Kanadan maahanmuuttopolitiikka

18.5.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kanadaan muutti vuonna 2010 280 000 henkeä. Näistä pääosa oli niin sanottuja taloudellisia maahanmuuttajia, jollaiseksi kelpuutetaan vain hyvin koulutettuja. Isäntämme Vancouverissa selittävät tämän niin, että arvioidaan, että heillä on edellytykset menestyä Kanadassa. Tämä tarkoittaa, tutkintoa, jonka ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla akateeminen, isäntämme sanoivat vähän puolustellen. Pääosa siirtolaisista sijoittuu Kanadalaisessa yhteiskunnalla tulojakauman yläpäähän, kun tavallisempaa on sijoittua alapäähän. Vain kymmenen prosenttia on pakolaisia tai humanitaarisin perustein maahan tulleita.

Fuskaako Kanada siis humanitaarisista velvoitteistaan? Suomeen nähden ei fuskaa, sillä noita pakolaisia ja humanitaarisin perustein maahan tulleita oli yli 32 000. Sosiaalisen vastuunsa he siis kantavat vähintään yhtä hyvin kuin Suomi elleivät paremminkin. Sen lisäksi he ottavat itsekkäästi siirtolaiskriteerein maahanmuuttajia. Heillä on tähän tarkoitukseen värväystoimistoja ympäri maailmaa. Tässä ei ole mitään vikaa. Niin Suomenkin pitäisi tehdä, mutta ongelmamme on, että emme ole kovin houkutteleva maa eliittimuuttajille.  Meidänkin kannattaisi houkutella aktiivisesti maahan sellaisia muuttajia, joilla on täällä menestymisen edellytykset. Mitä enemmän näitä koulutettuja ja menestyviä ulkomaalaisia täällä on, sitä paremmin myös humanitaarisin perustein maahan tulleet pystyvät yhteiskuntaamme integroitumaan.

Kommentit

72 Vastausta artikkeliin “Kanadan maahanmuuttopolitiikka”

  1. Jarmo Lius kirjoitti 18.5.2013 kello 19:05

    Ei hyvä. Aikoinaan ns. rikkaat maat kävivät köyhissä maissa pölimässä heidän luonnonvaransa. Nytkö meidän pitäisi Kanadan malliin ryöstää vielä heidän henkisen pääoman eliitti? Mielestäni Kanadan malli köyhdyttää niitä maita joista henkinen pääoma siirtyy Kanadaan. Heitä kyllä tarvittaisiin tekemään kehitysmaistaan parempia paikkoja. Ajatelkaapa jos Suomi olisi kehitysmaa kuten 1950 luvulla. Täältäkin käytäisiin rekrytoimassa kaikki paremmin kouluttautuneet johonkin rikkaaseen maahan. Olisiko se oikein? Kanada on velvoitettava maksamaan ainakin näiden henkilöiden koulutukseen käytetyt varat lähtömaalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.5.2013 kello 21:46

    Ku on kysytty köyhiltä mailta itseltään, että onko tämä lahjakkuuksien ryöstäminen kivaa, nämä ovat vastanneet, että hyöty on molemminpuolinen, koska he tarvitsevat kansainvälisiä kontakteja ja paikan päällä oppimista. Tältä osin lääkärien värvääminen on vähän eri juttu. Peruspaveluministerinä yritin kieltää lääkärien värväämisen Karjalasta, mutta seuraajani olivat toista mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. KKK kirjoitti 18.5.2013 kello 19:21

    Lisäksi näistä koulutetuista ja ammattitaitoisista maahanmuuttajista on eniten hyötyä kriisin ajautuneen maan jälleenrakennusvaiheessa. Koska kaikki hätää kärsiviä ei pysty auttamaan, apu on kohdistettava siten että siitä on kokonaisuuden kannalta eniten hyötyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. Jarmo Uutela kirjoitti 18.5.2013 kello 19:28

    Esitin eräässä lehtikolumnissa 1990-luvulla tällaista “itsekkyyttä”. Tuli lunta tupaan monelta suunnalta, vaikka näinhän USA, Kanada ja Australia ovat asemaansa vakiinnuttaneet vuosikymmenet. Onko se heikentänyt kehittyvien maiden tilannetta, mene ja tiedä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  5. Sampo Smolander kirjoitti 18.5.2013 kello 20:01

    Olen seurannut kun muutama tuttavani, IT-alan ammattilaisia mutta eivät EU-kansalaisia, on saanut suomalaisesta firmasta työtarjouksen, ja sitten joutuneet 3–6 kuukautta odottelemaan työ- ja oleskelulupaa ennen kuin voivat Suomeen muuttaa ja työt aloittaa.

    Eihän tuossa meiningissä ole mitään järkeä, jos tänne koulutettuja ammattilaisia halutaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 77

  6. pekka vanhanen kirjoitti 18.5.2013 kello 20:14

    lainatakseni m apusen esimerkkiä. lähi-idästä kotoisin olevat veljekset lähtivät etsimään onneaan uudesta kotimaasta, jnoista toinen päätyi Suomeebn jka toinen oliko se USA vai Kanada. Molemmilla lääkärin kouluts. Jonkin ajan kuluttua Suomeen päätynyt odotti vastaanottokeskusessa edelleen työskentelylupaa ja ja mamu kurssia jne jase toinen veliu piti menestyvä lääkriasemaa uddessa kotimaassa. tietääkseni tarina on tosi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  7. Kääpäeläin kirjoitti 18.5.2013 kello 20:52

    Kanadalla on monestakin eri syystä johtuen selvästi parempi kapasiteetti työllistää tulijat kuin Suomella, mutta ilmeisesti sielläkään maahanmuuton taloudellinen nettohyöty ei ole niin merkittävä kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Siellä maahanmuutolle on kuitenkin vielä kansan tuki, sillä hyvin suuri osa sinne valikoituvista maahanmuuttajista sopeutuu hyvin sekä työyhteiskuntaan että vallitsevaan kulttuuriin.

    Suomen maahanmuutto- ja monikultuuripolitiikka kärsii aivan perustellusti uskottavuuskriisistä, siitä ei sen enempää.

    “Eri maahanmuuttajaryhmien­ menestyksessä on suuria eroja. Parhaiten ovat pärjänneet aasialaiset maahanmuuttajat, ja erityisesti heidän lapsensa. Kiinalaisten maahanmuuttajien lapsista 60–70 prosentilla on yliopistotutkinto.” (Maailman Kuvalehden artikkeli)

    http://www.maailmankuvalehti.fi/artikkelit/10743

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  8. JouniL kirjoitti 18.5.2013 kello 20:54

    Juuri näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 18.5.2013 kello 21:20

    Kanadan vkiluku on nyt 33 miljoonaa eli pyörein luvin 6 x Suomen väkiluku. Toronto on 45. leveyspiirillä, ja suurin osa väestöstä asuu 200 km leveällä Yhdysvaltain rajan vieressä olevalla etelävyöhykkeellä. -. Ehkä vähän houkuttelevampi ilmasto. Ja lähempänä, Kaakkois-Aasiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Max kirjoitti 18.5.2013 kello 23:20

    Missä mielessä Suomi ja Kanada ovat vertailukelpoisia? Siis millä ominaisuudella Suomi voi toimia samoin kuin Kanada? G8 maa, energiaomavarainen, käsittämättömän laaja, yllättävän etelässä kuten yllä todetaan, naapurissa maailman suurin valtiontalous. Suomella taitaa olla paukkuja juuri tuohon murto-osaan Kanadan volyymista tässäkin asiassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  11. Timo kirjoitti 18.5.2013 kello 23:28

    Smolander ja Vanhanen tiivistivät hyvin kipupisteen. Koulutetuistakaan maahanmuuttajista ei ole Suomelle mitään hyötyä jos idioottimainen pykäläviidakko latistaa ahkerimmankin vuosien odotteluun. On myös vaikea arvostella näitä ihmisiä jos järjettömän pompotuksen jälkeen turhautuu ja passivoituu. Tässä jos missä tarvittaisiin huutavan kipeästi: Yksinkertaistamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  12. Kääpäeläin (ps) kirjoitti 18.5.2013 kello 23:40

    Veronmaksajapula ei korjaudu nettokustannuksia aiheuttavalla maahanmuuttopolitiikalla, lisäksi volyymien tulisi olla perusteltuja. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, minkä osoittaa vuonna 2008 näkemäni arviot valtaisasta työvoimapulasta 2013.

    Lahjakkuuksien saaminen Kiinasta ei vaurioittaisi kyseistä maata millään tavalla, sillä lahjakkuusreservi on siellä käytännössä rajaton, mutta paras asia on kiinalaistaustaisten hyvä sopeutuminen länsimaihin. Lähi-Itä ja Afrikka kärsivät oikeasti menettämistään lahjakkaista ihmisistä.

    On olemassa varoittavia esimerkkejä myös työperäisen maahanmuuton lieveilmiöistä, vaikka usein erityisesti humanitäärinen maahanmuutto nähdään haasteellisempana. Saksan turkkilaisvähemmistö on on tullut Saksaan aikanaan työperäisenä, mutta nyt suuri osa heistä (jälkeläisistä) on segregoitunut saksalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle.

    Toisaalta kehitysmaista länsimaihin muuttaneet ihmiset lähettävät kotimaihinsa merkittäviä rahasummia, jotka elvyttävät kyseisten maiden talouksia.

    Suomelle on tiedossa niin vaikeat ajat, että Suomen tulisi olla terveesti itsekäs maahanmuuttopolitiikassa. Tulisi tavoitella win-win -tilannetta, sillä nykyinen tilanne ei ole kestävä, vaan ongelmien kumuloituminen tulee johtamaan koko Euroopassa demokraattiseen vastareaktioon, joka saattaa rajoittaa myös nettohyödyllistä maahanmuuttoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  13. niin kirjoitti 19.5.2013 kello 0:51

    Osmo Soininvaara:
    Ku on kysytty köyhiltä mailta itseltään, että onko tämä lahjakkuuksien ryöstäminen kivaa, nämä ovat vastanneet, että hyöty on molemminpuolinen, koska he tarvitsevat kansainvälisiä kontakteja ja paikan päällä oppimista. Tältä osin lääkärien värvääminen on vähän eri juttu. Peruspaveluministerinä yritin kieltää lääkärien värväämisen Karjalasta, mutta seuraajani olivat toista mieltä.

    Kuka osaa köyhien maiden puolesta vastata kysymykseen? Jos eliitiltä kysyy, se ei näe asiassa mitään huonoa, kun harrastavat tai heidän lähipiirinsä harrastaa asiaa itsekin.

    Mitä ylipäätään tulee Kanadan asemaan maahanmuuton kohdalla, heidän tilanteensa eroaa Suomesta toki äidinkielen suhteen: monella humanitaarisellakin maahanmuuttajalla on ainakin jonkinlainen englannin tai ranskan kielen taito. Suomeen tulevat eivät osaa yleensä sen sijaan paikallisia virallisia kieliä.

    Tämän linkin lopusta löytyy tarkempi tilasto siitä, miten Kanadan maahanmuutto jakaantuu:
    http://www.cic.gc.ca/english/resources/publications/annual-report2010/section1.asp
    Uusimmassa dokumentissa jako ei ole noin tarkka:
    http://www.cic.gc.ca/english/resources/publications/annual-report-2012/section1.asp

    Suojeltuja henkilöitä otetaan tuon mukaan 23200-29000 vuodessa ja humanitaarisia pakolaisia 7700-9200. Edellä mainituista suojelluista 3800-6000 näkyisi olevan suunnitelman mukaan yksityisellä rahoituksella järjestettyjä paikkoja.

    Suomella ei taida olla vastaavanlaisesti erityistä suunnitelmaa maahanmuuton kokonaisuudesta aina tulevalle vuodelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Lauri Kumpulainen kirjoitti 19.5.2013 kello 1:17

    Mihinkäs nämä työllistyvät? Meillä on nyt yli 35 000 akateemista työtöntä ja työvoimaa leikataan myös asiantuntija- ja toimihenkilötasolta aika kovalla kädellä.

    Nyt eläkkeelle jäävien koulutustaso on kirjavaa, mutta pääosin melko alhaista. Lisäksi varsinkin kuntasektorilta eläkkeelle jäävien tilalle ei tällä hetkellä mielellään palkata ketään.

    Eikö suurempi ongelma ole se, ettei Suomi ole houkutteleva maa investoinneille? Jos näitä rahavirtoja ei saada Suomeen, niin miten korkeasti koulutetut voivat synnyttää uusia yrityksiä ja innovaatioita?

    Sillä jo nyt monen yrityksen kasvun ongelmana on se, että Suomessa on hyvin vaikeata hankkia rahoitusta.

    Suomi ja suomalaiset kaupungit eivät myöskään tunnu olevan kauhean kiinnostavia kohteita elää ja työskennellä. Vaikka nyt pelialalla onkin uusia kuplia kehittymässä (riot!).

    Ei kai maahanmuutto nyt ole mikään taikasana kestävyysvajeen korjaamiseksi?

    Toki syrjäseuduille se on kätevä tapa saada lääkäreitä, hoitajia ja DDD -töiden tekijöitä.

    Kanada on kuitenkin suhteellisen turvallinen maa, Yhdysvaltojen rajanaapuri, hyvät luonnonvarat, ilmasto on hyvä ja suuria kaupunkeja löytyy.

    Suomi on vähän kaukana kaikesta, täällä on kylmää, kaupungit ovat pieniä ja luonnonvaratkin ovat pääosin vettä ja puuta.

    Tänä päivänä koulutettua väkeä on maailmassa tarjolla enemmän kuin koskaan aiemmin. Koulutuksen laatu, varsinkin kehitysmaissa, kasvaa jatkuvasti.

    Mitkä ovat ne Suomen valttikortit investointien hankkimiseksi?

    Miten korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia sitten voisi houkutella Suomeen?

    Miten heidän puolisot ja lapset? Vai kohdistettaisiinko seula vastavalmistuneisiin (korkeampi riski työttömyydelle)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  15. Liian vanha kirjoitti 19.5.2013 kello 3:00

    pekka vanhanen:
    lainatakseni m apusen esimerkkiä.lähi-idästä kotoisin olevat veljekset lähtivät etsimään onneaan uudesta kotimaasta, jnoista toinen päätyi Suomeebn jka toinen oliko se USA vai Kanada. Molemmilla lääkärin kouluts. Jonkin ajan kuluttua Suomeen päätynyt odotti vastaanottokeskusessa edelleen työskentelylupaa ja ja mamu kurssia jne jase toinen veliu piti menestyvä lääkriasemaa uddessa kotimaassa. tietääkseni tarina on tosi.

    Ei pidä uskoa kaikkea. USA lääkäreiden ammattiliitto AMA on maailman voimakkain ammattiliitto ja se säätelee lääkärioikeuksien määrää tehokkaasti.
    Niinpä ulkomailta tuleva joutuu ensin tentteihin, joissa arvioidaan perusammattitaito –

    Läpäisyn jälkeen odottavat 3-5 vuoden erikoistumisopinnot

    Tietysti tarina voi olla tottakin, mutta Apusella on paha tapa esittää kalajuttuja ,kannattaa epäillä vrt päivähoitojuttu.

    http://www.laakariliitto.fi/files/ulkomaille.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  16. Siimon kirjoitti 19.5.2013 kello 4:49

    “Mitä enemmän näitä koulutettuja ja menestyviä ulkomaalaisia täällä on, sitä paremmin myös humanitaarisin perustein maahan tulleet pystyvät yhteiskuntaamme integroitumaan.”

    Suomi on epäonnistunut surkeasti humanitaaristen kotouttamisessa. Vaikka se onnistuisi “paremmin” kuin nykyään, niin se tulee silti olemaan epäonnistunutta, koska Suomessa ei ole töitä kielitaidottomalle, länsimaisesti peruskouluttamattomalle ja kulttuuria ymmärtämättömälle maahanmuuttajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  17. åke kirjoitti 19.5.2013 kello 9:18

    Jarmo Lius: Ei hyvä. Aikoinaan ns. rikkaat maat kävivät köyhissä maissa pölimässä heidän luonnonvaransa. Nytkö meidän pitäisi Kanadan malliin ryöstää vielä heidän henkisen pääoman eliitti? .

    Eikö siinäkään tapauksessa, että asianomainen itse haluaisi muuttaa suomeen? Tottakai silloin pitää antaa mahdollisuus muuttaa tänne. Yksilö saa päättää, että totteleeko seireenin kutsua vai ei.

    Esim. nopein tapa kasvattaa kielitaitoista menestyksekästä venäjän kauppaa harjoittavaa väkeä helsingissä on tarjota venäläisille kauppiaille mahdollisuutta asettua helsinkiin. Kataisen kielipolitiikalla suomalaisten venäjän kielen taito ei kehity. Otetaan siis venäjän kauppaa harjoittavat tänne suoraan venäjältä tarjoamalla pakettia niille jotka asettuvat tänne. Ei tämä ole mitään riistoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.5.2013 kello 10:35

    Nuo luovuttajamaat ovat siotä mieltä, että niille maana on hyötyä siitä, että heidän koulutetut kansalaisensa muuttavayt töihin muualle, lähettävät sieltä rahaa kotimaahan, hankkivat kansainvälistä kokemusta ja kontakteja – ja ehkä palaavat vielä kotimaihinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Jone kirjoitti 19.5.2013 kello 9:34

    “Fuskaako Kanada siis humanitaarisista velvoitteistaan?” Mistä nämä velvoitteet ovat meille syntyneet ? Tätä kysyi kerran haastattelussa myös entinen puolustusvoimien komentaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  20. Bror-Erik Gudmundsen kirjoitti 19.5.2013 kello 9:37

    Jokainen maallikko on kysyttäessä sitä mieltä, että Suomen maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi viilata lähemmäs Kanadan ja Australian mallia, eli maahan pitäisi päästää vain sopeutumiskykyisiä yksilöitä. Melkein jokainen poliitikko on kysyttäessä samaa mieltä. Jopa maahanmuuttajien itsensä keskuudesta löytyy tämänsuuntaisia mielipiteitä.

    Siksi onkin suuri mysteeri, että mitään ei tehdä vaan meno jatkuu samanlaisena vuodesta toiseen; Maahan päätyy väkeä, jonka vaikutus huoltosuhteeseen on vähintäänkin kyseenalainen.

    Kuka oikein hyötyy nykyjärjestelystä? Aikooko arvon Soininvaara tehdä jotain konkreettista asian eteen?

    Maahanmuuton profiilin parantamisella olisi niin suuri vaikutus Suomen kestävyysvajeeseen, että sitä ei voi muutaman pienen eturyhmän lobbauksen takia jättää retuperälle.

    Kehitysmaista löytyy fiksua ja ahkeraa väestöä enemmän kuin Kanada ja Australia ehtivät imuroimaan, kyllä sieltä Suomellekin riittää jos vain on tahtoa käydä värväämässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 50

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.5.2013 kello 10:34

    Bror- Erik
    Luiko juttua lainkaan?
    Kanada ottaa väkilukuun suhteututettuna himaritaarisin perustein ei-valikoitusja maahanmuuttajia yhtä paljon kuin Su8omikin. Sen LISÄKSI he ottavat hyvin koulutettuja valkokaulusmaahanmuuttajia paljon enemmän. Houkluttelevat niitä, kun me torjumme, Tässä on se ero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Markku af Heurlin kirjoitti 19.5.2013 kello 10:20

    pekka vanhanen:
    lainatakseni m apusen esimerkkiä.lähi-idästä kotoisin olevat veljekset lähtivät etsimään onneaan uudesta kotimaasta, jnoista toinen päätyi Suomeebn jka toinen oliko se USA vai Kanada. Molemmilla lääkärin kouluts. Jonkin ajan kuluttua Suomeen päätynyt odotti vastaanottokeskusessa edelleen työskentelylupaa ja ja mamu kurssia jne jase toinen veliu piti menestyvä lääkriasemaa uddessa kotimaassa. tietääkseni tarina on tosi.

    Kuulostaa urbaanitla legendalta.

    Lääkätrin on tosin hallittava kieli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Markku af Heurlin kirjoitti 19.5.2013 kello 10:22

    Sampo Smolander:
    Olen seurannut kun muutama tuttavani, IT-alan ammattilaisia mutta eivät EU-kansalaisia, on saanut suomalaisesta firmasta työtarjouksen, ja sitten joutuneet 3–6 kuukautta odottelemaan työ- ja oleskelulupaa ennen kuin voivat Suomeen muuttaa ja työt aloittaa.

    Eihän tuossa meiningissä ole mitään järkeä, jos tänne koulutettuja ammattilaisia halutaan.

    Tas minulla on pilvin pimein tuttavia ja tutatvien tuttavia, jotka ovat töisäs ja tulleet jostain Kauko-Iädn maasta….

    Miten asia oikein on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Bror-Erik Gudmundsen kirjoitti 19.5.2013 kello 10:52

    Osmo Soininvaara:
    Bror- Erik
    Luiko juttua lainkaan?
    Kanada ottaa väkilukuun suhteututettuna himaritaarisin perustein ei-valikoitusja maahanmuuttajia yhtä paljon kuin Su8omikin. Sen LISÄKSI he ottavat hyvin koulutettuja valkokaulusmaahanmuuttajia paljon enemmän. Houkluttelevat niitä, kun me torjumme, Tässä on se ero.

    Luin toki. Kanadan “humanitaariset perusteet” ovat huomattavasti itsekkäämpiä kuin Suomen humanitaariset perusteet. Tästä pääsee vihille mm. vertaamalla mistä maista humanitaariset tulevat Suomeen ja Kanadaan. http://www.cdp-hrc.uottawa.ca/projects/refugee-forum/projects/Statistics.php

    Suomen humanitaariset tulevat pääosin sellaisista maista kuten Somalia ja Afganistan, mutta Kanadaan sen sijaan tullaan paljon Kiinasta, Tsekistä, Kolumbiasta, Unkarista.

    Pysyn kannassani, eli Suomessa lähes jokainen, maallikosta ministeriin, sanoo kysyttäessä haluavansa itsekkäämpää ja valikoivampaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta jostain mystisestä syystä mitään ei tapahdu, ja kallis sirkus jatkuu vuodesta toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  25. un archos kirjoitti 19.5.2013 kello 11:23

    Kehitysmaiden tilanne siis paranee sillä, että päätetään tuon maan koulutettujen ihmisten puolesta missä he haluavat asua, eikä päästetä parempien olojen ääreen kouluta vastaavaan työhön. Eikö saman ajatusmallin perusteella myös Suomessa pitäisi pakottaa peräkyliin syntyneet kuuden ällän ylioppilaat pysymään työttömyysalueilla peukaloita pyörittelemässä?

    Tämän maailmanparannusajatuksen taustalla lienee moraaliselta kannalta hyvä ajatusyritys, mutta reaalimaailmasta ollaan sen verran kaukana, että maailma näin tuskin paranee. Kielitaidoton, kouluttamaton sotainvalidi -maahanmuuttaja käyttää voimavaransa selviämiseen päivästä toiseen; tämä porukka ei uutta rakenna. Koulutettujen maahanmuutto sen sijaan voi johonkin johtaakin, sillä sosiaaliset ja perheverkostot kotimaahan ovat edelleen olemassa. Tätä kautta sinne lähtömaahan voi valua konkreettisen rahan lisäksi myös uusia ideoita, kuten vaikkapa korruption kyseenalaistaminen, demokratia, tasa-arvo, ihmisoikeudet jne.

    Humaanisen maahanmuuton rinnalle siis ehdottomasti meritokratista maahanmuuttoa. Tämä on kaikkien etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  26. JouniL kirjoitti 19.5.2013 kello 12:01

    Juuri näin. Ei saisi ime yhdestä pienestä maasta.

    Nyt Suomeen ryövätään Virolaiset tänne ja heillä on esimerkiksi ongelmia on terveydenhuollon kanssa kun puuttuu ammattilaiset.

    Osmo Soininvaara:
    Nuo luovuttajamaat ovat siotä mieltä, että niille maana on hyötyä siitä, että heidän koulutetut kansalaisensa muuttavayt töihin muualle, lähettävät sieltä rahaa kotimaahan, hankkivat kansainvälistä kokemusta ja kontakteja – ja ehkä palaavat vielä kotimaihinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. newyorkista kirjoitti 19.5.2013 kello 12:12

    Liian vanha: Ei pidä uskoa kaikkea. USA lääkäreiden ammattiliitto AMA on maailman voimakkain ammattiliitto ja se säätelee lääkärioikeuksien määrää tehokkaasti.
    Niinpä ulkomailta tuleva joutuu ensin tentteihin, joissa arvioidaan perusammattitaito –

    Läpäisyn jälkeen odottavat 3-5 vuoden erikoistumisopinnot

    Tietysti tarina voi olla tottakin, mutta Apusella on paha tapa esittää kalajuttuja ,kannattaa epäillä vrt päivähoitojuttu.

    http://www.laakariliitto.fi/files/ulkomaille.pdf

    Eikä tässä vielä kaikki. Jos lääkäri vaihtaa työskentelyosavaltiota, niin todennäköisesti opinnot ja työkokemus arvioidaan uudestaan erityisessä lautakunnassa.

    Lisäksi USA:ssa elämisen yksi tärkeyksiä on luottotiedon kerääminen. Tuota Credit-scoreksi sanottua tietoa pitää kerätä aika kauan ennenkuin esimerkiksi lainahanat aukeavat. Järjestelmän takia lääkäreille tuiki tärkeät vastuuvakuutukset ovat myös riippuvaisia aiemmasta historiasta, samoin muut vakuutukset. Niitä ei saa, ellei ole kansanomaisesti sanottuna “kuluttanut” riittäävästi. Luottokortti jää haaveeksi, pankkitiliä ei saa etc. Ne jäävät saamatta myös siksi, että Social Security Number on saamatta. Sen anomisen jälkeen voi mennä viikkoja tai kuukausia ennenkuin tuo mm. verotuksen takia tärkeä numero saapuu kotipostiin. Kotipostiin tai muuhun katuosoitteeseen sen takia, että viranomaiset eivät hyväksy PO Boxia eli postilokeroa tässä asiassa.

    Tietysti lähi-idästä tullut valmis lääkäri pääsee töihin ennen pitkää, mutta kyllä se aikaa vie enemmän kuin pari päivää tai viikkoa ja lääkärikeskuksen perustaminen vielä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  28. Niko Sillanpää kirjoitti 19.5.2013 kello 12:37

    pekka vanhanen:
    lainatakseni m apusen esimerkkiä.lähi-idästä kotoisin olevat veljekset lähtivät etsimään onneaan uudesta kotimaasta, jnoista toinen päätyi Suomeebn jka toinen oliko se USA vai Kanada. Molemmilla lääkärin kouluts. Jonkin ajan kuluttua Suomeen päätynyt odotti vastaanottokeskusessa edelleen työskentelylupaa ja ja mamu kurssia jne jase toinen veliu piti menestyvä lääkriasemaa uddessa kotimaassa. tietääkseni tarina on tosi.

    Vaikuttaa urbaanilegendalta tai tässä yhteydessä kai propagandalta.

    Jenkeissä lääkärin ammatinharjoittamisen oikeuksien saaminen ja ulkomaalaisen tutkinnon tunnustuttaminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin Suomessa. On hyvin, hyvin epätodennäköistä, että kukaan onnistuu pystyttämään menestyvää lääkäriasemaa muutamassa vuodessa varsinkin ilman alkupääomaa ja olemassa kontaktiverkkoa/nimeä saati jonkinlaista jo olemassa olevaa asiakaskuntaa. Lisäksi lääkärinä toimiminen vaatii aina vähintään kohtuullista valtakielen osaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  29. bogreol kirjoitti 19.5.2013 kello 16:19

    Kanadaa pidetään usein hyvänä esimerkkinä onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, mutta esim. Fraser ajatushautomon luvut kumoavat myytin.
    http://www.fraserinstitute.org/uploadedFiles/fraser-ca/Content/research-news/research/publications/fiscal-transfers-to-immigrants-in-canada.pdf
    Ajatushautomon edellistä raporttia syytettiin liian negatiiviseksi, koska sen mukaan maahanmuuttajan kustannus kanadalaiselle veronmaksajalle on peräti 6000 dollaria vuodessa. Ja jos maahanmuuttoa tarkastellaan vuodesta 1970 lähtien niin keskimääräinen kustannus yhdestä maahanmuuttajasta veronmaksajalle on 400 dollaria vuodessa. Tämän uuden raportin mukaan on perusteltua jättää vuosina 1970-1987 maahantulleet pois luvuista, koska raportin mukaan tarkasteltu ajanjakso 1987-2004 poikkeaa edellisestä. Nyt maahan tulee ihmisiä länsimaiden ulkopuolelta, ja vaikka heidän koulutukseensa kiinnitetään huomiota, niin tosiasiallisesta työllistymisestä ei ole takeita. Suuri ongelma on myös näistä maista tuleva joukko perheenyhdistämisen nimissä. Kielitaidon kanssa näillä uusilla maahanmuuttajilla on enemmän ongelmia kuin vuosina 1970-1987 tulleilla, jotka tulivat Euroopasta ja vaikka koulutusta ei ollut, tarttuivat heti työhön, heidän tulotasonsa oli 85% keskiverokanadalaisen tulotasosta, uusilla tulijoilla noin. 60%. Työttömyysluvut maahanmuuttajien keskuudessa nousevat jyrkemmin kuin alkuperäisten kanadalaisten joukossa. Kaikkein hälyyttävintä uusien maahanmuuttajien kohdalla on heidän jälkeläistensä huono menestyminen. Länsimaiden ulkopuolelta tulevat eivät onnistu integroitumaan edes seuraavassa sukupolvessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  30. Tommi Uschanov kirjoitti 19.5.2013 kello 17:12

    JouniL:
    Nyt Suomeen ryövätään Virolaiset tänne ja heillä on esimerkiksi ongelmia on terveydenhuollon kanssa kun puuttuu ammattilaiset.

    Mikä on toimiva, toteuttamiskelpoinen vastaus tähän epäkohtaan?

    1) Erotaan EU:sta.
    2) Pakotetaan Viro eroamaan EU:sta.
    3) Lasketaan lääkärien palkat Suomessa Viron tasolle, jolloin muuttomotiivi häviää.
    4) Nostetaan lääkärien palkat Virossa Suomen tasolle, jolloin muuttomotiivi häviää.
    5) Jokin muu, mikä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  31. Jarmo Lius kirjoitti 19.5.2013 kello 18:06

    Osmo Soininvaara: Nuo luovuttajamaat ovat siotä mieltä, että niille maana on hyötyä siitä, että heidän koulutetut kansalaisensa muuttavayt töihin muualle, lähettävät sieltä rahaa kotimaahan, hankkivat kansainvälistä kokemusta ja kontakteja – ja ehkä palaavat vielä kotimaihinsa.

    Jos näin olisi, niin silloin asiat olisivat kunnossa. Eikö samaa menestyskonseptia voisi laajentaa Kanadan kaltaisiin maihin? Köyhien maiden kommentin mukaan voisi laajentaa ajatusta niin, että Kanada tai Suomi antaa koulutetuilleen lähtöpassit maastaan toiseen maahan (esimerkiksi maksamalla surkeaa palkkaa hyvin koulutetuille). Näin nämä pois virtaavat huippukoulutetut rikastaisivat Kanadaa tai Suomea. Onko väite uskottava? Mielestäni ei ole.

    Toisekseen – on syytä miettiä puhujan kompetenssia. Kun köyhän maan johto kertoo miten heistä tulee rikkaita, niin pohdin mielessäni, ovatko ne köyhiä siksi, että maan johto tekee surkeita päätöksiä surkeilla ajatusmalleilla, vai johtuuko köyhyys siitä, että se on näiden maiden kohtalo? Itse en antaisi kyseisien maiden johtohenkilöiden pohdinnalle juurikaan painoa. Paitsi jos haluan etsiä oman kantani puolustukseksi sopivia perusteluja.

    un archos: Kehitysmaiden tilanne siis paranee sillä, että päätetään tuon maan koulutettujen ihmisten puolesta missä he haluavat asua, eikä päästetä parempien olojen ääreen kouluta vastaavaan työhön…Tämän maailmanparannusajatuksen taustalla lienee moraaliselta kannalta hyvä ajatusyritys, mutta reaalimaailmasta ollaan sen verran kaukana, että maailma näin tuskin paranee.

    Joo, tässä on ihan hyvä ajatus. Annetaan ihmisten vapaasti muuttaa. Se on oikein. Mutta seuraavaksi kysyisin, saako muuttava henkilö viedä mukanaan omaisuutensa? Entä naapurin omaisuuden? Tässä tapauksessa kyse on henkisestä omaisuudesta. Mielestäni olisi syytä pohtia sitä, onko koulutuksella rikastunut jollain tapaa velkaa koulutuksen tarjoajalle. Itse ehdotin että Kanada käydessään rekrytoimassa köyhien maiden huippuammattilaisia, olisi velvollinen maksamaan koulutuksesta. Voidaan toki pohtia, olisiko rekrytoijan sijaan yksilö enemmänkin velvollinen? Kyllä järjestäytyneessä maailmassa yhteiskunnalla tulee olla oikeuksia.

    Nämä pohdintani ovat tietysti aivan turhia jos katsotaan yhteiskuntien (esimerkiksi Kanadan) oikeudet rajattomiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. AV kirjoitti 19.5.2013 kello 22:59

    Tommi Uschanov: Mikä on toimiva, toteuttamiskelpoinen vastaus tähän epäkohtaan?

    1) Erotaan EU:sta.

    5) Jokin muu, mikä?

    1: Ehkä tutkimisen arvoinen ehdotus
    5: Lääkärikoulutus olisi maksullinen siten, että sen voi maksaa työskentelemällä julkisella puolella n vuotta. Jos muuttaa pois, pistetään loput maksuun. Ainakin Yhdysvalloissa on ollut tämän tapainen stipendisysteemi lääkäriopiskelijoille.

    Jarmo Lius:
    Ajatelkaapa jos Suomi olisi kehitysmaa kuten 1950 luvulla. Täältäkin käytäisiin rekrytoimassa kaikki paremmin kouluttautuneet johonkin rikkaaseen maahan. Olisiko se oikein? Kanada on velvoitettava maksamaan ainakin näiden henkilöiden koulutukseen käytetyt varat lähtömaalle.

    Näinhän juuri tapahtui 1950 luvulla. Varsinkin insinööreillä ja luonnontieteilijöillä oli kova kysyntä Yhdysvalloissa, ja Suomesta todellakin käytiin rekrytoimassa porukkaa. Vielä 1960 luvulla rekrytoitiin porukka lehti-ilmoituksien voimalla Kanadaan ja Australiaan. Omasta suvustanikin on ollut tuolloin lähtijöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. sunimh kirjoitti 20.5.2013 kello 7:46

    Osmo Soininvaara:
    Bror- Erik
    Luiko juttua lainkaan?
    Kanada ottaa väkilukuun suhteututettuna himaritaarisin perustein ei-valikoitusja maahanmuuttajia yhtä paljon kuin Su8omikin. Sen LISÄKSI he ottavat hyvin koulutettuja valkokaulusmaahanmuuttajia paljon enemmän. Houkluttelevat niitä, kun me torjumme, Tässä on se ero.

    Epäilemättä, ja tässä sitten on tulos:

    http://www.cbc.ca/news/canada/story/2013/04/24/via-train-terror-plot.html

    Hassu juttu kuitenkin on se, että kun Halla-aho puhui samoista asioista jo 5 vuotta sitten, hän oli Soininvaaran mukaan “ulko maalaisten potkia kerhon” jäseniä. Kiva kuitenkin että ns. älymystökin alkaa Suomessa edes kurkistelemaan ulos poteroistaan, vaikkakin vuosia myöhässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2013 kello 9:37

    Olen kannattanut siirtolaiskriteerein lisättävää maahanmuuttoa koko ajan. Mutta SEN LISÄKSI Suomen on kannettava kokonsa mukainen vastuu maailman pakolaisongelmasta. En huomaa Halla-ahon esittäneen mitään tämän suuntaistakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Matti Virtanen kirjoitti 20.5.2013 kello 11:07

    pekka vanhanen:
    lainatakseni m apusen esimerkkiä.lähi-idästä kotoisin olevat veljekset lähtivät etsimään onneaan uudesta kotimaasta, jnoista toinen päätyi Suomeebn jka toinen oliko se USA vai Kanada. Molemmilla lääkärin kouluts. Jonkin ajan kuluttua Suomeen päätynyt odotti vastaanottokeskusessa edelleen työskentelylupaa ja ja mamu kurssia jne jase toinen veliu piti menestyvä lääkriasemaa uddessa kotimaassa. tietääkseni tarina on tosi.

    Eihän tämä pidä paikkaansa. Kanada ja Yhdysvallat ovat hankalimpia maita ulkomailta muuttavalle lääkärille. Laillistamisen tiellä on runsas byrokratia ja muutaman vuoden harjoittelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  36. Tiedemies kirjoitti 20.5.2013 kello 11:09

    Maahanmuutto tapahtuu paitsi marginaalilla, myös keskimäärin. Tarkoitan tällä sitä, että Kanadaan tulee keskimäärin sopeutumiskykyisempää väkeä, ja tämä mahdollistaa marginaalilla potentiaalisesti haastavamman väestön ottamisen maahan. Ja toisin päin.

    Suomeen ei taida olla juuri halukkaita tulijoita niissä ryhmittymissä jotka Kanadassa muodostavat suuret ja yhteiskunnallisesti hyödylliset maahanmuuttajaryhmät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  37. Koditon kirjoitti 20.5.2013 kello 11:50

    Vaikea sanoa onko halukkaita vai ei, jos ei ole aktiivisesti värvätty maahanmuuttajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. Viherinssi kirjoitti 20.5.2013 kello 14:47

    Koditon:
    Vaikea sanoa onko halukkaita vai ei, jos ei ole aktiivisesti värvätty maahanmuuttajia.

    Suomessa on paljon vetovoimatekijöitä verrattuna useimpiin maailman maihin (koulutus, tasa-arvo, turvallisuus, high-tech, toimiva yhteiskunta, puhtaus, yleinen kielitaito, libreraali valtakulttuuri). Toisaalta täällä puhutaan — silloin kuin ylipäätään puhutaan mitään — käsittämätöntä mongerrusta valtakielenä, ja ilmasto on hiukan vähemmän miellyttävä suurimmalle osalle muuttajista.

    Lähtökohta ei kokonaisuutena ole mitenkään epätoivoinen. Kyllä tännekin saa tuottavia muuttajia tulemaan, jos olemme itse aktiivisia.

    Ihan esimerkkinä on se, että rahaa maahan tuovien maahanmuuttajien mukaan byrokratiassa ja erityisesti byrokratian suhtautumisessa yksilöön voisi olla vähän viilaamisen varaa. Ehkä meillä halutaan olla kovinkin tasa-arvoisia, mutta jotenkin tuntuisi, että kohtuullisen ennakonpidätyksen sisältävän palkkakuitin pitäisi huolehtia asioiden hyvin sujuvasta toimimisesta.

    Eikä sekään tietysti fiilistä korota, jos vastaan tulee kolmen promillen kankkusta kärsivä ammattisosiaalipummi mokeltamaan jotain älytöntä sosiaalipummeista.

    Ehkä tämän kaiken voisi kiteyttää yhteen sanaan: “asenne”. Sekä kansalaiset että virkakoneisto pitäisi saada ymmärtämään, että sana “EU:n ulkopuolinen maahanmuuttaja” voi tarkoittaa kouluttamatonta kolmannen maailman hädänalaista tai Stephen Elopia. (Joista tosin saattaa olla, että se kolmannen maailman hädänalainen on ollut Suomelle paljon edullisempi.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  39. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 20.5.2013 kello 15:32

    Viherinssi: Toisaalta täällä puhutaan — silloin kuin ylipäätään puhutaan mitään — käsittämätöntä mongerrusta valtakielenä…

    Mutta kuitenkin arkista peruspalvelua “one cup of coffee/pint of bitter, please” saa aika hyvin englanniksikin, verrattuna jopa ihan tiettyihin länsieurooppalaisiin teollisusmaihinkin.

    Joillain suomalaisilla työpaikoilla on englanti palaverikielenä ja sitä puhutaan kahvitauoillakin. Osassa ei varmastikaan ole mutta sellaiset firmat eivät välttämättä saa mitään lisäarvoa kansainvälisen osaamisen pestaamisesta.

    Sopivia harrastuskavereitakin löytää englanniksi – ainakin jos pystytellään niissä puuhailuissa joita vastaavat suomalaiset kaupunkilaisammattilaiset stereotyypillisesti harrastavat.

    Nyt puhutaan kuitenkin ihmisistä joiden kielitaito, oma-alotteisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus on ihan toista tasoa kuin niillä jotka ovat henkensä kaupalla tai kidutuksen uhreina joutuneet hakemaan turvapaikkaa itselleen ja suvulleen ja sen vuoksi tarvitsevat arkielämästä selvitäkseen jatkuvia tukitoimia suomalaisviranomaiskoneiston taholta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  40. Viherinssi kirjoitti 20.5.2013 kello 16:00

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Mutta kuitenkin arkista peruspalvelua “one cup of coffee/pint of bitter, please” saa aika hyvin englanniksikin, verrattuna jopa ihan tiettyihin länsieurooppalaisiin teollisusmaihinkin.

    Ja se olikin juuri tuo “yleinen kielitaito” -kohta positiivisten asioiden listassa. Jo nyt monissa yrityksissä kahvihuoneessa puhutaan paljonkin englantia, eikä kyse välttämättä ole kovin suurista firmoista.

    Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että englanninkielisillä mailla on tietty etulyöntiasema kilpailussa työvoimasta. Valtakielen osaaminen kuitenkin tekee elämästä tietyllä tavalla helpompaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Risto kirjoitti 20.5.2013 kello 16:48

    Mitä enemmän näitä koulutettuja ja menestyviä ulkomaalaisia täällä on, sitä paremmin myös humanitaarisin perustein maahan tulleet pystyvät yhteiskuntaamme integroitumaan.

    Mikä on empiirinen tai edes jotenkin auttavasti looginen käsienveivaustodiste tälle väitteelle?

    Jos humanitäärisellä on sekä haluja, että kykyjä integroitua, niin silloin kai ennuste on kohtuullisen hyvä, mukaan lukien ensimmäiset Suomeen tulleet pakolaiset aikana jolloin (lievällä taiteellisella vapaudella) täällä asui muuten Neil Hardwick ja Larry Pounds. Jos hän on aikuinen ilman mitään koulutusta ja/tai hänellä on omat sitkeät arvot, jokta ovat riittävän ortogonaaliset länsimaisen yhteiskunnan kanssa, niin miten se, että he jakaisivat maan (vaikkakaan vähemmän samoja kaupunginosia) 50 000 kiinalaisen insinöörin kanssa parantaisi tilannetta?

    Etsin siis jonkinlaista syy-seuraus -yhteyttä, en korrelaatiota, jossa esimerkiksi hyvä taloustilanne tai kannustinloukkujen vähäisyys voi vaikuttaa molempiin samanaikaisesti positiivisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  42. åke kirjoitti 20.5.2013 kello 18:50

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija:

    Joillain suomalaisilla työpaikoilla on englanti palaverikielenä ja sitä puhutaan kahvitauoillakin. Osassa ei varmastikaan ole mutta sellaiset firmat eivät välttämättä saa mitään lisäarvoa kansainvälisen osaamisen pestaamisesta.

    Tässä mielestäni näkyy yksi “ajatusvirhe” mitä tulee ulkomaalaisten toimihenkilöiden palkkaukseen: eivät he tule kansainvälisiin tehtäviin, vaan aivan tavallisiin tehtäviin.

    Itsekin olen suomalainen, töissä ruotsissa ja kansainvälisessä jättifirmassa. Mutta suomenkielen taito täällä on aivan merkityksetöntä. Työkieli on yksinomaan ruotsi (ulkomaankeikoilla tietysti englanti). Ilman paikallisen kielen osaamista täällä jäisi jokseenkin täysin normaalin työpaikkakeskustelun ulkopuolelle.

    Siis: ulkomaalaisten toimihenkilöiden palkkaamisessa täytyisin lähteä siitä, että he tulevat tänne tekemään samoja hommia kuin suomalaisetkin. Eivät kansainvälisiä hommia. Muutenkin jos ulkomaalainen ei puhu englantia äidinkielenään, niin hän ei välttämättä edes ole sen “kansainvälisempi” kuin me muutkaan. Lisäksi näitä pelkkiin “kansainvälisiin” tehtäviin nojaavia töitä on lopulta aika vähän.

    Ulkomaalaisia palkatessa ei siis kannata ajatella kansainvälistä osaamista vaan aivan tavallista osaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  43. Viherinssi kirjoitti 20.5.2013 kello 21:26

    Risto: Mikä on empiirinen tai edes jotenkin auttavasti looginen käsienveivaustodiste tälle väitteelle?

    Tai edes jokin hyvä mekanismi.

    Yksinkertaisesti ajateltuna tilanne on se, että työperäisten maahanmuuttajien kannalta humanitääriset maahanmuuttajat ovat samalla tavalla taloudellinen rasite kuin kantaväestönkin kannalta. Humanitäärinen maahanmuutto on kansainvälistä sosiaalityötä, jonka työssäkäyvät maksavat ihan etnisyydestä riippumatta.

    Työperäisellä maahanmuuttajalla voi jopa olla sellainen ajatus, että humanitääriset maahanmuuttajat tuovat jotain imagohaittaa myös työperäisille maahanmuuttajille. Samoin työperäinen maahanmuuttaja törmää käytännössä humanitäärisille maahanmuuttajille viritettyihin oleskelulupa- ym. prosesseihin, jotka voivat myös aiheuttaa negatiivisia tunteita.

    Oman kokemuspiirini työperäiset koulutetut maahanmuuttajat eivät yleisesti suhtaudu mitenkään yltiöpositiivisesti humanitäärisiin maahanmuuttajiin. En tiedä, onko tästä tehty kunnollista tutkimusta, mutta tuskinpa eroa vastaavasti koulutettuun ja vastaavassa asemassa oleviin kantaväestön edustajiin ihmeemmin on.

    Humanitäärisen maahanmuuttajan kannalta asia on jossain määrin toinen. Työperäiset maahanmuuttajat parantavat ryhmän “maahanmuuttajat” mainetta kokonaisuudessa, ja toki lisämaksajien saaminen yhteiseen kassaan helpottaa myös kaikkien saajien asemaa. Mutta onko tämä ilmiö niin merkittävä, että sillä saataisiin olennaisesti parannettua humanitääristen maahanmuuttajien asemaa?

    Jos työperäinen ja humanitäärinen maahanmuutto tulisivat samoilta kulttuurialueilta, synergiaa löytyisi. Työperäiset maahanmuuttajat voisivat toimia humanitäärisiä maahanmuuttajia työllistävänä ja yhteiskuntaan integroivana voimana. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää vahvasti siltä, että maahanmuutto tapahtuu eri syistä eri alueilta, jolloin tämä integraatiovaikutus jää vähäiseksi.

    Suomessa on helppo tuudittautua siihen ajatukseen, että on kaksi ryhmää: kantasuomalaiset ja ulkomaalaiset. Ja jos näin olisi, maahanmuutto sinänsä helpottaisi maahanmuuttajien asemaa tekemällä heidän kulttuuristaan näkyvämmän ja yhteiskunnasta sille kulttuurille toimivamman.

    Näin ei kuitenkaan ole. Eri maiden kulttuurit ovat erilaisia, ja erilaiset kulttuurit aiheuttavat monenlaisia kitkakohtia kuitenkin. Yleensä maahanmuuttajat eivät kehitä mitään yhtenäistä maahanmuuttajaidentiteettiä, vaikka toki identifioituminen omaan etniseen ryhmään helposti vahvistuukin vieraan kulttuurin keskellä.

    En rupea riitelemään tosiolevaisuuden kanssa, joten jos empiirinen evidenssi osoittaa ylläolevan päättelyn vääräksi, niin mainio juttu. Mutta sitten olisi hyvä tosiaan löytää myös jokin mekanismi, joka havainnon selittää.

    Ja siis työperäistä maahanmuuttoa me kuitenkin tarvitsemme, eikä humanitäärisestä oikein voi laistaa. Nämä ovat kuitenkin nykyään niin erilaisia ilmiöitä, että niillä ei välttämättä ole kovin paljon yhteisiä nimittäjiä kuin ksenofobien korvien välissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  44. anonyymi kirjoitti 20.5.2013 kello 23:26

    JouniL: Nyt Suomeen ryövätään Virolaiset tänne ja heillä on esimerkiksi ongelmia on terveydenhuollon kanssa kun puuttuu ammattilaiset.

    Toisaalta kun Virosta käydään Suomessa töissä suomalaisella palkalla, niin Viro voi pitää veroprosenttinsa matalana ja alhaisempi hintataso pitää reissaamisen kannattavana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. jp lehto kirjoitti 21.5.2013 kello 7:03

    Mitä meille on tarjota maahanmuuttajille? Jos ei ole töitä he syrjäytyvät, niin kuin suomalaisetkin. Mehän tiedämme, että se on suomessa helppoa. Sosiaaliturva auttaa siinä. Pehmeästi vaan lopun ikää syrjään. Kun näin on jo käynyt on vain ajan kysymys, koska esim ruotsin tapahtumat toistuvat täällä.

    Jos maahanmuuttoa jatketaan, tarvitaan maahanmuuttopolitiikka. Minusta se puuttuu täältä kokonaan. Valikointi koulutuksen mukaan on tietenkin vain uutta köyhien maiden hyväksikäyttöä. Se tukee myös ihmiskauppaa. Köyhissä maissa koulutetaan jo ihmisiä maahanmuuttoa varten ja heitä rahastetaan siitä. Olen törmännyt tähän itse. Olimme eräässä arabimaassa töissä loistojahdilla. Sen turvapäälikkö (1050 dollaria) kuukausipalkka kertoi tarinansa. 6vuotta armeijan kapteenina, opiskeli opettajaksi filippiineillä. Maksoi säästönsä 15000d. Luvattiin töitä Lontooseen 3300e kuukausipalkalla turvafirmaan. Päätyi siis sinne rahattomana. Tätä se siis on.
    Toki tänne silti pitää valita ihmisiä,joita työ kiinostaa. Mielellään pitäisi olla koulutus valmiina jne..
    Mutta meidän systeemimme tekee maahanmuutosta, niin kalliin, että se murtaa talouden. Tosiasiassa suurin osa maahanmuutosta vain lisää meidän kestävyys vajettamme. Ainakin nyt taphtuneesta. Työikäisistä vain 40% työllistyy. Mukana tulee paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan edes ole työmarkkinoinden käytettävissä. Valmiiksi eläkeikäisiä. Tai perheenjäseniä, joita ei edes töihin päästetä.
    Tämä yksi uusi merkittävä kustannus hyvinvointivaltiolle. Turussa sitä laskettiin, vaikka ei olisi saanut, tulos oli 2009 37miljoonaa euroa. Tuskin tässä oli kaikkea. Raisiossa samoilla mittareilla 5miljoonaa. Ei me olla niin tuottavia, että tähän kyetään.
    Kun maahanmuuttajien määrä nousee alkavat sitten kantaväestön ihmiset muuttamaan pois. Tätä tapahtuu jo nyt esim Turun Varisuolla. Minullakin kaksi työkaveria perheineen on sieltä muuttanut ja kertonut syyksi tämän. Niinhän se maailmallakin on mennyt.
    Ei se näiden ihmisten vika ole. On tietenkin inhimmillistä, että ihmiset etsivät taloudellisesti parempia oloja. Sotatilanteissa on selvää, että ihmiset pyrkivät turvaan. Mutta onko tässä vastaanottaja maan tai pakolaisongelman kannalta järkeä. Ei se sosiaalinen maahanmuutto auta kuin pientä joukkoa yksilöitä. Miljoonat jäävät auttamatta. Saadaanhan sillä hyvä omatunto.

    Tämän hetken maahanmuuttopolitiikka on siis päätöntä ja vaatii muutoksen. Ehkä tähän itsekkääseen suuntaan mitä Osmo Soininvaara ja Halla-Aholaiset haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2013 kello 8:38

    Mistätähn tuo ulkomaalaisväestön 40 %:n työllisyysaste on peräisin? Tilastokeskuksen luku vuodelta 2009 on 52%, eikä siinä ole mukana se osa maahanmuuttajista, joka on saanut kansalaisuuden ja arvatenkin on paremmin työllistyneitä. Tämä 52 % on toki vähemmän kuin mantaväestön 70 %, mutta maahanmuuttajissa työikäiosiä on 75% kun kantgaväestössä heitä on 60 %. Niinpä koko ulkomnaalaisväestöstä vauvasta vaariin töissä on 39 % ja suomalalsista 42 %. Ero ei ole tavattoman suuri eikä eroa ole löainkaan, jos nuo kansalaisuuden saaneet otetaan mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 21.5.2013 kello 8:32

    åke:
    Ulkomaalaisia palkatessa ei siis kannata ajatella kansainvälistä osaamista vaan aivan tavallista osaamista.

    Silloin pitäisi kyllä alkaa edellyttää kielitaitoa ja kulttuurista sopeutumista ja kaikkia muita ikäviä asioita. Jotka eivät ratkea omin avuin vaan vaativat monitasoista organisaatiota ja paljon rahaa päällikkötason virkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. Risto kirjoitti 21.5.2013 kello 9:15

    Osmo Soininvaara:
    mutta maahanmuuttajissa työikäiosiä on 75% kun kantgaväestössä heitä on 60 %.

    Ja tämä on relevanttia pitkällä aikavälillä jotenkin? Ulkomaalaiset eivät koskaan tule vanhoiksi, eivätkä tarvitse eläkettä ja hoitoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2013 kello 9:23

    Aika moni muuttaa eläkeläisenä takaisin kotimaahansa. Virossa on paljon halvempi elää kuin Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 21.5.2013 kello 9:46

    Osmo Soininvaara:
    Aika moni muuttaa eläkeläisenä takaisin kotimaahansa. Virossa on paljon halvempi elää kuin Suomessa.

    Eli silloin he kuluttavat rahaa suomalaisista eläkerahastoista ja työllistävät niillä virolaisia. Kuten risteilevät suomalaiseläkeläisetkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  51. Risto kirjoitti 21.5.2013 kello 10:09

    Osmo Soininvaara:
    Aika moni muuttaa eläkeläisenä takaisin kotimaahansa. Virossa on paljon halvempi elää kuin Suomessa.

    Virosta tietysti tulee työntekijöitä, jotka asuvat täällä korkeintaan puoliksi alunperinkään, mutta noin yleisemmin tunttu hyvin epäuskottavalta, että täältä suuria määriä lähtisi ihmisiä, joidenka omat lapset ovat täällä syntyneet ja varttuneet (poislukien täkäläisen yhteiskunnan tai talouden täysi romahdauksen tila). Enemmän tuntuu taitaa löytyä niitä, jotka haluaisivat lobata oikeutta tuoda omatkin vanhempansa tänne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  52. Risto kirjoitti 21.5.2013 kello 10:13

    Tilastokeskus muuten ainakin aiemmin (vuosi-pari sitten) julkaisi työssäkäyntitilastoja myös äidinkielen mukaan ryhmiteltyinä? Enkö minä kädetön vain löydä, vai onko tuo lopetettu ja vanhatkin taulukot siivottu pois?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Hauki kirjoitti 21.5.2013 kello 10:36

    Espanjalaiset sairaanhoitajat eivät viihdy, mitä ihmettä?

    “- Espanjalaisten mielestä Suomessa on vähän väkeä ja täällä on vaikea saada ystäviä, Lehtisalo kertoo.

    Hoitajien ratkaisuun ovat vaikuttaneet myös maan kalleus, suomen kielen vaikeus ja kylmä ilmasto”

    http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1288567088043.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. Tiedemies kirjoitti 21.5.2013 kello 11:13

    No, voi ajatella kahta skenaariota (ja varoitan, nämä ovat karikatyyrejä, mutta tarkoitus on korostaa ilmiötä).

    Ensimmäisessä skenaariossa meillä tulee maahan kymmenkunta lammaspaimenta samasta heimosta, perheineen. Kenelläkään ei ole työtä uudessa maassa ja kielitaito on heikko. Viihtyvät keskenään, mutta eivät oikein hyödytä yhteiskuntaa vaan maksavatkin aika paljon. Lapsilla ei ole kovin hyviä prospekteja, kun kielitaito jää vajaaksi, eikä kotoa saa oikein mitään mallia siitä mitä osallistuminen yhteiskuntaan on.

    Toisessa skenaariossa tulee kymmenkunta lammaspaimenta ja kymmenkunta koulutettua ammattilaista. Edelleen ne viihtyvät keskenään. Lammaspaimenet eivät vieläkään saa työtä, mutta koulutetut ammattilaiset saavat. Ajan oloon koulutetut ammattilaiset voivat neuvoa ja opastaa lammaspaimenia ja vähintäin toimivat näiden lapsille positiivisina esimerkkeinä siitä, että tämänkin heimon jäsenet voivat uudessa maassa menestyä.

    Minusta on selkeä argumentti, että jos maahantulijoiden joukot ovat ceteris paribus saman suuruiset (esimerkiksi), niin on kaikkien kannalta parempi, että toteutunut skenaario on jälkimmäinen pikemminkin kuin ensimmäinen. Ja jos ceteris paribus ei päde, ja jälkimmäisessä skenaariossa maahan tulee enemmän ihmisiä, niin jos puhtaasti ajatellaan hyötyjä ja kustannuksia, niin jälkimmäisen skenaarion joukko voi olla selvästi isompi, ennenkuin kustannukset ovat suuremmat kuin ensimmäisessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  55. Liian vanha kirjoitti 21.5.2013 kello 11:29

    anonyymi: Toisaalta kun Virosta käydään Suomessa töissä suomalaisella palkalla, niin Viro voi pitää veroprosenttinsa matalana ja alhaisempi hintataso pitää reissaamisen kannattavana.

    Viron verotus on yllättävän korkea: Virolaisen keskipalkka n 900 euroa kuussa ja virolainen maksaa siitä veroa 21 %. Suomalainen maksaa samasta summasta 3 % veroa

    Suomessa maksetaan veroa 21 % n 35000 euron vuosiansiosta. Niinpä 75 % suomalaisista veroprosentti on pienempi kuin virolaisella

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  56. Lauri Kumpulainen kirjoitti 21.5.2013 kello 11:50

    Pitäisikö meidän puhua enemmän englantia ja muita kieliä, vai kannattaako maahanmuuttajille opettaa Suomen kieltä? Kumpiko on tehokkaampaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. Bror-Erik Gudmundsen kirjoitti 21.5.2013 kello 13:49

    Osmo Soininvaara:
    Olen kannattanut siirtolaiskriteerein lisättävää maahanmuuttoa koko ajan. Mutta SEN LISÄKSI Suomen on kannettava kokonsa mukainen vastuu maailman pakolaisongelmasta.

    Hyvien työntekijöiden houkuttelu Suomeen olisi epäilemättä hyödyllistä. Onnea yritykseen. Ei siitä sen enempää.

    Mutta, kuten moni muu, alan olla vakuuttunut, että näiden humanitaaristen maahanmuuttajien ottamiseen on joku piilotettu syy, jonka poliitikot tietävät, mutta jota kansalle ei kerrota.

    Joka kerta kun perusteluita kysytään, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä: “Meidän on kannettava vastuumme”. Vaikeisiin jatkokysymyksiin on myös vastaus valmiina: “Meidän on kannettava vastuumme”.

    On valtava määrä tehokkaampia ja järkevämpiä tapoja auttaa maailman hädänalaisia, mutta jostain syystä “meidän on kannettava vastuumme” ei sitten pädekään näihin tilanteisiin.

    Tämä muistuttaa paljon kannanottoja pakkoruotsiin. Kaikkiin kysymyksiin, niin helppoihin kuin vaikeisiinkin, löytyy samat vastaukset: “Suomi on kaksikielinen maa”. Todellinen syy taustalla on lehmänkaupat RKP:n kanssa.

    Kenenhän kanssa on tehty lehmänkaupat näiden humanitääristen pakolaisten kohdalla? Liittyykö jotenkin EU:n jäsenehtoihin? Tai vaikkapa vastaanottokeskusten omistajuussuhteisiin? Arvon Soininvaaralla olisi nyt tuhannen taalan paikka valistaa kansaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  58. Risto kirjoitti 21.5.2013 kello 13:55

    Tiedemies: Toisessa skenaariossa tulee kymmenkunta lammaspaimenta ja kymmenkunta koulutettua ammattilaista. Edelleen ne viihtyvät keskenään.

    Ne kymmenen lammaspaimenta ja kymmenen koulutettua ammattilaista hyvin vahvana päöäsääntönä eivät edusta samaa kansaa tai kulttuuria. Miten ihmettä he keskenään tekisivät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  59. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.5.2013 kello 14:44

    Ne kymmenen lammaspaimenta ja kymmenen koulutettua ammattilaista hyvin vahvana päöäsääntönä eivät edusta samaa kansaa tai kulttuuria. Miten ihmettä he keskenään tekisivät?

    Saisihan tuollaisen porukan kerättyä Suyomestakin. Mistä maasta tahansa saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 21.5.2013 kello 14:36

    Bror-Erik Gudmundsen:
    Joka kerta kun perusteluita kysytään, tulee vastaus kuin apteekin hyllyltä: “Meidän on kannettava vastuumme”.

    Älä unohda klassista ja kaikenkattavaa puppugeneraattoriperustelua: “Ihmisarvo on jakamaton!”

    Se käy kaikkeen ja siihen on vaikea mussuttaa vastaan – se kun ei tarkoita yhtään mitään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  61. Risto kirjoitti 21.5.2013 kello 15:25

    Ne kymmenen lammaspaimenta ja kymmenen koulutettua ammattilaista hyvin vahvana päöäsääntönä eivät edusta samaa kansaa tai kulttuuria. Miten ihmettä he keskenään tekisivät?

    Osmo Soininvaara: Saisihan tuollaisen porukan kerättyä Suomestakin. Mistä maasta tahansa saa.

    Miten tämä liittyy väitteeseen: “Mitä enemmän näitä koulutettuja ja menestyviä ulkomaalaisia täällä on, sitä paremmin myös humanitaarisin perustein maahan tulleet pystyvät yhteiskuntaamme integroitumaan”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. åke kirjoitti 21.5.2013 kello 15:32

    Pyöräilijäautoilijajalankulkija: Silloin pitäisi kyllä alkaa edellyttää kielitaitoa ja kulttuurista sopeutumista ja kaikkia muita ikäviä asioita. Jotka eivät ratkea omin avuin vaan vaativat monitasoista organisaatiota ja paljon rahaa päällikkötason virkoihin.

    Tässä just nähdään suomen ja ruotsin ero. Suomessa tavalliset toimihenkilötehtävät on varattu vain suomalaisille ja kansainvälisiä tehtäviä on lopulta vain vähän. Suomessa ei ulkomaalainen toimihenkilö työllisty helposti liike-elämässä, jos ei osaa suomea.

    Ruotsissa sen sijaan on jonkin verran jo hyväksytty se, että vain englantia puhuva ulkomaalainen toimihenkilö (vaikka joku bulgarialainen) työllistyy tavallisiin toimihenkilötehtäviin ilman mitään kansainvälisyystehtäviä. Kielitaito opetellaan töissä 3-4 vuoden aikana.

    Tätä ei suomessa vielä hyväksytä. Eikä tietysti ruotsissakaan aina, mutta kyllä ruotsi on tässä edellä.

    Hyvä puoli siinä, että otetaan kieltä osaamattomia toimihenkilöitä tavallisiin töihin on se, että saadaan kasvatettua veronmaksukykyistä väestöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Viherinssi kirjoitti 21.5.2013 kello 18:10

    åke: Tässä just nähdään suomen ja ruotsin ero. Suomessa tavalliset toimihenkilötehtävät on varattu vain suomalaisille ja kansainvälisiä tehtäviä on lopulta vain vähän. Suomessa ei ulkomaalainen toimihenkilö työllisty helposti liike-elämässä, jos ei osaa suomea.

    Haluaisitko hiukan avata tätä? Käsite “toimihenkilö” on aika laaja, ja se on ehkä helppo vielä sotkea vastaavaan ay-käsitteeseen. Jos puhutaan ay-termeillä, niin Suomessa on vaikka kuinka paljon koulutettuja ylempiä toimihenkilöitä, jotka eivät osaa suomea. Esimerkiksi ohjelmistoala on sellainen, että Helsingissä työpistettään pitävä tekijä voi olla melkein mistä hyvänsä kotoisin eikä välttämättä ihmeemmin suomea solkkaa.

    Mutta jos puhutaan tavanomaisista toimistotyöntekijöistä, niin kyllähän ne reskontranhoitajat, verovirkailijat ja assistentit tosiaan useimmiten suomea tai ruotsia sujuvasti puhuvat. Mutta onko asia kovin toisin Ruotsissakaan? Omien havaintojeni mukaan ero on lähinnä siinä, että Ruotsissa on paljon enemmän huonoa ruotsia puhuvia ihmisiä töissä kuin Suomessa huonoa suomea puhuvia. (Tässä me suomalaiset olemme huonoja, emme oikein kestä sitä, jos joku puhuu kieltämme vähän kangerrellen.)

    Työnantajan perspektiivistä tilanne on aika yksinkertainen. Työyhteisön kielen osaamattomuus ei ole työntekijälle etu. Joissakin tehtävissä osaamisvaje on pienempi, toisissa suurempi haitta. Maahanmuuttajalla voi toki olla paljon muita osaamisia (esimerkiksi ammattiosaaminen, palkkatoivomus tai muu kielitaito), jotka painavat rekrytointitilanteessa enemmän kuin tämä haitta. Eikä suinkaan kaikkien työnantajien työyhteisökieli ole suomi, ruotsi tai saame, vaikka Suomessa ollaankin.

    Erityisesti vientikaupan ulkopuolisella pk-sektorilla valtakieltä osaamattoman työntekijän ottaminen voi olla melkoinen ponnistus yritykselle, kun esimerkiksi kaikki työyhteisötiedottaminen pitää kääntää myös englanniksi. Yleensä tilanne on vielä se, että vaikka johto osaisikin englantia riittävän hyvin tehdäkseen tämän, iso osa henkilöstöstä ei osaa, joten asiat pitää sitten tehdä kahdella kielellä.

    Isommissa yrityksissä tilanne on helpompi, koska käytännössä korporaattikielenä on englanti, mutta lattiatason työntekijän ohjeistus on kuitenkin työyhteisön paikallisella kielellä. Suomalaisen TES:n paikallinen tulkinta selitetään suomeksi, saksalaisen TES:n saksaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  64. Viherinssi kirjoitti 21.5.2013 kello 18:15

    Osmo Soininvaara: Saisihan tuollaisen porukan kerättyä Suyomestakin. Mistä maasta tahansa saa.

    Pitäisikö tätä tulkita niin, että oikeastaan meidän pitäisi yrittää houkutella koulutettua työvoimaa niistä maista, joista on tullut kouluttamatonta humanitääristä maahanmuuttoa? Sehän toisi tuon synergiaedun parhaimmillaan esiin.

    Kuinka realistinen ajatus on nykyistä humanitäärisen maahanmuuton rakennetta katsottaessa? Tilannehan vaihtelee maittain ja aikakausittain. Meille tuli Chilestä ja Vietnamista varsin koulutettua väkeä, samoin ilmeisesti Afganistanista tulleissa maahanmuuttajissa on erittäinkin korkeasti koulutettuja henkilöitä. Näppituntuma kuitenkin väittää (ja voi olla väärässä), että maailmalla liikkuu pääosin sellaisia pakolaisjoukkoja, joiden kohdalla näin ei olisi. (Lähtömaat ovat sellaisia, että koulutus on ollut kovin harvojen ilo.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  65. jp lehto kirjoitti 21.5.2013 kello 18:50

    Voi voi, tossa tänään taas ajattelin, kun menin työmaalle. Mestarin kanssa olin ainoa suomalainen. Tämä se on pojat sitä kilpailua.
    Ei jätkissä mitään vikaa ole. Mutta miksi näin on? Ei niille vaan makseta palkkaa samalla tavalla. No tätä porukkaa se hetkauttaa vasta kun valtio vie jotain töitä maailmalle. Mitä tästä seuraa? Kaiketi tämän ilmiön aiheuttamasta epävarmuudesta kumpuaa se muukalaisvihamielisyys. Ei ne kyllä maahanmuuttajia olleet. Ihan keikkamiehiä. Ystäväni viron poika on ostanut täältä talon, mennyt naimisiin, kova tekemään töitä. Miksi hänen pitäisi viroon muuttaa. Eihän siinä mitään järkeä olisi. Hassua on, että tämä keikkailu on hänellekin ongelma. Hän haluaa suomalaisen palkan ja aina hänelle tarjotaan huonompaa. Virosta kun on heh.
    Miksi virossa ei ole maahanmuuttajia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. åke kirjoitti 21.5.2013 kello 19:24

    Viherinssi: Haluaisitko hiukan avata tätä? Käsite “toimihenkilö” on aika laaja, ja se on ehkä helppo vielä sotkea vastaavaan ay-käsitteeseen.

    Tarkoitin kaikkia toimihenkilöitä eli työntekijöitä joilta odotetaan jotain itsenäistä työpanosta.

    Kuten sanoit, ruotsissa on paljone “huonoa ruotsia” puhuvia ulkomaalaisia. Ei se kaikkia miellytä mutta se kuitenkin hyävksytään. Ruotsalainen ei esimerkiksi ainakaan minun havaintojeni mukaan vaihda kieltä englnanniksi jos vastapuoli puhuu pahasti korostaen (eikä pyörittele silmiään huonolle ruotsille).

    Meilläkin on pari itäeurooppalaista. Kovia asiantuntijoita, tekevät työtä pelkästään ruotsissa ja eivät osaa sanaakaan ruotsia. Hankalaa se on kavereille ja jossain määrin muillekin työyhteisössä, mutta se hyväksytään.

    Mutta kielitaito kehittyy muutamassa vuodessa.

    Mielestäni siis suomessa voitaisiin hyötyä siitä että hoono soomi hyväksyttäisiin työkielenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  67. jp lehto kirjoitti 22.5.2013 kello 7:06

    Yrtimpä etsiä sitä tietoa ulkomaalaisten työllisyys asteesta. Se löytyi uutisesta, että helsingin ulkomaalaisten työttömyysaste oli n22%, joidenkin ryhmien työllisyys on vain 40%. Pitkään suomessa asuneiden työllisyys aste oli 58% paikkeilla.

    Toinen kysymys mikä nousee esiin työttömyydessä on, ketkä työvoimaan lasketaan? Tämä tietenkin koskee kaikkia suomessa asuvia ihmisiä. Olisivatko luvut erilaisia? Olisivat. Työllistetyt, kotiäidit(osapakolla,, osa omasta valinnastaan) ym…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  68. Huopa kirjoitti 22.5.2013 kello 9:20

    .. snip ..

    On olemassa varoittavia esimerkkejä myös työperäisen maahanmuuton lieveilmiöistä, vaikka usein erityisesti humanitäärinen maahanmuutto nähdään haasteellisempana. Saksan turkkilaisvähemmistö on on tullut Saksaan aikanaan työperäisenä, mutta nyt suuri osa heistä (jälkeläisistä) on segregoitunut saksalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle.

    .. snip ..

    Voisin tuohon kommentoida saksassa asuneena ja tähän jonkin verran perehtyneenä. Turkkilaisissa on kyllä segregoituneitakin osia ja etenkin iso osa turkkilaisten näkemyksistä eroaa valtaväestön näkemyksistä, esim seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, uskonnon merkityksestä ja sen sellaisesta, mutta erittäin suuri osa turkkilaisista on silti integroitunut yhteiskuntaan melko hyvin. Integroitumisella tässä tarkoitan että he ovat tuottava osa yhteiskuntaa, ovat töissä, osallistuvat vaaleihin (joilla nyt on saksan kansalaisuus) jne. Berliinissä on kouluja joissa lapset puhuvat vain turkkia ja opetus kärsii kun opettajilla ja lapsilla ei ole yhteistä kieltä, kaikki aika kuluu saksan opettamiseen. Tällaisissa tilanteissa voidaan puhua todellisesta segregaatiosta, mutta tämä määrä on mielestäni melkoisen pieni (luokkaa joitan kymmeniä tuhansia koko saksassa) silti verrattuna koko turkkilaisperäiseen populaatioon joka on yli 4 miljoonaa tällä hetkellä saksassa.

    Vastapainoksi on sanottava että turkkilaisesta populaatiosta on tullut saksalle merkittävä taloudellinen apu kaikissa matalapalkkatehtävissä jotka saksalaisille eivät tahdo kelvata. Myös aika merkittävä määrä saksan julkkiksia, tähtifutispelaajia, kokkeja jne ovat turkkilaisia. Merkel sanoi että saksan maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut, mutten ole tästä itse aivan samaa mieltä. Paremminkin voisi onnistua toki, muttei se nyt totaalifiaskokaan ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  69. Evert The NeveRest kirjoitti 22.5.2013 kello 11:30

    Hyvä avaus jälleen Odelta, mutta sallittakoon kriittinen näkökulma.

    Historiallisesti ja yhteiskuntatieteellisesti katsottuna humanitaarinen maahanmuutto on jatkumoa ristiretkille ja lähetystyölle.

    Käännyttämisen ja uskoon pakottamisen tilalla on sopeuttaminen ja kotouttaminen.

    Ihmisiä pitäisi auttaa, ja heidän olosuhteitaan parantaa heidän kotiseuduillaan. Ja auttaa pitäisi laajassa mitassa ja pysyvästi. Ongelmien laajuuteen nähden nykyinen humanitaarinen maahanmuutto on lähinnä kosmeettista, eikä se ole mikään ratkaisu alkuperäiseen ongelmaan.

    Toiminta palvellee lähinnä ulkopoliittisia tarkoitusperiä aivan kuten kirkon käännyttävä lähetystyö kirkon tarkoitusperiä aikanaan. Odekin kirjoittaa “… pakolaisia ja humanitaarisin perustein maahan tulleita oli yli 32 000. Sosiaalisen vastuunsa he siis kantavat vähintään yhtä hyvin kuin Suomi elleivät paremminkin.”

    Tukholman mellakoissa ei ole kyse integraation puutteesta. Päin vastoin, ihmiset siellä ovat hyvinkin integroituneita yhteisöönsä. Kyse on nöyryyttämisestä ja nöyryytymisestä.

    Ruotsin TV-uutisten toimittaja nolasi ja nöyryytti lähiöyhdistys Megafonen johtajaa kysymällä hänellä ivallisesti hymyillen: Mitä järkeä on polttaa naapurien autoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  70. Risto kirjoitti 22.5.2013 kello 13:43

    Evert The NeveRest:
    Päin vastoin, ihmiset siellä ovat hyvinkin integroituneita yhteisöönsä. Kyse on nöyryyttämisestä ja nöyryytymisestä.

    Ruotsin TV-uutisten toimittaja nolasi ja nöyryytti lähiöyhdistys Megafonen johtajaa kysymällä hänellä ivallisesti hymyillen: Mitä järkeä on polttaa naapurien autoja?

    Miksi pitäisi teeskennellä, että palomiehiä kivittävät ihmiset ansaitsivat mitään muuta kuin halveksuntaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  71. anonyymi kirjoitti 31.5.2013 kello 11:20

    Risto: Miksi pitäisi teeskennellä, että palomiehiä kivittävät ihmiset ansaitsivat mitään muuta kuin halveksuntaa?

    Niin, miksi pitäisi kuvitella että terrorismin tai mellakoinnin taustalla olisi mitään muuta syytä kuin syyllisten pahuus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. anonyymi kirjoitti 31.5.2013 kello 11:22

    Evert The NeveRest: Tukholman mellakoissa ei ole kyse integraation puutteesta. Päin vastoin, ihmiset siellä ovat hyvinkin integroituneita yhteisöönsä.

    Onko kyse integraatiosta vai monikulttuurisuudesta?
    Tiedät kai että ne ovat saman akselin vastakkaisia suuntia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus