Velorution Marseillessa

8.7.2013 · Aihe: _ 

Pariisi jäi taakse ja seuraavaksi vuorossa oli Marseille. Ei enää fillarilla. Se on turvallisesti parkissa Pariisissa ja ratkaistavana on enää, miten sen saa ehjänä Helsinkiin. Matka taittui TGV:llä, kolme tuntia ja kahdeksan minuuttia. Lyonin suuntaan luotijunia lähti puolen tunnin välien, mutta tämä esimerkiksi ei pysähtynyt kertaakaan ennen.

Marseillessa valmistauduttiin suoreen pyörämielenosoitukseen, jonka nimenä oli hauska sanaleikki VELORUTION. Kovin karnevalistisesti varustautuneita pyöräilijöitä, jotkut hullunkurisilla pyörillä, valmistautui ajamaan pitkin katuja ja blokeeraamaan katuliikenteen. Harmi, että oma oli Pariisissa. Tuossa olisi ollut hauska olla mukana. Kauimmat osanottajat olivat tulleet Irlannista. Autojen lisäksi vastustettiin öljyn kulutusta ja ydinvoimaa.

Kuvittelin, että Marseille olisi rähjäinen ja rikollisuuden vaivaama satamakaupunki, mutta se oli aivan loistava paikka ja niinpä jäimme toiseksikin yöksi. Ennustan tälle merkittävää nousua, koska ylempi keskiluokka valtaa maailmassa kaikki hyvät paikat. Marseille on myös tämän vuoden kulttuuripääkaupunki.  Se vetää nykyisin taas uudestaan kulttuuriväkeä rosoisuutensa ansiosta.

Kerjäläisiä oli paljon. Jotkut romanialaisäidit käyttivät lapsiaan kerjäämisessä hyödyksi tavalla, joka Suomessa johtaisi huostaanottoon.

Kaksi uutta hienoa ratikkalinjaakin kaupungissa on. Ratikat olivat huomattavan pitkiä, mutta ei niissä silti istumaan päässyt.

Paikallisessa “Ateljee etelässä” oli taidenäyttely, jossa esiteltiin Pariisista välimerelle tulleiden taiteilijoiden töitä Van Goghista Bonnardiin. Mielenkiintoinen väite oli, että koko tämä uuden taidesuunnan nousu johtui rautatiestä, joka teki mahdolliseksi pariisilaistaiteilijoiden matkustaa Välimerelle ja nähdä sen ihmeellinen valo ja värit.

Kommentit

14 Vastausta artikkeliin “Velorution Marseillessa”

  1. I kirjoitti 8.7.2013 kello 12:49

    Minkä hintainen tuo TGV oli?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.7.2013 kello 23:10

    TGV maksoi interrail lipun päälle 18 euroa. Matkustimme ensimmäisessä luokassa, koska toiseen luokkaan interrailiin on hankLa saada TVG-lippuja. Interrailissa enimmänen luokka kannaattaa muutenkin, vaikka sinä ei Suoessa ole mitään järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tuomo kirjoitti 8.7.2013 kello 23:00

    Kulkurin logistiikka-nimellä operoiva isä/poika-duo kuljettaa tavaraa Euroopasta Suomeen viikottain. Saattaisi yksi fillarikin mahtua mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Tuomas S. kirjoitti 9.7.2013 kello 0:59

    Ranskassa junalippujen hinnat vaihtelevat villisti. Perustason loisir- lippu on halvin, mutta ei sisällä minkäänlaista joustoa. Lippu on ns. perävalotakuulla, eli junalla saa matkustaa jos se kulkee. SNCF:n lakkoherkkyys on huomattava, joten itse opin karvaasti kerrasta ostamaan kalliimpia junalippuja joita pystyi puljaamaan uusiksi tarvittaessa.

    Ranskan rautatiet ovat hyviä silloin kun ne kulkevat, mutta gallialaisten rakkaus lakkoiluun on joskus hiukan rasittavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  5. Shakeem kirjoitti 9.7.2013 kello 10:13

    Ah, rautatien ilosanomaa: se yhdisti kansat, salli kaupungit, asutti Amerikan ja vei inspiraation merelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  6. Rahul Somani kirjoitti 9.7.2013 kello 18:46

    Itse olen matkustannut Pariisista Nancyn kaupunkiin TGV:llä ja ihan hyvä matka. Ei kestänyt kauan. Paluu matka oli pitempi. SNCF on hyvin lakkoherkkä yhtiö vaikka onkin valtionomistuksessa. Deutsche Bahn ei ole niin paha lakko-ongelmassa. Koska oli VR muuten viimeksi lakossa? Allegro on myös todella hyvä jos haluaa matkustaa nopeasti Pietariin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  7. JP Lehto kirjoitti 10.7.2013 kello 6:33

    Miten suomesta on saatu sika kallis?
    Vertaileppa hintoja Osmo? Olin kolme kuukautta Saksassa töissä. Viiden hengn junalippu Hampurista Bremerhaveniin 32e. Ruokailu ihan ok ravintolassa 17e. Taksimatka keskustasta telakalle 7e. Kaljakopan hintaa ei kannata edes mainita. Verot pienemmät ainakin ihan tämmöisten kahvipöytä keskustelujen perusteella. Kebab 3e. Laskin huvikseni ruokakaupassa hintaa. Meidän nelihenkisen perheen viikonloppuruokakärryn hinnaksi olisi tullut 84e, kun täällä saa menemään n 120. Tuli merkattua ihan muistiin ym… Miten tämä on mahdollista ja sitten ne palvelut. Kun muksu sairastaa bremerhavenissa, ei siellä terveyskekuksessa tavallinen germaani jonota. Lääkäri kutsutaan kotiin. Tiedä sitten mitä maksaa. Meillä kun sanotaan kolmio ne ymmärtää kolme makuuhuonnetta olo huone ja keittiö. ym…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.7.2013 kello 11:40

    Saksan suuri ja matalapalkkainen ulkomaalaisväestö ja korkea kaupungistumisaste pitävät palvelujen hinnat matalina ja tarjonnan hyvänä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Viherinssi kirjoitti 10.7.2013 kello 12:03

    Osmo Soininvaara:
    Saksan suuri ja matalapalkkainen ulkomaalaisväestö ja korkea kaupungistumisaste pitävät palvelujen hinnat matalina ja tarjonnan hyvänä.

    Avainsanat: huoltosuhde, tuloerot, maantiede.

    Meidän huoltosuhteellamme, pienillä ansiotulojen tuloeroilla ja hajanaisella asutuksellamme Saksan malliin on mahdotonta päästä.

    Ansiotulojen pienet tuloerot tekevät sen, että tavallisilla ihmisillä ei ole kovin paljon varaa palkata tavallisia ihmisiä. Väliin tulee väistämättä aika leveä verokiila johtuen huoltosuhteesta.

    Lisäksi koska työn ostaminen on kallista, työtä ostetaan vähän ja pieninä pätkinä, mikä tekee siitä entistä kalliimpaa. Tunti siivoojan työtä maksaa veroineen noin neljäkymppiä, joten hyvätuloisen teettäjän pitäisi ansaita noin kahdeksankymppiä tunti saadakseen tunnin tunnista. Harva ansaitsee, eikä sille siivoojalle kuitenkaan tuosta ihan ihmeellistä kuukausipalkkaa jää.

    Samoin meidän on ihan turha leikkiä, etteivätkö epäsuotuisat ilmastolliset olosuhteet ja pitkät etäisyydet sekä matalasti tuottavien syrjäseutujen iso osuus näkyisi kansantaloudessa. Pääomiakaan ei Suomessa ole liikaa, koska me aloitimme jostain kehitysmaatasolta seitsemänkymmentä vuotta sitten.

    Säähän ja maantieteeseen emme voi vaikuttaa. Syrjäseutujen tilanteeseen voimme halutessamme vaikuttaa aluepolitiikalla. Työperäinen maahanmuutto palveluammatteihin on yksi Saksan resepteistä, jos saamme tänne jonkun tulemaan. Myös nykyisen työelämän ulkopuolella olevan työvoiman hyödyntäminen on mahdollisuus, tekemättömiä työtunteja on kansantaloudessa paljon.

    Näiden toimimisen edellytyksenä on kuitenkin alimman palkkatason putoaminen ja ansiotuloerojen leveneminen, mikä taas tuo aika vaikeita poliittisia ja arvoihin liittyviä kysymyksiä esiin. (Vaikka siis ansiotuloerot ja toimeentuloerot eivät ole sama asia, mikä joskus unohtuu.)

    Keskituloisella on Saksassa paljon mukavampaa kuin Suomessa. Mutta onko minijob-ihmisellä Saksassa mukavampaa kuin työttömällä Suomessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  10. Tavallinen Teknikko kirjoitti 11.7.2013 kello 23:05

    Mutta minkäs teet kun työttömyysturvalaissa todetaan, että jos jokin taho katsoo työttömän kulmakarvoja siten, että työtön on kieltäytynyt työstä.

    Kamalaa kerrassaan tuollainen pöty – laissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. JP Lehto kirjoitti 12.7.2013 kello 6:51

    Jos laskee tuntipalkkaa 18e. Siitä tietenkin sitten verot, ym pois ei jää paljon käteen tunnissa. Siihen sitten loput maksut ja jos vielä haluaa pitää kesäloman tuntihinnaksi tulee noin 34e. Siihen ei ole laskettu sitten mitään matkoja, työvälineitä, sellaisia tunteja, joita pääse laskuttamaan. Hinnan pitäisi olla minimissään siis jotain 42e. Sitten yrittäjänä pitäisi tienata hiukan enemmän kun on riskiäkin. Mutta tämä systeemi siis vaatii tuon 42e tunti hinnan ja siitä käteen jää vain jotain 11-12e välillä. Maksut ja verot ovat siis kasvaneet ällyttömiin mittoihin. Maksamme myös veroa verosta, koska alvikin pitää tuohon lisätä.

    Miksi näin. Saksaan verrattuna meidän julkinen sektorimme on suuri ja laajalle levinnyt. Se estää yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Kaikenlaista löytyy ylestä koulutusrahastoihin, joka jakaa stipendejä. Itse sain juuri 500e sieltä. Kaikki eri verot ja maksut sekä stipendit vaativat omat virkamiehensä. Sitten täällä ihmetellään miksi ei ole rahaa vanhustenhoitoon tai lastensairaalaan, jotka olisivat niitä perimmäisiä tehtäviä, mitä varten verotamme.

    Hintatason syynä on myös kilpailun puute. Suomi on kaavoitettu lähinnä s ja k- ketjuja varten. Kilpailijat eivät oikein mahdu joukkoon. Olisko koruptiota. Jne,,,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  12. Jouko Kunnas kirjoitti 14.7.2013 kello 19:49

    Juuri tänään, 14.7 eli Ranskan kansallispäivänä, käynti Marseillessa jätti hieman epävarmaan mielentilaan. Tulin lähikaupungista vuokra-autolla metrolinjan 1 pääteasemalle, jossa liityntäpysäköinti löytyi vaivatta. Ympäristö oli kuitenkin useampaa kertaluokkaa rähjäisempi kuin vaikka Mellunmäki. Jopa hieman huoletti jättää uutta vuokra-autoa parkkiin. Metromatka sujui toki hyvin ja turvallisesti.
    Kun kaupat olivat kiinni ei keskustasta saanut oikein kuvaa, mutta koko satama näytti keskittyneen myymään ylihintaista saippuaa ja laventelikuvioituja patalappuja turisteille. Lafayettesin laajennuksen ohella en havainnut mitenkään runsaasti uutta rakentamista tai korjaamista, kuten vaikka Barcelonassa. Ehkäpä siinä on sitten se rosoisuus, joka odottaa tarttujiaan.
    Mutta käynti oli pikainen ja päivä epätyypillinen. Uusi pöhinä saattoi tänään olla alas laskettujen metallikaihtimien takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Ari kirjoitti 16.7.2013 kello 15:02

    Jouko Kunnas:
    Lafayettesin laajennuksen ohella en havainnut mitenkään runsaasti uutta rakentamista tai korjaamista, kuten vaikka Barcelonassa.

    Marseille kehittyy keskustasta pohjoiseen vanhalle satama/logistiikka-alueelle, jonne on nousemassa asuntoja 40 tuhannelle ja työpaikkoja 35 tuhannelle hengelle. Alueelle on tulossa tai jo noussut useita pilvenpiirtäjiä ja kulttuurirakennuksia. Täältä löytyy lisätietoa: http://www.euromediterranee.fr/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Jouko Kunnas kirjoitti 19.7.2013 kello 15:40

    Ari: Marseille kehittyy keskustasta pohjoiseen vanhalle satama/logistiikka-alueelle, jonne on nousemassa asuntoja 40 tuhannelle ja työpaikkoja 35 tuhannelle hengelle. Alueelle on tulossa tai jo noussut useita pilvenpiirtäjiä ja kulttuurirakennuksia. Täältä löytyy lisätietoa: http://www.euromediterranee.fr/

    Hyvä vinkki, kiitoksia! Ehdin käymäänkin, paljon on rakennettu mutta puolivalmista ja tekemätöntä myös riittää. Lupaavalta vaikuttaa. Ensivaikutelmaksi jäi, että pyörää ei ole tarvinnut keksiä uudelleen: uutta on rakennettu vanhaa kaupunkirakennetta jatkaen ja vanhoja, hyviä reseptejä soveltaen. Haussmannilainen bulevardi on kuin tehty ratikoiden pääakseliksi, vaikka kunnon paroni ei niistä vielä mitään tiennyt. Selkeä kaupunkirakenne sallii myös erilaisuuden rakentamisessa, mikä tulee tässä jo uuden ja vanhan sekoituksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus