Mikä olisi paras keino nuorisotyöttömyyden torjumisen tehostamiseksi?

25.5.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Matalapalkkatyö 

(Vastaukseni HS-raadin kysymykseen)

Lisätään oppisopimusjärjestelyjen painoarvoa koulutuksessa

Oppisopimuskoulutus parantaisi tehokkaimmin juuri niiden nuorten töihin pääsyä, joille se nyt on vaikeinta. Sen ehtoja pitää muuttaa, koska nyt työnantajat eivät uskalla tätä mahdollisuutta käyttää.

= = = =
Joku voi pitää yllättävänä, etten pidä parhaana Juhana Vartiaisen ja minun nimiini pantua nuorisopalkkaa. Esitimme myös muutoksia oppisopimuskoulutukseen, ja tämä on esityksistämme tärkeämpi. Nyt oppisopimuskoulutuksen suurin este on se, ettei sopimusta voi purkaa, vaikka kaikki syyt työsuhteen purkamiseen olisivat olemassa. Työantajat pitävät riskiä liian suurena, kun on kyse huonoin arvosanoin peruskoulusta valmistuneesta, vailla työkokemusta olevasta nuoresta.

Nuorisopalkka ei ole mikään uusi ajatus. Sellainen sisältyy jo nyt melkein kaikkiin työehtosopimuksiin, erityisesti SAK-laisilla aloilla. Tämä ei niissä perustu yleensä ikään vaan kokemusvuosiin, mutta sillä ei ole merkitystä, perustuuko 18-vuotiaan alempi palkka ikään vai siihen, ettei työvuosia ole takana paljon. Meidän varsinainen ehdotuksemme koski sitä, että pienipalkkaista työtä tekevän nuoren verotusta alennetaan ikäperusteisesti, jotta alemmalla palkalla kannattaisi mennä töihin. Siksi tuon palkanalennuksenkin pitäisi olla ikäperusteinen, mutta se koskisi siis vain minimipalkkoja, joita harva saa. Jos esityksemme toteutettaisiin, suurimmalle osalle nuorista ei palkan osalta tapahtuisi mitään, mutta verot laskisivat. Vuoteen 1975 alle 24-vuotiaiden verotus oli alempaa.

Sanssi-kortti tekee saman toista kautta, mutta on kömpelömpi, tulee kalliimmaksi eikä tue keikkatöitä.

Suurin syy nuorisotyöttömyyteen kuitenkin on, että nuorten palkkaaminen on laitonta silloin, kun työvoimaa joudutaan suhdannesyistä vähentämään. Tämä on vanhojen työntekijöiden oikeuksien kannalta ymmärrettävää, mutta koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta perin huono asia.

Kommentit

79 Vastausta artikkeliin “Mikä olisi paras keino nuorisotyöttömyyden torjumisen tehostamiseksi?”

  1. Liian vanha kirjoitti 25.5.2013 kello 7:48

    “Suurin syy nuorisotyöttömyyteen kuitenkin on, että nuorten palkkaaminen on laitonta silloin, kun työvoimaa joudutaan suhdannesyistä vähentämään.Tämä on vanhojen työntekijöiden oikeuksien kannalta ymmärrettävää, mutta koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta perin huono asia.”

    Aika erikoinen esitys, vanhan saisi vaihtaa nuorempaa milloin vain eli vaikka huvin vuoksi ?

    Tällainen ikään perustuva vaihto on ihmisoikeuksien polkemista ja ihmisoikeusopimuksen vastainen.

    Hnekilö voi kyllä vaihtaa, jos on painavat perusteet, mutta ikä ei voi olla peruste.

    Ja miten on parempi yhteskunnan kannalta, että nuoret työttömät vaihdetaan ikääntyneisiin työttömiin ? Kyllä ne polttopullot pysyvät vanhempienkin kädessä.

    Enemmän tuo ehkä kertoo siitä, että Osmonkin eväät on syöty, kannattaa siirtyä katsomoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  2. Liian vanha kirjoitti 25.5.2013 kello 7:58

    Nuo nuorisopalkat ovat 6 euron luokkaa ja niistä kertyy vuosituloa n 13000 euroa

    Veroprosentti on 5 % eli veroa maksetaan 650 euroa ja eläkemaksua suurin piirtein saman verran eli n 10 %.

    Eli 0 verolla ja vapautettuna TEL maksusta saa hieman enemmän käteen, mutta ei se mikään olennaine parannus ole.Ja jonkun on maksettava enemmän, jotta aukot täytetään julkisella sektorilla

    Jos veroale siirretään palkkaan niin tuntipalkka laskee 5,5 euroon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  3. nos kirjoitti 25.5.2013 kello 8:07

    Paras tapa pienentää nuorisotyöttömyyttä on erota eurosta ja täten jouduttaa koko mädän järjestelmän hajoamista. Sitten voi uhrata aikaansa näihin mikrotason näpertelyihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.5.2013 kello 9:48

    Liian Vanha
    Voisit maailman vihaltasi joskus ajatella, mitä kirjoitat. Otat esimerkiksi jo alennetun nuorisopalkan, josta toteat, että sitä voi veronalennuksilla tukea vain sadalla eurolla kuussa, niin mikä saa sinut ajattelemaan, että on tarkoitus alentaa tuota nuorisopalkkaa toistamiseen. Jäljelle jää vain se verotuki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kalle kirjoitti 25.5.2013 kello 9:50

    Seuraava looginen kysymys onkin, onko nykyisen kaltaiselle ammattikoulujärjestelmälle tilausta? Ainakin Saksassa käsittääkseni ammattikoulutus pääosin hoidetaan työnantajien toimenpitein. Työnantajat saavat juuri sellaista työvoimaa, kun tarvitsevat.

    Itse uskon, että ammattikouluille on tilausta, mutta niiden tulee entistä tiiviimmin kuunnella alueensa työnantajien tarpeita. Opetushallituksen ohjaus on osin tarpeetonta ja osin vahingollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  6. anonyymi kirjoitti 25.5.2013 kello 10:06

    Kannatan koulutuksen lisäämistä.

    Sata vuotta sitten iso osa väestöstä ei ollut edes lukutaitoisia, mutta tämä ei ollut niinkään suuri ongelma, koska myös lukutaidottomille löytyi hanttihommia. Kehityksen mentyä eteenpäin täytyi ihmisiä alkaa kouluttamaan enemmän, koska täysille puupäille ei enää löytynyt käyttöä.

    Nyt ollaan menossa suuntaan, jossa ilman korkeakoulun käyntiä vastaavaa osaamistasoa on vaikea tehdä mitään mistä kukaan haluaisi maksaa. Koulutetaan siis ihmisiä lisää.

    Lähes kaikkien ihmisten korkeakouluttaminen saattaa tuntua utopistiselta, mutta luulen että niin tuntui myös lukutaidon opettaminen kaikille muutama sata vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  7. Viherinssi kirjoitti 25.5.2013 kello 10:24

    Liian vanha: Aika erikoinen esitys, vanhan saisi vaihtaa nuorempaa milloin vain eli vaikka huvin vuoksi ?

    Ei kun kenet hyvänsä saisi vaihtaa kehen hyvänsä perusteena tuottavuus.

    Kuka häviää, kuka voittaa ja miksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  8. KKK kirjoitti 25.5.2013 kello 12:02

    “Nyt oppisopimuskoulutuksen suurin este on se, ettei sopimusta voi purkaa, vaikka kaikki syyt työsuhteen purkamiseen olisivat olemassa.”
    Voi jessus tätä hyysämistä. Huonosta elämänhallinnasta kärsivälle nuorelle potkut töistä tai koulutuspaikasta on vain terveellinen opetus. Eivät ne elämänhallintataidot siitä parane, että mistään ei tarvitse kantaa mitään vastuuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  9. Liian vanha kirjoitti 25.5.2013 kello 12:02

    Osmo Soininvaara:
    Liian Vanha
    Voisit maailman vihaltasi joskus ajatella, mitä kirjoitat. Otat esimerkiksi jo alennetun nuorisopalkan, josta toteat, että sitä voi veronalennuksilla tukea vain sadalla eurolla kuussa, niin mikä saa sinut ajattelemaan, että on tarkoitus alentaa tuota nuorisopalkkaa toistamiseen. Jäljelle jää vain se verotuki.

    Sinulla on tapana hyökätä vain sen huonoimmassa asemassa olevan kimppuun ja heikentää edellen hänen asemaansa .

    Ja esityksesi, jotta vanhat potkitaan sossun luukulta ruokittavaksi ja palkataan nuoret tilalle ale-palkalla on suoraan 30-luvun politiikkaa

    Tuon 0-verolinjan obgelma on, että se lisää muiden taakkaa, kun taakka on muutenkin raskas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  10. Hauki kirjoitti 25.5.2013 kello 12:12

    anonyymi:
    Kannatan koulutuksen lisäämistä.

    Näinköhän se kannattaa? Akateemisten työttömyys on matalampi kuin matalammin koulutettujen, mutta se ei koske kaikkia aloja. Näkymä siitä, että kaikki ovat insinöörejä, ei liene realistinen. Eikä insinööreilläkään yhtä juhlaa ole. Heidän työttömyytensä nousee jatkuvasti.

    Lisäksi on huomioitava, että työllistymätön akateeminen on yleensä sen verran aktiivinen, että hän lähtee etsimään uutta työtä esimerkiksi uuden koulutuksen kautta. Samalla hän häviää työttömyystilastoista. Tällöin tulee helposti tulkinneeksi, että koulutus kannattaa.

    On myös tärkeää myöntää, että varsin suuri osa akateemisista työllistyy julkisille aloille. Kun ajat ovat niukat, näitä työpaikkoja katoaa. Humanistiyhteiskuntatietelijä ei välttämättä yksityiseltä työtä löydä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. mike kaavi kirjoitti 25.5.2013 kello 12:42

    Samaa mieltä Kalle, ongelmaksi koen juuri tuon koulutuksen ja työelämän erillaiset tarpeet. Omasta kokemuksesta voin sanoa että ammattikoulu eikä AMK ole vastannut niitä taitoja mitä itse tarvitsen työelämässä. Koulutuksessa pitäisi kuunnella enemmän työnantajan tarpeita eikä niin että koulutetaan jotakin ja näitä pitäisi palkata. Jos olisin rakennusyrittäjä haluaisin töihin nuoren jolla on kokemusta rakennusalasta (käsillä tekemisestä) kuin että palkkaisin sirkustaitelijan. En tarkoita sitä että koulusta pitäisi valmistua ammattilainen, mutta se että nuorella on hieman kokemusta (tieto taitoa) alasta. Ja työharjoittelua lisäisin jokaisessa koulutuksessa (työnantajat tietää kenet palkata ei sikaa säkissä metodilla).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. Daniel Federley kirjoitti 25.5.2013 kello 13:44

    Liian vanha:
    Ja miten on parempi yhteskunnan kannalta, että nuoret työttömät vaihdetaan ikääntyneisiin työttömiin ? Kyllä ne polttopullotpysyvät vanhempienkin kädessä

    Jos “vanha” jää työttömäksi, yhteiskunta maksaa muutaman vuoden työttömyyskorvaukset ja sitten eläkkeelle.

    Jos nuori jää työttömäksi heti uransa alussa, on suuri riski, ettei töitä löydy enää koskaan. Siinä on sitten vuosikymmenten työttömyyskorvaukset ja syrjäytymiskulut maksettavana.

    Yhteiskunnan kannalta työtön on sitä kalliimpi mitä nuorempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  13. Lauri Kumpulainen kirjoitti 25.5.2013 kello 13:48

    Kansainvälinen lasten hankkimiskielto 5 vuodeksi ja sen jälkeen yhden lapsen politiikka koko maailmaan.

    Suomalaisten nuorten kanssa samoista työpaikoista taistelee yli 100 miljoonaa nuorta.

    Nuorisomellakat ovat kuin ukkonen. Eurooppaan on ennustettu nuorisomellakoita, mutta kuten ukkosta, tarkkaa tapahtumapaikkaa on mahdoton ennustaa. Olosuhteet nuorisomellakoille ovat hyvät koko Euroopassa.

    Pienemmällä bruttopalkalla, mutta suuremmalla nettopalkalla tätä voisi parantaa. Mutta samalla tavalla se koskee myös ulkomaalaista työntekijää. Jo nythän ddd työt menee Suomessa varsinkin alkutuotannossa ja rakennusalalla ulkomaalaisille. Lappia myöten haetaan maatiloille, turkistarhoille ja metsähommiin ulkomailta työntekijöitä. Se joka tekee halvimmalla saa paikan.

    Eipä tässä ole nuorilla oikein muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kisaan mukaan. Kuka tekee halvimmalla ja kuka eniten.

    Globaali työttömyyskriisi tulee vain pahenemaan, koska ihmiskunta kasvaa entisestään ja automaatio tekee entistä suuremman osan ihmisistä työttömiksi.

    Ei nuorisotyöttömyyttä voida poistaa nopeasti millään. Se tulee vain pahenemaan ja syvenemään. Suurta kolmatta maailmansotaa tuskin nähdään, mutta hyvin suuri osa läntisestä maailmasta tulee muuttumaan konfliktialueiksi.

    Velalla sitä voi ehkäistä, mutta kyllä se valtioiden välinenkin velkapommi poksahtaa ajallaan ja sitten se kolmas maailmansotakin voisi olla todellisuutta.

    Yksi keino tietysti on ja se on avaruuden asuttaminen. Se voi olla yksi todellinen kehityssuunta. Jos planeettamme käy liian ahtaaksi ja teknologiassa tehdään harppauksia, esim avaruushissi, niin se voisi olla mahdollista.

    Afrikan ja Aasian kehitysavulla on massiivinen merkitys ihmiskunnan tulevaisuuteen. Jos Afrikan keskimääräinen lapsiluku saadaan 5-7 lapsesta 1-2 lapseen niin ihmiskunta voi väistää ylikansoituksen pahimmat ongelmat ja alkaa pienenemään jopa muutaman vuosikymmenen kuluttua.

    Periaatteessa juuri kehitysavun lisääminen on parasta nuorisotyöttömyyden hoitoa. Avainasemassa ovat nuoret naiset ja heidän koulutuksensa.

    Mitä nopeamin väestönkasvu saadaan taittumaan, sen parempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  14. Liian vanha kirjoitti 25.5.2013 kello 14:09

    Viherinssi: Ei kun kenet hyvänsä saisi vaihtaa kehen hyvänsä perusteena tuottavuus.

    Kuka häviää, kuka voittaa ja miksi?

    Kyllä huonon tuottavuuden vuoksi voi työsuhteen purkaa.

    Suomi vain on oikeusvaltio ja jos työntekijä kiistää ja riitauttaa niin asia ratkaistaa oikeudessa, joka harkitsee , oliko työnantajan väite todellinen.

    Ja jos tuo tuottavuus on aina selvillä ja vertailut samanlaista työtä tekeviin kollegoihin löytyy.

    Sen päälle pitää löytyä ajallinen vartilu, ihminen ei ole kone , joka takoo työtä 40 vuotta samaan tahtiin vaan tuottavuus voi vaihdella.

    Muitakin asiaan vaikuttavia tekijöitä löytyy

    Mutta jos esimies/yrittäjä purkaa työsopimuksen tuottavuuden alhaisuuden vuoksi niin häneltä löytyvät nämä.

    Muutenhan väite perustusi arvaukseen ja päätös olisi mielivaltainen.

    Tuskinpa se työelämä ja tuottavuus sillä paranee, että lisätään mielivaltaa ?

    Mutta kuinka monessa firmassa tuottavuutta oikeasti mitataan ? Kerropa miten se tehdään sinun työpaikallasi ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Tonni käteen kirjoitti 25.5.2013 kello 15:08

    Lauri Kumpulainen
    “Periaatteessa juuri kehitysavun lisääminen on parasta nuorisotyöttömyyden hoitoa. Avainasemassa ovat nuoret naiset ja heidän koulutuksensa.”

    Kyllä periaatteessa. Kehitysapukin maksetaan velkarahalla, josta velasta jää nykysysteemillä pysyvä kuorma avun maksajamaalle. Kehitysapua pitää uskaltaa joskus myös vähentää ja kohdentaa tuloksellisempaan kohteeseen, jos sellainen löytyy. YK on onnistunut vuosituhat-tavoitteissaan köyhyyden vähentämiseksi etuajassa. Esim. Keniassa suurissa kaupungeissa tietoisuus ja saatavuus ehkäisy yms. asioissa on hyvää, mutta maaseudulla ei. Paikallisissa järjestöissä on osaamista hoitaa tuo asia ja ne hoitavatkin sitä, mutta niillä ei (toistaiseksi) ole sellaisia resursseja että saisivat tuon asian alueillaan kokonaisuudessaan kuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. PaavoJ kirjoitti 25.5.2013 kello 15:46

    anonyymi:
    Kannatan koulutuksen lisäämistä.

    Koulutuksen lisääminen on vähän kaksipiippunen juttu. Valtionohjauksessa oleva aluepolitiikkavetoinen koulutusjärjestelmä ei juuri tuota “tuotannon” kannalta hyödyllisiä henkilöitä. Kyllä, meidalle, kulttuurille, ja kaikenmoiselle on paikkansa, mutta sillä että kouluttaisimme tuhansittain lisää kulttuurialan osaajia ei ehkä talouden rattaita pidemmän päälle rasvata.

    Kannatan kuitenkin koulutusta yleisenä ajatuksena. Voisi olla hyvä istua kunnolla alas, ja pohtia mikä tulevaisuudessa on tärkeää. Talouden kasvu ja kestävyys ovat aina pohjautuneet ja tulevat aina pohjautumaan teknologiseen kehitykseen. Koulutusta vähemmän vaativat “hanttihommat” tulevat varmasti tulevaisuudessakin kasvavissa määrin korvautumaan teknologisilla ratkaisuilla. Kustannustason ollessa jo verrattaen korkea on vaikea uskoa, että tuotannon manuaalihommatkaan koskaan enää kannattaisivat Suomen kaltaisessa valtiossa. Mikä pointti tässä sitten on?

    Kaiken teknologian ei edes tarvitse olla ympäristöä tuhoavaa – suunta voi tulevaisuudessa olla päinvastainen. Cleantech, softapuoli, bio- ja lääketeknologia. Energia- ja resurssitehokkaampi tuotanto. Tällaiset aiheet tulevat todennäköisesti olemaan vahvasti pinnalla, kun keskustellaan siitä mitä maapallolla tarvitaan ja mikä voisi olla hyödyllistä.

    Ongelma ehkä on, että kaikki eivät tällaisia halua, ja kun tarjolla on “mukavampia” vaihtoehtoja (jotka talouden kannalta voivat olla huonompia) joihin kuitenkin ollaan valtiontasolla valmiita panostamaan (media-ammattikorkeakoulu jokaiseen suomalaiseen yli 10,000 henkilön kaupunkiin jne), niin vähemmän toivottuihin ratkaisuihin on helppo tarttua.

    Nämä ovat tosin pitkän aikavälin ratkaisuja, mutta on vaikea uskoa että tuuppaamalla hanttihommien väliin euroja lyhyellä aikavälillä saadaan pitkän aikavälin rakennekysymyksiä ratkottua. Palvelusektori tulee toki olemaan “jonkin” kokoinen, mutta hyvinvointivaltio ja etenkin julkinen palvelusektori edellyttävät tervettä ja tuotteliasta tuotantosektoria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. Sepi kirjoitti 25.5.2013 kello 16:51

    Ei kai verotus nytkään ole missään määrin pienipalkkaista työtä ehkäisevä tekijä, ellei käsitteeseen sisällytetä tyel-maksuja. Vaikka eläkemaksuihinkin puututtaisiin, niin silti se tärkein, eli toimeentulotukien, peruspäivärahojen ja asumislisien aiheuttamat tuloloukut jäävät kokonaan korjaamatta.

    Työntanajat yrittävät aina minimoida riskit, joten jos vanhojen, nuorten ja sairaiden työllisyystilannetta halutaan parantaa, niin yhteiskunnan tulee kantaa / hinnoitella ne riskit oikein. Muuten markkinoilla voittavat lähtökohtaisesti ne firmat, jotka palkkaavat vähäriskisintä työvoimaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  18. JTS kirjoitti 25.5.2013 kello 18:07

    Vihreiden puoluekokouksen kunniaksi lukijana odotan hieman Vihreät rp:n linjan pohdintaa.

    Nuorisotyttömyys on ollut ongelma suunnilleen aina, uutta ovat nuorten mahdollisuus syrjäytyä omilla valinnoillaan, vanhempiensa kannustamana ja yhteiskunnan maksamana. Nettiadressin saa kyllä aikaan helposti, mutta rahan keräämistä ja itsensä markkinointia voisi opastaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Tapio kirjoitti 25.5.2013 kello 19:30

    OS: “Suurin syy nuorisotyöttömyyteen kuitenkin on, että nuorten palkkaaminen on laitonta silloin, kun työvoimaa joudutaan suhdannesyistä vähentämään.”

    Tämä on joko tärkein tai yksi tärkeimmistä syistä. Takavuosina ei edes kesätyöläisiä tällöin voinut palkata. En tiedä tilannetta nyt.

    Tämä AY-liikeen aikaansaama ehto osoittaa, että liike todellakin pitää huolta vain työssä olevista jäsenistään. Toki taistellaan työttömäksi joutumista vastaan, mutta työttömistä huolehtimisen se on ulkoistanut demareille. AKAVA lienee pieni poikkeus.

    AY-liike toimii demokraattisesti. Paljonkohan sen järjestövaltuustoissa on työttömiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  20. Hannu Ruokolainen kirjoitti 25.5.2013 kello 23:26

    OS: “Suurin syy nuorisotyöttömyyteen kuitenkin on, että nuorten palkkaaminen on laitonta silloin, kun työvoimaa joudutaan suhdannesyistä vähentämään.” Suomen laki ei tunne “pohjaventtiiliä” jolla voisi laskea “pohjasakat” kortistoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Hannu kirjoitti 26.5.2013 kello 0:30

    Valtion oma ahneus tappaa suomalaisen työn. Suomen osuus maalilman kaupasta on 0,7 %, ei ole “rakettitiedettä” myydä vähän enemmän matalahintaisempia tuotteita (uutta Nokiaa odotellessa). Subventiota ollaan vaatimassa yksittäisille tuotteille ja yrityksille kuten laivatilauksille, mutta ei tasapuolisesti kaikille kansalaisille, tasapuolista subventiota olisi työvoimkustannusten alentaminen (matalampi verotus) ja nykyisen työlainsäädännön purkaminen. Kotimaassakin työnteettäjiä olisi nykyisen työlainsäädännön esteiden osittaisenkin purkamisen jälkeen moninkertainen määrä, Huom! kotimaan työllä myös korvataan tuontia jaka korjaa vaihtotasetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. jp lehto kirjoitti 26.5.2013 kello 8:54

    Todellinen ja ainoa syy työttömyyteen on, että ei ole töitä. Talous täytyy saada kasvuun ja pyörät pyörimään. Myös halukkuus töiden vastaan ottamiseen on saatava paremmaksi.
    Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Meillä on liian laaja julkinensektori, joka vie edelleen kasvavan osan suomalaisten kakusta. Tämän pinenentäminen auttaa lähes kaikkiin ongelmiin. Verotus pienenee, kilpailukyky paranee, saadaan yksityiselle puolelle lisää työvoimaa jne…
    Ei tekohengitystä, todellisia rakenteellisia muutoksia tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  23. Syltty kirjoitti 26.5.2013 kello 10:25

    Tapio:Tämä on joko tärkein tai yksi tärkeimmistä syistä. Takavuosina ei edes kesätyöläisiä tällöin voinut palkata. En tiedä tilannetta nyt.

    Tilanne riippuu varmaan alasta ja myös siitä onko suhteet työnantajan ja liiton välillä kunnossa. Esimerkiksi suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimuksessa todetaan, että ala tarvitsee harjoittelua.

    “Osapuolet toteavat myös, että työsopimuslain työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, jos edellä mainittua paikallista menettelytapaa on noudatettu.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. JTS kirjoitti 26.5.2013 kello 12:54

    Paikallisesti voi sopia harjoittelijoiden (alan opiskelijoiden) palkkaamisesta kesätyöhön ohi irtisanomisten.
    Joskus onnistuu, joskus ei. Lomasijaiset toki ensiksi irtisanotuista, joita ei paljoa tarvitse perehdyttää.

    Kuntien lienee pakko perustaa sosiaalisia yrityksiä hoitamaan nuorisotakuu. Henkilökunta hoitaa koulutusta ja valvontaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. JaSa kirjoitti 26.5.2013 kello 17:03

    Ode:

    “Suurin syy nuorisotyöttömyyteen kuitenkin on, että nuorten palkkaaminen on laitonta silloin, kun työvoimaa joudutaan suhdannesyistä vähentämään.”

    Että peräti suurin syy? Rohkenen epäillä. En sitä, etteikö tässä olisi *yksi* syy nuorisotyöttömyyteen, vaan sitä, että se olisi todella iso tekijä tai peräti *suurin* syy. Veikkaan, ettei sellaisia yrityksiä itse asiassa taida olla kovin paljon, jotkaa olisivat vähentäneet suhdannesyistä työvoimaa siten, etteivät ne saisi palkata nuoria. Näin oletan olevan siksi, että laskusuhdanteissakin useimmille yrityksille sopeutumiseen riittää se, ettei määräaikaisia työsuhteita jatketa eikä eläköityvien tai muuten poistuvien tilalle palkata uusia.

    Olisi kiva kuulla, jos veikkaukseni on väärä. Onko Odella tai jollakulla muulla faktaa sen väitteen tueksi, että iso osa potentiaalisista nuorten työnantajista tosiassa olisi vaikeina aikoina nuorten palkkaamiskiellon piirissä ja että jos sitä kieltoa ei olisi, nuoria tosiaan palkattaisiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. PaavoJ kirjoitti 26.5.2013 kello 18:16

    JTS:
    Kuntien lienee pakko perustaa sosiaalisia yrityksiä hoitamaan nuorisotakuu. Henkilökunta hoitaa koulutusta ja valvontaa.

    Onneksi valtaosalla Suomen kunnista menee hyvin, ja tähän on taloudelliset mahdollisuudet. Mikä katastrofi se olisikaan, jos julkisella sektorilla ei olisi varaa luoda kansainväliseltä kilpailulta suojattuja työpaikkoja jokaiselle halukkaalle, koska yksityinen sektori kuolee.

    Sosiaalinen työllistäminen ja esimerkiksi julkispalveluiden määrän kasvattaminen ovat yhtäältä loistavia asioita, mutta toisaalta eivät ole pohjaton ratkaisujen kaivo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Tapio kirjoitti 26.5.2013 kello 18:33

    JTS: Paikallisesti voi sopia harjoittelijoiden (alan opiskelijoiden) palkkaamisesta kesätyöhön ohi irtisanomisten.
    Joskus onnistuu, joskus ei.

    Ovatko oppisopimuskoulutuksessa olevat harjoittelijoita? Hehän ovat ymmärtääkseni työsuhteessa.

    Oppisopimuskoulutus laajenisi, jos OS:n ehdottamat toimet, työsuhteen purkamisen helpottaminen ja takaisinottovelvoitteen ohittaminen, pantaisiin toimeen.

    Oppisopimuskoulutus on työnantajalle sen verran hankalaa, että sitä tuskin käytettäsiin laajassa mitassa väärin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. JTS kirjoitti 26.5.2013 kello 21:04

    Armeija ja asevelvollisuus ovat perinteisiä keinoja nuorisotyttömyyteen. Vähän kasvua ja samalla kykyjä olla työelämässä.

    Lukion jatkoluokka, joka vastaa kymppiluokkaa. Tavoite paremmat paperit ja taitoja työelämään – trukkikortti, tulityökortti, työturvallisuuskortti, hygieniapassi, ea1 ja työelämävalmennusta ja opinto-ohjausta. Jos sitten pääsisi amikseen ja uskaltaisi jopa olla toisella paikkakunnalla. Siis aikuislukiota päivällä.

    Surkimuslukiosta on paha päästä minnekään opiskelemaan, kun ympäristö ei opiskelua arvosta ja kannusta. Siksi peruskoulumenestys vaikuttaa ja lukiossa olisi oltava idea minne ehkä haluaa ja halua tehdä jotain sen eteen. Paha rasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Liian vanha kirjoitti 27.5.2013 kello 8:09

    Daniel Federley: Jos “vanha” jää työttömäksi, yhteiskunta maksaa muutaman vuoden työttömyyskorvaukset ja sitten eläkkeelle.

    Jos nuori jää työttömäksi heti uransa alussa, on suuri riski, ettei töitä löydy enää koskaan. Siinä on sitten vuosikymmenten työttömyyskorvaukset ja syrjäytymiskulut maksettavana.

    Yhteiskunnan kannalta työtön on sitä kalliimpi mitä nuorempi.

    Huhtikuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 34 800.
    Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 107 100
    aikaisemmin. Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 75 900, mikä on 8 000 enemmän kuin vuosi sitten

    Nuorten työttömyys kestää keskimäärin vain 5-7 viikkoa, mutta +50-vuotiaan vuosia.

    Laske itse onko väitteesi totta ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  30. Liian vanha kirjoitti 27.5.2013 kello 8:22

    Tapio: Ovatko oppisopimuskoulutuksessa olevat harjoittelijoita? Hehän ovat ymmärtääkseni työsuhteessa.

    Oppisopimuskoulutus laajenisi, jos OS:n ehdottamat toimet, työsuhteen purkamisen helpottaminen ja takaisinottovelvoitteen ohittaminen, pantaisiin toimeen.

    Oppisopimuskoulutus on työnantajalle sen verran hankalaa, että sitä tuskin käytettäsiin laajassa mitassa väärin.

    Tuo työsuhteen purun helpottaminen näyttää olevan ainoa mitä aina keksitään

    Kuitenkin Suomessa on helppo irtisanoa ja takaisinottovelvoitekin on hyvin rajattu ja koskee vain sitä tehtävää, josta henkilö on irtisanottu.

    Antti Korhonen on hyvä esimerkki siitä, miten kaksijakoista suhtautuminen irtisanomiseen on
    .

    Mikäli irtisanomisen voi tehdä ilman perastetta niin Antti Korhonen olisi nyt työtön eikä saisi edes mitään korvauksia , ei edes työttömyyskorvausta nykysäännöillä vaan seisioi kuppi kourassa assalla.

    Mutta kuitenkin hänen työsuhteen purun peruuttamista vaati yli 200000 ihmistä.

    Korhosella on virkamiehenä monta väylää ajaa asiaansa ja niinpä hän käytti yhtä niistä ja voitti.

    Taloustieteilijöiden propagandavastaukset kuuluvat: Hän menisi toisen työnantajan palvelukseen ,mutta julkisuuden vuoksi hän tuskin pääsisi mihinkään.Työnantajien yhteistoiminta takaa sen.

    Erityisesti jos taloustieteilijöiden ajama työvoiman suuri ylitarjonta saadaan aikaiseksi

    Toinen vakioväite on, etteivät tällaiset työnantajat saa työvoimaa

    Uskooko joku, että Helsingillä on tämän takia vaikeuksia saada henkilöstöä ?

    Väistämätöntä on, että jos sallitaan mielivaltaiset irtisanomiset eikä kiistoja voida ratkaista oikeudessa niin myös oman käden oikeusjutut lisääntyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. Liian vanha kirjoitti 27.5.2013 kello 8:25

    On tietysti mahdollisuus luoda valtio, jossa Korhosella kumppanilla on oikeusvaltion suoma turva, mutta osa kansasta luokitellaan kastittomiksi vailla oikeuksia ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.5.2013 kello 9:54

    Liian Vanha tietää oikein hyvin, että nuorten työttömyyden lyhyys on tilastotemppu. Sitä ei seuraa työllistyminen avoimille markkinoille, vasasn jokin kurssi tai tukityöjakso.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Erno kirjoitti 27.5.2013 kello 10:48

    Onko olemassa tempuista puhdistettuja nuorisotyöttömyystilastoja tai arvioita?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  34. Liian vanha kirjoitti 27.5.2013 kello 10:51

    Osmo Soininvaara:
    Liian Vanha tietää oikein hyvin, että nuorten työttömyyden lyhyys on tilastotemppu. Sitä ei seuraa työllistyminen avoimille markkinoille, vasasn jokin kurssi tai tukityöjakso.

    Kannattaisi tututua iaheesta tehtyihin tutkimuksiin, virrat työelämän ja opiskelun välillä ovat suuret ilman aktivointiakin

    Suurin ongelma ovat ne työvpoiman ulkopuolella olevat nuoret, mutta heihin ei mikään esittämäsi kannustin vaikuta, tarvitaan joku henkilö tai asia joka herättelee.

    Useimmat heräävät ennemmin tai myöhemmin.
    Osa ei herää, mutta näin on ollut aina, ei mikään uusi asia

    http://www.kela.fi/documents/10180/610820/Hamalainen_Nuorisoty%C3%B6tt%C3%B6myys.pdf/0555da3f-4572-4bab-8774-2966c05666b5

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Liian vanha kirjoitti 27.5.2013 kello 11:37

    Erno:
    Onko olemassa tempuista puhdistettuja nuorisotyöttömyystilastoja tai arvioita?

    Tuosta edellisen kela-linkin tiedosita saa jonkunlaisen käsityksen nuorisotyöttömyydestä

    Noista nuorten työttömysyluvuista voi päätellä, että työttömyysjaksoja on n 270000 ja niistä n 40000 päättyy temputukseen eli valtaosa työllistyy avoimilla markkinoilla tai jatkaa opiskelua

    Nuorista työttömistä suurin osa on opiskelijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. Outsider kirjoitti 27.5.2013 kello 11:56

    Työllistämiseen tarvitaan ensisijaisesti työpaikkoja. Mieluummin vielä työtä,joka on kannattavaa. Esim telakkateollisuuden subventoiminen ei vetele pitemmän päälle.Jonkun avustaminen on kyllä aina joltakin toiselta pois.

    Nämä ongelmat ratkeavat hyvin hitaasti, jos ollenkaan. Voi hyvinkin ennustaa nuorisomellakoiden ilmestyvän Suomeenkin, joka seuraa aina Ruotsia pienellä viiveellä. Kun näin tapahtuu, joutuu eduskuntakin reagoimaan ja jostain repäistään siihen hätäisesti lisäbudjetti. Kalliimmaksi tulee kuin ennakoivat ratkaisut.

    Suuri mysteeri on tuo nuorison käsite. Alle 18-vuotiasta ei pidetä aikuisena. Kuitenkin kautta historian monet 15-vuotiaat ovat joutuneet vastuun kantamiseen ja selvinneet mainiosti. Nykyiset nuoret ovat hyvinkin sinut tekniikan kanssa, jota vanhempi sukupolvi ei pysty omaksumaan.

    On monia aloja, joissa ammattiin tuleva koulun käynyt nuori joutuu lopulliset taidot hankkimaan työn ohessa. Kyseessä on käytännössä aivan oppisopimusta vastaava menettely ilman virallista ko sopimusta. Joissakin työpaikoissa ei vain ole ketään, jolta saisi tutorapua. Eikä sitä aina halutakkaan kuulla siltä vanhemmalta työntekijältä, jos asenne on ylimielistä puolin tai toisin.

    Suomessa on vieläkin ihmisiä, jotka ovat olleet työelämässä 50 vuotta ilman mitään avustuksia, sairastamatta ja vieläpä monissa hyväntekeväisyysriennoissa osallistuen. Näitä olisi hyvä jostain saada lisää, ennenkuin loppuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. newyorkista kirjoitti 27.5.2013 kello 12:28

    Osmo Soininvaara:
    Liian Vanha tietää oikein hyvin, että nuorten työttömyyden lyhyys on tilastotemppu. Sitä ei seuraa työllistyminen avoimille markkinoille, vasasn jokin kurssi tai tukityöjakso.

    Eikö teitä tilastomiehiä koskaan hävetä temppuilu?

    http://www.hs.fi/talous/Suuri+el%C3%A4keuudistus+ei+ollutkaan+menestystarina/a1369536731817

    Tätä temppuilua on jatkuvasti. Selviä asioita saadaan aivan sekaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Liian vanha kirjoitti 27.5.2013 kello 15:22

    Ja kun hieman penkoo tuota aktivointia niin nuoria enemmän aktivoidaan maahanmuuttajia.

    Vanhoihin ei uhrata centtiäkään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Viherinssi kirjoitti 27.5.2013 kello 16:50

    Liian vanha: Kyllä huonon tuottavuuden vuoksi voi työsuhteen purkaa.

    Suomi vain on oikeusvaltio ja jos työntekijä kiistää ja riitauttaa niin asia ratkaistaa oikeudessa, joka harkitsee , oliko työnantajan väite todellinen.

    Ja jos tuo tuottavuus on aina selvillä ja vertailut samanlaista työtä tekeviin kollegoihin löytyy.

    Joten siis… Tiina tekee mielestäni vähän hitaalla tahdilla työtä palkkaansa nähden. Palkkaan samaa työtä tekemään Tainan. Taina tekee työtä edullisemmalla palkalla ja saa jopa hiukan enemmän työssään aikaan. Potkaisen Tiinan pellolle tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä.

    Tässä tapauksessa minulla on siis selvä näyttö siitä, että Taina on tuottavampi työntekijä. Siihenhän riittää se, että hän joko tekee halvemmalla tai paremmin (määrällisesti/laadullisesti).

    Jotenkin en ihan heti löydä niitä pykäliä, joiden nojalla voisin noin tehdä. Pikemmin käy niin, että jos laitan jonkun pihalle tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, se on tuo tuottavampi Taina, koska hän on ollut vähemmän aikaa töissä.

    Muutenhan väite perustusi arvaukseen ja päätös olisi mielivaltainen.

    Ei sentään. Työnantajalla olisi syytä olla lähes jokaisen työntekijän tuottavuudesta jonkinlainen käsitys, vaikka ko. työntekijä olisi ainoa omassa tehtävässään. Näin on myös niissä tapauksissa, joissa työn konkreettinen tulos ei ole mitattavissa ojametreissä.

    Käsitys ei välttämättä ole absoluuttinen totuus, mutta hyvin toimivassa yrityksessä sillä on erittäin vahva korrelaatio todellisuuden kanssa.

    Tuskinpa se työelämä ja tuottavuus sillä paranee, että lisätään mielivaltaa ?

    Jos yritys potkii porukkaa pellolle mielivaltaisesti, yritys kärsii ja menestyy huonosti useammasta kuin yhdestä syystä. Edelliseen liittyen on kyllä mahdollisuus aina siihen, että työnantajan arvio on väärä – koska asiat eivät välttämättä ole yksiselitteisesti mitattaviassa – mutta jos se on keskimäärin oikea, tuottavuus paranee.

    Olen itse tehnyt rekrytointipäätöksiä kaksikymppisten ja kuusikymppisten kohdalla. Empiirinen havainto kuitenkin monissa tehtävissä on se, että nuorilla on parempi työpanos tarjota edullisempaan hintaan. Tämä pätee erityisesti perustason toimihenkilötehtäviin, joissa ei vaadita erityistä työkokemusta.

    Tämä laittaa kovasti epäilemään sitä, että työelämässä saattaisi olla enemmänkin tilanteita, joissa töissä on kallispalkkainen keski-ikäinen, jonka tilalle saisi pelastettua kortistosta tai huonommin tuottavista hommista nuoren työntekijän.

    Kuka tästä tilanteesta hyötyy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  40. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 27.5.2013 kello 17:27

    Outsider:
    Nämä ongelmat ratkeavat hyvin hitaasti, jos ollenkaan. Voi hyvinkin ennustaa nuorisomellakoiden ilmestyvän Suomeenkin, joka seuraa aina Ruotsia pienellä viiveellä.

    Suomalaisnuorukaisiahan siellä Ruotsissakin on ollut näkyvästi esillä riehujina… Eli kyllä ne ongelmat ovat jo täälläkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Tapio kirjoitti 27.5.2013 kello 19:57

    Liian vanha: Tuo työsuhteen purun helpottaminen näyttää olevan ainoa mitä aina keksitään

    Kuitenkin Suomessa on helppo irtisanoa ja takaisinottovelvoitekin on hyvin rajattu ja koskee vain sitä tehtävää, josta henkilö on irtisanottu.

    Eihän tässä mistään yleisestä työsuhteen purun helpottamisesta tai takaisinottovelvoitteen heikentämisestä ole kysymys, vaan oppisopimuskoulutuspaikkojen lisäämisestä, mitä nykyinen systeemi vaikeuttaa.

    Urbaani legenda kertoo, että työntekijäpuoli on joskus sitä mieltä, että oppisopimuksella esim. koneistajaksi opiskelevalla on juuri sama tehtävä kuin lomautetulla tai taloudellisten yms syiden perusteella irtisanotulla koneistajalla.

    Eivät oppisopimuskoulutukseen tuleva oppilas ja työssä oleva tai siitä irtisanottu ammattimies kilpaile samasta positiosta vuosikausiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Liian vanha kirjoitti 27.5.2013 kello 23:22

    “Jotenkin en ihan heti löydä niitä pykäliä, joiden nojalla voisin noin tehdä. Pikemmin käy niin, että jos laitan jonkun pihalle tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, se on tuo tuottavampi Taina, koska hän on ollut vähemmän aikaa töissä.”

    Et löydä myöskään pykäliä, miksi et voisi tehdä noin.

    Suomessa ei ole irtisanomisjärjestystä ja työntekijöillä ei ole myötämääräämisoikeutta ja työnnatja voi irtisanoa kenet tahansa.

    Mutta jos henkilöstö ei pidä ratkaisustasi niin siitä voi olla seurauksia.

    Kun irtisanominen tapahtuu tuotannollisista ja taloudellista syistä niin sinun ei tarvitse vedota henkilökohtaisiin syihin esim hitauteen.

    Jos vetoat työvauhtiin niin silloin sinulla pitää olla muutakin näyttöä kuin mitu-arvio.
    Ei oikeus usko pelkkiä työnantajan hihasta ravistettuja arvioita, faktaa pitää kyetä esittämään.

    Et sinä voi esittää naapuristakaan arveluja laiskuudesta, joudut siitäkin helposti leivättömän pöydän ääreen kunnialoukkauksesta syytettynä.

    Työntekijäkin on viime tutkimusten mukaan ihmiseen verrattava olento ja nautti samanlaista suojaa kunnianloukkauksilta kuin ihmisetkin.

    Työelämää koskevat samat lait kuin muutakin elämää, suurin osa työelämän säännöistä
    tulee aivan muusta lainsäädännöstä kuin työsopimuslaista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Liian vanha kirjoitti 27.5.2013 kello 23:28

    newyorkista: Eikö teitä tilastomiehiä koskaan hävetä temppuilu?

    http://www.hs.fi/talous/Suuri+el%C3%A4keuudistus+ei+ollutkaan+menestystarina/a1369536731817

    Tätä temppuilua on jatkuvasti. Selviä asioita saadaan aivan sekaisin.

    Lama johti siihen, että ihmiset potkitaan pihalle jo +50-vuotiana.

    Ei eläkeiällä ole merkitystä, jos viimeiset 10 vuotta vietetään kortistossa.

    Työttömyys +50-vuotiaiden joukossa on räjähtänyt voimakkaseen kasvuun 2008 lähtien.

    Pitäisikin katsoa työelämästä poistumisikää eikä eläköitymisikää.

    Mutta sitä ei uskalleta tehdä, EK propagandalta putoaisi pohja pois

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Tavallinen Teknikko kirjoitti 28.5.2013 kello 1:14

    “Lama johti siihen, että ihmiset potkitaan pihalle jo +50-vuotiana.”

    Olisikin jo korkea aika hallituksen ottaa asia totuudenmukaisesti esiin, eikä aina vaan kasvatamalla eläkeikää ja todistelemalla, että 68-vuotias on vielä siinä iässä, että työnantajat teettävät tuon ikäisellä työtä. Löytyisikö tilastoa, mistä kävisi ilmi nykyiset 68-vuotiaat, vielä normaalissa työelämässä olevien lukumäärä

    Siis paljonko eläkevaroja on hukattu viime vuosina tai eläkevaroista on hukkunut jostain syystä, että eläkeikää on kasvatettava kuten on mainittu n. 68 ikävuoteen.

    Vai oliko 68 vuotiaana eläköitymisiällä mesoaminen entisen Hesarin päätoimittajan keksintöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Syltty kirjoitti 28.5.2013 kello 8:53

    Liian vanha:Et löydä myöskään pykäliä, miksi et voisi tehdä noin.

    Suomessa ei ole irtisanomisjärjestystä ja työntekijöillä ei ole myötämääräämisoikeutta ja työnnatja voi irtisanoa kenet tahansa.

    No eipä ole Suomessa pykäliä siihenkään, ettei toista voisi puukottaa hengiltä koska lakipykälä ei itsessään torju puukkoja. Jos kumminkin näin menee tekemään, siitä voi kumminkin tulla seurauksia. Toisaalta jos on oikein hyvät perustelut niin voi mennä läpikin.

    Eli liia vanhan juku-juku-maailmassa puukotus ja irtisanominen ovat ihan rinnasteisia asioita. Ei mikään estä, mutta saattaapi tulla sanomista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. Tapio kirjoitti 28.5.2013 kello 9:00

    Ministeri Ihalaisen mukaan (23.5.) hallitus harkitsee oppisopimuksen pilkkomista useamman yrityksen kesken.

    Oikein hoidettuna loistava idea.

    Ensinnäkin koulutuksessa olevat saisivat laajemman kokemuksen alasta ja alan yrityksistä, aivan kuten virallinen mantra sanoo.

    Toiseksi, jos säännöistä sovitaan, yritys voisi kiinnittää x-kuukauden jälkeen, oppilaan kanssa asiasta sovittuaan hänet tekemään loput työjaksot p.o. yrityksessä. Saaataisiin aikaan kilpailua yritysten kesken.

    Kolmanneksi ehkä kaikkein tärkein: Oppilaan oikeusturva paranisi, jos säännöistä sovitaan. Esimerkiksi oppisopimussuhde voitaisiin purkaa vain, jos yksikään p.o. oppilasta kouluttava yritys ei halua ottaa häntä yksinään vastuulleen.

    Jos ihmisellä on kykyjä, hänestä voi kuoriutua helmi hänelle sopivassa ympäristössä. Yritysten johtamis- ja työnjohtokulttuurit ovat erilaisia. Luuseri yhdessä paikassa voi olla helmi toisessa.

    Änkyröistä ja hiljaisista löytyy helmiä yllättävän usein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. Shakeem kirjoitti 28.5.2013 kello 17:57

    Kalle:
    Seuraava looginen kysymys onkin, onko nykyisen kaltaiselle ammattikoulujärjestelmälle tilausta? Ainakin Saksassa käsittääkseni ammattikoulutus pääosin hoidetaan työnantajien toimenpitein. Työnantajat saavat juuri sellaista työvoimaa, kun tarvitsevat.

    Itse uskon, että ammattikouluille on tilausta, mutta niiden tulee entistä tiiviimmin kuunnella alueensa työnantajien tarpeita. Opetushallituksen ohjaus on osin tarpeetonta ja osin vahingollista.

    Suomen koulutuspolitiikka ei olekaan työnantajien tarpeisiin vastaavaa politiikkaa, vaan kysymys on aluepolitiikasta ja koulutusalalla työskentelevien ihmisten työllisyyspolitiikasta. Opiskelijan ja nuoren näkökulmasta koulutuspolitiikkaa ei ole katsottu ainakaan edelliseen 20 vuoteen. Lopputuloksena on massiivinen akateeminen työttömyys, jossa työhaluiset, -kykyiset ja lahjakkaat koulutetut ihmiset valmistuvat työttömiksi, menettävät terveytensä ja katkeroituvat.

    Tämä tulee vielä kalliiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. JTS kirjoitti 28.5.2013 kello 18:38

    SDP:n “kaikki kunnan hommiin” -linja on vähän erilainen. Kyse on työttömyyden ytimestä, joka on vähän eri asia kuin populismi.

    Ensiksi kunnilla on toki hommia, joita ei vain tehdä. Toinen puoli on, että toisttaitoinen ja työelämäkokemusta vailla oleva nuori ei vain ole kovin tuttava työntekijä eikä eikä vielä tiedä haluavansa vain ja ainoastaan idols-voittajaksi.

    Suomessa on laki osiaalisista yrityksistä, joten määritelmä on aika yksiseliitteinen (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_yritys)

    Jupoille homma toimii, miksi ei nuorillekin?

    Peruskoulun kesken jättäneet tai sieltä surkeat paperit saaneet (luokallehen perksukoulussa ei ilman vanhempien selkeää ja määrätietoista pyyntöä ei kukaan jää) ovat oma porukkansaa, joiden asiat kuuluvat lastensuojeluun enemmän kuin TEM:lle.

    Kympiluokalla voi korjata numeroita ja toisenasteen paikkoja on liikaakin, sinne unelmien kampaajalinjalle ei toki pääse. Kasvaminenkin autata murrosikään.

    Nuorisotyöttömyyden ongelma ovat lukiolaiset, jotka ovat olleet sekä bilettämässä että pallo hukassa likon kolme vuotta.

    Lukion arvosanojen parantaminen ja tuettu pääsykokeisiin lukeminen yhdessä opinto-ohjauksen ja taitovalmennusten (hygieniapassi, järkkärikortti, tulityökortti, työturvallisuuskortti, trukkikortti) yhdessä kunnallisen osisaalisen yrityksen työelämän kanssa voisi auttaa kokemaan muunkin kuin trendikkäimät näyttelijä-juontaja unelmaurat ainakin siedettäväksi kohtaloksi.

    Yhtä ratkaisua ei ole – ja nuorisotyttömyys on ollut todellakin aina oneglma, jo muinaisilla roomalaisllakin oli sama vaiva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Sepi kirjoitti 28.5.2013 kello 19:02

    Tavallinen Teknikko:
    “Lama johti siihen, että ihmiset potkitaan pihalle jo +50-vuotiana.”

    Olisikin jo korkea aika hallituksen ottaa asia totuudenmukaisesti esiin, eikä aina vaan kasvatamalla eläkeikää ja todistelemalla, että 68-vuotias on vielä siinä iässä, että työnantajat teettävät tuon ikäisellä työtä. Löytyisikö tilastoa, mistä kävisi ilmi nykyiset 68-vuotiaat, vielä normaalissa työelämässä olevien lukumäärä

    Siis paljonko eläkevaroja on hukattu viime vuosina tai eläkevaroista on hukkunut jostain syystä, että eläkeikää on kasvatettava kuten on mainittu n. 68 ikävuoteen.

    Vai oliko 68 vuotiaana eläköitymisiällä mesoaminen entisen Hesarin päätoimittajan keksintöä.

    Kyllä niitä töitä teetetään tasan sen ikäisillä kuin se on taloudellisesti järkevää. Nykyisellään sekä eläkeikää lähestyvien vanhojen, että kokemattomien nuorien työllistäminen on riskipeliä ja täten sitä täysin itsestäänselvästi vältellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  50. Liian vanha kirjoitti 28.5.2013 kello 22:29

    Syltty: No eipä ole Suomessa pykäliä siihenkään, ettei toista voisi puukottaa hengiltä koska lakipykälä ei itsessään torju puukkoja. Jos kumminkin näin menee tekemään, siitä voi kumminkin tulla seurauksia. Toisaalta jos on oikein hyvät perustelut niin voi mennä läpikin.

    Eli liia vanhan juku-juku-maailmassa puukotus ja irtisanominen ovat ihan rinnasteisia asioita. Ei mikään estä, mutta saattaapi tulla sanomista.

    Tuossa minun juku-juku maassa työntekijäkin on luokiteltu ihmiseksi ja häntä koskevat samat lait kuin ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Viherinssi kirjoitti 28.5.2013 kello 22:49

    Liian vanha: Kun irtisanominen tapahtuu tuotannollisista ja taloudellista syistä niin sinun ei tarvitse vedota henkilökohtaisiin syihin esim hitauteen.

    Jos nyt ihan katsotaan taas todellisuuteen, joka sisältää lain lisäksi sen soveltamiskäytännöt ja yleisesti vallitsevat sopimukset, niin näen vähän eri kuvan. Huomautan tässä, että tuotannollisten ja taloudellisten syiden käyttäminen ei toimi henkilökohtaisen tuottavuuden kohdalla, koska silloin tilalle ei saa ottaa tuottavampaa henkilöä samaan tehtävään.

    Tuottavuus on lisäksi työn tulos jaettuna sen kustannuksilla. Jos työnantaja saisi irtisanoa ihmisiä tehokkuuden mukaan, niin kahdesta identtisen työn tuloksen aikaansaavasta ihmisesta saisi irtisanoa korkeampipalkkaisen. Ei taitaisi olla oikein hyvä argumentti raastuvassa…

    Liian vanha: Et sinä voi esittää naapuristakaan arveluja laiskuudesta, joudut siitäkin helposti leivättömän pöydän ääreen kunnialoukkauksesta syytettynä.

    Pointti ei ollut laiskuus. Laiskuutta olen omalla urallani kohdannut hyvinkin vähän. Sen sijaan henkilökohtaisia tuottavuuseroja olen tavannut hyvinkin paljon. Erityisesti tietyt luovuutta ja analyyttisyyttä yhdistävät suunnittelutehtävät ovat sellaisia, että niissä henkilöiden välinen tuottavuusero voi olla moninkertainen huolimatta olennaisesti samasta koulutuksesta ja kokemuksesta.

    Tästä on muuten tehty paljon tutkimustakin. Tutkijoiden lempilapsi on ollut tietokoneohjelmien kirjoittaminen, ehkä lähinnä siksi, että siinä on edes jotain metriikkaa mahdollisuus saada aikaan. Vanhan puolivillaiseen tutkimukseen perustuva viisaus oli se, että tuottavuusero huonon ja hyvän ohjelmoijan välillä oli kymmenkertainen, mutta uudempi tutkimus on tarkentanut tätä kerrointa ylöspäin.

    Harvalla firmalla on kuitenkaan oikeasti mahdollisuutta antaa täsmälleen samaa suunnittelutehtävää kahdelle henkilölle ja sen jälkeen kenkäistä heikompi pois riittävän monen näytön jälkeen. Harjoitus tuntuu sikälikin turhalta, että ammattitaitoinen esimies näkee henkilöiden eron yleensä parin ensimmäisen vuoden aikana. (Suorittavissa tehtävissä ongelma on yleensä pienempi, koska ero näkyy jo koeaikana.)

    Hyvin olennaista tässä on vielä se, että jos henkilö X ei ole kovin tehokas hommassa A, niin se ei tarkoita hänen yleistä epätehokkuuttaan kaikkiin hommiin. Jos henkilö ei ole tehokkaimmasta päästä koodareita, hän voi silti olla oiva myyntihenkilö tai projektipäällikkö. Jotta nämä asiat tulisivat hoidettua, työvoiman pitäisi päästä liikkumaan hyvin työpaikkojen välillä.

    Helpompi irtisanominenhan ei muuten noin pääsääntöisesti johtaisi palkkojen alentamiseen kautta linjan. Asiantuntijatehtävissä itse asiassa hyvien asiantuntijoiden palkkiotaso nousisi, koska suurempi liikkuvuus nostaisi yritysten paineita pitää hyvistä asiantuntijoista kiinni.

    Eikä helppo irtisanominen myöskään vähentäisi tehtävän työn määrää. Tuottavuutta nostamalla se todennäköisesti nostaisi kansantaloudessa tehtävän työn määrää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  52. Syltty kirjoitti 29.5.2013 kello 7:57

    Liian vanha: Tuossa minun juku-juku maassa työntekijäkin on luokiteltu ihmiseksi ja häntä koskevat samat lait kuin ihmisiä.

    Eikö täällä todellisessa maailmassa muka ole?

    Sinä tykkälät lätistä lööperiä ja sitten puolustaudut sillä, että tämä lööperi jotenkin mystisesti tuo kansalaisille ihmisoikeudet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  53. Saara kirjoitti 29.5.2013 kello 15:46

    Liian vanha: Tuossa minun juku-juku maassa työntekijäkin on luokiteltu ihmiseksi ja häntä koskevat samat lait kuin ihmisiä.

    Se, että saa homehtua tulppana hommassa, johon olisi kymmeniä tehokkaampia tekijöitä samalla tai pienemmällä palkalla, ei ole ihmisoikeus.

    Irtisanomisen tulisi olla helppoa. Silloin työllistyminenkin olisi helpompaa ja jokaiselle löytyisi nopeammin se työ, jossa juuri hän on parhaimmillaan. Tällaista on järkevää vastustaa ainoastaan niiden, jotka eivät usko olevansa oikein missään hyviä/kelpaavia ja haluavat siitä syystä oikeuden olla töissä jollakin muulla perusteella – esimerkiksi sillä että työnantaja nyt vain ei saa hankkiutua epäsopivasta tekijästä eroon. Mutta luulenpa että tällainen uskomus ei useimmiten ole todellinen, vaan paremminkin seurausta juuri siitä että on vuosia tai vuosikymmeniä kitkuteltu menemään työssä, jota ei ihan täysin hallitse ja joka ei sovellu itselle parhaalla mahdollisella tavalla. Syöhän sellainen itsetuntoa! Lisää aihetta muuttaa systeemiä sellaiseksi, jossa jokainen voi helposti tulla ja mennä ja etsiä omaa paikkaansa, eikä ensimmäiseen työpaikkaan jääminen hinnalla millä hyvänsä tunnu niin kovin tärkeältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  54. Liian vanha kirjoitti 29.5.2013 kello 18:34

    “Se, että saa homehtua tulppana hommassa, johon olisi kymmeniä tehokkaampia tekijöitä samalla tai pienemmällä palkalla, ei ole ihmisoikeus.”

    Tuosta ei ole kysmys vaan siitä, että peruste kestää ulkopuolisen eli oikeuden tarkastelun.

    Termi tunnetaan maailmalla termillä unfair dismissal ja kyllä kaikissa oikeusvaltioissa irtisanomisen voi riitauttaa ja oikeus tutkii oliko henkilö aidosti tuottamaton

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  55. anonyymi kirjoitti 30.5.2013 kello 10:13

    Viherinssi: Vanhan puolivillaiseen tutkimukseen perustuva viisaus oli se, että tuottavuusero huonon ja hyvän ohjelmoijan välillä oli kymmenkertainen, mutta uudempi tutkimus on tarkentanut tätä kerrointa ylöspäin.

    Tässäkin ajattelussa on ongelma rajauksessa. Jos katsoo eräitä tiettyjä sivustoja ja niiltä löytyviä esimerkkejä, ero lienee hetkittäin jopa kymmen- tai satatuhatkertainen. (Oma osansa on myös työnjohdolla tai tilaajalla, joka monasti haluaa mieluummin nopeasti paskaa kuin hieman hitaammin hyvää jälkeä.) Kuitenkaan näitä esimerkkejä tehtailevia ei kukaan asiansa osaava edes kutsuisi ohjelmoijaksi tai ainakaan ammattitaitoiseksi sellaiseksi. Silti heitä kyllä löytyy näihin tutkimuksiin, joilla bisneshenkiset voivat oikeuttaa omat ennakkoluulonsa siitä, että ihmisillä pitää olla suuret palkkaerot.

    Alalle yksinkertaisesti palkataan paljon ihmisiä, jotka sille ei kykyjensä puolesta kuulu. Syynä lienee ammattitaidottomuus palkkauksessa sekä puhdas halu säästää palkoissa, vaikka tunarointi väkisinkin aiheuttaa suurempia kuluja myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.5.2013 kello 10:36

    Anomyymi
    Yrität siis kertoa, että työnjohtotehtävissä tuottavuuserot ne vasta suuret ovatkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Viherinssi kirjoitti 30.5.2013 kello 11:13

    anonyymi: Alalle yksinkertaisesti palkataan paljon ihmisiä, jotka sille ei kykyjensä puolesta kuulu. Syynä lienee ammattitaidottomuus palkkauksessa sekä puhdas halu säästää palkoissa, vaikka tunarointi väkisinkin aiheuttaa suurempia kuluja myöhemmin.

    Suunnittelutehtäviin liittyvään tuottavuustutkimukseen liittyy huomattava määrä epävarmuustekijöitä, jotka tekevät tutkimisen vaikeaksi. Tätäkin on käsitelty monissa alan tutkimuksissa. Esimerkiksi joskus käytetty koodirivi (LOC) on erittäin huono mittari, koska hyvä ohjelmoija voi joskus tehdä paljon tiiviimpää koodia kuin huono.

    Lisäksi alalla kulkee hyvin paljon folklorea aiheesta. Ehkä vähän hauskastikin alkuperäinen kymmenenkertaisen tuottavuuseron legenda on jo liki viisikymmentä vuotta vanha, eikä sen arvion tuottanut tutkimus ole kovin häävi tasoltaan. Sitä on helppo lyödä metodiensa osalta, mutta varsinainen johtopäätös (tuottavuuserot ovat todella suuria) on kuitenkin vahvistunut myöhemmässäkin tutkimuksessa.

    Tarkan luvun sanominen on mahdotonta, koska se riippuu työtehtävästä. Triviaalissa tehtävässä se alimman kvartiilin ohjelmoija voi olla tehokkain, koska ylimmän kvartiilin prinsessa käyttää ensin viisi päivää marisemalla varttitunnin tehtävän hölmöydestä. Toisaalta riittävän haastavaan tehtävään tarvitaan ylimmän desiilin tekijä, koska loput eivät saa hommaa tehtyä missään ajassa.

    Tässä suhteessa suunittelutehtävät ovat usein hyvin erityyppisiä kuin monet muut hommat. Ruuvinvääntämisessä tai vaikka tilinpäätöksen tekemisessä tehtävät eivät yleensä ole kykyrajoitteisia. Toiset voivat tehdä nopeammin tai hitaammin, mutta kaikki saavuttavat riittävän lopputuloksen. Tutkimus- ja kehitystehtävät (myös muut kuin tekniset tuotekehitystehtävät) taas ovat hyvinkin usein nimenomaan kykyrajoitteisia.

    Organisaatio toki rakennetaan mahdollisimman pitkälle niin, että kaikkiin hommiin riittää mediaanitekijä. Käytännössä kuitenkin käy niin, että jossain kohdassa organisaatiota on niitä ihmisiä, joiden henkilökohtainen tuottavuus siinä positiossa voi vaihdella erittäin rajusti.

    = = =

    En ole itse törmännyt siihen, että henkilökohtaisia tuottavuuseroja suunnittelutehtävissä käytettäisiin kovin paljon palkkaerojen perusteella. Yleensä tuotekehityshenkilöstön palkat ovat Suomessa maltillisia, eivätkä niiden erot kovin paljon heijasta tuottavuuseroja. Aktiivisilla yksilöillä erot näkyvät ehkä enemmän urakehityksen muodossa, mutta siinäkin homma helposti lipsahtaa johtamisen suuntaan, mikä ei välttämättä ole kokonaisuudelle eduksi.

    Enemmän suuria palkkaeroja perustellaan yleensä tehtävän tuottavuuden mukaan. Palkka menee usein sen mukaan, mikä positiivinen vaikutus yrityksen kokonaistuottavuuteen tehtävällä voi olla. Toimitusjohtajalla voi olla suuri positiivinen kokonaisvaikutus, yksittäisellä suorittavan työn tekijällä vähäinen.

    = = =

    Sivukommenttina pitää sanoa, ettei tietotekniikka suinkaan ole ainoa tuottavuustutkijoiden kiinnostuksen kohde, esimerkiksi lääketieteessä on myös herätty tähän ajatukseen. Ainakin neurokirurgiassa on tutkittu yksilöiden välisiä tuottavuuseroja sekä laadullisesti että määrällisesti. Yleensä nopeimmat kirurgit tekevät myös parasta jälkeä, jolloin tuottavuusero on suuri. Seuraava steppi on luonnollisesti yrittää kopioida niiden hyvien menestystä, mutta se ei ole helppoa.

    = = =

    Ja toistan vielä: Henkilökohtainen huono tai hyvä tuottavuus jossain tehtävässä ei tarkoita, että sama henkilö olisi huonosti tai hyvin tuottava jossain toisessa tehtävässä. Peli ei ole nollasummapeli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  58. anonyymi kirjoitti 30.5.2013 kello 11:47

    Osmo Soininvaara: Yrität siis kertoa, että työnjohtotehtävissä tuottavuuserot ne vasta suuret ovatkin?

    Ei vaan että kyvyttömyys on kallista asiantuntijatehtävissä.
    Tietysti johtotehtävissä voi melkein aina aiheuttaa vielä suurempaa vahinkoa. (Tätä käytetään usein ns. kiristysargumenttina puolustettaessa suuria tuloeroja.)

    Minusta pitäisi olla olemassa selvä rajanveto kyvyttömyyden (tai kohteliaammin sanottuna pysyvän tai tilapäisen soveltumattomuuden tms.) ja tuottavuudesta puhumisen välillä siinä, ettei tuottavuudesta pitäisi edes puhua ennen kuin jonkinlainen peruspätevyys on selvillä.

    Olisi järjetöntä puhua, miten rapparilla on heikko tuottavuus hänen suunnitellessa ydinvoimalaa. Kuitenkin koodaajista puhuttaessa tilanne on usein juuri tämä. Eräät kansainväliset esimerkit puhuvat selvää kieltä siitä, että jotkut palkkaavat ohjelmistoa tekemään kenet tahansa, joka on kuullut puhuttavan semmoisesta asiasta kuin tietokone. Tottakai “tuottavuus” on tällöin heikkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  59. Viherinssi kirjoitti 31.5.2013 kello 13:42

    anonyymi: Tietysti johtotehtävissä voi melkein aina aiheuttaa vielä suurempaa vahinkoa. (Tätä käytetään usein ns. kiristysargumenttina puolustettaessa suuria tuloeroja.)

    Argumentin käyttäjä ei toivottavasti ole missään loogis-rationaalista ajattelua vaativassa työtehtävässä, koska häneltä sitä selvästi puuttuu…

    Tuolla argumentilla bussikuskille pitää maksaa isoa palkkaa siitä, että hän ei aja mereen tai seinään. Aika monessa muussakin ammatissa on mahdollista aiheuttaa melkoisia vahinkoja huolimattomuudella tai tahallisuudella. Yrityksen kannalta tilanne on tietysti se, että vaarallisen bussikuskin tai huonon johtajan tuottavuus on vahvasti miinuksella, eikä sellaiselle kannata maksaa yhtään mitään.

    Työntekijän palkan yläraja muodostuu hänen tuomansa lisäarvon odotusarvosta (ts. mitä maksaisi, jos ko. työntekijää ei olisi). Tämä on tyypillisesti sitä suurempi, mitä korkeammalla organisaatiossa työntekijä on ihan jo organisaation toiminnan vuoksi. Suorittavan työn tekijä voi kyllä vaikuttaa omaan lisäarvoonsa, mutta vaikutusmahdollisuus on rajallinen.

    Todellinen palkka asettuu sitten työntekijän ja työnantajan välisessä huutokaupassa jollekin ylärajaa alemmalle tasolle. Siihen vaikuttavat sitten työvoiman saatavuus ja monet muut tekijät.

    Ja jälleen: Tässäkään tarkastelussa palkka ei ole universaali mitta työntekijän tuottavuudelle. Se voi toimia mittana työntekijän tuottavuudelle ko. tehtävässä, ja yleisemmin vielä ko. tehtävän tuottavuudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  60. Janne Virkajärvi kirjoitti 31.5.2013 kello 21:25

    Saara: Se, että saa homehtua tulppana hommassa, johon olisi kymmeniä tehokkaampia tekijöitä samalla tai pienemmällä palkalla, ei ole ihmisoikeus.

    Irtisanomisen tulisi olla helppoa. Silloin työllistyminenkin olisi helpompaa ja jokaiselle löytyisi nopeammin se työ, jossa juuri hän on parhaimmillaan. Tällaista on järkevää vastustaa ainoastaan niiden, jotka eivät usko olevansa oikein missään hyviä/kelpaavia ja haluavat siitä syystä oikeuden olla töissä jollakin muulla perusteella – esimerkiksi sillä että työnantaja nyt vain ei saa hankkiutua epäsopivasta tekijästä eroon. Mutta luulenpa että tällainen uskomus ei useimmiten ole todellinen, vaan paremminkin seurausta juuri siitä että on vuosia tai vuosikymmeniä kitkuteltu menemään työssä, jota ei ihan täysin hallitse ja joka ei sovellu itselle parhaalla mahdollisella tavalla. Syöhän sellainen itsetuntoa! Lisää aihetta muuttaa systeemiä sellaiseksi, jossa jokainen voi helposti tulla ja mennä ja etsiä omaa paikkaansa, eikä ensimmäiseen työpaikkaan jääminen hinnalla millä hyvänsä tunnu niin kovin tärkeältä.

    Komppaan. Suomeen ns. Tanskan malli jossa irtisanominen puolin ja toisin on vapaata ilman karensseja. Mutta vain tältä osin. Suomi on ottanut Tanskasta mallia siitä huonommasta päästä, eli työttömän rankaisemisesta jos työtä ei löydy.

    Mutta tuskimpa se tulee tapahtumaan ihan heti. Vaikka nyt suuri ikäluokka on jäämässä eläkkeelle, vanhat jäärät AY-liikkeissä ja politiikassa jatkavat vielä pari vuosikymmentä, eikä vanha koira uusia temppuja opi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. Janne Virkajärvi kirjoitti 31.5.2013 kello 21:34

    Janne Virkajärvi: Komppaan. Suomeen ns. Tanskan malli jossa irtisanominen puolin ja toisin on vapaata ilman karensseja. Mutta vain tältä osin. Suomi on ottanut Tanskasta mallia siitä huonommasta päästä, eli työttömän rankaisemisesta jos työtä ei löydy.

    Mutta tuskimpa se tulee tapahtumaan ihan heti. Vaikka nyt suuri ikäluokka on jäämässä eläkkeelle, vanhat jäärät AY-liikkeissä ja politiikassa jatkavat vielä pari vuosikymmentä, eikä vanha koira uusia temppuja opi.

    Lisään vielä että tuon työvoiman vapaan liikkuvuuden malli tarkoittaisi sitä, että ikälisistä hankkiutaisiin eroon. Eläkejärjestelmääkin ehkä pitäisi ronkkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  62. Syltty kirjoitti 2.6.2013 kello 9:22

    Noniin, nyt saatiin sitten mustaa valkoisella kunnon auktoriteetilta:

    Kalevan sunnuntailiite 2.6.2013
    Emeritiusprofessori Kari-Pekka Tiitinen Helsingin yliopiston työoikeuden laitokselta:


    “Henkilökohtaiset syyt, vaikkapa heikko ammattitaito tai alkoholin käyttö, vaativat korkean näyttökynnyksen.”

    Eli toisin kuin liian vanha väittää, alentuneen tuottavuuden takia irtisanominen vaatii korkean näyttökynnyksen eli suomeksi sanottuna on vaikeaa.

    “Suomen irtisanomissuoja sijoittuu kärkipäähän Pohjoismaiden ja Saksan kanssa”

    Se siitä ay-väitteestä että Suomessa on helppo irtisanoa. Tätä väitettä viljellään muutenkin ay-liikkeen parissa, olenpa lukenut monia artikkeleita, jossa joku ay-toimitsija on viitannut siihen kuinka “Suomessa on helppoa irtisanoa”.

    Uskon mielummin Helsingin yliopiston työoikeuden professoreita kuin satunnaisia ay-jääriä, joilla on joko oma lehmä ojassa tai niin vahvat punaiset silmälasit, ettei niistä näe harmaan tai edes valkean sävyjä, vaan pelkkää punaista mössöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  63. Kari AK kirjoitti 2.6.2013 kello 13:06

    Työsopimus on yksitysoikeudellinen sopimus, kuten vuokrasopimuskin. Huoneenvuokralaissa ei vaadita mitään irtisanomisperusteita. On irtisanomisaika, jonka jälkeen sopimus päättyy. Miksi työsopimuksen irtisanomiseen vaaditaan perusteita, miksei pelkkä irtisanomisaika riitä? Irtisanotulla on kuitenkin oikeus saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työhallinnon erinomaisia palveluja. Vuokralaisen ei saa mitään, vaan pitää ihan itse etsiä uusi asunto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. Liian vanha kirjoitti 2.6.2013 kello 22:50

    “Työntekijän palkan yläraja muodostuu hänen tuomansa lisäarvon odotusarvosta (ts. mitä maksaisi, jos ko. työntekijää ei olisi). Tämä on tyypillisesti sitä suurempi, mitä korkeammalla organisaatiossa työntekijä on ihan jo organisaation toiminnan vuoksi. Suorittavan työn tekijä voi kyllä vaikuttaa omaan lisäarvoonsa, mutta vaikutusmahdollisuus on rajallinen.”

    Tuottavuus ei ole enää 200 vuoteen ollut pelkästään henkilöstä kiinni.

    Tuottavuuteen vaikuttavat myös työntekijän käytössä olevat koneet , välineet , tietojärjestelmät ja prosessin sujuvuus

    Hyvänkin työntekijän tuottavuus on nolla, jos hän ei saa materiaalia edellisistä työvaiheista.
    Ei ole väliä onko prsessi tehtaassa tai toimistossa

    Kuten viherinssi itsekin toteaa, tuottavuutta ei mitata kuin mitu menetelmällä ja kun henkilön tuottavuus on riippuvainen monesta ulkopuolisesta tekijästä niin on vaikea käyttää pelkkää mitua oikeudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  65. Liian vanha kirjoitti 2.6.2013 kello 23:00

    “Komppaan. Suomeen ns. Tanskan malli jossa irtisanominen puolin ja toisin on vapaata ilman karensseja. Mutta vain tältä osin. Suomi on ottanut Tanskasta mallia siitä huonommasta päästä, eli työttömän rankaisemisesta jos työtä ei löydy.”

    Moni puhuu Tanskan mallista, mutta harva on ottanut selvää, mitä se tarkoittaa.

    Siinä mielessä se on erilainen, että kaikki työelämän säännöt sovitaan kaksikannassa eli työehtospimukisissa.

    Valtio säätää työelämälakeja vain jos EU tai kansainväliset sopparit sitä vaativat.

    Muuten Tanskan työelämän säännöt ovat hyvin smanalisia kuin Suomessa ja erot tulevat yksityiskohdista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Liian vanha kirjoitti 3.6.2013 kello 0:15

    Kari AK:
    Työsopimus on yksitysoikeudellinen sopimus, kuten vuokrasopimuskin. Huoneenvuokralaissa ei vaadita mitään irtisanomisperusteita. On irtisanomisaika, jonka jälkeen sopimus päättyy. Miksi työsopimuksen irtisanomiseen vaaditaan perusteita, miksei pelkkä irtisanomisaika riitä? Irtisanotulla on kuitenkin oikeus saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työhallinnon erinomaisia palveluja. Vuokralaisen ei saa mitään, vaan pitää ihan itse etsiä uusi asunto.

    Syy tarvitaan mm sosiaaliturvaa varten. Jos irtisanominen on tapahtunut työn loppumisen vuoksi työttömyyskorvaus julksee lähes välittömästi, mutta jos syy on henkilöstä johtuva niin joutuu pitempään karenssiin.

    Tätä ehtoa ovat nimenomaan työnantajat ajaneet

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  67. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.6.2013 kello 10:10

    Liian vanha on nyt kyhllä jäänyt jonnekin liukuhihnatyön aikakauteen. Luovassa työssä ainoa tarvittava työväline voi olla läppäri. Joku toinen nyt vbaan luo enemmän ja parfempaa kuin joku toinen. Tätä vastaan on vaikea väittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Kari AK kirjoitti 3.6.2013 kello 11:00

    Liian vanha: Syy tarvitaan mm sosiaaliturvaa varten. Jos irtisanominen on tapahtunut työn loppumisen vuoksi työttömyyskorvaus julksee lähes välittömästi, mutta jos syy on henkilöstä johtuva niin joutuu pitempään karenssiin.

    Tämä onkin minulle ihan uutta tietoa. Onko siis niin, että jos työsuhde päättyy irtisanomiseen, niin työvoimaviranomaisella on mahdollisuus harkita, maksaako työttömyyskorvausta vai ei? Eikö tällöinkin ole oikeutettu toimeentuloturvaan, jos ei muuta tuloa saa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Liian vanha kirjoitti 3.6.2013 kello 11:03

    Osmo Soininvaara:
    Liian vanha on nyt kyhllä jäänyt jonnekin liukuhihnatyön aikakauteen. Luovassa työssä ainoa tarvittava työväline voi olla läppäri. Joku toinen nyt vbaan luo enemmän ja parfempaa kuin joku toinen. Tätä vastaan on vaikea väittää.

    Ei läppäri merkitse, ettei työ olisi liukuhihnamaista. Esim liittymätoimitus voi sisältää kymmeniä työvaiheita ja kymmeniä ihmisiä prosessissa.

    Kun tapauksia on miljoonia niin silloin tuottavuuden ja laadun ratkaisee, kuinka hyvin prosessi on suunniteltu ja kuinka työvälineet toimivat ja inhimillinen vaikutus on eliminoitu.

    Kellotuksessa vika- ja häiriötilanteet vievät yllättävän paljon aikaa ja niihin ei henkilökohtainen tuottavuus juuri vaikuta, tavis kun ei voi sorkkia tietojärjestelmää.

    Improvisointi näkyy yleensä huonona laatuna ja palvelukatkoina.

    Samoin kehitystehtävissäkin työ pilkotaan ja jaetaan eri henkilöiden kesken , tällainen projektiorganisaatiokin sisältää lukuisten ihmisten työpanoksen ja tuottavuus riippuu monesta tekijästä.

    Kyllä kaikki toiminta, kun se kasvaa tarpeeksi suureksi, vaatii järjestäytymisen ja yksittäisen henkilön vaikutus pyritään minimoimaan.
    Ihminen kun ei ole kone, joka takoo tasaista laatua ja tasaista työvirtaa 40 vuotta.

    Tunnen kyllä näiden “luovien asiantuntijoiden ” tuottavuuden: Yhtä onnsitunutta inmprivisointia kohti on 10 epäonnistunutta.

    Mutta ei pomoilla eikä henkilöillä ole halua mainostaa noita huonoja ratkaisuja.
    Niinpä esimies pitää pinnalla tuota yhtä tapausta henkilöä arvioitaessa, harva esimes uskaltaa tunnustaa tehneensä virhearvioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.6.2013 kello 11:15

    Liian vanha.
    Mietipä tuota kirjoitustasi vielä kerran. Miten se soveltuu kolmen hengen insinööritoimistoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Syltty kirjoitti 3.6.2013 kello 13:26

    Osmo Soininvaara:
    Liian vanha.
    Mietipä tuota kirjoitustasi vielä kerran. Miten se soveltuu kolmen hengen insinööritoimistoon?

    Liian vanha varmaan kannattaa nollalinjaa ja johdolle kunnon korotuksia.

    Kaikkein tärkeintähän on saada johtoon mahdollisimman pätevät kaverit, koska työntekijöillä ei ole merkitystä eivätkä he osallistu tuottavuuden nostoon, joten heille ei siitä mitään kuulukaan ;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  72. Liian vanha kirjoitti 3.6.2013 kello 14:12

    Osmo Soininvaara:
    Liian vanha.
    Mietipä tuota kirjoitustasi vielä kerran. Miten se soveltuu kolmen hengen insinööritoimistoon?

    Kyllä niissäkin mietitään työnjakoa,tosin joustavammin kuin isommissa organisaatioissa.Mutta hässäkässä toimiminen voi sopia syltyille ja muille, mutta jälki on sitten sen mukaista ja syyt töppäyksistä vieritetään sille ,joka kykenee vähiten puolustautumaan.

    Olen johtanut myrskyvaurioidenkin korjaamista ja kyllä silloinkin tärkeintä oli tehdä työ systemaattisesti, se esti uudet katkokset ja kun vikoja korjattiin prioriteetilla niin tilanne palautui normaaliksi nopeasti.Samalla piti hoitaa normaalitkin rutiinit, joten suunnitelmallisuus ja systemaattisuus toimii epänormaaleissakin tilanteissa paremmin kuin kaaos ja yksilöllinen toiminta

    Syltyt ja muut pyrkivät maailmaan, jossa voi aina osoittaa syyllisen, siis muun kuin itse

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. Liian vanha kirjoitti 3.6.2013 kello 21:46

    Osmo Soininvaara:
    Liian vanha.
    Mietipä tuota kirjoitustasi vielä kerran. Miten se soveltuu kolmen hengen insinööritoimistoon?

    Onpahan tällaisen organisaation johtamisestakin kokemusta. Kyllä näissä pienissäkin mietitään, miten työt jaetaan , miten systematiikka toimii .
    Näin jää aikaa todellisten ongelmien ratkaisuun eikä kaikki ole ongelmaa.

    Ensimmäinen komennus ulkomaille oli 80-luvulla komennus Malesiaan ja tehtävänä oli pelastaa projektia joka oli ryssitty pahasti ja tilaaja oli ottamassa projektia pois.

    Sain johdettavaksi yhden osa-alueen ja minut tiputettiin viidakkoon neuvolla:Koeta jotenkin pärjätä.

    Aikaa korjaamiseen sain kuukauden . Organisaatiossa oli 6 insinööriä; suomalaisia , englantilaisia ja malesialaisia . Avustajana toimi piirtämö ja fiel survey eli yhteensä n 25 henkeä.

    Jotta tuotanto pyöri niin piti rakentaa prosessi, jossa field survey, insinöörit ja piirtämö pelasivat yhteen ja maksimimäärä töitä valmistui.
    Lisäksi prosessia piti valvoa yhtenään sillä paikalliset eivät olleet tottuneet teolliseen työkulttuuriin.

    Mutta kun työ oli järjestäytynyttä niin aikaa jäi todellisten ongelmien selvittelyyn.

    Ja tavoite valmistui kuukaudessa ja projekti voitiin tehdä loppuun.

    Ei pienuus merkitse että voi toimia kaoottisesti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2013 kello 9:42

    Liian Vanha
    Alkaa vaikuttaa siltä, että mielestäsi työnteklijöiden tuottavuudessa on valtavia eroja. Kukaan ei ole edes väittänyt, että ne olisivat suurimmillaan siellä suorittavalla tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Syltty kirjoitti 4.6.2013 kello 9:54

    Liian vanha: Organisaatiossa oli 6 insinööriä; suomalaisia , englantilaisia ja malesialaisia . Avustajana toimi piirtämö ja fiel survey eli yhteensä n 25 henkeä.

    Mitä sinä niillä insinööreillä? Systematiikallahan homma toimii työntekijästä välittämättä, olisi palkannut pystymetsästä 600 miestä niin niin olivat tehneet työt sadasosassa siitä ajasta, mikä noilla kuudella insinöörillä meni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  76. Liian vanha kirjoitti 4.6.2013 kello 10:06

    Osmo Soininvaara:
    Liian Vanha
    Alkaa vaikuttaa siltä, että mielestäsi työnteklijöiden tuottavuudessa on valtavia eroja. Kukaan ei ole edes väittänyt, että ne olisivat suurimmillaan siellä suorittavalla tasolla.

    Osmo Soininvaara:
    Liian Vanha
    Alkaa vaikuttaa siltä, että mielestäsi työnteklijöiden tuottavuudessa on valtavia eroja. Kukaan ei ole edes väittänyt, että ne olisivat suurimmillaan siellä suorittavalla tasolla.

    Suuret liiketoimintaoperaatioit ovat kollektiivipäätöksiä, päätöksen tekee johtoryhmä/hallitus tai vastaava elin.

    Yhdelle henkilölle voi kasautua liikaa valtaa/vaikutusvaltaa ja silloin tehdään ne suurimmat virheet, ennemmin tai myöhemmin.

    Yksilön tuottavuuden vaikutus voi olla vain negatiivinen verrattuna ryhmän tekemiin päätöksiin. Ryhmä tekee harvoin tyhmiä päätöksiä, aina joku estää . Tulos voi olla lattea ylivarovaisuus ja yritys kaatuu siihen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. Osmo Soininvaara kirjoitti 4.6.2013 kello 10:35

    Yhdelle henkilölle voi kasautua liikaa valtaa/vaikutusvaltaa ja silloin tehdään ne suurimmat virheet, ennemmin tai myöhemmin.

    Karmaisevin esimerkki tällaisesta yhden miehen tyranniasta on Steven Jobs, joka pyyhki johtokunnalla pöytää useammankin kerran. Jäljet pelottavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Viherinssi kirjoitti 4.6.2013 kello 10:50

    Liian vanha:Kyllä kaikki toiminta, kun se kasvaa tarpeeksi suureksi, vaatii järjestäytymisen ja yksittäisen henkilön vaikutus pyritään minimoimaan.

    Tottakai pyritään, koska käytännössä niitä mediaaniyksilöitä on todella paljon helpompi rekrytoida ja johtaa kuin ylimmän desiilin jengiä. (Poikkeuksiakin on, Suomesta mainitsen Zen Roboticsin ja maailmalta Applen, joilla kummallakin on aivan toinen rekrytointiperiaate.)

    Yritykset pyrkivät tekemään rutiiniprosessinsa niin hyviksi, että henkilökohtaisen tuottavuuden erot jäävät vähemmälle. Mutta mitä enemmän organisaation tehokkuus on organisaation kilpailukykytekijä, sitä tärkeämmäksi muodostuu niiden ihmisten työ, jotka juonivat näitä prosesseja kokoon. Siellä pienetkin erot ihmisten taidoissa voivat olla rahallisesti hyvin merkittäviä, ts. yksilöiden tuottavuuserot ovat suuria.

    Jos työtehtävä on yksinkertaisten ohjeiden noudattamista ja fyysisesti yksinkertaista, tuottavuuserot ovat kohtuullisia. Klikkaa tuolta, väännä tuota ruuvia, skannaa tuo viivakoodi. Mutta jos tekeminen vaatii jotain luovuudelta, persoonallisuudelta, fysiikalta tai lahjakkuudelta, tilanne muuttuu radikaalisti. Kaupan kassojen tuottavuusero voi olla pieni, mutta jo myyntityössä tuottavuusero on huomattava.

    Luoviinkin asioihin pitää rakentaa toimivia prosesseja. Tuotekehitys vaatii prosessinsa toimiakseen, ja huippuviulistilla on huippuunsa hiottu harjoitteluprosessi. Tällöin prosessilla ei kuitenkaan pyritä standardoimaan tekemistä, vaan tavoitteena on mahdollistaa osaamisen fokusointi oikeisiin asioihin.

    Prosessien olemassaolo ja ajatus henkilökohtaisesta tuottavuudesta eivät ole ristiriitaisia. Maksimaalinen tuottavuus syntyy siitä, että oikeanlainen henkilö on oikeanlaisessa prosessissa. Kummankin pitää olla kunnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  79. Liian vanha kirjoitti 4.6.2013 kello 11:09

    Ja pitemmällä aikavälillä tuottavuus tasoittuu johtoportaassakin,jos yksilö on päässyyt hallitsevaan asemaan. Suomesta löytyy esimerkkejä pilvin pimein: Jaakko Lassila, Mika Tiivola, Juhani Riikonen, Jukka Härmälä ,Kaj-Erik Relander, Jorma Ollila …

    Sinäkin syyllistyt samaan kyin syltty tai viherinssi: Vain harvat voitot muistetaan tuottavuutta arvioitaessa, tappiot pistetään sijaiskärsijöiden niskaan.

    Mitu-menetelmällä tehty tuottavuusarvio on todella vaarallinen ihmisten luokitteluväline eikä sovi oikeusvaltioon

    Näin saadaan näennäisiä tuottavuuseroja ja hyvä-veli-järjestelmä hoitaa palkitsemisen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus




Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.