Pyöräily

Hampuri – Bremen

Pyöräilybloggausta Travemünde-Pariisi:

Hampurista Bremeniin

Ulosmenotien löytyminen Hampurista vaati monta pysähdystä reittiä ihmettelemään Lumian karttaohjelman avulla. Välillä moottoritien laitaa kulki pyörätie, välillä taas piti etsiä reitti muuta kautta. Reitinvalintani ei voinut olla lähelläkään optimaalista, koska aika vähän näkyi muita pyöräilijöitä. Olisi ehkä pitänyt ostaa pyöräilykartta. Matkalla näin hyviä baana-reittejä, mutta ne menivät aina vikasuuntaan.

Matka alkoi sujua, kun olin lopulta päässyt maantielle. Melkein joka paikassa oli pyörätie ja ne olivat melkein aina pakollisia. Tämä hidasti matkantekoa runsaasti. Autoilijoille on sileää asfalttia, mutta  pyöräilijät pakotettiin tälläiselle hidastuspinnoitteelle. Kylien ulkopuolella oli myös ihan kunnollista sileää asfalttia, mutta kyliä oli paljon.

Yhytin jossain vaiheessa paikallisen pyöräilyseuran puheenjohtajan, joka oli liikkeellä maastopyörällä. Kertoi lähtevänsä kohta Ruotsiin polkemaan teltan ja peräkärryn kanssa. Pohjoismaissa on niin kiva ajaa, kun asutus on harvaa. Sanoin, että Keski-Euroopan hyvä puoli ovat lyhyet välimatkat. Hän pyysi maaansa (osavaltion?) puolesta anteeksi, että heillä on typerä sääntö, että pyörätietä on käytettävä, jos sellainen on. Tässäkin se on aika huono ja asfaltilla pääsisi paremmin eteenpäin. Ovat tehneet aloitteen lain muuttamisesta. Sanoin, että asiat voisivat olla vieläkin huonommin. Heillä sentään on tuo vapaaehtoisen pyörätien merkki. Meiltä se puuttuu kokonaan.

Kun matkaa oli, tai piti olla, jäljellä pari tuntia, tilasin netistä hotellin. Nettiyhteys oli tuskastuttavan hidas. Kaupungeissa se toimii erinomaisesti, mutta maalla ei taida olla 3G yhteyttä lainkaan. Olisiko jokin muu opertaattori kuin O2 pystynyt parempaan?

Vähän ennen Bremeniä tuli kova sadekuuro. Minulla ei ole sadevaatteita lainkaan, koska ajattelin, että lämpimässä kesäsäässä niitä ei tarvitse. Tärkeintä on, että reppu on suojattu eivätkä tavarat kastu. Tähän en ollut varautunut. Sadetta ja 16 astetta.

Pitelin sadetta 15 minuutia yhdessä pyöräilevän naisen kanssa, joka neuvoi pyöräyhteyden Bremeniin. Se olikin oikein hyvä ja kulki suoraan. Märän puseron kanssa oli ensin todella kylmä, mutta se kuivui kymmenessä minuutissa.

 

Hotellini oli Bremenin vanhassakaupungissa. Se oli oikein hienon näköinen alue, joka oli varattu lähinnä jalankulkijoille, pyöräilijöille ja ratikoille. Pyöräilijöitä oli todella paljon. Mutta kaupunki oli ihan kuollut ja autio. Minun oli vaikeuksia löytää puoli yhdeksältä ravintolaa, joka olisi myynyt vielä ruokaa! Mikähän tässä on mennyt vikaan? Elämääkin Bremenissä on pakko olla, mutta ilmeisesti vanhan kaupungin ulkopuolella.

26 thoughts on “Hampuri – Bremen

  1. Omien kokemusten valossa ainoastana Telekomin verkolta voi olettaa minkäänlaista datansiirtoa tai ylipäätään luotettavuutta. Olen ollut O2:sen kanssa naimisissa nyt pari vuotta ja aina kun lähtee keskustan ulkopuolelle voi unohtaa internetin kokonaan.

    Congstarin prepaidilla tuntuisi palvelu pelaavan aika paljon paremmin, eikä se ole edes O2:sen verkkoa käyttäviä operaattoreita kalliimpi vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sepi:
    Omien kokemusten valossa ainoastana Telekomin verkolta voi olettaa minkäänlaista datansiirtoa tai ylipäätään luotettavuutta. Olen ollut O2:sen kanssa naimisissa nyt pari vuotta ja aina kun lähtee keskustan ulkopuolelle voi unohtaa internetin kokonaan.

    Komppaan tätä täysin sillä lisäyksellä että kaupungissakin yhteys O2:lla on aivan mitä sattuu. Vaimollani on ollut Telekomin yhteys ja on kuulemma ollut paljon parempi.

    Jos monien asioiden maristaankin olevan Suomessa huonosti, niin kyllä tasaisesti toimivaan verkkoyhteyteen tottunut Suomi-poika oli Saksaan muuttaessaan ihmeissään että aikakoneellako tänne lennettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Julmaa realismia mukavaan matkaasi:Bremenin vanhakaupunki “Schnoor” on rakennettu v. 1959- . Hieno on, mutta kopio liittoutuneiden ‘platt’pommittaman sijaan. Muutoin, eikö olisi hienoa jos Suomen kepulaisen väljyyden fillaristille voisi yhdistää kunnon hipsterifillaristin palveluihin. Mutta miten? Joudutko ostamaan HDn?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Fahrad-fernweg kartat paperisina ja netistä ovat hyviä ja melkeinpä välttämättömiä tosiaankin, muuten kyllä eksyy saksan suurkaupungien loputtomiin esikaupunki-moottoritieviidakkoihin. Ja minä välttelisin suurkaupunki- keskustoja ja yöpyisin mieluummin pikkukylien Gasthauseissa tai Zimmer frei tyyliin, niitä löytyy helposti ja jotakin ruokaakin aina löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Nimenomaan tämä itseä häiritsee eniten pyöräilyssä. Siis se, että reitin löytäminen on vaikeeta. Vaikka hyvä pyörätie olisikin.

    Jos minä oisin diktaattori (ja toivottavasti en koskaan ole), käskisin kaverit ekana laittamaan viitat kuntoon, se ei voi olla kovin kallista. Vasta sitten vaatisin asfalttia.

    (Tämän voi myös nähdä myös vinkkinä niille, jotka ovat lähempänä vallan sisäpiirejä.)

    Toki reitin löytäminen ei ole ongelma jos samaa reittiä menee jatkuvasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kysyit/ihmettelit: Mikähän tässä on mennyt vikaan? Elämääkin Bremenissä on pakko olla…

    Koko Eurooppa eläköityy, joten väkitiheys laskee. Varakkailla alueilla kehitys lienee vielä rajumpaa kuin robusteimmilla alueilla. Nuorisotyöttömyyshän on 20%:n luokkaa jos muistan oikein. Niitä, jotka kuluttaisivat iltamyöhän palveluja on liian vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Reitin löytäminen on tosiaan haasteellista. Saksassa ja Suomessa ikävä kyllä pyöräilijä löytää perille paremmin kompassin kuin tienviittojen avulla (poislukien autoteiden viitat, niillä vaan on paha tapa johtaa moottoriteille)

    Kompassin ja tienviittojen (mukaan luettuna autoille tarkoitettujen) sekä turisti/bussireittikarttojen avulla löytää perille, mutta harvemmin kovin tehokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pertti Rönkkö:
    Saksassa on paljon alueita, joissa ei toimi minkäänlainen kännykkä. Tekninen edistys ei ole sitä luokkaa, mitä Suomessakin usein kuvitellaan. Telekomista ja t-onlinesta on parhaat kokemukset.

    Toinen asia on sitten se, onko langattomuus itseisarvo jos on toimiva ja edullinen lankaverkko. Etuina mm. puhelinkojeen kestävyys. Ei tarvitse uusia 2-3 vuoden välein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Pyöräily GPS laitteita ja niihin reittikarttoja on olemassa, joilla homma sujuu kuten autollakin jos suunnistusongelman haluaa teknisesti ja tehokkaasti ratkaista. Toinen ratkaisumalli voisi olla että eksyilee ihan tarkoituksella, kyselee ja pääsee paikallisten ihmisten kanssa tekemisiin ja rentoilee ja relaa…..Miten kukakin haluaa matkaansa tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Pyöräilykartta on jo webissä. Avoimen datan harrastajat on tehneet myös karttaa (openstreetmap.org), josta on myös polkupyöräilykartta-karttatyyli, tässä suoraan Bremenin tienoilla:

    http://opencyclemap.org/?zoom=9&lat=53.38&lon=8.34&layers=B000

    Saksalaiset on erittäin aktiivisia muokkaamaan tuota paremmaksi. Kartta korostaa kansalliset ja alueelliset pyörämatkailureitit, ja ihan vaan pyörätiet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo Soininvaara: Lankaverkon ylläpitämisessä ei ole mitään järkeä haja-asutusalueilla.

    On rajoitettua järkeä datasiirtoyhteyksien takia. Kuluttajakäyttöön tarkoitetut radiotietä käyttävät datasiirtolaitteet ovat rautalanka- ja kuitutekniikkaan verrattuna aikalailla roskaa, vaativat antennien suuntaamista ja puiden karsintaa, edellyttävät boottailua turhan usein eikä kaista silti tahdo riittää edes tv-lähetysten streamaukseen.

    Kuidun vetäminen on optimaalista puuhaa kylätoimikunnille ja vastaaville talkooporukoille, ja samalla on mahdollista saada parempi neuvotteluasema teleoperaattoria vastaan ja kunnolliset datayhteydet olosuhteisiin nähden edullisesti. Samalla voi hyödyntää vanhoja puhelinlankoja yksittäisille asuntokunnille jos kuidun vetäminen käy liian kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara:
    Kyllä längattomaan verkkoon saa yhdistetyksi ihan samanlaisen puhelimen kuin lankaverkkoonkin, jos haluaa, että puhelin on kiinteästi eteisen piirongin päällä. Toimii myös myrskyn jälkeen.Lankaverkon ylläpitämisessä ei ole mitään järkeä haja-asutusalueilla.

    Saa varmasti, mutta mitä sillä on sen kanssa tekemistä, että saksalaiset fiksuna kansana käyttävät olemassa olevia yhteyksiä eivätkä rakenna turhaan mobiilimastoja pilaamaan maisemia? Sama muuten koskee USA:ta. Lankaverkot ovat edelleen kovassa käytössä eikä niitä turhaan pureta.

    Tähän nyt vertautuu tietenkin myös se, että miksi jotkut lähtevät liikeelle paperikartan kanssa kun saatavilla on hyviä navigointilaitteita, jotka monipuolisesti ilmoittavat matkan päähän kestävän ajan ja ajetut kilometrit ym. Bonuksena ajetun reitin saa vielä laitettua kartalle sopivalla softalla. Tietysti paperinen kartta voi olla varmuudeksi mukana ja samoin muutama seteli maksukorttien lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Saa varmasti, mutta mitä sillä on sen kanssa tekemistä, että saksalaiset fiksuna kansana käyttävät olemassa olevia yhteyksiä eivätkä rakenna turhaan mobiilimastoja pilaamaan maisemia? Sama muuten koskee USA:ta. Lankaverkot ovat edelleen kovassa käytössä eikä niitä turhaan pureta.

      Kyse on etäisyyksistä. Jos kilometrien piuhan päässä pn yksi puhelin, se kannattaa korvata langattomalla littymällä. Siitä saa ihan samanlaisen kuin lankaliittymästä, jos eritysesti haluaa välttää kaikkia langattoman liittymän etuja. Helsingissäkin kannattaa kupariverkko säilyttää, erityisesti8, koska myrskyssä puut eivät kaadu sen päälle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara:
    Kyllä. Vanhat kaupungit eivät ole Saksassa mitkään vanhoja. Vaikka vanhoja piirustuksia on jäljitelty, henki on kadonnut. Näistä on vaikea sanoa viihtyisiksi niin kuin vaikkapa Italiassa. Sota on hirveä asia.

    Ei ne amerikkalaiset ihan koko Saksaa saaneet pommitettua. Paljon vanhaa on jäljellä, vaikka Dresdenin kaltaisia “onnistumisiakin” oli. Kun katsoo Saksan tuotantokäyriä sodan aikana, niin eivät nuo kovin onistuneita pommituksia olleet.

    Dresden on muuten Helsingin kokoinen kaupunki, johon kohdistettiin suurin piirtein sama pommitusvoima, mitä Venäjä kohdisti Helsinkiin jatkosodassa! Ilmapuolustus kannattaa pitää nykyäänkin kunnossa, niin on seuraavan sodan jälkeen vähemmän rakennettavaa. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.