Mitä tehdä Vartiosaarelle?

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle esitelti­in pari viikkoa sit­ten kok­ouk­sen ulkop­uolel­la ajatuk­sia Var­tiosaaren kaavoit­tamis­es­ta. Kaik­ki vai­h­toe­hdot oli­vat hieno­ja ja tasokkai­ta. Kyse on siitä, uhrataanko Var­tiosaari asumiselle vai tehdäänkö siitä kaikkien helsinkiläis­ten virkistysalue.

Yksi asia on minus­ta selvä. Ei ole mitään perustet­ta jatkaa Var­tiosaaren elämää nykyisenä, hyvin pienen piirin sul­jet­tuna alueena, johon muil­la kaupunki­laisil­la ei de fac­to ole asi­aa. Saarelle saa kyl­lä men­nä, mut­ta se pitäisi tehdä ilmi­in­tymäl­lä. Sil­taa sinne ei ole halut­tu, ”kos­ka se muut­taisi saaren luon­net­ta”, mut­ta edes veneen omis­t­a­mi­nen ei riitä, kos­ka saarel­la ei ole vierasvenesatamaa.

Olen ollut kir­joit­ta­mas­sa pam­flet­tia Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä. Siinä esitetään kaupunki­rak­en­teen olen­naista tiivistämistä, jot­ta Helsin­gin seudulle tul­vi­va väestön­paljous ei hajaan­tu­isi pitkin Uuden­maan savipel­to­ja elinkelvot­tomik­si läm­päreik­si. Kan­natan tiivistä rak­en­tamista, mut­ta sen vastapain­ona tulee olla kun­nol­lisia viher­aluei­ta. Tuleeko Var­tiosaari rak­en­taa tehokkaasti asumisen tarpeisi­in, vai olisiko sen rooli olla kaikkia ilah­dut­ta­va viheralue?

Se riip­puu liiken­n­ev­erkos­ta. Nykyisel­lä liiken­n­ev­erkol­la Var­tiosaari on kaukana – mat­ka joukkoli­iken­teel­lä keskus­taan vie liki tun­nin. Siitä tulisi autokaupunkia, kos­ka huono joukkoli­iken­ney­hteys on jok­seenkin sama kuin ei joukkoli­iken­ney­hteyt­tä lainkaan. Tämä puoltaisi virkistyskäyttöä.

Tilanne muut­tuu aivan toisek­si, jos raken­netaan Kru­unuvuoren ratikkasil­ta. Sil­loin voisi jopa ajatel­la ratikkay­hteyt­tä Var­tiosaaren kaut­ta Vuosaa­reen ja liityn­tää metroon.

Tämä nivoisi aikaa myöten – paris­sakymme­nessä vuodessa ehkä – Vuosaaren ja Laa­jasa­lon toimin­nal­lis­es­ti yhteen. Nythän niil­lä ei ole juuri tekemistä keskenään, vaik­ka etäisyys on lin­nun­ti­etä lyhyt.vartiosaari

 

Yhteyk­sien monipuolis­tu­mi­nen helpot­taisi myös työ­paikko­jen sijoit­tumista Itä-Helsinki­in. Vuosaaren houkut­tele­vu­us työ­paikko­jen kannal­ta paranisi, jos Laa­jasa­lon asukkaat oli­si­vat poten­ti­aal­ista työvoimaa.

57 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Vartiosaarelle?”

  1. Kuu­lostaa oikein hyvältä. Rin­nakkaiset pääjoukkoli­iken­neväylät ovat jo verkos­ton alku ja molem­mista päistä vah­va lin­ja on aina puumaista keskus­taa kohti ylikuor­mit­tuvaa latvoista har­vaa raken­net­ta parempi.

    Var­tiosaari on nyt jopa san­ta­ham­i­naakin sul­je­tumpi “Alue” joka ei edes hah­mo­tu mil­lään taval­la kos­ka sitä ei ole ulkop­uoliselle mis­sään muo­dos­sa ole­mas­sa muuten kuin kartalla.

  2. Sinän­sä joukkoli­ikenne Var­tiosaa­reen on hel­posti ratkaistu: lopete­taan hai­hat­telu spårasil­las­ta keskus­tas­ta Laa­jasa­loon ja käytetään rahat spåraverkon rak­en­tamiseen Hert­toniemestä etelään.

    Toisaal­ta Var­tiosaari on niin kaukana keskus­tas­ta, ettei sitä ole tarvet­ta rak­en­taa vuosikym­meni­in. Jos ensin tehtäisi­in päätös, mitä Öjysa­ta­man alueesta oikeasti halu­taan? Nykyi­nen kaa­va on nau­ret­ta­van ja itket­tävän raja­mail­ta ole­va sil­lisalaat­ti, jos­sa kaikille tar­jo­taan jotain, eikä alueesta syn­ny oikein mitään.

    1. Kalle se nyt ei näytä joukkoli­iken­teen käyt­täjien aikaa arvosta­van. Kumm­na kun et ehdot­tanut kiertämistä saman tien Por­voon kaut­ta. Niille, jot­ka ovat menos­sa Hert­toniemeen, yhtey­det kyl­lä swäilyvät.

  3. Kalle: lopete­taan hai­hat­telu spårasil­las­ta keskus­tas­ta Laa­jasa­loon ja käytetään rahat spåraverkon rak­en­tamiseen Hert­toniemestä etelään

    Ratik­ka Laa­jasa­loon pohjois­es­ta olisi ihan kiva mut­tei tar­joa bus­sei­hin näh­den juurikaan lisäar­voa ennen kuin nykyisen motarin ja Yliskylän­tien ostoskeskuk­sen ympäristö on tiivis­tet­ty, ja sil­loinkin bus­si­heil­uri uudelta ostar­il­ta Hert­toniemen metroase­malle riit­täisi pitkälle.

  4. Var­tiosaari on ain­ut­laa­tuise­na säi­lynyt kokon­aisu­us, jon­ka soisi kehit­tyvän kaupunki­lais­ten keuhkoina. Pih­la­jasaari ym. ovat lisään­neet kävi­jämääriä niin, että kestokyky ja viihty­isyys ovat välil­lä koe­tuk­sel­la. Hienoille virk­istyaluielle on siis kysyn­tää metropolin läheisyy­dessä. Tämä on myös kestävän kehi­tyk­sen mukaista: kun kaupunki­laisille on tar­jo­ta riit­tävästi mon­imuo­toisia merel­lisiä virk­istäy­tymisko­htei­ta, se vähen­tää kesämökkeilyä ja lentomatkailua, siis liikennettä.
    Urbaani ei syn­ny pelkästä tiivistämis­es­tä vaan tiivis mah­dol­lis­taa lähel­lä ole­vien “huippu“alueiden yhteiskäytön,joka on urbaanin elämän olen­naisin tapah­tu­ma. Näitä huip­pualuei­ta ei siis ole varaa tuhlata!
    Var­tiosaa­reen osoite­tut ker­rosneliöt voidaan sijoit­taa satamil­ta vapau­tuville alueille (vaikka­pa torniin).

    1. Var­tiosaari kaupunki­lais­ten keuhkona kuitenkin edel­lyt­tää, että kaupunki­laisille avataan sinne pääsy. San­ta­ham­i­naa var­i­oidaan asein, mut­ta minä esimerkik­si olen silti käynyt siel­lä mon­ta ker­taa. Var­tiosaa­reen en ole elämäni aikana päässyt ker­taakaan. Luulen, että suuri enem­mistö helsinkiläi­sistä ei ole käynyt siel­lä koskaan. 

  5. Var­tiosaaren ran­nat on joka tapauk­ses­sa pyhitet­ty melkein kokon­aan huviloille. Sisäosa on kau­nis, mut­ta onko sen virk­istysar­vo ilman rantavi­ivaa merkit­tävä, kun Itä-Helsingis­sä on run­saasti virk­istys­met­sää, usein parem­mil­la paikoil­la ja vapaan rantavi­ivan kera? Tässä voisi olla asumisen paikka.

  6. Näköjään on käyn­nis­sä on suuri Helsin­gin viher­aluei­den mas­sat­uho, jota Osmon ehdo­tuk­set eivät ainakaan edis­tä. Uuden­maan 2. vai­he­maakun­takaavas­ta on jo pudotet­tu virk­istysalue­merk­in­tä Meri-Rasti­lan koko 51 hehtaarin kokoiselta ulkoilu­alueelta, mikä toteutues­saan merk­it­see sitä, että Meri-Rasti­lan rantamet­sä raken­netaan kokon­aan. Nyt Osmo ehdot­taa vielä Var­tiosaaren uhraamista ja raiti­olin­jan vetämistä Kallah­den­niemen luon­non­suo­jelu­alueen läpi. Aivan käsit­tämät­tömiä ehdo­tuk­sia Vihreältä poliitikolta!

    1. Vai­hekaa­va ei joh­da rak­en­tamiseen vaan toteaa, että asia kuu­lu helsinkiläis­ten, ei han­ko­lais­ten päätet­täväk­si. Sel­l­aista tulk­in­taa ei pidä levit­tää, että mikä ei ole maakun­takaavas­sas kmaakun­nal­lis­es­ti merkit­tävänä viher­alueena, on auto­taamis­es­ti rakennusmaata.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­tiosaari kaupunki­lais­ten keuhkona kuitenkin edel­lyt­tää, että kaupunki­laisille avataan sinne pääsy. San­ta­ham­i­naa var­i­oidaan asein, mut­ta minä esimerkik­si olen silti käynyt siel­lä mon­ta ker­taa. Var­tiosaa­reen en ole elämäni aikana päässyt ker­taakaan. Luulen, että suuri enem­mistö helsinkiläi­sistä ei ole käynyt siel­lä koskaan. 

    Var­ti­soaarene kul­kee huokea yhteysvene Laa­jasa­losta, läheltä bussin päät­täriä. Takaisin pääsee noin ker­ran tun­nis­sa. — Olen ker­rnan käynyt siel­lä retkel­lä yhdessä tut­tu­jeni kanssa.

    Saa­res­sa on karmeli­it­talu­so­tari. Var­tiosaa­res­sa on myös Helsin­gin työväenopis­ton virk­istys­ma­ja, jos oikein muistan.

  8. Turk­ka Louekari:
    Var­tiosaaren ran­nat on joka tapauk­ses­sa pyhitet­ty melkein kokon­aan huviloille. Sisäosa on kau­nis, mut­ta onko sen virk­istysar­vo ilman rantavi­ivaa merkit­tävä, kun Itä-Helsingis­sä on run­saasti virk­istys­met­sää, usein parem­mil­la paikoil­la ja vapaan rantavi­ivan kera? Tässä voisi olla asumisen paikka.

    Kyl­lä Var­ty­isaa­res­sa on myös vapaa­ta rantavi­ivaa ja uimamah­dol­lisu­us. Näkymä “Viikinkikalli­ol­ta” merelle on komea.

  9. Juhana Har­ju:
    Aivan käsit­tämät­tömiä ehdo­tuk­sia Vihreältä poliitikolta! 

    Jos tarvet­ta on, saman ver­ran rak­en­tamista tehdään kuitenkin. Toki sen voi antaa sijoit­tua pois omista silmistä jonkun toisen viher­alueelle, mut­ta siitä ei nau­ti kukaan.

    Sekä asukkaiden ajankäytön että sen luon­non kannal­ta on parem­pi että päivit­täi­nen työ­mat­ka on ratikalla tai fil­lar­il­la 15 km eikä autol­la 65 km.

  10. Ja siinäkin tapauk­ses­sa, että raken­netaan ker­rostalo­ja, niitä raken­netaan kohtu­ullis­es­ti ja luon­non parhaat palat säi­lytetään. Ongel­malähiötäkään ei kan­na­ta pelätä, jokaises­ta ker­rostalosta on merinäköala.

  11. Markku af Heurlin: Var­ti­soaarene kul­kee huokea yhteysvene Laa­jasa­losta, läheltä bussin päät­täriä. Takaisin pääsee noin ker­ran tun­nis­sa. – Olen ker­rnan käynyt siel­lä retkel­lä yhdessä tut­tu­jeni kanssa.

    Saa­res­sa on karmeli­it­talu­so­tari. Var­tiosaa­res­sa on myös Helsin­gin työväenopis­ton virk­istys­ma­ja, jos oikein muistan.

    Tuos­sa yhteysve­neessä on aina ollut vähän ihmettelemistä kul­keeko se seu­raa­vana kesänä, kuulem­ma ei ole kan­nat­tavaa. Kun­nolli­nen HSL/HKL:n liiken­nemöimä vesibussiyhteys?

    Luostarikin lopet­ti Var­tiosaa­res­sa (rahaon­gelmia ja katolisen kirkon kup­pikun­tien keskinäistä riitelyä).

  12. Asun itse naa­purisaarel­la, joten aion hie­man Nim­by­il­lä. Itse toivon että jos/kun saarelle jotain tehdään, niin se jätet­täisi­in virk­istysalueek­si. Var­tiosaa­res­sa on hieno luon­to ja hyvässä kun­nos­sa ole­via van­ho­ja huviloista. Itse olen viet­tänyt Var­tiosaa­res­sa aikaa usei­ta lap­su­u­den kesinä, ainakin sil­loin siel­lä oli kaupun­gin nuorisoasiankeskuk­sen kesä-nuta. Viimek­si kävin saarel­la viime kesänä, kat­so­mas­sa kol­le­gani vil­je­ly­pal­staa. Jos saarelle kaavoite­taan pahin kaupunkisu­un­nit­telijoiden ske­naario (5000–7000) asukas­ta, niin voidaan heit­tää hyvästit kaikelle sille mitä Var­tiosaari edus­taa nykyään. Ja ainakin oma mielip­i­teeni on, että Helsin­ki tarvit­see täl­laisia keitai­ta betoni­bunkkerei­den keskelle. Virk­istysalueena Var­tiosaari säi­lyt­täisi oman luon­teen­sa, palvelisi usei­ta lähialuei­den asukkai­ta ja tulisi kaupunki­lais­ten käyttöön.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle se nyt ei näytä joukkoli­iken­teen käyt­täjien aikaa arvostavan… 

    Enem­män kin ajas­ta olen huolis­sani veron­mak­sajien rahoista. 😉 Nykyjär­jestelmästä pitää saa­da irti enem­män ja halvemmalla.

    Toimi­vat jär­jestelmät ovat verkko­ja, eivät säteit­täisiä. Nyt ollaan tekemääsä taas yhtä säteit­täistä lin­jaa lisää. Helsin­gin ongel­ma on tuo aikoinaan tehty metrolin­ja. Metrolin­jaa kan­nat­taa syöt­tää spåral­la ja syr­jem­mäl­lä myös bus­sil­la. Päälekkäistä liiken­net­tä ei kan­na­ta tehdä.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Vai­hekaa­va ei joh­da rak­en­tamiseen vaan toteaa, että asia kuu­lu helsinkiläis­ten, ei han­ko­lais­ten päätet­täväk­si. Sel­l­aista tulk­in­taa ei pidä levit­tää, että mikä ei ole maakun­takaavas­sas kmaakun­nal­lis­es­ti merkit­tävänä viher­alueena, on auto­taamis­es­ti rakennusmaata.

    Sen ver­ran olen Helsin­gin kaupun­gin touhu­ja ehtinyt kat­sel­la, että karmii aina, kun joku toteaa, että pide­tään tämä helsinkiläis­ten omis­sa käsissä.

    Mik­si muuten Helsin­gin kaupun­ki halusi, että kolmelta aidosti maakun­nal­lis­es­ti merkit­tävän virk­istysalueen tun­nus­merk­it täyt­tävältä kohteelta pudotet­ti­in maakun­takaavas­sa virkistysaluemerkintä?

  15. Olen vierail­lut Var­ti­saa­res­sa lukuisia ker­to­ja. Stadi­laise­na tiedän, ettei sinne ole lainkaan vaikea päästä. Siel­lä on hieno luonto(polku) ja upei­ta maisemia kallioil­ta. Mik­sei sitä voisi säi­lyt­tää kaupunki­lais­ten virk­istysalueena ja henkireikänä? Paik­ka on valokuvauksellinen.
    Kulkuy­hteyk­siä voisi toki helpot­taa. Voisi­han sinne raken­nut­taa myös ulkoiluma­jan ja gril­lika­tok­sen ja paran­taa opas­tuk­sia. Lin­turetket ja opastet­tu bon­gaus oli­si­vat myös hyvä ajatus.
    Siel­lä on usko­mat­toman rauhal­lista ja hil­jaista, kaupun­gin läheisyys ei kuu­lu lainkaan. Ain­oa häir­iö ovat sat­un­naiset seläl­lä krossaa­vat vesiskootteri-idiootit.
    Merkil­listä että juuri vihreil­lä näyt­tää ole­van palavin halu rak­en­taa alue täy­teen talo­ja. Olisiko ken­ties tavarat­alollekin kysyn­tää nykyisen pääoma­puolue-vihrei­den mielestä?

  16. Jari:
    Kulkuy­hteyk­siä voisi toki helpottaa.

    Siel­lä on usko­mat­toman rauhal­lista ja hil­jaista, kaupun­gin läheisyys ei kuu­lu lainkaan. 

    Pas­si­ivis­sa tapah­tu­vat paran­tamiset, helpot­tamiset ja rak­en­tamiset olisi ilmeis­es­ti tarkoituk­se­na tehdä kaupun­gin toimes­ta (pas­si­ivi on näis­sä “yhtei­sis­sä” han­kkeis­sa aika kätevä muo­to sil­lä se on aina ilmaista ja tapah­tuu automaattisesti).

    Helpote­tut yhtey­det vaan toisi­vat liikaa niitä toisia ihmisiä ja varhais­ten omak­su­jien rauha olisi mennyttä.

    Ehkä tässä kan­nat­taisi kokeil­la samaa ideaa kuin tietulleis­sa. Saaren rauhaa todel­la tarvit­se­vat voivat main­ioisti mak­saa rauhan­nautin­ta­mak­sua muiden veron­mak­sajien heille tar­joa­mas­ta edus­ta ja mak­su toisaal­ta pitää sat­un­naiset kul­jek­si­jat poissa. 

    Kaik­ki var­maan voit­ta­vat. Jopa Nur­mi­järvi ja Ori­mat­ti­la jot­ka otta­vat ilomielin vas­taan osan niistä neljästäsadastatuhannesta…

  17. Var­tiosaari voidaan jät­tää viher­alueek­si, etenkin kun vihrei­den täy­tyy jo usko­tavuuten­sakin vuok­si kanat­taa Kivi­nokan tehokas­ta rak­en­tamista. Kivi­nok­ka onkin eri­no­mainen kohde raideli­iken­teen var­rel­la ja mitä main­ioin mah­dol­lisu­us vihreille osoit­taa “lisää kaupunkia” puheilleen edes vähän katetta.

  18. Jos olisin dik­taat­tori niin Var­tiosaari saisi ain­oas­taan hyvin keveän sil­lan jota pitkin ei pääse autol­la eikä ratikalla. Fil­larire­it­tinä se olisi laitet­ta­va unescon perin­neko­hteek­si. Ei gril­lika­tok­sille eikä muillekkaan vas­taav­ille här­päkkeille. Viikinkikallio on suo­ras­taan ain­ut­laa­tu­inen mah­taval­la maise­mal­la. Kun sinne pää­sisi Kulik­ses­ta ensin Spårasil­lal­la Laa­jikaan ja siitä Fil­lar­isil­taa pitkin Var­tiosaaren kapeaa fil­lar­iväylää pitkin Fil­lar­isil­taa pitkin Vuosaa­reen niin huu­taisin hur­raa­ta seu­raa­van vuoden 😉
    Helsin­ki pitää tiivistää Hakaniemestä jne JA sen lisäk­si tarvit­semme Stadis­sa Kivi­nokkaa ja Viikkiä ja Var­tiosaar­ta ja San­ta­ham­i­naa ja Malmin ken­tää jne. VIHERALUEENA.
    Siitä huoli­mat­ta tänne kaupun­gin rajo­jen sisään saisi hel­posti vaik­ka miljoona ihmistä, tosin eivät kuitenkaan omakoti­talois­sa ja viidel­lä autol­la varustettuna.
    Sel­l­ainen unel­ma on viiden­nen pol­ven stadi­laisen pienessä höperössä päässä.

  19. Var­tiosaaren ja Kivi­nokan tule­vaisu­ut­ta pitäisi pohtia samanaikaises­ti. Kivi­nokalla on paljon parem­pi mah­dol­lisu­us avau­tua suurem­malle helsinkiläi­syleisölle, ja se on ehkä tarpeel­lisem­pi virk­istysalueena mm. Kalasa­ta­man asuinalueen valmistues­sa. Var­tiosaaren nykykäyt­täjiä ei tai­da kovin paljoa olla vaikei­den kulkuy­hteyk­sienkien takia. Laa­jasa­lon ratikan ulot­ta­mi­nen Var­tiosaa­reen on todel­la mainio idea. Jos jom­pi kumpi alue pan­naan lihoik­si, Var­tiosaares­ta saisi ken­ties jopa toimi­vam­man. Se kyl­lä vaatii ratikan. Kivi­nok­ka taitaisi kum­minkin olla liityn­täli­iken­teen varas­sa, varsinkin kun kun siir­to­la­pu­u­tarha, kar­tano ja aarnimet­sä eristävät mah­dol­lisen asuinalueen niiden taakse.

  20. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Pas­si­ivis­sa tapah­tu­vat paran­tamiset, helpot­tamiset ja rak­en­tamiset olisi ilmeis­es­ti tarkoituk­se­na tehdä kaupun­gin toimes­ta (pas­si­ivi on näis­sä “yhtei­sis­sä” han­kkeis­sa aika kätevä muo­to sil­lä se on aina ilmaista ja tapah­tuu automaattisesti).

    Helpote­tut yhtey­det vaan toisi­vat liikaa niitä toisia ihmisiä ja varhais­ten omak­su­jien rauha olisi mennyttä.

    Ehkä tässä kan­nat­taisi kokeil­la samaa ideaa kuin tietulleis­sa. Saaren rauhaa todel­la tarvit­se­vat voivat main­ioisti mak­saa rauhan­nautin­ta­mak­sua muiden veron­mak­sajien heille tar­joa­mas­ta edus­ta ja mak­su toisaal­ta pitää sat­un­naiset kul­jek­si­jat poissa. 

    Kaik­ki var­maan voit­ta­vat. Jopa Nur­mi­järvi ja Ori­mat­ti­la jot­ka otta­vat ilomielin vas­taan osan niistä neljästäsadastatuhannesta…

    Sinä et ilmi­selvästi kaipaa mitään luon­non­rauhaa (ehkä saat sitä tarpeek­si omakoti­talos­sasi). Se on tietysti sin­un asi­asi. Puhut tietulleista. Mis­sä sel­l­aisia meil­lä on, ker­ropa min­ullekin? Minä puolestani ehdotan, että mak­sat auton käytöstäsi häir­in­tä­mak­sua min­ulle, joka joudun asumaan autotiesi var­rel­la, enkä voi naut­tia rauhas­ta. Etelä-Suomes­sa hil­jaiset alueet taita­vat olla rariteetti.
    Mitä tulee Nur­mi­järveen sun mui­hin, ter­ve­menoa sinne vain, kun­han ette edel­lytä, että veron­mak­sa­jat kus­tan­ta­vat autoil­la tekemänne työ­matkat Helsinkiin.

  21. Mielestäni Var­tiosaari kan­nat­taisi pitää virk­istyskäytössä. Saaret, joi­hin pitää men­nä veneel­lä tar­joa­vat mielestäni koke­muk­sel­lis­es­ti enem­män kuin ran­nas­sa ole­vat viher­alueet. Kli­seis­es­ti voisi sanoa että meille uselle ven­e­mat­ka tekee eron arjen ja saaren välillä. 

    Esimerkke­jä on paljon: Suomen­lin­na, Pih­la­jasaari, Mus­tasaari ja Iso Vasikkasaari Espoos­sa. Kaikkia näitä yhdis­tää se että niihin on vain veney­hteys, toimi­va reit­tili­ikenne, ei run­saasti asu­tus­ta sekä vierail­i­joille mah­dol­lisu­us aset­tua vaik­ka piknikille tai käväistä kahvi­las­sa. Väit­täisin että merkit­tävä osa Suomen­lin­nan hienoud­es­ta katoaisi jos sinne vedet­täisi­in siltayhteys.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­tiosaari kaupunki­lais­ten keuhkona kuitenkin edel­lyt­tää, että kaupunki­laisille avataan sinne pääsy. San­ta­ham­i­naa var­i­oidaan asein, mut­ta minä esimerkik­si olen silti käynyt siel­lä mon­ta ker­taa. Var­tiosaa­reen en ole elämäni aikana päässyt ker­taakaan. Luulen, että suuri enem­mistö helsinkiläi­sistä ei ole käynyt siel­lä koskaan. 

    Tietysti pääsy virk­istyk­seen vara­tu­ille alueille on jär­jestet­tävä suju­vak­si. Siihen on monia vai­h­toe­hto­ja, esim. vesi­bus­si sopisi Var­tiosaa­reen main­iosti. Yksi voisi lähteä kaup­pa­to­ril­ta jne. Se on kuitenkin varsin pieni toimen­pide asun­toalueen rak­en­tamiseen ver­rat­tuna. Käsit­tääk­seni kyse oli tule­vaisu­u­den käyt­tö­tarkoituk­sen valinnasta.

  23. jari:

    saat sitä tarpeek­si omakotitalossasi

    Mis­sä sel­l­aisia meil­lä on

    mak­sat auton käytöstäsi häir­in­tä­mak­sua minulle

    ter­ve­menoa sinne vain

    Jahaas, nytkö se kiin­nos­ta­va asia onkin tois­t­en kom­men­toi­jien olete­tut omakoti­talot. Mikäs siinä vaik­ka jois­sain piireis­sä Ad Hominem kyl­lä rin­nas­tuu natsikorttiin 🙂

    Vihrei­denkin Helsinki­in ideoimat tietul­lit eivät perus­tu siihen että mak­su siir­ty­isi suo­raan autoil­i­jal­ta asukkaalle vaan autoil­i­jal­ta välil­lis­es­ti joukkoli­iken­teen käyt­täjälle (sekä rahas­tusjär­jestelmän toteut­ta­jalle ja ylläpitäjälle). 

    Tarkoituk­se­na onkin pitää tiev­erkon kuor­mi­tus kuris­sa jota uusia väyliä ei tarvit­sisi rak­en­taa. Liian suosi­tu­il­la virk­istysalueel­la kuten vaik­ka Nuuk­sios­sa on sama ongel­ma — pitkospuil­la on enem­män väkeä kuin esplanadil­la. Joko tehdään lev­eäm­mät reitit tai hillitään käyt­täjämäärää. Mak­su on tehokas hillitsijä.

    Ja nur­mi­järveltä en pää­sisi kävellen tai pyöräl­lä töi­hin, sik­si asun paljon mielu­um­min nykyisessä lähiök­er­rostaloa­sun­nos­sani (jos se nyt ketään muu­ta kuin sin­ua edes kiinnostaa…).

  24. Mik­si,

    jos Helsin­gin kaupun­ki halu­aa pain­ot­taa rantaa­sum­ista ja sen kaavoit­tamista tule­vaisu­u­den asukkaille — ei ote­ta huomioon meren sopivu­ut­ta hyvänä liiken­n­ev­erkkona? Helsin­ki on usei­den niemien ja saarien kokoel­ma, joka toisaal­ta estää tehokkaan (katu-)liikenneverkon rak­en­tamista, mut­ta toisaal­ta mah­dol­lis­taa nopeat kulkuy­htey­det vesiteitse. Uskon, että mikäli Kaupun­ki panos­taisi enem­män vesili­iken­ney­hteyk­sien hoita­miseen, saataisi­in hyvää raken­nus ja asumusti­laa vapautet­tua Helsingis­sä tarpeek­si tule­vaisu­ut­ta varten.

  25. Markus Pyy­htiä:
    …mah­dol­lis­taa nopeat kulkuy­htey­det vesiteitse. 

    Useimp­ina talv­ina on noin kolme kuukaut­ta vuodessa olo­suh­teet jot­ka joko estävät liiken­teen tai lisäävät merkit­tävästi kustannuksia. 

    Suomen­lin­naankin olisi ilman his­to­ri­al­lis­muse­aal­isia syitä raken­net­tu sil­ta jo 60-luvulla.

    Tukhol­mas­sa on toisin mut­ta saaris­to on hie­man eri luon­teista kuin meillä:
    http://sv.wikipedia.org/wiki/Waxholmsbolaget

  26. Han­na-Leena Yli­nen: Sen ver­ran olen Helsin­gin kaupun­gin touhu­ja ehtinyt kat­sel­la, että karmii aina, kun joku toteaa, että pide­tään tämä helsinkiläis­ten omis­sa käsissä.

    Demokra­ti­as­sa on sel­l­aista että ihan itse päätetään, vai­h­toe­hdot on kuitenkin huonom­pia. Maakun­takaavaa duu­naavaa Uuden­maan liit­to on puoliedus­tuk­selli­nen elin, jon­ka toim­intavoista noin esimerkkinä:

    Ihmettelin joskus että mikä siinä on että Öster­sun­domin kaavaa ei voitu tehdä maakun­takaa­van kaut­ta, vaan piti tehdä kiirellä kaupunkien yhteinen yleiskaa­va, jot­ta ei tarvitse tehdä maakun­tavaan muu­tos­ta. Sain vas­tauk­sen, että halu­atko ihan oikeasti että tämän puolelle pitää jol­lain vas­tavuoroisu­udel­la lahjoa vielä vaikka­pa Espoo, Lovi­isa, jne.? Ja että mitä ihmeen perustei­ta on olet­taa että tämän diilaamisen lop­putu­los olisi jotenkin parem­pi, kos­ka Pukki­las­sa tiede­tään paremmin?

    Helsingillä nyt kuitenkin on val­tu­us­to, jonne helsinkiläiset ovat ihan suo­raan edus­ta­jansa äänestäneet. Se keskimäärin päät­tää kuten kaupunki­laiset halu­aa, ja siihen on tyytyminen.

    Mik­si muuten Helsin­gin kaupun­ki halusi, että kolmelta aidosti maakun­nal­lis­es­ti merkit­tävän virk­istysalueen tun­nus­merk­it täyt­tävältä kohteelta pudotet­ti­in maakun­takaavas­sa virkistysaluemerkintä?

    No just sik­si, että päätetään ihan itse.

  27. KariS:
    Var­tiosaari voidaan jät­tää viher­alueek­si, etenkin kun vihrei­den täy­tyy jo usko­tavuuten­sakin vuok­si kanat­taa Kivi­nokan tehokas­ta rak­en­tamista. Kivi­nok­ka onkin eri­no­mainen kohde raideli­iken­teen var­rel­la ja mitä main­ioin mah­dol­lisu­us vihreille osoit­taa “lisää kaupunkia” puheilleen edes vähän katetta.

    Otta­mat­ta sen kum­mem­min sen gryn­daamiseen kan­taa, niin Kivi­nok­ka nyt vaan on nie­mi kah­den metroase­man välis­sä, jon­ka joukkoli­iken­ney­htey­det ovat täten keskinker­taiset. Helsin­gin uusia aluei­ta tulee rak­en­taa raideli­iken­teen varaan, mut­ta sen pitää olla todel­lista eikä kuvitel­tua raideli­iken­net­tä, mikä tarkoit­taa ennen kaikkea sitä että asu­tus on lyhyen käve­ly­matkan päässä ase­mas­ta tai pysäk­istä. Vaikka­pa alle 500 metriä lin­nun­ti­etä eli noin 700–800 metriä käveylä, lyhyem­pi on parem­pi. Etäisyy­det eivät ole mielipi­dekysymys, vaan maanti­eteelli­nen tosi­a­sia joka selviää kat­so­ma­l­la kart­taa.

  28. tpyy­lu­o­ma: Otta­mat­ta sen kum­mem­min sen gryn­daamiseen kan­taa, niin Kivi­nok­ka nyt vaan on nie­mi kah­den metroase­man välis­sä, jon­ka joukkoli­iken­ney­htey­det ovat täten keskinker­taiset. Helsin­gin uusia aluei­ta tulee rak­en­taa raideli­iken­teen varaan, mut­ta sen pitää olla todel­lista eikä kuvitel­tua raideli­iken­net­tä, mikä tarkoit­taa ennen kaikkea sitä että asu­tus on lyhyen käve­ly­matkan päässä ase­mas­ta tai pysäk­istä. Vaikka­pa alle 500 metriä lin­nun­ti­etä eli noin 700–800 metriä käveylä, lyhyem­pi on parem­pi. Etäisyy­det eivät ole mielipi­dekysymys, vaan maanti­eteelli­nen tosi­a­sia joka selviää kat­so­ma­l­la kart­taa.

    Niin­pä, kyl­lä niitä seliseliseli­tyk­siä alkaa löy­tyä. Tätähän se on Helsin­gin Vihrei­den kaupunkipoli­ti­ik­ka. Vaa­di­taan lisää kaupunkia raideli­iken­teen yhtey­teen mut­ta samal­la vas­tute­taan jokaisen viher­läntin rak­en­tamista, jopa Metron vierel­lä. Mielenkiintoista

    1. Kivi­nokas­ta on aika pitkä mat­ka metropy­säkille. Tiedämme, että yli 800 metrin etäisyys vähen­tää joukkoli­iken­teen kät­töä olen­nais­es­ti. Tarkoi­tus on lyhen­tää matkaa Kulosaaren ase­malle sil­lal­la, mut­ta pitkäk­si se silti jää.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Kivi­nokas­ta on aika pitkä mat­ka metropy­säkille. Tiedämme, että yli 800 metrin etäisyys vähen­tää joukkoli­iken­teen kät­töä olen­nais­es­ti. Tarkoi­tus on lyhen­tää matkaa Kulosaaren ase­malle sil­lal­la, mut­ta pitkäk­si se silti jää.

    Meil­lä on todel­la vähän sopi­vaa raken­nus­maa­ta Helsingis­sä jos tuo 800 metrin raja raideli­iken­teen pysäkille pide­tään kri­teer­inä. Tässä kohtaa tuo kri­teeri on selvästi vihrei­den seli­tysosas­tol­ta kaivet­tu jot­ta voidaan taas yksi alue jät­tää rakentamatta

    1. Ei ole kovinkaan paljon sel­l­aista asu­tus­ta, jos­sa mat­ka lähim­m­mälle bus­si, ratik­ka- tai metroase­malle on yli 800 metriä.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei ole kovinkaan paljon sel­l­aista asu­tus­ta, jos­sa mat­ka lähim­m­mälle bus­si, ratik­ka- tai metroase­malle on yli 800 metriä.

    Jopa uuden Kalasa­ta­man alueel­la men­nään reip­paasti yli 1 km metroase­mal­ta ja raiteista.

  31. KariS: Tässäpä näkyy juuri yksi asia, mis­sä raskas raideli­ikenne on huonoa: Jos sitä raken­netaan kuten Helsin­gin nykymetroa tai lähi­ju­nara­to­ja, niin asemien väli­in jää aina aluei­ta, jot­ka ovat yli käve­lyetäisyy­den päässä asemista.

    Kat­uli­iken­teessä kulke­val­la raiti­otiel­lä (ja vas­taavasti bus­seil­la) tätä ongel­maa ei ole. Nopeut­ta taas saadaan tekemäl­lä raskas­raidey­hteyk­siä niin, että asemien väli­mat­ka on 1–2 km sijas­ta 4–5 km. Näi­den asemien ympärille voidaan sit­ten rak­en­taa yli 25 000 hlö/km^2 ole­vaa kaupunkia.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei men­nä. Kalasa­ta­maan tulee ratikka.

    Tuleeko. Sil­las­ta ei ole vielä lop­ullista päätöstä. Jos sil­taa ei tule, ei tule ratikkaa.

    Itse asi­as­sa Kivi­nokkaan saisi paljon helpom­mal­la sil­lan Kyläsaares­ta. Mat­ka on kol­ma­sosa (750 m) siitä mitä nyt suun­nitel­laan Kru­unuvuorenselän yli. Ympäristö­vaiku­tuk­sil­taan ei ainakaan yhtään pahempi kuin Laa­jasa­loon suun­nitel­tu sil­ta. Toisaal­ta, Nau­rissalmen yli kevyen­li­iken­teen sil­ta ja Kivi­nok­ka on 800 m Kulosaaren metroae­mal­ta kävellen. 

    Venkoilus­tasi päätellen Vihreät ovat selvästi päät­täneet kaataa Kivi­nokan saat­tamisen rak­en­tamisen piri­in, joten sen voi sanoa suoraankin.

  33. Tuos­sa kuvas­sa on 500 metrin säteiset ympyrät jokaisen raideli­iken­nepysäkin kohdal­la, kun sen mainit­ti­in karkeasti vas­taa­van tuo­ta 700–800 metriä käve­lyre­it­te­jä pitkin: http://i.imgur.com/wPhNNeT.jpg

    Lavensin ehto­ja vielä siten, että pis­teet on asemien pois­tu­mis­tei­den kohdal­la, joten käve­lyä lai­turil­la ei las­ke­ta; sik­si osal­la asemista on use­ampi ympyrä. Vain ykkösen ratikan pysäk­it jätin pois, kun se kul­kee melkein vain vir­ka-aikana, mut­ta alue laa­jenisi vain Käpylään.

    Jos keskus­taan ajavien suorien bus­sil­in­jo­jen pysäk­it ote­taan mukaan, kuva täy­den­tyy merkittävästi:
    http://i.imgur.com/UPjYfcG.jpg

  34. Osmo Soin­in­vaara: Var­tiosaari kaupunki­lais­ten keuhkona kuitenkin edel­lyt­tää, että kaupunki­laisille avataan sinne pääsy. San­ta­ham­i­naa var­i­oidaan asein, mut­ta minä esimerkik­si olen silti käynyt siel­lä mon­ta ker­taa. Var­tiosaa­reen en ole elämäni aikana päässyt ker­taakaan. Luulen, että suuri enem­mistö helsinkiläi­sistä ei ole käynyt siel­lä koskaan. 

    Käy siel­lä. Myös kaikkien kaupung­in­hal­li­tuk­sen jäse­nien olisi vält­tämät­tä käytävä Var­tiosaaren luon­topolku ja Vil­la-esit­te­lyt läpi, muuten ottaa kantaa/tekee päätök­siä vajavaisel­la tiedol­la. Kävin itse Var­tiosaa­res­sa ihka ensi ker­taa viime kesänä, kak­si ker­taa päivässä kulke­val­la vesi­bus­sil­la, ks.
    http://www.suomensaaristokuljetus.fi/?cat=13

    Miten niin saa­reen ei pääse (sama kuin sanoisi että en ole päässyt Pih­la­jasaa­reen)? Tee kuten minä:

    1) fil­laroi Hakik­seen klo 17.00:ksi em. vesi­bus­si­in, saa­res­sa klo 17.45, kier­rä saar­ta 2 tun­tia. Kel­lo 19.45 vesi­bus­si läh­tee Var­tiosaares­ta, takas Hakik­ses­sa 20.30. Eli uhraa 3,5 t aikaasi.

    2) TAI aamu­virkut Hakik­ses­ta jo klo 10.00, jne, 2h per­il­lä, takaisin Hakik­seen jo 13.30, ellet sit­ten halua vaeltaa hienos­sa saa­res­sa koko päivää ja pala­ta vas­ta tuol­la 19.45 vesibussilla.

    3) TAI jos ei 45 min mer­i­mat­ka (mm. Degerön kana­van läpi) miel­lytä, tai on aika­pu­la, voit men­nä myös Laa­jik­sen Reposalmeen autolla/bussilla klo 17.45:ksi (tai 11.15), ja pääset samaisel­la vesi­bus­sil­la 150m salmen yli muu­ta­mal­la eurol­la ja 19.45 (tai 13.30) takaisin Laa­jik­seen autolle.

    4) TAI joku muu em. yhdis­telmä. Olen käyt­tänyt monia.

    Huom, Reposalmeen pääsee autol­la ihan rantaan asti, jos­ta vesi­bus­sille 30 metriä.

    Huom2. Eloku­us­sa 19.8 Reposalmes­ta on (jälleen) mak­su­ton non­stop-kul­je­tus (ei, se EI ole Hesan spon­soroima). Eihän sel­l­aista ole Pih­la­jasaa­reenkaan. No, kyl­lähän Vil­la Kaislikkoakin kun­nos­ta­vat vapaae­htoiset, kun ei Hesal­la, omis­ta­jal­la, ole siihen varaa. Sen sijaan on varaa tuho­ta saaren sydän ja samal­la koko saari.
    http://kaupunginosat.net/vartiosaari/ajankohtaista.shtml

    Luon­topolku on mah­ta­va, luon­to on niin kau­ni­ik­si kehit­tynyt, että se tekee läh­es kipeää sielulle. Viime kesän jäl­keen olen käynyt siel­lä yhä uud­estaan, mm. rav­in­to­lapäivänä Vil­la Kaislikon idyl­lisel­lä brun­ssil­la. 15 euron hin­taan kuu­lui kul­je­tus Tam­misa­losta 5 min (sen tuot­to meni saaren vuohille).
    https://www.facebook.com/events/255656547886514/

    Sit­ten kevät­talvel­la maalisku­us­sa olen men­nyt aurinkoista jäätä pitkin Reposalmes­ta. Kävele jääti­etä vaivaiset 150 metriä, olet yht-äkkkiä kuin toises­sa maail­mas­sa, aivan fan­tastista. Var­tiosaaren itäran­nal­la ei kuu­lu MITÄÄN kaupun­gin ääniä. Ja kuten todet­tua autol­la pääsee talvel­lakin Laa­jik­ses­sa ihan Reposalmen rantaan asti. Ker­ta kaikki­aan uno­h­tu­mat­to­mia elämyk­siä per­heen ja mm. ulko­mail­la asu­van siskoni + kum­mi­lapseni kanssa, ei sel­l­aista ole mis­sään muual­la. Luon­topol­un pysty­imme kävelemään hyvin maalisku­us­sakin, oli lumi tramp­pau­tunut 🙂 Tosin vuo­het (Rauha, Taavi ja Pöpö) oli­vat sil­loin sisäl­lä 100 vuo­ti­aas­sa eläin­tallis­saan. Ja lam­paat ovat Hal­tialas­sa tal­ven mut­ta kesäl­lä niitä taas on saaressa.

    Espoo SPONSOROI vesi­busse­ja. Esim. joka päivä Hauk­i­lahti-Nokkala-Iso­Vasikkasaari.. edestakainen mat­ka vain 4 eur. Samoin Rau­ma, jne, saati Tukhol­ma, saaris­ton­sa arvon tun­te­vat meren­ran­takaupun­git (vrt. vaikka­pa Ahe­vanan­maan tue­tut lau­tat) Eilen olinkin muuten Vasikkasaa­res­sa, hieno ja luon­to säi­lynyt aika kulumat­tomana, mut­ta ei vedä ver­to­ja Vartiosaarelle.

    Helsin­ki EI spon­soroi tänne vesi­bus­sili­iken­net­tä mitenkään, ei esim. edel­lä­mainit­tua Suomen­saaris­tokul­je­tus­ta, joka on nip­pa nap­pa kan­nat­ta­va. Sen sijaan, että kun­nioitet­taisi meren­ran­takaupunkimme usko­ma­ton­ta saaris­toa vesi­bus­sispon­soroin­nil­la, Helsin­gin poli­itikot halu­ava­vat rak­en­taa mitä kauneim­man lähisaaremme KER­ROStaloil­la — pait­si että eivät ole edes käyneet siel­lä kat­so­mas­sa, kun eihän sinne muka pääse! Ja totea­vat, että kun kukaan hesalainenkaan ei var­maan vielä tunne Var­tiosaar­ta, kun vesi­bus­si on niin han­kala ja kallis, eikä kukaan tiedä mil­loin se menee vai onko lopet­tanut kan­nat­ta­mat­tomana, joten raken­netaan ja laite­taan lihoik­si ennenkuin kukaan huo­maa. Mut­ta vesi­busse­ja emme Espoon tavoin ala spon­saa­maan, piste? Niin­pä kansa ei var­maan ole kokenut sen saaren Kolin veroista kansal­lis­maise­ma-näkymää kalli­ol­ta. Ei ole näh­nyt sen rauhas­sa sato­ja vuosia kas­vanei­ta saaris­to-kilpikaar­namet­siä? Ei tiedä usko­mat­tomista ‘viidakko’le­hdoista kelopuineen, eikä vuo­hi-eläin­talleista, jon­ka vier­essä on pieni latotanssi­paik­ka (ps. seu­raa­vat tanssit 19.8). Ei ole näh­nyt luon­to- ja eläin­tal­liy­hdis­tyk­sen 12 vuo­ti­ai­ta tyt­töjä kir­maile­mas­sa tallin pihal­la kym­menit­täin ihan keskenään, riemuis­saan leir­il­lään, kuten näin viime kesänä. Ker­ta kaikki­aan sykähdyt­tävä näky. Ei lam­mashako­ja, ei pit­si­huviloi­ta (huviloista tämä KAUPUNKI, jon­ka poli­itikoista ml. vihreät, tun­nen myötähäpeää, omis­taa noin PUOLET).

    Maise­ma­selvi­tys:
    http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/Projektialueet/vartiosaari/vartiosaari_maisemaselvitys_2011.pdf).

    Juuri kukaan ei tunne sen avotaivaista liuskekivi-luon­nonkirkkoa? Ei puukap­pelia? Ei hiidenkir­nua, jat­ulin­tarhaa ja niin edelleen. Entäpä ihanat pienet saaris­to-hiekkati­et ja met­säpo­lut, tapi­onpöytä (ja jän­nit­tävä ‘Lentokone­hal­li’ ran­nas­sa). Helsin­ki on epäon­nis­tunut pait­si huviloiden­sa käytön suun­nit­telus­sa, myös Var­tiosaaren tun­netuk­si tekemisessä. Sopi­val­la tiedot­tamisel­la se on het­kessä täyn­nä luon­nos­ta naut­ti­joi­ta, se on var­ma. Kahvi­la puuttuu.

    Eräs ran­skalainen kos­mopoli­it­ti sanoi saman: hän on käynyt vaik­ka mis­sä, mut­ta Var­tiosaari luon­toi­neen pysäyt­ti aivan eri­tyisel­lä tavalla.

    Täl­lä peri­aat­teel­la Espoohan voisi rak­en­taa ker­rostalot hienoon Vasikkasaa­reen (Matinkylän edessä 150 m sal­mi) ja Varsasaa­reen (Wes­t­endin edessä, 100m sal­mi). Eivät raken­na, halu­a­vat että on lähel­lä luon­nol­lista saar­ilu­on­toa jois­sa ehkä van­ho­ja huviloi­ta (Gula Vil­lan). Hesalle jää yliku­luneet Seurasaari ja Pihlajasaari.

  35. Seit­semän tun­nin vuoroväli päiväaikaan on kuin ei olisi vuoro­ja ollenkaan. Non­stop-los­si 24h, tai sil­ta, muu­toin ei sinne halu­a­va käytän­nössä pääse.

    Mitä jos olisi kak­si sil­taa molem­mis­sa päis­sä; kevyt liikenne, ja toinen johon val­ot päästää auton tai kak­si ker­ral­lan yhteen suun­taan, jos ratik­ka ei ole sil­lä ajoa­jal­la tulos­sa. Saaren läpi yksikaistainen tie, ohi­tu­s­paikkoi­neen. Ratikkali­ikenne sujuisi, samoin asukasli­ikenne, mut­ta läpi­a­jo olisi minimissä.

  36. vir­taus­po­hti­ja:
    Seit­semän tun­nin vuoroväli päiväaikaan on kuin ei olisi vuoro­ja ollenkaan. Non­stop-los­si 24h, tai sil­ta, muu­toin ei sinne halu­a­va käytän­nössä pääse.

    On hyvä, että maail­mas­sa on paikko­ja, joi­hin instant-kulut­ta­jat eivät koskaan elämän­sä aikana pääse. Instant-kulut­ta­ja on se, joka tämän maa­pal­lon tuhoaa. Lentää jum­bo­jetil­lä etelään ja pohjoiseen, itään ja län­teen. Eikä koskaan löy­dä sitä, mitä etsii.

  37. KariS: Niin­pä, kyl­lä niitä seliseliseli­tyk­siä alkaa löy­tyä. Tätähän se on Helsin­gin Vihrei­den kaupunkipoli­ti­ik­ka. Vaa­di­taan lisää kaupunkia raideli­iken­teen yhtey­teen mut­ta samal­la vas­tute­taan jokaisen viher­läntin rak­en­tamista, jopa Metron vierel­lä. Mielenkiintoista

    Ilmeis­es­ti en vaan osaa kir­joit­taa, tai tämä on vas­taus johonkin ihan toiseen kir­joituk­sen: Tarkoi­tus ei ollut ottaa kan­taa siihen pitäisikö Kivi­nok­ka rak­en­taa vai ei, en edes ole oikein var­ma mitä olen itse asi­as­ta mieltä. Vaan ihan vaan vään­tää ratakiskos­ta keskustelun poh­jak­si, että Kivi­nok­ka nyt vaan on nie­mi kah­den metroase­man välis­sä, minkä takia sieltä on heikohkot raideliikenneyhteydet.

    Tästä ja muista tosi­a­sioista läh­tien voi sit­ten käy­dä ratio­naal­ista keskustelua sitä pitäisikö Kivi­nok­ka gryn­da­ta, miten se pitäisi gryn­da­ta, mitä mah­dol­lisia mui­ta raidey­hteyk­siä tarvit­taisin jos se gryn­dat­taisi­in, onko se kan­nat­tavaa, ja niin edelleen. Asi­as­ta voi minus­ta aikuiset järkevät ihmiset olla eri mieltä, mut­ta olisi toiv­ot­tavaa että peruste­lut puolin ja toisin on todellisuuspohjaisia.

    Yleis­es­ti ottaen oli myös tarkoi­tus huo­maut­taa, että raideli­iken­teen varaan rak­en­t­a­mi­nen ei valitet­tavasti ole niin help­poa että kat­so­taan kar­tal­ta että onko jos­sain kilo­metrin päässä raide. Janne Pel­tolan kart­ta demoaa asian paljon parem­min. Täl­lä on väliä sik­si että syy mik­si raken­netaan raidekaupunkia on että ihmiset matkus­taisi­vat niil­lä raide­här­päkkeil­lä, ja näin ihan kaupunki­laisjär­jel­lä sekä empi­irisen todis­tu­saineis­ton poh­jal­ta pidän kiin­ni siitä, että ihmiset keskimäärin tekee asioi­ta jot­ka on help­po­ja. Kuten kävelee lyhyen matkan asemalle.

    Kyökkip­sky­l­o­gisoin­nin uhal­lakin, on vaikea vält­tyä mieliku­val­ta että joidenkin ajatel­e­van että joukkoli­iken­ten tuleekin olla matkus­ta­jille työn ja tuskan takana. Eli siis että kyseessä on jonkin­lainen parem­pi­en ihmis­ten maail­man­paran­nus, jon­ka pitääkin tun­tua loskasateesta rämpimiseltä, kos­ka muuten ei olla oikeasti pyy­teet­tömästi maail­maa pelas­ta­mas­sa. Jos siitä saa henkilöko­htaisen kathar­sik­sen, että tekee elämästään vaikeaa maail­man­paran­tamisek­si, niin sen kun. Mut­ta jos nyt ei kuitenkaan jakaisi tätä onnea vaa­ti­mal­la että parem­pi­en val­in­to­jen pitää olla muillekin ihmisille ikävää.

  38. Eiköhän tämä mene per­in­teiseen nykymalliin.

    Var­tiosaa­reen ei saa rakentaa.
    Kivi­nokkaan ei saa rakentaa.
    Malmin lento­ken­tälle ei saa rakentaa.
    Rasti­laan ei saa rakentaa.
    Kaupunkimet­sät pitää säilyttää.
    Täy­den­nys­rak­en­tamises­sa pitää säi­lyt­tää nykyiset pöpeliköt.
    Kaik­ki ain­ut­laa­tuiset ja harv­inaisen arvokkaat rak­en­ta­mat­tomat paikat pitää suo­jel­la. = Siis kaik­ki rak­en­ta­mat­tomat paikat.

    Mik­sei ihmiset asu ja tee työtä omil­la asuin­paikoil­laan muual­la Suomes­sa ja Afrikan­maal­la? Kyl­lä Helsin­ki on syytä pitää luontoreservaattina.
    Moot­toritei­den var­teen vois rak­en­taa joitakin tor­ni­talo­ja jos ne ei pilaa siluet­tia. Ne voi ottaa pahasti silmään kun tulee ker­ran vuodessa Tal­li­nan­laival­la kra­pu­las­sa satamaan…

  39. Var­tiosaaren suun­nit­telus­ta keskustel­laan keskivi­ikkona 5.6. kel­lo 17.30 infokeskus Lai­turil­la van­hal­la lin­ja-autoase­mal­la, Narink­ka 2. Suun­nit­teli­jat ovat tavat­tavis­sa myös Var­tiosaaren Iso-Hov­is­sa per­jan­taina 7.6. kel­lo 14–17. Kel­lo 17.45 lähde­tään käve­lykier­rokselle Var­tiosaaren Reposalmen puoleiselta vuorovenelaiturilta.

  40. AH:
    Eiköhän tämä mene per­in­teiseen nykymalliin.

    Var­tiosaa­reen ei saa rakentaa.
    Kivi­nokkaan ei saa rakentaa.
    Malmin lento­ken­tälle ei saa rakentaa.
    Rasti­laan ei saa rakentaa.
    Kaupunkimet­sät pitää säilyttää.
    Täy­den­nys­rak­en­tamises­sa pitää säi­lyt­tää nykyiset pöpeliköt.
    Kaik­ki ain­ut­laa­tuiset ja harv­inaisen arvokkaat rak­en­ta­mat­tomat paikat pitää suo­jel­la. = Siis kaik­ki rak­en­ta­mat­tomat paikat.

    Malmin lent­to­kent­tä ei kuu­lu joukkoon. Yksi sem­moinen perus­jakovi­i­va on että raken­netaanko tiiviksi kaupungik­si jo raken­netut alueet, kuten lento­ken­tät, motar­in­var­ret tai vaikka­pa Viik­in­mäen teol­lisu­usalue, vai viher­aluei­ta, ja sit­ten vielä että mis­tä. Jos olisin dik­taat­tori niin ensisi­jais­es­ti jo raken­netut alueet ja lähel­lä, mut­ta pain­o­tuk­sista on toki poli­it­tisi­akin erim­ielisyyk­siä, eli kom­pro­mis­si lie­nee vähän kaikkea.

    Helsin­gin maap­in­ta-ala on muuten käytet­ty seuraavasti:
    — asum­i­nen 24,6%
    — toimti­la 13,4%
    — liikenne 14,0%
    — viher­alue 29,2%
    — muu 18,8%

    Eli on tääl­lä nyt muu­takin gryn­dat­tavaa kuin viher­alueet, toki niitäkin pitää voi­da harki­ta. Ker­rosneliöitä per asukas on noin 50, eli esimerkik­si 200 000 asukkaalle 10 miljoon­aa ker­rosneliötä. Tämä on 5 — 50 neliök­ilo­metriä maa­ta, 3% — 28% kaupun­gin pin­ta-alas­ta riip­puen siitä raken­netaanko kamp­pia vai pakilaa.

  41. tpyy­lu­o­ma: Yksi sem­moinen perus­jakovi­i­va on että raken­netaanko tiiviksi kaupungik­si jo raken­netut alueet, kuten lento­ken­tät, motar­in­var­ret tai vaikka­pa Viik­in­mäen teol­lisu­usalue, vai viheralueita, […]

    1) Lento­kent­tiä on yksi ja se on käytän­nössä viheralue.
    2) Motar­in­var­ret tup­paa­vat ole­maan myöskin ns. viher­aluei­ta, kos­ka talokeskit­tymiä ei ole raken­net­tu motarien reunuk­sille siten että niiden keskelle jäisi viher­alue vaan juuri päin­vas­toin siihen keskelle siten, että viher­alueet jäävät motarin viereen.
    3) Kaavoit­ta­mat­tomat alueet ovat käytän­nössä viher­aluei­ta. Oikei­ta viher­aluei­ta on näi­hin ver­rat­tuna kaavoitet­tu hyvin vähän taval­lisen asukkaan ympäristöön.

  42. tpyy­lu­o­ma: Malmin lent­to­kent­tä ei kuu­lu joukkoon. 

    No kyl­lä se vaan kuu­luu joukkoon. Alueen rak­en­tamista vas­tuste­taan ankarasti, onhan se jopa lintuparatiisi.

    Lis­taani voidaan lisätä ain­ut­laa­tuisen arvokkaat betonilähiöt, joi­ta Ei saa muut­taa elinkelpoisik­si lisärak­en­tamisel­la kun ovat arkkite­htu­urin suurimpia saavu­tuk­sia. Ne on syytä näivet­tää suo­jelul­la (Pih­la­jamä­ki). Sil­tamä­ki kai on vielä Tois­taisek­si säästynyt suojelustatukselta.

  43. Var­tiosaaren saamista ihmis­ten käyt­töön jak­se­taan jauhaa aina, vaik­ka taitaa olla aika selvä, että sil­lan (tai sil­to­jen) rak­en­t­a­mi­nen saa­reen pilaisi sen totaalis­es­ti. Sen jäl­keen­hän se ei enää olisi saari. Täl­lä het­kel­lähän saari ja sen huvi­lat ovat veney­htey­den kaut­ta saavutet­tavis­sa ja huviloi­ta vuokraavien yhteisö­jen kaut­ta kym­me­nien tuhan­sien käytössä.

    On ihmeel­listä ajat­telua, kuin­ka metropolin liikenne- ja asum­isongel­mat ratkaistaisi­in tuhoa­mal­la Helsin­gin saaris­ton hel­mi, kun todel­liset ongel­mat sijait­se­vat kehäkol­mosen tuol­la puolen. Sinne on saata­va raidey­hteyk­siä, syöt­tölin­jo­ja ja ennen kaikkea työ­paikko­ja, jot­ta seiso­vat ruuhkat ja turhat pen­delöin­nit saataisi­in kuriin.

    Helsin­gin kan­nat­taisi kehit­tää asumisen laat­ua ja lakkaut­taa uud­is­raivaa­ja­henk­i­nen kaupunkisu­un­nit­telu, joka ei ole tältä vuo­sisadal­ta. Luon­nonympäristö ei ole valkoinen alue kar­tal­la, joka on täytet­tävä rak­en­tamisel­la, viimeisek­si se on sitä Helsingissä.

    Turus­sa pääsee föril­lä Aura­joen yli tuos­sa tuokios­sa ja sel­l­aisen voisi perus­taa Reposalmeenkin tarvittaessa.

    Tukhol­mas­ta taas voisi ottaa mallia vesili­iken­teen kehit­tämisessä, jol­loin pom­pöösit sil­taku­vitel­mat voitaisi­in hau­da­ta. Kaik­ki nykyiset sil­tahi­h­hu­loin­nit, Kru­unuvuorenselkä mukaan lukien, ovat isku vas­ten vesil­lä liikku­misen kasvo­ja. Eivät ollenkaan tästä todel­lisu­ud­es­ta. Vesili­iken­teel­lä saaris­to saadaan riit­tävään virk­istyskäyt­töön, sil­lat mak­sa­vat paljon ja sulke­vat väyliä.

  44. Jokin aika sit­ten HS:n mielipi­dekir­joituk­ses­sa vas­tustet­ti­in sil­taa Var­tiosaa­reen vedoten siihen, että sil­loin ns. “asi­at­tomat” pää­si­sivät saa­reen. Samal­la logi­ikalla tämän kir­joit­ta­jan pitäisi kan­nat­taa sil­la­ton­ta kanavaa Nau­rissalmes­ta Saunalah­teen, ja toista kanavaa erot­ta­maan Meri-Rasti­lan ulkoilumet­sä asuinalueesta, jot­ta nämä alueet säästy­i­sivät ns. asi­at­tomil­ta ihmisiltä.

    Minä väitän, että kaikessa raken­nushankkei­den vas­tus­tuk­ses­sa on enem­män tai vähem­män kyse ihmisen revi­ir­in­puo­lus­tusvi­etistä. Luon­non­lait koske­vat yhteiskun­taakin, vaikkei se sitä kehtaakaan myöntää.

  45. Osal­lis­tun huo­mat­taval­la viiveel­lä tähän keskustelu­un, kos­ka olen vas­ta äsket­täin havah­tunut kaupun­gin Var­tiosaari-suun­nitelmi­in — ja toisaal­ta kos­ka ymmärtääk­seni asia on vas­ta tulos­sa val­tu­us­ton käsit­te­lyyn syksyllä.

    Kuten muutkin ovat tääl­lä jo huo­maut­ta­neet, Var­tiosaa­reen kul­kee kesäaikaan julki­nen veney­hteys pari ker­taa päivässä. Saa­reen siis pääsee ilman omaa venet­täkin. Ja talvel­la­han sinne pääsee kos­ka vain jäitä pitkin.

    Sil­lan rak­en­t­a­mi­nen muut­taisi paikan luon­teen peru­ut­ta­mat­tomasti. Luulen, että parin viikon sisäl­lä sil­lan valmis­tu­mis­es­ta olisi saaren kallioi­hin vedet­ty graf­fite­ja ja sär­jet­ty pulloja. 

    On erit­täin perustel­tua sekä ympäristön että virk­istyskäytön kannal­ta pitää joitakin kaupun­gin virk­istysko­htei­ta hie­man korkeam­man kyn­nyk­sen takana: siten pide­tään negati­iviset lieveilmiöt kurissa.

    Siis: ei sil­taa Var­tiosaa­reen, eikä muu­takaan “kehit­tämistä”! Saari on nykyti­las­saan upea.

    PS — Olen itähelsinkiläi­nen Var­tiosaaren virk­istyskäyt­täjä, mut­ta mitään omaa tai lainamökkiä min­ul­la ei saarel­la ole.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­tiosaari kaupunki­lais­ten keuhkona kuitenkin edel­lyt­tää, että kaupunki­laisille avataan sinne pääsy. San­ta­ham­i­naa var­i­oidaan asein, mut­ta minä esimerkik­si olen silti käynyt siel­lä mon­ta ker­taa. Var­tiosaa­reen en ole elämäni aikana päässyt ker­taakaan. Luulen, että suuri enem­mistö helsinkiläi­sistä ei ole käynyt siel­lä koskaan. 

    Luulen, että olet aprikoin­nis­sasi oike­as­sa. Pätee tietysti aika mon­een muuhunkin kohteeseen. Suurin osa helsinkiläi­sistä ei tun­tu­isi tun­te­van omaa kaupunki­aan kovinkaan hyvin kun tulee puheeksi.

    Teen itse niin, että isken kajakin ensim­mäiselle rantau­tu­miskelpoiselle hiekkaran­nalle kun on ohit­tanut Reposalmen (pohjois­es­ta etelään), ja nousen pää pystyssä mai­hin. Vielä ei ole kukaan sanonut poikkipuolista sanaa. Joskus joku kat­soi siihen malli­in, että ei ole asi­aa, mut­ta kat­soin takaisin ja hom­ma lauke­si siihen.

    Onhan siinä joku tönö ran­nalle joka toimii — luon­nol­lis­es­ti — jon­ain virk­istymisko­hteena kaupun­gin duunareille.

    Ymmär­rän sil­loit­tamisen jos se tehdään molem­pi­in päi­hin eli reitistä saadaan yht­enäi­nen fil­laroin­tiy­hteys välil­lä Vuosaari-Laa­jasa­lo (ja Kru­unuvuoren sil­lan myötä aina kan­takaupunki­in asti).

    Olisi­pa ker­ras­saan upea reit­ti fil­laroitavak­si! Vale­htelemat­ta maail­man­lu­okan pyöräreitti.

    Mut­ta toki dig­gaan kyl­lä saares­ta myös — niin — saare­na. Nimit­täin siinä on ihan oma viehä­tyk­sen­sä, että saarelle päästäk­seen pitää nähdä vähän vaivaa sen eteen.

    Ymmär­rän siis täysin sillan/siltojen peruste­lut, mut­ta ymmär­rän myös, että se muut­taa paikan luon­teen. Ei mielipi­de vaan fakta. 

    Kaikkia näitä uusia fil­laroin­ti­in sat­saavia han­kkei­ta olisi niin paljon helpom­pi tukea sikäli mikäli meil­lä ei olisi tuo­ta suo­ma­laista talvea kiu­sana joka käytän­nössä las­kee fil­laroin­ti­ha­lut kesäkaut­ta luku­unot­ta­mat­ta ihan mar­gin­aali­in. Fak­ta, ei mielipide.

    Hukkaan val­u­vat investoin­nit suu­tut­taa mieltä. Mielipi­de, ei fakta.

    Any­wyas, ennen kuin liityin mel­on­taseu­raan, lainasin kaverin soutuvenettä.

    Tuol­lais­es­ta kaupun­gin paikas­ta joutuu mak­samaan käsit­tääk­seni 58 euroa. En tiedä onko se paljon vai vähän, mut­ta var­maan kaikil­la jot­ka halu­aisi­vat saa­reen päästä naut­ti­maan aika ruhti­naal­lis­es­ta yksinäisyy­destä (joka on eristyneisyy­den syy ja seu­raus) olisi varaa tuol­laiseen soutuvene/jolla/kajakkipaikkaan tai vai­h­toe­htois­es­ti mel­on­taseu­ra­jäsenyy­teen (esim. HeMe:ssä vuosikus­tan­nus on 45€ jos tekee talkoopanoksen).

    Olen ottanutkin tavak­si meloa Var­tiosaa­reen aikaisin kevääl­lä heti kun jäät ovat riit­tävästi sula­neet ja on kau­nis aurinkoinen päivä. Jumalau­ta sitä fiilistä kun pötköt­tää penkil­lä maise­mas­sa jos­ta ei horisont­ti­in avaudu ensim­mäistäkään ihmisen duu­naa­maa rakennelmaa.

    En pidä itseäni mitenkään eri­no­maise­na hip­pinä, mut­ta kyl­lä siitä tulee ihan spes­su­fi­ilis kun funtsii, että sil­lä samal­la paikalla on joku muinais­stadi­lainen pitänyt rako­valkeaa ja tuikan­nut vähän isom­man kokon tuleen merkik­si muille jos on näh­nyt vihu­laisia horisontissa.

    Kyl­lä siinä mieli lep­ää. Kyl­lä illu­u­sio lask­isi pari pykälää jos vier­essä kulk­isi fil­larikaista… Vaik­ka syyt kaistan ole­mas­sa ololle olisikin help­po ymmärtää.

  47. Aivan näin! Täl­lä het­kel­lä käy­dään kiivaasti keskustelua mil­laise­na kaupunk­i­na Helsin­gin tulisi pro­filoitua ollak­seen kiin­nos­ta­va, siis onko Helsin­ki Guggen­heim-kaupun­ki vai ei. Oikeasti pitäisi kokon­ais­val­tais­es­ti miet­tiä mikä tekee Helsingistä erikois­laa­tuisen ja mil­laises­sa Helsingis­sä on asukkail­la hyvä elää. Luon­to ja eri­tyis­es­ti saaris­tolu­on­to on todel­lakin Helsin­gin erikoisu­us. Ja se on myös mon­elle syy asua Helsingis­sä, eikä esim. muut­taa Kes­ki-Euroop­paan parem­pi­en töi­den ja palkko­jen perässä. 

    Juha Lindy:
    Var­tiosaaren saamista ihmis­ten käyt­töön jak­se­taan jauhaa aina, vaik­ka taitaa olla aika selvä, että sil­lan (tai sil­to­jen) rak­en­t­a­mi­nen saa­reen pilaisi sen totaalis­es­ti. Sen jäl­keen­hän se ei enää olisi saari. Täl­lä het­kel­lähän saari ja sen huvi­lat ovat veney­htey­den kaut­ta saavutet­tavis­sa ja huviloi­ta vuokraavien yhteisö­jen kaut­ta kym­me­nien tuhan­sien käytössä.

    Anony­mous:

    On ihmeel­listä ajat­telua, kuin­ka metropolin liikenne- ja asum­isongel­mat ratkaistaisi­in tuhoa­mal­la Helsin­gin saaris­ton hel­mi, kun todel­liset ongel­mat sijait­se­vat kehäkol­mosen tuol­la puolen. Sinne on saata­va raidey­hteyk­siä, syöt­tölin­jo­ja ja ennen kaikkea työ­paikko­ja, jot­ta seiso­vat ruuhkat ja turhat pen­delöin­nit saataisi­in kuriin.

    Helsin­gin kan­nat­taisi kehit­tää asumisen laat­ua ja lakkaut­taa uud­is­raivaa­ja­henk­i­nen kaupunkisu­un­nit­telu, joka ei ole tältä vuo­sisadal­ta. Luon­nonympäristö ei ole valkoinen alue kar­tal­la, joka on täytet­tävä rak­en­tamisel­la, viimeisek­si se on sitä Helsingissä.

    Turus­sa pääsee föril­lä Aura­joen yli tuos­sa tuokios­sa ja sel­l­aisen voisi perus­taa Reposalmeenkin tarvittaessa.

    Tukhol­mas­ta taas voisi ottaa mallia vesili­iken­teen kehit­tämisessä, jol­loin pom­pöösit sil­taku­vitel­mat voitaisi­in hau­da­ta. Kaik­ki nykyiset sil­tahi­h­hu­loin­nit, Kru­unuvuorenselkä mukaan lukien, ovat isku vas­ten vesil­lä liikku­misen kasvo­ja. Eivät ollenkaan tästä todel­lisu­ud­es­ta. Vesili­iken­teel­lä saaris­to saadaan riit­tävään virk­istyskäyt­töön, sil­lat mak­sa­vat paljon ja sulke­vat väyliä.

  48. I hope this dis­cus­sion is not over yet. As a “native” of Var­tiosaari I would like to post some thoughts here as well. 

    SUMMARY
    I pre­fer option A (virk­istysalue) over B and C, although I oppose the sug­gest­ed bridge. Bet­ter access to the island should be pro­vid­ed by fer­ries. Argu­ments for heavy con­struc­tions (Pro­pos­als B and C) are not con­vinc­ing enough to jus­ti­fy the destruc­tion of a unique cul­tur­al and nat­ur­al land­scape and there­fore those options should be out­right reject­ed. New York does­n’t have a place like Var­tiosaari, Lon­don nei­ther, why replace it with a suburb.

    DISCLOSURE
    I lived from August 2004 until June 2013 on Var­tiosaari. Togeth­er with 6 oth­er artists we as well run an artist-house on Var­tiosaari (for­mer Var­tiosaaren Talon­mies asun­to) that pro­vides stu­dio-spaces and work­shops for artists.

    OPINIONS
    Dur­ing our time liv­ing on Var­tiosaari we had about 1.000 inter­na­tion­al vis­i­tors: artists, design­ers, cura­tors, muse­um-direc­tors (for exam­ple the chief cura­tor of Mori Art Muse­um Tokyo or the for­mer Direc­tor of Mod­er­na Museet Stock­holm). They all were amazed and impressed by the qual­i­ties of Var­tiosaari, the nature and the mul­ti­lay­ered cul­tur­al land­scape, locat­ed quite in the mid­dle of the city. It made their vis­it to Helsin­ki unique. I have lived in oth­er cities around the world, Ham­burg, Lon­don, New York, Paris; but Helsin­ki is for me the most liv­able city of all. I enjoy the close­ness to the sea, and the saaaris­tomeri is one of the most beau­ti­ful land­scapes I know. Helsin­ki gets its unique char­ac­ter from the strong con­trast between more dense urban devel­op­ment and the lux­u­ry of rel­a­tive nat­ur­al, unde­vel­oped habi­tats, such as Vartiosaari.

    The archi­tects that pre­sent­ed the 3 pro­pos­als coun­tered any crit­i­cism to pro­pos­al B and C with the argu­ment, that cit­i­zens nev­er want to have devel­op­ment in their own back­yard. This might be true, but I beg to dif­fer between mas­sive­ly devel­op­ing a unique place such as Var­tiosaari or mak­ing an already devel­oped area more dense. There is a fun­da­men­tal difference.

    The city does­n’t get more inter­est­ing by destroy­ing excit­ing places such as Var­tiosaari and replac­ing them with mediocre sub­urbs. (A stroll through Yliskylä should be enough to bring this point across.) Helsin­ki has a lot of devel­oped, but not very urban areas, those areas could become more excit­ing by fur­ther devel­op­ment. While I strong­ly sup­port city devel­op­ment that makes exist­ing urban sprawl more dense and leave nat­ur­al habi­tats intact, I believe the plans for Var­tiosaari are a mas­sive mis­take: it will lead to more spread-out sub­urbs on the cost of destroy­ing nat­ur­al habitat.

    My best case sce­nario for Var­tiosaari is a gen­tle devel­op­ment of the exist­ing infra­struc­ture. First of all, the island needs to be more acces­si­ble, so that more peo­ple can enjoy it. Some infra­struc­ture for vis­i­tors are need­ed, such as toi­lets, swim­ming area, cafe etc. Beyond that cre­ative solu­tions can be devel­oped to make the island an par­adise for locals and tourists alike, espe­cial­ly for a fam­i­ly vis­it. There could be for exam­ple a rope-gar­den or an archery range. The farm could be devel­oped; (see for exam­ple the Hack­ney City Farm http://hackneycityfarm.co.uk/ ) There could be a great dance-hall for sum­mer occa­sions and for wed­dings. Cre­ative and mod­est devel­op­ment seems to me the only rea­son­able option for a place like Vartiosaari.

    About the bridge: it is for me not under­stand­able that all of the pro­pos­als A, B and C require two bridges. It seems that the city plan­ning office did not want to offer any alter­na­tives, which is sur­pris­ing con­sid­er­ing the mas­sive costs of the two-bridge solu­tion. I strong­ly believe, that an island reached by boat is far more attrac­tive and excit­ing, espe­cial­ly for vis­i­tors. Cre­ative solu­tions like a self-ser­vice fer­ry should be also con­sid­ered. (The ket­tulos­si in Repovesi Nation­al Park is very pop­u­lar for visitors

    And one last note:
    Who­ev­er made the cost/benefit analyse; here is anoth­er point. Since many years the island has been used by artists, pho­tog­ra­phers and oth­ers. For exam­ple many fotog­ra­phers of the Helsin­ki school had a base on Var­tiosaari. Antti Laiti­nen, the rep­re­sen­ta­tive of Fin­land at this years Venice Bien­ni­al had a stu­dio on Var­tiosaari and made great works there. We our­selves are work­ing here for 9 years; so the island has pro­duced quite a bit of cul­tur­al val­ue as well. Artists need spaces like Var­tiosaari for mak­ing their work. This should­n’t be forgotten.

  49. Olen tässä Soini­vaaran kanssa erilinjoilla.

    “Kaikkien pitää päästä” Mik­si kaikkien pitää päästä kaikkialle? On aluei­ta, laje­ja joiden olel­mas­saolon säi­lymis­es­tä olen onnelli­nen ja vaik­ka en sinne pää­sisikään. Var­maan moni ajatel­tuaan het­ken allekir­joit­taa tämän. Per­heel­leni Kivi­nok­ka, Var­tiosaare ja Stans­vi­ikinkar­tano ovat olleet aluei­ta jois­sa vierailemme muu­ta­man ker­ran kesäl­lä, joskus vierailut kestäneet viikko­jakin, ystävien mökil­lä. Ne ovat olleet aina oikeal­la taval­la — avoimia ja pieni vai­va päästä per­ille on vain lisän­nyt retkien nautintoa. 

    Kyseiset alueet ovat Helsin­gin kehko­ja, täl­löin ei puhuta vain siitä että pääse paikan päälle hen­git­tämään, kuten virheel­lis­es­ti väitetään, vaan alueet vaikut­ta­vat ilman­laatu­un koko pääkaupunkialueella. 

    Kivi­nokkalai­et, Var­tiosaare­laiset ja Stans­vi­ikin asukkaat eivät ole suo­jelleet aluet­ta itselleen vaan kaikille tul­la ja men­nä, retkeil­lä, uida, ihastel­la, tutkia, löytää sam­makon ja tikan. Kaupunki­laisil­la on oikeus niihin, eikä niitä pidä tuho­ta, pääsyä alueille voidaan toki helpot­taa, mut­ta niin että oma­leimaisu­us säilyttää.

    Aluei­den kesäa­sukkaat ovat tehneet käsit­tämät­tömän työn suo­jel­lessaan näitä aluei­ta. Jokainen voi yrit­tää päässään laskeskel­la summia.

    En usko tähän tiivi­iseen kaupunki­malli­in, pelkästään. Olen lukenut ihan vas­takkaisi­akin näköko­htia, mis­sä viher­aluei­den väli­in jät­tämi­nen on paras­ta kestävääkehitystä.

    En usko myöskään sik­si että näi­den rak­en­tamista halu­a­vat samat tahot, joille luon­non merk­i­tys on nopean rahan saaminen.

    Suo­ma­lai­sista noin 10 % asuu Helsingis­sä — tälle väestölle on tar­jot­ta­va “vapai­ta — aluei­ta”, joutomai­ta, met­sikök­itä — se on luovu­u­den ehto.
    Varakkail­la on varaa pitää kakkosasun­to­ja maaseudul­la, köy­hille nämä vihreät vyöhyk­keet ovat ain­oi­ta virkistysalueita.
    Lapis­sa ystäväni piikit­televät että kaivosy­htiöt halu­a­vat kaikkien muut­ta­van Helsinki­in, kos­ka sil­loin vas­tus­tus kaivos­toimin­nalle vähenee.

Vastaa käyttäjälle KariS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.