Ehkä tule­vaisu­udessa Suomes­sa kan­nat­taa tuot­taa vesi-inten­si­ivisiä tuot­tei­ta. Sel­l­ute­htaat palaa­vat takaisin E‑Amerikasta, jos­sa eyca­lyp­tus­pel­to­jen tilalle istute­taan vil­jaa vientiin?

  22. Kääpä:
    Yksi kel­lu­va ydin­voimala voisi tuon artikke­lin mukaan tuot­taa jopa 240 miljoon­aa litraa puh­das­ta vet­tä päivässä. Voisiko se olla ratkaisu?
    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013070917244285_ul.shtml

    Tähän täy­tyy tehdä real­i­ty-check: 240E6 kg:n höyrys­tämi­nen päivässä on noin 3 ton­nia sekun­nis­sa, mikä vaatii läm­pöte­hoa jotain 6 GW jos jätetään huomiotta veden läm­mit­tämi­nen ympäristön läm­pöti­las­ta sata-asteisek­si. Kaipa iso ydin­voimala tuom­moi­seen läpöte­hoon pystyy. Ja jos lauh­du­tuk­sen tuot­ta­maa läm­pöä ei huka­ta vaan se kier­rätetään, pär­jätään vähemmällä.

    Jos toisaal­ta vil­jan­tuotan­nos­sa kuluu ton­ni makeaa vet­tä per kilo vil­jaa (nykyisel­lään, mil­lä lie tiukan paikan tullen pär­jät­täisi­in), yhden voimalan ves­imääräl­lä hoideltaisi­in 240 vil­ja­ton­nin tuotan­to päivässä, tai 80 tuhan­nen vil­ja­ton­nin vuodessa, mikä olisi jotain 0.04 promil­lea maail­man nykyis­es­tä vuosi­tuotan­nos­ta.

    Tää on nyt vain täm­möi­nen yltiöop­ti­misti­nen Fer­mi-arvio. Kuu­lostaa tämän perus­teel­la että OK, se *voisi* olla ratkaisu, mut­ta ei ihan help­po tai suoraviivainen.

    Tiedemiehen aurinkoen­er­gia-argu­ment­ti­in: aurinkoen­er­gial­la­han se uusi­u­tu­va makea vesi nykyäänkin tuote­taan. Ongel­ma taitaa olla ihmiskun­nan kannal­ta että suurin osa lauh­dut­tamis­es­ta tapah­tuu väärässä paikas­sa, esimerkik­si mon­suu­nip­il­vis­sä Tyy­nen­meren ulapoil­la. Olen kyl­lä joskus näh­nyt kuvia inno­vati­ivi­sista makeanve­den tuotan­to­laitok­sista, jos­sa hai­h­du­tustyön tekivät kasvi­huoneisi­in sul­je­tut man­grovepu­ut. (Löy­ty­i­hän se jut­tukin vähän hakemalla).

  23. Määkin pyöräilen:
    Mitä järkeä on aut­taa kehi­tys­maalaisia lisään­tymään, kun eivät nyt­tenkään pysty huole­hti­maan itses­tään. Ellei syn­tyvyyt­tä laite­ta lasku­un, niin mikään ratkaisu ei auta.

    Rosling väit­tää että syn­tyvyys on jo pudon­nut ja väestökasvu olisi pysähtymässä , ks. TED: Reli­gions and babies. Suomenkielisiä tek­sti­tyk­siä ei valitet­tavasti ole, mut­ta englan­ninkieliset saa valikos­ta päälle.

    Olet­teko muuten noteer­an­neet minkälainen maail­man­mullis­tus on tapah­tu­mas­sa automaat­tisen puheen­tun­nis­tus- ja kie­lenkään­tämis­te­knolo­gian kaut­ta? Youtuben valikkoi­hin on ilmestynyt toim­into jol­la videoihin saa puheen­tun­nis­tuk­seen perus­tu­vat alkukieliset tek­sti­tyk­set. Valikot automaat­tiseen kie­lenkään­tämiseen näkyvät myös löy­tyvän, mut­ta ainakaan min­ul­la eivät vielä toimi.

    Ain­oa kelvol­lista puheen­tun­nis­tus­laat­ua tuot­ta­va jär­jestelmä oli mon­et vuodet Nuan­cen tekemä, ja sen sai ain­oas­taan Applen IOS:llä varustet­tui­hin lait­teisi­in. Mut­ta nyt myös Google tun­tuu ole­van tun­nis­tus­laadus­sa ihan läpimur­ron partaalla.

  24. Vesi­huip­pu poikkeaa öljy­hui­pus­ta tai muiden uusi­u­tu­mat­tomien varan­to­jen hupen­e­mis­es­ta sil­lä, että vet­tä on erit­täin paljon. Myös hel­posti käytet­tävää makeaa vet­tä on erit­täin paljon, mut­ta se vesi on jakau­tunut epätasaisesti.

    Merivedestä makean veden tekem­i­nen vaatii min­imis­sään ener­giaa vähän alle kilo­wat­ti­tun­nin kuu­tiometriä kohden. Käytän­nön jär­jestelmis­sä ener­giaa menee 2–3 kWh/m3. Tämäkään ei ole kovin paljon, kos­ka oletet­tavasti desali­naa­tios­sa voisi hyvinkin hyö­dyn­tää aurinkovoimaa. Varsin hyvälaa­tuisen makean raakave­den hin­ta olisi täl­löin suu­ru­us­lu­okaltaan euron kuu­tio, uusi­u­tu­mat­tomil­la men­nessä kymme­nen senttiä.

    Toinen vai­h­toe­hto on ottaa vet­tä sieltä, mis­sä sitä on. Sen jäl­keen se pitää rou­da­ta tankki­laival­la jon­nekin muualle. Mod­ernil­la tankker­il­la ener­gianku­lu­tus on noin 0,02 kWh/t/km. Siitä on aika help­po laskea, että kuu­tiometri vet­tä rou­dat­tuna tuhan­nen kilo­metrin päähän vaatii 20 kWh siirtämiseen­sä, joten ei kan­na­ta. (Ei siis bis­nistä meille.)

    Vesiputk­istot kulut­ta­vat myös ener­giaa. Aus­tralialais­ten lukemien perus­teel­la ener­giaa menee noin 0,02 kWh/t/km, mikä on osa­puilleen sama kuin öljytankkerilla.

    Kilo vehnää kas­va­nee noin par­il­la kuu­ti­ol­la vet­tä. Jos vesi pumpataan sadan kilo­metrin päästä, tarvi­taan noin 4 kWh ener­giaa. Joko jostain pitää löytää todel­la hal­paa ener­giaa tai sit­ten vil­jan hin­nan pitää kallis­tua, että tämä oikeasti kan­nat­taisi. Ja jos vil­je­ly vielä tehdään desali­noidul­la merivedel­lä, ener­giantarve tuplaantuu.

    Johtopäätök­set ovat aika selviä. Juo­ma- ja talousvet­tä riit­tää kaikille, jos niin halu­taan. Vil­je­lyä taas ei oikein saa toim­i­maan kuivis­sa paikois­sa mitenkään järkevästi ainakaan nyky­isil­lä vil­je­ly­tavoil­la ja ‑kasveil­la. Pump­paami­nen pienenkin matkan päästä alkaa tehdä hom­mas­ta han­kalaa. On paljon ener­giate­hokkaam­paa tuot­taa ruo­ka kosteil­la alueil­la ja kul­jet­taa ruo­ka — ei vet­tä — kuiv­ille alueille.

    Hyvä puoli toki on se, että kuivis­sa paikois­sa yleen­sä on hyvin aurinkovoimaa saatavil­la. Se ei kuitenkaan tarkoi­ta sitä, että tuotan­nos­ta saataisi­in mitenkään kil­pailukyky­istä. Han­kala paik­ka mata­lan teknolo­gian köy­hille maille.

    1. Viherinssi. Jos puhutaan juo­mavedes­ta, on mah­dol­lista tehdä sita sähkon avul­la merivedes­ta, mut­ta maaalouden tarpeet ovat vahan han­kalampia. Suo­mi kuu­luu vähäsateisi­in mai­hin, mut­ta meil­läkin sataa keskimäärin vähän yli sata kuu­tio­ta henkea kohden päivässä.

  25. Mik­sei kri­ti­soi­da liial­lista puuvil­lan tuotan­toa, tupakan tuotan­toa, alko­hollin tarvit­ta­van vil­jan ja rypälei­den tuotan­toa yms. Täl­lä het­kel­lä vaat­tei­ta yliku­lute­taan ts. heit­etään käyt­tökelpoisia vaat­tei­ta pois. 

    Egyp­tis­sä (70 milkoon­aa) kyl­lä vil­je­ly onnis­tuu pelkästään Niilin veden avul­la, muu­tamia keitai­ta luku­unot­ta­mat­ta. Maas­ta on 90% autiomaa­ta. Tosin bedui­init pystyvät eläömään siel­läkin, käyt­tävät hyväk­seen mm. vuo­hen ja kyyhky­jen lihaa.

  26. Jos maail­manku­va on jäänyt 60-luvulle niin voi voi. 

    Kiinas­sa yhden lapsen poli­ti­ikalla lap­sia on jotain 2,6 per pariskun­ta. Vapaam­man poli­ti­ikan ja saman kult­tuurin Tai­wanil­la 1,6 las­ta. Kehi­tys on sama kaikkial­la, myös Suomes­sa: nais­ten koulu­tus vähen­tää per­hei­den lapsimäärää. 

    Kehi­tys­a­pukin nykytiedol­la on vaikut­tavaa — pääo­man tuot­to 16% vuodessa. Toki huono­ja investoin­te­ja tehdään, mut­ta myös kehit­tyneis­sä maissa. 

    Suuret ikälu­okat oppi­vat mitä oppi­vat 60-luvul­la maail­mas­ta. Moni asia on muut­tunut, joten tarvit­taisi­in jokin sivistyso­hjel­ma ikäih­misille. Kar­sisi kum­mallisimpia harho­ja edes. 

    Poli­it­ti­nen ongel­ma on Maa- ja met­sä­talous­min­is­teri, joka ei usko oman tutkimus­laitok­sen (ja naa­puri­maid­en vas­taavien) tulok­sia vaan kek­sii asi­at ihan hihas­ta vetämäl­lä. Mikä tuol­laiseen tietämät­tömyy­den ja type­r­yy­den yhdis­telmään auttaisi? 

    Tietoa on, sitä syn­tyy paljon, mut­ta mik­si se ei kel­paa poliitikoille?

  27. Peto: Lihan­tuotan­nos­sa on tosi­aan jous­ton varaa, noin 80% maat­alous­maas­ta on laidun­maana tai rehunkasvatuksessa. 

    Tämä on ehkä hie­man harhaan­jo­hta­va väite, kos­ka tästä laidun­maas­ta suuri/suurin osa on ns. luon­non­laidun­ta. Lisäk­si lihan­tuotan­toon on usein, ainakin Pohjo­is­mais­sa, yhdis­tet­ty myös maid­on tuotanto.

  28. > Miten ruokkia seit­semän mil­jar­dia ihmistä nyt ja yhdek­sän kohta?

    > Maail­man väkimäärän kasvun tait­ta­mi­nen on ehdo­ton edel­ly­tys jok­seenkin kaikkien iso­jen ongelmien ratkaisemiselle.

    > Mitä järkeä on aut­taa kehi­tys­maalaisia lisään­tymään, kun eivät nyt­tenkään pysty huole­hti­maan itses­tään. Ellei syn­tyvyyt­tä laite­ta lasku­un, niin mikään ratkaisu ei auta. Ennen­pitkään maa­pal­lon kestokyky lop­puu. Ei maa­pal­lon väk­iluku voi ikuis­es­ti kas­vaa, mut­ta jostain syys­tä tähän itses­tään­selvyy­teen ei edes yritetä puuttua.

    > Kiina lie­nee ain­oa maa, mikä on ottanut kovat keinot käyt­töön ja se on tietenkin tuomit­tu hyvien ihmis­ten toimes­ta. Mut­ta mitä Kiinan sit­ten pitäisi tehdä, antaa väestön­sä kas­vaa hal­lit­se­mat­tomasti kolminker­taisek­si ja joutua nälänhätään?

    Ilmeis­es­ti koko top­paroik­ka ei ole päivit­tänyt maail­manku­vaansa sit­ten 70-luvun?

    Mis­tä näitä maail­man­lop­un ennus­tuk­sia aina vaan sik­iää, vaik­ka jo ammoi­sista ajoista läh­tien katas­trofi on aina vaan jät­tänyt saa­pumat­ta? Malthus, Erlich, Rooman klu­bi, ja nyt Soininvaara…

    Lukekaa­pa vaikka:

    http://www.tiede.fi/blog/2009/12/21/vaestorajahdys-ei-ole-ongelma/

    Sit­ten voi kat­sel­la asi­as­ta dataa:

    http://www.gapminder.org/world/

    Eivätkö itseään tilas­toti­eteil­i­jöinä pitävät voisi lopet­taa humpuukin levit­tämisen, kun sitä dataakin on tarjolla?

    1. Katas­trofin saa­pumi­nen on muuten ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa pääsään­tö, selviämi­nen poikkeus. Tuhoutuneista kult­tuureista ei juuri meuhkata.

  29. Lähi-idässä on sodit­tu usein, mut­ta onko sotimisen syynä ollut vesi vai liian suuri väestön­ti­heys? Entä onko se sit­ten hyvä asia, jos alueen väestö sotimisen seu­rauk­se­na vähe­nee, jol­loin vet­tä riit­tää parem­min jäl­jelle jääville? Ovatko sodat pop­u­laa­tion itsesäätelymekanismi?

    Eri­tyis­es­ti veden ja paikallisen ruoan tuotan­non omavaraisu­u­den riit­tävyys paikalliselle väestölle lie­nee perus­pi­lari kestävälle kehi­tyk­selle. Puh­taan, raikkaan juo­mave­den tulisi olla kaikkial­la ilmaista ja kansalaisoikeus, mut­ta veden ylen­määräistä käyt­töä tois­ar­voisi­in tarkoituk­si­in olisi ehkä paikoin syytä rajoit­taa. Näin toki kai usein tehdäänkin. 

    Kau­pankäyn­nin ja tehokkaiden kul­je­tusten edut ihmiskun­nalle lienevät sinän­sä talouden kannal­ta kiistämät­tömiä, vaik­ka glob­al­isaa­ti­ol­la on myös vaka­vat hait­tansa. Vil­jaa rah­dat­ti­in laivoil­la jo anti­ikin Rooman aikoi­hin, kun maail­man sil­loises­sa keskuk­ses­sa (Roomas­sa) asu­vien city-ihmis­ten ruoka­halua ei muu­toin saatu tyy­dytet­tyä. Olisiko asu­tus sit­tenkin viisaam­paa hajaut­taa asum­ista ja ruoan­tuotan­toa keskit­tämisen sijaan? Pitäisikö jokaisel­la kaupunki­laisel­la olla oma vil­je­ly­pal­s­ta? (esim. siirtolapuutarhatontti)

    Ainakin kri­isi­aikoina voi asu­tuk­sen hajautet­tu malli ja omavaraisu­us taa­ta siedet­tävät eli­nolot mm. tehokkaaseen logis­ti­ikkaan perus­tu­vaa nyky­istä keskitet­tyä mallia (kaupungis­tu­mi­nen) parem­min. Jos logis­ti­ik­ka huoltokul­je­tuksi­neen ei toi­mi, kär­sivät ne, jot­ka eivät ole omavaraisia, tai jot­ka eivät muu­toin kykene tur­vaa­maan perus­tarpeit­ten­sa (vesi, rav­in­to, sopi­va läm­pöti­la ym.) tyydytystä. 

    Monipuo­li­nen, ruoka­halua herät­tävä rav­in­to mais­tuu ja on, sopi­vas­sa määrin, hyväk­si var­maan useim­mille ihmisille, ainakin parem­min kuin yksipuo­li­nen kasvis­ruo­ka. Jos ruo­ka-annos tuo “veden kielelle”, se “vesi” lie­nee hyväk­si myös ruoan­su­latuk­selle! Ihmi­nen on laji­na käsit­tääk­seni kaikkiruokainen. Toukat (ja esim.kärpäset) voita­neen silti tois­taisek­si jät­tää Suomes­sa rauhaan, vai mah­ta­vatko vihreät ken­ties piakkoin ehdot­taa (maail­man pelas­tamisek­si!) koului­himme myös pakol­lista toukkakeittopäivää?

  30. köy­hät maat tekevät paljon lap­sia kos­ka sil­lä tur­vataan van­hu­ut­ta kos­ka ei ole eläke­jär­jestelmää, ja mon­et lapset kuol­e­vat pienenä tai nuor­eina. Jos mui­ta mah­dol­lisuuk­sia ei ole, lap­sien tekem­i­nen on se per­in­teinen. Myös mitä enem­män ajan­vi­et­toa vähem­män aikaa sek­sille. Kun Tv kat­somi­nen on yleistynyt, samal­la on laskenut hie­man syn­tyvyys. Jos on koulu­tus mah­dol­lisuuk­sia ja kulu­tus­ra­haa, lap­sien tekem­i­nen laskee. 

    Se että itketään ja valite­taan kun muut tekevät liikaa lap­sia samal­la kun eletään luk­sus elämää ei paljon edis­tä asiaa.

  31. USA perusti toisen maail­man­so­dan jäl­keen ruo­ka-apuo­hjel­man ja sen toim­inta on jatkunut. USA:n maat­alous­lob­by sai läpi, että ruoan täy­tyy olla amerikkalaista, vaik­ka avustet­tavista maista saisi ostet­tua kaksinker­taisen määrän ruokaa samal­la rahal­la. Viime vuon­na tähän filosofi­aan tuli USA:n huonon sadon takia radikaali muu­tos ja ruo­ka han­ki­taan jatkos­sa paikallisesti.

  32. Mitäs jos hyväksyt­täisi­in geen­i­ma­nip­u­laa­tio ja hal­van ener­gian tuot­ta­mi­nen ydin­voimal­la? Sil­lä lail­la voitaisi­in ratkaista mon­ta ongelmaa.

    Ainakin luo­mu­tuotan­nos­ta vouhkaami­nen kan­nat­taa hylätä. Jos siihen siir­ry­tään, pystytään tuskin ruokki­maan nyky­istäkään väestöä, vaik­ka Lähi-idän ja USA:n vil­jelyalueet eivät tuhoutuisi.

  33. Maail­man väk­ilu­vun kasvuhuip­pu ohitet­ti­in siinä 50 vuot­ta sitten:
    http://en.wikipedia.org/wiki/File:World_population_growth_rate_1950%E2%80%932050.svg

    Tämä ei tietenkään tarkoi­ta, etteikö liikakan­soi­tus voisi olla ongel­ma. Väestömäärät voivat kehit­tyä monel­la tavalla:
    http://en.wikipedia.org/wiki/File:UN_DESA_continent_population_1950_to_2100.svg

    On kuitenkin selvää, että jos nykyi­nen tren­di jatkuu, väestönkasvu hidas­tuu edelleen ja väestöräjähdys­tä ei ole tulossa.

  34. Hyvä Määkin pyöräilen, tun­net­tu tosi­a­sia — tosin peuku­tuk­sis­tasi pätellen liian huonos­ti tun­net­tu — ker­too, että vauras­tu­vis­sa mais­sa syn­tyvyys läh­tee lasku­un kun taas köy­hissä ei. 

    Toinen yleis­es­ti tun­net­tu tosi­a­sia on, että taval­laan maa­pal­lon väestö on jo läht­enyt lasku­un. Se ei vain ihan vielä näy, kos­ka nuo­ria naisia on tois­taisek­si niin paljon. 

    Suurin uhka tälle erit­täin myön­teiselle kehi­tyk­selle on siis kehi­tys­maid­en köy­htymi­nen, mitä vas­taan kehi­tys­a­pu tais­telee — tosin mon­en mielestä aivan liian tehottomasti.

    Maail­man tule­vaisu­us ei näytä lainkaan niin synkältä kuin tietämät­tömyy­dessä lev­iävät huhut väittävät.

    Israelis­sa, muuten, jotkut jo pelkäävät veden yli­tar­jon­taa. http://www.jta.org/2013/05/28/news-opinion/israel-middle-east/water-surplus-in-israel-with-desalination-once-unthinkable-is-possible

  35. Met­sän­peikko:
    ” Miten ruokkia seit­semän mil­jar­dia ihmistä nyt ja yhdek­sän koh­ta?” – Siinä koko ongel­man ydin. Maail­man väkimäärän kasvun tait­ta­mi­nen on ehdo­ton edel­ly­tys jok­seenkin kaikkien iso­jen ongelmien ratkaisemiselle. Vihrei­den ratkaisu? Syödään salaat­tia, kyl­lä meitä tänne toiset seit­semän mil­jar­dia mahtuu!

    Salaatin tuot­ta­mi­nen se vas­ta vet­tä vaati­ikin. Syös­dään eri­laisia papu­ja. Nokko­nen ei ole vaatelias kasvi ja siiä sa ter­vel­listä keit­toa sekä hyvää lankaa…

  36. > Katas­trofin saa­pumi­nen on muuten ih,iskunnan his­to­ri­as­sa paasaan­to, selvi­ami­nen poikkeus. Tuhoutuneistq kult­tuureistq ei juuri meuhkata.

    Kukaan ei koskaan ole kuul­lut “väestöräjähdyk­ses­tä”?!? Toisin kuin luulet, niin jos kukaan kat­soo telkkua tai lukee pop­u­laar­i­ti­eteel­lisiä kir­jo­ja tai lehtiä, niin siel­lä ei oikeas­t­aan ole vähään aikaan tuhoutunei­den kult­tuurien tuhon seli­tyksinä ollut juuri muu­ta kuin väestön rom­ah­dus luon­non ylläpi­tokyvyn ylit­tymisen seu­rauk­se­na ja/tai ilmas­ton­muu­tos. Ihan oikeasti täy­tyy olla aika sokea, ettei tätä seli­tys­muo­tia ole huo­man­nut (no ei, tiedän­hän minä, että tämä on osa poli­it­tista peliä, kun­han lämpimäk­seni kir­joitin). Niin, se Gaian näkymätön käsi har­ven­si tiuhaa ihmis­pel­toa ensim­mäisen (ja vaikka­pa toisenkin) maail­man­so­dan aikana, kun syn­nis­sä rype…, kröhöm, ylil­isään­tymisen seu­rauk­se­na kas­vanut ihmis­sato nousi luo­jansa rin­nal…, kröhöm, maa­pal­lon ylläpi­tokykyyn näh­den liian isok­si kas­vanut väestö piti taval­la tai toisel­la saa­da vähäisemmäksi.

  37. Nyt kyl­lä Soin­in­vaara sor­tuu puhuu kuin huono human­isti — minkälaisen tilas­toti­eteil­i­jän vas­taus se muka on että “katas­trofi ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa on pääsääntö”? 

    Min­ulle on lehdis­tö ker­tonut, että kuluneen vuo­sisadan aikana — huoli­mat­ta kuo­lo- ym uhrien lukumääräl­lä mita­tu­ista verisim­mistä ihmiskun­nan sotakatas­tro­feista — ihmis­ten elinikää, luku­taitoa ja ter­vey­den­ti­laa kuvaa­vat luvut ovat kaut­taal­taan maail­mas­sa matkan­neet ylöspäin; vas­taavasti kehi­tys­maid­en lkm, nälkäkatas­trofien lkm, lap­siluku per äiti, lap­sikuolleisu­us­pros­en­tit, absolu­ut­tises­sa köy­hyy­dessä elävien ja tap­pavien kulku­tau­tien lkm-määrät alaspäin. 

    Kil­pail­e­van sivil­isaa­tion anni­hilimoinen ja orju­ut­ta­mi­nen ei ole enää hyväksyt­tävä sotas­trate­gia, vaik­ka nykya­seis­tuk­sen keinoin (ydi­naseet voisi­vat maa­ta siilois­saan, kun kemi­al­liset ja biol­o­giset aseet hoitaisi­vat hom­man) se olisi helpom­paa kuin koskaan aikaisem­min; sen sijaan olemme huolis­samme siitä kuin­ka suur­val­lat vakoil­e­vat gmail­iamme. Naiset ovat alati harvem­mas­sa maas­sa omaisu­ut­ta. Län­si­maat elävät käytän­nössä tule­vaisu­udessa. Vihreä val­lanku­mous kykeni vält­tämään var­mana pide­tyn ruokakatas­trofin. Malthusin veden­pitävät laskel­mat ovat his­to­ri­ankir­jo­jen alaviite.

    Lokaalis­sa mit­takaavas­sa: Euroopas­sa ei ole ollut suur­so­taa 70 vuo­teen, joten piakkoin alamme sotia “his­to­ri­al­lista toden­näköisyyt­tä” vas­taan. Hir­mumyrsky Katri­nan tapaiset luon­non­mullis­tuk­set tapa­si­vat his­to­ri­al­lises­sa mit­takaavass­sa aiheut­taa paljon suurem­pia tuho­ja ja ihmishenkien mene­tyk­siä, tuho­ta kokon­aisia kult­tuure­i­ta. Globaal­isti: Ensim­mäistä ker­taa tämän pla­nee­tan his­to­ri­as­sa on _edes teoriassa_ _mahdollista_ havai­ta etukä­teen uhkaavia geol­o­gisen mit­takaa­van joukko­sukupu­ut­touhkia (aster­oideista ilmas­ton­muu­tok­si­in) ja mah­dol­lis­es­ti yrit­tää vas­ta­toimia tai valmis­tau­tua sopeutumaan.

    Katas­trofikurssi näyt­tää ole­van pahasti miinuk­sel­la. Se ei tarkoi­ta etteikö sel­l­aista voisi tapah­tua, tai ihmis­ten tarpee­ton kär­simys voitaisi­in patent­ti­ratkaisul­la taikoa pois, mut­ta kas­vanut kykymme vält­tää tai edes vai­men­taa katas­tro­fe­ja antaa aihet­ta toivoon. Eri­tyis­es­ti “kyl­lä se kata­trofi toden­näköis­es­ti odot­taa nurkan takana kos­ka aiem­minkin niitä ollut” ‑pro­fe­ti­at on huru-ukko­jen höpäjöintiä.

    Odotamme niitä luku­ja ja dato­ja niistä fos­si­il­i­sista vesi­varan­noista ja niiden merk­i­tyk­ses­tä, kiitos. _Asialle ken­ties voidaan tehdä vielä jotain._ Tuo­ta lauset­ta har­va kastelu­jär­jestelmien rom­ah­tamiseen tuhoutunut kult­tuuri (mesopotami­alaiset esimerkik­si) on voin­ut sanoa.

    1. Nyt kyl­lä Soin­in­vaara sor­tuu puhuu kuin huono human­isti – minkälaisen tilas­toti­eteil­i­jän vas­taus se muka on että “katas­trofi ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa on pääsääntö”? 

      Min­ulle on lehdis­tö ker­tonut, että kuluneen vuo­sisadan aikana – huoli­mat­ta kuo­lo- ym uhrien lukumääräl­lä mita­tu­ista verisim­mistä ihmiskun­nan sotakatas­tro­feista – ihmis­ten elinikää, luku­taitoa ja ter­vey­den­ti­laa kuvaa­vat luvut ovat kaut­taal­taan maail­mas­sa matkan­neet ylöspäin; vas­taavasti kehi­tys­maid­en lkm, nälkäkatas­trofien lkm, lap­siluku per äiti, lap­sikuolleisu­us­pros­en­tit, absolu­ut­tises­sa köy­hyy­dessä elävien ja tap­pavien kulku­tau­tien lkm-määrät alaspäin. 

      Meil­la on vähänn eri kasitys ihmiskun­nan his­to­ri­an pitu­ud­es­ta. Viimeisen parinkymme­nen tuhan­nen vuo­den aikana on ollut paljon enem­man tuhoutunei­ta kuin selvin­nei­ta kult­tuure­ja. Niista ei vaan oikein tiede­ta. Tas­ta on hyva kir­ja muis­taak­seni samal­ta kaver­il­ta, joka kir­joit­ti kir­jan “Guns, Germs and Steel”. Jos olisin kun­non tietoli­iken­ney­hteyk­sien päässä, lahet­taisin likin.

      Tietääkö muuten kukaan, mita tapah­tui Etela-Suomen saamelaisasutukselle?

  38. Osmo Soin­in­vaara: ?eil­la on vahan eri kasitys ihmiskun­nan his­to­ri­an pitu­ud­es­ta. Viimeisen parinkymme­nen tuhqan­nen vuo­den qikqnq on ollut paljon enem­man tuhoutuneia kuin selvin­nei­ta kulttuureja. 

    Setä nyt sot­kee his­to­ri­an ja esi­his­to­ri­an. Jom­mas­ta kum­mas­ta on ole­mas­sa kir­joitet­tua tietoa. Kumpi­han se mah­taisi olla?

  39. Osmo Soin­in­vaara: Tietaako muuten kukaan, mita tapah­tu Etela-Suomen saamelaisasutukselle?

    Se siir­tyi pohjoiseen, niinkuin suomen heimot aikanaan Suomeen. Saame­laiset kuten muut suo­ma­liset oli­vat alun­perin met­sästäjiä ja kalas­ta­jia. Poron­hoito tuli vas­ta aivan äsket­täin. Inar­in saame­laiset pitävät itseään edelleenkin enwm­män kalas­ta­ji­na ja met­sästäjinä, puhu­mat­takaan metsäsaamelaisista.

  40. Kuin alku­peräisen Lester Brown­in artikke­lin Guardian­ista, siinä oli­vat pain­o­tuk­set hie­man toiset kuin Odel­la. Hän puhui mm. Kiinan kaupunkien kil­pailus­ta poh­javedestä maat­alouden kanssa. Vil­jelystä hänen mukaansa 40% perus­tuu keinokastelu­un. Maail­man parhaat maat­alousalueet ovat per­in­teis­es­ti olleet jonkin­laista puo­liaroa, joka kär­sii hel­posti kuiv­u­ud­es­ta. Täl­lainen on mm USA:n pree­ria, jos­sa muis­te­taan hyvin 1930-luvun pölymyrskyt ja Dust Bowl. Emme Suomes­sa tah­do oikein muis­taakaan, miten hyvässä tilanteessa olemme veden kanssa. Poh­jave­den pin­ta on Suomes­sa poikkeuk­sel­lisen korkeal­la, vain 2–4 m yleen­sä, eikä se osoi­ta laskemisen merkke­jä. No Helsinki­hän tosin “riistää” käyt­töveten­sä Päi­jän­teestä 120 km pitkän betoni­tun­nelin avul­la, on kuulem­ma maail­man toisek­si pisin vesi­tun­neli. Ei tai­da mak­saa mitään kor­vauk­sia tästä Asikkalalaisille.

    Brown ei puhu paljoakaan lihan tuotan­nos­ta, mut­ta var­maan nau­dan ja sian­li­han käyt­töä on syytä vähen­tää. Mut­ta uskon­nono­mainen lihankäytön vält­tämi­nen ei ole tarpeen. On syytä muis­taa myös se, että nau­taeläin­ten pitoon on liit­tynyt ja liit­tyy mon­esti muu­takin kuin liha (lan­ta, nahat yms). Aikanaan Suomes­sa lehmiä pidet­ti­in ensisi­jais­es­ti lan­nan takia, lehmät eivät lyp­säneet talvel­la juuri mitään. Maito oli varat­tu lap­sille ja lihaa syöti­in har­voin. No tilanne on tästä muut­tunut, nyt syödään vain parhaat palat.

  41. Osmo Soin­in­vaara: ?eil­la on vahan eri kasitys ihmiskun­nan his­to­ri­an pitu­ud­es­ta. Viimeisen parinkymme­nen tuhqan­nen vuo­den qikqnq on ollut paljon enem­man tuhoutuneia kuin selvin­nei­ta kult­tuure­ja. Niista ei vaan oikein tiede­ta. Tas­ta on hyva kir­ja muis­taak­seni samal­ta kaver­il­ta, joka kir­joit­ti kir­jan “Guns, steal and germs”. jos olisin kun­non tietoli­iken­ney­hteyk­sien paas­sa, lahet­taisin likin.

    Kir­ja on Jared Dia­mondin “Col­lapse”, suosit­te­len sitä kaikille. 

    Katas­tro­fit ovat tosi­aan pääsään­tö, muu­ta väit­tävät sekoit­ta­vat ihmiskun­nan his­to­ri­an omaan henkilöhistoriaansa.

  42. Osmo Soin­in­vaara: ?eil­la on vahan eri kasitys ihmiskun­nan his­to­ri­an pitu­ud­es­ta. Viimeisen parinkymme­nen tuhqan­nen vuo­den qikqnq on ollut paljon enem­man tuhoutuneia kuin selvin­nei­ta kulttuureja. 

    “?eil­la” “kasitys” “qikqnq”

    Nenäl­läkö sinä näitä kirjoitat?

    1. Pahoit­te­len kir­joi­tusvirheitä. Kir­joi­tan Lumi­al­la, ja siinä on totut­telemista. Tai sit­ten ran­skalaisel­la näp­päimistöl­lä, joka on ihan mahdoton.

  43. Lester Brown­il­ta voi ilmeis­es­ti oppia mon­en­laisia asioi­ta. Itse olen oppin­ut Brown­il­ta, Paul Ehrlichil­ta, James Hanse­nil­ta, Jared Dia­mondil­ta ja hei­dän kaltaisil­taan ole­maan hyvin skepti­nen pop­u­laarien tuomiopäivän kuvien maalail­i­joiden ja hei­dän per­im­mäis­ten vaikut­timien­sa suhteen.

    Hake­mas­sasi Dia­mondin teok­ses­sa Col­lapse: How Soci­eties Choose to Fail or Suc­ceed haetaan ver­tausku­via Pääsiäis­saarten, may­o­jen tai mei­dän aikanamme Haitin ekol­o­gis­es­ta katas­trofista, “näin voi käy­dä meillekin”.

    Eri­laisia resurssip­u­lia visioidessaan — voisi luul­la, että melkein toivoes­saan — ympäristöpes­simistit jät­tävät resurs­seista ylivoimais­es­ti tärkeim­män vähälle huomi­olle. Ehrlichin kanssa kuu­luisan vedonlyön­nin voit­ta­neen Julian Simonin “the Ulti­mate resource” ‑nimel­lä kuvaa­man. Tämä per­im­mäi­nen resurssi on mod­ernin ihmisen älykkyys, luovu­us ja kekseliäisyys.

    Tämä resurssi puut­tui Pääsiäis­saarten alkukan­taisil­ta ihmisiltä, sitä ei ollut may­oil­la sys­temaat­tise­na, eikä sitä Hait­il­lakaan ole ollut kuin kovin niukalti. Tämän takia tuo his­tori­sis­misi Hegelin, Spen­g­lerin, Toyn­been tai Dia­mondin hengessä menee pahasti vikaan. Ei ole mitään maail­man­henkeä tai sivilisaatioidensyklejä.

    Tiedemiehen lyhyt kom­ment­ti yllä pureutuu asian ytimeen. Lain­aus wikipedi­as­ta: “Israel is now desalin­iz­ing water at a cost of US$0.53 per cubic meter. Sin­ga­pore is desalin­iz­ing water for US$0.49 per cubic meter.”

    Vesip­u­la (kuten niin moni muu pula) on ener­giansaan­nilli­nen, teknilli­nen ja taloudelli­nen kysymys. Näi­den toteut­ta­mi­nen edel­lyt­tää per­im­mäistä ihmisen älyn ja kek­seliäisyy­den resurssia sen mod­ernissa ratio­naalis­es­ti sovel­letus­sa muo­dos­sa. Yhteiskun­nis­sa, jois­sa on tästä resurssista pulaa kult­tuuri­sista, geneet­ti­sistä, dik­tatu­uri­sista ja/tai muista syistä, kuten Afrikas­sa ja islami­lai­sis­sa mais­sa, voi ennus­taa tulevaisuudessa(kin) esi­in­tyvän vesip­u­laa ja mon­ta muun­laista inhimil­listä pulaa.

  44. Suolan­pois­to vaikut­taisi ihan hyvältä paikalliselta osaratkaisul­ta. Esimerkik­si: jos raken­netaan Välimeren rantaan osa­puilleen yhden ydin­voimalan tehoinen aurinkoen­er­gia­far­mi, ja saadaan siitä vaikka­pa 12000 MWh päivässä, tarkoit­taisi se jo nykytekni­ikalla (Israelin 4 kWh/m3) kolmea miljoon­aa kuu­tiometriä eli puo­len­toista miljoo­nan ihmisen kaikkea veden­tarvet­ta hiha-arvol­la 2 m³/henkilö/päivä. Jotkut fir­mat main­os­ta­vat jopa 1.5 kWh/m3 hyö­ty­suhdet­ta, joka paran­taisi kan­nat­tavu­ut­ta entisestään.

    Jos sel­l­ainen aurinkoen­er­gia jon­ka stokastisu­ud­es­ta ei tarvitse välit­tää mak­saisi luokkaa 150 e/MWh, tulisi tästä reilu euro päivässä/nuppi. Aurinkoen­er­gian kus­tan­nuk­set ovat sitä­pait­si laske­maan päin.

    Suurimuo­toises­sa vehnänvil­jelyssä suolan­pois­to ei vielä oikein toi­mi, kos­ka edel­lä maini­tu­il­la ole­tuk­sil­la pelkän veden hin­naksi tulisi yli 1000 e/viljatonni (ilman pump­paus­ta), joka on paljon ver­rat­tuna vehnän nykyiseen hin­taan (suu­ru­us­lu­ok­ka 200 e/tn).

    Katas­tro­feista: Jared Dia­mon­dia on Suomes­sa ansiokkaasti tuonut esille Ter­ra Cog­ni­ta, tähän aihep­i­iri­in liit­tyy kiin­teästi Rom­ah­dus. Miten yhteiskun­nat päät­tävät tuhoutua tai men­estyä joka on samal­la taval­la valai­se­va kuin vaikka­pa Felipe Fer­nan­dez-Arme­ston Millenium.

  45. Suo­laa voi pois­taa selvästi vähem­mäl­lä ener­gial­la kuin höyrys­tämäl­lä. Nyky­isil­lä menetelmil­lä ener­gianku­lu­tus on luokaa 1kWh/kuutio. 1200 kuu­tio­ta tulee siis 1.2 MWh:lla. Ottaen huomioon, että vuodessa on noin 8760 tun­tia, yhden ihmisen vesi tuote­taan 140 watin tehol­la. 10 miljoo­nan ihmisen veden­tarpeeseen vas­taa siten yksi Olk­ilu­o­to III. 

    Ei tämä nyt niin utopis­mil­ta kuulosta.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Meil­la on vähänn eri kasitys ihmiskun­nan his­to­ri­an pitu­ud­es­ta. Viimeisen parinkymme­nen tuhan­nen vuo­den aikana on ollut paljon enem­man tuhoutunei­ta kuin selvin­nei­ta kult­tuure­ja. Niista ei vaan oikein tiede­ta. Tas­ta on hyva kir­ja muis­taak­seni samal­ta kaver­il­ta, joka kir­joit­ti kir­jan “Guns, Germs and Steel”. Jos olisin kun­non tietoli­iken­ney­hteyk­sien päässä, lahet­taisin likin.

    Jared Dia­mond: “Col­lapse: How Soci­eties Choose to Fail or Suc­ceed”.

    Eihän tääl­lä kukaan nyt vain kan­na­ta väestönkasvua tai pysymistä nyky­luke­mis­sa? Jos, niin miksi?

  47. Osmo Soin­in­vaara: Meil­la on vähänn eri kasitys ihmiskun­nan his­to­ri­an pitu­ud­es­ta. Viimeisen parinkymme­nen tuhan­nen vuo­den aikana on ollut paljon enem­man tuhoutunei­ta kuin selvin­nei­ta kult­tuure­ja. Niista ei vaan oikein tiede­ta. Tas­ta on hyva kir­ja muis­taak­seni samal­ta kaver­il­ta, joka kir­joit­ti kir­jan “Guns, Germs and Steel”. Jos olisin kun­non tietoli­iken­ney­hteyk­sien päässä, lahet­taisin likin.

    Tietääkö muuten kukaan, mita tapah­tui Etela-Suomen saamelaisasutukselle?

    “Tyk­it, tau­dit ja teräs” kir­jan lisäk­si Jared Dia­mond on kir­joit­tanut teok­sen “Rom­ah­dus”, mut­ta Osmo tarkoit­ta­nee kirjaa:

    “Maail­ma eiliseen saak­ka. Mitä voimme oppia per­in­tei­sistä yhteiskun­nista?” (The World until Yes­ter­day: What Can We Learn from Tra­di­tion­al Soci­eties?, 2012) Suo­men­tanut Kim­mo Pietiläi­nen. Ter­ra Cog­ni­ta, 2013. ISBN 978–952-5697–62‑9.

  48. anonyy­mi: Katas­trofikurssi näyt­tää ole­van pahasti miinuk­sel­la. Se ei tarkoi­ta etteikö sel­l­aista voisi tapah­tua, tai ihmis­ten tarpee­ton kär­simys voitaisi­in patent­ti­ratkaisul­la taikoa pois, mut­ta kas­vanut kykymme vält­tää tai edes vai­men­taa katas­tro­fe­ja antaa aihet­ta toivoon.

    Valitet­tavasti ilmas­tokatas­trofin suh­teen näyt­tää vähän pahal­ta, kun ongelmia hoita­maan val­i­tut henkilöt lus­muil­e­vat. Olisiko huono asia saa­da tuo­honkin hom­maa oikea­ta vas­tu­unkan­toa (vaikka­pa ran­gais­tusten uhal­la jos ei muuten)?

  49. Mun mielestä ei kan­na­ta koet­taa keinotekois­es­ti tuot­taa ja kul­jet­taa makeaa vet­tä vehnälle ja mais­sille, vaan kan­nat­taa käyt­tää ravin­non­läh­teenä merilevää.
    Kas­vaa kätevästi siel­lä mer­essä ilman ydin­voimaloi­ta ja mui­ta virityksiä.

    Toki geeni­paten­tit ja gly­fos­aat­ti­jäämät puut­tuvat mut­ta pieni het­ki vaan niin mon­san­to kyl­lä asian hoitaa teknokraateille kuntoon.

  50. tomp­peli:
    Hyvä Määkin pyöräilen, tun­net­tu tosi­a­sia – tosin peuku­tuk­sis­tasi pätellen liian huonos­ti tun­net­tu – ker­too, että vauras­tu­vis­sa mais­sa syn­tyvyys läh­tee lasku­un kun taas köy­hissä ei. 

    Maail­man tule­vaisu­us ei näytä lainkaan niin synkältä kuin tietämät­tömyy­dessä lev­iävät huhut väittävät.

    Israelis­sa, muuten, jotkut jo pelkäävät veden yli­tar­jon­taa. http://www.jta.org/2013/05/28/news-opinion/israel-middle-east/water-surplus-in-israel-with-desalination-once-unthinkable-is-possible

    Tämä oli milenki­in­toinen link­ki. Laitos tuot­taa 26.000 m³ juo­mavet­tä tu nnis­sa so. 7,2 m³ sekun­nis­sa. Helsin­gin seudul­la yhdyskun­tave­den — siis ilman teol­lisu­ut­ta yms. on likimäärin 240.000 m³ /vrk eli 10.000 m³ tun­nis­sa. Arvio Stetsonista.

  51. Ari:
    Nim­imerkeille Met­sän­peikko ja Määkin pyöräilen tiedok­si, että nyky­is­ten ennustei­den mukaan maail­man väk­ilu­vun odote­taan tasaan­tu­van noin 10 miljardiin.

    http://www.un.org/esa/population/publications/wpp2008/wpp2008_highlights.pdf

    Yksin­ke­tainen päässälasku osoit­taa, että mapal­lon väk­iluku siis lisään­tyy nykkyis­es­tä n 43 pros­ent­tia eli liki puolel­la ja osa­puilleen maa­pal­lon 1968 väestön ver­ran . Maa­pal­lon koko maap­in­ta-ala on — jos oikein muis­tan 150 miljoon­aa km2. Nup­pia kohti jää maa­ta 1,5 ha, jos­ta huo­mat­ta­va osa on jäätikköä, autiomaa­ta, suo­ta tai vuoristoa.

    Ihmi­nen tarvit­see uskon­toa ja opti­mis­mia, oopiumiukseen.

  52. Osmo Soin­in­vaara: Tas­ta on hyva kir­ja muis­taak­seni samal­ta kaver­il­ta, joka kir­joit­ti kir­jan “Guns, Germs and Steel”. .

    Asi­as­ta oikein kansan­ta­juis­es­ti kir­joit­taa myös David R.Montgomery teok­ses­saan Dirt: The ero­sion of civ­i­liza­tions. Tämän teos sopii oikein hyvin tässäkin blo­gis­sa maat­aloud­es­ta kom­men­toiville tahoille.

  53. Voidaan siis päätel­lä että koko ongel­ma ei oikeas­t­aan koske meitä kuin välillisesti.

  54. Ei kan­na­ta kuvitel­la, että tuotan­toon tarvi­taan aina sama määrä maa­ta per kg. Vuon­na 1960 Inti­as­sa oli 450 miljoona asukas­ta, kalor­e­i­ta tuli aika hintsusti 2000 kcla/per nänä per päivä. Vil­jelysmaa­ta oli 161 miljoon­aa hehtaaria. Nyt intialaisia on melkein kolminker­tainen määrä. Kalor­e­i­ta tulee mukavasti enem­män eikä ole tarvin­nut lisätä paljon pel­toalaa (nyt 170 milj hehtaaria).
    Sama on tapah­tunut muual­lakin. Eikä sadot ole pienen­emässä. Siihen toki tarvi­taan vet­tä, mut­ta geen­imuun­telukin on aut­tanut ja aut­taa vielä enem­män tule­vaisu­udessa. Voi vain miet­tiä, mitä merk­it­see, jos voidaan kehit­tää Afrikan hehtaarisadot lähem­mäk­si kehit­tynei­den maid­en taso­ja. Vihreät tietysti vinku­vat, että taas se taivas putoaa. Onnek­si köy­hien maid­en vil­jeli­jät otta­vat parem­mat menetelmät käyt­töön joka tapauk­ses­sa. Sil­loin säästyy met­siäkin, mut­ta tääl­lä GMO-kam­mo ajaa jopa CO2-pelon yli.

  55. Markku af Heurlin: Yksin­ke­tainen päässälasku osoit­taa, että mapal­lon väk­iluku siis lisään­tyy nykkyis­es­tä n 43 pros­ent­tia eli liki puolel­la ja osa­puilleen maa­pal­lon 1968 väestön ver­ran . Maa­pal­lon koko maap­in­ta-ala on – jos oikein muis­tan 150 miljoon­aa km2. Nup­pia kohti jää maa­ta 1,5 ha, jos­ta huo­mat­ta­va osa on jäätikköä, autiomaa­ta, suo­ta tai vuoristoa.

    Toisaal­ta maa­pal­lon koko väestö mah­tuu juuri ja juuri sei­so­maan Inar­in jär­ven (1000 km²) jäälle. Ruon tuotan­toon riit­tää muu­ta­ma aari/henkilö. En kuitenkaan tarkoi­ta sitä, etten olisi huolestunut väestön kasvus­ta vaik­ka se ehkä tasaan­tuukin 10 mil­jardin tasolle.

  56. On kuitenkin selvää, että jos nykyi­nen tren­di jatkuu, väestönkasvu hidas­tuu edelleen ja väestöräjähdys­tä ei ole tulossa.

    10 mil­jar­dia ei ole väestöräjähdys? Kum­mallista sekin, että jos mitään ongel­maa ei ole, niin mis­tä ne kaik­ki pako­laiset euroop­paan sit­ten oikein tule­vat? Suomeenki­in pyrkii koko ajan enem­män jengiä. Vielä 80-luvul­la Suomeen ei tul­lut oikeas­t­aan ketään, vas­ta nyt koko ongel­ma on tääl­läkin räjähtänyt käsiin.

  57. Han­na-Leena Yli­nen: Kir­ja on Jared Dia­mondin “Col­lapse”, suosit­te­len sitä kaikille. Katas­tro­fit ovat tosi­aan pääsään­tö, muu­ta väit­tävät sekoit­ta­vat ihmiskun­nan his­to­ri­an omaan henkilöhistoriaansa.

    No jaa… Samoin kuolem­i­nen on ihmisen elämän pääsään­tö, mut­ta emme silti ole kaik­ki välit­tömässä hengenvaarassa.

    Kult­tuure­ja kaatuu ja uusia entistä ehom­pia nousee niiden tilalle. Tämä on se his­to­ri­an suuri linja.

  58. az: Eri­laisia resurssip­u­lia visioidessaan – voisi luul­la, että melkein toivoes­saan – ympäristöpes­simistit jät­tävät resurs­seista ylivoimais­es­ti tärkeim­män vähälle huomi­olle. Ehrlichin kanssa kuu­luisan vedonlyön­nin voit­ta­neen Julian Simonin “the Ulti­mate resource” ‑nimel­lä kuvaa­man. Tämä per­im­mäi­nen resurssi on mod­ernin ihmisen älykkyys, luovu­us ja kekseliäisyys.Tämä resurssi puut­tui Pääsiäis­saarten alkukan­taisil­ta ihmisiltä, sitä ei ollut may­oil­la sys­temaat­tise­na, eikä sitä Hait­il­lakaan ole ollut kuin kovin niukalti. Tämän takia tuo his­tori­sis­misi Hegelin, Spen­g­lerin, Toyn­been tai Dia­mondin hengessä menee pahasti vikaan. Ei ole mitään maail­man­henkeä tai sivilisaatioidensyklejä.

    Ihmisä­lyn “saatavu­us” on myös huimasti paran­tunut. Pääsiäis­saare­laisil­la ei ollut käytet­tävis­sään kuin omat ideansa, nykypäivän verkot­tuneessa maail­mas­sa ajatuk­set lev­iävät välit­tömästi maail­man joka kolkkaan. 7 mil­jar­dia kek­sii enem­män kuin 15 tuhatta.

    Lisäk­si enti­saiko­jen uskon­nol­liset ja taikauskoiset kult­tuu­rit käyt­tivät val­tavasti älyl­listä ener­giaansa tois­ar­voisi­in asioi­hin, kuten esi-isien pat­saiden pystyt­tämiseen ja jumal­ten lepyttelyyn.

    Tiedemiehen lyhyt kom­ment­ti yllä pureutuu asian ytimeen. Lain­aus wikipedi­as­ta: “Israel is now desalin­iz­ing water at a cost of US$0.53 per cubic meter. Sin­ga­pore is desalin­iz­ing water for US$0.49 per cubic meter.”Vesipula (kuten niin moni muu pula) on ener­giansaan­nilli­nen, teknilli­nen ja taloudelli­nen kysymys. Näi­den toteut­ta­mi­nen edel­lyt­tää per­im­mäistä ihmisen älyn ja kek­seliäisyy­den resurssia sen mod­ernissa ratio­naalis­es­ti sovel­letus­sa muo­dos­sa. Yhteiskun­nis­sa, jois­sa on tästä resurssista pulaa kult­tuuri­sista, geneet­ti­sistä, dik­tatu­uri­sista ja/tai muista syistä, kuten Afrikas­sa ja islami­lai­sis­sa mais­sa, voi ennus­taa tulevaisuudessa(kin) esi­in­tyvän vesip­u­laa ja mon­ta muun­laista inhimil­listä pulaa.

    Islami­lainen maail­ma on hyvä esimerk­ki tois­ar­voisi­in asioi­hin keskit­tymis­es­tä. Afrikan talous on sen sijaan nopeas­sa kasvussa.

  59. Makean veden hupen­e­m­i­nen on maail­man tasol­la iso haaste. Ainakin osa pul­man mah­dol­li­sista ratkaisu­ista voisi aut­taa myös esimerkik­si ilmas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa ja luon­non mon­imuo­toisu­u­den hävikin pysäyt­tämisessä. Mon­et ympäristöon­gel­mat linkit­tyvät toisiinsa.

    Veteen liit­tyvistä haasteista on kir­joitet­tu myös omia kirjojaan.

  60. Ihmi­nen tarvit­see uskon­toa ja opti­mis­mia, oopiumiukseen.

    Ja jos ei vielä sit­tenkään muu auta: C‑kielisiä, tilas­to­dataa halu­tun­laisek­si vääristäviä algoritmeja.

  61. Maini­tus­sa israelilaises­sa kään­teiseen osmoosi­in perus­tu­vas­sa laitok­ses­sa energinaku­lu­tus oli 4 kWh/m3. Ei se käyt­töve­den raakavedelle tun­nu niin pahal­ta, mut­ta entä maatalousvedelle?

  62. “Osmo Soin­in­vaara: Tietaako muuten kukaan, mita tapah­tu Etela-Suomen saamelaisasutukselle?”

    Yleisen käsi­tyk­sen mukaan osin siir­tyi pohjoiseen ja osin sulau­tui suo­ma­laisi­in. Unto Salo on kir­joit­tanut muu­tamista kansan­tari­noista, jois­sa ilmeis­es­ti käy­dään väki­val­lal­la saame­lais­ten kim­pu­un eli käy­dään valloitussotaa.

  63. Eli jos kysymys kos­ki sitä, tuhoi­tuiko saame­laiskult­tuuri ekol­o­giseen katas­trofi­in niin luul­tavasti ei. Tosin mitään var­maa noista ajoista ei tiede­tä. Kyl­lähän met­sästäjätkin voivat kulut­taa lop­pu­un riis­tan, jos­ta seu­raa kult­tuurin romut­ta­va kriisi.

  64. “samal­la taval­la valai­se­va kuin vaikka­pa Felipe Fer­nan­dez-Arme­ston Millenium.”

    Fer­nan­dez-Arme­ston teos Civ­i­liza­tions sopii parem­m­min aiheeseen. Tosin en muista kir­jas­ta paljon muu­ta, kuin että saame­laiset poron­hoita­jat esiteti­in golfia pelaav­ina miljoonäärenä jonkun pointin korostamisek­si ja että ei se muutenkaan ollut kovin hääppönen.

    Pan­naan nyt yksi omakin kir­jae­hdo­tus lähin­nä kos­ka luin sen äsket­täin: Fer­gu­sonin Civ­i­liza­tion. Kohta­laisen viihdyt­tävä mut­ta vähän liian human­is­tisen yli­malkainen. Maail­man tule­vaisu­us ei näyt­tänyt kovin huonol­ta, vain lännen.

  65. Osmo Soin­in­vaara: Meil­la on vähänn eri kasitys ihmiskun­nan his­to­ri­an pitu­ud­es­ta. Viimeisen parinkymme­nen tuhan­nen vuo­den aikana on ollut paljon enem­man tuhoutunei­ta kuin selvin­nei­ta kult­tuure­ja. Niista ei vaan oikein tiede­ta. Tas­ta on hyva kir­ja muis­taak­seni samal­ta kaver­il­ta, joka kir­joit­ti kir­jan “Guns, Germs and Steel”. Jos olisin kun­non tietoli­iken­ney­hteyk­sien päässä, lahet­taisin likin. 

    Miten Dia­mond sit­ten argu­men­toi tuol­la kult­tuurien lukumääräl­lä tarkalleenot­taen? Vai mikä tehtävä tässä keskustelus­sa tuol­la muinaisu­u­den tomuun hau­tau­tunei­den kult­tuurien kun­nioitet­ta­van lukumääräl­lä on, uskon­nol­lis­ten tun­tei­den herät­tämi­nen? Induk­tio on hyvä ren­ki, mut­ta huono esimerk­ki jos on perustel­tu syy epäil­lä että olemme mainit­tu “poikkeus säännöstä”.

    Län­si­mainen kult­tuuri ei var­masti säi­ly ikuis­es­ti, ja luul­tavasti se tulee tun­temaan monia katas­tro­fe­ja (ilmas­ton­muu­tok­ses­ta vaikut­taa tule­van yksi), mut­ta tuhoutuuko se Suureen Katas­trofi­in, on asia jos­ta maalail­tu­i­hin kauhuku­vi­in tulee suh­tau­tua ter­veel­lä epäilyksellä. 

    Tai no, “Maail­man­lop­pu tulee, kult­tuurimme tuhoutuu” ‑apa­tia muut­tuu kovin val­lit­se­vak­si ajatuk­sek­si, niin lyön­pä vetoa että siinä on varsi­nainen mallikap­pale itsen­sä toteut­tavas­ta ennusteesta.

  66. az: …ympäristöpes­simistit jät­tävät resurs­seista ylivoimais­es­ti tärkeim­män vähälle huomi­olle… Tämä per­im­mäi­nen resurssi on mod­ernin ihmisen älykkyys, luovu­us ja kekseliäisyys

    Juu, eiköhän myös O.S.:n viesti ollut että nyt sit­ten sitä kek­seliäisyyt­tä peli­in. En aistin­ut blogikir­joituk­ses­ta että mei­dän kaikkien pitäisi lähteä vaelta­maan kohti hau­taus­maa­ta. Hitaasti, ettei syn­ny pani­ikkia (vrt. Radio Jerevan).

    Jos pitää paikkansa että blogikir­joituk­ses­sa viitat­tu Ogal­lalan poh­javesialue kuiv­ah­taa, jostain pitää löytää lähde 26 kuu­tiok­ilo­metrille makeaa vet­tä vuodessa [*]. Tämä siis tulisi vas­taan joka tapauk­ses­sa vaik­ka maail­man väk­iluku tai ruoan­tarve ei kas­vaisi yhtään, mut­ta toisaal­ta olet­taen busi­ness-as-usu­al tilanteen jos­sa vil­jala­jikkei­ta ei vai­hde­ta vähä­janoisem­pi­in, lihakar­jan määrä pysyy ennal­laan j.n.e

    az: Lain­aus wikipedi­as­ta: “Israel is now desalin­iz­ing water at a cost of US$0.53 per cubic meter. Sin­ga­pore is desalin­iz­ing water for US$0.49 per cubic meter.”

    Tuol­la hin­nal­la 26 km^3 keinop­uhdis­tet­tua vet­tä mak­saisi $13 mrd vuodessa. Ei mikään mah­do­ton sum­ma, mut­ta merkit­tävä ver­rat­tuna USA:n maat­alouden $77mrd:n kokon­ais­tuotan­toon.

    USAn keskilän­si ei ole ain­oa paik­ka jos­sa veden­pu­utet­ta pelätään. Toisaal­ta jos puhdis­tuk­sen myötä ener­giantarve maail­mas­sa lisään­tyy, kysyn­nän ja tar­jon­nan lain mukaises­ti, hin­ta voi laa­jamit­taises­sa tapauk­ses­sa olla enem­män kuin $0.5/m^3. Jos fuu­siovoimalat alka­vat toimia, sit­ten vähemmän.

    Kun­han yritän tässä haarukoida…

    az: älykkyys, luovu­us ja kek­seliäisyys … Tämä resurssi puut­tui Pääsiäis­saarten alkukan­taisil­ta ihmisiltä, sitä ei ollut may­oil­la systemaattisena, 

    Toiv­ot­tavasti eivät his­tori­joit­si­jat totea tuhan­nen vuo­den päästä että se resurssi puut­tui riit­tävässä määrin myös n.s. län­si­maiselta ihmiseltä.

    ————————————-
    [*} Joku tässä nyt mät­tää. 26 km^3 on Wikipedi­an luku vuo­den 2000 kulu­tuk­selle. Mut­ta väite että vuosi­na 2001-08 on syö­ty kol­ma­sosa kaikkien aiko­jen 312 km^3 kulu­tuk­ses­ta johtaa luku­un 12 km^3/v.

    Suu­ru­us­lu­okan voi real­i­ty-cheka­ta sitä vas­taan että koko maas­sa tuote­taan vuosit­tain 257 milj. ton­nia mais­sia, 66 milj. ton­nia soi­japapua ja 64 milj. ton­nia vehnää, jos­ta val­taosa oletet­tavasti Suuril­ta Tasan­goil­ta. Nyrkkisään­nöl­lä 2 kuu­tio­ta vet­tä per kilo vil­jaa tuos­ta tulisi 770 kuu­tiok­ilo­metrin veden­tarve vuodessa. Jotain tulee toki sateistakin.

    Ei oikein täsmää…

  67. Rolling Heurlin:
    Ei kan­na­ta kuvitel­la, että tuotan­toon tarvi­taan aina sama määrä maa­ta per kg. Vuon­na 1960 Inti­as­sa oli 450 miljoona asukas­ta, kalor­e­i­ta tuli aika hintsusti 2000 kcla/per nänä per päivä. Vil­jelysmaa­ta oli 161 miljoon­aa hehtaaria. Nyt intialaisia on melkein kolminker­tainen määrä. Kalor­e­i­ta tulee mukavasti enem­män eikä ole tarvin­nut lisätä paljon pel­toalaa (nyt 170 milj hehtaaria).
    Sama on tapah­tunut muual­lakin. Eikä sadot ole pienenemässä. 

    Niin­pä — luulisi, että ihmiskun­nan tule­vaisu­ud­es­ta huolestuneet hak­i­si­vat esiku­vaa ennem­min jostain Nor­man Bor­laugista kuin Ehrlichin ja kump­panei­den kaltai­sista ihmisvi­haa­jista, joista pahim­mat unel­moi­vat teol­lis­tuneen län­si­maisen yhteiskun­nan tuhos­ta ja maa­pal­lon väk­ilu­vun laskemis­es­ta “kestävään” sataan miljoonaan.

  68. Onnek­si Suomeen tulee ihmisiä, maa­han­muut­ta­jat rak­en­ta­vat maa­ta. Sel­l­aiset 20 000 henkeä vuodessa tarvit­taisi­in tänne uusia ihmisiä hom­mi­in paikkaa­maan eläköi­tymistä ja pienem­piä ikäluokkia. 

    Soma­livähem­mistö on myös hyvä asia, kos­ka Soma­lia on har­vo­ja mai­ta, joi­ta väestön van­hen­e­m­i­nen ei vielä vuosikym­meni­in uhkaa. Ehkä sieltä saamme juuri nuo­ria maa­han­muut­ta­jia kansan­talout­ta kohot­ta­maan ja mak­samaan eläk­keet suurille ikäluokille.

  69. Oden aloi­tus­point­ti, että on kovin eri­laisia asoi­ta ja perustei­ta olla huolis­saan tulev­as­ta, on hyvä ja kan­nat­taa muistaa. 

    Tule­vaisu­ud­es­ta pitäisi puhua enem­män ja varautua eri­laisi­in vai­h­toe­htoi­hin. Idea jatke­taan kuten ennenkin, kun ei ole his­to­ri­as­sakaan koskaan toiminut. 

    10 mil­jar­dia laji­tove­ria maa­pal­lol­la on fak­ta. Vesi on osa pohd­in­taa. Ilmas­ton­muu­tos on myös fak­ta. Silti her­ra Hu Kiinas­sa kulut­taa edelleen luon­non­va­ro­ja paljon vähem­män kuin Koho­nen Suomes­ta. Paha on sil­loin men­nä sanomaan, että sori vaan her­ra Hu, sinä vain et saa paran­taa elämääsi siten kuin me tääl­lä, ihan muuten vain.

  70. Määkin pyöräilen, 10 mil­jar­dia on paljon, mut­ta käsit­täisin väestöräjähdyk­sen puh­taana ekspo­nen­ti­aalise­na tai sitä jyrkem­pänä kasvu­na, jos­ta ei ole enää kyse, kun ekspo­nent­ti­funk­tion kan­taluku pienenee.

    Kos­ka väestöon­gel­ma on osit­tain kor­jau­tu­mas­sa itses­tään, siihen ei kan­na­ta käyt­tää kaikkea huomio­ta. Resurs­sion­gelmi­in kan­nat­taa etsiä muitakin ratkaisu­ja kuin “yhden lapsen poli­ti­ik­ka Afrikkaan ja Lähi-Itään”. Osa ratkaisu­ista saat­taa parem­pia, kuin pakkosyn­tyvyy­den­sään­nöste­ly, etenkin jos ne tuke­vat yhteiskun­nan muu­tos­ta sel­l­aisek­si, jos­sa lap­si ei enää van­han suo­ma­laisen sanon­nan mukaan tule kakku kaulassa.

  71. …Miten yhteiskun­nat päät­tävät tuhoutua tai men­estyä joka on samal­la taval­la valai­se­va kuin vaikka­pa Felipe Fer­nan­dez-Arme­ston Millenium.

    Tuotan­non pitää jotenkin vas­ta­ta kulu­tus­ta, niin hom­ma onnis­tuu. Tämä kan­nat­taa lyhyel­lä aikavälil­lä muis­taa, kun mietimme sosi­aal­i­tur­vaamme. 😉 Mikä on todel­li­nen kantokykymme? 

    Minus­ta hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa on posi­ti­ivisia piirteitä, joi­ta tulee pyrk­iä säi­lyt­tämään. Meil­lä ei kuitenkaan ole varaa nykyisenkaltaiseen yltiöpäiseen sosi­aal­i­tur­vaan. Tart­tis tehdä jotain, ennen kuin koko jut­tu romahtaa.

  72. Osmo Soin­in­vaara: Tiedemies sot­kee koti­talouk­sien käyt­töve­den ja vil­jan vil­je­lyn vaa­ti­man veden. Ne ovat aivan eri luokkaa.

    1200 kuu­tio­ta, joka yllä ilmoitet­ti­in, on use­am­man dekadin enem­män kuin koti­talousvesi. 1200 kuu­tio­ta on 1.2 miljoon­aa litraa. Ver­tailun vuok­si, se tarkoit­taisi 136 litraa tun­nis­sa 24/7. Jos joku koti­taloudessa käyt­tää täl­laisia määriä, niin olen ihmeissäni.

    1200 kuu­tio­ta on myös ihan taku­ul­la mas­si­ivis­es­ti yläkant­ti­in. Ainakin parhaan löytämäni tiedon mukaan Suomes­sa per capi­ta veden käyt­tö on alle 400 kuu­tio­ta vuodessa. Keskimääräi­nen talousve­den kulu­tus on 155 litraa päivässä, mikä tekee reilu 56 kuu­tio­ta. Matkaa on siihen 1200 kuutioon.

  73. En ihan ymmär­rä mitä Az kom­men­til­laan hakee. Vesion­gel­ma on todel­li­nen, siitäkin huoli­mat­ta, että sille on ole­mas­sa ratkaisu­ja. Minus­ta on kum­mallista kuvitel­la, että kos­ka ratkaisu on mah­dolli­nen, ongel­ma on kuvitteellinen. 

    Tämä pätee kaikki­in ihmiskun­nan riskei­hin. Riskien esi­in­tuo­jat yleen­sä liioit­tel­e­vat niitä, jät­täen huomiotta riskeis­sä piilevät mah­dol­lisu­udet ja niihin vas­taa­maan kykenevät tek­nol­o­giset ratkaisut ja aliarvioimal­la sen, miten asioi­hin kyetään reagoimaan. Toisaal­ta tähän ajatuk­seen tuu­dit­tau­tu­vat usein vähät­televät ja mitätöivät käytän­nössä kaiken­laisia riske­jä; kyse ei ole yleen­sä edes tek­nol­o­gis­es­ta opti­mis­mista, vaan asenne muut­tuu peräti epis­te­mol­o­gisek­si sairaudek­si: Öljy ei käy vähi­in, ilmas­to ei muu­tu (ihmisen toimin­nan seu­rauk­se­na), vesi ei käy (mis­sään) vähi­in, meret eivät saas­tu, kalakan­nat eivät ehdy jne. Nämä kaik­ki väit­teet heit­etään lonkalta ja todis­teik­si kel­paa­vat kaik­ki pieleen men­neet pes­simistiset ennus­teet joi­ta on esitetty.

    Kunnes joku huo­maa kysyä, *mik­si* ne ennus­teet ovat men­neet pieleen.

    1. On hyvin monipolvi­nen vit­si hotel­li­palosta, jos­ta vain insinööri selvisi hengis­sä. Matemaatikko heräsi paloon, tote­si, että ratkaisu on ole­mas­sa, jatkoi uni­aan ja kuoli.

  74. Rolling Heurlin:
    Ei kan­na­ta kuvitel­la, että tuotan­toon tarvi­taan aina sama määrä maa­ta per kg. Vuon­na 1960 Inti­as­sa oli 450 miljoona asukas­ta, kalor­e­i­ta tuli aika hintsusti 2000 kcla/per nänä per päivä. Vil­jelysmaa­ta oli 161 miljoon­aa hehtaaria. Nyt intialaisia on melkein kolminker­tainen määrä. Kalor­e­i­ta tulee mukavasti enem­män eikä ole tarvin­nut lisätä paljon pel­toalaa (nyt 170 milj hehtaaria).
    Sama on tapah­tunut muual­lakin. Eikä sadot ole pienen­emässä. Siihen toki tarvi­taan vet­tä, mut­ta geen­imuun­telukin on aut­tanut ja aut­taa vielä enem­män tulevaisuudessa.

    http://www.indianexpress.com/news/average-daily-calorie-intake-in-rural-india-falls‑5–govt/1084638/
    Vai onko noin sittenkään?

    Osmon linkkaa­mas­sa artikke­lis­sa juuri todet­ti­in, että Int­ian sadot ovat räjähtäneet “fos­si­ilisen veden” käytön takia. Se vesi ei ole uusi­u­tu­vaa ja lop­puu ennem­min tai myöhem­min. On vaikea kuvitel­la, että geen­ite­knolo­gial­la saataisi­in kor­jat­tua veden puute kokon­aan. Toki huonois­sa olois­sa kas­vavia vil­je­lykasve­ja voidaan kehit­tää, mut­ta on vaikea kuvitel­la niiden pär­jäävän edes keskip­itkäl­lä tähtäimel­lä nyky­isille opti­maal­i­sis­sa olois­sa hyvin kas­vav­ille jaloste­tu­ille huip­putuot­taville lajikkeille.

  75. Tiedemies: 1200 kuu­tio­ta, joka yllä ilmoitet­ti­in, on use­am­man dekadin enem­män kuin koti­talousvesi. 1200 kuu­tio­ta on 1.2 miljoon­aa litraa. Ver­tailun vuok­si, se tarkoit­taisi 136 litraa tun­nis­sa 24/7. Jos joku koti­taloudessa käyt­tää täl­laisia määriä, niin olen ihmeissäni.

    1200 kuu­tio­ta on myös ihan taku­ul­la mas­si­ivis­es­ti yläkant­ti­in. Ainakin parhaan löytämäni tiedon mukaan Suomes­sa per capi­ta veden käyt­tö on alle 400 kuu­tio­ta vuodessa. Keskimääräi­nen talousve­den kulu­tus on 155 litraa päivässä, mikä tekee reilu 56 kuu­tio­ta. Matkaa on siihen 1200 kuutioon.

    Jos ote­taan huomioon juo­ma- ja pesuve­den lisäk­si piiloku­lu­tus eli välilli­nen kulu­tus, saadaan suo­maisille luokkaa 5000 litraa asukas­ta kohti vuorokaudessa. Lähde
    https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/…/Puu-127_1100_luonnonvarat.pdf‎
    Tässä ote­taan huomioon vas­taavu­udet 1 kg nau­dan­li­haa vaatii 15500 litraa vet­tä, T‑paita 2700 litraa jne.

  76. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Tofu­nakkia syövät saa­vat ruokansa Kes­ki-Lännestä ja heristävät opas­tavaa sormea niille, jot­ka halu­aisi­vat nos­taa ener­giaturvet­ta edes kestävää vuosikasvua vas­taa­van määrän.

    Oli­pa muka­va tänään polkea pyöräl­lä kaatosateessa. Oikein hymy nousi huulille, kun ajat­telin miten turvesuot oikein vel­loo vedestä 🙂

    Let it rain!

  77. Oikea lähi­t­ule­vaisu­u­den katas­trofi piilee automaa­tion ja talouskri­isin aiheut­ta­mas­sa työt­tömyyskri­i­sis­sä, eikä öljyn tai veden loppumisessa.

    Täl­lä het­kel­lä työt­tömiä nuo­ria aikuisia on maail­mas­sa 100 miljoon­aa plus­mi­i­nus 20 miljoon­aa. Talouskasvun hidas­tu­mi­nen, automaa­tion kehit­tymi­nen eri aloil­la, tulee edelleenkin vaikeut­ta­maan tilannetta.

    Kehi­tys­mais­sa län­si­maista elämää mais­ta­neet nuoret eivät tah­do pala­ta takaisin, joten elin­ta­son laskua ei suvai­ta, teol­lisu­us­maista puhu­mat­takaan. Tulok­se­na on “ara­bikeväitä”, jot­ka voivat syt­tyä melko­lail­la mis­sä tahansa val­tios­sa. Myös Euroopassa.

    Sitä pait­si veden lop­pumis­es­ta puhumi­nen on täysin jär­jetön­tä täl­lä sinisel­lä planeetalla.

    Jos vesi olisi oikeasti lop­pumas­sa, kehitet­täisi­in ratkaisu­ja täyt­tä häkää. Mut­ta tois­taisek­si sitä kysyn­tää keinotekois­es­ti tuote­tulle makealle vedelle ei yksinker­tais­es­ti ole, kos­ka makea vesi ei ole lop­punut tai loppumassa.

    Vaik­ka Yhdys­val­lois­sakin oli viime vuon­na vuo­sisadan pahimpia kuiv­uuk­sia, niin silti ei siel­lä ihmiset kuolleet janoon. Vet­tä siis riit­tää edelleenkin, eikä kysyn­tää keinotekoiselle makealle vedelle ole.

    Teknolo­giaa kyl­lä kan­nat­taa kehit­tää, mut­ta ei mitään Mad Max­in tyylistä vesikatas­trofia todel­lakaan ole näköpi­iris­sä aivan lähitulevaisuudessamme.

    Kysymys on mielestäni enem­mänkin kyse sopeu­tu­mis­es­ta siihen, että maail­man ruuan­tuotan­non keskuk­set saat­ta­vat tule­vaisu­udessa siir­tyä pois entisiltä alueiltaan.

    Kun vielä 20 vuot­ta sit­ten näytet­ti­in tele­vi­sios­sa riu­tunei­ta lap­sia Afrikas­ta, ei enää sitä juurikaan näe. Ali­ravit­tu­ja lap­sia kyl­lä riit­tää, mut­ta varsi­naiset nälän­hädät ovat vähen­emään päin.

    Samaan aikaan alle 1,25 dol­lar­il­la elävien määrä (koko ihmiskun­ta) on pudon­nut 43 pros­en­tista 22 pros­ent­ti­in. Äärim­mäisen köy­hien määrä siis las­kee jatkuvasti.

    Talouskri­isi aiheut­taa oikei­ta kri­ise­jä, kuten 2006 puhal­let­tu kupla, joka rön­sy­ili ympäri maail­maa. Sen seu­rauk­se­na 2007–2008 ruokakri­isi (vehnän hin­ta tuplaan­tui jne), kaivos­bu­u­mi pohjo­las­sa (nikke­lin hin­ta viisinker­tais­tui), kul­lan hin­nan räjähtämi­nen ja niin edelleen.

    Itseasi­as­sa voidaan tode­ta, että tuo 2006 alka­nut val­ta­va hin­to­jen nousu loi illu­u­sion, että resurssit oikeasti lop­pu­vat juuri nyt. Nyt on 2013 ja maail­ma näyt­tää oikeasti taas val­oisam­mal­ta, vaik­ka resurssit ovat edelleenkin ne samat kuin hin­to­jen nousun pahim­paan aikaan 2006–2007.

    Se mitä tapah­tui 2006 onkin sit­ten arvailu­jen varas­sa. Joh­tuiko se pelkästä Kiinan kysyn­nän kasvus­ta? Oliko se manip­u­loitu? Joka tapauk­ses­sa sil­lä oli mas­si­ivi­nen merk­i­tys koko ihmiskuntaan.

    Ihmiskun­nan tule­vaisu­u­den kannal­ta tärkeimpiä kysymyk­siä ratkot­tavak­si ovat talousjär­jestelmän kehit­tämi­nen ja automaa­tion myötä entistä pienem­pi työl­lis­ten määrä.

    Mitä ihmiset tule­vaisu­udessa tekevät, jos töitä ei ole? Siir­tyvätkö ihmiset toim­i­maan vir­tu­aal­i­maail­mas­sa, jos­sa ei ole saman­laisia rajo­ja kuin reaalimaailmassa?

    Lop­ul­ta­han tämä kehi­tys teo­ri­as­sa johtaa siihen, että tarvi­taan vain yksi ihmi­nen käyt­tämään kaikkia maail­man konei­ta. Senkin voi kor­va­ta robot­il­la, jol­loin ihmistä ei enää tarvita.

    Mil­lainen on jälki­te­olli­nen yhteiskunta?

  78. No, siis hymy­ilkäämme, nyt on saatu lop­ul­ta sadet­ta ainakin täälläpäin! 

    Hei, onko muuten laskelmis­sanne huomioitu veden kier­tokulkua? Ei ihmiset tai eläimetkään ole alati kas­vavia vesisäil­iöitä, nielu­ja, vaan suuri osa vedestä hai­h­tuu ilmaan, val­uu hikenä ja/tai muina erit­teinä, siir­tyen takaisin luon­non kier­tokulku­un. Lihak­ilo­s­sa ei tai­da olla yli kiloa vet­tä? Tomaat­tik­ilo­s­sa ollaan aika lähellä
    tuo­ta kiloa. 

    Meil­lä Suomes­sa ei sen­tään tarvitse käyt­tää samaa vet­tä mon­een ker­taan, kuin korkein­taan asian helpom­min hyväksyt­täväm­mäk­si tekevän pidem­män kier­ron kaut­ta. Kes­ki-Euroopas­sa on tilanne kaiketi toinen …

  79. Lau­ri, Vapo on tosis­saan vale­hdel­lyt “kestävät vuosikasvut”. Ongel­mana ei ole tur­va, vaan riit­tävän syvien soiden lop­pumi­nen kokon­aan. Nimit­täin turvesuo e kas­va kuten pel­to vaan on täysin uusi­u­tu­ma­ton luonnonvara.

    Ohuil­la turve­mail­la ei turpeen nos­to kannata.

    Bonuk­se­na on toki hävitet­ty suoluonto.

  80. Water Pover­ty Index ker­too, kuin­ka vet­tä on saatavis­sa, onko sitä kaikille, onko se tur­val­lista, miten hoide­taan jätevedet jne. Econ­o­mist kir­joit­ti tästä artikke­lis­ar­jan itse asi­as­sa tasan 10 vuot­ta sit­ten. Uudem­piakin luku­ja löytyy.
    http://www.economist.com/node/1906846
    Veden käyt­töä kastelus­sa voi vähen­tää radikaal­isti pitämäl­lä huolen, että vesi menee kasvin juurelle eikä katoa matkalla. Lisäk­si vet­tä tarvi­taan vähem­män, kun ote­taan geen­imuun­telu mukaan. Pait­si, että mon­et näkevät mielu­umin köy­hyyt­tä (siis muiden köy­hyyt­tä) kuin kamalia geenejä.
    Suo­mi on vesiköy­hyy­den mit­tar­il­la rikkain maa, Kana­da kakko­nen. Intia jos­sain sijal­la 80. Silti Inti­as­sa ja Suomes­sa käytetään suun­nillee sama määrä per kapi­ta per päivä. Pääon­gel­mana artikke­lis­ar­jas­sa pide­tään hallintoa. Inti­as­sa ainakin aim­min suurim­mat lahjuk­set piti mak­saa päästäk­seen ves­i­min­is­ter­iön hom­mi­in. Sit­ten anneti­in vet­tä kyli­in lahjuk­sia vas­taan jonkin ver­ran, mut­ta ei koskaan oikein kun­nol­la, jot­ta voidaan aina pyytää lisää “pien­tä avus­tus­ta köy­hälle virkami­helle”. Osa rahas­ta piti jät­tää jem­maan, silä Intia on demokra­tia ja vaal­itkin tulos­sa. Vaale­ja ennen sama vesipääl­likkö alkaa jakaa rahaa kylään; tietenkin vain pienen osan siitä, mitä on käärinyt. “Hyvä kun­di — kyl­lä se pitää vali­ta uudelleen”
    On aivan tot­ta, että vet­tä on käytet­ty holtit­tomasti. Se usein ollut usein aivan liian hal­paa. Yleen­sä näin kehi­tys­mais­sa, mut­ta esim. Mon­tre­alis­sa ei kulut­ta­ja mak­sa mitään vedestä ja niin­pä 53% val­uu hukkaaan.Koska köy­him­mät eivät saa vet­tä kraanas­ta, joudu­taan osta­maan toril­ta, jos­sa taas hin­ta voi olla satak­er­tainen tai enem­mänkin ver­ratu­na kraanas­ta saatu­un. Ja nyt ei ole kyse Evian­ista. Kun markki­noi­ta ei ole päästet­ty vesi­bis­nek­seen, kos­ka on tosi hirveää, että joku tien­aisi siitä, niin markki­nat ovat kävelleet torille myymään vet­tä kanistereissa.

  81. “Sitä pait­si veden lop­pumis­es­ta puhumi­nen on täysin jär­jetön­tä täl­lä sinisel­lä planeetalla.”

    Kysymys on makean veden riit­tävyy­destä. Käyt­tökelpoista makea vet­tä on vain siinä promille tms. maa­pal­lon kaike­sat vesivarannosta.

    Pres­i­dent­ti Kenne­dyn halli­nol­la oli kak­si suur­ta tavoitetta:
    1. Ihmisen lähet­tämi­nen kuuhun ja 2. kehit­tää taloudelli­nen ja tehokas tapa tuot­ta merivedestä makeaa vet­tä. Ensim­mäi­nen näistä tavoit­teista onnistui.

  82. Rolling Heurlin: Mon­tre­alis­sa ei kulut­ta­ja mak­sa mitään vedestä ja niin­pä 53% val­uu hukkaaan.

    Jos­ta tulee mieleen että sama flat-rate ‑käytän­tö voisi toimia pääkaupunkiseudul­lakin. 1970-luvul­la talousvet­tä käytet­ti­in yli 400l vuorokaudessa, nyt 155l. Nur­mikoiden kastelu ja piho­jen (pölytön) siivoami­nen veden avul­la oli tuo­hon aikaan tavanomaista, nykyään holti­ton­ta tuhlausta.

    Asi­as­ta on tääl­lä kir­joitel­tu ennenkin, mut­ta kehi­tys on sen jäl­keen kulkenut entistä päät­tömäm­pään suuntaan.

  83. Lau­ri Kumpu­lainen: Se mitä tapah­tui 2006 onkin sit­ten arvailu­jen varas­sa. Joh­tuiko se pelkästä Kiinan kysyn­nän kasvus­ta? Oliko se manipuloitu?

    Ken­ties finanssi-instru­men­tit tuot­ti­vat piiloin­flaa­tion luo­ma­l­la keinotekois­es­ti rahaa ja markki­nat sat­tui­v­at tuol­loin hie­man sopeu­tu­maan tilanteeseen.

  84. JTS: Lau­ri, Vapo on tosis­saan vale­hdel­lyt “kestävät vuosikasvut”. Ongel­mana ei ole tur­va, vaan riit­tävän syvien soiden lop­pumi­nen kokon­aan. Nimit­täin turvesuo e kas­va kuten pel­to vaan on täysin uusi­u­tu­ma­ton luonnonvara.

    Luotan kyl­lä enem­män Vapoon, vaik­ka toki niihinkin lukui­hin pitää olla kri­it­ti­nen. Väit­teesi suon totaalis­es­ta uusi­u­tu­mat­to­muud­es­ta on yksinker­tais­es­ti tieteelli­nen epä­tosi ja vain poli­it­ti­nen “tosi”.

  85. Tämän pal­stan “maat­alousasiantun­tu­joille” tiedok­si, että kyl­lä val­taosa maa­pal­lon vil­jas­ta (vehnä, ohra, kau­ra, ruis) kas­vaa vielä ilman keinokastelua. Mais­si jo vaatii enem­män vet­tä. Samoin vihannes­tuotan­to. Sit­ten on niitä kasve­ja, esim puuvil­la, joi­ta vil­jel­lään yleen­sä melko kuiv­il­la alueil­la, niiden kohdal­la keinokastelun tarve on suuri. Mik­si muuten ei juuri kri­ti­soi­da liial­lista puuvil­lan käyttöä.

  86. Määkin pyöräilen: Ei maa­pal­lon väk­iluku voi ikuis­es­ti kas­vaa, mut­ta jostain syys­tä tähän itses­tään­selvyy­teen ei edes yritetä puuttua.

    Ehkä sik­si, ettei maa­pal­lon väk­ilu­vun ole­ta väestöen­nusteis­sa kas­va­van ikuisesti.

    Lester Brown­ista se, että muis­taak­seni hän on ennus­tanut maail­man­lop­pua koko ikänsä.

  87. JTS: Nimit­täin turvesuo e kas­va kuten pel­to vaan on täysin uusi­u­tu­ma­ton luonnonvara.

    Ei se noin ole: turvesuo palaa aikanaan luon­non­ti­laan jon­akin toise­na luonnonvarana.

    Sel­l­aise­na, jota pide­tään arvokkaana alku­perästään ja ihmiskä­den kos­ke­tuk­ses­ta huoli­mat­ta: Pel­to­lakeuk­sia, rantani­it­tyjä ja kask­ia haikail­laan takaisin aitoina luon­non­va­roina, jois­sa muun muas­sa pel­topy­yt, jouhisor­sat, teeret ja eräät per­hoset men­esty­i­sivät — parem­min kuin koske­mat­tomas­sa luonnossa.

  88. Hydrol­o­gista kier­toa voisi käyt­tää hyväk­si makean veden tuottamisessa.

    Esimerkik­si rak­en­ta­mal­la merelle laut­to­ja, jois­sa on aurinkoläm­pövoimalan kaltaiset peil­i­jär­jestelmät, jot­ka kohdis­ta­vat auringonva­l­on yhteen pis­teeseen ja höyrys­tävät sil­lä vettä.

    Toinen keino olisi aset­taa val­ta­vat peilit kier­toradalle, joil­la sit­ten ohja­ta auringonva­l­oa merel­lä sijait­seville höyrytysasemille.

    Peilit voitaisi­in tehdä ohues­ta hei­jas­tavas­ta kalvos­ta, jos­sa olisi sähköpur­jeesta ja retkeilykankaista tut­tu rakenne. Eli seassa täl­läisiä “rip­stop” kuitu­ja, jot­ka estävät kalvoa kokon­aan repey­tymästä, jos siihen osuu avaru­us­ro­mua tai mikrometeoriitteja.

    Täl­lä lail­la voisi peri­aat­teessa luo­da keinotekois­es­ti sadet­ta esimerkik­si vuoris­toa vas­ten, jos­sa vesi otet­taisi­in “kiin­ni” altaisi­in, jos­ta sen voisi johtaa pain­ovoimaa hyväk­sikäyt­täen halut­tui­hin kohteisiin.

    Toisaal­ta taas auringonva­l­ol­la voisi esimerkik­si lähi-idässä höyrys­tää vet­tä mer­estä, jon­ka saisi sit­ten sata­maan alas ampumal­la höyryp­il­veen tiivistymisytimiä.

    Keino­ja on var­masti yhtä mon­ta kuin kuiv­u­ude­ta kär­siviä alueitakin, mut­ta se on var­maa ettei näi­hin ryhdytä ennen kuin on oikeasti hätä.

    Itse en vain näe järkeä siinä, että raken­net­taisi­in mas­si­ivi­nen infra­stuk­tu­uri, jota joudut­taisi­in jatku­vasti ylläpitämään. Suolan pois­to, putk­isto, pump­puase­mat, sähkölin­jat jne jne.

  89. Olisiko tässä ratkaisu vesiongelmaan:

    SK: Grafee­nil­la saadaan suo­la pois merivedestä

    Puo­lus­tus­te­ol­lisu­u­den tuot­teis­taan parem­min tun­net­tu yhtiö Lock­heed Mar­tin ilmoit­ti tänä vuon­na kehit­tävän­sä teknolo­giaa, joka pois­taisi suolan merivedestä 99 pros­ent­tia nyky­isiä kään­teisen osmoosin tekni­ikoi­ta vähem­mäl­lä energialla. 

    99% kuu­lostaa kyl­lä vähän markki­na­puheelta, mut­ta kyse voisi kuitenkin olla merkit­tävästä paran­nuk­ses­ta. Ilmeis­es­ti merivedestä tuote­tun juo­ma- ja kasteluve­den hin­ta voisi rom­ah­taa lähelle makeas­ta vedestä tuote­tun hintaa?

    Eli eipä tai­da edelleenkään löy­tyä ongel­maa, jota “insinööri” ei ratkaisi 😉

  90. Markku af Heurlin: Pres­i­dent­ti Kenne­dyn halli­nol­la oli kak­si suur­ta tavoitetta:
    1. Ihmisen lähet­tämi­nen kuuhun ja 2. kehit­tää taloudelli­nen ja tehokas tapa tuot­ta merivedestä makeaa vet­tä. Ensim­mäi­nen näistä tavoit­teista onnistui.

    Ensim­mi­nen tavoite on sel­l­ainen, joka sopii joten kuten val­ti­olle ja sekin siinä tilanteessa sil­loin. Selkeä tavoite ja kun äijä on saatu takaisin, on hom­ma valmis. Jalat pöy­dälle ja sikari huuleen.
    Toinen tavoite on enem­män markki­noiden hom­maa. Mitä, jos tavoite oli esim. dol­lari per kuu­tio. Ja se saavute­taan, mut­ta sil­lä välin oli kehitet­ty efek­ti­ivisem­piä kastelumenetelmiä tai kuiv­u­ut­ta parem­min kestäviä lajikkei­ta. Dol­lari per kuu­tio ei pär­jän­nytkään, tulee olla 50 sent­tiä per kuu­tio. Jalat pois pöy­dältä ja takaisin hom­mi­in. Nyt sit­ten kil­pail­i­ja on kehit­tänyt menetelmän 48 sent­tiä per kuu­tio. Voi käy­dä, ettei sit­tenkään pär­jät­ty ja olisi men­ty yksi­tyisenä fir­mana konkkaan. Siis takaisin veron­mak­sa­jan taskulle, onhan kyseessä “tärkeä asia”. Toden­näköis­es­ti merivedestä saata­va makea vesi olisi nyt halvem­paa tai muut menetelmät oli­si­vat kehit­tyneem­piä, ellei niiden kil­pail­i­jana olisi sub­ven­toitu, joskus jopa “ilmainen” vesi.

    1. Toinen tavoite on enem­män markki­noiden hom­maa. Mitä, jos tavoite oli esim. dol­lari per kuu­tio. Ja se saavute­taan, mut­ta sil­lä välin oli kehitet­ty efek­ti­ivisem­piä kastelumenetelmiä tai kuiv­u­ut­ta parem­min kestäviä lajikkei­ta. Dol­lari per kuu­tio ei pär­jän­nytkään, tulee olla 50 sent­tiä per kuu­tio. Jalat pois pöy­dältä ja takaisin hommiin.

      Toinen tavoite kuu­luu väistämät­tä val­tion rahoitet­tavak­si sekin, kos­ka y6ksityisenä se johtaisi hirveään haaskaukseen.
      Teknolo­gialle on annet­ta patent­ti, muuten yksi­tyi­nen ei tietenkään teknolo­giaa kehitä. Paten­rt­ti taas tarkoit­taisi 20 vuo­den monopoil­iase­maa koko maail­mas­sa, mikä johy­taisi saman­laiseen hyv­in­voin­nin haaskauk­seen kuin nyt tapah­tuu lääkkei­den kohdal­la, mut­ta olisi seu­rauk­sil­taan ehkä vielä pahempi.

  91. Osmo Soin­in­vaara: Toinen tavoite kuu­luu väistämät­tä val­tion rahoitet­tavak­si sekin, kos­ka y6ksityisenä se johtaisi hirveään haaskaukseen.

    Ai, siitähän ei ole ollenkaan esimerkke­jä, että val­tion touhu johtaisi haaskauk­seen. Kyl­lä enem­män on niin, että omien raho­jen perään kat­so­taan tarkem­min. Nimeno­maan julki­nen puoli on saanut aikaan kor­rup­tio­ta ympäri maail­maa ja nimeo­maan tässä veden­jakelus­sa. Kuten esitin, makean veden tekemisel­lä merivedestä on myös mui­ta kil­pal­i­joi­ta, kuten esim. parem­min kuiv­u­ut­ta kestävät lajik­keet, tihkukastelu jne. Makeaa vet­täkin voidaan tehdä use­am­mal­la menetelmäl­lä. Joka päivä kehitään eri teol­lisuuk­si­in uusia menetelmiä. Miten se eroaa vesi­huoltop­uoles­ta? Nyt käytetään kom­posi­it­tiputkia jne. Ei niitäkään mikään Gos­plan saanut aikaan.

  92. Lau­ri Kumpu­lainen: Hydrol­o­gista kier­toa voisi käyt­tää hyväk­si makean veden tuottamisessa.

    ***
    Täl­lä lail­la voisi peri­aat­teessa luo­da keinotekois­es­ti sadet­ta esimerkik­si vuoris­toa vas­ten, jos­sa vesi otet­taisi­in “kiin­ni” altaisi­in, jos­ta sen voisi johtaa pain­ovoimaa hyväk­sikäyt­täen halut­tui­hin kohteisiin.

    Tuo voisi olla toimi­va jär­jeste­ly jos­sain kuiv­al­la ja vuoris­toisel­la alueel­la, esim E‑Amerikan län­sir­an­nikol­la. Samoin jonkin kuiv­an ja korkean saaren ilmas­ton voisi muka­ta tuottavammaksi.

    Toki voisi sitä kier­toa jatkaa pidem­mällekin ja luo­da ikäänkuin kään­teisen defor­estaa­tio­pros­essin. Istut­ta­mal­la keinotekoisen sateen alueelle kasvil­lisu­ut­ta, saataisi­in mer­estä höyrys­tet­ty vesi sidot­tua ja taas aikanaan kasvien toimes­ta luovutet­tua eteenpäin.

    Kalli­il­ta tuo kuitenkin kuu­lostaa, ja kaikki­han riip­puu kus­tan­nuk­sista. Jos per­in­teinen suolan­pois­to on halvin tapa, käytetään sitä.

  93. Tämä kiin­nos­ta­nee monia blo­gin seuraajia:

    IEEE Spec­trum Spe­cial Report: The Age of Plenty

    There’s a surg­ing cur­rent of alarm that we’re head­ed for a food dooms­day by 2050—that the world’s food-pro­duc­ing capac­i­ty will crash before pop­u­la­tion peaks at 10 bil­lion. Don’t you believe it! Smart tech­nol­o­gy and bet­ter man­age­ment poli­cies will let us feed the hun­gry hordes to mid­cen­tu­ry and beyond. 

    Tuo ei näyt­täisi ole­van mak­sumuurin takana — joten siitä vaan lueskelemaan!

  94. Coun­try­boy:
    Tämän pal­stan “maat­alousasiantun­tu­joille” tiedok­si, että kyl­lä val­taosa maa­pal­lon vil­jas­ta (vehnä, ohra, kau­ra, ruis) kas­vaa vielä ilman keinokastelua. Mais­si jo vaatii enem­män vet­tä. Samoin vihannes­tuotan­to. Sit­ten on niitä kasve­ja, esim puuvil­la, joi­ta vil­jel­lään yleen­sä melko kuiv­il­la alueil­la, niiden kohdal­la keinokastelun tarve on suuri. Mik­si muuten ei juuri kri­ti­soi­da liial­lista puuvil­lan käyttöä.

    Tätä onkin kri­ti­soitu. Kaspi­an-meren kuiv­u­mi­nen Neu­vos­toli­iton puuvil­lan vil­je­lyn takia ei ole ollut aikoi­hn edes uutinen.

  95. Pitää vielä lisätä, että ole var­ma oliko kyse Kaspi­an mer­estä vai Aral-jär­vestä vai molemmista.

  96. Poth1ue1: 99% kuu­lostaa kyl­lä vähän markki­na­puheelta, mut­ta kyse voisi kuitenkin olla merkit­tävästä paran­nuk­ses­ta. Ilmeis­es­ti merivedestä tuote­tun juo­ma- ja kasteluve­den hin­ta voisi rom­ah­taa lähelle makeas­ta vedestä tuote­tun hintaa?

    Voi kyl­lä, mut­ta ei tuon fik­ti­ivisen numeron vuok­si. Eikä sil­lä rom­ah­tamisel­la vält­tämät­tä ole kovin suur­ta merkitystä.

    Fysi­ikan lait anta­vat osmoot­tiselle desali­noin­nille min­imiener­giamäärän, joka on merivedelle noin 1 kWh/m3. Tämä on riip­puma­ton suolan­pois­to­tavas­ta ja tulee varsin yksinker­taisel­la laskel­mal­la osmoot­tis­es­ta paineesta.

    Ener­giamäärä on pieni, jos sil­lä tehdään juo­mavet­tä. Jos sil­lä tehdään kastelu­vet­tä, ener­giaa menee paljon.

    Desali­noidul­la vedel­lä on sama omi­naisu­us kuin makeal­lakin vedel­lä. Sitä on lähin­nä väärässä paikas­sa. Jot­ta vedestä olisi kasteluhyö­tyä, se pitää siirtää pel­lolle. Pel­to taas ei mitenkään vält­tämät­tä sijaitse juuri meren ran­nal­la, jol­loin tulok­se­na on iso kasa pump­paushäviöitä, jot­ka ovat kilo­wat­ti­tun­te­ja kuu­tio­ta kohden.

    Desali­noin­ti on tois­taisek­si kalli­impi tapa tehdä juo­mavet­tä kuin makean veden puhdis­t­a­mi­nen. Ero ei kuitenkaan ole kuin ehkä kolminker­tainen, ja ero kape­nee koko ajan. Kasteluve­den kohdal­la ver­tailu pitää kuitenkin tehdä pel­lon vier­essä joes­sa vir­taa­van veden tai taivaal­ta sata­van veden ja ihmisen käsit­telemän ja pump­paa­man veden välillä.

  97. Poth1ue1: 99% kuu­lostaa kyl­lä vähän markkinapuheelta…”

    Viherinssi: Voi kyl­lä, mut­ta ei tuon fik­ti­ivisen numeron vuok­si. Eikä sil­lä rom­ah­tamisel­la vält­tämät­tä ole kovin suur­ta merkitystä.

    Ilmeis­es­ti oikeampi luku veden halpen­e­miselle on 15–20% (The Econ­o­mist: Graphene and desali­na­tion). Tuo­ta 99% lukua ei näytä löy­tyvän Lock­heed Mar­tinin lehdis­tötiedot­teesta — eli 99% alkaa tun­tu­maan jonkun “fik­sun” toimit­ta­jan “päät­te­lyltä”, joka on kopi­oitunut sel­l­aise­naan ympäri maail­man tuha­nen laiskan toimit­ta­jan teksteihin.

    Kyse kait lie­nee kuitenkin jostain tämän kaltais­es­ta Water Desali­na­tion across Nanoporous Graphene.

  98. Coun­try­boy: Luotan kyl­lä enem­män Vapoon, vaik­ka toki niihinkin lukui­hin pitää olla kri­it­ti­nen. Väit­teesi suon totaalis­es­ta uusi­u­tu­mat­to­muud­es­ta on yksinker­tais­es­ti tieteelli­nen epä­tosi ja vain poli­it­ti­nen “tosi”.

    Uusi­u­tu­uhan se öljykin, sato­jen miljoonien vuosien syklillä.

    Suot uusi­u­tuu jääkausien mukaan, kym­menis­sä- tai sadois­sat­uhan­sis­sa vuosissa. 

    Ennal­lis­te­tun suon arvioidaan jois­sain arviois­sa vas­taa­van luon­non­ti­laista n. 5000 vuo­den kuluessa.

    Eikä se turpeen ongel­ma ole soiden erit­täin hidas uusi­u­tu­mi­nen, vaan sen turhat päästöt, surkea luotet­tavu­us, suuri kor­juu- ja kul­je­tuskalus­ton tarve ja sok­e­ri­na poh­jal­la täy­delli­nen riip­pu­vu­us yhteiskun­nan tuesta. 

    Turver­al­li pyörii täysin yhteiskun­nan rahoil­la ( luokkaa 100–130 miljoon­aa euroa ja n. 50 % liike­vai­h­dos­ta per vuosi) ja ilman sitä turve­tuotan­to ei selviäisi päivääkään. Kallista työt­tömyys­tukea koneyrit­täjille ja huono tuote lämmöntuottajille.

    Soil­la on paljon tärkeämpi rooli luon­non vesi­varas­toina, hilla­soina ja lin­tu­soina (niin bon­gaus, kuin metsästys). 

    Samat resurssit pitäisi kohdis­taa puun käyt­töön bioen­er­giana ja saa­da se kor­juukalus­to pyörimään sil­lä biodieselil­lä, mitä siitä samas­ta raa­ka-aineesta hak­keen ohel­la tuotetaan. 

    Näin samat kaver­it työl­listy­i­sivät silti, vaik­ka turve­tuotan­to lopetet­taisi­in. Win win!

  99. Rolling Heurlin: Ai, siitähän ei ole ollenkaan esimerkke­jä, että val­tion touhu johtaisi haaskauk­seen. Kyl­lä enem­män on niin, että omien raho­jen perään kat­so­taan tarkemmin.

    Niin. Omien rahojen.
    Ei julk­isten resurssien tai kokon­ais­te­hokku­u­den tai yhteisen hyvän vaan omien raho­jen, joista tulee ns. omia heti, kun ne jol­lain taval­la saadaan yri­tyk­sen oves­ta sisään riip­pumat­ta siitä, mitä se tarkoit­taa muulle yhteiskun­nalle, ja joista myös pide­tään hanakasti kiin­ni muiden kohtalosta riippumatta.

  100. Vähän van­haa asi­aa. Rolling Heurlin kirjoitti

    “Mon­tre­alis­sa ei kulut­ta­ja mak­sa mitään vedestä ja niin­pä 53% val­uu hukkaaan.”

    En tiedä, onko tämä ongel­ma, sil­lä Mon­tre­al on kah­den joen St Lawrence-joen (vir­taa­ma jotain 800 m³/s) ja pohjois­es­ta tule­van Ottawa-joen (vir­taa­ma jotain 2000 m³/s) liit­tymäko­hdas­sa. Vrt Kymi­jo­ki joitain sato­ja m3/s.

    Raakave­den puhdis­tus on vain pieni osavesikus­tan­nuk­sista, jos raakavesi on hyvälaa­tu­ista. Suuri osa kus­tan­nuk­ista on verkon ylläpitämistä, joka ei juuri riipu sen läpi vir­taa­van veden määrästä. Jäteve­den puhdis­tusku­lut riip­pu­vat lähin­nä vain siihen sisäl­tytvän kuo­nan — esim. ihmisu­losteen määrästä — ei veden määrästtä.

    Helsingis­sä joudu­taan juok­sut­ta­maan vet­tä kaupun­gin putk­istos­ta suo­raan viemäri­in, kos­ka ihmiset käyt­tävät vet­tä liian vähän jot­ta putket puhdistuisivat.

Vastaa käyttäjälle Peto Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.