Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (5/5): Sopimuksen osat, ainakin

29.7.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 105 Kommenttia 

Liikennepoliittinen kokonaisratkaisu sisältäisi Helsingissä ainakin seuraavat kohdat:

1.    Helpotetaan uusien alueiden pysäköintivaatimuksia siellä, missä se on vielä mahdollista antamalla lykkäystä paikkojen toteuttamisessa ja vaatimalla, että ne on toteutettava, jos maksuhalukasta kysyntää ilmaantuu.

2.    Sovitaan kannattavien autotunnelien rakentamisesta ja samassa yhteydessä autojen käytössä olevan tilan vastaavasta vähentämisestä maan päällä. Erityistä huomiota kiinnitetään joukkoliikenteen sujuvuuden parantamiseen omien kaistojen ja valoetuuksien avulla. Tunneleista toteutetaan ne, joiden hyödyt viihtyisyyden paranemisena ja joukkoliikenteen nopeutumisena riittävät kattamaan rakentamiskustannukset.

3.     Otetaan käyttöön ruuhkamaksut niin pian kun tekniikka ja laki sen sallii. Jos maan päällä autoilua rajoitetaan riittävästi, ruuhkamaksut voidaan toteuttaa yksinkertaisesti tunnelien käyttömaksuina.

Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (4/5): liikenteen rajoittaminen

29.7.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu, _ · 15 Kommenttia 

Kuvitteellisesta maailmasta, jossa liikenteen määrä on kiinnitetty ja autotunnelit parantavat olosuhteita maan päällä voi tehdä totta kahdella tavalla: poistamalla sama määrä kapasiteettia maan päältä tai ruuhkamaksuilla.

Suuressa liikennepoliittisessa kompromississa voitaisiin sopia tarpeellisimmista tunneleista, jos samalla sovittaisiin liikennettä rajoittavista toimista maan päällä. Tällöin tunnelit eivät sujuvoittaisi liikennettä, koska kapasiteetti ei kasvaisi ja liikenne ruuhkautuisi yhtä helposti kuin nyt. Jos ei ruuhkautuisi, sujuvuuden paraneminen houkuttelisi lisää liikennettä. Kun autoliikenne maan päällä vähenee, joukkoliikenteelle tulee enemmän tilaa ja aikaa liikennevaloissa eli joukkoliikenne sujuvoituisi. Tällainen kompromissi olisi nykytilaa parempi sekä vihreiden että valistuneiden kokoomuslaisten tavoitteiden kannalta. Liikennesuunnittelijat joutuisivat opettelemaan uudenlaista kustannus/hyötylaskentaa. Hyödyt eivät tulisi autoliikenteen aikasäästöistä vaan joukkoliikenteen sujuvuuden paranemisesta ja asumisviihtyisyyden paranemisesta sekä kauppojen parantuneesta kilpailukyvystä kehäteiden marketteihin nähden. Lue lisää

Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (3/5): tunnelit

29.7.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 43 Kommenttia 

Helsingin liikennepoliittisten erimielisyyksien keskipisteessä ovat autoja suosivat kalliit tunnelit, keskustatunneli näistä tärkeimpänä. Niitä on tyrkyllä miljardien eurojen edestä. Kokoomus kannattaa jokseenkin aina ja vihreät yleensä vastustavat.

Kysymys autojen ohjaamisesta maan alle ei ole yksioikoisesti hyvä tai huono. Se olisi oikein hyvä asia, jos sama määrä liikenteestä poistuisi maan päältä ja saisimme enemmän tilaa joukkoliikenteelle, jalankulkijoille ja fillareille sekä vähemmän melua ja pakokaasuja.

Helsinki on kuitenkin aivan liian suuri kaupunki, jotta täällä voitaisiin ruuhkia poistaa väyliä rakentamalla. Teiden ruuhkautuminen on määräävä autoliikenteen määrää rajoittava tekijä. Uusi väylä houkuttelee lisää liikennettä niin, että matka-ajat pysyvät jokseenkin yhtä pitkinä, mutta liikenteen määrä kasvaa uuden väylän verran. Tämän takia vihreät yleensä vastustavat autotunneleita. Vihreidenkin olisi syytä kannattaa autoliikenteen tunnelointia, jos saisimme yksin päättää koko liikennepolitiikasta, mutta kun tähän on vielä matkaa, vastustamme tunneleita, koska nykypolitiikalla ne lisäävät liikennettä eivätkä vähennä liikenteen haittoja.

Tilanne olisi aivan toinen kuvitteellisessa maailmassa, jossa liikenteen määrä on vakioitu ja autojen ohjaaminen tunneleihin olisi pois maanpäällisestä liikenteestä. Siinä maailmassa vihreiden olisi syytä kannattaa jopa keskustatunnelia, koska sen avulla olisi mahdollista parantaa olosuhteita maan päällä huomattavasti.

Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (2/5): autokaupungissa on slummiutuva keskusta

29.7.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 99 Kommenttia 

Kantakaupungin suuret puolueet, kokoomus ja vihreät suhtautuvat kovin eri tavoin autoihin kantakaupungissa. Riidan ovat ratkaisseet lähiöistä äänensä saavat demarit yleensä autojen hyväksi, koska lähiöissä auto on aika luonnollinen asia.

Jotkut kokoomuslaiset haluavat paljon autoja, koska he nyt vain pitävät autoista ja autolla ajamisesta, eivätkä ole vaivautuneet miettimään, mitä autojen suosimisesta seuraa. Unohdetaan heidät ja keskitytään valistuneempien kokoomuslaisten ajattelutapaan. He haluavat autoja ja paljon parkkipaikkoja, koska keskittyvät kilpailuun hyvistä veronmaksajista Espoon kanssa. Alle puolet kantakaupungissa asuvista ruokakunnista omistaa auton, mutta auton omistajat ovat keskimäärin selvästi varakkaampia kuin ne, jotka eivät autoa omista. Tästä kokoomuksessa tehdään se johtopäätös, että pakottamalla taloyhtiöt rakentamaan haluamaansa enemmän autopaikkoja saadaan Helsinkiin parempia veronmaksajia. Lue lisää

Helsingin liikenteestä pitäisi jo sopia (1/5): ajelehdimme umpikujaan.

29.7.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 13 Kommenttia 

Helsingissä tehtiin suuri liikennepoliittinen kokonaisratkaisu joskus vuoden 1970 paikkeilla, kun päätettiin, ettei Smith-Polvisen viitoittamalla tiellä haluttu edetä. Silloin päätettiin rajoittaa työmatkapysäköintiä Helsingin niemellä, päätettiin säilyttää ratikat ja uusia kalusto, rakentaa metro ja alettiin varata omia kaistoja busseille ja ratikoille. Tämän jälkeen ei oikeastaan ole päätetty mitään. Liikenteestä on poliittisten ryhmien välillä huomattavia ideologisia erimielisyyksiä eikä kompromisseja ole kyetty tekemään. Tämä on huono juttu, sillä ohjaamaton liikennepolitiikka on vaihtoehdoista huonoimpia. Se johtaa huonoon tulokseen oikeastaan kaikkien tavoitteiden osalta. Lue lisää

Kahtia jakautunut Eurooppa

29.7.2013 · Aihe Pyöräily, Talouspolitiikka · 47 Kommenttia 

Kiertely kuukauden verran Eurooppaa fillarilla ja junalla osoitti konkreettisesti Euroopan jakautuneisuuden. Ei tarvitse katsoa talouslukuja. Sen näkee jopa fillarin satulasta. Pohjoisessa, germaanisia kieliä puhuvalla alueella kaikki toimi, oli kurinalaista ja kunnossa.

Fillarilla sen näki siinä, että pyöräteitä oli pohjoisessa lähes kaikkialla ja niitä oli autoilijoilta saadun palautteen perusteella myös syytä käyttää. Turvallisuus meni ajomukavuuden edelle. Pyöräteiden pinnoite oli suunniteltu vauhtia hidastavaksi ja risteyksistä ei voinut ajaa vauhdilla läpi. Pyöräily oli hidasta, koska sitä hidastettiin tarkoituksella. Lue lisää

Kotiin!

27.7.2013 · Aihe Pyöräily · 24 Kommenttia 

Perjantai – lauantai

Hotellielämä alkoi tympiä. Yritykseni aikaistaa lentoni kaatui siihen, että toisin kuin muistin, Air Balticilla ei ollut perjantaina iltapäivälentoa.

Ajoin lentokentälle, kirjauduin lentokenttähotelliin ja lähdin kiertämään lähiseutuja fillarilla ilman reppua. Olin kuvitellut, että ilman reppua kestäisi hellettä paremmin, koska haihduttavaa pintaa on enemmän, mutta unohdin, että reppu suojaa myös suoralta auringonpaisteelta. Yksi argumentti pois retkipyörän ja satulalaukkujen puolelta.

Päämäärätön ajelu on kovin päämäärätöntä. Minulle sopii paremmin vaeltaminen kohti jotain.

Fillarista piti poistaa polkimet, kääntää ohjaustanko pitkittäin (pukinsarvifillarilla jokseenkin hyödytöntä, mutta ei siihen kauan mennyt) ja tyhjentää renkaat. Renkaiden tyhjentämistä en ymmärrä lainkaan. Renkaissani on kahdeksan ilmakehän paine, suositus on 6-10 ilmakehää. Paineistamattomassa ruumassa painetta tulee lisää alle yksi ilmakehä lisää. Ei se renkaita räjäytä.

Olin laittanut fillarin lentokuntoon perjantai-iltana hotellille tullessani. Aamulla hotellivirkailija haki fillarini, katsoi ihmeissään eikä voinut olla kysymättä, eikö fillarilla ole vähän epäkäytännöllistä ajaa, kun ohjaustanko on noin.

Koska aavistin vaikeuksia olevan edessä, olin jonossa heti kun baggage drop avautui. Ensimmäiseksi vastaanottovirkailija vaati, että minun on laitettava fillarini laukkuun. Sanoin valinneeni Air Balticin juuri siksi, että lupaavat kuljettaa neljä fillaria lentoa kohden ilman laukkua ja että olin varannut noista neljästä paikasta yhden. Seurasi pitkä puhelinkeskustelu ja kantani voitti. Pakkasin sisään myös reppuni ja siihen työkaluni, koska niihin sisältyi veitsi, ja otin mukaan etulaukun ja siihen pakattuna kuusiokoloavainsarjan pyörän kokoamista varten.

Turvatarkastuksessa kuusiokoloavainsarjani tietysti bongattiin ja virkailija vaati minua jättämään sen tarkastukseen. Sanoin, ettei se muistuta veistä miltään osin. Hän otti yhteyttä esihenkilöönsä ja esihenkilö ilmeisesti sai hänet vakuuttuneeksi, että yritys vuolla puulintu kuusiokoloavaimella on tuomittu epäonnistumaan.

Koneessa tajusin, ettei minulla ole kuittia kuin repusta eikä lentokenttävirkailija ollut tullut tiskin takaa laittamaan fillariini minkäänlaista osoitetta. Toivottavasti fillarin hakija huomaa tämän ja toivottavasti virkailija muistaa, mihin fillari oli menossa.

Minulla oli välilasku Riiassa. Air Balticin kone oli potkurikone, jolla tuskin olisi Helsinkiin asti tankkaamatta päässytkään. Miksi ympäristöväki ei puhu näiden propellikoneiden puolesta suihkukoneita vastaan? Ne eivät nouse yläilmakehään, jolloin niiden hiilidioksidipäästöjä ei tarvitse kertoa millään lentokoneiden haitallisuuskertoimella. Päästöt matkustajakilometriä kohden ovat maaseutubussin luokkaa. Matka-aika on vajaan tunnin suihkukonetta pidempi.

Helsingissä fillari saapui hyväkuntoisena samalla hihnalla matkalaukkujen kanssa. Parissa minuutissa polkimet olivat paikallaan ja ohjaustanko suorassa. Renkaiden pumppaamiseen pienellä käsipumpulla meni pidempi aika. Eikö tätä typerää määräystä voisi kumota?

Oli jäljellä matka kentältä Katajanokalle. Ulkona oli virkistävän kylmä. Arvioin lämpötilaksi jotain 16 astetta, mutta fillarin lämpömittari arvioi lämpötilaksi 20,7 astetta ja sai tälle tukea Ilmatieteenlaitokselta. Ero 30 asteeseen oli iso. En muistanutkaan, että polkeminen voi olla näin helppoa.

 

Tätä Putin ymmärtää

26.7.2013 · Aihe _ · 25 Kommenttia 

Televisiouutisten mukaan Yhdysvallat on luvannut, että jos Snowdenia luovutetaan Yhdysvaltoihin, tuomioistuin ei tuomitse häntä kuolemaan, eikä hallituksesta riippumaton (?) syyttäjä edes sellaista tuomiota vaadi. Tällainen puhe jos mikä on Putinin mieleen. Näin Venäjälläkin tuomioistuimet toimivat.

Torstai 18.7: Mons – Genval

25.7.2013 · Aihe Pyöräily · 13 Kommenttia 

dscn1820

 

 

Monsissa katukivetyksen ja polkupyöräilyn ristiriita oli ratkaistu näin. Tätä oli ihan miellyttävä ajaa. Rakennusvirasto huomio!

Edessä on lentomatka ja siihen liittyy poljinten irrotus. Yritin eilen irrottaa niitä kokeeksi ja totesin, ettei se onnistu kuusiokoloavaimellani. Piti siis löytää joko rautakauppa tai pyöräkorjaamo.

Kysyin pyöräkorjaamoa hotellista. Minut neuvottiin rautatieasemalle, jossa piti olla myös pyörähuolto. Koko rautatieasemaa ei ollut vaan uutta ilmeisesti tehtiin, eikä ollut pyöräkorjaamoakaan. Seuraavaksi antikvariaatin pitäjä neuvoi minut tarkkaan osoitteeseen, jossa kuitenkin oli uusi toimistorakennus eikä mitään pyöräkorjaamoon viittaavaakaan. Pitääkö tätä varten ajaa Brysseliin? Lue lisää

Keskiviikko 17.7: Saint Quentin – Mons (Belgia)

25.7.2013 · Aihe Pyöräily · 3 Kommenttia 

Keskiviikko Moms

Onnistuin vääntäytymään hereille niin, että olin liikkeellä jo vähän kahdeksan jälkeen. Järkevää olisi ollut lähteä tuntia aiemmin, mutta kun toisaalta illan tunnitkin ovat hyviä ajamiseen. Lue lisää

Seuraava sivu »