Vihreät luuserit?

Vihrei­den puoluekok­ous­ta koskevas­sa postauk­ses­sa Marko Hami­lo antoi ymmärtää, että vihreät ovat lähin­nä yhteiskun­nan varoil­la loisivia luusere­i­ta. Samaa virt­tä lauloi pari muu­takin kom­men­toi­jaa. Väite on ilah­dut­ta­va poikkeus puheisi­in, jois­sa vihre­itä syytetään elit­is­tisik­si hyväo­saisik­si. Kos­ka en pysty otta­maan sat­un­naiso­to­s­ta puolueen jäsenkun­nas­ta, käytetään näyt­teenä vihrei­den val­tu­us­to­ryh­mää Helsingis­sä. Jotkut ovat aika nuo­ria ja sik­si vas­ta valmis­tu­mas­sa, mut­ta ymmärtääk­seni kaikkien puoluei­den jäsenet ovat joskus olleet nuo­ria, vaik­ka sitä voikin olla vaikea uskoa. Tässä ammatit ennen kansanedustajuutta. 

Zahra Abdul­la, sairaan­hoita­ja ja kätilö

Outi Alanko-Kahilu­o­to, fil tri., kansane­dus­ta­ja ja sitä ennen aka­teemisel­la ural­la yliopis­tossa ja Suomen Akatemi­an tutkijana

Jus­si Chy­de­nius, ansain­nut elan­ton­sa musi­ikin tek­i­jänä, siis yrittäjä

Jas­mid Hamid. Näyt­telijä ja yrittäjä

Hei­di Hau­ta­la. Ennen poli­ti­ikkaa yrit­täjänä (perus­ta ry, kasvis­rav­in­to­la, val­o­lato­mo, julkaisutoimintaa.)

Mari Holopainen Tohto­ri­opiske­li­ja Aalto-yliopistossa

Suzan Ikä­valko, töis­sä Culminatumissa

Emma Kari,  Eduskun­ta-avus­ta­ja

Otso Kivekäs, ohjelmis­toarkkite­hti, Coden­to Oy

Tuuli Kousa Mil­ton Oy, johta­ja, sitä ennen Gum­merus Oy:n johto­ryh­män jäsen ja sitä ennen Neste Oy:n viestintäpäällikkö

Min­er­va Krohn. THL:n kehit­täjäylilääkäri. Sitä ennen johtote­htävis­sä Terveystalossa.

Han­nu Oskala, musi­ikkialan moniot­teli­ja, ymmärtääk­seni yrittäjä

Erk­ki Perälä, täl­lä het­kel­lä freelanceri

Mari Puoskari, johta­ja Logicalla

Juk­ka Relander, self employed, vähän niin kuin minä.

Anni Sin­nemä­ki, tien­asi ennen poli­ti­ikkaa elan­ton­sa yrit­täjänä musi­ikin parissa.

Osmo Soin­in­vaara, Yrit­täjä, itsen­sä työllistäjä

Leo Stra­nius, Luon­toli­iton toiminnanjohtaja

Johan­na Sumu­vuori, Tekee väitöskirjaa

Kysyin joskus puolue­hal­li­tus­ta johtaes­sani, kuin­ka moni on ansain­nut yrit­täjäeläket­tä. Yli puo­let oli. Mitenkähän olisi Kokoomuk­sen puoluehallituksessa?

168 vastausta artikkeliin “Vihreät luuserit?”

  1. Tyyp­il­listä kiip­i­jä­porukkaa näyt­tävät ole­van. Liimau­tuneet yhteiskun­nan rin­taruok­in­taan joko val­tion­a­puy­hteisöis­sä tai yksi­tyisel­lä hoita­mas­sa suhtei­ta julkishallintoon.

  2. No eipä tuo lista kovin paljoa kumoa Markon väitet­tä puoleen tai toiseen. Paljon kau­ni­ita nuo­ria naisia lis­tas­sa ja edus­ta­van näköisiä miehiä. Kolu­tus­ta ei juuri kel­lään ole luon­non­ti­eteistä tai tekniikasta(paitsi tietysti Osmo). Val­tao­ja on esim. kom­men­toin­ut, että on huono asia, että yhteiskun­nal­lista keskustelua hal­lit­see “huuhaa­so­si­olog­it”. Miten lie tai­pusi esim. pitkän matem­ati­ikan osaami­nen tai pros­ent­ti­laskut lis­tan henkilöiltä.

    Yrit­täjiä on toki rav­in­to­la- ja musi­ikkipuolelta, mut­ta onko vien­tialan yrit­täjiä juuri yhtään?

    1. Min­ul­la ei ole koulu­tus­ta luon­non­ti­eteistä eikä tekni­ikas­ta vaan tilas­toti­eteestä ja kansan­talousti­eteestä. Mari Holopainen on tuotan­to­talouden tohto­ri­opiske­li­ja ja Mari Puoskari kemisti. Lääketiede kai lue­taan myös luon­non­ti­eteisi­in (Min­er­va Krohn). Ihmte­tyt­tää, mik­si pitäisi olla yksi­tyisel­lä palka­nsaa­jana. Eikö yrit­täjäkään enää kel­paa? Itse esimerkik­si olen vien­tiyri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa (BMH). Mitä vikaa on musikkialas­sa tai ravintoloissa?

  3. Huomio­ta kiin­nit­tää, että val­taosa maini­tu­ista ihmi­sistä sai tai oli saanut palkkat­u­lon­sa yhteiskunnal­ta. Hyvin har­va oli yksi­tyisel­lä töissä. 

    Minus­ta Soin­in­vaaran tekemä lis­taus ei ole järin pätevä. Eiköhän Hami­lo tarkoit­tanut Vihre­itä kokon­aisuute­na. Lie­nee kuitenkin niin, että läh­es jokaisen puolueen val­tu­us­to­ryh­mä Helsingis­sä on varsin korkeasti koulutet­tu ja elämässä keskimääräistä ihmistä parem­min menestynyt.

  4. Eikös tästä ollut pari vuot­ta sit­ten jut­tua Suomen Kuvale­hdessä, jos­sa taidet­ti­in käsitel­lä pal­stan­pitäjän väitet­tä per­su­jen huono-osaisu­ud­es­ta? Selvi­tyk­sen tulos oli, että vihrei­den kan­nat­ta­jat ovat pien­i­t­u­loisimpia eduskun­ta­puoluei­den kan­nat­ta­jien joukos­sa. Eli vihreät ovat luusere­i­ta, mikäli luuseri määritel­lään taloudel­lisen ase­man mukaan, ja vihreys puolueen kan­nat­ta­ju­u­den mukaan.

  5. Mielestäni tuo on aivan muki­in­menevä valikoima. Noiden ammat­tien lisäar­voa voi vai­h­taa suo­raan vaikka­pa polt­top­uuk­si ja turpeek­si mut­ta kivi­hi­ilek­si ja maakaa­suk­si ei. En minä muu­ta vikaa siitä löy­dä. Mut­ta aina­han voidaan vähen­tää riip­pu­vu­ut­ta kaukolä.. kivi­hi­ilestä ja maakaasusta.

  6. Ensim­mäisiä kom­ment­te­ja voi kyl­lä vähän ihme­tel­lä, minkälaiset ihmiset nyt sit­ten kelpuutettaisiin??

  7. Teo­ria vihreistä “luusere­ina” on kyl­lä niin per­in­po­h­jaisen kum­malli­nen aja­tus, että en oikein tiedä mitä siihen pitäisi sanoa. Elit­is­tileima perus­tuu sen­tään jol­lain taval­la arkipäivän havain­toi­hin. Pelkästään jo vihrei­den kan­natuk­sen keskit­tymi­nen kaupunkei­hin pitäisi olla merk­ki jostakin.

    Las­ke­taanko­han tässä nyt pis­teet jotenkin sil­lä taval­la has­susti, että kokoomus­lainen opet­ta­ja on ter­ve­henkistä pikku­sivistyneistöä, ja vihreä opet­ta­ja taas pelkkä julkisen sek­torin elätti?

    zack:
    Kolu­tus­ta ei juuri kel­lään ole luon­non­ti­eteistä tai tekniikasta(paitsi tietysti Osmo). Val­tao­ja on esim. kom­men­toin­ut, että on huono asia, että yhteiskun­nal­lista keskustelua hal­lit­see “huuhaa­so­si­olog­it”.

    Viime kun­nal­lis­vaaleis­sa Vihreät oli Otaniemen äänestysalueen suurin puolue…

  8. Nau­ret­tavaa kom­men­toin­tia Hamilol­ta ja monil­ta muil­ta tänä päivänä!

    Mis­sä vihreät työsken­televät on yhden­tekevää. Tärkein­tä ovat ajatuk­set ja toim­inta. Uudet avauk­set eri asi­ay­hteyk­sis­sä. Pienis­sä ja suurissa.

    On selvä, että juuri vihreät — poli­it­ti­sista suun­nista — ovat avar­ta­neet suo­ma­laista ajat­telua ja yhteiskun­taa viimeiset noin 30 vuotta. 

    Oikeis­tol­ta kukaan toki ei uusia ajatuk­sia odotakaan. Sille riit­tää se, että eri tilanteet ratkaistaan pikkunäp­pärästi ja niin, että varakkaiden jatku­va vauras­tu­mi­nen ei ratkaisu­jen vuok­si esty.

    Vasem­mis­to taas on pitkälti hirt­täy­tynyt puo­lus­ta­maan julk­ista sek­to­ria — sil­loinkin, kun asi­as­sa ei ole päätä eikä hän­tää. Ja samal­la laule­taan työväen­laulu­ja ymmärtämät­tä, että äänestäjät eivät enää samas­tu sellaiseen.

    Ilman vihrei­den panos­ta viimeisenä kol­me­na vuosikymme­nenä Suo­mi olisi ollut todel­lises­sa pulas­sa, suures­sa hädässä, nään­tynyt henkis-sosi­aalisen näköalat­to­muu­den alle.

    Vihre­itä on siis kiit­tämi­nen hyvin paljos­ta! Näköalat­to­muudel­la täy­tyy olla vas­tavoimansa. Muuten mikään täl­lä pal­lol­la ei kehi­ty. Outoa, että esimerkik­si arvos­sa pide­tyt toimit­ta­jat eivät ymmär­rä täl­laista iki­aikaista totuutta.

    Mut­ta toki ajan rien­to on kiivas: vihreiltäkin vaa­di­taan jatku­vaa uud­is­tu­mista ja entistä jämäkäm­pää otet­ta toimissaan.

  9. Itse en ole Vihrei­den ylin ystävä, mut­ta kiistämätön tosi­a­sia on, että Vihreät on “koulutet­tu­jen nuorten nais­ten puolue”. Tämä näkyi hyvin selvästi, kun kat­seli esimerkik­si viime kun­nal­lis­vaaleis­sa eri kun­tien Vihrei­den ehdokkaiden ammatteja.

    En ymmär­rä tuo­ta insinööriy­den yliar­vostamista, jota esimerkik­si zack-nim­imerk­ki tuos­sa yllä edusti. Eivät ne diplo­mi-insinöörin koulu­tuk­sen kurssit mitään eri­ty­istä Jär­jen­jät­tiläisyyt­tä vaa­di, vaan hyväänkin arvosanaan riit­tää yleen­sä ihan keskiver­to jär­ki ja kohtu­ulli­nen ahkeru­us. Toki siel­lä “insinööripuolel­la” on ihan oikeastikin älykkäitä tyyppe­jä, mut­ta insinööriy­teen riit­tää jo ihan keskiver­to järkikin. Ikäänkuin kaik­ki lah­jakkaat ihmiset muka automaat­tis­es­ti hakeu­tu­isi­vat tek­nis-/ luon­non­ti­eteel­liselle alalle! Muis­te­taan, että esimerkik­si Hal­la-aho on tohtori sel­l­aiselta alal­ta kuin muinaiskirkkoslaavi.

  10. No, aika lail­la saman­laisia luusere­i­ta kuin minäkin, joka olen koheltanut siel­lä tääl­lä ja pää­tynyt jotenkuten elät­tämään itseni ns. sisältöä tuot­taen. Alku­peräisen puoluekok­ous­ra­port­tisi mukaan teil­lä piti olla val­ta­va määrä uusia nuo­ria huip­pu­osaa­jia. Minus­ta Helsin­gin vihreil­lä on kyl­lä lev­eä kär­ki kaupunkisu­un­nit­telun osaa­jia, mut­ta mil­lään muul­la alal­la tilanne ei minus­ta ole se, mitä Palo­heimo sanoi vihrei­den alkuajoista:

    “– Alkua leimasi ide­al­is­mi. Mukaan tuli ihmisiä, jot­ka oli­si­vat pär­jän­neet muutenkin mut­ta oli­vat asian takia valmi­it uhraa­maan sivi­il­i­u­ransa. Nyt siel­lä on paljon porukkaa, joil­la sivi­ilielämässä ei olisi paljonkaan käyt­töä, mut­ta jot­ka ovat luoneet lois­ta­van uran poliitikkoina.”

    http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Vaalit/1194667204167/artikkeli/puheenaihe+vihrea+osto-+ja+myyntiliike.html

  11. Ei tuo vihrei­den koulutustausta/työkokemus juurikaan eroa muiden puoluei­den jäsenistä. Tämä on ihan yleinen ongel­ma, että suurin osa poli­itikoista on entisiä virkamiehiä tms.

    Se minkä takia vihrei­den aliedus­tus yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ja eri­tyis­es­ti vien­tiä har­ras­tavis­sa yri­tyk­sis­sä nos­tat­taa niin paljon tun­tei­ta johtuu siitä, että vihreät ovat SE puolue, ketä eniten vähät­telee viennin/teollisuuden tärkeyt­tä Suomen taloudessa! Vihrei­den mielestä voidaan ottaa käyt­töön rikkiverot, nos­taa ener­gian hin­taa tms., kos­ka teol­lisu­us on “men­neisyyt­tä” ja tule­vaisu­udessa Suomen vau­raus tulee palveluista ja “clean techistä”. 

    Yksikään vihreä poli­itikko ei kuitenkaan pysty ker­tomaan mitä tämä kalli­ista ener­gias­ta ja suurista logis­ti­ikkaku­luista hyö­tyvä clean tech olisi(tuulivoimaloiden, taa­ju­us­muun­ta­jien ja lajit­telukonei­den tekem­i­nen on myöskin sitä pahaa ja likaista teol­lisu­ut­ta mikä hyö­tyy hal­vas­ta ener­gias­ta). Vielä vähem­män löy­tyy ehdo­tuk­sia näistä mullis­tavista palveluista, mitkä pelas­ta­vat Suomen kaup­pataseen. Suurin osa tuonkin lis­tan vihreistä yrit­täjistä oli muusikoi­ta, kir­jail­i­joi­ta, freen­lancere­i­ta tms. Eli ei näistäkään oikein mil­jardilu­okan vien­tiä saa­da. Vuon­na 2010 Suomen KOKO musi­ikkibis­nek­sen vien­nin arvo oli 34 miljoon­aa euroa. Eli yhden pk-yri­tyk­sen liike­vai­h­don verran.

    Se vain nyt vain on fak­ta, että jos viet­tää koko elämän­sä julkisen sek­torin palveluk­ses­sa, niin maail­manku­va muo­dos­tuu sen mukaisek­si. Raha on hal­paa. Olen itse ollut töis­sä mon­es­sa eri julkisen puolen organisaatiossa(yliopistot, liike­laitok­set…) ja siel­lä on sel­l­aista tuh­laus­ta, ettei sitä moni uskoisi todek­si. Varsinkin juuri hallinnossa/byrokratiassa. Vas­taavasti olen vier­estä seu­ran­nut kuin­ka yksi­tyisel­lä puolel­la voi saa­da kenkää 5 min­uutin varoi­tusa­jal­la. Mil­loin viimek­si esim. Helsin­gin kaupun­gin joh­dos­ta on potkit­tu joku pois kun tulosta ei syn­tynyt tarpeeksi(esim. Sauri ja Lumiso­ta)? Yksi­tyisel­lä puolel­la seli­tyk­sek­si ei riitä että “yritin parhaani”, jos tulosta ei synny.

  12. No, jos vihre­itä ei voi pitää “oikeina” yrit­täjinä sil­loin kun asi­akkaissa on kovasti julk­isia taho­ja, niin miten kään­täen vaik­ka maat­alousyrit­täjää voi pitää oikeana yrit­täjänä, tulois­ta­han suuri osa tulee maataloustuesta?

  13. Otta­mat­ta erik­seen kan­taa noi­hin ihmisi­in, niin onko Tieteen ja teknolo­gian Vihreät (VIITE ry) tuttu?
    Sen jäsenistöstä taa­tusti löy­tyy lisäk­seni muitakin tieto­jenkäsit­telijöitä, tekni­ikan tohtor­e­i­ta, fyysikoi­ta ja mui­ta “kovien” tietei­den edustajia. 

    Sinän­sä karsas­taisin tätä “luuseri”-sanan käyt­töä. Eihän se nyt ihmistä saa määrit­tää, mitä hän sat­tuu työk­seen (8h per arkipäivä) tekemään, tai onko hän vien­ti­te­ol­lisu­u­den (esim. paperite­htaan) palveluk­ses­sa tai julk­ishallintoa kehit­tävä it-konsultti. 

    Toivoisin että vihreät puolueena tek­isi töitä sen eteen, että ihmisiä kohdeltaisi­in tasa-arvoisi­na tit­teleistä riip­pumat­ta, eikä Osmonkaan kan­na­ta lähteä kil­paile­maan täl­laisi­in kylmi­in ja sairaal­loisi­in uus­lib­er­al­is­tisi­in “luuseri vai ei” ‑nal­jailui­hin.

  14. > Hami­lo:

    Eikös tuo nyt ole aika lail­la tot­ta kaikissa puolueis­sa? Ei poli­ti­ikkaan huip­puam­mat­ti­laiset kovin hel­posti lähde, sen ver­ran kiit­tämätön­tä touhua näyt­täisi ole­van. En ainakaan itse jak­saisi istua kuun­tele­mas­sa kaiken maail­man pop­ulistien puheen­vuoro­ja tun­ti­tolkul­la että pää­sisi paina­maan nap­pia äänestyksessä.

  15. Ei kan­na­ta nap­a­ta syöttiä!

    Kiusal­lisia ajatuk­sia ajat­tele­vien ihmis­ten leimaami­nen eri­laisil­la väheksyvil­lä määreil­lä on ollut kaut­ta his­to­ri­an ajatuk­sia tor­ju­vien ihmis­ten ase. Ei siis halu­ta nähdä ja keskustel­la todel­li­sista ongelmista ja kehi­ty­se­hdo­tuk­sista, joten siir­retään keskustelu ajatuk­sia esit­tävän ominaisuuksiin.

    Luuseri sanan käytössä on myös toinen tarkoi­tus­perä eli syyl­listämisel­lä vesit­tämi­nen: siis mitä te olette esit­tämään paran­nuse­hdo­tuk­sia, kun elätte mei­dän pär­jääjien varoilla.

    Tosi­asi­as­sa­han tieto on tietoa ja viisaus on viisaut­ta, vaik­ka se tulisi pult­sarin suus­ta, jos vas­taan­ot­ta­ja kyke­nee KUULEMAAN ja halu­aa aidosti paran­taa yhteisiä oloja!

    Siitä ei kan­nat­tane lähteä kiis­telemään, mis­sä puolueessa on enem­män muiden apua tarvit­se­via ihmisiä. Se tärkeä tosi­a­sia on kuitenkin uskallet­ta­va tuo­da esille, että pitkälle erikois­tunut tietoy­hteiskun­ta ja käyn­nis­sä ole­va siir­tymi­nen mas­sat­uotan­nos­ta digiy­hteiskun­naksi tuot­taa yhä enem­män sel­l­aisia ihmisiä. Ja pitkälle erikois­tuneelle mut­ta luo­valle yhteisölle on omi­naista, että aina on osa ihmisiä, jot­ka eivät sovi tai halua sopia rat­taisi­in. Yleen­sä nämä sopi­mat­tomat ovat yhteisön tärkeimpiä muu­tosvoimia ja tervehdyttäjiä!

  16. Marko Hami­lo:
    No, aika lail­la saman­laisia luusere­i­ta kuin minäkin, joka olen koheltanut siel­lä tääl­lä ja pää­tynyt jotenkuten elät­tämään itseni ns. sisältöä tuot­taen. Alku­peräisen puoluekok­ous­ra­port­tisi mukaan teil­lä piti olla val­ta­va määrä uusia nuo­ria huip­pu­osaa­jia. Minus­ta Helsin­gin vihreil­lä on kyl­lä lev­eä kär­ki kaupunkisu­un­nit­telun osaa­jia, mut­ta mil­lään muul­la alal­la tilanne ei minus­ta ole se, mitä Palo­heimo sanoi vihrei­den alkuajoista:

    Luulen tietäväni, mis­tä Osmo puhuu: kokon­aisku­vas­ta, jon­ka puoluekok­ouk­ses­ta saa, eikä vain Helsin­gin vihreistä. Piipahdin kok­ouk­ses­sa itsekin, ja asial­liselta toiminnal­ta se näytti.

    Moni lah­jakas toim­i­ja ei eri­tyis­es­ti tule julk­isu­u­den val­okeilaan mis­sään vai­heessa, ään­ten tart­tumi­nen kun ei nou­da­ta näke­myk­sel­lisyy­den määrää tai asioiden jäsen­te­lykykyä vält­tämät­tä aina. Näitä henkilöitä toimii kyl­lä puolue­hal­li­tuk­ses­sa ja val­tu­uskun­nas­sa sekä paikallistasolla.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­taosa saa yhteiskunnal­ta? Niinkuin itsen­sä elät­tävä muusikko?

    http://hannuoskala.fi/2008/07/keikkailu-se-on-mika-ei-kannata/

    Tuon linkin mukaan muusikot tuskin elät­tävät itseään saamil­laan palkkioil­la. Levymyyn­nis­sä taas tärkeää on se, mitä soit­toli­s­tat sanovat. Pep­pu Nor­maalia soite­taan niin paljon, että ne notku­vat joka vuosi kor­vaus­lis­tan kärjessä.

    Musi­ikki­markki­na on markki­nahäir­iö itsessään.

    Sama kos­kee kir­joit­ta­jia. Keskimääräi­nen kor­vaus taitaa olla niin pieni, että ei sil­lä pysty itseään elät­tämään. Ja sit­ten ovat musi­ikkialan toim­i­jat, jot­ka eivät ole muusikoi­ta vaan toimi­vat eri­laisi­na man­agere­ina ymv. Ei keikka­jär­jestelijä ole mikään muusikko.

  18. Luuseri sisältänee annok­sen retorista sävyä.

    Kun ver­taa mitä tahansa etaboitunut­ta liiket­tä nyt ja sen syntyaikoina, on vaikea vält­tää selviy­tyjäharhaa: vain ne liik­keet joil­la oli poikkeuk­sel­lisia yksilöitä alus­sa ylipään­sä selviy­tyivät. Niitä joil­la oli vain nor­maale­ja luusere­i­ta alus­sakin ei enää ole eikä niistä ole kukaan vetämässä johtopäätöksiä.

    Mikä tahansa jen­gi nor­mal­isoituu kun se kas­vaa ja pyörit­tää arkea riit­tävän pitkään. Voi olla että vihreätkin.

  19. Tuo­han todis­taa täysin Markon esit­tämän. Ei yhtään yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jää. Yrit­täjätkin joko taiteil­i­joi­ta tai julkiselle sek­to­rille kon­sul­toivia, siis verovaro­jen käyttäjiä. 

    Kiitos asian todistamisesta.

  20. Luot­ta­muste­htävis­sä julkisen sek­torin yliedus­tus on aito ongel­ma. Sytitä on monia.

    - kun­nan hom­mis­sa tapaa ihmisiä paljon, niin lääkääri sairaan­hoita­ja kuin sosiaalitalkkari

    - SDP:n, Kepun ja Kokoomuk­sen akti­iv­it palk­i­taan kun­nal­lisil­la viroil­la, jol­loin syy on seuraus.

    - julkisel­la sek­to­ril­la on aikaa har­ras­taa, muil­la on duu­nia ja per­het­täkin on kiva nähdä. kan­sain­välisessä työssä ei kun­nal­ispoli­ti­ikkaa harrasteta.

    Puolueil­la on ongel­ma jäsen­hank­in­nas­sa, joka tas hei­jas­tuu kun­nal­is­vaaliehdokkaiden laatu­un ja edelelleen muuhun toimintaan. 

    Polit­tikkona olem­i­nen on ammat­ti — aika rank­ka, mut­ta edel­lyt­tää ammat­ti­taitoa ja paneu­tu­mista, jota saa paikkansa puoleen sisäl­lä ja edlleen tulee val­i­tuk­si. Vaali­ra­hoi­tus taas aina riip­puu puoluei­den kum­misedis­tä, jot­ka lop­pu­peleis­sä ovat näkymät­tömiä vaikuttajia.

    Vihrei­den ongel­ma on, että ikä­jakau­ma on vielä nuorehko — ikäkääm­mästä päästä ei syn­ny tilaa samal­la taval­la kuin vaik­ka hau­ataa kohti marssivista Vasem­mis­toli­iton joukoista.

  21. Viimeinen virke on hie­man outo: “Tässä ammatit ennen kansanedustajuutta.”

    Pitäisi var­maankin lukea: “Tässä kaupung­in­val­tu­utet­tu­jen ammatit.”

    Kaupung­in­val­tu­ute­tuthan, kolmea helsinkiläistä kansane­dus­ta­jaa ja yhtä min­is­ter­iä luku­un otta­mat­ta, toimi­vat kaik­ki edelleen ammateissaan 🙂

  22. Uno­hdit mut listal­ta. Ohjelmis­toarkkite­hti, FM. Töis­sä ja osakkaana pienyrityksessä.

    Ja myös tieto­jenkäsit­te­lytiede jostain his­to­ri­al­lis­es­ta sat­tumas­ta johtuen las­ke­taan luonnontieteisiin.

  23. teekkari:
    > Hamilo:

    Eikös tuo nyt ole aika lail­la tot­ta kaikissa puolueis­sa? Ei poli­ti­ikkaan huip­puam­mat­ti­laiset kovin hel­posti lähde, sen ver­ran kiit­tämätön­tä touhua näyt­täisi ole­van. En ainakaan itse jak­saisi istua kuun­tele­mas­sa kaiken maail­man pop­ulistien puheen­vuoro­ja tun­ti­tolkul­la että pää­sisi paina­maan nap­pia äänestyksessä.

    Kyl­lä, mut­ta blo­gi-isän­tämme väit­ti että vihreil­lä olisi kauhean paljon parem­min. En minä tätä keskustelua aloit­tanut vaan Ode. Minä vain kyseenalaistin Oden väit­teen, kun se kuu­losti niin Pravdalta.

    Mon­tako tohto­ria vihrei­den eduskun­taryh­mässä muuten on nyt? Jokin aika sit­ten taisi olla suurem­pi pros­ent­tio­su­us kuin mil­lään muul­la ryh­mäl­lä. Absolu­ut­tis­es­ti eniten taitaa olla sil­lä puolueel­la, joka Oden mielestä edus­taa kaikkein heikoim­min koulutet­tu­ja ihmisiä.

  24. Vihre­itä vihaav­ille ei kel­paa mikään, ei ole koskaan kel­van­nut. Ote­taan mikä hyvän­sä aihep­i­iri. Jos ajat pyöräl­lä, olet huono veron­mak­sa­ja, eikä sul­la ole oikeut­ta puhua liiken­nepoli­ti­ikas­ta mitään. Jos ajat autol­la (ja olet vihreä) olet tekopy­hä elit­isti. Jos syöt kasvis­ruokaa, olet hip­pi ja moral­isti, joten suu kiin­ni. Jos syöt lihaa, olet tekopy­hä elit­isti, jon­ka pitäisi pitää suun­sa kiinni.

    Jos olet tutk­i­ja ja työsken­telet yliopis­tossa, olet val­tion elät­ti, joten sin­ul­la ei ole oikeut­ta puhua mitään. Jos olet lakimies, niin saat elan­tosi oikeusjär­jestelmän kampit­tamis­es­ta eli olet riip­pu­vu­us­suh­teessa julkiseen sek­tori­in. Jos olet lääkäri, niin olet yhteiskun­nan elät­ti, kos­ka yksi­tyisen prak­ti­ikankin pitäjän asi­akkail­ta tulee kelako­r­vauk­sia. Jos olet IT-alan yrit­täjä, niin asi­akkaasi ovat kuitenkin voit­top­uolis­es­ti julk­isy­hteisöjä, joten olet veron­mak­sajien elät­ti. Jos olet rav­in­to­layrit­täjä, myyt kuitenkin kasvis­ruokaa toisille vihreille (eli val­tion eläteille) eli oikeas­t­aan olet itsekin val­tion elätti. 

    Ja niin edelleen. Tähän keskustelu­un on ihan turha lähteä, kos­ka on täysin merk­i­tyk­setön­tä mikä se taus­ta on, se voidaan aina kään­tää niin, että olet jotenkin epäilyttävä.

  25. Vaik­ka koko jut­tu on pelkkä trol­lien märkä päiväu­ni, niin esitetään nyt yksi argu­ment­ti kuitenkin: Suomes­sa julk­isten meno­jen osu­us BKT:sta on 60%. Tämä tarkoit­taa sitä, että keskimääräi­nen suo­ma­lainen saa tulois­taan 60% julkiselta sek­to­ril­ta. Tämä pätee siis keskimääräiseen yrit­täjään, vaik­ka kuin­ka toimisi yksi­tyisel­lä sektorilla. 

    Jos Vihrei­den joukos­sa julkiselta sek­to­ril­ta saatu­jen tulo­jen osu­us on alle 60%, niin sil­loin Vihreät ovat enem­män yksi­tyisen sek­torin palveluk­ses­sa kuin suo­ma­laiset keskimäärin. En ota kan­taa onko näin, kos­ka se on merk­i­tyk­setön­tä ja jako on mieli­v­al­tainen, varsinkin kos­ka 60%.

  26. KariS:
    Tuo­han todis­taa täysin Markon esit­tämän. Ei yhtään yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jää. Yrit­täjätkin joko taiteil­i­joi­ta tai julkiselle sek­to­rille kon­sul­toivia, siis verovaro­jen käyttäjiä. 

    Kiitos asian todistamisesta.

    Kun on etukä­teen vankku­ma­ton käsi­tys asi­as­ta, mikä hyvän­sä uusi tieto vain vahvis­taa tuo­ta käsi­tys­tä. Ensin valite­taan että vihreis­sä ei ole yhtään yrit­täjiä. Sit­ten kun huo­maute­taan että onpas, niin he ovatkin väärän­laisia yrit­täjiä. Jos joku tek­isi nyt uuden lis­tan, jos­sa olisi oikean­laisia yrit­täjiä, niistäkin var­maan löy­ty­isi jotain vikaa. Tälle ilmiölle on psykolo­gias­sa nimi: con­fir­ma­tion bias, http://en.wikipedia.org/wiki/Confirmation_bias

  27. Onko sil­lä niin väliä, mil­lä nimel­lä hauku­taan, kun vas­tus­ta­jat haukku­vat joka tapauk­ses­sa? Onnek­si meil­lä ei ole vielä sitä retori­ikkaa, mitä jenkeis­sä. Ja eikö luuse­ri­na olem­i­nen sil­loin täl­löin ole ihan kehit­tävää, häh?
    En minä esimerkik­si per­su­ja arvostele hei­dän edus­ta­jien­sa ammatin perus­teel­la, teot ratkai­se­vat. Aka­teemis­ten tit­telei­den luet­telem­i­nen on vähän lapsel­lista, se on niin sak­salaista. Ei esimerkik­si tutk­in­to luon­non­ti­eteis­sä vält­tämät­tä anna kenellekään tarpeek­si näkökul­maa tehdä tas­apain­ois­ia yhteiskun­nal­lisia ratkaisu­ja. Vähän epä­var­ma olo olisi, jos maan hal­li­tus olisi täyn­nä valtaojia.
    Päät­täjiä panet­tel­e­vat vit­sit ovat aina suosit­tu­ja. Yksi kuule­mani vit­si oli vihreä ympäristömin­is­teri, joka pohdiske­li, että eikös vesistö ole ihan kun­nos­sa, kun ker­ta sen pH on nol­la. Vitsin ker­to­ja oli insinööri kemi­ante­ol­lisu­ud­es­ta ja vitsin kohde oli Satu Has­si, sil­loinen ympäristömin­is­teri. Ei paljon enem­män harhaan olisi voin­ut pila mennä.

  28. Kahvi Kup­pi: En ymmär­rä tuo­ta insinööriy­den yliar­vostamista, jota esimerkik­si zack-nim­imerk­ki tuos­sa yllä edusti. Eivät ne diplo­mi-insinöörin koulu­tuk­sen kurssit mitään eri­ty­istä Jär­jen­jät­tiläisyyt­tä vaa­di, vaan hyväänkin arvosanaan riit­tää yleen­sä ihan keskiver­to jär­ki ja kohtu­ulli­nen ahkeruus. 

    http://www.iqcomparisonsite.com/occupations.aspx

    Kyl­lä niitä fik­su­ja on enem­män esim. matemaatikoissa.Täytyy tietysti muis­taa, että viisaus ja äly ei ole sama asia ja että äly pelkästään ei tee ken­estäkään hyvää päät­täjää, mut­ta kovin han­kalak­si asi­at menee, jos poli­itikoil­la ei esim. pros­ent­ti­laskut taivu(enkä nyt puhu eri­tyis­es­ti vihreistä).

    Enkä minä eri­tyis­es­ti arvos­ta esim. AMK-insinööriyt­tä, mut­ta korkean tason matem­ati­ikan osaamisel­la saa parem­man lähtö­tasaon poli­ti­ikan tekoon kuin sosi­olo­gian tutkinnolla.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la ei ole koulu­tus­ta luon­non­ti­eteistä eikä tekni­ikas­ta vaan tilas­toti­eteestä ja kansan­talousti­eteestä. Mari Holopainen on tuotan­to­talouden tohto­ri­opiske­li­ja ja Mari Puoskari kemisti. Lääketiede kai lue­taan myös luon­non­ti­eteisi­in (Min­er­va Krohn). Ihmte­tyt­tää, mik­si pitäisi olla yksi­tyisel­lä palka­nsaa­jana. Eikö yrit­täjäkään enää kel­paa? Itse esimerkik­si olen vien­tiyri­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa (BMH). Mitä vikaa on musikkialas­sa tai ravintoloissa?

    Poli­ti­ikan ongel­man on, että yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät on puhdis­tet­tu joukosta.

    Poli­ti­ikan tek­i­jät ovat virkamiehiä, yhteiskun­nan rahoituk­sel­la toimivien organ­isaa­tioiden johto­henkilöitä, ammat­tipoli­itikoi­ta ja yrittäjiä

    Yksi­tyisen sek­torin työn­tek­i­jät lois­ta­vat pois­saololol­laan ja yrit­täjistäkin moni saa tulon­sa yhteiskunnalta.

    Se on johtanut tilanteeseen, että työelämän tun­te­mus­ta ei ole eikä kösi­tys­tä taval­lisen suo­ma­laisen elämästä.

  30. Tiedemies:
    No, jos vihre­itä ei voi pitää “oikeina” yrit­täjinä sil­loin kun asi­akkaissa on kovasti julk­isia taho­ja, niin miten kään­täen vaik­ka maat­alousyrit­täjää voi pitää oikeana yrit­täjänä, tulois­ta­han suuri osa tulee maataloustuesta?

    maat­aloudessa lentää kip­inät ja käytetään koneita

  31. Viime kun­nal­lis­vaaleis­sa Vihreät oli Otaniemen äänestysalueen suurin puolue…

    Valitet­tavasti poli on nykyään täyn­nä punav­i­her-vasem­mis­toa — tosin valmis­tut­tuaan suurin osa siir­tyy muiden puoluei­den kan­nat­ta­jik­si. Luon­nolli­nen kehitys.

  32. Kyseinen vit­si pH:sta on ker­rot­tu tietääk­seni jo 80-luvul­la, eikä sil­loin oltu vihre­itä min­is­tere­itä nähtykään. Sil­loin oli puhe jostain puhdis­tu­sop­er­aa­tios­ta, jol­la emäk­sisen jäteve­den pH oli saatu laske­maan 7:ään, ja joku poli­itikko oli (kuulem­ma) vaat­in­ut sen laskemista nollaan. 

    Epäilen että se on joko urbaani leg­en­da, tai ainakin niin kauan aikaa sit­ten jos­sain sat­tunut jut­tu, että se on muut­tanut muo­toaan vuosikym­menten saatossa. 

    Minäkin olen tohtori, hei kat­sokaa mua.

  33. Marko Hami­lo:

    .….
    Mon­tako tohto­ria vihrei­den eduskun­taryh­mässä muuten on nyt? Jokin aika sit­ten taisi olla suurem­pi pros­ent­tio­su­us kuin mil­lään muul­la ryh­mäl­lä. Absolu­ut­tis­es­ti eniten taitaa olla sil­lä puolueel­la, joka Oden mielestä edus­taa kaikkein heikoim­min koulutet­tu­ja ihmisiä.

    No, sat­tumal­ta Perus­suo­ma­lais­ten eduskun­taryh­mässä lie­nee täl­lä het­kel­lä korkein tohtoripitoisuus.

    Minus­ta kuitenkin kun­nal­lis­vaaliehdokkaiden ammat­tien jakau­ma ker­too puolueesta enem­män. Se toden­tot­ta täs­mäsi juuri niihin ennakkolu­u­loi­hin, jot­ka yleen­sä Vihreisi­in ja Perus­suo­ma­laisi­in liitetään. Perus­suo­ma­lais­ten ehdokkaat esimerkik­si oli­vat läh­es täysin juuri niitä miehis­ten duu­nar­i­hom­mien tek­i­jöitä joko palkkaasaa­vana työläisenä tai yrit­täjyy­den kautta.

    1. Eduskun­taryh­mien tohtorip­i­toisu­ud­es­ta on aivan nau­ret­tavaa väitel­lä, mut­ta jot­ta blo­gin kaut­ta ei lähtisi liik­keelle väärää tietoa, tuo väite lie­nee syytä kor­ja­ta. Perus­suo­ma­lai­sis­sa on kolme tohto­ria (tieto Hal­la-ahol­ta) eli 1/13. Vihreis­sä tuo on 1/10. Jos lääketi­eteen tohtorit kel­paa­vat, uskoisin muista ryh­mistä löy­tyvän enemmän.

  34. Ymmär­rän Markon huolen teknolo­gian ja tieteen näkökul­mas­ta. Jos puhutaan vihreän liik­keen alku­perästä — luon­non­suo­jelus­ta — niiden asioiden ymmärtämistä laa­jem­mas­sa kon­tek­stis­sa edesaut­taa huo­mat­tavasti, jos taustal­la on laa­ja luon­non­ti­eteel­lis-teknologi­nen sivistys ja monipuo­li­nen työkokemus.

    Tämän huolen jaan, kos­ka huo­maan hyvinkin usein tör­määväni siihen ongel­maan, että teknolo­gian, luon­non­ti­etei­den ja taloudenkin reaali­teetit ovat välil­lä kovin hukas­sa poli­it­tisil­ta toim­i­joil­ta. Muusikkous ei siinä auta, mut­ta ei kyl­lä vält­tämät­tä IT-kon­sultinkaan kokemus. 

    Tässä kohdas­sa kuitenkin tör­mätään poli­ti­ikan ja maail­man reaali­teet­tei­hin. Tekni­ikan tohtorin tutk­in­tokaan ei ole mikään ihmelääke, jol­la oikeasti pysty­isi hah­mot­ta­maan maail­man käytän­nön kokon­aisuuk­sia juuri sil­lä opti­maalisel­la taval­la. Ja sit­ten vielä eteen tulee se seik­ka, että vihreä liike ajaa nykyään paljon muu­takin kuin ympäristöasi­aa, jol­loin ympäristöa­sioiden täy­delli­nen osaami­nen ei ole kovin suuri lisäar­vo kaupung­in­val­tu­us­tossa tai eduskunnassa.

    Haetaan per­heel­listä kolmekymp­pistä poli­it­tis­es­ti akti­ivista henkilöä, jol­la on laa­jat tiedot luon­non­ti­eteistä, tekni­ikas­ta, yri­tys­taloud­es­ta, kansan­taloud­es­ta ja val­tio-opista. Laa­ja-alainen ajat­telu ja mon­imutkaisten kokon­aisuuk­sien ymmärtämi­nen on edel­ly­tys tehtävän men­estyk­sekkäälle suorittamiselle.

    Työssä eduk­si on men­estys yrit­täjänä tai vank­ka koke­mus johtote­htävistä yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Pak­sunahkaisu­us on vält­tämätön omi­naisu­us, diplo­ma­tia samoin.

    Työstä mak­se­taan min­i­maal­ista kuluko­r­vaus­ta tai keskinker­taista palkkaa. Työa­jat ovat iltapainotteisia.

    Tarvit­seeko ihme­tel­lä, mik­si ter­mi “huip­pu­osaa­ja” pitää tässä kon­tek­stis­sa käsit­tää suh­teel­lise­na? Minus­ta tämän huomioonot­taen joukos­sa on häm­mästyt­tävänkin pätevää porukkaa. Kun vielä tulee se ongel­ma, että vaik­ka kan­di­daat­ti olisi kuin­ka fik­su ja osaa­va, äänestäjät eivät ole.

  35. Jari:
    Päät­täjiä panet­tel­e­vat vit­sit ovat aina suosit­tu­ja. Yksiku­ule­mani vit­si oli vihreä ympäristömin­is­teri, joka pohdiske­li, että eikös vesistö ole ihan kun­nos­sa, kun ker­ta sen pH on nol­la. Vitsin ker­to­ja oli insinööri kemi­ante­ol­lisu­ud­es­ta ja vitsin kohde oli Satu Has­si, sil­loinen ympäristömin­is­teri. Ei paljon enem­män harhaan olisi voin­ut pila mennä.

    Haus­ka jut­tu, mut­ta vitsin kohde oli Sir­pa Pietikäi­nen, kokoomus.

  36. zack: Yrit­täjiä on toki rav­in­to­la- ja musi­ikkipuolelta, mut­ta onko vien­tialan yrit­täjiä juuri yhtään?

    Olisi tietysti muka­va, jos mukana olisi teknolo­giavi­en­tiä har­joit­tavia nuo­ria vien­tialan yrit­täjiä. Ja tietysti vielä niin, että jätetään pelkkien bit­tien myyjät ulkopuolelle.

    Käytän­nössä on kuitenkin niin, että jos kolmekymp­pisel­lä on jotain tuol­laista vireil­lä, se vie noin 110 % valveil­laoloa­jas­ta ainakin ensim­mäisen vuosikymme­nen ver­ran. Käytän­nön syistä Suomelle tyyp­il­lisiä mate­ri­aal­isia teknolo­giatuot­tei­ta valmis­tavien vähänkään suurem­pi­en yri­tys­ten yrit­täjät alka­vat olla jo viidenkympin viisaam­mal­la puolella.

    Eikä sitä pait­si ole mitään suur­ta viisaut­ta siinä, että men­estynyt yrit­täjä olisi hyvä poli­itikko. Osa men­estyvän yrit­täjän omi­naisuuk­sista on toki hyödyk­si poli­ti­ikas­sa, osa vält­tämät­tä ei.

  37. Jari:
    Päät­täjiä panet­tel­e­vat vit­sit ovat aina suosit­tu­ja. Yksiku­ule­mani vit­si oli vihreä ympäristömin­is­teri, joka pohdiske­li, että eikös vesistö ole ihan kun­nos­sa, kun ker­ta sen pH on nol­la. Vitsin ker­to­ja oli insinööri kemi­ante­ol­lisu­ud­es­ta ja vitsin kohde oli Satu Has­si, sil­loinen ympäristömin­is­teri. Ei paljon enem­män harhaan olisi voin­ut pila mennä.

    Onpas vit­si matkalla muut­tunut. Käsit­tääk­seni alku­peräi­nen ver­sio ker­toi Sir­pa Pietikäis­es­tä ja meni jotenkin tähän tyyliin:

    Ympäristömin­is­teri oli tutus­tu­mas­sa tehtaan veden­puhdis­ta­moon. Tehtaan insinööri ker­toi ylpeänä, että puhdis­te­tun veden pH on 7. Tähän Pietikäi­nen tiuskasi “7? Se on saata­va välit­tömästi nollaan!”

    Sir­pa­han tun­net­ti­in aikoinaan epävi­ral­li­sis­sa yhteyk­sis­sä pH-Pietikäisenä. Samal­ta paikkakunnal­ta lähtöisin ole­vana vähän nuorem­man ikälu­okan edus­ta­jana vitsin kuvaa­ma tilanne kuu­lostaa varsin hyvin uskottavalta.

    Sinän­sä olisi kyl­lä hyvä, että päät­täjät edes ymmärtäi­sivät omien tieto­jen­sa rajat ja tun­ti­si­vat luon­non­ti­eteel­lisen tiedon luon­teen. Moni­han näyt­tää usko­van auk­tori­teet­tei­hin ymmärtämät­tä, että asiantun­ti­jan mielipi­dekin on pelkkä mielipi­de ellei sen tuke­na ole tieteel­lisiä todisteita.

  38. Enkä minä eri­tyis­es­ti arvos­ta esim. AMK-insinööriyt­tä, mut­ta korkean tason matem­ati­ikan osaamisel­la saa parem­man lähtö­tasaon poli­ti­ikan tekoon kuin sosi­olo­gian tutkinnolla.

    Väit­täis­in­pä, että men­estyvä poli­itikko pär­jää parem­min, jos hän osaa usei­ta kieliä, omaa hyvät sosi­aaliset taidot, on empaat­ti­nen, omaa hyvät käytös­ta­vat, osaa hyvin yhteiskun­tati­eteitä ja tun­tee his­to­ri­an erit­täin tarkasti.

    Matemaatikon taidoille poli­ti­ikas­sa ei ole oikeas­t­aan mitään käyttöä.

    Mon­elle insinöörille his­to­ri­an opiskelu voisi olla paikallaan…ja sen pitkän matem­ati­ikan niin oppisi sieventämään 😉

    1. Poli­ti­ikas­sa tarvi­taan tai tarvit­taisi­in matem­ati­ikan osaamista paljon, tilas­toti­eteestä nyt puhumattakaan. 🙂

  39. Tiedemies:
    No, jos vihre­itä ei voi pitää “oikeina” yrit­täjinä sil­loin kun asi­akkaissa on kovasti julk­isia taho­ja, niin miten kään­täen vaik­ka maat­alousyrit­täjää voi pitää oikeana yrit­täjänä, tulois­ta­han suuri osa tulee maataloustuesta?

    Otta­mat­ta kan­taa tuo­hon vihrei­den “oikeaan” yrit­täjyy­teen on pakko kyl­lä tode­ta, etten minä ainakaan pidä suur­in­ta osaa maat­alousyrit­täjistä avoimen sek­torin yrittäjinä.

    Peruste­lut liit­tyvät yrit­täjäriski­in ja ympäristön avoimuu­teen. Maat­alousyrit­täjä saa vaa­ti­mat­toman elan­ton­sa, kun toimii tavanomaisen ammat­ti­taidon mukaises­ti. Yrit­täjäris­ki, tuoteke­hi­tys, markki­noin­ti, jne. ovat mata­lal­la tasol­la. Yleen­sä yrit­tämi­nen vielä sitoutuu voimakkaasti per­in­tönä saatu­un maa­han. Laa­jen­tamis­mah­dol­lisu­udet ovat pääsään­töisessä vaa­ti­mat­to­mia, kan­sain­välistymi­nen liki mahdotonta.

    Maat­alous on pääosin elinkeino pikem­min kuin yri­tys­toim­intaa. En halua arvot­taa sitä yhtään heikom­mak­si toimin­naksi, kos­ka maat­alousyrit­täjän elämä on oikeasti varsin työn­täyteistä ja rankkaakin. Palkkio­ta­so ei ole kovin hyvä vaa­dit­tuun osaamiseen näh­den, ja maat­aloustuet sotke­vat markki­nat ja paina­vat koko alan arvostusta.

    Tähän ver­rat­tuna mui­ta ihmisiä työl­listävät yrit­täjät ovat pääosin kovin toisen­laises­sa ase­mas­sa asi­akashank­in­nan, markki­noin­nin, tuoteke­hi­tyk­sen jne. kannalta.

    Toisaal­ta maat­alousyrit­täjä on kuitenkin enem­män yrit­täjä kuin vaikka­pa omaa työ­panos­taan yri­tyk­sen kaut­ta myyvä lääkäri. Lääkärin investoin­nit työkalui­hin ja siihen liit­tyvä ris­ki on huo­mat­tavasti pienempi.

    Voin olla vähän tiukkis tässä asi­as­sa, mut­ta minä näen yrit­täjänä henkilön, joka työl­listää, tai pyrkii työl­listämään itsen­sä lisäk­si myös mui­ta luo­ma­l­laan liike­toimin­nal­la. Jos tavoit­teena on vain han­kkia oma elan­to omaa työtä myymäl­lä, kyse on elinkeinonharjoittajasta.

  40. Viherinssi: Ymmär­rän Markon huolen teknolo­gian ja tieteen näkökul­mas­ta. Jos puhutaan vihreän liik­keen alku­perästä – luon­non­suo­jelus­ta – niiden asioiden ymmärtämistä laa­jem­mas­sa kon­tek­stis­sa edesaut­taa huo­mat­tavasti, jos taustal­la on laa­ja luon­non­ti­eteel­lis-teknologi­nen sivistys ja monipuo­li­nen työkokemus.
    Tämän huolen jaan, kos­ka huo­maan hyvinkin usein tör­määväni siihen ongel­maan, että teknolo­gian, luon­non­ti­etei­den ja taloudenkin reaali­teetit ovat välil­lä kovin hukas­sa poli­it­tisil­ta toim­i­joil­ta. Muusikkous ei siinä auta, mut­ta ei kyl­lä vält­tämät­tä IT-kon­sultinkaan kokemus.

    Minä taas tör­mään suht sään­nöl­lis­es­ti var­masti päte­vi­in tek­nis-luon­non­ti­eteel­lisi­in ihmisi­in, joil­la ei taas tunun ole­van mitään hajuakaan taloud­es­ta. Taudin oireina siis että kysymys­tä läh­estytään puh­taasti poh­jaal­ta mikä on teknis­es­ti mah­dol­lista, kun vaikka­pa ener­giapoli­ti­ikas­sa tai liikenepoli­ti­ikas­sa rajoit­ta­va tek­i­jä on mitä se mak­saa eikä niinkään mikä on mahdollista. 

    Toisaal­ta parhaim­mil­laan asi­at menee niin, että eri ihmiset tuo oman asiantun­te­muk­se­na ja sit­ten puhutaan. Niil­lä sosi­olo­geil­lakin on muuten ihan mie­lenki­in­toista sanottavaa.

  41. Lau­ri Kumpu­lainen: Väit­täis­in­pä, että men­estyvä poli­itikko pär­jää parem­min, jos hän osaa usei­ta kieliä, omaa hyvät sosi­aaliset taidot, on empaat­ti­nen, omaa hyvät käytös­ta­vat, osaa hyvin yhteiskun­tati­eteitä ja tun­tee his­to­ri­an erit­täin tarkasti.

    Matemaatikon taidoille poli­ti­ikas­sa ei ole oikeas­t­aan mitään käyttöä.

    Mon­elle insinöörille his­to­ri­an opiskelu voisi olla paikallaan…ja sen pitkän matem­ati­ikan niin oppisi sieventämään 

    Riip­puu mitä pär­jäämisel­lä tarkoite­taan. Jos pär­jäämi­nen on sitä, että pystyy suolta­maan kansaan vetoavaa paatos­ta ja tulee val­i­tuk­si uudelleen ja uudelleen pelkästään medi­anäkyvyy­den ansios­ta, olet oikeassa.

    Jos taas pär­jäämisel­lä tarkoite­taan kykyä muo­dostaa mielip­i­teet ja tehdä hyviä päätök­siä perustuen fak­toi­hin ja tutkimusti­etoon sekä hah­moit­taa mon­imutkaisia kokon­aisuuk­sia, matemaatikko tai luon­non­ti­etil­i­jä olisi lois­ta­va poliitikko.

    Valitet­tavasti näistä pär­jäämisen muodoista vain tuo ensim­mäi­nen vaa­di­taan poli­itikol­ta. Toinen on täysin vapaaehtoinen.

  42. Mik­si pitää ylipäätään lähteä mukaan täl­laiseen äly­va­paaseen keskustelu­un, jos­sa ihmisiä laite­taan arvo­järjestyk­seen sen perus­teel­la, kuin­ka paljon he saa­vat siir­ret­tyä yhteisiä varo­ja Bahamalle?

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Eduskun­taryh­mien tohtorip­i­toisu­ud­es­ta on aivan nau­ret­tavaa väitel­lä, mut­ta jot­ta blo­gin kaut­ta ei lähtisi liik­keelle väärää tietoa, tuo väite lie­nee syytä kor­ja­ta. Perus­suo­ma­lai­sis­sa on kolme tohto­ria (tieto Hal­la-ahol­ta) eli 1/13. Vihreis­sä tuo on 1/10. Jos lääketi­eteen tohtorit kel­paa­vat, uskoisin muista ryh­mistä löy­tyvän enemmän. 

    Kaikkein kovin koulu­tushan löy­tyy KD:ltä: peräti puo­let vähin­tään lisen­si­aat­te­ja, 1/3 tohtor­e­i­ta. Mukana myös ilmeisen arvostet­tu tekni­ikan tohtori.

    En kuitenkaan pitäisi KD:tä minään luon­non­ti­eteel­lisyy­den mallipuolueena.

  44. Vihrei­den suo­sio on suur­in­ta Opiske­li­jois­sa 25% äänestäneistä. Samoin Alem­mis­sa toim­i­henkilöis­sä Vihreät oli ”kovem­pi” kuin äänio­suuten­sa (14%). Yliopis­tok­oulute­tu­ista 15% ja Ammat­tiko­rkeak­oulun käyneistä 9%.
    Tulolu­okki­in Vihreät jakau­tu­vat seu­raavasti I (alin) 11% äänestäneistä, II 4%, III 7% ja IV (korkein) 10%. Eli kokon­aiskan­na­tus­taan enem­män Vihreil­lä on kan­na­tus­ta matal­im­mas­sa ja korkeim­mas­sa tuloluokassa.
    Vert. Kokoomus I 6% , II 15%, III 23% ja IV 29%.

    Kun siitä Perus­suo­ma­lais­ten tuloista ja koulu­tus­ta­sos­ta myös tossa joku kyseli, niin vähiten koulutet­tu­jen (pelkkä kansak­oulu) suosi­tu­in puolue oli SDP 33% (PS 25%)
    Mut­ta kun ote­taan kak­si alin­ta koulu­tus­lu­okkaa, peruskoulu/keskikoulu ja ammat­tik­oulu mukaan tarkastelu­un, on PS suurin puolue 68%.
    PS oli suurin myös perustyön­tek­i­jöi­den ja työt­tömien kesku­udessa (työt­tömien kärk­isi­ja meni toki tasan SDP:n ja Kok. kanssa kaikil­la 22% työttömistä)
    PS jakau­tu­ma tulolu­okki­in I 23% , II 19%, III 23% ja IV 16%.

    Lähde: Sami Borg: Muu­tosvaalit 2011

  45. zack:

    .…
    mut­ta kovin han­kalak­si asi­at menee, jos poli­itikoil­la ei esim. pros­ent­ti­laskut taivu(enkä nyt puhu eri­tyis­es­ti vihreistä).

    Enkä minä eri­tyis­es­ti arvos­ta esim. AMK-insinööriyt­tä, mut­ta korkean tason matem­ati­ikan osaamisel­la saa parem­man lähtö­tasaon poli­ti­ikan tekoon kuin sosi­olo­gian tutkinnolla.

    Tuol­laiset ÄO-lis­tat nyt tuskin ker­to­vat kovin tarkkaa kuvaa. Mitenköhän ne on edes ylipäätään laadittu?

    Pros­ent­ti­lasku­jen osaa­mat­to­muus nyt lie­nee ääries­imerk­ki. Kyl­lä ne sitä­pait­si oppii nopeasti, jos niihin tarvet­ta ilme­nee. Toki talouden kanssa tarvi­taan mon­imutkaisem­piakin matemaat­tisia jut­tu­ja, mut­ta eiköhän niiden kanssa riitä, että joku ne tun­te­va selit­tää ne yleis­ta­juis­es­ti muille.

    En edelleenkään käsitä, että mitä esimerkik­si Hilbertin avaruuk­sien oper­aat­tori­teo­ri­an tai alge­bran tietämyk­sel­lä tekee poli­ti­ikas­sa. Eiköhän se sosi­olo­gian tutk­in­tokin anna parem­mat eväät poli­ti­ikan tekoon.

    Eikä sitä AMK-insinöörin tutk­in­toa toisaal­ta kan­na­ta aliarvioidakaan ainakaan IT-puolel­la. Käsit­tääk­seni se suun­tau­tuu enem­män käytän­nöl­liseen IT-työelämään, kun taas IT-diplo­mi-insinöörien koulu­tus sisältää enem­män teo­reet­tisia jut­tu­ja, joi­ta suurin osa ei työssään kuitenkaan tarvitse. 

    Jokat­a­pauk­ses­sa IT-insinöörit (AMK tai diplo­mi) tup­paa­vat ole­maan hyvin oikeis­to­laista väkeä. Sieltä — kaup­pako­rkean ohel­la — tun­tuu löy­tyvän niitä “Kaik­ki sosi­aal­i­tur­va pois, julki­nen sek­tori alas”-libertaareja. Mis­tähän tämä IT-väen oikeis­to­laisu­us johtuu? Min­ul­la on näp­pitun­tu­ma, että esimerkik­si matemaatikot ovat keskimäärin sosi­aalis­es­ti suun­tau­tuneem­paa väkeä.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Poli­ti­ikas­sa tarvi­taan tai tarvit­taisi­in matem­ati­ikan osaamista paljon, tilas­toti­eteestä nyt puhumattakaan. 

    Osmo,

    oletko tuon kanssa tosis­sasi, vai oliko tuo vain jokin vit­sikäs heitto.

    Jos olit tosis­sasi, ker­toisitko nyt käytän­nön esimerkki­ta­pauk­sia, jois­sa poli­itikol­ta olisi sitä matem­ati­ikan tai tilas­toti­eteen osaamista tarvittu.

    1. Tilas­toti­eteen ymmär­rystä vaa­di­taan jok­seenkin jokaisen päätök­sen­tekoa palvel­e­van tutkimuk­sen ymmärtämisessä. Pros­entin ja pros­ent­tiyk­sikön eron ymmärtämi­nen nyt esimerkik­si olisi aika tärkeätä.

  47. Kahvi Kup­pi: Pros­ent­ti­lasku­jen osaa­mat­to­muus nyt lie­nee ääries­imerk­ki. Kyl­lä ne sitä­pait­si oppii nopeasti, jos niihin tarvet­ta ilme­nee. Toki talouden kanssa tarvi­taan mon­imutkaisem­piakin matemaat­tisia jut­tu­ja, mut­ta eiköhän niiden kanssa riitä, että joku ne tun­te­va selit­tää ne yleis­ta­juis­es­ti muille.

    Anni­ka Lap­in­tie aikanaan tote­si, että jos yhdek­sän Itämeren ympärys­val­tio­ta vähen­tävät päästöjään neljä pros­ent­tia kukin, päästöt vähenevät 36 pros­ent­tia. Tämä ei ole urbaani­le­gen­da, läh­teet löytyvät.

    No, ehkä tuokin oli vain lap­sus. Jotenkin vain ei tun­nu sel­l­aiselta lap­suk­selta, jota matem­ati­ikkaa ymmärtävä tek­isi. Point­ti ei ole se, että poli­itikon tarvit­sisi ymmärtää osit­tais­d­if­fer­en­ti­aaliy­htälöistä tai Fouri­er-muun­nok­ses­ta ihmeitä. Point­ti on se, että poli­itikon pitäisi ymmärtää intu­iti­ivisel­lakin tasol­la asioiden matemaat­tisia vuorovaikutuksia.

    Siihen ei riitä se, että joku muu selit­tää. Jos asioiden suu­ru­us­lu­okat ja keskinäiset vuorovaiku­tuk­set toimi­vat jo intu­iti­ivisel­la tasol­la, ideoiden real­isti­nen arvioin­ti on mah­dol­lista hyvin nopeasti, ja täysin päät­tömät päätök­set jäävät tekemät­tä. Pääosin samoil­la eväil­lä suju­vat sit­ten luon­non­ti­eteisi­inkin liit­tyvät asi­at. Samoin tois­t­en esit­tämät päät­tömät fal­ski­udet on help­po tor­pa­ta ilman komiteamietintöä.

    Poli­itikko ei tarvitse matemaat­tisia työkalu­ja kovin paljon. Perus­lasku­toim­i­tuk­set riit­tävät, ja jos derivaatan ja inte­graalin käsit­teet ovat käsit­teinä (ei ter­meinä) jotenkin selkeästi mielessä, niin se puoli on kun­nos­sa. Kuitenkin käytän­nössä tup­paa ole­maan kovasti niin, että luku­ja ja niiden suhtei­ta hyvin hah­mot­ta­vat henkilöt ovat myös opiskelleet matemaat­tisia ainei­ta pitkälle. Käytän­nössä riit­tävä matemaat­ti­nen intu­itio kehit­tyy vain sil­lä, että matem­ati­ikan kanssa viet­tää riit­tävän paljon aikaa.

    Poli­ti­ikas­sa on kuitenkin ihmisiä, joil­la ei ole käsi­tys­tä gigawatin ja gigawat­ti­tun­nin eros­ta, ei markki­na­t­alouden toimin­nas­ta rajahin­to­jen muo­dos­tu­mises­sa, eikä ehkä ihan aina miljoo­nan ja mil­jardinkaan erosta.

    Toki tarvit­ta­va asiantun­te­mus riip­puu hyvinkin paljon asi­as­ta. Esimerkik­si samaa sukupuol­ta ole­vien ihmis­ten avi­o­li­it­toasi­as­sa matem­ati­ik­ka on aika tois­si­jainen asia. Valitet­tavasti kuitenkin suuris­sa päätök­sis­sä matem­ati­ikalla on erit­täin keskeinen rooli, kos­ka puhutaan suurista rahoista.

    1. Yksi tärkeimpiä asoi­ta taloud­es­ta, joka jokaisen pitäisi osa­ta on suh­teel­lisen edun käsite. Mon­ta virhet­tä olisi jäänyt tekemät­tä, jos se osat­taisi­in yleisesti.

  48. Tämä keskustelu on men­nyt aivan turhak­si, mut­ta sen ver­ran osal­lis­tun vielä: miten selitetään pros­entin ja pros­ent­tiyk­sikön eron luon­non­ti­eteel­lis­es­ti suun­tau­tuneelle ihmiselle, joka ei suos­tu ymmärtämään asi­aa. Auttakee.

  49. Olisiko mitään niinkin van­hanaikainen aja­tus, että ihmis­ar­vo ei perus­tu var­al­lisu­u­teen tai koulu­tus­ta­soon? Tämä keskustelu kauhis­tut­taa min­ua. Kovaa vauh­tia kaive­taan maa­ta mod­ernin yhteiskun­nan perus­tusten alta, jos pide­tään järkevänä keskustel­la siitä, minkä puolueen edus­ta­jis­sa tai kan­nat­ta­jis­sa on eniten yli-ihmisiä.

  50. Kahvi Kup­pi:Jokat­a­pauk­ses­sa IT-insinöörit (AMK tai diplo­mi) tup­paa­vat ole­maan hyvin oikeis­to­laista väkeä. Sieltä – kaup­pako­rkean ohel­la – tun­tuu löy­tyvän niitä “Kaik­ki sosi­aal­i­tur­va pois, julki­nen sek­tori alas”-libertaareja. Mis­tähän tämä IT-väen oikeis­to­laisu­us johtuu?

    Luulen että tilin­auhas­sa näkyvä vero-% yhdis­tet­tynä arvon­lisävero­pros­ent­ti­in ja matemaa­tisen päässälasku­taitoon saat­taapi jonkin ver­ran vaikut­taa asiaan.

  51. zack: Yrit­täjiä on toki rav­in­to­la- ja musi­ikkipuolelta, mut­ta onko vien­tialan yrit­täjiä juuri yhtään?

    20 vuot­ta sit­ten olin lukios­sa ja luin his­to­ri­an kir­jas­ta, kuin­ka mod­erni kap­i­tal­is­mi ylipään­sä pystyi ensi ker­taa syn­tymään 1700-luvul­la, kun oli ensin luovut­tu merkan­til­is­mi-nimis­es­tä irra­tionaalis­es­ta oppi­raken­nel­mas­ta, jon­ka mukaan taloudessa on väliä ensisi­jais­es­ti vien­nil­lä tai vien­nin ja tuon­nin suhteella.

    Samaan aikaan oli lama, jon­ka seu­rauk­se­na tele­vi­sios­sa oli melkein joka päivä joku Iiro Viina­nen tai muu vas­taa­va henkilö puo­lus­ta­mas­sa Ahon hal­li­tuk­sen talous­poli­ti­ikkaa, joka melkein onnis­tui tuhoa­maan Suomes­ta kokon­aisen sukupol­ven koti­markki­nayri­tyk­siä. Puo­lus­tus lep­äsi tois­tu­vasti sen pääl­lä, että taloudessa on väliä ensisi­jais­es­ti vien­nil­lä, että kaik­ki nor­maalit ja hyveel­liset ihmiset ovat aina ymmärtäneet tämän ja että muun väit­tämi­nen on jonkin­laista antikap­i­tal­is­tista vasemmistopopulismia.

    Nyt olen aikuinen ja luen oma­l­la ajal­lani paljon taloushis­to­ri­an aka­teemista tutkimus­ta. Olen toden­nut, että his­to­ri­an kir­jani tulk­in­ta ei ollut pelkästään sen tek­i­jöi­den oma näke­mys, vaan val­tavir­ran his­to­ri­ankir­joituk­ses­sa yleis­es­ti hyväksyt­ty tulk­in­ta, jon­ka on ns. “myön­tänyt kap­i­tal­isti­nenkin tiedemies”.

    Samaan aikaan on kuitenkin Osmo Soin­in­vaaran blo­gis­sa vähän väliä käyn­nis­sä jokin keskustelu, jos­sa jne. jne.

  52. tpyy­lu­o­ma: Minä taas tör­mään suht sään­nöl­lis­es­ti var­masti päte­vi­in tek­nis-luon­non­ti­eteel­lisi­in ihmisi­in, joil­la ei taas tunun ole­van mitään hajuakaan taloudesta.

    Juuri tuos­ta nimeno­mais­es­ta syys­tä kir­joitin siteer­aa­maasi pätkään sanat “taloudenkin reaaliteetit”.

    Etenkin nuo­ril­la insinööreil­lä on usein se tilanne, että ide­al­is­mi menee real­is­min edelle. Tar­jo­taan tek­nol­o­gis­es­ti tosi hieno­ja ratkaisu­ja, joil­la ei ole tek­nis-taloudel­lista poh­jaa. Tämä on jos­sain määrin koulu­tusjär­jestelmän sivu­tuote, mut­ta aika yleen­sä kor­jaa ide­al­is­min — usein vähän liiankin tehokkaasti. Koulu­tusjär­jestelmän rukkaami­nenkin voi olla vähän haas­tavaa, kos­ka teknolo­gialuen­noit­si­jat ovat pääosin tutk­i­joi­ta, eivät tuotteistajia.

    Esimerkke­jä talous­sokeud­es­ta löy­tyy rop­pakau­pal­la. Ener­giapoli­it­ti­nen keskustelu lie­nee yleisin siinä.

    Sen kuitenkin allekir­joi­tan täysin, ettei mikään koulu­tus sinän­sä tee ihmis­es­tä pätevää ymmärtämään maail­man toim­intaa. Insinööreil­lä myös tun­tuu joskus ole­van sel­l­ainen taipumus, että kun insinöörite­hokku­udel­la ale­taan tehdä out­o­ja asioi­ta, vauhti on siinäkin huima, vrt. tapaus Koivu­nie­mi. Tai vaik­ka tapaus Neu­vos­toli­it­to, paljon siel­läkin oli insinööre­jä politbyroossa.

    (Jos kart­ta ja maas­to eivät pidä yhtä, vika on maastossa.)

  53. Sami Kan­gashar­ju:
    Luuseri sisältänee annok­sen retorista sävyä.

    Kun ver­taa mitä tahansa etaboitunut­ta liiket­tä nyt ja sen syntyaikoina, on vaikea vält­tää selviy­tyjäharhaa: vain ne liik­keet joil­la oli poikkeuk­sel­lisia yksilöitä alus­sa ylipään­sä selviy­tyivät. Niitä joil­la oli vain nor­maale­ja luusere­i­ta alus­sakin ei enää ole eikä niistä ole kukaan vetämässä johtopäätöksiä.

    Mikä tahansa jen­gi nor­mal­isoituu kun se kas­vaa ja pyörit­tää arkea riit­tävän pitkään. Voi olla että vihreätkin.

    Tuo on var­maan tot­ta. Tosin eihän se ole mikään harha vaan kau­nis osoi­tus siitä miten luon­toa selit­tävä evoluu­tiomekanis­mi toimii myös kult­tuurievoluu­tios­sa. Aat­tei­den ja liikkei­den kil­pailus­sa pieni joukko aluskasvil­lisu­ud­es­ta kas­vaa koskaan isok­si. Kristi­nusko oli yksi pieni kult­ti muiden joukos­sa 2000 vuot­ta sitten. 

    Piraatit eivät ole saa­neet aikaan muu­ta kuin Jyr­ki Kasvin ulos eduskun­nas­ta. Per­sut sai­vat aikaan jytkyn. Suurin osa siitä johtuu tietysti muiden puoluei­den, varsinkin vihrei­den, sekä tietysti medi­an kon­trapro­duk­ti­ivis­es­ta hys­teeris­es­tä per­su­vas­taisu­ud­es­ta, mut­ta lie­nee siel­lä naru­jen päis­sä myös joku, joka osaa pela­ta poli­ti­ik­ka-nimistä peliä oikein.

  54. Min­un mielestäni talousti­etelijät voi aset­taa samaan rin­ta­maan human­istien kanssa. 

    Talousti­eteet eivät pyty ennus­ta­maan talouden ilmiöitä, joten ei pitäisi puhua tieteestä. Asiantun­ti­jatkin ovat hurskaan erim­ielisiä keskenään.

  55. Minä kaipaisin jokaiseen puolueeseen ihmisiä, jot­ka välit­täi­sivät siitä, että mitä jokin asia mak­saa ja onko senkin rahan lait­ta­mi­nen johonkin muuhun asi­aan kannattavampaa.
    Sil­loin kun menot ylit­tävät tulot, niin olisi todel­lakin tärkeätä, että asi­at laitet­taisi­in arvo­järjestyk­seen ja alet­taisi­in vain kylmästi pois­ta­maan vähem­män tärkeitä menokohtia.

    Täl­laisia poli­itikko­ja on todel­la vähän ja kaik­ki ulostu­lot asi­as­ta lytätään heti vaikka­pa “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan alasajol­la” tai muul­la vas­taaval­la retoriikalla.

    Tuo Osmon lista men­estyvistä vihreistä on min­un mieliku­vis­sani 90% lista henkilöistä, jot­ka ovat valmi­ita lait­ta­maan kaik­ki val­tion rahat johonkin hyvään asi­aan kulu­ja miet­timät­tä ja jos joku halu­aa kan­nat­tavu­us­laskelmia tai edes täs­mäl­lisiä luku­ja, niin täl­lainen tyyp­pi on vähin­täinkin joku taan­tu­muk­selli­nen impi­vaar­alainen, joka ei ymmär­rä nykya­jan kansainvälisyyttä.

    Se etten sano lis­tan edus­ta­van 100% kyseisiä henkilöitä johtuu vain siitä että joukos­sa oli muu­tamia itsel­leni tuntemattomia.

  56. newyork­ista: miten selitetään pros­entin ja pros­ent­tiyk­sikön eron luon­non­ti­eteel­lis­es­ti suun­tau­tuneelle ihmiselle, joka ei suos­tu ymmärtämään asi­aa. Auttakee.

    Et tai­da kysyä tosis­sasi, sil­lä tämä vaikut­taa viit­tauk­selta Viherinssin kom­ment­ti­in, mut­ta kokeil­laan nyt kuitenkin:

    Pros­ent­ti tarkoit­taa yhtä sada­sosaa ja sana pros­ent­ti voidaan aina kor­va­ta sanal­la sada­sosa. Se on siis osu­us jostakin. Kun siis puhutaan pros­en­teista, se tarkoit­taa aina sada­sosia siitä välit­tömästä asi­as­ta tai määrästä, jos­ta puhutaan. Sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, onko tämä määrä itsessään jo osu­us jostain muusta.

    Pros­ent­tiyk­sikkö taas tarkoit­taa sada­sosan suu­ruista yksikköä. Toisin kuin pros­ent­ti, pros­ent­tiyk­sikkö ei kuitenkaan määri­ty osuute­na nyt puheena olev­as­ta asi­as­ta vaan viit­taa osu­u­teen alku­peräis­es­tä jako­suh­teesta tai määrästä. Semant­tis­es­ti siis lyödään lukkoon sada­sosan suu­ru­inen yksikkö, joka on tiet­ty määrä eikä osu­us. Kyse on siis viit­tauk­sen kohteen erosta.

    Tämä seli­tys taitaa tosin olla han­kalampi käsit­tää kuin itse ero. Kan­nat­taa käyt­tää havain­nol­lis­tavia esineitä.

  57. Tiedemies:
    Suomes­sa julk­isten meno­jen osu­us BKT:sta on 60%. Tämä tarkoit­taa sitä, että keskimääräi­nen suo­ma­lainen saa tulois­taan 60% julkiselta sektorilta. 

    Kansan­talouden toim­intaa oli help­po ymmärtää vielä 50-luvul­la suo­ma­laisel­la teol­lisu­u­s­paikkakun­nal­la. Teol­lisu­us­laitos tuot­ti voit­to­ja, joista muru­sia sateli ympäri­in­sä lähiseudulle. Teol­lisu­us­po­hat­ta investoi tuotan­to­laitok­seen ja pystyi myös ylläpitämään infra­struk­tu­uria. Katu­verkkoa, rautati­etä, sil­to­ja, koulu­ja jopa ter­vey­den­hoitoa. Työläisille raken­net­ti­in asun­to­ja, joi­ta he pystyivät ehkä vähitellen lunas­ta­maan itselleen vuosikym­menten työllä.

    Tämä oli sosialidemokra­t­ian unel­mati­lanne. Vau­rau­den lähde on ole­mas­sa, mihin voidaan käy­dä käsik­si ja jakaa siitä aina vaan enem­män työn­tek­i­jöille. Demokra­t­ian nimis­sä halu­taan myös päätös­val­ta paikkakun­nan hallinnas­sa pois teol­lisu­us­po­hatal­ta yhteiseen kon­trol­li­in. Syn­tyy kun­tat­alous verovaro­jen kan­nat­tele­m­ana. Syn­tyy eläke­jär­jestelmä, jon­ka teol­lisu­us­po­hat­ta rahoit­taa investoin­tien­sa tuotolla.

    Tänä päivänä elämme tyystin toisen­laista aikaa. Teol­lisu­us­po­hat­ta makaa kirs­tus­sa mul­lan alla. Kiilusilmäin­vestoin­tipankki­ir­it valvo­vat investoin­tien tuot­toa. Työn­tek­i­jöi­den asun­to­lat ovat yhtä hyödyt­tömiä investoin­tiko­htei­ta kuin teol­lisu­uskom­pleksin puu­tarha­som­mitel­mat. Tuo­tot ohjataan veroparati­isi­in kukka­hat­tura­has­to­jen kil­palaulan­taan. Yhä vähem­män kai­vataan investoin­te­ja kuntatalouteen. 

    Itse asi­as­sa teol­lisu­u­s­paikkakun­nan totaa­li­nen lopet­ta­mi­nen on kan­nat­tavin­ta kvar­taal­i­talout­ta, mitä kuvitel­la saat­taa. Pelkkä tieto nos­taa pörssiar­voa mil­jardin tai siihen suun­taan. Tähti­ti­eteel­liset voitot syn­tyvät globaal­isti siel­lä, mis­sä voidaan ilman vero­talout­ta tai työlain­säädän­töä kuris­taa eniten tuotantokoneistosta.

    Van­ha teolisu­u­s­paikkakun­ta näivet­tyy kuolink­ouris­tuk­ses­saan. Lainaa kan­sain­välisiltä rahoi­tus­markki­noil­ta ote­taan kulissien ylläpitämisek­si. Työläiset vaa­ti­vat vielä yhteis­es­ti vero­tu­lo­jen kas­vat­tamista. Mut­ta kaik­ki verotet­ta­va on kadon­nut kuin tuh­ka tuuleen. 

    Kansan­talousti­eteil­i­jät ovat kovin hil­jaa. Marx­in opit eivät enää kan­na. Kansan­talous on hajon­nut globaalien toim­i­joiden vyöry­tyk­seen. Ja aina joku huu­taa: me vaadimme van­hat priv­i­le­giomme takaisin. Me vaadimme suominei­don ja kaupun­gin, joka vauras­tuu ja antaa hyv­in­voin­tia jälkeläisillemme. Mut­ta saam­mme aina vaan lisää lainataakkaa ja vähem­män työpaikkoja.

    Nuorim­mat ovat sen jo ymmärtäneet omak­si elämän­ti­lak­seen. Yhteiskun­ta on kuin kaatopaik­ka, jos­ta haal­i­taan roinaa ja risu­ja pahimpi­in tarpeisi­in. Sivistyneem­mät kir­joit­ta­vat apu­ra­ha­hake­muk­sia kirs­tuis­saan makaavien pohat­to­jen jäl­keen­sä jät­tämien säätiöi­den arvo­val­tais­ten raa­tien tutkit­taviksi. Elan­non han­k­in­ta on mon­imutkaistunut yhä käsit­tämät­tömäm­mäk­si pätkä­työsken­te­lyk­si. Elämä on muut­tunut odot­teluk­si. Toiv­otaan, että joskus aukeaisi jokin talouden rako, johon voisi iskeä kyn­ten­sä ja hen­git­tää vau­raut­ta edes muu­ta­ma vuosi.

    Suuri osa parhaas­sa työiässä ole­vista ei kuitenkaan ole näh­nyt Kore­an sodan buumin jäl­keen kuin kak­si lyhyt­tä talouden huumaa: 80-luvun lop­pu ja IT-kuplaa edeltänyt huuma. Muuten olemme joutuneet kuule­maan vain val­tio­varain­min­is­te­rien toinen tois­taan surkeampia talous­näkymiä aina kyl­lästymiseen asti. Sukupolves­ta toiseen.

    Ja kuitenkin BKT kas­vaa aina edel­lisen laman jäl­keen. Joku kek­sii jonkin här­päk­keen ja taas riit­tää vien­tiä ja vero­tu­lo­jen toivoa. Mut­ta onko kansan­talout­ta, joka voisi elää myös ilman vien­ti­t­u­lo­ja. Lääkäri, opet­ta­ja, puusep­pä, automekaanikko. Maalari, sairaan­hoita­ja, levy­sep­pähit­sari. Pap­pi, hau­dankaiva­ja, krou­vari. Mis­tä syn­tyy kansan­talous, sitä ei enää ymmär­rä kukaan. 

    Aiem­min oli kil­ta­jär­jestelmä ja apteekkar­i­laitos. Tiedet­ti­in paljonko tarvi­taan mitäkin ammat­tikun­taa. Nyt kaik­ki viuhuu eteen­päin vauhdil­la, jos­sa kukaan ei pysy mukana. Ammat­ti­taito van­he­nee vuodessa. Uusi elämä pitää aloit­taa toisel­la puolel­la maa­pal­loa. Teol­lisu­u­s­paikkakun­nas­ta on jäl­jel­lä vain rau­niot ja kansaneläkeläiset odot­ta­mas­sa vuoro­len­toa etelän lämpöön.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Taloustiede ei ole pelkkää suh­dan­tei­den ennus­tamista vaan paljon muuta.

    Talousti­eteessä on suuren par­a­dig­ma­muu­tok­sen aika. Taloustiede ei nykyisel­lään huomioi, että hin­ta ei toi­mi sig­naali­na kallis­tu­van fos­si­ilisen ener­gian kor­vaamises­sa kun ei ole mil­lä kor­va­ta. Uusi­u­tu­van ener­gian ener­giati­heys ei riitä kor­vaa­maan nyky­istä fos­si­ilisen ener­gian kulu­tus­ta liki­mainkaan siinä mit­takaavas­sa kuin nyt ener­giaa kulu­tamme. Ydin­voiman suo­sio taas on laskus­sa Suomea, Pak­ista­nia ja muu­tamia mai­ta luku­unot­ta­mat­ta. Tässä ei korkea fos­si­ilisen ener­gian hin­ta vält­tämät­tä auta vaan saat­taa olla jopa haitaksi.

    Kehit­tyvä maail­ma ostaa län­si­mai­ta ulos ener­gia­markki­noil­ta koko ajan lisää. Ilman ener­gian kasvua talous ei kas­va. Suh­teelli­nen ener­gianku­lu­tus (per BKT-yksikkö) on vähen­tynyt, mut­ta absolu­ut­tis­es­ti ei.

    Talouskasvus­sa tiedon ja henkisen pääo­man osu­us on paljon pienem­pi kuin on luul­tu ja osa siitä on ener­gian ja raa­ka-ainei­den kulu­tus­ta, mitä tuotanto­funk­tioma­lleis­sa ei ole huomioitu. 

    Talousti­eteen käyt­tämät kasvu­mallit eivät käsit­tääk­seni myöskään huomioi syn­tyvien jät­tei­den talouskasvua alen­tavaa vaiku­tus­ta, jon­ka aika on luul­tavasti jo lähi­t­ule­vaisu­udessa. Maaperän eroo­sion yms. muo­dos­sa, kasvi­huonekaa­supäästöistä puhumattakaan.

    Se mitä taloustiede pitää teknolo­giana, on useim­miten ollut lisään­tynyt­tä ener­giankäyt­töä. Suomes­sa met­sä­talous vaatii nykyään mur­to-osan siitä työvoimas­ta kuin ennen, mut­ta ei työvoimaa ole kor­vat­tu jol­lain mys­tisel­lä tuotan­tote­knolo­gial­la vaan dieselistä saataval­la ener­gial­la. Niin­pä met­sä­taloudessa kulu­va ener­giankäyt­tö on liki­main sama, lihasvoimaa (hevosia ja ihmisiä) on kor­vat­tu dieselil­lä. Tässä ei olisi ongel­maa jos diesel olisi uusi­u­tu­va ja hal­pa resurssi, mut­ta kun ei se ole kumpaakaan. Kun öljyn saatavu­us läh­tee pian lasku­un niin diesel (öljyn arvokkain jae) kallis­tuu rutkasti ja kaiken hal­paan ener­giaan nojan­neen “edis­tyk­sel­lisen teknolo­gian” kus­tan­nuk­set nou­se­vat. Myös ruuan kus­tan­nuk­set nou­se­vat rajusti kun fos­si­ilis­ten lan­noit­tei­den saatavu­us vähenee.

    Yhä köy­hem­mistä malmioista yhä kalli­im­mal­la ener­gial­la louhi­tut raa­ka-aineet kallistuvat.

    Talous ei enää lähde saman­laiseen kasvu­un kuin olemme tot­tuneet, mut­ta talousti­eteil­i­jät eivät tätä keskimäärin huo­maa ennen kuin on jo myöhäistä.

    Monien yleishyödyl­lis­ten teknolo­gioiden, kuten sähö ja polt­to­moot­torit, hyö­ty talouskasvus­sa on jo käytet­ty. Inter­netin poten­ti­aalia on käyt­tämät­tä, mut­ta moni asia netis­sä (esim. musi­ik­ki ja muu viihde) on huonos­ti rahastet­tavis­sa ver­rat­tuna per­in­teiseen tapaan.

    Liuskeöljykin saat­taa pian pal­jas­tua kuplak­si, jol­loin jo muutenkin vaikeuk­sis­sa ole­vien öljy-yhtiöi­den rahoi­tus saat­taa kär­siä ja sitä kaut­ta öljyn saatavu­us ale­nee, kos­ka per­in­teisen hal­van ljyn tuotan­to­huip­pu oli jo vuon­na 2006. Mikäli syvän­meren ja liuske-esi­in­tymien hyö­dyn­tämisen rahoi­tus kär­sii, niin öljyn saatavu­us las­kee rajusti. Vuon­na 2012 maail­man BKT:sta jo pros­ent­ti meni uusien öljy-esi­in­tymien etsimiseen ja hyö­dyn­tämiseen. Ja tuo osu­us ei laske vaan kas­vaa joka vuosi — itse ener­giakus­tan­nusten lisäksi.

    Moni talousti­eteil­i­jä yllätetään lähivu­osi­na housut kin­tuis­sa siitä, että fyy­sis­ten rajo­jen vaiku­tus talouskasvu­un tuli pahasti aliarvioitua.

  59. Se koira älähtää johon kalik­ka kalah­taa, sanois­in alku­peräis­es­tä kir­joituk­ses­ta. Ei kan­na­ta, Osmo, her­mostua, jos joku vähän kärjistää.

    Vihreät on täyn­nä ihan älykkäitä ihmisiä. Se on sääli, sil­lä vihreä ide­olo­gia estää näitä ihmisiä ajat­tele­mas­ta vapaasti: on olta­va tiet­tyä mieltä ydin­voimas­ta, teol­lisu­ud­es­ta, kai­vok­sista, turk­istuotan­nos­ta ja perus­tu­losta ollak­seen hyvä ihminen.

    Sama ongel­ma val­lit­see tietysti kaikissa puolueis­sa: omat ajatuk­set on alis­tet­ta­va kollek­ti­iville. Sama pätee myös niihin paikkoi­hin, jot­ka “tuot­ta­vat” vihre­itä: esimerkik­si yliopis­to­jen yhteiskun­tati­eteel­li­sis­sä tiedekun­nis­sa opete­taan viher­vasem­mis­to­laista uskon­toa, ei mitään tiedet­tä. Valitettavasti.

    Huonoin­ta main­os­ta vihreille ovat sel­l­aiset lehti­ju­tut kuin Leo Stra­niuk­ses­ta Hesaris­sa ollut jut­tu. En pidä puri­taaneista, kuu­lui­v­at he mihin falangi­in tahansa.

  60. “Taloustiede ei ole pelkkää suh­dan­tei­den ennus­tamista vaan paljon muuta.”

    Kaiketi se on muu­takin, mut­ta kun poli­it­tises­sa keskustelus­sa penätään ymmär­rystä taloud­es­ta, niin sopii ihan hyvin kyseenalais­taa, onko ole­mas­sa tieteel­lisiä menetelmiä, joil­la talout­ta voi nyky­maail­mas­sa ennus­taa, saati hallita. 

    Mitä iloa on “kam­mio­talousti­eteestä”, jol­la ei ole yhteyt­tä reaalimaailmaan?

    1. juuri tänään tuli VAT­Tn paperi opti­maalis­es­ta vero­tuk­ses­ta. Se on kovaa taloustidet­tä sisältämät­tä yhtään suhdanne-ennustetta.

  61. Mitä puolueesta ker­too se, että se on nimeno­mais­es­ti men­estyjien puolue? Onko joskus ollut pulaa men­estyjien myötäil­i­jöistä? Onko tämä sitä samaa, kuin Briteis­sä jos­sa labour valit­teli, että aina vaalipäivänä iso osa kansas­ta muut­tuu aatelisiksi?
    Ainakaan minä en pidä kovin myön­teisenä, jos joku puolue on leimallis­es­ti eli­itin puolue; enem­mistön ja eli­itin edut eivät läh­eskään aina ole yht­enevät, tästä yritet­ti­in Occu­py Wall Street ilmiöl­läkin viestittää.
    Pidän paljon arvokkaam­pana 2000 vuo­den takaisia opetuk­sia heikko­jen, hyl­jek­sit­ty­jen ja vail­la ään­tä ole­vien puo­lus­tamis­es­ta. Tämän porukan perässäjuok­si­joi­ta ei ole ruuhkak­si asti kertynyt.
    Jos vihreät olisi puolue, jos­sa on sekä men­estyjiä että luusere­i­ta, ja joka ylpeänä toisi tämään esi­in, olisi kyseessä puolue, jota itsekin voisin äänestää.
    Odelle kiitok­set aja­tusten herättämisestä!

  62. Aki Suokko: Talousti­eteessä on suuren par­a­dig­ma­muu­tok­sen aika.

    Lähdin vuosi sit­ten opin­to­va­paalle opiskele­maan taloustiedet­tä (valmis­tun talvel­la) ja voin ker­toa, että melkoinen par­a­dig­ma­muu­tos on jo tapah­tunut, sil­lä opinahjos­sani on melkoisen kri­it­tisen ja etsivän oloinen ilmapi­iri ver­rat­tuna 15 vuot­ta sit­ten koke­maani. Var­muus on vähen­tynyt ja uteliaisu­us lisään­tynyt; olen var­ma, että taloustiede on uuden rene­sanssin edessä.

  63. Vat­tin paperi näyt­tää todel­lakin ole­van kovaa taloustiedet­tä. En tien­nytkään, että vero­tus vaikut­taa ihmis­ten käyttäytymiseen.

  64. Oikeis­tode­mari:
    … kuin Leo Stra­niuk­ses­ta Hesaris­sa ollut juttu. 

    Joitain vuosia sit­ten kuulin radio­haas­tat­telun jos­sa stra­nius puolison­sa kanssa ilmeisen vakaval­la naa­mal­la pohti­vat olisiko kos­in­ta Himala­jal­la ollut kovin kli­seistä roman­ti­ikkaa. Huo­masin että mieshän on suuri itseironi­nen sati­irikko enkä ole sen jäl­keen ole ottanut sinän­sä ärsyt­tävältä vaikut­tavaa besser­wis­mioikeaop­pisu­ut­ta vakavasti vaan suh­tau­tunut siihen pitkälle vietynä par­o­dis­e­na roolina.

  65. Ph-vitsin voisi jo pikkuhil­jaa kor­va­ta Liisa Jaakon­saaren ker­toma­l­la vit­sil­lä, jon­ka perus­teel­la ihan miljoo­nan, mil­jardin ja biljoo­nan erot­ta­mi­nen toi­sis­taan olisi hyvä alku. Yhteen­lasku voisi olla sit­ten seu­raa­vana opeteltava:

    “Ran­skan uusi demaripres­i­dent­ti Hol­lande on toista maa­ta. Hän esit­tää 120 biljoo­nan euron kasvupakettia.”

    “EU:n bud­jet­ti on eri­lainen kuin kansal­liset bud­jetit. EU:n bud­jet­ti mak­saa 0,67 euroa eurokansalaista kohden eli puolen kahvikup­posen verran. ” 

    http://blogit.iltalehti.fi/liisa-jaakonsaari/2012/06/20/vain-kahvikupposen-verran/

    Näin las­ket­tuna EU:n bud­jet­ti olisi 335 miljoona euroa…

    1. Maal­ma olisi paljon yksinker­taisem­pi ilman amerikkalais­ten aivan käsit­tämätön­tä numeroi­hin kohdis­tunut­ta logi­ikkavirhet­tä kohtaan.
      Euroopas­sa on van­has­taan ollut luku­jär­jestelmä, johon europ­palaisil­la lati­nan kaut­ta on tiet­ty omistusoikeus
      Miljoona = tuhat x tuhat
      Mil­jar­di = miljoona x tuhat
      biljoona = miljoona potenssin kak­si (bi=2)
      triljoona = miljoona potenssi­in kolme (tri=3)
      .
      .
      sep­tiljoona = miljoona potenssi­in 7 (sept=7)

      Amerikkalaiset onnis­tu­i­v­at jotensin sotke­maan tämän niin, että kut­su­vat mil­jar­dia biljoon­aksi ja biljoon­aa triljon­aksi., Tiedos­sani ei ole, mitä he tarkoit­ta­vat sep­tiljoon­al­la ja miten he perustel­e­vat nimeen sisäl­tyvää seit­semää. Vielä jokin aika sit­ten Yhdys­val­lois­sa luon­non­ti­eteis­sä biljoon­aa kut­sut­ti­in biljoon­aksi mut­ta talousti­eteil­lä triljoon­aksi. Nyt luon­non­ti­eteet ovat anta­neet periksi. 

      Pahin­ta on, että tämä amerikkalainen virhe on lev­iämässä rahan lakei­joiden kaut­ta jopa Suomeen, (se on niin kovin muodikas­ta) jol­loin joutuu aina kysymään, mon­tako nol­laa on sin­un biljoonas­sasi. (jotkut eivät edes tiedä)

      Joskus Espan­jas­sa oli kuningas, jooa oli puhe­vi­ka. Koh­ta koko ylim­istö lespasi.

  66. Antsa: Aiem­min oli kil­ta­jär­jestelmä ja 

    .. ja nykyään koulu­tuk­sel­la osoitet­ta­vat pätevyys­vaa­timuk­set. Miten tässä näin kävi? Välis­sä pär­jät­ti­in pitkään sil­lä että vain eri­ty­istä virheen­vaaraa sisältävi­in tehtävi­in oli val­tion valvo­mat pätevyys­vaa­timuk­set (lääkäri, tuo­mari, sähköasen­ta­ja yms.), mut­ta viime vuosikym­meninä on kaiken­laisia tehtäviä siir­ret­ty “suo­jat­tui­hin ammat­tin­imikkeisi­in”, tai muu­toin suo­jel­tu tietyn tarkasti rajatun koulu­tuk­sen saaneiden/ostaneiden pelikentäksi.

  67. Kyl­lä vähän luon­non­ti­etei­den ker­taus­ta voisi tehdä hyvää vihreällekin ympäristömin­is­ter­ille. Jokunen viikko sit­ten Ville Niin­istö näyt­ti sotke­van hert­tais­es­ti keskenään pölyt­tämisen ja yhteyt­tämisen TV:ssä. Kyseessä oli kom­ment­ti neonikoti­noi­di­en kieltoon

  68. AV: Var­muus on vähen­tynyt ja uteliaisu­us lisään­tynyt; olen var­ma, että taloustiede on uuden rene­sanssin edessä.

    Var­maankin näin, sil­lä uut­ta tosielämän aineis­toa on doku­men­toitu läh­es rajat­tomasti meneil­lään ole­van kri­isin aikana. Hyvä tes­ta­ta teo­ri­oi­ta ja hypoteeseja.

  69. Sylt­ty: Luulen että tilin­auhas­sa näkyvä vero-% yhdis­tet­tynä arvon­lisävero­pros­ent­ti­in ja matemaa­tisen päässälasku­taitoon saat­taapi jonkin ver­ran vaikut­taa asiaan.

    Tuo nyt ei ollut todel­li­nen vas­taus yhtään mihinkään.

    Kyl­lä heille käteen jää rahaa ihan mukavaan elin­ta­soon tuos­ta vero­pros­en­tista huolimattakin.

    Tässä yhtey­dessä voinen esit­tää arvelu­ni, että tuol­lais­ten “kaik­ki sosi­aal­i­tur­va pois”-libertaarien pääasialli­nen moti­ivi ei yleen­sä ole se, että hei­dän vero­pros­ent­tin­sa pienenisi ja hei­dän elin­ta­son­sa paranisi entis­es­tään. Arve­len, että he nimeno­maan halu­a­vat nähdä ympäril­lään äärim­mäistä kur­ju­ut­ta, jot­ta he voisi­vat itse tun­tea ole­vansa entistäkin men­estyneem­piä ihmisiä.

  70. Tiedol­lista osaamista suurem­pi ongel­ma on psykologi­nen, iden­ti­teetill­i­nen, sosi­aa­li­nen suhde tietoon ja ymmärrykseen.

    Selvä enem­mistö vihreistä on esimerkik­si omak­sunut ydin­voiman vas­taisuuten­sa sosi­aalis­es­ti, eikä ole pere­htynyt asi­aan tiedol­lisel­la tasol­la oikeas­t­aan lainkaan. Var­muus oman kan­nan paikkansa pitävyy­destä on silti hor­ju­ma­ton, vaik­ka sitä ei kykenekään puo­lus­ta­maan kuin kopi­oiduin lat­tein fraa­sein ja moraalisel­la närkästyk­sel­lä. Reak­tio ja sen kokem­i­nen tapah­tuu pitkälti ali­ta­juis­es­ti eikä ihmi­nen itse tiedos­ta tun­tei­den pukeu­tu­mista tiedoksi.

    Tämä ihmiselle hyvin luon­tainen suhde tietoon on mielestäni vihreis­sä koros­tunut suomalaisessa/länsimaisessa mitas­sa. Vihreil­lä on taval­lista enem­män tietyl­lä tapaa aksiomaat­tisia hyvän ja pahan tiedon vah­vasti sosi­aal­is­tunei­ta aluei­ta, joi­ta vas­taan rikkomi­nen aiheut­taa voimakkai­ta psykol­o­gisia reak­tioi­ta. Nämä vastareak­tiot pahaan tietoon tai hyvän tiedon kyseenalais­tamiseen ovat hal­lit­sev­asti moral­isoivia ja tun­teel­lisia, eivät asi­aväit­te­lyyn pyrkiviä.

  71. Laske­va rajahyö­ty ja vai­h­toe­htoiskus­tan­nus ovat käsit­teitä, joi­ta soisin myös vihrei­den miet­tivän. Yli­tiukat ja väärin (tehot­tomasti) kohdis­te­tut ympäristösäädök­set eivät tosi­asi­as­sa palvele edes luon­non­suo­jelun kokon­aisu­ut­ta. Yli­tiuk­ka rikkidi­rek­ti­ivi ja ydin­voimavas­taisu­us ovat esimerkke­jä epäon­nis­tuneesta allokaa­tios­ta. Onnek­si vihreät ei saa aivan kaikkea läpi. 

    Suh­teel­lisen edun ‑käsite on samal­la sekä tosi että epätriv­i­aali, sik­si sen hah­mot­ta­mi­nen voi joillekin olla vaikeaa aka­teemis­es­ta koulu­tus­taus­tas­ta huolimatta. 

    Ode ymmärtää nämä asi­at vihrei­den mit­ta­pu­ul­la varsin hyvin…

  72. Kahvi Kup­pi: Jokat­a­pauk­ses­sa IT-insinöörit (AMK tai diplo­mi) tup­paa­vat ole­maan hyvin oikeis­to­laista väkeä. Sieltä – kaup­pako­rkean ohel­la – tun­tuu löy­tyvän niitä “Kaik­ki sosi­aal­i­tur­va pois, julki­nen sek­tori alas”-libertaareja. Mis­tähän tämä IT-väen oikeis­to­laisu­us johtuu? Min­ul­la on näp­pitun­tu­ma, että esimerkik­si matemaatikot ovat keskimäärin sosi­aalis­es­ti suun­tau­tuneem­paa väkeä.

    Tähän joku tar­josi seli­tyk­sek­si sitä, että korkea vero­tus har­mit­taa. En tiedä, mik­si se har­mit­taisi IT-insinööre­jä enem­män kuin mui­ta. Pari muu­ta seli­tys­tä tulee mieleen. Ensin­nä, inter­netin hakkerikult­tuuris­sa on aika paljon lib­er­taarisia piirteitä, joi­ta ohjel­moin­nista ja inter­netin toimin­nas­ta har­ras­tuneet tule­vat hel­posti omak­suneek­si. Use­at hakkerikult­tuurin hah­mot ovat myös kir­joit­ta­neet poli­it­ti­sista käsityksistään. 

    Toisek­si, suo­ma­lais­ten IT-insinöörien joukos­sa nuoret ja nuorehkot miehet ovat voimakkaasti yliedustet­tuina koulu­tusalan laa­jen­tu­mis­es­ta johtuen. He ovat suht ter­veitä ja arvosta­vat henkilöko­htaista riskinot­toa. He eivät ole saa­neet dia­betes- tai syöpä­di­ag­noosia tai pää­tyneet omaishoita­jik­si. Monien van­hem­matkaan eivät vielä ole sairasteluiässä. He eivät ole vielä koke­neet esim. julkisen erikois­sairaan­hoidon hyötyjä.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Eduskun­taryh­mien tohtorip­i­toisu­ud­es­ta on aivan nau­ret­tavaa väitel­lä, mut­ta jot­ta blo­gin kaut­ta ei lähtisi liik­keelle väärää tietoa, tuo väite lie­nee syytä kor­ja­ta. Perus­suo­ma­lai­sis­sa on kolme tohto­ria (tieto Hal­la-ahol­ta) eli 1/13. Vihreis­sä tuo on 1/10. Jos lääketi­eteen tohtorit kel­paa­vat, uskoisin muista ryh­mistä löy­tyvän enemmän.

    Tarkoit­tako kir­joit­ta­ja lääketi­eten lisen­si­aat­tia, lääketi­eteen tohto­ria tohto­ria ja vai lääketi­eteen ja kirur­gian tohto­ria. Viimek­si­mainit­tu­jen taso on nous­sut siitä, kun vielä 90-luvun alus­sa matem­ati­ikan laitok­sel­la san­ot­tin, että lääketi­eteen tohtor­in­väitöskir­jaan ei vaa­di­ta muu­at kuin että tun­tea jonkun tilas­ton appron suorittaneen.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Maal­ma olisi paljon yksinker­taisem­pi ilman amerikkalais­ten aivan käsit­tämätön­tä numeroi­hin kohdis­tunut­ta logi­ikkavirhet­tä kohtaan.

    Tästä pitää syyt­tää ran­skalaisia. Kun ran­skalaiset stan­dar­d­oi­vat échelle courte jär­jestelmään 1800-luvul­la Amerikkalaiset adop­toi­vat sen heti ja alkoi­vat opet­taa sitä kouluis­sa. Ran­skalaiset sit­ten lop­ul­ta vai­h­toi­vat man­ner­maiseen sys­teemi­in 1900-luvun puo­livälis­sä, mut­ta Amerikkalaiset eivät seu­ran­neet perässä. 

    Jos voitaisi­in pistää riita poik­ki ja siir­tyä suo­si­ol­la metris­ten etuli­it­tei­den maail­maan: mega, giga, tera, peta, exa, zetta ja yotta.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    juuri tänään tuli VAT­Tn paperi opti­maalis­es­ta vero­tuk­ses­ta. Se on kovaa taloustidet­tä sisältämät­tä yhtään suhdanne-ennustetta. 

    Joskus tun­tuu siltä, että perus­tus­laki­in pitäisi säätää joku pykälä, joka vaatisi eduskun­tavaaliehdokkaal­ta jonkun tuol­laiseen julka­isu­un perus­tu­van tentin läpäisyn.

  76. Aki Suokko
    “Talousti­eteessä on suuren par­a­dig­ma­muu­tok­sen aika. Taloustiede ei nykyisel­lään huomioi, että hin­ta ei toi­mi sig­naali­na kallis­tu­van fos­si­ilisen ener­gian kor­vaamises­sa kun ei ole mil­lä korvata.”

    G20 voi halutes­saan päät­tää val­tavas­ta veropaineen siirtämis­es­tä työltä fos­si­ilis­ten käytölle. Täl­löin investoin­nit pain­ot­tuvat fos­si­ilis­ten käyt­töä vähen­tävi­in investoin­tei­hin nykyisen mallin mukaisten työn käyt­töä vähen­tävien investoin­tien asemesta. 

    Työväen­li­ike on kuitenkin sosial­is­mi-ide­olo­giansa takia toimin­ut mon­es­sa maas­sa oman etun­sa vas­tais­es­ti ja ajanut nimeno­maan työn kovaa verot­tamista. Lip­posen hal­li­tuk­set ymmär­sivät keven­tää työn vero­tus­ta ja työl­lisyys parani. Fos­si­ilis­ten lob­bar­it ovat olleet loogisem­pia ja loban­neet omaisuuten­sa arvon kas­vat­tamisen eivätkä sen heiken­tämisen puolesta. 

    Nyt on kuitenkin niin, että maail­mas­sa on suurem­piakin avun­tarvit­si­joi­ta kuin fos­si­ilis­ten omis­ta­jat, joten on aivan reilua verot­taa puo­let fos­si­ilis­ten arvon­nousus­ta, kun ker­ran 50 % mar­gin­aaliv­eroast­et­ta pidet­ti­in reilu­na maail­mas­sa, jos­sa niukin resurssi oli työvoima.

    Kumpa muidenkin maid­en työväen­li­ikkeistä löy­ty­isi “Lip­posia”, jot­ka puo­lus­taisi­vat jäseniään hei­dän syvään juur­tunei­ta aja­tus­mall­e­jaan vastaan.

  77. Mitä niitä tois­t­en töitä solvaa­maan. Kaiketi akti­iviset ihmiset yleen­säkin työl­listyvät hyvin. Val­tu­us­to­jen ja nykyään eduskun­nankin ongel­ma on, että suurin osa näistä ihmi­sistä on saanut tulon­sa taval­la tai toisel­la julkisensek­torin kaut­ta. Julkisensek­torin puolue on suurin. Suurten ikälu­okkien ja eläkeläis­ten­puolue seu­raavak­si suurin. Siinä pakkaa uno­h­tu­maan tämä toinen puoli. Mis­sä on epä­var­mat työ­suh­teet, huonot tes­sit. Sieltä se raha pitäisi kuitenkin ammen­taa kas­vaval­lle julkisellesektorille.

    Puhutaan muutenkin aika loukkaavasti täl­lai­sista meikäläi­sistä, joil­la jatku­vasti kovin paine ja epävr­muus. No ei mit­tään. 90luvun laman jäl­keen asi­at oli taas kun­nos­sa. SIt­ten nämä kun­tapäät­täjät pisti taas haise­maan. Nyt ollaan taas tässä paskas­sa mei­dän huousuil­la. Erona vaan, että on hal­li­tus, joka ei saa mitään aikaa. Pitää vain laidoista kiin­ni ja toivoo, että alkaa sel­l­ainen kasvu, joka saa velan kään­tymään suh­teessa bkt:n lasku­un. Toki rak­en­teelli­nen työt­tömyys tulee vain lisään­tymään, kun rak­en­teisi­in ei puututa.

    Tässä voisi sanoa, että ulko­maalais­poli­ti­ik­ka epäon­nis­tuu var­masti. Kun näin men­nään taloudessa, meil­lä ei ole tar­jo­ta töitä edes nyt maas­sa oleville ihmisille, saati kym­menin­lle tuhan­sille uusille. Lisäk­si sosi­aal­i­tur­va syr­jät­tää heidät(suomalaiset ja ulko­maalaiset, joista on vähäi­nen kysyn­tä työ­markki­noil­la). Hus­byy tulee kylään piakkoin.

  78. Tuo Vat­tin paperi on sitä samaa mitä ainakin sen parisa­taa vuot­ta on jauhet­tu. Asia on nyt vain niin, että maal­likot ovat usein viisaampia ja etenkin enem­män maail­maa kokenei­ta mitä tutk­i­jat luule­vatkaan. Jauhami­nen esimerkik­si opti­maalis­es­ta vero­jär­jestelmästä on suurelta osin poli­ti­ikkaa — ei arvo­va­paa­ta tiedet­tä. Poli­ti­ikkaa taas tulee kunkin tehdä omil­la rahoil­laan. Okset­taa koko touhu.

  79. Puolueet osal­lis­tu­vat myös itse mieliku­vien luomiseen kil­pail­i­joista. Ne mieliku­vat eivät edus­ta todellisuutta. 

    Vihrei­den on turhaa ruve­ta kiukut­tele­maan minkälainen mieliku­va puolueesta tai sen jäsenistä val­lit­see. Maan tapa on se, että poli­ti­ikas­sa tois­t­en tekemisiä moral­isoidaan ja kiukutel­laan ja kuitenkin itse tehdään täysin samoin.

  80. Tässä taas tätä “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan alasajoa”:

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288571146511.html

    ” Esik­oulua esitetään pakol­lisek­si kaikille suo­ma­lais­lap­sille, selviää ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iön tilaa­mas­ta selvityksestä.
    Selvi­tys luovutet­ti­in ope­tus­min­is­teri Krista Kiu­rulle (sd.) tänään.”

    —————-

    Kun­tien tehtävät ovat kas­va­neet räjähdys­mäis­es­ti sit­ten 80-luvun kasi­novu­osien. Jopa 90-luvun super­la­man aikoina kun­tien tehtvämäärä vain paisui.

    Mis­sä on se hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan alasajo? Julkisen sek­torin osu­us kokon­ais­tuotan­nos­ta keikkuu aivan huip­pu­luke­mis­sa ja vasem­mal­la rääkytään siitä, kuin­ka kaik­ki on ajet­tu alas. Voisiko kyseessä kum­minkin olla opti­nen harha siitä, että kun val­tion ja kun­tien pitää tehdä kaik­ki, eikä sit­ten mitenkään tietenkään riitä rahat siihen että kaik­ki tehtäisi­in kun­nol­la, tun­tukin siltä etteivät ne teekään mitään?

  81. Ton­ni käteen:
    Aki Suokko
    “Talousti­eteessä on suuren par­a­dig­ma­muu­tok­sen aika. Taloustiede ei nykyisel­lään huomioi, että hin­ta ei toi­mi sig­naali­na kallis­tu­van fos­si­ilisen ener­gian kor­vaamises­sa kun ei ole mil­lä korvata.”

    G20 voi halutes­saan päät­tää val­tavas­ta veropaineen siirtämis­es­tä työltä fos­si­ilis­ten käytölle. Täl­löin investoin­nit pain­ot­tuvat fos­si­ilis­ten käyt­töä vähen­tävi­in investoin­tei­hin nykyisen mallin mukaisten työn käyt­töä vähen­tävien investoin­tien asemesta. 

    Tässä on juuri yksi virhekäsi­tys, että ener­giaa voidaan kor­va­ta jol­lain mys­tisel­lä “työl­lä”. Jos kulut­ta­ja halu­aa auton­renkai­ta, niin miten sitä öljyä kor­vataan “työl­lä”? Fysi­ikan lakien mukaan ener­giaa ei voi määrät­tömästi kor­va­ta pääo­ma­l­la tai “työl­lä”. Mietipä vaik­ka ren­gaste­hdas­ta, joka tekee renkai­ta öljys­tä. Jos kor­vaamme öljyä työvoimal­la tai pääo­ma­l­la, niin tuleeko renkai­ta enem­män tehtaas­ta ulos? Jos taas investoimme uuteen konekan­taan, joka tekee renkai­ta ener­giate­hokkaam­min, niin nämä investoin­nit vaa­ti­vat ener­giaa, sil­lä koneet tehdään jos­sakin fos­si­ilista ener­giaa käyt­täen ja kul­jete­taan vielä siihen päälle, jol­loin ener­giaa kuluu. Ja eikö investoin­ti läht­enyt liik­keelle juuri tarpeesta säästää ener­giaa? Tulok­se­na on umpiku­ja, joka voisi toimia niin kauan kuin fos­si­ilisen ener­gian saatavu­us kas­vaa, mut­ta ei 2000-luvul­la. Fos­si­ilisen ener­gian tuotan­to­huip­pu on muu­ta­man vuo­den päässä. 

    IMF on tajun­nut ener­gian rajal­lisen kor­vat­tavu­u­den työl­lä tai pääo­ma­l­la ensim­mäisenä ekon­o­mistior­gan­isaa­tiona. Käy kat­so­mas­sa kuva 2 tässä julkaisussa:
    http://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2012/wp12256.pdf

    Kan­sain­vä­li­nen talous on menos­sa kohti nol­la­summapeliä, kos­ka fyy­siset rajat ovat tulleet vas­taan. Kiina esimerkik­si ostaa joka vuosi enem­män öljyä kuin Euroopan kulu­tus on alentunut. 

    Jos tarkoitit, että fos­si­ilista ener­giaa kor­vataan tieto­työl­lä, niin tämä on han­kalaa, kos­ka ihmis­ten tarpeet ovat uusi­u­tu­mat­tomien mate­ri­aalien ja ener­giaku­lu­tusti­las­to­jen val­os­sa yllät­tävän mate­ri­aal­isia vau­rais­sakin mais­sa — saati kehit­tyvis­sä mais­sa. Ehkä tarpeemme ja arvos­tuk­semme muut­tuvat, kun on pakko?

    Olen käsitel­lyt näitä asioi­ta use­assa blogikir­joituk­ses­sani, esim: http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/03/liuskeoljykuplan-todellinen-luonne-paljastunut/#.UbAuydJSioM

  82. newyork­ista:
    Numero­taidot­to­muus on todel­li­nen ongelma:

    http://juhakemppinen.fi/index.php?id=lmd8d2af3p1ub9

    Tätä me insinöörit ja luon­non­ti­eteil­i­jät tarkoita­mme kun yritämme selit­tää kuin­ka matemaat­ti­nen osaami­nen olisi hyödyl­listä mil­loin mis­säkin toimenku­vas­sa. Yleen­sä vas­taus on jotain suun­taan “eihän jotain log­a­r­it­me­ja ja inte­groin­te­ja oike­as­sa maail­mas­sa mihinkään tarvitse.” Kuitenkin tuos­sa kir­joituk­ses­sa kuvatun kaltainen matemaat­ti­nen luku­taito minus­ta kehit­tyy vain har­ras­ta­mal­la matem­ati­ikkaa. Mielel­lään vähän pidem­mällekin. Matem­ati­ikan opiskelun tärkein hedelmä ei ole se, että osaa ratkaista jonkun yhtälön tai todis­taa jonkun lauseen, mut­ta silti tuonkaltaista har­joi­tus­ta vaa­di­taan jot­ta syn­tyy intu­itio edes yksinker­tais­ten matemaat­tis­ten kon­sep­tien hallintaan. On eri asia osa­ta latoa ulko­muis­tista Bayesin teo­reema tai keskeinen raja-arvolause kuin ymmärtää sen sisältö ja osa­ta soveltaa sitä arkipäiväiseen ajatteluun.

  83. Ari Suokko
    “Mietipä vaik­ka ren­gaste­hdas­ta, joka tekee renkai­ta öljys­tä. Jos kor­vaamme öljyä työvoimal­la tai pääo­ma­l­la, niin tuleeko renkai­ta enem­män tehtaas­ta ulos? Jos taas investoimme uuteen konekan­taan, joka tekee renkai­ta ener­giate­hokkaam­min, niin nämä investoin­nit vaa­ti­vat ener­giaa, sil­lä koneet tehdään jos­sakin fos­si­ilista ener­giaa käyt­täen ja kul­jete­taan vielä siihen päälle, jol­loin ener­giaa kuluu. Ja eikö investoin­ti läht­enyt liik­keelle juuri tarpeesta säästää ener­giaa? Tulok­se­na on umpiku­ja, joka voisi toimia niin kauan kuin fos­si­ilisen ener­gian saatavu­us kas­vaa, mut­ta ei 2000-luvul­la. Fos­si­ilisen ener­gian tuotan­to­huip­pu on muu­ta­man vuo­den päässä.”

    Linkat­tui­hin doku­ment­tei­hin syven­tymi­nen ja sisäistämi­nen vie aikaa, joten en pysty heti kom­men­toimaan niitä. Tarkoitin työn veroki­ilaa ver­rat­tuna öljyn veroki­ilaan. Ihmi­nen on pär­jän­nyt ennen öljyn käyt­töä ilman kumirenkai­ta. Öljy kor­vasi mui­ta mate­ri­aale­ja ja ener­gia­muo­to­ja ja lisäsi kokon­aisen­er­gianku­lu­tus­ta ja mate­ri­aalinku­lu­tus­ta, kos­ka se oli halpaa.

    Kun öljy kallis­tuu, sitä ei kan­na­ta enää käyt­tää niin paljon. Ts. ren­gaste­htaan esimerkeis­sä kan­nat­taa (kansan­taloudessa) käyt­tää työaikaa sen suun­nit­telu­un miten pär­jätään vähem­mil­lä renkail­la sen lisäk­si että suun­nitel­laan ener­giate­hokkaampia tapo­ja valmis­taa renkai­ta. Kun veropaine siir­retään fos­si­il­isille, fos­si­ilis­ten veroki­ila nousee ja työn veroki­ila vähenee.

  84. Hamilo/Paloheimo:
    “Nyt siel­lä on paljon porukkaa, joil­la sivi­ilielämässä ei olisi paljonkaan käyt­töä, mut­ta jot­ka ovat luoneet lois­ta­van uran poliitikkoina”

    EIKÖS OLEKIN HIENOA!

  85. Evert The NeveR­est:
    Fija Saarni! Piti oikein ajatuk­sel­la ja aivosolu­ja pon­nistaen lukea mitä hän oikein sanoo. Ja täy­tyy sanoa, jos tämä on uut­ta vihreyt­tä, niin että WOW!

    Pitäkää hatus­ta kiin­ni ja lukekaa!
    http://fijasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141555-ikuinen-itkuvirsi

    Minä epäilen kyseessä ole­van net­tipro­jek­tin, mikä pal­jaste­taan kun tarpeek­si moni on men­nyt lankaan ihastel­lessaan uut­ta vihreyt­tä. Fija­han kir­joit­taa asioista täysin päin­vas­toin kuin mitä vihreät ja oikeas­t­aan tuon kir­joituk­sen perus­teel­la kir­joit­ta­jan ala­puolel­la luulisi luke­van Persu.

  86. Sylt­ty:
    Voisiko kyseessä kum­minkin olla opti­nen harha siitä, että kun val­tion ja kun­tien pitää tehdä kaik­ki, eikä sit­ten mitenkään tietenkään riitä rahat siihen että kaik­ki tehtäisi­in kun­nol­la, tun­tukin siltä etteivät ne teekään mitään? 

    Tage Erlan­der, Ruotsin yhtä­jak­soinen päämin­is­teri 1946–1969, tote­si aika osu­vasti hyv­in­voin­nin luo­van jatku­vasti kas­vavia odotuk­sia. Edus­ta­vathan vasem­mis­tolle äärim­mäistä köy­hyyt­tä yhteiskun­nan mak­samat tuet, joiden ostovoima on suurem­pi kuin alem­mal­la keskilu­okalla pari sukupolvea sit­ten. Ruot­sis­sa ne tuet ovat niin alhaisia, että on ymmär­ret­tävää, jos kaupungi­nosia van­dal­isoidaan. Näin ker­toi meille Ruotsin luokkay­hteiskun­nan auto­jen polt­ta­jak­si näh­nyt Li Ander­s­son (vas).

    Eli­na­jan­odote on Kreikas­sa hie­man Suomea korkeampi. Alba­ni­as­sa reilun vuo­den Suomea alhaisem­pi. Alba­ni­as­sa saman kuin Kuubas­sa ja Yhdys­val­lois­sa. Alle 70 vuot­ta eli­na­jan­odote on nykyään enää Saha­ran eteläpuolen mais­sa, Tyy­nen meren pienis­sä saari­val­tiois­sa, Haitis­sa, Bolivi­as­sa ja muu­ta­mas­sa Aasian maas­sa Afgan­istan, Jemen, Laos, Pak­istan. Venäjä, Intia ja Ukraina ovat 70 vuo­den rajan tun­tu­mas­sa. Japanis­sa on talous ollut vaikeuk­sis­sa 20 vuo­den ajan, ja maail­man pitkäikäisim­mät ihmiset.

    Paisute­tun hyv­in­voin­ti­val­tion anta­man lisähyv­in­voin­nin erot­ta­mi­nen tilas­toista tulee toden­näköis­es­ti ole­maan hyvin vaikeaa sukupol­ven kah­den päästä, on sitä osin jo nyt. Kas­va­va osu­us vero­tu­loista tulee men­emään yhteiskun­nan hier­arkiseen tasaamiseen, kas­vat­ti tämä tilas­tol­lis­es­ti mitat­tavaa hyv­in­voin­tia tai ei.

    Var­masti Nor­jas­sakin moni valit­taa, kuin­ka koulu­tuk­seen, kult­tuuri­in, ter­vey­den­hoitoon ja julkiseen infraan ei ole koskaan niin paljon varo­ja kuin tarvit­taisi­in tai olisi “oikeu­den­mukaista” olla. Hyv­in­voin­timittareil­la maa ei merkit­tävästi ero­tu puol­ta köyhemmistä.

  87. Aki Suokko: Fos­si­ilisen ener­gian tuotan­to­huip­pu on muu­ta­man vuo­den päässä. 

    Ilmeis­es­ti markki­noil­ta puut­tuu tietoa, jota sin­ul­la on. Kaik­il­ta niiltä, jot­ka mil­jarde­ja ovat sijoit­ta­neet liuskekaa­su­un ja ‑öljyyn. Tai jot­ka toimi­vat sil­lä olet­ta­muk­sel­la, että hiiltä riit­tää maankuores­sa vielä run­saasti ja kon­ven­tion­aal­is­takin öljyä run­sain mitoin vuosikym­meniksi eteenpäin.

    Pant­taa ihmeessä talosi ja rupea myymään lyhyek­si tämän var­mal­ta vaikut­ta­van tietosi varas­sa. Tien­aat omaisuuksia.

  88. Hyv­in­voin­timittareil­la maa ei merkit­tävästi ero­tu puol­ta köyhemmistä.

    Eli­na­jan­odot­teen sijas­ta kan­nat­taisi ehkä kat­soa ter­vei­den elin­vu­osien määrää. Siinä on tun­tu­va ero mm. Suomen ja Ruotsin välil­lä, Ruotsin eduk­si. Suo­ma­laiset kyl­lä elelevät ver­tailukelpoisen van­hoik­si, mut­ta moni sairas­taa viimeiset kymme­nen vuot­ta enem­män ja vähem­män vaikeasti. Kreikan tilan­net­ta en tiedä, mut­ta en yllät­ty­isi, jos siel­lä ollaan ter­veem­piä kuin Suomes­sa aivan yksinker­tai­sista ruokavaliosyistä.

  89. Sylt­ty: Voisiko kyseessä kum­minkin olla opti­nen harha siitä, että kun val­tion ja kun­tien pitää tehdä kaik­ki, eikä sit­ten mitenkään tietenkään riitä rahat siihen että kaik­ki tehtäisi­in kun­nol­la, tun­tukin siltä etteivät ne teekään mitään?

    Juuri tästä on kyse. Lisäk­si Suomes­sa julki­nen sek­tori toimii muutenkin täysin älyt­tömil­lä tavoil­la. Tässä voi oikeas­t­aan syyt­tää sekä vasem­mis­toa että oikeis­toa. Jonkin­laise­na “kom­pro­missi­na” sille, että hyv­in­voin­ti­val­tio­ta olisi ajet­tu alas, eri­lai­sis­sa palveluis­sa on alet­tu apinoi­da “liike­taloudel­lista” toim­intaa niin, että samas­ta reiästä rahaa nol­la­sum­mais­es­ti saa­vat yksiköt pyrkivät “kil­paile­mal­la” paran­ta­maan toimintaansa. 

    Lop­putu­lok­se­na on kaiken­laista vinkeää. Yksi esimerk­ki on, että yliopis­tois­sa laitok­set voivat “säästää” rahaa sil­lä, että jät­tävät ihmis­ten työhuonei­ta tyhjilleen tai käyt­tämäl­lä huonom­min varustel­tu­ja tilo­ja ja jät­tämäl­lä parhaat luen­tos­alit tyhjilleen, kos­ka niiden vuokrat ovat niin suuret. Veikkaisin muutenkin että esimerkik­si sairaaloil­la ja vas­taav­il­la on saman­laisia ongelmia. Saman­laista pelleilyä on joka paik­ka julkisel­la puolel­la täynnä. 

    Miten on mah­dol­lista, että 80-luvul­la hyv­in­voin­ti­val­tio pyöri alle 40 pros­entin osu­udel­la BKT:sta? Oliko se se merkantilismi?

  90. Aki Suokko: Tässä on juuri yksi virhekäsi­tys, että ener­giaa voidaan kor­va­ta jol­lain mys­tisel­lä “työl­lä”. Jos kulut­ta­ja halu­aa auton­renkai­ta, niin miten sitä öljyä kor­vataan “työl­lä”?

    Esimerkik­si siten, että kulut­ta­ja eloku­vavuokraamoon fyy­sis­es­ti autol­la siir­tymisen sijas­ta ostaakin lef­fan netistä pois­tu­mat­ta kotisohvaltaan.

  91. Sylt­ty: Esimerkik­si siten, että kulut­ta­ja eloku­vavuokraamoon fyy­sis­es­ti autol­la siir­tymisen sijas­ta ostaakin lef­fan netistä pois­tu­mat­ta kotisohvaltaan.

    Vähän huono esimerk­ki siitä, että työ kor­vaa ener­gianku­lu­tus­ta, kos­ka videopalvelu­iden men­nessä kivi­jalas­ta pil­vipalvelu­un, niin työn määrä itse asi­as­sa vähe­nee ja pääo­ma voittaa.

  92. Sylt­ty: Esimerkik­si siten, että kulut­ta­ja eloku­vavuokraamoon fyy­sis­es­ti autol­la siir­tymisen sijas­ta ostaakin lef­fan netistä pois­tu­mat­ta kotisohvaltaan. 

    Kai polkupyörän­renkaat ovat öljy­va­pai­ta? Olisi kauhea­ta ajatel­la kulut­ta­vani öljyä pyöräillessäni.

    Var­muu­den vuok­si hymiö. :)))

  93. Muis­telin, ettei vihreil­lä olisi enää ek-ryh­mässä tohtor­e­i­ta ensinkään. Olin väärässä. 

    Alanko-Kahilu­o­to väit­teli tohtorik­si toukoku­us­sa 2007. Hänen väitöskir­jatutkimuk­sen­sa ”Writ­ing Oth­er­wise than See­ing: Writ­ing and Exte­ri­or­i­ty in Mau­rice Blan­chot” tarkastelee ran­skalaisen kir­jail­i­ja-filosofi Mau­rice Blan­chot’n 1940–60-lukujen tuotan­non suhdet­ta aikansa fenom­e­nol­o­giseen filosofi­aan. Tutkimuk­sen keskiössä on Blan­chot’n ja hänen aikalais­ten­sa väli­nen keskustelu siitä, mikä on kie­len, ajat­telun ja näkemisen väli­nen suhde, ja onko ns. ei-rep­re­sen­toi­va, ts. ei-väki­val­tainen ja ei-objek­tivoi­va kieli mah­dol­lista. Alanko-Kahilu­odon mukaan Blan­chot’n keskeisin kysymys on se, mikä on kie­len ja ulkoisu­u­den väli­nen suhde. Viime kädessä kyse on van­has­ta filosofis­es­ta ongel­mas­ta, miten tietoisu­us voi olla yhtey­dessä ulkop­uoleen­sa palaut­ta­mat­ta ulkop­uol­ta tietoisu­u­teen itseensä.

  94. Kahvi Kup­pi: Tuo nyt ei ollut todel­li­nen vas­taus yhtään mihinkään.

    Kyl­lä heille käteen jää rahaa ihan mukavaan elin­ta­soon tuos­ta vero­pros­en­tista huolimattakin.

    Tässä yhtey­dessä voinen esit­tää arvelu­ni, että tuol­lais­ten “kaik­ki sosi­aal­i­tur­va pois”-libertaarien pääasialli­nen moti­ivi ei yleen­sä ole se, että hei­dän vero­pros­ent­tin­sa pienenisi ja hei­dän elin­ta­son­sa paranisi entis­es­tään. Arve­len, että he nimeno­maan halu­a­vat nähdä ympäril­lään äärim­mäistä kur­ju­ut­ta, jot­ta he voisi­vat itse tun­tea ole­vansa entistäkin men­estyneem­piä ihmisiä. 

    Tässä vas­tauk­ses­sa tiivistyy aika hyvin se, mikä suo­ma­laises­sa poli­itt­tises­sa keskustelus­sa, ja etenkin Vihreis­sä mät­tää. “Arvel­laan” ihan vakaval­la naa­mal­la, että ne toiset ihan ilkeyt­tään tosi­aan halu­a­vat “nähdä ympäril­lään äärim­mäistä kur­ju­ut­ta”. Olen esimerkik­si läh­es var­ma, ettei joku Hal­la-aho ihan oikeasti syö pako­lais­lap­sia eiralaises­sa kel­laris­sa. Kaiken sosi­aal­i­tur­van pois­tamis­puheet taas ovat yleen­sä puh­das­ta provoa, sikäli kun sel­l­aisia juuri mis­sään edes esi­in­tyy, mut­ta yleen­sä mikä tahansa julkisen sek­torin älyt­tömin­m­mänkin tuh­lailun leikkaami­nen nähdään tietyis­sä piireis­sä “hyv­in­voin­ti­val­tion alasajona” ja kauheana uusliberalismina.

    Tämä sit­ten yhdis­tet­tynä tuo­hon parem­minti­etämiseen, että kyl­lähän heille rahaa jää käteen ihan mukavasti, vaik­ka vähän vielä enem­mänkin ottaisi… Voin ker­toa näin ihan keskilu­okkaise­na ja ‑tuloise­na pienen lapsen isänä, että tilin sal­do juuri ennen jokaista tilipäivää on har­voin enem­män kuin kaksinumeroinen.

  95. az: Ilmeis­es­ti markki­noil­ta puut­tuu tietoa, jota sin­ul­la on. Kaik­il­ta niiltä, jot­ka mil­jarde­ja ovat sijoit­ta­neet liuskekaa­su­un ja ‑öljyyn. Tai jot­ka toimi­vat sil­lä olet­ta­muk­sel­la, että hiiltä riit­tää maankuores­sa vielä run­saasti ja kon­ven­tion­aal­is­takin öljyä run­sain mitoin vuosikym­meniksi eteenpäin.

    Pant­taa ihmeessä talosi ja rupea myymään lyhyek­si tämän var­mal­ta vaikut­ta­van tietosi varas­sa. Tien­aat omaisuuksia.

    Markki­nat ovat olleet min­ua use­am­min väärässä ;). Vakavasti puhuen uskon enem­män geol­o­giseen tietoon kuin markki­noiden oike­as­sa ole­mas­sa olemiseen. Oli­vatko markki­nat oike­as­sa ennen IT-kuplaa? Oli­vatko Yhdys­val­tain asun­tomarkki­nat oike­as­sa muu­ta­ma vuosi sit­ten ennen puhkeamista?

    Oletko tutus­tunut öljyn, ruuan ja monien raa­ka-ainei­den hin­toi­hin esimerkik­si viimeisen 60-vuo­den ajal­ta? Hin­nat ovat erit­täin korkeal­la eli eivät markki­nat aivan ulal­la ole. 

    Per­in­teisen hal­van öljyn tuotan­to­huip­pu oli jo vuosia sit­ten, sen on myön­tänyt kan­sain­vä­li­nen ener­gia­jär­jestökin. Käypä luke­mas­sa uusin blogikir­joituk­seni (http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/03/liuskeoljykuplan-todellinen-luonne-paljastunut/#.UbCQGNJSioM), jos­sa on markki­na­dataa epäkon­ven­tion­aalisen öljyn tuotan­tokus­tan­nuk­sista usei­den vuosien ajal­ta. Tuo käyrä osoit­taa vah­vasti ylöspäin. 

    Rajal­li­sis­sa fos­si­ilisen ener­gian varoista ja alenevan rajahyö­dyn laista seu­raa, että hin­nat nou­se­vat koko ajan.

    Jos et usko min­ua, niin usko nyt edes Jere­my Granthamia, joka hallinnoi läh­es 100 mil­jardin sijoi­tu­so­maisu­ut­ta ja on onnis­tunut ennus­ta­maan usei­ta kuplia (sik­si hän ehkä hallinnoikin noin jät­timäistä omaisuutta:).

    http://thinkprogress.org/climate/2011/05/02/207994/grantham-must-read-time-to-wake-up-days-of-abundant-resources-and-falling-prices-are-over-forever/?mobile=nc

  96. Osmo Soin­in­vaara: Maal­ma olisi paljon yksinker­taisem­pi ilman amerikkalais­ten aivan käsit­tämätön­tä numeroi­hin kohdis­tunut­ta logi­ikkavirhet­tä kohtaan

    ja olisi tosi hienoa, jos kiinalaiset alka­isi­vat puhua suomea eikä jotain kum­mal­ista hölinää.
    Dio­di ker­toi jo hienos­ti, mik­si puhutaa eri biljoon­ista. Itse asi­as­sa mail­mass­sa vain osa Euroopas­ta ja van­hoista siir­tomaista käyt­tää mil­jar­di-biljoona ter­mistöä. Osal­la on mil­jar­di-triljoon­aa jne. Long and short scales löy­tyy kart­ta, jos­ta selviää jut­tu hyvin
    Mut­ta AA-aktivis­til­ta menee nup­pi sekaisen, kun puhutaan hei­dän kahdes­ta kauheas­ta A:staan, siis autoista ja Amerikasta.

  97. Ensin­nä, inter­netin hakkerikult­tuuris­sa on aika paljon lib­er­taarisia piirteitä, joi­ta ohjel­moin­nista ja inter­netin toimin­nas­ta har­ras­tuneet tule­vat hel­posti omak­suneek­si. Use­at hakkerikult­tuurin hah­mot ovat myös kir­joit­ta­neet poli­it­ti­sista käsityksistään. 

    Useim­mat ohjelmis­toke­hit­täjät (mais­ter­it, tohtorit, insinöörit), jot­ka tun­nen ja joiden kanssa teen töitä, iden­ti­fioitu­vat sof­ta-ammat­ti­laisik­si, jot­ka sitoutu­vat tiet­tyyn ammat­ti­maiseen sof­t­an tekemisen per­in­teeseen ja sen arvoihin. 

    Hakkeri on tietokone­har­ras­ta­ja. Hakkerin suhde sof­ta-ammat­ti­laiseen on sama kuin kup­paa­jan lääkäriin.

    On toki niitäkin tump­pu­ja, joil­la ei ole mitään ammat­ti­eti­ikkaa tai ammat­ti­maista työskentelytapaa.

  98. Tiedemies

    Miten on mah­dol­lista, että 80-luvul­la hyv­in­voin­ti­val­tio pyöri alle 40 pros­entin osu­udel­la BKT:sta? Oliko se se merkantilismi?

    Olen samaa mieltä siitä mitä tuol­la ajat takaa, eli että kelvol­lisen hyv­in­voin­ti­val­tion voi toteut­taa paljon kevyem­mäl­läkin veroas­t­eel­la ja niin ilman muu­ta pitää tehdäkin.

    Mut­ta on myös kak­si tek­i­jää, joi­ta 1980-luvus­ta puhut­taes­sa ei voi ohit­taa: sil­loin meil­lä oli Euroopan edullisimpi­in kuu­lu­va huolto­suhde, kun nyt se alkaa pian olla yksi huonoim­mista. Toisek­seen vai­h­to­taseen vaje oli sil­loin iso, eli se kasino­talous joka mah­dol­listi täystyöl­lisyy­den pyöri osin ulko­maisel­la lainara­hal­la sen aikaa kun sitä riemua riitti.

    1. 1980-luvul­la suomes­sa oli erit­täin edulli­nen huolto­suhde 8vähän lap­sia ja vähän eläkeläisi) ja mata­la työt­tömyys. sataa työl­listä kohden oli alle sata ei-työl­listä eli ela­tus­suhde oli alle sata. Nyt ela­tus­suhe on 129. Muu­ta seli­tys­tä ei oikeas­t­aan tarvita.

  99. Tiedemies: Juuri tästä on kyse. Lisäk­si Suomes­sa julki­nen sek­tori toimii muutenkin täysin älyt­tömil­lä tavoil­la. Tässä voi oikeas­t­aan syyt­tää sekä vasem­mis­toa että oikeis­toa. Jonkin­laise­na “kom­pro­missi­na” sille, että hyv­in­voin­ti­val­tio­ta olisi ajet­tu alas, eri­lai­sis­sa palveluis­sa on alet­tu apinoi­da “liike­taloudel­lista” toim­intaa niin, että samas­ta reiästä rahaa nol­la­sum­mais­es­ti saa­vat yksiköt pyrkivät “kil­paile­mal­la” paran­ta­maan toimintaansa. 

    Lop­putu­lok­se­na on kaiken­laista vinkeää. Yksi esimerk­ki on, että yliopis­tois­sa laitok­set voivat “säästää” rahaa sil­lä, että jät­tävät ihmis­ten työhuonei­ta tyhjilleen tai käyt­tämäl­lä huonom­min varustel­tu­ja tilo­ja ja jät­tämäl­lä parhaat luen­tos­alit tyhjilleen, kos­ka niiden vuokrat ovat niin suuret. Veikkaisin muutenkin että esimerkik­si sairaaloil­la ja vas­taav­il­la on saman­laisia ongelmia. Saman­laista pelleilyä on joka paik­ka julkisel­la puolel­la täynnä. 

    Tuo­ta kut­sut­taan tehokku­udek­si ja tehostamisek­si. Sin­nikkäim­mät usko­vat tehokku­u­teen vaik­ka pitäisi jo ava­ta silmät.

  100. az: Ilmeis­es­ti markki­noil­ta puut­tuu tietoa, jota sin­ul­la on. Kaik­il­ta niiltä, jot­ka mil­jarde­ja ovat sijoit­ta­neet liuskekaa­su­un ja ‑öljyyn. Tai jot­ka toimi­vat sil­lä olet­ta­muk­sel­la, että hiiltä riit­tää maankuores­sa vielä run­saasti ja kon­ven­tion­aal­is­takin öljyä run­sain mitoin vuosikym­meniksi eteenpäin.

    Pant­taa ihmeessä talosi ja rupea myymään lyhyek­si tämän var­mal­ta vaikut­ta­van tietosi varas­sa. Tien­aat omaisuuksia.

    Vielä ker­ran tähän kom­ment­ti­in liittyen…

    Siis usei­den eri arvioiden mukaan fos­si­ilisen ener­gian tuotan­to­huip­pu ajoit­tuu vuosille 2015–2030, joten kovin kaukana se ei ole. Ehkä tuo “muu­ta­ma vuosi” oli hätäis­es­ti ilmais­tu. Ongel­mat toki ovat jo tääl­lä vaik­ka ei vielä tuotan­to­hui­pus­sa (ehkä) ollakaan. Myöhem­min tämä nähdään.

    Talouden kannal­ta tärkein tuotan­to­huip­pu eli hal­van öljyn tuotan­to­huip­pu on jo saavutet­tu. Sen seu­rauk­se­na öljyn hin­ta on nous­sut moninker­taisek­si. Tuotan­to­huip­pu ei tarkoi­ta lop­pumista vaan het­keä, jol­loin tuotan­non kasvu pysähtyy ja tuotan­non vähen­e­m­i­nen tas­an­teen jäl­keen alkaa.

    Ymmär­rät täysin väärin sen, mitä tuotan­to­huip­pu tarkoit­taa fos­si­iliseen ener­giaan sijoit­taneille. Mon­et repivät hyvät rahat tästä tuotan­to­hui­pus­ta, kos­ka se nos­taa hin­to­ja. Eli eivät suinkaan ne jot­ka ovat sijoit­ta­neet epäkon­ven­tion­aaliseen fos­si­iliseen ener­giaan vält­tämät­tä raho­jaan menetä vaan ennen kaikkea joiden bisnes ja infra­struk­tu­uri perus­tuu hal­paan ener­giaan (mm. Suo­mi ja suuri osa Euroop­paa). Tietysti jos fos­si­ilisen ener­gian kysyn­tä las­kee korkean ener­gian hin­nan kysyn­tää tuhoa­van vaiku­tuk­sen vuok­si, niin myös kaikkein huono­laa­tu­isimpi­in esi­in­tymi­in sijoit­ta­neet menet­tävät raho­jaan. Voi tosin olla, että kehit­tyvän maail­man kysyn­tä pitää yllä korkei­ta ener­gian­hin­to­ja jatkossakin.

    Erit­täin mie­lenki­in­toisia aiko­ja elämme näinä vuosikymmeninä.

  101. Tiedemies: Lop­putu­lok­se­na on kaiken­laista vinkeää. Yksi esimerk­ki on, että yliopis­tois­sa laitok­set voivat “säästää” rahaa sil­lä, että jät­tävät ihmis­ten työhuonei­ta tyhjilleen tai käyt­tämäl­lä huonom­min varustel­tu­ja tilo­ja ja jät­tämäl­lä parhaat luen­tos­alit tyhjilleen, kos­ka niiden vuokrat ovat niin suuret.

    No, 70-luvul­la näin tapah­tui Suomen melkein ykköskonepa­jas­sa: Rivi CNC-konei­ta seisoi käyt­tämät­töminä, kun taas van­hat sorvit ja jyr­simet kävivät terät punaisi­na (sorvit). Ylitöitäkin joudut­ti­in kuulem­ma tekemään, sil­lä tilauk­sia oli ylenmäärin.

    Ihmettelin asi­aa ja sain vas­tauk­sek­si, että CNC-keskusten tun­ti­hin­ta on niin korkea, ettei niitä kan­na­ta käyt­tää. Jatkokysymyk­seen sain vas­tauk­sek­si, että kun van­hat koneet on kir­jan­pidos­sa jo pois­tet­tu, niin tot­takai niiden tun­ti­hin­ta on matala.

    Kus­tan­nus­lasken­ta teol­lisu­udessa on sit­tem­min järkevöi­tynyt ja sen ymmär­rys on lisään­tynyt, mut­ta kovin hitaasti oppi näyt­tää siir­tyvän julkiselle puolelle, ei edes 30 vuot­ta riitä. 

    Eikö näi­den 70-luvun con­trol­le­rien pitäisi olla jo eläkkeellä?

    newyork­ista: Tuo­ta kut­sut­taan tehokku­udek­si ja tehostamisek­si. Sin­nikkäim­mät usko­vat tehokku­u­teen vaik­ka pitäisi jo ava­ta silmät.

    Kyl­lä teol­lisu­udessa silmät avau­tu­i­v­at jo viimeistään 90-luvul­la. Uudek­si uhkak­si syn­tyi sinän­sä oikean suun­tainen, mut­ta laa­ju­udessaan älytön con­trol­le­rien byrokratia.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    1980-luvul­la suomes­sa oli erit­täin edulli­nen huolto­suhde 8vähän lap­sia ja vähän eläkeläisi) ja mata­la työt­tömyys. sataa työl­listä kohden oli alle sata ei-työl­listä eli ela­tus­suhde oli alle sata. Nyt ela­tus­suhe on 129. Muu­ta seli­tys­tä ei oikeas­t­aan tarvita.

    Niim­pä. Eikös olisi jo korkea aika tun­nus­taa, ettei taanoinen Mainio Eläkeu­ud­is­tus oikeasti ratkaisut yhtään mitään (vaik­ka kaikessa hil­jaisu­udessa lasken­tat­apo­ja muut­ta­mal­la näin saati­inkin het­kek­si näyt­tämään). Eläkeikä suo­raan vaan jon­nekin 72 vuo­teen, niin ehkä sil­loin voidaan vält­tyä täy­deltä romahdukselta.

  103. Kahvi Kup­pi: Tässä yhtey­dessä voinen esit­tää arvelu­ni, että tuol­lais­ten “kaik­ki sosi­aal­i­tur­va pois”-libertaarien pääasialli­nen moti­ivi ei yleen­sä ole se, että hei­dän vero­pros­ent­tin­sa pienenisi ja hei­dän elin­ta­son­sa paranisi entis­es­tään. Arve­len, että he nimeno­maan halu­a­vat nähdä ympäril­lään äärim­mäistä kur­ju­ut­ta, jot­ta he voisi­vat itse tun­tea ole­vansa entistäkin men­estyneem­piä ihmisiä.

    Voi tietysti aina olla mah­dol­lista, että tuol­laisia “IT-otuk­sia” voisi löy­tyä, jos vain tarpeek­si käätelisi kiviä.

    Luu­len­pa kuitenkin, että suurim­pana vaikut­ti­me­na on kiin­nos­tuk­seen ja koulu­tuk­seen liit­tyvä taipumus sys­temaat­tiseen ajat­telu­un ja pyrkimys turhan kom­plek­sisu­u­den vält­te­lyyn. Paras ja tehokkain ohjelma­han on aina yleen­sä se kaikkein yksinker­taisin ja ele­gan­tein. Samal­la yksinker­taisu­us tekee myös helpok­si myöhem­mät muu­tok­set ja parannukset.

    Täl­laiselle ihmiselle nykyi­nen yhteiskun­ta näyt­tää hel­posti aivan kam­mot­taval­ta harakan­pesältä, johon ei voi tehdä ensim­mäistäkään muu­tos­ta ilman, että joku muu paik­ka hajoaa ja/tai että sys­teemin käytös muut­tuu ennakoimat­tomasti. Vas­taavasti taas joku yövar­ti­javal­tio tun­tuu yhtä hel­posti siltä kaikkein yksinker­taisim­mal­ta ja tyyl­likkäim­mältä taval­ta jär­jestää yhteiskun­nan toiminnot.

    Ei-sys­temaat­tiseen ajat­telu­un taipuvil­la taas näyt­tää ole­van joku kum­ma aja­tusvi­nouma siitä, että kom­plek­sista jär­jestelmää pystyt­täisi­in hel­posti hal­lit­se­maan lisäämäl­lä sen päälle uusi kom­plek­sisu­u­den ker­ros — ja jos ja kun uusia ongelmia tulee, niin taas yksi uusi ker­ros se edel­lisen päälle (ilmeis­es­ti täl­laisen yksilöt eivät edes tiedos­ta toimi­vansa näin). “IT-aivoil­la” ratkaisua kuitenkin lähtisi aika automaat­tis­es­ti hake­maan siitä päästä, että kor­jat­taisi­in se alku­peräi­nen ongel­ma eikä käytet­täisi vain kilo­kau­pal­la purkkaa ja rautalankaa.

    Oikeas­t­aan, kun jatku­vasti näkee sen, että kaik­ki yhteiskun­nal­liset “uud­is­tuk­set” ovat käytän­nössä vain hätäisiä “binääripät­se­jä” auku­ut­tien ongelmien lakaisemisek­si het­kek­si maton alle, ja tietää, että moi­set hätä­paikat tekevät uudet ongel­mat käytän­nössä väistämät­tömik­si, niin aika hel­posti siinä turhau­tuu, kyynistyy ja kärkevöit­tää kom­ment­te­jaan liek­i­tyk­sen tasolle.

    (Juu — vään­nän töik­seni yksinker­taisia algo­rit­me­ja kom­plek­sisi­in järjestelmiin…)

  104. Tehokku­u­den kanssa tuol­la ei ole mitään muu­ta tekemistä kuin että se on täysin tehotonta.

  105. sunimh:
    .…
    Olen esimerkik­si läh­es var­ma, ettei joku Hal­la-aho ihan oikeasti syö pako­lais­lap­sia eiralaises­sa kel­laris­sa. Kaiken sosi­aal­i­tur­van pois­tamis­puheet taas ovat yleen­sä puh­das­ta provoa, sikäli kun sel­l­aisia juuri mis­sään edes esi­in­tyy, mut­ta yleen­sä mikä tahansa julkisen sek­torin älyt­tömin­m­mänkin tuh­lailun leikkaami­nen nähdään tietyis­sä piireis­sä “hyv­in­voin­ti­val­tion alasajona” ja kauheana uusliberalismina.
    .…

    Älä viit­si olk­iukkoil­la. En minä Hal­la-ahoa tietenkään tuol­laise­na näe. Kiistämätön­tä sen­si­jaan on, että hänen ympäril­lään pyörii hyvin oikeis­to­laista “Hyv­in­voin­ti­val­tio alas!”-porukkaa.

    Etenkin Kokoomus­nuoris­sa esi­in­tyy tietyn­laisia näke­myk­siä, jot­ka pistävät arvele­maan, että ehkä sit­tenkin se “köy­hien kyykyt­tämi­nen” on joillekin itse­tarkoi­tus eikä pelkkä väline pienem­pään veroprosenttiin.

  106. Mikko H: hakkerikult­tuuris­sa on aika paljon lib­er­taarisia piirteitä

    (Ei ihan suo­raan hakkerikult­tuuri­in liity, mut­ta lain­aus kom­mentin sit­o­misek­si keskustelun edel­liseen kohtaan) Hakkerikult­tuuris­sa se saa arvos­tuk­s­ta, joka tekee toimi­van kood­in­pätkän, ei se joka herät­tää keskustelun (lisää vuorovaiku­tus­ta) tai miet­tii sivu­vaiku­tuk­sia, tai suun­nit­telee mitä pitäisi tehdä. Sinän­sä ihail­tavaa, kos­ka keskustelus­ta ja suun­nit­telus­ta tulisi lop­u­ton­ta suuris­sa projekteissa. 

    Kun käyt­tää kaiken työ- ja vapaa-ajan koneen kanssa, joka aina toimii juuri kuten sitä käs­ketään — tietokone ei aidosti sat­tuman­varais­es­ti vai­h­da tilaa tai laske väärin, vaan takana on ihmisen suun­nit­telu­virhe — ja jos osaa hoitaa “oman tont­tin­sa” kun­nol­la, kaik­ki vikati­lanteet on “muiden syytä”. Muiden syytä ole­vat viat lisäävät hei­dän työmäärään­sä, tai tekevät sen mah­dot­tomak­si, kun vikaa ei voi kor­ja­ta oma­l­la ton­til­la. Pahim­mil­laan (avoimien) ohjelmien vikail­moituk­set hylätään ja hauku­taan, kun maal­likkoil­moit­ta­ja ei ole itse selvit­tänyt kood­ista, että vika onkin jos­sain ihan muus­sa ohjelmassa.

    Tästä voi hel­posti syn­tyä käsi­tys, että kaik­ki voisi­vat aina tehdä yhtä loogista ja toimi­vaa kood­ia, kuin he itse, ja sil­lä pär­jää mate­ri­aalis­es­ti — mik­si sit­ten hyväksyä muil­ta ihmisiltä yhteiskun­nas­sakaan “huonoa työtä”. Vähän epä­sosi­aal­ista luon­net­ta tai lau­mas­ta sulkemista lapse­na, niin äkkiäkös sitä syn­tyy käsi­tys että mak­se­taan veroil­la asioi­ta jot­ka noiden osaa­mat­tomien kansalais­ten pitäisi osa­ta kus­tan­taa itse.

  107. az: Tage Erlan­der, Ruotsin yhtä­jak­soinen päämin­is­teri 1946–1969, tote­si aika osu­vasti hyv­in­voin­nin luo­van jatku­vasti kas­vavia odotuk­sia. Edus­ta­vathan vasem­mis­tolle äärim­mäistä köy­hyyt­tä yhteiskun­nan mak­samat tuet, joiden ostovoima on suurem­pi kuin alem­mal­la keskilu­okalla pari sukupolvea sit­ten. Ruot­sis­sa ne tuet ovat niin alhaisia, että on ymmär­ret­tävää, jos kaupungi­nosia van­dal­isoidaan. Näin ker­toi meille Ruotsin luokkay­hteiskun­nan auto­jen polt­ta­jak­si näh­nyt Li Ander­s­son (vas).

    Jos uno­htaa vasem­mis­ton ide­olo­gian ja ajat­telee yhteiskun­ta­sopimus­ta taloudel­lise­na sopimuk­se­na, täl­lainen käytös on täysin ymmär­ret­tävää. Ihmis­ten odotuk­set eivät ole suh­teessa perus­tarpeisi­in, vaan yhteiskun­nan tuot­ta­maan arvoon. 

    Rikkaampi kansanosa saa suurem­man taloudel­lisen hyö­dyn toimi­vas­ta yhteiskun­nas­ta, mut­ta val­tios­sa kaik­ki ovat osakkaina saman­su­u­ruisel­la panok­sel­la. Entä jos köy­hempi kansanosa halu­aa yhteiskun­taan osal­lis­tu­mis­es­ta mak­sun joka tasaa hyö­dyn. Tässä ei siis olisi kyse pelkästään perus­tarpei­den tyy­dyt­tämis­es­tä, vaan kansalais­ten vaa­ti­mas­ta hyvi­tyk­ses­tä sopimuskump­paneina, ei arvon tuottajina. 

    Auton polt­ta­mi­nen on hyvä esimerk­ki siitä kuin­ka auton omis­t­a­mi­nen perus­tuu sanat­tomaan sopimuk­seen yhteiskun­nan jäsen­ten kesken.

  108. hukkaan meni:Vähän epä­sosi­aal­ista luon­net­ta tai lau­mas­ta sulkemista lapse­na, niin äkkiäkös sitä syn­tyy käsi­tys että mak­se­taan veroil­la asioi­ta jot­ka noiden osaa­mat­tomien kansalais­ten pitäisi osa­ta kus­tan­taa itse.

    En yhtään ihmettele, jos henkilö jota kaiken­maail­man rag­gari-ranet ovat koulu­a­jan potki­neet päähän, ei ole niin innokkaasti kus­tan­ta­mas­sa ranen työt­tömyysko­r­vauk­sia ja ryyppyputkia.

  109. Kahvi Kup­pi: Älä viit­si olk­iukkoil­la. En minä Hal­la-ahoa tietenkään tuol­laise­na näe. Kiistämätön­tä sen­si­jaan on, että hänen ympäril­lään pyörii hyvin oikeis­to­laista “Hyv­in­voin­ti­val­tio alas!”-porukkaa.

    Etenkin Kokoomus­nuoris­sa esi­in­tyy tietyn­laisia näke­myk­siä, jot­ka pistävät arvele­maan, että ehkä sit­tenkin se “köy­hien kyykyt­tämi­nen” on joillekin itse­tarkoi­tus eikä pelkkä väline pienem­pään veroprosenttiin. 

    Pyörivätkö kokoomusnuoret siis perus­suo­ma­lais­ten Hal­la-ahon ympäril­lä? Kiin­toisaa. Jos se nyt on niin kiistämätön­tä, niin kai tämän “porukan” edus­ta­jista voisi saa­da vaik­ka jonkin esimerkin?

    Kyl­lä ne olk­iukot tässä keskustelus­sa löy­tyvät ihan sieltä päästä köy­hien kyykyt­tämis­puhei­neen. Se kun ei ole ihan yksi eikä kak­si henkilöä, jot­ka (kuten sinä) ovat ihan vakavis­saan sitä mieltä että se on “oikeis­to­lais­ten” — mitä se nyt määreenä mil­loinkin sisältää — agen­dal­la asia numero yksi ja itsetarkoitus.

    1. Suomes­sa ei ole juurikaan merkit­tävää poli­it­tista liike­hd­in­tää, joka ajaisi sel­l­aista merkit­tävää hyv­in­voin­ti­val­tion vas­taista agen­daa, jota Yhdys­val­lois­sa ajaa melkein koko repub­likaa­ni­nen puolue ja eri­tyis­es­ti teekut­suli­ike. Yksit­täisiä mielip­iteitä on, sel­l­aisia on minus­ta esi­in­tynyt myös tämän blo­gin kom­men­toi­jien joukos­sa. Kokoomuk­sen nuorten joukos­sa näitä äärim­mäisyysih­misiä on jonkin ver­ran ja he onnis­tu­i­v­at vähäk­si aikaa pääsemään jär­jestössä myös merkit­tävi­in asemi­in, mut­ta olen ymmärtänyt, että imperi­u­min vas­taisku on jo alka­nut. Porukka­han meni oikein vier­aak­si repub­likaanien puoluekokoukseen.

  110. Tiedemies:
    Kyl­lä minus­ta on ihan perustel­tua, että yliopis­tois­sa laskute­taan tilakus­tan­nuk­sia sisäis­es­tikin. Muuten­han käy hel­posti niin, että luen­tos­ali muut­tuukin varas­tok­si tms. 

    Oulun yliopis­tokin on sir­tymässä vih­doin ja viimein yhden katon alle, sil­läkin saat­taa olla jotain tekemistä tehos­tuneen tilankäytön kanssa.

  111. Sylt­ty:
    Tiedemies:
    Kyl­lä minus­ta on ihan perustel­tua, että yliopis­tois­sa laskute­taan tilakus­tan­nuk­sia sisäis­es­tikin. Muuten­han käy hel­posti niin, että luen­tos­ali muut­tuukin varas­tok­si tms. 

    Oulun yliopis­tokin on sir­tymässä vih­doin ja viimein yhden katon alle, sil­läkin saat­taa olla jotain tekemistä tehos­tuneen tilankäytön kanssa.

    On toinen jut­tu laskea ja miet­tiä tilakus­tan­nuk­sia kuin se, mitä oikeasti on tapah­tunut. Tietylle yliopis­tol­liselle toimin­nolle räätälöidään uusi raken­nus, joka sopii siihen opti­maalisel­la taval­la. Raken­nuk­sen rak­en­taa toinen val­tion toim­i­ja, joka pyytääkin tiloista niiden valmis­tut­tua sit­ten sel­l­aista vuokraa, ettei yliopis­tol­la ole varaa tiloihin.

    Lop­putu­lok­se­na yliopis­to vuokraa 60 % tiloista, jon­ka jäl­keen 40 % tiloista jää vuokraa­mat­ta. Niitä ei käytän­nössä voi vuokra­ta kenellekään muullekaan, kos­ka tilat on pitkälle räätälöi­ty nimeno­maan yliopistokäyttöön.

    Tästä on vaikea löytää mitään järkeä. Jos val­tio on ker­ran jo rahansa tiloi­hin lait­tanut, ne kan­nat­taa käyt­tää opti­maalisel­la taval­la. Jos tilat ovat olleet liian kalli­it, se virhe on tehty investoin­tipäätök­sen teko­vai­heessa, eikä sitä enää myöhem­min korjata.

    Avain tässäkin on vai­h­toe­htokus­tan­nus. Kus­tan­nus­ta­sos­sa ei ole mitään olen­naista eroa siitä riip­puen, onko raken­nuk­ses­ta 60 % vai 100 % käytössä, joten ne lop­puti­lat ovat ilmaisia. Jos oikein kär­jis­tetään, ne kan­nat­taisi sit­ten käyt­tää vaik­ka varastona.

    Yri­tys­maail­mas­sa täl­laiseen tilanteeseen voisi kuvitel­la joutu­vansa, kos­ka kyse on osaop­ti­moin­nista. Tosin sil­loinkin kiin­teistön omis­ta­jan kanssa yleen­sä pääsee varsin kohtu­ulliseen diili­in, kun pöy­dän kum­mal­lakin puolel­la on lasku­taitoisia ihmisiä. Mut­ta tässä on vielä val­tio pöy­dän kum­mal­lakin puolella.

    Ymmär­rän sen ajatuk­sen, että yliopis­tolle annetaan X euroa tila-asioiden hoita­miseen. Jos määrä on sel­l­ainen, että sil­lä saa vapail­ta markki­noil­ta tilat, asi­at menevät hyvin, jos ne hoide­taan hyvin. Käytän­nössä kuitenkin tode­taan, että tilat saa vain yhdeltä toimit­ta­jal­ta, joka määrit­telee hin­naksi Y » X. Sakkimatti.

    Ope­tus on se, että markki­nae­htois­es­ti voidaan toimia. Tai sit­ten voidaan toimia organ­isaa­tion sisäis­es­ti. Rajap­in­nas­sa voi kuitenkin jär­ki kado­ta. (Seurasin itku­nau­rua pidätellen, kun eräässä toises­sa val­tion organ­isaa­tios­sa käyti­in osta­mas­sa ves­s­apa­peri Siwasta eikä saman puti­ikin varas­tos­ta, kos­ka sen sai kau­pas­ta paljon halvem­mal­la. Jär­ki ei jät­tänyt edes käyn­tiko­rt­ti­aan lähtiessään.)

  112. Enpähän enää jak­sa ryhtyä vas­taile­maan yllä esitet­ty­i­hin vas­taväit­teisi­in. Min­ulle riit­ti tämä keskustelu.

    Se on kuitenkin san­ot­ta­va, että on mie­lenki­in­toista kat­soa mil­laiset viestit saa­vat noi­ta Suosit­tele-plus­sia. Niiden jakau­tu­mis­es­ta (kuin myös itse viestien sisäl­löstä) voinee päätel­lä, että Soin­in­vaaran blo­gis­sa pyörii toisaal­ta niitä vas­taan­väit­täviä oikeis­to­laisia ja/tai hal­la-aho­laisia ja toisaal­ta ns. sinivihre­itä insinöörivihreitä. 

    Tämän blo­gin luk­i­jakun­ta ei ilmeis­es­ti kovin hyvin edus­ta keskimääräistä vihrei­den äänestäjäkuntaa.

  113. Sylt­ty:
    Tiedemies:
    Kyl­lä minus­ta on ihan perustel­tua, että yliopis­tois­sa laskute­taan tilakus­tan­nuk­sia sisäis­es­tikin. Muuten­han käy hel­posti niin, että luen­tos­ali muut­tuukin varas­tok­si tms. 

    Juu — eihän sitä nurkissa enää mitään kum­mallisia romu­varas­to­huonei­ta juuri ole, mut­ta ei tämä val­tion tilo­jen käyt­tö näin nykyisel­läänkään ole kovin opti­maal­ista. Tilo­jen han­k­in­nas­sa kun ei sal­li­ta minkään laista aitoa kil­pailua vaan on tyy­dyt­tävä siihen mitä senaat­tiri­istäjien ruhti­naat suures­sa armol­lisu­udessaan sat­tuvat suomaan.

    Senaat­tiri­istäjien ala­maisi­na pääsee naut­ti­maan mukavas­ta kier­teestä, jos­sa tilat jatku­vasti pienenevät ja muut­tuvat epä­tarkoituk­sen­mukaisem­mik­si samal­la kun kus­tan­nuk­set tilakas­va­vat monotonisesti.

  114. Sylt­ty: Kyl­lä minus­ta on ihan perustel­tua, että yliopis­tois­sa laskute­taan tilakus­tan­nuk­sia sisäis­es­tikin. Muuten­han käy hel­posti niin, että luen­tos­ali muut­tuukin varas­tok­si tms. 

    En minä nyt tätä tarkoit­tanut, vaan sitä, että tilo­jen vuokrat eivät määräy­dy allokati­ivista opti­moin­tia helpot­ta­maan, vaan vaikeut­ta­vat sitä. Oikea tapa olisi se, että tiloista mak­se­taan kysyn­nän mukaan. Nykysys­tee­mis­sä hin­nat taita­vat men­nä jonkin­laisen kieron “kus­tan­nus­laskel­man” perus­teel­la, mikä sit­ten johtaa siihen, että “säästetään” niin että tilo­ja pide­tään käyttämättöminä. 

    Käyt­tämät­tä jäävän tilan hin­taa­han pitäisi laskea, vaik­ka nol­laan saak­ka, kunnes se tulee käyt­töön. Näin hom­ma ei kuitenkaan toimi. 

    En näe myöskään kauheasti mieltä siinä, että arvioidessa jonkun labran “tuloste­hokku­ut­ta”, sel­l­ainen labra joka sat­tuman oikus­ta on van­hem­mas­sa raken­nuk­ses­sa, mut­ta tekee tarkalleen yhtä laadukas­ta työtä, on “tehokkaampi” kuin labra joka on uudessa raken­nuk­ses­sa. Enkä siinä, että tätä “tehokku­ut­ta” voi paran­taa niin, että sul­lotaan ihmisiä yhteisi­in huoneisi­in ja jätetään osa huoneista tyhjik­si. Jos olisi edes joku kysyn­tä ja tar­jon­ta, niin sit­ten tässä voisi olla jotain mieltä, mut­ta kun on monop­o­li ja hallinnol­liset rajat puolin ja toisin, niin koko hom­ma on puh­das­ta pelleilyä.

  115. Kahvi Kup­pi: Tämän blo­gin luk­i­jakun­ta ei ilmeis­es­ti kovin hyvin edus­ta keskimääräistä vihrei­den äänestäjäkuntaa.

    Tun­tu­isi jopa oudol­ta, jos näin olisi. Kom­men­toi­jakun­ta ei ainakaan ole edus­ta­va otos vihrei­den äänestäjiä.

    Seu­raa­va kysymys: mik­si pitäisi olla?

    Oletet­tavasti tätä blo­gia seu­raa­vat ne ihmiset, joiden mielestä Soin­in­vaar­al­la on seu­raamisen arvoisia näke­myk­siä. Saat­taa jopa olla, että Soin­in­vaara on oma­l­la ratio­naalisel­la ja ana­lyyt­tisel­lä tyylil­lään onnis­tunut keräämään aika paljon seu­raa­jia yli puoluerajojen.

    Vakikom­men­toi­jien jut­tu­ja ajatuk­sel­la luke­mal­la huo­maa aika mon­enkin ide­olo­gian vilah­ta­van tääl­lä. Ehkä taval­lista poli­it­tista keskustelua enem­män tääl­lä kuitenkin vaa­di­taan näyt­töä ja riiv­itään eri asioiden taustoja.

    Mut­ta jos ihan skaalaa halu­at, niin täältähän löy­tyy vihrei­den lisäk­si vasem­mis­toli­it­to­laisia, perus­suo­ma­laisia, keskusta­laisia, demare­i­ta ja var­masti myös kokoomuk­sen kan­nat­ta­jia (RKP:sta ja KD:sta en ole var­ma). Työelämän puolelta tääl­lä on ihmisiä mon­en­laisel­la statuk­sel­la — yksi on eläkeläi­nen, toinen johta­ja, kol­mas työtön, neljäs yrit­täjä, viides tutk­i­ja, kuudes opiske­li­ja, seit­semäs jotain muuta.

    Itse tun­nus­taudun epämääräisen vaalean­turkoosik­si, kos­ka pidän ympäristöar­vo­ja tärkeänä, vaadin ratio­naal­ista päätök­sen­tekoa ja uskon sosi­aaliseen markki­na­t­alouteen (= itsekkyys on yksilö­ta­sol­la lop­puma­ton luon­non­va­ra, mut­ta yhteisö­ta­sol­la siitä voidaan päästä yli). Viih­dyn tääl­lä osal­lis­tu­mas­sa keskustelu­un eri­tyis­es­ti sik­si, että tämä on niitä har­vo­ja poli­it­tisen keskustelun areenoi­ta, jois­sa ihan oikeasti käytetään ja arvoste­taan ratio­naal­isia argu­ment­te­ja ja analysoidaan pin­taa syvemmältä.

  116. Viherinssi:Lop­putu­lok­se­na yliopis­to vuokraa 60 % tiloista, jon­ka jäl­keen 40 % tiloista jää vuokraa­mat­ta. Niitä ei käytän­nössä voi vuokra­ta kenellekään muullekaan, kos­ka tilat on pitkälle räätälöi­ty nimeno­maan yliopistokäyttöön.

    Ei kai voi­da siitä lähteä että vuokraa­jana on täysi puupää, joka ei tajua että tuos­sa kohtaa olisi syytä alen­taa vuokraa? 

    Toisaal­ta hel­posti sit­ten käy niin, että yliopis­to jatkos­sakin tilaa “vahin­gos­sa” tilo­ja, joi­hin sil­lä ei sit­ten olekaan varaa luot­taen siihen ‚että kyl­lä se sisäi­nenkin vuokra las­kee niin että rahat riittää.

  117. Sylt­ty: Ei kai voi­da siitä lähteä että vuokraa­jana on täysi puupää, joka ei tajua että tuos­sa kohtaa olisi syytä alen­taa vuokraa? 

    En tiedä, voidaanko lähteä, mut­ta näin on ihan oikeasti käynyt. En tosin ihan tarkko­ja pros­ent­te­ja tiedä, mut­ta vuokranan­ta­jana Senaat­ti, vuokralaise­na yliopisto.

  118. Sylt­ty: Ei kai voi­da siitä lähteä että vuokraa­jana on täysi puupää, joka ei tajua että tuos­sa kohtaa olisi syytä alen­taa vuokraa? 

    Toisaal­ta hel­posti sit­ten käy niin, että yliopis­to jatkos­sakin tilaa “vahin­gos­sa” tilo­ja, joi­hin sil­lä ei sit­ten olekaan varaa luot­taen siihen ‚että kyl­lä se sisäi­nenkin vuokra las­kee niin että rahat riittää.

    Ainakaan Senaat­tiki­in­teistöt ei mis­sään muo­dos­sa, mil­loinkaan eikä ikinä suos­tunut tuol­laiseen. En tiedä onko Tam­pereel­la eri­laista ja kuka omis­taa vuokrau­soikeu­den, mut­ta Helsingis­sä meno oli 2000-luvun alus­sa aika toiv­o­ton­ta. Kevääl­lä yleen­sä helpot­ti kun jen­gi jät­ti kursse­ja kesken.

    Kuka­han nykyään hallinnoi Helsin­gin yliopis­ton raken­nuk­sia? Nehän rosvot­ti­in vastik­keet­ta Senaat­tiki­in­teistölle ja palautet­ti­in Yliopis­ton hallintaan uuden yliopis­to­lain myötä yliopis­ton pääo­mak­si tai jotain. Joka tapauk­ses­sa tuol­lainen kikkailu on osa tuotan­ta­louden pel­learmei­jan suuri (allokointi)tehokkuushuvi ja joskus niitä sat­tuu vielä leukaan. Toisin kuin nim­imerk­ki Tiedemies väit­tää, niin tuol­lainen on juuri sitä tehokku­ut­ta, mitä pavun­lask­i­jat tavoittelevat.

  119. Ei kai voi­da siitä lähteä että vuokraa­jana on täysi puupää

    Yliopis­to­jen / Senaat­ti-kiin­teistö­jen tapauk­ses­sa juuri siitä pitää lähteä.

  120. “Raken­nuk­sen rak­en­taa toinen val­tion toim­i­ja, joka pyytääkin tiloista niiden valmis­tut­tua sit­ten sel­l­aista vuokraa, ettei yliopis­tol­la ole varaa tiloihin.

    Lop­putu­lok­se­na yliopis­to vuokraa 60 % tiloista, jon­ka jäl­keen 40 % tiloista jää vuokraa­mat­ta. Niitä ei käytän­nössä voi vuokra­ta kenellekään muullekaan, kos­ka tilat on pitkälle räätälöi­ty nimeno­maan yliopistokäyttöön.”

    Kun kiin­teistön reaal­i­hin­ta on näkyvil­lä niin se pistää käyt­täjän miet­timään mikä on tärkeää:Seinät vai toiminta.

    Sil­loin hark­i­taan tarkkaan mil­laisia tilo­ja tarvitaan

    Aikoinana Telessä oli paljon erikois­tilo­ja kuten laite­suo­jia, EMP-suo­jat­tu­ja tilo­ja, maanalaisia luo­lia ja on vieläkin

    Mut­ta kun kus­tan­nus­po­h­jainen lasken­ta alkoi 70-luvul­la niin til­a­mas­san aiheut­ta­ma rasitus tajut­ti­in ja tilao­hjel­mat supis­tu­i­v­at ja järkeväityivät.

    Silti noi­ta erikois­tilo­ja on vieläkin, mis­sä tarvitaan

    Mut­ta til­amäärä tip­pui 70 % 

    Ja kaik­ki tyh­jen­tyneet tilat kävivät kau­pak­si, jopa syrjäseuduilla

  121. Sylt­ty: Muuten­han käy hel­posti niin, että luen­tos­ali muut­tuukin varas­tok­si tms.

    Mik­si vain rahal­la on auktoriteettia?

    Liian van­ha: Sil­loin hark­i­taan tarkkaan mil­laisia tilo­ja tarvitaan

    Täl­löin hel­posti häviää luo­va leik­ki, joka tuot­taa niitä kaikkien kaipaamia inno­vaa­tioi­ta, kos­ka ei voi­da perustel­la niihin käytet­täviä tilo­ja tai lait­tei­ta. Ja jos täl­laisia tilo­ja ei entis­es­tään ole, tiet­tyjä asioi­ta ei voi tutkia, vaik­ka saataisi­inkin ideoita, sil­lä rahoi­tus­tarve (=tilo­jen rak­en­t­a­mi­nen, jne.) näyt­tää paper­il­la älyttömältä.

  122. Tiedemies: En näe myöskään kauheasti mieltä siinä, että arvioidessa jonkun labran “tuloste­hokku­ut­ta”, sel­l­ainen labra joka sat­tuman oikus­ta on van­hem­mas­sa raken­nuk­ses­sa, mut­ta tekee tarkalleen yhtä laadukas­ta työtä, on “tehokkaampi” kuin labra joka on uudessa rakennuksessa.

    On se kum­ma, jos ei vieläkään osa­ta tai halu­ta erot­taa kus­tan­nus­laskelmia ja investoin­ti­laskelmia eikä upon­nei­ta kus­tan­nuk­sia juok­se­vista kustannuksista.

    No joo, Hailu­odon Mar­janiemen sata­maan tehti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten luot­sien vaa­timuk­ses­ta uusi luot­si­ase­ma, mut­ta sen vuokra osoit­tau­tui niin kalli­ik­si, että heille vuokrat­ti­in muu­ta­man kilo­metrin päässä ollut tyhjä omakoti­ta­lo ja uusi ase­ma jätet­ti­in tyhjilleen.

  123. “En näe myöskään kauheasti mieltä siinä, että arvioidessa jonkun labran “tuloste­hokku­ut­ta”, sel­l­ainen labra joka sat­tuman oikus­ta on van­hem­mas­sa raken­nuk­ses­sa, mut­ta tekee tarkalleen yhtä laadukas­ta työtä, on “tehokkaampi” kuin labra joka on uudessa raken­nuk­ses­sa. Enkä siinä, että tätä “tehokku­ut­ta” voi paran­taa niin, että sul­lotaan ihmisiä yhteisi­in huoneisi­in ja jätetään osa huoneista tyhjik­si. Jos olisi edes joku kysyn­tä ja tar­jon­ta, niin sit­ten tässä voisi olla jotain mieltä, mut­ta kun on monop­o­li ja hallinnol­liset rajat puolin ja toisin, niin koko hom­ma on puh­das­ta pelleilyä.”

    Ei kysymys ole pelleilystä, kulut ovat todellisia.
    Jos tilat on vuokrat­tu ulkop­uoliselta niin vuo­ka ja palve­lut ovat suo­raa kas­savir­taa ulos talosta.

    Jos tilat ovat omia niin ei tilanne muu­tu mik­sikään, edelleenkin kas­sa vuo­taa ulos, ehkä vähän vähemmän.
    .
    Käyt­töku­lut ovat hyvinkin todel­lisia kulu­ja :Siivous, läm­mi­tys, vesi, jätevesi, sähkö, kor­jauk­set, valvon­ta , palve­lut esim vas­taan­ot­topalve­lut, neukkari­palve­lut etc ovat aivan todel­lisia kuluja

    Ja jos kiin­teistö on raken­net­tu velka­ra­hal­la niin korkokin on todel­li­nen kulu,

    Päälle tule­vat lasken­nal­liset kulut, pois­tot ja sijoite­tun pääo­man tuottovaade.

    Muu­ta mak­sa­jaa noille kuluille löy­dy kuin käyttäjä .

    Mut­ta käyt­täjäl­lä on nyt val­ta ja vapaus päät­tää ‚miten paljon tilaa tarvit­see ja mil­laista , rajoite on paljonko käyt­täjäl­lä on rahaa käytettävissä.Enää ei tarvitse ker­jätä tiloja.

    Tyhjistä tiloista ei kan­na­ta olla huolis­saan, kiin­teistön vuokraa­ja kyl­lä huole­htii omas­ta businek­ses­taan ja vuokraa ne aikanaan jollekin muulle käyttäjälle.

    Hin­takaan ei kan­na­ta vält­tämät­tä alen­taa , sil­lä ennem­min tai myöhem­min alen­nus on annet­ta­va kaikille ja rahavir­ta ei vält­tämät­tä kas­va vaik­ka käyt­töaste kas­vaa, voi jopa pienen­tyä, joten hin­nanalen­nus voi olla oman kiin­teistöbusinek­sen tuhoamista.

    Ja kyl­lä ne erikois­ti­latkin käyvät kau­pak­si, jos on pelisilmää ja löytää oikean asiakkaan.
    Telekin sai vuokrattua/myytyä kaik­ki vapau­tuneet maanalaisetkin laite-ja toimis­toti­lat vaik­ka ne oli­vat hyvin eri­ty­is­tarpeisi­in tehtyjä ja mon­esti kasvukeskusten ulkopuolella.

    Kiin­teistöbusines on hidas­ta busines­ta , jos tilat ovat eri­ty­isiä niin suun­nit­telu­jänne voi olla jopa 50 vuotta.
    Useim­miten riit­tää kuitenkin 10–20 vuotta.

    Ongel­ma on, että kvar­taal­i­maail­mas­sa johdon­mukaisen suun­nit­telun ylläpitämi­nen näin pitkään on vaikeaa.

    Val­tion laitok­se­na yliopis­ton pitäisi hel­posti löytää uudet asi­akkaat, sil­lä yliopis­tot ovat kasvukeskuksissa.

    Sinän­sä pal­jas­ta­va keskustelu, aika moni näyt­tää ole­van virkamies , yliopis­ton kanssa tekemi­sis­sä eikä ymmär­rä kus­tan­nus­lasken­nas­ta mitään.

  124. No, sitä sirkus­ta voi kut­sua mil­lä nimel­lä tahansa tah­too, mut­ta toim­intaa se ei tehosta.

  125. anonyy­mi: Mik­si vain rahal­la on auktoriteettia?

    Täl­löin hel­posti häviää luo­va leik­ki, joka tuot­taa niitä kaikkien kaipaamia inno­vaa­tioi­ta, kos­ka ei voi­da perustel­la niihin käytet­täviä tilo­ja tai lait­tei­ta. Ja jos täl­laisia tilo­ja ei entis­es­tään ole, tiet­tyjä asioi­ta ei voi tutkia, vaik­ka saataisi­inkin ideoita, sil­lä rahoi­tus­tarve (=tilo­jen rak­en­t­a­mi­nen, jne.) näyt­tää paper­il­la älyttömältä.

    Tuskin­pa mitään merkit­tävää jää kehit­tämät­tä sen takia, että kiin­teistöku­lut lisätään kehi­tysku­lui­hin, se on vain huomioita­va suunnittelussa.

    Yliopis­ton kannal­ta on sama onko kulu kiin­teistöyk­sikön vai yksiköi­den piikissä, sama raha kuluu molem­mis­sa tapuksissa.

    Mut­ta kun yksiköt voivat harki­ta itse tarpeen­sa niin se vähen­tää kon­trol­lin ja byrokra­t­ian tarvet­ta ja vähen­tää sisäisiä riitoja.

    Itse asi­as­sa yksiköt ovat entistä itsenäisem­piä tekemään päätök­siä. Ne voivat päät­tää käytetäänkö rahat tutkimuk­seen vai seiniin

  126. Liian van­ha:
    Sinän­sä pal­jas­ta­va keskustelu, aika moni näyt­tää ole­van­virkamies , yliopis­ton kanssa tekemi­sis­sä eikä ymmär­rä kus­tan­nus­lasken­nas­ta mitään.

    Aika moni “yliopis­ton virkamies” olisi taa­tusti halukas han­kki­maan tarvit­ta­vat tilat vapail­ta markki­noil­ta ja ihan markki­nae­htois­es­ti. Val­tion laatikkoleikeis­sä tämä ei kuitenkaan ole onnis­tunut, kos­ka hom­ma on oikean markki­na­t­alouden sijaan pelkkää leikkimistä, jos­sa yhdel­lä osa­puolel­la on de fac­to monop­o­li tarjotapuolella.

    Tiedä sit­ten onko yliopis­to­jen omien kiin­teistöy­htiöi­den perus­t­a­mi­nen aut­tanut asi­aa, mut­ta epäilenpä.

    Aivan nau­ret­tavaa, että pahim­mil­laan suurienkin tutkimus­pro­jek­tien rahoituk­sen haku ja neu­vot­telu sujuu nopeam­min kuin pro­jek­ti­huonei­den saami­nen — vaik­ka näis­säkin tilanteis­sa tyhjiä huonei­ta on ollut vähin­tääkin riit­tävästi ja muu­tostarpeet ovat olleet luokkaa lukko­jen uudelleen sar­joi­tus ja muu­tamien kalus­tei­den siirte­ly. Puhu­mat­takaan hin­tata­sos­ta, joka on ollut sel­l­ainen, että yhden huoneen hin­nal­la vuokraisi ihan muka­van omakoti­talon hyvältä alueelta.

  127. Tiedemies:
    No, sitä sirkus­ta voi kut­sua mil­lä nimel­lä tahansa tah­too, mut­ta toim­intaa se ei tehosta.

    Sil­loin siel­lä senaat­ti-kiin­teistöl­lä toim­i­taan väärin.

    Mut­ta noin niinkuin peri­aate­ta­sol­la ei ole mitään syytä, mik­si ne idiootit sijait­si­si­vat jonkun luon­non­lain perus­teel­la vain senaat­ti-kiin­teistössä ja että jol­lain muul­la taval­la kaik­ki toimisi hyvin. Toden­näköis­es­ti ongel­mat oli­si­vat vain erilaisia.

    Mut­ta kyl­lähän tuol­lainen pitäisi lait­taa kun­toon, ei tuos­sa toimin­nas­sa ole mitään mieltä.

  128. Tulee mieleen aivan 70-luku:Kun työ tehtet­ti­in virkamiehillä ja työ­varas­tos­ta ote­tul­la T2 mate­ri­aalil­la niin työ oli ilmainen

  129. Osmo Soin­in­vaara:
    Suomes­sa ei ole juurikaan merkit­tävää poli­it­tista liike­hd­in­tää, joka ajaisi sel­l­aista merkit­tävää hyv­in­voin­ti­val­tion vas­taista agen­daa, jota Yhdys­val­lois­sa ajaa melkein koko repub­likaa­ni­nen puolue ja eri­tyis­es­ti teekut­suli­ike. Yksit­täisiä mielip­iteitä on, sel­l­aisia on minus­ta esi­in­tynyt myös tämän blo­gin kom­men­toi­jien joukos­sa. Kokoomuk­sen nuorten joukos­sa näitä äärim­mäisyysih­misiä on jonkin ver­ran ja he onnis­tu­i­v­at vähäk­si aikaa pääsemään jär­jestössä myös merkit­tävi­in asemi­in, mut­ta olen ymmärtänyt, että imperi­u­min vas­taisku on jo alka­nut. Porukka­han meni oikein vier­aak­si repub­likaanien puoluekokoukseen.

    Oman käsi­tyk­seni mukaan täl­laiset ajatuk­set eivät Suomes­sa ole ihan niin mar­gin­aalis­sa ja “yksit­täisiä” kuin annat ymmärtää. 

    Luul­lak­seni Kokoomuk­sen ja perus­suo­ma­lais­ten piiris­sä etenkin nuorten miesten joukos­sa ns. “republikaaninen”-ajattelu, eli yksi­tyisen sek­torin ihan­noin­ti ja julkisen halvek­sun­ta, ja per­in­teistä pohjo­is­maista mallia pienem­män julkisen sek­torin roolin ja alhaisem­man vero­tuk­sen tavoit­telu lie­nee suh­teel­lisen yleistä, vaikkei val­tavir­taa em. puoluei­den ohjelmis­sa toki edustakaan.

    Osit­tain tässä voi olla kysymys nuorten ehdot­to­muud­es­ta, ja van­hen­e­m­i­nen ja viisas­tu­mi­nen lop­ul­ta pehmen­tää mielip­iteitä. Ajat­telun taustal­la on myös mielestäni enem­män tunne kuin syväl­lis­es­ti ajatel­tu ja läpipo­hdit­tu malli ihan­ney­hteiskun­nas­ta. Epäilen myös, että jos mon­et näistä “oikeis­ton­uorista” oikeasti ymmärtäi­sivät, että mil­lainen yhteiskun­ta hei­dän toivom­is­taan keinoista seu­raisi, he eivät sitä kan­nat­taisi. Eli luul­lak­seni kysymys on osin myös elämänkoke­muk­sen ja tiedon puut­teesta. Mut­ta ehkä hei­dän ajat­telus­saan on kuitenkin oikea oival­lus siinä, että Suomes­sa pitäisi olla parem­mat kan­nus­teet ja mah­dol­lisu­udet oma­l­la työl­lä men­estymiseen kuin nyky­isin on.

    Toisek­si, ehkä yllät­tävääkin on, että ainakin oma mieliku­vani muista ns. por­varipuolueista (Keskus­ta, RKP, KD) on tässä suh­teessa huo­mat­tavasti “pehmom­pi” ja arvo­maail­ma vaikut­taisi siel­lä ole­van yhteisöl­lisem­pi ja yhteis­vas­tu­ullisu­ut­ta ja heikom­pio­sai­sista huole­htimista korostavampi.

    Voin toki olla väärässä näis­sä käsi­tyk­sis­sä… Ehkä joku poli­it­tis­ten nuoriso­jär­jestö­jen kuviois­sa mukana ole­va voi valaista asi­aa seikkaperäisemmin.

    1. Maail­ma on sikäli ihmeelli­nen, että eri­laisil­la mielip­iteil­lä ei ole kovin suur­ta pain­oar­voa, jos ne eivät pysty organ­isoi­tu­maan. Lib­er­taari­nen liike ei ole siihen Suomes­sa pystynyt ja sik­si se on tois­taisek­si merkityksetön.

  130. Liian van­ha:
    Tulee mieleen aivan 70-luku:Kun työ tehtet­ti­in virkamiehillä ja työ­varas­tos­ta ote­tul­la T2 mate­ri­aalil­la niin työ oli ilmainen

    On hyvä jos yliopis­tot mak­sa­vat markki­nahin­taa käyt­tämistään resurs­seista. Se johtaa peri­aat­teessa fik­su­un toim­intaan ja tuo enem­män vaihtoehtoja.

    Ongel­ma nois­sa Senaat­ti-tapauk­sis­sa oli se, että yliopis­to­jen tilakus­tan­nuk­set muutet­ti­in markki­nae­htoisik­si (ja käytän­nössä jopa kalli­im­mik­si) anta­mat­ta vas­taavaa rahoituslisää.

    Sen jäl­keen tilanne oli se, että val­tion rahoil­la oli raken­net­tu hyvin tarkoituk­seen sopi­va talo, johon val­tion laitok­sel­la ei ollut varaa. Sit­ten lop­putu­lok­se­na käytössä oli vain osa taloista mut­ta lei­jo­nanosa kuluista. Mod­ernissa toimis­toraken­nuk­ses­sa vain pieni osa kuluista määräy­tyy käytössä ole­vien neliöi­den mukaan, ole­mas­saol­e­vat neliöt ja käyt­täjämäärä ovat olen­naisem­pia parametereja.

    Senaatin toim­intaa on help­po yliopis­tonäkökul­mas­ta moit­tia hölmök­si. Ei se sitä kuitenkaan ole ollut, Senaat­ti on pääosin aika hyvä tulout­ta­maan rahaa val­ti­olle, de fac­to monop­o­li toki helpot­taa liiketoimintaa.

    Lop­putu­los oli todel­la pöhkö, kun val­tio yrit­ti tuot­taa lisää rahaa siirtämäl­lä sitä taskus­ta toiseen. Nyky­him­melin toimin­nas­ta en tiedä, mut­ta suh­taudun melkoisel­la epälu­u­lol­la. Viime aiko­jen muu­tok­set (säätiöyliopis­tot, ymv.) eivät tun­nu tuoneen kovin paljon hyvää toimin­nan kannalta.

  131. “Ongel­ma nois­sa Senaat­ti-tapauk­sis­sa oli se, että yliopis­to­jen tilakus­tan­nuk­set muutet­ti­in markki­nae­htoisik­si (ja käytän­nössä jopa kalli­im­mik­si) anta­mat­ta vas­taavaa rahoituslisää.”

    Tuo­han tarkoit­ti, että val­tio leikkasi yliopis­to­jen määrära­ho­ja. Syy ei siis ollut vuokran per­im­i­nen vaan määrära­ho­jen leikkaus.

    Jos yliopis­tot ovat vapai­ta päät­tämään niin ne voivat vuokra­ta tilalle halvem­pia tiloja.

    Se tun­tuu hul­lul­ta, mut­ta van­ho­jen tilo­jen muokkaami­nenkin on kallista eikä Senaat­ti voi antaa niitä halavl­la, kos­ka kaikkia alueen vuokrahin­to­ja olisi pudotettava.

    Mut­ta nuo ovat vain uud­is­tuk­sen aiheut­tamia lainei­ta, kyl­lä ne siitä tasoit­tuvat kun opitte elämään uudessa tilanteessa

  132. Viherinssi: Senaatin toim­intaa on help­po yliopis­tonäkökul­mas­ta moit­tia hölmök­si. Ei se sitä kuitenkaan ole ollut, Senaat­ti on pääosin aika hyvä tulout­ta­maan rahaa val­ti­olle, de fac­to monop­o­li toki helpot­taa liiketoimintaa.

    Lop­putu­los oli todel­la pöhkö, kun val­tio yrit­ti tuot­taa lisää rahaa siirtämäl­lä sitä taskus­ta toiseen.

    Eikös noiden kap­palei­den välil­lä ole sovit­tam­a­ton ristiriita?

  133. newyork­ista: Eikös noiden kap­palei­den välil­lä ole sovit­tam­a­ton ristiriita?

    Ei… Sovit­tam­a­ton ris­tiri­ita on organ­isaa­tioiden tavoitease­tan­nas­sa. Senaat­ti on siis tulout­tanut hyvin rahaa val­tion tasku­un ja siten toimin­ut tavoit­teit­ten­sa mukaises­ti. Val­tio on kuitenkin joutunut lapi­oimaan sen saman rahan toiseen tasku­un, jol­loin nol­la­summapeli iskee.

  134. Liian van­ha: Tuo­han tarkoit­ti, että val­tio leikkasi yliopis­to­jen määrära­ho­ja. Syy ei siis ollut vuokran per­im­i­nen vaan määrära­ho­jen leikkaus.

    Olen tästä samaa mieltä. Asia vain tun­tui tapah­tuneen puh­taasti vahin­gos­sa, joten jos se oli tietoinen määrära­haleikkaus, se oli todel­la kierosti tehty.

    Jos yliopis­tot ovat vapai­ta päät­tämään niin ne voivat vuokra­ta tilalle halvem­pia tiloja.

    Koko kam­puk­sen siirtämi­nen olisi erit­täin mie­lenki­in­toinen aja­tus. Kuvit­telisin, että esimerkik­si Aal­lon teknisen osan siirtämi­nen pois Aal­lon suun­nit­telemista tiloista olisi ainakin käytän­nöl­lisyy­den kannal­ta hyvä veto.

    Mut­ta nuo ovat vain uud­is­tuk­sen aiheut­tamia lainei­ta, kyl­lä ne siitä tasoit­tuvat kun opitte elämään uudessa tilanteessa.

    Halu­aisin kor­ja­ta tuos­ta kak­si asi­aa. Ensim­mäi­nen on se, että tuo takavu­osien Senaat­ti-malli ei pääosin enää ole käytössä viimeaikaisten uud­is­tusten vuoksi.

    Toinen on pieni per­soon­a­muo­toa­sia, ylläol­ev­as­ta sitaatista olisi syytä muut­taa toinen per­soona kol­man­nek­si. Saan niin pienen osan tulois­tani aka­teemis­es­ta maail­mas­ta, että sil­lä ei ole olen­naista merk­i­tys­tä elin­ta­sooni. En iden­ti­fioidu yliopis­to­laisek­si, vaan kerään leipäni yksi­tyiseltä sektorilta.

  135. Olen­naista tässä asi­as­sa ei ollut minus­ta se, mis­sä tämä tapah­tuu (Senaat­ti-sekoilut ja muut), vaan se, että tämä on se, miten Suomes­sa asioi­ta hoide­taan: Osaop­ti­moin­neil­la, jois­sa ei ole mitään järkeä. 

    Osaop­ti­moin­ti tuot­taa tehokku­ustap­pi­on sekä sel­l­aiseen tilanteeseen ver­rat­tuna jos­sa sama resurssi opti­moidaan yhden hallinnon alle, että, ja ennenkaikkea, sel­l­aiseen tilanteeseen ver­rat­tuna, jos­sa resurssi yksi­ty­is­tetään kokon­aan. Suo­ma­lainen väli­mallin ratkaisu ei oikeasti toi­mi, se on huono yhdis­telmä yleen­sä kumpaakin. 

    Eihän tässä esimerkissä — siis tilavuokrat — olisi mitään ongel­maa, jos ne tilat voisi vuokra­ta keneltä tahansa ja jos ne tilat voisi vuokra­ta kuka tahansa. Mut­ta kun ei voi, asi­akkkai­ta on vain yksi ja tilan­tar­joa­jia on vain yksi. Ei sel­l­ainen tilanne mitään markki­namekanis­mia ja sen mukaista tehokas­ta resurssial­lokaa­tio­ta tuo­ta, vaan type­r­ää sekoilua jos­sa lapi­oidaan rahaa taskus­ta toiseen ja jätetään resursse­ja vajaakäyttöön. 

    Tilanne on analogi­nen sen kanssa mitä yllä mainit­ti­in työstökoneista ja niille jyvite­ty­istä kus­tan­nuk­sista. Jos kus­tan­nus­laskelmia ei tehdä rajakus­tan­nusten mukaan, niin ne tuot­ta­vat virheitä.

  136. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa ei ole juurikaan merkit­tävää poli­it­tista liike­hd­in­tää, joka ajaisi sel­l­aista merkit­tävää hyv­in­voin­ti­val­tion vas­taista agen­daa, jota Yhdys­val­lois­sa ajaa melkein koko repub­likaa­ni­nen puolue ja eri­tyis­es­ti teekutsuliike.

    Tässä tun­tuu ole­van takana sel­l­ainen ajat­telu, että ain­oas­taan julkisen puolen kiertänyt rahan on jotenkin “hyvää”. Bush nuorem­man aikana val­tion menot kasvoivat rajusti, siis myös muut kuin puo­lus­tus­menot. Itse asi­as­sa Newt Gin­grich tote­si, “mei­dät äänestet­ti­in kon­gres­si­in, jot­ta muut­taisimme Wash­ing­tonin ja mei­dät äänestet­ti­in ulos, kos­ka Wash­ing­ton muut­ti meidät”
    Mut­ta yleinen käsi­tys on tietenkin, että repub­likaan­it aja­vat val­tion supis­tamista. Siis näitä “kaikki­han tietävät” jut­tu­ja, joi­ta Soin­in­vaarakin välil­lä kor­jaa ja taas välil­lä levit­tää. Suomes­sakin on tapah­tunut paljon kehi­tys­tä, jos­sa val­tion määräi­lyä on vähennetty.
    Net, kun on tarpeek­si van­ho­ja, muis­ta­vat kuin­ka rav­in­tolois­sa ei pahem­min terasse­ja tun­net­tu, ikkunois­sa oli ver­hot, jot­ta ei nähtäisi, että siel­lä sitä juo­daan alko­ho­lia. 70-luvun alus­sa olisi olut aivan mah­do­ton aja­tus, että autokat­sa­t­us voisi olla yksi­ty­istä (joku var­maan muit­saa, mil­laista se oli val­tion monop­o­li­na) , radioasemia voisi perus­taa, MTV:n uutiset piti toteut­taa “kokeilu­na” eihän se sovi, että muu kuin viralli­nen taho julkaisee uutisia. Jne jne. Onko Raimo Sailas hyv­in­voin­ti­val­tion vas­tus­ta­ja, kun hän ker­too reunae­hdoista? Itse asi­as­sa jotkut vihreätkin sanovat, ettei val­tion toim­into­ja voi kas­vat­taa määrät­tömi­in. Muuten, kan­nat­ta muis­taa, että USan puolueet eroa­vat aika lail­la esim. Suomen puolueista. Eivät Euroopas­sakaan kon­ser­vati­iv­it tai sosi­aalidemokraatit ole saman­laisia esim. Por­tu­galis­sa ja Ruot­sis­sa. Niin eivät myöskään esim. Tek­sasin ja Ver­mon­tin demokraatit. Toim­intaym­päristö on eri­lainen — siis toim­intakin on erilainen.

  137. Mut­ta nuo ovat vain uud­is­tuk­sen aiheut­tamia lainei­ta, kyl­lä ne siitä tasoit­tuvat kun opitte elämään uudessa tilanteessa 

    Koetin ottaa selvää, miten tuo toimii TTY:llä. Toiv­ot­tavasti joku asiantun­te­vampi osaa ker­toa ettei se näin ole. 

    Tilat on nykyään otet­tu pois Senaatil­ta ja pilkot­tu kolmelle osin yliopis­to­jen omis­ta­malle yhtiölle. Pk-seudun ulkop­uolel­la kaikesta vas­taa Suomen yliopis­toki­in­teistöt Oy. Yliopis­to vuokraa tilo­ja huone ker­ral­laan ja tun­tivuokral­la. Vuokrat laite­taan suo­raan työtäteke­vien laitosten niskaan ja niil­lä kate­taan kaik­ki kiin­teistöy­htiön kulut lain­oista alkaen.

    Jostain luen­tos­al­ista tämä vuokra on 30e/h. Kun laitos säästää tilankäyt­töään ja jät­tää yhden luen­non pitämät­tä salis­sa, täl­lä säästetään lähin­nä valais­tus. Ei sitä var­maan ale­ta edes siivoa­maan harvem­min. Yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta ei kuu­na kul­lan valkeana löy­dy vuokralaista, joka halu­aisi käyt­töön­sä yksit­täisen yliopis­ton salin esim. muu­ta­mak­si päiväk­si viikos­sa. San­o­taan opti­mistis­es­ti että säästöt ovat 3e/h. Laitos saa 30e palkkion siitä että säästää kokon­aisu­udelta rahaa 3e. Ei tuo tasaan­nu järkeväk­si toimin­naksi vaik­ka kuin­ka odot­taisi. Kuulin jut­tua että tiloista on käytössä n. neljäsosa.

    Ehkä tilo­jen tyhjänä pitämisel­lä saadaan koi­jat­tua rahaa pois yhteisen kiin­teistöy­htiön kaut­ta joltain Oul­ul­ta ja Turul­ta? Sit­ten­hän se on yliopis­ton kannal­ta järkevää.

  138. Viherinssi: En iden­ti­fioidu yliopis­to­laisek­si, vaan kerään leipäni yksi­tyiseltä sektorilta.

    No, pääsään­töis­es­ti yliopis­tot tun­tu­vat aja­van kovin voimakkaasti henkilöstöpoli­ti­ikas­saan sel­l­aista ajat­telua, että kenenkään ei tulisikaan iden­ti­fioitua yliopis­to­laisek­si. Siis, hallinto­henkilökun­taa luku­unot­ta­mat­ta. Muiden olete­taan sopi­vasti koke­vansa itsen­sä pelkik­si rasit­teik­si ja häpeävän työtään. Niin, ja lisäk­si pitää olla kut­sumus, se on kanssa tärkeää, kos­ka työ­tun­te­ja on viral­lis­es­ti 1600, mut­ta sil­lä työmääräl­lä nyt saat vaan potkut kun sopimuskausi loppuu.

  139. Nukku­Mat­ti: Osit­tain tässä voi olla kysymys nuorten ehdot­to­muud­es­ta, ja van­hen­e­m­i­nen ja viisas­tu­mi­nen lop­ul­ta pehmen­tää mielip­iteitä. Ajat­telun taustal­la on myös mielestäni enem­män tunne kuin syväl­lis­es­ti ajatel­tu ja läpipo­hdit­tu malli ihan­ney­hteiskun­nas­ta. Epäilen myös, että jos mon­et näistä “oikeis­ton­uorista” oikeasti ymmärtäi­sivät, että mil­lainen yhteiskun­ta hei­dän toivom­is­taan keinoista seu­raisi, he eivät sitä kan­nat­taisi. Eli luul­lak­seni kysymys on osin myös elämänkoke­muk­sen ja tiedon puut­teesta. Mut­ta ehkä hei­dän ajat­telus­saan on kuitenkin oikea oival­lus siinä, että Suomes­sa pitäisi olla parem­mat kan­nus­teet ja mah­dol­lisu­udet oma­l­la työl­lä men­estymiseen kuin nyky­isin on.

    Niin, siis kum­mas­ta tässä sinus­ta nyt lop­pu­jen lopuk­si on kyse: 

    1. Siitä, että nuoret halu­a­vat innol­la luo­da uut­ta parem­paa yhteiskun­taa käyt­täen tuo­ta mainit­se­maasi oival­lus­ta, mut­ta ymmär­ryk­sen puut­teen vuok­si aja­vatkin sel­l­aista, joka ei joh­da mihinkään parem­paan, vaan etenkin yhteiskun­nan heikoimpi­en kohdal­la huonom­paan. Jos he ymmärtäi­sivät tämän, he eivät sitä ajaisi. 

    vai

    2. Siitä, että he oikeasti halu­a­vat köy­hien kyykkyyn menoa, ja aja­vat sel­l­aiseen tähtäävää poli­ti­ikkaa, vaikkei se suo­ranais­es­ti ketään edes hyödyt­täisi. Tämä oli minus­ta se alku­peräi­nen väitteesi. 

    Minus­ta noil­la on merkit­tävä laadulli­nen ero. Edel­listä tarvi­taan aina siihen, ettei kangis­tut­taisi van­hen­tu­vaan ajat­telu­un siitä, mil­lä saavute­taan parem­pi yhteiskun­ta, vaik­ka joskus ehdo­tuk­set meni­sivätkin yli ja vaati­si­vat van­hempi­en top­pu­ut­telua. Jälkim­mäiselle taas ei oikein ole käyt­töä mis­sään tilanteessa.

  140. Ehkä toimeen­tu­lol­la olevil­la ei ole varaa kaupung­in­val­tu­us­toon vievään vaa­likam­pan­jaan. Siinä mielessä kaupung­in­val­tu­us­ton koos­t­u­mus ei vielä ker­ro juuri mitään Vihrei­den kannattajakunnasta.

  141. Samuli Saarel­ma: Niin, siis kum­mas­ta tässä sinus­ta nyt lop­pu­jen lopuk­si on kyse: 

    1. Siitä, että nuoret halu­a­vat innol­la luo­da uut­ta parem­paa yhteiskun­taa käyt­täen tuo­ta mainit­se­maasi oival­lus­ta, mut­ta ymmär­ryk­sen puut­teen vuok­si aja­vatkin sel­l­aista, joka ei joh­da mihinkään parem­paan, vaan etenkin yhteiskun­nan heikoimpi­en kohdal­la huonom­paan. Jos he ymmärtäi­sivät tämän, he eivät sitä ajaisi. 

    vai

    2. Siitä, että he oikeasti halu­a­vat köy­hien kyykkyyn menoa, ja aja­vat sel­l­aiseen tähtäävää poli­ti­ikkaa, vaikkei se suo­ranais­es­ti ketään edes hyödyt­täisi. Tämä oli minus­ta se alku­peräi­nen väitteesi. 

    No help­poa, oikeis­to­laisil­la on aina kysymys kohdas­ta 2. Vasem­mis­to­laisil­la, myös esimerkik­si tais­to­laisil­la ja muil­la stal­in­is­teil­la on aina kysymys kohdas­ta 1.

    Etkö tien­nyt että oikeis­to­laiset syvötä köy­hien pikku­vau­vatkin, jos vain pää­sevät hal­li­tuk­seen? Ja jos por­var­i­hal­li­tus ei niin tehnyt, niin ainakin var­masti olisi halunnut…ja jos Katainen on men­nyt pitkälle vasem­malle, niin ei sik­si että olisi Kokoomuk­sen vasem­man laidan kulk­i­ja, vaan sik­si että sil­lä keinoil­la saa val­lan, jota voi päämin­is­ter­inä käyt­tää sit­ten kaiken tuhoamisek­si. Ja lopuk­si voidana tode­ta, että kun näitäi köy­hiä kyykyt­täviä teko­ja ei ole päämin­is­ter­iltä paljoa näkynyt, niin ainakin se on suun­nitel­lut niitä. Ja jos ne suun­nitel­mat eivät näy mis­sään, niin se vain todis­taa, että Katainen on ovela ja salai­sel­va tyyppi

    😉

  142. “Perus­suo­ma­lais­ten kan­nat­ta­jien joukos­sa on vähem­män julkisel­la sek­to­ril­la työsken­tele­viä kuin minkään muun puolueen kan­nat­ta­jien joukos­sa. Eniten val­tion tai kun­tien palveluk­ses­sa työsken­tele­viä on vihrei­den kan­nat­ta­jis­sa: heistä 26 pros­ent­tia työsken­telee julkisel­la sektorilla.”

    Talous­tutkimus. Kiin­nos­ta­va näkökul­ma ja vahvis­taa Hamilon ja mon­en muunkin käsitystä.

Vastaa käyttäjälle anonyymi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.