Boult-sur-Suippe – La Ferté-sous-Jouarre

5.7.2013 · Aihe: _ 

Pyöräilybloggausta Travemünde-Pariisi:

Tiistai, Boult-sur-Suippe – La Ferté-sous-Jouarre

Lähdin kohtalaisen varhain polkemaan kohti Reimsiä. Helppo etappi. Olisin hyvin ehtinyt eilen Reimsiin asti ja olisin saanut ruokaakin.

Kyselin itselleni tien urheiluliikkeeseen, ostaakseni urheilujuomaa ja matkamittarin.

Perusmallisen matkamittarin olisi saanut 9,90 eurolla. Kyllä ovat tavarat muuttuneet halvoiksi! Ostin vähän monitoimisemman ja jouduin maksamaan paljon enemmän. Hintadifferointia. Lämpömittaria lukuunottamatta kalliimman mittarin valmistaminen ei maksa senttiäkään enempää kuin halvemman.

Olin aikonut vaihtaa mittarin kaupungin ulkopuolella jossain levähdyspaikassa, mutta syytä ilmoittamatta vanha mittari alkoi toimia. Muutaman kymmenen kilometrin jälkeen se alkoi taas reistailla, mutta oli palautettavissa toimintaan niin helposti, etten viitsinyt vaihtaa. Vaihtoon se kuitenkin on menossa, ellen keksi pysyvää ratkaisua kontaktivirheeseen.

On se kumma, ettei huoltoasemaa löydy mistään kun sitä tarvitsisi. Paljon jälleen liikkeen edessä lupaavia viirejä, mutta ne ovat Renault -kauppoja. Autokauppa taitaa olla tuottamattominta liiketoimintaa mitä löytyy. Aika vähän autoja yksi kauppias kuukaudessa myy eli auton hinnassa on kauppiaan palkkaa aika paljon, enemmän kuin autotehtaan työntekijän palkkaa. Luulisi olevan helppoa siirtää kaupankäynti nettiin ja pudottaa kate murto-osaan.

Lopulta lisäsin eilen puhjenneeseen takarenkaaseen lainetta käsipumpulla niin paljon kuin uskalsin. Pelkäsin venttiilin vääntyvän vinoon.

Luulin, että tästä eteenpäin maasto olisi helppoa, mutta ei ollut. Oli pitkiä parin kilometrin ylä- ja alamäkiä. Tiemestari näytti pitävän kuuden prosentin nousua maksimina. Voimat olivat jaloista loppu ja ylämäet sujuivat aika verkkaisesti. Lepopäivä ei olisi ollut pahitteeksi.

Vastaan tuli vaikuttava ensimmäisessä maailmansodassa kaatuneiden italialaisten sotilaiden muistomerkki, jossa oli tuhansia hautaristejä. Kyllä ensimmäisen maailmansodan juoksuhautataistelut olivat järjettömiä. Se puoli olisi voittanut, joka olisi pidättäytynyt hyökkäyksistä. Mutta mitä italialaiset siellä tekivät? Eikö heillä ollut murheensa Itävaltaa vastaan Bolzanon suunnalla?

Shampanjaa tyrkytettiin kaikkialla. Koko seutu näytti elävän sen varassa. Muistan kun hyvin arvostettu terveysministeri aikanaan terveysministerien lounaalla sanoi, että se, että kiellämme niin harmittoman aineen kuin kannabis ja sallimme niin vaarallisen kuin alkoholi, on pelkkää maatalouspolitiikkaa. Alkoholikielto olisi Ranskalla ja monelle muullekin maalle täysi katastrofi.

Oli tarkoitus päästä niin lähelle Pariisia, että olisi huomenna puolen päivän jälkeen hotellia etsimässä. Illan lähetessä yritin varata hotellia kymmenen kilometrin päässä olevasta kylästä. Oli täynnä. Ulp! Joko on  palattava taaksepäin tai poljettava 23 kilometriä kauempana olevaan kylään, jossa hotelleja piti olla viisi. Päätin ottaa riskin, sillä kyllä niissä jossain vapaata olisi. Viimeiset 25 kilometriä aika vauhdikasta pikamarssia hyväkuntoisena. Voimien loppuminen oli johtunut helteestä ja nyt illan viilennyttyä kulki taas.

Viidestä hotellista ensimmäinen kiinni, toista ei ollut lainkaan (terveisiä Nokian kartoista vastaaville: kolmas kerta tällä matkalla!), kolmannessa vastattiin, että täynnä. Kysyin neuvoa ja minulle neuvottiin Best-hotelli, jota taas kartassani ei ollut lainkaan.

Kysyin respasta ravintolaa. Vastattiin, että ovat kaikki kiinni ja avataan vasta syyskuussa. Shampanjankorjuujuhlat! Naapurilähiöstä löytyi kuitenkin ostoskeskukseen liittyvä italialainen standardiravintola, josta sai kelpo mättöä.

Ravintolassa oivalsin, että en ole vähän aikaan nähnyt uutta keltaista sadetakkiani. Ihan varmasti en pakannut sitä aamulla. Hotellissa asia vahvistui. Sitä ei todellakaan repustani löytynyt. Harmin paikka. Vaikka sitä ei tällä matkalla enää tarvittaisikaan, olisi se nyt kannattanut Suomeen tuoda.

Kommentit

Yksi vastaus artikkeliin “Boult-sur-Suippe – La Ferté-sous-Jouarre”

  1. Tavallinen Teknikko kirjoitti 5.7.2013 kello 20:21

    “Perusmallisen matkamittarin olisi saanut 9,90 eurolla. Kyllä ovat tavarat muuttuneet halvoiksi! ”

    Halpoja matkamittarit ovat mutta eivät toimivia.

    Varsinkin langattomat matkamittarit eivät toimi hyvin kun sen anturipäässä on 12 voltin paristo mikä omien kokemuksieni perusteella “hyytyy” lämpötilan ollessa maksimissaan ulkona n. 10 astetta celsiusta. Lisäksi tuuli jäähdyttää paristoa.

    Siis langallinen matkamittari on parempi kun siinä on ainoastaan 1 paristo ja langattoman lähettimen tekniikka poistuu aiheuttamasta ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus