Vihreiden ryhmäpuhe budjettiraamista/Osmo Soininvaara

12.6.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

12.6.2013

Euroopan Unionin piti olla hyvinvointivaltioiden linnake maailmankaupassa. Meidän piti näyttää muille, että menestyä voi tinkimättä yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja sivistyksellisistä arvoista.

Nyt Euroopan esimerkki ei taida oikein vakuuttaa. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja jopa nälkä on leviämässä. Monessa maassa ollaan menettämässä kokonainen sukupolvi työttömyydelle. Euroopan kehitys uhkaa vaurioitua vuosikymmeniksi.

Kaikki maat maailmassa kärsivät vuoden 2008 tapahtumista, mutta muut maanosat ovat toipuneet. Vain Eurooppa vajoaa yhä syvemmälle.

Vuoden 2008 rahamarkkinakriisi ja sitä seurannut eurokriisi ovat maksaneet suomalaisille menetettynä tuotantona jo yli sata miljardia euroa. Summa kasvaa joka päivä noin sadalla miljoonalla eurolla. Tästä kärsivät ihmiset ja yritykset ja siitä kärsii verotulojen hiipumisen kautta julkinen talous.  Siksi budjettien tekeminen on niin vaikeata.

Kiitos edellisen vuosikymmenen hyvän politiikan, meillä ei ole ollut kiirettä lyhytnäköisiin rajuihin säästöihin, jotka ovat Espanjassa tuoneet sosiaalista kurjuutta, mutta eivät ole juurikaan tervehdyttänyt valtiontaloutta. Meillä on aikaa ja velanottokykyä selvitä kriisistä tekemällä pitkävaikutteisia taloutta vahvistavia rakenteellisia uudistuksia.

Vielä on siis aikaa, mutta sitä ei pidä tuhlata katselemalla, kuinka hiekka valuu tiimalasissa.

1990-luvun laman jälkeen panimme tässä maassa päättäväisesti asiat kuntoon, mutta sen jälkeen valmius pitää hyvinvointivaltioiden rakenteita ajan tasalla on heikentynyt. Melkein kaikissa taloutta ja yhteiskuntaa mittaavissa kauneuskilpailuissa olemme sijoittuneet kärkipäähän, mutta sijoitukset ovat alkaneet pudota. Maailma muuttuu ja yhteiskunnan tulisi muuttua mukana.

EU on arvioinut Suomen kestävyysvajeeksi 6,2 % BKT:sta eli yli 12 miljardia euroa. Tämä on hirvittävän paljon. Se on yli kaksinkertainen EU-maiden keskiarvoon nähden ja selvästi suurempi kuin Italian ja Ranskan ja jopa Espanjan kestävyysvajeet. Sitä ei voi kuroa umpeen menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla, sillä hyvinvointiyhteiskunnasta ei jäisi mitään jäljelle. Voisi myös käydä kuin Espanjassa. Kansa kyllä köyhtyisi, mutta valtio ei rikastuisi.

Aikaikkuna korjata vaje pitkäjänteisin uudistuksin uhkaa sulkeutua. Tarvitsemme nopeasti rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät sekä työn kysyntää että tarjontaa.

Tulisi päästä opintoihin ilman tahdonvastaisia välivuosia, opinnoista valmistua nopeammin, asevelvollisuuden laajuutta ja kestoa supistaa, sairauseläkkeelle joutumista ehkäistä, eläkkeellesiirtymistä myöhentää.

Ennen kaikkea tulisi parantaa huonosti koulutettujen ja osatyökykyisten työllisyyttä.

Suomessa on suhdanteista johtuen nyt jopa akateemista työttömyyttä, mutta rakenteellinen työttömyys kohdistuu lähes pelkästään huonosti koulutettuihin. Työmarkkinamme syrjivät niitä, joiden tuottavuus on alentunut esimerkiksi osaamiseen tai terveyteen liittyvien puuteiden vuoksi. Tässä olemme selvästi muita Pohjoismaita huonompia.

On helpotettava ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistämistä eikä työnnettävä työelämän ulkopuolelle niitä, joiden tuottavuus ei riitä elämiseen pelkkien ansiotulojen varassa.

On ehdotettu että työurien pidentämiseksi mahdolliset irtisanomiset tulisi kohdistaa nuoriin ennen ikääntyneitä. Emme voi tätä kannattaa. Ikääntyneiden työttömyys on tietysti ikävä asia, mutta nuoren työttömyys voi syrjäyttää tämän työelämän ulkopuolelle kymmeniksi vuosiksi. Tuollainen sääntö myös lisäisi entisestään ikääntyneiden syrjintää työhönotossa.

+ + +

On erittäin valitettavaa, että kehysriihessä päätettiin edelleen leikata kehitysyhteistyöstä. Vaikka leikkausta paikataan ohjaamalla päästöhuutokauppatulot kehitysyhteistyöhön näyttää siltä, että tämä ei riitä saavuttamaan 0,7-tavoitetta. Erityisesti vuoden 2015 kehitysmäärärahojen määrään on palattava ensi vuoden riihessä.

+ + +

Moni ajattelee, että ilmastopolitiikasta on syytä tinkiä laman oloissa. Asia on päinvastoin. Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton sanoi vuonna 2006 Tampereella, että ilmastopolitiikan edellyttämä teknologinen murros tulee tuottamaan valtavasti taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Keynesin mukaan laman aikana kannattaa rakentaa vaikka pyramideja. Investoinnit ilmaston hyväksi ovat paljon pyramideja parempi tapa ylläpitää työllisyyttä.

Ja lopuksi.

Suomessa maksetaan runsaasti ympäristön kannalta haitallisia tukia. Näistä valtaosa on verotukia. Karsikaamme niitä!

Kommentit

124 Vastausta artikkeliin “Vihreiden ryhmäpuhe budjettiraamista/Osmo Soininvaara”

  1. Hauki kirjoitti 12.6.2013 kello 17:07

    “Suomessa on suhdanteista johtuen nyt jopa akateemista työttömyyttä, mutta rakenteellinen työttömyys kohdistuu lähes pelkästään huonosti koulutettuihin.”

    Akateemisten “rakenteellista työllisyyttä” taas ylläpitää kyvyttömyys kohdata tosiasiat.

    Kaikenlaisten turhanpyörittäjien lisäksi Suomessa on suuri määrä veroista kohtuullisen palkkansa ammentavia oikean työn tekijöitä, joiden työ on tuloksetonta. Kuulun itse heidän joukkoonsa. Olen ammatiltani kieltenopettaja.

    Oppilaideni tulokset ovat olleet YO-kirjoitusten valossa vähintään kohtuullisia, mutta yksikään heistä ei hyödy kielitaidostaan lukion jälkeen, koska kielitaito ei yllä tasolle, jolla sitä voisi käyttää edes passiivisesti. Ja muutamassa vuodessa lukiossa nielty vähäkin unohtuu.

    Olenkin ruvennut ajattelemaan, että työni on nuortenhoitaja, vaikka toimenkuvani on kieltenopettaja ja minulle maksetaan kieltenopettajan palkka. Kai minuakin kuitenkin tarvitaan Suomessa, jossa työttömyys piilotetaan kursseihin, pitempään koulutukseen ja akateemisten suojatyöpaikkoihin, joissa monta kertaa työtä tehdään vähän, mutta paperia siirretään sitäkin enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 46

  2. Raimo K kirjoitti 12.6.2013 kello 17:35

    Eipä hyvältä näytä, mutta en kohdistaisi pääkritiikkiä hallituksen toimintaan tai toimimattomuuteen. Kyllä markkinataloudessa yritysten tulisi työllistää.

    Nokian romahduksen myötä on romahtanut myös tutkimus ja tuotekehitys, mikä tarkoittaa, että suhteellisen alhaisesta palkka- ja kustannustasosta huolimatta meillä ei ole riittävästi myytävää.
    Jos halutaan työpaikkoja, tähän on panostettava.

    Molemmat työnantajajärjestöt koettavat parhaansa mukaan lietsoa tappiomielialaa, mikä on johtanut siihen, että nekin vähäiset investoinnit, joita tehdään, tehdään ulkomaille. Investoitaisiin nyt aluksi edes tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomessa, ehkä siitä seuraisi tuotantoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  3. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 12.6.2013 kello 18:09

    Raimo K: Kyllä markkinataloudessa yritysten tulisi työllistää.

    Yritystalouden lähtökohta on kuitenkin kai silti edelleen tuloksen tekeminen eikä rahan hukkaaminen. Harva yritys jättää ilkeyttään tai ideologisista syistä käyttämättä hyvän mahdollisuuden tehdä rahaa jos sellainen on. Jos työllistämällä saa hyvät tulot niin kyllä yritykset silloin työllistävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  4. Keijo kirjoitti 12.6.2013 kello 18:23

    Saatanan tunarit. Annan vinkin. Sulkekaa kaikki kirjastot ja perustakaa ‘verkkokirjasto’. Kirjailijoille korvaukset latausmäärin mukaan. Yksi ‘verkkokirjasto’ riittää palvelemaan koko Suomea.

    Tuskin löytyy poliittista tahtoa, vaikka uudistuksesta tulisi isot säästöt heikentämättä kenenkään palveluita.

    Jos tahtoa ei löydy niin turha valittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  5. pekka kirjoitti 12.6.2013 kello 18:41

    Ode:

    EU on arvioinut Suomen kestävyysvajeeksi 6,2 % BKT:sta eli yli 12 miljardia euroa. Tämä on hirvittävän paljon. Se on yli kaksinkertainen EU-maiden keskiarvoon nähden ja selvästi suurempi kuin Italian ja Ranskan ja jopa Espanjan kestävyysvajeet.

    Olen monesti miettinyt tämän kestävyyvsvajeväittämän selitystä. Miksi Suomen kestävyysvaje on muuta Eurooppaa pahempi? Onko meidän väestömme ikärakenne muuta Eurooppaa epäedullisempi? (eli ovatko meidän suuret ikäluokkamme muita suurempia ja niitä seuranneet pienet todella pieniä?).
    Mitä muita selittäjiä voi olla. Ei meidän eläkejärjestelmämme tasapaino ainakaan ole keskimääräistä eurooppalaista tasoa huonompi.
    Osaatko Ode selittää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.6.2013 kello 18:47

    Meidän ikäjakaumamme on hankalampi. Siirrymme nopeasti hyvin edullisesta huoltosuhteesta hyvin epöäedulliseen. VM arvioi kestävyysvajeeksi “vain” 4,2 % kun komission arvioi on 6,2. Ero tulee maahanmuutostas. VM on huomattavastio optimistisempi sen suhteen, paljonko työperäistä maahanmuuttoa Suomi pystyy haalimaan. Uskon enemmän komissioon, sillä Suomi ei ole kovin houkutteleva maa tulla töihin, kun muuallekin pääsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Keijo kirjoitti 12.6.2013 kello 19:01

    Osmo Soininvaara:
    Meidän ikäjakaumamme on hankalampi. Siirrymme nopeasti hyvin edullisesta huoltosuhteesta hyvin epöäedulliseen. VM arvioi kestävyysvajeeksi “vain” 4,2 % kun komission arvioi on 6,2. Ero tulee maahanmuutostas. VM on huomattavastio optimistisempi sen suhteen, paljonko työperäistä maahanmuuttoa Suomi pystyy haalimaan. Uskon enemmän komissioon, sillä Suomi ei ole kovin houkutteleva maa tulla töihin, kun muuallekin pääsee.

    Mitään kestävyysvajetta ei ole. Ainoa ongelma on julkisen sektorin heikko kyky sopeutua olemassa oleviin resursseihin. Tehostakaa toimintaa ja vapauttakaa ‘paperinpyörittät’ lisäämään työntarjontaa yksityiselle sektorille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  8. nos kirjoitti 12.6.2013 kello 19:16

    Kun kriisi on eurojärjestelmän luonnos, rationaalisinta olisi kai erota eurosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  9. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 12.6.2013 kello 19:18

    Osmo Soininvaara:
    Suomi ei ole kovin houkutteleva maa tulla töihin, kun muuallekin pääsee.

    Ja toisaalta Suomi on samaan aikaan hyvinkin houkuttava paikka olla tekemättä töitä, kun muutenkin pärjää.

    Nämä on niitä asoita joista pohjimmiltaan nuo vajeet ja velat syntyy, ei jotkut kirjastot tai muut nippelit. Mutta saako näistä asioista edes keskustella, puhumattakaan että vakavasti otettavat poliitikot uskaltaisivat niistä tehdä konkreettisia aloitteita…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  10. Keijo kirjoitti 12.6.2013 kello 19:58

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Ja toisaalta Suomi on samaan aikaan hyvinkin houkuttava paikka olla tekemättä töitä, kun muutenkin pärjää.

    Nämä on niitä asoita joista pohjimmiltaan nuo vajeet ja velat syntyy, ei jotkut kirjastot tai muut nippelit. Mutta saako näistä asioista edes keskustella, puhumattakaan että vakavasti otettavat poliitikot uskaltaisivat niistä tehdä konkreettisia aloitteita…

    Jos kirjastojen sulkeminen ei riitä, niin yhdella ‘verkkolukiolla’ voidaan korvata myös lukiot. Kourallinen maan parhaita opettajia voi opettaa videotallenteiden ja/tai livestreamien välityksellä koko Suomea. Ja miksei myös ammattikoulujen teoriaopinnotkin voisi olla verkossa.

    Kaikki on mahdollista, mutta kun tahtoa ei löydy niin sitä ei löydy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. KKK kirjoitti 12.6.2013 kello 20:19

    “On ehdotettu että työurien pidentämiseksi mahdolliset irtisanomiset tulisi kohdistaa nuoriin ennen ikääntyneitä. Emme voi tätä kannattaa. Ikääntyneiden työttömyys on tietysti ikävä asia, mutta nuoren työttömyys voi syrjäyttää tämän työelämän ulkopuolelle kymmeniksi vuosiksi. Tuollainen sääntö myös lisäisi entisestään ikääntyneiden syrjintää työhönotossa.”
    Tarkalleen ottaen on ehdotettu, että irtisanomiset kohdistetattaisiin niihin työntekijöihin, jotka ovat tulleet viimeksi työnantajan palvelukseen olivat he nuoria tai vanhoja. En ymmärrä, miten ehdotus vähentäisi ikääntyneen työttömän työllistymismahdollisuuksia. Ehdotus sinänsä on aivan susi. Irtisanomiset pitäisi kohdistaa niihin työntekijöihin, joiden nettohyöty työnantajalle on kaikkein pienin ihan riippumatta työsuhteen pituudesta. Tässä asiassa työnantaja on varmasti se paras asiantuntija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  12. Koti-isä kirjoitti 12.6.2013 kello 21:19

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Ja toisaalta Suomi on samaan aikaan hyvinkin houkuttava paikka olla tekemättä töitä, kun muutenkin pärjää.

    Nämä on niitä asoita joista pohjimmiltaan nuo vajeet ja velat syntyy, ei jotkut kirjastot tai muut nippelit. Mutta saako näistä asioista edes keskustella, puhumattakaan että vakavasti otettavat poliitikot uskaltaisivat niistä tehdä konkreettisia aloitteita…

    Onko lie Suomi paljoa muita houkuttelevampi. Mutta työn tekemisen kynnys on täällä ainakin melkoinen; vaihtoehdot ovat käytännössä 0 tai 40 tuntia viikossa.

    Miksi edelleen näin, eletään kuitenkin vuotta 2013. Kun työn tuottavuus ja hyvinvoinnin taso ovat nousseet aivan eri tasolle kuin silloin, kun tuo 0 – 40 malli on kehitetty.

    Silti tänäkin päivänä eduskunnassa kansanedustajat sanoivat noin 1000 kertaa sanan työ ja puolueeseen katsomatta ainut vaihtoehto sille tuntui olevan tuo 0 – 40 malli. Tuntuu suorastaan hölmölle touhulle.

    Ja sitten suurituloiset selittävät, miten työhalut menevät, jos verotuksen progressio lisääntyy vaikkapa prosenttiyksiköllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  13. sunimh kirjoitti 12.6.2013 kello 23:29

    “On erittäin valitettavaa, että kehysriihessä päätettiin edelleen leikata kehitysyhteistyöstä. Vaikka leikkausta paikataan ohjaamalla päästöhuutokauppatulot kehitysyhteistyöhön näyttää siltä, että tämä ei riitä saavuttamaan 0,7-tavoitetta. Erityisesti vuoden 2015 kehitysmäärärahojen määrään on palattava ensi vuoden riihessä.”

    No toisaalta tuo maaginen 0,7-tavoitehan saavutetaan myös sillä, että supistetaan vain tarpeeksi BKT:tä. Kyllä tämän(kin) hallituksen toimilla siis ihan oikeaan suuntaan ollaan menossa.

    Jostain syystä en kuitenkaan kykene näkemään tämän joskus nousukaudella hatusta tempaistun “tavoitteen” saavuttamatta jättämistä kovin merkittävänä ongelmana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  14. Evert The NeveRest kirjoitti 12.6.2013 kello 23:47

    “Vain Eurooppa vajoaa yhä syvemmälle”

    Ode – tämä ei pidä paikkaansa. Norja, Tanska- Ruotsi.. ne ovat osa Eurooppaa eivätkä vajoa mihinkään. Päin vastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  15. GranpaIgor kirjoitti 13.6.2013 kello 1:44

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Ja toisaalta Suomi on samaan aikaan hyvinkin houkuttava paikka olla tekemättä töitä, kun muutenkin pärjää.

    Nämä on niitä asoita joista pohjimmiltaan nuo vajeet ja velat syntyy, ei jotkut kirjastot tai muut nippelit. Mutta saako näistä asioista edes keskustella, puhumattakaan että vakavasti otettavat poliitikot uskaltaisivat niistä tehdä konkreettisia aloitteita…

    Vaikka Suomen houkuttelevuus humanitaariseen maahanmuuttoon yms on iso uskoisin, että yksi suurimpia syitä, että hyvän kasvun vuosina julkisen sektorin työntekijämäärä paisui muta nyt kun meillä ei enää ole Nokia veturia pitäisi julkisen sektorin henkilöstöä sopeuttaa käytettävissä oleviin varoihin. Ei kansaa voi kuristaa veroilla kuoliaaksi vain sen vuoksi että meillä on ylisuureksi paisunut julkinen sektori. ja nyt kun kuntaliitoksia suunnitellaan massoittain saattaa edessä olla melkoisen virkamiesjoukon työssäpitämisvelvollisuus. Kaikki julkisen sektorin työssä olevat eivät ole kansalaille tärkeiden palvelujen tuotannossa vaan lähes hyödyttömiä paperipyörittäjiä, joiden tärkein tehtävä on turvata oma työllisyytensä.

    Myönnän ettei tuon porukan pienentäminen ole poliitikoille helppoa. heitä on yksinkertaisesti liikaa äänestäjinä. Siksi verojen ja maksujen korottaminen näyttää kuitenkin helpommalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.6.2013 kello 8:51

    nyt kun kuntaliitoksia suunnitellaan massoittain saattaa edessä olla melkoisen virkamiesjoukon työssäpitämisvelvollisuus

    Uskot siis, että kuntaliitoksista vapautuu työvoimaa? Muutenhan tuollaista työssäpitämisvelvollisuutta ei syntyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JP Lehto kirjoitti 13.6.2013 kello 5:52

    Keynesin opit olisi hyvä ottaa käyttöön. Valtion ja kuntien suojatyöläisten edustajat kuitenkin muistavat ne vain vaikeiden aikojen kohdatessa. Eli lamaa pitää hoitaa valtion menoja lisäämällä investointeihin.
    Pidä tämä linja ja kun tästä joskus selvitään. Muistuta kasvun aikana, että nyt pitäisi pitää menot kurissa ja maksaa velat pois, jotta voidaan sitten lamaa korjailla tuhlailulla.
    Näiden Suomen ongelmien takanahan on tietenkin eruokriisiä ym.. Mutta yhtä suuressa roolissa on liian laajalle hyvinä aikoina paisutettu julkinen talous, kaikkine herkkuineen. Jotenkin tämä pitäisi saada rajattua niihin tärkeimpiin asioihin. Terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Siinä se on järkevää, koska se on niin kallista, että yksityiset ihmiset eivät pysty niitä itse rahoittamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  18. Jukka Sjöstedt kirjoitti 13.6.2013 kello 7:59

    “Kiitos edellisen vuosikymmenen hyvän politiikan, meillä ei ole ollut kiirettä lyhytnäköisiin rajuihin säästöihin, jotka ovat Espanjassa tuoneet sosiaalista kurjuutta, mutta eivät ole juurikaan tervehdyttänyt valtiontaloutta. Meillä on aikaa ja velanottokykyä selvitä kriisistä tekemällä pitkävaikutteisia taloutta vahvistavia rakenteellisia uudistuksia.”

    Siitä sitten vaan Kataisen seminaariin heti alkusyksystä vastuuta kantamaan. Pappi toisensa jälkeen todistaa saarnastuoliTV:stä sanankuuliaisille fiksuuttaan ja hyvänsuopaisuuttaan. Ainut kasvuala kaupungissa näyttää olevan lävistys- ja tatuointidesign. Että älä Katainen stadionia tilaa, sen täyttää vain heavy. Fiksuja on niin harvoja, että mahtuvat Eurooppatalon auditorioon entisessä Voimatalossa. IVO:n pääkonttori ammoin, sapeli-Simosen aikakautena jolloin asiat suomimiesten käsissä.

    90-luvun menestys todellakin. Goldman Sachs ja Merrill Lynch ja muutama kaverinsa ostivat valtionyhtiöistä kimpaleita globaaliin rahastojakoon, ja yksityisistä liki kaiken. Luotoilla. Ne arvopaperistettiin työeläkeyhtiöihimme eli Suomen ulosmyynnin rahoitti työväenliike Varmoine Ilmarisineen. Miksi ? Kiitollisuuden velkaisina. Ne olisivat mädäntyneet luottotappioihinsa elleivät olisi saaneet KOP:in ja SYP:in luottotakuita, jotka laukesivatkin näille pankkikriisiksi. Ay-pomot eivät kastellet punttejaan, eikä näistä yhäkään paikallisissa business schooleissa Hanken ja KKK plus monimuu, mittään virkata.

    Ne luottotappiot olivat kasinotalouden ajalta 1980-luvun puolelta kun Postipankkirahoitus ja muut shadow bankit kiersivät harmaalle alueelle ja panivat haisemaan. Säästöpankit ja Interbank keksivät systeeminsä: lainata toinen toiselleen rahaksi katsottavia saamisia ja johan räjähti rahamäärät kasvuun -parhaat vuosikasvut 20 ja 30 prosenttia lisää rahaa kiertoon. Real money siivu tuli eläkeyhtöistä, sinulta palkasta pidätettyä tienattua rahaa. Ja siis kotimaista, ulkomailta tuli vain purosia. Liikepankit paisuivat tekorahasta niin että osakeanneilla piti soliditeettia pitää edes meikattuna siellä 6 prossan tietyvillä. Asiakaslainaa nimettiin osakemerkintämaksuksi. Oli innovaatiota. SP-sijoitus oli tyhjentää koko pörssin holviinsa Juhani Riikosen neronleimauksina.

    Sitten kun suursiivo tehtiin TV-katsomon edessä, niin oltiin sovittu että myydään ulkomaille ja jättipotista toisensa jälkeen maksetaan myyntivoittovero ja siten korjataan Valtion talous -ja että asia sopii New Labour ideologiaan. Niinistö puolestaan saa samalla alentaa veroja. Mikä taas istui markkinakiihkoilijoille. Hyvin meni hapankaaleihin.

    Mihinkäkö tulisi ryhtyä ? Jos vaikka alkuun muistaisi että systeemi, jota olemme soveltavinamme -kapitalismi- perustuu väkevimpien enteprenöörien, animal spirit miesten voitontahtoon, tekemisen ja kunnostautumisen himoon. Ne pitää päästää koulusta. Jukka Sjöstedt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. az kirjoitti 13.6.2013 kello 8:58

    Milloin olet ajatellut myöntää, että perustulo voi toimia vain, jos nykyisten tukien tasoa lasketaan huomattavasti? Muutoin efektiivinen marginaaliveroaste ja kannustinloukut tekevät siitä mahdottoman. Teidän vihreiden ohjelmanne tämän vuoden 2013 tammikuulta, jossa esitetään summaksi 540 euroa +asumistuki +muut tuet, on, anteeksi suorapuheisuus, täysin älytön. Perusteena Kelan mikrosimulaatiomalli(!). Ehkä se malli saisi sosialisminkin toimimaan? Ottaako Kelan malli sen psykologisen muutoksen huomioon, että sosiaalinen stigma/häpeä tuilla elämisestä poistuisi, jos tulo tulisi suoraan tilille. Helsingin vuokratasolla tuo olisi yli 1100 euroa /kk. Ei olla enää kovin monen keikkaluontoisen työn päässä nykyisestä minimipalkasta. Eli miksi tehdä se 4x5x40h, jos parilla keikalla saa saman? Toisaalta työmarkkinat voivat hyvin olla menossa siihen suuntaan, että keikkaluontoista joustoa tarvittaisiin, ja siihen perustulon kaltainen järjestelmä on välttämätön. (Keskustan 300 euron tukia leikkaamattoman lisäansion malli kärsii samasta efektiivisen marginaaliveroasteen ongelmasta.)

    Entä mitä ovat nuo keynesiläiset vihreät pyramidinne? Juuri eilen uutisissa tuli siitä, kuinka Saksan merituulivoimalat ovatkin osoittautumassa paljon kalliimmiksi, mitä oli “arvioitu” (yllätys, miten onkin aina näin!). Yhdysvallat taas kuroo kilpailukykykaulaa Eurooppaan ja luo satoja tuhansia oikeita työpaikkoja halvalla liuskekaasullaan.

    En löydä vihreiden sivuilta mitään sitä vuoden 2005 epätieteellistä tarkoitushakuisesti sorminpoimittua ohjelmaa uudempaa konkreettista (kymmenen ranskalaista viivaa ja fiilistelyä ei riitä) esitystä ilmastopolitiikasta ja energiataloudesta.
    Ilmeisesti tämä on maailman suurin ongelma, mutta ei kuitenkaan niin suuri, että kahdeksassa vuodessa tuotettaisiin uutta ajattelua. Kahdeksan vuotta vanha ohjelma, jossa uusiutuva on niin edullista ja kaikkinensa vailla riskejä (vrt. ruokohelpisheikit), että vain idiootti ei rupeasi samantien rakentamaan pyramideja, hankkisi tänne “kymmeniä tuhansia työpaikkoja” ja tekisi Suomesta markkinajohtajaa maailmassa.

    Mitä ne “kymmenet tuhannet” työpaikat olisivat? Millaisia pyramideja? Saisiko numeroilla ajattelua ja taloudellista realismia, jota aiemmassa blogauksessa peräänkuulutettiin? Miksi tämä vihreiden tärkein tavoite pysyy vuodesta toiseen lähinnä tuon fraasinsa tasolla, ja niitä konkreettisia malleja laskelmineen ei tunnu löytävän oikein mistään? Miksi itse et juuri kirjoita tästä aiheesta, vaikka sinulla on siihen koulutuksellista taustaa ja aiheen pitäisi olla keskeisen tärkeän? Riskiarviot kustannuksista, kilpailukykyhaitoista, työllisyysvaikutuksista (vrt. tutkimus Espanjan kokemuksista), kuluttajien reaktioista ja vastaavat tekijät, realismia. Ei Tynkkysen unelmahattaraa (uusimassa kirjassaan toteaa mm., että muutama miljardi ja poliittinen tahto ratkaisee Afrikan liikakansoituksen) tai Straniuksen urbaania linkolalaisuutta, kylmää vettä ja puurohiutaleita aamupalaksi, joista kumpikaan ei tarjoa vastauksia. Kuten itsekin näin ajattelet, luulen?

    Jos unohdetaan talouskriisin tuoma lisävaikeus, minkä olisi pitänyt entisestään synnyttää uutta kriittistä ajattelua, niin miten nuo talousnäkemyksenne eroavat siitä, mitä ne olivat 2 vuotta sitten? 5 vuotta sitten? 10 vuotta sitten?

    Missä ne kaikki tavattoman fiksut ja oppineet ihmiset, joita muut puolueet kadehtivat, näkyvät ohjelmatyössänne, sen pyrkimyksessä realismiin, jatkuvaan uudistumiseen, kehittymiseen jne. ?
    Jotta tulos olisi tiedollisesti tasokkaampaa ja perustellumpaa ja sen pohjalta poliittinen toiminta.

    Miksi esimerkiksi ette pyri kehittämään poliittista ja taloudellista ajattelua pysyvästi avoimella wikipedian mallilla, jossa virheitä korjattaisiin ja kannustinloukun kaltaisia ongelmia debatoitaisiin, lähdeviiteytettäisiin, vaikutuksia laskettaisiin jne. kriittisesti? Tällaista on varmasti moni ehdottanut vuosien aikana. Silti tunnutte pitäytyvän, klisheitä käyttäen, keskitetyssä ja suljetussa 1.0:ssa, ette hajautetussa ja avoimessa 2.0:ssa.

    Tämä kommenttina siihen, että kävin etsimästä kotisivuiltanne, mitä asiapitoisempaa ohjelmatyötä löytäisin tuossa eduskuntaryhmän puheenvuorossa esitettyjen kantojen tueksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  20. Antti_A kirjoitti 13.6.2013 kello 9:21

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Ja toisaalta Suomi on samaan aikaan hyvinkin houkuttava paikka olla tekemättä töitä, kun muutenkin pärjää.

    Nämä on niitä asoita joista pohjimmiltaan nuo vajeet ja velat syntyy, ei jotkut kirjastot tai muut nippelit. Mutta saako näistä asioista edes keskustella, puhumattakaan että vakavasti otettavat poliitikot uskaltaisivat niistä tehdä konkreettisia aloitteita…

    Tarkoitatko, ettei paremmin töihin kannustavissa maissa julkinen sektori voi velkaantua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Timo kirjoitti 13.6.2013 kello 9:58

    Tämä:

    “On helpotettava ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistämistä”

    On ihan oikeasti mystinen juttu. Nimittäin kutakuinkin 100% päättäjistä on pitkään ollut asiasta samaa mieltä. Silti mitään ei tapahdu. Vaikka halua, ainakin lausunnoissa, on ollut jo vuosia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.6.2013 kello 11:45

    On ihan oikeasti mystinen juttu. Nimittäin kutakuinkin 100% päättäjistä on pitkään ollut asiasta samaa mieltä. Silti mitään ei tapahdu. Vaikka halua, ainakin lausunnoissa, on ollut jo vuosia.

    Ei todellakaan ole samaa mieltä. Perusteeksi on esitetty esimerkiksi, että jos näin tehtäisiin, työtön ei enää hakisikaan kokopäivätyötä vaan voisi tyytyä osapäivätyöhön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Seppo Korppoo kirjoitti 13.6.2013 kello 10:26

    Kyllä se Suomen tulevaisuuden idea pitää perustua kaikenlaiseen kannattavaan yrittämiseen. Mieluummin vientiin perustuvaan sellaiseen.

    Kannattava yritys suorastaan generoi ympärilleen kaikenlaisia hienoja asioita: Optimistista pöhinää, uusia työpaikkoja investointeja ja verotuloja.

    Mistäs sitä yrittämisen pöhinää sitten oikein saadaan?

    Riskin ottamisesta ja sen hallinnasta tietenkin!

    Valitettavasti Suomessa riski on kuitenkin TABU, eikä sen ratkaisevan tärkeää merkitystä hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisessa juurikaan haluta ymmärtää.

    Sen sijaan mieluummin sanotaan virkamiesmäisesti: “Ei me mitään riskejä oteta. Siinähän voi käydä koko perheelle kusisesti, kuten monelle kävi 90-luvulla. Sen sijaan kaikki riskit pitää tietenkin MINIMOIDA.”

    Kaikkien riskien minimointi vie kuitenkin tämän maan turmioon, kursitavan toivottomaan pahoinvointi-yhteiskuntaan.

    Vanha venäläinen sanonta kuuluu: “Joka ei ota riskiä, ei juo shanpanjaa.”

    Nyt on kuulemma verotus muuttumassa niin, että yrittäjän edustus-shanpanjatkin pannaan verolle…

    Onko se signaali siitä, että Suomessa ei riskinottoa jatkossakaan rohkaistasta?

    Seppo Korppoo
    Yrittäjä, joka ei meinaakkaan luopua shanpanjastaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. Liian vanha kirjoitti 13.6.2013 kello 10:31

    GranpaIgor: Kaikki julkisen sektorin työssä olevat eivät ole kansalaille tärkeiden palvelujen tuotannossa vaan lähes hyödyttömiä paperipyörittäjiä, joiden tärkein tehtävä on turvata oma työllisyytensä.

    Myönnän ettei tuon porukan pienentäminen ole poliitikoille helppoa. heitä on yksinkertaisesti liikaa äänestäjinä. Siksi verojen ja maksujen korottaminen näyttää kuitenkin helpommalta.

    Ei julkisen sektorin saneeraamiseen tarvita irtisanomisia. Irtisanotut päätyvät suurimmaksi osaksi yhteiskunnan elätettäväksi, sillä julkisen sektorin henkilöstöstä liki puolet on +50-vuotiata

    Mikä yritys palkkaa +50-vuotiaan entisen virkamiehen ?

    Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on n 40000 työntekijää ja luonnollinen poistuma on n 2000 vuodessa eli viidessä vuodessa poistuu 10000 eli n 25 % henkilöstöstä

    Jos inplacement -toiminta on tehokasta ja johdonmukaista niin suurin osa tuosta poistumasta voidaan hyödyntää saneerauksessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Evert The NeveRest kirjoitti 13.6.2013 kello 10:53

    OIn tullut tavaksi käydä päivittäin Suomen ja Ruotsin tilastokeskusten sivuilla.

    Ruotsin tilastokeskuksen uutisista voi tänään lukea, että euron kannatus on alamaissa. 81 on prosenttia vastaan ja 11 puolesta. Inflaatiovauhdiksi todetaan -0,2 prosenttia ja talouskasvuksi 0,6 prosenttia. http://www.scb.se/

    Tälle päivälle on Suomen puolella kerrotaan, että alkuvuonna palvelualojen liikevaihto kasvoi 0,8 prosenttia, pankkien rahoituskate supistui ja teollisuuden liikevaihto vajosi melkein 6 prosenttia. Ainoastaan “lämpö ja ruoka” olivat plussalla.
    https://www.tilastokeskus.fi/til/tlv/2013/03/tlv_2013_03_2013-06-13_tie_001_fi.html

    Epäsuhta on valtava. Minä en usko, että sitä ikimaailmassa millään sisäisellä devalvaatiolla Suomen tilannetta korjataan. Ei julkinen sektori edes taivu siihen. Eu ja euro ovat julkisen sektorin projekteja ja julkinen sektori on paisunut ja palkat ovat nousseet suhdanteista riippumatta. Ulkoiset devalvaation sentään pitivät julkisen sekttorin aisoissa.

    Pieni suuri mies nimeltä Stefan Törngvist on oikeassa:
    http://yle.fi/radio1/asia/brysselin_kone/sisainen_devalvaatio_vai_irti_eurosta_41385.html

    p.s. Toisin kuin Törngvist itse pidän Suomen omaa valuuttaa parempana vaihtoehtona pohjoismaista valuuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  26. Liian vanha kirjoitti 13.6.2013 kello 10:53

    “Ehdotus sinänsä on aivan susi. Irtisanomiset pitäisi kohdistaa niihin työntekijöihin, joiden nettohyöty työnantajalle on kaikkein pienin ihan riippumatta työsuhteen pituudesta. Tässä asiassa työnantaja on varmasti se paras asiantuntija.”

    Kuka se työnnataja oikein on ? Jumala taivaassa ?
    Suurin osa työnantajista on samanlainen palkollinen kuin irtisanottava

    Ja irtisanomisia seuranneena tavis esimies valitsee jäämään tutut, ei siinä mitään tuottavuus arviota tehdä.On turvallisinta valita tuttu kuin tuntematon ja harva viitssii irtisanoa kaveriaan jos tuntemattomiakain on valittavissa

    Saneeraus kun sisältää lähes aina yksiköiden yhdistämisiä.

    Henkilön tuottavuuden arviointi on vaikeaa sillä nykyään tuottavuus riippuu henkilön lisäksi koneista, tietojärjestelmistä, tuotantoprosessista , organisaatiosta ja johtamisesta.

    Harvalla yrityksellä on käytössään niin tehokkaita tukijärjestelmiä, että tuottavuuden voisi arvioida euroissa

    Jos prosessi on seis, niin tuottavin on silloin sen korjaushenkilö ja prosessin tuottavimmankin henkilön tuottavuus on nolla.Jos taas vikoja ei ole niin huoltomiehen tuottavuus on nolla.

    Normaalisti tähän vedetään juttu erikoisasiantuntijoista, mutta heitä on organisaatiossa niin vähän, ettei poikkeuksella pitäisi määritellä yleisempää asiaa

    TeliaSonerassa olen seurannut irtisanomisia Ruotsissa, sielläkin irtisanomiset yritettiin kohdistaa iäkkäisiin pitkään palvelleisiin mutta laki esti sen ja kun työntekijät pitivät kiinni lain mukaisesta irtisanomisjärjestyksestä niin lopputulema oli ettei juuri ketään irtisanottu….

    Asiaan vaikutti tietysti sekin, että henkilöstön keski-ikä oli 57 vuotta, joten paljon lähti muutamassa vuodessa jo aivan luonnostaan

    Vaikka Telian keski-ikä oli korkea niin tunnusluvuilla mittatuna se oli/on 30 % tehokkaampi kuin Suomen vastaava yksikkö vaikka Suomessa keski-ikä oli alempi n 40 vuotta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  27. Liian vanha kirjoitti 13.6.2013 kello 11:35

    Jos tuottavuus olisi se tärkein peruste irtisanomisille niin YT olisi erittäin helppo :
    Tehtäisiin lista henkilöistä tuottavuusjärjestyksessä ja listaan viiva, jonka alapuolelle jäävät irtisanotaan heikkotuottoisina

    Jostain syytä tällaisia ei ole näkynyt enkä ole koskaan kuullut mistään, että irtisanomisjärjestys olisi perustunut tuottavuusjärjestykseen.

    Ennemminkin henkilön tuottavuus on vain uusiohevon-p sanalle pärstäkerroin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  28. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.6.2013 kello 11:56

    Eurooppa teki virheen, kun lähti pelastamaan brittiläisiä, ranskalaisia ja saksalaisia pankkeja vuoden 2008 lopulla.

    Niiden olisi pitänyt antaa kaatua.

    Nyt on kohta kulunut viisi vuotta kun kriisi iski Eurooppaan. Tätä samaa jankutetaan vielä kymmenen vuotta, ellei sitten ymmärretä antaa velkojen erääntyä tai anneta velkoja anteeksi.

    Nyt odotettavissa on kaikkialle samanlaista kurjuutta kuin Kreikassa.

    Mitenkähän käy, saammeko mekin “talousapua” Euroopasta Kreikan tapaan? En malta odottaa superveroja, jättileikkauksia, jotta saamme “talousapua”, joka menee lyhentämättömänä yllä mainittujen pankkien pelastamiseen.

    Toisaalta, ei se meille köyhille ole suurikaan ongelma. Kyllä se elintason pudotus on paljon suurempi isku sille norsunluutornista putoavalle, kuin tavikselle 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  29. GranpaIgor kirjoitti 13.6.2013 kello 11:57

    Osmo Soininvaara: Uskot siis, että kuntaliitoksista vapautuu työvoimaa? Muutenhan tuollaista työssäpitämisvelvollisuutta ei syntyisi.

    Uskon, että pitäisi ainakin. Onhan kahden kunnan yhdistyessä tuplamiehitystä hallinnossa kuten liikeyritysten fuusioituessa. Meillä ei ole varaa tällaiseen virkamiesarmadaan ja sen työn turvaamiseen kun samaan aikaan lomautetaan mm opettajia. Tähän mennessä on useimmissa kuntaliitoksissa tuollaiset takuut annettu. Joissain kunnissa uutisten mukaan pitkitetysti useiden peräkkäisten liitosten vuoksi.

    Sen lisäksi että kyseessä on iso määrä äänestäjiä on toinenkin ongelma. Jollainhan vapautuva ihmisjoukkokin olisi silti elätettävä. Vain kulumomentti muuttuisi. Tosin mietiskelykaverisi Juhana Vartiaisen teorioiden mukaan työllisyys lisääntyisi kun työvoiman tarjonta lisääntyisi joten tämä minun huoleni lienee turha 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  30. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.6.2013 kello 12:04

    Työttömiltä pitäisi yksinkertaisesti poistaa tarveharkinta. Samanlainen tuloraja kuin opiskelijoillekkin, ilman tarveharkintaa.

    Nyt työtön joutuu odottamaan uutta päätöstä, joka kuukausi, jos tekee edes tunnin töitä.

    Nuorten ja vanhojen työntekijöiden sivukuluja pitäisi alentaa, ja parhaassa “tuottavuus iässä” olevien nostaa. Tällä tapaa saataisiin yrityksen näkökulmasta eri ikäiset työntekijät samanarvoisiksi.

    Palkkoihin ei tarvitse koskea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.6.2013 kello 12:16

    Keijo:
    Saatanan tunarit. Annan vinkin. Sulkekaa kaikki kirjastot ja perustakaa ‘verkkokirjasto’.

    Kirjastoissa on paljon muutakin kuin vain kirjojen lainaamista.

    Sitä paitsi kirja on paras ihan perinteisenä versiona, eikä sähköisessä muodossa.

    Toimivat ja monipuoliset kirjastot kertovat rikkaasta kulttuurista ja hyvinvointivaltiosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  32. KKK kirjoitti 13.6.2013 kello 12:27

    Liian vanha: On turvallisinta valita tuttu kuin tuntematon ja harva viitssii irtisanoa kaveriaan jos tuntemattomiakain on valittavissa

    Tämä johtaa yleensä siihen, että irtisanotaan talossa lyhimpään olleet. Ehdotus siis vahvistaisi niiden asemaa, jotka muutenkin ovat vahvoilla irtisanomistilanteessa. Eli annoit minulle taas yhden lisäsyyn vastustaa ehdotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. GranpaIgor kirjoitti 13.6.2013 kello 13:00

    Olen ollut muutamassa YT-neuvottelussa mukana, jossa on vähennetty henkilöstöä. Vahva käsitykseni on, että vähennyslistalle joutuvat vanhat, hankalat (mukana huono pärstäkerroin) ja/tai kallispalkkaiset. Pomojen suosikit iästä, virkavuosista tai palkasta riippumatta pärjäävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  34. pyramidit eivät kannata kirjoitti 13.6.2013 kello 13:22

    Pyramidien rakentaminen ei kannata, koska kerroin on jopa USAssa monen tutkimuksen mukaan selvästi alle ykkösen, avoimen talouden Suomessa vielä paljon pienempi. Kertoimen pitäisi olla paljon yli kakkosen, jotta pyramidit maksaisivat itsensä takaisin valtiolle.

    Kriisi iski Latviaan vielä kovemmin kuin Kreikkaan, mutta Latvia leikkasi pois kolmanneksen julkisen sektorin työpaikoista ja muita menoja. Maa on jo noussut paljon ja kansa palkitsi liberaalipääministerin leikkauksista kahdella uudella vaalivoitolla kriisiaikana. Onko kansa väärässä?

    Vielä tärkeämpää olisi poistaa työllistämisen esteitä ja kannustinloukkuja, niin että saataisiin täystyöllisyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  35. Liian vanha kirjoitti 13.6.2013 kello 13:51

    KKK: Tämä johtaa yleensä siihen, että irtisanotaan talossa lyhimpään olleet. Ehdotus siis vahvistaisi niiden asemaa, jotka muutenkin ovat vahvoilla irtisanomistilanteessa. Eli annoit minulle taas yhden lisäsyyn vastustaa ehdotusta.

    Ei välttämättä, sillä ei esimies ole välttämättä pitkään talossa ollut .

    Esim Sonerassa rekrytointiin paljon 1997-2000 ja vanhemmat jäivät vähemmistöksi.

    Niinpä 2000 -luvulla saneeraukset kohdistuivat pääsääntöisesti ikääntyneisiin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Liian vanha kirjoitti 13.6.2013 kello 14:12

    “Suomessa on suhdanteista johtuen nyt jopa akateemista työttömyyttä, mutta rakenteellinen työttömyys kohdistuu lähes pelkästään huonosti koulutettuihin. Työmarkkinamme syrjivät niitä, joiden tuottavuus on alentunut esimerkiksi osaamiseen tai terveyteen liittyvien puuteiden vuoksi. Tässä olemme selvästi muita Pohjoismaita huonompia. ”

    Suomessa ei ole paljon matalatuottoisia palkkatöitä, koska ne tehdään pääosin ilmaisella työvoimalla.

    Esim ammatilliseen koulutukseen kuuluu 1-1,5 vuotta pakollista harjoittelua yrityksissä.
    Tämä tehdään ilmaistyönä eikä tätä työtä lueta työllisyysasteeseen

    Esim Saksassa tällainen työ on sitä kuuluissa oppisopimuskoulutusta ja koulutus tehdään palkallisena ja niinpä nuorten työllisyysaste on korkea ja työttömyysaste alhainen , koska työvoiman osuus on korkea ja työttömyysaste siten vähäisempi.

    Suomessa noita opiskelijoita ei lasketa työllisiksi eikä työvoimaan joten työttömyysaste nousee korkeaksi jo pienellä absoluuttisella työttömyydellä.

    En tiedä seurataanko siellä Eduskunnassa ollenkaan mitä muualla tapahtuu.

    Sama toistuu muillakin asteilla , jopa diplomitöitä tehdään ilmaisena työnä.

    Ja pienipalkkaisen työn tuhoa täydentää työkkäri, joka pakottaa ihmiset ilmaisiin orjatöihin.
    Orjatyösuhde kestää puoli vuotta ja sen jälkeen työkkäri järjestää uuden.

    Ja joku elämästä vieraantunut osmo ihmettelee miksi matalapalkkaisia töitä ei ole

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  37. ij kirjoitti 13.6.2013 kello 14:16

    Eikös tuollaisia ilmastonmuutoksenvastaisia pyramideja rakenneta tälläkin hetkellä isolla rahalla: Eurajoella yhtä rakennetaan ja toista suunnitellaan, Pyhäjoella kolmatta suunnitellaan. Josko lupa pitäisi antaa rakentaa Loviisaankin ilmastonmuutosvastainen (ydinvoimala) pyramidi, vai onko Vihreille kynnyskysymys?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  38. JTS kirjoitti 13.6.2013 kello 14:54

    Kuitenkin aivan välttämättömät kunta- ja sote -muutokset jäärvät tekemättä, koska halutaan jatkaa kuten ennenkin.

    Ikääntyvä väestö tarvitsee hoivahenkilökuntaa, se lienee moraalinen velvoite. Siksi julkisella puolelal väkimäärä nousee. Mutta onko niitä palkkoja laskettava kuinka monessa paikassa Suomessa?

    Joku saa ja joku menettää. Kepu menettää valtuustopaikkoja kuntien määrän vähentyessä. Ei käy. SDP menettää julksien sektorin demarityöpaikkoja kuntien määrän vähentyessä. Ei käy. persuille ei muuten vaan käy. Vasemmistoliitolle ei käy. RKP:lle ei käy, ellei kaikkialla puhuta ensiksi ruotsia, joten ei käy.

    Ministeriöt voitaisiin kaikki yhdistää Valtioneuvostoviratsoksi, jolloin enemmän ja vähemmän superministereistä riiteleminen vähenisi. Saataisiin yksi tietohallinto ja yhdet tukipalvelut ja yhtesieet autonkuljettajat.

    Omien etujen ajaminen ja maksimoiminen kansakunnan edun sijaan taitamattomien poliitikkojen vuoksi tuhoaa maan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. JTS kirjoitti 13.6.2013 kello 14:56

    Ruotsissakaan elämä ei ole päivän aistetta, Kruunu on kohonnut sen verran reippaasti, että kyllä jo tuntuu. Isompi kansantalous ja väestön tasaisempi ikäjakauma autatvat sej sijaan paljon.

    Tanskan kruunu seuraa euroa. Sveitsi ei tuhoa talouttaamn vaan myöskin valuutta seuraa euroa.

    EKP on ollut vastuullisin toimija koko finanssikriisissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. Viherinssi kirjoitti 13.6.2013 kello 14:57

    GranpaIgor:
    Olen ollut muutamassa YT-neuvottelussa mukana, jossa on vähennetty henkilöstöä. Vahva käsitykseni on, että vähennyslistalle joutuvat vanhat, hankalat (mukana huono pärstäkerroin) ja/tai kallispalkkaiset. Pomojen suosikit iästä, virkavuosista tai palkasta riippumatta pärjäävät.

    Kallispalkkaisuus on ainakin hyvä peruste tässä tapauksessa, koska jos kaksi ihmistä saa aikaan saman työsuorituksen, kallispalkkaisempi on tehottomampi.

    Suosikkien pärjääminen on vähän sellainen “hyvät ovat hyviä” -juttu. Jos lennät YT:ssä ulos, et ole ollut suosikkilistalla. Olennaista on se, miten pomon suosikkilista on tehty. Jos se heijastaa tuottavuutta, niin asiat menevät kuten pitääkin. Jos se heijastaa joustavan selkärangan mahdollistamaa nuolentaa, huono juttu. Erityisen huono juttu tuossa on se, että silloin pomot ovat huonoja pomoja, ja se ei tiedä firmalle hyvää tulevaisuudessakaan.

    Pärstäkertoimen perusteella poispotkiminen voi olla perusteltua riippumatta oman työn tuottavuudesta. Negatiivisella asenteella varustettu henkilö voi omasta hyvästä tuottavuudestaan huolimatta tuhota toisten ihmisten tuottavuutta, jolloin nettotulos ei ole hyvä. Itse asiassa jo pelkästään alaisen subjektiivinen rasittavuus pomon energiankäytön kannalta on melkoinen tuottavuussyöppö pomon osalta.

    Henkilöiden välisissä ristiriidoissa vikaa on yleensä sysissä ja sepissä. Firman kannalta kuitenkin pomo on oikeassa. Ellei sitten ole tullut valittua väärää ihmistä pomoksi, jolloin palataan taas siihen kohtaan, miten huonosti johdetuille firmoille käy.

    = = =

    Miten sitten selvitä väenvähennyksistä saamatta kenkää? Ensimmäinen konsti on hakea tarjous toisesta työpaikasta ja pitää pomon kanssa mukava juttutuokio sen tiedon äärellä. Silloin kummallakin osapuolella on vaihtoehtoja, jolloin neuvotteleminen on paljon järkevämpää puuhaa. Jos on oikein varma omasta markkina-arvostaan, tarjouksen hakemisen voi jättää väliin.

    Muut selviämiskonstit vaativat paljon enemmän aikaa, eikä niistä ole ihmeemmin hyötyä kriisin jo iskettyä. Yleisesti kannattaa yrittää miettiä, miten voisi tehdä omasta pomostaan menestyvämmän. Tämä tarkoittaa asioiden katsomista pomon perspektiivistä. Yhteistyössäkin kannattaa miettiä tätä samaa näkökulmaa.

    Tällä menetelmällä työntekijän arvo pomon silmissä kasvaa ansaitusti, ja koko yksikön menestys paranee. Kumpikin vähentää riskiä joutua lyhennyslistalle. Työntekijä toisaalta saa siinä itselleen opeteltua laajemman perspektiivin, mikä puolestaan voi helpottaa organisaatiossa etenemistä.

    Työssä kohdattujen ongelmien käsittely on yksi tärkeä osa työntekijätaitoja. Ongelmien piilottelijat päätyvät samalla tavalla lyhennyslistalle kuin ongelmia kiivaasti esille tuovat ongelmakeskeiset ihmiset. Parhaiten menestyvät ne, jotka tuovat pomon pöydälle ongelman ja ratkaisun samassa paketissa perusteluineen. (Asia X on meille ongelma, koska… Ehdotan, että ratkaisemme sen tavalla Y, koska… Ratkaisuehdotuksen hyvät puolet ovat… ja huonot…)

    Jos organisaatio näyttää siltä, että nuoleskelijat tai ongelmien piilottelijat menevät oikealta ja vasemmalta ohi (tai peräti sijaitsevat organisaatiossa ylempänä), kannattaa paeta paikalta ennen katastrofia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  41. JTS kirjoitti 13.6.2013 kello 15:04

    Vihreätä populisimia:
    “On ehdotettu että työurien pidentämiseksi mahdolliset irtisanomiset tulisi kohdistaa nuoriin ennen ikääntyneitä. Emme voi tätä kannattaa.” – ja syynä on pelko vuodosta Vasemmistoliittoon.

    Ruotsissa malli toimii.

    Nuorten työlliyys luultavasti paranisi, jos sekä irtisanominen että palkkaaminen helpottuisivat.

    Populismia lisää:

    “Tulisi päästä opintoihin ilman tahdonvastaisia välivuosia, opinnoista valmistua nopeammin”

    Joo, lääkiseen, teatterikorkeakouluun ja viestintään roimasti lisää opiskelupaikkoja? Opiskelemnaan pääsee, mutta silloin pitäisi täysi-ikäisen uskaltaa lähteä pois kotipaikkakunnalta ja ymmärtää että b:n ylioopilaspaperilla tai 6.5 peruskoulupapereilla ihan lääkärilentäjäkuvataitelijan unelmia ei toteuteta.

    Opinnoita nopeasti valmistuminen on helppo järjestää, mutta mitä tekee ihmisillä jotka eivät sitten soaa mitään? USA:ssa tämä on rtakaistu vuoden kahden palkattomalla intern -duunilla, jossa hoidetaan se työelämässä oppiminen. Palkatta!

    Toiveet ja elämä toki sovittautuvat yhteen kun nuori uskaltaa altistaa istensä – mutta opinto-ohjauksen surkeudelle olisi jotain tehtävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. KKK kirjoitti 13.6.2013 kello 15:24

    GranpaIgor:
    Olen ollut muutamassa YT-neuvottelussa mukana, jossa on vähennetty henkilöstöä. Vahva käsitykseni on, että vähennyslistalle joutuvat vanhat, hankalat (mukana huono pärstäkerroin) ja/tai kallispalkkaiset. Pomojen suosikit iästä, virkavuosista tai palkasta riippumatta pärjäävät.

    Oman kokemukseni perusteella useilla, ei suinkaan kaikilla, vanhoilla työntekijöillä ammattitaito on jäänyt ajastaan jälkeen. Ay -liikkeen ajamat korkeat yleiskorotukset pakottavat nostamaan näiden vanhojen työntekijöiden palkkatason heidän tuottavuuttaan korkeamalle tasolle. Tämän vuoksi he yleensä ovat irtisanomislistojen kärjessä. Irtisanomisjärjestykseen puuttuminen on puuttumista ongelman seuraukseen, ei syihin. Totta kai pitää panostaa myös työntekijöiden uudelleen kouluttautumiseen jne., mutta se ei yksistään ratkaise ongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  43. Keijo kirjoitti 13.6.2013 kello 15:42

    Lauri Kumpulainen: Kirjastoissa on paljon muutakin kuin vain kirjojen lainaamista.

    Sitä paitsi kirja on paras ihan perinteisenä versiona, eikä sähköisessä muodossa.

    Toimivat ja monipuoliset kirjastot kertovat rikkaasta kulttuurista ja hyvinvointivaltiosta.

    Julkiset palvelut on sopeutettava olemassa oleviin resursseihin.

    Ja joka tapauksessa muutamassa vuodessa markkinoille tulee spotifyn kaltaisia kirjapalveluista ja fyysisten kirjojen, kirjakauppojen ja kirjastojen määrä tulee romahtamaan.

    Kyse on enään siitä olemmeko edelläkävijöitä vai perässähiihtäjiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Mikael M. kirjoitti 13.6.2013 kello 15:46

    Timo:
    Tämä:

    “On helpotettava ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistämistä”

    On ihan oikeasti mystinen juttu. Nimittäin kutakuinkin 100% päättäjistä on pitkään ollut asiasta samaa mieltä. Silti mitään ei tapahdu. Vaikka halua, ainakin lausunnoissa, on ollut jo vuosia.

    Kaikki allekirjoittavat tavoitteen, mutta joillekin eivät kelpaa mitkään keinot.

    AY-vasemmisto vastustaa perustuloa, koska sehän vähentäisi ay-liikkeen valtaa, kun liiton työttömyyskassaan kuuluminen ei olisikaan enää ehdottoman välttämätöntä jokaiselle tolkuissaan olevalle ihmiselle. Samalla tavalla ne Loimaan kassaakin vastustivat. (Jos se nyt on olennaista, niin minä kuulun kyllä liittoon, koska työkaverinikin kuuluvat.)

    Osa porvareista aina kansanedustajatasolle asti taas on maailmaa tynnyristä katsovia moralisteja, joita kauhistuttaa ajatus siitä, että perustulojärjestelmässä “rahaa saisi tekemättä mitään”. Ihan kuin ei nykyään saisi. Hyvää tekisi näillekin olla välillä toimeentulotuella, niin tietäisivät miten se systeemi toimii.

    Ja sitten meillä on vielä ne äänekkäät tyypit, joiden mielestä perustulon pitäisi olla niin iso, jotta työstä voisi aina halutessaan kieltäytyä. Eipä siis ole mikään ihme, että asian tiimoilta ei juuri tapahdu edistystä, kun ilmeinen ratkaisu moniin kannustinloukkuihin on tällä tavalla mahdottomassa tilassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  45. GranpaIgor kirjoitti 13.6.2013 kello 16:10

    En tässä toista Viherinssiä (Viherinssi kirjoitti 13.6.2013 kello 14:57). Sen verran perusteellinen kirjoitus oli.

    En minäkään tarkoittanut etteikö korkeapalkkaisia erotettaisi jos heidän tuottavuutensa on huono.

    Myös tarkoittaessani pärstäkerrointa erottamisen (piilo)perusteena en tarkoittanut hyvän yhteishengen pilaajaa vaan enemmän henkilöä joka ei osallistu nuoleskeluun ja on saanut siksi huonon pärstäkertoimen.

    Siinä olen täysin samaa mieltä, että työpaikka jossa nuoleskelua suositaan on yleensä huonosti johdettu, mutta ihan suoraviivaisesti sellainenkin yritys voi menestyä jos sillä on ollut esimerkiksi hyvä markkina-asema. Voi viedä pitkään että huono johto saa yrityksen tuhottua. Usein sellaiset johtajat lähtevät johonkin toiseen firmaan tekemään seuraavia tuhojaan ja vasta seuraava johto saa syyllisyyden edellisen johdon tuloksista jos ei ehdi korjata tilannetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. Liian vanha kirjoitti 13.6.2013 kello 17:38

    “AY-vasemmisto vastustaa perustuloa, koska sehän vähentäisi ay-liikkeen valtaa, kun liiton työttömyyskassaan kuuluminen ei olisikaan enää ehdottoman välttämätöntä jokaiselle tolkuissaan olevalle ihmiselle. Samalla tavalla ne Loimaan kassaakin vastustivat. (Jos se nyt on olennaista, niin minä kuulun kyllä liittoon, koska työkaverinikin kuuluvat.)”

    Kukaan ei ole esittänyt miten ansiosidonnainen ja perustulo yhteensovitetaan.

    Todennäköisesti pyritään siihen, että ansiosidonnaista saava ei saa perustuloa

    Se tekee ansiosidonnaisesta erittäin epäedullisen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.6.2013 kello 19:47

    Olen esittänyt selvityksessä hahmotelma perustulosta joskus kaksikymmentä vuotta sitten, miten ansiosidonnainen ja perustulo yhdistetään. Ansiosidonnainen nettoutetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Tommi Uschanov kirjoitti 13.6.2013 kello 18:00

    pyramidit eivät kannata:
    Kriisi iski Latviaan vielä kovemmin kuin Kreikkaan, mutta Latvia leikkasi pois kolmanneksen julkisen sektorin työpaikoista ja muita menoja. Maa on jo noussut paljon ja kansa palkitsi liberaalipääministerin leikkauksista kahdella uudella vaalivoitolla kriisiaikana. Onko kansa väärässä?

    Latvian tuoreimmissa, toissasyksyisissä vaaleissa suurimmaksi puolueeksi kylläkin nousi vasemmistolainen oppositiopuolue, joka vastustaa tämän pääministerin talouspolitiikkaa. Koska puolue kuitenkin kansallisuuspolitiikassaan suhtautuu hyvin myönteisesti maan venäläisvähemmistöön, se jäi oppositioon; se ei onnistunut löytämään hallituskumppaneita, koska kansallisuuspolitiikka on niin räjähdysherkkä asia Latviassa. Syistä, jotka eivät mitenkään liity talouspolitiikkaan.

    Tämä väitetysti “kansan palkitsema” pääministeri puolueineen taas oli vaalien ylivoimaisesti suurin häviäjä. Hän sai kuitenkin taiteiltua itselleen jatkokauden ottamalla hallitukseen maan entisen presidentin perustaman uuden rötösherravastaisen oikeistopuolueen, joka myös kuului vaalien menestyjiin (ja meni itse asiassa pääministerin omasta puolueesta ohi heti näissä ensimmäisissä vaaleissaan).

    Jos Latviassa olisi Suomen nykyinen poliittinen kulttuuri, jossa suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee aina pääministeri, tämä “kansan palkitsema” pääministeri ei olisi Latvian pääministeri. Jos Suomessa taas olisi tapahtunut samoin kuin Latviassa, Suomen pääministeri olisi tällä hetkellä Mari Kiviniemi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  49. Saara kirjoitti 13.6.2013 kello 18:49

    az: Miksi esimerkiksi ette pyri kehittämään poliittista ja taloudellista ajattelua pysyvästi avoimella wikipedian mallilla, jossa virheitä korjattaisiin ja kannustinloukun kaltaisia ongelmia debatoitaisiin, lähdeviiteytettäisiin, vaikutuksia laskettaisiin jne. kriittisesti?

    Varmaan puolueen ikärakenne vaikuttaa siten, että tätä ei pidetä ykkösprioriteettina? Toivottavasti pian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.6.2013 kello 19:45

    Meillä on tällaisia työkaluja käytössä puo0lueen sisäisessä päätöksenteossa. Niitä on aika paha avata vastapuolen sabotoitavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Tuomas S. kirjoitti 13.6.2013 kello 20:00

    Erikoista että asevelvollisuutta ei mainita listassasi ollenkaan. Sekö ei maksa kansantaloudellisesti? Joku irvileukahan sanoi että että nyt tapahtunut asevelvollisuuden lyheneminen kahdella viikolla on merkittävämpi toimenpide kuin hallituksen koko sopeuttamistoimet yhteensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.6.2013 kello 7:57

    Erikoista että asevelvollisuutta ei mainita listassasi ollenkaan. Sekö ei maksa kansantaloudellisesti?

    Luepa tarkemmin:

    “Tulisi päästä opintoihin ilman tahdonvastaisia välivuosia, opinnoista valmistua nopeammin, asevelvollisuuden laajuutta ja kestoa supistaa, sairauseläkkeelle joutumista ehkäistä, eläkkeellesiirtymistä myöhentää.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Lauri Kumpulainen kirjoitti 13.6.2013 kello 20:03

    Perustulo ratkaisisi monta ongelmaa.

    Riittävä määrä olisi sama mitä nytkin maksetaan, joka tapauksessa, kolmen eri luukun kautta.

    Nyt työtön yksineläjä hakee työttömyysturvan, asumistuen ja toimeentulotuen. Sen määrä riippuu tilanteesta ja paikkakunnasta. Kuitenkin luokkaa 700 euroa per kk (netto).

    Kela, TE-toimistot ja kuntien sosiaalitoimet hoitavat tätä byrokratiaa.

    Jos toinen tuki nousee, toisesta viedään pois.

    Perustulo maksatettaisiin Kelan kautta, kuntien toimeentulotuki lakkautettaisiin kokonaan, kuten myös asumistuki.

    TE-toimistot keskittyisivät kokonaan työmarkkinoihin, kuntien sosiaalitoimet oikeisiin sosiaaliongelmiin ja Kela hoitaisi perustulon maksuliikenteen ja valvonnan.

    Nythän tätä arpapeliä pelataan TE-toimistoissa ja sosiaalitoimessa, että kuka saa oikeiden mihinkin tukeen. Se on resurssien tuhlaamista.

    Perustulo olisi vaikka se 600-700 euroa kuukaudessa, joka jo nyt maksetaan, joka tapauksessa mikäli täyttää ehdot. Sen lisäksi saisi tehdä tiettyyn tulorajaan saakka vapaasti töitä.

    Käytännössähän demarit vastustaa tätä siksi, että näissä kolmessa virastossa on liikaa demareiden äänestäjiä ja heidän reaktiota pelätään.

    Minä olen ollut jokaisella luukulla ja koko nykyinen järjestelmä on tehoton. Se ei yksinkertaisesti kannusta tekemään mitään. Niin hullulta kuin se kuullostaa, on parempi vain suhteuttaa omat menonsa siihen työmarkkinatukeen ja tyytyä kohtaloonsa. Näin elämä pysyy raiteillaan, vähät laskut saa maksettua ja ruokaakin ostettua. Elämä on siis ennustettavaa.

    Jos menet tekemään sen virheen että menet töihin vaikka päiväksi viikossa, saat odotella tukipäätöstä 3-4 viikkoa. Luultavimmin tuet+palkka on vähemmän kuin oli ennen töihin menemistä. Todennäköisimmin myös laskusi ennättävät erääntyä ja joudut maksamaan korkoja, vain siksi että järjestelmä on hidas ja tehoton.

    Esimerkiksi Tampereella tarvitsee uusia työnhaku kerran vuodessa, ja senkin kai voi nykyään tehdä netissä. Itse työkkärissä ei tarvitse käydä, mitään ei velvoiteta tekemään. Ainut yhteys TE-toimistoon on satunnaiset sähköpostiviestit TE-toimistolta, joissa mainostetaan koulutuksia.

    Miten tämä eroaa perustulosta?

    No siten, että perustulomallissa voisi tehdä myös pätkätöitä, ilman että tulee katkoksia tukien maksamiseen ja joutuu velkavankeuteen sen vuoksi että tekee töitä.

    Nykyään nettona maksetaan 520 euroa työttömyyskorvausta, 360 euroa toimeentulotuen perusosaa ja 220 euroa asumistukea. Tosin toimeentulotukea et saa tuota 360 euroa, jos saat työttömyystukea ja asumistukea. Joten käytännössä summa on 520+(asumistuki riippuu asunnosta ja elämäntilanteesta)+(toimeentulotukea jos täyttää ehdot).

    Jos elät parisuhteessa ja asutte saman katon alla ja toinen on töissä, saat vain tuon 520 euroa työttömyyskorvausta. Asumistukea ja toimeentulotukea ei tule. Tai, no senttejä voisi toimeentulotukena herua, mutta ei ole sen kuittihärdellin arvoista.

    Nykyinen järjestelmä tekee ihmisistä katkeria ja passiivisia, eikä se kannusta tekemään yhtään mitään.

    Opiskelijana oleminen on kesää lukuunottamatta huomattavasti helpompaa, kuin työttömänä oleminen. Kesällä kun maksetaan tasan nolla euroa. Toimeentulotukea ei makseta, jos et ole nostanut edellisen lukuvuoden aikana opintolainaa viimeistä senttiä myöten. Näin pakotetaan nuoret velkaantumaan ja elämään velaksi, ellei kesätöitä saa. Ja kaikkihan tietää ettei niitä todellakaan ole läheskään kaikille.

    Jokaisella pitää olla oikeus sellaiseen elämään, jossa kuukausibudjetin voi tehdä etukäteen. On täysin järjetöntä, että järjestelmän tehottomuuden vuoksi laskut menee perintään ja kukaan ei korvaa korkoja ja kuluja kun näin käy.

    Eikä suuret ikäluokat tajua millaista nykyajan työmarkkinoilla on. Ennen vanhaan kun töitä oli tehtäväksi, ei ollut koneita ja automaatiota. Ennen oltiin samalla tontilla 30 vuotta ja ylikin, enää ei olla. Hyvä jos vuoden saa olla kerrallaan.

    Siitä vaan kokeilemaan nollasopimuksella elämistä.

    Korostan, että työttömän ei Suomessa jo nyt tarvitse tehdä yhtään mitään, jos hän ei niin halua (eikä kannata, vaikka haluaisi ellei saa vakituista tai vähintään 50 % tunneista). Käytännössä ainut ero perustulomalliin on se, että nyt pitää asioida kolmessa virastossa.

    Työttömien kurssittaminen ja koulutukset ovat käytännössä vain tulonsiirtoa valtiolta ammattikouluille ja tämän arvo kansantaloudelle on pyöreä nolla. Kurssilta kurssille, koulutuksesta koulutukseen, mikään ei muutu ja hankittujen taitojen arvostus työelämässä työnantajien suunnalta monesti myös pyöreä nolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  54. Tuomas S. kirjoitti 13.6.2013 kello 20:22

    Eikun luin huolimattomasti, olihan se siellä, pahoitteluni. Mutta siis: asevelvollisuuden 2 viikon lyhentäminen voi hyvinkin olla vaikuttavampi toimenpide kuin kaikki muut hallituksentemput yhteensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  55. Aki Suokko kirjoitti 13.6.2013 kello 20:25

    Kuvitellaanpa kylä, joka sattumalta löytää alueeltaan jättimäisen viljaluolan. Kyläläiset lopettavat heti viljelyn. Ajan myötä yhä suurempi osa viljan energiasta kuluu sen hakemiseen, koska viljanhakumatka kasvaa. Nokkelimmat kyläläiset kehittävät vähemmän energiaa kuluttavia tapoja saada vilja ulos luolasta, mutta nettoenergia pienenee siitä huolimatta hitaasti ja varmasti. Lopulta kyläläiset eivät enää pysty tuomaan viljaa luolan suulle.

    Sanan ”vilja” voi korvata sanalla ”öljy” tuossa edellisessä kappaleessa, koska öljy on talouskasvulle kuin vilja ihmiselle. Markkinatalous toimii niin, että parhaimmat ja halvimmat resurssit käytetään ensin. Onko se aina se optimaalisin tapa? Ei ainakaan sitten kun parempi puolikas resursseista käytettiin ja ei investoitu korvaavan resurssin hyödyntämiseen?

    Ihmiskunta löysi 1700-luvulla onnenkantamoisena huikean määrän muinaista aurinkoenergiaa. Tästä alkoi talouskasvu. Kaukana tulevaisuudessa ei ole se aika, kun olemme käyttäneet siitä fossiilienergian määrästä, jonka ikinä tulemme käyttämään. Tämä ensimmäinen puolikas on nettoenergialtaan parempi ja sen jälkeen tuotanto laskee ja laatu heikkenee.

    Öljyn hinta on nelinkertaistunut alle 10 vuodessa, syynä ei ole OPEC vaan alenevan rajahyödyn laki. Kun tuotetun fossiilienergian määrä kääntyy laskuun, ei talous enää kasva. Uusiutuva energia ei pysty likimainkaan korvaamaan fossiilista jo pelkästään energiajärjestelmän inertian vuoksi – olemme auttamatta myöhässä. Liuske- ym. muut epätavalliset esiintymät eivät lopulta pelasta elintasoamme, sillä niissä nettoenergia pienenee nopeasti. Liuskekaasunkin hinta nousee lähivuosina rajusti, kun “märimmät” nestemäisiä sivutuotteita sisältävät kaivot on käytetty.

    Kehittyvä maailma syrjäyttää meitä markkinoilta: öljyn kulutus on jo lähes vuosikymmenen alentunut länsimaissa ja lisääntynyt kehittyvissä maissa. Kansainvälinen talous onkin menossa kohti nollasummapeliä, jossa Kiina voittaa ja Eurooppa häviää. Epäedullinen väestörakenne ja suuri julkinen velka lisäävät haasteitamme. Teollista tuotantoa on jo pitkään ulkoistettu suuren resurssitehokkuuden ja korkeiden palkkojen länsimaista Kiinaan ja muihin maihin, joissa tilanne on juuri päinvastoin. Tämä nopeuttaa raaka-aineiden hinnannousua ja aiheuttaa länsimaissa palkkojen laskupainetta, joka näkyy mm. työttömyytenä ja korkean tuottavuuden työn korvautumisena alhaisemman palkkatason työllä.

    Energia ei ole ainut asia, jossa talouskasvun rajat ovat pian vastassa. Metallien ja mineraalien louhimisen tuotantoteknologia kehittyi 1900-luvulla niin, että hinnat laskivat keskimäärin 1,4 % vuodessa. Räjähdysmäisesti kasvanut kulutus vuosituhannen vaihteesta lähtien on kuitenkin muuttanut tilanteen pysyvästi ja useiden metallien kohdalla enemmän kuin kompensoinut 1900-luvun hinnanalentumisen, koska esiintymät heikentyvät koko ajan ja lisäksi niitä joudutaan hyödyntämään yhä kalliimmalla energialla. Yhtälö muodostuu ongelmaksi talouskasvulle.

    Talouskasvu ei ole olennaisesti pystynyt kytkeytymään irti aineesta ja energiasta, joten aineeton talouskasvu on haihattelua. Kehittyvän maailman kaupungistuminen ja keskiluokkaistuminen, pitää huolen siitä, että halpojen resurssien aika on ohi.

    Talouskasvu loppuu ensin Euroopassa monestakin syystä. Yksi vähiten huomiota saanut asia on Euroopan koko ajan kasvava nettoenergiantuonti.

    Talouskasvu on ohi pian sen jälkeen, kun fossiilienergian “tuotanto” kääntyy laskuun ja se aika ei ole kaukana. Hiilen kasvava kulutus ei pysty täysin kompensoimaan öljyä, jonka kulutus kääntynee laskuun pian. Kaasu on hiukan parempi korvike, mutta ei sitäkään ikuisesti riitä – halvalla.

    Olen kirjoittanut näistä asioista enemmän mm. täällä:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/10/maailmantalous-vaipumassa-taantumaan/#.UboAY-dSioM

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/05/19/miksi-kupariesineita-kaivonkansia-ja-katalysaattoreita-varastetaan-koko-ajan-enemman/#.UboAf-dSioM

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  56. Timo kirjoitti 14.6.2013 kello 0:46

    Osmo Soininvaara:
    Olen esittänyt selvityksessä hahmotelma perustulosta joskus kaksikymmentä vuotta sitten, miten ansiosidonnainen ja perustulo yhdistetään. Ansiosidonnainen nettoutetaan.

    En ole ihan varma nettoutus -termistä mutta luulen olevani samoilla linjoilla.
    Itse olen miettinyt negatiivisen tuloveron ja vapaan kilpailun työttömyysvakuutus(ansiosidonnainen) -systeemin yhdistelmää. Valtio voisi olla mukana joko yhtenä vakuuttajavaihtoehtona (vähän ruotsin kansaneläkemallin mukaaan) tai subventoimassa/tasaamassa syntyviä alakohtaisia maksueroja. Tällöin jokainen saisi itse valita aikooko pärjätä perusturvalla (pelkällä negatiivisen tuloveron summalla) vai haluaako siihen päälle vakuuttaa itsensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. Liian vanha kirjoitti 14.6.2013 kello 8:14

    Osmo Soininvaara:
    Olen esittänyt selvityksessä hahmotelma perustulosta joskus kaksikymmentä vuotta sitten, miten ansiosidonnainen ja perustulo yhdistetään. Ansiosidonnainen nettoutetaan.

    Enpä löytänyt tuota 20 vuotta vanhaa hahmotelmaa

    Vihreiden persulomallissakin asian on sivuutettu vain yhedellä lauseella

    Ei kovin vakuuttava esitys

    “Ansiosidonnaiset etuudet sovitettaisiin perustulojärjestelmään siten, että käteen jäävät tulot säilyvät nykyisellään.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.6.2013 kello 8:29

    Eikö tuo yksi lause ole aika tyhjentävä. Miksi pitää selittää monella lauseella asia joka on selitettävissä yhdellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Prometheus kirjoitti 14.6.2013 kello 9:01

    Kyllä saa olla onnellinen tällaisessa maassa, jossa “intellektuellit” vaativat sosialistista perustuloa, maahanmuuttoa kehitysmaista, kehitysavun nostamista, maanpuolustuksen heikentämistä jne. ratkaisuksi nykyisiin ongelmiin. Oikein tunkkainen tuulahdus 70-luvun henkeä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  60. Saara kirjoitti 14.6.2013 kello 10:00

    Lauri Kumpulainen: Jokaisella pitää olla oikeus sellaiseen elämään, jossa kuukausibudjetin voi tehdä etukäteen.

    Tässä tärkein peruste perustulon puolesta. Tuen määrä ei ole ollenkaan yhtä tärkeä asia kuin se, että systeemi toimii ennustettavasti, luotettavasti ja tasapuolisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  61. Tommi Uschanov kirjoitti 14.6.2013 kello 11:02

    Aki Suokko: Talouskasvu loppuu ensin Euroopassa monestakin syystä. Yksi vähiten huomiota saanut asia on Euroopan koko ajan kasvava nettoenergiantuonti.

    Talouskasvu on ohi pian sen jälkeen, kun fossiilienergian “tuotanto” kääntyy laskuun ja se aika ei ole kaukana.

    Katsotaanpa paria käyrää, joista näkyy maailman BKT ja maailman BKT henkeä kohti tähänastisen historian aikana. Logaritmisella asteikolla, koska muuten koko käyrä menisi ruudulta ulos. Nyt pitäisi uskoa, että näiden käyrien viimeisen parin millimetrin aikana on jokin peruuttamattomasti napsahtanut poikki.

    Kasvu – niin huikea kasvu, että käyrä on melkein pystysuora – on ihmiskunnan historiassa ollut luonnollinen, oletusarvoinen tila. Jo kauan ennen kuin öljy löytyi. Sitä oli ennen öljyä ja sitä tulee olemaan öljyn jälkeen.

    Prometheus: Kyllä saa olla onnellinen tällaisessa maassa, jossa “intellektuellit” vaativat sosialistista perustuloa,

    Aika oikeistolainen mittapuu saa kyllä olla, jos Milton Friedman on sosialisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  62. Prometheus kirjoitti 14.6.2013 kello 12:28

    Tommi Uschanov:
    Aika oikeistolainen mittapuu saa kyllä olla, jos Milton Friedman on sosialisti.

    Rahan vastikkeettomassa jakamisessa ei ole mitään oikeistolaista.

    Toisaalta aika kiinnostavaa on tietysti sekin, että useat vasemmistolaiset kannattavat näinkin “oikeistolaista” esitystä. Muistaakseni toveri Uschanov on jossain määritellyt itsensä äärivasemmistolaiseksi, mutta niin vain näyttää Friedmanin opit käyvän kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  63. Aki Suokko kirjoitti 14.6.2013 kello 12:49

    Tommi Uschanov: Katsotaanpa paria käyrää, joista näkyy maailman BKT ja maailman BKT henkeä kohti tähänastisen historian aikana. Logaritmisella asteikolla, koska muuten koko käyrä menisi ruudulta ulos. Nyt pitäisi uskoa, että näiden käyrien viimeisen parin millimetrin aikana on jokin peruuttamattomasti napsahtanut poikki.

    Kasvu – niin huikea kasvu, että käyrä on melkein pystysuora – on ihmiskunnan historiassa ollut luonnollinen, oletusarvoinen tila. Jo kauan ennen kuin öljy löytyi. Sitä oli ennen öljyä ja sitä tulee olemaan öljyn jälkeen.

    Nykyisellä energiankulutuksen kasvulla eli 2,9 % vuodessa (energiankulutus on muuten kasvanut suunnilleen samaa tahtia kuin talous jo pitkän aikaa) ihmiskunta käyttää energiaa 1000 vuoden päästä aurinkomme tuottaman energian tahdissa! Ja 2000 vuoden päästä tarvitaan koko galaksin energia!! Tämä on aivan eksaktia faktaa, jota on koeteltu tuhansin erilaisin koejärjetelyin.

    Talouskasvu ilman energiankulutuksen ja raaka-aineiden kulutuksen kasvua on haasteellista jos ei mahdotonta. Historiallinen trendi ei valitettavasti ole tae siitä, että myöhemminkin on näin. Kasvihuonepäästötkin kasvoivat pitkän aikaa suunnilleen samaa tahtia ilman että ne olivat ongelma. Kasvihuonekaasupääsöt ovat olleet ongelma juuri tuon parin millimetrin aikana – haa mikä sattuma :)!? Isoisäni 3 % on aivan eri asia maapallon kantokyvylle kuin minun 3 %:ani. Se ei käy ilmi piirtäessä noita logaritmisia kasvukuvaajia. Maailman resurssipohja ja ekosysteemipalvelut eivät kasva eksponentiaalisesti. Kalakannat ovat toinen esimerkki että olemme nyt tuossa parissa millimetrissä – isoisäni isoisä ei niitä uhannut vaikka elintaso kasvoikin samaa vauhtia kuin nyt.

    Kivikautisen ihmisen oli helpompi kasvattaa 3 % energiankulutustaan, mutta seitsemän miljardia ihmistä on aivan eri asia.

    Fysiikan lait pätevät silloinkin nämä käyrät kääntyvät laskuun. Suosittelen lukemaan kalifornian fysiikan professori Tom Murphyn kirjoituksen aiheesta:
    http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2011/07/galactic-scale-energy/

    Muutenkin suosittelen lukemaan tuota Do the math -blogia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  64. Lauri Kumpulainen kirjoitti 14.6.2013 kello 12:57

    Kasvu – niin huikea kasvu, että käyrä on melkein pystysuora – on ihmiskunnan historiassa ollut luonnollinen, oletusarvoinen tila.

    Kuvaaja on juuri sellainen kuin sen halutaankin olevan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  65. Syltty kirjoitti 14.6.2013 kello 13:03

    Talouskasvun loppumisesta puhtaasti öljyn perusteella:
    1800-luvulla vastaavaa viivoitinanalyysiä käyttäen olisi päässyt sellaiseen lopputulokseen, että talouskasvu tyssää viimeistään siihen, että kaikkien kaupunkien keskustat hukkuvat liikenteen kasvun takia hevosenpaskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  66. Mikko Kiviranta kirjoitti 14.6.2013 kello 13:03

    Tommi Uschanov: Katsotaanpa paria käyrää, joista näkyy maailman BKT ja maailman BKT henkeä kohti tähänastisen historian aikana. Logaritmisella asteikolla, koska muuten koko käyrä menisi ruudulta ulos. Nyt pitäisi uskoa, että näiden käyrien viimeisen parin millimetrin aikana on jokin peruuttamattomasti napsahtanut poikki.

    Yksi vahva mielikuva jäi Tykit Taudit ja Teräs -kirjaa aikoinaan lukiessa: Homo Sapiens -lajin 50 000 vuotta sitten n.s. Suuresta Hyppäyksestä alkanut leviämishyöky saavutti pallomme viimeisetkin nurkat aika äskettäin. Uusi Seelanti asutettiin 1300-luvulla. Varsinainen “länsimainen kulttuuri” löysi sinne 1700-luvulla ja Papua – uuden Guinean sisäosiin vasta 1930-luvulla, tosin J.Diamondin sijasta enemmän McNeill&McNeill’in verkottumisen hengessä.

    Käy ihan järkeen että reunaehdot ovat saattaneet muuttua justiinsa niillä käyrän viimeisillä millimetreillä. Ainakin määrällisen kasvun melkein pakko muuttua pääosin laadulliseksi, ja on melko lailla kokeilematta mitä kaikkea semmoinen tuo tullessaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  67. Mikko Kiviranta kirjoitti 14.6.2013 kello 13:08

    Prometheus: Toisaalta aika kiinnostavaa on tietysti sekin, että useat vasemmistolaiset kannattavat näinkin “oikeistolaista” esitystä. Muistaakseni toveri Uschanov on jossain määritellyt itsensä äärivasemmistolaiseksi, mutta niin vain näyttää Friedmanin opit käyvän kaupaksi.

    Kamoon, ainakin itselleni yksi pääsyy liittyä Vihreisiin oli justiinsa niiden (ainakin Soininvaaralaisen haaran) sijoittuminen oikeisto-vasemmisto -akselin *ulkopuolelle*.

    Jos oikeistolla on hyviä ajatuksia, käytetään niitä. Jos vasemmistolla on fiksuja ideoita, käytetään niitä. Hullua hirttäytyä johonkin ideologiaan pelkästään sen kantaman nimikyltin vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  68. Lauri Kumpulainen kirjoitti 14.6.2013 kello 13:39

    Prometheus:
    Kyllä saa olla onnellinen tällaisessa maassa, jossa “intellektuellit” vaativat sosialistista perustuloa, maahanmuuttoa kehitysmaista, kehitysavun nostamista, maanpuolustuksen heikentämistä jne. ratkaisuksi nykyisiin ongelmiin. Oikein tunkkainen tuulahdus 70-luvun henkeä!

    Asevelvollisuus ja massa-armeija ne vasta ovatkin tuulahdus menneisyydestä.

    Puolustusvoimien selvityksessä vuonna 2008 todettiin, että puolet Suomen reservistä on eturintamalle kelpaamattomia. Tällä hetkellä neljäsosa varusmiehistä lopettaa ensimmäisen viikon jälkeen. Palveluksessa on myös aivan järkyttävästi luppoaikaa.

    Vaikka palkka-armeijan kustannus nousisikin suuremmaksi kuin asevelvollisuusarmeijan, niin väitän että bkt taas nousisi, kun nuoret miehet voisivat mennä suoraan töihin opiskelujen jälkeen, ilman asevelvollisuuden aiheuttamaa 1-2 vuoden katkosta.

    Puolustusvoimat olisivat työpaikkana houkuttelevampi, jos organisaatio olisi tehokkaampi ja palkkataso parempi.

    Suomi tarvitsee hyvin motivoituneen ja tuhovoimaisen palkka-armeijan.

    Toisen maailmansodan jälkeen sodan luonne on muuttunut. Massa-armeijat ovat ottaneet kerta toisensa jälkeen turpaan sisseiltä. Niin jenkit kuin neukutkin. Afganistan, Irak, Syyria, Libya, Korea, Vietnam…

    Yhdellä murkulalla tuhotaan kymmenien miljoonien arvoinen panssari.

    Ei Suomi tarvitse paraatikalustoa, vaan yksinkertaista ja tuhovoimaista kalustoa, jota voidaan liikutella nopeasti niin kaupungissa kuin maastossakin.

    Ilmapuolustukseen pitäisi panostaa enemmän, enkä tarkoita lisää kalliita 70-luvun hornetteja vaan ilmatorjuntaohjuspattereita ja olalta laukaistavia ohjuksia. Sen lisäksi meritorjuntaohjuksia, joita mm. Ruotsi valmistaa.

    Itänaapurimme on viime aikoina näyttänyt, että se kykenee iskemään hyvin nopeasti. Siksi meillä pitää olla puolustuskyky, joka kykenee vastaamaan näihin salamaiskuihin. Se on tärkeämpää kuin itärajan jokaisen sentin puolustaminen.

    Suomen puolustusvoimat tarvitsevat myös niitä lahjakkaita nuoria, jotka voivat uudistaa organisaatiota ja järjestelmää. Palkka-armeija olisi houkuttelevampi kuin nykyiset puolustusvoimat.

    Minä kyllä arvelisin, että nykyajan vaatimukset tiedostetaan nykyisissä Puolustusvoimissa paremmin kuin he antavat ymmärtää. Afganistanista on varmasti saatu paljon tietoa, jota on analysoitu ja ehkä jopa osittain jo sovelletaankin.

    Voisin melkein väittää, että Suomen puolustusvoimat ovat tällä hetkellä tehokkaammat ja tuhovoimaisemmat kuin koskaan aiemmin Suomen historiassa.

    Jospa ihmiset joskus tulevat järkiinnsä ja lopettavat sotimisen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. Liian vanha kirjoitti 14.6.2013 kello 13:47

    Osmo Soininvaara:
    Eikö tuo yksi lause ole aika tyhjentävä. Miksi pitää selittää monella lauseella asia joka on selitettävissä yhdellä?

    Tuollaiset jutut sisätälvät aina tulkinnanvaran ja sen vuoksi tarvitaan konkreettinen malli, jolla asia voidaan todentaa.

    Huomasin omasta eläkkeestäni, että minua kusetettiin ja pahasti .

    Virallisesti vakuutetaan, että eläke nauttii perustuslain suojaa ja jo ansaittua eläkettä ei leikata, mutta se osoittautui valheeksi vaikka paperissa noin lukeekin .

    Vuoden 2005 uudistuksessa valtion eläkettä leikattiin n 13 % ja sitä oli jo 1994 leikattu 10 % .

    Älä kuvittele, että uskon enää tuollaisin satuihin.

    Etenkin kun tieto leikkauksesta salataan, suurin osa on vain ihmetellyt miksi eläke onkin pienempi kuin oli oletettu eikä leikkauksesta saa tietoa kysymälläkään.

    Näin on, koska Keva poisti laskentasäännöt sivuiltaan juuri kun 50-lukulaiset, valtiolta ulkoistetut alkoivat eläköityä ja puhelinpalvelu sanoo, etteivät he osaa kertoa kaikkia yksityiskohtia.

    Asia pitäisi siis selvittää laista, mutta sen penkominen on jo juristin tehtävä, pykälä on kirjoiettu niin ettei siitä asian perehtymätön asinatuntijakan saa selvää.

    Niinpä minullekin naurettiin kun eläketiedotustilaisuudessa kerroin leikkauksesta.
    Mutta kahdne viikon kuluttua sain soiton, joss apyydettiin anteeksi ja kerrottiin, että olen lukenut aisna oikein.

    Ja eläkelaskelmasta eivät käy ilmi leikkaukset eivätkä laskentaperusteet vaan kerrotaan valheeliseti, että kyseessä on 1994 vapaakirja indeksoituna tähän päivään ?

    Kuka uskoo enää tuollaiseen lauseisiin , ilmeisesti tyhmät ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  70. Aki Suokko kirjoitti 14.6.2013 kello 16:59

    Syltty:
    Talouskasvun loppumisesta puhtaasti öljyn perusteella:
    1800-luvulla vastaavaa viivoitinanalyysiä käyttäen olisi päässyt sellaiseen lopputulokseen, että talouskasvu tyssää viimeistään siihen, että kaikkien kaupunkien keskustat hukkuvat liikenteen kasvun takia hevosenpaskaan.

    Jatkaakseni tuota vertailua: tämä paikallinen hevosenlantaongelma on vaihtunut globaaliin hiilidioksidiongelmaan, joka tulee vuosimiljoonien aikana varastoituneiden hiilivarojen polttamisesta. Ratkaisimme paikallisen ongelman uudella, globaalilla ongelmalla. 300 vuoden hiilikertymä poltetaan 300 sekunnissa, joten ei olla aivan tasapainossa:).

    Kasvavan maailmantalouden ja rajallisen maailman suhde on nyt tai ainakin lähitulevaisuudessa liian korkea useista eri syistä. Emme pääse taloudellisen toiminnan tuottamia ongelmia, kuten jätteitä ja resurssien liikakäyttöä, karkuun kasvamalla tai edes tehostammalla.

    Ajatukseni eivät todellakaan perustu viivoitinanalyysiin, vaan mm. talouskasvumalleihin, joissa energia on otettu pääoman ja työn rinnalle. Ne nimittäin selittävät talouskasvun paljon paremmin kuin pelkkä pääoma ja työ. Ei tarvitse tuoda mitään mallin ulkopuolelta. Katso esim. professoreiden Robert Ayres tai Charless Hall töitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  71. Risto kirjoitti 14.6.2013 kello 22:15

    Tommi Uschanov
    Kasvu – niin huikea kasvu, että käyrä on melkein pystysuora – on ihmiskunnan historiassa ollut luonnollinen, oletusarvoinen tila. Jo kauan ennen kuin öljy löytyi.

    Per capita käyrän kasvuhan rajoittui viimeiseen 500 vuoteen. Melko lyhyt pätkä ihmiskunnan historiasta.
    (en ennusta tässä mitään)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  72. Aki Suokko kirjoitti 15.6.2013 kello 12:37

    Risto: Per capita käyrän kasvuhan rajoittui viimeiseen 500 vuoteen. Melko lyhyt pätkä ihmiskunnan historiasta.
    (en ennusta tässä mitään)

    Riston havainto on oikea, mutta tuo aikaväli ei ole viimeiset 500 vuotta vaan noin 300 vuotta. Tämä ei ole hifistelyä, vaan tärkeä pointti, sillä tuo käyrä alkoi nousta teollisen vallankumouksen (1700-luvulla) jälkeen jyrkästi. Teollinen vallankumous on nimenomaan energian käytön vallankumous. Puusta siirryttiin hiileen.

    Kivihiilen löytäminen avasi hanat sekä riittoisuudeltaan että laadultaan aivan toisenlaiseen polttoaineeseen. Kivihiili auttoi höyrykoneen kehittymistä, mistä osaltaan johti valtaisaan talouskasvuun, sillä höyrykone löysi tiensä kaivosten vesien pumppaamisesta mm. juniin ja laivoihin. Toinen tärkeä tekijä oli se, että kivihiilikoksi palaa korkeammassa lämpötilassa kuin puuhiilikoksi, jolloin teräksestä tuli arviolta kymmenen kertaa kestävämpää kuin ennen. Tämä teräksen laadun parantuminen ei ollut talouskasvun kannalta pieni asia. Aina paremmaksi tilanne meni kun löydettiin öljy ja maakaasu, joten moderni talouskasvu on kestänyt ainakin 1900-luvun loppuun

    Tässä vielä tuo Tommin linkittämä kuva uudestaan:

    http://www.j-bradford-delong.net/TCEH/1998_Draft/World_GDP/Image4.gif

    Toinen mielenkiintoinen asia tuosta käyrästä on 1970-luvun jälkeen, jossa se näyttäisi kääntyvän (se muistuttaa s-käyrää, eli onko luonnollinen tasanne tulossa?). Nyt mennään kyllä vielä enemmän spekulaation puolelle kuin tuossa teollisessa vallankumouksen ja kivihiilen kytköksessä, mutta jos sallitaan niin jatkan. Maailmanvalta siirtyi Englannista ja britti-imperiumista Yhdysvaltoihin, koska Englannin kivihiilen tuotanto alkoi laskea ja Yhdysvalloissa löydettiin hurjat määrät hyvälaatuista öljyä. Yhdysvalloissa tuotettiin noin sadan vuoden ajan jättimäiset määrät erittäin halpaa ja hyvälaatuista öljyä, joka siis siivitti Yhdysvallat maailmanvallaksi. Yhdysvalloissa oli kuitenkin öljyhuippu 1970-luvulla (öljyhuippu tuli siellä aikanaan lähes kaikkien yllätykseksi ja sama on nyt tapahtumassa koko maailman osalta. Niille naurettiin, jotka asiaa yrittivät tuoda esille.). Englannissa, Norjassa, Saksassa ja vaikkapa Indonesiassa öljyhuippu on jo ollut. Itse asiassa öljyntuotanto on laskussa yli puolessa öljyntuottajamaista. Kun se kääntyy yhteenlaskettuna laskuun niin uskon että tuo Tommin linkittämä käyrä alkaa tasaantua tasanteeksi tai jopa kääntyä laskuun. Ja useiden arvioiden mukaan tuo tuotantohuippu on varsin lähellä. Käsitys, että liuske-esiintymät ovat vallankumous, perustuvat osin väärinkäsityksiin. Liuskeöljyntuotanto on kallistunut lujaa vauhtia (http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/03/liuskeoljykuplan-todellinen-luonne-paljastunut/#.Ubw0kedSioM) ja liuskekaasu on nyt halpaa, koska USA:ssa hyödynnetään ns. märkiä kaasukaivoja, joista saadaan arvokkaita nestemäisiä hiilivetyjä jolloin kaasua voidaan myydä halvalla. Asiantuntija-arvioiden mukaan nämä “märät” kaivot tyhjentyvät vuoteen 2020 mennessä, jolloin maakaasun hinta nousee voimakkaasti. Vusien 2000-2009 Yhdysvaltain liuskekaasu tuli 80 %:sesti yhdeltä kentältä. Pian joudutaan menemän huonompiin kenttiin, joiden tuotantoprofiilia ei tunneta kunnolla. Voi olla, että liuske on uusin muoto markkinakuplasta pitkälle listalle vaikkapa tulppaanisipuli- ja teknokuplan seuraksi. Toki on mahdollista, että liuskekaasua riittää pidempään tarpeeksi pienin kustannuksin, mutta tämän varaan en laskisi.

    Pohjois-Amerikan Sioux-intiaanit tajusivat “elintasonsa” tulevan täysin biisonista, sillä he järjestivät juhlintarituaaleja, jossa kiittivät biisonia. Miksi me emme järjestä kiitosrituaaleja fossiiliselle energialle?

    Millä fossiilinen energia korvataan tässä nykyisessä giganttisessa laajuudessa kun sen tuotantomäärä alkaa kääntyä laskuun? Joku minun lisäkseni täällä totesikin, että talouskasvua ei ole koskaan ollut niin että energiankulutus laskee. Tämä on totta. Mutta ei ole koskaan tarvinnutkaan, sillä olemme aina löytäneet uuden energialähteen, joka on parempi kuin edellinen. Nyt tämä ketju on katkeamassa. Tätä soisin monen miettivän. Olen jonkin verran asiaa pohtinut ja ainakaan minun silmin se ei helpolta näytä. Toivottavasti olen väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  73. Liian vanha kirjoitti 15.6.2013 kello 12:39

    Pitää vielä lisätä tuohon eläkeongelmaan, että jos tarkoitus oli leikata ylikorkeita eläkkeitä niin miksi edut säilyivät virkamiehillä ja poliitikoilla ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  74. az kirjoitti 15.6.2013 kello 17:00

    Rupesin Mikko Kivirannan kommentin ja muutamien taannoisten bloggausten pohjalta kirjoittamaan ajatuksia ylös, mitä on mainittu vihreys, soininvaaralaisuus. Sitten hävisikin viisi tuntia ajatusten seuratessa toisiaan. Lähetän nyt kuitenkin, kun kerran kirjoitin. Lukekoon, ketä kiinnostaa.

    Vihreät ovat ja ovat aina olleet selkeästi vasemmistolainen puolue. Voimasuhteista kuvan antaa vuoden 2006 presidentinvaalit, joissa kyselyjen perusteella 85% vihreistä äänesti toisella kierroksella Tarja Halosta ja vain 15% Sauli Niinistöä. Osmo äänesti Niinistöä.
    Jos vihreät hajoaisivat, kasvaisi vasemmistoliiton kannatus huomattavasti, SDP:n ja kokoomuksen kannatus hieman. Kokoomus on kaukana siitä konservatiivisesta puolueesta, mitä se vielä pitkälti oli vihreiden syntyaikana. “Soininvaaralaisen siiven” voisi vihreiden hajotessa ennustaa löytävän vähemmistön mukana uuden poliittisen kotinsa kokoomuksen vihreästä siivestä. Kokoomuksen vihreä siipi on nykyään merkittävämpi poliittinen voima kuin vihreiden reaalipoliittinen. Joten jos nämä kaksi poikkileikkaavat aatteellisesti, niin miksi valita vihreät? (Kysymys on toki hyvin hypoteettinen, jos on jo valinnut).

    Vasemmistoliiton ja vihreiden nykyisestä läheisyydestä antaa hyvän kuvan vasemmiston äskettäinen puoluekokous. Puolue linjasi tärkeimmiksi painopisteikseen ydinvoiman vastaisuuden, kasvissyönnin edistämisen ja perustulon. Vasemmiston ja vihreiden poliittisia ohjelmia analysoinut Ville Pernaa on todennut, ettei puolueita ohjelmien valossa enää juuri erota toisistaan. Vastaavan työn tehneenä ajatukseen on helppo yhtyä. Myös puolueiden ehdokkaiden vaalikonevastaukset korreloivat vahvasti. Kun taannoisessa A-Studiossa joukolta vasemmistonuoria kysyttiin, mikä puolueita erottaa, oli vastaus: “Höhöhöh Soininvaara höhöhhöhhöö” (lähes kirjaimellinen lainaus).

    Mistä vihreiden historiallinen kannatuksen nousu sitten 1980-1990 lukujen taitteen tienoilla tuli? Jos tästä on joskus tehty kattava tutkimus, niin viitteen ottaisin kiitollisena vastaan. Vertaa tutkimukset perussuomalaisten kannattajasiirtymistä keskustasta, aiemmista nukkuvista, SDP:stä, kokoomuksesta, ja hieman myös vasemmistoliiton duunarisiivestä, pääosin miehiä.
    Ajallisesti vihreiden kannatuksen nousu osuu yksiin kommunismin kuoleman ja SKDL:n hajoamisen kanssa. Puoleiden tuonaikaisten kannattajasiirtymien kokoluokka on mittaluokaltaan korreloiva (ei toki yhtenevä). Vihreiden 1990-luvun alun periaateohjelmat ovat selkeän antikapitalistisia. Anna Kontulan tekemän kyselytutkimuksen perusteella elossa olevista ja äänestävistä entisistä taistolaisista 45% äänestää vihreitä. Lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa synneistä, siltikin näkyvien vihreiden joukossa on silmiin pistävän paljon entisten kommunistien jälkikasvua.
    Vihreiden ensimmäinen puolueohjelma vuodelta 1988 ei ollut parhaan argumentin ohjelma, eikä edellä. Se oli Runo. Ote ohjelmasta (huomatkaa kahden ensimmäisen sanan käsite ja sen viittaama aateperusta):

    Alistetun työläisen rinnalle ovat tulleet riistetty luonto, oman yhteiskunnan osattomat kansalaiset, alkuperäiskulttuurit, kehitysmaiden kansat ja tulevat sukupolvet. Maata kohdellaan kuin meitä ja meitä kuin maata: etäältä, ylhäältä ja piittaamattomasti. Revitään irti kaikki myyntikelpoinen ja hylätään loput lojumaan. … Metsäkuolemien, myrkkyjokien, radioaktiivisten laskeumien ja sotilasliittojen Eurooppa kutsuu meitä viimeiseen yhdentymistanssiin.

    Voi melkein nähdä Satu Hassin ja Ville Komsin runoilemassa. Osmon hakkaamassa lukittua ovea “Ei, älkää! Päästäkää sisälle!”

    Vakavammin, vihreät uusvasemmistona ja juuriltaan vasemmistolaisena liikkeenä sosialismin illuusioiden hajoamisen jälkeisessä Euroopassa oli/on Euroopan laajuinen ilmiö, ja maissa, joissa ei ole vahvaa vihreää puoluetta, on yleensä tavallista vahvempi punavihreä puolue. Ympäristöliikkeestä syntyneitä eurooppalaisia sinivihreitä puolueita, onko niitä yhtäkään? Vasemmistolainen perustulo ja oikeistolainen perustulo on yksi tunnistettava markkeri. Moni oikeistolainen kannattaa perustuloa (kutsuen usein negatiiviseksi tuloveroksi, kuten Milton Friedman), mutta oikeistolainen ei ikinä kuvittelisi, että se voisi Helsingissä olla de facto 1100+ euroa nykyrahassa. Vihreiden malli on erittäin vasemmistolainen perustulomalli, lähes yksi yhteen yhteneväinen vasemmistoliiton mallin kanssa. Osmonkin tukemassa kansalaisaloitteessa yksi nimetyistä vastuullisista aktiiveista on Li Andersson. Kokoomuksesta ja yllättäen nyt myös keskustasta voisi löytyä tukea oikeistolaiselle (taloudellisesti realistiselle) perustulomallille. Vasemmistolainen perustulomalli on hyvin kaukaista utopiaa.

    Vihreitä ja vasemmistoa sitoo talouden ohella laajempi maailmankatsomuksellinen ja identiteetillinen yhteneväisyys. Erityisen huomattavaa tämä on nuorempien keskuudessa. Tietynlainen porvarillista länsimaalaisuutta ja kansallismielisyyttä vastaan asettuva negatiivinen identiteetti. Tämä tuli vahvasti esille vuosituhannen vaihteen globalisaatiokriittisessä liikehdinnässä, johon vihreät nuoret ja vasemmistonuoret osallistuivat rinta rinnan. Markus Drake (hänen laillaan ajatteleva) olisi yhtä hyvin voinut olla vasemmiston ehdokkaana. Vihreiden nuorten kannanotto siitä, kuinka Suomen rajat tulisi avata kaikille halukkaille “Migrants welcome!” -paitoineen olisi yhtä hyvin voinut olla vasemmistonuorten kannanotto, mutta ei mitenkään kokoomusnuorten. Vihreiden nuorten kannanotto solidaarisuudesta ja tuesta Pariisin lähiöitä polttaneille olisi voinut tulla vasemmistonuorilta, ei minkään muun eduskuntapuolueen nuorilta Suomessa kuin näiltä kahdelta. Dan Koivulaakso ei erottuisi joukosta vihreissä, mutta Elina Lepomäen olisi vaikea nähdä joukkoon istuvan. Vasemmistonuorten puheenjohtajan voisi hyvin kuvitella kykenevän samaan kuin silloinen vihreä kollegansa, ja vaativan Mikko Koivua pyytämään Suomen MM-kultajuhlassa anteeksi suomalaisten rasismia, koska HÄN oli nähnyt humalaisen miehen huutelevan rumasti ruotsalaisista. Ei mitenkään yhdenkään toisen puolueen nuorisoliikkeen puheenjohtajan. Kuten ei lampsimaan sukset jalassa lumettomana talvena Helsingin keskustassa lunta huutaen, tai makaamaan eduskuntatalon portaille, vaatien, että Suomen hiilidioksidipäästöjä pitää lakisääteisesti ruveta leikkaamaan 5% vuodessa.

    Eikä tämä koske vain nuoria. Tasa-arvoinen avioliittolaki on hyvin kannatettava tavoite, mutta koittakaa kuvitella Petteri Orpo tai Sampsa Kataja mielenosoitukseen hyppimään vihreiden edustajien tavoin eduskuntavaalien alla, ‘katsokaa minua!’ -hymy kasvoillaan: “Naimalakko, naimalakko!”. Entä Mauri Pekkarinen? “Naimalakko, naimalakko!”. Arhinmäen voi sekaan kuvitella. Osmoa ei. Tämä ei ole vain erillinen anekdootti, vaan viittaa yleisemmin suhteeseen politiikkaan. Parempaa termiä keksimättä ‘vakavasti otettavaa’ poliitikkoa on vaikea nähdä tällaiseen mielenosoitukseen. Eivätkä ne Tom of Finland -vaalimainokset olleet myöskään kovin vakavasti otettavaa poliittista mainontaa, vaan itsetarkoituksellista shokeeraamista.

    Vastaavan suuntainen ilmiö esiintyy myös retoriikassa ja ajattelun tunneperäisyydessä. Esimerkiksi Satu Haapasen puhe eduskunnasta kahden päivän takaa (tiivistäen, merkitystä muuttamatta): “Tukholman mellakoissa ei suinkaan ollut kyse monikulttuurisuudesta. Monikulttuuriset yhteisöt päinvastoin auttoivat rajaamaan mellakat vähäisiksi. Toisaalta monokulttuurisissa yhteiskunnissa, kuten Natsi-Saksassa…” Tällaista ‘Hyvä jumala…’ epäuskoa synnyttävää puheenvuoroa on vaikea kuvitella muualta kuin vasemmalta. Modig olisi voinut puhua samoin, mutta ei kokoomuksesta edes Grahn-Laasonen.
    Helsingin kaupunginvaltuuston päättäessä asuntojen järjestämisestä romanikerjäläisille – ja näiden mukana ihmiskauppiaille ja järjestäytyneelle rikollisuudelle, kuten asiaan on selkeä poliisin kanta – olivat vihreät ja vasemmistoliitto 100% tämän kannalla. Asiasta käydyn keskustelun mielettömyys ja tunnepitoisuus on politiikan psykologian oppituntina opettavaista. Mari Puoskari voi taloudessa olla sinivihreä, mutta ei identiteettipoliittisesti näytä sitä olevan.

    Monikulttuurisuuden ohella muita vahvasti yhdistäviä identiteetillisiä markkereita vihreiden ja vasemmiston välillä ovat mm. feminismi (akateeminen feminismi on erottamattomasti vasemmistolaista), lopputuleman (vrt. mahdollisuuksien) tasa-arvo, (seksuaali)vähemmistöjen oikeudet, voimakas painotus globaaliin solidaarisuuteen, eläinten oikeudet, henkilökohtaisen vastuun (vrt. protestanttinen etiikka ym.) karsastaminen yhteiskunnallisten onnistumisten/ongelmien selittäjänä, yhdistyen sosioekonomiseen maailmankuvaan, talousrakenteelliset ja kulttuurirelativistiset selitysmallit globaaleille kehityseroille, yhteiskunnan jakaminen uhri- ja vastuupositioihin, hyvin liberaali näkemys rikosten rangaistusasteikosta.

    Nämä vasemmiston ja vihreiden identiteetillisesti jakamat näkemykset tulevat laajemmasta yhteisestä sosiaalisesta kehyksestä, joka usein omaksutaan möhkälemäisenä näkemysklusterina, sosiaalisoitumisen myötä ensimmäisinä vuosina yliopistolla ja muun sosiaalisen vaikutuksen kautta, ‘näin sinun on oikein maailma nähdä, jos haluat hyväksyntää’. Klusteri viittaa siihen ilmiöön, että usein yhdestä klusterin osasta voi ennustaa henkilön näkemykset useista muista poliittisista kysymyksistä (ks. esim. vaalikoneet). Kyse harvoin on kovin itsenäisestä näkemysten muodostamisesta, tai syvällisemmin pohtimalla tai lukemalla hankitusta. Tähän sosiaaliseen kehykseen liittyy vahvasti myös peitelty tunne, ettei ole vain näkemyksellisesti tiedostavampi, vaan ryhmässään myös ihmisenä parempi (kuin esimerkiksi Päivi Räsänen, Jussi Halla-aho tai Björn Walhroos).
    Vesa Hack, joka pyrki näkyvästi olemaan niin taloudellisesti kuin identiteetillisesti sinivihreä, savustettiin – kaiken tapauksesta julkisuudessa näkyneen tiedon perusteella – taistolaismaisella junttapolitiikalla ulos vihreistä.

    Väitän provokatiivisesti, että Osmo (tai ‘soininvaaralaisuus’) on poliittisesti lähempänä Jussi Halla-ahoa kuin monia oman puolueensa punavihreitä. Tämän perustelemiseksi tarvitaan poliittiselle kartalle kolmas ulottuvuus kahden perinteisen lisäksi. Katsokaa Halla-ahon puheenvuorot turkistarhauksen vastaisesta kansalaisaloitteesta käydyssä keskustelussa torstailta. Hän tuomitsee turkistarhauksen moraalittomana erittäin vahvasti ja selkeästi, vaikka omasta poliittisesta viiteryhmästään tai äänestäjiltään hän ei tule tälle näkemykselleen juuri taputuksia saamaan. Hän on kuitenkin periaatteellinen ja se on hänen oma pohdittu kantansa. Tähän yhteen sanaa, ‘oma’, sisältyy laaja-alainen ja merkittävä ero ajattelun ja eräänlaisen ajattelun simuloinnin välillä. Ensimmäinen on intellektuaalisesti ja moraalisesti periaatteellista ja suoraselkäistä (mikä ei toki tarkoita, että ajattelun tulos olisi kannatettava), jälkimmäinen on pitkälti sosiaalisesti omaksuttua ja mukautuvaa, eikä edellytä syvempää tiedollista perustaa.

    Toisin sanoen kopioiminen on helppoa ja vaivatonta niin älyllisesti kuin sosiaalisesti, ajattelu usein paljon vaikeampaa ja epäsuositumpaa, ja politiikka tarvitsee itsenäisiä ja periaatteellisia ajattelijoita. Tässä Osmo on paljon lähempänä Halla-ahoa kuin useimpia puoluetovereitaan, eivätkä heidän arvomaailmansa ole pohjimmiltaan niin suuresti eroavia kuin mitä voisi pintapuolisesti ajatella. Vastaavia itsenäisiä ja omaa viiteryhmäänsä haastavia ajattelijoita ovat mm. Wille Rydman, Esko Seppänen ja yhäkin Jörn Donner. Soininvaara, Halla-aho, Donner, Seppänen ja Rydman saisivat samassa studiossa aikaiseksi mielenkiintoisen ja luovan keskustelun melkein mistä tahansa poliittisesta aiheesta. Verratkaa ennalta arvattavaan latteuteen jos keskustelijat olisivatkin Anni Sinnemäki, Pietari Jääskeläinen, Anne Holmlund, Merja Kyllönen ja Anna-Maja Henriksson.

    Osmon kriittiset kommentit sote-uudistuksesta ja hallituksen yhteistyökyvyn vaikeuksista olivat parasta suomalaisessa politiikassa pitkään aikaan. Ne olivat reaktioiltaan myös hyvin paljastavia. Kyse ei ollut siitä, että kritiikki olisi jotenkin vaikeuttanut hallitusta tekemästä hyvää politiikkaa, “emme nyt voi tehdä näitä hyviä päätöksiä, koska joku haluaa keskustella kriittisesti”. Ajatus on naurettava, se on peittely-yritys. Hallituksen vallankahletta ei saisi poikki edes teollisuuspihdeillä.
    Todellinen huoli on se, että kriittiset kommentit antavat julkisuuteen ei-toivotun kuvan hallituksen kiillotetun julkisuuskuvan takaisesta politiikasta, ja voivat sitä kautta vaikuttaa median välityksellä hienoisesti puolueiden kannatukseen.

    Jos oman puolueen julkisuuskuva ja laskelmoitu kannatuksen maksimointi rupeavat menemään hyvän, ja usein silloin myös epäsuositun!, politiikan edelle, niin ollaan poliittisessa kulttuurissa lipsumassa kohden Kreikan poliittista kulttuuria. Oikeita päätöksiä ei voida tehdä, jos niiden voi pelätä vievän ääniä. Päämääränä ei ole enää hyvä yhteiskunta, vaan oma tulos seuraavissa vaaleissa.
    Tämän takia nuo Osmon ulostulot olivat niin kiitettäviä. Ne olivat vastakohta sille poliittisen keskustelun yleiselle laskelmoidulle popularisoitumiselle, jota esimerkiksi kyselytunnit edustavat. “Miksi olette antaneet Kreikalle kymmenen miljardia?”, “Me olemme tehneet historiaa!”, “Yhteistyötä Suomen yhteiseksi hyväksi täydestä sydämestään”, “Herra pääministeri, eikö puolueemme olekin erinomainen?”. Tai yhdentekevä vakuus-sotku, mikä on paisunut aivan käsittämättömiin mittoihin. Mitä väliä niillä sadoilla miljoonilla on suuntaan tai toiseen satojen miljardien systeemisessä ongelmavyyhdessä. Ei vaivan, ei ajan arvoista. Ei pitäisi olla.

    Kaukana toki olemme Suomessa siitä Yhdysvaltojen todellisuudesta, jossa puolueet palkkaavat leipiinsä akateemisen psykologian huippuja ja poliittinen viestintä suunnitellaan ja kohdennetaan valtavan kokeellisen tutkimustyön pohjalta. Päätyen esimerkiksi johtopäätökseen, että intellektualismi on äänestäjien silmissä jotakin ylimielistä, loukkaavaa ja jopa narsistista, joten poliitikon kannattaa välttää liian älyllisiä kommentteja julkisuudessa. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi asioiden monimutkaisuuden, vaikeuden ja epävarmuuden käsittelykyky ei ole poliitikolle edes toissijaista, mikäli ylipäätään hänen työnsä eikä virkamiesten! Vastaavasti politiikan taidoista sosiaalisen pelin hallitseminen tulee yhä ensisijaisemmaksi. Vaikka ensin mainittu asiaosaaminen on poliittisten päätösten järkevyyden kannalta tärkeämpää.
    Vaikka mainostoimistot Suomessakin ovat tulleet yhä vahvemmin mukaan ja politiikan julkisuus yleisesti popularisoitunut, niin olemme sentään vielä aika kaukana Yhdysvaltojen tilanteesta. Silti ilmiö on meilläkin todellinen ja kasvava huolenaihe.
    Niin Osmo kuin Halla-aho ovat edellä mainitulla poliittisen kartan ‘kolmannella ulottuvuudella’ keskimääräistä enemmän tämän ilmiön yläpuolella. Painottaen tavanomaista enemmän pyrkimystä ymmärtää, miten asiat ovat, välittämättä niin siitä, onko tämä pyrkimys aina kannatusta maksimoivaa.
    Yleisesti on huolestuttavaa, kuinka vähän päättäjät tuntuvat lukevan kirjallisuutta niistä aiheista, joista heidän työnsä on päättää. Tai edes lyhyitä vedoksia. A-Studion kysely esimerkiksi selvitti, että suuri(n) osa kansanedustajista ei tiennyt valtion budjetin kokoluokkaa tai muita tiedollisia alkeita, mutta näkemysten itsevarmuus ei siitä horju. Mitä nämä päättäjät ovat? Mitä he tekevät?

    Ylläoleva on vienyt pohdintaa pois vihreiden asettumisesta perinteiseen vasemmistoon tai oikeistoon. Yritän nyt osoittaa, vertaamatta muihin puolueisiin, kuinka “soininvaaralaisuus” on oppositiossa valtavirtaiseen vihreyteen nähden (myös) tällä kolmannella ulottuvuudella ja miten vihreiden vahva identiteettipolitiikka vaikeuttaa tällä kolmannella ulottuvuudella liikkumista.

    Tällä, suomalaisessa poliittisessa kentässä harvinaisella, blogilla tapahtuva ääneen ajattelu ja “koepallojen” heittely on vahvasti kolmannella ulottuvuudella liikkuvaa. Intellektuaalinen uteliaisuus, jopa ajoittainen ‘en välttämättä kannata tätä kantaa, saati sitoudu siihen, mutta heitänpä sen koeteltavaksi, yritänpä argumentoida sen puolesta’.
    Vahva vaikutelma on, että tämä viimeeksi mainittu, oli voimakkaampaa ja yleisempää 2007-2011 eli ‘vapaana kirjoittajana’ eduskunnan ulkopuolella, löyhemmin sosiaalisesti sitoutuneena päivänpolitiikkaan. Vastaavat kommentit hallitusyhteistyön toimivuudesta 2009 eivät olisi nostaneet vastaavaa poliittista kohua. Tässä mielessä liikkumatilaa kolmannella (intellektuaalisella? epistemologisella? tietosuhteellisella?) ulottuvuudella oli nykyistä enemmän. Nyt on mietittävä enemmän lehtien otsikoita, nostattamalla nostatettavia kohuja, poliittista vaikutusta ja myös oman poliittisen vertaisryhmän reaktioita. Noiden vuosien koepallot esimerkiksi monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta, selkeästi vihreiden valtavirrasta eriävin näkemyksin, liikkuivat jo silloin harmaalla alueella. Esimerkiksi ehdotus valita kiintiöpakolaiset älykkyystestien perusteella. Nyt moisesta voisi todennäköisemmin löytää muunnellun tai yksinkertaistetun (kohu)otsikon Hesarista tai Iltalehdestä.

    Muita koepalloja monien joukosta, jos en kovin väärin muista, oli esimerkiksi pohdinta siitä, että Etelä-Euroopan ongelmamaat ovat globalisaation väliinputoajia, menetettyään bulkkituotantoa Aasiaan ja ollen suhteessa heikomman koulutustasonsa takia vaikeuksissa korkeamman osaamisen kilpailussa. Nyt eduskunnassa tällaisen näkemyksen esittäminen saisi taputuksia Timo Soinilta, jonka ‘eri kokoiset lippalakit meloneille ja päärynöille’ -heitto tarkoittaa itse asiassa pitkälle samaa asiaa “kansankielellä”. Toinen heitto oli, että teoriassa Helsingin kaukolämmön voisi tuottaa kaupungin edustalle rakennettavalla pienikokoisella ydinvoimalalla. Näitä oli monia. Poliitikon ja ajattelijan roolien yhteensovittamisen vaikeutta?

    Tätä voisi toki viedä pidemmällekin. Vastapuolen, so. omille näkemyksille ristiriitaisen, kirjallisuuden runsas lukeminen, yritys argumentoida omia/viiteryhmän näkemyksiä vastaan, selkeiden identiteetillisten rajojen sotkeminen ns. vaikeilla kysymyksillä. Systemaattista koepallojen heittelyä tavoitteena herätellä ja synnyttää laaja-alaista asioiden pohdintaa. Mutta miten ikinä yhdistää tällainen politiikkaan, sellaisena kuin mitä politiikka tänäpäivänä on? Miten todella voisi pyrkiä olemaan “parhaan argumentin puolue”, eikä vain sloganina mielikuvien rakentelussa?
    Periaatteessa minkään tällaisesta ei tarvitsisi tarkoittaa kompromisseja arvopremisseihin, mikä on fundamentaali politiikan perusta. Ongelma on, että ihmiset eivät erota näkemyspremissejä ja arvopremissejä toisistaan. Näkemyksien tasolla liikkuva koepallon heitto koetaan vastaanottajan identiteetin tasolla hyvin helposti arvojen tason loukkauksena, eli korjaamattomasti ristiriitaisena. On hyvin todennäköistä, että jos tämän blogin joitakin koepalloja olisi heitellyt vihreiden arvovallan hierarkiassa paljon alempana oleva, politiikassa vasta aloitteleva vihreä, eikä tunnustettu vihreä konkari, niin poliittisen uran tekeminen puolueessa olisi voinut käydä hyvin vaikeaksi. Kuten Vesa Hackin kohdalla, oletettavasti.
    Väitän provokatiivisesti, että tässä mielessä ‘soininvaaralaisuus’ (tarkoittaen nyt painotetusti vastavirtaan menevää koepallottelua ja ääneen ajattelua, identiteettirajojen loukkauksia) on osin eräänlainen asemansa vakiinnuttanut anomalia vihreissä, eikä välttämättä pysyvä osa puolueen tulevaisuutta.
    Samaan aikaan kun Osmo koepallotteli blogillaan monikulttuurisuudesta, linjasi vihreiden silloinen puoluesihteeri, ettei monikulttuurisuutta kritisoivilla ole asiaa puolueen ehdokaslistoille. Yksi alkuaikojen merkittävistä vihreistä, ja puolueen vahva ajattelija ja kansanedustaja Eero Paloheimo ei siis enää olisi puolueeseen tervetullut; tai sanotaan nuori vihreä, joka ajattelisi kuten Paloheimo. Viitteitä voi nähdä myös joidenkin vihreiden nuorten reaktioissa 2012 ilmestyneeseen, Osmon kirjoittamaan vihreiden historiikkiin, niin siloiteltu kuin se olikin Drake-sotkut ym. pois jättäessään. He kokivat itseään vähätellyn.

    Vertauspohjaa voi yrittää myös heijastaa tämän blogin lukijakunnasta, siinä määrin kuin kommentoijat ja peukutukset siitä kertovat. Keitä täällä on, ja keitä täällä ei ole. Selkeä vähemmistö vakiokommentoijista on vihreitä. Tunnistettavia vihreitä nimiä ei juuri näy. Kommentoijista ainakin 9/10 on miehiä, vaikka kunnallisvaaleissa valituista vihreistä lähes 2/3 oli naisia. Ydinvoimaa puoltava kommentti saa moninkertaisesti peukutuksia ydinvoimakriittiseen kommenttiin nähden, vaikka yksikään vihreä ei näkyvästi ydinvoimaa kannata. Talousliberaali kommentti saa moninkertaisesti peukutuksia vanhakantaiseen hyvinvointivaltiohenkiseen kommenttiin nähden. Monikulttuurikriittinen kommentti saa enemmän peukutuksia kuin monikulttuuria sinisilmäisesti puoltava. Halla-ahosta myönteisesti puhuva enemmän peukutuksia kuin haukkuva kommentti (eli, puolivakavasti, ilmeisesti ainakin vihreät kaupunginvaltuutetut karttavat blogia). Myös nykymuotoinen feminismi on saanut voittopuolisesti kritiikkiä, silloin kun asiaa on sivuttu (kiintiöt esimerkiksi). “Soininvaaralaisuuden” ajatusten lukeminen ja kommentoiminen kiinnostaa pääosin ihmisiä, jotka ovat hyvin kaukana keskiverrosta vihreästä. Kärjistetysti voi melkein yhtyä siihen, mitä joku nimimerkki kääntyi täällä pari bloggausta aiemmin parahtamassa: “Täällä ei ole vihreitä!”. Ei toki ihan näin, mutta painotetusti kyllä. Miksi niin on ja mistä se kertoo?

    Ketkä paljon luette, lukekaa Jörn Donnerin Mammutti. Ihan jos sen takia, että kaikesta epätasaisuudesta, kiinnostamattomista kohdista, formaatin kömpelyydestä, Donnerin itsekin myöntämästä narsismista huolimatta, on todella virkistävää lukea välillä ihmistä, joka suuremmitta estoitta kirjoittaa, mitä todella ajattelee. Kirjassa on myös paljon politiikasta. Kuvaus eduskunnasta ja puolueiden toiminnasta on parhaimmillaan hillitöntä. Nämä kohdat 1100 sivun seassa palkitsevat lukijan. Niin paljon, mitä on näkyvän pinnan takana, ja mitä ei kerrota, ja minkä kertominen voisi edesauttaa tekemään pitkällä aikavälillä politiikasta parempaa.
    Saammeko koskaan lukea vihreistä siloittelematonta historiikkia tai nykytilan analyysia? Edes sen suuntaista? Ei sankaritarinaa, vaan kaikkine todellisen politiikanteon kuvioineen ja vaikeuksineen, henkilökohtaisine intohimoineen, kunnianhimoineen ja ristiriitoineen. Mitä maailma todella on, eikä mitä sen halutaan näyttää olevan, teeskennellään olevan. Ei mitään itsetarkoituksellista paljastelua henkilöistä, lähinnä: ‘Tätä politiikka on. Miten voisimme tehdä sitä paremmin?’

    Pelaat Osmo shakkia. Yksi asia, minkä itse koen hitusesta shakin harrastamista saaneeni irti, paremmin kuin esimerkiksi peliteorian opiskelusta, on eräänlainen pragmaattisen epistemologian malli. Et voi tuntea hyvää siirtoa, et identifioitumalla siirtoa hyväksi tehdä, jos siirto ei sitä ole. Hyvän siirron etsiminen edellyttää vapaata liikkumavapautta mainitulla ‘tietosuhteen ulottuvuudella’. Karkeasti yleistäen ja pelkistäen (tämä voi kuulostaa alkuun sekavalta, mutta toivottavasti selkeytyy kokonaisuutena), epistemologisesti kehittymätön politiikka on peliä, jossa laudan takana sinua vahtii kehittymätön ymmärrys arvopremissien ja näkemyspremissien eroista.
    Oletetaan, että parhaalta siirrolta puhtaasti ‘kolmannella, tietosuhteen ulottuvuudella’ vaikuttaisi: “Me, länsimaiden ydinvoimakriittinen liike, olimme 1980-luvulla väärässä ydinvoimasta. Jos emme olisi jarruttaneet ydinvoiman rakentamista, ja sitä myöten ydinvoimaan investointeja, niin hyötöreaktorit voisivat olla todellisuutta ehkä jo 5-10 vuoden päästä, sen sijaan, että ovat sitä, ehkä, 30 vuoden päästä. Hyötöreaktoreissa voitaisiin hyvinkin mahdollisesti tuottaa runsaasti ja kilpailukykyisesti vähäpäästöistä energiaa sekä käsitellä nykyiset ydinjätteet”. Tämä on nyt oletettu parhaimmaksi siirroksi, mutta näin pelaavaa kohtaisikin laudan vierestä viiteryhmän loukkaantunut ja järkyttynyt “sinä olet paha ihminen, tuo on pahaa tietoa” -katse, sosiaalinen, tuohtunut näpäytys sormille “siihen nappulaan et kyllä koske!”, “Kuinka saatot tehdä tämän meille!”, “Mieti kannatustamme!”. Voiko tällaisilla rajoituksilla pelata menestyksekkäästi?

    Todellisuus kuitenkin on, että menestyksekäs pelaaminen edellyttää vapautta tietosuhteen ulottuvuudella. Voi hyvin olla, että pelissä pärjääminen, esimerkiksi konkreettinen päästöjen vähentäminen, edellyttää siirtoja, jotka joidenkin mielestä ovat sosiaalisesti tuomittavia. Kumpi silloin ‘kahden välissä’ on poliitikolle suurempi paha? Sosiaalinen tuomio vai äänetön huonoon politiikkaan alistuminen potentiaalisena mielipidevaikuttajana? En vähättele sitä, että tämä on todellinen valintatilanne. Ei ole mukavaa loukata ystäviään, kuten tällaisessa tapauksessa todennäköisesti kävisi.
    Jos tiedollinen ymmärryksesi sanoo, että tuloksellisesti hyvä politiikka olisi todennäköisesti sellaista, minkä kannattaminen olisi sosiaalisesti vaikeaa, niin miten ratkaiset konfliktin?

    Tämä on vihreä (myös toki kaikkien muiden, mutta ei mielestäni samoissa määrin esimerkiksi kokoomuksen) dilemma tietosuhteen ulottuvuudella. Euroopassakin lienee potentiaalisesti runsaat liuskekaasuesiintymät, mm. Puolassa. Kaasun CO2-päästöt ovat n. 1/2 hiilen vastaavista. Monien ehdotettujen bioenergian muotojen päästöt 60-80% välillä, eli korkeammat kuin kaasun, pienhiukkaspäästöjen tullessa lisähaittana, sekä tietysti sen, että bioenergia on suuressa mitassa kaasua paljon kalliimpaa, eli reaalipoliittisesti epärealistisempi vaihtoehto. Kaikesta tästä huolimatta monissa vastaavissa valintatilanteissa, oli tämä hahmotelma todellinen valintatilanne juuri näillä spektreillä tai ei, valitsevat vihreät tunteiden ohjaamina tiedollisesti huonomman vaihtoehdon, samalla tukahduttaen “hyväksyttäväksi nähtyä” liikkumavaraa vaihtoehtojen tiedollisessa analysoimisessa, sanktioiden sitä sosiaalisesti. Väittäen näkemyspremissejä arvopremisseiksi ja päätyen tosiasiallisesti arvollisesti mitattuna huonompaan lopputulemaan!

    Jos kyseenalaistat tämän sanktioinnin ja sen aiheuttamat ongelmat ‘parhaan argumentin politiikalle’, niin heitä koepalloja kyseiseen suuntaan. Sosiaalisena ja poliittisena yhteiskunnallisena kokeena se olisi hyvin mielenkiintoinen. Voisi pidemmässä juoksussa myös pieneltä osaltaan tervehdyttää poliittista kulttuuria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 53

  75. Aki Suokko kirjoitti 15.6.2013 kello 17:03

    ” Kaikki maat maailmassa kärsivät vuoden 2008 tapahtumista, mutta muut maanosat ovat toipuneet. Vain Eurooppa vajoaa yhä syvemmälle. ”

    Onko Yhdysvallat toipunut? Siellä julkinen velkaantuminen ja rahan painaminen (quantitative easing) pitävät käsittääkseni talouskasvua yllä. Jos nämä lopetettaisiin, niin Yhdysvallat olisi heti taantumassa?

    Yhdysvalloissa on bruttokansantuote ja energiankulutus ovat menossa eri suuntaan tällä hetkellä – ensi kertaa ainakin 150 vuoteen. Hätäisimmät sanoisivat, että nyt energiankäytön tehokkuus on noussut tai talouskasvu irtautunut energiankultuksen kasvusta, mutta luultavasti tämä tulkinta on liian hätäinen.

    http://www.declineoftheempire.com/2013/02/the-disconnect-between-gdp-and-energy-in-the-united-states.html

    Yhdysvalloissa on tällä hetkellä julkisen sekstorin koko suurempi kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen mitattuna osuutena bruttokansantuotteesta. Erityisen nopeasti osuus on kasvanut “finanssikriisin” (=suurelta osin energiakriisi) jälkeen. Tämä selittää sen miksi bruttokansantuotteen ja energiankulutuksen yhteys on katkennut. Hallitus lainaa rahaa ulkomailta verojen keruun lisäksi eikä itse tuota mitään, joten se ei myöskään kuluta energiaa.

    Kun rahan painaminen ja julkisen sektorin velkaantuminen tasaantuvat Yhdysvalloissa, seuraa sielläkin taantuma?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  76. tcrown kirjoitti 15.6.2013 kello 21:54

    Aki Suokko: Kun tuotetun fossiilienergian määrä kääntyy laskuun, ei talous enää kasva.

    Aki Suokko: öljyn kulutus on jo lähes vuosikymmenen alentunut länsimaissa

    Joko länsimaissa talous ei ole kasvanut vuosikymmeneen tai jompikumpi väitteesi on väärä.

    Aki Suokko: Millä fossiilinen energia korvataan tässä nykyisessä giganttisessa laajuudessa kun sen tuotantomäärä alkaa kääntyä laskuun?

    Jos aurinkoenergian kustannuskehitys seuraa viimeisen 30 vuoden keskimääräistä trendiä, 20 vuoden sisällä aurinkoenergia on halvempaa kuin fossiiliset polttoaineet tällä hetkellä.

    Aki Suokko:
    Joku minun lisäkseni täällä totesikin, että talouskasvua ei ole koskaan ollut niin että energiankulutus laskee. Tämä on totta.

    Tai sitten se on propagandaa.

    http://www.economist.com/news/economic-and-financial-indicators/21579501-world-primary-energy-demand

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  77. Risto kirjoitti 16.6.2013 kello 0:26

    pyramidit eivät kannata:
    Pyramidien rakentaminen ei kannata, koska kerroin on jopa USAssa monen tutkimuksen mukaan selvästi alle ykkösen

    Niin siis mistä tutkimuksista sinä puhut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. nos kirjoitti 16.6.2013 kello 8:22

    Toivoa sopii, että eurosta eroamisesta ei puhuta poliitikkojen toimesta, koska eurosta eroamista suunnitellaan. Eurosta eroamisen sijasta puhutaan eläkkeiden leikkaamisesta, halpatyöntekijöiden maahanmuutosta, verotuksen muuttamisesta regressiivisemmäksi, sosiaaliturvan heikennyksistä ja muista yhtä mukavista asioista. Toinen vaihtoehto on luonnollisesti se, että eurosta ei haluta erota, jotta voidaan toteuttaa kaikkia hauskoja “rakenteellisia uudistuksia”. Kolmas vaihtoehto on, että poliitikot eivät välitä, koska haluavat liittovaltion pystyyn. Neljäs vaihtoehto on, että uskoo todellakin rakenteellisen uudistuksen puheisiin tilanteessa, jossa talouden käynnistymisen suhteen ei ole mitään toivoa todellisten rakenteellisten ongelmien kasaantuessa. Aina vaikea valita tyhmyyden ja epärehellisyyden väliltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  79. Aki Suokko kirjoitti 16.6.2013 kello 13:17

    tcrown:
    Joko länsimaissa talous ei ole kasvanut vuosikymmeneen tai jompikumpi väitteesi on väärä.

    Jos aurinkoenergian kustannuskehitys seuraa viimeisen 30 vuoden keskimääräistä trendiä, 20 vuoden sisällä aurinkoenergia on halvempaa kuin fossiiliset polttoaineet tällä hetkellä.

    Tai sitten se on propagandaa.

    http://www.economist.com/news/economic-and-financial-indicators/21579501-world-primary-energy-demand

    tcrown:
    Joko länsimaissa talous ei ole kasvanut vuosikymmeneen tai jompikumpi väitteesi on väärä.

    Jos aurinkoenergian kustannuskehitys seuraa viimeisen 30 vuoden keskimääräistä trendiä, 20 vuoden sisällä aurinkoenergia on halvempaa kuin fossiiliset polttoaineet tällä hetkellä.

    Tai sitten se on propagandaa.

    http://www.economist.com/news/economic-and-financial-indicators/21579501-world-primary-energy-demand

    Kiitos kommenteista! Tässä sekoittuu kaksi asiaa keskenään eli öljynkulutus ja primäärienergian kulutus. Linkittämäsi kuva koskee kaikkea primäärienergiaa, kun minä viittasin öljyyn. Lähteenäni tuon öljynkulutuksen suhteen on laajasti käytetty BP Statistical review of world energy 2012 ja se on vapaasti saatavilla, joten voit sieltä tarkistaa väitteeni paikkansapitävyyden eli että öljynkulutus on laskenut länsimaissa jo lähes kymmenen vuotta. Jos muuten katsot tarkemmin linkittämääsi kuvaa, niin huomaat että länsimaissa energiankulutus ei ole kasvanut vuodesta 2007 tai 2008 lähtien eli kyse ei tässä suhteessa ole vuosikymmenestä vaan pikemminkin sen puolikkaasta tai vain neljästä vuodesta. Siitäkään huolimatta tässä ei itse asiassa ole mitään ristiriitaa, useastakin syystä. 1) talous ei monissa länsimaissa ole tänään juurikaan suurempi kuin se oli vuonna 2007. Esimerkiksi Suomi on sellainen maa – tuotantomme arvo oli suurempi vuonna 2007 kuin viime vuonna. 2) Monet länsimaat ovat jotka ovat saaneet hiukan kasvatettua talouttaan vuoden 2007 jälkeen, ovat samalla velkaantuneet rajusti viime vuosina. Velkaraha on kansantaloudelle sellaista “tuloa” johon ei liity energiankulutusta. Sanomattakin lienee selvää, että pitkäjänteistä tuo talouskasvun “enkelisointi” eli energiakulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä velkarahaa käyttäen tuskin on. Jossain kohtaa luottoluokitus laskee ja korot nousevat. Tästä meillä on jo riittämiin esimerkkejä.

    Tuosta aurinkoenergiasta hiukkasen. Tuo hintakehitys on aivan totta ja se on hieno asia. Energiaa ei voi kuitenkaan ajatella siten, että megajoule esimerkiksi öljyn sisältämää energiaa on yhtä kuin aurinkoenergian sisältämä megajoule. Jos menet tänään tavallisella bensa-autolla huoltamolle, jonka tankki on lähes tyhjä ja siellä sanotaan, että aurinkoenergia ja bensa maksaa tänään saman verran megajoulua kohti, niin kumpaa energiaa valitset?

    Aurinkoenergia ei siis ole täydellinen korvaaja muulle kuin sähkölle ja sillekin sillä rajoituksella, että sitä ei ole tarjolla tasaisesti ja ennakoitavasti kuten vaikkapa kivihiilestä. Nykyinen infrastruktuurimme perustuu just on time -energiaan, jota vaatimusta aurinkoenergia ei täytä. Energiajärjestelmämme (mukaanlukien autokanta) tarvitseekin melkoisia investointeja lähitulevaisuudessa. Kysynnänhallinta esimerkiksi olisi omiaan tasapainottamaan aurinko- ja tuulienergian vaihteluja: nuuka Mähönen ei lämmitä sähkösaunaansa silloin kun ei tuule, koska tietojärjestelmä poimii pörssisähkön hinnan Mähösen tietokoneen ruudulle, jossa näkyy punainen ruksi saunan kiukaan kuvan päällä. Maailmassa on jo hirvittävästi velkaa, joten tulee olemaan erittäin haastavaa korvata fossiilisiin perustuvaa energiajärjestelmää uusiutuvilla. Tätä haasteellisuutta vähentäisi suunnitelmallinen politiikka, mutta ei meillä ole sellaista – ei kansallisella eikä kansainväliselläkään tasolla. Markkinat allokoivat resursseja tehokkaasti, mutta vain tässä ja nyt eivät vuosikymmenien aikajänteellä. Markkinat eivät täydellisesti tiedosta, että fossiilinen energia voi pian kääntyä laskuun. Motivaationi kirjoittaa näistä asioista esimerkiksi täällä on juurikin herättää ihmisiä ymmärtämään energiatulevaisuuden haasteet.

    Hankalaa on muuten myös se, että aurinkoenergia vaatii monia harvinaisia metalleja, joista muutenkin alkaa jo olla pulaa. Uskon silti, että vielä on mahdollista uusia energiajärjestelmää kestävämpään suuntaan, mutta en suinkaan usko että voimme säilyttää nykyisen elintasomme. Tämä ei ollut faktaa vaan mielipide.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  80. Prometheus kirjoitti 16.6.2013 kello 17:57

    Yhdyn jotakuinkin nimimerkki az:in analyysiin.

    Vihreiden ei pitäisi teeskennellä olevansa oikeisto-vasemmisto -jaon ulkopuolella, koska eiväthän he ole sitä. Vihreiden kannanotot useimmiten ovat vain taantumuksellista, ennalta arvattavaa vasemmistohöttöä.

    Vasemmistoliitto tekee hidasta, mutta varmaa kuolemaa. Lähes kaikissa vaaleissa kannatus on vähentynyt. Ja hyvä niin.

    Lisää Soininvaaraa, vähemmän Sinnemäkeä, Toivolaa, Braxia, Meriläistä ja Hautalaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  81. papparainen (ps) kirjoitti 16.6.2013 kello 18:14

    Az:n kommentti on paras aikoihin lukemani poliittinen analyysi. Soininvaaran blogin merkitys on puoluettaan suurempi, mikä selittynee Oden ja kommentoijien analyyttis-kriittisellä otteella käsiteltäviin aiheisiin. Monet tuntemani perussuomalaiset seuraavat Oden kirjoituksia aktiivisesti, mikä kertoo blogistin pyrkivän oikeasti ymmärtämään todellisuutta.

    Politiikka kaipaa enemmän asiantuntemusta ja rohkeaa totunnaisuuksien kyseenalaistamista; tieteellisesti orientoitunut ote käsiteltäviin aiheisiin tuo merkittävää lisäarvoa politiikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  82. tcrown kirjoitti 16.6.2013 kello 19:09

    Aki Suokko: Tässä sekoittuu kaksi asiaa keskenään eli öljynkulutus ja primäärienergian kulutus. Linkittämäsi kuva koskee kaikkea primäärienergiaa, kun minä viittasin öljyyn. Lähteenäni tuon öljynkulutuksen suhteen on laajasti käytetty BP Statistical review of world energy 2012 ja se on vapaasti saatavilla, joten voit sieltä tarkistaa väitteeni paikkansapitävyyden eli että öljynkulutus on laskenut länsimaissa jo lähes kymmenen vuotta.

    En pysy kärryillä. Ei minulla ole ongelmia hyväksyä väitettä, että öljynkulutus on vähentynyt viimeisen kymmmenen vuoden aikana. Itseasiassa Suomen öljynkulutuksen huippu oli joskus 70-80-luvulla. Ks http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yene_enev_201100_2012_6164_net.pdf sivu 30. Eli öljynkulutuksella ei ole ollut vuosikymmenien aikavälillä yhtään mitään tekemistä talouskasvun kanssa.

    Ja mitä tuohon aurinkoenergiaan tulee, minä pidän oleellisimpana primäärienergian hintakehitystä. Markkinat hoitavat kyllä sitten muunlaisen sopeutumisen. (Pitää myös huomata, että säköenergia itsessään on arvokkaampaa energiaa kuin lämpöenergia mitä fossiilisista saadaan, mikä tasapainottaa vähän tuota tuotannon stokastisuutta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. Aki Suokko kirjoitti 16.6.2013 kello 21:08

    tcrown: En pysy kärryillä. Ei minulla ole ongelmia hyväksyä väitettä, että öljynkulutus on vähentynyt viimeisen kymmmenen vuoden aikana. Itseasiassa Suomen öljynkulutuksen huippu oli joskus 70-80-luvulla. Ks http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yene_enev_201100_2012_6164_net.pdf sivu 30. Eli öljynkulutuksella ei ole ollut vuosikymmenien aikavälillä yhtään mitään tekemistä talouskasvun kanssa.

    Ja mitä tuohon aurinkoenergiaan tulee, minä pidän oleellisimpana primäärienergian hintakehitystä. Markkinat hoitavat kyllä sitten muunlaisen sopeutumisen. (Pitää myös huomata, että säköenergia itsessään on arvokkaampaa energiaa kuin lämpöenergia mitä fossiilisista saadaan, mikä tasapainottaa vähän tuota tuotannon stokastisuutta.)

    Pointtini oli oikeastaan se, että talouskasvu koko maailman osalta on aina vaatinut energiankulutuksen kasvua. Linkitit kuvaajan, jonka mukaan energiankulutus on laskenut monessa länsimaassa viime vuosina. Selitin tätä sillä, että taantuma vähentää energiankulutusta ja toisaalta jotkut maat ovat ottaneet hirmuiset määrät julkista velkaa, että talous ei menisi taantumaan. Tällöin saattaa näyttää siltä, että talous voi kasvaa ilman energiankulutusta, koska talous kasvaa velkarahan avulla. Velkaraha tulee kansantalouteen ilman energiankulutusta tässä kansantaloudessa.

    OECD:n tuore raportti öljyn hinnasta tulevaisuudessa (http://search.oecd.org/officialdocuments/publicdisplaydocumentpdf/?cote=ECO/WKP(2013)23&docLanguage=En) on eri mieltä kanssasi öljynkulutuksen ja talouskasvun yhteydestä. Onko sinulla joku lähde tuohon väitteeseen, että että öljynkulutuksella ja talouskasvulla ei ole mitään yhteyttä? Toivoisin kovasti näin olevan, mutta kaikki lähteet joihin olen perehtynyt väittävät muuta. Kehittyvissä maissa (ei-OECD)1 %:n talouskasvu tarkoittaa raportin mukaan 1 %:n kasvua öljynkulutuksessa ja kehittyneissä maissa (OECD) tuo suhde on puoli eli 1 % talouskasvua tarkoittaa 0,5 % lisää öljynkulutusta. Olen itse piirtänyt yhdessä tuoreimmista blogikirjoituksistani nuo käyrät Euroopan ja Yhdysvaltain osalta vuosina 1991-2011 ja ne pitivät suunnilleen yhtä OECD:n näkemyksen kanssa.

    Suomi ja vaikkapa Ruotsi ovat poikkeuksia tästä, mutta siitä ei missään nimessä pidä vetää johtopäätöksiä öljyn tärkeydestä maailmantaloudelle. Yksi, mutta ei ainut, syy tähän on, että Suomi ja Ruotsi ovat ulkoistaneet paljon tuotantoaan ulkomaille, jolloin se öljy kulutetaan siellä, mutta osa talouskasvusta näkyy Suomessa.

    Sainko yhtään selvennettyä asiaa:)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  84. Evert The NeveRest kirjoitti 16.6.2013 kello 21:53

    Luin nuo arviot vihreistä ja Soininvaarasta.

    Minä arvostan kovastikin Odea. Hän on osaa tarkastella asioita sekä ylhäältä alas, että alhaalta ylös. Ja hän on kunnioittaa muiden mielipiteitä, olivat ne sitten millaista scheißea… vihreiden Fija Saarnikin on haastavan piristävä toisin kuin joku etabloitunut vihertär, joka viettää suurimman osan elämästään lentokoneessa murehtien laivojen rikkipäästöjä.

    Vihreiden kannatuskin olisiko suurten puolueiden tasolla, jos vihreiden kvasi-intellektuellin fundamentalisti-itsensätoteuttajasiiven tempauksia ja idiotismeja puolueen sisälläkin kritisoitaisiin ja kyseenalaistettaisiin.

    Tilalle pitäisi saada aidosti lisää diplomaattista Pekka Haavistoa ja Oden edustamaa kriittistä ja tiedostavaa C Wright Mills henkistä analyysia ja politiikkaa. Niille on nyt tilaus kun finanssikriisi, talouslama ja poliittinen kriisi painavat päälle ja kansalaisten kapina orastaa jo uhkaavasti Suomessakin ja laukeaa, kun valtion velkarahkeet loppuvat ja elintasomme romahtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  85. Evert The NeveRest kirjoitti 16.6.2013 kello 22:36

    Suomen infrakin on ulkoistettu! Ja Suomen Itella toimii vain virka-aikana ja muu palvelu on ulkoistettu Puolaan.

    Elikkä Itellan tietojärjestelmä on ollut alhaalla tänään. Itella kertoo sivuillaan, että vikapäivystys on jatkuvaa:

    “Itella Information Service Desk palvelee seuraavasti:

    •Yleiset asiakastiedustelut klo 9–16
    •Tekniset ja tuotannolliset virhetilanteet: 24/7, vuoden jokaisena päivänä
    Puh. 020 452 9348
    information.fi@itella.com
    Itella Information Service Desk palvelee vikatilanteessa kaikissa Itella Informationin tarjoamissa tuotteissa ja palveluissa.”

    Jonkin ajan kuluttua tällainen ystävällinen vastaus Puolasta:

    Hello,
    incident INC***** was assigned to responsible department for Prinetti service. Unfortunately this department works from Monday to Friday in office hours.

    Best Regards

    Piotr Jaranowski

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  86. Lauri Kumpulainen kirjoitti 17.6.2013 kello 15:06

    Pari asiaa mistä vihreät voisivat luopua ovat ydinvoiman ja yksityisautoilun vastustaminen. Eikös Soininvaarakin tätä ehdottanut joskus?

    Avovaimollani on auto. Itse käytän sitä lähinnä silloin kun avovaimo käskee käyttämään sen pesussa, samalla tarkistan öljyt ja ilmanpaineet jne. Käytän sitä, jos menen vaikka retkelle kauemmaksi tai vaikkapa vierailemaan sukulaiden luona (kaksi henkeä matkustaa halvemmalla autolla kuin junalla).

    Kaupungissa taas käytän polkupyörää, ei tulisi mieleenikään mennä kauppaan tai postiin autolla. Bussillakin ajelen harvoin. Bussikin taisi olla autoa ympäristöystävällisempi vasta kun siinä on 9 matkustajaa kyydissä tms.

    Se auto itsessään ei saastuta, vaan se polttomoottori. Auto itsessään on kätevä kulkuneuvo ja erittäin hyödyllinen. Ongelma on siis vain se pakokaasu ja tästä päästään biopolttoaineilla, vetyautoilla ja sähköautoilla.

    Autot eivät sinänsä minua kaupungissa haittaa vaan niiden tuottamat pakokaasut ja melu. Sähköautoilla taas melu olisi pienempi ja melu vähäisempi. Kaupunkisuunnittelulla taas voidaan suurien väylien melu suunnata pois. Kaupunkisuunnittelulla voidaan myös luoda sitä tilaa muillekkin kuin autoille.

    Ydinvoima ja liuskekaasu ovat hyviä asioita päästöjen kannalta. Ydinvoima ei todellakaan ole kehityskaarensa päässä, vaan siinä olisi valtavasti vielä kehittymispotentiaalia, fuusioenergiasta puhumattakaan.

    Aurinkoenergia, tuulienergia, bioenergia, ydinenergia, vesivoima jne. Miksi me emme käyttäisi kaikkia näitä, tarpeiden mukaan?

    Olen pitänyt uraanimalmia kädessäni, se on ihan turvallista. Keltakakkujauhettakin voi käsitellä paljaalla kädellä. Älä kuitenkaan syö sitä.

    Ydinvoima kuitenkin tuottaa valtavasti energiaa, pinta-alaltaan pikkuisella pläntillä. Se säästää luontoa. Ei minun mielestäni kannata hylätä ydinvoimaa pelkästään radioaktiivisen säteilyn pelon vuoksi.

    Uraanimalmia pitää toki louhia, mutta niin pitää mm. neodynimiumiakin. Harvinaisia maametalleja tarvitaan valtavasti vihreässä teknologiassa ja niitä on harvassa maankuoressa.

    Vesivoima on puhdasta, mutta vesivoimarakentaminen on tuhoisaa luonnolle. Vaelluskalojen kutualueet ja vaellusreitit on tuhottu jopa pysyvästi. Tekoaltaat ja patoaltaat liettyvät ja rehevöityvät. Mätäneminen aiheuttaa päästöjä, tosin pohjoisilla leveysasteilla melko vähän suhteessa päiväntasaajaan. Kalateillä taas voidaan palauttaa vaelluskalakannat takaisin.

    Se monttu mikä kaivetaan tuulimyllyjen vuoksi, on oikeasti aika iso. En tarkoita etteikö tuulimyllyjä kannata käyttää vaan että ei ydinvoimaa uraanikaivosten vuoksi pidä hylätä. Eikä ne tuulimyllytkään ikuisia ole, eikä kierrätysprosenttikaan varmasti ole sata.

    Kaikki kaivostoiminta saastuttaa eikä elämämme olisi mahdollista ilman kaivoksia, ei sitten alkuunkaan vaikka olisi miten hippi tai erämies!

    Kehitysmaat muodostuvat ongelmaksi, koska halpa hiilivoima houkuttelee ja kasvu on valtavan nopeaa. Ydinvoima olisi suhteellisen nopea ratkaisu esimerkiksi Afrikassa ja Intiassa. Ei mitään 1600 MW monstereita vaan ihan perusydinvoimaloita luokkaa 800-1000 MW. Se jos mikä olisi kehitysapua. Sähköä, huokeaan hintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  87. Saara kirjoitti 17.6.2013 kello 16:06

    Lauri Kumpulainen: Se auto itsessään ei saastuta, vaan se polttomoottori. Auto itsessään on kätevä kulkuneuvo ja erittäin hyödyllinen. Ongelma on siis vain se pakokaasu ja tästä päästään biopolttoaineilla, vetyautoilla ja sähköautoilla.

    Yksityisautoissa on kyllä toinenkin ongelma kaupunkiseuduilla: niiden viemä tila.

    En ole havainnut vihreiden vastustavan autoilua. Itse pidän autoilusta ja äänestän silti mielelläni vihreitä, koska pidän myös tiiviistä kaupunkirakenteesta jossa palvelut ovat lähellä, ja elämästä jossa ei ole pakko mennä joka paikkaan autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  88. Saara kirjoitti 17.6.2013 kello 16:14

    Osmo Soininvaara:
    Meillä on tällaisia työkaluja käytössä puo0lueen sisäisessä päätöksenteossa. Niitä on aika paha avata vastapuolen sabotoitavaksi.

    En ymmärrä tästä, mitä te pelkäätte. Muita puolueita, jotka sabotoisivat ideanne, vai hakkereita jotka sabotoisivat työvälineet?

    Eikö koko poliittinen systeemi jouda roskakoriin, jos se on sellainen että ideoita on sabotaasin pelossa kehitettävä salassa muilta? Näkisin mieluusti vielä omana elinaikanani sellaista poliittista vaikuttamista, jossa asioita aidosti pohdittaisiin yhdessä ja niistä päästäisiin sopuun ilman älyttömiä poliittisia lehmänkauppoja ja puolueiden sokeaa kotiinpäin vetämistä, ihan vain keskustelemalla asioista riittävästi ja toteamalla, mikä missäkin tilanteessa on muita parempi tapa edetä. Lienen naurettava idealisti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  89. tcrown kirjoitti 17.6.2013 kello 19:38

    Aki Suokko: Onko sinulla joku lähde tuohon väitteeseen, että että öljynkulutuksella ja talouskasvulla ei ole mitään yhteyttä? Toivoisin kovasti näin olevan, mutta kaikki lähteet joihin olen perehtynyt väittävät muuta.

    Puhuin vuosikymmenistä. Toki lyhyellä aikavälillä voi olla vahvakin korrelaatio öljyn hinnan ja talouskasvun välillä. Useimmissa Euroopan maissa (Yhdysvalloissakin per capita) öljynkulutus on ollut huipussaan 70-80-luvulla, ja vaatii kyllä melkoisen värittyneitä silmälaseja väittää, että 30 vuoteen ei ole ollut talouskasvua. Tuolta voi käydä tutkailemassa, ellet usko:

    http://www.eia.gov/cfapps/ipdbproject/IEDIndex3.cfm?tid=5&pid=5&aid=2

    Öljynkulutus ei vain vähääkään pidemmällä aikavälillä edes korreloi, kausaliteetista puhumattakaan, talouskasvun kanssa.

    Primäärienergian kulutus sen sijaan saattaa olla (ollut) hieman parempi selittäjä talouskasvulle. Velkaselitykeen en usko. Jos länsimaissa on jonakin vuonna saatu aikaiseksi enemmän hilavitkuttimia kuin edellisenä, niin kyllä se ihan todellista talouskasvua on, riippumatta siitä kuka on jäänyt velkaa kenelle. Itse pitäisin uskottavampana (myönnän, myös toivottavampana) selitystä, että länsimaissa on alettu saavuttaa elintaso, joka mahdollistaa talouskasvun irtoamisen energiankulutuksesta. Keitysmaissa ollaan vielä tilanteessa, missä talouskasvu käytännössä edellyttää energiankulutuksen kasvua, mutta länsimaissa en olisi niin varma.

    Siis jos energia tulee halvaksi, talouskasvua saattaa syntyä siitä, että takapihoille ostetaan valokaari-show, joka vie sähköä ydinvoimalan verran, mutta jos energia on kalliimpaa, valokaari-shown sijaan talouskasvu tehdään älypuhelinsovelluksilla. Länsimaisilla ihmisillä on varaa tehdä tuo valinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  90. Aki Suokko kirjoitti 17.6.2013 kello 23:58

    tcrown: Puhuin vuosikymmenistä. Toki lyhyellä aikavälillä voi olla vahvakin korrelaatio öljyn hinnan ja talouskasvun välillä. Useimmissa Euroopan maissa (Yhdysvalloissakin per capita) öljynkulutus on ollut huipussaan 70-80-luvulla, ja vaatii kyllä melkoisen värittyneitä silmälaseja väittää, että 30 vuoteen ei ole ollut talouskasvua. Tuolta voi käydä tutkailemassa, ellet usko:

    http://www.eia.gov/cfapps/ipdbproject/IEDIndex3.cfm?tid=5&pid=5&aid=2

    Öljynkulutus ei vain vähääkään pidemmällä aikavälillä edes korreloi, kausaliteetista puhumattakaan, talouskasvun kanssa.

    Primäärienergian kulutus sen sijaan saattaa olla (ollut) hieman parempi selittäjä talouskasvulle. Velkaselitykeen en usko. Jos länsimaissa on jonakin vuonna saatu aikaiseksi enemmän hilavitkuttimia kuin edellisenä, niin kyllä se ihan todellista talouskasvua on, riippumatta siitä kuka on jäänyt velkaa kenelle. Itse pitäisin uskottavampana (myönnän, myös toivottavampana) selitystä, että länsimaissa on alettu saavuttaa elintaso, joka mahdollistaa talouskasvun irtoamisen energiankulutuksesta. Keitysmaissa ollaan vielä tilanteessa, missä talouskasvu käytännössä edellyttää energiankulutuksen kasvua, mutta länsimaissa en olisi niin varma.

    Siis jos energia tulee halvaksi, talouskasvua saattaa syntyä siitä, että takapihoille ostetaan valokaari-show, joka vie sähköä ydinvoimalan verran, mutta jos energia on kalliimpaa, valokaari-shown sijaan talouskasvu tehdään älypuhelinsovelluksilla. Länsimaisilla ihmisillä on varaa tehdä tuo valinta.

    Tässä uusin kirjoitukseni, joka saattaa antaa sinulle uuden tulokulman asiaan:

    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/17/kolmas-maailmansota-kaydaan-maailmantaloudessa/#.Ub93EedSioM

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  91. Anonuumi kirjoitti 18.6.2013 kello 0:35

    tcrown: talouskasvun irtoamisen energiankulutuksesta.

    Blogissaan http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/04/economist-meets-physicist/ Tom Murphy esittää tätä vastaan argumentin: Jos energian osuus taloudesta tippuu kovin pieneksi, joku voisi ostaa sen kokonaisuudessaan. Absurdia!

    Kokeelliset astrofyysikot tuppaavat olemaan loistavia bloggareita. Pessimistisiä, mutta humaaneja ja hauskoja. Mistähän johtuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  92. anonyymi kirjoitti 18.6.2013 kello 11:41

    Anonuumi: Blogissaan http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/04/economist-meets-physicist/ Tom Murphy esittää tätä vastaan argumentin: Jos energian osuus taloudesta tippuu kovin pieneksi, joku voisi ostaa sen kokonaisuudessaan. Absurdia!

    Kirjoitus myös osoittaa kapitalismin rajat. Rikkaallehan kertyy aina enemmän sijoitettavaa varallisuutta, joten rajoitetun talouskasvun oloissa tulot ovat jonkinasteista nollasummapeliä ja tuloerot väkisinkin huonontavat köyhimpien asemaa. Toki näin on jo kysyntävaikutusten vuoksi, mutta tuo tekee asian eksplisiittiseksi.

    Kirjoituksessa ei taidettu suoraan sanoa, ettei uusiutuva energia tuota planeetankeittämisefektia, mutta sehän on muutenkin rajallista (planeetan kontekstissa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  93. AnnaJ kirjoitti 18.6.2013 kello 12:03

    Lauri Kumpulainen: Se auto itsessään ei saastuta, vaan se polttomoottori. Auto itsessään on kätevä kulkuneuvo ja erittäin hyödyllinen. Ongelma on siis vain se pakokaasu ja tästä päästään biopolttoaineilla, vetyautoilla ja sähköautoilla.

    Pakko puuttua tähän, vaikka Saarakin jo oikaisi käsitystä. Kyllä kaupungissa autoilun pahimpia ongelmia on tilan tarve. Kun paikat tehdään sellaisiksi, että niihin on kiva mennä autolla, ei niihin enää juuri muulla mennäkään. Itse arvostan tiivistä kaupunkia jossa on helppo ja mukava liikkua jalkaisin. Jolloin myös matkat ovat lyhyitä.

    Autolla on ihan kiva ajaa…Mutta en missään nimessä toivo kaupunkeja rakennettavan siltä pohjalta.

    Tämä on myös tasa-arvo kysymys: Mielestäni myös muilla, kuin autoa ajavilla ihmisillä on oikeus vapaaseen ja helppoon liikkumiseen. Ja mitä enemmän autoilua helpotetaan, sitä todennäköisemmin muiden kulkeminen vaikeutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  94. tcrown kirjoitti 18.6.2013 kello 19:16

    Anonuumi: Blogissaan http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2012/04/economist-meets-physicist/ Tom Murphy esittää tätä vastaan argumentin: Jos energian osuus taloudesta tippuu kovin pieneksi, joku voisi ostaa sen kokonaisuudessaan. Absurdia!

    Kiitos erittäin ajatuksia herättävästä linkistä.

    Pari vastalausetta tulee kuitenkin heti mieleen.

    Ensimmäinen, itseasiassa artikkelin kirjoittajan istsensäkin lopussa ainakin osittain myöntämä, on se, että talouskasvu on sitä, että ihmisillä on mahdollisuus hankkia enemmän arvostamiaan asioita. Ja nuo kaikki asiat eivät yksinkertaisesti ole energiariippuvaisia.

    Toinen on tämä ajatus, että energian osuus maailman taloudesta ei voisi pienentyä äärettömän pieneksi. Ajatus siitä, että joku voisi ostaa auringon säteilyn tai valtameren toriumin, vaikka niiden sisältämän energian muuntaminen hhödyntämiskelpoiseksi olisi käytännössä ilmaista, tuntuu erikoiselta.

    Se mitä ei voi kiistää, on se, että energian kulutuksen kasvulle on tulossa loppu jossain vaiheessa. Mutta ajatus siitä, että ihmiset eivät koskaan mitenkään kykenisi samalla energiamäärällä luomaan enemmän hyvinvointia on yhtä älytön kuin se, että ihmiskunta ei kykenisi hyödyntämään maahehtaaria tehokkaammin hyvinvoinnin kasvattamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  95. teekkari kirjoitti 18.6.2013 kello 20:22

    Kysehän oli siis satojen vuosien aikajänteestä. Eli kun pitkällä aikavälillä väkimäärä ja energiamäärä täysin fysikaalisista syistä ovat rajalliset, tulee rajattoman (reaali)talouskasvun olosuhteissa väkisinkin vastaan tilanne, jossa koko maailman energiamäärän arvo on vähemmän kuin yksittäisen ihmisen osuus BKT:sta. Käytännössä kuitenkin (reaali)talouden kasvu ei voi olla rajatonta juuri energian rajallisuuden vuoksi, mikä oli koko kirjoituksen pointti: jossain vaiheessa vain tulee raja vastaan, ja siinä tilanteessa tarvitaan aivan erilaista taloudenpitoa kuin nykymallissa.

    Toinen kirjoituksen pointti oli, että on huolesttuttavaa että tätä täysin uutta talousmallia pohtii ainoastaan fyysikot eivätkä taloustieteilijät, joilla pitäisi olla asiaan parhaat eväät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  96. Aki Suokko kirjoitti 18.6.2013 kello 20:45

    tcrown: Kiitos erittäin ajatuksia herättävästä linkistä.

    Pari vastalausetta tulee kuitenkin heti mieleen.

    Ensimmäinen, itseasiassa artikkelin kirjoittajan istsensäkin lopussa ainakin osittain myöntämä, on se, että talouskasvu on sitä, että ihmisillä on mahdollisuus hankkia enemmän arvostamiaan asioita. Ja nuo kaikki asiat eivät yksinkertaisesti ole energiariippuvaisia.

    Toinen on tämä ajatus, että energian osuus maailman taloudesta ei voisi pienentyä äärettömän pieneksi. Ajatus siitä, että joku voisi ostaa auringon säteilyn tai valtameren toriumin, vaikka niiden sisältämän energian muuntaminen hhödyntämiskelpoiseksi olisi käytännössä ilmaista, tuntuu erikoiselta.

    Se mitä ei voi kiistää, on se, että energian kulutuksen kasvulle on tulossa loppu jossain vaiheessa. Mutta ajatus siitä, että ihmiset eivät koskaan mitenkään kykenisi samalla energiamäärällä luomaan enemmän hyvinvointia on yhtä älytön kuin se, että ihmiskunta ei kykenisi hyödyntämään maahehtaaria tehokkaammin hyvinvoinnin kasvattamiseen.

    Termodynaamisella tehokkuudella on rajansa eli energiankäyttöä ei voi tehostaa loputtomiin. Lämpövoimakoneita ei pysty paljon enää viilaamaan. Wärtsilän diesel-moottorin hyötysuhde esimerkiksi on noin 46 % ja sitä on erittäin vaikea saada nousemaan yli 50 %:n. Maailmalla on jo uusia hiilivoimalaitoksia, joiden hyötysuhdetta on viilattu niin korkeaksi, että niitä on vaikea saada käyntiin eli ollaan hyvin lähellä käytännön rajaa. Energian- ja materiaalien käytön tehostamisella on siis olemassa rajat, joiden jälkeen ollaan vaikeuksissa. Toki taloutta voidaan kasvattaa niin, että joka vuosi tuotetaan samalla hyödykepanoksella kori, jota arvostetaan enemmän, mutta kuinka realistista tämä on? Eli samalla lannoitemäärällä tuotetaan tänä vuonna omenoita ja ensi vuonna päärynöitä, ja päärynäkoria arvostetaan enemmän kuin omenakoria. Jossain kohdassa ketju katkeaa?

    Materiaalien kierrättäminenkin vaatii energiaa eli sielläkin on jokin rajallinen tehostamispotentiaali.

    Tuo Murphyn käyttämä logiikka on, että jos energiankäytön tehostumista voisi jatkaa rajatta, niin energian osuus bruttokansantuotteesta menisi niin pieneksi, että yksi ihminen voisi sen ostaa, jolloin sen arvo samalla nousisi suureksi, koska olisi monopoli. Ja jonkun arvo ei voi olla yhtä aikaa suuri ja pieni, eli päättely on selvästi loogisessa ristiriidassa. Energiankäytön tehostamisella on siis joku raja, jonka alle sitä ei bruttokansantuotteesta saada. Tämä raja on seuraus fysiikan laeista.

    En oikein pysty käsittämään, että miten talouskasvu koskaan voi absoluuttisesti irtautua täysin energiasta ja materiaaleista? Tai ainakaan ihmisten aineellisia tarpeita ei tällä pallolla käytännössä koskaan pysty täysin tyydyttämään? Ja jos energiankulutue irtautuu vain suhteellisesti talouskasvusta, kuten nyt on tapahtunut, niin talouskasvulla täytyy silloin olla jokin yläraja, joka tulee vastaan viimeistään kun saavutetaan auringosta tuleva kaikki energia. Jos taas kasvatamme energian käyttöä jostain muusta kuin auringosta (vaikka ydinvoima), niin entropia kerääntyy vähitellen lämpösaasteena.

    Tästäkin Murphy on kirjoittanut esimerkin, joka suhteuttaa aika tehokkaasti energiankäytön kasvun mahdollisuuksia (katso 3. kuva kirjoituksessa)

    http://physics.ucsd.edu/do-the-math/2011/07/galactic-scale-energy/

    Kaikesta energiasta joka ei ole auringosta (fossiiliset eivät kelpaa tähän) peräisin suuri osa jää lämmittämään maapalloa (kasvihuoneilmiön vuoksi), ja kerääntyy lämmittämään maapalloa, joten tässäkin mielessä yläraja tulee vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  97. Lauri Kumpulainen kirjoitti 18.6.2013 kello 21:40

    Kaupunkisuunnittelulla voidaan myös luoda sitä tilaa muillekkin kuin autoille.

    Kyllä minä tuosta autojen vaatimasta tilasta myös kirjoitin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  98. Rogue kirjoitti 18.6.2013 kello 23:47

    Saara: En ymmärrä tästä, mitä te pelkäätte. Muita puolueita, jotka sabotoisivat ideanne, vai hakkereita jotka sabotoisivat työvälineet?

    Ei sitä nyt hirvittävän vaikeeta ole ymmärtää, miks poliittista uraa luovat tyypit ei halua antaa kaikkia keskeneräisiä ajatusvirtojaan vastapuolen tai toimittajien riepoteltavaks. Kuten etenkin viime vuosina on ollut helppo havaita, toimittajat osaa väärinymmärtää ihan selkeästi muotoiltua tekstiäkin ja poliittiset vastustajat käyttää tarpeen tullen kaikki paukut mitä käytettävissä on. Tollanen avoin ajatushautomo/koepallojen heittelyareenahan olis niille oikea kultakaivos, sikäli kun siellä esiintyis yhtään korkeemman statuksen poliittisia henkilöitä. Ts. jos se olis avoin, ykskään korkeemman statuksen tyyppi ei heittelis siellä mitään keskeneräisiä ideoita ilmoille ja se systeemi menettäis tarkotuksensa tai ainakin ison osan sitä.

    Sellasellekin hyvin toteutetulle nettiareenalle varmaan olis tilausta, missä eri puolueita edustavat tyypit vois käydä julkisesti keskustelua äänestäjiä kiinnostavista aiheista. Tällanen julkinen areena palvelis kuitenkin ihan eri tarkotusta ku sellanen, jossa voi vapaasti argumentoida kokeellisesti vaikka “pahojen” asioiden puolesta ilman toimittajien ym. pelkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  99. K. Uokka kirjoitti 19.6.2013 kello 7:52

    AnnaJ:

    Tämä on myös tasa-arvo kysymys: Mielestäni myös muilla, kuin autoa ajavilla ihmisillä on oikeus vapaaseen ja helppoon liikkumiseen. Ja mitä enemmän autoilua helpotetaan, sitä todennäköisemmin muiden kulkeminen vaikeutuu.

    Miten autoilua nyt helpotetaan siten että se vaikeuttaa muita?
    Rakentamalla parempia teitä? Sillon bussitkin kulkevat paremmin.

    Sanoisit ihan suoraan että haluat keinotekoisesti hankaloittaa autoilua, koska sen “vapauteen ja helppouteen” julkinen liikenne ei pysty vastaamaan. Auto kuitenkin siirtää matkustajansa suoraan paikasta toiseen suoraan ilman odottelua.

    (Voit vaikka vedota siihen tasa-arvon saavuttamiseen.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.6.2013 kello 9:52

    Autoilu ja ihmiset ovat vastakkain tiivissä kaupungeissa, jossa tiiveys palvelee jalan ku,kevaa, mutta autot haluaisivat satametriä leveitä katuja, jolloin kaikki etäisyydet kasvavat.
    Uskon, että kehitys menee siihen, että kehittyy vähäautoisia kekustoja, joissa on helppoa ja mukavaa kävellä ja joissa ei ole liikennevaloja (jalankulkijalle palaa siis ikuinen vihreä) . Aelksin ja Espan kaltgaiset miljööt varataan jalankulkijoille ja autoilijat saavat oman ihannemaailmansa Selloista ja sen semmoisista. Kaikki ovat tyytyväisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. antti kirjoitti 19.6.2013 kello 8:24

    K. Uokka: Miten autoilua nyt helpotetaan siten että se vaikeuttaa muita?
    Rakentamalla parempia teitä?

    Esimerkki 1: Hakamäentien levennys. Pyöräilijät kiemurtelevat jyrkissä S-rampeissa ylös alas entisen suoran tasaisen loivan nousun laskun sijasta.

    Esimerkki 2: Kehä I levennys Lepuskissa. Entinen suora pyörätie korvattu tuntematonta kautta kiertävää reittiä (en ole vielä löytänyt tätä, ilmeisesti parin pihan poikki vanhan kärrytien pohjia pitäisi mennä?)

    Esimerkki 3: Pyöräilijöiden ja kävelijöiden liikennevalopainonapit. Miksei vihreitä näytetä automaattisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  102. Syltty kirjoitti 19.6.2013 kello 9:06

    teekkari:
    tulee rajattoman (reaali)talouskasvun olosuhteissa väkisinkin vastaan tilanne, jossa koko maailman energiamäärän arvo on vähemmän kuin yksittäisen ihmisen osuus BKT:sta

    Oletettavasti tuollaisessa tilanteessa jokaisella tavallisella ihmisellä olisi varaa ostaa aito Picasson maalaama Nu au Plateau de Sculpter.

    Eli millä perusteella energian hinnan pitäisi kokoajan laskea suhteessa BKT:hen?

    Jos viedään ajatusleikkiä pidemmälle ja ajatellaan että koko maailmassa on yksi energianlähde, joka tuottaa vain vakiomäärän omistajalleen täysin ilmaista energiaa, ei koskaan enempää, eikä koskaan vähempää. Eikä energian tuottamista voida enää _mitenkään_ kasvattaa eikä voimalaitoksen sulkemisellakaan säästäisi mitään, koska energia on jo ilmaista.

    Jos reaalitalous kasvaa eksponentiaalisesti, mitä tapahtuu tuon energianlähteen hinnalle? Mitä tapahtuu sen tuottaman energian hinnalle sitä mukaa kun talous kasvaa? Asiakkailla on kokoajan enemmän varaa maksaa energiasta.

    Väännä rautalangasta miksi tuollaisen energianlähteen omistaja myisi energiaa nollahinnalla eteenpäin. Ainoa syy siihen olisi, , että tuota määrää energiaa ei kertakaikkisesti tarvittaisi missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  103. lurkki kirjoitti 19.6.2013 kello 9:36

    ‘Auto kuitenkin siirtää matkustajansa suoraan paikasta toiseen suoraan ilman odottelua.’ (K.Uokka)
    Niin, paikoissa, joissa ei ole keskimäärin mitään eikä ketään. Kaupungissa se ei onnistu, tila ei riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  104. anonyymi kirjoitti 19.6.2013 kello 10:29

    Prometheus: Vihreiden ei pitäisi teeskennellä olevansa oikeisto-vasemmisto -jaon ulkopuolella, koska eiväthän he ole sitä. Vihreiden kannanotot useimmiten ovat vain taantumuksellista, ennalta arvattavaa vasemmistohöttöä.

    Totta. Varsinainen politiikka taas on Kokoomuksen vanavedessä taantumuksellista oikeistohöttöä.
    Jotenkin on onnistuttu löytämään molemmista ne huonoimmat puolet.

    antti: Esimerkki 3: Pyöräilijöiden ja kävelijöiden liikennevalopainonapit. Miksei vihreitä näytetä automaattisesti?

    Olisi muuten kerrankin kiva nähdä autoilijoilla painonappi. Tasaisi vähän puntteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  105. AnnaJ kirjoitti 19.6.2013 kello 10:36

    K. Uokka: Miten autoilua nyt helpotetaan siten että se vaikeuttaa muita?Rakentamalla parempia teitä? Sillon bussitkin kulkevat paremmin.Sanoisit ihan suoraan että haluat keinotekoisesti hankaloittaa autoilua, koska sen “vapauteen ja helppouteen” julkinen liikenne ei pysty vastaamaan. Auto kuitenkin siirtää matkustajansa suoraan paikasta toiseen suoraan ilman odottelua.(Voit vaikka vedota siihen tasa-arvon saavuttamiseen.)

    Ei kun tarkoitin, että autoilu hankaloittaa keinotekoisesti jalankulkua, jonka vapauteen ja helppouteen mikään muu liikkumistapa ei pysty vastaamaan.

    Vetoan tässä tasa-arvoon, koska kävely on kuitenkin jokaiselle mahdollinen liikkumistapa. (no, vammautuneet pois lukien.)

    Jos nyt otetaan esimerkkinä moottoritiet, kehätiet ja muut useamman kaistan väylät. Äärimmilleen vietyä autoilun helpottamista. Näissä ympäristöissä jalankulku tai pyöräily on vaivaloista ja hankalaa: Pitkiä kiemurtavia ramppeja, tunneleita, jyrkkiä nousuja ja laskuja… Pelkästään väylän ylitys voi viedä monta minuuttia aikaa kävellen. Ei bussitkaan näissä ympäristöissä toimi hyvin: Kulkijalla pitkä matka rampeilla sijaitseville pysäkeille jne.

    Antti esittikin jo hyviä esimerkkejä siitä, miten autoilun helpottaminen usein hankaloittaa muiden liikkumista. (ne painonapit argh!)Lisään listaan vielä

    -jalankulun ja pyöräilijöiden tunnelit, jotka ovat usein jyrkän laskun ja jyrkän nousun välissä, näkyvyydeltään onnettoman huonoja.

    -parkkipaikat kaupan edessä, joiden läpi kulkeminen saattaa pidentää matkaa sadalla metrillä.

    Toki hyvällä suunnittelulla näitäkin asioita voidaan parantaa, mutta autojen vaatima tila tietää lähes poikkeuksetta lisäetäisyyksiä muille kulkijoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  106. teekkari kirjoitti 19.6.2013 kello 11:01

    Väännä rautalangasta miksi tuollaisen energianlähteen omistaja myisi energiaa nollahinnalla eteenpäin. Ainoa syy siihen olisi, , että tuota määrää energiaa ei kertakaikkisesti tarvittaisi missään.

    Siinähän se koko homman pointti on: ei myisi. Energia ei koskaan voi olla täysin ilmaista sen rajallisuuden vuoksi, ja koska kaikki reaalitalouden tuotteet vaativat energiaa, ei reaalitalous voi koskaan kasvaa suuremmaksi kuin mitä energiaa on tarjolla.

    Eli jos (kun) yksi yksikkö reaalitaloutta vaatii vähintään x yksikköä energiaa, ja teoreettinen maksimienergiamäärä on y, on reaalitalouden teoreettinen maksimikoko y/x.

    Nykynäkökulmasta kyse on siitä, kuinka paljon y:tä voidaan järkevästi kasvattaa, ja kuinka pieneksi x voidaan kutistaa. Kylmä fysikaalinen fakta kuitenkin on, että y ei voi olla ääretön, eikä x nolla. Jossain vaiheessa raja tulee väkisinkin vastaan, ja eksponentiaalisella kasvulla jo yllättävän nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  107. lurkki kirjoitti 19.6.2013 kello 13:02

    ‘Olisi muuten kerrankin kiva nähdä autoilijoilla painonappi. Tasaisi vähän puntteja.’ (anonyymi)
    Poistetaan ne valot ja jätetään suojatie -> aina vihreä jalankulkijoille. Valoja ja nappeja tarvitaan vain autoilun edistämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  108. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 19.6.2013 kello 14:03

    anonyymi:
    Olisi muuten kerrankin kiva nähdä autoilijoilla painonappi. Tasaisi vähän puntteja.

    Tosin sillä ei olisi kauheasti väliä sillä jalankulkijoiden ei tarvitse noudattaa sitä punaista kuitenkaan.

    (Tänään havaittu nuori nainen lastenvaunujen kanssa käveli punaisia päin keskisaarekkeelle, painoi nappia ja jatkoi yli päin punaisia kun auto oli ajanut ohitse.)

    Sitä ei tarvitse tehdä mistä ei ole sanktiota tai mitä ei valvota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  109. tcrown kirjoitti 19.6.2013 kello 21:12

    Aki Suokko: Toki taloutta voidaan kasvattaa niin, että joka vuosi tuotetaan samalla hyödykepanoksella kori, jota arvostetaan enemmän, mutta kuinka realistista tämä on?

    Jos nyt oikein lähteitäni tulkitsen, maailmantalouden energiaintensiteetin (kuinka paljon energiaa tarvitaan bkt-euroon) pitkän aikavälin trendi on selvästi laskeva. 1900 luvun alusta maailman energiankulutus on karkeasti kymmenkertaistunut ( http://www.resilience.org/stories/2012-02-16/world-energy-consumption-beyond-500-exajoules ), kun maailman reealinen bkt on 70-kertaistunut. (http://en.wikipedia.org/wiki/Gross_world_product ) (Mielenkiintoista on, että viime vuosina trendi on mennyt hetkittäin rikki ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, ks http://www.worldwatch.org/energy-intensity-energy-efficiency-gross-world-product-emerging-economies-infrastructure-development)

    Eli tällä hetkellä samalla hyödykepanoksella saadaan kori, jota arvostetaan 7 kertaa enemmän kuin sata vuotta sitten.

    Mutta varsinainen kysymys on, minkä luonnonlain perusteella tämän trendin täytyy katketa?

    Koska jos tuo trendi ei katkea, tapahtuu kaikkea hassua kuten että energia muodostaa ennenpitkää niin mitättömän osan koko bkt:sta, että joku voi ostaa sen kokonaan.

    Aki Suokko: Tuo Murphyn käyttämä logiikka on, että jos energiankäytön tehostumista voisi jatkaa rajatta, niin energian osuus bruttokansantuotteesta menisi niin pieneksi, että yksi ihminen voisi sen ostaa, jolloin sen arvo samalla nousisi suureksi, koska olisi monopoli. Ja jonkun arvo ei voi olla yhtä aikaa suuri ja pieni, eli päättely on selvästi loogisessa ristiriidassa. Energiankäytön tehostamisella on siis joku raja, jonka alle sitä ei bruttokansantuotteesta saada. Tämä raja on seuraus fysiikan laeista.

    Ei. Fysiikan laeista voidaan korkeintaan johtaa se, että energian kulutus ei tällä planeetalla voi kasvaa rajatta. Fysiikan laeista sitävastoin ei voida päätellä mitään siitä kuinka suuren osan bkt:sta tietty kiinteä energiamäärä kattaa.

    Tarkastellaan sellaisen maailman, jossa energiaa on kiinteä määrä, tilaa kahdessa kohtaa maailmanhistoriassa. Ensin maailma käyttää kaiken energiansa, ja elintaso on sellainen, että ihmiset pysyvät hengissä. Maailmassa tuotetaan energiaa ja perunoita, ja niiden hinnat ovat sellaiset, että energia kattaa 50% bkt:sta.

    Hieman myöhemmin elintaso on noussut noin tuhatkertaiseksi, kun perunoita tuotetaan tuhat kertaa enemmän.

    Kysymys: Kuinka suuren osan bkt:sta energia nyt kattaa?

    Vastaus: Se riippuu hinnoista! Voi olla, että perunoita on niin paljon, että juuri kukaan ei enää kaipaa energiaa, jolloin energian hinta on niin alhainen, että energian osuus bkt:sta on mitätön. Tai sitten energia voi olla ylellisyyshyödyke, jota saadakseen ihmiset ovat valmiita luopumaan melkein kaikista perunoistaan, ja energian osuus bkt:sta on edelleen se 50%.

    (Todettakoon tässä vaiheessa, että tämä ei taida mennä ihan reealisen bkt:n laskentasääntöjen mukaan, mutta tässä tapauksessa en pidä tavallisia laskentasääntöjä välttämättä aivan oikeina)

    Toistan itseäni, mutta talouskasvu on sitä, että ihmiset saavat enemmän sitä mitä arvostavat. Sillä, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa ihmiset eivät enää saa enempää energiaa, ei voi mitenkään vetää johotpäätöstä etteivätkö ihmiset saisi enemmän jotain muuta mitä arvostavat. Ja tällä ei ole mitään tekemistä termodynaamisten hyötysuhteiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  110. Aki Suokko kirjoitti 19.6.2013 kello 23:36

    tcrown: Jos nyt oikein lähteitäni tulkitsen, maailmantalouden energiaintensiteetin (kuinka paljon energiaa tarvitaan bkt-euroon) pitkän aikavälin trendi on selvästi laskeva. 1900 luvun alusta maailman energiankulutus on karkeasti kymmenkertaistunut

    Tulkinta menee periaatteellisesti väärin, koska tuossa sekoittuu nimellinen ja reaalinen bruttokansantuote.

    Arvostetun energiahistorioitsija Vaclav Smilin mukaan energiankulutus 17-kertaistui samaan aikaan kuin talous 16-kertaistui. Koko maailman osalta vasta 1980-luvulta alkaen on tapahtunut lievää suhteellista irtikytkentää.

    Tässä linkissä näet kuinka BKT ja energiankulutus kulkee lähes käsi kädessä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana huolimatta tuosta hienoisesta suhteellisesta irtikytkeytymisestä.

    http://ourfiniteworld.com/2011/11/15/is-it-really-possible-to-decouple-gdp-growth-from-energy-growth/

    Yksittäisten maiden osalta eroja on paljon (ulkoistaminen yhtenä syynä), mutta koko maailman osalta energiaintensiteetti ei ole pienentynyt paljoakaan vaikkakin on laskeva. Katso kuva 10a edellisessä linkissä. Taloudella on vahva aineellinen perusta eli jossakin päin maailmaa kulutus näkyy.

    Täällä on toinen lähde, jonka mukaan vuosien 1900-2005 välillä talous kasvoi keskimäärin 3,02 %, fossiilisen energian kulutus 2,41 % ja metallien ja mineraalien kulutus 3,18 % vuodessa. Eli raaka-aineiden kulutus kasvoi nopeammin kuin talous! Historiasta ei siis voi nähdä merkkiäkään siitä, että talous oli enkelisoitumassa eli irtautumassa aineellisesta perustasta. Tämä ei tietenkään ole tae tulevasta, mutta antaa syyn suhtautua siihen epäillen, varsinkin kun talouskasvu on siirtymässä kehittyviin maihin, joissa aineellisia tarpeita ei ainakaan ole vähemmän kuin meillä lännessä.

    http://www.uni-klu.ac.at/socec/downloads/2009_KrausmannGingrichEisenmenger_Growth_in_global_materials_use_EE68_8.pdf

    Vuosina 1945-1973 energiankulutus kasvoi jopa nopeammin kuin talous. Energiakriisien jälkeen aina vuoteen 2005 tilanne muuttui hiukan pienemmäksi energiaintensiteetin suhteen, mutta nyt kun kehittyvä ja kaupungistuva Itä kasvaa ja “rikas” Länsi riutuu, niin tuon trendin jatkuminen ei ole mielestäni ihan niin selvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  111. K. Uokka kirjoitti 20.6.2013 kello 8:30

    antti:
    Esimerkki 2: Kehä I levennys Lepuskissa. Entinen suora pyörätie korvattu tuntematonta kautta kiertävää reittiä (en ole vielä löytänyt tätä, ilmeisesti parin pihan poikki vanhan kärrytien pohjia pitäisi mennä?)

    Nyt ymmärrän, ja tämä on ehkä paras esimerkki näyttämään missä se diskonnekti on.

    Minä nimittäin ajattelin että ongelma oli huono liikennepolitiikka ja autoilua tuettaisiin suhteessa sen siirtämään ihmismäärään enemmän kuin vaikkapa fillareita.

    Mutta tilanne onkin täysin toisenlainen: vaaditaan että fillareita pitäisi tukea, vaikka niiden kyky vastata ihmiskuljetuksiin olisi huono. Ihan vaan periaatteellisista syistä.

    Erityisesti tässä esimerkissä on kyse paikasta, jossa parhaimmillaan kulkee tuhansia autoja tunnissa. Ja autojen joukossa toki busseja. Mutta tämäkään ei ole syy nirhata muutamaa metria pyörätiestä, jossa kulkee ehkä parhaimmillaankin 10 ihmistä tunnissa.

    (Valitettavasti tähän minulla ei ole tilastotietoa, mutta satun olemaan yksi sen pyörätien ajoittainen käyttäjä ja ei siellä kyllä kovin montaa fillaria näy. Yleensä se oma on ainut. Sen sijaan vieressä menee autoja kokoajan.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  112. Risto kirjoitti 20.6.2013 kello 9:25

    Mielestäni Murphyllä on kaksi virhettä. Ensimmäinen oletus, että taloustieteillä olisi joku perustavan luotuinen ongelma nollakasvun kanssa sinänsä. Ongelmahan on nollakasvu yhdistettynä kasvavaan tuotttavuuteen, joka johtaa työttömyyteen. Murphyn näkemässä tulevaisuudessahan ei ole tuottavuudenkaan kasvua. Se on stabiili. Jos tilanne on yhteiskunnalisesti hyvä hetkellä nolla, ei se taloudellisista syistä muutu siitä huonommaksi myöhemminkään.

    Toinen ja pahempi on sitten hänen inflaation määrittelynsä

    Okay, so let’s be clear that we’re talking about the same thing. Energy today is roughly 10% of GDP. Let’s say we cap the physical amount available each year at some level, but allow GDP to keep growing. We need to ignore inflation as a nuisance in this case: if my 10 units of energy this year costs $10,000 out of my $100,000 income; then next year that same amount of energy costs $11,000 and I make $110,000—I want to ignore such an effect as “meaningless” inflation: the GDP “growth” in this sense is not real growth, but just a re-scaling of the value of money.

    Eihän se nyt noin mene. Ei energian hinta yksin määrää inflaatiota. Muuteetaan ne taalat vaikka maissinjyviksi tai transistoreiksi, niin huomataan, että väitteellä ei ole pohjaa. Eli jos pystyn tänä vuonna kymmenenellä yksiköllä energiaa (jotka maksavat yhtä paljon kuin kymmenen kiloa maissia maksaisi) kasvattamaaan sata kiloa maissia ja seuraavan vuonna 110 kiloa maissia samalla energiamäärällä, niin se kymmenen kiloa on kyllä ihan aitoa kasvua, vaikka tarvittava energiamäärä (alkuperäisen esimerkin mukaisesti) maksaisikin nyt 11 maissikilon hinnan. Tämä ihan riippumatta siitä, mikä oli rahamäärän muutos taloudessa ja sitä kautta mahdollinen inflaatio.

    Miniesimerkissähän siis talous kasvaa ja energian hinnan osuus BKT:stä pysyy vakiona, koska energian suhteellinen hinta muihin hyödykkeisiin nähden kasvaa. Tämä onkin loogista yhteiskunnassa, jossa käytettävissä olevan energian määrä ei voi kasvaa, mutta sillä voidaan tuottaa yhä suurempi määrä muitä hyödykkeitä.

    Murphy ei todista, etteikö talous voisi kasvaa energiankulutusta nopeammin, hän käytännössä määrittelee sen kehäpäätelmäisesti tuolla omalla inflaation käsitteellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  113. anonyymi kirjoitti 20.6.2013 kello 12:32

    lurkki:
    ‘Olisi muuten kerrankin kiva nähdä autoilijoilla painonappi. Tasaisi vähän puntteja.’ (anonyymi)
    Poistetaan ne valot ja jätetään suojatie -> aina vihreä jalankulkijoille.

    Tuo on toiveajattelua. Lakiin kirjattua tosin, mutta siltikin toiveajattelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  114. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.6.2013 kello 17:02

    Minä olen vuosia sitten päättänyt, että jalankulkijana noudatan suojetiesääntöä’, eli en välitä pätkääkään lähestyvistä autoista, ellei siihe ole erityistä syytä. Olen hengissä enkä ole aiheuttanut yhtään ketjukolaria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Kari N kirjoitti 20.6.2013 kello 17:18

    Olen jo vuosia sitten päättänyt, että autoilijana en pysty havaitsemaan tummissa vaatteissa ilman valoja risteyksen yli pyyhältävää pyöräilijää, jos valon pilkahdustakaan ei ole näkyvissä ja pyöräilijä ylittää ajoradan sääntöjen vastaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  116. tcrown kirjoitti 20.6.2013 kello 19:31

    Aki Suokko: Tulkinta menee periaatteellisesti väärin, koska tuossa sekoittuu nimellinen ja reaalinen bruttokansantuote.

    Pahoittelut, otin näköjään sen ainoan numeron taulukosta, mitä ei ollut inflaatiokorjattu. Todellisuudessa maailmantalouden energiaintensiteetti on noiden lähteiden valossa pudonnut vain neljännekseen, eikä seitsemäsosaan, kuten väitin.

    Aki Suokko: Täällä on toinen lähde, jonka mukaan vuosien 1900-2005 välillä talous kasvoi keskimäärin 3,02 %, fossiilisen energian kulutus 2,41 %

    Voimme käyttää näitäkin lukuja. Tuo keskimääräinen kasvuero vastaa energiaintensiteetin puolittumista sadassa vuodessa. (Oletan, että kokonaisenergiankulutus ei ole kasvanut ainakaan nopeammin kuin fossiilisten kulutus). Nyt kasassa on siis kaksi riippumatonta lähdettä, joiden perusteella energiaintensiteetti on pienentynyt 50-75% viime vuosisadalla ja yksi lähdeviitteetön epämääräinen auktoriteetin väite joka väittää muuta. Jätän nyt tuon auktoriteetin huomiotta, ja toistan kysymykseni:

    Minkä luonnonlain perusteella tämän trendin täytyy katketa?

    Aki Suokko: Yksittäisten maiden osalta eroja on paljon (ulkoistaminen yhtenä syynä), mutta koko maailman osalta energiaintensiteetti ei ole pienentynyt paljoakaan vaikkakin on laskeva. Katso kuva 10a edellisessä linkissä.

    Minun medialukutaidollani tuosta kuvasta nähdään kaksi asiaa. Ensinnäkin Kiinan (Tunnettu tuotannon ulkoistaja viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana) energiaintensiteetti on pudonnut kolmannekseen 30 vuodessa, mikä on aivan älytön vauhti. Toiseksi, minkä tahansa käyrän saa vaakasuoraksi valitsemalla skaalan oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  117. Aki Suokko kirjoitti 21.6.2013 kello 23:09

    Viimeiseen kymmeneen vuoteen (2000-2010) energiaintensiteetti ei maailmassa ole enää laskenut (http://ourfiniteworld.com/2011/11/15/is-it-really-possible-to-decouple-gdp-growth-from-energy-growth/) eikä välttämättä tule enää laskemaankaan, koska joudumme koko ajan hyödyntämään huonompilaatuisia energiankantajia. Perinteinen öljy esimerkiksi antaa esiintymän hyödyntämiseen sijoitetun energian takaisin 20-100 -kertaisesti. Mutta perinteisen öljyn tuotanto on saattanut jo “peakata” tai ainakin on pian huipussaan ja alkaa laskea. Nyt hyödynnettävän tervahiekan ja liuskeöljyn energiantakaisinmaksukerroin on 3-10.

    Luonnonlaki johon väitteeni perustan, on alenevan rajahyödyn laki: parhaat lähteet hyödynnetään ensin. Talouden pyörittämiseen jää koko ajan vähemmän nettoenergiaa. Teknologia kehittyy, mutta uskoakseni hitaammin kuin fossiilisen energian esiintymien laatu heikkenee. Teknologian kehittymisen rajana on termodynamiikka, kun käyttöönotetun fossiilisen energian esiintymän laatu voi huonontua nettoenergialtaan kohti nollaa. Fossiilista energiaa ei ehdi mikään teknologia korvaamaan riittävässä laajuudessa ja laadussa? Näin siis uskon, mutta voin toki olla väärässä. Maissietanolin nettoenergia esimerkiksi on tutkimusten mukaan lähellä nollaa. Fuusioenergia tms. ei ehdi korvaamaan pian huipussaan olevia fossiilisia?

    Energian kantajien lisäksi monien metallien malmioiden pitoisuudet laskevat, mikä nostaa energiakustannuksia. Maailman rajallisuus alkaa näkyä ja tuntua monessakin mielessä.

    Korvasimme puun kivihiilellä. Kivihiilen korvasimme öljyllä ja kaasulla. Millä korvaamme öljyn ja kaasun kun niiden tuotantohuippu (uskoakseni suhtellisen pian) tulee?

    tcrown: Pahoittelut, otin näköjään sen ainoan numeron taulukosta, mitä ei ollut inflaatiokorjattu. Todellisuudessa maailmantalouden energiaintensiteetti on noiden lähteiden valossa pudonnut vain neljännekseen, eikä seitsemäsosaan, kuten väitin.

    Voimme käyttää näitäkin lukuja. Tuo keskimääräinen kasvuero vastaa energiaintensiteetin puolittumista sadassa vuodessa. (Oletan, että kokonaisenergiankulutus ei ole kasvanut ainakaan nopeammin kuin fossiilisten kulutus). Nyt kasassa on siis kaksi riippumatonta lähdettä, joiden perusteella energiaintensiteetti on pienentynyt 50-75% viime vuosisadalla ja yksi lähdeviitteetön epämääräinen auktoriteetin väite joka väittää muuta. Jätän nyt tuon auktoriteetin huomiotta, ja toistan kysymykseni:

    Minkä luonnonlain perusteella tämän trendin täytyy katketa?

    Minun medialukutaidollani tuosta kuvasta nähdään kaksi asiaa. Ensinnäkin Kiinan (Tunnettu tuotannon ulkoistaja viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana)energiaintensiteetti on pudonnut kolmannekseen 30 vuodessa, mikä on aivan älytön vauhti. Toiseksi, minkä tahansa käyrän saa vaakasuoraksi valitsemalla skaalan oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  118. Tonni käteen kirjoitti 22.6.2013 kello 11:54

    Aki Suokko
    “Maailman rajallisuus alkaa näkyä ja tuntua monessakin mielessä.”

    70-luvulla olivat ensimmäiset öljykriisit, jotka johtuivat tosin OPEC:ista, mutta saivat maailman havahtumaan fossiilisen energian rajallisuuteen ja Suomeenkin rakennettiin ydinvoimaloita.

    Maailmanlaajuinen asteittain nouseva tasavero fossiilisten käytölle olisi todennäköisesti tehokkain tapa ohjata maailma pois fossiiliaddiktiosta. Köyhät maat voisivat auttaa köyhiään eri tavoin fossiiliveron tuotoilla, joten tämän ei tarvitsisi tarkoittaa kokonaisuuudessaan regressiivistä veroa. Rikkaissakin maissa työn verokiilaa voisi tällä pienentää ja työttömyyttä helpottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  119. newyorkista kirjoitti 22.6.2013 kello 18:50

    Osmo Soininvaara:
    Minä olen vuosia sitten päättänyt, että jalankulkijana noudatan suojetiesääntöä’, eli en välitä pätkääkään lähestyvistä autoista, ellei siihe ole erityistä syytä. Olen hengissä enkä ole aiheuttanut yhtään ketjukolaria.

    Jaa.

    Kannattaisi kuitenkin noudattaa tieliikennelakia:

    44 §
    Ajoradan ylittäminen

    “snip”

    Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.

    “snip”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  120. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.6.2013 kello 20:18

    Tietysti noidatan varovaisuutta, minunhan siinä käy huonosti, eikä auton, mutta lähden siitä oletuksesta, että autoa ajaa lainkuulijainen kansalainen, jolla on silmät päässään. Autohanon joka tapauksessa joutunut hjidastamaan vaihtiaan, kuten suojatietä lähestyttäessä pitää tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. nos kirjoitti 22.6.2013 kello 20:15

    KariN:n ei kannata ajaa kenenkään päälle suojatiellä enää, koska kuolemantuottamus muuttui juuri tapoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  122. Aki Suokko kirjoitti 22.6.2013 kello 20:48

    Hyviä ideoita. Vielä yksi ttapa rajoittaa fossiilisten käyttöä voisi olla kansainvälinen hiilidioksidipassi, jossa hiilidioksiditonnin hinta olisi suhteellisen korkea. Rikkaat tekisivät tulonsiirtoa köyhille ostaessaan näiltä päästöoikeuksia. En tosin osaa sanoa, miten tuollaisen järjestelmän hallinta pitäisi toteuttaa.

    Tonni käteen:
    Aki Suokko
    “Maailman rajallisuus alkaa näkyä ja tuntua monessakin mielessä.”

    70-luvulla olivat ensimmäiset öljykriisit, jotka johtuivat tosin OPEC:ista, mutta saivat maailman havahtumaan fossiilisen energian rajallisuuteen ja Suomeenkin rakennettiin ydinvoimaloita.

    Maailmanlaajuinen asteittain nouseva tasavero fossiilisten käytölle olisi todennäköisesti tehokkain tapa ohjata maailma pois fossiiliaddiktiosta. Köyhät maat voisivat auttaa köyhiään eri tavoin fossiiliveron tuotoilla, joten tämän ei tarvitsisi tarkoittaa kokonaisuuudessaan regressiivistä veroa. Rikkaissakin maissa työn verokiilaa voisi tällä pienentää ja työttömyyttä helpottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  123. JTS kirjoitti 23.6.2013 kello 19:00

    Budjettiraamista vielä.
    Suomessa rule of law – oikeusvaltio – on ollut aika hyväksytty linjaus. Ihan normikanslaisena alka olla huolta siihen onko oikeusvaltion raenteista säästetty jo liian paljon ja siltarumpupolitikointia tuettu vähän liikaa.

    Oikeuslaitoksen käsitetlyajat ovat jatkuvasti surekan ja naurettavan puolella, rajana näyttää olevan vain EU:n Ihmisoikeustuomioistuimen ajatus vuosikymmenen sisällä käytävästä oikeudenkäynnistä. Pullonkaulaa on syyttäjälaitoksesa kuin oikeusistuimissa.

    Voimaviranomaiset eivät ole olleet Vihreiden ykkösprioriteetissa, mutta keskiluokkainen äänestäjäkunta arvostaa poliisin, tullin, rajavartioston, hätäkeskuksen ja pelastuslaitosten toimintaa. Josatin syystä näsissä kulloisenkin ministerin vaalipiiri on voittaja enemmän kui kansakunnan etu.

    Vankiloiden raentamisesta ei helpolla saa mainetta, mutta jos oikeuslaitos jonki tuomion saa aikaiseksi, olisi enemmän kuin toivottavaa, että tuomio saatettaisiin voimaan kohtuu ajassa. (Tuli vastaan vankilakyytiä odottava henkilö, kaupitetli lähikaupasta varastamaa roinaa… ei meinaan enää paljoa painanut, kun lisätuomiota ei tule.)

    Perusoikeuksien rajoittamsiella on rajansa, mutta rattijuopon tai vangin kuskaaminen paikasta toiseen ei vaatine rikostutkintakoulutuksen saanutta virkamiestä?

    Vihreiden lienee paikallaan käydä keskustelua suhteestaan kuinka suppea ja halpa oikesuvaltio voi olla, jotta vielä voidaan puhua oikeusvaltiosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  124. anonyymi kirjoitti 24.6.2013 kello 14:48

    JTS: Oikeuslaitoksen käsitetlyajat ovat jatkuvasti surekan ja naurettavan puolella

    Jep. Verratkaa vaikkapa tähän (kohta 12). Muitakin ongelmia on. En tajua miksei esimerkiksi KKO:n puheenjohtajaa säännönmukaisesti naureta ulos eduskunnasta.

    Kari N: Olen jo vuosia sitten päättänyt, että autoilijana en pysty havaitsemaan tummissa vaatteissa ilman valoja risteyksen yli pyyhältävää pyöräilijää, jos valon pilkahdustakaan ei ole näkyvissä ja pyöräilijä ylittää ajoradan sääntöjen vastaisesti.

    Oliko sulla sukunimeä?
    Kunhan huvikseni kyselen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus