Kaavoihin kangistuneet (1) Kaavoituksen ongelmat ovat taloudellisen kasvun este

Aion käy­dä läpi EVAn raport­tia Kaavoihin kangis­tuneet, jos­sa suomi­taan kaavoituk­sen nyky­isiä ongelmia. Palaste­len tämän lukuisi­in pieni­in kir­joituk­si­in. Aikaa tähän menee, sil­lä seu­raa­vat viikot ovat muu­toinkin työn­täyteisiä.

Lähtöko­hdas­ta olen samaa mieltä. Kaavoituk­ses­sa on suuria ongelmia ja että ne ovat myös taloudel­lisen men­estyk­sen este. Työ­paikkati­heys kas­vat­taa tuot­tavu­ut­ta eli olisi järkevää kaavoit­taa tiivistä yhdyskun­taraken­net­ta. Tiivis yhdyskun­tarakenne näyt­tää myös vas­taa­van mon­en toivei­ta, kos­ka siel­lä mis­sä on tehty tiivistä ja hyvää, asun­noista mak­se­taan enem­män kuin siel­lä, mis­sä on hyvää ja harvaa. 

Tähän asti raport­ti näyt­tää lupaa­van vain hyvää. 

25 vastausta artikkeliin “Kaavoihin kangistuneet (1) Kaavoituksen ongelmat ovat taloudellisen kasvun este”

  1. Meneeköhän tuo logi­ik­ka nyt kuitenkin niin päin, että sinne mihin kaik­ki jo valmi­ik­si halu­a­vat, raken­netaan “tiivi­im­min” eikä päinvastoin?

  2. Jos kat­soo Töölön­lah­den ja Kampin aluet­ta niin rak­en­tamises­sa tuskin yksi­tyi­nenkään kaavoitus voi tuot­taa huonom­paa tulosta.

  3. mat­ti:
    Meneeköhän tuo logi­ik­ka nyt kuitenkin niin päin, että sinne mihin kaik­ki jo valmi­ik­si halu­a­vat, raken­netaan “tiivi­im­min” eikä päinvastoin? 

    Ei, vaan logi­ik­ka menee siten, että kaupunki­mainen asu­tus tar­joaa kaupunki­maisen asu­tuk­sen hyvät palve­lut. Se mikä Osmol­ta välil­lä uno­htuu, on että mata­la rivi- ja omakoti­talovyöhyke sekä haja-asu­tusalue taas tar­joaa sel­l­aisia asioi­ta, mitä ei kaupunki­lainen saa. Siel­lä ei toki koskaan ole palve­lut samal­la tasol­la, eikä tavitse ollakkaan.

    Ongel­ma on suo­ma­lainen tapa tehdä pis­tek­er­rostalo­ja keskelle ei mitään. Tyyp­illi­nen epäon­is­tu­mi­nen on Ara­bi­an­ran­ta: talo siel­lä toinen tääl­lä. Tuol­laiseen ympäristöön ei koskaan syn­ny kaupun­gin palvelu­ja, mut­ta siel­lä on kaik­ki kaupun­gin huonot puo­let. Vielä hölmöm­pää on espooloais­ten tapa kaavoit­taa pari ker­rostaloa keskelle met­sää! 🙁 Her­ra Jean­neret-Gris’n aiheut­ta­ma vahinko suo­ma­laiselle kaavoituk­selle ja sitä kaut­ta rak­en­tamiselle on sitä luokkaa, että hänet pitäisi pos­tu­misti vetää oikeu­teen Haagissa. 

    Meil­lä on käsis­sä pom­mi. Van­hat lähiöt ovat tulos­sa tien­sä päähän, enkä näe miten niiden kor­jaami­nen olisi taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista. Siinä moni ihmi­nen menet­tää kaik­ki säästön­sä. Se voidaan pistää tietämät­tömyy­den piikki­in. Sitä en ymmär­rä, että joku type­r­ys yhä kaavoit­taa ker­rostalo­ja keskelle ei mitään.

  4. Ihmiset muut­ta­vat tiheästi raken­ne­tu­ille alueille, kos­ka on pakko. Vai­h­toe­htona on työt­tömyys. Työ­paikat, kun eivät ole siel­lä mis­sä on mukav­im­mat ja parhaim­mat asumisolosuhteet.

    Toiv­ot­tavasti Kalasa­ta­ma ei ole esimerk­ki siitä minkälaisille alueille ihmis­ten halu­taan muut­ta­van. Aika mil­i­tan­tin näköistä ymopäristöä näyt­tää syn­tyvän. Nykyi­nen asum­isu­topia näyt­tää ole­van ihmis­ten asut­ta­mi­nen ihmis­tarhoi­hin samal­la tapaa kun mik­it elävät minkkitarhoissa.

    Teknolo­gia on luonut useille edel­ly­tyk­set asua mis­sä tahansa ja tehdä työtä etänä. Etä­toimis­to on yksi mah­dol­lisu­us elää ja asua alueel­la jos­sa on tilaa ja muka­va asua.

  5. mat­ti:
    Meneeköhän tuo logi­ik­ka nyt kuitenkin niin päin, että sinne mihin kaik­ki jo valmi­ik­si halu­a­vat, raken­netaan “tiivi­im­min” eikä päinvastoin?

    Kask­isaar­ta pitäisi sit­ten tiivistää kun on niin halut­tu paikka.
    Jos miljöö ei eroaisi Eiran­ran­nas­ta mik­si ihmeessä asu­isit melkein Espoossa.

  6. Pystyykö ihmi­nen toteut­ta­maan laji­tyyp­il­listä käyt­täy­tymistä eläessään alueel­la, jos­sa on tiivis ja tehokas yhdyskuntarakenne? 😉

  7. Jor­ma Nordlin kir­joit­ti 24.5.2013 kel­lo 10:17:

    Toiv­ot­tavasti Kalasa­ta­ma ei ole esimerk­ki siitä minkälaisille alueille ihmis­ten halu­taan muut­ta­van. Aika mil­i­tan­tin näköistä ymopäristöä näyt­tää syntyvän.

    Nordlin­in kom­mentin havain­nol­lis­tamisek­si kolme huono­laa­tu­ista mut­ta kuitenkin havain­nol­lis­tavaa bussin ikku­nas­ta äsket­täin otet­tua kuvaa Kalasatamasta:

    http://s205.photobucket.com/user/Ksantippa/media/Helsinki%20mon%20amour/IMG_5935_zpsfe71d59f.jpg.html http://s205.photobucket.com/user/Ksantippa/media/Helsinki%20mon%20amour/IMG_5936_zpsf3a23ef8.jpg.html
    http://s205.photobucket.com/user/Ksantippa/media/Helsinki%20mon%20amour/IMG_5937_zps6e94a431.jpg.html

  8. Kyl­lä se ihmi­nen on Suomes­sakin asunut tiivi­isti, tätä suurten ikälu­okkien hairah­dus­ta luku­unot­ta­mat­ta aina rautakaudelta saakka. 

    Lau­maeläim­iä me olemme, vaik­ka kepu kovasti yrit­tää väit­tää muuta.

    Jos kaavoite­taan vain kalli­ita ok-taloaluei­ta ja rivare­i­ta niin mihinkäs mei­dät köy­hät tavikset pistetään? 

    Maaseudul­la tuki­aisil­la lev­eästi elävät aateliset kun eivät ymmär­rä, että toisille pelkkä ruo­ka pöy­dässä on jo iso jut­tu. Sitä kun on köy­hä niin on hyvä, että kaup­pa ja muut palve­lut löy­tyy läheltä.

    Köy­hälle olisi myös ihan kiva jut­tu, että vuokraan ei menisi kaik­ki tulot. Sik­si olisi ihan hienoa, jos pääkaupunkiseudul­la alet­taisi­in tuot­ta­maan niitä kohtu­uhin­taisia asun­to­ja. Se lask­isi vuokrata­soa koko maassa.

    Mut­ta kuka­pa ajat­telisi köy­hää tavista, kun eihän se tuo muu­ta kuin hiekkaa pankin lattialle?

    Kyl­lä kaavoituk­sel­la voitaisi­in tehdä hyvin paljon kansan­taloudelle. Ilmeis­es­ti bis­nek­set sujuu niin hyvin veljien kesken, että mitäpä yhdestä kansantaloudesta.

  9. Kalasa­ta­man aloi­tusko­rt­teli vaikut­taa turhan tum­mal­ta. Seu­raa­vat ovat vaaleampia. Miljään onnis­tu­mista kan­nat­taa arvioi­da, kun se on valmis ja käy­dä kat­so­mas­sa sisltä, ei sillalta.

  10. Kalle: Ongel­ma on suo­ma­lainen tapa tehdä pis­tek­er­rostalo­ja keskelle ei mitään. Tyyp­illi­nen epäon­is­tu­mi­nen on Ara­bi­an­ran­ta: talo siel­lä toinen tääl­lä. Tuol­laiseen ympäristöön ei koskaan syn­ny kaupun­gin palvelu­ja, mut­ta siel­lä on kaik­ki kaupun­gin huonot puolet. 

    Väen­ti­heys ei tai­da olla oikotie onneen, kos­ka ei niitä palvelui­ta syn­ny (kivi­jalka­an siis) mihinkään muuallekaan Helsinkiin.

    Ara­bi­as­sa ja Ruo­ho­lahdessa palve­lut ovat kaup­pakeskuk­ses­sa, kuten tulee ole­maan myös Kalasa­ta­mas­sa, Jätkäsaa­res­sa, Pasilassa …

  11. Kalle: Van­hat lähiöt ovat tulos­sa tien­sä päähän, enkä näe miten niiden kor­jaami­nen olisi taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista. Siinä moni ihmi­nen menet­tää kaik­ki säästönsä

    Ei kai niit­ten keskus­ta-asun­to­jen julkisivu‑, katto‑, putki‑, hissi- jne remon­tit sen halvem­pia ole kuin lähiöis­säkään. Kumpiakin on tehty ja tehdään paljon lisää ilman että “moni ihmi­nen menet­tää kaik­ki säästönsä”.

  12. Gre­jus: Ara­bi­as­sa ja Ruo­ho­lahdessa palve­lut ovat kaup­pakeskuk­ses­sa, kuten tulee ole­maan myös Kalasa­ta­mas­sa, Jätkäsaa­res­sa, Pasilassa …

    Olisiko järkevää kaavoit­taa kaup­pakeskusten päälle asun­to­ja? Asukkaat lisäi­sivät kaup­po­jen liike­vai­h­toa ja varsinkin senior­i­talois­sa pääsy sisäkaut­ta kaup­pakeskuk­seen vähen­täisi kaa­tu­misia talviliukkailla.

  13. Itse olisin kiin­nos­tunut Kalasa­ta­mas­ta, jos aloit­tel­e­vana yrit­täjänä omaisin rahat sinne:
    — vain lyhyt mat­ka esimerkik­si mustikka­maalle pyöräl­lä uimaan
    — hyvä rul­laluis­telubaanat pohjoiseen ja itään, sama pyörällä
    — bus­sil­la tai metrol­la nopeasti Palo­heinään tai Hert­toniemeen ulkoile­maan / hiihtämään
    — käsit­tääk­seni siihen tulee hyvät las­ten leikkipaikat
    — kiven­heit­to poten­ti­sal­isille pientoimistoille
    Juuri eilen ajoin autol­la työpäivän jäl­keen Loh­jalle motaria Esplanadil­ta hake­maan per­het­tä vieraisil­ta: yhtä tuskaa. Hyvin näyt­tivät Ams­ter­dami­laiset elävän tiivi­isti kotikaupungis­saan, kun siel­lä asuin. Sääolot tosin astet­ta paremmat.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalasa­ta­man aloi­tusko­rt­teli vaikut­taa turhan tum­mal­ta. Seu­raa­vat ovat vaaleampia. Miljään onnis­tu­mista kan­nat­taa arvioi­da, kun se on valmis ja käy­dä kat­so­mas­sa sisltä, ei sillalta.

    Kau­nista mut­ta kallista. Sitä kus­tan­nus­puolta­han kaavoit­ta­jat voisi­vat jo nyt analysoi­da ja oppe­ja voisi hyö­dyn­tää seu­raavis­sa kaavahankkeissa. 

    Raken­nu­s­paikan poikkeuk­sel­liset poh­jaolo­suh­teet voi laskea pois kus­tan­nusarvios­ta ja lop­un raken­nuskus­tan­nuk­sen kohtu­uhin­taisu­ut­ta voi sit­ten hyp­is­tel­lä näpeissään.

  15. Jor­ma Nordlin:
    Pystyykö ihmi­nen toteut­ta­maan laji­tyyp­il­listä käyt­täy­tymistä eläessään alueel­la, jos­sa on tiivis ja tehokas yhdyskuntarakenne? 

    “laji­tyyp­il­listä käyttäytymistä”
    — Kun laji­tyyp­ille on omi­naista mak­saa val­tavia sum­mia rahaa siitä, että pääsee asumaan tiivi­iseen yhdykun­tarak­en­teeseen (kan­takaupun­ki) niin vas­taus on kyllä.

    Sen sijaan edes vihre­itä luon­toak­tivis­te­ja ei innos­ta asum­i­nen ekokäytävien vier­essä har­vaan läiski­tyis­sä ker­rostalolähiöis­sä. Mielu­um­min tuokin laji­tyyp­pi asuu eteläi­sis­sä kaupungi­nosis­sa, joista luon­to on pois­tet­tu kokon­aan. Ja vas­tus­taa sieltä käsin yht­enäistä kaupunki­raken­net­ta mm. idän suun­nal­la taik­ka ihan mis­sä vaan…

  16. Jor­ma Nordlin: Toiv­ot­tavasti Kalasa­ta­ma ei ole esimerk­ki siitä minkälaisille alueille ihmis­ten halu­taan muut­ta­van. Aika mil­i­tan­tin näköistä ymopäristöä näyt­tää syn­tyvän. Nykyi­nen asum­isu­topia näyt­tää ole­van ihmis­ten asut­ta­mi­nen ihmis­tarhoi­hin samal­la tapaa kun mik­it elävät minkkitarhoissa.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kalasa­ta­man aloi­tusko­rt­teli vaikut­taa turhan tum­mal­ta. Seu­raa­vat ovat vaaleampia. Miljään onnis­tu­mista kan­nat­taa arvioi­da, kun se on valmis ja käy­dä kat­so­mas­sa sisltä, ei sillalta.

    Ei se väristä ole kiinni.

  17. Kalasa­ta­man ongel­ma on Kulosaaren sil­lal­ta kat­sot­tuna se ranta on raken­net­tu täy­teen yht­enäistä ikku­na­seinää. Ei sel­l­aisel­la alueel­la kukaan halua oleskel­la. Ranta-alueelle olisi pitänyt jät­tää tilaa oleskelulle tehdä lai­ture­i­ta ja taloi­hin vai­htele­via seinäratkaisu­ja. Tunarit!

  18. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Jos kaavoite­taan vain kalli­ita ok-taloaluei­ta ja rivare­i­ta niin mihinkäs mei­dät köy­hät tavikset pistetään? 

    Eivät omakoti­talot ole kalliita.
    Sel­l­aisen saa oma­toimis­es­ti rakennettua/rakennetettua hyvinkin 2000 ‑3000 euron neliöhinnalla.
    Uudet perus­laa­tuiset ker­rostaloa­sun­not mak­sa­vat neliöä kohden väh. 3500…4500… euroa. Sen lisäk­si mak­se­taan ken­ties autopaikas­ta 30 000 ‑50 000 euroa.
    Mik­si tuot­ta­jat myi­sivätkään ker­rostaloa­sun­to­ja omakus­tan­nush­in­taa? Voit­toa revitään niin paljon kuin saadaan.
    Huokeam­mal­la pääsee itse rakentamalla/rakennuttamalla. Toki valmi­it ok-talot ovat markki­nahin­taisia (kalli­ita).

  19. Olen näi­den kaupunkikeskustelu­ja lukies­sani mon­ta ker­taa miet­tinyt, kuin­ka moni muut­taisi Huitsin Nevadaan, jos siel­lä olisi se TYÖ? OS ja mon­et muut sanovat keskus­taan ole­van suuri tunku. Niin var­maan onkin, mut­ta mikä poruk­ka sinne halu­aa? Tiedän yhden n.35 vuo­ti­aan DI/KTM avios­sa ole­van lapset­toman kaverin, poikani. Asuu nyt Mantskul­la aika lähel­lä van­haa mes­suhal­lia. Halusi Kamp­pi­in, mut­ta vai­mon­sa pani vähän jar­ru­ja. Voisiko joku ker­toa vinkke­jä tahi tietoa, ketkä tonne keskus­taan oikein hinkuu noil­la hinnoilla+

    1. Sille nyt ei oikein voi mitään, että Huistin Nevadas­sa, kymme­nen kilo­metrin päässä seu­raavas­ta asu­tuk­ses­ta ei ole eikä voi olla sel­l­aista työtä, jota kaupungeis­sa tehdään. Poron hoitoa olisi tarjolla.

  20. Jor­ma Nordlin: Kalasa­ta­man ongel­ma on Kulosaaren sil­lal­ta kat­sot­tuna se ranta on raken­net­tu täy­teen yht­enäistä ikku­na­seinää. Ei sel­l­aisel­la alueel­la kukaan halua oleskella.

    Se on itäran­ta, ei siel­lä oleskel­la muutenkaan pait­si ehkä kesäisin aamu­latel­la. Län­sir­an­nat on tarkoitet­tu oleskelu­un, ja eteläran­nat jos ei ole työpäivä. Ehren­strömintien lin­jaus osoit­taa tässä suh­teessa hyvää nyanssien tajua.

    Jor­ma Nordlin: Teknolo­gia on luonut useille edel­ly­tyk­set asua mis­sä tahansa ja tehdä työtä etänä. Etä­toimis­to on yksi mah­dol­lisu­us elää ja asua alueel­la jos­sa on tilaa ja muka­va asua.

    IT-alal­la suun­ta on pikem­minkin siihen että tieto­työläiset asu­vat oikeis­sa kaupungeis­sa ja koneet ovat pimeis­sä pelti­halleis­sa jos­sain mis­sä tyyp­il­lis­es­ti ei halu­ta asua.

  21. MIVa: Voisiko joku ker­toa vinkke­jä tahi tietoa, ketkä tonne keskus­taan oikein hinkuu noil­la hinnoilla+

    Ne, joille ne hirveät hin­nat eivät ole ongel­ma. Me köy­hät voimme asua muual­la ja muut­taa siinne keskus­taan sit­ten kun ne mak­sukykyisem­mät muut­ta­vat pois massoittain.

  22. Kaiken lisäk­si kaupunki­maisil­la alueil­la etä­työkin on ‚helpom­paa kun kaupunki­a­sun­toi­hin on tar­jol­la val­okaapeliy­hteyk­siä järkihintaan.

  23. ‘kuin­ka moni muut­taisi Huitsin Nevadaan, jos siel­lä olisi se TYÖ?’ (MIVa)
    Jos Huitsin Nevadas­sa olisi työtä, se ei olisi Huitsin Neva­da, ja sil­loin sinä ihmettelisit, kuin­ka moni muut­taisi Huitsin Nebraskaan, jos siel­lä olisi työtä.

  24. Jor­ma Nordlin: Kalasa­ta­man ongel­ma on Kulosaaren sil­lal­ta kat­sot­tuna se ranta

    Jos suun­nitelmia vilkaisee, aukiot ja vai­htel­e­vat ran­nat tule­vat kauem­mas Itäväylästä, mis­sä nyt raken­netut raken­nus­mas­sat suo­jaa­vat melul­ta; sisätilo­jen melusuo­jaus on halvem­paa kuin aukioiden melusuojaus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.