Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska

Joskus kauan sit­ten, var­maankin viime vuosi­tuhan­nel­la, liiken­nealan asiantun­ti­ja sanoi min­ulle, että Perämeren satamien pitämisessä auki talvisin ei ole kansan­taloudel­lista järkeä. Olisi paljon halvem­paa kul­jet­taa rahti junal­la Turku­un tai Han­koon kuin pitää väylät auki kym­me­nien miljoonien euro­jen kustannuksella.

Tämä tuli mieleeni, kun yritin ymmärtää jotain väylä­mak­su­ista ja niiden uud­is­tamis­es­ta. Väylä­mak­suil­la pitäisi kerätä laivoil­ta suun­nilleen väylien ylläpi­don ja jään­mur­tamisen kus­tan­nuk­set. Ihan ei per­itä, vaan parinkymme­nen miljoo­nan euron piilo­sub­ven­tio tässäkin on.

Tätä piilo­sub­ven­tio­ta paljon merkit­tävämpi on ris­tisub­ven­tioiden sekamel­s­ka, jos­sa jotkut lai­vat mak­sa­vat selvästi liikaa ja jot­ta toiset voisi­vat mak­saa aivan liian vähän. Saman voi ilmaista toisin, että osaa liiken­teestä piiloverote­taan ja osaa piilosubventoidaan.

  • Kallista tavaraa kul­jet­ta­vat (Ro-ro-aluk­set) tuke­vat hal­paa tavaraa kul­jet­tavia irtolastialuksia.
  • Täy­teen las­tatut aluk­set sub­ven­toi­vat vajaa­ta kuor­maa kuljettavia. (!)
  • Matkus­ta­ja-aluk­set sub­ven­toi­vat rahtialuksia.
  • Suomen­lah­den ja Saaris­tomeren liikenne sub­ven­toi Poh­jan­lah­den ja eri­tyis­es­ti Perämeren liikennettä.
  • Har­vak­seltaan Suomes­sa käyvät aluk­set sub­ven­toi­vat lin­jali­iken­net­tä har­joit­tavia. (Suosi suo­ma­laista vaik­ka salaa!)
  • Kesäli­ikenne sub­ven­toi talvili­iken­net­tä, sil­lä mak­su on sama avovesi­aikaan kuin jäis­sä kul­jet­taes­sa. Kuitenkin kaik­ista väylä­mak­suil­la peit­et­tävistä kuluista 59 pros­ent­tia koos­t­uu jään murtamisesta.

Räikeim­min yliv­erotet­tu on kesäl­lä Helsinki­in tule­van ris­teilyalus, kos­ka sen väylä­mak­sus­ta yli puo­let koos­t­uu jään­mur­tamisen kuluista ja kos­ka se käy vain ker­ran vuodessa Suomes­sa ja on matkus­ta­ja-alus. Se on tietysti oikein ris­teilyalus­ten ökyrikkaille matkus­ta­jille, joiden ris­teily on lentomatkailu­akin pahempaa ilmas­ton­raiskaus­ta. Har­mi vain, että matkalla Pietari­in ne voivat poike­ta yhtä hyvin Tallinnas­sa ja vält­tää siten osal­lis­tu­misen Perämeren talvisi­in murtajakuluihin.

Kaikki­nainen ris­tisub­ven­tio tuot­taa talousop­pi­en mukaan aina taloudel­lista tehot­to­muut­ta. Onko teol­lisu­utemme kil­pailukyky niin hyvä, että se kestää täl­laisen ylimääräisen piiloveron?

Mie­lenki­in­toisin kysymys on, onko oikein ja järkevää lait­taa muulle laivali­iken­teelle noin 50 miljoo­nan euron piilovero, jot­ta voidaan antaa perämeren talvili­iken­teelle yli 90 pros­entin alen­nus todel­li­sista aiheutuneista kuluista. Jos oikeat kus­tan­nuk­set perit­täisi­in, Oulun ja Kemin satami­in ei tulisi talvel­la laivo­ja lainkaan.

Se muu liikenne selviäisi paljon pienem­mil­lä piiloveroil­la, jos talvimerenku­lun sijaan mak­saisi­vat ne huo­mat­tavasti pienem­mät lisäku­lut, joi­ta talviset junakul­je­tuk­set pohjois­es­ta etelään aiheut­taisi­vat. Ongel­mana taitaakin olla sub­ven­tioiden piilot­tamises­sa. Ilman mitään kul­je­tuskus­tan­nusten sub­ven­tio­ta pohjoisen teol­lisu­us jou­tu­isi suuri­in vaikeuk­si­in, mikä ei var­maankaan olisi kansan­taloudel­lis­es­tikaan perustel­tua. (Tosin, kun korot ovat melkein nol­las­sa, ei pitäisi olla kovin kallista varas­toi­da tehdä sitä jaloterästä Tornios­sa varas­toon ja kul­jet­taa jäi­den lähdettyä.)

Perämeren sata­mat tietysti kär­si­sivät, jos niitä ei pidet­täisi hengis­sä muual­ta kerä­ty­il­lä avus­tuk­sil­la. Toisaal­ta jos jään­mur­tamista ei laskutet­taisi ulkop­uolisil­ta, Han­ko olisi kukois­ta­va satamakaupunki.

Min­ul­la ei ole tähän asi­aan mitään kan­taa. Halu­an täl­lä kir­joituk­sel­la vain ker­toa yllä­tyk­ses­tä, jon­ka koin asi­aan tutustuessani.

 

137 vastausta artikkeliin “Väylämaksut ovat ristisubventioiden sekamelska”

  1. Pohjoisen talouden logisti­nen kärkimah­dol­lisu­us on koil­isväylän avau­tu­mi­nen. Merenkulku voi tehdä Finnair­it Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.

    Koil­isväylän avul­la Euroopan ja Aasian välistä etäisyyt­tä on mah­dol­lista lyhen­tää jopa 5000 — 8000 kilo­metriä. Paukut kan­nat­taa pan­na tuonne.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Koillisv%C3%A4yl%C3%A4.

    Euroop­paan suun­tau­tu­vaa liiken­net­tä kan­nat­ta­nee siis keskit­tää etelän satami­in ja rak­en­taa vah­va ratay­hteys etelän satamien ja jäämeren välille.

  2. Min­un mielestäni pitäisi nyt ihan kaik­ki vas­taa­van­laiset ris­tisub­ven­tiot ym. tutkia perus­teel­lis­es­ti, avoimesti.
    Et ottanut kan­taa, ja hyvä niin, kos­ka kaik­ki nämä sub­ven­tiot pitää laskea kokon­aiskansan­taloudel­lis­es­ti nykyti­lanteessa — kuten tule­vat rikkisäädök­set mukaan lukien. Vas­ta sit­ten voi tehdä vii­sai­ta poli­it­tisia päätök­siä, tule­vaisu­u­teen katsoen.
    Maalaisjärkeni sanoo, että perus­tu­lo on ensim­mäi­nen täl­laisen läpi­valaisun seuraus…

  3. Yksi koh­ta täy­tyy kor­ja­ta: teräk­sen (tai paperin) valmis­t­a­mi­nen varas­toon on ihan tajut­toman kallista. Luk­i­ja saa ratkaista arvoituk­sen että mik­si on näin.

    Jos Raa­he, kemi ja oulu pide­tään sul­jet­tuina talvisin ja odote­taan vien­ti­t­u­lo­ja kevääseen asti niin luulen että urpi­lainen hyp­pää parvek­keelta, heh

    Mut­ta aina­han ne väylä­mak­sut voitaisi­in kerätä per väylä.

  4. Suo­mi on pohjoises­sa aika lähel­lä Jäämer­ta, joten sinne olisi var­maankin pidem­män päälle järkevä rak­en­taa rata, nyt kun korotkin ovat halpoja. 

    Etelän kaut­ta kiertämi­nen piden­tää matkaa. Jäämeren sata­mat ovat Euroopan lähim­mät sata­mat Itä-Aasian suun­taan. Jäämeren satamien ympärille on mah­dol­lista rak­en­taa vah­va talousalue niin, että Pohjois-Suomikin hyö­tyy siitä.

  5. OS kir­joit­ti:
    “Tosin, kun korot ovat melkein nol­las­sa, ei pitäisi olla kovin kallista varas­toi­da tehdä sitä jaloterästä Tornios­sa varas­toon ja kul­jet­taa jäi­den lähdettyä.”

    Ihan hyvä idea, mut­ta malt­taisi­vatko­han asi­akkaat odottaa.

    Ennen sahat tekivät näin ja lisäe­tu­na oli, että lau­dat kuiv­ui­v­at kevät­tal­ven aikana tapuleis­sa, joten kuiv­aamo­ja ei tarvit­tu. Ruos­tu­ma­ton teräs ei tosin tavitse kuivausta …

    Eiköhän pul­ma ratkea parhait­en sil­lä, että raken­netaan Suomen rataverkos­ta pari­raide Kirkkoniemeen, jol­loin päästään Koil­lisväylän var­teen. Jään­mur­ta­jia ei sen jäl­keen tarvi­ta tavar­ali­iken­net­tä varten etelässäkään.

  6. Se on tietysti oikein ris­teilyalus­ten ökyrikkaille matkus­ta­jille, joiden ris­teily on lentomatkailu­akin pahempaa ilmastonraiskausta.

    Ökyrikkaat eivät astu jalal­laan suuri­in ris­teilyaluk­si­in. Heil­lä on kyl­lä omia pikku ris­teil­i­jöitä, joi­ta näkyy usein Van­han kaup­pa­hallin viereisessä lai­turis­sa. Ris­teilyalus­ten kan­ta-asi­akkai­ta ovat eläkeläiset. Suo­ma­laisia eläkeläisiä voi toki kut­sua vaik­ka ökyeläkeläisik­si. Tun­nen eräänkin naa­purin sairaseläkeläisen, joka käy joka kesä Välimerel­lä ris­teilemässä. Paljon on myös nuo­ria ris­teilyasi­akkaina vaikka­pa häämatkalla. 

    Karib­ian ris­teil­i­jät täyt­tää tavalli­nen amerikkalainen työväestö, joiden työ­nan­ta­jien mielestä on paljon tur­val­lisem­paa, että nämä ovat fir­man mak­sam­i­na ris­teilyaluk­sel­la kuin, että he väsäävät auto­tallis­saan sirkke­lin kanssa puu­tarhakatos­ta lomansa aikana.

    Mitä tulee sub­ven­toin­ti­in. Luulen, että kaik­ki vaan juon­tuu Kekkosen ajas­ta, jol­loin ajatelti­in, että Suo­mi on muu­takin kuin Helsin­ki. Ympäri maa­ta raken­net­ti­in tehtai­ta ja kai­vok­sia elät­tämään ihmisiä kotiseuduil­laan. Nykypäivänä kaik­ki tehtaat ovat kirous. Samoinkuin kai­vok­set, turk­istarhat, maat­alous, lento­ken­tät, sata­mat Perämeren sopukas­sa, sähkölin­jat, ydin­voimalat, turpeen­tuotan­to, kivi­hi­ilivoí­malat, tuulimyl­lyt (häir­it­sevät muut­tolin­tu­ja ja merikotkia), moot­tori­ti­et, matka­puhe­lin­verkko­jen anten­nit, sil­lat, kana­vat, patoal­taat ja vesivoimalaitok­set, tun­turi­hotel­lit, las­ket­telur­in­teet, kesämök­it rantavi­ivas­sa, moot­torive­neet, vesiskoot­ter­it, ryöstökalas­tus, met­sästys kaikissa muodois­sa, auto­tal­lit, autot vaik­ka niis­sä olisi sähkö­moot­tori, kos­ka aiheut­ta­vat ruuhkaa, työ­paikat yleen­sä, kos­ka työ­paikka­matkus­t­a­mi­nen saas­tut­taa aivan törkeästi.

    Oikeas­t­aan ain­oa hyväksyt­tävä olemisen muo­to ihmiselle on pyöräi­ly. Aamul­la, keskipäiväl­lä ja illal­la. Yöt voi viet­tää har­jateltas­sa polkupyörän vier­essä. Tästä olisi vaikka­pa uuden uskon­non perustaksi.

    Ilmas­ton­raiskauk­ses­ta halu­aisin mam­mutin mielip­i­teen. Miten pikku mam­mu­tit jää­tyivät Siper­ian heinäaroil­la yhtäkkiä niin, että verikin pakas­tui. Nyt, kun ilmas­to läm­pe­nee, mam­mutin veri juok­see sulavas­sa ruhos­sa kuin vas­takaade­tun hir­ven veri.

  7. Täl­lä ker­taa oli kyl­lä harv­inaisen hark­it­se­mat­toma­l­la taval­la koot­tu kir­joi­tus. Ensin esitetään pitkä lista erit­täin vahvo­ja, ilmeis­es­ti ainakin osin kuu­lop­uheisi­in perus­tu­via väit­teitä kan­taa ottavaan sävyyn ja sit­ten lopuk­si pestään kädet koko asi­as­ta totea­mal­la, että “min­ul­la ei ole tähän asi­aan mitään kantaa”.

    Tämä on kyl­lä aivan usko­ma­ton­ta eikä ollenkaan Osmon tapaista. Toivoa sopii, että joku asiantun­ti­ja tai lasku­taitoinen henkilö selvit­täisi väit­tei­den tau­s­tat, muuten tämän kir­joituk­sen väit­teet alka­vat hel­posti elää omaa elämään­sä kiis­tat­tom­i­na fak­toina, vaik­ka on perustel­tua epäil­lä, että kir­joi­tus antaa väärän vaikutel­man kokon­aisu­ud­es­ta ja siitä, että mikä on Suomen kannal­ta järkevää. 

    Muu­ta­ma vastaväite:

    - Miten luulet, että Suomen rataverkon kap­a­siteet­ti riit­täisi kul­jet­ta­maan Perämeren satamien tuot­teet maail­malle? Alueel­la on kuitenkin val­ta­va määrä suuria teol­lisu­us­laitok­sia (mm. kak­si teräste­hdas­ta, Raa­he ja Tornio, kolme isoa met­sä­te­ol­lisu­us­laitos­ta, Kemi*2 ja Oulu, muu­ta met­al­li­te­ol­lisu­ut­ta, Kokkola*2, ja kemi­ante­ol­lisu­ut­ta, esim. Kokko­la ja Oulu) ja tämän lisäk­si pohjoises­sa on vireil­lä kaivoshankkei­ta, joiden aiheut­ta­mat kul­je­tus­tarpeet ovat ton­neina mitat­en val­tavia. Jo nyt on ollut kak­sois­raiteen puut­tumi­nen eräiltä Poh­jan­maan ratao­suuk­sil­ta pul­lonkaula. Esille otta­masi liikennes­trate­gia vaatisi toden­näköis­es­ti erit­täin suuria investoin­te­ja rataverkkoon.

    - Onko tuos­sa viime vuosi­tuhan­nel­la kuule­mas­sasi väit­teessä huomioitu jään­mur­ron lisäk­si myös vai­h­toe­htois­t­en kul­je­tus­muo­to­jen käyt­tökus­tan­nuk­set? Rak­en­tamis­in­vestoin­tien lisäk­si myös rataverkon ylläpitämi­nen vaatii huo­mat­tavia määrära­ho­ja ja Suomes­sa on näistäkin pihis­tel­ty liiak­si jo nyt.

    - On melkoisen erikoiselta kuu­losta­va aja­tus, että maail­man suurimpi­in kuu­lu­van jaloteräste­htaan ja lukuis­ten muiden iso­jen tehtaiden talvikau­den tuotan­to varas­toitaisi­in tehdasalueelle odot­ta­maan kesää ja kul­je­tuk­sia. Onko Osmol­la mitään käsi­tys­tä siitä mil­laiset pääo­mat näi­hin varas­toi­hin sitou­tu­isi ja mitä täl­lainen ratkaisu merk­it­sisi Suomen vien­ti­te­ol­lisu­u­den kannal­ta keskeisimpi­en alo­jen kil­pailukyvylle (mm. reagointinopeus asi­akkaiden toiveisi­in)? Kan­nat­taa muis­taa, että yhdessä metsä‑, met­al­li- ja kemi­ante­ol­lisu­us muo­dostaa huo­mat­ta­van suuren osan Suomen vien­ti­t­u­loista ja varsin suuri osa tuotan­nos­ta kul­kee maail­malle pohjois­t­en satamien kautta.

  8. Mitenkäs Mur­man­skin tai Pet­sa­mon sata­mat? Raiteethan kul­jet­ta­vat, mut­ta routi­vaan maa­han ne ovat tiet­ty kalli­ita rakentaa.

  9. Vielä lisäyk­senä edel­liseen kom­ment­ti­i­ni toteaisin, että kaiken saatavil­lani ole­van tiedon perus­teel­la vaikut­taa erit­täin selvältä, että kokon­aisuute­na Perämeren satamien talvili­iken­teen merk­i­tys on sekä Suomen että Ruotsin kansan­talouk­sille niin merkit­tävä, että se ylit­tää reilusti (toden­näköis­es­ti moninker­tais­es­ti) jään­mur­rosta aiheutu­vat kustannukset.

    Hiukan eri asia sit­ten on, että jakau­tu­vatko jään­mur­ron kus­tan­nuk­set oikein ja viisaasti. Selvää kuitenkin on, että voi olla kansan­talouden kannal­ta perustel­tua olla mak­sat­ta­mat­ta kus­tan­nuk­sia kokon­aisu­udessaan niistä hyö­tyväl­lä teol­lisu­udel­la, kos­ka teol­lisu­u­de­nalat kohtaa­vat globaalin kil­pailun ja val­tion voi olla järkevää kom­pen­soi­da etäis­es­tä sijain­nista johtu­via lisäkus­tan­nuk­sia. Muuten tuotan­to voi siir­tyä aivan toisi­in mai­hin ja maanosiin.

    Toisek­si, jään­mur­tokus­tan­nusten osalta on luon­nol­lis­es­ti järkevää hakea mah­dol­lisim­man kus­tan­nuste­hokas­ta ratkaisua ja tähän on pyrit­tykin muun muas­sa lisäämäl­lä yhteistyötä Ruotsin kanssa:
    http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/4115491

  10. Nukku­Mat­ti:

    Selvää kuitenkin on, että voi olla kansan­talouden kannal­ta perustel­tua olla mak­sat­ta­mat­ta kus­tan­nuk­sia kokon­aisu­udessaan niistä hyö­tyväl­lä teol­lisu­udel­la, kos­ka teol­lisu­u­de­nalat kohtaa­vat globaalin kil­pailun ja val­tion voi olla järkevää kom­pen­soi­da etäis­es­tä sijain­nista johtu­via lisäkustannuksia.

    Sen sijaan ei ole täysin selvää, että onko viisas­ta mak­sat­taa jään­mur­ron kus­tan­nuk­sia sel­l­aisel­la mer­ili­iken­teel­lä, joka ei jään­mur­toa tarvitse. Suo­mi voi kär­siä tästä kuten Osmo Tallinna-esimerkil­lään vihjaa.

    Eli jos jotain hyvää Osmon kir­joituk­ses­ta pitää löytää, niin tämä ris­ti­in­sub­ven­tioiden kyseenalais­t­a­mi­nen on toki oleelli­nen asia. Kir­joituk­ses­sa väit­teet on kuitenkin esitet­ty niin, että tämä kaikkein keskeisin asia hukkuu toisen, mielestäni täysin perus­teet­toman, kyseenalais­tuk­sen alle, eli sen, että onko pohjoisen satamien talvimerenkulku kansan­talouden kannal­ta kokon­aisu­udessaan kannattavaa.

  11. Pitäisikö ryhtyä neu­vot­tele­maan Venäjän kanssa Pet­sa­mon palauttamisesta?

  12. 50 miljoon­aa kuu­lostaa kovin pieneltä sum­mal­ta, jos sitä ver­rataan Pohjois-Suomen teol­lisu­u­den romut­tamiseen. Olisiko­han tässä kyse samankaltais­es­ta hin­noit­telu-ongel­mas­ta kuin siinä, minkä takia tiet yleen­sä kan­nat­taa rak­en­taa julk­isil­la varoil­la eikä yksi­tyis­es­ti: tuotet­ta on han­kala hin­noitel­la siten, että kus­tan­nuk­set saadaan perit­tyä todel­lisil­ta hyö­tyjiltä. Jollekin kon­tin kul­je­tuk­ses­ta saatu hyö­ty voi olla 100 000 euroa, toiselle 1000 euroa, mut­ta palvelun tar­joa­jan on kovin han­kala per­iä toim­i­joil­ta eri hin­taa. Toisaal­ta pohjoisen satamien sulkemisen mak­saisi­vat kaik­ki pääkaupunkiseu­laiset kohon­neina asun­to­jen hin­toina ja lisään­tyneinä ruuhkina.

    Jos sub­ven­tio­ta halu­taan kohdis­taa parem­min, voisi ajatel­la, että talvikuukausi­na per­itään suurem­pia mak­su­ja kuin kesäl­lä, mut­ta jos väylien aukip­i­tokus­tan­nuk­set eivät riipu juurikaan laivo­jen määrästä, on jok­seenkin kyseenalaista, mitä täl­lä saavute­taan. Ei var­maankaan ole real­is­tista, että pohjoisen satamia kan­nat­taisi pitää toimin­nas­sa vain jäät­tömiä kuukau­sia varten, joten kysymys tiivistyy siihen, halu­taanko pohjoisen sata­mat säi­lyt­tää ja jos halu­taan, kuka mak­saa siitä aiheutu­van veron. Ei var­maankaan ole täysin väärin, että vero kohdis­te­taan kul­je­tusten käyttäjiin.

    1. 50 miljoon­aa kuu­lostaa kovin pieneltä sum­mal­ta, jos sitä ver­rataan Pohjois-Suomen teol­lisu­u­den romuttamiseen. 

      Esitet­ty väite on se, että sub­ven­toimal­la 20 miljoon­al­la eurol­la rautatiekul­je­tuk­sia lop­putalves­ta pohjois­es­ta etelään saavutet­taisi­in sama tuki pohjoisen teol­lisu­udelle. Tämän argu­mentin voi kumo­ta asi­a­pe­rustein, mut­ta jos sitä ei saa­da kumo­tuk­si, mitä hienoa on antaa tämä tuki pohjoisen teol­lisu­udel­la kalli­im­mal­la taval­la. Min­ulle on ker­rot­tu, että huo­mat­ta­va osa niistä kul­je­tuk­sista, joi­ta jään­mur­to mah­dol­lis­taa, on ajoitet­tavis­sa muu­toin. Esimerkik­si hiilen kul­je­tus Tornioon voidaan tehdä ennen tal­ven tuloa. Niin se tehdään jopa Helsinkiin.

  13. Aivan käsit­tämätön avaus Odelta.
    Näköjään fik­suil­lakin vihreil­lä on syväl­lä ole­va tarve kek­siä uusia keino­ja joil­la paha savupi­ip­pute­ol­lisu­us saadaan lop­ullis­es­ti lähtemään Suomesta.

    - merikul­je­tuk­set eivät mah­du raiteille. Talvimerenku­lun pie­nil­lä kus­tan­nussäästöil­lä ei ikinä katet­taisi tarvit­tavia uus­in­vestoin­te­ja ratoihin.

    - merikul­je­tuk­set ovat ener­giate­hokkai­ta. Eikö niil­lä CO2 päästöil­lä nyt taas olekaan mitään merk­i­tys­tä? Muista nyt laskea junarahdin CO2-päästöt hiil­isähkön luvil­la (ainakin ennen koros­tit, että kaik­ki sähkön käytön lisäys on hiiltä…)

    - Pohjoiseen on tulos­sa Out­okum­mun LNG-ter­mi­naali. Moinen ei ole mah­dol­lista, jos mer­ili­ikenne on poik­ki puo­let vuodesta.

    - kuinkas nyt olet puo­lus­ta­mas­sa turhaa laivali­iken­net­tä (ris­teil­i­jät) tarpel­lisen (rahdit) kus­tan­nuk­sel­la. Ennen olit kovasti ruotsin­laivo­jakin vas­taan ja pid­it lentämistä parempana.

    1. Huo­mau­tan, että savupi­ip­pute­ol­lisu­us nuo ris­tisub­ven­tiot mak­saa. Mak­su on paljon suurem­poi kuin sub­ven­toidun kul­je­tuk­sen saa­ma hyöty.

  14. Antsal­la on kir­joituk­ses­saan paljon asi­aa. Jol­lakin tääl­lä Suomes­sa pitää voi­da elää — muual­lakin kuin Helsingis­sä. Tarvit­semme teol­lisu­ut­ta, turk­istarho­ja, kai­vok­sia, maanvil­jelystä — ja kyl­lä, myös satamia ja myös Perämeren ran­nal­la. Vaik­ka Töölön ja Käpylän raitio­vaunure­it­tien var­rel­la täl­laisen itses­tään­selvyy­den ymmärtämi­nen voi olla vaikeaa.

    Toiv­ot­tavasti pian ale­taan Helsin­gin kasvis­syöjäpi­ireis­säkin ymmärtää, että hienos­ton human­is­tis-ekol­o­giset har­raste­lut sekä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tärkeät palve­lut kus­tan­netaan todel­lisu­udessa vien­ti­te­ol­lisu­u­den tuomil­la tuo­toil­la. Ja että koko Suomen kansaa ei pidä ahtaa asumaan sinne Kehä 3:n sisäpuolelle, jos­sa katse muut­tuu kapeak­si ja mieli apeak­si. Vai että on ris­te­ly ilmas­ton­raiskaus­ta… Niin se on koko ihmiselämäkin, sanoisi ehkä suuri filosofi Pent­ti Linko­la, ain­oa vihreä, joka elää niin kuin opet­taa. Tai ei hänkään tai­da ihan siihen pystyä.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Huo­mau­tan, että savupi­ip­pute­ol­lisu­us nuo ris­tisub­ven­tiot mak­saa. Mak­su on paljon suurem­poi kuin sub­ven­toidun kul­je­tuk­sen saa­ma hyöty. 

    Miten niin “paljon suurem­pi”? Voisitko perustel­la? Onko takana jotain oikeaa taloudel­lista ana­lyysia, vai pelkkä poli­it­ti­nen hyökkäys Helsin­gin satamien puolesta?

    Kuten edel­lä jo totesinkin, niin tuo ris­ti­in­sub­ven­toin­ti voi olla ongelmallista. 

    Kaikkein ongel­mallis­in­ta tässä kir­joituk­ses­sa on kuitenkin se, että puurot ja vel­lit menevät pahasti sekaisin, ja kir­joituk­sen terävin osa leimaa Perämeren satamien talvimerenku­lun kan­nat­ta­mat­tomak­si. Se on niin vah­va väite hal­li­tus­puolueen talousasiantun­ti­jan maineessa ole­val­ta henkilöltä, että vaatisi perustelui­ta tai jonkin­laisen oikaisun, jos väite osoit­tau­tuu niin vääräk­si kuin epäilen.

    Vielä usko­mat­tomampi ehdo­tus on tuo pohjoisen tehtaiden tuotan­non varas­toimis­es­ta odot­ta­maan kesää. Jos tämä heit­to oli pro­vokaa­tio tai jonkin­laista huumo­ria, niin sen ehkä voisi seli­tys­ten kera vielä ymmärtää. Valitet­tavasti epäilen seli­tyk­sek­si kuitenkin heikkoa tietopo­h­jaa pääkaupunkiseudun ulkop­uoli­sista asioista.

    Tässä joitain tilas­to­ja lai­va­tu­ista ton­neista tutus­tut­tavak­si, valitet­tavasti en löytänyt euromääräisiä tilas­to­ja lai­vatun lastin arvosta:
    http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/vesiliikennetilastot/ulkomaan_meriliikenne/mlt_ta_satamittain.htm

  16. Vuon­na 2010 oli erit­täin vaikea jää­talvi Suome­lahdel­la. Tuuli oli pakan­nut ahto­jäät Suomen eteläran­nikolle. Mm. kal­jankul­je­tusalus MS Nor­lan­dia sai jatku­vasti vier­i­hoitoa jään­mur­ta­jal­ta. Pahim­mil­laan 120 alus­ta oli jumissa.

    Samaan aikaan Poh­jan­lahdel­la laivali­ikenne sujui nor­maal­ista ja kulki­vat siistinä letkana mur­ta­jan perässä. Nämä havain­not tein seu­raa­mal­la liiken­net­tä täältä: http://www.marinetraffic.com/ais/fi/default.aspx

    Tuo pohjoinen rata voipi tuo­da kan­nat­tavaa oikoti­etä josko Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa sähkö edelleen halpenee.

    VR.n rahti­hin­nat suh­teessa laivakul­je­tuk­si­in? VR:n kohdal­la pitäisikö siir­tyä tehokkaasti ja nykyaikaises­ti johdet­tuun kansankap­i­tal­is­mi­in. Mak­saako VR markki­nahin­taa esim. sähköstä. Rou­va Thatch­er taisi tuho­ta Suomenkin rautatiekuljetukset.

  17. Tässä lisää tietoa:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Satama#Suomen_suurimpia_satamia

    Rah­dat­tu­jen ton­nien mukaan lis­tat­tuna Suomen 16:sta suurim­mas­ta sata­mas­ta 6 on Perämeren äärellä. 

    On melkoinen veto koke­neelta kansane­dus­ta­jal­ta esit­tää, että nämä sata­mat pitäisi “säästösy­istä” sulkea jääkau­den ajaksi.

    Jos huomioidaan Suomen tavar­avi­en­nin arvo tuote­la­jeit­tain ja tieto siitä, että mil­laista tavaraa kunkin sata­man kaut­ta etupäässä kul­kee, niin vaikut­taa siltä, että Perämeren satamien osu­us Suomen tavar­avi­en­nistä on erit­täin huomattava.
    ( http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/suhdanteet/pdf_gif_jpg/perustietoja_Suomen_taloudesta/tal26.pdf )

  18. Tämä Osmon kir­joi­tus oli niin käsit­tämätön, että aloin myös miet­tiä, että saa­vatko kansane­dus­ta­jat oikeaa infor­maa­tio­ta vai onko Suomes­sa kerät­ty tilas­toti­eto ulko­maankau­pas­ta itse asi­as­sa harhaan­jo­htavaa. Näin on ainakin perustel­lusti väitetty:
    http://www.oulu.chamber.fi/tiedostot/Ajankohtaista/Tiedote%20ulkonmaankaupasta%2007%2011%5B1%5D.pdf

    Olisiko tässä syy eri­laisi­in käsi­tyk­si­in pohjois­t­en satamien merkityksestä?

    1. Nukku­Mat­ti
      Tuo tilas­to ei mitenkään vas­taa kysymyk­seen, mik­si sata­mat pide­tään auki, jos kul­jet­ta­mi­nen junil­la etelään olisi halvem­paa. Kan­nat­taa muis­taa, että tämä on suomen ulko­maankau­pan sisäistä tulon­si­ir­toa, jos­sa osaa verote­taan kahdel­la miljoon­al­la, jot­ta toista voideaan tukea miljoonalla.

  19. ” Har­mi vain, että matkalla Pietari­in ne voivat poike­ta yhtä hyvin Tallinnassa”

    Helsingille on tulos­sa salainen ase. Sen alku­peräi­nen bud­jet­ti on saman tasoinen kuin oli musi­ikki­talol­la ja se var­maan tuplaan­tuu musi­ikki­talon lail­la maagiseen 200 miljoon­aan euroon, kuten on ollut tapana kaikkien Helsin­gin val­tio­sub­ven­teis­ten han­kkei­den tuplaantua.

    Kyseessä on keskus­takir­jas­to, jon­ka avul­la saa houkutel­tua ris­teilyaluk­sen poikkea­maan Tallinnan sijaan Helsingissä?

    Lähtetään kaptee­nille viesti, että teille on saa­punut kauko­laina Helsin­gin keskus­takir­jas­toon. Teos Cruise Lines Today on noudet­tavis­sa Helsin­gin keskus­takir­jas­tos­ta. Kir­jas­ton auki­oloa­jat ovat ark­isin klo. 10–18, la klo 10–14. Sun­nun­taisin suljettu.

  20. Poliot­tis­es­ti arka asia on, että Suomes­sa on käytössä liikaa satamia.
    Väylähin­noit­telu lie­nee his­to­ri­alli­nen seka­sotku ja taiteen­la­ji. Avoimuut­ta on myön­tää paljonko pohjoinen mak­saa todel­lisu­udessa. Kulu­jen ker­tomi­nen ei tarkoi­ta, etteikö se olisi silti järkevää maksaa.

  21. Tuo “ris­tisub­ven­toin­tien sekamel­s­ka” kan­nat­taa todel­la per­a­ta. Halu­a­mat­ta aset­taa Helsinkiä ja muu­ta Suomea vas­takkain voi tode­ta, että nykyi­nen käytän­tö sor­sii Helsin­gin sata­maa taval­la, joka ei ole muulle Suomellekaan edullista.
    Nuo Osmon mainit­se­mat ris­telyaluk­set tup­paa­vat kiertämään väylä­mak­sul­taan Itämeren kallein­ta sata­maa, jol­loin myös tur­istien rahat menevät muualle. Parem­pi kuitenkin lehmä lyp­sää kuin tappaa.

  22. Tuo ulko­maankau­pan tilas­toin­ti maakun­nit­tain ja seu­tukun­nit­tain pitäisi ehdot­tomasti saa­da kun­toon. Muuten vaarana on, että se vielä lop­ul­ta johtaa erit­täin huonoi­hin ja kansan­talouden kannal­ta tuhoisi­in päätök­si­in. Onko niin, että Osmonkin kir­joi­tus on eräs oire täl­laisen väärän tiedon syn­nyt­tämistä johtopäätöksistä?

    Ohes­sa alla vielä lain­aus seu­raavas­ta tilas­tokeskuk­sen van­has­ta artikkelista:
    http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_05_04_eu_vientiyritykset.html


    Maakun­nit­tain tarkastel­tuna vien­nin arvo keskit­tyy Uudelle­maalle ja siel­lä eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudulle. Uuden­maan merk­i­tys­tä korostaa se, että suurten moni­toimi­paikkaisten vien­ti kir­jau­tuu veroil­moi­tus­lo­maketiedon poh­jal­ta yri­tys­ten kotikun­taan, vaik­ka varsi­nainen tuotan­nolli­nen toim­inta (yhtiöit­tämät­tömät tulosyk­siköt, kuten tehtaat yms.) tapah­tu­isi muual­la maassa.

    1. Nukku­mat­ti.
      Min­un kir­joituk­seni perus­tuu kalvoihin, joi­ta on tehty väylä­mak­su­jen uud­is­tustyön yhtey­dessä ja tuo tieto vuosien takaa siitä, että junakul­je­tuk­set ovat jään­mur­tamista halvem­pia, oli meitä kuim­paakin selvästi parem­mal­ta liiken­teen asiantun­ti­jal­ta. On jotain umpikepu­laista siinä, että jonkin fak­tan esille tuomi­nen olisi hyökkäys pyhia arvo­ja vastaan.
      Ris­tisub­ven­tio on paha asia. Yleen­sä ekon­o­mistien vas­taus on, että jos jotain pitää tukea, tuki pitää tehdä suo­raan val­tion bud­jetista eikä mieli­v­al­taisel­la verol­la, joka kohdis­tuu vähän saman­laiseen toim­intaan muualla.
      Sil­lä, mis­sä maakun­nit­tain on sijoit­tunut sen työn arvo, joka lop­ul­ta vien­niksi kir­jau­tuu, ei taas ole mitään tekemistä sata­mal­o­gis­ti­ikan kanssa.
      Min­ulle on tässä yhtey­dessä myös ker­rot­tu, että pohjoisen tehtaat ovat enem­män riip­pu­vaisia raa­ka-ainei­den, esimerkik­si kivi­hi­ilen tuon­nista. Sitä ei tarvitse tuo­da päivit­täin, ei edes joka kuukausi. Kivi­hi­iltä voi varastoida.
      Tuon­ti­tuot­teet ovat kevyem­piä ja ne voi kul­jet­taa junal­la. Tehtaat men­estyvät jopa Pohjois-Kar­jalas­sa, vaik­ka siel­lä ei ole yhtään satamaa.
      Kos­ka Uudel­la­mal­la ei ole vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, tässä ei ole Uusi­maa jas Pohjois-Suop­mi vas­takkain vaan Pohjois-Suo­mi ja Itä-Suomi.

  23. OS kir­joit­taa:
    “Perämeren sata­mat tietysti kär­si­sivät, jos niitä ei pidet­täisi hengis­sä muual­ta kerä­ty­il­lä avustuksilla.”

    Mitä enem­män asi­aa selvitän niin sitä ilmeisem­mältä alkaa näyt­tää pikem­minkin aivan päin­vas­tainen asioiden tila. Itse asi­as­sa koko Suo­mi ja eri­tyis­es­ti mon­et pääkaupungeis­sa (Helsin­ki, Tukhol­ma, Oslo) pää­ma­jaansa pitävät suuryri­tyk­set (mm. Out­okumpu, Rautaruuk­ki, Sto­ra Enso, Met­sä Group, UPM, Kemi­ra, Tal­vi­vaara, Boli­den, Yara, Ari­zona Chem­i­cals, Freeport Cobalt, SSAB, SCA, Billerud­Ko­rsnäs) kär­si­sivät todel­la paljon, jos Perämeren sata­mat eivät niitä avustaisi.

    Kaikil­la edel­lä maini­tu­il­la yhtiöil­lä on merkit­täviä teol­lisu­us­laitok­sia Perämeren ran­nikol­la ja/tai huo­mat­ta­va määrä rah­tia kul­jetet­ta­vana Perämeren satamis­sa (Tal­vi­vaara). Ilmeis­es­ti kuitenkin suuri osa edel­lä mainit­tu­jen yri­tys­ten suo­ma­lais­ten toimi­paikko­jen vien­nistä tilas­toidaan Helsinki­in yri­tys­ten hallinnol­lisen koti­paikan mukaan.

    1. Perämeren satamis­sa (Tal­vi­vaara)
      Tal­vi­vaaras­sa ei ole sata­maa. Eikö mal­mi, jos sitä Tal­vi­vaaras­ta vielä saadaan, kul­jete­ta ensi Har­javal­taan jalostet­tavak­si? Tämä taitaa tapah­tua maitse. Niin­pä myösd Tal­viv­faara on mak­sa­vana osa­puole­na tässä ristisubventiossa.

  24. OS kir­joit­taa:
    “(Tosin, kun korot ovat melkein nol­las­sa, ei pitäisi olla kovin kallista varas­toi­da tehdä sitä jaloterästä Tornios­sa varas­toon ja kul­jet­taa jäi­den lähdettyä.)”

    Var­maankin kaik­ki teol­lisu­u­den toim­intaa tun­te­vat ymmärtävät, että tämä ehdo­tus on liike­taloudel­lis­es­ti erit­täin epävi­isas. Toisin kuin Osmo väit­tää, se on kovin kallista. Sen lisäk­si se on myös teknis­es­ti käytän­nössä mah­do­ton­ta, kos­ka mer­itse eivät kul­je ain­oas­taan tehtaiden lop­putuot­teet vaan myös mon­et tuotan­nos­sa tarvit­ta­vat raa­ka-aineet. Pitäisikö niitäkin ken­ties ostaa varas­toon koko talveksi?

    Vähän epäi­lyt­tää, että Suomen val­tion­hallinnos­sa ei osa­ta laskea jään­mur­ron hyö­tyjä ja kus­tan­nuk­sia kansan­taloudelle oikein. Pyritään säästämään väärässä paikas­sa. Seu­raa­va artikke­li kuvaa ongelmia alan toim­i­joiden näkökulmasta:
    http://www.smu.fi/viestinta/nettijutut/suomen-teollisuus-vaatii-lisaa‑m/

    1. Mikä on Euroopas­sa mah­don­ton­ta, on Kanadas­sa mah­sol­lista. Siel­lä Hud­son­lahti on tal­vet jäässä, mut­ta sen ran­nal­la teol­lisu­us kuitenkin pärjää.
      Väite, että olisi epä­taloudel­lista ostaa koko tal­ven hiilet ennen tal­ven tuloa, perus­tuu kum­malliseen yri­tys­talousti­eteil­i­jöi­den väärinkäsi­tyk­seen, jos­sa ei mak­si­moi­da tulosta euroina vaan sido­tun pääo­man tuottoprosenttia.

  25. Har­mi vain, että matkalla Pietari­in ne voivat poike­ta yhtä hyvin Tallinnas­sa ja vält­tää siten osal­lis­tu­misen Perämeren talvisi­in murtajakuluihin.

    Olisin yllät­tynyt, jos pääosa niistä ei pysähty­isi molem­mis­sa. Pietari voi olla tärkeä kohde, mut­ta ei sen­tään mikään nielu ole, jonne ris­teilyaluk­set pur­je­hti­si­vat palaa­mat­ta Suomen­lahtea pitkin muu­ta­man päivän sisäl­lä takaisin. Tallinna on oiva kohde, mut­ta kak­si pysähdys­tä sinne muu­ta­man päivän sisäl­lä tuskin näyt­täisi kovin myyvältä risteilyohjlemassa.

  26. Ihan mie­lenki­in­toinen avaus, mut­ta olisi kiva nähdä jotain luku­ja. Miten paljon pitäisi investoi­da ratoi­hin? Kumpi on kan­nat­tavam­paa: merikul­je­tuk­set nyky­malli­in vai junal­la Han­koon? Onko laskelmia?

  27. Epäil­isin, että venäläi­nen tran­si­to (miljoo­nia ton­ne­ja vuodessa) esimerkik­si Kokkolan sata­man kaut­ta saat­taisi laka­ta, jos kul­je­tuk­sille pitäisi osan vuot­ta kek­siä joku poikkeusjärjestely.

    Lisäk­si tule­vat infrain­vestoin­nit (ja infran kun­nos­s­api­to), eli radat ja etelän sata­mat, jot­ka pitäisi kat­taa säästyneil­lä jään­mur­tora­hoil­la. Jos nyky­isin Perämeren satamien kaut­ta kulke­va liikenne aio­taan siirtää esim. Kask­isi­in, Pori­in ja/tai Rau­malle, pitää rahaa jo pelkki­in ratoi­hin lait­taa use­ampi mil­jar­di. Esimerkik­si: kak­sois­raide koko Oulu-Tam­pere-välille, Kask­isten radan perusparannus/uudelleenrakentaminen, Parkano-Pori-radan uudelleen­rak­en­t­a­mi­nen, usei­ta kym­meniä uusia kohtau­s­paikko­ja eri radoille jne.

  28. Kan­nat­taa ottaa huomioon myös se, että Perämeren satamien sulkem­i­nen talvek­si ajaisi pohjoisen sata­matyön­tek­i­jöitä kausi­työt­tömik­si ja heiken­täisi sinne tehty­jen sata­main­vestoin­tien hyö­tykäyt­töä. Näistä var­maankin syn­ty­isi vas­ta-argu­ment­tien joukkoon muu­ta­man miljoo­nan euron lisäkustannus.

    Samal­la etelän satami­in saat­taisi tul­la talviru­uhkaa, joka myös lisäisi kustannuksia.

    Val­tion sub­ven­tio koos­t­uu suurelta osin jään­mur­ta­jien aiheut­tamista pääo­ma- ja palkkakuluista. 

    Jos jään­mur­ta­jat oste­taan suo­ma­laisil­ta telakoil­ta, niin todel­li­nen sub­ven­noin­nin määrä lie­nee esitet­tyä selvästi pienem­pi. Ja tilan­net­ta paran­taa se, jos jään­mur­ta­jati­lauk­set ajoite­taan lama-ajoille.

  29. Vaikut­taisi hölmöltä maku­ut­taa sulat vuo­de­na­jat talvel­la tarvit­tavaa ylimääräistä rautatiekalus­toa jos­sain isol­la varikol­la tyhjän pant­ti­na. Ja niitä talvel­la tarvit­tavia lisäveturimiehiä.

  30. Järkevää olisi toteut­taa junaratay­hteys joko Kolar­ista Narviki­in tai Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Ei tarvit­sisi pohtia talvimerenkulkua perämerelle. Kaiken­lainen vien­ti ja tuon­ti onnis­tu­isi läpi vuo­den, var­maan vielä edullisem­min kuin jäitä murtamalla?
    Aikana jol­loin investoin­nit on tiukassa,tämä jos mikään olisi järkevää elvy­tys­tä. Aikoinaan vaa­ti­mat­tomam­mis­sa olo­suhteiss­sa käytet­ty Petsamon/Liinahamarin yhteys on järkevää uud­is­taa nykyaikasel­la tehokkaal­la tavalla.

    Ihmette­len, ettei suun­nit­te­lu­työ ole jo piirustuspöydällä!

  31. Nukku­Mat­ti:
    Vielä lisäyk­senä edel­liseen kom­ment­ti­i­ni toteaisin, että kaiken saatavil­lani ole­van tiedon perus­teel­la vaikut­taa erit­täin selvältä, että kokon­aisuute­na Perämeren satamien talvili­iken­teen merk­i­tys on sekä Suomen että Ruotsin kansan­talouk­sille niin merkit­tävä, että se ylit­tää reilusti (toden­näköis­es­ti moninker­tais­es­ti) jään­mur­rosta aiheutu­vat kustannukset.

    Vois kuvitel­la että noin merkit­tävä teol­lisu­u­den­haara on kykeneväi­nen kan­ta­maan omat kustannuksensa. 

    (just for the record asun pohjoises­sa ja saan elan­toni savupiipputeollisuudesta)

    Se mikä mei­dän pitää lopet­taa, on maail­man paran­telu suo­ma­lais­ten rahoil­la (rikkidi­rek­ti­iv­it, turhat ilmas­totalkoot, ydin­voimalaitospro­jek­tie mak­si­maa­li­nen han­kaloit­ta­mi­nen yms. ) ja toisaal­ta taas omaan jalka­an ampumi­nen höperöl­lä sub­ven­tioil­la ja turhilla tuki­aisil­la. Jos joku teol­lisu­u­den­haara ei toi­mi omil­laan, niin menkööt Kiinaan, mut­ta niille aloille pitää kum­minkin antaa kun­non mah­dol­lisu­udet, ei verot­taa kuivi­in eikö tor­pa­ta kaikkea mah­dol­lista höpöhöpö-säännöksillä!

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    NukkuMatti
    Tuo tilas­to ei mitenkään vas­taa kysymyk­seen, mik­si sata­mat pide­tään auki, jos kul­jet­ta­mi­nen junil­la etelään olisi halvempaa.

    Juu, tilas­to­jen tarkoi­tus olikin kyseenalais­taa tuo väite, että junil­la kul­jet­ta­mi­nen olisi halvem­paa tai ylipäätään mahdollista. 

    Mielestäni ei tun­nu uskot­taval­ta, että väit­teesi voisi pitää paikkaansa. Tun­tuu mah­dot­toma­l­ta, että usei­den Suomen suurimpi­en joukkoon kuu­lu­vien satamien (Pietarsaari, Kokko­la, Raa­he, Oulu, Kemi, Tornio) rahdit voitaisi­in siirtää raiteille, edes 2–3 kuukau­den ajak­si, puhu­mat­takaan siitä, että tämä tulisi vielä edullisek­si. Suuria investoin­te­ja taa­tusti tarvitaan.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Nukkumatti.
    Min­un kir­joituk­seni perus­tuu kalvoihin, joi­ta on tehty väylä­mak­su­jen uud­is­tustyön yhtey­dessä ja tuo tieto vuosien takaa siitä, että junakul­je­tuk­set ovat jään­mur­tamista halvem­pia, oli meitä kuim­paakin selvästi parem­mal­ta liiken­teen asiantun­ti­jal­ta. On jotain umpikepu­laista siinä, että jonkin fak­tan esille tuomi­nen olisi hyökkäys pyhia arvo­ja vastaan.

    Ei nyt sotke­ta kepua tai pyhiä arvo­ja tähän, olen pyrkinyt argu­men­toimaan ihan fak­toil­la ja odotan sitä myös vastapuolelta.

    Mitä fak­to­ja sinä olet väit­tei­desi tuek­si esittänyt? 

    Ovatko mainit­se­masi kalvot julkiset? Voiko niiden väit­teet tark­istaa jois­tain lähteistä tai tilastoista? 

    Tun­nut melko kri­ti­ikit­tömästi usko­van näi­hin vetoami­isi asiantun­ti­joiden tietoi­hin. Ainakin kir­joituk­ses­sasi esit­tämäsi tulk­in­ta niistä tiedoista on sel­l­ainen, että jo hyvät perustiedot Suomen teol­lisu­u­den rak­en­teesta riit­tävät siihen, että täl­lais­ten väit­tei­den kohdal­la epäilysten olisi syytä herätä. 

    Tun­tuuko sinus­ta oikeasti uskot­taval­ta, että 6 Suomen 16 suurim­mas­ta sata­mas­ta kan­nat­taisi sulkea lop­putalvek­si 20 miljoo­nan euron jään­mur­tosäästön takia?

    Ruotsin Merenkulku­laitok­ses­sa ainakin on tehty aivan päin­vas­tainen tulk­in­ta ja strate­giset lin­jauk­set viime vuosi­na vallinnei­den vaikei­den jääolo­suhtei­den vuoksi:
    http://www.sjofartsverket.se/upload/Pdf-Gemensamma/Isbrytarstrategi.PDF

    1. Jään­mur­tamiseen käytetään noin 60 miljoon­aa euroa vuodessa. Kalvo­jen julk­isu­ud­es­ta en tiedä, mut­ta voin yrit­tää ottaa selvää.

  34. Osmo
    “Väite, että olisi epä­taloudel­lista ostaa koko tal­ven hiilet ennen tal­ven tuloa, perus­tuu kum­malliseen yri­tys­talousti­eteil­i­jöi­den väärinkäsi­tyk­seen, jos­sa ei mak­si­moi­da tulosta euroina vaan sido­tun pääo­man tuottoprosenttia.”

    Yri­tys tavoit­telee riskiprofi­ilin­sa mukaista oman pääo­man tuot­to­pros­ent­tia. Pienirisk­i­nen yri­tys pienem­pää ja suuririsk­i­nen suurempaa. 

    Velka­vipua otta­mal­la oman pääo­man tuot­toa on mah­dol­lista kas­vat­taa, mut­ta samal­la yri­tyk­sen ris­ki luo­to­nan­ta­jan silmis­sä voi kasvaa.

  35. Nukku­Mat­ti: Tuo ulko­maankau­pan tilas­toin­ti maakun­nit­tain ja seu­tukun­nit­tain pitäisi ehdot­tomasti saa­da kuntoon.

    BKT:n, vai­h­to­taseen, kaup­pataseen ym. sum­mi­tainen tilas­toin­ti onkin johtanut ja johtaa jatku­vasti vääri­in johtopäätök­si­in taloudel­lis­es­ta toimeli­aisu­ud­es­ta ja kansan­taloud­es­ta. Se johtaa mm. siihen, että hallintokaupun­ki Helsinkiä pide­tään Suomen talouden vetu­ri­na. Ajatel­laan, että investoimal­la Helsinki­in ja sen julk­isi­in han­kkeisi­in voidaan tukea talouskasvua. 

    Täy­tyy myös tode­ta, että Suomes­sa sekä tutki­va että sovelta­va kansan­taloustiede on tässäkin suh­teessa esimerkik­si Ruot­si­in ver­rat­tuna todel­la heikois­sa kan­timis­sa. Äärim­milleen keskitet­ty val­tio­rakenne on määrit­tänyt Suomen kansan­taloustiedet­tä turhan pitkään ja liikaa.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikä on Euroopas­sa mah­don­ton­ta, on Kanadas­sa mah­sol­lista. Siel­lä Hud­son­lahti on tal­vet jäässä, mut­ta sen ran­nal­la teol­lisu­us kuitenkin pärjää.
    Väite, että olisi epä­taloudel­lista ostaa koko tal­ven hiilet ennen tal­ven tuloa, perus­tuu kum­malliseen yri­tys­talousti­eteil­i­jöi­den väärinkäsi­tyk­seen, jos­sa ei mak­si­moi­da tulosta euroina vaan sido­tun pääo­man tuottoprosenttia.

    Eihän kysymys ole pelkästään hiilestä, vaan myös arvokkaam­mas­ta tavaras­ta, jon­ka varas­toin­ti taivasal­la ei onnis­tu, vaan vaatii huo­mat­tavia investoin­te­ja ja suurem­paa kul­je­tuska­p­a­siteet­tia jäät­tömäl­lä kaudella.

    Tuo ver­taus Perämeren ja Hud­sonin­lah­den välil­lä on sitä pait­si täysin epäon­nis­tunut. Tietääk­seni Hud­sonin­lahti palvelee kul­je­tusväylänä vain hyvin vähäistä määrää asukkai­ta ja teol­lisu­ut­ta Perämereen verrattuna.

  37. OS: “Tal­vi­vaaras­sa ei ole satamaa…”

    En ole väit­tänytkään, että (kaik­ki) Tal­vi­vaaran mal­mi lai­vat­taisi­in Perämerel­lä, mut­ta joka tapauk­ses­sa ko. yhtiö kul­jet­taa paljon rah­tia Kokkolan sata­man kautta:

    http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/avoinarkisto/index.jsp?xid=3004658&date=2008/09/30

    http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/satamajohtaja-rikkidirektiivi-uhkaa-kuljetusketjua/1275646

    Ehkä kan­nat­taisi kysyä kaik­il­ta niiltä edel­lä lis­taamil­tani suuryri­tyk­siltä, että kuin­ka suuret lisäkus­tan­nuk­set hei­dän toim­i­nalleen syn­tyy, jos Perämeren jään­mur­topalvelui­ta merkit­tävästi heikennetään.

  38. Yritetään vielä arvioi­da Osmon väit­teen uskot­tavu­ut­ta julk­isten liiken­neti­las­to­jen perusteella.

    Väite siis ymmärtääk­seni on, että jään­mur­tamisen sijaan Perämeren satamien lop­putal­ven liikenne olisi kan­nat­tavam­paa siirtää kesäkaudelle tai raiteille.

    Liiken­ne­m­i­nis­ter­iön ja liiken­nevi­ras­ton tieto­jen mukaan Perämeren 6 suurim­man sata­man kaut­ta kul­kee vuodessa noin 20 miljoon­aa ton­nia rah­tia (http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/vesiliikennetilastot/ulkomaan_meriliikenne/mlt_ta_satamittain.htm). Rautateil­lä tavaraa kul­kee koko Suomes­sa kaikki­aan 35 miljoon­aa ton­nia (http://www.lvm.fi/web/fi/rautatieliikenne), jon­ka jakau­tu­mi­nen eri ratao­suuk­sille näkyy seu­raavas­ta kuvasta:
    http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/aineistopalvelut/tilastot/rautatietilastot/rautateiden_henkilo_tavara/Tavaraliikenteen%20kuljetusvirrat%202011.pdf

    Jos ajatel­laan, että edes kymme­ne­sosa Perämeren suurimpi­en satamien vuo­tu­i­sista kul­je­tuk­sista siir­ret­täisi­in raiteille niin tämä tarkoit­taisi noin 2 miljoon­aa lisä­ton­nia raiteille Pietarsaares­ta etelään, joka edel­lyt­täisi em. ratao­suuk­sien vuo­tuisen liiken­teen kaksinker­tais­tamista ja tämä lisäli­ikenne osu­isi vielä talvi­aikaan, jol­loin raideli­iken­teessä muutenkin on häir­iöitä taval­lista enem­män. Tämän lisäk­si johonkin etelän sata­maan pitäisi rak­en­taa se lisäka­p­a­siteet­ti, joka Perämeren satamis­sa jäisi talvi­aikaan hyödyntämättä.

    Kyl­lä näi­den luku­jen kiihko­ton analysoin­ti viit­taa mielestäni siihen, että jään­mur­tamis­es­ta mah­dol­lis­es­ti säästyvät kymmenet miljoonat eurot ovat pieni sum­ma ver­rat­tuna satamien talvi­sulkemi­sista aiheutu­vi­in kustannuksiin.

    Mik­si Osmon tietoläh­teet halu­aisi­vat säästää jään­mur­topalveluis­sa samaan aikaan, kun Ruot­sis­sa halu­taan edel­lä linkit­tämäni strate­gian mukaan tur­va­ta jään­mur­topalvelu­iden taso? Tämä siis siitä huoli­mat­ta, että Ruot­sis­sa Perämeren pohjukas­sa ole­van raskaan teol­lisu­u­den suh­teelli­nen merk­i­tys kansan­taloudelle on pienem­pi kuin Suomessa.

  39. Tal­vi­vaaran malmin­rikas­tus­pros­es­sis­sa tarvit­tavia raa­ka-ainei­ta kul­jete­taan aika iso­ja määriä Kokkolan sata­man kautta.

    1. Tal­vi­vaaran malmin­rikas­tus­pros­es­sis­sa tarvit­tavia raa­ka-ainei­ta kul­jete­taan aika iso­ja määriä Kokkolan sata­man kautta.

      Ovatko ne niin nopeasti pilaan­tu­vbia, ettei niitä voi tuo­da etukä­teen? Maan­teitse ne joka tapaukss­sa jatka­vat matkaansa, joten jos jotain nopeasti pilaan­tu­vaa raa­ka-ainet­ta on, sen voi kul­jet­taa vaik­ka Porin sata­man kautta.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Väite, että olisi epä­taloudel­lista ostaa koko tal­ven hiilet ennen tal­ven tuloa, perus­tuu kum­malliseen yri­tys­talousti­eteil­i­jöi­den väärinkäsi­tyk­seen, jos­sa ei mak­si­moi­da tulosta euroina vaan sido­tun pääo­man tuottoprosenttia.

    Tois­tan kysymyk­seni, malt­taisi­vatko­han asi­akkaat odot­taa! Eläy­dy het­ken aikaa sak­salaisek­si teräs­tukkurik­si. Mis­tähän ostaisit teräk­sen mar­rasku­us­ta toukokuuhun?

    Tuo sido­tun pääo­man tuot­to­vaa­timus on muuten säästänyt luon­non­va­ro­ja huo­mat­ta­van paljon. Sehän on johtanut siihen, että tavara tehdään tarpeeseen, ei varas­toon. Varas­toon tehdyl­lä tavar­al­la, jopa teräk­sel­lä, on taipumus muut­tua suurelta osin epäkurantiksi.

    Aivan toinen asia on, pitäisikö pohjoisen teol­lisu­u­den kan­taa itse aiheut­ta­mansa jään­mur­tokus­tan­nuk­set. Mikä ettei, jos muu­ual­lakin niin tehdään.

    Suomes­ta raken­netaan joka tapauk­ses­sa rautatiey­hteys Jäämerelle seu­raa­van kol­men sukupol­ven aikana, joten jään­mur­ta­jia ei sit­ten tarvi­ta etelässäkään.

  41. Osmo Soin­in­vaara: Mikä on Euroopas­sa mah­don­ton­ta, on Kanadas­sa mah­sol­lista. Siel­lä Hud­son­lahti on tal­vet jäässä, mut­ta sen ran­nal­la teol­lisu­us kuitenkin pärjää.

    Mik­si­hän näin ei tehdä Pohjois-Amerikan suuril­la järvil­lä? Myös St-Lawrence-joel­la ja lahdel­la tarvi­taan jäänmurtajia.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Ovatko ne niin nopeasti pilaan­tu­vbia, ettei niitä voi tuo­da etukä­teen? Maan­teitse ne joka tapaukss­sa jatka­vat matkaansa, joten jos jotain nopeasti pilaan­tu­vaa raa­ka-ainet­ta on, sen voi kul­jet­taa vaik­ka Porin sata­man kautta.

    Eivät muuten kul­je maan­teitse. Tal­vi­vaaraan menee junara­ta per­ille asti.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Jään­mur­tamiseen käytetään noin 60 miljoon­aa euroa vuodessa. Kalvo­jen julk­isu­ud­es­ta en tiedä, mut­ta voin yrit­tää ottaa selvää.

    Et vieläkään ole pystynyt vas­taa­maan, että mitkä oli­si­vat Perämeren satamien talvi­seisokkien kokon­aistaloudel­liset vaiku­tuk­set (eli säästöt ja kaik­ki kus­tan­nuk­set molem­mat huomioituna). 

    Silti yrität jääräpäis­es­ti väit­tää, että jään mur­t­a­mi­nen Perämerel­lä ei kan­na­ta, ainakaan nykyisessä määrin. Tämä on vah­va väite, joka tun­tuu edelleen ole­van osoit­ta­mat­ta. Sin­un sijas­sasi oikai­sisin hiukan blogikir­joituk­sesi sana­muo­to­ja ellei laskelmia ja tarkem­pia perustelu­ja löydy.

  44. Osmo Soin­in­vaara:

    Sitä en ymmär­rä, että asi­aa koske­via näköko­htia ei saisi tuo­da jul­ki vaan niistä pitäisi vaieta.

    Toki saa tuo­da tiedot jul­ki, ja hyvä niin, muuten­han emme ollenkaan tietäisi, että kuin­ka laadukkaisi­in fak­toi­hin poh­jautuen noi­ta väyläratkaisu­ja ja hin­noit­telua pohditaan.

    Kri­ti­soin ensisi­jais­es­ti tapaa, jol­la esi­tit nuo mah­dol­lis­es­ti kiis­tanalaiset väit­teesi. Etenkin kun emme ilmeis­es­ti kumpikaan tiedä tarkkaan pohjoisen satamien kokon­aistaloudel­lista hyö­tyä, niin esimerkik­si seu­raa­vat muo­toilut kir­joituk­ses­sasi ovat mielestäni melko kyseenalaisia:

    “Jos oikeat kus­tan­nuk­set perit­täisi­in, Oulun ja Kemin satami­in ei tulisi talvel­la laivo­ja lainkaan.”

    “Perämeren sata­mat tietysti kär­si­sivät, jos niitä ei pidet­täisi hengis­sä muual­ta kerä­ty­il­lä avus­tuk­sil­la. Toisaal­ta jos jään­mur­tamista ei laskutet­taisi ulkop­uolisil­ta, Han­ko olisi kukois­ta­va satamakaupunki.”

    Eiväthän Suomen­lah­denkaan suuret sata­mat (Sköld­vik, Kot­ka, Vuosaari) tai edes Han­ko ole nekään jäät­tömiä talvisin eikä niiden aukipi­don kus­tan­nus ole nol­la. Pohjoisen satami­in myös rajoite­taan talvisin liiken­net­tä heikoim­mil­la aluk­sil­la. Reilu ver­tailu satamien välil­lä huomioisi kus­tan­nusten erot tarkasti.

    Sen­hän totes­imme molem­mat, että ris­ti­in­sub­ven­tio on ongel­mallista. Mut­ta kir­joituk­ses­sasi on paljon muitakin vahvo­ja sävyjä kuin tuo ris­ti­in­sub­ven­tion paheksunta.

  45. Konginkankaan paha kolari: paperir­ul­lia kul­jet­tanut rek­ka ja pääsiäis­lomabus­si. Sil­loin tuli kyl­lä mieleeni, että mik­si hel­vetis­sä näitä paperir­ul­lia rekalla kul­jete­taan pitkin maan­teitä, kun lai­va ja junakin on kek­sit­ty. Ja nyt kun goo­glasin, näkyy rekan kyl­jessä luke­van “Trans­point”, mikä ymmärtääk­seni on VR:n firma.

    Mikähän näi­den eri kul­je­tus­muo­to­jen hiil­i­jalan­jäl­ki on: arvelisin, että laival­la pienin ja maantiel­lä suurin.

    Vaikea hah­mot­taa, mitä voitet­taisi­in ja mitä hävit­täisi­in, jos esim. han­kalin jääti­lanne luovit­taisi­in ilman pohjois­t­en satamia, mut­ta ainakin peru­songel­maa, eli ris­ti­in­sub­ven­toin­tia pitäisi uskaltaa ennakkolu­u­lot­tomasti miet­tiä, vai mitä Nukku­Mat­ti? (Sinän­sä hyvin sip­ilähenkistä ratkaisukeskeisyyt­tä sin­ul­la on, mis­tä kiitos.)

    Touko Met­ti­nen

  46. Osmo Soin­in­vaara:

    Pohjois-Suomen kol­men tehtaan saa­man noin 50 miljoo­nan euron sub­ven­tion mak­saa Itä-Suomen teollisuus.

    Kol­men tehtaan?

    Luitko sen aiem­man lis­tani Perämeren ran­nikol­la ole­vien tehtaiden lukumääristä? Niitä on yli 10 pelkästään Suomen puolel­la (Pietarsaari*2, Kokkola*3, Raa­he, Oulu*2, Kemi*2, Tornio).

    Ei min­ul­la ole mitään sitä vas­taan, että vaik­ka kaik­ki Suomen perus­te­ol­lisu­u­den tuot­teet lai­vat­taisi­in Vuosaares­ta tai Hang­os­ta, jos se on oikeasti viisas­ta ja kan­nat­tavaa, mut­ta epäilen, että se ei ole. Sitä pait­si, vaik­ka yhden paper­i­lastin saisikin nyt Euroop­paan läh­es samaan hin­taan laivaa­mal­la sen joko Oulus­ta tai Helsingistä, niin ei se silti tarkoi­ta, että maare­it­tien ja eteläran­nikon satamien kap­a­siteet­ti riit­täisi, jos Perämeren sata­mat sul­je­taan lop­putalvek­si. Jos kap­a­siteet­ti ei riitä niin kus­tan­nuk­set alka­vat nous­ta koko ketjus­sa (maantie- ja ratain­fra, kul­je­tuskalus­to, sata­main­fra, jne.), ja voidaan tarvi­ta lisäin­vestoin­te­ja samaan aikaan kun ole­mas­sa ole­vaa infra­struk­tu­uria jää muual­la käyttämättömäksi.

    Mut­ta ehkä tämä asia tuli nyt selväk­si. Ja ollaan suurin piirtein samal­la aal­lon pitu­udel­la kokon­aisu­u­den suh­teen. Toivon kuitenkin, että päätök­set tule­vista väylä­mak­su­ista ja jään­mur­topalveluista tehdään oikeasti perus­teel­lisen ana­lyysin ja kansan­taloudel­lisen kokon­aishyö­dyn arvioin­nin perusteella.

  47. Jos vuodessa kul­jete­tun rahdin (tuon­ti ja vien­ti) määrä on noin 90 miljoon­aa ton­nia ja jään­mur­tokus­tan­nuk­set noin 60 miljoon­aa euroa, on keskimääräi­nen, koko vuo­den rah­timäärälle (tuon­ti ja vien­ti) tasoitet­tu kus­tan­nus noin 67 sent­tiä per ton­ni. Onko kus­tan­nus suuri vai pieni riip­puu tietysti rahdin arvos­ta ja sen tarpeesta. Esimerkik­si tuon­nin osalta, vaikka­pa kau­pan banaanikilon hin­nas­sa tuo sum­ma olisi vähäi­nen, mut­ta vien­timme osalta saat­taisi se jonkin raa­ka-aineen kohdal­la ehkä olla merkittävämpi. 

    Joskus aikoinaan, taisi sekin olla viime vuosi­tuhan­nel­la, oli muis­taak­seni tilanne, jos­sa öljy­varan­tomme oli­vat kovan tal­ven takia hupen­e­mas­sa. Jokainen ymmärtänee, että myös huolto­var­muutemme ylläpi­to on tärkeä asia. Varas­tot tietysti aut­ta­vat, mut­ta voivat tul­la kalliiksi.

    Moni vien­tiyri­tyk­semme kär­sisi, jos tuot­teet saataisi­in markki­noille vas­ta jäi­den lähdet­tyä. Tal­ven päät­tymisen het­ki vai­htelee aika paljon vuosit­tain, mikä lisäisi toim­i­tusa­jan epä­var­muut­ta. Ei taitaisi syn­tyä edes kaup­po­ja, moni iso vien­tiyri­tys menisi konkurssi­in, ja työt­tömyys kas­vaisi paljon, jos lai­vat eivät kulk­isi talvisin ja Han­ko olisi ain­oa talvisa­ta­mamme. (Hang­on sata­man, sen rauta­tien ja maantien kap­a­siteet­ti ei taitaisi edes mitenkään riit­tää moiseen.)

    Yhteiskun­nas­sa on tietyt kus­tan­nuk­set järkevää tasoit­taa isom­malle joukolle mak­sajia, jol­loin kenenkään kohdalle ei tule kohtu­u­ton­ta mak­su­taakkaa. Se, miten tämä tehdään, on mm. poli­itikko­jemme päätet­tävä asia. Päätök­sis­sä ei kuitenkaan kan­na­ta hätiköidä tai toimia tuulivi­irin tavoin, ettei kym­meniksi vuosik­si tehdyt ja jo mak­se­tut investoin­nit menisi hukkaan. Talvimerenku­lun lakkaut­tamiseen ei Suomel­la taitaisi olla varaa! Kus­tan­nus­laskelmia ja ‑ver­tailu­ja on silti hyvä tehdä, ja keskustelua nou­datet­tavas­ta poli­ti­ikas­ta on käytävä. Äkkikään­nök­siä en kuitenkaan suosittele.

    Jos käyt­täjän pitäisi Suomes­sa aina mak­saa oma osuuten­sa kus­tan­nuk­sista täysimääräis­es­ti, muut­tuisi maamme rajusti. Olisiko tämä askel kohti Osmon ja kump­panei­den peräänku­u­lut­ta­maa asu­tuk­sen tiivistämistä, “luon­nol­lisel­la”(?) taval­la, kohti tiivistämis­poli­ti­ikan päätease­maa, Metrop­o­lista, johon kaik­ki asu­tus olisi pakattu?

    PS. Suuril­la järvil­läkin on talvili­iken­teen jääon­gelmia, mm. jääah­tau­tu­mat väylien kapeikois­sa, järvien väli­sis­sä salmissa.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Ris­tisub­ven­tio on paha asia. Yleen­sä ekon­o­mistien vas­taus on, että jos jotain pitää tukea, tuki pitää tehdä suo­raan val­tion bud­jetista eikä mieli­v­al­taisel­la verol­la, joka kohdis­tuu vähän saman­laiseen toim­intaan muualla.

    Tästä olen täysin samaa mieltä eikä se 50 miljoo­nan euron lisälasku perämeren suur­te­ol­lisu­ut­ta tap­paisi. Paljon suurem­pia kysymyk­siä ovat esim. kuka ketäkin verot­taa ja mitä ja missä.

    Logis­ti­ik­ka-argu­men­tit ovat olleet vähän hor­ju­via puolin ja toisin. Tarkastelu pelkästään Suomen sisäl­lä on harhaanjohtavaa. 

    Suurin osa Perämeren tehtaiden raa­ka-aineista ja tuot­teista kul­kee sään­nöl­lisenä lin­jali­iken­teenä tehtaan oman sata­man ja lin­jan muiden satamien välil­lä, aivan kuin bus­sivuorot. Suurin osa lin­joista kiertää Itä- ja Poh­jan­mer­ta, muu­ta­mat ulot­tuvat kauem­mak­si. Osa tavaroista on kuitenkin järkevää toimit­taa johonkin toiseen lin­jaan, jon­ka lähin sata­ma on Etelä-Suomes­sa, Nor­jas­sa tai Ruot­sis­sa, jos se on kokon­aisu­u­den kannal­ta parem­pi. Tärkein­tä on kokon­aiskus­tan­nus, toim­i­tu­sai­ka ja ‑tarkku­us koko ketjus­sa asi­akkalle saak­ka, ei vain Suomen sisällä.

    Kul­je­tusten pakot­ta­mi­nen pyörille Etelä-Suomen satami­in aiheut­taisi tehtaille merkit­tävää haittaa.

  49. Perämeren sata­mat päätet­ti­in poli­it­tisin perustein pitää auki ´mak­soi mitä mak­soi´ kos­ka halut­ti­in , mielestäni aivan oikein, että Pohjois­suomen run­saat luon­non­va­rat saadaan kansan­taloutemme käyt­töön ja että voitaisi­in alueelle sijoit­tuvalle teol­lisu­udelle taa­ta kelvol­liset toim­intaolo­suh­teet. Aivan vähäi­nen pain­oar­vo ei myöskään ollut alueen satamien työlistämisel­lä, sil­loin­han poli­it­ti­nen tas­apaino erosi nykyisestä.
    Erään tyyp­pistä sil­tarumpupoli­ti­ikkaa sekin.

    Teol­lisu­us tarvit­see tarvit­see sekä raa­ka-aine että tuotekul­je­tuk­sia. Opti­maalis­es­ti tämä hoide­taan samoil­la aluk­sil­la kuten esim. Out­okum­mun ja Ruukin tapauk­sis­sa onkin pääosin kyse. Esim. rautaro­mu ym. on eräkooltaan sopi­vaa valmis­tuot­tei­den kanssa parik­si. Hiili, rikas­teet tai kalkkikivi kulkies­saan suu­ri­na bulk määrinä ei oikein sovel­lu meno-palu­uli­iken­teeseen. Alas tule­vat kaivos­te­ol­lisu­u­den tuot­teet par­i­u­tu­vat peri­aat­teessa niiden kanssa, mut­ta kos­ka niiden määrän­pää on jos­sain muual­la kuin tuon­nin las­tau­s­paikas­sa par­i­u­tu­mi­nen ei ole taloudel­lis­es­ti mah­dolista. Bulk lastin siir­to laivas­ta toiseen saat­taa mak­saa enem­män kuin koko meri­rahti, joten lasti­in ei yleen­sä kan­na­ta koskea.Tästä seu­raa vain tuon­ti tai vien­ti kuljetuksia.

    Paperi/selluteollisuuden kul­je­tuk­sis­sa vir­ta ylöspäin on märkä­tavaraa ( kemikaale­ja, lietet­tä jne) ja tuot­teet taas kuiv­ia: puu­ta, pape­ria ja sel­l­ua. Ei ole kalus­toa joka veisi nestekemikaale­ja ja toisi pape­ria. Tästä johtuen ko. kul­je­tusvolyymit eivät ole tasapainossa. 

    Väylä­mak­su­jen ide­olo­gia on käsit­tääk­si sel­l­ainen, että lai­va mak­saa väylä­mak­sun­sa käyn­tik­er­to­jen mukaan 10 käyn­ti­in asti, jon­ka jäl­keen se on vapaa ´väylistä´. Tämä antaa edun vakavamielis­es­ti suomen liiken­net­tä har­joit­tavalle aluk­selle ja ei rasita lin­jali­iken­net­tä kohtuuttomasti.Kerran käyvälle matkus­ta­jalaivalle / irto­las­tialuk­selle väylä­mak­su luo kilpailurajoitteen. 

    Tätä on perustel­tu siten, että investoin­nit ´koviin´laivoihin pitää saa­da kan­nat­taviksi. On tehty tarkoituk­selli­nen lai­vatekni­nen pysyvä kil­pail­u­ra­joite. Ulko­maiset yhtiöt ovat jo sopeu­tuneet tähän, joten koti­maiset lai­vat eivät enää saa etua. Ris­telijöi­den tuloa suomeen pitää helpot­taa. Tuo­vathan ne joka käyn­nil­lään muu­takin tuloa. 

    rajoit­teessa on kak­si osaa:
    — käyn­tik­er­to­jen lukumäärä ( 10 vapauttaa)
    — jäälu­ok­ka-alen­nus Jää­mak­su­lu­okkaan saa alus alen­nuk­sen siten, että jää­mak­su on 50% ´normaalista´1A luokan aluk­selle ja 25% 1A super aluk­selle. ´Nor­maali´ alus on jää­vahvis­tam­a­ton. Niitä ei sään­nöl­lisessä liiken­teessä suomeen liene. 1Alus kyke­nee oper­oimaan itsenäis­es­ti ´nor­maaleis­sa jääolo­suhteis­sa´ ja 1Asuper ´kaikissa jääolo­suhteis­sa´. Nor­maali alus on jää­vahvis­tam­a­ton alus. 

    Iso­jen ´pehmei­den´ öljy/bulk alus­ten väylä­mak­su­jen alen­t­a­mi­nen johtaisi jää­vahvis­te­tun erikoiskalus­ton kil­pailukyvyn leikkaamiseen joka talvisen huolto­var­muu­den takia ei olisi mielestäni viisasta.

    Vak­i­nais­es­ti liiken­nöivien laivo­jen kehi­tys on johtanut siihen, että stan­dar­di lai­va näil­lä vesil­lä alkaa olla jäälu­okaltaan 1A. Tämä johtuu siitä, että laivo­jen koko on kas­vanut. Suuri 1A lai­va pär­jää käytän­nössä jäis­sä kuten pieni 1A super. Siis isom­pia laivo­ja ja harvem­pia laivauk­sia.=> suurem­pia varastoja.

    Perämeren jään­mur­to on kallista puuhaa — ja se kallis­tuu yhä kun joudu­taan aja­maan 20.000 hp:n tehol­la rikit­tömäl­lä polt­toaineel­la. Samanaikaises­ti jään­mur­ta­jakalus­to van­he­nee ja painei­ta niiden uusimiseen alkaa olla. Puhutaan ehkä jopä mil­jardin investoin­neista kas­vavien käyt­töku­lu­jen lisäk­si. Käsit­tääk­seni mur­ta­ja investoin­tien pääo­maku­lut eivät ole mukana jäämaksuissa.

    Mainit­tu jää­mak­su­jen epä­tas­apaino pohjoisen ja etelän välil­lä on pääosin teol­lisu­u­den itse rahoit­ta­ma siihen tuskin kan­nat­taa val­tio­val­lan puuttua.Järjestelmän kus­tan­nus­vas­taavu­us on ollut tas­apain­os­sa pidem­mäl­lä lasken­ta­jak­sol­la. Nyt sal­do on ollut viime vuodet negati­ivi­nen aikaisem­min posi­ti­ivi­nen. Mekanis­mi mak­su­jen säätämisen on ole­mas­sa. Mak­sut vahvite­taan joka vuo­den bud­jetis­sa. Joskus arvaus osuu parem­min joskus huonommin. 

    Jos nämä kaik­ki asi­at ote­taan huomioon on Osmon esit­tämä kysymys perämeren liiken­teen jääkus­tan­nuk­sista merkittävä.

    Kan­nat­taisi ehkä selvit­tää olisiko mah­dol­lista esitetyl­lä taval­la varas­toi­da bulkki­tuot­tei­ta, vaik­ka eril­lisen logis­ti­ikkayri­tyk­sen taseeseen ja hoitaa kovimpi­en olo­suhtei­den aikana liikenne sopi­van kokoisil­la ´kovil­la jäälaivoilla´.

    Kokon­aisu­u­den kannal­ta ilmeisesti
    kan­nat­taisi min­i­moi­da jään­mur­ta­jien lukumäärä ja hoitaa liikenne ´jous­tavasti varas­toiden´. Tämä toisi volyymeitä talvisin esim. pori-Rau­ma akselille jos­ta ne kul­jetet­taisi­in niil­lä samoil­la laivoil­la kuin kesäl­lä, mut­ta pienem­mil­lä ener­giaku­luil­la eteen­päin. Tarkoit­taisi nyky­istä kovem­pia jäära­joituk­sia pohjoiseen. Liikenne perämerel­lä jatkuisi suurem­mis­sa eris­sä ´kovemmilla´laivoilla.

    Osmon esit­tämä peri­aatekysymys on : Tuleeko perämeren alueen olla omavarainen liiken­neku­lu­jen­sa suhteen?

    Mielestäni ko. vaa­timus vas­taa vaa­timus­ta maanvil­je­lyk­sen samoista lähtöko­hdista turus­sa ja Oulus­sa. Olo­suhteille emme voi mitään niihin on sopeudut­ta­va jos halu­amme pitää perämeren alueen talouden pystyssä.

  50. Tapio: Kul­je­tusten pakot­ta­mi­nen pyörille Etelä-Suomen satami­in aiheut­taisi tehtaille merkit­tävää haittaa.

    Tot­ta­han toki Etelä-Suomen satamista on lin­jali­iken­net­tä suurin piirtein samoi­hin satami­in kuin Perämeren tehtail­ta. Kaivos- ja met­al­lur­gisen teol­lisu­u­den kohdal­la on merkit­tävä poikkeus.

    Perämeren ympäristön geolo­gian takia siel­lä on sekä Suomen että Ruotsin puolel­la poikkeuk­sel­lisen paljon kai­vok­sia ja met­alle­ja jalostavaa teol­lisu­ut­ta. Näitä kul­je­tuk­sia ei olisi kovin help­poa inte­groi­da Etelä-Suomen lin­jali­iken­teeseen, sil­lä sekä kalus­to että osa satamista ovat p.o. teol­lisu­udelle spesifisiä.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikä on Euroopas­sa mah­don­ton­ta, on Kanadas­sa mah­sol­lista. Siel­lä Hud­son­lahti on tal­vet jäässä, mut­ta sen ran­nal­la teol­lisu­us kuitenkin pärjää.
    Väite, että olisi epä­taloudel­lista ostaa koko tal­ven hiilet ennen tal­ven tuloa, perus­tuu kum­malliseen yri­tys­talousti­eteil­i­jöi­den väärinkäsi­tyk­seen, jos­sa ei mak­si­moi­da tulosta euroina vaan sido­tun pääo­man tuottoprosenttia.

    Hudosonin lahdelta on yhteys vain Luoteiväylälle ja Pohjoiselle jäämerelle. Wikipedi­an mukaan alueel­la on nelisen englan­ninkielistä asu­tuskeskus­ta, joista mm. York Fac­to­rys­sa on 223 asukasta.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Pohjois-Amerikan suuret järvet ovat Pohjois-Ital­ian lev­eyspi­ir­il­lä. Sinne ei muo­dos­tu mitään metrien ahtojhäitä.

    En tiedä mil­laisia jäitä muo­dos­tuu Suurille järville. Sen ver­ran tiedän (Poh­japa­lo, Suomen talvimerenku­lun his­to­ria), että jään­mur­ta­jien tekni­ikkaa maamme ensimäisen, Tan­skas­ta oste­tu­tun Bry­daren jäl­keen käyti­in plokkaa­mas­sa Suurille jär­veille raken­ne­tu­ista jäänmurtajista.

  53. Aika puudut­ta­va keskustelu luet­tavak­si, joten lopetin johonkin kohtaan. Lähin­nä sik­si, että tun­tuu että ristisubvention/verotuksen kri­ti­ik­ki tulk­i­taan niin että teol­lisu­us pohjoisem­mas­sa ollaan aja­mas­sa alas.

    Tässä on kyse samas­ta kuin siinä, että esim. Tam­pere-Helsin­ki-välin junalip­pu­jen hin­nat ovat val­ta­van korkeat, kos­ka niil­lä on pakko sub­ven­toi­da jotain per­ifer­ian yhteyk­siä, vaik­ka tehokkaam­paa olisi kil­pailut­taa pääradan liikenne ja sit­ten tukea erik­seen per­ifer­ian yhteyk­siä jos se koetaan järkeväk­si. Tai siinä, että jol­lain älyt­tömäl­lä logi­ikalla ulkois­t­en kiin­tolevy­jen osta­jien pitää sub­ven­toi­da suo­ma­laisia artisteja. 

    On tuskallista lukea kuin­ka ihmisiltä puut­tuu kyky erot­taa keinot ja päämäärät toisistaan.

  54. Poimin tilas­toista Oulu-Kemi-Tornio vien­ti­ton­nit tam­mi-maalisku­us­ta (880 000 t), jos­ta seu­raa että täysin hyö­dyn­netyl­lä 40 ton­nin hyö­tykuor­mal­la näi­den ton­nien liikut­tamiseen etelään tarvit­taisi­in min­imis­sään 245 täysperä­vaunua vuorokaudessa. Niitä siir­retään nytkin autoil­la tehtail­ta pohjoisen satami­in, mut­ta matkan piden­tyessä reis­sua ei voi enää tehdä yhdessä työpäivässä. Käytän­nössä matkan etelään voi työpäivän aikana tehdä vain yhteen suun­taan, joten kalus­toa ja siir­to­ja pitäisi olla tuplas­ti. Vaik­ka opti­mistis­es­ti olet­taisi että puo­let samo­jen satamien tuon­nista (karkeasti samaa luokkaa) voisi siirtää samoi­hin autoi­hin palu­umatkalle (muiden mainit­se­mat nes­teet yms. jot­ka vaa­ti­vat eri­laisen auton), nelostiel­lä ajaisi eteläpäässä “uusi” kuor­ma-auto 700 ker­taa vuorokaudessa eli kah­den min­uutin välein läpi talvikau­den 24h/7. Ensim­mäisen löytämäni hin­ta-arvion mukaan tarvit­tavien lisärekko­jen han­k­in­tahin­ta olisi sel­l­ainen reilu 160 miljoonaa. 

    Jos jatke­taan ran­nikkoa etelään (Raa­he Kokko­la Pietarsaari), vien­ti­ton­nit yli tuplaan­tuu; reilu 800 rekkaa lisää. Liikenne etelästä jakau­tu­isi käytän­nössä 3‑, 4- ja 5‑teille, joten uusia rekko­ja olisi kaikil­la näil­lä teil­lä keskimäärin kol­men min­uutin välein mis­sä tahansa havain­noin­tip­is­teessä. Enem­män val­tatie kol­moselle kuin 5‑tielle. No, ainakin nopeusra­joituk­set voisi laskea samantien 80 näi­den tei­den kaikil­la 1+1‑kaistaisilla osuuk­sil­la, kos­ka läh­es kaik­ki tur­val­liset ohi­tuk­set oli­si­vat mah­dot­to­mia vas­taan­tule­vien rekko­jen takia. 

    Nyt osa kul­je­tuk­sista läh­tee satamista junil­la, mut­ta päära­ta on jo niin ruuhkainen, että suur­ta osaa ei ihan etelästä voitaisi junal­la rah­da­ta ilman lisäraitei­ta tms. toimia. Keskel­lä yötä mah­tu­isi vielä tavara­ju­nia toki, mut­ta pitu­udet olisi hur­jia, tai liikenne vilka­s­ta nyky­is­inä hil­jaisim­pana kuute­na tunti­na. En tiedä miten radalle Kou­volas­ta pohjoiseen ja koil­liseen mahtuisi.

    Osit­tainen varas­toin­ti tal­ven yli, tai parem­min hyö­dyn­net­ty palu­uli­ikenne tai nyky­is­ten kul­je­tusten täyt­tämi­nen parem­min ei muu­ta suu­ru­us­lu­okkaa, mut­ta voisi esim. tupla­ta tuon ajan peräkkäin ajavien rekko­jen välillä.

  55. Tiedemies:
    Aika puudut­ta­va keskustelu luet­tavak­si, joten lopetin johonkin kohtaan. Lähin­nä sik­si, että tun­tuu että ristisubvention/verotuksen kri­ti­ik­ki tulk­i­taan niin että teol­lisu­us pohjoisem­mas­sa ollaan aja­mas­sa alas. 

    Olet täysin oikeassa. 

    Kum­minkin reaal­i­maail­mas­sa taitaa olla niin, että jos tuki hoide­taan bud­jetin kaut­ta, niin jos­sain vai­heessa viher­vasem­mis­tove­toinen hal­li­tus siirtää kul­je­tustuet sos­su­tuki­in, mut­ta silti jät­tää ne teol­lisu­udelle sub­ven­tion rahoit­tamisek­si langete­tut verot voimaan.

    Tosin täm­möisen reaalipoli­it­tisen toteu­tuk­sen ei pitäisi olla keskustelun alla vielä tässä vai­heessa kun ollaan vas­ta sil­lä tasol­la, onko täm­möistä vaiko eikö ja pitäisikö olla vaiko eikö olla.

    (hel­posti­han tuon voisi tehdä kus­tan­nus­neu­traal­isti siten, että annetaan se sub­ven­tio ja sit­ten kiris­tetään jotain hait­taveroa, muu­ta­man vuo­den kulut­tua sub­ven­tio tipah­taa pois ja hait­tavero jää…)

  56. Tiedemies:

    Aika puudut­ta­va keskustelu luet­tavak­si, joten lopetin johonkin kohtaan. Lähin­nä sik­si, että tun­tuu että ristisubvention/verotuksen kri­ti­ik­ki tulk­i­taan niin että teol­lisu­us pohjoisem­mas­sa ollaan aja­mas­sa alas.

    Eiköhän tämän säi­keen kri­ti­ik­ki Oden avaus­ta vas­taan koos­tu pääosin jostain avain muus­ta kuin ris­tisub­ven­tion puolustamisesta.

    Ode ei oikeasti ole esit­tänyt yhtään fak­taa mah­dol­lisen ris­tisub­ven­tion suu­ru­ud­es­ta (paljonko perämeren talvimerenku­lun kus­tan­nuk­est ovat kokon­ais­po­tista ja paljonko siel­lä kerätään väylämaksuja).

    Hänen ajatuk­sen­sa pohjoisen tehtaiden kul­je­tusten pysäyt­tämis­es­tä puolek­si vuodek­si ei ole tästä maailmasta.
    Myöskin ajatuk­ses­ta merikul­je­tusten siirtämis­es­tä raiteille puut­tuu kaik­ki fak­ta tarvit­tavista lisäinvestoinneista.

    1. pekka
      Väylä­mak­su­ja kerätään vähän yli 70 miljoon­aa euroa, peit­et­tävät kulut ovat noin 100 miljoon­aa, mis­tä noin 60 miljoon­aa on jään mur­tamisen kustannuksia.

  57. Tiedemies: On tuskallista lukea kuin­ka ihmisiltä puut­tuu kyky erot­taa keinot ja päämäärät toisistaan.

    Eiköhän suurin osa keskustelijoista ollut samaa mieltä OS:n kanssa ris­tisub­ven­tioiden epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta. Arvostelun kär­ki kohdis­tui OS:n todel­lisu­udelle vieraisi­in heit­toi­hin (esim. talvili­iken­teen lopet­ta­mi­nen Perämerel­lä kuten Hud­son-lahdel­la, ratkaisuna laa­jamit­tainen varas­toin­ti ja pyöräkuljetukset).

    Sara kuvasi hyvin miten asi­at tapah­tu­vat jous­tavasti markki­nave­toisi­na. Jo nyt Perämeren satami­in kulke­vat sydän­talvel­la vain suuret erikoisjää­vahvis­te­tut aluk­set. Tehtaat lisäävät muu­ta­mana kuukaut­e­na hie­man varas­to­jaan ja muut­ta­vat kul­je­tus­re­it­te­jään. Kus­tan­nusten lisäys vain muut­taisi näitä tas­apain­o­ja. Olisi aivan eri asia, jos pitäisi varautua 4…6 kk katkok­seen merikuljetuksissa.

    Jos sub­ven­tio lop­puisi kokon­aan, siitä kär­si­sivät luul­tavasti eniten pohjoisen sahat.

    Eiköhän tämä ole osaltani tässä.

  58. Soin­in­vaaran kir­joi­tus herät­ti ajatuk­sia. Ihan en olisi valmis nielemään tätä sel­l­aise­naan. Väylä­mak­sut ovat kuitenkin sen ver­ran pienet, että ehkä niiden teräste­htaiden kan­nat­taisi mak­saa jään­mur­rosta myös talvella. 

    Toisaal­ta tämä kir­joi­tus dis­saa taas koko pohjoisem­paa Suomea. Ihan Soin­in­vaar­alle vaan tiedok­si, että esimerkik­si Musi­ikki­taloa, Kias­maa tai vaikka­pa pääasi­as­sa pääkaupunkiseudulle keskit­tynyt­tä Yleis­ra­dio­ta spon­ssaa koko muu Suo­mi noin 70% osu­udel­la. Taloudelli­nen hyö­ty näistä kuitenkin tulee pääasi­as­sa pääkaupunkiseudun ja eteläisen Suomen asukkaille. Esimerkke­jä vas­taav­ista yhteiskun­nan ylläpitämistä rak­en­teista löy­ty­isi vaik­ka kuin­ka paljon. Eikö täl­löin ole ihan reilua, että muu­takin Suomea hiukan sponssataan?

    1. Tässä Pohjois-Suomen spon­soroi Itä-Suo­mi, ei Helsinki.
      Mie­lenki­in­toinen väite on, että saman hyö­dyn Pohjois-Suomen teol­lisu­us saisi halvem­mal­la, jos Pohjoiseen avustet­taisi­in talv ella vain iso­ja aluk­sia ja pienem­mät lastit hoidet­taisi­in junilla.

  59. Tiedemies:
    Tässä on kyse samas­ta kuin siinä, että esim. Tam­pere-Helsin­ki-välin junalip­pu­jen hin­nat ovat val­ta­van korkeat, kos­ka niil­lä on pakko sub­ven­toi­da jotain per­ifer­ian yhteyksiä… 

    Itse asi­as­sa VR:n henkilöli­ikenne ei sub­ven­toi itseään vaan perii liikenne- ja viestin­tämin­is­ter­iöltä kor­vaus­ta tap­pi­ol­lis­ten reit­tien ajamis­es­ta (perustuen VR:n omi­in laskelmi­in jois­sa oleville luvuille ei ole kuin yksi lähde, VR itse…).

    VR on lopet­tanut kaik­ki sel­l­aiset per­ife­ri­are­itit joista syn­ty­isi sille tap­pi­o­ta. Se on voit­toa tekevä monopoli.

  60. Perämeren satamien aukip­itämi­nen vuo­den ympäri oli Kekkosen ajan suurimpia alue­poli­it­tisia sat­sauk­sia. Se oli kylmän sodan ajan ratkaisu län­sivi­en­nin, joka koos­t­ui lähin­nä bulkki­tuot­teista, hoita­misek­si, ajan­jak­sona ennenkuin kont­te­ja oli kun­nol­la ehdit­ty ottaa maail­mal­la käyttöön. 

    Nyky­isin voisi tavaraa kujet­taa suo­raan Vaasa-Joen­suu-lin­jan pohjois­puolelta rautateitse Tornion kaut­ta pohjo­is­mai­hin ja län­si-Euroop­paan. Ruot­si on rak­en­tanut uuden rauta­tien Haa­paran­taan joka on sähköis­tet­tykin. Mut­ta mitä tekee Suo­mi? Ei ole tehnyt mitään tai on jopa purkanut tur­valait­tei­ta Tori­on­joen rautatiesil­lal­ta, ilmeis­es­ti kil­pailun pelos­sa. VR on myös lopet­tanut junalaut­tali­iken­teen Turus­ta eikä käyt­tämät­tömik­si jääneitä telin­vai­h­to­tunkke­ja ole siir­ret­ty Tornioon jos­sa niistä olisi käyttöä.

  61. Tuplaraide eteläran­nikol­ta hal­ki Poh­jan­maan ja Lapin aina Kirkkoniemeen saakka!

    Siinä olisikin työmiehille työtä laman ajaksi.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä Pohjois-Suomen spon­soroi Itä-Suo­mi, ei Helsinki.

    Pahus vieköön,

    ei se näytä menevän jakelu­un, että pohjim­mil­taan se pääspon­sori tässä koko touhus­sa on ne Perämeren ran­nikon tehtaat, joiden tuotan­nos­ta hyö­tyy koko Suo­mi ja joiden tuotan­non takia sitä monimetristä ahto­jäätäkin on kan­nat­tanut mur­taa jo kym­meniä vuosia joka talvi. (Tämän ymmärtämiseen riit­tää vilka­ista tämä kuva: http://www.ek.fi/ek/fi/tietografiikka/suhdanteet/pdf_gif_jpg/perustietoja_Suomen_taloudesta/tal26.pdf )

    Jos tule­vaisu­udessa jään­mur­ron kus­tan­nus entis­es­tään kas­vaa, muun muas­sa (eri­tyis­es­ti Vihrei­den kan­nat­ta­man) rikkidi­rek­ti­ivin takia, niin sit­ten täy­tyy var­masti yrit­tää jotenkin ratio­nal­isoi­da kul­je­tuk­sia lisää, jos teol­lisu­udel­la (eli viime kädessä hei­dän asi­akkail­laan) ei ole varaa mak­saa jään mur­tamis­es­ta niin paljon kuin pitäisi. Toinen vai­h­toe­hto on, että teol­lisu­u­den kul­je­tuk­sia edis­tetään suo­raan taval­la tai toisel­la val­tion bud­jetista (esim. alen­ta­mal­la kesäkau­den väylä­mak­su­ja enem­män kuin talvikau­den mak­su­ja nostetaan). 

    Ris­tisub­ven­tio on paha asia, ja kaik­ki ovat siitä yhtä mieltä, mut­ta Osmo vain jankkaa tästä ja jatkaa Pohjois-Suomen teol­lisu­ut­ta mol­laavia ja täysin todel­lisu­ud­es­ta irral­laan ole­via heittoja.

    Osmon alus­tuk­sen piilevän asen­teel­lisu­u­den vuok­si tämä koko keskustelu lähti men­emään aivan sivuraiteille.

    Ei Ruot­sis­sa kyl­lä käytäisi näin äly­va­paa­ta keskustelua. Siel­lä oltaisi­in huolis­saan siitä, että kuin­ka val­tio parhait­en kestäväl­lä ja kus­tan­nuste­hokkaim­mal­la taval­la voisi tur­va­ta teol­lisu­u­den kil­pailukyvyn ja toimintaedellytykset.

  63. Ja vielä selvyy­den vuok­si todet­takoon, että jos Itä-Suomen tehtaat saa­vat merkit­tävästi vähem­män “jään­mur­toavus­tus­ta” kuin Perämeren tehtaat niin ne ovat sit­ten vielä Perämeren tehtaitakin isom­pi spon­sori Suomen kansantaloudelle. 

    Mut­ta pitää muis­taa, että kyl­lä ne Itä-Suomenkin tehtaat ilmeis­es­ti saa­vat kul­je­tuk­si­in­sa jään­mur­ron yhtä lail­la omakus­tan­nush­in­taa edullisem­min. Ja ei ole tarkasti selvil­lä, että kuin­ka paljon vähem­män esim. Kotkaan tarvi­taan jään­mur­toa­pua kuin vaik­ka Kemiin.

    Tun­tuu, että Osmo argu­men­toi koko ajan sil­lä taval­la, että hän halu­aa pan­na Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tehtaat vas­takkain ja vaikeut­taa ainakin jom­man kum­man toim­intaedel­ly­tyk­siä. Toki kul­je­tusten piilo­tukien osalta pelikent­tä pitäisi saa­da Itä- ja Pohjois-Suomen välil­lä tas­a­puolisek­si, mut­ta sen voisi tehdä myös niin, että paran­netaan tuotan­to­toimin­nan toim­intaedel­ly­tyk­siä sekä Itä- että Pohjois-Suomes­sa, mut­ta Itä-Suomes­sa vähän enem­män. Osmon ajat­telu puolestaan tun­tuu kulke­van enem­män niin, että jos Itä-Suomes­sa ei ole satamia tehtaiden vier­essä niin ne pitää ottaa Pohjois-Suomen tehtail­takin pois (tai ainakin sulkea talveksi).

    1. Nukku­Mat­ti ei ymmär­rä bris­tisub­ven­tion luon­net­ta. Itä-Suomen tehtaat eivät saa tukea vähem­män vaan mak­sa­vat pohjoisen tehtaiden tuen.

  64. Ode kiin­nit­ti huomio­ta aivan oikeaan seikkaan. 

    Olen huolestuneena pan­nut merkille, miten pikku­por­var­il­lisu­us on val­lan­nut ennen niin vah­vasti luokkati­etoisen Kemin työväestön. Ajok­sen sata­man pitämi­nen neljä kuukaut­ta vuodes­ta sul­jet­tuna tek­isi asialle eetvarttia.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Nukku­Mat­ti ei ymmär­rä bris­tisub­ven­tion luon­net­ta. Itä-Suomen tehtaat eivät saa tukea vähem­män vaan mak­sa­vat pohjoisen tehtaiden tuen. 

    Ymmärsin antamis­tasi luvuista, että väylien kulut oli­vat 100 miljoon­aa euroa ja väylä­mak­sut 70 miljoon­aa, jol­loin kai val­tio tukee merenkulkua 30 miljoon­al­la eurol­la. Sin­un väit­teesi ilmeis­es­ti on, että väylä­mak­sut jakaan­tu­vat niin epäoikeu­den­mukaises­ti, että Itä-Suomen teol­lisu­us ei hyödy tuos­ta 30 miljoonas­ta ollenkaan vaan päin­vas­toin mak­saa kaik­ki aiheut­ta­mansa kulut ja vielä ylikin sen, jol­loin Pohjois-Suomen teol­lisu­us saisi muual­ta piilo­tukea yli 30 miljoon­aa euroa. En tiedä, onko epä­tas­apaino mak­su­is­sa ja kuluis­sa ihan näin paha. Ei ole käynyt esil­lä olleista tiedoista ilmi. Jään­mur­toa tapah­tuu Suomenlahdellakin.

    Oli­pa epä­tas­apaino mak­su­is­sa ja kuluis­sa iso tai pieni niin toki se esi­in­tyessään on ongel­ma, kuten sanoit. Mut­ta ehdotin myös ratkaisua, joka ei hait­taisi teol­lisu­u­den kokon­aiskil­pailukykyä ollenkaan:
    — pois­te­taan tai alen­netaan kesäkau­den väylä­mak­sut aivan min­imi­in ja nos­te­taan huo­mat­tavasti talvili­iken­teen väylä­mak­su­ja (ainakin paljon mur­ta­ja-apua tarvit­sevil­ta aluk­sil­ta) siten, että edelleen saadaan kerät­tyä teol­lisu­udelta mak­suina tuo mainit­se­masi noin 70 miljoon­aan euroa 

    Näin kukaan ei häviä kohtu­ut­tomasti. Teol­lisu­us mak­saa saman net­to­sum­man väylä­mak­su­ja kuin nyt, mut­ta val­tion jään­mur­toku­lut toden­näköis­es­ti pienenevät, kun teol­lisu­us opti­moi toim­intaansa siten, että se kulut­taa vähem­män em. palvelua. Saat­taa olla, että esim. Sto­ra-Enso ja UPM tämän seu­rauk­se­na lisäävät tuotan­toaan Itä-Suomen tehtail­la ja vähen­tävät Pohjois-Suomen tehtail­la, jos se on muiden rajoit­tei­den puoles­ta mah­dol­lista. Toisaal­ta, jos näyt­tää, että haitalli­nen raskas liikenne maan­teil­lä tämän vuok­si lisään­tyy, ja se tuot­taa val­tion tien­pidolle huo­mat­tavia lisäkus­tan­nuk­sia, niin tilan­net­ta pitää joil­lain keinoin kor­ja­ta uudelleen, ja ehkä tin­kiä väylä­mak­su­jen kokonaiskertymästä. 

    Eikö tämä ratkaisu olisi parem­pi kuin alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa ehdot­ta­masi ratkaisut, jot­ka mielestäni vaikut­ta­vat melko utopistisilta?

  66. Tuon edel­lä ehdot­ta­mani ratkaisun järkevyys pitäisi toki vielä tark­istaa teol­lisu­u­de­nala- ja yri­tysko­htais­es­ti. Äkkiseltään ajatellen luulisi, että Sto­ra Enson ja UPM:n kaltaisille toim­i­joille, joil­la on iso­ja tehtai­ta sekä Itä- että Pohjois-Suomes­sa esit­tämäni ratkaisu olisi melko neu­traali. Met­al­li­te­ol­lisu­u­den osalta tilanne ei sitä vält­tämät­tä ole. Tulisikin tehdä sit­ten kokon­ais­arvio, että onko järkevää aset­taa väylä­mak­sut niin että ne kat­ta­vat jään­mur­tokus­tan­nuk­set kokon­aisu­udessaan vai onko kansan­talouden kannal­ta parem­pi ajatel­la, että väylien aukip­i­to on yhteiskun­nan tar­joa­ma “ilmais­palvelu” siinä mis­sä val­tatei­den aurauskin on. Eiväthän maantieli­iken­teessä kul­je­tusyrit­täjätkään mak­sa tietulle­ja tien kulu­tuk­sen mukaan.

  67. Nukku­Mat­ti: Tun­tuu, että Osmo argu­men­toi koko ajan sil­lä taval­la, että hän halu­aa pan­na Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tehtaat vas­takkain ja vaikeut­taa ainakin jom­man kum­man toimintaedellytyksiä. 

    Ris­tisub­ven­tio lopp­puu kai tyystin sit­ten, kun avoimik­si jätetään vain Helsin­gin ja Hang­on sata­mat. Ainakaan Helsingis­sä ris­tisub­ven­tio­ta ei voi olla. 😉

  68. Olo­suhteille emme voi mitään niihin on sopeudut­ta­va jos halu­amme pitää perämeren alueen talouden pystyssä.

    Kysymys kuu­luukin, mik­si halu­aisimme ylläpitää keinotekois­es­ti teol­lisu­ut­ta tai maat­alout­ta siel­lä, mis­sä se ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa ja tuet aiheut­taa kohtu­ut­toman rasit­teen koko kansantaloudelle?

  69. Halv­in­ta olisi rak­en­taa rautatie Kemistä Narvikiin.

    Nykyi­nen Narvikin rata on sen ver­ran kuor­mitet­tu, kun Kiirunan kaivos viet­tää renes­sanssia ja niin­pä radan kap­a­siteet­ti ei riitä.
    Raidelevyskin on eri, mut­ta ei niin suuri ongelma

    Se pois­taisi kokon­aan liiken­teen etelään, eivät etelänkään sata­mat ole jäistä vapai­ta, Narvik sen sijaan on. 

    Narviki­in pää­sevät myös suuret lai­vat ja niin Koil­lisväylä kuin Luoteisväyläkin on saavutettavissa

    Kirkkoniemeenkin voi radan rak­en­taa, jos Sodankylän-Savukosken malmi­varo­ja ruve­taan hyödyntämään

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Rikkidi­rek­ti­ivn, tai siis sen merenku­lun sopimuk­sen, neu­vot­teli keskusta­lainen liikenneministeri.

    Tietääk­seni se keskusta­lainen liiken­ne­m­i­nis­teri on myöhem­min tul­lut vähän katumapäälle ja julkises­tikin poht­in­ut, että tuliko­han mokat­tua, joko henkilöko­htais­es­ti tai ainakin johta­mansa laitok­sen toimesta. 

    Mut­ta enpä ole tain­nut kuul­la kenenkään Vihreän edes pohti­van, että oliko se rikkidi­rek­ti­ivipäätös sit­tenkään vii­sain tapa pelas­taa maailma.

    En nyt kuitenkaan halua kyseenalais­taa sitä rikkidi­rek­ti­ivipäätöstä. Saat­toi­han se olla oikeakin. En ole asiantun­ti­ja. Kun­han vaan pot­tuilin samal­la mital­la, jol­la tois­tu­vasti vedät kölin alta kaiken kehäkol­mosen ulkop­uolel­la tehtävän työn ja mitätöit jatku­vasti mm. mil­jar­di­en edestä vientituloja 🙂

    Et muuten kom­men­toin­ut tuo­ta ehdot­ta­maani ratkaisua väylä­mak­sui­hin. Se on itse asi­as­sa suo­ra sovel­lu­tus siitä sin­un taan­noin esit­tämästä vuoropäivähoitodilemmasta.

    1. Esit­täjmäsi malli on jok­seenkin sama, jota tuos­sa itsekin pyörit­telin, mut­ta ei sitä voi ottaa het­iu käyt­töön, kos­ka se pysäyt­täisi pohjoisen liiken­teen kerralla.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Rikkidi­rek­ti­ivn, tai siis sen merenku­lun sopimuk­sen, neu­vot­teli keskusta­lainen liikenneministeri. 

    Mik­si Satu Has­si sit­ten ottaa kunn­ian itselleen rikkidi­rek­ti­ivistä? Kyl­lä minä ainakin uskon oikein hyvin, että Has­si on tehnyt kaikken­sa rikkidi­rek­ti­ivin eteen ja on onnis­tunut todel­la hyvin. Joten Vihreät ottakoon kunn­ian vain tästäkin saavutuksesta.

    1. Has­si esit­teli rikkidi­rek­ti­ivin. Kos­ka EU ja Suo­mi siinä mukana oli jo sitoutunut IMO-sopimuk­seen, rikkidi­rek­ti­ivi saat­toi vain tiuken­taa tulk­in­taa, mut­ta ei lieven­tää sitä. Has­sin esit­tämä direk­ti­ivi tiuken­si sitä Välimeren osalta, mut­ta ei muut­tanut sitä Itä-meren osalta.
      Har­va tun­tuu tietävän, että saman­lainen rikit­tömän polt­toaineen vyöhyke ympäröi myös Yhdysvaltoja.

  72. surullista tämä keskustelu(ja avaus).

    näin nurkkakun­taista ja sil­tarumpumaista poli­ti­ikkaa ei voi ymmärtää.

    pohjois-suo­mi ja itä-suo­mi saa siis avaa­jan mielestä jäädä talvek­si omilleen-talvihorrokseen.

    onnek­si helsingistä/uudeltamaalta val­i­taan vain pieni osa “kansan“edustajista.

    uudelta­maal­ta uusi kas­vo on itse,mutta toivoo että suo­mi pysy­isi edes jotenkin asut­ta­vana koko maassa.

    1. On tämä keskustelu hauskaa. Halusin ker­toa tietooni saate­tun näköko­hdan ja totesin, että min­ul­la ei ole kan­taa asi­aan. Kuitenkin pelkkä näköko­hdas­ta ker­tomi­nen tarkoit­taakin kan­nan­ot­toa. Näin on var­maankin Pohjois-Kore­as­sa, mut­ta pitääkö näin olla myös Suomessa.

  73. Määkin pyöräilen: Mik­si Satu Has­si sit­ten ottaa kunn­ian itselleen rikkidi­rek­ti­ivistä? Kyl­lä minä ainakin uskon oikein hyvin, että Has­si on tehnyt kaikken­sa rikkidi­rek­ti­ivin eteen ja on onnis­tunut todel­la hyvin. Joten Vihreät ottakoon kunn­ian vain tästäkin saavutuksesta.

    Suomen kannal­ta ei ole­merk­i­tys­tä liit­tyyikö Suo­mi rikksisopimukseen.
    Tärkeimpi­en vien­ti­maid­en satami­in kun ei voi liiken­nöidä kuin vähärikkistä polt­toainet­ta käyt­tävil­lä laivoilla.

    Taka­port­ti olisi Välimeren sata­mat, mut­ta ne täyt­tyvät kiinalai­sista kul­je­tuk­sista ja matkakin on jo pitkä.

    USA ja Kana­da oli­vat vielä tiukem­pia ja niiden satami­in voi liiken­nöidä vain vähärikkisil­lä laivoilla.

    Mek­siko voisi olla taka­port­ti, mut­ta maakul­je­tuk­set ovat pitkiä.

    Lop­pu­jen lopuk­si Suomen näkökul­mas­ta ei ole merk­i­tys­tä liit­tyikö Suo­mi sopimuk­seen vai ei tai tuliko direk­ti­iviä vai ei.

    Kat­selin jut­tu­ja tuos­ta Narvikin radas­ta ja se näyt­tää ole­van mon­en toim­i­jan intresseissä.

    Sitä kaut­ta voidaan hoitaa läh­es koko pohjois-Suomen ulkomaantavaraliikenne

  74. Nukku­Mat­ti: pois­te­taan tai alen­netaan kesäkau­den väylä­mak­sut aivan min­imi­in ja nos­te­taan huo­mat­tavasti talvili­iken­teen väylä­mak­su­ja (ainakin paljon mur­ta­ja-apua tarvit­sevil­ta aluk­sil­ta) siten, että edelleen saadaan kerät­tyä teol­lisu­udelta mak­suina tuo mainit­se­masi noin 70 miljoon­aan euroa

    En tiedä miten tuo 70 miljoo­nan kus­tan­nus jakaan­tuu pääo­ma- ja toim­intaku­lui­hin, jotenkin kuitenkin. Sat­tuu leu­to talvi ja mur­ta­jat pysyy satamis­sa, pääo­maku­lu­ja ei saa­da kerät­tyä mis­tään. Tai sat­tuu yksi onneton tietämätön rahti­lai­va joka pyytää mur­ta­ja-apua ja lyödään parinkymme­nen miljoo­nan mur­ta­ja­mak­su päälle…? Miten tam­miku­us­sa tiede­tään mil­lainen jää­talvi on tulos­sa ja mil­laisia mak­su­ja pitää per­iä? Täl­lainen mak­supoli­ti­ik­ka johtaa selvästi osaop­ti­moin­ti­in ja resurssien epäop­ti­maaliseen käyt­töön, suurin mah­dolli­nen rikos täl­lä blogilla (pl hitassäännöstely).

  75. Lau­ri Kumpu­lainen: Kysymys kuu­luukin, mik­si halu­aisimme ylläpitää keinotekois­es­ti teol­lisu­ut­ta tai maat­alout­ta siel­lä, mis­sä se ei ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa ja tuet aiheut­taa kohtu­ut­toman rasit­teen koko kansantaloudelle?

    Tuolle tielle ei kan­na­ta lähteä, sil­lä koko Suo­mi on tuol­laista aluetta.

    Erään kom­mentin jäl­keen ulkoa­su menee muuten pieleen. Siel­lä lie­nee jokin ylimääräi­nen sulke­va tägi.

  76. anonyy­mi: Tuolle tielle ei kan­na­ta lähteä, sil­lä koko Suo­mi on tuol­laista aluetta.

    Mitä ihmettä sinä oikein höpiset? Jos noin olisi, Suomen tulisi pyöriä EU:n tuki­ais­ten varas­sa. Suo­mi on kum­minkin EU:ssa nettomaksaja.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuitenkin pelkkä näköko­hdas­ta ker­tomi­nen tarkoit­taakin kan­nan­ot­toa. Näin on var­maankin Pohjois-Kore­as­sa, mut­ta pitääkö näin olla myös Suomessa.

    Jos hal­li­tuskin pysyy kasas­sa vain siten että kokoomus peit­tää omat ja demarien silmät, molem­mat sulke­vat vihrei­den suut ja vasurit yrit­tää silmät kiin­ni hiljen­tää omat suun­sa, olisi kuvitel­lut OS:n ymmärtävän ettei tässä maas­sa saa ker­toa totu­ut­ta, koskaan.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Tosin Koil­lisväylälle on Suomes­ta matkaa mer­itse enem­män kuin Espnjasta.

    Sou?

    Kyl­lähän sin­un Osmo pitäisi tietää, että laivarahtili­ikenne perus­tuu hubei­hin ja Suomes­ta lai­vataan kon­tit esimerkik­si Rot­ter­dami­in, jos­ta ne jatka­vat matkaa suurem­mil­la aluk­sil­la. Sitä san­o­taan tehokkuudeksi.

  79. Kuitenkin pelkkä näköko­hdas­ta ker­tomi­nen tarkoit­taakin kan­nan­ot­toa. Näin on var­maankin Pohjois-Kore­as­sa, mut­ta pitääkö näin olla myös Suomessa.

    Valitet­tavasti, Osmo, Sin­un blo­gisi eivät ole yksi­tyisen henkilön yksi­ty­isa­jat­telua. Jos min­un­laiseni mität­tömyys pohtii sitä, kan­nat­taako Pohjois-Suomen merenkulku, ei asial­la ole mitään merkitystä.

    Sinä olet vihrei­den nimekkäimpiä poli­itikko­ja. Kun sinä ajat­telet blo­gis­sasi ääneen ja pohdit, pitäisikö Poh­jan­lah­den sata­mat lakkaut­taa, koko Pohjois-Suomen raskaan teol­lisu­u­den poli­it­ti­nen ris­ki nousee ker­ta­heitol­la. Jos täl­laista pohd­in­taa esitetään hal­li­tus­puolueis­sa, ei yksikään täyspäi­nen yri­tysjo­hta­ja uskalla investoi­da kyseisi­in teol­lisu­us­laitok­si­in. Näyt­tää nimit­täin hyvin mah­dol­liselta, että liiken­nepoli­ti­ik­ka saat­taa lähi­t­ule­vaisu­udessa tehdä niistä kannattamattomia.

    Yleis­es­ti­hän kyse on uusintainvestoinneista:
    Jään­mur­ta­jia pitää ostaa seu­raa­van kymme­nen vuo­den aikana kolme tai neljä kap­palet­ta. Jos liikenne kas­vaa, niin enem­män. Ihan samal­la lail­la elin­tarvike­huolto­var­muu­den ylläpi­to nyky­ta­sol­la tulee edel­lyt­tämään miljoo­nia kuu­tiome­tre­jä uut­ta vil­jasi­iloka­p­a­siteet­tia seu­raa­van parin vuosikymme­nen aikana. Funkisa­jan siilot rapis­tu­vat pilalle.

    1. Luulen, että taloudelli­nen opti­moin­ti ei johtaisi siihen, että Pohjois-Suomen sata­mat lakkaute­taan. Vai­hetoe­htona on löhin­nä se, että sinne ei jöär­jet­työmin kus­tan­nuksin avuste­ta kovin pieniä aluk­sia ja että isom­pi­enkin alus­ten mak­su­ja nmoste­taan edes vähän lähem­män kus­tan­nus­vast­taavu­ut­ta (siihen on matkaa, nyt per­itään 10 % aiheutu­vista kus­tan­nuk­sista) jol­loin yri­tyk­set vähän opti­moisi­vat kul­je­tuk­si­aan. Min­ul­la nyt kuitenkaan ei ole edel­ly­tyk­siä tuo­ta asi­aa yksin laskea. Sen kuitenin tiedän, että täl­lainen aiheut­takaa mil­laisia kulu­ja tahansa, me mak­samme ‑poli­ti­ik­ka on haaskaavaa.
      Nim­imerk­ki Sari esit­ti, että pohoiseen liiken­nöi­sivät lop­utalves­ta vain parhaisi­in jämak­su­lu­okki­in kuu­lu­vat aluk­set, jot­ka eivät tarvitse jäänmurtajaa.

  80. Ode:

    Luulen, että taloudelli­nen opti­moin­ti ei johtaisi siihen, että Pohjois-Suomen sata­mat lakkaute­taan. Vai­hetoe­htona on löhin­nä se, että sinne ei jöär­jet­työmin kus­tan­nuksin avuste­ta kovin pieniä aluksia

    .
    ??
    Eihän noin tehdä nytkään. Perämeren satamis­sa on jääti­lanteen mukaiset liiken­ner­a­joituk­set, jois­sa vaa­di­taan vähim­mäisjäälu­ok­ka (yleen­sa 1 ja 1A) ja vähim­mäiskan­tavu­us, eli pieniä ja huonos­ti jäis­sä kulke­via aluk­sia ei avusteta.

  81. Eras­totenes alek­san­dri­alainen:

    Sinä olet vihrei­den nimekkäimpiä poli­itikko­ja. Kun sinä ajat­telet blo­gis­sasi ääneen ja pohdit, pitäisikö Poh­jan­lah­den sata­mat lakkaut­taa, koko Pohjois-Suomen raskaan teol­lisu­u­den poli­it­ti­nen ris­ki nousee ker­ta­heitol­la. Jos täl­laista pohd­in­taa esitetään hal­li­tus­puolueis­sa, ei yksikään täyspäi­nen yri­tysjo­hta­ja uskalla investoi­da kyseisi­in teol­lisu­us­laitok­si­in. Näyt­tää nimit­täin hyvin mah­dol­liselta, että liiken­nepoli­ti­ik­ka saat­taa lähi­t­ule­vaisu­udessa tehdä niistä kannattamattomia.

    Poli­itikot, jot­ka usko­vat luot­ta­muskei­ju­un, puhu­vat miten fan­tas­tis­es­ti Suomel­la menee. He keskit­tävät poli­it­tisen pääo­mansa luo­maan tätä kuvaa dynaamisen maan lois­tavas­ta tule­vaisu­ud­es­ta. Mitään ongelmia he eivät saa tun­nus­taa ole­van, muu­toin Suomen uskot­tavu­us menisi ja pääo­ma alka­isi kart­taa maatamme, tai vielä pahempaa heitä ei äänestet­täisi seu­raavis­sa vaaleissa.

    Onnek­si Suomel­la menee hyvin, eikä tääl­lä koskaan tule tarvit­se­maan tehdä mitään tehokkaam­min kos­ka kil­pailukykymme on maail­man huipulla.

  82. Osmo Soin­in­vaara: Luulen, että taloudelli­nen opti­moin­ti ei johtaisi siihen, että Pohjois-Suomen sata­mat lakkautetaan.

    Nyt olen täysin samaa mieltä. Opti­moin­tia har­joite­taan jo nytkin, mut­ta aina sitä on vara parantaa. 

    Liiken­nevi­ras­to esimerkik­si ker­too Talvili­iken­teen pelisään­nöis­sään: “Talvikau­den ensim­mäiset rajoituk­set annetaan yleen­sä jouluku­us­sa Perämeren pohjoisosan satami­in ja ovat jäälu­ok­ka I ja II sekä kan­tavu­us 2000 dwt. Mak­simi­ra­joituk­se­na on käytet­ty IA 4000 dwt.”

  83. Nim­imerk­ki Sari esit­ti, että pohoiseen liiken­nöi­sivät lop­utalves­ta vain parhaisi­in jämak­su­lu­okki­in kuu­lu­vat aluk­set, jot­ka eivät tarvitse jäänmurtajaa.

    Lop­putalves­ta näin onkin. Esimerkik­si 28.12.2012 tiedotet­ti­in seuraavaa:

    Liiken­ner­a­joi­tus­muu­tok­set: Tam­miku­un 2. päivästä alka­en vähim­mäisjäälu­ok­ka ja kan­tavu­us, joka aluk­selta vaaditaan:
    Tornio, Kemi, Oulu, jäälu­ok­ka IA yli 2000 tonnia; 

    Eli pohjoisimpi­in satami­in tuli tänäkin vuon­na jo tam­miku­un alus­sa liiken­ner­a­joi­tus, joka sal­li ain­oas­taan korkeim­paan jäälu­okkaan kuu­lu­vien suurten laivo­jen liikenteen.

    Tämä alkaa muis­tut­taa maa­han­muut­tokeskustelua. Ääri­oikeis­to vaatii tyyp­il­lis­es­ti maa­han­muu­tolle asetet­tavak­si rajoituk­sia, jot­ka ovat olleet voimas­sa jo vuosia. Parhaim­mis­sa tapauk­sis­sa rasis­tit esit­tävät tiuken­nuksi­na lin­jauk­sia, jot­ka oli­si­vat nykykäytän­töjä huo­mat­tavasti lib­er­aalimpia. Nyt tässä puhutaan merenku­lus­ta samal­la tapaa.

  84. Sylt­ty: Mitä ihmettä sinä oikein höpiset? Jos noin olisi, Suomen tulisi pyöriä EU:n tuki­ais­ten varas­sa. Suo­mi on kum­minkin EU:ssa nettomaksaja.

    Mitä sinä oikein höpiset?
    Kukaan ei väit­tänyt, että Suomelle mak­set­taisi­in tukiaisia.
    Sen sijaan jos tarkastel­laan puh­taasti alku­peräis­ten aja­tusten mukaan, Suomes­sa ei juurikaan kan­na­ta pyörit­tää yhtään mitään. Kes­ki-Euroop­pa on paljon parem­pi paikka.

  85. Käsi­tyk­seni mukaan tietyis­sä jääolois­sa läh­es kaik­ki aluk­set saat­ta­vat tarvi­ta jäänmurtajaa.

  86. anonyy­mi:
    Sen sijaan jos tarkastel­laan puh­taasti alku­peräis­ten aja­tusten mukaan, Suomes­sa ei juurikaan kan­na­ta pyörit­tää yhtään mitään. Kes­ki-Euroop­pa on paljon parem­pi paikka.

    No ihan tyh­mä aja­tus. Mitenkä esimerkik­si Kemin kromikaivos siir­ret­täisi­in Kes­ki-Euroop­paan? Ja sil­lä samal­la tele­port­ter­il­la sinne siir­ret­täisi­in var­maan metsätkin.

    Kaik­ki sem­moinen jota kan­nat­taisi tehdä Kes­ki-Euroopas­sa Suomen sijas­ta on tässä viimeisen 20v aikana sinne siirtynyt. 

    Ote­taan­pa selkeä esimerk­ki, mitä tääl­lä ei var­masti kan­na­ta tehdä. Esimerkik­si käy vaikka­pa öljyn poraami­nen. Ei ole paljoa öljysheikke­jä tääl­lä näkynyt kos­ka se ei kannata.

  87. Liian van­ha: Halv­in­ta olisi rak­en­taa rautatie Kemistä Narvikiin…Narvikiin pää­sevät myös suuret lai­vat ja niin Koil­lisväylä kuin Luoteisväyläkin on saavutet­tavis­saKirkkoniemeenkin voi radan rak­en­taa, jos Sodankylän-Savukosken malmi­varo­ja ruve­taan hyödyntämään

    Niinkuin Sepi, Eero ja Timo T jo ehdot­te­liv­atkin, olisi hienoa vuokra­ta Pet­samo. Se olisi sitä­pait­si ain­oa reikä EU:sta ark­tis­ten aluei­den rantaval­tiok­si ja samaan pöytään iso­jen poikien kanssa napa-aluei­ta paloit­tele­maan. Parhaat tilaisu­udet oli­vat kyl­lä 10–20 vuot­ta sit­ten, olisi pitänyt sil­loin olla kristal­li­pal­lo jos­ta olisi näkynyt napa­jäi­den sulaminen.

  88. Sylt­ty: Ote­taan­pa selkeä esimerk­ki, mitä tääl­lä ei var­masti kan­na­ta tehdä. Esimerkik­si käy vaikka­pa öljyn poraami­nen. Ei ole paljoa öljysheikke­jä tääl­lä näkynyt kos­ka se ei kannata.

    Entäpä se Tyrnäväläis­ten per­in­teinen tiivi­istä kaivos­ta otet­tu kök­säkaa­su! Oletko var­ma, ettei sieltä syvem­mältä löy­dy liuskekaasua?

  89. anonyy­mi: Mitä sinä oikein höpiset?
    Kukaan ei väit­tänyt, että Suomelle mak­set­taisi­in tukiaisia.
    Sen sijaan jos tarkastel­laan puh­taasti alku­peräis­ten aja­tusten mukaan, Suomes­sa ei juurikaan kan­na­ta pyörit­tää yhtään mitään. Kes­ki-Euroop­pa on paljon parem­pi paikka.

    Jos tuolle lin­jalle lähde­tään niin olisi­han se parem­pi viedä Suo­mi vaikka­pa eteläiselle Tyynelle Valtamerelle.

    Meitä on vajaat 5,5 miljoon­aa. Sopisimme siis hel­posti yhteen kaupunki­in. Me voisimme perus­taa kaupunki­val­tion nimeltä Suomi.

    Sopi­van kokoisia saari­akin on tar­jol­la ja Suomen kokoisen maan myymis­es­tä saisi var­masti melkoisen hyvän kansal­lisen rahaston.

  90. Teit virheen kun julka­isit merkit­tävän (sekä taloudel­lis­es­ti että alue­poli­it­tis­es­ti) asian ilman, että määri­tit edes omaa henkilöko­htaista kan­taasi. Nyt asia tulk­i­taan vihrei­den aloit­teek­si ja myöhem­min ajet­tavak­si asi­ak­si tai ainakin vai­htarik­si. Ei ole vaikea ajatel­la, että yri­tysveron alen­t­a­mi­nen johtaa nol­la­summapeli­in veronalen­nuk­sen kom­pen­soimises­sa. Tässä siis eräs vaihtari!

  91. Vain Suomes­sa mietitään, että kan­nat­taa romut­taa suo­ma­lainen teol­lisu­us, jot­ta kan­sain­välis­ten iso­jen ris­teil­i­jöi­den mukavu­us­lipun alla ole­vat lai­vat saa­vat alen­nus­ta. Reilua!

    Vain Suomes­sa mietitään miten lin­jali­iken­net­tä rankaistaisi­in, jot­ta ulko­maan ris­teil­i­jä­palat­se­ja tulisi enem­män ja halvem­mal­la Helsinki­in. Sekinreilua!

    Kyl­lä kel­paa kehua meitä Ulko­mail­la, reilu­ja suomalaisia.

  92. Mikko Kivi­ran­ta: Niinkuin Sepi, Eero ja Timo T jo ehdot­te­liv­atkin, olisi hienoa vuokra­ta Pet­samo. Se olisi sitä­pait­si ain­oa reikä EU:sta ark­tis­ten aluei­den rantaval­tiok­si ja samaan pöytään iso­jen poikien kanssa napa-aluei­ta paloit­tele­maan. Parhaat tilaisu­udet oli­vat kyl­lä 10–20 vuot­ta sit­ten, olisi pitänyt sil­loin olla kristal­li­pal­lo jos­ta olisi näkynyt napa­jäi­den sulaminen.

    Vuo­rae­htoi­hin var­maan kuu­luisi, ettei Suomel­la ole alue­vaa­timuk­sia Jäämeren suhteen.

    Ja rata pitäisi rak­en­taa Kessin läpi, mikä on pyhää maata.

    Ja sat­u­in käväisemään taan­noin Liina­hamaris­sa kat­so­mas­sa äiti­ni yhtä kotiseu­tua työ­matkalla, mitään infraa siel­lä ei ole, joten kaik­ki pitäisi investoi­da nollasta.

    Alue on soti­lasaluet­ta, joten siel­lä ei ole sivi­il­ia­su­tus­ta eikä työvoimaa.

    Kiitin paikalle tullei­ta soti­lai­ta siitä, että karkot­ti­vat äiti­ni sieltä Jumalan hylkäämästä rannalta

    Narvikissa on suurin piirtein kaik­ki infra ja työvoimaakin on sinne helpom­pi houkutella

  93. Osmo Soin­in­vaara:
    On tämä keskustelu hauskaa. Halusin ker­toa tietooni saate­tun näköko­hdan ja totesin, että min­ul­la ei ole kan­taa asi­aan. Kuitenkin pelkkä näköko­hdas­ta ker­tomi­nen tarkoit­taakin kan­nan­ot­toa. Näin on var­maankin Pohjois-Kore­as­sa, mut­ta pitääkö näin olla myös Suomessa.

    Kyl­lä tätä pul­maa on mietit­ty pohjoises­sa ja siel­lä tutk­i­taan vakavasti ratavai­h­toe­hto­ja Nor­jaan ja jopa Murmanskiin.

    Meren kaut­ta tapah­tu­va kul­je­tus alkaa jo nyt olla sen ver­ran kallista, että se syö merkit­tävästi kant­tavu­ut­ta etenkin perus­te­ol­lisu­udelta eli paperi-rauta ‑fer­rokro­mi-puu .

    Ongel­ma on, että investoin­nit suun­tau­tu­vat naa­puri­val­tioi­hin ja naa­puri­val­tioiden samoin kuin tukien saami­nen niihin on hankalaa.

    Ski­botn ja Kirkkonie­mi oli­si­vat Suomen osalta n 3 mil­jardin han­kkei­ta ja Nor­jalle jäis n 100 miljoonaa

    Narvik ja Mur­man­sk olis­vat Suomel­la n 100 miljoo­nan han­kkei­ta, mut­ta Ruot­sille ja Venäjälle mijardihankkeita

    Han­ke voidaan toteut­taa yksi­tyisenä, mut­ta har­ti­at eivät tai­da riittää .

    Mut­ta vai­h­toe­hto olisi pitem­män päälle halvem­pi jos väylä­mak­sut etelään, jos kus­tan­nus­vas­taavu­ut­ta haetaan.
    Myöskin maakul­je­tuk­set etelään ja etelän väylä­mak­sut oli­si­vat liian kalliita.

  94. Lau­ri Kumpu­lainen: Jos tuolle lin­jalle lähde­tään niin olisi­han se parem­pi viedä Suo­mi vaikka­pa eteläiselle Tyynelle Valtamerelle.

    Sinähän lähdit jo.

  95. Tämä keskustelu on esimerk­ki siitä mik­si taloustiedet­tä pitäisi todel­lakin opet­taa lisää kouluis­sa. Ikävä kyl­lä tämä ei tai­da suo­ma­laisen vasem­mis­to-idoel­o­giaan sopia. Leikkaisi jalko­ja pois niin mon­elta rent-seek­er­iltä. Suo­ma­lainen yhteiskun­ta ja varsinkin poli­ti­ik­ka on täyn­nä kaiken­maail­man tois­t­en tasku­jen tyh­jen­te­lyä ja “suo­jelu­ra­ho­jen” maksamista.

    Komp­paan Tiedemiestä. On vain jotenkin niin ikävää lukea, että kaik­ki tehokku­us­tarkastelu nähdään jon­akin Pohjois-Etelä tais­telu­na. Täm­möi­nen maakun­ta­lainen pro­tek­tion­is­mi ampuu kaikkia jalkaan.

    Jos emme voi savus­taa jotain pahaisia väylä­sub­ven­tioi­ta, miten koskaan voimme kor­ja­ta jotain sosi­aal­i­tur­vaa tms. Ihmis­ten halua sig­naloi­da lojaal­i­ut­ta ajatuk­sia ja mui­ta ryh­mit­tymiä kohtaan vain on liian suuri, ja järkyt­tävät epäte­hokku­udet jäävät elämään. Näil­lä kaikil­la on vime kädessä inhimilli­nen hin­ta, stokas­tis­es­ti myös ruumiina.

    Julkisen talouden vain pitää näköjään lähteä kokon­aan lapas­es­ta ennen kuin tehdään mit­tavia korjauksia.

  96. Reuna-aluei­den asukkaat sub­ven­toi­vat keskusaluei­den asukkai­ta keskitet­ty­jen palvelu­iden rahoituk­sel­la. Keskusaluei­den asukkaiden olisi hyvä olla sol­i­daarisia reuna-alueille ja vas­taavasti sub­ven­toi­da hyviä liiken­ney­hteyk­siä palvelu­iden ääreen. Jos kaik­ki katso­vat vaan omaa napaansa palve­lut jär­jestetään hajaute­tum­min kuin olisi taloudel­lis­es­ti tehokas­ta ja koko maan kil­pailukyky kär­sii aivan turhaan.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    ”pekka
    Väylä­mak­su­ja kerätään vähän yli 70 miljoon­aa euroa, peit­et­tävät kulut ovat noin 100 miljoon­aa, mis­tä noin 60 miljoon­aa on jään mur­tamisen kustannuksia.”
    Suomen 50 sata­mas­ta pide­tään 23 talvisin auki. Vuosit­tain maamme satamis­sa käy sisäisessä ja ulko­maan­li­iken­teesä yhteen­sä n. 27.000 alus­ta. Kootut väylä­mak­sut ovat alus­ta kohti keskimäärin 2600 euroa. Olet­taisin, että ris­teilyalus pulit­taa n 10 x ko. sum­man. Taitaa olla aika pieni kulu sel­l­aisen paatin menoissa.
    (ker­ras­san 25 e/ matkustaja).
    merenkulku­väylien ylläpi­to on osa sitä, mitä Lep­on kansan­talousti­eteen oppikir­jas­sa kut­sut­ti­in infra­struk­tu­urik­si. Sen ylläpitämien kuu­luu julkiselle val­lalle veroin. verolu­on­toisin mak­suin ja mak­suase­tuk­si­in perus­tu­vin tariffein.
    Väistämät­tä joku mak­saa “liikaa” ja joku “liian vähän”, kuten pos­ti­mak­su­is­sakin mut­ta kokon­aisu­us kum­minkin hyötyy.
    Verovaroista mak­set­tu sub­ven­tio merenku­l­ulle on siis Oden luku­jen mukaan (ilman pääo­maku­lu­ja?) 30 Me. Suo­ma­laista kohti se tekee 6 e; iso raha, sil­lä saisi teras­sil­la ison oluen.
    On sit­ten asia erik­seen, että jään­mur­to vie rutkasti ener­giaa. Mut­ta vesikö se enem­män kuin vas­taa­van tavaran kul­je­tus junilla.
    Koke­muk­seni jään­mur­rosta jäävät yhteen tur­is­tikeikkaan JM Sam­mol­la Kemin edustal­la. Idea lie­nee, että ylläpi­de­tään run­saat 20 lev­eää rän­niä, jota myöten 1A luokan aluk­set voivat pääsään­töis­es­ti kulkea ilman muu­ta avus­tus­ta. Rän­nin ylläpi­to mak­sa saman, kuli siitä yksi tai kymme­nen laivaa.
    Kemis­sä (Ajok­ses­sa) eilen olleet aluk­set tun­tu­i­v­at ole­van luokkaa 12.000 dw-tonnia.

  98. Luul­tavasti kaikkia liiken­nemuo­to­ja on sub­ven­toitu niin val­tion kuin yksi­ty­is­ten yhtiöi­denkin toimesta.Käytäntö jatkuu nykyäänkin. Voi olla, että sub­ven­toimisen määritelmää ei voi esit­tää kovin eksaktisti. 

    Esim Suomen lento­ken­tistä vain muu­ta­ma toimii kan­nat­tavasti. Painet­ta onkin muiden kent­tien alasajoon. Usei­ta maakun­tak­ent­tiä avus­ta­vat lähikun­nat, kos­ka muu­toin toim­inta lop­puisi kokonaan.

    Joskus oli käytössä ns. syr­jäseu­tulisät virkami­esten palkois­sa, jot­ta Utsjoellekin saati­in opettajat.

    Kun suomes­sa oli posti ja lennät­in­hal­li­tus val­tion kaukop­uhe­lin­mo­nop­o­lil­la, koko pos­ti­laitos tuot­ti pelkkää tap­pi­o­ta. Tap­pi­ot katet­ti­in lennät­ti­men tuloil­la ja kaik­ki oli­vat tyy­tyväisiä. Joka kylässä oli postikont­tori ja pos­ti­au­tot liiken­nöivät syr­jäisim­mil­läkin seuduilla.

    Helsin­gin puhe­lut oli­vat yksi­ty­isille ihmisille nau­ret­ta­van halpo­ja. Viras­to­jen ja liikeyri­tys­ten suurkäyt­täjät kus­tan­si­vat muille hal­vat puhelut.

    Nyt on suun­ta aivan toinen. Yleis­ra­dion jakelu­verkko, läheti­nase­mat on myy­ty ran­skalaisille. Itel­laa olti­in äsket­täin myymässä ulko­maille. sama odot­taa Finnairia. Rautati­et ja maanti­et on vielä myymättä.

    Sub­ven­toimisen mon­et muodot kyl­läkin ovat kiin­nos­ta­va aihe itsessään. Löy­tyykö mitään alaa, jos­sa asi­akas mak­saisi vain juuri siitä palvelus­ta, jon­ka itse tarvitsee.

  99. “Kun suomes­sa oli posti ja lennät­in­hal­li­tus val­tion kaukop­uhe­lin­mo­nop­o­lil­la, koko pos­ti­laitos tuot­ti pelkkää tap­pi­o­ta. Tap­pi­ot katet­ti­in lennät­ti­men tuloil­la ja kaik­ki oli­vat tyy­tyväisiä. Joka kylässä oli postikont­tori ja pos­ti­au­tot liiken­nöivät syr­jäisim­mil­läkin seuduilla.”

    Väärin, Posti-ja Lennätin­laitok­sen ain­oa tulo oli val­tion bud­jetis­sa myön­netyt määrärahat

    Val­tio peri kaik­ki tulot kas­saansa eikä tuloil­la ja menoil­la ollut yhteyttä .

    Oman kas­san Tele ja Posti sai­vat vas­ta kun ne erotet­ti­in liike­laitok­sik­si ja lop­ulliseti yhtiöit­tämisen yhteydessä

    Liikekir­jan­pito hallinnol­lisen rin­nal­la aloitet­ti­in toki jo 70-luvun puo­livälis­sä, mut­ta rahali­iken­teeseen se ei vaikuttanut

  100. Liian van­ha:
    liiken­nöivät syr­jäisim­mil­läkin seuduilla.”

    Väärin, Posti-ja Lennätin­laitok­sen ain­oa tulo oli val­tion bud­jetis­sa myön­netyt määrärahat

    Val­tio peri kaik­ki tulot kas­saansa eikä tuloil­la ja menoil­la ollut yhteyttä .

    Oman kas­san Tele ja Posti sai­vat vas­ta kun ne erotet­ti­in liike­laitok­sik­si ja lop­ulliseti yhtiöit­tämisen yhteydessä

    Liikekir­jan­pito hallinnol­lisen rin­nal­la aloitet­ti­in toki jo 70-luvun puo­livälis­sä, mut­ta rahali­iken­teeseen se ei vaikuttanut

    Olen ymmärtänyt, että tele tuot­ti ainakin jonkinverran.Siitä kai suur­in­pi­irtein syn­tyi Sonera. 

    Jos­sakin his­to­ri­an kätköis­sä var­maan olisi tietoa Suomen pos­ti­laitok­sen taloudesta.

    Englan­nis­sa kuulem­ma kir­je­postin lähet­tämisessä aikoinaan mak­su määräy­tyi mm matkan mukaan. Hom­ma yksinker­tais­tui kun siir­ryt­ti­in yhteen ain­oaan kir­je­mak­su­un matkas­ta riippumatta.Samalla kyl­läkin tuli työt­tömiä postivirkailijoita.

  101. Out­sider: Jos­sakin his­to­ri­an kätköis­sä var­maan olisi tietoa Suomen pos­ti­laitok­sen taloudesta.

    Olisi kiva nähdä mihin raha nykyään menee entiseen ver­rat­tuna. Pos­ti­mak­sut taita­vat olla kalli­impia, mut­ta pos­tia ei jae­ta enää jokaise­na päivänä eikä monil­la enää koti­in saakka.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Nukkumatti.

    Tuon­ti­tuot­teet ovat kevyem­piä ja ne voi kul­jet­taa junal­la. Tehtaat men­estyvät jopa Pohjois-Kar­jalas­sa, vaik­ka siel­lä ei ole yhtään satamaa.
    Kos­ka Uudel­la­mal­la ei ole vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta, tässä ei ole Uusi­maa jas Pohjois-Suop­mi vas­takkain vaan Pohjois-Suo­mi ja Itä-Suomi.

    Pohjois-Kar­jalas­sa eli Joen­su­us­sa on syväsa­ta­ma ja Itä-Suomes­ta löy­tyy myös meriy­hteys Saimaan kana­van kaut­ta. En sit­ten tiedä miten hin­not­telu ja sub­ven­toin­ti niiden osalta on hoidettu.
    Talk­ki kul­jete­taan raiteil­la sata­maan ja junas­ta sit­ten menee kamat laivaan. Laivoihin las­tataan myös sel­l­ua. Toki pieni ver­rat­tuna ran­nikon satamiin.

    http://www.joensuunlaivaus.fi/index.php?28

  103. anonyy­mi: Olisi kiva nähdä mihin raha nykyään menee entiseen ver­rat­tuna. Pos­ti­mak­sut taita­vat olla kalli­impia, mut­ta pos­tia ei jae­ta enää jokaise­na päivänä eikä monil­la enää koti­in saakka.

    Pos­ti­mak­sut menevät syr­jäseu­tu­jen posti­palvelu­iden ylläpitämiseen. Jos pos­tia saisi kul­jet­taa vapaasti kau­pal­lise­na palvelu­na, se olisi kaupungeis­sa nyky­istä halvem­paa ja mak­saisi syr­jäseuduil­la maltaita.

    Pos­ti­mak­sun his­to­ri­alli­nen kehi­tys on mie­lenki­in­toinen jut­tu. Löysin vuo­den 1881 postisään­nöstä pykälän, jon­ka mukaan kir­jeen lähet­tämi­nen posti­paikas­ta toiseen mak­saa väli­matkaan kat­so­mat­ta 20 pen­niä (jos kir­je painaa alle luodin). Suomen Pankin raha­nar­vok­er­toimien mukaan tämä olisi noin 83 sent­tiä vuo­den 2012 rahas­sa (ja siis ehkä noin 85 sent­tiä nykyrahassa).

    Ja kat­so — ensim­mäisen luokan pos­timerkin hin­ta on nykyään 85 sent­tiä. Tosin sen ver­ran nykyään pääsee halvem­mal­la, että mak­sul­la saa jopa 3,8 luodin (50 g) kir­jeen kulke­maan. Näi­den kah­den pis­teen muo­dosta­man huiman pis­tepar­ven perus­teel­la näyt­tää siltä, että postin reaal­i­hin­ta on pysynyt samana kaut­ta aikojen.

    Jokin muu on kuitenkin muut­tunut. Reaa­li­nen brut­tokansan­tuote henkeä kohden on kas­vanut ajan­jak­sol­la 1880–2013 noin 2,2 % vuodessa, joten kokon­aisu­udessa puhutaan 20-ker­tais­tu­mis­es­ta. Tämä hei­jas­taa ansio­ta­son kehit­tymistä, joten yksit­täisen kir­jeen lähet­tämi­nen 1800-luvun lop­ul­la vas­tasi koko nivaskan pos­tit­tamista nyt.

  104. Viherinssi: Pos­ti­mak­sut menevät syr­jäseu­tu­jen posti­palvelu­iden ylläpitämiseen.

    Pos­ti­mak­sun his­to­ri­alli­nen kehi­tys on mie­lenki­in­toinen jut­tu. Löysin vuo­den 1881 postisään­nöstä pykälän […]

    Ajat­telin lähin­nä 80-luvul­la tms., jol­loin posti jaet­ti­in käsit­tääk­seni syr­jäseuduil­lakin kotioven pos­tiluukku­un, en suinkaan ajal­ta ennen polttomoottoriautoa.

    1. Muis­tanko väärin? Eiö meil­lä ole niskas­samme jokin direk­ti­ivi, joka määrää posti­palve­lut avat­tavak­si kil­pailulle ja eikö se ole jo avat­tu. DHL ainakin toimit­taa paketteja.

  105. Viherinssi: Pos­ti­mak­sut menevät syr­jäseu­tu­jen posti­palvelu­iden ylläpitämiseen. Jos pos­tia saisi kul­jet­taa vapaasti kau­pal­lise­na palvelu­na, se olisi kaupungeis­sa nyky­istä halvem­paa ja mak­saisi syr­jäseuduil­la maltaita.

    Pos­ti­mak­sun his­to­ri­alli­nen kehi­tys on mie­lenki­in­toinen jut­tu. Löysin vuo­den 1881 postisään­nöstä pykälän, jon­ka mukaan kir­jeen lähet­tämi­nen posti­paikas­ta toiseen mak­saa väli­matkaan kat­so­mat­ta 20 pen­niä (jos kir­je painaa alle luodin). Suomen Pankin raha­nar­vok­er­toimien mukaan tämä olisi noin 83 sent­tiä vuo­den 2012 rahas­sa (ja siis ehkä noin 85 sent­tiä nykyrahassa).

    Ja kat­so – ensim­mäisen luokan pos­timerkin hin­ta on nykyään 85 sent­tiä. Tosin sen ver­ran nykyään pääsee halvem­mal­la, että mak­sul­la saa jopa 3,8 luodin (50 g) kir­jeen kulke­maan. Näi­den kah­den pis­teen muo­dosta­man huiman pis­tepar­ven perus­teel­la näyt­tää siltä, että postin reaal­i­hin­ta on pysynyt samana kaut­ta aikojen.

    Jokin muu on kuitenkin muut­tunut. Reaa­li­nen brut­tokansan­tuote henkeä kohden on kas­vanut ajan­jak­sol­la 1880–2013 noin 2,2 % vuodessa, joten kokon­aisu­udessa puhutaan 20-ker­tais­tu­mis­es­ta. Tämä hei­jas­taa ansio­ta­son kehit­tymistä, joten yksit­täisen kir­jeen lähet­tämi­nen 1800-luvun lop­ul­la vas­tasi koko nivaskan pos­tit­tamista nyt.

    Direk­ti­ivi on jo ole­mas­sa ja posti­palve­lut ovat avau­tuneet kil­pailulle vuo­den 2011 alus­ta eräin mako­htaisn poikkeuksin. 

    Markki­noiden vapau­tu­mi­nen kos­ki alle 50 gram­maa painavien osoit­teel­lis­ten kir­jei­den jakelua. Muiden lähetys­ten osalta kil­pailun esteet on pois­tet­tu jo aiemmin.

    11 jäsen­maa­ta sai mah­dol­lisu­u­den kah­den vuo­den ylimääräiseen siir­tymäaikaan. Kreik­ka, Lux­em­burg sekä EU:n uudet jäsen­maat Latvia, Liet­tua, Puo­la, Tsekin tasaval­ta, Slo­va­kia, Unkari, Roma­nia, Mal­ta ja Kypros avaa­vat pos­ti­markki­nansa viimeistään vuo­den 2013 alusta.

    Kil­pailun avaamiseen liit­tyy pykäliä siitä, miten kaikille tar­jot­ta­vat perus­posti­palve­lut jär­jestetään. Jäsen­mail­la on jatkos­sa mah­dol­lisu­us määritel­lä nyky­istä jous­tavam­min se, miten kir­jei­den ja paket­tien perus­jakelu ym. yleis­palve­lut tur­vataan ja rahoitetaan.

    Suomes­sa kil­pailun rajoituk­set pois­tet­ti­in jo vuon­na 1991. 

    Pos­tiverkon tarve läh­es nol­laan­tui, kun Posti menetti/valtio poisti Postin rahan­väl­i­tyk­sen ja esim eläk­keet, tuet ym mak­se­taan tilille

    Se merk­it­si n mil­jardin piilopankki­tukea pankeille ja siir­si mak­sut val­ti­ol­ta edun saajille.

    Täl­laiset maku­jen vas­tu­umuu­tok­set eivät näy indek­sis­sä, joten pien­i­t­u­lois­t­en kohdalal indek­si ei pidä paikkaansa

  106. Osmo Soin­in­vaara: DHL ainakin toimit­taa paketteja.

    Ja Ups.
    Joskus oli myös fil­lar­ilähet­te­jä. En tiedä nykytilasta.
    Ja jos ei puhuta kotioves­ta niin R‑kioski ja Matkahuolto siirtelevät paket­te­ja myös.

  107. Liian van­ha: Suomes­sa kil­pailun rajoituk­set pois­tet­ti­in jo vuon­na 1991.

    Ei kai sen­tään. Posti­palve­ludi­rek­ti­ivin ja uuden pos­ti­lain (voimaan 1.6.2011) mukaises­ti postin­jakelua on halun­nut har­joit­taa Itel­lan lisäk­si kak­si yri­tys­tä, jot­ka ovat hak­e­neet ja saa­neet toim­ilu­van (Ilves-jakelu ja Esan kir­japaino). Kumpikin on sanomale­htien jaka­jia. Toim­ilu­vat on myön­net­ty vuosi­na 2012 ja 2013.

    Kumpikin yri­tys sai toim­ilu­paansa val­tioneu­vos­ton käsit­telyssä sel­l­aisia ehto­ja, jot­ka eivät niitä miel­lyt­täneet. Asi­at lienevät edelleen kesken KHO:ssa.

    Markki­na on siis avat­tu kil­pailulle, mut­ta kil­pailu ei ole kovin vapaa­ta. Pos­ti­la­ki aset­taa nipun ehto­ja, ja toim­ilu­paa haetaan val­tioneu­vos­tol­ta. Lupakäsit­telyssä asiantun­ti­joina käytetään niin kil­pail­i­joi­ta kuin ammat­tili­it­to­jakin. Esimerkik­si Kil­pailu­vi­ras­to omas­sa lausun­nos­saan oli sitä mieltä, että hal­li­tuk­sen toim­inta ei ole ollut kil­pailua edistävää.

    Oletet­tavaa on, että jos Esan ja Ilveen ehdot muut­tuvat KHO:ssa, yrit­täjiä tulee alalle lisää. Jos­sei, kukaan ei lähde tekemään. Vas­ta-argu­ment­ti vapaudelle on ker­mankuor­in­ta. Jos kuitenkin sel­l­aista ter­miä tarvit­see käyt­tää, se ker­too ristisubventiosta.

    Ja siis tämä kos­kee nimeno­maan kir­jeitä. Paket­tiala on vapaampi, ja siel­lä onkin mon­en­laisia toimijoita.

  108. anonyy­mi:
    Ajat­telin lähin­nä 80-luvul­la tms., jol­loin posti jaet­ti­in käsit­tääk­seni syr­jäseuduil­lakin kotioven pos­tiluukku­un, en suinkaan ajal­ta ennen polttomoottoriautoa.

    Syr­jäseudul­la posti haet­ti­in kyl­lä pos­ti­laatikos­ta 80-luvul­lakin. Ehkä nuo muu­tok­set ovat olleet suurem­pia kaupungeis­sa, jois­sa ovi­in ei enää raken­neta pos­tiluukkua. (Toisaal­ta tun­tuu ole­van näp­päräm­pääkin, että pos­ti­laatikko ja paperiroskis ovat lähekkäin.)

    Vuon­na 1985 pos­ti­mak­su oli 1,50 mk eli nykyra­has­sa noin 50 snt. Halvem­pi siis kuin nykyään, joskin ansio­ta­soon ver­rat­tuna kalli­impi kuin nykyään. Vuon­na 1975 postiko­rt­ti taisi men­nä 60 pen­nil­lä, nykyra­has­sa myös noin 50 snt. Kir­je­mak­su oli kuitenkin korkeampi.

    Vuon­na 1963 ehiö­postiko­r­tis­sa oli 25 pen­nin merk­ki, nykyra­has­sa taas noin 50 snt.

    Pahoit­te­len tiedonjyvästen vaikeaa yhteis­mi­tallisu­ut­ta. En löytänyt mis­tään hel­pos­ta läh­teestä koti­maan kir­je­mak­sun kehi­tys­tä, joten van­hem­mat luvut ovat postiko­rteista. Lisäk­si on syytä huo­ma­ta, että nykyisel­lä 1. luokan merkil­lä kir­je menee mihin hyvän­sä maail­mas­sa, aikaisem­min mak­su riip­pui kohdemaasta.

    Sitä en kiistä, etteikö postin kir­jepalvelu olisi heiken­tynyt. Mut­ta niin on sen hin­takin ver­rat­tuna ansiotasoon.

  109. Kyl­lähän tekni­ikan kehi­tys vai raken­nemuu­tosko se on vaikut­tanut. Mielestäni Postin ja Telen his­to­ria osoit­taa tyyp­il­lisen kehi­tysku­lun. Ennen oli pos­ti­laitos tietääk­seni Suomen suurin laitos henkilöstöltään. Työl­listämis­vaiku­tus oli huo­mat­ta­va. Aivan samoin oli puhe­lin­puolel­la. Mon­tako postikont­to­ria enää löy­tyy. Entä käsivälit­teisiä puhelinkeskuksia.

    Eikä kehi­tys vielä ole lop­punut. Itel­la kokee vielä ison saneer­auk­sen tai lopete­taan kokon­aan. Kuka­pa enää kir­jeitä lähet­telee. Puhe­lin siir­tyy vääjäämät­tömästi lan­gat­tomaan tekni­ikkaan. Olisi jo siir­tynyt, mut­ta syr­jäseuduille on olta­va myös puhe­liny­htey­det, vaikkei siel­lä ketään asuisikaan.

  110. Jos palvelun hin­ta/laatu-suhde on kuitenkin pysynyt samana, ihme­tyt­tää, mitä automa­ti­saa­ti­ol­la ja ihmis­ten erot­tamisil­la on oikeas­t­aan saavutet­tu. Pelkkä palve­lu­ta­son lasku?
    Se, ettei paket­tikul­jet­ta­jil­la ole kir­jeenkan­tovelvoitet­ta eikä kai myöskään toim­i­tusvelvoitet­ta syr­jäseuduille, kuu­lostaa aika koval­ta sub­ven­ti­ol­ta julkisen palvelun kustannuksella.

    1. Pos­tilähetys­ten määrä on vähen­tynyt huo­mat­tavasti, mikä vähen­tää tulo­ja ja nos­taa yksikköhin­to­ja. Sitä pait­si, jot­ta reaal­i­hin­ta pysy­isi ennal­laan, tuot­tavu­u­den on nous­ta­va yleisen tuot­tavu­u­den nousun tahdis­sa. Muuten kus­tan­nus­ta­so seu­raisi palkkain­dek­siä hin­tain­deksin sijaan.

  111. Out­sider:

    Puhe­lin siir­tyy vääjäämät­tömästi lan­gat­tomaan tekni­ikkaan. Olisi jo siir­tynyt, mut­ta syr­jäseuduille on olta­va myös puhe­liny­htey­det, vaikkei siel­lä ketään asuisikaan.

    Syr­jäseudut eivät ole mikään hidaste lan­gat­tomaan tekni­ikkaan siir­tymisessä, päinvastoin.
    Jos syr­jäseudul­la tilaat puhe­liny­htiöltä lanka­puhe­lin­li­it­tymän, on suuri toden­näköisyys, että sin­ulle toimite­taan lan­gat­toma­l­la tekni­ikalla toteutet­tu laite. Kaupungis­sa sen­tään vielä saa (jos halu­aa mak­saa yli­hin­taa) ostet­tua lan­gal­lisen puhe­liny­htey­den (toki senkin toteu­tus on usein val­okuitu-VoIP eikä per­in­teinen kuparikaapeli).

Vastaa käyttäjälle pekka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.