Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.5.2013

28.5.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Listan mukaan paitsi, että hyväksyttiin yksimielisesti ehdotuksestani lausuma, että kun lähiöprojekti on siirtynyt kiinteistövirastosta kaupunkisuunnitteluvirastoon, olisi kiva saada tehtävien ohella myös siihen tarkoitetut rahat. Viraston laihduttaminen tarkoittaa, että yhä enemmän suunnittelua on tehtävä virkatyönä ja yhä vähemmän voidaan ostaa konsulttityötä.

Tapulikaupungin kaava

Läpi äänin 5-3. Demarit, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset olisivat halunneet vähentää asuntorakentamista. Saatiin 44 omakotitonttia. Tämä on viisi prosenttia lautakunnan tavoitteesta täydennysrakentamisen osalta.

Sörnäistentunneli

Pöydälle viikoksi. Pyysin, että esityslistaa täydennetään taloudellisilla vaikutuksilla ja että siihen liitetään myös saamamme selvitys tunnelin vaikutuksesta Hämeentien  liikennemääriin, koska sellaista oli kaupunginhallitus ponnella edellyttänyt.

Tämä on kinkkinen juttu. Tolkuttoman kallis. Jos investointikattomme pysyy bruttomääräisenä, eikä menoista voi vähentää niiden tuottamia tuloja, tätä ei voi toteuttaa. Bruttoperiaate on niin älytön, että uskon sen muuttuvan ryhmien välisissä neuvotteluissa elokuussa.   Sen jälkeen aletaan laskea, paljonko tämä tuo tuloja rakennusoikeuden muodossa. Tunneli vähentää Hermannin rantatiellä liikennettä sen verran paljon, että 200 000 toimistokerrosalaa voidaan muuttaa asuinkerrosalaksi. Näillä merenrantaan tukeutuvilla alueilla asuinkerrosala on hyvin arvokasta suhteessa toimistoalaan, jota on tarjolla vähän liikaakin.

Merkittävää kuitenkin on, että tämä parantaa asumisolosuhteita merkittävästi. Alueen arkkitehti sanoi, että Hermannin rantatie muuttuu Kalasataman kohdalla tunnelin ansiosta Porkkalankadusta Itämeren kaduksi. Vähämerkityksetön ei ole myöskään vaikutus Hämeentien liikenteeseen.

Kun tehdään sujuvampi yhteys, lisääkö se liikennettä? On vaarana, että poikittaisliikenne siirtyy Pasilan tai Sturenkadun korkeudelta etelämmäksi tuoden lisää ongelmia kantakaupunkiin. Toisaalta seuraavat 80 000 uutta asukasta kantakaupunkiin saavat liikenteen niin sumppuun, että ei siirry.

Kyse on isommasta liikenteen tulevaisuudesta. Mitä huomattavasti nouseva asukasmäärä merkitsee kantakaupungin liikenteelle? Vancouverissa se VÄHENSI autoliikennettä, kun keskustan toimistoihin ei tarvinnut tulla kehyskunnista autolla vaan voitiin tulla kävellen, fillarilla tai joukkoliikenteellä niin, etteivät nuoret viitsi enää hankkia edes ajokorttia. Näin käy meilläkin, jos asumisolosuhteet kantakaupungissa ovat riittävän hyvät, liikkuminen kantakaupungin sisällä on sujuvaa ja pitkän matkan pendelöinti on riittävän hankalaa: vie joko aikaa tai rahaa.

Se nyt ainakin lisää liikennettä, jos ne 5000 asukasta siirtyvät Kasasatamasta jonnekin Huitsin Nevadaan.

Tästä on vihreissä kahta ilmaa. Ellei hyviä argumentteja panna pöytään, olen tätä valmis kannattamaan. Nyt on pulaa rahasta, mutta jos me nyt alamme tehdä sen varjolla huonoa kaupunkia, siitä kärsimme pitkään. Haave eheyttää kaupunkirakennetta ja pyrkimys rakentaa paljon lisää keskustamaista asujaimistoa edellyttää, että laatu säilyy. Laadukas keskusta-asuminen on hyvin haluttua, liikenteen vaivaama taas slummiutuu.

Muut asiat menivätkin yksimielisesti esityksen mukaan.

Kommentit

56 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.5.2013”

  1. Martti Tulenheimo kirjoitti 28.5.2013 kello 22:52

    Kiikun kaakun tunnelin suhteen. Itseäni mietityttää erityisesti, miten Sörnäisten rantatietä saadaan tällä muutettua pätkääkään kaupunkimaisemmaksi? Siispä kysymyksiä:

    – Jos autot jatkavat tunnelin jälkeen maan pinnalla kohti Merihakaa, mitä “kaupunkimaista” 175-metrinen ramppi tähän kokonaisuuteen tuo?

    (Ei tarvitse olla kummoinenkaan strategikko hahmottaakseen, että keskustatunneliahan tässä pedataan.)

    – Onko maanpäällistä vaihtoehtoa selvitetty?

    – Mitäpä jos tunnelin sijaan Sörnäisten rantatiestä tehtäisiinkin Sörnäisten rantakatu?

    Eli: (1) tien paikka siirrettäisiin reilusti kulkemaan talojen vierestä; (2) tie kavennettaisiin moottoritieleveydestä kaduksi; (3) kadun nopeudeksi vaihdettaisiin 50 km/h -> 40 km/h.

    Tämä tarkoittaisi melun vähentyessä sitä, että kadun toiselle puolelle voidaan rakentaa yhden normaalin levyinen kortteli lisää.

    Matka-ajat eivät pidenny juurikaan, kun väylän kapasiteetin kasvu 40 km/h vauhdin ansiosta kompensoisi 50 km/h vauhdissa tarvittavat pidemmät turvavälit.

    Tunnelin rampit ovat nimittäin molemmissa päissä valtavan pitkät: eteläinen ramppi on suunniteltu 175 metriä pitkäksi (eli se olisi koko korttelin pituinen). Pohjoinen ajoramppi on jopa 250 metriä, siis neljänneskilometrin mittainen kanjoni.

    Brysselissä pitkään asuneena vieroksun näitä tunneleita juuri näiden kanjonimaisten ramppien vuoksi, vaikka tunneli autoilun helpottamisen näkökulmasta tekeekin suhaamisesta nopeampaa ja siksi paljon hukuttelevampaa. Rampit estävät maanpäällisen alueen kaupunkimaisen hyötykäytön lähes kokonaan valtavan kokoiselta alueelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 45

  2. Kalle kirjoitti 29.5.2013 kello 0:14

    Keskustatunneli kiitos!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Clepe kirjoitti 29.5.2013 kello 0:46

    Onhan Sörnäistentunnelin osalta tutkittu kaikki vaihtoehdot kuten Kruunuvuorensillan tapauksessa?

    Kartasta katsomalla näkee helposti että liikenteen voi ohjata Kalasataman ohi reittiä Tynnyrintekijänkatu, Työpajankatu, Vanha Talvitie. Kun alueelta poistaa kadunvarsipysäköinnin, mahtuu kaduille riittävät 2+2 ajokaistaa ihan hyvin. Alueella ei nykyisin asu ketään.

    Reitti ei ehkä ole suorin mahdollinen, mutta eihän tässä kriteerinä ole autoliikenteen sujuvoittaminen vaan asuntorakentamisen mahdollistaminen. Uudet kaistamaalaukset, liikennevalojen uudelleenohjelmointi sekä kärkikolmiot maksavat jonkun verran, mutta hintaa tulisi suuruusluokkaa miljoona.

    Tätäkin ratkaisua voi kokeilla nykyisin niin suositulla pop-up periaatteella, eli kokeillaan Kalasataman rakentuessa. Jos ei toimi niin rakennetaan tunneli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  4. Tapio Peltonen kirjoitti 29.5.2013 kello 9:05

    Kalle:
    Keskustatunneli kiitos!

    Millä rahalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  5. virtauspohtija kirjoitti 29.5.2013 kello 9:15

    Mittatikun kanssa näyttää siltä, että Työpajankadulle ei mahdu neljää tarpeeksi leveää kaistaa, joilta/joille raskas liikenne mahtuisi kääntymään aina kaistallaan pysyen 90 asteen mutkissa sekä Tynnyrintekijänkadun että Vanhan Talvitien risteyksissä. Jopa tuota leveämmässä kohdassa ja loivemmilla mutkilla Meritullintorin kohdalla poispäin keskustasta ajavat (perävaunulliset) kuorma-autot ajavat usein keskellä ajorataa, ettei kukaan tunge sivulle liiskattavaksi seuraavassa mutkassa; Katajanokalta pohjoiseen kääntyessä aina (jossa on vastaava suorakulmainen käännös ja minimilevyiset kaistat, vastaava mille tila riittäisi Työpajankadun risteyksissä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  6. tpyyluoma kirjoitti 29.5.2013 kello 9:40

    Merkittävää kuitenkin on, että tämä parantaa asumisolosuhteita merkittävästi. Alueen arkkitehti sanoi, että Hermannin rantatie muuttuu Kalasataman kohdalla tunnelin ansiosta Porkkalankadusta Itämeren kaduksi. Vähämerkityksetön ei ole myöskään vaikutus Hämeentien liikenteeseen.

    Kun tehdään sujuvampi yhteys, lisääkö se liikennettä? On vaarana, että poikittaisliikenne siirtyy Pasilan tai Sturenkadun korkeudelta etelämmäksi tuoden lisää ongelmia kantakaupunkiin. Toisaalta seuraavat 80 000 uutta asukasta kantakaupunkiin saavat liikenteen niin sumppuun, että ei siirry.

    Se on jo sumpussa, Pohjoisranta ei vedä yhtään enempää autoja, ja muutenkin yllä oleva on matemaattisesti mahdotonta. Tämä ei siis ole mielipidekysymys:

    Porkkalankadulla on nyt 68 500 ajoneuvoa päivässä, joka on todella paljon. Itämerenkadulla on 9 100 ajoneuvoja päivässä, joka on aika vähän. Tämän näkee noin viidessä sekunnissa sattuvasti nimetystä julkaisusta Liikennemäärät Helsingin pääkatuverkossa.

    Hermannin rantatiellä on pohjoisosassaan nyt 15 900 ja etelämpänä lähellä tulevaa Kalasataman keskusta 14 000 ajoneuvoa päivässä. Viraston mukaan:

    Sörnäistentunnelin arkivuorokauden liikennemääräksi vuonna 2035 on arvioitu liikenneverkon vaihtoehdosta riippuen noin 23 000 – 32 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (molemmat suunnat yhteensä).

    Vaikka olettaisimme pintaan jäävän liikenteen määräksi nolla, niin on aritmeeettisesti mahdotonta väittää ettei hanke kasvattaisi autoliikenteen määrää ja rajusti. Muuten, nollan sijaan tuo pääkadulle jäävä ajoneuvoliikenteen määrä on jotain 10 000 ajoneuvoa päivässä, joka ei olennaisesti eroa nykytilasta.

    Se että liikennemäärät ennusteessa vuodelle 2030 kasvavat noinkin rajusti johtuu päivänselvästi siitä että oletetaan sellainen tunnelimoottoritieverkosto vuosimallia 2030 joka kykeneen sen määrän välittämään. Ja Sörnäisten tunneli on osa tätä. Demokratiassa toki voi kannattaa vaikka mitä, mutta sitten pitäisi kertoa mistä otetaan se noin kolme miljardia euroa mitä se maksaa pelkästään Kehä I sisäpuolella?

    Liikennesuunnittelupäällikkää taannoin yleiskaavatilaisuudessa vastasi myöntävästi Otso Kivekkään kysymykseen, että olisiko virastolla sellainen kokonaisliikennesuunnitelma Helsinkiin johon on varaa? Siis näiden tunnelifantasioiden sijaan.

    Saisiko sen nähtäväksi ja päätettäväksi, kiitos, niin ei tarvitse yksi hanke kerrallaan selittää päivänselviä asioita. Minua tämä ainakin kyllästyttää, enkä usko että virkamieskunnalla tai lautakunnalla on yhtään vähempää turhautunut olo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 56

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2013 kello 10:21

    Tuota tuota.
    Hermannin rantatiellä on nyt vähän liikennettä, koska ne 25 000 asukasta eivät ole vielä tulleet. Kubn kantakaupungin asukasmäärä kasvaa 80 000 asukkaalla, myös liikenneolot muuttuvat. On myös tarkoitus siirtää liikennettä Hämeentien reitiltä Sörnäisten rantatien reitille, koska Hämeentie on asuinkatu ja koska siellä pitäisi suosia joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Janne H kirjoitti 29.5.2013 kello 10:07

    hmmm..Tulenheimolla on mielestäni hyviä pointteja. Olikos siellä Vancuverissa paljonkin tällaisia tunneliratkaisuja? Ehkä tunnelin pystyisi toteuttamaan jotenkin paremmin? Täkäläiset rampit ovat rumia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2013 kello 10:17

    Minua ihmetytti suurin noujsu 5 %. Olenomasta mielestäni nähnyt paljon jyrkempiä. Silloin noista kanjoneista tlisi lyhyempiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Markku af Heurlin kirjoitti 29.5.2013 kello 10:09

    Kysymys. Onko liikenne kategorinen este asuntorakentmaiselle? Manskuhan on nyt erittäin liikennäity väylä sekä samalla suosittu asuinpaikka.

    Toimistoistahan meillä on pk-seudulal ylitarjontaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. Ville kirjoitti 29.5.2013 kello 10:50

    Viraston laihduttaminen tarkoittaa, että yhä enemmän suunnittelua on tehtävä virkatyönä ja yhä vähemmän voidaan ostaa konsulttityötä.

    Voitaisiin myös miettiä, mihin paukut laitetaan. Ulkopuolisesta näyttää välillä, että resursseja käytetään paljon hankkeisiin, joiden toteutuminen on varsin epätodennäköistä, mutta niitä silti väkisin yritetään kaupata päättäjille. Pitäisi olla selkeä strategia, jota virasto sitten toteuttaa. Lisäksi olisi hienoa, jos hankekohtaiset suunnittelukustannukset olisivat läpinäkyvät eli julkaistu esim. netissä, jolloin niillä olisi julkinen kontrolli, mikä todennäköisesti auttaisi jakamaan resurssit mahdollisimman järkevästi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  12. KKK kirjoitti 29.5.2013 kello 11:18

    Osmo Soininvaara: On myös tarkoitus siirtää liikennettä Hämeentien reitiltä Sörnäisten rantatien reitille, koska Hämeentie on asuinkatu ja koska siellä pitäisi suosia joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä.

    Tässähän olisi Vihreille oiva tilaisuus vaatia Hämeentietä joukkoliikennekaduksi. Eli kyllä tunnelille ehdolla Hämeentiestä joukkoliikennekatu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  13. antti kirjoitti 29.5.2013 kello 11:28

    Osmo Soininvaara:
    Minua ihmetytti suurin noujsu 5 %. Olenomasta mielestäni nähnyt paljon jyrkempiä. Silloin noista kanjoneista tlisi lyhyempiä.

    Kehä I nousut ei taida paljoa yli 5% olla, mutta niihinkin jo rekat jää sopivalla kelillä sutimaan. Taitaa melukin lisääntyä jyrkemmissä rampeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2013 kello 13:47

    Kehä I:llä tiellä voi olla lunta. Helsingissä käytetään lämmitettäviä katuja ja jalkakäytäviä. Edullista kaukolämmön paluulämmöllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. jari kirjoitti 29.5.2013 kello 11:30

    Martti Tulenheimo: Tunnelin rampit ovat nimittäin molemmissa päissä valtavan pitkät: eteläinen ramppi on suunniteltu 175 metriä pitkäksi (eli se olisi koko korttelin pituinen). Pohjoinen ajoramppi on jopa 250 metriä, siis neljänneskilometrin mittainen kanjoni.

    Janne H: hmmm..Tulenheimolla on mielestäni hyviä pointteja. Olikos siellä Vancuverissa paljonkin tällaisia tunneliratkaisuja? Ehkä tunnelin pystyisi toteuttamaan jotenkin paremmin? Täkäläiset rampit ovat rumia.

    Siis kaikkihan on vain kiinni rahasta. Mitä pidempi tunneli, sitä enemmän hätäpoistumisteitä. Mutta jos ramppi on 200m, tunneli 350m ja toinen ramppi 175m, voidaan kyseinen hirvitys rakentaa nollalla hätäpoistumistiellä (tikasauto pystyy pelastamaan ihmiset kuilusta).

    Mutta jos raha ei ole esteenä, niin toteutus voisi muistuttaa parkkihallin sisäänkäyntiä. Ja jotta sisäänkäynti ei ole liian leveä, niin laitetaan toisesta autot sisään ja toisesta autot ulos. Ja näin myös on maailmalla tehty. Linkki Tukholman Medborgarplatsin ulostuloon: http://goo.gl/maps/a2JXo

    Mutta joka tapauksessa ole Rantakadun kannalla. Tuon pitäisi olla kaupunkimoottoritie numero yksi, joka muutetaan viihtyisämmäksi! Palauttaa se takaisin ihmisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Clepe kirjoitti 29.5.2013 kello 12:00

    virtauspohtija:
    Mittatikun kanssa näyttää siltä, että Työpajankadulle ei mahdu neljää tarpeeksi leveää kaistaa, joilta/joille raskas liikenne mahtuisi kääntymään aina kaistallaan pysyen 90 asteen mutkissa sekä Tynnyrintekijänkadun että Vanhan Talvitien risteyksissä. Jopa tuota leveämmässä kohdassa ja loivemmilla mutkilla Meritullintorin kohdalla poispäin keskustasta ajavat (perävaunulliset) kuorma-autot ajavat usein keskellä ajorataa, ettei kukaan tunge sivulle liiskattavaksi seuraavassa mutkassa; Katajanokalta pohjoiseen kääntyessä aina (jossa on vastaava suorakulmainen käännös ja minimilevyiset kaistat, vastaava mille tila riittäisi Työpajankadun risteyksissä).

    Aivan totta, tämä on ongelma. Ratkaisukin tosin on ilmeinen, siinä menee kuitenkin hieman enemmän parkkipaikkoja. Reitti etelään Tynnyrintekijänkatua ja pohjoiseen Panimokatua (koukaten siltojen alla olevan parkkipaikan yli). Panimokadunkin saa kohdistettua Vanhan Talvitien kohdalle oikaisemalla tilastokeskuksen parkkipaikan yli.

    Tässä karttaesitys: http://goo.gl/maps/IM2LC

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2013 kello 12:59

    Oletteko tutustuneet Kalasataman suunnitelmaan kokonaisuudessan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tpyyluoma kirjoitti 29.5.2013 kello 12:51

    Osmo Soininvaara:
    Tuota tuota.
    Hermannin rantatiellä on nyt vähän liikennettä, koska ne 25 000 asukasta eivät ole vielä tulleet. Kubn kantakaupungin asukasmäärä kasvaa 80 000 asukkaalla, myös liikenneolot muuttuvat.

    Mihin ajaessaan Kalasatamassa asuva/työssäkäyvä käyttää tunnelia joka menee Kalasataman ohi?

    On myös tarkoitus siirtää liikennettä Hämeentien reitiltä Sörnäisten rantatien reitille, koska Hämeentie on asuinkatu ja koska siellä pitäisi suosia joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä,

    Lahdenväylältä ajo keskustaan on jo nyt virallisesti Rantatien kautta, samoin viitoitus, ja se on paljon nopeampi kuin Hämeentie (valot). Mitään muita toimia ei tähään suunnitelmaan sisälly, myöskään ponnessa edellytetystä Hämeentien muuttamisesta joukkoliikennekaduksi ei löydy mitään selvitystä, koska sitä ei ole tehty. Tuo muuten parantaisi sen tunnelihankkeen kannattavuutta koska säästöt joukkoliikenteessä, mutta jos tää kalliorakennusektori haluaa ampua itseään jalkaan, niin sen kun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2013 kello 12:55

    Saanen huomauttaa, että tunneli valmistuisi joskus 2020-luvulla. Hämeentien liikennesuunnitelmaa ei kannata tehdä nyt, varfsinkin kun Pisara on tulossa mullistamaan koko asian.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Atomi kirjoitti 29.5.2013 kello 12:56

    Hmmm, jospa kehämetron sijaan tutkittaisiin pikaratikka vaihtoehtoa Kehä 1:lle Minkälainen kaupunki syntyisi? Bogotassa pistivät kolmeksi vuodeksi autoilurahat sivuun ja suuntasivat ne julkiseen ja kevyeen liikenteeseen. Mitäpä tehtiin Sevillassa? http://www.eltis.org/index.php?id=13&lang1=en&study_id=3766
    a tramway contributing to better quality of life in Seville’s city centre.
    Olisiko Helsingissä jotain kehitettävää tunneleiden tilalle ihan oikeasti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  21. Daniel Federley kirjoitti 29.5.2013 kello 13:16

    Osmo Soininvaara:
    Saanen huomauttaa, että tunneli valmistuisi joskus 2020-luvulla. Hämeentien liikennesuunnitelmaa ei kannata tehdä nyt, varfsinkin kun Pisara on tulossa mullistamaan koko asian.

    Mutta silti Mansku ollaan pilaamassa nyt heti, vaikka sama Pisara on sinnekin tulossa mullistamaan kaiken? Minusta Manskun kanssa kannattaisi myös odottaa.

    Aivan ensiksi pitäisi saada HSL:stä ulos jotain esitystä siitä, minkä verran bussiliikennettä he haluaisivat pisara-aikana ajattaa Manskulla ja Hämeentiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2013 kello 13:40

    HSL on tehnyt suunnitelman joukkoliikenteestä Pisaran jälkeen. Kalasatamasta tulee merkittävä terminaali eikä keskustaan juuri busseja tule.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Daniel Federley kirjoitti 29.5.2013 kello 13:17

    tpyyluoma: Mihin ajaessaan Kalasatamassa asuva/työssäkäyvä käyttää tunnelia joka menee Kalasataman ohi?

    Jätkän ja Hernesaaren asukkaat matkalla pohjoiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. spottu kirjoitti 29.5.2013 kello 13:41

    Kai tämän koko harjoituksen pointti on että liikenne katkaisee kaupunkijatkumon, ja tämä voidaan korjata siirtämällä liikenne tunneliin, ja jopa kohtuullisen edullisesti huomioiden 200000 k-m2 asuinkäyttöön.

    Lähinnä herää kysymys miksei tunnelin pohjoispäätä voida samalla vetää Kustaa Vaasan tielle joka saisi aikaan jatkumon välille Kalasatama-Koskelantie/Viikintie eikä tarvitsisi ihmetellä miksi E75 neljänneskilometrin ramppeineen halkoo asuinaluetta.

    Ja tunnelihan ei sulje pois Sörnäisten rantatien muuttamista katumaisemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.5.2013 kello 13:52

    spottu
    Tunneli maksaa 50 000 – 150 000 euroa metriltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. anonyymi kirjoitti 29.5.2013 kello 13:53

    Demarit, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset olisivat halunneet vähentää asuntorakentamista. Saatiin 44 omakotitonttia. Tämä on viisi prosenttia lautakunnan tavoitteesta täydennysrakentamisen osalta.

    Olisivat halunneet vähentää asuntorakentamista vai omakotitontteja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Mikko Särelä kirjoitti 29.5.2013 kello 14:01

    Tässä tunnelin ramppien kanssa on yksi aika iso ongelma. Sörnäisten rantatiellä tulee runsaan 300 metrin matka, jolle ei rakenneta suojatietä tuon tunnelin ramppien takia. Vilhovuorenkadulta Hanasaarenkadulle asti.

    Katsokaapa pikaisesti asiaa kartasta: http://goo.gl/maps/wbqjw

    Käytännössä tunnelin sisäänajoramppi estää suorat kävely-yhteydet Kallion ja Kalasataman välillä. Kalasatamasta tehdään tämän suunnitelman avulla saari, jossa naapurikaupunginosaan kätevin kulkuväline on oma auto. Jalankulkijalle on luvassa 5-10 minuutin kiertomatka.

    Tämäkö on sitä hyvää ja tiivistä kaupunkirakennetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  28. Atomi kirjoitti 29.5.2013 kello 15:19

    Osmo Soininvaara:
    Tuota tuota.
    Hermannin rantatiellä on nyt vähän liikennettä, koska ne 25 000 asukasta eivät ole vielä tulleet. Kubn kantakaupungin asukasmäärä kasvaa 80 000 asukkaalla, myös liikenneolot muuttuvat. On myös tarkoitus siirtää liikennettä Hämeentien reitiltä Sörnäisten rantatien reitille, koska Hämeentie on asuinkatu ja koska siellä pitäisi suosia joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä.

    Mikäli olen tulkinnut historiaa oikein niin kehyskuntiin muutettiin halvemman asumisen perässä ja käytiin autolla mielummin kaupungissa töissä. Tuohan sitten aiheutti liikenneongelman niille kehyskunnassa asuville joiden mielestä kaupungin liikenne on surkeaa. Kaupungissa asuva taas ihmetteli kun iltaisin/ öisin on niin tyhjät kadut. Alkoi kuitenkin keskustelu ja toimet julkisen liikenteen kehittämiseksi. Metro putsasi pöytää aika hyvin mutta hintojen noustessa myös yrityksille aiheutti se siirtymää ja liikenteen voimakkaan kasvun kehä 1:lle. Nyt jos tuohon Sörnäisten alueella, (tiivistykset ympärillä), muuttaa yks kaks asuntojen valmistuessa 25000-80000 ihmistä niin lähtevätkö ne sulavasti sitten siitä tunnelia pitkin Keravalle töihin autolla? Vai tullaanko edelleen Keravalta tänne autolla? (Tarkoitus ei nyt ole mollata Keravaa vaan käyttää esimerkkinä) Kuka asuu missä asuu ja missä/ miten ansaitaan leipä? Millä kotitaloudet ohjataan liikkumaan kaupunkialueella? Autoilla vai julkisella/ kevyellä jalkapelillä? Jos autoilua halutaan kasvattaa niin tunnelia joka suuntaan jos kestävään liikkumiseen halutaan ohjata niin mielestäni kehitysaskeleet olisi aika helppo valita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. Ville kirjoitti 29.5.2013 kello 15:27

    Atomi: Hmmm, jospa kehämetron sijaan tutkittaisiin pikaratikka vaihtoehtoa Kehä 1:lle Minkälainen kaupunki syntyisi?

