Vihreät luuserit?

4.6.2013 · Aihe: _ 

Vihreiden puoluekokousta koskevassa postauksessa Marko Hamilo antoi ymmärtää, että vihreät ovat lähinnä yhteiskunnan varoilla loisivia luusereita. Samaa virttä lauloi pari muutakin kommentoijaa. Väite on ilahduttava poikkeus puheisiin, joissa vihreitä syytetään elitistisiksi hyväosaisiksi. Koska en pysty ottamaan satunnaisotosta puolueen jäsenkunnasta, käytetään näytteenä vihreiden valtuustoryhmää Helsingissä. Jotkut ovat aika nuoria ja siksi vasta valmistumassa, mutta ymmärtääkseni kaikkien puolueiden jäsenet ovat joskus olleet nuoria, vaikka sitä voikin olla vaikea uskoa. Tässä ammatit ennen kansanedustajuutta. 

Zahra Abdulla, sairaanhoitaja ja kätilö

Outi Alanko-Kahiluoto, fil tri., kansanedustaja ja sitä ennen akateemisella uralla yliopistossa ja Suomen Akatemian tutkijana

Jussi Chydenius, ansainnut elantonsa musiikin tekijänä, siis yrittäjä

Jasmid Hamid. Näyttelijä ja yrittäjä

Heidi Hautala. Ennen politiikkaa yrittäjänä (perusta ry, kasvisravintola, valolatomo, julkaisutoimintaa.)

Mari Holopainen Tohtoriopiskelija Aalto-yliopistossa

Suzan Ikävalko, töissä Culminatumissa

Emma Kari,  Eduskunta-avustaja

Otso Kivekäs, ohjelmistoarkkitehti, Codento Oy

Tuuli Kousa Milton Oy, johtaja, sitä ennen Gummerus Oy:n johtoryhmän jäsen ja sitä ennen Neste Oy:n viestintäpäällikkö

Minerva Krohn. THL:n kehittäjäylilääkäri. Sitä ennen johtotehtävissä Terveystalossa.

Hannu Oskala, musiikkialan moniottelija, ymmärtääkseni yrittäjä

Erkki Perälä, tällä hetkellä freelanceri

Mari Puoskari, johtaja Logicalla

Jukka Relander, self employed, vähän niin kuin minä.

Anni Sinnemäki, tienasi ennen politiikkaa elantonsa yrittäjänä musiikin parissa.

Osmo Soininvaara, Yrittäjä, itsensä työllistäjä

Leo Stranius, Luontoliiton toiminnanjohtaja

Johanna Sumuvuori, Tekee väitöskirjaa

Kysyin joskus puoluehallitusta johtaessani, kuinka moni on ansainnut yrittäjäeläkettä. Yli puolet oli. Mitenkähän olisi Kokoomuksen puoluehallituksessa?

Kommentit

168 Vastausta artikkeliin “Vihreät luuserit?”

  1. mertsi kirjoitti 4.6.2013 kello 23:17

    Tyypillistä kiipijäporukkaa näyttävät olevan. Liimautuneet yhteiskunnan rintaruokintaan joko valtionapuyhteisöissä tai yksityisellä hoitamassa suhteita julkishallintoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 58

  2. zack kirjoitti 4.6.2013 kello 23:27

    No eipä tuo lista kovin paljoa kumoa Markon väitettä puoleen tai toiseen. Paljon kauniita nuoria naisia listassa ja edustavan näköisiä miehiä. Kolutusta ei juuri kellään ole luonnontieteistä tai tekniikasta(paitsi tietysti Osmo). Valtaoja on esim. kommentoinut, että on huono asia, että yhteiskunnallista keskustelua hallitsee “huuhaasosiologit”. Miten lie taipusi esim. pitkän matematiikan osaaminen tai prosenttilaskut listan henkilöiltä.

    Yrittäjiä on toki ravintola- ja musiikkipuolelta, mutta onko vientialan yrittäjiä juuri yhtään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2013 kello 23:59

    Minulla ei ole koulutusta luonnontieteistä eikä tekniikasta vaan tilastotieteestä ja kansantaloustieteestä. Mari Holopainen on tuotantotalouden tohtoriopiskelija ja Mari Puoskari kemisti. Lääketiede kai luetaan myös luonnontieteisiin (Minerva Krohn). Ihmtetyttää, miksi pitäisi olla yksityisellä palkansaajana. Eikö yrittäjäkään enää kelpaa? Itse esimerkiksi olen vientiyrityksen hallituksessa (BMH). Mitä vikaa on musikkialassa tai ravintoloissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kohto kirjoitti 4.6.2013 kello 23:28

    Huomiota kiinnittää, että valtaosa mainituista ihmisistä sai tai oli saanut palkkatulonsa yhteiskunnalta. Hyvin harva oli yksityisellä töissä.

    Minusta Soininvaaran tekemä listaus ei ole järin pätevä. Eiköhän Hamilo tarkoittanut Vihreitä kokonaisuutena. Lienee kuitenkin niin, että lähes jokaisen puolueen valtuustoryhmä Helsingissä on varsin korkeasti koulutettu ja elämässä keskimääräistä ihmistä paremmin menestynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 41

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2013 kello 23:54

    Valtaosa saa yhteiskunnalta? Niinkuin itsensä elättävä muusikko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. AV kirjoitti 4.6.2013 kello 23:32

    Eikös tästä ollut pari vuotta sitten juttua Suomen Kuvalehdessä, jossa taidettiin käsitellä palstanpitäjän väitettä persujen huono-osaisuudesta? Selvityksen tulos oli, että vihreiden kannattajat ovat pienituloisimpia eduskuntapuolueiden kannattajien joukossa. Eli vihreät ovat luusereita, mikäli luuseri määritellään taloudellisen aseman mukaan, ja vihreys puolueen kannattajuuden mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2013 kello 23:54

    AV
    Jos tutkitaan tulotasoa, kannattaa tehdä ikävakiointi. Opiskelijat ovat pienituloisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. max kirjoitti 5.6.2013 kello 0:08

    Mielestäni tuo on aivan mukiinmenevä valikoima. Noiden ammattien lisäarvoa voi vaihtaa suoraan vaikkapa polttopuuksi ja turpeeksi mutta kivihiileksi ja maakaasuksi ei. En minä muuta vikaa siitä löydä. Mutta ainahan voidaan vähentää riippuvuutta kaukolä.. kivihiilestä ja maakaasusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. Timo kirjoitti 5.6.2013 kello 0:15

    Ensimmäisiä kommentteja voi kyllä vähän ihmetellä, minkälaiset ihmiset nyt sitten kelpuutettaisiin??

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  10. Mikael M. kirjoitti 5.6.2013 kello 0:41

    Teoria vihreistä “luusereina” on kyllä niin perinpohjaisen kummallinen ajatus, että en oikein tiedä mitä siihen pitäisi sanoa. Elitistileima perustuu sentään jollain tavalla arkipäivän havaintoihin. Pelkästään jo vihreiden kannatuksen keskittyminen kaupunkeihin pitäisi olla merkki jostakin.

    Lasketaankohan tässä nyt pisteet jotenkin sillä tavalla hassusti, että kokoomuslainen opettaja on tervehenkistä pikkusivistyneistöä, ja vihreä opettaja taas pelkkä julkisen sektorin elätti?

    zack:
    Kolutusta ei juuri kellään ole luonnontieteistä tai tekniikasta(paitsi tietysti Osmo). Valtaoja on esim. kommentoinut, että on huono asia, että yhteiskunnallista keskustelua hallitsee “huuhaasosiologit”.

    Viime kunnallisvaaleissa Vihreät oli Otaniemen äänestysalueen suurin puolue…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 64

  11. Jyrki Sipilä kirjoitti 5.6.2013 kello 0:51

    Naurettavaa kommentointia Hamilolta ja monilta muilta tänä päivänä!

    Missä vihreät työskentelevät on yhdentekevää. Tärkeintä ovat ajatukset ja toiminta. Uudet avaukset eri asiayhteyksissä. Pienissä ja suurissa.

    On selvä, että juuri vihreät – poliittisista suunnista – ovat avartaneet suomalaista ajattelua ja yhteiskuntaa viimeiset noin 30 vuotta.

    Oikeistolta kukaan toki ei uusia ajatuksia odotakaan. Sille riittää se, että eri tilanteet ratkaistaan pikkunäppärästi ja niin, että varakkaiden jatkuva vaurastuminen ei ratkaisujen vuoksi esty.

    Vasemmisto taas on pitkälti hirttäytynyt puolustamaan julkista sektoria – silloinkin, kun asiassa ei ole päätä eikä häntää. Ja samalla lauletaan työväenlauluja ymmärtämättä, että äänestäjät eivät enää samastu sellaiseen.

    Ilman vihreiden panosta viimeisenä kolmena vuosikymmenenä Suomi olisi ollut todellisessa pulassa, suuressa hädässä, nääntynyt henkis-sosiaalisen näköalattomuuden alle.

    Vihreitä on siis kiittäminen hyvin paljosta! Näköalattomuudella täytyy olla vastavoimansa. Muuten mikään tällä pallolla ei kehity. Outoa, että esimerkiksi arvossa pidetyt toimittajat eivät ymmärrä tällaista ikiaikaista totuutta.

    Mutta toki ajan riento on kiivas: vihreiltäkin vaaditaan jatkuvaa uudistumista ja entistä jämäkämpää otetta toimissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  12. Kahvi Kuppi kirjoitti 5.6.2013 kello 1:11

    Itse en ole Vihreiden ylin ystävä, mutta kiistämätön tosiasia on, että Vihreät on “koulutettujen nuorten naisten puolue”. Tämä näkyi hyvin selvästi, kun katseli esimerkiksi viime kunnallisvaaleissa eri kuntien Vihreiden ehdokkaiden ammatteja.

    En ymmärrä tuota insinööriyden yliarvostamista, jota esimerkiksi zack-nimimerkki tuossa yllä edusti. Eivät ne diplomi-insinöörin koulutuksen kurssit mitään erityistä Järjenjättiläisyyttä vaadi, vaan hyväänkin arvosanaan riittää yleensä ihan keskiverto järki ja kohtuullinen ahkeruus. Toki siellä “insinööripuolella” on ihan oikeastikin älykkäitä tyyppejä, mutta insinööriyteen riittää jo ihan keskiverto järkikin. Ikäänkuin kaikki lahjakkaat ihmiset muka automaattisesti hakeutuisivat teknis-/ luonnontieteelliselle alalle! Muistetaan, että esimerkiksi Halla-aho on tohtori sellaiselta alalta kuin muinaiskirkkoslaavi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  13. Marko Hamilo kirjoitti 5.6.2013 kello 1:48

    No, aika lailla samanlaisia luusereita kuin minäkin, joka olen koheltanut siellä täällä ja päätynyt jotenkuten elättämään itseni ns. sisältöä tuottaen. Alkuperäisen puoluekokousraporttisi mukaan teillä piti olla valtava määrä uusia nuoria huippuosaajia. Minusta Helsingin vihreillä on kyllä leveä kärki kaupunkisuunnittelun osaajia, mutta millään muulla alalla tilanne ei minusta ole se, mitä Paloheimo sanoi vihreiden alkuajoista:

    “– Alkua leimasi idealismi. Mukaan tuli ihmisiä, jotka olisivat pärjänneet muutenkin mutta olivat asian takia valmiit uhraamaan siviiliuransa. Nyt siellä on paljon porukkaa, joilla siviilielämässä ei olisi paljonkaan käyttöä, mutta jotka ovat luoneet loistavan uran poliitikkoina.”

    http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Vaalit/1194667204167/artikkeli/puheenaihe+vihrea+osto-+ja+myyntiliike.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  14. sivarinörtti kirjoitti 5.6.2013 kello 3:22

    Ei tuo vihreiden koulutustausta/työkokemus juurikaan eroa muiden puolueiden jäsenistä. Tämä on ihan yleinen ongelma, että suurin osa poliitikoista on entisiä virkamiehiä tms.

    Se minkä takia vihreiden aliedustus yksityisellä sektorilla ja erityisesti vientiä harrastavissa yrityksissä nostattaa niin paljon tunteita johtuu siitä, että vihreät ovat SE puolue, ketä eniten vähättelee viennin/teollisuuden tärkeyttä Suomen taloudessa! Vihreiden mielestä voidaan ottaa käyttöön rikkiverot, nostaa energian hintaa tms., koska teollisuus on “menneisyyttä” ja tulevaisuudessa Suomen vauraus tulee palveluista ja “clean techistä”.

    Yksikään vihreä poliitikko ei kuitenkaan pysty kertomaan mitä tämä kalliista energiasta ja suurista logistiikkakuluista hyötyvä clean tech olisi(tuulivoimaloiden, taajuusmuuntajien ja lajittelukoneiden tekeminen on myöskin sitä pahaa ja likaista teollisuutta mikä hyötyy halvasta energiasta). Vielä vähemmän löytyy ehdotuksia näistä mullistavista palveluista, mitkä pelastavat Suomen kauppataseen. Suurin osa tuonkin listan vihreistä yrittäjistä oli muusikoita, kirjailijoita, freenlancereita tms. Eli ei näistäkään oikein miljardiluokan vientiä saada. Vuonna 2010 Suomen KOKO musiikkibisneksen viennin arvo oli 34 miljoonaa euroa. Eli yhden pk-yrityksen liikevaihdon verran.

    Se vain nyt vain on fakta, että jos viettää koko elämänsä julkisen sektorin palveluksessa, niin maailmankuva muodostuu sen mukaiseksi. Raha on halpaa. Olen itse ollut töissä monessa eri julkisen puolen organisaatiossa(yliopistot, liikelaitokset…) ja siellä on sellaista tuhlausta, ettei sitä moni uskoisi todeksi. Varsinkin juuri hallinnossa/byrokratiassa. Vastaavasti olen vierestä seurannut kuinka yksityisellä puolella voi saada kenkää 5 minuutin varoitusajalla. Milloin viimeksi esim. Helsingin kaupungin johdosta on potkittu joku pois kun tulosta ei syntynyt tarpeeksi(esim. Sauri ja Lumisota)? Yksityisellä puolella selitykseksi ei riitä että “yritin parhaani”, jos tulosta ei synny.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  15. Tiedemies kirjoitti 5.6.2013 kello 6:05

    No, jos vihreitä ei voi pitää “oikeina” yrittäjinä silloin kun asiakkaissa on kovasti julkisia tahoja, niin miten kääntäen vaikka maatalousyrittäjää voi pitää oikeana yrittäjänä, tuloistahan suuri osa tulee maataloustuesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 43

  16. Erotuomari kirjoitti 5.6.2013 kello 7:17

    Ottamatta erikseen kantaa noihin ihmisiin, niin onko Tieteen ja teknologian Vihreät (VIITE ry) tuttu?
    Sen jäsenistöstä taatusti löytyy lisäkseni muitakin tietojenkäsittelijöitä, tekniikan tohtoreita, fyysikoita ja muita “kovien” tieteiden edustajia.

    Sinänsä karsastaisin tätä “luuseri”-sanan käyttöä. Eihän se nyt ihmistä saa määrittää, mitä hän sattuu työkseen (8h per arkipäivä) tekemään, tai onko hän vientiteollisuuden (esim. paperitehtaan) palveluksessa tai julkishallintoa kehittävä it-konsultti.

    Toivoisin että vihreät puolueena tekisi töitä sen eteen, että ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisina titteleistä riippumatta, eikä Osmonkaan kannata lähteä kilpailemaan tällaisiin kylmiin ja sairaalloisiin uusliberalistisiin “luuseri vai ei” -naljailuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  17. teekkari kirjoitti 5.6.2013 kello 7:50

    > Hamilo:

    Eikös tuo nyt ole aika lailla totta kaikissa puolueissa? Ei politiikkaan huippuammattilaiset kovin helposti lähde, sen verran kiittämätöntä touhua näyttäisi olevan. En ainakaan itse jaksaisi istua kuuntelemassa kaiken maailman populistien puheenvuoroja tuntitolkulla että pääsisi painamaan nappia äänestyksessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  18. Andy kirjoitti 5.6.2013 kello 8:14

    Ei kannata napata syöttiä!

    Kiusallisia ajatuksia ajattelevien ihmisten leimaaminen erilaisilla väheksyvillä määreillä on ollut kautta historian ajatuksia torjuvien ihmisten ase. Ei siis haluta nähdä ja keskustella todellisista ongelmista ja kehitysehdotuksista, joten siirretään keskustelu ajatuksia esittävän ominaisuuksiin.

    Luuseri sanan käytössä on myös toinen tarkoitusperä eli syyllistämisellä vesittäminen: siis mitä te olette esittämään parannusehdotuksia, kun elätte meidän pärjääjien varoilla.

    Tosiasiassahan tieto on tietoa ja viisaus on viisautta, vaikka se tulisi pultsarin suusta, jos vastaanottaja kykenee KUULEMAAN ja haluaa aidosti parantaa yhteisiä oloja!

    Siitä ei kannattane lähteä kiistelemään, missä puolueessa on enemmän muiden apua tarvitsevia ihmisiä. Se tärkeä tosiasia on kuitenkin uskallettava tuoda esille, että pitkälle erikoistunut tietoyhteiskunta ja käynnissä oleva siirtyminen massatuotannosta digiyhteiskunnaksi tuottaa yhä enemmän sellaisia ihmisiä. Ja pitkälle erikoistuneelle mutta luovalle yhteisölle on ominaista, että aina on osa ihmisiä, jotka eivät sovi tai halua sopia rattaisiin. Yleensä nämä sopimattomat ovat yhteisön tärkeimpiä muutosvoimia ja tervehdyttäjiä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  19. Sipe kirjoitti 5.6.2013 kello 8:15

    Marko Hamilo:
    No, aika lailla samanlaisia luusereita kuin minäkin, joka olen koheltanut siellä täällä ja päätynyt jotenkuten elättämään itseni ns. sisältöä tuottaen. Alkuperäisen puoluekokousraporttisi mukaan teillä piti olla valtava määrä uusia nuoria huippuosaajia. Minusta Helsingin vihreillä on kyllä leveä kärki kaupunkisuunnittelun osaajia, mutta millään muulla alalla tilanne ei minusta ole se, mitä Paloheimo sanoi vihreiden alkuajoista:

    Luulen tietäväni, mistä Osmo puhuu: kokonaiskuvasta, jonka puoluekokouksesta saa, eikä vain Helsingin vihreistä. Piipahdin kokouksessa itsekin, ja asialliselta toiminnalta se näytti.

    Moni lahjakas toimija ei erityisesti tule julkisuuden valokeilaan missään vaiheessa, äänten tarttuminen kun ei noudata näkemyksellisyyden määrää tai asioiden jäsentelykykyä välttämättä aina. Näitä henkilöitä toimii kyllä puoluehallituksessa ja valtuuskunnassa sekä paikallistasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  20. newyorkista kirjoitti 5.6.2013 kello 8:30

    Osmo Soininvaara:
    Valtaosa saa yhteiskunnalta? Niinkuin itsensä elättävä muusikko?

    http://hannuoskala.fi/2008/07/keikkailu-se-on-mika-ei-kannata/

    Tuon linkin mukaan muusikot tuskin elättävät itseään saamillaan palkkioilla. Levymyynnissä taas tärkeää on se, mitä soittolistat sanovat. Peppu Normaalia soitetaan niin paljon, että ne notkuvat joka vuosi korvauslistan kärjessä.

    Musiikkimarkkina on markkinahäiriö itsessään.

    Sama koskee kirjoittajia. Keskimääräinen korvaus taitaa olla niin pieni, että ei sillä pysty itseään elättämään. Ja sitten ovat musiikkialan toimijat, jotka eivät ole muusikoita vaan toimivat erilaisina managereina ymv. Ei keikkajärjestelijä ole mikään muusikko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  21. Sami Kangasharju kirjoitti 5.6.2013 kello 8:53

    Luuseri sisältänee annoksen retorista sävyä.

    Kun vertaa mitä tahansa etaboitunutta liikettä nyt ja sen syntyaikoina, on vaikea välttää selviytyjäharhaa: vain ne liikkeet joilla oli poikkeuksellisia yksilöitä alussa ylipäänsä selviytyivät. Niitä joilla oli vain normaaleja luusereita alussakin ei enää ole eikä niistä ole kukaan vetämässä johtopäätöksiä.

    Mikä tahansa jengi normalisoituu kun se kasvaa ja pyörittää arkea riittävän pitkään. Voi olla että vihreätkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. KariS kirjoitti 5.6.2013 kello 8:53

    Tuohan todistaa täysin Markon esittämän. Ei yhtään yksityisen sektorin työntekijää. Yrittäjätkin joko taiteilijoita tai julkiselle sektorille konsultoivia, siis verovarojen käyttäjiä.

    Kiitos asian todistamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  23. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 10:00

    Kari S
    Valehteletko tahallasi vai etkö osaa lukea? Ei yhtään yksityisen sektorin työntekijää? Eikö yhtään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. JTS kirjoitti 5.6.2013 kello 9:01

    Luottamustehtävissä julkisen sektorin yliedustus on aito ongelma. Sytitä on monia.

    – kunnan hommissa tapaa ihmisiä paljon, niin lääkääri sairaanhoitaja kuin sosiaalitalkkari

    – SDP:n, Kepun ja Kokoomuksen aktiivit palkitaan kunnallisilla viroilla, jolloin syy on seuraus.

    – julkisella sektorilla on aikaa harrastaa, muilla on duunia ja perhettäkin on kiva nähdä. kansainvälisessä työssä ei kunnalispolitiikkaa harrasteta.

    Puolueilla on ongelma jäsenhankinnassa, joka tas heijastuu kunnalisvaaliehdokkaiden laatuun ja edelelleen muuhun toimintaan.

    Polittikkona oleminen on ammatti – aika rankka, mutta edellyttää ammattitaitoa ja paneutumista, jota saa paikkansa puoleen sisällä ja edlleen tulee valituksi. Vaalirahoitus taas aina riippuu puolueiden kummisedistä, jotka loppupeleissä ovat näkymättömiä vaikuttajia.

    Vihreiden ongelma on, että ikäjakauma on vielä nuorehko – ikäkäämmästä päästä ei synny tilaa samalla tavalla kuin vaikka hauataa kohti marssivista Vasemmistoliiton joukoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Maria kirjoitti 5.6.2013 kello 9:22

    Viimeinen virke on hieman outo: “Tässä ammatit ennen kansanedustajuutta.”

    Pitäisi varmaankin lukea: “Tässä kaupunginvaltuutettujen ammatit.”

    Kaupunginvaltuutetuthan, kolmea helsinkiläistä kansanedustajaa ja yhtä ministeriä lukuun ottamatta, toimivat kaikki edelleen ammateissaan 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 9:58

    Tarkoitin juuri sitä, että nuo neljä on merkitty ammatteihinsa ennen politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. tpyyluoma kirjoitti 5.6.2013 kello 9:35

    Listasta puuttuu Otso Kivekäs, IT-ammattilainen kaiken muun ohella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 9:55

    Oooops! Lisäsin Otson. Yksi luonnontieteilijä lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Otso Kivekäs kirjoitti 5.6.2013 kello 9:50

    Unohdit mut listalta. Ohjelmistoarkkitehti, FM. Töissä ja osakkaana pienyrityksessä.

    Ja myös tietojenkäsittelytiede jostain historiallisesta sattumasta johtuen lasketaan luonnontieteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  30. Marko Hamilo kirjoitti 5.6.2013 kello 9:52

    teekkari:
    > Hamilo:

    Eikös tuo nyt ole aika lailla totta kaikissa puolueissa? Ei politiikkaan huippuammattilaiset kovin helposti lähde, sen verran kiittämätöntä touhua näyttäisi olevan. En ainakaan itse jaksaisi istua kuuntelemassa kaiken maailman populistien puheenvuoroja tuntitolkulla että pääsisi painamaan nappia äänestyksessä.

    Kyllä, mutta blogi-isäntämme väitti että vihreillä olisi kauhean paljon paremmin. En minä tätä keskustelua aloittanut vaan Ode. Minä vain kyseenalaistin Oden väitteen, kun se kuulosti niin Pravdalta.

    Montako tohtoria vihreiden eduskuntaryhmässä muuten on nyt? Jokin aika sitten taisi olla suurempi prosenttiosuus kuin millään muulla ryhmällä. Absoluuttisesti eniten taitaa olla sillä puolueella, joka Oden mielestä edustaa kaikkein heikoimmin koulutettuja ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  31. Tiedemies kirjoitti 5.6.2013 kello 10:02

    Vihreitä vihaaville ei kelpaa mikään, ei ole koskaan kelvannut. Otetaan mikä hyvänsä aihepiiri. Jos ajat pyörällä, olet huono veronmaksaja, eikä sulla ole oikeutta puhua liikennepolitiikasta mitään. Jos ajat autolla (ja olet vihreä) olet tekopyhä elitisti. Jos syöt kasvisruokaa, olet hippi ja moralisti, joten suu kiinni. Jos syöt lihaa, olet tekopyhä elitisti, jonka pitäisi pitää suunsa kiinni.

    Jos olet tutkija ja työskentelet yliopistossa, olet valtion elätti, joten sinulla ei ole oikeutta puhua mitään. Jos olet lakimies, niin saat elantosi oikeusjärjestelmän kampittamisesta eli olet riippuvuussuhteessa julkiseen sektoriin. Jos olet lääkäri, niin olet yhteiskunnan elätti, koska yksityisen praktiikankin pitäjän asiakkailta tulee kelakorvauksia. Jos olet IT-alan yrittäjä, niin asiakkaasi ovat kuitenkin voittopuolisesti julkisyhteisöjä, joten olet veronmaksajien elätti. Jos olet ravintolayrittäjä, myyt kuitenkin kasvisruokaa toisille vihreille (eli valtion eläteille) eli oikeastaan olet itsekin valtion elätti.

    Ja niin edelleen. Tähän keskusteluun on ihan turha lähteä, koska on täysin merkityksetöntä mikä se tausta on, se voidaan aina kääntää niin, että olet jotenkin epäilyttävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 119

  32. Kari N kirjoitti 5.6.2013 kello 10:04

    Nyt taitaa tärkeät ja asialliset aiheet olevan loppu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. Tiedemies kirjoitti 5.6.2013 kello 10:08

    Vaikka koko juttu on pelkkä trollien märkä päiväuni, niin esitetään nyt yksi argumentti kuitenkin: Suomessa julkisten menojen osuus BKT:sta on 60%. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen suomalainen saa tuloistaan 60% julkiselta sektorilta. Tämä pätee siis keskimääräiseen yrittäjään, vaikka kuinka toimisi yksityisellä sektorilla.

    Jos Vihreiden joukossa julkiselta sektorilta saatujen tulojen osuus on alle 60%, niin silloin Vihreät ovat enemmän yksityisen sektorin palveluksessa kuin suomalaiset keskimäärin. En ota kantaa onko näin, koska se on merkityksetöntä ja jako on mielivaltainen, varsinkin koska 60%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  34. anonyymi kirjoitti 5.6.2013 kello 10:21

    KariS:
    Tuohan todistaa täysin Markon esittämän. Ei yhtään yksityisen sektorin työntekijää. Yrittäjätkin joko taiteilijoita tai julkiselle sektorille konsultoivia, siis verovarojen käyttäjiä.

    Kiitos asian todistamisesta.

    Kun on etukäteen vankkumaton käsitys asiasta, mikä hyvänsä uusi tieto vain vahvistaa tuota käsitystä. Ensin valitetaan että vihreissä ei ole yhtään yrittäjiä. Sitten kun huomautetaan että onpas, niin he ovatkin vääränlaisia yrittäjiä. Jos joku tekisi nyt uuden listan, jossa olisi oikeanlaisia yrittäjiä, niistäkin varmaan löytyisi jotain vikaa. Tälle ilmiölle on psykologiassa nimi: confirmation bias, http://en.wikipedia.org/wiki/Confirmation_bias

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  35. Jari kirjoitti 5.6.2013 kello 10:31

    Onko sillä niin väliä, millä nimellä haukutaan, kun vastustajat haukkuvat joka tapauksessa? Onneksi meillä ei ole vielä sitä retoriikkaa, mitä jenkeissä. Ja eikö luuserina oleminen silloin tällöin ole ihan kehittävää, häh?
    En minä esimerkiksi persuja arvostele heidän edustajiensa ammatin perusteella, teot ratkaisevat. Akateemisten titteleiden luetteleminen on vähän lapsellista, se on niin saksalaista. Ei esimerkiksi tutkinto luonnontieteissä välttämättä anna kenellekään tarpeeksi näkökulmaa tehdä tasapainoisia yhteiskunnallisia ratkaisuja. Vähän epävarma olo olisi, jos maan hallitus olisi täynnä valtaojia.
    Päättäjiä panettelevat vitsit ovat aina suosittuja. Yksi kuulemani vitsi oli vihreä ympäristöministeri, joka pohdiskeli, että eikös vesistö ole ihan kunnossa, kun kerta sen pH on nolla. Vitsin kertoja oli insinööri kemianteollisuudesta ja vitsin kohde oli Satu Hassi, silloinen ympäristöministeri. Ei paljon enemmän harhaan olisi voinut pila mennä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  36. zack kirjoitti 5.6.2013 kello 10:57

    Kahvi Kuppi: En ymmärrä tuota insinööriyden yliarvostamista, jota esimerkiksi zack-nimimerkki tuossa yllä edusti. Eivät ne diplomi-insinöörin koulutuksen kurssit mitään erityistä Järjenjättiläisyyttä vaadi, vaan hyväänkin arvosanaan riittää yleensä ihan keskiverto järki ja kohtuullinen ahkeruus.

    http://www.iqcomparisonsite.com/occupations.aspx

    Kyllä niitä fiksuja on enemmän esim. matemaatikoissa.Täytyy tietysti muistaa, että viisaus ja äly ei ole sama asia ja että äly pelkästään ei tee kenestäkään hyvää päättäjää, mutta kovin hankalaksi asiat menee, jos poliitikoilla ei esim. prosenttilaskut taivu(enkä nyt puhu erityisesti vihreistä).

    Enkä minä erityisesti arvosta esim. AMK-insinööriyttä, mutta korkean tason matematiikan osaamisella saa paremman lähtötasaon politiikan tekoon kuin sosiologian tutkinnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Liian vanha kirjoitti 5.6.2013 kello 11:00

    Osmo Soininvaara:
    Minulla ei ole koulutusta luonnontieteistä eikä tekniikasta vaan tilastotieteestä ja kansantaloustieteestä. Mari Holopainen on tuotantotalouden tohtoriopiskelija ja Mari Puoskari kemisti. Lääketiede kai luetaan myös luonnontieteisiin (Minerva Krohn). Ihmtetyttää, miksi pitäisi olla yksityisellä palkansaajana. Eikö yrittäjäkään enää kelpaa? Itse esimerkiksi olen vientiyrityksen hallituksessa (BMH). Mitä vikaa on musikkialassa tai ravintoloissa?

    Politiikan ongelman on, että yksityisen sektorin työntekijät on puhdistettu joukosta.

    Politiikan tekijät ovat virkamiehiä, yhteiskunnan rahoituksella toimivien organisaatioiden johtohenkilöitä, ammattipoliitikoita ja yrittäjiä

    Yksityisen sektorin työntekijät loistavat poissaololollaan ja yrittäjistäkin moni saa tulonsa yhteiskunnalta.

    Se on johtanut tilanteeseen, että työelämän tuntemusta ei ole eikä kösitystä tavallisen suomalaisen elämästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  38. zack kirjoitti 5.6.2013 kello 11:05

    Tiedemies:
    No, jos vihreitä ei voi pitää “oikeina” yrittäjinä silloin kun asiakkaissa on kovasti julkisia tahoja, niin miten kääntäen vaikka maatalousyrittäjää voi pitää oikeana yrittäjänä, tuloistahan suuri osa tulee maataloustuesta?

    maataloudessa lentää kipinät ja käytetään koneita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  39. Mikko kirjoitti 5.6.2013 kello 11:27

    Viime kunnallisvaaleissa Vihreät oli Otaniemen äänestysalueen suurin puolue…

    Valitettavasti poli on nykyään täynnä punaviher-vasemmistoa – tosin valmistuttuaan suurin osa siirtyy muiden puolueiden kannattajiksi. Luonnollinen kehitys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  40. Tiedemies kirjoitti 5.6.2013 kello 11:32

    Kyseinen vitsi pH:sta on kerrottu tietääkseni jo 80-luvulla, eikä silloin oltu vihreitä ministereitä nähtykään. Silloin oli puhe jostain puhdistusoperaatiosta, jolla emäksisen jäteveden pH oli saatu laskemaan 7:ään, ja joku poliitikko oli (kuulemma) vaatinut sen laskemista nollaan.

    Epäilen että se on joko urbaani legenda, tai ainakin niin kauan aikaa sitten jossain sattunut juttu, että se on muuttanut muotoaan vuosikymmenten saatossa.

    Minäkin olen tohtori, hei katsokaa mua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  41. Kahvi Kuppi kirjoitti 5.6.2013 kello 11:43

    Marko Hamilo:

    …..
    Montako tohtoria vihreiden eduskuntaryhmässä muuten on nyt? Jokin aika sitten taisi olla suurempi prosenttiosuus kuin millään muulla ryhmällä. Absoluuttisesti eniten taitaa olla sillä puolueella, joka Oden mielestä edustaa kaikkein heikoimmin koulutettuja ihmisiä.

    No, sattumalta Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä lienee tällä hetkellä korkein tohtoripitoisuus.

    Minusta kuitenkin kunnallisvaaliehdokkaiden ammattien jakauma kertoo puolueesta enemmän. Se todentotta täsmäsi juuri niihin ennakkoluuloihin, jotka yleensä Vihreisiin ja Perussuomalaisiin liitetään. Perussuomalaisten ehdokkaat esimerkiksi olivat lähes täysin juuri niitä miehisten duunarihommien tekijöitä joko palkkaasaavana työläisenä tai yrittäjyyden kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 12:21

    Eduskuntaryhmien tohtoripitoisuudesta on aivan naurettavaa väitellä, mutta jotta blogin kautta ei lähtisi liikkeelle väärää tietoa, tuo väite lienee syytä korjata. Perussuomalaisissa on kolme tohtoria (tieto Halla-aholta) eli 1/13. Vihreissä tuo on 1/10. Jos lääketieteen tohtorit kelpaavat, uskoisin muista ryhmistä löytyvän enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Viherinssi kirjoitti 5.6.2013 kello 11:50

    Ymmärrän Markon huolen teknologian ja tieteen näkökulmasta. Jos puhutaan vihreän liikkeen alkuperästä – luonnonsuojelusta – niiden asioiden ymmärtämistä laajemmassa kontekstissa edesauttaa huomattavasti, jos taustalla on laaja luonnontieteellis-teknologinen sivistys ja monipuolinen työkokemus.

    Tämän huolen jaan, koska huomaan hyvinkin usein törmääväni siihen ongelmaan, että teknologian, luonnontieteiden ja taloudenkin reaaliteetit ovat välillä kovin hukassa poliittisilta toimijoilta. Muusikkous ei siinä auta, mutta ei kyllä välttämättä IT-konsultinkaan kokemus.

    Tässä kohdassa kuitenkin törmätään politiikan ja maailman reaaliteetteihin. Tekniikan tohtorin tutkintokaan ei ole mikään ihmelääke, jolla oikeasti pystyisi hahmottamaan maailman käytännön kokonaisuuksia juuri sillä optimaalisella tavalla. Ja sitten vielä eteen tulee se seikka, että vihreä liike ajaa nykyään paljon muutakin kuin ympäristöasiaa, jolloin ympäristöasioiden täydellinen osaaminen ei ole kovin suuri lisäarvo kaupunginvaltuustossa tai eduskunnassa.

    Haetaan perheellistä kolmekymppistä poliittisesti aktiivista henkilöä, jolla on laajat tiedot luonnontieteistä, tekniikasta, yritystaloudesta, kansantaloudesta ja valtio-opista. Laaja-alainen ajattelu ja monimutkaisten kokonaisuuksien ymmärtäminen on edellytys tehtävän menestyksekkäälle suorittamiselle.

    Työssä eduksi on menestys yrittäjänä tai vankka kokemus johtotehtävistä yksityisellä sektorilla. Paksunahkaisuus on välttämätön ominaisuus, diplomatia samoin.

    Työstä maksetaan minimaalista kulukorvausta tai keskinkertaista palkkaa. Työajat ovat iltapainotteisia.

    Tarvitseeko ihmetellä, miksi termi “huippuosaaja” pitää tässä kontekstissa käsittää suhteellisena? Minusta tämän huomioonottaen joukossa on hämmästyttävänkin pätevää porukkaa. Kun vielä tulee se ongelma, että vaikka kandidaatti olisi kuinka fiksu ja osaava, äänestäjät eivät ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 43

  44. Mika kirjoitti 5.6.2013 kello 11:58

    Jari:
    Päättäjiä panettelevat vitsit ovat aina suosittuja. Yksikuulemani vitsi oli vihreä ympäristöministeri, joka pohdiskeli, että eikös vesistö ole ihan kunnossa, kun kerta sen pH on nolla. Vitsin kertoja oli insinööri kemianteollisuudesta ja vitsin kohde oli Satu Hassi, silloinen ympäristöministeri. Ei paljon enemmän harhaan olisi voinut pila mennä.

    Hauska juttu, mutta vitsin kohde oli Sirpa Pietikäinen, kokoomus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  45. Viherinssi kirjoitti 5.6.2013 kello 12:01

    zack: Yrittäjiä on toki ravintola- ja musiikkipuolelta, mutta onko vientialan yrittäjiä juuri yhtään?

    Olisi tietysti mukava, jos mukana olisi teknologiavientiä harjoittavia nuoria vientialan yrittäjiä. Ja tietysti vielä niin, että jätetään pelkkien bittien myyjät ulkopuolelle.

    Käytännössä on kuitenkin niin, että jos kolmekymppisellä on jotain tuollaista vireillä, se vie noin 110 % valveillaoloajasta ainakin ensimmäisen vuosikymmenen verran. Käytännön syistä Suomelle tyypillisiä materiaalisia teknologiatuotteita valmistavien vähänkään suurempien yritysten yrittäjät alkavat olla jo viidenkympin viisaammalla puolella.

    Eikä sitä paitsi ole mitään suurta viisautta siinä, että menestynyt yrittäjä olisi hyvä poliitikko. Osa menestyvän yrittäjän ominaisuuksista on toki hyödyksi politiikassa, osa välttämättä ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  46. Poth1ue1 kirjoitti 5.6.2013 kello 12:23

    Jari:
    Päättäjiä panettelevat vitsit ovat aina suosittuja. Yksikuulemani vitsi oli vihreä ympäristöministeri, joka pohdiskeli, että eikös vesistö ole ihan kunnossa, kun kerta sen pH on nolla. Vitsin kertoja oli insinööri kemianteollisuudesta ja vitsin kohde oli Satu Hassi, silloinen ympäristöministeri. Ei paljon enemmän harhaan olisi voinut pila mennä.

    Onpas vitsi matkalla muuttunut. Käsittääkseni alkuperäinen versio kertoi Sirpa Pietikäisestä ja meni jotenkin tähän tyyliin:

    Ympäristöministeri oli tutustumassa tehtaan vedenpuhdistamoon. Tehtaan insinööri kertoi ylpeänä, että puhdistetun veden pH on 7. Tähän Pietikäinen tiuskasi “7? Se on saatava välittömästi nollaan!”

    Sirpahan tunnettiin aikoinaan epävirallisissa yhteyksissä pH-Pietikäisenä. Samalta paikkakunnalta lähtöisin olevana vähän nuoremman ikäluokan edustajana vitsin kuvaama tilanne kuulostaa varsin hyvin uskottavalta.

    Sinänsä olisi kyllä hyvä, että päättäjät edes ymmärtäisivät omien tietojensa rajat ja tuntisivat luonnontieteellisen tiedon luonteen. Monihan näyttää uskovan auktoriteetteihin ymmärtämättä, että asiantuntijan mielipidekin on pelkkä mielipide ellei sen tukena ole tieteellisiä todisteita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  47. Lauri Kumpulainen kirjoitti 5.6.2013 kello 12:25

    Enkä minä erityisesti arvosta esim. AMK-insinööriyttä, mutta korkean tason matematiikan osaamisella saa paremman lähtötasaon politiikan tekoon kuin sosiologian tutkinnolla.

    Väittäisinpä, että menestyvä poliitikko pärjää paremmin, jos hän osaa useita kieliä, omaa hyvät sosiaaliset taidot, on empaattinen, omaa hyvät käytöstavat, osaa hyvin yhteiskuntatieteitä ja tuntee historian erittäin tarkasti.

    Matemaatikon taidoille politiikassa ei ole oikeastaan mitään käyttöä.

    Monelle insinöörille historian opiskelu voisi olla paikallaan…ja sen pitkän matematiikan niin oppisi sieventämään 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 12:27

    Politiikassa tarvitaan tai tarvittaisiin matematiikan osaamista paljon, tilastotieteestä nyt puhumattakaan. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Viherinssi kirjoitti 5.6.2013 kello 12:25

    Tiedemies:
    No, jos vihreitä ei voi pitää “oikeina” yrittäjinä silloin kun asiakkaissa on kovasti julkisia tahoja, niin miten kääntäen vaikka maatalousyrittäjää voi pitää oikeana yrittäjänä, tuloistahan suuri osa tulee maataloustuesta?

    Ottamatta kantaa tuohon vihreiden “oikeaan” yrittäjyyteen on pakko kyllä todeta, etten minä ainakaan pidä suurinta osaa maatalousyrittäjistä avoimen sektorin yrittäjinä.

    Perustelut liittyvät yrittäjäriskiin ja ympäristön avoimuuteen. Maatalousyrittäjä saa vaatimattoman elantonsa, kun toimii tavanomaisen ammattitaidon mukaisesti. Yrittäjäriski, tuotekehitys, markkinointi, jne. ovat matalalla tasolla. Yleensä yrittäminen vielä sitoutuu voimakkaasti perintönä saatuun maahan. Laajentamismahdollisuudet ovat pääsääntöisessä vaatimattomia, kansainvälistyminen liki mahdotonta.

    Maatalous on pääosin elinkeino pikemmin kuin yritystoimintaa. En halua arvottaa sitä yhtään heikommaksi toiminnaksi, koska maatalousyrittäjän elämä on oikeasti varsin työntäyteistä ja rankkaakin. Palkkiotaso ei ole kovin hyvä vaadittuun osaamiseen nähden, ja maataloustuet sotkevat markkinat ja painavat koko alan arvostusta.

    Tähän verrattuna muita ihmisiä työllistävät yrittäjät ovat pääosin kovin toisenlaisessa asemassa asiakashankinnan, markkinoinnin, tuotekehityksen jne. kannalta.

    Toisaalta maatalousyrittäjä on kuitenkin enemmän yrittäjä kuin vaikkapa omaa työpanostaan yrityksen kautta myyvä lääkäri. Lääkärin investoinnit työkaluihin ja siihen liittyvä riski on huomattavasti pienempi.

    Voin olla vähän tiukkis tässä asiassa, mutta minä näen yrittäjänä henkilön, joka työllistää, tai pyrkii työllistämään itsensä lisäksi myös muita luomallaan liiketoiminnalla. Jos tavoitteena on vain hankkia oma elanto omaa työtä myymällä, kyse on elinkeinonharjoittajasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  50. tpyyluoma kirjoitti 5.6.2013 kello 12:32

    Viherinssi: Ymmärrän Markon huolen teknologian ja tieteen näkökulmasta. Jos puhutaan vihreän liikkeen alkuperästä – luonnonsuojelusta – niiden asioiden ymmärtämistä laajemmassa kontekstissa edesauttaa huomattavasti, jos taustalla on laaja luonnontieteellis-teknologinen sivistys ja monipuolinen työkokemus.
    Tämän huolen jaan, koska huomaan hyvinkin usein törmääväni siihen ongelmaan, että teknologian, luonnontieteiden ja taloudenkin reaaliteetit ovat välillä kovin hukassa poliittisilta toimijoilta. Muusikkous ei siinä auta, mutta ei kyllä välttämättä IT-konsultinkaan kokemus.

    Minä taas törmään suht säännöllisesti varmasti päteviin teknis-luonnontieteellisiin ihmisiin, joilla ei taas tunun olevan mitään hajuakaan taloudesta. Taudin oireina siis että kysymystä lähestytään puhtaasti pohjaalta mikä on teknisesti mahdollista, kun vaikkapa energiapolitiikassa tai liikenepolitiikassa rajoittava tekijä on mitä se maksaa eikä niinkään mikä on mahdollista.

    Toisaalta parhaimmillaan asiat menee niin, että eri ihmiset tuo oman asiantuntemuksena ja sitten puhutaan. Niillä sosiologeillakin on muuten ihan mielenkiintoista sanottavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  51. anonyymi kirjoitti 5.6.2013 kello 12:44

    Lauri Kumpulainen: Väittäisinpä, että menestyvä poliitikko pärjää paremmin, jos hän osaa useita kieliä, omaa hyvät sosiaaliset taidot, on empaattinen, omaa hyvät käytöstavat, osaa hyvin yhteiskuntatieteitä ja tuntee historian erittäin tarkasti.

    Matemaatikon taidoille politiikassa ei ole oikeastaan mitään käyttöä.

    Monelle insinöörille historian opiskelu voisi olla paikallaan…ja sen pitkän matematiikan niin oppisi sieventämään

    Riippuu mitä pärjäämisellä tarkoitetaan. Jos pärjääminen on sitä, että pystyy suoltamaan kansaan vetoavaa paatosta ja tulee valituksi uudelleen ja uudelleen pelkästään medianäkyvyyden ansiosta, olet oikeassa.

    Jos taas pärjäämisellä tarkoitetaan kykyä muodostaa mielipiteet ja tehdä hyviä päätöksiä perustuen faktoihin ja tutkimustietoon sekä hahmoittaa monimutkaisia kokonaisuuksia, matemaatikko tai luonnontietilijä olisi loistava poliitikko.

    Valitettavasti näistä pärjäämisen muodoista vain tuo ensimmäinen vaaditaan poliitikolta. Toinen on täysin vapaaehtoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  52. AM kirjoitti 5.6.2013 kello 13:09

    Miksi pitää ylipäätään lähteä mukaan tällaiseen älyvapaaseen keskusteluun, jossa ihmisiä laitetaan arvojärjestykseen sen perusteella, kuinka paljon he saavat siirrettyä yhteisiä varoja Bahamalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  53. teekkari kirjoitti 5.6.2013 kello 13:10

    Osmo Soininvaara:
    Eduskuntaryhmien tohtoripitoisuudesta on aivan naurettavaa väitellä, mutta jotta blogin kautta ei lähtisi liikkeelle väärää tietoa, tuo väite lienee syytä korjata. Perussuomalaisissa on kolme tohtoria (tieto Halla-aholta) eli 1/13. Vihreissä tuo on 1/10. Jos lääketieteen tohtorit kelpaavat, uskoisin muista ryhmistä löytyvän enemmän.

    Kaikkein kovin koulutushan löytyy KD:ltä: peräti puolet vähintään lisensiaatteja, 1/3 tohtoreita. Mukana myös ilmeisen arvostettu tekniikan tohtori.

    En kuitenkaan pitäisi KD:tä minään luonnontieteellisyyden mallipuolueena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  54. TjM kirjoitti 5.6.2013 kello 13:23

    Vihreiden suosio on suurinta Opiskelijoissa 25% äänestäneistä. Samoin Alemmissa toimihenkilöissä Vihreät oli ”kovempi” kuin ääniosuutensa (14%). Yliopistokoulutetuista 15% ja Ammattikorkeakoulun käyneistä 9%.
    Tuloluokkiin Vihreät jakautuvat seuraavasti I (alin) 11% äänestäneistä, II 4%, III 7% ja IV (korkein) 10%. Eli kokonaiskannatustaan enemmän Vihreillä on kannatusta matalimmassa ja korkeimmassa tuloluokassa.
    Vert. Kokoomus I 6% , II 15%, III 23% ja IV 29%.

    Kun siitä Perussuomalaisten tuloista ja koulutustasosta myös tossa joku kyseli, niin vähiten koulutettujen (pelkkä kansakoulu) suosituin puolue oli SDP 33% (PS 25%)
    Mutta kun otetaan kaksi alinta koulutusluokkaa, peruskoulu/keskikoulu ja ammattikoulu mukaan tarkasteluun, on PS suurin puolue 68%.
    PS oli suurin myös perustyöntekijöiden ja työttömien keskuudessa (työttömien kärkisija meni toki tasan SDP:n ja Kok. kanssa kaikilla 22% työttömistä)
    PS jakautuma tuloluokkiin I 23% , II 19%, III 23% ja IV 16%.

    Lähde: Sami Borg: Muutosvaalit 2011

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  55. Kahvi Kuppi kirjoitti 5.6.2013 kello 13:26

    zack:

    ….
    mutta kovin hankalaksi asiat menee, jos poliitikoilla ei esim. prosenttilaskut taivu(enkä nyt puhu erityisesti vihreistä).

    Enkä minä erityisesti arvosta esim. AMK-insinööriyttä, mutta korkean tason matematiikan osaamisella saa paremman lähtötasaon politiikan tekoon kuin sosiologian tutkinnolla.

    Tuollaiset ÄO-listat nyt tuskin kertovat kovin tarkkaa kuvaa. Mitenköhän ne on edes ylipäätään laadittu?

    Prosenttilaskujen osaamattomuus nyt lienee ääriesimerkki. Kyllä ne sitäpaitsi oppii nopeasti, jos niihin tarvetta ilmenee. Toki talouden kanssa tarvitaan monimutkaisempiakin matemaattisia juttuja, mutta eiköhän niiden kanssa riitä, että joku ne tunteva selittää ne yleistajuisesti muille.

    En edelleenkään käsitä, että mitä esimerkiksi Hilbertin avaruuksien operaattoriteorian tai algebran tietämyksellä tekee politiikassa. Eiköhän se sosiologian tutkintokin anna paremmat eväät politiikan tekoon.

    Eikä sitä AMK-insinöörin tutkintoa toisaalta kannata aliarvioidakaan ainakaan IT-puolella. Käsittääkseni se suuntautuu enemmän käytännölliseen IT-työelämään, kun taas IT-diplomi-insinöörien koulutus sisältää enemmän teoreettisia juttuja, joita suurin osa ei työssään kuitenkaan tarvitse.

    Jokatapauksessa IT-insinöörit (AMK tai diplomi) tuppaavat olemaan hyvin oikeistolaista väkeä. Sieltä – kauppakorkean ohella – tuntuu löytyvän niitä “Kaikki sosiaaliturva pois, julkinen sektori alas”-libertaareja. Mistähän tämä IT-väen oikeistolaisuus johtuu? Minulla on näppituntuma, että esimerkiksi matemaatikot ovat keskimäärin sosiaalisesti suuntautuneempaa väkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  56. Kahvi Kuppi kirjoitti 5.6.2013 kello 13:51

    Osmo Soininvaara:
    Politiikassa tarvitaan tai tarvittaisiin matematiikan osaamista paljon, tilastotieteestä nyt puhumattakaan.

    Osmo,

    oletko tuon kanssa tosissasi, vai oliko tuo vain jokin vitsikäs heitto.

    Jos olit tosissasi, kertoisitko nyt käytännön esimerkkitapauksia, joissa poliitikolta olisi sitä matematiikan tai tilastotieteen osaamista tarvittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 14:40

    Tilastotieteen ymmärrystä vaaditaan jokseenkin jokaisen päätöksentekoa palvelevan tutkimuksen ymmärtämisessä. Prosentin ja prosenttiyksikön eron ymmärtäminen nyt esimerkiksi olisi aika tärkeätä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Viherinssi kirjoitti 5.6.2013 kello 14:27

    Kahvi Kuppi: Prosenttilaskujen osaamattomuus nyt lienee ääriesimerkki. Kyllä ne sitäpaitsi oppii nopeasti, jos niihin tarvetta ilmenee. Toki talouden kanssa tarvitaan monimutkaisempiakin matemaattisia juttuja, mutta eiköhän niiden kanssa riitä, että joku ne tunteva selittää ne yleistajuisesti muille.

    Annika Lapintie aikanaan totesi, että jos yhdeksän Itämeren ympärysvaltiota vähentävät päästöjään neljä prosenttia kukin, päästöt vähenevät 36 prosenttia. Tämä ei ole urbaanilegenda, lähteet löytyvät.

    No, ehkä tuokin oli vain lapsus. Jotenkin vain ei tunnu sellaiselta lapsukselta, jota matematiikkaa ymmärtävä tekisi. Pointti ei ole se, että poliitikon tarvitsisi ymmärtää osittaisdifferentiaaliyhtälöistä tai Fourier-muunnoksesta ihmeitä. Pointti on se, että poliitikon pitäisi ymmärtää intuitiivisellakin tasolla asioiden matemaattisia vuorovaikutuksia.

    Siihen ei riitä se, että joku muu selittää. Jos asioiden suuruusluokat ja keskinäiset vuorovaikutukset toimivat jo intuitiivisella tasolla, ideoiden realistinen arviointi on mahdollista hyvin nopeasti, ja täysin päättömät päätökset jäävät tekemättä. Pääosin samoilla eväillä sujuvat sitten luonnontieteisiinkin liittyvät asiat. Samoin toisten esittämät päättömät falskiudet on helppo torpata ilman komiteamietintöä.

    Poliitikko ei tarvitse matemaattisia työkaluja kovin paljon. Peruslaskutoimitukset riittävät, ja jos derivaatan ja integraalin käsitteet ovat käsitteinä (ei termeinä) jotenkin selkeästi mielessä, niin se puoli on kunnossa. Kuitenkin käytännössä tuppaa olemaan kovasti niin, että lukuja ja niiden suhteita hyvin hahmottavat henkilöt ovat myös opiskelleet matemaattisia aineita pitkälle. Käytännössä riittävä matemaattinen intuitio kehittyy vain sillä, että matematiikan kanssa viettää riittävän paljon aikaa.

    Politiikassa on kuitenkin ihmisiä, joilla ei ole käsitystä gigawatin ja gigawattitunnin erosta, ei markkinatalouden toiminnasta rajahintojen muodostumisessa, eikä ehkä ihan aina miljoonan ja miljardinkaan erosta.

    Toki tarvittava asiantuntemus riippuu hyvinkin paljon asiasta. Esimerkiksi samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliittoasiassa matematiikka on aika toissijainen asia. Valitettavasti kuitenkin suurissa päätöksissä matematiikalla on erittäin keskeinen rooli, koska puhutaan suurista rahoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 44

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 14:39

    Yksi tärkeimpiä asoita taloudesta, joka jokaisen pitäisi osata on suhteellisen edun käsite. Monta virhettä olisi jäänyt tekemättä, jos se osattaisiin yleisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. newyorkista kirjoitti 5.6.2013 kello 14:33

    Tämä keskustelu on mennyt aivan turhaksi, mutta sen verran osallistun vielä: miten selitetään prosentin ja prosenttiyksikön eron luonnontieteellisesti suuntautuneelle ihmiselle, joka ei suostu ymmärtämään asiaa. Auttakee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  61. AM kirjoitti 5.6.2013 kello 14:36

    Olisiko mitään niinkin vanhanaikainen ajatus, että ihmisarvo ei perustu varallisuuteen tai koulutustasoon? Tämä keskustelu kauhistuttaa minua. Kovaa vauhtia kaivetaan maata modernin yhteiskunnan perustusten alta, jos pidetään järkevänä keskustella siitä, minkä puolueen edustajissa tai kannattajissa on eniten yli-ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  62. Syltty kirjoitti 5.6.2013 kello 14:42

    Kahvi Kuppi:Jokatapauksessa IT-insinöörit (AMK tai diplomi) tuppaavat olemaan hyvin oikeistolaista väkeä. Sieltä – kauppakorkean ohella – tuntuu löytyvän niitä “Kaikki sosiaaliturva pois, julkinen sektori alas”-libertaareja. Mistähän tämä IT-väen oikeistolaisuus johtuu?

    Luulen että tilinauhassa näkyvä vero-% yhdistettynä arvonlisäveroprosenttiin ja matemaatisen päässälaskutaitoon saattaapi jonkin verran vaikuttaa asiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  63. Tommi Uschanov kirjoitti 5.6.2013 kello 14:47

    zack: Yrittäjiä on toki ravintola- ja musiikkipuolelta, mutta onko vientialan yrittäjiä juuri yhtään?

    20 vuotta sitten olin lukiossa ja luin historian kirjasta, kuinka moderni kapitalismi ylipäänsä pystyi ensi kertaa syntymään 1700-luvulla, kun oli ensin luovuttu merkantilismi-nimisestä irrationaalisesta oppirakennelmasta, jonka mukaan taloudessa on väliä ensisijaisesti viennillä tai viennin ja tuonnin suhteella.

    Samaan aikaan oli lama, jonka seurauksena televisiossa oli melkein joka päivä joku Iiro Viinanen tai muu vastaava henkilö puolustamassa Ahon hallituksen talouspolitiikkaa, joka melkein onnistui tuhoamaan Suomesta kokonaisen sukupolven kotimarkkinayrityksiä. Puolustus lepäsi toistuvasti sen päällä, että taloudessa on väliä ensisijaisesti viennillä, että kaikki normaalit ja hyveelliset ihmiset ovat aina ymmärtäneet tämän ja että muun väittäminen on jonkinlaista antikapitalistista vasemmistopopulismia.

    Nyt olen aikuinen ja luen omalla ajallani paljon taloushistorian akateemista tutkimusta. Olen todennut, että historian kirjani tulkinta ei ollut pelkästään sen tekijöiden oma näkemys, vaan valtavirran historiankirjoituksessa yleisesti hyväksytty tulkinta, jonka on ns. “myöntänyt kapitalistinenkin tiedemies”.

    Samaan aikaan on kuitenkin Osmo Soininvaaran blogissa vähän väliä käynnissä jokin keskustelu, jossa jne. jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  64. Viherinssi kirjoitti 5.6.2013 kello 14:56

    tpyyluoma: Minä taas törmään suht säännöllisesti varmasti päteviin teknis-luonnontieteellisiin ihmisiin, joilla ei taas tunun olevan mitään hajuakaan taloudesta.

    Juuri tuosta nimenomaisesta syystä kirjoitin siteeraamaasi pätkään sanat “taloudenkin reaaliteetit”.

    Etenkin nuorilla insinööreillä on usein se tilanne, että idealismi menee realismin edelle. Tarjotaan teknologisesti tosi hienoja ratkaisuja, joilla ei ole teknis-taloudellista pohjaa. Tämä on jossain määrin koulutusjärjestelmän sivutuote, mutta aika yleensä korjaa idealismin – usein vähän liiankin tehokkaasti. Koulutusjärjestelmän rukkaaminenkin voi olla vähän haastavaa, koska teknologialuennoitsijat ovat pääosin tutkijoita, eivät tuotteistajia.

    Esimerkkejä taloussokeudesta löytyy roppakaupalla. Energiapoliittinen keskustelu lienee yleisin siinä.

    Sen kuitenkin allekirjoitan täysin, ettei mikään koulutus sinänsä tee ihmisestä pätevää ymmärtämään maailman toimintaa. Insinööreillä myös tuntuu joskus olevan sellainen taipumus, että kun insinööritehokkuudella aletaan tehdä outoja asioita, vauhti on siinäkin huima, vrt. tapaus Koivuniemi. Tai vaikka tapaus Neuvostoliitto, paljon sielläkin oli insinöörejä politbyroossa.

    (Jos kartta ja maasto eivät pidä yhtä, vika on maastossa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  65. Marko Hamilo kirjoitti 5.6.2013 kello 15:19

    Sami Kangasharju:
    Luuseri sisältänee annoksen retorista sävyä.

    Kun vertaa mitä tahansa etaboitunutta liikettä nyt ja sen syntyaikoina, on vaikea välttää selviytyjäharhaa: vain ne liikkeet joilla oli poikkeuksellisia yksilöitä alussa ylipäänsä selviytyivät. Niitä joilla oli vain normaaleja luusereita alussakin ei enää ole eikä niistä ole kukaan vetämässä johtopäätöksiä.

    Mikä tahansa jengi normalisoituu kun se kasvaa ja pyörittää arkea riittävän pitkään. Voi olla että vihreätkin.

    Tuo on varmaan totta. Tosin eihän se ole mikään harha vaan kaunis osoitus siitä miten luontoa selittävä evoluutiomekanismi toimii myös kulttuurievoluutiossa. Aatteiden ja liikkeiden kilpailussa pieni joukko aluskasvillisuudesta kasvaa koskaan isoksi. Kristinusko oli yksi pieni kultti muiden joukossa 2000 vuotta sitten.

    Piraatit eivät ole saaneet aikaan muuta kuin Jyrki Kasvin ulos eduskunnasta. Persut saivat aikaan jytkyn. Suurin osa siitä johtuu tietysti muiden puolueiden, varsinkin vihreiden, sekä tietysti median kontraproduktiivisesta hysteerisestä persuvastaisuudesta, mutta lienee siellä narujen päissä myös joku, joka osaa pelata politiikka-nimistä peliä oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  66. Hauki kirjoitti 5.6.2013 kello 15:37

    Minun mielestäni taloustietelijät voi asettaa samaan rintamaan humanistien kanssa.

    Taloustieteet eivät pyty ennustamaan talouden ilmiöitä, joten ei pitäisi puhua tieteestä. Asiantuntijatkin ovat hurskaan erimielisiä keskenään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 15:56

    Taloustiede ei ole pelkkää suhdanteiden ennustamista vaan paljon muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Määkin pyöräilen kirjoitti 5.6.2013 kello 15:44

    Minä kaipaisin jokaiseen puolueeseen ihmisiä, jotka välittäisivät siitä, että mitä jokin asia maksaa ja onko senkin rahan laittaminen johonkin muuhun asiaan kannattavampaa.
    Silloin kun menot ylittävät tulot, niin olisi todellakin tärkeätä, että asiat laitettaisiin arvojärjestykseen ja alettaisiin vain kylmästi poistamaan vähemmän tärkeitä menokohtia.

    Tällaisia poliitikkoja on todella vähän ja kaikki ulostulot asiasta lytätään heti vaikkapa “hyvinvointiyhteiskunnan alasajolla” tai muulla vastaavalla retoriikalla.

    Tuo Osmon lista menestyvistä vihreistä on minun mielikuvissani 90% lista henkilöistä, jotka ovat valmiita laittamaan kaikki valtion rahat johonkin hyvään asiaan kuluja miettimättä ja jos joku haluaa kannattavuuslaskelmia tai edes täsmällisiä lukuja, niin tällainen tyyppi on vähintäinkin joku taantumuksellinen impivaaralainen, joka ei ymmärrä nykyajan kansainvälisyyttä.

    Se etten sano listan edustavan 100% kyseisiä henkilöitä johtuu vain siitä että joukossa oli muutamia itselleni tuntemattomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  69. anonyymi kirjoitti 5.6.2013 kello 15:46

    newyorkista: miten selitetään prosentin ja prosenttiyksikön eron luonnontieteellisesti suuntautuneelle ihmiselle, joka ei suostu ymmärtämään asiaa. Auttakee.

    Et taida kysyä tosissasi, sillä tämä vaikuttaa viittaukselta Viherinssin kommenttiin, mutta kokeillaan nyt kuitenkin:

    Prosentti tarkoittaa yhtä sadasosaa ja sana prosentti voidaan aina korvata sanalla sadasosa. Se on siis osuus jostakin. Kun siis puhutaan prosenteista, se tarkoittaa aina sadasosia siitä välittömästä asiasta tai määrästä, josta puhutaan. Sillä ei ole merkitystä, onko tämä määrä itsessään jo osuus jostain muusta.

    Prosenttiyksikkö taas tarkoittaa sadasosan suuruista yksikköä. Toisin kuin prosentti, prosenttiyksikkö ei kuitenkaan määrity osuutena nyt puheena olevasta asiasta vaan viittaa osuuteen alkuperäisestä jakosuhteesta tai määrästä. Semanttisesti siis lyödään lukkoon sadasosan suuruinen yksikkö, joka on tietty määrä eikä osuus. Kyse on siis viittauksen kohteen erosta.

    Tämä selitys taitaa tosin olla hankalampi käsittää kuin itse ero. Kannattaa käyttää havainnollistavia esineitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  70. Antsa kirjoitti 5.6.2013 kello 16:44

    Tiedemies:
    Suomessa julkisten menojen osuus BKT:sta on 60%. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimääräinen suomalainen saa tuloistaan 60% julkiselta sektorilta.

    Kansantalouden toimintaa oli helppo ymmärtää vielä 50-luvulla suomalaisella teollisuuspaikkakunnalla. Teollisuuslaitos tuotti voittoja, joista murusia sateli ympäriinsä lähiseudulle. Teollisuuspohatta investoi tuotantolaitokseen ja pystyi myös ylläpitämään infrastruktuuria. Katuverkkoa, rautatietä, siltoja, kouluja jopa terveydenhoitoa. Työläisille rakennettiin asuntoja, joita he pystyivät ehkä vähitellen lunastamaan itselleen vuosikymmenten työllä.

    Tämä oli sosialidemokratian unelmatilanne. Vaurauden lähde on olemassa, mihin voidaan käydä käsiksi ja jakaa siitä aina vaan enemmän työntekijöille. Demokratian nimissä halutaan myös päätösvalta paikkakunnan hallinnassa pois teollisuuspohatalta yhteiseen kontrolliin. Syntyy kuntatalous verovarojen kannattelemana. Syntyy eläkejärjestelmä, jonka teollisuuspohatta rahoittaa investointiensa tuotolla.

    Tänä päivänä elämme tyystin toisenlaista aikaa. Teollisuuspohatta makaa kirstussa mullan alla. Kiilusilmäinvestointipankkiirit valvovat investointien tuottoa. Työntekijöiden asuntolat ovat yhtä hyödyttömiä investointikohteita kuin teollisuuskompleksin puutarhasommitelmat. Tuotot ohjataan veroparatiisiin kukkahatturahastojen kilpalaulantaan. Yhä vähemmän kaivataan investointeja kuntatalouteen.

    Itse asiassa teollisuuspaikkakunnan totaalinen lopettaminen on kannattavinta kvartaalitaloutta, mitä kuvitella saattaa. Pelkkä tieto nostaa pörssiarvoa miljardin tai siihen suuntaan. Tähtitieteelliset voitot syntyvät globaalisti siellä, missä voidaan ilman verotaloutta tai työlainsäädäntöä kuristaa eniten tuotantokoneistosta.

    Vanha teolisuuspaikkakunta näivettyy kuolinkouristuksessaan. Lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta otetaan kulissien ylläpitämiseksi. Työläiset vaativat vielä yhteisesti verotulojen kasvattamista. Mutta kaikki verotettava on kadonnut kuin tuhka tuuleen.

    Kansantaloustieteilijät ovat kovin hiljaa. Marxin opit eivät enää kanna. Kansantalous on hajonnut globaalien toimijoiden vyörytykseen. Ja aina joku huutaa: me vaadimme vanhat privilegiomme takaisin. Me vaadimme suomineidon ja kaupungin, joka vaurastuu ja antaa hyvinvointia jälkeläisillemme. Mutta saammme aina vaan lisää lainataakkaa ja vähemmän työpaikkoja.

    Nuorimmat ovat sen jo ymmärtäneet omaksi elämäntilakseen. Yhteiskunta on kuin kaatopaikka, josta haalitaan roinaa ja risuja pahimpiin tarpeisiin. Sivistyneemmät kirjoittavat apurahahakemuksia kirstuissaan makaavien pohattojen jälkeensä jättämien säätiöiden arvovaltaisten raatien tutkittaviksi. Elannon hankinta on monimutkaistunut yhä käsittämättömämmäksi pätkätyöskentelyksi. Elämä on muuttunut odotteluksi. Toivotaan, että joskus aukeaisi jokin talouden rako, johon voisi iskeä kyntensä ja hengittää vaurautta edes muutama vuosi.

    Suuri osa parhaassa työiässä olevista ei kuitenkaan ole nähnyt Korean sodan buumin jälkeen kuin kaksi lyhyttä talouden huumaa: 80-luvun loppu ja IT-kuplaa edeltänyt huuma. Muuten olemme joutuneet kuulemaan vain valtiovarainministerien toinen toistaan surkeampia talousnäkymiä aina kyllästymiseen asti. Sukupolvesta toiseen.

    Ja kuitenkin BKT kasvaa aina edellisen laman jälkeen. Joku keksii jonkin härpäkkeen ja taas riittää vientiä ja verotulojen toivoa. Mutta onko kansantaloutta, joka voisi elää myös ilman vientituloja. Lääkäri, opettaja, puuseppä, automekaanikko. Maalari, sairaanhoitaja, levyseppähitsari. Pappi, haudankaivaja, krouvari. Mistä syntyy kansantalous, sitä ei enää ymmärrä kukaan.

    Aiemmin oli kiltajärjestelmä ja apteekkarilaitos. Tiedettiin paljonko tarvitaan mitäkin ammattikuntaa. Nyt kaikki viuhuu eteenpäin vauhdilla, jossa kukaan ei pysy mukana. Ammattitaito vanhenee vuodessa. Uusi elämä pitää aloittaa toisella puolella maapalloa. Teollisuuspaikkakunnasta on jäljellä vain rauniot ja kansaneläkeläiset odottamassa vuorolentoa etelän lämpöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  71. Aki Suokko kirjoitti 5.6.2013 kello 16:45

    Osmo Soininvaara:
    Taloustiede ei ole pelkkää suhdanteiden ennustamista vaan paljon muuta.

    Taloustieteessä on suuren paradigmamuutoksen aika. Taloustiede ei nykyisellään huomioi, että hinta ei toimi signaalina kallistuvan fossiilisen energian korvaamisessa kun ei ole millä korvata. Uusiutuvan energian energiatiheys ei riitä korvaamaan nykyistä fossiilisen energian kulutusta likimainkaan siinä mittakaavassa kuin nyt energiaa kulutamme. Ydinvoiman suosio taas on laskussa Suomea, Pakistania ja muutamia maita lukuunottamatta. Tässä ei korkea fossiilisen energian hinta välttämättä auta vaan saattaa olla jopa haitaksi.

    Kehittyvä maailma ostaa länsimaita ulos energiamarkkinoilta koko ajan lisää. Ilman energian kasvua talous ei kasva. Suhteellinen energiankulutus (per BKT-yksikkö) on vähentynyt, mutta absoluuttisesti ei.

    Talouskasvussa tiedon ja henkisen pääoman osuus on paljon pienempi kuin on luultu ja osa siitä on energian ja raaka-aineiden kulutusta, mitä tuotantofunktiomalleissa ei ole huomioitu.

    Taloustieteen käyttämät kasvumallit eivät käsittääkseni myöskään huomioi syntyvien jätteiden talouskasvua alentavaa vaikutusta, jonka aika on luultavasti jo lähitulevaisuudessa. Maaperän eroosion yms. muodossa, kasvihuonekaasupäästöistä puhumattakaan.

    Se mitä taloustiede pitää teknologiana, on useimmiten ollut lisääntynyttä energiankäyttöä. Suomessa metsätalous vaatii nykyään murto-osan siitä työvoimasta kuin ennen, mutta ei työvoimaa ole korvattu jollain mystisellä tuotantoteknologialla vaan dieselistä saatavalla energialla. Niinpä metsätaloudessa kuluva energiankäyttö on likimain sama, lihasvoimaa (hevosia ja ihmisiä) on korvattu dieselillä. Tässä ei olisi ongelmaa jos diesel olisi uusiutuva ja halpa resurssi, mutta kun ei se ole kumpaakaan. Kun öljyn saatavuus lähtee pian laskuun niin diesel (öljyn arvokkain jae) kallistuu rutkasti ja kaiken halpaan energiaan nojanneen “edistyksellisen teknologian” kustannukset nousevat. Myös ruuan kustannukset nousevat rajusti kun fossiilisten lannoitteiden saatavuus vähenee.

    Yhä köyhemmistä malmioista yhä kalliimmalla energialla louhitut raaka-aineet kallistuvat.

    Talous ei enää lähde samanlaiseen kasvuun kuin olemme tottuneet, mutta taloustieteilijät eivät tätä keskimäärin huomaa ennen kuin on jo myöhäistä.

    Monien yleishyödyllisten teknologioiden, kuten sähö ja polttomoottorit, hyöty talouskasvussa on jo käytetty. Internetin potentiaalia on käyttämättä, mutta moni asia netissä (esim. musiikki ja muu viihde) on huonosti rahastettavissa verrattuna perinteiseen tapaan.

    Liuskeöljykin saattaa pian paljastua kuplaksi, jolloin jo muutenkin vaikeuksissa olevien öljy-yhtiöiden rahoitus saattaa kärsiä ja sitä kautta öljyn saatavuus alenee, koska perinteisen halvan ljyn tuotantohuippu oli jo vuonna 2006. Mikäli syvänmeren ja liuske-esiintymien hyödyntämisen rahoitus kärsii, niin öljyn saatavuus laskee rajusti. Vuonna 2012 maailman BKT:sta jo prosentti meni uusien öljy-esiintymien etsimiseen ja hyödyntämiseen. Ja tuo osuus ei laske vaan kasvaa joka vuosi – itse energiakustannusten lisäksi.

    Moni taloustieteilijä yllätetään lähivuosina housut kintuissa siitä, että fyysisten rajojen vaikutus talouskasvuun tuli pahasti aliarvioitua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  72. Oikeistodemari kirjoitti 5.6.2013 kello 16:48

    Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa, sanoisin alkuperäisestä kirjoituksesta. Ei kannata, Osmo, hermostua, jos joku vähän kärjistää.

    Vihreät on täynnä ihan älykkäitä ihmisiä. Se on sääli, sillä vihreä ideologia estää näitä ihmisiä ajattelemasta vapaasti: on oltava tiettyä mieltä ydinvoimasta, teollisuudesta, kaivoksista, turkistuotannosta ja perustulosta ollakseen hyvä ihminen.

    Sama ongelma vallitsee tietysti kaikissa puolueissa: omat ajatukset on alistettava kollektiiville. Sama pätee myös niihin paikkoihin, jotka “tuottavat” vihreitä: esimerkiksi yliopistojen yhteiskuntatieteellisissä tiedekunnissa opetetaan vihervasemmistolaista uskontoa, ei mitään tiedettä. Valitettavasti.

    Huonointa mainosta vihreille ovat sellaiset lehtijutut kuin Leo Straniuksesta Hesarissa ollut juttu. En pidä puritaaneista, kuuluivat he mihin falangiin tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  73. Hauki kirjoitti 5.6.2013 kello 17:07

    “Taloustiede ei ole pelkkää suhdanteiden ennustamista vaan paljon muuta.”

    Kaiketi se on muutakin, mutta kun poliittisessa keskustelussa penätään ymmärrystä taloudesta, niin sopii ihan hyvin kyseenalaistaa, onko olemassa tieteellisiä menetelmiä, joilla taloutta voi nykymaailmassa ennustaa, saati hallita.

    Mitä iloa on “kammiotaloustieteestä”, jolla ei ole yhteyttä reaalimaailmaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 17:19

    juuri tänään tuli VATTn paperi optimaalisesta verotuksesta. Se on kovaa taloustidettä sisältämättä yhtään suhdanne-ennustetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. AV kirjoitti 5.6.2013 kello 17:13

    Mitä puolueesta kertoo se, että se on nimenomaisesti menestyjien puolue? Onko joskus ollut pulaa menestyjien myötäilijöistä? Onko tämä sitä samaa, kuin Briteissä jossa labour valitteli, että aina vaalipäivänä iso osa kansasta muuttuu aatelisiksi?
    Ainakaan minä en pidä kovin myönteisenä, jos joku puolue on leimallisesti eliitin puolue; enemmistön ja eliitin edut eivät läheskään aina ole yhtenevät, tästä yritettiin Occupy Wall Street ilmiölläkin viestittää.
    Pidän paljon arvokkaampana 2000 vuoden takaisia opetuksia heikkojen, hyljeksittyjen ja vailla ääntä olevien puolustamisesta. Tämän porukan perässäjuoksijoita ei ole ruuhkaksi asti kertynyt.
    Jos vihreät olisi puolue, jossa on sekä menestyjiä että luusereita, ja joka ylpeänä toisi tämään esiin, olisi kyseessä puolue, jota itsekin voisin äänestää.
    Odelle kiitokset ajatusten herättämisestä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  76. AV kirjoitti 5.6.2013 kello 17:26

    Aki Suokko: Taloustieteessä on suuren paradigmamuutoksen aika.

    Lähdin vuosi sitten opintovapaalle opiskelemaan taloustiedettä (valmistun talvella) ja voin kertoa, että melkoinen paradigmamuutos on jo tapahtunut, sillä opinahjossani on melkoisen kriittisen ja etsivän oloinen ilmapiiri verrattuna 15 vuotta sitten kokemaani. Varmuus on vähentynyt ja uteliaisuus lisääntynyt; olen varma, että taloustiede on uuden renesanssin edessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  77. nos kirjoitti 5.6.2013 kello 17:58

    Vattin paperi näyttää todellakin olevan kovaa taloustiedettä. En tiennytkään, että verotus vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  78. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 5.6.2013 kello 18:18

    Oikeistodemari:
    … kuin Leo Straniuksesta Hesarissa ollut juttu.

    Joitain vuosia sitten kuulin radiohaastattelun jossa stranius puolisonsa kanssa ilmeisen vakavalla naamalla pohtivat olisiko kosinta Himalajalla ollut kovin kliseistä romantiikkaa. Huomasin että mieshän on suuri itseironinen satiirikko enkä ole sen jälkeen ole ottanut sinänsä ärsyttävältä vaikuttavaa besserwismioikeaoppisuutta vakavasti vaan suhtautunut siihen pitkälle vietynä parodisena roolina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  79. Grejus kirjoitti 5.6.2013 kello 18:20

    Ph-vitsin voisi jo pikkuhiljaa korvata Liisa Jaakonsaaren kertomalla vitsillä, jonka perusteella ihan miljoonan, miljardin ja biljoonan erottaminen toisistaan olisi hyvä alku. Yhteenlasku voisi olla sitten seuraavana opeteltava:

    “Ranskan uusi demaripresidentti Hollande on toista maata. Hän esittää 120 biljoonan euron kasvupakettia.”

    “EU:n budjetti on erilainen kuin kansalliset budjetit. EU:n budjetti maksaa 0,67 euroa eurokansalaista kohden eli puolen kahvikupposen verran. ”

    http://blogit.iltalehti.fi/liisa-jaakonsaari/2012/06/20/vain-kahvikupposen-verran/

    Näin laskettuna EU:n budjetti olisi 335 miljoona euroa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  80. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 20:54

    Maalma olisi paljon yksinkertaisempi ilman amerikkalaisten aivan käsittämätöntä numeroihin kohdistunutta logiikkavirhettä kohtaan.
    Euroopassa on vanhastaan ollut lukujärjestelmä, johon europpalaisilla latinan kautta on tietty omistusoikeus
    Miljoona = tuhat x tuhat
    Miljardi = miljoona x tuhat
    biljoona = miljoona potenssin kaksi (bi=2)
    triljoona = miljoona potenssiin kolme (tri=3)
    .
    .
    septiljoona = miljoona potenssiin 7 (sept=7)

    Amerikkalaiset onnistuivat jotensin sotkemaan tämän niin, että kutsuvat miljardia biljoonaksi ja biljoonaa triljonaksi., Tiedossani ei ole, mitä he tarkoittavat septiljoonalla ja miten he perustelevat nimeen sisältyvää seitsemää. Vielä jokin aika sitten Yhdysvalloissa luonnontieteissä biljoonaa kutsuttiin biljoonaksi mutta taloustieteillä triljoonaksi. Nyt luonnontieteet ovat antaneet periksi.

    Pahinta on, että tämä amerikkalainen virhe on leviämässä rahan lakeijoiden kautta jopa Suomeen, (se on niin kovin muodikasta) jolloin joutuu aina kysymään, montako nollaa on sinun biljoonassasi. (jotkut eivät edes tiedä)

    Joskus Espanjassa oli kuningas, jooa oli puhevika. Kohta koko ylimistö lespasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. virtauspohtija kirjoitti 5.6.2013 kello 18:28

    Antsa: Aiemmin oli kiltajärjestelmä ja

    .. ja nykyään koulutuksella osoitettavat pätevyysvaatimukset. Miten tässä näin kävi? Välissä pärjättiin pitkään sillä että vain erityistä virheenvaaraa sisältäviin tehtäviin oli valtion valvomat pätevyysvaatimukset (lääkäri, tuomari, sähköasentaja yms.), mutta viime vuosikymmeninä on kaikenlaisia tehtäviä siirretty “suojattuihin ammattinimikkeisiin”, tai muutoin suojeltu tietyn tarkasti rajatun koulutuksen saaneiden/ostaneiden pelikentäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  82. Countryboy kirjoitti 5.6.2013 kello 19:05

    Kyllä vähän luonnontieteiden kertausta voisi tehdä hyvää vihreällekin ympäristöministerille. Jokunen viikko sitten Ville Niinistö näytti sotkevan herttaisesti keskenään pölyttämisen ja yhteyttämisen TV:ssä. Kyseessä oli kommentti neonikotinoidien kieltoon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  83. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.6.2013 kello 20:31

    Joskus presidentti sekoitti maanjäristykset ja ilmastonmuutoksen… Kuulin itse televisiossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Tapio kirjoitti 5.6.2013 kello 19:24

    AV: Varmuus on vähentynyt ja uteliaisuus lisääntynyt; olen varma, että taloustiede on uuden renesanssin edessä.

    Varmaankin näin, sillä uutta tosielämän aineistoa on dokumentoitu lähes rajattomasti meneillään olevan kriisin aikana. Hyvä testata teorioita ja hypoteeseja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  85. Kahvi Kuppi kirjoitti 5.6.2013 kello 20:09

    Syltty: Luulen että tilinauhassa näkyvä vero-% yhdistettynä arvonlisäveroprosenttiin ja matemaatisen päässälaskutaitoon saattaapi jonkin verran vaikuttaa asiaan.

    Tuo nyt ei ollut todellinen vastaus yhtään mihinkään.

    Kyllä heille käteen jää rahaa ihan mukavaan elintasoon tuosta veroprosentista huolimattakin.

    Tässä yhteydessä voinen esittää arveluni, että tuollaisten “kaikki sosiaaliturva pois”-libertaarien pääasiallinen motiivi ei yleensä ole se, että heidän veroprosenttinsa pienenisi ja heidän elintasonsa paranisi entisestään. Arvelen, että he nimenomaan haluavat nähdä ympärillään äärimmäistä kurjuutta, jotta he voisivat itse tuntea olevansa entistäkin menestyneempiä ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  86. az kirjoitti 5.6.2013 kello 21:08

    Tiedollista osaamista suurempi ongelma on psykologinen, identiteetillinen, sosiaalinen suhde tietoon ja ymmärrykseen.

    Selvä enemmistö vihreistä on esimerkiksi omaksunut ydinvoiman vastaisuutensa sosiaalisesti, eikä ole perehtynyt asiaan tiedollisella tasolla oikeastaan lainkaan. Varmuus oman kannan paikkansa pitävyydestä on silti horjumaton, vaikka sitä ei kykenekään puolustamaan kuin kopioiduin lattein fraasein ja moraalisella närkästyksellä. Reaktio ja sen kokeminen tapahtuu pitkälti alitajuisesti eikä ihminen itse tiedosta tunteiden pukeutumista tiedoksi.

    Tämä ihmiselle hyvin luontainen suhde tietoon on mielestäni vihreissä korostunut suomalaisessa/länsimaisessa mitassa. Vihreillä on tavallista enemmän tietyllä tapaa aksiomaattisia hyvän ja pahan tiedon vahvasti sosiaalistuneita alueita, joita vastaan rikkominen aiheuttaa voimakkaita psykologisia reaktioita. Nämä vastareaktiot pahaan tietoon tai hyvän tiedon kyseenalaistamiseen ovat hallitsevasti moralisoivia ja tunteellisia, eivät asiaväittelyyn pyrkiviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 44

  87. newyorkista kirjoitti 5.6.2013 kello 21:09

    Numerotaidottomuus on todellinen ongelma:

    http://juhakemppinen.fi/index.php?id=lmd8d2af3p1ub9

    Kun kykenemättömyyteen hahmottaa suuria lukuja yhdistetään tottuminen niiden käyttöön ja lateleminen ulkomuistista, niin tulos on yleensä FANTASTINEN

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  88. papparainen (ps) kirjoitti 5.6.2013 kello 21:20

    Laskeva rajahyöty ja vaihtoehtoiskustannus ovat käsitteitä, joita soisin myös vihreiden miettivän. Ylitiukat ja väärin (tehottomasti) kohdistetut ympäristösäädökset eivät tosiasiassa palvele edes luonnonsuojelun kokonaisuutta. Ylitiukka rikkidirektiivi ja ydinvoimavastaisuus ovat esimerkkejä epäonnistuneesta allokaatiosta. Onneksi vihreät ei saa aivan kaikkea läpi.

    Suhteellisen edun -käsite on samalla sekä tosi että epätriviaali, siksi sen hahmottaminen voi joillekin olla vaikeaa akateemisesta koulutustaustasta huolimatta.

    Ode ymmärtää nämä asiat vihreiden mittapuulla varsin hyvin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  89. Mikko H kirjoitti 5.6.2013 kello 21:48

    Kahvi Kuppi: Jokatapauksessa IT-insinöörit (AMK tai diplomi) tuppaavat olemaan hyvin oikeistolaista väkeä. Sieltä – kauppakorkean ohella – tuntuu löytyvän niitä “Kaikki sosiaaliturva pois, julkinen sektori alas”-libertaareja. Mistähän tämä IT-väen oikeistolaisuus johtuu? Minulla on näppituntuma, että esimerkiksi matemaatikot ovat keskimäärin sosiaalisesti suuntautuneempaa väkeä.

    Tähän joku tarjosi selitykseksi sitä, että korkea verotus harmittaa. En tiedä, miksi se harmittaisi IT-insinöörejä enemmän kuin muita. Pari muuta selitystä tulee mieleen. Ensinnä, internetin hakkerikulttuurissa on aika paljon libertaarisia piirteitä, joita ohjelmoinnista ja internetin toiminnasta harrastuneet tulevat helposti omaksuneeksi. Useat hakkerikulttuurin hahmot ovat myös kirjoittaneet poliittisista käsityksistään.

    Toiseksi, suomalaisten IT-insinöörien joukossa nuoret ja nuorehkot miehet ovat voimakkaasti yliedustettuina koulutusalan laajentumisesta johtuen. He ovat suht terveitä ja arvostavat henkilökohtaista riskinottoa. He eivät ole saaneet diabetes- tai syöpädiagnoosia tai päätyneet omaishoitajiksi. Monien vanhemmatkaan eivät vielä ole sairasteluiässä. He eivät ole vielä kokeneet esim. julkisen erikoissairaanhoidon hyötyjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  90. Markku af Heurlin kirjoitti 5.6.2013 kello 22:48

    Osmo Soininvaara:
    Eduskuntaryhmien tohtoripitoisuudesta on aivan naurettavaa väitellä, mutta jotta blogin kautta ei lähtisi liikkeelle väärää tietoa, tuo väite lienee syytä korjata. Perussuomalaisissa on kolme tohtoria (tieto Halla-aholta) eli 1/13. Vihreissä tuo on 1/10. Jos lääketieteen tohtorit kelpaavat, uskoisin muista ryhmistä löytyvän enemmän.

    Tarkoittako kirjoittaja lääketieten lisensiaattia, lääketieteen tohtoria tohtoria ja vai lääketieteen ja kirurgian tohtoria. Viimeksimainittujen taso on noussut siitä, kun vielä 90-luvun alussa matematiikan laitoksella sanottin, että lääketieteen tohtorinväitöskirjaan ei vaadita muuat kuin että tuntea jonkun tilaston appron suorittaneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  91. Evert The NeveRest kirjoitti 5.6.2013 kello 23:42

    Fija Saarni! Piti oikein ajatuksella ja aivosoluja ponnistaen lukea mitä hän oikein sanoo. Ja täytyy sanoa, jos tämä on uutta vihreyttä, niin että WOW!

    Pitäkää hatusta kiinni ja lukekaa!
    http://fijasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141555-ikuinen-itkuvirsi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  92. diodi kirjoitti 5.6.2013 kello 23:53

    Osmo Soininvaara:
    Maalma olisi paljon yksinkertaisempi ilman amerikkalaisten aivan käsittämätöntä numeroihin kohdistunutta logiikkavirhettä kohtaan.

    Tästä pitää syyttää ranskalaisia. Kun ranskalaiset standardoivat échelle courte järjestelmään 1800-luvulla Amerikkalaiset adoptoivat sen heti ja alkoivat opettaa sitä kouluissa. Ranskalaiset sitten lopulta vaihtoivat mannermaiseen systeemiin 1900-luvun puolivälissä, mutta Amerikkalaiset eivät seuranneet perässä.

    Jos voitaisiin pistää riita poikki ja siirtyä suosiolla metristen etuliitteiden maailmaan: mega, giga, tera, peta, exa, zetta ja yotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  93. Sepi kirjoitti 6.6.2013 kello 0:01

    Osmo Soininvaara:
    juuri tänään tuli VATTn paperi optimaalisesta verotuksesta. Se on kovaa taloustidettä sisältämättä yhtään suhdanne-ennustetta.

    Joskus tuntuu siltä, että perustuslakiin pitäisi säätää joku pykälä, joka vaatisi eduskuntavaaliehdokkaalta jonkun tuollaiseen julkaisuun perustuvan tentin läpäisyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  94. Tonni käteen kirjoitti 6.6.2013 kello 0:52

    Aki Suokko
    “Taloustieteessä on suuren paradigmamuutoksen aika. Taloustiede ei nykyisellään huomioi, että hinta ei toimi signaalina kallistuvan fossiilisen energian korvaamisessa kun ei ole millä korvata.”

    G20 voi halutessaan päättää valtavasta veropaineen siirtämisestä työltä fossiilisten käytölle. Tällöin investoinnit painottuvat fossiilisten käyttöä vähentäviin investointeihin nykyisen mallin mukaisten työn käyttöä vähentävien investointien asemesta.

    Työväenliike on kuitenkin sosialismi-ideologiansa takia toiminut monessa maassa oman etunsa vastaisesti ja ajanut nimenomaan työn kovaa verottamista. Lipposen hallitukset ymmärsivät keventää työn verotusta ja työllisyys parani. Fossiilisten lobbarit ovat olleet loogisempia ja lobanneet omaisuutensa arvon kasvattamisen eivätkä sen heikentämisen puolesta.

    Nyt on kuitenkin niin, että maailmassa on suurempiakin avuntarvitsijoita kuin fossiilisten omistajat, joten on aivan reilua verottaa puolet fossiilisten arvonnoususta, kun kerran 50 % marginaaliveroastetta pidettiin reiluna maailmassa, jossa niukin resurssi oli työvoima.

    Kumpa muidenkin maiden työväenliikkeistä löytyisi “Lipposia”, jotka puolustaisivat jäseniään heidän syvään juurtuneita ajatusmallejaan vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  95. jp lehto kirjoitti 6.6.2013 kello 6:36

    Mitä niitä toisten töitä solvaamaan. Kaiketi aktiiviset ihmiset yleensäkin työllistyvät hyvin. Valtuustojen ja nykyään eduskunnankin ongelma on, että suurin osa näistä ihmisistä on saanut tulonsa tavalla tai toisella julkisensektorin kautta. Julkisensektorin puolue on suurin. Suurten ikäluokkien ja eläkeläistenpuolue seuraavaksi suurin. Siinä pakkaa unohtumaan tämä toinen puoli. Missä on epävarmat työsuhteet, huonot tessit. Sieltä se raha pitäisi kuitenkin ammentaa kasvavallle julkisellesektorille.

    Puhutaan muutenkin aika loukkaavasti tällaisista meikäläisistä, joilla jatkuvasti kovin paine ja epävrmuus. No ei mittään. 90luvun laman jälkeen asiat oli taas kunnossa. SItten nämä kuntapäättäjät pisti taas haisemaan. Nyt ollaan taas tässä paskassa meidän huousuilla. Erona vaan, että on hallitus, joka ei saa mitään aikaa. Pitää vain laidoista kiinni ja toivoo, että alkaa sellainen kasvu, joka saa velan kääntymään suhteessa bkt:n laskuun. Toki rakenteellinen työttömyys tulee vain lisääntymään, kun rakenteisiin ei puututa.

    Tässä voisi sanoa, että ulkomaalaispolitiikka epäonnistuu varmasti. Kun näin mennään taloudessa, meillä ei ole tarjota töitä edes nyt maassa oleville ihmisille, saati kymmeninlle tuhansille uusille. Lisäksi sosiaaliturva syrjättää heidät(suomalaiset ja ulkomaalaiset, joista on vähäinen kysyntä työmarkkinoilla). Husbyy tulee kylään piakkoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  96. nos kirjoitti 6.6.2013 kello 8:28

    Tuo Vattin paperi on sitä samaa mitä ainakin sen parisataa vuotta on jauhettu. Asia on nyt vain niin, että maallikot ovat usein viisaampia ja etenkin enemmän maailmaa kokeneita mitä tutkijat luulevatkaan. Jauhaminen esimerkiksi optimaalisesta verojärjestelmästä on suurelta osin politiikkaa – ei arvovapaata tiedettä. Politiikkaa taas tulee kunkin tehdä omilla rahoillaan. Oksettaa koko touhu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  97. Jorma Nordlin kirjoitti 6.6.2013 kello 8:56

    Puolueet osallistuvat myös itse mielikuvien luomiseen kilpailijoista. Ne mielikuvat eivät edusta todellisuutta.

    Vihreiden on turhaa ruveta kiukuttelemaan minkälainen mielikuva puolueesta tai sen jäsenistä vallitsee. Maan tapa on se, että politiikassa toisten tekemisiä moralisoidaan ja kiukutellaan ja kuitenkin itse tehdään täysin samoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  98. Syltty kirjoitti 6.6.2013 kello 9:36

    Tässä taas tätä “hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa”:

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288571146511.html

    ” Esikoulua esitetään pakolliseksi kaikille suomalaislapsille, selviää opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamasta selvityksestä.
    Selvitys luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle (sd.) tänään.”

    —————-

    Kuntien tehtävät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti sitten 80-luvun kasinovuosien. Jopa 90-luvun superlaman aikoina kuntien tehtvämäärä vain paisui.

    Missä on se hyvinvointiyhteiskunnan alasajo? Julkisen sektorin osuus kokonaistuotannosta keikkuu aivan huippulukemissa ja vasemmalla rääkytään siitä, kuinka kaikki on ajettu alas. Voisiko kyseessä kumminkin olla optinen harha siitä, että kun valtion ja kuntien pitää tehdä kaikki, eikä sitten mitenkään tietenkään riitä rahat siihen että kaikki tehtäisiin kunnolla, tuntukin siltä etteivät ne teekään mitään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  99. Aki Suokko kirjoitti 6.6.2013 kello 10:02

    Tonni käteen:
    Aki Suokko
    “Taloustieteessä on suuren paradigmamuutoksen aika. Taloustiede ei nykyisellään huomioi, että hinta ei toimi signaalina kallistuvan fossiilisen energian korvaamisessa kun ei ole millä korvata.”

    G20 voi halutessaan päättää valtavasta veropaineen siirtämisestä työltä fossiilisten käytölle. Tällöin investoinnit painottuvat fossiilisten käyttöä vähentäviin investointeihin nykyisen mallin mukaisten työn käyttöä vähentävien investointien asemesta.

    Tässä on juuri yksi virhekäsitys, että energiaa voidaan korvata jollain mystisellä “työllä”. Jos kuluttaja haluaa autonrenkaita, niin miten sitä öljyä korvataan “työllä”? Fysiikan lakien mukaan energiaa ei voi määrättömästi korvata pääomalla tai “työllä”. Mietipä vaikka rengastehdasta, joka tekee renkaita öljystä. Jos korvaamme öljyä työvoimalla tai pääomalla, niin tuleeko renkaita enemmän tehtaasta ulos? Jos taas investoimme uuteen konekantaan, joka tekee renkaita energiatehokkaammin, niin nämä investoinnit vaativat energiaa, sillä koneet tehdään jossakin fossiilista energiaa käyttäen ja kuljetetaan vielä siihen päälle, jolloin energiaa kuluu. Ja eikö investointi lähtenyt liikkeelle juuri tarpeesta säästää energiaa? Tuloksena on umpikuja, joka voisi toimia niin kauan kuin fossiilisen energian saatavuus kasvaa, mutta ei 2000-luvulla. Fossiilisen energian tuotantohuippu on muutaman vuoden päässä.

    IMF on tajunnut energian rajallisen korvattavuuden työllä tai pääomalla ensimmäisenä ekonomistiorganisaationa. Käy katsomassa kuva 2 tässä julkaisussa:
    http://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2012/wp12256.pdf

    Kansainvälinen talous on menossa kohti nollasummapeliä, koska fyysiset rajat ovat tulleet vastaan. Kiina esimerkiksi ostaa joka vuosi enemmän öljyä kuin Euroopan kulutus on alentunut.

    Jos tarkoitit, että fossiilista energiaa korvataan tietotyöllä, niin tämä on hankalaa, koska ihmisten tarpeet ovat uusiutumattomien materiaalien ja energiakulutustilastojen valossa yllättävän materiaalisia vauraissakin maissa – saati kehittyvissä maissa. Ehkä tarpeemme ja arvostuksemme muuttuvat, kun on pakko?

    Olen käsitellyt näitä asioita useassa blogikirjoituksessani, esim: http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/03/liuskeoljykuplan-todellinen-luonne-paljastunut/#.UbAuydJSioM

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  100. anonyymi kirjoitti 6.6.2013 kello 10:29

    newyorkista:
    Numerotaidottomuus on todellinen ongelma:

    http://juhakemppinen.fi/index.php?id=lmd8d2af3p1ub9

    Tätä me insinöörit ja luonnontieteilijät tarkoitamme kun yritämme selittää kuinka matemaattinen osaaminen olisi hyödyllistä milloin missäkin toimenkuvassa. Yleensä vastaus on jotain suuntaan “eihän jotain logaritmeja ja integrointeja oikeassa maailmassa mihinkään tarvitse.” Kuitenkin tuossa kirjoituksessa kuvatun kaltainen matemaattinen lukutaito minusta kehittyy vain harrastamalla matematiikkaa. Mielellään vähän pidemmällekin. Matematiikan opiskelun tärkein hedelmä ei ole se, että osaa ratkaista jonkun yhtälön tai todistaa jonkun lauseen, mutta silti tuonkaltaista harjoitusta vaaditaan jotta syntyy intuitio edes yksinkertaisten matemaattisten konseptien hallintaan. On eri asia osata latoa ulkomuistista Bayesin teoreema tai keskeinen raja-arvolause kuin ymmärtää sen sisältö ja osata soveltaa sitä arkipäiväiseen ajatteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  101. Tonni käteen kirjoitti 6.6.2013 kello 10:40

    Ari Suokko
    “Mietipä vaikka rengastehdasta, joka tekee renkaita öljystä. Jos korvaamme öljyä työvoimalla tai pääomalla, niin tuleeko renkaita enemmän tehtaasta ulos? Jos taas investoimme uuteen konekantaan, joka tekee renkaita energiatehokkaammin, niin nämä investoinnit vaativat energiaa, sillä koneet tehdään jossakin fossiilista energiaa käyttäen ja kuljetetaan vielä siihen päälle, jolloin energiaa kuluu. Ja eikö investointi lähtenyt liikkeelle juuri tarpeesta säästää energiaa? Tuloksena on umpikuja, joka voisi toimia niin kauan kuin fossiilisen energian saatavuus kasvaa, mutta ei 2000-luvulla. Fossiilisen energian tuotantohuippu on muutaman vuoden päässä.”

    Linkattuihin dokumentteihin syventyminen ja sisäistäminen vie aikaa, joten en pysty heti kommentoimaan niitä. Tarkoitin työn verokiilaa verrattuna öljyn verokiilaan. Ihminen on pärjännyt ennen öljyn käyttöä ilman kumirenkaita. Öljy korvasi muita materiaaleja ja energiamuotoja ja lisäsi kokonaisenergiankulutusta ja materiaalinkulutusta, koska se oli halpaa.

    Kun öljy kallistuu, sitä ei kannata enää käyttää niin paljon. Ts. rengastehtaan esimerkeissä kannattaa (kansantaloudessa) käyttää työaikaa sen suunnitteluun miten pärjätään vähemmillä renkailla sen lisäksi että suunnitellaan energiatehokkaampia tapoja valmistaa renkaita. Kun veropaine siirretään fossiilisille, fossiilisten verokiila nousee ja työn verokiila vähenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  102. Andy kirjoitti 6.6.2013 kello 10:46

    Hamilo/Paloheimo:
    “Nyt siellä on paljon porukkaa, joilla siviilielämässä ei olisi paljonkaan käyttöä, mutta jotka ovat luoneet loistavan uran poliitikkoina”

    EIKÖS OLEKIN HIENOA!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  103. Määkin pyöräilen kirjoitti 6.6.2013 kello 11:19

    Evert The NeveRest:
    Fija Saarni! Piti oikein ajatuksella ja aivosoluja ponnistaen lukea mitä hän oikein sanoo. Ja täytyy sanoa, jos tämä on uutta vihreyttä, niin että WOW!

    Pitäkää hatusta kiinni ja lukekaa!
    http://fijasaarni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141555-ikuinen-itkuvirsi

    Minä epäilen kyseessä olevan nettiprojektin, mikä paljastetaan kun tarpeeksi moni on mennyt lankaan ihastellessaan uutta vihreyttä. Fijahan kirjoittaa asioista täysin päinvastoin kuin mitä vihreät ja oikeastaan tuon kirjoituksen perusteella kirjoittajan alapuolella luulisi lukevan Persu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  104. az kirjoitti 6.6.2013 kello 11:26

    Syltty:
    Voisiko kyseessä kumminkin olla optinen harha siitä, että kun valtion ja kuntien pitää tehdä kaikki, eikä sitten mitenkään tietenkään riitä rahat siihen että kaikki tehtäisiin kunnolla, tuntukin siltä etteivät ne teekään mitään?

    Tage Erlander, Ruotsin yhtäjaksoinen pääministeri 1946-1969, totesi aika osuvasti hyvinvoinnin luovan jatkuvasti kasvavia odotuksia. Edustavathan vasemmistolle äärimmäistä köyhyyttä yhteiskunnan maksamat tuet, joiden ostovoima on suurempi kuin alemmalla keskiluokalla pari sukupolvea sitten. Ruotsissa ne tuet ovat niin alhaisia, että on ymmärrettävää, jos kaupunginosia vandalisoidaan. Näin kertoi meille Ruotsin luokkayhteiskunnan autojen polttajaksi nähnyt Li Andersson (vas).

    Elinajanodote on Kreikassa hieman Suomea korkeampi. Albaniassa reilun vuoden Suomea alhaisempi. Albaniassa saman kuin Kuubassa ja Yhdysvalloissa. Alle 70 vuotta elinajanodote on nykyään enää Saharan eteläpuolen maissa, Tyynen meren pienissä saarivaltioissa, Haitissa, Boliviassa ja muutamassa Aasian maassa Afganistan, Jemen, Laos, Pakistan. Venäjä, Intia ja Ukraina ovat 70 vuoden rajan tuntumassa. Japanissa on talous ollut vaikeuksissa 20 vuoden ajan, ja maailman pitkäikäisimmät ihmiset.

    Paisutetun hyvinvointivaltion antaman lisähyvinvoinnin erottaminen tilastoista tulee todennäköisesti olemaan hyvin vaikeaa sukupolven kahden päästä, on sitä osin jo nyt. Kasvava osuus verotuloista tulee menemään yhteiskunnan hierarkiseen tasaamiseen, kasvatti tämä tilastollisesti mitattavaa hyvinvointia tai ei.

    Varmasti Norjassakin moni valittaa, kuinka koulutukseen, kulttuuriin, terveydenhoitoon ja julkiseen infraan ei ole koskaan niin paljon varoja kuin tarvittaisiin tai olisi “oikeudenmukaista” olla. Hyvinvointimittareilla maa ei merkittävästi erotu puolta köyhemmistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  105. az kirjoitti 6.6.2013 kello 11:49

    Aki Suokko: Fossiilisen energian tuotantohuippu on muutaman vuoden päässä.

    Ilmeisesti markkinoilta puuttuu tietoa, jota sinulla on. Kaikilta niiltä, jotka miljardeja ovat sijoittaneet liuskekaasuun ja -öljyyn. Tai jotka toimivat sillä olettamuksella, että hiiltä riittää maankuoressa vielä runsaasti ja konventionaalistakin öljyä runsain mitoin vuosikymmeniksi eteenpäin.

    Panttaa ihmeessä talosi ja rupea myymään lyhyeksi tämän varmalta vaikuttavan tietosi varassa. Tienaat omaisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  106. Mikko H kirjoitti 6.6.2013 kello 13:53

    Hyvinvointimittareilla maa ei merkittävästi erotu puolta köyhemmistä.

    Elinajanodotteen sijasta kannattaisi ehkä katsoa terveiden elinvuosien määrää. Siinä on tuntuva ero mm. Suomen ja Ruotsin välillä, Ruotsin eduksi. Suomalaiset kyllä elelevät vertailukelpoisen vanhoiksi, mutta moni sairastaa viimeiset kymmenen vuotta enemmän ja vähemmän vaikeasti. Kreikan tilannetta en tiedä, mutta en yllättyisi, jos siellä ollaan terveempiä kuin Suomessa aivan yksinkertaisista ruokavaliosyistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  107. Tiedemies kirjoitti 6.6.2013 kello 14:53

    Syltty: Voisiko kyseessä kumminkin olla optinen harha siitä, että kun valtion ja kuntien pitää tehdä kaikki, eikä sitten mitenkään tietenkään riitä rahat siihen että kaikki tehtäisiin kunnolla, tuntukin siltä etteivät ne teekään mitään?

    Juuri tästä on kyse. Lisäksi Suomessa julkinen sektori toimii muutenkin täysin älyttömillä tavoilla. Tässä voi oikeastaan syyttää sekä vasemmistoa että oikeistoa. Jonkinlaisena “kompromissina” sille, että hyvinvointivaltiota olisi ajettu alas, erilaisissa palveluissa on alettu apinoida “liiketaloudellista” toimintaa niin, että samasta reiästä rahaa nollasummaisesti saavat yksiköt pyrkivät “kilpailemalla” parantamaan toimintaansa.

    Lopputuloksena on kaikenlaista vinkeää. Yksi esimerkki on, että yliopistoissa laitokset voivat “säästää” rahaa sillä, että jättävät ihmisten työhuoneita tyhjilleen tai käyttämällä huonommin varusteltuja tiloja ja jättämällä parhaat luentosalit tyhjilleen, koska niiden vuokrat ovat niin suuret. Veikkaisin muutenkin että esimerkiksi sairaaloilla ja vastaavilla on samanlaisia ongelmia. Samanlaista pelleilyä on joka paikka julkisella puolella täynnä.

    Miten on mahdollista, että 80-luvulla hyvinvointivaltio pyöri alle 40 prosentin osuudella BKT:sta? Oliko se se merkantilismi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  108. Syltty kirjoitti 6.6.2013 kello 14:53

    Aki Suokko: Tässä on juuri yksi virhekäsitys, että energiaa voidaan korvata jollain mystisellä “työllä”. Jos kuluttaja haluaa autonrenkaita, niin miten sitä öljyä korvataan “työllä”?

    Esimerkiksi siten, että kuluttaja elokuvavuokraamoon fyysisesti autolla siirtymisen sijasta ostaakin leffan netistä poistumatta kotisohvaltaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  109. Kasvissyöjä kirjoitti 6.6.2013 kello 15:19

    Syltty: Esimerkiksi siten, että kuluttaja elokuvavuokraamoon fyysisesti autolla siirtymisen sijasta ostaakin leffan netistä poistumatta kotisohvaltaan.

    Vähän huono esimerkki siitä, että työ korvaa energiankulutusta, koska videopalveluiden mennessä kivijalasta pilvipalveluun, niin työn määrä itse asiassa vähenee ja pääoma voittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  110. Määkin pyöräilen kirjoitti 6.6.2013 kello 15:22

    Syltty: Esimerkiksi siten, että kuluttaja elokuvavuokraamoon fyysisesti autolla siirtymisen sijasta ostaakin leffan netistä poistumatta kotisohvaltaan.

    Kai polkupyöränrenkaat ovat öljyvapaita? Olisi kauheata ajatella kuluttavani öljyä pyöräillessäni.

    Varmuuden vuoksi hymiö. :)))

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  111. Marko Hamilo kirjoitti 6.6.2013 kello 15:52

    Muistelin, ettei vihreillä olisi enää ek-ryhmässä tohtoreita ensinkään. Olin väärässä.

    Alanko-Kahiluoto väitteli tohtoriksi toukokuussa 2007. Hänen väitöskirjatutkimuksensa ”Writing Otherwise than Seeing: Writing and Exteriority in Maurice Blanchot” tarkastelee ranskalaisen kirjailija-filosofi Maurice Blanchot’n 1940–60-lukujen tuotannon suhdetta aikansa fenomenologiseen filosofiaan. Tutkimuksen keskiössä on Blanchot’n ja hänen aikalaistensa välinen keskustelu siitä, mikä on kielen, ajattelun ja näkemisen välinen suhde, ja onko ns. ei-representoiva, ts. ei-väkivaltainen ja ei-objektivoiva kieli mahdollista. Alanko-Kahiluodon mukaan Blanchot’n keskeisin kysymys on se, mikä on kielen ja ulkoisuuden välinen suhde. Viime kädessä kyse on vanhasta filosofisesta ongelmasta, miten tietoisuus voi olla yhteydessä ulkopuoleensa palauttamatta ulkopuolta tietoisuuteen itseensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  112. sunimh kirjoitti 6.6.2013 kello 16:30

    Kahvi Kuppi: Tuo nyt ei ollut todellinen vastaus yhtään mihinkään.

    Kyllä heille käteen jää rahaa ihan mukavaan elintasoon tuosta veroprosentista huolimattakin.

    Tässä yhteydessä voinen esittää arveluni, että tuollaisten “kaikki sosiaaliturva pois”-libertaarien pääasiallinen motiivi ei yleensä ole se, että heidän veroprosenttinsa pienenisi ja heidän elintasonsa paranisi entisestään. Arvelen, että he nimenomaan haluavat nähdä ympärillään äärimmäistä kurjuutta, jotta he voisivat itse tuntea olevansa entistäkin menestyneempiä ihmisiä.

    Tässä vastauksessa tiivistyy aika hyvin se, mikä suomalaisessa poliitttisessa keskustelussa, ja etenkin Vihreissä mättää. “Arvellaan” ihan vakavalla naamalla, että ne toiset ihan ilkeyttään tosiaan haluavat “nähdä ympärillään äärimmäistä kurjuutta”. Olen esimerkiksi lähes varma, ettei joku Halla-aho ihan oikeasti syö pakolaislapsia eiralaisessa kellarissa. Kaiken sosiaaliturvan poistamispuheet taas ovat yleensä puhdasta provoa, sikäli kun sellaisia juuri missään edes esiintyy, mutta yleensä mikä tahansa julkisen sektorin älyttöminmmänkin tuhlailun leikkaaminen nähdään tietyissä piireissä “hyvinvointivaltion alasajona” ja kauheana uusliberalismina.

    Tämä sitten yhdistettynä tuohon paremmintietämiseen, että kyllähän heille rahaa jää käteen ihan mukavasti, vaikka vähän vielä enemmänkin ottaisi… Voin kertoa näin ihan keskiluokkaisena ja -tuloisena pienen lapsen isänä, että tilin saldo juuri ennen jokaista tilipäivää on harvoin enemmän kuin kaksinumeroinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  113. Aki Suokko kirjoitti 6.6.2013 kello 16:46

    az: Ilmeisesti markkinoilta puuttuu tietoa, jota sinulla on. Kaikilta niiltä, jotka miljardeja ovat sijoittaneet liuskekaasuun ja -öljyyn. Tai jotka toimivat sillä olettamuksella, että hiiltä riittää maankuoressa vielä runsaasti ja konventionaalistakin öljyä runsain mitoin vuosikymmeniksi eteenpäin.

    Panttaa ihmeessä talosi ja rupea myymään lyhyeksi tämän varmalta vaikuttavan tietosi varassa. Tienaat omaisuuksia.

    Markkinat ovat olleet minua useammin väärässä ;). Vakavasti puhuen uskon enemmän geologiseen tietoon kuin markkinoiden oikeassa olemassa olemiseen. Olivatko markkinat oikeassa ennen IT-kuplaa? Olivatko Yhdysvaltain asuntomarkkinat oikeassa muutama vuosi sitten ennen puhkeamista?

    Oletko tutustunut öljyn, ruuan ja monien raaka-aineiden hintoihin esimerkiksi viimeisen 60-vuoden ajalta? Hinnat ovat erittäin korkealla eli eivät markkinat aivan ulalla ole.

    Perinteisen halvan öljyn tuotantohuippu oli jo vuosia sitten, sen on myöntänyt kansainvälinen energiajärjestökin. Käypä lukemassa uusin blogikirjoitukseni (http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/2013/06/03/liuskeoljykuplan-todellinen-luonne-paljastunut/#.UbCQGNJSioM), jossa on markkinadataa epäkonventionaalisen öljyn tuotantokustannuksista useiden vuosien ajalta. Tuo käyrä osoittaa vahvasti ylöspäin.

    Rajallisissa fossiilisen energian varoista ja alenevan rajahyödyn laista seuraa, että hinnat nousevat koko ajan.

    Jos et usko minua, niin usko nyt edes Jeremy Granthamia, joka hallinnoi lähes 100 miljardin sijoitusomaisuutta ja on onnistunut ennustamaan useita kuplia (siksi hän ehkä hallinnoikin noin jättimäistä omaisuutta:).

    http://thinkprogress.org/climate/2011/05/02/207994/grantham-must-read-time-to-wake-up-days-of-abundant-resources-and-falling-prices-are-over-forever/?mobile=nc

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  114. Rolling Heurlin kirjoitti 6.6.2013 kello 17:09

    Osmo Soininvaara: Maalma olisi paljon yksinkertaisempi ilman amerikkalaisten aivan käsittämätöntä numeroihin kohdistunutta logiikkavirhettä kohtaan

    ja olisi tosi hienoa, jos kiinalaiset alkaisivat puhua suomea eikä jotain kummalista hölinää.
    Diodi kertoi jo hienosti, miksi puhutaa eri biljoonista. Itse asiassa mailmasssa vain osa Euroopasta ja vanhoista siirtomaista käyttää miljardi-biljoona termistöä. Osalla on miljardi-triljoonaa jne. Long and short scales löytyy kartta, josta selviää juttu hyvin
    Mutta AA-aktivistilta menee nuppi sekaisen, kun puhutaan heidän kahdesta kauheasta A:staan, siis autoista ja Amerikasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  115. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2013 kello 17:19

    Jos triljoonalla tarkoitetaan lukua joka on kymmenen potenssiin 12, mistä se “tri” tulee?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Spoileri kirjoitti 6.6.2013 kello 17:17

    Ensinnä, internetin hakkerikulttuurissa on aika paljon libertaarisia piirteitä, joita ohjelmoinnista ja internetin toiminnasta harrastuneet tulevat helposti omaksuneeksi. Useat hakkerikulttuurin hahmot ovat myös kirjoittaneet poliittisista käsityksistään.

    Useimmat ohjelmistokehittäjät (maisterit, tohtorit, insinöörit), jotka tunnen ja joiden kanssa teen töitä, identifioituvat softa-ammattilaisiksi, jotka sitoutuvat tiettyyn ammattimaiseen softan tekemisen perinteeseen ja sen arvoihin.

    Hakkeri on tietokoneharrastaja. Hakkerin suhde softa-ammattilaiseen on sama kuin kuppaajan lääkäriin.

    On toki niitäkin tumppuja, joilla ei ole mitään ammattietiikkaa tai ammattimaista työskentelytapaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  117. Marko Hamilo kirjoitti 6.6.2013 kello 17:59

    http://en.wikipedia.org/wiki/Names_of_large_numbers

    Apart from million, the words in this list ending with -illion are all derived by adding prefixes (bi-, tri-, etc., derived from Latin) to the stem -illion.[10] Centillion[11] appears to be the highest name ending in -“illion” that is included in these dictionaries.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  118. Marko Hamilo kirjoitti 6.6.2013 kello 18:30

    Tiedemies

    Miten on mahdollista, että 80-luvulla hyvinvointivaltio pyöri alle 40 prosentin osuudella BKT:sta? Oliko se se merkantilismi?

    Olen samaa mieltä siitä mitä tuolla ajat takaa, eli että kelvollisen hyvinvointivaltion voi toteuttaa paljon kevyemmälläkin veroasteella ja niin ilman muuta pitää tehdäkin.

    Mutta on myös kaksi tekijää, joita 1980-luvusta puhuttaessa ei voi ohittaa: silloin meillä oli Euroopan edullisimpiin kuuluva huoltosuhde, kun nyt se alkaa pian olla yksi huonoimmista. Toisekseen vaihtotaseen vaje oli silloin iso, eli se kasinotalous joka mahdollisti täystyöllisyyden pyöri osin ulkomaisella lainarahalla sen aikaa kun sitä riemua riitti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  119. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.6.2013 kello 19:19

    1980-luvulla suomessa oli erittäin edullinen huoltosuhde 8vähän lapsia ja vähän eläkeläisi) ja matala työttömyys. sataa työllistä kohden oli alle sata ei-työllistä eli elatussuhde oli alle sata. Nyt elatussuhe on 129. Muuta selitystä ei oikeastaan tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Marko Hamilo kirjoitti 6.6.2013 kello 18:34

    Eli amerikanenglanniksi Xillion = 10^(3+3X) jossa X on latinan lukusana alkaen kakkosesta bi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  121. newyorkista kirjoitti 6.6.2013 kello 18:36

    Tiedemies: Juuri tästä on kyse. Lisäksi Suomessa julkinen sektori toimii muutenkin täysin älyttömillä tavoilla. Tässä voi oikeastaan syyttää sekä vasemmistoa että oikeistoa. Jonkinlaisena “kompromissina” sille, että hyvinvointivaltiota olisi ajettu alas, erilaisissa palveluissa on alettu apinoida “liiketaloudellista” toimintaa niin, että samasta reiästä rahaa nollasummaisesti saavat yksiköt pyrkivät “kilpailemalla” parantamaan toimintaansa.

    Lopputuloksena on kaikenlaista vinkeää. Yksi esimerkki on, että yliopistoissa laitokset voivat “säästää” rahaa sillä, että jättävät ihmisten työhuoneita tyhjilleen tai käyttämällä huonommin varusteltuja tiloja ja jättämällä parhaat luentosalit tyhjilleen, koska niiden vuokrat ovat niin suuret. Veikkaisin muutenkin että esimerkiksi sairaaloilla ja vastaavilla on samanlaisia ongelmia. Samanlaista pelleilyä on joka paikka julkisella puolella täynnä.

    Tuota kutsuttaan tehokkuudeksi ja tehostamiseksi. Sinnikkäimmät uskovat tehokkuuteen vaikka pitäisi jo avata silmät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  122. Aki Suokko kirjoitti 6.6.2013 kello 19:15

    az: Ilmeisesti markkinoilta puuttuu tietoa, jota sinulla on. Kaikilta niiltä, jotka miljardeja ovat sijoittaneet liuskekaasuun ja -öljyyn. Tai jotka toimivat sillä olettamuksella, että hiiltä riittää maankuoressa vielä runsaasti ja konventionaalistakin öljyä runsain mitoin vuosikymmeniksi eteenpäin.

    Panttaa ihmeessä talosi ja rupea myymään lyhyeksi tämän varmalta vaikuttavan tietosi varassa. Tienaat omaisuuksia.

    Vielä kerran tähän kommenttiin liittyen…

    Siis useiden eri arvioiden mukaan fossiilisen energian tuotantohuippu ajoittuu vuosille 2015-2030, joten kovin kaukana se ei ole. Ehkä tuo “muutama vuosi” oli hätäisesti ilmaistu. Ongelmat toki ovat jo täällä vaikka ei vielä tuotantohuipussa (ehkä) ollakaan. Myöhemmin tämä nähdään.

    Talouden kannalta tärkein tuotantohuippu eli halvan öljyn tuotantohuippu on jo saavutettu. Sen seurauksena öljyn hinta on noussut moninkertaiseksi. Tuotantohuippu ei tarkoita loppumista vaan hetkeä, jolloin tuotannon kasvu pysähtyy ja tuotannon väheneminen tasanteen jälkeen alkaa.

    Ymmärrät täysin väärin sen, mitä tuotantohuippu tarkoittaa fossiiliseen energiaan sijoittaneille. Monet repivät hyvät rahat tästä tuotantohuipusta, koska se nostaa hintoja. Eli eivät suinkaan ne jotka ovat sijoittaneet epäkonventionaaliseen fossiiliseen energiaan välttämättä rahojaan menetä vaan ennen kaikkea joiden bisnes ja infrastruktuuri perustuu halpaan energiaan (mm. Suomi ja suuri osa Eurooppaa). Tietysti jos fossiilisen energian kysyntä laskee korkean energian hinnan kysyntää tuhoavan vaikutuksen vuoksi, niin myös kaikkein huonolaatuisimpiin esiintymiin sijoittaneet menettävät rahojaan. Voi tosin olla, että kehittyvän maailman kysyntä pitää yllä korkeita energianhintoja jatkossakin.

    Erittäin mielenkiintoisia aikoja elämme näinä vuosikymmeninä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  123. Tapio kirjoitti 6.6.2013 kello 20:00

    Tiedemies: Lopputuloksena on kaikenlaista vinkeää. Yksi esimerkki on, että yliopistoissa laitokset voivat “säästää” rahaa sillä, että jättävät ihmisten työhuoneita tyhjilleen tai käyttämällä huonommin varusteltuja tiloja ja jättämällä parhaat luentosalit tyhjilleen, koska niiden vuokrat ovat niin suuret.

    No, 70-luvulla näin tapahtui Suomen melkein ykköskonepajassa: Rivi CNC-koneita seisoi käyttämättöminä, kun taas vanhat sorvit ja jyrsimet kävivät terät punaisina (sorvit). Ylitöitäkin jouduttiin kuulemma tekemään, sillä tilauksia oli ylenmäärin.

    Ihmettelin asiaa ja sain vastaukseksi, että CNC-keskusten tuntihinta on niin korkea, ettei niitä kannata käyttää. Jatkokysymykseen sain vastaukseksi, että kun vanhat koneet on kirjanpidossa jo poistettu, niin tottakai niiden tuntihinta on matala.

    Kustannuslaskenta teollisuudessa on sittemmin järkevöitynyt ja sen ymmärrys on lisääntynyt, mutta kovin hitaasti oppi näyttää siirtyvän julkiselle puolelle, ei edes 30 vuotta riitä.

    Eikö näiden 70-luvun controllerien pitäisi olla jo eläkkeellä?

    newyorkista: Tuota kutsuttaan tehokkuudeksi ja tehostamiseksi. Sinnikkäimmät uskovat tehokkuuteen vaikka pitäisi jo avata silmät.

    Kyllä teollisuudessa silmät avautuivat jo viimeistään 90-luvulla. Uudeksi uhkaksi syntyi sinänsä oikean suuntainen, mutta laajuudessaan älytön controllerien byrokratia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  124. Poth1ue1 kirjoitti 6.6.2013 kello 20:26

    Osmo Soininvaara:
    1980-luvulla suomessa oli erittäin edullinen huoltosuhde 8vähän lapsia ja vähän eläkeläisi) ja matala työttömyys. sataa työllistä kohden oli alle sata ei-työllistä eli elatussuhde oli alle sata. Nyt elatussuhe on 129. Muuta selitystä ei oikeastaan tarvita.

    Niimpä. Eikös olisi jo korkea aika tunnustaa, ettei taanoinen Mainio Eläkeuudistus oikeasti ratkaisut yhtään mitään (vaikka kaikessa hiljaisuudessa laskentatapoja muuttamalla näin saatiinkin hetkeksi näyttämään). Eläkeikä suoraan vaan jonnekin 72 vuoteen, niin ehkä silloin voidaan välttyä täydeltä romahdukselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  125. Poth1ue1 kirjoitti 6.6.2013 kello 20:58

    Kahvi Kuppi: Tässä yhteydessä voinen esittää arveluni, että tuollaisten “kaikki sosiaaliturva pois”-libertaarien pääasiallinen motiivi ei yleensä ole se, että heidän veroprosenttinsa pienenisi ja heidän elintasonsa paranisi entisestään. Arvelen, että he nimenomaan haluavat nähdä ympärillään äärimmäistä kurjuutta, jotta he voisivat itse tuntea olevansa entistäkin menestyneempiä ihmisiä.

    Voi tietysti aina olla mahdollista, että tuollaisia “IT-otuksia” voisi löytyä, jos vain tarpeeksi käätelisi kiviä.

    Luulenpa kuitenkin, että suurimpana vaikuttimena on kiinnostukseen ja koulutukseen liittyvä taipumus systemaattiseen ajatteluun ja pyrkimys turhan kompleksisuuden välttelyyn. Paras ja tehokkain ohjelmahan on aina yleensä se kaikkein yksinkertaisin ja elegantein. Samalla yksinkertaisuus tekee myös helpoksi myöhemmät muutokset ja parannukset.

    Tällaiselle ihmiselle nykyinen yhteiskunta näyttää helposti aivan kammottavalta harakanpesältä, johon ei voi tehdä ensimmäistäkään muutosta ilman, että joku muu paikka hajoaa ja/tai että systeemin käytös muuttuu ennakoimattomasti. Vastaavasti taas joku yövartijavaltio tuntuu yhtä helposti siltä kaikkein yksinkertaisimmalta ja tyyllikkäimmältä tavalta järjestää yhteiskunnan toiminnot.

    Ei-systemaattiseen ajatteluun taipuvilla taas näyttää olevan joku kumma ajatusvinouma siitä, että kompleksista järjestelmää pystyttäisiin helposti hallitsemaan lisäämällä sen päälle uusi kompleksisuuden kerros – ja jos ja kun uusia ongelmia tulee, niin taas yksi uusi kerros se edellisen päälle (ilmeisesti tällaisen yksilöt eivät edes tiedosta toimivansa näin). “IT-aivoilla” ratkaisua kuitenkin lähtisi aika automaattisesti hakemaan siitä päästä, että korjattaisiin se alkuperäinen ongelma eikä käytettäisi vain kilokaupalla purkkaa ja rautalankaa.

    Oikeastaan, kun jatkuvasti näkee sen, että kaikki yhteiskunnalliset “uudistukset” ovat käytännössä vain hätäisiä “binääripätsejä” aukuuttien ongelmien lakaisemiseksi hetkeksi maton alle, ja tietää, että moiset hätäpaikat tekevät uudet ongelmat käytännössä väistämättömiksi, niin aika helposti siinä turhautuu, kyynistyy ja kärkevöittää kommenttejaan liekityksen tasolle.

    (Juu – väännän töikseni yksinkertaisia algoritmeja kompleksisiin järjestelmiin…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  126. Tiedemies kirjoitti 6.6.2013 kello 21:08

    Tehokkuuden kanssa tuolla ei ole mitään muuta tekemistä kuin että se on täysin tehotonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  127. Kahvi Kuppi kirjoitti 6.6.2013 kello 21:11

    sunimh:
    ….
    Olen esimerkiksi lähes varma, ettei joku Halla-aho ihan oikeasti syö pakolaislapsia eiralaisessa kellarissa. Kaiken sosiaaliturvan poistamispuheet taas ovat yleensä puhdasta provoa, sikäli kun sellaisia juuri missään edes esiintyy, mutta yleensä mikä tahansa julkisen sektorin älyttöminmmänkin tuhlailun leikkaaminen nähdään tietyissä piireissä “hyvinvointivaltion alasajona” ja kauheana uusliberalismina.
    ….

    Älä viitsi olkiukkoilla. En minä Halla-ahoa tietenkään tuollaisena näe. Kiistämätöntä sensijaan on, että hänen ympärillään pyörii hyvin oikeistolaista “Hyvinvointivaltio alas!”-porukkaa.

    Etenkin Kokoomusnuorissa esiintyy tietynlaisia näkemyksiä, jotka pistävät arvelemaan, että ehkä sittenkin se “köyhien kyykyttäminen” on joillekin itsetarkoitus eikä pelkkä väline pienempään veroprosenttiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  128. hukkaan meni kirjoitti 7.6.2013 kello 8:19

    Mikko H: hakkerikulttuurissa on aika paljon libertaarisia piirteitä

    (Ei ihan suoraan hakkerikulttuuriin liity, mutta lainaus kommentin sitomiseksi keskustelun edelliseen kohtaan) Hakkerikulttuurissa se saa arvostuksta, joka tekee toimivan koodinpätkän, ei se joka herättää keskustelun (lisää vuorovaikutusta) tai miettii sivuvaikutuksia, tai suunnittelee mitä pitäisi tehdä. Sinänsä ihailtavaa, koska keskustelusta ja suunnittelusta tulisi loputonta suurissa projekteissa.

    Kun käyttää kaiken työ- ja vapaa-ajan koneen kanssa, joka aina toimii juuri kuten sitä käsketään – tietokone ei aidosti sattumanvaraisesti vaihda tilaa tai laske väärin, vaan takana on ihmisen suunnitteluvirhe – ja jos osaa hoitaa “oman tonttinsa” kunnolla, kaikki vikatilanteet on “muiden syytä”. Muiden syytä olevat viat lisäävät heidän työmääräänsä, tai tekevät sen mahdottomaksi, kun vikaa ei voi korjata omalla tontilla. Pahimmillaan (avoimien) ohjelmien vikailmoitukset hylätään ja haukutaan, kun maallikkoilmoittaja ei ole itse selvittänyt koodista, että vika onkin jossain ihan muussa ohjelmassa.

    Tästä voi helposti syntyä käsitys, että kaikki voisivat aina tehdä yhtä loogista ja toimivaa koodia, kuin he itse, ja sillä pärjää materiaalisesti – miksi sitten hyväksyä muilta ihmisiltä yhteiskunnassakaan “huonoa työtä”. Vähän epäsosiaalista luonnetta tai laumasta sulkemista lapsena, niin äkkiäkös sitä syntyy käsitys että maksetaan veroilla asioita jotka noiden osaamattomien kansalaisten pitäisi osata kustantaa itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  129. diodi kirjoitti 7.6.2013 kello 8:45

    az: Tage Erlander, Ruotsin yhtäjaksoinen pääministeri 1946-1969, totesi aika osuvasti hyvinvoinnin luovan jatkuvasti kasvavia odotuksia. Edustavathan vasemmistolle äärimmäistä köyhyyttä yhteiskunnan maksamat tuet, joiden ostovoima on suurempi kuin alemmalla keskiluokalla pari sukupolvea sitten. Ruotsissa ne tuet ovat niin alhaisia, että on ymmärrettävää, jos kaupunginosia vandalisoidaan. Näin kertoi meille Ruotsin luokkayhteiskunnan autojen polttajaksi nähnyt Li Andersson (vas).

    Jos unohtaa vasemmiston ideologian ja ajattelee yhteiskuntasopimusta taloudellisena sopimuksena, tällainen käytös on täysin ymmärrettävää. Ihmisten odotukset eivät ole suhteessa perustarpeisiin, vaan yhteiskunnan tuottamaan arvoon.

    Rikkaampi kansanosa saa suuremman taloudellisen hyödyn toimivasta yhteiskunnasta, mutta valtiossa kaikki ovat osakkaina samansuuruisella panoksella. Entä jos köyhempi kansanosa haluaa yhteiskuntaan osallistumisesta maksun joka tasaa hyödyn. Tässä ei siis olisi kyse pelkästään perustarpeiden tyydyttämisestä, vaan kansalaisten vaatimasta hyvityksestä sopimuskumppaneina, ei arvon tuottajina.

    Auton polttaminen on hyvä esimerkki siitä kuinka auton omistaminen perustuu sanattomaan sopimukseen yhteiskunnan jäsenten kesken.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  130. Syltty kirjoitti 7.6.2013 kello 9:03

    hukkaan meni:Vähän epäsosiaalista luonnetta tai laumasta sulkemista lapsena, niin äkkiäkös sitä syntyy käsitys että maksetaan veroilla asioita jotka noiden osaamattomien kansalaisten pitäisi osata kustantaa itse.

    En yhtään ihmettele, jos henkilö jota kaikenmaailman raggari-ranet ovat kouluajan potkineet päähän, ei ole niin innokkaasti kustantamassa ranen työttömyyskorvauksia ja ryyppyputkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  131. sunimh kirjoitti 7.6.2013 kello 11:30

    Kahvi Kuppi: Älä viitsi olkiukkoilla. En minä Halla-ahoa tietenkään tuollaisena näe. Kiistämätöntä sensijaan on, että hänen ympärillään pyörii hyvin oikeistolaista “Hyvinvointivaltio alas!”-porukkaa.

    Etenkin Kokoomusnuorissa esiintyy tietynlaisia näkemyksiä, jotka pistävät arvelemaan, että ehkä sittenkin se “köyhien kyykyttäminen” on joillekin itsetarkoitus eikä pelkkä väline pienempään veroprosenttiin.

    Pyörivätkö kokoomusnuoret siis perussuomalaisten Halla-ahon ympärillä? Kiintoisaa. Jos se nyt on niin kiistämätöntä, niin kai tämän “porukan” edustajista voisi saada vaikka jonkin esimerkin?

    Kyllä ne olkiukot tässä keskustelussa löytyvät ihan sieltä päästä köyhien kyykyttämispuheineen. Se kun ei ole ihan yksi eikä kaksi henkilöä, jotka (kuten sinä) ovat ihan vakavissaan sitä mieltä että se on “oikeistolaisten” – mitä se nyt määreenä milloinkin sisältää – agendalla asia numero yksi ja itsetarkoitus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  132. Osmo Soininvaara kirjoitti 7.6.2013 kello 11:50

    Suomessa ei ole juurikaan merkittävää poliittista liikehdintää, joka ajaisi sellaista merkittävää hyvinvointivaltion vastaista agendaa, jota Yhdysvalloissa ajaa melkein koko republikaaninen puolue ja erityisesti teekutsuliike. Yksittäisiä mielipiteitä on, sellaisia on minusta esiintynyt myös tämän blogin kommentoijien joukossa. Kokoomuksen nuorten joukossa näitä äärimmäisyysihmisiä on jonkin verran ja he onnistuivat vähäksi aikaa pääsemään järjestössä myös merkittäviin asemiin, mutta olen ymmärtänyt, että imperiumin vastaisku on jo alkanut. Porukkahan meni oikein vieraaksi republikaanien puoluekokoukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Syltty kirjoitti 7.6.2013 kello 13:15

    Tiedemies:
    Kyllä minusta on ihan perusteltua, että yliopistoissa laskutetaan tilakustannuksia sisäisestikin. Muutenhan käy helposti niin, että luentosali muuttuukin varastoksi tms.

    Oulun yliopistokin on sirtymässä vihdoin ja viimein yhden katon alle, silläkin saattaa olla jotain tekemistä tehostuneen tilankäytön kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  134. Viherinssi kirjoitti 7.6.2013 kello 14:10

    Syltty:
    Tiedemies:
    Kyllä minusta on ihan perusteltua, että yliopistoissa laskutetaan tilakustannuksia sisäisestikin. Muutenhan käy helposti niin, että luentosali muuttuukin varastoksi tms.

    Oulun yliopistokin on sirtymässä vihdoin ja viimein yhden katon alle, silläkin saattaa olla jotain tekemistä tehostuneen tilankäytön kanssa.

    On toinen juttu laskea ja miettiä tilakustannuksia kuin se, mitä oikeasti on tapahtunut. Tietylle yliopistolliselle toiminnolle räätälöidään uusi rakennus, joka sopii siihen optimaalisella tavalla. Rakennuksen rakentaa toinen valtion toimija, joka pyytääkin tiloista niiden valmistuttua sitten sellaista vuokraa, ettei yliopistolla ole varaa tiloihin.

    Lopputuloksena yliopisto vuokraa 60 % tiloista, jonka jälkeen 40 % tiloista jää vuokraamatta. Niitä ei käytännössä voi vuokrata kenellekään muullekaan, koska tilat on pitkälle räätälöity nimenomaan yliopistokäyttöön.

    Tästä on vaikea löytää mitään järkeä. Jos valtio on kerran jo rahansa tiloihin laittanut, ne kannattaa käyttää optimaalisella tavalla. Jos tilat ovat olleet liian kalliit, se virhe on tehty investointipäätöksen tekovaiheessa, eikä sitä enää myöhemmin korjata.

    Avain tässäkin on vaihtoehtokustannus. Kustannustasossa ei ole mitään olennaista eroa siitä riippuen, onko rakennuksesta 60 % vai 100 % käytössä, joten ne lopputilat ovat ilmaisia. Jos oikein kärjistetään, ne kannattaisi sitten käyttää vaikka varastona.

    Yritysmaailmassa tällaiseen tilanteeseen voisi kuvitella joutuvansa, koska kyse on osaoptimoinnista. Tosin silloinkin kiinteistön omistajan kanssa yleensä pääsee varsin kohtuulliseen diiliin, kun pöydän kummallakin puolella on laskutaitoisia ihmisiä. Mutta tässä on vielä valtio pöydän kummallakin puolella.

    Ymmärrän sen ajatuksen, että yliopistolle annetaan X euroa tila-asioiden hoitamiseen. Jos määrä on sellainen, että sillä saa vapailta markkinoilta tilat, asiat menevät hyvin, jos ne hoidetaan hyvin. Käytännössä kuitenkin todetaan, että tilat saa vain yhdeltä toimittajalta, joka määrittelee hinnaksi Y >> X. Sakkimatti.

    Opetus on se, että markkinaehtoisesti voidaan toimia. Tai sitten voidaan toimia organisaation sisäisesti. Rajapinnassa voi kuitenkin järki kadota. (Seurasin itkunaurua pidätellen, kun eräässä toisessa valtion organisaatiossa käytiin ostamassa vessapaperi Siwasta eikä saman putiikin varastosta, koska sen sai kaupasta paljon halvemmalla. Järki ei jättänyt edes käyntikorttiaan lähtiessään.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  135. Kahvi Kuppi kirjoitti 7.6.2013 kello 14:47

    Enpähän enää jaksa ryhtyä vastailemaan yllä esitettyihin vastaväitteisiin. Minulle riitti tämä keskustelu.

    Se on kuitenkin sanottava, että on mielenkiintoista katsoa millaiset viestit saavat noita Suosittele-plussia. Niiden jakautumisesta (kuin myös itse viestien sisällöstä) voinee päätellä, että Soininvaaran blogissa pyörii toisaalta niitä vastaanväittäviä oikeistolaisia ja/tai halla-aholaisia ja toisaalta ns. sinivihreitä insinöörivihreitä.

    Tämän blogin lukijakunta ei ilmeisesti kovin hyvin edusta keskimääräistä vihreiden äänestäjäkuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  136. Poth1ue1 kirjoitti 7.6.2013 kello 15:06

    Syltty:
    Tiedemies:
    Kyllä minusta on ihan perusteltua, että yliopistoissa laskutetaan tilakustannuksia sisäisestikin. Muutenhan käy helposti niin, että luentosali muuttuukin varastoksi tms.

    Juu – eihän sitä nurkissa enää mitään kummallisia romuvarastohuoneita juuri ole, mutta ei tämä valtion tilojen käyttö näin nykyiselläänkään ole kovin optimaalista. Tilojen hankinnassa kun ei sallita minkään laista aitoa kilpailua vaan on tyydyttävä siihen mitä senaattiriistäjien ruhtinaat suuressa armollisuudessaan sattuvat suomaan.

    Senaattiriistäjien alamaisina pääsee nauttimaan mukavasta kierteestä, jossa tilat jatkuvasti pienenevät ja muuttuvat epätarkoituksenmukaisemmiksi samalla kun kustannukset tilakasvavat monotonisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  137. Tiedemies kirjoitti 7.6.2013 kello 15:21

    Syltty: Kyllä minusta on ihan perusteltua, että yliopistoissa laskutetaan tilakustannuksia sisäisestikin. Muutenhan käy helposti niin, että luentosali muuttuukin varastoksi tms.

    En minä nyt tätä tarkoittanut, vaan sitä, että tilojen vuokrat eivät määräydy allokatiivista optimointia helpottamaan, vaan vaikeuttavat sitä. Oikea tapa olisi se, että tiloista maksetaan kysynnän mukaan. Nykysysteemissä hinnat taitavat mennä jonkinlaisen kieron “kustannuslaskelman” perusteella, mikä sitten johtaa siihen, että “säästetään” niin että tiloja pidetään käyttämättöminä.

    Käyttämättä jäävän tilan hintaahan pitäisi laskea, vaikka nollaan saakka, kunnes se tulee käyttöön. Näin homma ei kuitenkaan toimi.

    En näe myöskään kauheasti mieltä siinä, että arvioidessa jonkun labran “tulostehokkuutta”, sellainen labra joka sattuman oikusta on vanhemmassa rakennuksessa, mutta tekee tarkalleen yhtä laadukasta työtä, on “tehokkaampi” kuin labra joka on uudessa rakennuksessa. Enkä siinä, että tätä “tehokkuutta” voi parantaa niin, että sullotaan ihmisiä yhteisiin huoneisiin ja jätetään osa huoneista tyhjiksi. Jos olisi edes joku kysyntä ja tarjonta, niin sitten tässä voisi olla jotain mieltä, mutta kun on monopoli ja hallinnolliset rajat puolin ja toisin, niin koko homma on puhdasta pelleilyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  138. Viherinssi kirjoitti 7.6.2013 kello 16:09

    Kahvi Kuppi: Tämän blogin lukijakunta ei ilmeisesti kovin hyvin edusta keskimääräistä vihreiden äänestäjäkuntaa.

    Tuntuisi jopa oudolta, jos näin olisi. Kommentoijakunta ei ainakaan ole edustava otos vihreiden äänestäjiä.

    Seuraava kysymys: miksi pitäisi olla?

    Oletettavasti tätä blogia seuraavat ne ihmiset, joiden mielestä Soininvaaralla on seuraamisen arvoisia näkemyksiä. Saattaa jopa olla, että Soininvaara on omalla rationaalisella ja analyyttisellä tyylillään onnistunut keräämään aika paljon seuraajia yli puoluerajojen.

    Vakikommentoijien juttuja ajatuksella lukemalla huomaa aika monenkin ideologian vilahtavan täällä. Ehkä tavallista poliittista keskustelua enemmän täällä kuitenkin vaaditaan näyttöä ja riivitään eri asioiden taustoja.

    Mutta jos ihan skaalaa haluat, niin täältähän löytyy vihreiden lisäksi vasemmistoliittolaisia, perussuomalaisia, keskustalaisia, demareita ja varmasti myös kokoomuksen kannattajia (RKP:sta ja KD:sta en ole varma). Työelämän puolelta täällä on ihmisiä monenlaisella statuksella – yksi on eläkeläinen, toinen johtaja, kolmas työtön, neljäs yrittäjä, viides tutkija, kuudes opiskelija, seitsemäs jotain muuta.

    Itse tunnustaudun epämääräisen vaaleanturkoosiksi, koska pidän ympäristöarvoja tärkeänä, vaadin rationaalista päätöksentekoa ja uskon sosiaaliseen markkinatalouteen (= itsekkyys on yksilötasolla loppumaton luonnonvara, mutta yhteisötasolla siitä voidaan päästä yli). Viihdyn täällä osallistumassa keskusteluun erityisesti siksi, että tämä on niitä harvoja poliittisen keskustelun areenoita, joissa ihan oikeasti käytetään ja arvostetaan rationaalisia argumentteja ja analysoidaan pintaa syvemmältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  139. Syltty kirjoitti 7.6.2013 kello 16:14

    Viherinssi:Lopputuloksena yliopisto vuokraa 60 % tiloista, jonka jälkeen 40 % tiloista jää vuokraamatta. Niitä ei käytännössä voi vuokrata kenellekään muullekaan, koska tilat on pitkälle räätälöity nimenomaan yliopistokäyttöön.

    Ei kai voida siitä lähteä että vuokraajana on täysi puupää, joka ei tajua että tuossa kohtaa olisi syytä alentaa vuokraa?

    Toisaalta helposti sitten käy niin, että yliopisto jatkossakin tilaa “vahingossa” tiloja, joihin sillä ei sitten olekaan varaa luottaen siihen ,että kyllä se sisäinenkin vuokra laskee niin että rahat riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  140. Viherinssi kirjoitti 7.6.2013 kello 19:33

    Syltty: Ei kai voida siitä lähteä että vuokraajana on täysi puupää, joka ei tajua että tuossa kohtaa olisi syytä alentaa vuokraa?

    En tiedä, voidaanko lähteä, mutta näin on ihan oikeasti käynyt. En tosin ihan tarkkoja prosentteja tiedä, mutta vuokranantajana Senaatti, vuokralaisena yliopisto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  141. newyorkista kirjoitti 7.6.2013 kello 19:39

    Syltty: Ei kai voida siitä lähteä että vuokraajana on täysi puupää, joka ei tajua että tuossa kohtaa olisi syytä alentaa vuokraa?

    Toisaalta helposti sitten käy niin, että yliopisto jatkossakin tilaa “vahingossa” tiloja, joihin sillä ei sitten olekaan varaa luottaen siihen ,että kyllä se sisäinenkin vuokra laskee niin että rahat riittää.

    Ainakaan Senaattikiinteistöt ei missään muodossa, milloinkaan eikä ikinä suostunut tuollaiseen. En tiedä onko Tampereella erilaista ja kuka omistaa vuokrausoikeuden, mutta Helsingissä meno oli 2000-luvun alussa aika toivotonta. Keväällä yleensä helpotti kun jengi jätti kursseja kesken.

    Kukahan nykyään hallinnoi Helsingin yliopiston rakennuksia? Nehän rosvottiin vastikkeetta Senaattikiinteistölle ja palautettiin Yliopiston hallintaan uuden yliopistolain myötä yliopiston pääomaksi tai jotain. Joka tapauksessa tuollainen kikkailu on osa tuotantalouden pellearmeijan suuri (allokointi)tehokkuushuvi ja joskus niitä sattuu vielä leukaan. Toisin kuin nimimerkki Tiedemies väittää, niin tuollainen on juuri sitä tehokkuutta, mitä pavunlaskijat tavoittelevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  142. Mikko H kirjoitti 8.6.2013 kello 13:41

    Ei kai voida siitä lähteä että vuokraajana on täysi puupää

    Yliopistojen / Senaatti-kiinteistöjen tapauksessa juuri siitä pitää lähteä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  143. Liian vanha kirjoitti 8.6.2013 kello 14:12

    “Rakennuksen rakentaa toinen valtion toimija, joka pyytääkin tiloista niiden valmistuttua sitten sellaista vuokraa, ettei yliopistolla ole varaa tiloihin.

    Lopputuloksena yliopisto vuokraa 60 % tiloista, jonka jälkeen 40 % tiloista jää vuokraamatta. Niitä ei käytännössä voi vuokrata kenellekään muullekaan, koska tilat on pitkälle räätälöity nimenomaan yliopistokäyttöön.”

    Kun kiinteistön reaalihinta on näkyvillä niin se pistää käyttäjän miettimään mikä on tärkeää:Seinät vai toiminta.

    Silloin harkitaan tarkkaan millaisia tiloja tarvitaan

    Aikoinana Telessä oli paljon erikoistiloja kuten laitesuojia, EMP-suojattuja tiloja, maanalaisia luolia ja on vieläkin

    Mutta kun kustannuspohjainen laskenta alkoi 70-luvulla niin tilamassan aiheuttama rasitus tajuttiin ja tilaohjelmat supistuivat ja järkeväityivät.

    Silti noita erikoistiloja on vieläkin, missä tarvitaan

    Mutta tilamäärä tippui 70 %

    Ja kaikki tyhjentyneet tilat kävivät kaupaksi, jopa syrjäseuduilla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  144. anonyymi kirjoitti 8.6.2013 kello 19:26

    Syltty: Muutenhan käy helposti niin, että luentosali muuttuukin varastoksi tms.

    Miksi vain rahalla on auktoriteettia?

    Liian vanha: Silloin harkitaan tarkkaan millaisia tiloja tarvitaan

    Tällöin helposti häviää luova leikki, joka tuottaa niitä kaikkien kaipaamia innovaatioita, koska ei voida perustella niihin käytettäviä tiloja tai laitteita. Ja jos tällaisia tiloja ei entisestään ole, tiettyjä asioita ei voi tutkia, vaikka saataisiinkin ideoita, sillä rahoitustarve (=tilojen rakentaminen, jne.) näyttää paperilla älyttömältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  145. Tapio kirjoitti 8.6.2013 kello 20:33

    Tiedemies: En näe myöskään kauheasti mieltä siinä, että arvioidessa jonkun labran “tulostehokkuutta”, sellainen labra joka sattuman oikusta on vanhemmassa rakennuksessa, mutta tekee tarkalleen yhtä laadukasta työtä, on “tehokkaampi” kuin labra joka on uudessa rakennuksessa.

    On se kumma, jos ei vieläkään osata tai haluta erottaa kustannuslaskelmia ja investointilaskelmia eikä uponneita kustannuksia juoksevista kustannuksista.

    No joo, Hailuodon Marjaniemen satamaan tehtiin muutama vuosi sitten luotsien vaatimuksesta uusi luotsiasema, mutta sen vuokra osoittautui niin kalliiksi, että heille vuokrattiin muutaman kilometrin päässä ollut tyhjä omakotitalo ja uusi asema jätettiin tyhjilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  146. Liian vanha kirjoitti 8.6.2013 kello 21:57

    “En näe myöskään kauheasti mieltä siinä, että arvioidessa jonkun labran “tulostehokkuutta”, sellainen labra joka sattuman oikusta on vanhemmassa rakennuksessa, mutta tekee tarkalleen yhtä laadukasta työtä, on “tehokkaampi” kuin labra joka on uudessa rakennuksessa. Enkä siinä, että tätä “tehokkuutta” voi parantaa niin, että sullotaan ihmisiä yhteisiin huoneisiin ja jätetään osa huoneista tyhjiksi. Jos olisi edes joku kysyntä ja tarjonta, niin sitten tässä voisi olla jotain mieltä, mutta kun on monopoli ja hallinnolliset rajat puolin ja toisin, niin koko homma on puhdasta pelleilyä.”

    Ei kysymys ole pelleilystä, kulut ovat todellisia.
    Jos tilat on vuokrattu ulkopuoliselta niin vuoka ja palvelut ovat suoraa kassavirtaa ulos talosta.

    Jos tilat ovat omia niin ei tilanne muutu miksikään, edelleenkin kassa vuotaa ulos, ehkä vähän vähemmän.
    .
    Käyttökulut ovat hyvinkin todellisia kuluja :Siivous, lämmitys, vesi, jätevesi, sähkö, korjaukset, valvonta , palvelut esim vastaanottopalvelut, neukkaripalvelut etc ovat aivan todellisia kuluja

    Ja jos kiinteistö on rakennettu velkarahalla niin korkokin on todellinen kulu,

    Päälle tulevat laskennalliset kulut, poistot ja sijoitetun pääoman tuottovaade.

    Muuta maksajaa noille kuluille löydy kuin käyttäjä .

    Mutta käyttäjällä on nyt valta ja vapaus päättää ,miten paljon tilaa tarvitsee ja millaista , rajoite on paljonko käyttäjällä on rahaa käytettävissä.Enää ei tarvitse kerjätä tiloja.

    Tyhjistä tiloista ei kannata olla huolissaan, kiinteistön vuokraaja kyllä huolehtii omasta busineksestaan ja vuokraa ne aikanaan jollekin muulle käyttäjälle.

    Hintakaan ei kannata välttämättä alentaa , sillä ennemmin tai myöhemmin alennus on annettava kaikille ja rahavirta ei välttämättä kasva vaikka käyttöaste kasvaa, voi jopa pienentyä, joten hinnanalennus voi olla oman kiinteistöbusineksen tuhoamista.

    Ja kyllä ne erikoistilatkin käyvät kaupaksi, jos on pelisilmää ja löytää oikean asiakkaan.
    Telekin sai vuokrattua/myytyä kaikki vapautuneet maanalaisetkin laite-ja toimistotilat vaikka ne olivat hyvin erityistarpeisiin tehtyjä ja monesti kasvukeskusten ulkopuolella.

    Kiinteistöbusines on hidasta businesta , jos tilat ovat erityisiä niin suunnittelujänne voi olla jopa 50 vuotta.
    Useimmiten riittää kuitenkin 10-20 vuotta.

    Ongelma on, että kvartaalimaailmassa johdonmukaisen suunnittelun ylläpitäminen näin pitkään on vaikeaa.

    Valtion laitoksena yliopiston pitäisi helposti löytää uudet asiakkaat, sillä yliopistot ovat kasvukeskuksissa.

    Sinänsä paljastava keskustelu, aika moni näyttää olevan virkamies , yliopiston kanssa tekemisissä eikä ymmärrä kustannuslaskennasta mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  147. Tiedemies kirjoitti 9.6.2013 kello 8:09

    No, sitä sirkusta voi kutsua millä nimellä tahansa tahtoo, mutta toimintaa se ei tehosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  148. Liian vanha kirjoitti 9.6.2013 kello 11:23

    anonyymi: Miksi vain rahalla on auktoriteettia?

    Tällöin helposti häviää luova leikki, joka tuottaa niitä kaikkien kaipaamia innovaatioita, koska ei voida perustella niihin käytettäviä tiloja tai laitteita. Ja jos tällaisia tiloja ei entisestään ole, tiettyjä asioita ei voi tutkia, vaikka saataisiinkin ideoita, sillä rahoitustarve (=tilojen rakentaminen, jne.) näyttää paperilla älyttömältä.

    Tuskinpa mitään merkittävää jää kehittämättä sen takia, että kiinteistökulut lisätään kehityskuluihin, se on vain huomioitava suunnittelussa.

    Yliopiston kannalta on sama onko kulu kiinteistöyksikön vai yksiköiden piikissä, sama raha kuluu molemmissa tapuksissa.

    Mutta kun yksiköt voivat harkita itse tarpeensa niin se vähentää kontrollin ja byrokratian tarvetta ja vähentää sisäisiä riitoja.

    Itse asiassa yksiköt ovat entistä itsenäisempiä tekemään päätöksiä. Ne voivat päättää käytetäänkö rahat tutkimukseen vai seiniin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  149. Poth1ue1 kirjoitti 9.6.2013 kello 13:40

    Liian vanha:
    Sinänsä paljastava keskustelu, aika moni näyttää olevanvirkamies , yliopiston kanssa tekemisissä eikä ymmärrä kustannuslaskennasta mitään.

    Aika moni “yliopiston virkamies” olisi taatusti halukas hankkimaan tarvittavat tilat vapailta markkinoilta ja ihan markkinaehtoisesti. Valtion laatikkoleikeissä tämä ei kuitenkaan ole onnistunut, koska homma on oikean markkinatalouden sijaan pelkkää leikkimistä, jossa yhdellä osapuolella on de facto monopoli tarjotapuolella.

    Tiedä sitten onko yliopistojen omien kiinteistöyhtiöiden perustaminen auttanut asiaa, mutta epäilenpä.

    Aivan naurettavaa, että pahimmillaan suurienkin tutkimusprojektien rahoituksen haku ja neuvottelu sujuu nopeammin kuin projektihuoneiden saaminen – vaikka näissäkin tilanteissa tyhjiä huoneita on ollut vähintääkin riittävästi ja muutostarpeet ovat olleet luokkaa lukkojen uudelleen sarjoitus ja muutamien kalusteiden siirtely. Puhumattakaan hintatasosta, joka on ollut sellainen, että yhden huoneen hinnalla vuokraisi ihan mukavan omakotitalon hyvältä alueelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  150. Syltty kirjoitti 9.6.2013 kello 14:53

    Tiedemies:
    No, sitä sirkusta voi kutsua millä nimellä tahansa tahtoo, mutta toimintaa se ei tehosta.

    Silloin siellä senaatti-kiinteistöllä toimitaan väärin.

    Mutta noin niinkuin periaatetasolla ei ole mitään syytä, miksi ne idiootit sijaitsisivat jonkun luonnonlain perusteella vain senaatti-kiinteistössä ja että jollain muulla tavalla kaikki toimisi hyvin. Todennäköisesti ongelmat olisivat vain erilaisia.

    Mutta kyllähän tuollainen pitäisi laittaa kuntoon, ei tuossa toiminnassa ole mitään mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  151. Liian vanha kirjoitti 9.6.2013 kello 15:33

    Tulee mieleen aivan 70-luku:Kun työ tehtettiin virkamiehillä ja työvarastosta otetulla T2 materiaalilla niin työ oli ilmainen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  152. NukkuMatti kirjoitti 9.6.2013 kello 21:44

    Osmo Soininvaara:
    Suomessa ei ole juurikaan merkittävää poliittista liikehdintää, joka ajaisi sellaista merkittävää hyvinvointivaltion vastaista agendaa, jota Yhdysvalloissa ajaa melkein koko republikaaninen puolue ja erityisesti teekutsuliike. Yksittäisiä mielipiteitä on, sellaisia on minusta esiintynyt myös tämän blogin kommentoijien joukossa. Kokoomuksen nuorten joukossa näitä äärimmäisyysihmisiä on jonkin verran ja he onnistuivat vähäksi aikaa pääsemään järjestössä myös merkittäviin asemiin, mutta olen ymmärtänyt, että imperiumin vastaisku on jo alkanut. Porukkahan meni oikein vieraaksi republikaanien puoluekokoukseen.

    Oman käsitykseni mukaan tällaiset ajatukset eivät Suomessa ole ihan niin marginaalissa ja “yksittäisiä” kuin annat ymmärtää.

    Luullakseni Kokoomuksen ja perussuomalaisten piirissä etenkin nuorten miesten joukossa ns. “republikaaninen”-ajattelu, eli yksityisen sektorin ihannointi ja julkisen halveksunta, ja perinteistä pohjoismaista mallia pienemmän julkisen sektorin roolin ja alhaisemman verotuksen tavoittelu lienee suhteellisen yleistä, vaikkei valtavirtaa em. puolueiden ohjelmissa toki edustakaan.

    Osittain tässä voi olla kysymys nuorten ehdottomuudesta, ja vanheneminen ja viisastuminen lopulta pehmentää mielipiteitä. Ajattelun taustalla on myös mielestäni enemmän tunne kuin syvällisesti ajateltu ja läpipohdittu malli ihanneyhteiskunnasta. Epäilen myös, että jos monet näistä “oikeistonuorista” oikeasti ymmärtäisivät, että millainen yhteiskunta heidän toivomistaan keinoista seuraisi, he eivät sitä kannattaisi. Eli luullakseni kysymys on osin myös elämänkokemuksen ja tiedon puutteesta. Mutta ehkä heidän ajattelussaan on kuitenkin oikea oivallus siinä, että Suomessa pitäisi olla paremmat kannusteet ja mahdollisuudet omalla työllä menestymiseen kuin nykyisin on.

    Toiseksi, ehkä yllättävääkin on, että ainakin oma mielikuvani muista ns. porvaripuolueista (Keskusta, RKP, KD) on tässä suhteessa huomattavasti “pehmompi” ja arvomaailma vaikuttaisi siellä olevan yhteisöllisempi ja yhteisvastuullisuutta ja heikompiosaisista huolehtimista korostavampi.

    Voin toki olla väärässä näissä käsityksissä… Ehkä joku poliittisten nuorisojärjestöjen kuvioissa mukana oleva voi valaista asiaa seikkaperäisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  153. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.6.2013 kello 23:31

    Maailma on sikäli ihmeellinen, että erilaisilla mielipiteillä ei ole kovin suurta painoarvoa, jos ne eivät pysty organisoitumaan. Libertaarinen liike ei ole siihen Suomessa pystynyt ja siksi se on toistaiseksi merkityksetön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  154. Viherinssi kirjoitti 9.6.2013 kello 23:27

    Liian vanha:
    Tulee mieleen aivan 70-luku:Kun työ tehtettiin virkamiehillä ja työvarastosta otetulla T2 materiaalilla niin työ oli ilmainen

    On hyvä jos yliopistot maksavat markkinahintaa käyttämistään resursseista. Se johtaa periaatteessa fiksuun toimintaan ja tuo enemmän vaihtoehtoja.

    Ongelma noissa Senaatti-tapauksissa oli se, että yliopistojen tilakustannukset muutettiin markkinaehtoisiksi (ja käytännössä jopa kalliimmiksi) antamatta vastaavaa rahoituslisää.

    Sen jälkeen tilanne oli se, että valtion rahoilla oli rakennettu hyvin tarkoitukseen sopiva talo, johon valtion laitoksella ei ollut varaa. Sitten lopputuloksena käytössä oli vain osa taloista mutta leijonanosa kuluista. Modernissa toimistorakennuksessa vain pieni osa kuluista määräytyy käytössä olevien neliöiden mukaan, olemassaolevat neliöt ja käyttäjämäärä ovat olennaisempia parametereja.

    Senaatin toimintaa on helppo yliopistonäkökulmasta moittia hölmöksi. Ei se sitä kuitenkaan ole ollut, Senaatti on pääosin aika hyvä tulouttamaan rahaa valtiolle, de facto monopoli toki helpottaa liiketoimintaa.

    Lopputulos oli todella pöhkö, kun valtio yritti tuottaa lisää rahaa siirtämällä sitä taskusta toiseen. Nykyhimmelin toiminnasta en tiedä, mutta suhtaudun melkoisella epäluulolla. Viime aikojen muutokset (säätiöyliopistot, ymv.) eivät tunnu tuoneen kovin paljon hyvää toiminnan kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  155. Liian vanha kirjoitti 10.6.2013 kello 1:20

    “Ongelma noissa Senaatti-tapauksissa oli se, että yliopistojen tilakustannukset muutettiin markkinaehtoisiksi (ja käytännössä jopa kalliimmiksi) antamatta vastaavaa rahoituslisää.”

    Tuohan tarkoitti, että valtio leikkasi yliopistojen määrärahoja. Syy ei siis ollut vuokran periminen vaan määrärahojen leikkaus.

    Jos yliopistot ovat vapaita päättämään niin ne voivat vuokrata tilalle halvempia tiloja.

    Se tuntuu hullulta, mutta vanhojen tilojen muokkaaminenkin on kallista eikä Senaatti voi antaa niitä halavlla, koska kaikkia alueen vuokrahintoja olisi pudotettava.

    Mutta nuo ovat vain uudistuksen aiheuttamia laineita, kyllä ne siitä tasoittuvat kun opitte elämään uudessa tilanteessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  156. newyorkista kirjoitti 10.6.2013 kello 7:43

    Viherinssi: Senaatin toimintaa on helppo yliopistonäkökulmasta moittia hölmöksi. Ei se sitä kuitenkaan ole ollut, Senaatti on pääosin aika hyvä tulouttamaan rahaa valtiolle, de facto monopoli toki helpottaa liiketoimintaa.

    Lopputulos oli todella pöhkö, kun valtio yritti tuottaa lisää rahaa siirtämällä sitä taskusta toiseen.

    Eikös noiden kappaleiden välillä ole sovittamaton ristiriita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  157. Viherinssi kirjoitti 10.6.2013 kello 9:30

    newyorkista: Eikös noiden kappaleiden välillä ole sovittamaton ristiriita?

    Ei… Sovittamaton ristiriita on organisaatioiden tavoiteasetannassa. Senaatti on siis tulouttanut hyvin rahaa valtion taskuun ja siten toiminut tavoitteittensa mukaisesti. Valtio on kuitenkin joutunut lapioimaan sen saman rahan toiseen taskuun, jolloin nollasummapeli iskee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  158. Viherinssi kirjoitti 10.6.2013 kello 9:37

    Liian vanha: Tuohan tarkoitti, että valtio leikkasi yliopistojen määrärahoja. Syy ei siis ollut vuokran periminen vaan määrärahojen leikkaus.

    Olen tästä samaa mieltä. Asia vain tuntui tapahtuneen puhtaasti vahingossa, joten jos se oli tietoinen määrärahaleikkaus, se oli todella kierosti tehty.

    Jos yliopistot ovat vapaita päättämään niin ne voivat vuokrata tilalle halvempia tiloja.

    Koko kampuksen siirtäminen olisi erittäin mielenkiintoinen ajatus. Kuvittelisin, että esimerkiksi Aallon teknisen osan siirtäminen pois Aallon suunnittelemista tiloista olisi ainakin käytännöllisyyden kannalta hyvä veto.

    Mutta nuo ovat vain uudistuksen aiheuttamia laineita, kyllä ne siitä tasoittuvat kun opitte elämään uudessa tilanteessa.

    Haluaisin korjata tuosta kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, että tuo takavuosien Senaatti-malli ei pääosin enää ole käytössä viimeaikaisten uudistusten vuoksi.

    Toinen on pieni persoonamuotoasia, ylläolevasta sitaatista olisi syytä muuttaa toinen persoona kolmanneksi. Saan niin pienen osan tuloistani akateemisesta maailmasta, että sillä ei ole olennaista merkitystä elintasooni. En identifioidu yliopistolaiseksi, vaan kerään leipäni yksityiseltä sektorilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  159. Tiedemies kirjoitti 10.6.2013 kello 11:08

    Olennaista tässä asiassa ei ollut minusta se, missä tämä tapahtuu (Senaatti-sekoilut ja muut), vaan se, että tämä on se, miten Suomessa asioita hoidetaan: Osaoptimoinneilla, joissa ei ole mitään järkeä.

    Osaoptimointi tuottaa tehokkuustappion sekä sellaiseen tilanteeseen verrattuna jossa sama resurssi optimoidaan yhden hallinnon alle, että, ja ennenkaikkea, sellaiseen tilanteeseen verrattuna, jossa resurssi yksityistetään kokonaan. Suomalainen välimallin ratkaisu ei oikeasti toimi, se on huono yhdistelmä yleensä kumpaakin.

    Eihän tässä esimerkissä – siis tilavuokrat – olisi mitään ongelmaa, jos ne tilat voisi vuokrata keneltä tahansa ja jos ne tilat voisi vuokrata kuka tahansa. Mutta kun ei voi, asiakkkaita on vain yksi ja tilantarjoajia on vain yksi. Ei sellainen tilanne mitään markkinamekanismia ja sen mukaista tehokasta resurssiallokaatiota tuota, vaan typerää sekoilua jossa lapioidaan rahaa taskusta toiseen ja jätetään resursseja vajaakäyttöön.

    Tilanne on analoginen sen kanssa mitä yllä mainittiin työstökoneista ja niille jyvitetyistä kustannuksista. Jos kustannuslaskelmia ei tehdä rajakustannusten mukaan, niin ne tuottavat virheitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  160. Rolling Heurlin kirjoitti 10.6.2013 kello 12:38

    Osmo Soininvaara: Suomessa ei ole juurikaan merkittävää poliittista liikehdintää, joka ajaisi sellaista merkittävää hyvinvointivaltion vastaista agendaa, jota Yhdysvalloissa ajaa melkein koko republikaaninen puolue ja erityisesti teekutsuliike.

    Tässä tuntuu olevan takana sellainen ajattelu, että ainoastaan julkisen puolen kiertänyt rahan on jotenkin “hyvää”. Bush nuoremman aikana valtion menot kasvoivat rajusti, siis myös muut kuin puolustusmenot. Itse asiassa Newt Gingrich totesi, “meidät äänestettiin kongressiin, jotta muuttaisimme Washingtonin ja meidät äänestettiin ulos, koska Washington muutti meidät”
    Mutta yleinen käsitys on tietenkin, että republikaanit ajavat valtion supistamista. Siis näitä “kaikkihan tietävät” juttuja, joita Soininvaarakin välillä korjaa ja taas välillä levittää. Suomessakin on tapahtunut paljon kehitystä, jossa valtion määräilyä on vähennetty.
    Net, kun on tarpeeksi vanhoja, muistavat kuinka ravintoloissa ei pahemmin terasseja tunnettu, ikkunoissa oli verhot, jotta ei nähtäisi, että siellä sitä juodaan alkoholia. 70-luvun alussa olisi olut aivan mahdoton ajatus, että autokatsatus voisi olla yksityistä (joku varmaan muitsaa, millaista se oli valtion monopolina) , radioasemia voisi perustaa, MTV:n uutiset piti toteuttaa “kokeiluna” eihän se sovi, että muu kuin virallinen taho julkaisee uutisia. Jne jne. Onko Raimo Sailas hyvinvointivaltion vastustaja, kun hän kertoo reunaehdoista? Itse asiassa jotkut vihreätkin sanovat, ettei valtion toimintoja voi kasvattaa määrättömiin. Muuten, kannatta muistaa, että USan puolueet eroavat aika lailla esim. Suomen puolueista. Eivät Euroopassakaan konservatiivit tai sosiaalidemokraatit ole samanlaisia esim. Portugalissa ja Ruotsissa. Niin eivät myöskään esim. Teksasin ja Vermontin demokraatit. Toimintaympäristö on erilainen – siis toimintakin on erilainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  161. Tivi kirjoitti 10.6.2013 kello 19:19

    Mutta nuo ovat vain uudistuksen aiheuttamia laineita, kyllä ne siitä tasoittuvat kun opitte elämään uudessa tilanteessa

    Koetin ottaa selvää, miten tuo toimii TTY:llä. Toivottavasti joku asiantuntevampi osaa kertoa ettei se näin ole.

    Tilat on nykyään otettu pois Senaatilta ja pilkottu kolmelle osin yliopistojen omistamalle yhtiölle. Pk-seudun ulkopuolella kaikesta vastaa Suomen yliopistokiinteistöt Oy. Yliopisto vuokraa tiloja huone kerrallaan ja tuntivuokralla. Vuokrat laitetaan suoraan työtätekevien laitosten niskaan ja niillä katetaan kaikki kiinteistöyhtiön kulut lainoista alkaen.

    Jostain luentosalista tämä vuokra on 30e/h. Kun laitos säästää tilankäyttöään ja jättää yhden luennon pitämättä salissa, tällä säästetään lähinnä valaistus. Ei sitä varmaan aleta edes siivoamaan harvemmin. Yksityiseltä sektorilta ei kuuna kullan valkeana löydy vuokralaista, joka haluaisi käyttöönsä yksittäisen yliopiston salin esim. muutamaksi päiväksi viikossa. Sanotaan optimistisesti että säästöt ovat 3e/h. Laitos saa 30e palkkion siitä että säästää kokonaisuudelta rahaa 3e. Ei tuo tasaannu järkeväksi toiminnaksi vaikka kuinka odottaisi. Kuulin juttua että tiloista on käytössä n. neljäsosa.

    Ehkä tilojen tyhjänä pitämisellä saadaan koijattua rahaa pois yhteisen kiinteistöyhtiön kautta joltain Oululta ja Turulta? Sittenhän se on yliopiston kannalta järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  162. Tiedemies kirjoitti 11.6.2013 kello 11:22

    Viherinssi: En identifioidu yliopistolaiseksi, vaan kerään leipäni yksityiseltä sektorilta.

    No, pääsääntöisesti yliopistot tuntuvat ajavan kovin voimakkaasti henkilöstöpolitiikassaan sellaista ajattelua, että kenenkään ei tulisikaan identifioitua yliopistolaiseksi. Siis, hallintohenkilökuntaa lukuunottamatta. Muiden oletetaan sopivasti kokevansa itsensä pelkiksi rasitteiksi ja häpeävän työtään. Niin, ja lisäksi pitää olla kutsumus, se on kanssa tärkeää, koska työtunteja on virallisesti 1600, mutta sillä työmäärällä nyt saat vaan potkut kun sopimuskausi loppuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  163. anonyymi kirjoitti 11.6.2013 kello 12:02

    Rolling Heurlin: Bush nuoremman aikana […] Newt Gingrich totesi

    Kai tajuat että noiden todistearvo on lähellä nollaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  164. Samuli Saarelma kirjoitti 11.6.2013 kello 17:37

    NukkuMatti: Osittain tässä voi olla kysymys nuorten ehdottomuudesta, ja vanheneminen ja viisastuminen lopulta pehmentää mielipiteitä. Ajattelun taustalla on myös mielestäni enemmän tunne kuin syvällisesti ajateltu ja läpipohdittu malli ihanneyhteiskunnasta. Epäilen myös, että jos monet näistä “oikeistonuorista” oikeasti ymmärtäisivät, että millainen yhteiskunta heidän toivomistaan keinoista seuraisi, he eivät sitä kannattaisi. Eli luullakseni kysymys on osin myös elämänkokemuksen ja tiedon puutteesta. Mutta ehkä heidän ajattelussaan on kuitenkin oikea oivallus siinä, että Suomessa pitäisi olla paremmat kannusteet ja mahdollisuudet omalla työllä menestymiseen kuin nykyisin on.

    Niin, siis kummasta tässä sinusta nyt loppujen lopuksi on kyse:

    1. Siitä, että nuoret haluavat innolla luoda uutta parempaa yhteiskuntaa käyttäen tuota mainitsemaasi oivallusta, mutta ymmärryksen puutteen vuoksi ajavatkin sellaista, joka ei johda mihinkään parempaan, vaan etenkin yhteiskunnan heikoimpien kohdalla huonompaan. Jos he ymmärtäisivät tämän, he eivät sitä ajaisi.

    vai

    2. Siitä, että he oikeasti haluavat köyhien kyykkyyn menoa, ja ajavat sellaiseen tähtäävää politiikkaa, vaikkei se suoranaisesti ketään edes hyödyttäisi. Tämä oli minusta se alkuperäinen väitteesi.

    Minusta noilla on merkittävä laadullinen ero. Edellistä tarvitaan aina siihen, ettei kangistuttaisi vanhentuvaan ajatteluun siitä, millä saavutetaan parempi yhteiskunta, vaikka joskus ehdotukset menisivätkin yli ja vaatisivat vanhempien toppuuttelua. Jälkimmäiselle taas ei oikein ole käyttöä missään tilanteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  165. Tomppeli kirjoitti 11.6.2013 kello 23:41

    Ehkä toimeentulolla olevilla ei ole varaa kaupunginvaltuustoon vievään vaalikampanjaan. Siinä mielessä kaupunginvaltuuston koostumus ei vielä kerro juuri mitään Vihreiden kannattajakunnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  166. Syltty kirjoitti 12.6.2013 kello 9:04

    Samuli Saarelma: Niin, siis kummasta tässä sinusta nyt loppujen lopuksi on kyse:

    1. Siitä, että nuoret haluavat innolla luoda uutta parempaa yhteiskuntaa käyttäen tuota mainitsemaasi oivallusta, mutta ymmärryksen puutteen vuoksi ajavatkin sellaista, joka ei johda mihinkään parempaan, vaan etenkin yhteiskunnan heikoimpien kohdalla huonompaan. Jos he ymmärtäisivät tämän, he eivät sitä ajaisi.

    vai

    2. Siitä, että he oikeasti haluavat köyhien kyykkyyn menoa, ja ajavat sellaiseen tähtäävää politiikkaa, vaikkei se suoranaisesti ketään edes hyödyttäisi. Tämä oli minusta se alkuperäinen väitteesi.

    No helppoa, oikeistolaisilla on aina kysymys kohdasta 2. Vasemmistolaisilla, myös esimerkiksi taistolaisilla ja muilla stalinisteilla on aina kysymys kohdasta 1.

    Etkö tiennyt että oikeistolaiset syvötä köyhien pikkuvauvatkin, jos vain pääsevät hallitukseen? Ja jos porvarihallitus ei niin tehnyt, niin ainakin varmasti olisi halunnut…ja jos Katainen on mennyt pitkälle vasemmalle, niin ei siksi että olisi Kokoomuksen vasemman laidan kulkija, vaan siksi että sillä keinoilla saa vallan, jota voi pääministerinä käyttää sitten kaiken tuhoamiseksi. Ja lopuksi voidana todeta, että kun näitäi köyhiä kyykyttäviä tekoja ei ole pääministeriltä paljoa näkynyt, niin ainakin se on suunnitellut niitä. Ja jos ne suunnitelmat eivät näy missään, niin se vain todistaa, että Katainen on ovela ja salaiselva tyyppi

    😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  167. anonyymi kirjoitti 12.6.2013 kello 14:51

    Syltty: ja jos Katainen on mennyt pitkälle vasemmalle

    Ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  168. Ano Nyymi kirjoitti 22.5.2014 kello 10:30

    “Perussuomalaisten kannattajien joukossa on vähemmän julkisella sektorilla työskenteleviä kuin minkään muun puolueen kannattajien joukossa. Eniten valtion tai kuntien palveluksessa työskenteleviä on vihreiden kannattajissa: heistä 26 prosenttia työskentelee julkisella sektorilla.”

    Taloustutkimus. Kiinnostava näkökulma ja vahvistaa Hamilon ja monen muunkin käsitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus