Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.5.2013

56 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.5.2013”

1. Kiikun kaakun tun­nelin suh­teen. Itseäni mieti­tyt­tää eri­tyis­es­ti, miten Sörnäis­ten rantati­etä saadaan täl­lä muutet­tua pätkääkään kaupunki­maisem­mak­si? Siis­pä kysymyksiä:

   - Jos autot jatka­vat tun­nelin jäl­keen maan pin­nal­la kohti Mer­i­hakaa, mitä “kaupunki­maista” 175-metri­nen ramp­pi tähän kokon­aisu­u­teen tuo?

   (Ei tarvitse olla kum­moinenkaan strate­gikko hah­mot­taak­seen, että keskus­tatun­neli­a­han tässä pedataan.)

   - Onko maan­pääl­listä vai­h­toe­htoa selvitetty?

   - Mitäpä jos tun­nelin sijaan Sörnäis­ten rantati­estä tehtäisi­inkin Sörnäis­ten rantakatu?

   Eli: (1) tien paik­ka siir­ret­täisi­in reilusti kulke­maan talo­jen vier­estä; (2) tie kaven­net­taisi­in moot­tori­tielevey­destä kaduk­si; (3) kadun nopeudek­si vai­hdet­taisi­in 50 km/h -> 40 km/h.

   Tämä tarkoit­taisi melun vähen­tyessä sitä, että kadun toiselle puolelle voidaan rak­en­taa yhden nor­maalin levyi­nen kort­teli lisää.

   Mat­ka-ajat eivät piden­ny juurikaan, kun väylän kap­a­siteetin kasvu 40 km/h vauhdin ansios­ta kom­pen­soisi 50 km/h vauhdis­sa tarvit­ta­vat pidem­mät turvavälit.

   Tun­nelin rampit ovat nimit­täin molem­mis­sa päis­sä val­ta­van pitkät: eteläi­nen ramp­pi on suun­nitel­tu 175 metriä pitkäk­si (eli se olisi koko kort­telin pitu­inen). Pohjoinen ajo­ramp­pi on jopa 250 metriä, siis neljänneskilo­metrin mit­tainen kanjoni.

   Brys­selis­sä pitkään asuneena vieroksun näitä tun­nelei­ta juuri näi­den kan­jon­i­mais­ten ramp­pi­en vuok­si, vaik­ka tun­neli autoilun helpot­tamisen näkökul­mas­ta tekeekin suhaamis­es­ta nopeam­paa ja sik­si paljon hukut­tel­e­vam­paa. Rampit estävät maan­pääl­lisen alueen kaupunki­maisen hyö­tykäytön läh­es kokon­aan val­ta­van kokoiselta alueelta.

   Vastaa

2. Keskus­tatun­neli kiitos!

   Vastaa

3. Onhan Sörnäis­ten­tun­nelin osalta tutkit­tu kaik­ki vai­h­toe­hdot kuten Kru­unuvuoren­sil­lan tapauksessa?

   Kar­tas­ta kat­so­ma­l­la näkee hel­posti että liiken­teen voi ohja­ta Kalasa­ta­man ohi reit­tiä Tyn­nyrin­tek­i­jänkatu, Työ­pa­jankatu, Van­ha Talvi­tie. Kun alueelta pois­taa kadun­var­sipysäköin­nin, mah­tuu kaduille riit­tävät 2+2 ajokaistaa ihan hyvin. Alueel­la ei nyky­isin asu ketään.

   Reit­ti ei ehkä ole suorin mah­dolli­nen, mut­ta eihän tässä kri­teer­inä ole autoli­iken­teen suju­voit­ta­mi­nen vaan asun­torak­en­tamisen mah­dol­lis­t­a­mi­nen. Uudet kaista­maalauk­set, liiken­neval­o­jen uudelleeno­hjel­moin­ti sekä kärkikolmiot mak­sa­vat jonkun ver­ran, mut­ta hin­taa tulisi suu­ru­us­lu­okkaa miljoona.

   Tätäkin ratkaisua voi kokeil­la nyky­isin niin suosi­t­ul­la pop-up peri­aat­teel­la, eli kokeil­laan Kalasa­ta­man rak­entues­sa. Jos ei toi­mi niin raken­netaan tunneli.

   Vastaa

4. Kalle:
   Keskus­tatun­neli kiitos! 

   Mil­lä rahalla?

   Vastaa

5. Mit­tatikun kanssa näyt­tää siltä, että Työ­pa­jankadulle ei mah­du neljää tarpeek­si lev­eää kaistaa, joilta/joille raskas liikenne mah­tu­isi kään­tymään aina kaistal­laan pysyen 90 asteen mutkissa sekä Tyn­nyrin­tek­i­jänkadun että Van­han Talvi­tien risteyk­sis­sä. Jopa tuo­ta lev­eäm­mässä kohdas­sa ja loivem­mil­la mutkil­la Mer­it­ullintorin kohdal­la pois­päin keskus­tas­ta aja­vat (perä­vaunulliset) kuor­ma-autot aja­vat usein keskel­lä ajo­rataa, ettei kukaan tunge sivulle liiskat­tavak­si seu­raavas­sa mutkas­sa; Kata­janokalta pohjoiseen kään­tyessä aina (jos­sa on vas­taa­va suo­rakul­mainen kään­nös ja min­im­i­levyiset kai­stat, vas­taa­va mille tila riit­täisi Työ­pa­jankadun risteyksissä).

   Vastaa

6. Merkit­tävää kuitenkin on, että tämä paran­taa asum­isolo­suhtei­ta merkit­tävästi. Alueen arkkite­hti sanoi, että Her­man­nin rantatie muut­tuu Kalasa­ta­man kohdal­la tun­nelin ansios­ta Porkkalankadus­ta Itämeren kaduk­si. Vähämerk­i­tyk­setön ei ole myöskään vaiku­tus Hämeen­tien liikenteeseen.

   Kun tehdään suju­vampi yhteys, lisääkö se liiken­net­tä? On vaarana, että poikit­tais­li­ikenne siir­tyy Pasi­lan tai Sturenkadun korkeudelta eteläm­mäk­si tuo­den lisää ongelmia kan­takaupunki­in. Toisaal­ta seu­raa­vat 80 000 uut­ta asukas­ta kan­takaupunki­in saa­vat liiken­teen niin sump­pu­un, että ei siirry.

   Se on jo sum­pus­sa, Pohjois­ran­ta ei vedä yhtään enem­pää auto­ja, ja muutenkin yllä ole­va on matemaat­tis­es­ti mah­do­ton­ta. Tämä ei siis ole mielipidekysymys:

   Porkkalankadul­la on nyt 68 500 ajoneu­voa päivässä, joka on todel­la paljon. Itämerenkadul­la on 9 100 ajoneu­vo­ja päivässä, joka on aika vähän. Tämän näkee noin viidessä sekun­nis­sa sat­tuvasti nime­tys­tä julka­is­us­ta Liiken­nemäärät Helsin­gin pääkatu­verkos­sa.

   Her­man­nin rantatiel­lä on pohjoisosas­saan nyt 15 900 ja eteläm­pänä lähel­lä tule­vaa Kalasa­ta­man keskus­ta 14 000 ajoneu­voa päivässä. Viras­ton mukaan:

   Sörnäis­ten­tun­nelin arkivuorokau­den liiken­nemääräk­si vuon­na 2035 on arvioitu liiken­n­ev­erkon vai­h­toe­hdos­ta riip­puen noin 23 000 — 32 000 ajoneu­voa vuorokaudessa (molem­mat suun­nat yhteensä).

   Vaik­ka olet­taisimme pin­taan jäävän liiken­teen määräk­si nol­la, niin on arit­meeet­tis­es­ti mah­do­ton­ta väit­tää ettei han­ke kas­vat­taisi autoli­iken­teen määrää ja rajusti. Muuten, nol­lan sijaan tuo pääkadulle jäävä ajoneu­voli­iken­teen määrä on jotain 10 000 ajoneu­voa päivässä, joka ei olen­nais­es­ti eroa nykytilasta.

   Se että liiken­nemäärät ennus­teessa vuodelle 2030 kas­va­vat noinkin rajusti johtuu päivän­selvästi siitä että olete­taan sel­l­ainen tun­ne­limoot­tori­tiev­erkos­to vuosi­mallia 2030 joka kyke­neen sen määrän välit­tämään. Ja Sörnäis­ten tun­neli on osa tätä. Demokra­ti­as­sa toki voi kan­nat­taa vaik­ka mitä, mut­ta sit­ten pitäisi ker­toa mis­tä ote­taan se noin kolme mil­jar­dia euroa mitä se mak­saa pelkästään Kehä I sisäpuolella?

   Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkää taan­noin yleiskaa­vati­laisu­udessa vas­tasi myön­tävästi Otso Kivekkään kysymyk­seen, että olisiko viras­tol­la sel­l­ainen kokon­ais­li­iken­nesu­un­nitel­ma Helsinki­in johon on varaa? Siis näi­den tun­neli­fan­ta­sioiden sijaan.

   Saisiko sen nähtäväk­si ja päätet­täväk­si, kiitos, niin ei tarvitse yksi han­ke ker­ral­laan selit­tää päivän­selviä asioi­ta. Min­ua tämä ainakin kyl­lästyt­tää, enkä usko että virkamieskun­nal­la tai lau­takun­nal­la on yhtään vähempää turhau­tunut olo.

   Vastaa

   1. Tuo­ta tuota.
      Her­man­nin rantatiel­lä on nyt vähän liiken­net­tä, kos­ka ne 25 000 asukas­ta eivät ole vielä tulleet. Kubn kan­takaupun­gin asukas­määrä kas­vaa 80 000 asukkaal­la, myös liiken­neolot muut­tuvat. On myös tarkoi­tus siirtää liiken­net­tä Hämeen­tien reitiltä Sörnäis­ten ranta­tien reit­ille, kos­ka Hämeen­tie on asuinkatu ja kos­ka siel­lä pitäisi suosia joukkoli­iken­net­tä ja kevyt­tä liikennettä.

      Vastaa

7. hmmm..Tulenheimolla on mielestäni hyviä point­te­ja. Olikos siel­lä Van­cu­veris­sa paljonkin täl­laisia tun­neli­ratkaisu­ja? Ehkä tun­nelin pysty­isi toteut­ta­maan jotenkin parem­min? Täkäläiset rampit ovat rumia.

   Vastaa

   1. Min­ua ihme­tyt­ti suurin nou­j­su 5 %. Oleno­mas­ta mielestäni näh­nyt paljon jyrkem­piä. Sil­loin noista kan­joneista tlisi lyhyempiä.

      Vastaa

8. Kysymys. Onko liikenne kat­e­gori­nen este asun­torak­ent­maiselle? Man­skuhan on nyt erit­täin liiken­näi­ty väylä sekä samal­la suosit­tu asuinpaikka.

   Toimis­tois­ta­han meil­lä on pk-seudu­lal ylitarjontaa.

   Vastaa

9. Viras­ton lai­h­dut­ta­mi­nen tarkoit­taa, että yhä enem­män suun­nit­telua on tehtävä virkatyönä ja yhä vähem­män voidaan ostaa konsulttityötä.

   Voitaisi­in myös miet­tiä, mihin paukut laite­taan. Ulkop­uolis­es­ta näyt­tää välil­lä, että resursse­ja käytetään paljon han­kkeisi­in, joiden toteu­tu­mi­nen on varsin epä­to­den­näköistä, mut­ta niitä silti väk­isin yritetään kau­pa­ta päät­täjille. Pitäisi olla selkeä strate­gia, jota viras­to sit­ten toteut­taa. Lisäk­si olisi hienoa, jos han­keko­htaiset suun­nit­telukus­tan­nuk­set oli­si­vat läpinäkyvät eli julka­istu esim. netis­sä, jol­loin niil­lä olisi julki­nen kon­trol­li, mikä toden­näköis­es­ti aut­taisi jaka­maan resurssit mah­dol­lisim­man järkevästi…

   Vastaa

10. Osmo Soin­in­vaara: On myös tarkoi­tus siirtää liiken­net­tä Hämeen­tien reitiltä Sörnäis­ten ranta­tien reit­ille, kos­ka Hämeen­tie on asuinkatu ja kos­ka siel­lä pitäisi suosia joukkoli­iken­net­tä ja kevyt­tä liikennettä.

    Tässähän olisi Vihreille oiva tilaisu­us vaa­tia Hämeen­ti­etä joukkoli­iken­nekaduk­si. Eli kyl­lä tun­nelille ehdol­la Hämeen­ti­estä joukkoliikennekatu.

    Vastaa

11. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ua ihme­tyt­ti suurin nou­j­su 5 %. Oleno­mas­ta mielestäni näh­nyt paljon jyrkem­piä. Sil­loin noista kan­joneista tlisi lyhyempiä.

    Kehä I nousut ei tai­da paljoa yli 5% olla, mut­ta niihinkin jo rekat jää sopi­val­la kelil­lä suti­maan. Taitaa melukin lisään­tyä jyrkem­mis­sä rampeissa.

    Vastaa

    1. Kehä I:llä tiel­lä voi olla lun­ta. Helsingis­sä käytetään läm­mitet­täviä katu­ja ja jalka­käytäviä. Edullista kaukoläm­mön paluulämmöllä.

       Vastaa

12. Mart­ti Tulen­heimo: Tun­nelin rampit ovat nimit­täin molem­mis­sa päis­sä val­ta­van pitkät: eteläi­nen ramp­pi on suun­nitel­tu 175 metriä pitkäk­si (eli se olisi koko kort­telin pitu­inen). Pohjoinen ajo­ramp­pi on jopa 250 metriä, siis neljänneskilo­metrin mit­tainen kanjoni.

    Janne H: hmmm..Tulenheimolla on mielestäni hyviä point­te­ja. Olikos siel­lä Van­cu­veris­sa paljonkin täl­laisia tun­neli­ratkaisu­ja? Ehkä tun­nelin pysty­isi toteut­ta­maan jotenkin parem­min? Täkäläiset rampit ovat rumia.

    Siis kaikki­han on vain kiin­ni rahas­ta. Mitä pidem­pi tun­neli, sitä enem­män hätäpois­tu­mis­teitä. Mut­ta jos ramp­pi on 200m, tun­neli 350m ja toinen ramp­pi 175m, voidaan kyseinen hirvi­tys rak­en­taa nol­lal­la hätäpois­tu­mistiel­lä (tikasauto pystyy pelas­ta­maan ihmiset kuilusta).

    Mut­ta jos raha ei ole esteenä, niin toteu­tus voisi muis­tut­taa parkki­hallin sisäänkäyn­tiä. Ja jot­ta sisäänkäyn­ti ei ole liian lev­eä, niin laite­taan tois­es­ta autot sisään ja tois­es­ta autot ulos. Ja näin myös on maail­mal­la tehty. Link­ki Tukhol­man Med­bor­garplatsin ulostu­loon: http://goo.gl/maps/a2JXo

    Mut­ta joka tapauk­ses­sa ole Rantakadun kan­nal­la. Tuon pitäisi olla kaupunki­moot­tori­tie numero yksi, joka muute­taan viihty­isäm­mäk­si! Palaut­taa se takaisin ihmisille.

    Vastaa

13. vir­taus­po­hti­ja:
    Mit­tatikun kanssa näyt­tää siltä, että Työ­pa­jankadulle ei mah­du neljää tarpeek­si lev­eää kaistaa, joilta/joille raskas liikenne mah­tu­isi kään­tymään aina kaistal­laan pysyen 90 asteen mutkissa sekä Tyn­nyrin­tek­i­jänkadun että Van­han Talvi­tien risteyk­sis­sä. Jopa tuo­ta lev­eäm­mässä kohdas­sa ja loivem­mil­la mutkil­la Mer­it­ullintorin kohdal­la pois­päin keskus­tas­ta aja­vat (perä­vaunulliset) kuor­ma-autot aja­vat usein keskel­lä ajo­rataa, ettei kukaan tunge sivulle liiskat­tavak­si seu­raavas­sa mutkas­sa; Kata­janokalta pohjoiseen kään­tyessä aina (jos­sa on vas­taa­va suo­rakul­mainen kään­nös ja min­im­i­levyiset kai­stat, vas­taa­va mille tila riit­täisi Työ­pa­jankadun risteyksissä).

    Aivan tot­ta, tämä on ongel­ma. Ratkaisukin tosin on ilmeinen, siinä menee kuitenkin hie­man enem­män parkkipaikko­ja. Reit­ti etelään Tyn­nyrin­tek­i­jänkat­ua ja pohjoiseen Pan­imokat­ua (koukat­en sil­to­jen alla ole­van parkkipaikan yli). Pan­imokadunkin saa kohdis­tet­tua Van­han Talvi­tien kohdalle oikaise­mal­la tilas­tokeskuk­sen parkkipaikan yli.

    Tässä kart­tae­si­tys: http://goo.gl/maps/IM2LC

    Vastaa

    1. Olet­teko tutus­tuneet Kalasa­ta­man suun­nitel­maan kokonaisuudessan?

       Vastaa

14. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta tuota.
    Her­man­nin rantatiel­lä on nyt vähän liiken­net­tä, kos­ka ne 25 000 asukas­ta eivät ole vielä tulleet. Kubn kan­takaupun­gin asukas­määrä kas­vaa 80 000 asukkaal­la, myös liiken­neolot muuttuvat.

    Mihin ajaes­saan Kalasa­ta­mas­sa asuva/työssäkäyvä käyt­tää tun­nelia joka menee Kalasa­ta­man ohi?

    On myös tarkoi­tus siirtää liiken­net­tä Hämeen­tien reitiltä Sörnäis­ten ranta­tien reit­ille, kos­ka Hämeen­tie on asuinkatu ja kos­ka siel­lä pitäisi suosia joukkoli­iken­net­tä ja kevyt­tä liikennettä,

    Lah­den­väylältä ajo keskus­taan on jo nyt viral­lis­es­ti Ranta­tien kaut­ta, samoin viitoi­tus, ja se on paljon nopeampi kuin Hämeen­tie (val­ot). Mitään mui­ta toimia ei tähään suun­nitel­maan sisäl­ly, myöskään pon­nes­sa edel­lyte­tys­tä Hämeen­tien muut­tamis­es­ta joukkoli­iken­nekaduk­si ei löy­dy mitään selvi­tys­tä, kos­ka sitä ei ole tehty. Tuo muuten paran­taisi sen tun­neli­hankkeen kan­nat­tavu­ut­ta kos­ka säästöt joukkoli­iken­teessä, mut­ta jos tää kallio­raken­nusek­tori halu­aa ampua itseään jalka­an, niin sen kun.

    Vastaa

    1. Saa­nen huo­maut­taa, että tun­neli valmis­tu­isi joskus 2020-luvul­la. Hämeen­tien liiken­nesu­un­nitel­maa ei kan­na­ta tehdä nyt, varf­sinkin kun Pis­ara on tulos­sa mullis­ta­maan koko asian.

       Vastaa

15. Hmmm, jospa kehämetron sijaan tutkit­taisi­in pikaratik­ka vai­h­toe­htoa Kehä 1:lle Minkälainen kaupun­ki syn­ty­isi? Bogo­tas­sa pis­tivät kolmek­si vuodek­si autoil­u­ra­hat sivu­un ja suun­ta­si­vat ne julkiseen ja kevy­een liiken­teeseen. Mitäpä tehti­in Sevil­las­sa? http://www.eltis.org/index.php?id=13&lang1=en&study_id=3766
    a tramway con­tribut­ing to bet­ter qual­i­ty of life in Seville’s city centre.
    Olisiko Helsingis­sä jotain kehitet­tävää tun­nelei­den tilalle ihan oikeasti?

    Vastaa

16. Osmo Soin­in­vaara:
    Saa­nen huo­maut­taa, että tun­neli valmis­tu­isi joskus 2020-luvul­la. Hämeen­tien liiken­nesu­un­nitel­maa ei kan­na­ta tehdä nyt, varf­sinkin kun Pis­ara on tulos­sa mullis­ta­maan koko asian.

    Mut­ta silti Man­sku ollaan pilaa­mas­sa nyt heti, vaik­ka sama Pis­ara on sin­nekin tulos­sa mullis­ta­maan kaiken? Minus­ta Man­skun kanssa kan­nat­taisi myös odottaa.

    Aivan ensik­si pitäisi saa­da HSL:stä ulos jotain esi­tys­tä siitä, minkä ver­ran bus­sili­iken­net­tä he halu­aisi­vat pis­ara-aikana ajat­taa Man­skul­la ja Hämeentiellä.

    Vastaa

    1. HSL on tehnyt suun­nitel­man joukkoli­iken­teestä Pis­aran jäl­keen. Kalasa­ta­mas­ta tulee merkit­tävä ter­mi­naali eikä keskus­taan juuri busse­ja tule.

       Vastaa

17. tpyy­lu­o­ma: Mihin ajaes­saan Kalasa­ta­mas­sa asuva/työssäkäyvä käyt­tää tun­nelia joka menee Kalasa­ta­man ohi? 

    Jätkän ja Her­ne­saaren asukkaat matkalla pohjoiseen?

    Vastaa

18. Kai tämän koko har­joituk­sen point­ti on että liikenne katkaisee kaupunki­jatku­mon, ja tämä voidaan kor­ja­ta siirtämäl­lä liikenne tun­neli­in, ja jopa kohtu­ullisen edullis­es­ti huomioiden 200000 k‑m2 asuinkäyttöön. 

    Lähin­nä herää kysymys mik­sei tun­nelin pohjois­päätä voi­da samal­la vetää Kus­taa Vaasan tielle joka saisi aikaan jatku­mon välille Kalasa­ta­ma-Koske­lantie/Vi­ik­in­tie eikä tarvit­sisi ihme­tel­lä mik­si E75 neljänneskilo­metrin ramppei­neen halkoo asuinaluetta.

    Ja tun­neli­han ei sul­je pois Sörnäis­ten ranta­tien muut­tamista katumaisemmaksi.

    Vastaa

    1. spot­tu
       Tun­neli mak­saa 50 000 — 150 000 euroa metriltä.

       Vastaa

19. Demar­it, vasem­mis­toli­it­to ja perus­suo­ma­laiset oli­si­vat halun­neet vähen­tää asun­torak­en­tamista. Saati­in 44 omakoti­tont­tia. Tämä on viisi pros­ent­tia lau­takun­nan tavoit­teesta täy­den­nys­rak­en­tamisen osalta.

    Oli­si­vat halun­neet vähen­tää asun­torak­en­tamista vai omakotitontteja?

    Vastaa

20. Tässä tun­nelin ramp­pi­en kanssa on yksi aika iso ongel­ma. Sörnäis­ten rantatiel­lä tulee run­saan 300 metrin mat­ka, jolle ei raken­neta suo­jati­etä tuon tun­nelin ramp­pi­en takia. Vil­hovuorenkadul­ta Hanasaarenkadulle asti. 

    Kat­sokaa­pa pikaises­ti asi­aa kar­tas­ta: http://goo.gl/maps/wbqjw

    Käytän­nössä tun­nelin sisää­na­jo­ramp­pi estää suo­rat käve­ly-yhtey­det Kallion ja Kalasa­ta­man välil­lä. Kalasa­ta­mas­ta tehdään tämän suun­nitel­man avul­la saari, jos­sa naa­purikaupungi­nosaan kätevin kulku­vä­line on oma auto. Jalankulk­i­jalle on luvas­sa 5–10 min­uutin kiertomatka. 

    Tämäkö on sitä hyvää ja tiivistä kaupunkirakennetta?

    Vastaa

21. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo­ta tuota.
    Her­man­nin rantatiel­lä on nyt vähän liiken­net­tä, kos­ka ne 25 000 asukas­ta eivät ole vielä tulleet. Kubn kan­takaupun­gin asukas­määrä kas­vaa 80 000 asukkaal­la, myös liiken­neolot muut­tuvat. On myös tarkoi­tus siirtää liiken­net­tä Hämeen­tien reitiltä Sörnäis­ten ranta­tien reit­ille, kos­ka Hämeen­tie on asuinkatu ja kos­ka siel­lä pitäisi suosia joukkoli­iken­net­tä ja kevyt­tä liikennettä.

    Mikäli olen tulkin­nut his­to­ri­aa oikein niin kehyskun­ti­in muutet­ti­in halvem­man asumisen perässä ja käyti­in autol­la mielum­min kaupungis­sa töis­sä. Tuo­han sit­ten aiheut­ti liiken­neon­gel­man niille kehyskun­nas­sa asuville joiden mielestä kaupun­gin liikenne on surkeaa. Kaupungis­sa asu­va taas ihmetteli kun iltaisin/ öisin on niin tyhjät kadut. Alkoi kuitenkin keskustelu ja toimet julkisen liiken­teen kehit­tämisek­si. Metro put­sasi pöytää aika hyvin mut­ta hin­to­jen noustes­sa myös yri­tyk­sille aiheut­ti se siir­tymää ja liiken­teen voimakkaan kasvun kehä 1:lle. Nyt jos tuo­hon Sörnäis­ten alueel­la, (tiivistyk­set ympäril­lä), muut­taa yks kaks asun­to­jen valmistues­sa 25000–80000 ihmistä niin lähtevätkö ne sulavasti sit­ten siitä tun­nelia pitkin Ker­avalle töi­hin autol­la? Vai tul­laanko edelleen Ker­aval­ta tänne autol­la? (Tarkoi­tus ei nyt ole mol­la­ta Ker­avaa vaan käyt­tää esimerkkinä) Kuka asuu mis­sä asuu ja missä/ miten ansaitaan leipä? Mil­lä koti­taloudet ohjataan liikku­maan kaupunkialueel­la? Autoil­la vai julkisella/ kevyel­lä jalka­pelil­lä? Jos autoilua halu­taan kas­vat­taa niin tun­nelia joka suun­taan jos kestävään liikku­miseen halu­taan ohja­ta niin mielestäni kehi­tysaskeleet olisi aika help­po valita.

    Vastaa

22. Ato­mi: Hmmm, jospa kehämetron sijaan tutkit­taisi­in pikaratik­ka vai­h­toe­htoa Kehä 1:lle Minkälainen kaupun­ki syntyisi? 

    Ei ratikkakaan aina ole oikotie onneen: kym­meniä miljoo­nia mak­sanut Velez-Mala­ga-ratikkalin­ja sul­jet­ti­in muu­ta­ma vuosi valmis­tu­misen jäl­keen, kun matkus­ta­jia ei ollut. Yht­enä syynä oli huonos­ti suun­nitel­tu reit­ti. Jos Kehä I:llä olisi suuri tarve julkiselle liiken­teelle, kai siel­lä kulk­isi jo nyt paljon busseja?

    Vastaa

23. Pohjoiseen Lah­den­tielle suun­tau­tu­van työ­matkali­iken­teen kannal­ta tun­neli Her­man­nin Rantatielle on ihan turha: Her­man­nin Rantatieltä ei pääse mihinkään muualle kuin Her­man­nin Rantatielle istu­maan ruuhkaan ja odot­ta­maan, että pääsee Kus­taa Vaasan tielle.

    Se että miten nopeasti siihen ruuhkaan pääseen istu­maan on ihan yksi ja sama, kos­ka viimeiset 200m ennen risteystä voi hyvinkin viedä 10 min.

    Vastaa

24. Hmmm, jospa kehämetron sijaan tutkit­taisi­in pikaratik­ka vai­h­toe­htoa Kehä 1:lle Minkälainen kaupun­ki syntyisi?

    Ks. Raide-Jok­erin suun­nitel­mat osoit­teessa http://raidejokeri.info . Helsin­gin maankäyt­tö­su­un­nitel­mas­sa on alus­tavasti kir­joitet­tu myös Raide-Jok­erin yhdis­tämis­es­tä nykyiseen raiti­otiev­erkkoon ja maankäytön tiivistämis­es­tä näi­den raitei­den varrella.

    Ville: Jok­eri-lin­jal­la on täl­lä het­kel­lä 30 000 matkus­ta­jaa päivit­täin. Lin­ja ei kul­je Kehä I:llä kuin pieneltä osin, mut­ta saman suun­tainen se kuitenkin on.

    Vastaa

25. Mikko H: Ks. Raide-Jok­erin suun­nitel­mat osoit­teessa http://raidejokeri.info . Helsin­gin maankäyt­tö­su­un­nitel­mas­sa on alus­tavasti kir­joitet­tu myös Raide-Jok­erin yhdis­tämis­es­tä nykyiseen raiti­otiev­erkkoon ja maankäytön tiivistämis­es­tä näi­den raitei­den varrella.

    Ville: Jok­eri-lin­jal­la on täl­lä het­kel­lä 30 000 matkus­ta­jaa päivit­täin. Lin­ja ei kul­je Kehä I:llä kuin pieneltä osin, mut­ta saman suun­tainen se kuitenkin on. 

    Jok­er­il­in­jan reit­ti on olen­nais­es­ti eri kuin Kehä‑1:n, se kul­kee kaupunki­rak­en­teessa, kun taas kehätie kaupunki­rak­en­teen ulkop­uolel­la ja katkaisten sen. Raideli­iken­teen logi­ik­ka on eri kuin henkilöautoväylien.

    Vastaa

26. Varsinkin kevyt-raideli­ikenne eli ratikat toimii hyvin kevyen liiken­teen kanssa. Maan­päälli­nen raskas­raide on ongel­malli­nen siinä kuin motarit.

    Vastaa

27. Mikko H: Ks. Raide-Jok­erin suun­nitel­mat osoit­teessa http://raidejokeri.info . Helsin­gin maankäyt­tö­su­un­nitel­mas­sa on alus­tavasti kir­joitet­tu myös Raide-Jok­erin yhdis­tämis­es­tä nykyiseen raiti­otiev­erkkoon ja maankäytön tiivistämis­es­tä näi­den raitei­den varrella.

    Ville: Jok­eri-lin­jal­la on täl­lä het­kel­lä 30 000 matkus­ta­jaa päivit­täin. Lin­ja ei kul­je Kehä I:llä kuin pieneltä osin, mut­ta saman suun­tainen se kuitenkin on.

    Pis­teitä ropisee jok­er­ille, kat­so­taan miten toteu­tuu. Kehä 1 pysynee autoilun pyhänä väylänä maail­man tappiin.

    Vastaa

28. anonyy­mi: Oli­si­vat halun­neet vähen­tää asun­torak­en­tamista vai omakotitontteja?

    hyvä kysymys varsinkin kun juna-ase­malle on lyhyt mat­ka ja ase­manseudut piti tiivistää. Mik­si ei pienkerrostaloja?

    Vastaa

29. spot­tu:
    Kai tämän koko har­joituk­sen point­ti on että liikenne katkaisee kaupunki­jatku­mon, ja tämä voidaan kor­ja­ta siirtämäl­lä liikenne tun­neli­in, ja jopa kohtu­ullisen edullis­es­ti huomioiden 200000 k‑m2 asuinkäyttöön. 

    Lähin­nä herää kysymys mik­sei tun­nelin pohjois­päätä voi­da samal­la vetää Kus­taa Vaasan tielle joka saisi aikaan jatku­mon välille Kalasa­ta­ma-Koske­lantie/Vi­ik­in­tie eikä tarvit­sisi ihme­tel­lä mik­si E75 neljänneskilo­metrin ramppei­neen halkoo asuinaluetta.

    Ja tun­neli­han ei sul­je pois Sörnäis­ten ranta­tien muut­tamista katumaisemmaksi.

    Ilmeis­es­ti kaupunki­in uudelle alueelle muut­taville saataisi­in nopea pois­tu­mi­nen Lah­den­tielle kos­ka he kaik­ki halu­a­vat liikkua autol­la ja mielum­min Lah­den­tielle? En tai­da enää ymmärtää mitään mik­si siihen kukaan halu­aa muut­taa jos siitä on vain pakko päästä pois. Muut­tuuko asi­at nyt niin­päin että asu­taan tiivi­is­sä kaupunkim­iljöössä ja men­nään maalle töi­hin. Ja tuo liikenne suun­nitel­laan juuri autoilun varaan? melkoista kestävää kehi­tys­tä, tätä pitää pohtia.

    Vastaa

30. Kun Pis­ara on ker­ran mainit­tu. niin lai­tan taas yhden kuningasa­jatuk­seni esi­in ja keskustelun alle. Aihe pitää nyt ottaa tapetille, sil­lä nyt asia onmietittävä..

    Eli pis­ara-radan suuntaus:

    NYT ON NOSTETTAVA PISARA PÖYDÄLLE

    Kun jotakin ker­ran tehrähän se tehrähän sit­ten kun­nol­la. Ja kun jotakin ker­ran han­ki­ta­han, han­ki­ta­han sit­ten kun­nol­lista.” (Sanan­lasku Kannukssta)

    Pis­ara eli lähi­ju­nara­ta Pasi­las­ta Töölön, Rauta­tien­torin, Hakaniemen ja Alp­pi­lan kaut­ta takaisin Pasi­laan on nyt suun­nit­telun alla. Sen tarpeel­lisu­us on jok­seenkin – mut­ta ei aivan – selvä. Nyt kun Pis­ara raken­netaan seu­raavak­si 150 vuodek­si, kan­nat­taa selvit­tää tulisiko se toteut­taa oleel­lis­es­ti toisin tavoin. Sil­loin rata myös tar­joaisi suo­ran junay­htey­den lento­ken­tältä Meilah­teen ja Töölöön ja suo­ran lähi­ju­nay­htey­den Meilah­den klinikoille. Sekaan­nuk­sien vält­tämisek­si käytän radas­ta parem­man puut­teessa nimeä Hurma-rata.(Huopalahti — Ruskea­suo — Alppila) 

    Ehdot­ta­mani rata lähtisi Huopalahdes­ta maan alle jatkaisi Ruskea­suon sekä Meilahdessa HUS:in klinikoiden alta Töölön­to­rille. Sieltä edelleen Kampin kaut­ta Rauta­tien­to­rille, Hakaniemeen, mah­dol­lis­es­ti Alp­pi­laan, edelleen Pasi­las­sa maan alla Käpylään, jos­sa liit­ty­isi Ker­a­van kaupunki­rataan. Vaikut­taa nimit­täin aika han­kalal­ta yrit­tää saa­da rata maan päälle Pasi­las­sa, joten seu­raa­va ase­ma eli Käpylä on helpompi. 

    Kamp­pi – Rautatiease­ma – Hakanie­mi ‑rata kulk­isi samas­sa tasos­sa kuin metro. Tämä merk­it­see sitä, että Töölön metroa ei voi toteut­taa, mut­ta toisaal­ta tämä rata on sama kuin Töölön metro.

    Radan pitu­us olisi noin 12–13 km. Maanalaisia asemia siinä olisi kuusi tai seit­semän. Pis­aran kus­tan­nuk­set ovat noin 800 Me ja radan pitu­us 8 km, asemia riisu­tus­sa ver­sios­sa vain kolme. Kus­tan­nuk­sia tulisi siis arvi­ol­ta 1200–1400 Me eli lisää 400–600 Me. Iso raha, mut­ta ei sen suurem­pi kuin Län­simetron jatkami­nen Matinkylästä Kiven­lah­teen. Ja tämä ratkaisu paran­taisi oleel­lis­es­ti pääkaupunkiseudun liikenneoloja.

    Peri­aat­teessa, joskaan toden­näköis­es­ti ei käytän­nössä radal­la voisi liiken­nöidä metrokalus­tol­la. Tule­vaisu­udessa olisi luon­nol­lista, että paikallisju­nia liiken­nöi HSL. Se mah­dol­lis­tuu vuon­na 2017, Min­ulle on saman­tekevää mil­lainen kokar­di kon­dar­il­la on. Mut­ta helsinkiläiselle päät­täjälle ja rahakirstun­var­ti­jalle asial­la on merkitystä.

    Laskin mielessäni, että ainakin kak­si reit­tiä voi kulkea tätä kaut­ta: Kehära­ta Helsin­ki – Tikkuri­la – Lento­kent­tä – Huopalahti – Helsin­ki ja kaupunki­ra­ta Espoo – Helsin­ki – Kerava.

    Meilah­den sairaala- ja ope­tuskom­pleksin päivit­täis­ten käyt­täjien lukumäärä — henkilökun­ta, opiske­li­jat, polik­linikkakäyn­nit, mag­neet­tiku­vauk­set, omaisvierailut jne. — on siinä 10 – 12.000. Käyt­täji­in on lisät­tävä vielä Folkhäl­san, työter­veyslaitos, Akti­ivi-insti­tu­ut­ti, Markki­noin­ti-Insti­tu­ut­ti ja 11-ker­roksisen Aura-talon toimis­tot. Englan­ti­lainen koulu, Stein­er-koulu, Nor­den­skiöldinkadun jäähal­li ja Urheilukadun jalka­pal­loa­reena ovat samoin 6 ‑800 metrin päässä. Pasi­las­sa on nyt n. 25.000 työ­paik­ka ja sinne suun­nitel­laan Ruo­ho­lah­den ver­ran, so. n. 10.000 työ­paikkaa. Mitään uut­ta kaupun­gin keskus­taa Pasi­las­ta ei tule, vaik­ka sata vuot­ta on uumoiltu.

    Asem­i­na Ruskea­suo ja Alp­pi­la voisi­vat olla optioi­ta. Ne voi olla järkev­in­tä jo valmi­ik­si louhia, sil­lä se ei ole mah­do­ton kus­tan­nus ( n 100 e/m3), ja tilaa voi jotenkin käyt­tää hyödyk­si vaik­ka varas­tona. Samoin on mielekästä rak­en­taa rata myös kaukoli­iken­nekalus­tol­la kul­jet­tavak­si, jos kus­tan­nus­lisä ei ole kohtu­u­ton. Itse arvioisin sen ole­van 2–3 Me/km.

    Radan rak­en­t­a­mi­nen ei ole vielä aikoi­hin liiken­ne­m­i­nis­ter­iön raken­nu­so­hjel­mas­sa. Avarakat­seisu­ud­estaan tun­netut Helsin­gin seudun kaupung­in­val­tu­us­tot myös halun­nevat radan kokon­aisu­udessaan raken­net­tavak­si val­tion varoin, jot­ka ovat kyl­löste­tyt. Yksinker­tainen päässälasku osoit­taa, että joka tapauk­ses­sa pääkaupunkiseudun asukkaat mak­saisi­vat puo­let lystistä. 

    Ensi hätään ja joka tapauk­ses­sa tule­vaa tarvet­ta varten on syytä rak­en­taa pysäk­ki Helsinginkadun ja radan risteyk­seen. Tämä on mielestäni ver­rat­en huokea toteut­taa, sil­lä riit­tää rak­en­taa yksinker­taiset pysäk­it Lep­pä­vaaran (Espoon) ja Ker­a­van kaupunki­ra­to­ja varten, esiku­vana Berli­inin S‑Bahnin Bellevue-asema

    Vastaa

    1. Markku,
       Aja­tus, että Espoon suun­nan junat eivät kulk­isi Pasi­lan kaut­ta eikä niistä voisi vai­h­taa pääradan juni­in, ei nyt oikein pelitä.

       Vastaa

31. Hei, mitäs jos sen (mer­i­ha­ka-kalasa­ta­ma välin) rak­en­taisi kan­nel­la, vähän niinkun mer­i­haan, mut­ta tyylil­lä. Kävely/puistokannelle palvelu­ja ja kahviloi­ta, bus­sipysäk­it ja parkkipaikat alle. Pakokaa­suille omat hor­mit taloihin.

    Vastaa

    1. Hei, mitäs jos sen (mer­i­ha­ka-kalasa­ta­ma välin) rak­en­taisi kan­nel­la, vähän niinkun mer­i­haan, mut­ta tyylil­lä. Kävely/puistokannelle palvelu­ja ja kahviloi­ta, bus­sipysäk­it ja parkkipaikat alle. Pakokaa­suille omat hor­mit taloihin. 

       Autoilun pane­m­i­nen maan alle tun­nelil­la tai akn­nel­la paran­taa olen­nais­es­ti olo­suhtei­ta maan pääl­lä, mut­ta tämä on kovin kallista. Kalli­ioon tehtävä tun­neli on vielä hal­pa beton­ista kyhät­tyyn ver­rat­tuna. Ei riitä raha.

       Vastaa

32. Ato­mi:
    Hmmm, jospa kehämetron sijaan tutkit­taisi­in pikaratik­ka vai­h­toe­htoa Kehä 1:lle Minkälainen kaupun­ki syn­ty­isi? Bogo­tas­sa pis­tivät kolmek­si vuodek­si autoil­u­ra­hat sivu­un ja suun­ta­si­vat ne julkiseen ja kevy­een liiken­teeseen. Mitäpä tehti­in Sevil­las­sa? http://www.eltis.org/index.php?id=13&lang1=en&study_id=3766
    a tramway con­tribut­ing to bet­ter qual­i­ty of life in Seville’s city centre.
    Olisiko Helsingis­sä jotain kehitet­tävää tun­nelei­den tilalle ihan oikeasti?

    Täsä Bogotan toimet:
    http://www.dac.dk/en/dac-cities/sustainable-cities‑2/all-cases/transport/bogota-more-bikes-and-buses-fewer-cars/?bbredirect=true
    Bogotá, Colom­bia, aims to estab­lish a more sus­tain­able trans­port sys­tem by cre­at­ing a net­work of bike paths cov­er­ing most of the city. They are upgrad­ing the bus sys­tem and restrict­ing cars in the city. The first move towards the increased sus­tain­able trans­port sys­tem was tak­en by then Bogo­ta May­or Enrique Peñalosa back in 1998.
    In Bogotá vehi­cle traf­fic is reduced by 40% through a mea­sure that restricts vehi­cles, accord­ing to the last num­ber in their license plate, from trav­el­ling dur­ing peak hours in the entire urban area. In addi­tion car free Sun­days (Ciclovia) and the lay­ing down of thou­sands of park­ing spots have made the roads more pedes­tri­an-friend­ly. On car free Sun­days the city is now using pub­lic streets as a large open park and there are plen­ty free exer­cis­es for fam­i­lies to attend. Bogo­ta has become a health­i­er and safer city with greater social inte­gra­tion and cheap, sus­tain­able transport.
    Mitäpä tuo­hon lisäämään.

    Vastaa

33. Osmo Soin­in­vaara: Tun­neli mak­saa 50 000 – 150 000 euroa metriltä.

    Rahoi­tus­ta varten on kek­sit­ty raken­nus­maa­mak­su ja kiinteistövero.

    Ver­tailun vuok­si: mikäköhän on Etelä-Helsingis­sä sen arvo ettei Norssin ja Johan­nek­sen kirkon välistä kul­je motaria kuten vielä Smith-Polvises­sa kaavailti­in? Tai arvo Mal­lasku­ja-Uuden­maankatu ‑tun­nelin­pätkälle joka muut­ti joutomaan alueen keskeisim­mäk­si kaupunkipuistoksi?

    Mik­si kaavoit­taa uut­ta asuinaluet­ta lähtöko­htais­es­ti läpi­a­joalueek­si kun samal­la voisi tehdä kaupunkimiljöön?

    Vastaa

34. Osmo Soin­in­vaara:
    HSL on tehnyt suun­nitel­man joukkoli­iken­teestä Pis­aran jäl­keen. Kalasa­ta­mas­ta tulee merkit­tävä ter­mi­naali eikä keskus­taan juuri busse­ja tule.

    Mitöä busse­ja ei tule tai tulisi? Itäväylän bus­sit pysähtyvät metroasemille. Kaukobussien toimivu­u­den knnal­ta on oleel­lista, että niil­lä pääsee keskustaan.

    Vastaa

35. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku,
    Aja­tus, että Espoon suun­nan junat eivät kulk­isi Pasi­lan kaut­ta eikä niistä voisi vai­h­taa pääradan juni­in, ei nyt oikein pelitä.

    Mik­si ei? 

    Kaikkien Espoon suu­nas­ta tule­vien junien ei tarvitse kulkea Pis­araa myöten, vaan yksi kulk­isi suo­raan päärautau­tiease­malle. tulee jos­sakin tapauk­sis­sa yksi vai­h­to lisää, mut­ta sen ei pitäisi olla ongel­ma — ei ainakaan kel­läkään Län­simetron kannattajalle.

    Kuinkapla­jon muuten Pasi­lasa vai­hde­taan junaa lännestä pohjoisene ja päinvastoin?

    Toisaal­ta tämä tar­joaisi suo­ran yhtey­den län­sisu­u­un­nas­ta ja lento­ken­tältä Meilah­teen. On sil­läkin arvo.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku,
    Aja­tus, että Espoon suun­nan junat eivät kulk­isi Pasi­lan kaut­ta eikä niistä voisi vai­h­taa pääradan juni­in, ei nyt oikein pelitä.

    Henkilö voi vai­h­taa pääradan juni­in Helsin­gin kek­surautaiease­malle. Tämähän lisää m<tka-aikaa n. 10 min­ut­ti suun­taansaa, mikä ei ole vähän.

    Toisaal­ta ihmisen ajan­ta­ju on log­a­r­it­mi­nen: 2 15 min­uutin matkaa on ihmisen sub­jek­ti­ivis­esa ajas­sa enem­män kuin yksi 35 minutin matka.

    Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara: Kalli­ioon tehtävä tun­neli on vielä hal­pa beton­ista kyhät­tyyn ver­rat­tuna. Ei riitä raha.

    Onko tosi­aan näin? Kuvit­telisin suht tiivisti raken­net­tu­jen talo­jen välisen tilan kat­tamisen kan­nel­la tule­van halvem­mak­si kun kallio­tun­nelin. Sem­minkin kun sen voisi helpom­min kaavoit­taa gryn­de­rien maksettavaksi.

    Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara: Autoilun pane­m­i­nen maan alle tun­nelil­la tai akn­nel­la paran­taa olen­nais­es­ti olo­suhtei­ta maan pääl­lä, mut­ta tämä on kovin kallista. Kalli­ioon tehtävä tun­neli on vielä hal­pa beton­ista kyhät­tyyn ver­rat­tuna. Ei riitä raha.

    Kallista, muta onko se suh­teet­toman kallista. Kun otamme huomioon, että saamme yht­enäisen ison asuinalueen kahdne eril­lisen pienen asemasta?

    Vastaa

39. Markku af Heurlin: Kallista, muta onko se suh­teet­toman kallista. Kun otamme huomioon, että saamme yht­enäisen ison asuinalueen kah­den eril­lisen pienen asemasta?

    Täh? Minä en tiedä mikä put­ki Markul­la on mielessä, mut­ta tähän suun­nitel­maan joka nyt on tar­jo­lal sisäl­tyy kort­telin mit­taiset sisää­na­jokan­jonit jot­ka eristää Kalasa­ta­maa eteläpuoel­la Kallios­ta ja pohjoises­sa Kalasataman/Arabian Her­man­nista. Kuvas­sa miltä näyt­täisi käve­ly-yhteys Kallios­ta Suvi­lah­teen, kuva tosin vale­htelee kos­ka tuos­ta ei saa kävel­lä tuon kuilun rak­en­tamisen jälkeen.

    Vastaa

40. tpyy­lu­o­ma: Täh? Minä en tiedä mikä put­ki Markul­la on mielessä, mut­ta tähän suun­nitel­maan joka nyt on tar­jo­lal sisäl­tyy kort­telin mit­taiset sisää­na­jokan­jonit jot­ka eristää Kalasa­ta­maa eteläpuoel­la Kallios­ta ja pohjoises­sa Kalasataman/Arabian Her­man­nista. Kuvas­sa miltä näyt­täisi käve­ly-yhteys Kallios­ta Suvi­lah­teen, kuva tosin vale­htelee kos­ka tuos­ta ei saa kävel­lä tuon kuilun rak­en­tamisen jälkeen.

    Ei mikään eri­tyi­nen, tai ehkä Tar­von­tien ehdotet­tu tunneli. 

    Nämä asi­at on syytä miet­tiä avoimin silmin sulke­mat­ta mitään ratkaisua etukä­teen pois. — Kul­jen sekä kävellen, julk­isil­la, fil­lar­il­la että autol­la. Ja osaan kat­sel­la sioi­ta myös logis­ti­ikan kannal­ta, ainakin auttavasti

    Vastaa

41. tpyy­lu­o­ma: Kuvas­sa miltä näyt­täisi käve­ly-yhteys Kallios­ta Suvi­lah­teen, kuva tosin vale­htelee kos­ka tuos­ta ei saa kävel­lä tuon kuilun rak­en­tamisen jälkeen.

    Sörnäis­ten rampin paik­ka on niin hyvä kun se olo­suh­teet huomioonot­taen voi olla, on vaan aika vaikea olla tekemät­tä liiken­nerailoa paikkaan jos­sa haa­raudu­taan Tuusu­lantielle, nelostielle ja Itäväylälle, oli ramp­pia tai ei. Rampin kohdal­la ei ole nytkään suo­jati­etä, ja Käenku­jan topolo­giaan istuu kevyen liiken­teen sil­ta eri­no­mais­es­ti jos kat­so­taan tarpeelliseksi. 

    Sörnäis­ten Ranta­tien eteläpuolel­la on juuri tuos­sa kohtaa vain kort­telin ver­ran tilaa ennen voimalaitos­aluet­ta eli paljoa inte­groitavaa ei ole.

    Vastaa

42. spot­tu: Sörnäis­ten rampin paik­ka on niin hyvä kun se olo­suh­teet huomioonot­taen voi olla, on vaan aika vaikea olla tekemät­tä liiken­nerailoa paikkaan jos­sa haa­raudu­taan Tuusu­lantielle, nelostielle ja Itäväylälle, oli ramp­pia tai ei. Rampin kohdal­la ei ole nytkään suo­jati­etä, ja Käenku­jan topolo­giaan istuu kevyen liiken­teen sil­ta eri­no­mais­es­ti jos kat­so­taan tarpeelliseksi. 

    Kato nyt sitä katusu­un­nitel­maa, joka ei valitet­tavasti muu­tu tui­jot­ta­mal­la yhtään sen parem­mak­si. Vil­hovuorenkadun ja Hanasaarenkadun välil­lä on 300 metrin mat­ka jos­sa ei ole suo­jati­etä lainkaan, siinä on varaus sil­laal mallia huokausten sil­ta Mer­i­hakaan, sem­moinen parin millin halpis­malli jota tuskin käyt­tää kukaan.

    Näin sik­si että tun­nelin suuaukon edessä nyt vaan jotenkin pitää olla autoille jono­tusti­laa 150 metriä, noin kaupunkiko­rt­telin pitu­us. Autoille on toki kään­tymiskaista välil­lä, kos­ka eihän ne voi kiertää.

    Isot risteyk­set on pohjoisem­pana ja Käenku­jan kohdal­la on nytkin suo­jatie, eli siis tässä tehdään jopa nyky­istä karmeam­paa jalankulkuym­päristöä Rantatielle. Tämä siis sen jäl­keen kun polte­taan 160 mil­liä auto­jen viemiseen maan alle. Jälleen ker­ran, saavu­tus tämäkin, onnit­te­lut kaikille osal­lis­tu­jille: tehdään Rantati­estä vielä nyky­istä kamalampi.

    Sörnäis­ten Ranta­tien eteläpuolel­la on juuri tuos­sa kohtaa vain kort­telin ver­ran tilaa ennen voimalaitos­aluet­ta eli paljoa inte­groitavaa ei ole.

    Voimalaitos pois­tuu aikanaan ja tilalle tulee jotain kaupun­gin tapaista. Siel­lä on jo nyt Suvi­lah­den alue.

    Vastaa

43. Ja pohjoisosan sisää­na­jo on ihan saman­lainen muuri Her­man­nin ja Kalasa­ta­man välil­lä. Pikant­ti­na yksi­tyisko­htana poikkileikkauk­ses­sa kolme kpl autokaistan levy­isiä liikennevihreäkaistoja.

    Tuol­la ei muuten ole sit­ten minkään sortin bus­sikaisto­ja niille uusille runk­olin­joille, eli ne seisoo siinä samas­sa jonos­sa auto­jen kanssa. Anteek­si nyt vaan, mut­ta mik­si pitää piirtää täm­möistä huttua?

    Vastaa

44. tpyy­lu­o­ma: Kato nyt sitä katusu­un­nitel­maa, joka ei valitet­tavasti muu­tu tui­jot­ta­mal­la yhtään sen paremmaksi.

    Mäpä katoin ja mitäs helkkaria: siel­lä on edelleen maan pin­nal­la kolme lev­eää kaistaa suun­taansa sen tun­nelin kohdal­la?! Eli suun­nilleen sama kuin nyky­isinkin. Jotenkin olin taas nai­ivipäis­säni kuvitel­lut, että maan pin­nalle tulis jotain kapeam­paa kat­ua ja ihmisen kokoisem­paa tilaa, jos ker­ran niitä raken­nuk­si­akin, kun­han se läpi­a­joli­ikenne ker­ran saadaan maan alle.

    Mut­ta toi­han näyt­tää siltä, että Sörnäis­ten tun­nelikaa­va on maan pinnal­ta kat­soen vielä järkyt­tävämpi kaup­sumurha kuin nykyi­nen rantamotari.

    Miten tässä aina onnis­tu­taan. Voisko sen tun­nelin suuaukon rak­en­taa vaik­ka jonkun raken­nuk­sen seinään siten, että se näyt­täisi esimerkik­si parkki­hallin sisää­na­jol­ta? Ja tun­nelista ulos tul­taes­sa avau­tu­isi sit­ten suo­raan pienem­män skaalan katu­verkos­to. Tai kun ker­ran rahaa näyt­tää riit­tävän, niin voisko sen tun­nelin vetää suo­raan Mer­i­haan sil­loille asti? Siel­lä on muutenkin toi­vo jo menetetty.

    Vastaa

    1. Simo,
       Bus­sikai­stat ja ratikka.

       Vastaa

45. tpyy­lu­o­ma: Voimalaitos pois­tuu aikanaan ja tilalle tulee jotain kaupun­gin tapaista. Siel­lä on jo nyt Suvi­lah­den alue.

    Suvi­lah­den alue ei ole “kaupun­gin tapaista” vaan sinne aje­taan tapah­tu­mat, jot­ka eivät ole riit­tävän hieno­ja Kaisaniemeen. Jos viereen tulee jotain kaupun­gin tapaista, alkaa pro­jek­ti senkin puuhak­en­tän tapah­tu­mien siirtämisek­si muualle.

    Vastaa

46. Osmo hyvä,
    kan­nat­ta­vatko Vihreät todel­lakin sitä lin­jaa, että puis­tot muute­taan tont­ti­maak­si? Näin kävi Tapu­likaupun­gin kaava­muu­tok­sen kanssa. Maat­ullin puis­tos­ta — siis puios­tos­ta — kol­mannes lohkaistaan noille 44 pien­taloille, lisäk­si puis­tos­ta naker­re­taan tilaa ajoteille. Jäl­jelle jäävä “puis­tokaistale” onkin sit­ten hulevesialuet­ta suurine veto-oji­neen. Esit­te­lytek­stin retori­ik­ka oli todel­la harhaan­jo­htavaa, pien­talo­ja puis­ton laidalle — lue puis­toon. On todel­la ekol­o­gista, kun alueelta joutuu lähtemään autol­la ulkoile­maan, kos­ka lähialueen virk­istys- ja virher­alue pilataan rak­en­tamisel­la. Sama näyt­tää koske­van muitakin kaupungi­nosia — puis­tot ja virk­istysalueet tonteiksi.

    Vastaa