    Ei ratikkakaan aina ole oikotie onneen: kymmeniä miljoonia maksanut Velez-Malaga-ratikkalinja suljettiin muutama vuosi valmistumisen jälkeen, kun matkustajia ei ollut. Yhtenä syynä oli huonosti suunniteltu reitti. Jos Kehä I:llä olisi suuri tarve julkiselle liikenteelle, kai siellä kulkisi jo nyt paljon busseja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. jlbl kirjoitti 29.5.2013 kello 17:51

    Pohjoiseen Lahdentielle suuntautuvan työmatkaliikenteen kannalta tunneli Hermannin Rantatielle on ihan turha: Hermannin Rantatieltä ei pääse mihinkään muualle kuin Hermannin Rantatielle istumaan ruuhkaan ja odottamaan, että pääsee Kustaa Vaasan tielle.

    Se että miten nopeasti siihen ruuhkaan pääseen istumaan on ihan yksi ja sama, koska viimeiset 200m ennen risteystä voi hyvinkin viedä 10 min.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  31. Mikko H kirjoitti 29.5.2013 kello 17:59

    Hmmm, jospa kehämetron sijaan tutkittaisiin pikaratikka vaihtoehtoa Kehä 1:lle Minkälainen kaupunki syntyisi?

    Ks. Raide-Jokerin suunnitelmat osoitteessa http://raidejokeri.info . Helsingin maankäyttösuunnitelmassa on alustavasti kirjoitettu myös Raide-Jokerin yhdistämisestä nykyiseen raitiotieverkkoon ja maankäytön tiivistämisestä näiden raiteiden varrella.

    Ville: Jokeri-linjalla on tällä hetkellä 30 000 matkustajaa päivittäin. Linja ei kulje Kehä I:llä kuin pieneltä osin, mutta saman suuntainen se kuitenkin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  32. Ville kirjoitti 29.5.2013 kello 19:57

    Mikko H: Ks. Raide-Jokerin suunnitelmat osoitteessa http://raidejokeri.info . Helsingin maankäyttösuunnitelmassa on alustavasti kirjoitettu myös Raide-Jokerin yhdistämisestä nykyiseen raitiotieverkkoon ja maankäytön tiivistämisestä näiden raiteiden varrella.

    Ville: Jokeri-linjalla on tällä hetkellä 30 000 matkustajaa päivittäin. Linja ei kulje Kehä I:llä kuin pieneltä osin, mutta saman suuntainen se kuitenkin on.

    Jokerilinjan reitti on olennaisesti eri kuin Kehä-1:n, se kulkee kaupunkirakenteessa, kun taas kehätie kaupunkirakenteen ulkopuolella ja katkaisten sen. Raideliikenteen logiikka on eri kuin henkilöautoväylien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. Ville kirjoitti 29.5.2013 kello 20:01

    Varsinkin kevyt-raideliikenne eli ratikat toimii hyvin kevyen liikenteen kanssa. Maanpäällinen raskasraide on ongelmallinen siinä kuin motarit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. Atomi kirjoitti 29.5.2013 kello 20:52

    Mikko H: Ks. Raide-Jokerin suunnitelmat osoitteessa http://raidejokeri.info . Helsingin maankäyttösuunnitelmassa on alustavasti kirjoitettu myös Raide-Jokerin yhdistämisestä nykyiseen raitiotieverkkoon ja maankäytön tiivistämisestä näiden raiteiden varrella.

    Ville: Jokeri-linjalla on tällä hetkellä 30 000 matkustajaa päivittäin. Linja ei kulje Kehä I:llä kuin pieneltä osin, mutta saman suuntainen se kuitenkin on.

    Pisteitä ropisee jokerille, katsotaan miten toteutuu. Kehä 1 pysynee autoilun pyhänä väylänä maailman tappiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Atomi kirjoitti 29.5.2013 kello 21:42

    anonyymi: Olisivat halunneet vähentää asuntorakentamista vai omakotitontteja?

    hyvä kysymys varsinkin kun juna-asemalle on lyhyt matka ja asemanseudut piti tiivistää. Miksi ei pienkerrostaloja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  36. Atomi kirjoitti 29.5.2013 kello 21:53

    spottu:
    Kai tämän koko harjoituksen pointti on että liikenne katkaisee kaupunkijatkumon, ja tämä voidaan korjata siirtämällä liikenne tunneliin, ja jopa kohtuullisen edullisesti huomioiden 200000 k-m2 asuinkäyttöön.

    Lähinnä herää kysymys miksei tunnelin pohjoispäätä voida samalla vetää Kustaa Vaasan tielle joka saisi aikaan jatkumon välille Kalasatama-Koskelantie/Viikintie eikä tarvitsisi ihmetellä miksi E75 neljänneskilometrin ramppeineen halkoo asuinaluetta.

    Ja tunnelihan ei sulje pois Sörnäisten rantatien muuttamista katumaisemmaksi.

    Ilmeisesti kaupunkiin uudelle alueelle muuttaville saataisiin nopea poistuminen Lahdentielle koska he kaikki haluavat liikkua autolla ja mielummin Lahdentielle? En taida enää ymmärtää mitään miksi siihen kukaan haluaa muuttaa jos siitä on vain pakko päästä pois. Muuttuuko asiat nyt niinpäin että asutaan tiiviissä kaupunkimiljöössä ja mennään maalle töihin. Ja tuo liikenne suunnitellaan juuri autoilun varaan? melkoista kestävää kehitystä, tätä pitää pohtia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  37. Markku af Heurlin kirjoitti 29.5.2013 kello 22:46

    Kun Pisara on kerran mainittu. niin laitan taas yhden kuningasajatukseni esiin ja keskustelun alle. Aihe pitää nyt ottaa tapetille, sillä nyt asia onmietittävä..

    Eli pisara-radan suuntaus:

    NYT ON NOSTETTAVA PISARA PÖYDÄLLE

    Kun jotakin kerran tehrähän se tehrähän sitten kunnolla. Ja kun jotakin kerran hankitahan, hankitahan sitten kunnollista.” (Sananlasku Kannukssta)

    Pisara eli lähijunarata Pasilasta Töölön, Rautatientorin, Hakaniemen ja Alppilan kautta takaisin Pasilaan on nyt suunnittelun alla. Sen tarpeellisuus on jokseenkin – mutta ei aivan – selvä. Nyt kun Pisara rakennetaan seuraavaksi 150 vuodeksi, kannattaa selvittää tulisiko se toteuttaa oleellisesti toisin tavoin. Silloin rata myös tarjoaisi suoran junayhteyden lentokentältä Meilahteen ja Töölöön ja suoran lähijunayhteyden Meilahden klinikoille. Sekaannuksien välttämiseksi käytän radasta paremman puutteessa nimeä Hurma-rata.(Huopalahti – Ruskeasuo – Alppila)

    Ehdottamani rata lähtisi Huopalahdesta maan alle jatkaisi Ruskeasuon sekä Meilahdessa HUS:in klinikoiden alta Töölöntorille. Sieltä edelleen Kampin kautta Rautatientorille, Hakaniemeen, mahdollisesti Alppilaan, edelleen Pasilassa maan alla Käpylään, jossa liittyisi Keravan kaupunkirataan. Vaikuttaa nimittäin aika hankalalta yrittää saada rata maan päälle Pasilassa, joten seuraava asema eli Käpylä on helpompi.

    Kamppi – Rautatieasema – Hakaniemi -rata kulkisi samassa tasossa kuin metro. Tämä merkitsee sitä, että Töölön metroa ei voi toteuttaa, mutta toisaalta tämä rata on sama kuin Töölön metro.

    Radan pituus olisi noin 12–13 km. Maanalaisia asemia siinä olisi kuusi tai seitsemän. Pisaran kustannukset ovat noin 800 Me ja radan pituus 8 km, asemia riisutussa versiossa vain kolme. Kustannuksia tulisi siis arviolta 1200–1400 Me eli lisää 400–600 Me. Iso raha, mutta ei sen suurempi kuin Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen. Ja tämä ratkaisu parantaisi oleellisesti pääkaupunkiseudun liikenneoloja.

    Periaatteessa, joskaan todennäköisesti ei käytännössä radalla voisi liikennöidä metrokalustolla. Tulevaisuudessa olisi luonnollista, että paikallisjunia liikennöi HSL. Se mahdollistuu vuonna 2017, Minulle on samantekevää millainen kokardi kondarilla on. Mutta helsinkiläiselle päättäjälle ja rahakirstunvartijalle asialla on merkitystä.

    Laskin mielessäni, että ainakin kaksi reittiä voi kulkea tätä kautta: Kehärata Helsinki – Tikkurila – Lentokenttä – Huopalahti – Helsinki ja kaupunkirata Espoo – Helsinki – Kerava.

    Meilahden sairaala- ja opetuskompleksin päivittäisten käyttäjien lukumäärä – henkilökunta, opiskelijat, poliklinikkakäynnit, magneettikuvaukset, omaisvierailut jne. – on siinä 10 – 12.000. Käyttäjiin on lisättävä vielä Folkhälsan, työterveyslaitos, Aktiivi-instituutti, Markkinointi-Instituutti ja 11-kerroksisen Aura-talon toimistot. Englantilainen koulu, Steiner-koulu, Nordenskiöldinkadun jäähalli ja Urheilukadun jalkapalloareena ovat samoin 6 -800 metrin päässä. Pasilassa on nyt n. 25.000 työpaikka ja sinne suunnitellaan Ruoholahden verran, so. n. 10.000 työpaikkaa. Mitään uutta kaupungin keskustaa Pasilasta ei tule, vaikka sata vuotta on uumoiltu.

    Asemina Ruskeasuo ja Alppila voisivat olla optioita. Ne voi olla järkevintä jo valmiiksi louhia, sillä se ei ole mahdoton kustannus ( n 100 e/m3), ja tilaa voi jotenkin käyttää hyödyksi vaikka varastona. Samoin on mielekästä rakentaa rata myös kaukoliikennekalustolla kuljettavaksi, jos kustannuslisä ei ole kohtuuton. Itse arvioisin sen olevan 2-3 Me/km.

    Radan rakentaminen ei ole vielä aikoihin liikenneministeriön rakennusohjelmassa. Avarakatseisuudestaan tunnetut Helsingin seudun kaupunginvaltuustot myös halunnevat radan kokonaisuudessaan rakennettavaksi valtion varoin, jotka ovat kyllöstetyt. Yksinkertainen päässälasku osoittaa, että joka tapauksessa pääkaupunkiseudun asukkaat maksaisivat puolet lystistä.

    Ensi hätään ja joka tapauksessa tulevaa tarvetta varten on syytä rakentaa pysäkki Helsinginkadun ja radan risteykseen. Tämä on mielestäni verraten huokea toteuttaa, sillä riittää rakentaa yksinkertaiset pysäkit Leppävaaran (Espoon) ja Keravan kaupunkiratoja varten, esikuvana Berliinin S-Bahnin Bellevue-asema

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.5.2013 kello 8:44

    Markku,
    Ajatus, että Espoon suunnan junat eivät kulkisi Pasilan kautta eikä niistä voisi vaihtaa pääradan juniin, ei nyt oikein pelitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Timo kirjoitti 29.5.2013 kello 23:56

    Hei, mitäs jos sen (merihaka-kalasatama välin) rakentaisi kannella, vähän niinkun merihaan, mutta tyylillä. Kävely/puistokannelle palveluja ja kahviloita, bussipysäkit ja parkkipaikat alle. Pakokaasuille omat hormit taloihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.5.2013 kello 8:40

    Hei, mitäs jos sen (merihaka-kalasatama välin) rakentaisi kannella, vähän niinkun merihaan, mutta tyylillä. Kävely/puistokannelle palveluja ja kahviloita, bussipysäkit ja parkkipaikat alle. Pakokaasuille omat hormit taloihin.

    Autoilun paneminen maan alle tunnelilla tai aknnella parantaa olennaisesti olosuhteita maan päällä, mutta tämä on kovin kallista. Kalliioon tehtävä tunneli on vielä halpa betonista kyhättyyn verrattuna. Ei riitä raha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Atomi kirjoitti 30.5.2013 kello 8:22

    Atomi:
    Hmmm, jospa kehämetron sijaan tutkittaisiin pikaratikka vaihtoehtoa Kehä 1:lle Minkälainen kaupunki syntyisi? Bogotassa pistivät kolmeksi vuodeksi autoilurahat sivuun ja suuntasivat ne julkiseen ja kevyeen liikenteeseen. Mitäpä tehtiin Sevillassa? http://www.eltis.org/index.php?id=13&lang1=en&study_id=3766
    a tramway contributing to better quality of life in Seville’s city centre.
    Olisiko Helsingissä jotain kehitettävää tunneleiden tilalle ihan oikeasti?

    Täsä Bogotan toimet:
    http://www.dac.dk/en/dac-cities/sustainable-cities-2/all-cases/transport/bogota-more-bikes-and-buses-fewer-cars/?bbredirect=true
    Bogotá, Colombia, aims to establish a more sustainable transport system by creating a network of bike paths covering most of the city. They are upgrading the bus system and restricting cars in the city. The first move towards the increased sustainable transport system was taken by then Bogota Mayor Enrique Peñalosa back in 1998.
    In Bogotá vehicle traffic is reduced by 40% through a measure that restricts vehicles, according to the last number in their license plate, from travelling during peak hours in the entire urban area. In addition car free Sundays (Ciclovia) and the laying down of thousands of parking spots have made the roads more pedestrian-friendly. On car free Sundays the city is now using public streets as a large open park and there are plenty free exercises for families to attend. Bogota has become a healthier and safer city with greater social integration and cheap, sustainable transport.
    Mitäpä tuohon lisäämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. spottu kirjoitti 30.5.2013 kello 8:46

    Osmo Soininvaara: Tunneli maksaa 50 000 – 150 000 euroa metriltä.

    Rahoitusta varten on keksitty rakennusmaamaksu ja kiinteistövero.

    Vertailun vuoksi: mikäköhän on Etelä-Helsingissä sen arvo ettei Norssin ja Johanneksen kirkon välistä kulje motaria kuten vielä Smith-Polvisessa kaavailtiin? Tai arvo Mallaskuja-Uudenmaankatu -tunnelinpätkälle joka muutti joutomaan alueen keskeisimmäksi kaupunkipuistoksi?

    Miksi kaavoittaa uutta asuinaluetta lähtökohtaisesti läpiajoalueeksi kun samalla voisi tehdä kaupunkimiljöön?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  43. Markku af Heurlin kirjoitti 30.5.2013 kello 9:11

    Osmo Soininvaara:
    HSL on tehnyt suunnitelman joukkoliikenteestä Pisaran jälkeen. Kalasatamasta tulee merkittävä terminaali eikä keskustaan juuri busseja tule.

    Mitöä busseja ei tule tai tulisi? Itäväylän bussit pysähtyvät metroasemille. Kaukobussien toimivuuden knnalta on oleellista, että niillä pääsee keskustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. Markku af Heurlin kirjoitti 30.5.2013 kello 13:34

    Osmo Soininvaara:
    Markku,
    Ajatus, että Espoon suunnan junat eivät kulkisi Pasilan kautta eikä niistä voisi vaihtaa pääradan juniin, ei nyt oikein pelitä.

    Miksi ei?

    Kaikkien Espoon suunasta tulevien junien ei tarvitse kulkea Pisaraa myöten, vaan yksi kulkisi suoraan päärautautieasemalle. tulee jossakin tapauksissa yksi vaihto lisää, mutta sen ei pitäisi olla ongelma – ei ainakaan kelläkään Länsimetron kannattajalle.

    Kuinkaplajon muuten Pasilasa vaihdetaan junaa lännestä pohjoisene ja päinvastoin?

    Toisaalta tämä tarjoaisi suoran yhteyden länsisuuunnasta ja lentokentältä Meilahteen. On silläkin arvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Markku af Heurlin kirjoitti 30.5.2013 kello 13:38

    Osmo Soininvaara:
    Markku,
    Ajatus, että Espoon suunnan junat eivät kulkisi Pasilan kautta eikä niistä voisi vaihtaa pääradan juniin, ei nyt oikein pelitä.

    Henkilö voi vaihtaa pääradan juniin Helsingin keksurautaieasemalle. Tämähän lisää m<tka-aikaa n. 10 minutti suuntaansaa, mikä ei ole vähän.

    Toisaalta ihmisen ajantaju on logaritminen: 2 15 minuutin matkaa on ihmisen subjektiivisesa ajassa enemmän kuin yksi 35 minutin matka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. Timo kirjoitti 30.5.2013 kello 14:08

    Osmo Soininvaara: Kalliioon tehtävä tunneli on vielä halpa betonista kyhättyyn verrattuna. Ei riitä raha.

    Onko tosiaan näin? Kuvittelisin suht tiivisti rakennettujen talojen välisen tilan kattamisen kannella tulevan halvemmaksi kun kalliotunnelin. Semminkin kun sen voisi helpommin kaavoittaa grynderien maksettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Markku af Heurlin kirjoitti 30.5.2013 kello 22:37

    Osmo Soininvaara: Autoilun paneminen maan alle tunnelilla tai aknnella parantaa olennaisesti olosuhteita maan päällä, mutta tämä on kovin kallista. Kalliioon tehtävä tunneli on vielä halpa betonista kyhättyyn verrattuna. Ei riitä raha.

    Kallista, muta onko se suhteettoman kallista. Kun otamme huomioon, että saamme yhtenäisen ison asuinalueen kahdne erillisen pienen asemasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. tpyyluoma kirjoitti 31.5.2013 kello 10:42

    Markku af Heurlin: Kallista, muta onko se suhteettoman kallista. Kun otamme huomioon, että saamme yhtenäisen ison asuinalueen kahden erillisen pienen asemasta?

    Täh? Minä en tiedä mikä putki Markulla on mielessä, mutta tähän suunnitelmaan joka nyt on tarjolal sisältyy korttelin mittaiset sisäänajokanjonit jotka eristää Kalasatamaa eteläpuoella Kalliosta ja pohjoisessa Kalasataman/Arabian Hermannista. Kuvassa miltä näyttäisi kävely-yhteys Kalliosta Suvilahteen, kuva tosin valehtelee koska tuosta ei saa kävellä tuon kuilun rakentamisen jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  49. Markku af Heurlin kirjoitti 31.5.2013 kello 12:24

    tpyyluoma: Täh? Minä en tiedä mikä putki Markulla on mielessä, mutta tähän suunnitelmaan joka nyt on tarjolal sisältyy korttelin mittaiset sisäänajokanjonit jotka eristää Kalasatamaa eteläpuoella Kalliosta ja pohjoisessa Kalasataman/Arabian Hermannista. Kuvassa miltä näyttäisi kävely-yhteys Kalliosta Suvilahteen, kuva tosin valehtelee koska tuosta ei saa kävellä tuon kuilun rakentamisen jälkeen.

    Ei mikään erityinen, tai ehkä Tarvontien ehdotettu tunneli.

    Nämä asiat on syytä miettiä avoimin silmin sulkematta mitään ratkaisua etukäteen pois. – Kuljen sekä kävellen, julkisilla, fillarilla että autolla. Ja osaan katsella sioita myös logistiikan kannalta, ainakin auttavasti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. spottu kirjoitti 31.5.2013 kello 12:39

    tpyyluoma: Kuvassa miltä näyttäisi kävely-yhteys Kalliosta Suvilahteen, kuva tosin valehtelee koska tuosta ei saa kävellä tuon kuilun rakentamisen jälkeen.

    Sörnäisten rampin paikka on niin hyvä kun se olosuhteet huomioonottaen voi olla, on vaan aika vaikea olla tekemättä liikennerailoa paikkaan jossa haaraudutaan Tuusulantielle, nelostielle ja Itäväylälle, oli ramppia tai ei. Rampin kohdalla ei ole nytkään suojatietä, ja Käenkujan topologiaan istuu kevyen liikenteen silta erinomaisesti jos katsotaan tarpeelliseksi.

    Sörnäisten Rantatien eteläpuolella on juuri tuossa kohtaa vain korttelin verran tilaa ennen voimalaitosaluetta eli paljoa integroitavaa ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. tpyyluoma kirjoitti 31.5.2013 kello 14:38

    spottu: Sörnäisten rampin paikka on niin hyvä kun se olosuhteet huomioonottaen voi olla, on vaan aika vaikea olla tekemättä liikennerailoa paikkaan jossa haaraudutaan Tuusulantielle, nelostielle ja Itäväylälle, oli ramppia tai ei. Rampin kohdalla ei ole nytkään suojatietä, ja Käenkujan topologiaan istuu kevyen liikenteen silta erinomaisesti jos katsotaan tarpeelliseksi.

    Kato nyt sitä katusuunnitelmaa, joka ei valitettavasti muutu tuijottamalla yhtään sen paremmaksi. Vilhovuorenkadun ja Hanasaarenkadun välillä on 300 metrin matka jossa ei ole suojatietä lainkaan, siinä on varaus sillaal mallia huokausten silta Merihakaan, semmoinen parin millin halpismalli jota tuskin käyttää kukaan.

    Näin siksi että tunnelin suuaukon edessä nyt vaan jotenkin pitää olla autoille jonotustilaa 150 metriä, noin kaupunkikorttelin pituus. Autoille on toki kääntymiskaista välillä, koska eihän ne voi kiertää.

    Isot risteykset on pohjoisempana ja Käenkujan kohdalla on nytkin suojatie, eli siis tässä tehdään jopa nykyistä karmeampaa jalankulkuympäristöä Rantatielle. Tämä siis sen jälkeen kun poltetaan 160 milliä autojen viemiseen maan alle. Jälleen kerran, saavutus tämäkin, onnittelut kaikille osallistujille: tehdään Rantatiestä vielä nykyistä kamalampi.

    Sörnäisten Rantatien eteläpuolella on juuri tuossa kohtaa vain korttelin verran tilaa ennen voimalaitosaluetta eli paljoa integroitavaa ei ole.

    Voimalaitos poistuu aikanaan ja tilalle tulee jotain kaupungin tapaista. Siellä on jo nyt Suvilahden alue.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  52. tpyyluoma kirjoitti 31.5.2013 kello 14:45

    Ja pohjoisosan sisäänajo on ihan samanlainen muuri Hermannin ja Kalasataman välillä. Pikanttina yksityiskohtana poikkileikkauksessa kolme kpl autokaistan levyisiä liikennevihreäkaistoja.

    Tuolla ei muuten ole sitten minkään sortin bussikaistoja niille uusille runkolinjoille, eli ne seisoo siinä samassa jonossa autojen kanssa. Anteeksi nyt vaan, mutta miksi pitää piirtää tämmöistä huttua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  53. Simo Melenius kirjoitti 3.6.2013 kello 9:56

    tpyyluoma: Kato nyt sitä katusuunnitelmaa, joka ei valitettavasti muutu tuijottamalla yhtään sen paremmaksi.

    Mäpä katoin ja mitäs helkkaria: siellä on edelleen maan pinnalla kolme leveää kaistaa suuntaansa sen tunnelin kohdalla?! Eli suunnilleen sama kuin nykyisinkin. Jotenkin olin taas naiivipäissäni kuvitellut, että maan pinnalle tulis jotain kapeampaa katua ja ihmisen kokoisempaa tilaa, jos kerran niitä rakennuksiakin, kunhan se läpiajoliikenne kerran saadaan maan alle.

    Mutta toihan näyttää siltä, että Sörnäisten tunnelikaava on maan pinnalta katsoen vielä järkyttävämpi kaupsumurha kuin nykyinen rantamotari.

    Miten tässä aina onnistutaan. Voisko sen tunnelin suuaukon rakentaa vaikka jonkun rakennuksen seinään siten, että se näyttäisi esimerkiksi parkkihallin sisäänajolta? Ja tunnelista ulos tultaessa avautuisi sitten suoraan pienemmän skaalan katuverkosto. Tai kun kerran rahaa näyttää riittävän, niin voisko sen tunnelin vetää suoraan Merihaan silloille asti? Siellä on muutenkin toivo jo menetetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.6.2013 kello 10:06

    Simo,
    Bussikaistat ja ratikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. anonyymi kirjoitti 4.6.2013 kello 22:09

    tpyyluoma: Voimalaitos poistuu aikanaan ja tilalle tulee jotain kaupungin tapaista. Siellä on jo nyt Suvilahden alue.

    Suvilahden alue ei ole “kaupungin tapaista” vaan sinne ajetaan tapahtumat, jotka eivät ole riittävän hienoja Kaisaniemeen. Jos viereen tulee jotain kaupungin tapaista, alkaa projekti senkin puuhakentän tapahtumien siirtämiseksi muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Merja Drake kirjoitti 12.6.2013 kello 11:40

    Osmo hyvä,
    kannattavatko Vihreät todellakin sitä linjaa, että puistot muutetaan tonttimaaksi? Näin kävi Tapulikaupungin kaavamuutoksen kanssa. Maatullin puistosta – siis puiostosta – kolmannes lohkaistaan noille 44 pientaloille, lisäksi puistosta nakerretaan tilaa ajoteille. Jäljelle jäävä “puistokaistale” onkin sitten hulevesialuetta suurine veto-ojineen. Esittelytekstin retoriikka oli todella harhaanjohtavaa, pientaloja puiston laidalle – lue puistoon. On todella ekologista, kun alueelta joutuu lähtemään autolla ulkoilemaan, koska lähialueen virkistys- ja virheralue pilataan rakentamisella. Sama näyttää koskevan muitakin kaupunginosia – puistot ja virkistysalueet tonteiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus