Miksi äänestin tornihotellin puolesta

16.5.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka 

(Suunnilleen näin puhuin valtuustossa)

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa äänestin hotellista tyhjää, koska mielestäni asiaan vaikuttivat ratkaisevasti elinkeinopoliittiset syyt, eikä niiden arvioiminen kuulu kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkikuva olisi parempi ilman hotellia, niin kuin se olisi parempi ilman päärautatieaseman ratapihaa.

Esitimme, että tästä pitäisi saada taloudellisten vaikutusten arvio ja jokin sellainen on saatukin. Näyttää siltä, että näissä arvioissa on vielä vähän harjoittelemista. Saimme kuulla, että talon rakentaminen työllistää ihmisiä 1500 henkilötyövuoden verran ja hotellissa työskentelisi sata henkeä, ikään kuin jonkin toisen rakennuksen rakentaminen samalle tontille ei työllistäisi ketään eikä siinä rakennuksessa olisi kukaan töissä. Vaikutukset pitää näköjään arvioida itse.

Olennaista on, että tämä on kongressihotelli, jonka tarkoituksena on tuoda Helsinkiin 60 000 kongressivierasta vuodessa. Yksi kongressivieras tuo keskimäärin 1600 euroa, eli tämä olisi sellainen sadan miljoonan vientiyritys, sillä ulkomaalaisista vieraista on pääasiassa kyse. Vastaa siis aika isoa sellutehdasta.

Vertailuna mainittakoon, että risteilyalukset tuovat noin 400 000 turistia, jotka piipahtavat Espalla ostamassa matkamuistoja ja juomassa kupin kahvia jättäen kaupunkiin 66 euroa henkeä kohden. Yhteensä siis noin neljänneksen siitä, mitä nämä oletetut kongressivieraat. Kuitenkin risteilyalusten osalta olemme uhranneet sekä kaupunkirakennetta että kaupunkikuva paljon enemmän kuin tämän yhden hotellin verran.

Vedetään nyt vaikka hihasta, että tuosta sadasta miljoonasta puolet on arvonlisäystä Helsingissä ja tästä 60 prosenttia on palkkoja. Tällöin vieraiden tuoma palkkasumma on noin 30 miljoonaa, mikä merkinnee noin 600 työpaikkaa. Edelleen sellutehtaaksi kohtalaisen iso. Helsingin ja koko Suomen taloudellinen tilanne on sellainen, ettei ihan kaikkia työpaikkoja kannata torjua.

Helsingillä on todella hyvät edellytykset muodostua isoksi kongressikaupungiksi, koska Helsinki on logistisesti hyvä paikka järjestää kokouksia, johon osallistujat tulevat Euroopasta ja Aasiasta.

Tämän laskennan kannalta olennaista on, että nuo 60 000 kongressivierasta ovat uusia eikä kyse on muutenkin Helsinkiin tulevien kongressien jakamista toisella tavalla. Jotta ne olisivat uusia, on täytettävä kolme ehtoa

1)    Hotellin on sijaittava hyvällä paikalla. Moni on ehdottanut hotellin sijoittamista Pasilaan. Jos pitää kilpailla Tukholman ja Berliinin kanssa, Itä-Pasila on ympäristönä aika huonosti kilpailukykyinen noin miellyttävää iltakävelyä ajatellen. Kongressimatkailu ei ole vain kokoustamista vaan se on myös turismia, eikä Itä-Pasila ole turismin kannalta kovin vetovoimainen.

2)    Hotellissa on yhtä aikaa sekä isot kokoustilat että riittävän paljon majoitustilaa. Se vaihtoehto on jo nyt tarjolla, että järjestetään kokous Finlandiatalolla ja hajaannutaan majoitustiloihin ympäri kaupunkia, mutta tämä ei ole järjestäjien kannalta kovin houkuttelevaa.

3)    Tarvitaan ammattitaitoinen operaattori. Varmaankin nykykaavakin jonkin majoitusalan yrittäjän voisi houkutella paikalle. Kutsutaan sitä vaikka nimimerkillä Cumulus. En tiedä, onko Cumuluksella kansainvälisen tason osaamista ja kontakteja houkutella kansainvälisiä kokouksia.

Yrittäjä on tehnyt selväksi, että haluaa hotellistaan näyttävän, jotta se toimisi omana mainoksenaan. Tämä toive on ymmärrettävä. Kaupunkikuvan kannalta olisi hyvä tai ainakin turvallista, jos hotelli olisi mahdollisimman huomaamaton ja mitättömän näköinen, mutta sellainen ei oikein konseptina toimi.

Vaikka ensivaikutelma hotellista oli tyrmäävä, nähtyäni siitä satoja kuvia, olen alkanut tottua siihen. Olen viime aikoina matkustellut kaupungeissa, joissa on paljon tätäkin korkeampia rakennuksia. Täytyy sanoa, etteivät ne mitään hirvityksiä ole.

Olisihan se kiva, jos Helsingissäkin olisi yksi paikka, jossa voisi käydä kahvilla katsomassa todella hienoja maisemia.

Paljon tästä on tullut palautetta, sekä hyvin kielteistä että innostunutta. Näyttä siltä, että vanhempi polvi vierastaa korkeaa rakentamista ja yleensäkin kaikkea uutta ja nuorempi polvi on ennakkoluulottomampaa. “Vastustan muun muassa kaikkea” -väki on kovasti terhakoitunut.

Kuka antoi sen ratkaisevan äänen?

Minun listassani ratkaisevan äänen antajia oli neljä. Leo Stranius (vihr), Eero Heinäluoma (sdp), Tom Packalén (ps) ja Matti Niiranen (kok).

Ehdottomasti ratkaisevin oli kuitenkin kuitenkin kokouksesta poissa ollut ministeri Jan Vapaavuori, joka katsoi aiheelliseksi tehdä tiedotteen siitä, että äänestäisi vastaan, jos ei olisi poissa. Olisi mielenkiintoista kuulla kokoomuksen jälkipuintia. Jotain viitteitä tästä antoi hänen entinen erityisavustajansa, joka kertoi ymmärtävänsä kaupunkisuunnittelusta jopa enemmän kuin entinen ympäristöministeri.

Kommentit

132 Vastausta artikkeliin “Miksi äänestin tornihotellin puolesta”

  1. ij kirjoitti 16.5.2013 kello 11:22

    Varoittava esimerkki on Lyonin Cite Internationale, joka on varsin suuri konferenssikeskus. Olen ollut tuolla parikin kertaa. Etäisyyttä keskustaan (Bellecour) on reilu 4 kilometriä, mutta linjalla on vain busseja (ei metrolinjan varrella). Kun konferenssi loppuu joltain päivältä, ei ole oikein mitään keinoa päästä järkevästi keskustaan, muuten kuin kävelemällä (laukut mukaan, tietenkin), bussiin on tuntien jono, kuten takseihinkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  2. Jouni L kirjoitti 16.5.2013 kello 11:32

    Olisihan se haitanut kerjäläisten ja penkillä makoilevien juoppojen elämää.

    Nythän on valinta tehty mitä Helsinki haluaa ja tulee saamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  3. Juha Mäenpää kirjoitti 16.5.2013 kello 12:03

    Olisin äänestänyt hotellin puolesta.

    Kari Suomalainen joskus 70-luvulla, päiväkirjoissaan ja muissa pamfleteissa, pohti hieman samankaltaista asiaa: viljasiilojen rakentamista pitkinpoikin Suomea. Vastustusta esiintyi mm. argumenteilla, että viljasiilo ei sovi maiseman profiiliin. Karin pohde oli, että kun rahat loppuvat, mitä sitten syödään – profiiliako ?

    Hieman samanlaisissa aatoksissa olen itsekin. Itse vastustan nykyistä Takaisin-Luoliin -politiikkaa, jossa osapuilleen kaikki uuden tekeminen on katsottu vahingolliseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  4. Anna-Liisa kirjoitti 16.5.2013 kello 12:36

    Kongressihotelli voisi kaikin mokomin olla Helsingin piristysruiske.

    Mutta onko sen tornin rumuudesta pakko antaa Burchartin päättää – Burchartin, jonka arkkitehtoninen kauneustaju jo nähtiin Katajanokan lasihirviössä? Burchart näyttää erikoistuneen susirumaan arkkitehtuuriin. Eikö hänen kanssaan voi tehdä kauppoja ilman että hän saa sanella minkälaista arkkitehtuuria rakennetaan?

    Tietysti voisimme ottaa aivan uuden konseptin Helsingin turistivetonaulaksi: tulkaa katsomaan kammottavaa kaupunkia. Ehkä emme kuitenkaan enää pysty lyömään neuvostolähiöitä laudalta kun ei koko keskustaa kuitenkaan raskita sitä varten purkaa. Makkaratalo tosin on hyvä alku: kun sen purkukiellon saanut makkara nyt on päällystetty mainosteipeillä, se on toden totta nähtävyys. Ei ole monta rumempaa rakennusta kaupunkien paraatipaikoilla maailmassa.

    On niitä erikoisia ja ainakin vähän kauniimpia torneja piirretty:
    Absolute World Towers, Mississauga, Ontario, Kanada.

    Kuvaguuglaus hakutermillä turning towers saa erikoisia ja kauniitakin torneja. Myös hakutermi twisting towers.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  5. Marko A kirjoitti 16.5.2013 kello 12:38

    Hyvä Osmo! Järkevästi ajateltu. Jotkut ovat perustelleet, että Pasilaan pitää rakentaa kongressikeskus ja tornihotelli sinne. Mielestäni nämä henkilöt saavat pitää myös huolen, että löytävät sijoittajan, joka satsaa 100 milliä sinne Pasilan tornihotelliin.

    Ei muuta kun myymään ajatusta maailmalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  6. Kari N kirjoitti 16.5.2013 kello 12:44

    Guggenheimin museon kanssa hotelli olisi hyvä turistimagneetti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  7. Timppa kirjoitti 16.5.2013 kello 12:47

    Kuinka realistinen tuo arvio 60000 uudesta vuosittaisesta kongressivieraasta mahtaa olla? Hiukan epäilen tuota Helsingin logistista erinomaisuutta; Euroopasta katsoen Helsinki on syrjässä, ja kuinka paljon parin kolmen tunnin säästö matkustusajassa mahtaa aasialaisilla painaa, jos yhtälössä vastapuolella on eurooppalaisten oikeiden suurkaupunkien vetovoima?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  8. Niko L. kirjoitti 16.5.2013 kello 12:54

    Kokeiltaisiinko uudestaan Hernesaaren kärkeen? Siellähän on kaavoitus vielä kesken. Ottaisin sinne paljon mieluummin kongressihotellin kuin sen helikopteritäytön. Hotelli ja viereinen risteilysatama voisivat myös saada synergiaetuja toisistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 13:12

    Helsingissä on linjattu, ettei korkea rakentaminen sovi Hernesaareen kaupunkikuvallisista syistä. Tulee liiaksi historiallisen keskustan eteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. vpyyluom kirjoitti 16.5.2013 kello 12:56

    Siteeraan itseäni kun muut eivät vielä ymmärrä tehdä 🙂 mutta Helsinki lienee näinä ankeina aikoina maailman ainoa kolkka, jossa “norjalainen sijoittaja” on lähtökohtaisesti kirosana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 53

  11. Jukka Heikkinen kirjoitti 16.5.2013 kello 12:59

    60000 kongressivierasta 1600 € lompakolla on liioittelua.

    1) Konferensseihin, kongresseihin ja kokouksiin osallistuminen paikan päällä tulee maailmalla lähivuosikymmeninä vähenemään suuresti johtuen etäyhteyksien ja virtuaalikokousteknologian voimakkaasta tulevasta kehityksestä. 20 vuotta sitten emme tienneet mitään internetistä, 20 vuoden kuluttua virtuaalikonferenssiin osanotto vastaa lähes aitoa läsnäoloa.
    2) Maailmalla on kongressihotelleista jo nyt ylitarjontaa ja suurin intressi kohdistuu tänä päivänä Aasiaan ja Lähi-itään. Kongressit joudutaan nykyisin alihinnoittelemaan, jolloin niiden tukemiseen tarvitaan usein kaupungin rahaa (Conference Trends, ICCA).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  12. Ville Kajanne kirjoitti 16.5.2013 kello 13:03

    Kysymys Soininvaaralle tai muillekin tällä palstalla vastattavaksi: miten realistinen on tuon kävijämäärän (60 000 vuodessa) toteutuminen, mihin laskelmiin se perustuu?

    Mikähän mahtaa muuten olla kongressivieraiden määrä Helsingissä tällä hetkellä, entä heitä majoittavien hotellien/kongressikeskusten? Kuinka paljon tällaista liiketoimintaa Helsingistä jo löytyy, eli millaiseen kilpailutilanteeseen uusi hotelli olisi joutunut ja miten dramaattisen muutoksen tähän kävijäsegmenttiin uusi hotelli olisi siis tuonut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  13. Grejus kirjoitti 16.5.2013 kello 13:04

    Tuntuu käsittämättömältä, että pienten taloudellisten hyötyjen takia monet ovat valmiita hyväksymään kaupungin näkyvimmäksi maamerkiksi talon, joka on lähes kaikkien mielestä ruma. Myös kannattajien.

    Kyllä teillä helsinkiläisillä poliitikoilla sen verran omanarvontuntoa pitäisi olla, ettei kaupungin symboliksi saa hyväksyä taloa, johon nippanappa on alkanut tottua.

    Matala ja pienimuotoinen keskusta on arvo, josta kannattaa pitää jossain määrin kiinni. Skylineä hallitsevia yksittäisiä torneja on jo jokaisessa kaupungissa. Myöskään kongressivieraat eivät yhden talon kerrosmäärästä ole riippuvaisia.

    Onnittelut kaikille “ei” äänestäneille, teillä oli näkemystä.

    “nähtyäni siitä satoja kuvia, olen alkanut tottua siihen. Olen viime aikoina matkustellut kaupungeissa, joissa on paljon tätäkin korkeampia rakennuksia. Täytyy sanoa, etteivät ne mitään hirvityksiä ole.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  14. Hartsa kirjoitti 16.5.2013 kello 13:04

    Onko se tornin korkeus jotenkin tavoiteltava asia? Kaavahan on kuitenkin olemassa hotellia varten. Eikö 16 kerroksinen ole tarpeeksi korkea? Kyllähän vähemmillä kerroksillakin on mahdollista saada aikaiseksi mielenkiintoista arkkitehtuuria ja riittävästi majoitustilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 13:10

    Jos Hartsa on halukas rakentamaan 16-kerroksisen hotellin, kannattaa nyt panna paperit vetämään. Nyt tarjolla oleva investoija haluaa näyttävän rakennuksen, joka toimii omana mainoksenaan. Harmi, ettei kuvaa tästä nykyisen kaavan mukaisesta ratkaisusta ole näytetty, sillä se on todella ruma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Patrick Uotinen kirjoitti 16.5.2013 kello 13:08

    Onko niin, että hotellille ainoat hyvät paikat, sellaiset joihin voidaan saada investointeja, sijaitsevat Helsingin kantakaupungin ja meren välissä? Olisiko siis perusteltua kaavoittaa Kauppatori pilvenpiirtäjähotelleiksi?

    Toivoisin, että Helsingin päättäjät alkaisivat pikkuhiljaa miettiä Helsingin kehittämistä, ja merkittävien rakennusten rakentamista, hieman laajemmalle alueelle kuin Helsinginniemelle. Jos hotellit, taidemuseot yms. on aina pakko sijoittaa nykyiseen ydinkeskustaan, niin onko ihme, ettei muita alueita koeta riittävän arvokkaiksi yksityisille investoinneille, ja että kärsimme liikenneongelmista?

    Ei ole kovin kaukana tulevaisuudessa se hetki jolloin Helsinginniemeltä loppuu rakennusmaa. Ehkä olisi syytä alkaa miettiä jo nyt muita vaihtoehtoja, ja sitä, miten saataisiin Helsingin muutkin alueet, erityisesti ns. pohjoinen kantakaupunki, houkuttelevemmiksi. Ehkä niiden arvoa nostaisi jo se, ettei kaikkia julkisia hankkeita, kuten mahdollista taidemuseoa (oli Guggenheim tai ei) rakennettaisi näköetäisyydelle kaupungintalosta. Ei ihme, jos Pasila ei kelpaa hotellinrakentajille, jos ei se kerran kelpaa kaupunginisillekään erilaisten kulttuurihankkeiden rakennuskohteeksi. (Messukeskuksen ja Hartwall-areenan läheisyyden sekä hyvien junayhteyksien tosin luulisi olevan houkuttelevia kongressinjärjestäjille.) Ja jos Arthur Buchardt ei halua sijoittaa muualle kuin Jätkäsaareen rakennettavaan hotelliin, niin onhan maailmassa muitakin mahdollisia investoijia, jotka saattavat olla suopeampia muille vaihtoehdoille.

    Luulisi, että pilvenpiirtäjien aiheuttamat ympäristövaikutukset, kuten pyörretuulet ja ainainen varjo pohjoispuolella, olisivat kaavoittajiemme tiedossa. Miksi siis levittää tällaisia ongelmia ympäri Helsinkiä, kun pilvenpiirtäjäalueet voitaisiin rakentaa tiiviimmin muutamaan ryppääseen? Tämäkin hotelli olisi voitu suunnitella Kalasataman tai Keski-Pasilan yhteyteen. Kalasatamakin toki on turhan lähellä merta, mutta ei sentään niin lähellä avomerta kuin Jätkäsaari. Ja jos sinne joka tapauksessa rakennetaan pilvenpiirtäjiä, ei yksi lisää juuri hetkauta suuntaan tai toiseen.

    Helsingin päättäjät tuntuvat kärsivän vaihtoehdottomuudesta. Turun vanha keskusta tuhottiin aikoinaan perustelemalla, ettei uusia rakennuksia muka voitu rakentaa minnekään muualle kuin juuri vanhojen paikoille, tai muuten seuraisi työttömyyttä ja Turku näivettyisi (mikä tapahtui sitten joka tapauksessa, ehkä sen takia, etteivät ihmiset enää kokeneet sitä viihtyisäksi Turun taudin runneltua keskustan).

    Olisiko Helsinkikään enää niille kongressinjärjestäjille niin houkutteleva kohde kuin (heppoisilta kuulostavin perusteluin) maalaillaan, jahka sen keskusta olisi runneltu Turun tapaan? Miten kävisi Helsingin keskustan kilpailukyvyn noin miellyttävää iltakävelyä ajatellen? Haluammeko todella Jätkäsaaresta, ja sen myötä koko keskustasta uuden Itä-Pasilan, ja houkutteleeko sellainen niitä kongresseja tänne?

    Eikö hotellille muka todella ollut mitään muuta mahdollista rakennuspaikkaa? Ei ihme, jos äänestyksistä tulee tällaisia ota tai jätä -tilanteita työpaikkojen ja investointien puolesta tai vastaan, jos ehdolla on ainoastaan yksi, kiistanalainen paikka.

    Helsingissä on muuten jo yksi paikka, jossa voi käydä kahvilla katsomassa todella hienoja maisemia. Suosittelen, että käyt joskus Hotelli Tornin Ateljee baarissa. Se ei myöskään pilaa todella hienoja maisemia muilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 13:24

    Ajatus tehdä houkutteleva alakeskus, joka on tosaltaan yhtä hyvä kuin nykhinen pääkeskus on houkutteleva ja rationaalinen, mutta välivaihetta on täysin mahdoton rahoittaa. Tarvitaan kymmeniä mirjardeja euroja ennen kuin tuollainen uusi keskus saa ilmaa alleen. Tätä on yritetty viemällä Heureke Tikkurilaan, mutta tästä päätöksestä on ei ole ollut muuta seurausta kuin että Heurekan kävijämäärät ovat aika vaatimattomat verratuna siihen, mitä ne voisivat olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. JM kirjoitti 16.5.2013 kello 13:14

    Ajattelin ihan samaa.Mistä tää 60.000 on laskettu. Entä jos 30.000 onkin lähempänä todellisuutta ja hotellin ja matkanjärjestäjien ulkopuolella rahaa kukin jättää n. 150 -200€. Silloin puhutaan 4-5 milj. tuloista. Pikkasen jos avaisit noita laskelmia ennekuin väität että yksi hotelli tuo Suomeen 100 milj. – epäilen vahvasti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 15:09

    Kongressivieraiden tuoma rahamäärä perustuu tutkimuksiin. Siitä toki osa on yöpymystä ja konferenssipalveluja, mutta rahaa se on sekin.
    Yrittäjä oli tekemällä hotellia omalla riskillään. Se, onko asiakasmäärä yliarvioitu, on yrittäjän ongelma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Pekka kirjoitti 16.5.2013 kello 13:21

    Miksi tuo hotellirumilus pitäisi väkisin saada juuri Jätkäsaareen? Jo nykyäänkin liikenne on tukossa laivojen saapumisaikoina ja iltapäiväruuhkassa. Miksi hotellia ei ole määrätietoisesti ohjattu tulevaan Kalasataman keskukseen. Siellä yksi torneista on kaavoitettu hotelliksi, kerroksiakin on riittävästi, iltakävelyt voi suunnata joko Mustikkamaa-Korkeasaaren tai hyvin elävän Kurvin suuntaan. Lisäksi kulkuyhteydet ovat erinomaiset keskustaan suuntaan metrolla sekä lentokentälle, itään ja Lahden suuntaan pääväyliä pitkin nopeat ja sujuvat. Eri asia on tietysti kelpaako merelliset maisemat keskustan väärällä puolen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  21. tpyyluoma kirjoitti 16.5.2013 kello 13:21

    Ja se 16-kerroksinen torni tulee varmasti olemaan upea ilmestys?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 15:11

    Se 16-kerroksinen kaksitorninen hotelli on nykymassoittelulla hirveä rumilus. Jos se tulee tyoyeutetuksi, sitäkin kaavaa pitäisi muuttaa, mutta voi olla, ettei tätä uskalleta kokeilla vaan pannaan nykyinen huono kaava toimeen. Se kun on lainvoimainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Leo Stranius kirjoitti 16.5.2013 kello 13:21

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta ja vakuuttavasta puheenvuorosta eilen valtuustossa Ode!

    Elinkeinopoliittisesta näkökulmasta ratkaisusi oli varmasti perusteltu. Kiitos myös siitä, että minulla oli (ylimääräinen)kunnia tulla nimetyksi toimestasi yhdeksi ratkaisevan äänen antajaksi. Oikeasti hankkeen kuitenkin kaatoivat ne 43 ääntä.

    Itselläni äänestyspäätöksessä painoivat elinkeinonäkökulman lisäksi monet muutkin kysymykset. Ei talous ole kaiken mitta!

    Näistä kirjoitin eilen blogiini:
    Jätkäsaaren tornihotelli kaatui äänin 43-42: Seitsemän syytä, miksi äänestin vastaan http://leostranius.fi/2013/05/jatkasaaren-tornihotelli-kaatui-aanin-43-42-seitseman-syyta-miksi-aanestin-vastaan/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  24. Anna-Liisa kirjoitti 16.5.2013 kello 13:28

    Kun nyt en pysty näkemään mihin suoranaiseen katastrofiin nykytilanteeseen verrattuna ajautuisimme, jos Burchart ei pääse torahampaitaan stadiin pystyttämään, olen ihmeissäni. Kuten Grejus ylempänä sanoi, nekin, jotka päästäisivät Burchartin ehdoitta mellastamaan kaupunkikuvaa, pitävät hänen tarjoomuksiaan rumina.

    Voisiko olla niin, että suomalaisneuvottelijat eivät tohdi esittää omia ehtojaan peläten ettei meistä tykätä? Guggenheim viittaa siihen suuntaan: olihan siinä sitten neuvotteluvaraa, vaikka ei pitänyt olla. Nähtäväksi jää, opimmeko G1:stä mitään vai säikähdämmekö taas G2:ssa yhtä lailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  25. Hartsa kirjoitti 16.5.2013 kello 13:38

    Osmo Soininvaara:
    Jos Hartsa on halukas rakentamaan 16-kerroksisen hotellin, kannattaa nyt panna paperit vetämään. Nyt tarjolla oleva investoija haluaa näyttävän rakennuksen, joka toimii omana mainoksenaan. Harmi, ettei kuvaa tästä nykyisen kaavan mukaisesta ratkaisusta ole näytetty, sillä se on todella ruma.

    Jos yksi nykyisen kaavan mukainen ratkaisu on ruma, niin silloin on vain pula vaihtoehdoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  26. R. Silfverberg kirjoitti 16.5.2013 kello 13:39

    Onneksi Espoo on antanut luvan 18-kerroksisen merenrantahotellin rakentamiselle Westendiin, jonne on vain lyhyt metromatka pääkaupungin keskustaan. Tosin kongressitiloista ei ole tietoa mutta Hanasaari ja Dipoli ovat lähellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  27. Tapio Peltonen kirjoitti 16.5.2013 kello 13:41

    Minusta tuo kaavailtu torni ei ole toivottoman ruma. Voisi se kauniimpikin olla, ja itse asiassa olisin toivonut vielä huomattavan paljon räväkämmin maisemasta erottuvaa muotoilua. Juuri torneihin sopii mielestäni wow-arkkitehtuuri. Tornin rakentamisen syyt ovat imagosyitä, eivät puhtaasti tarpeesta lähteviä syitä.

    Jokainen aika jättää kaupunkiin monumenttinsa. Kyllä tuo kongressihotelli on tämän monumenttitehtävän täyttää valitettavasti paljon paremmin kuin moni muu toteutuva rakennushanke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  28. -e- kirjoitti 16.5.2013 kello 13:45

    Osmo Soininvaara: Ajatus tehdä houkutteleva alakeskus, joka on tosaltaan yhtä hyvä kuin nykhinen pääkeskus on houkutteleva ja rationaalinen, mutta välivaihetta on täysin mahdoton rahoittaa. Tarvitaan kymmeniä mirjardeja euroja ennen kuin tuollainen uusi keskus saa ilmaa alleen. Tätä on yritetty viemällä Heureke Tikkurilaan, mutta tästä päätöksestä on ei ole ollut muuta seurausta kuin että Heurekan kävijämäärät ovat aika vaatimattomat verratuna siihen, mitä ne voisivat olla.

    Niinpä, Kruununhaassa käy kirjastobussi. Pääkirjasto on Pasilassa – kuulemma, en ole koskaan käynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 13:54

    Helsinki on yrittänyt elvyttää Pasilaa esimerkiksi vielmällä sinne pääkirjston, mutta ei ole muuttunut miksikään magneetiksi. Richardinakdun kirjstoakin käytetään enemmän ja kirjasto kymppiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Hartsa kirjoitti 16.5.2013 kello 13:47

    Jos tarvitaan esimerkkejä matalammin massoitetusta näyttävästä arkkitehtuurista, niin kannattaa katsella mitä vaikka Köpikseen on tehty/suunniteltu. Tuosta vaan selailemaan:
    http://www.google.fi/search?q=copenhagen+architecture&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=HrmUUdXmJ4jy4QS-rIHQAg&sqi=2&ved=0CDoQsAQ&biw=1170&bih=829

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  31. anon kirjoitti 16.5.2013 kello 13:55

    Jukka Heikkinen:
    60000 kongressivierasta 1600 € lompakolla on liioittelua.

    1)Konferensseihin, kongresseihin ja kokouksiin osallistuminen paikan päällä tulee maailmalla lähivuosikymmeninä vähenemään suuresti johtuen etäyhteyksien ja virtuaalikokousteknologian voimakkaasta tulevasta kehityksestä. 20 vuotta sitten emme tienneet mitään internetistä, 20 vuoden kuluttua virtuaalikonferenssiin osanotto vastaa lähes aitoa läsnäoloa.

    Teknologia virtuaalikonferensseihin on ollut olemassa jo ainakin yli kymmenen vuotta, mutta en ole koskaan kuullut että kukaan olisi sellaiseen osallistunut. Konferenssit ovat pääasiassa olemassa osallistujien verkostoitumista varten ja siksi että pääsee matkustelemaan firman rahoilla. Se asiasisältö jonka voisi hoitaa virtuaalisestikin (ja isoksi osaksi nykyään hoidetaankin) on olemassa vain että saadaan syy noihin kahteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 15:05

    Tuhannen hengen konferensseja ei pidetä videokokouksina. Yritysten sisiset palaverit, esimerkiksi johtokunnan kokoukset, tullaan yhä useammin hoitamaan videokokouksina. Esimerkiksi joka toinen, sillä henkilökohtaiset kontaktitkin ovat tärkeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Koti-isä kirjoitti 16.5.2013 kello 14:06

    “…kongressihotelli, jonka tarkoituksena on tuoda Helsinkiin 60 000 kongressivierasta vuodessa. Yksi kongressivieras tuo keskimäärin 1600 euroa…”

    Mihin nämä oletukset perustuvat? Samaan, jonka seurauksena meillä tapetaan kiihtyvällä vauhdilla perinteisiä huoltamoita, kahviloita, kyläkauppoja tai keskustojen kompakteja liiketiloja uusien jätti ABC- tai Prisma- kompleksien nujertamana?

    Vai onko tosiaan niin, että uuden hotellirakennuksen vetovoima on niin valtava, että se yksin tuo vuodesta toiseen 60 000 uutta kongressivierasta. Samaan aikaan kun meillä olisi tarjota niin hieno rakennus kuin Finlandia-talo täsmälleen samaan tarkoitukseen? Eikö sillä tosiaan ole mitään tähän verrattavissa olevaa vetovoimaa?

    Ja jos nämä kongressivieraat tosiaan haluavat kävellä räntäsateessa loskaisessa kaupungissamme, niin kokoustakoot Finlandia-talolla ja yöpykööt vastapäisessä jätti-Scandicissa. Eiköhän tällä upporikkaalla norjalaisella olisi varaa ostaa vaikka koko hotellirakennus. Ei tarvitse kuljettaa ketään mihinkään. Turisteille kelpaavat kyllä matalammatkin rakennukset korvaaviksi yöpaikoiksi.

    Kysymys on lopulta siitä, luotammeko nykyisenlaisen kaupunkimme vetovoimaan, vai lähdemmekö pikavoittojen toivossa norjalaisen miljonäärin kelkkaan. Ainakin ne 66 euron risteilijäturistit valitsevat jo nykyään mieluummin Helsingin kuin Tukholman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. Koti-isä kirjoitti 16.5.2013 kello 14:12

    Osmo Soininvaara:
    Helsinki on yrittänyt elvyttää Pasilaa esimerkiksi vielmällä sinne pääkirjston, mutta ei ole muuttunut miksikään magneetiksi.

    Itä-Pasila on aikanaan pilattu järkyttävällä ja täysin luonnottomalla betoniarkkitehtuurilla. Ja nyt oltaisiin valmiita tekemään samanlainen virhe uudessa paikassa? Kuka haluaa asua 33-kerroksisen hotellirakennuksen katveessa, joka kaiken lisäksi muodoltaan on mahdollisimman erottuva ja silmiinpistävä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  35. a_l kirjoitti 16.5.2013 kello 14:26

    Onneksi vanhan tavarasataman arkkitehtooniset helmet eivät jääneet hotellin varjoon. Länsisataman bunkkeri, Verkkokaupan peltihalli ja Länsilinkin kaupunkimotarisilta rikkinäisine kaiteineen saavat edelleen toivottaa laivalla saapuvat matkustajat tervetulleiksi kauniiseen pääkaupunkiimme. Seurakseen nämä saavat perinteistä kotimaista laatua edustavan elementtilähiön merenpinnanalaisine pysäköintihalleineen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  36. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 16.5.2013 kello 14:35

    Anna-Liisa:
    Eikö hänen kanssaan voi tehdä kauppoja ilman että hän saa sanella minkälaista arkkitehtuuria rakennetaan?

    Hienoa jos jostain löytyy valmis konsepti siihen että susiruman sijasta tulee takuukaunista.

    Päättäisikö arkkitehtuurin kauneudesta sitten riihitien kellarista löytyneen tyhjän chiantipullon kaulasta otetun DNA-näytteen perusteella kloonattu alvaraalto (heh), helsinkiläiset kunnallispoliitikot keskenään konsensuksessa (heh-heh), nettiaddressiäänestys (heh-heh-heh) vai SAFA-arkkitehdit (heh-heh-heh-hee)…?

    Hauskaa muuten että omilla rahoillaan omaan käyttöönsä taloa bygäävän katsotaan jotenkin olevan “sanelija”…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  37. Veikko kirjoitti 16.5.2013 kello 14:37

    Osmo kirjoitti:
    “Olennaista on, että tämä on kongressihotelli, jonka tarkoituksena on tuoda Helsinkiin 60 000 kongressivierasta vuodessa.”
    – Siis 120 000 matkaa lentokentältä ja takaisin pitkin Mechelininkatua ym – enimmäkseen taksilla.
    10 000 kuukaudessa, eläköön, siitähän saadaan tuloja Vantaan takseille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 15:01

    Kongressivieraat kulkevat usein pikkubusseilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. jouni kirjoitti 16.5.2013 kello 14:52

    Pisteet kotiin Osmolle. Hieno analyysi ja ei niin vihreää onneksi tällä kertaa vaan realistinen kuvaus. Tehtiin niinkuin aikoinaan Panimoa oli Stadiin tarjolla ja ei kelvannut – Keravan kaupunki kiittää vieläkin kaukonäköisiä Stadin päättäjiä. Onko jostain luettavissa puolesta ja vastaan äänestäneet. Hyvä Osmo Stadilaisen asialla. T Jouni ei vihreä mutta hyvin mielipiteiden puolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. anonyymi kirjoitti 16.5.2013 kello 15:00

    Hartsa: Jos tarvitaan esimerkkejä matalammin massoitetusta näyttävästä arkkitehtuurista, niin kannattaa katsella mitä vaikka Köpikseen on tehty/suunniteltu.

    Miksi tuommoisia ei ehdoteta Helsinkiin? Noista suurimmat ovat 10-kerroksisia. Siis melkein 40% sitä ns. kohtuullisempaa kakkosvaihtoehtoa matalampia ja alle kolmasosa tornihotellin suunnitellusta korkeudesta.
    Tai miksei vaikka Eiran sairaalan innoittamaa arkkitehtuuria? Tai yleensäkin jotain semmoista mikä näyttää talolta, on kaunis ja sopusuhtainen sekä sopii muuhun rakennuskantaan?
    Miksi ihmeessä tarjotaan pelkkiä järjettömän suuria tai rumia kolosseja? En oikeasti ymmärrä tuota kaupunkipäättäjien intoa suunnitella narsistisia muistomerkkejään ympäristöstä välittämättä.

    Osmo Soininvaara: Helsinki on yrittänyt elvyttää Pasilaa esimerkiksi vielmällä sinne pääkirjston, mutta ei ole muuttunut miksikään magneetiksi.

    Ainakin se kirjaston puoleinen Pasila on paikka, jonne toivo ja elämänhalu menevät kuolemaan: pelkkiä betonielementtitaloja ilman mitään sielua virvoittavaa. Siellä olisi helppo kuvata suuri suomalainen narkkarielokuva.

    Kaksitasoinen katukerros on tavallaan jännä idea mutta tarkoittaa Pasilan toteutuksella sitä, ettei jalankulkijan näköpiiriin koskaan eksy mitään vihreätä tai elävää. Jalankulkijalle on viidessä suunnassa ruma betonielementti (tai halpa kaakeli) ja yllä talojen raosta näkyy harmaa pilvinen taivas. Yksi kirjasto ei kaupunginosaa elävöitä, koska sen ympäristö on rakennettu slummiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  41. Eero kirjoitti 16.5.2013 kello 15:02

    Ville Kajanne:
    miten realistinen on tuon kävijämäärän (60 000 vuodessa) toteutuminen, mihin laskelmiin se perustuu?

    Mikähän mahtaa muuten olla kongressivieraiden määrä Helsingissä tällä hetkellä, entä heitä majoittavien hotellien/kongressikeskusten?

    “Kongressivuosi 2012 oli Helsingin kaikkien aikojen paras. Viime vuonna kirjattiin 254 kansainvälistä kongressia, joihin osallistui yli 40 000 delegaattia.”

    Lähde:
    http://www.hel.fi/hki/elinkeinopalvelu/fi/ajankohtaiset/helsingin+kongressit

    150% lisäys kongressiturismiin yhdellä tornilla kuulostaa sen verran utopistiselta tavoitteelta, että eiköhän osa arviosta olisi katettu asiakassiirtymällä muista pk-seudun kongressitiloista. Oliko Helsingin toiveena, että siirtymää tapahtuisi erityisesti länsirajan toiselta puolelta (Dipoli ym.)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  42. Marko Hamilo kirjoitti 16.5.2013 kello 15:07

    Minäkin, joka sentään aika intohimoisesti kannatan sekä umpikorttelimaisen kantakaupungin että tornitalojen rakentamista pk-seudulla, ymmärrän jonkin verran niitä argumentteja, joiden mukaan tämä torni on liian lähellä historiallista keskustaa.

    Mutta jos johonkin, niin Koivusaareen tornit sopisivat. Siellä on nyt käsittääkseni suunnittelu uudestaan kriisissä, joten asiat voisi suunnitella uudestaan pilvenpiirtäjäpohjalta.

    Koivusaareen tornit sopisivat kolmesta syystä:

    1) Maisemassa on jo Keilaniemen tornitalot

    2) Varjot eivät lankea olemassaolevaan asutukseen

    3) Niukka resurssi on pinta-ala, jonka lisääminen merta täyttämällä on kallista ja ympäristölle haitallista

    Lisäksi siellä ylemmissä kerroksissa Länsiväylän meluhaitatkaan eivät olisi niin isot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  43. happosai kirjoitti 16.5.2013 kello 15:09

    “Itä-Pasila on ympäristönä aika huonosti kilpailukykyinen noin miellyttävää iltakävelyä ajatellen. ”

    Ja kukahan valitsee kongressipaikkansa iltakävelymahdollisuuksien perusteella? Pääsy lentokentältä on varmasti tärkeämpi kriteeri, ja radan valmistuttua pasilaan pääsee ilman vaihtoja. Toisekseen pasilassa kongressihotelli ja messukeskus yhdessä mahdollistavat isompienkin congressien järjestemisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 15:19

    Kongresien pitopaikat valitaan hyvin hedonistisin perustein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. anonyymi kirjoitti 16.5.2013 kello 15:15

    Osmo Soininvaara: Tätä on yritetty viemällä Heureke Tikkurilaan, mutta tästä päätöksestä on ei ole ollut muuta seurausta kuin että Heurekan kävijämäärät ovat aika vaatimattomat verratuna siihen, mitä ne voisivat olla.

    Oletko koskaan yrittänyt mennä julkisilla Tikkurilaan muualta kuin pääradan varresta?
    Edessä on ainakin yksi hankala vaihto. Lisää siihen seutulipun hinta niin tiedät, miksi sinne ei ole syntynyt mitään suurempaa aluekeskusta. Vähänkään kauempana keskustasta poikittaisyhteydet ovat vaikeita.

    Sitä paitsi Heureka on kohteena kuin Puuhamaa: Siellä ei käydä jatkuvasti vaan kerran luokkaretkellä ja ehkä pari kertaa muuten ja kohteena se on niin erillinen kokonaisuus, ettei samalla reissulla käydä kuin korkeintaan mäkkärissä syömässä. Siitä ei siis ole elävöittämään mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  46. Eero kirjoitti 16.5.2013 kello 15:26

    Osmo Soininvaara:
    Kongressivieraiden tuoma rahamäärä perustuu tutkimuksiin. Siitä toki osa on yöpymystä ja konferenssipalveluja, mutta rahaa se on sekin.
    Yrittäjä oli tekemällä hotellia omalla riskillään. Se, onko asiakasmäärä yliarvioitu, on yrittäjän ongelma.

    Jos kävijäarvion realistisuus ei kerran ole kunnallispäättäjän ongelma, ei päätöksenteossaan kannatane vastaavasti vedota elinkeinopoliittisiin argumentteihin, sillä niiden toteutuminen riippuu nimenomaan noiden arvioiden toteutumasta.

    Rahankäytöstä per vieras 1600 euroa on omiin kokemuksiini perustuen aivan uskottava hehtaariarvio mikäli kongressimaksut ovat mukana (helposti 500-1000 e). Ilman niitä tuo kuulostaa älyttömän isolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  47. anonyymi kirjoitti 16.5.2013 kello 15:27

    a_l: Onneksi vanhan tavarasataman arkkitehtooniset helmet eivät jääneet hotellin varjoon. Länsisataman bunkkeri, Verkkokaupan peltihalli ja Länsilinkin kaupunkimotarisilta rikkinäisine kaiteineen saavat edelleen toivottaa laivalla saapuvat matkustajat tervetulleiksi kauniiseen pääkaupunkiimme. Seurakseen nämä saavat perinteistä kotimaista laatua edustavan elementtilähiön merenpinnanalaisine pysäköintihalleineen.

    Onko argumenttisi siis se, että koska on jo rakennettu rumaa, sitä pitää rakentaa lisää?
    Tuo kyllä selittäisi täydellisesti sen, miksi nykyään aina ollaan rakentamassa niin rumia taloja.

    Haluaisin vain huomauttaa, että kun viereen rakennettaisiin pelkästään jotain, missä silmä lepää, syntyisi merkittävää painetta saada mainitsemiesi rumuuksien tilalle jotain parempaa. Jos taas tehdään haluamasi lainen rumuuskeskittymä, on vaikeata koskaan vaatia kauniimpaa, koska mikään yksittäinen rakennus ei sitä katastrofia korjaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  48. Ville Kajanne kirjoitti 16.5.2013 kello 15:29

    “Yrittäjä oli tekemällä hotellia omalla riskillään. Se, onko asiakasmäärä yliarvioitu, on yrittäjän ongelma.”

    Kiitos vastauksesta. Riski on toki yrittäjän, mutta sen nostaminen esiin on ehkä hiukan ristiriidassa sen kanssa, että perustelit tornin hyväksymistä juuri sen taloudellisella (lisä)arvolla.

    Itselläni ei muuten ole kantaa tähän torniasiaan, koska en ole keskustelua ja asiakirjoja seurannut. Loppujen lopuksi asia näyttää kuitenkin kiertyvän kysymykseen korkeasta rakentamisesta, vaikka taloudellista puolta ansiokkaasti tuotkin esiin.

    Mietiskelen tässä, miten paljon tuo 16-kerroksinen rakennus tulee nousemaan alueen muun rakennuskannan yläpuolelle…missä mahtaa mennä “liian” korkean raja? Pietarissa asia hoidettiin aikanaan tsaarin mahtikäskyllä ja antamalla maksimikorkeudella, mikä mahtaa olla tilanne nykyisellään Helsingissä? Ratkaistaanko tällaiset kysymykset aina tapauskohtaisesti, vai onko olemassa jokin kaupungin asettama maksimikorkeus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 15:31

    Koti-isä: Ainakin ne 66 euron risteilijäturistit valitsevat jo nykyään mieluummin Helsingin kuin Tukholman.

    Tämäkin on suomalaisten ansiota, jotka kävivät vuonna 1187 polttamassa meritse hyvin saavutettavan Sigtunan, minkä jälkeen ruotsalaiset rakensivat pääkaupunkinsa syvälle vuonon perukalle Tukholmaan. Sinne poikkeaminen on risteilyalukselle kallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 15:32

    Finlandiatalo ei kelpaa kansainvlisten kokousten pitopaikaksi, koska se ei ole esteetön. Tämä on poissulkeva vaatimus melkein kaikissa isoissa kongresseissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Vieraskirjoitus: Tapaus Jätkänkyrpä | Lilja Tamminen kirjoitti 16.5.2013 kello 16:35

    Suosittele: Thumb up 1

  52. Julius Jääskeläinen kirjoitti 16.5.2013 kello 16:38

    Kongressimatkailu tuhoaa ilmastoa. On käsittämätöntä että vihreät valtuutetut ovat olleet tukemassa tämmöistä kaikilla mittareilla kestämätöntä elinkeinotoimintaa. Pitäkää ne kongressinne etänä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  53. Piccolo kirjoitti 16.5.2013 kello 16:45

    Luulisi että nämä Osmon kongressivieraat jättäisivät yhtä paljon rahaa Helsinkiin, vaikka asuisivat kahdessa 16-vooninkisessakin. Mikä tekee 16-kerroksisesta hotellista mahdollisimman huomaamattoman ja mitättömän näköisen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 16:52

    Valtuuston vaatimus, että hotellin, erityisesti ulkomaisen hotellin, on oltava huomaamattoman näköinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Lotta kirjoitti 16.5.2013 kello 17:03

    Olet aivan oikeassa, että kongressipaikat valitaan varsin hedonistisin perustein. Sen sijaan en itse ainakaan ole koskaan kuullut, että kongressipaikka valittaisiin sillä perusteella, että “siellä on se kiva hotelli”.

    Lisäksi jos sekä kongressi, että majoituspalvelut (plus ravintola ja baari) löytyvät samasta rakennuksessa, ei kongressivierailla liene suurta insentiiviä poistua koko rakennuksesta. Eli yhtä hyvin voivat olla Pasilassa. Sen sijaan ne kongressivieraat joilla on kiinnostusta tutustua kaupunkiin ja käyttää rahaa muuallakin kuin hotellissa löytävät kyllä tiensä ratikalla tai junalla keskustaan. Ja jollain sieltä Jätkäsaarestakin pitäisi tulla ihmisten ilmoille, eipä sekään järin inspiroiva ympäristö iltakävelylle ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  56. Viherinssi kirjoitti 16.5.2013 kello 17:07

    anon: Se asiasisältö jonka voisi hoitaa virtuaalisestikin (ja isoksi osaksi nykyään hoidetaankin) on olemassa vain että saadaan syy noihin kahteen.

    Konferenssissa joutuu liki pakosta keskittymään asiaan enemmän kuin toimistolla webbikameran edessä istuessa.

    Videoneuvottelutekniikkaa on ollut kaupallisesti saatavissa jo parikymmentä vuotta, eikä se 90-luvullakaan ollut niin kallista, etteikö sitä olisi kannattanut käyttää matkojen välttämiseen.

    Käytännössä kuitenkin skypet sun muut ovat tulleet matkustamisen lisäksi, ei sen sijaan. En oikein jaksa uskoa, että matkailu niiden vuoksi vähenee. Ehkä pikemminkin päinvastoin, koska ne rutiinihommat voi nykyään helpommin hoitaa matkan päältä. Liikematkustamisen määrä riippunee kuitenkin eniten sen kustannuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  57. Timo kirjoitti 16.5.2013 kello 17:22

    Ville Kajanne: Kysymys Soininvaaralle tai muillekin tällä palstalla vastattavaksi: miten realistinen on tuon kävijämäärän (60 000 vuodessa) toteutuminen, mihin laskelmiin se perustuu?

    Mitä tällainen kysymys poliitikoille kuuluu? Jos joku on valmis keräämään omalla riskillä 100 miljoonaa euroa rakennushankkeeseen, kai hänellä on silloin aika paljon suurempi intressi varmistaa hankkeen realistisuus kuin kaupunginvaltuutetulla, joka lähinnä haluaa varmistaa jokakuukautisen kampaviinerinsä löpisemällä puoleenyöhön joutavia?

    Ihan tuosta samasta syystä laskelmien saaminen poliitikkojen reposteltavaksi on niin vaikeaa. Kun puhutaan liiketoiminnasta ja sijoittamisesta, se miten itse kukin aikoo hankkeen tehdä itselleen kannattavaksi olisi aika helposti noista papereista varastettavissa.

    Tärkein kysymys on tietysti se, mitä menetettävää tässä on? Vaikka hotellin rakennuttaja menisi viiden vuoden päästä konkurssiin, mitä sitten? Talo ei siitä mihinkään katoa ja seuraava omistaja pääsee harjoittamaan samaa toimintaa parikymmentä prosenttia alemmilla kustannuksilla.

    Kaupunginvaltuusto on selkeästi aivan hukassa roolinsa kanssa. Jos joku haluaa tuoda kaupunkiin uutta liiketoimintaa, ei se nyt sentään kaupunginvaltuuston asia ole miettiä onko liiketoiminta kannattavaa vai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  58. Grejus kirjoitti 16.5.2013 kello 17:29

    Osmo Soininvaara: Yrittäjä oli tekemällä hotellia omalla riskillään. Se, onko asiakasmäärä yliarvioitu, on yrittäjän ongelma.

    Käsittääkseni asiakasmäärällä yritettiin perustella tornin tarvetta, joten niiden paikkaansapitävyys on myös näiden perustelijoiden ongelma.

    Osmo Soininvaara: Kongressivieraat kulkevat usein pikkubusseilla.

    Tämä oli ehkä paras ongelmankuittaus tässä keskustelussa.

    Koko asiassa on häntä heiluttanut koiraa. Onneksi riittävän moni oli kuitenkin immuuni hybrikselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  59. Isäntä talossa kirjoitti 16.5.2013 kello 17:36

    Kyllähän Helsinkiin huomioarkkitehtuuriakin mahtuu, mutta ei niin että kiinteistösijoittajat itse valitsevat parhaat paikat päältä ja kaupunki sitten kaavoittaa hattu kourassa mitä pyydetään.

    Yksinäinen torahammas keskellä matalaa kaupunginosaa meren rannalla luo huonoa kaupunkikuvaa. Jos pilvenpiirtäjiä rakennetaan, niitä tulisi rakentaa Kalastamaan tai Pasilaan, ja niin että niitä on ryhmässä enemmän kuin yksi onneton torni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  60. Jätkän kommentti kirjoitti 16.5.2013 kello 17:53

    Soininvaara on oikeassa, Helsinki on pölö kongressikaupunki. Finlandia-huussi on pölyttynyt ja tunkkainen, kolme-neljä vuosikymmentä ajastaan jäljessä. Messukeskus on huulipunalla ehostettu rekkaparkki. Marina Congress Centeriin sopii korkeintaan muutaman kukkahattutädin workshop. Harva lähtee kurkkimaan pääkaupungin horisonttia Tornin vessasta. Toisen tai kolmannen Helsingin-päivän aikana ulkomaiset vieraani alkavat kysellä: kuinka pääsee Tukholmaan, Pietariin, Tallinnaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  61. Jukka Heikkinen kirjoitti 16.5.2013 kello 18:12

    anon: Teknologia virtuaalikonferensseihin on ollut olemassa jo ainakin yli kymmenen vuotta, mutta en ole koskaan kuullut että kukaan olisi sellaiseen osallistunut. Konferenssit ovat pääasiassa olemassa osallistujien verkostoitumista varten ja siksi että pääsee matkustelemaan firman rahoilla.

    Kyllä video-osallistuminen kokouksiin on jo arkipäivää ja se on vähentänyt matkustelua. Pidämme esitelmät etänä samoin kuin kuuntelemme toisten esitykset ja kommentoimme niitä. Vain perinteisimmät isot konferenssit pidetään edelleen tai sitten läsnäololle on oltava muu hyvä syy.

    10-20 vuoden kuluttua etätekniikka mahdollistaa “kuljeskelun” messuilla ja juttelun haluaman esittelijän kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. Perushelsinkiläinen kirjoitti 16.5.2013 kello 18:14

    Onhan se nyt selvää, että koska minä en henkilökohtaisesti mitään konferenssihotellia tarvitse, niin minä sitä vastustan. Kaikki, mitä minä en tarvitse, pitäisi rakentaa jonnekin sellaiseen paikkaan, jossa se pysyisi poissa minun silmistäni, kuten vaikka Itä-Pasilaan. Vantaakin käy, koska minä en siellä ole. Kantakaupunkiin saa rakentaa vain sellaisia rakennuksia, joita minä tarvitsen, kunhan ne vain miellyttävät minun silmääni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  63. Jukka Heikkinen kirjoitti 16.5.2013 kello 18:22

    Ongelma tuossa 60000 vieraan potissa on se, että suurin osa uuden hotellin vieraista on pois muilta hotelleilta. Hotellien sesongin nettokäyttöaste on ollut alle 80 % Helsingissä ja muulloin vaivoin yli 50 %. Ammattiin liittyvän matkailun osuus yöpymisistä on ollut jyrkässä laskussa Helsingissä. Kasvua ei ole ollut. Lähde: Helsinki Tourism Matkailuraportit.

    Hotellin rakentaminen sinällään ei tuo ainuttakaan uutta vierasta Helsinkiin, kun käyttöaste ei ole lähelläkään rajoitteena. Uusi ja hieno hotelli olisi vain vienyt asiakkaat muista hotelleista. Pitkällä tähtäimellä näkymät ovat heikot kongresseille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  64. Juhani Salovaara kirjoitti 16.5.2013 kello 18:38

    Samat ihmiset, jotka pitivät tätä rumana, hyväksyvät koko ajan rumaa rakentamista ja laadutontakin, kunhan se on kotimaista ja matalaa, ja/tai vähintään yhden junastopin päässä keskustasta. Sen jälkeen sanovat, että olisi kiva saada kivaa arkkitehtuuria ja kaupunkia. Minusta tämä kaksoisstandardi on luokkasyrjintää ja typerää taloudellisestikin. Toisille rakennetaan jo ihan huonommista materiaaleista, eikä vain huonommin huonompaa ympäristöä, vaikka hintaa voi olla yhtä lailla.

    Kaisa-talo ja Kampin kappeli saivat kiitosta Ylen kyselyssä, mutta muut olivat sitä itseään. Muut eivät olleet keskustassa, joten niiden laatuvaikutelmaan valtuutetuilla ei ole halua vaikuttaa. Sama arkkitehtuurin kritisointi käyttöön joka kaavassa, ja äänestämällä sitten nurin kaikki ruma ja laaduton, kun sellaista valtuutetutkin myöntävät hyväksyneensä, eikä vain ulkomaiset hankkeet keskustassa. Vanhaa Maunulaa ja Haagaa rakentaessa oli vielä jokin taso keskustan ulkopuolella, 1960-luvulla katosi kaikki kiinnostus.

    Valtuuston haluttomuus pitää huolta rakentamisen laadusta niemen ulkopuolella johtaa siihen, että jos haluaa investoida kaupunkikulttuuriin, niin on pakko päästä keskikaupunkiin. Ei lohiturismiinkaan voi investoida, jos lohet eivät pääse varmasti jokeen. Ilman kaupunkia ei tule kaupunkilomailijoita, ilman lohia ei tule lohituristeja. Jos kaupunkikaupungiksi miellettäisiin valtuustossa muukin osa Helsingistä, niin ongelmaa ei olisi. Ihmiset yleensä lähtevät kaupunki- tai rantalomille, ei lähiölomille. Paitsi sosiologit yms. Myös kongressivieraat haluavat nähdä muuta kuin tyhjiä toreja ja elementtisaumoja, kun kerran ovat tänne tulleet. Keski-Pasilastakin taitaa tulla jokin 2010-luvun Itäkeskus, jossa tornit jäävät hajanaiseksi epäkaupungiksi.

    Miksi korkeaa rakentamista pidetään yhteiskunnallisen hierarkian ja luokkaerojen manifestaationa? Kun Helsingin kokoinen kaupunki pitää suurinvestoinnit poissa, niin jaettavaa palkkoina tai tulonsiirtoina on koko ajan vähemmän. Tämä aiheuttaa luokkayhteiskunnan, ei tornien korkeus. Guggenheim oli lypsämässä, tältä olisi voinut lypsää. Samalla kongressivieraiden dynaamiset vaikutukset keskustan yrittäjille olisivat olleet paljon suuremmat kuin vaikkapa hallituksen osinkoveroratkaisun. Nyt ongelma on, että Helsingissä käväistään, mutta kaupunkikaupungin ollessa pieni, useampaa yötä ei vietetä. Jätkäsaari olisi sopiva kohde laajentaa vaikutelmaa kaupungin elävästä alueesta, ei turistikaan uskalla tai halua mennä tyhjään nukkumalähiöön, tyhjille kaduille tai muualle, josta näkee jo kaukaa, ettei kiintoisaa ole.

    Jos Penttilän hihakortissa lukee SOK, niin Tampereella tekevät betonitornihotellia, aikamoinen mörskä. Muusta poliittisen pelin mahdollisuudesta en jaksa aloittaa.

    Tähän hotelliin olisi pantu niin paljon rahaa, että sen olisi pitänyt markkinoida itseään paljon, ja samalla Helsingin parhaita puolia. Yhtälailla sen laatuvaikutelmaan olisi pitänyt laittaa paljon rahaa, jota kotimaiset tekijät eivät ymmärrä tai viitsi tehdä. Väitän, että jos materiaaleihin olisi panostettu, niin hotelli olisi ollut onnistunut.

    Valtuutettujen huoli liikenteestä oli pöljää, ei hotelli täyty kerralla ja rekkaliikenne ohjataan kuitenkin sinne Crusellin sillan suuntaan ja Länsiväylälle. Tuplanysäänkin kai liikutaan jotenkin sisään ja ulos. Samoin kommentti siitä, että hotelli toisi sellaista väkeä Jätkäsaareen, jotka eivät sinne kuulu, on jo jotain mitä ei pysty kommentoimaan. Kai tämä tuplanysähotelli tuo sitten parempaa väkeä. Myös valtuutettujen epäily siitä, että turistit eivät tule katselemaan suuria rakennuksia on varmaan myös totta jossain tapauksessa, mutta kai ne pitäisi johonkin majoittaa. Suuret ihmismäärät vaativat suuremmat rakennukset. Joillekin perussuomalaisille oli sitten tälläinenkin ulkomaanasukki vääränlainen ulkomaanasukki, vaikka sillä oli salkut täynnä miljoonia ja tuomassa niitä tänne. Rima on korkealla.

    Ja miksi, oi miksi, asukasjärjestöjen sana etelässä on laki, vaikka tiedetään kokousten keräävän vain vastustajia, jotka omalla keuhkoamisellaan pitävät muut poissa. Nämä ne kaatoivat Hernesaaren tornitkin yhdessä museoväen kanssa, joiden mielestä on myös ok tapattaa padoilla meritaimenet Vantaanjoella, koska nostalgia. Miten ylipäätään vanha Helsinki voi yhä laajeta, vaikka yleisesti sen rakentamisen oletetaan loppuneen viimeistään 1930-luvulla? Nyt Ruoholahden betoninen elementtisaumamaisemakin on sitten sitä. Myös korkeiden satamakonttikasojen ja nostureiden vaihtumisen siluetissa taloihin, luulisin olevan jokseenkin normaalia kehitystä kaupungin siluetissa, eikä kaupunkia murhaavaa. Suomenlinnakin pystyi katselemaan niitä kasoja ja nostureita aika pitkään. Rumempia ne olivat turisteillekin, kuin mitkään talot, kun näyttää olevan ihmisillä siluetit niin tärkeitä.

    Turun laiva oli pakko työllisyyden nimissä saada, mutta toisin kuin kelluva hotelli, niin sellainen hotelli joka tuottaisi paikallisesti koko olemassa olonsa ajan, piti tyrmätä. Tämän ekologista jälkeä haukuttiin, mutta laiva on sitten ekojeesusten arkki? Jos halutaan palvelualan työllistävän, niin Helsingin kokoisessa kaupungissa tämä tarkoittaa suuria määriä asiakkaita, eli jotenkin niitä pitäisi tänne saada ja majoittaa.

    Jos tuplanysä ei ole vahvasti suunnattu ulkomaille ja parempaan väkeen, vaan jokin kahden tähden nukkumatolpat, niin kaupungin talous ei ainakaan helpotu. Koska kaikki eivät voi tehdä bisnestä muiden rahoilla ja laittaa kuntaakin vuokraamaan omia kiinteistöjään, niin ihmettelen mistä tulee taloudellinen pelastus, kun siluettia suojellessa rakennetaan pikkusälää kalliille meritäytölle ympäri kaupunkia ja lopun tilasta vie autot asfaltteineen?

    Ylipäätään hullua, että ihmiset, jotka haluavat säästää rantoja ja luontoa, vastustavat torneja, mutta sitten on hiljaista kun rannat ja metsät pannaan pientaloilla ja aidoilla yksityisille. Parempi olisi kieltää 500 ihmisen asuminen 100 talossa, kuin 500 ihmisen asuminen yhdessä, kun kerta rakennustyypin voi periaatteesta kieltää. Mieluummin vaihdan siluetin vapaaseen luontoon, kuin katselen valtuutettujen harrastaman siluetin suojelemisen levittävän kaupunkia aina vain kauemmaksi. Nyt ihmiset haluavat ökytalon merenrannalta, mutta kieltäkää ne ja vaihtokaupassa tarjolle ökyasunto merinäköalalla. Kaupunkikin hyötyisi, kun ökyt olisivat päälletysten ja maata säästyisi, samalla saattaisi syntyä vilkas palveluala tornien alla, jota tämä omakotitalomatotus ei tee. Tämä taas antaisi mahdollisuuksia myös esimerkiksi maahanmuuttajille.

    Minä en tiedä mitä kuvitellaan, kun väestöennuste huutaa hoosiannaa ja ihan oikeasti halutaan ihmisiä töihin ja töitä ihmisille, mutta sitten siluetin takia estetään ratkaisu kumpaankin. Minulle käy ekokylät ja onkivapa, mutta kuka suojaa julkista ja yksityistä velkojilta? Armeija?

    Koska muuten vihreiden mielestä loppuu rakennusmaa, kun arkkitehdeille ja muille puolueille koko Helsinki ja Uusimaa näyttäytyvät yhtenä valkoisena tyhjänä kankaana, johon voi vedellä harmaita tieviivoja ja rakentaa luonnonkuolemaa manifestoivia valkoisia metsälähiöitä, joissa entisen metsän päällä seisoo talvenvalkoinen kuollut seinämä betonilaatikoita, ihan kuin puolet vuodesta valkoista kuolemaa ei arkkitehdeille riittäisi? Tätä sanotaan sitten ihmisläheiseksi, ja sitähän se onkin, kun ei ota muuta kuin ihmisen huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 44

  65. Jukka Heikkinen kirjoitti 16.5.2013 kello 18:40

    Osmo Soininvaara:
    Tuhannen hengen konferensseja ei pidetä videokokouksina. Yritysten sisiset palaverit, esimerkiksi johtokunnan kokoukset, tullaan yhä useammin hoitamaan videokokouksina. Esimerkiksi joka toinen, sillä henkilökohtaiset kontaktitkin ovat tärkeitä.

    Näin on vielä tänään perinteisimmissä isoissa konferensseissa ja monissa 20-100 hengenkin Workshopeissa, mutta ei enää 20 vuoden kuluttua. Konferensseihin tulee yhä harvempi useimpien jäädessä toimistoonsa seuraamaan haluamiaan esityksiä, pitämään esityksen ja keskustellakseen haluamansa kollegan kanssa valitulla yhteydellä posterista etc. Olen itse isohkon konferenssisarjan puheenjohtaja ja osallistunut urani aikana noin 100 konferenssiin. Jo nyt olen näkemässä, miten keinotekoista ja entistä vaikeampaa on kutsua osallistujat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. Joakim kirjoitti 16.5.2013 kello 19:06

    Jos tässä johonkin pitää olla pettynyt, niin eräiden kaupunginvaltuutettujen tapaan tehdä päätöksiä. Tällä kertaa pohjat taisi vetää joku vihreiden edustaja, jonka mielestä kukaan ei halua asua hotellin vieressä ja siksi sitä pitää vastustaa. Sitten oli tämä iänikuinen kaupunkisiluettijengi, jolle siluettiin koskeminen tuntuu olevan murhaakin pahempi rikos. Jostain syystä ko. jengiä ei kuitenkaan kiinnosta matalien rakennusten estetiikka, vaikka Helsinkiä pilataan jatkuvasti rumilla rakennuksilla ja kaavoituksilla, esimerkkinä vaikka Eiranranta, joka ei alkuunkaan sovi kyseiseen paikkaan ja josta tulee mieleen lähinnä Merihaka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  67. Tomi Jaskari kirjoitti 16.5.2013 kello 19:14

    Osmo Soininvaara: Se 16-kerroksinen kaksitorninen hotelli on nykymassoittelulla hirveä rumilus. Jos se tulee tyoyeutetuksi, sitäkin kaavaa pitäisi muuttaa, mutta voi olla, ettei tätä uskalleta kokeilla vaan pannaan nykyinen huono kaava toimeen. Se kun on lainvoimainen.

    Nykymassoittelulla tarkoitet kai tuota KSV:n omaa havainnekuvaa: http://i114.photobucket.com/albums/n260/Janne_H_2006/Lnsi-Tornit.jpg

    Tuo Kämp tower oli tulossa tuon vasemmanpuoleisen paikalle. Oikeanpuoleinen torni on eri korttelissa, johon on nyt jo muita suunnitelmia Wood City -hankkeen nimissä. Puurakenteiseen kortteliin ei ole tulossa tornia.

    Tuossa pari pikaista muokkausta Wood City -kilpailun voittaneesta ehdotuksesta, jonka havainnekuvissa oli tuo Kämp tower, joka kuvissa madallettu suurpiirteisesti n. 16-kerroksiseksi. Kyllä tuosta 16-kerroksisesta hyvällä suunnitelmalla saadaan oiva pari tuolle Wood Citylle:
    http://imageshack.us/a/img42/6426/storiespanoraama2.jpg
    http://imageshack.us/a/img819/3342/storiesulkokuva2.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Muhe kirjoitti 16.5.2013 kello 19:16

    Osmo Soininvaara:
    Se 16-kerroksinen kaksitorninen hotelli on nykymassoittelulla hirveä rumilus. Jos se tulee tyoyeutetuksi, sitäkin kaavaa pitäisi muuttaa, mutta voi olla, ettei tätä uskalleta kokeilla vaan pannaan nykyinen huono kaava toimeen. Se kun on lainvoimainen.

    Tämä? On se nyt aika paljon nätimpi ja sopusuhtaisempi kuin tuo kaatunut tatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  69. a_l kirjoitti 16.5.2013 kello 20:25

    anonyymi: Onko argumenttisi siis se, että koska on jo rakennettu rumaa, sitä pitää rakentaa lisää?
    Tuo kyllä selittäisi täydellisesti sen, miksi nykyään aina ollaan rakentamassa niin rumia taloja.

    Haluaisin vain huomauttaa, että kun viereen rakennettaisiin pelkästään jotain, missä silmä lepää, syntyisi merkittävää painetta saada mainitsemiesi rumuuksien tilalle jotain parempaa. Jos taas tehdään haluamasi lainen rumuuskeskittymä, on vaikeata koskaan vaatia kauniimpaa, koska mikään yksittäinen rakennus ei sitä katastrofia korjaa.

    Kauneus on katsojan silmässä.

    Vaatii aika painavat perustelut estää sadan miljoonan euron investoinnin tulo kaupunkiin. Minusta ei vielä ihan riitä, että omaa silmää ei miellytä. Makuasioista kun on hankala kiistellä.

    Ja kyse ei tosiaan ole mistään maailmanperintöalueesta vaan vanhasta laitakaupungin tavarasatamasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  70. Ville kirjoitti 16.5.2013 kello 22:49

    Olennaista on, että tämä on kongressihotelli, jonka tarkoituksena on tuoda Helsinkiin 60 000 kongressivierasta vuodessa. Yksi kongressivieras tuo keskimäärin 1600 euroa, eli tämä olisi sellainen sadan miljoonan vientiyritys, sillä ulkomaalaisista vieraista on pääasiassa kyse. Vastaa siis aika isoa sellutehdasta.

    Jos tehtäisiin Disneyland ja kävijöitä olisi 60 000 ei vuodessa vaan päivässä kuten alkuperäisessä, kyseessä olisi yli miljardin euron vientiyritys. Aasian maat ovat nousukiidossa, ja Suomi on lähempänä kuin Ranska tai USA…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  71. Markku af Heurlin kirjoitti 16.5.2013 kello 22:58

    Osmo Soininvaara: Tämäkin on suomalaisten ansiota, jotka kävivät vuonna 1187 polttamassa meritse hyvin saavutettavan Sigtunan, minkä jälkeen ruotsalaiset rakensivat pääkaupunkinsa syvälle vuonon perukalle Tukholmaan. Sinne poikkeaminen on risteilyalukselle kallista.

    Tukkisaaresta tuli pääkaupunki 1200-luvulla. Se on meren äärellä Mälaren-järven rannalla. Sigtuna on Mälaren-järven lahdessa kauempana merestä, ,merikaupan kannalta toivottomassa paikassa.

    Päätökseen lienee vaikuttanut keskiajan Itämeren vahvin rauhanvoima eli Hansa-liitto. Joidenkin väitteiden mukaan liiton alkuperäinen tarkoitus oli suojella ostajia kauppiaiden häikäilemättömyydeltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. Sakke kirjoitti 16.5.2013 kello 23:10

    Isäntä talossa:
    Kyllähän Helsinkiin huomioarkkitehtuuriakin mahtuu, mutta ei niin että kiinteistösijoittajat itse valitsevat parhaat paikat päältä ja kaupunki sitten kaavoittaa hattu kourassa mitä pyydetään.

    Yksinäinen torahammas keskellä matalaa kaupunginosaa meren rannalla luo huonoa kaupunkikuvaa. Jos pilvenpiirtäjiä rakennetaan, niitä tulisi rakentaa Kalastamaan tai Pasilaan, ja niin että niitä on ryhmässä enemmän kuin yksi onneton torni.

    Eikös tuon torahampaan näköinen talo jo ollut kuvattuna KSV:n Kalasatamaa kuvanneen esitteen kannessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  73. Markku af Heurlin kirjoitti 16.5.2013 kello 23:30

    OS

    “Vedetään nyt vaikka hihasta, että tuosta sadasta miljoonasta puolet on arvonlisäystä Helsingissä ja tästä 60 prosenttia on palkkoja. Tällöin vieraiden tuoma palkkasumma on noin 30 miljoonaa, mikä merkinnee noin 600 työpaikkaa. Edelleen sellutehtaaksi kohtalaisen iso. Helsingin ja koko Suomen taloudellinen tilanne on sellainen, ettei ihan kaikkia työpaikkoja kannata torjua.”

    Oli aika hihasta vedettyä. Sellutehtaan, esim Joutsenon tehtaan., tuotanto on n. 630 000 tonnia sellua vuodesa. Hinta on tippunut huipusta; oli viime elokuussa 777 $/tonni eli 500 e /tonni. Tekee jalostusarvoksi siinä 320 Me/vuosi.

    Sellutehdas työllistää suoraan 150 henkeä. välillisesti monta kertaa enemmän. Tosin ei kyllä näin pienelel pläntilel mahtuisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  74. Markku af Heurlin kirjoitti 16.5.2013 kello 23:33

    Miksi muuten kaikisa arkkitehtien havainnekuvissa aurinko paistaa kuin Pohjois-Koreassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  75. -e- kirjoitti 17.5.2013 kello 0:06

    anon: Teknologia virtuaalikonferensseihin on ollut olemassa jo ainakin yli kymmenen vuotta, mutta en ole koskaan kuullut että kukaan olisi sellaiseen osallistunut. Konferenssit ovat pääasiassa olemassa osallistujien verkostoitumista varten ja siksi että pääsee matkustelemaan firman rahoilla. Se asiasisältö jonka voisi hoitaa virtuaalisestikin (ja isoksi osaksi nykyään hoidetaankin) on olemassa vain että saadaan syy noihin kahteen.

    Näinhän asia on, eikä siinä ole mitään huonoa. Ihmiset haluavat verkostoitua ja matkustaa. Jonkun webinaarin kuuntelu on erittäin tylsää verrattuna oikeaan konferenssiin osallistumiseen. Konferenssimatka on tutkijalle osittain myös palkinto tehdystä työstä.

    Konferenssitarjontaa maailmalla on paljon ja kilpailu osanottajista on kovaa. On erittäin tärkeää, että paikka on hyvä. Suomessa Helsingin keskusta on ehdottomasti paras paikka. Keskustassa riittää kävelyetäisyydellä kiinnostuksen kohteita turismille, virikkeitä ja palvelujen tarjontaa. Oheisohjelman järjestäminen on helppoa. Konferenssipaikan ja eritasoisien majoitusmahdollisuuksien pitää olla keskustassa ja lähekkäin, mikä ei tietenkään ole muualla mahdollista.

    Voi olla, että internet vähentää tai on jo suhteellisesti vähentänyt konferenssimatkailua jonkin verran. En kuitenkaan usko, että mitään suurta absoluuttista vähenemistä tulee tapahtumaan, päin vastoin. Ei messuilla käyminenkään ole loppunut, vaikka välillä näytti siltä, että pientä vähenemistä olisi tapahtunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  76. Timo kirjoitti 17.5.2013 kello 0:13

    Maalaispoika jää ihmettelemään, eikö olisi voitu yrittää ehdollisesti puoltavaa ratkaisua. Suuri(n) osa vastusti kieltämättä vähän tyylitöntä muotoa. Jos olisi luvattu iso torni, uusilla kauniimilla muodoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  77. Anna-Liisa kirjoitti 17.5.2013 kello 8:42

    Osmo 16.5.2013 kello 16:52:

    Valtuuston vaatimus, että hotellin, erityisesti ulkomaisen hotellin, on oltava huomaamattoman näköinen.

    🙂 Varmaankin vitsi? Vertaa Osmon blogimerkintöön kirjoittamaa:

    [Buchardt] on tehnyt selväksi, että haluaa hotellistaan näyttävän, jotta se toimisi omana mainoksenaan. Tämä toive on ymmärrettävä. Kaupunkikuvan kannalta olisi hyvä tai ainakin turvallista, jos hotelli olisi mahdollisimman huomaamaton ja mitättömän näköinen, mutta sellainen ei oikein konseptina toimi.

    HS 17.5.2013: Norjalaissijoittaja haluaa yhä hotellin Helsinkiin

    … kaikki henkilöt, joiden kanssa olen ollut Helsingin puolelta viimeisten vuosien aikana tekemisissä, ovat suhtautuneet hankkeeseen todella positiivisesti”, Buchardt kertoi HS:lle torstaina. …
    Valtuuston keskiviikkoinen päätös tarkoittaa sitä, että Tyynenmerenkadulla sijaitsevalle tontille voi rakentaa korkeintaan 16-kerroksisen rakennuksen. Tämä linjaus vaikuttaa keskeisesti myös Buchardtin suunnitelmiin.

    “Pidän arkkitehti Aki Davidssonin kanssa tapaamisen ja käymme hankkeen uudelleen läpi. Sen jälkeen pyrimme tapaamaan helsinkiläisiä päättäjiä ja keskustelemaan siitä, miten voisimme hoitaa tämän hankkeen niin, että se on toteutettavissa.”

    Luen näistä lausunnoista, että Buchardt toimii normaalin ihmisen tavoin: neuvottelee ja on valmis kompromissiin eikä edellytä voivansa sanella.

    Mitä ihmeen tossukoita me oikein olemme? >:(

    Ne, joiden kanssa B on ollut tekemisissä, ovat toimineet vastuuttomasti. Heidän on täytynyt tietää, ettei asia niin selvä ole kuin he antoivat B:n ymmärtää.

    Juhani Salovaara 16.5.2013 kello 18:38:

    Samat ihmiset, jotka pitivät tätä rumana, hyväksyvät koko ajan rumaa rakentamista ja laadutontakin, kunhan se on kotimaista ja matalaa, ja/tai vähintään yhden junastopin päässä keskustasta.

    Hyvänen aika miten erikoinen väite! 😮 Ne, jotka rakentavat standardinmukaisia kirkonkylälaatikoita ja lasibetonilaatikoita, eivät tee sitä siksi että pitäisivät laatikoita kauniina – eivätkä välttämättä pidä Buchardtin torahammasta tai lasiristihirviötä rumina. Rakentaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi taloudellis-tuotannollisin syin, arkkitehtuurilla ei ole osuutta. Johan tämä periaate käy selvästi ilmi blogi-isännän kirjoituksesta.

    En edelleenkään vastusta korkeita torneja. Rakennettakoon niitä, mutta pyrittäköön silmälle miellyttävään muotoon eikä torahampaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  78. Markku af Heurlin kirjoitti 17.5.2013 kello 8:52

    päivän HS:

    “Norjalainen hotellisijoittaja Arthur Buchardt ei luovuta Helsingin suhteen.

    Buchardt kertoi torstaina HS:lle, että hän yrittää uudestaan saada hotellinsa Jätkäsaareen. Näin siitä huolimatta, että Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona tiukan äänestyksen jälkeen, ettei se hyväksy alueelle 33-kerroksisen talon mahdollistavaa kaavaa.”

    Eli siis suuri kongressihotelli voidaan toteuttaa matalampanankin? Vai yritetäänkö sama kaavanmuutos saada uudestana valtuustoon paremmin “pohjustettuna”?

    Kuinka paljon muuten Bunkkerin purkaminen maksaisi? Pidän teollisuusarkkitehtuurista, mutta tämä on lian raskas eikä välttämätät sovelllu uusiin käyttöihin.

    Kongressimatkailu on ala, kuten kaikki talouden laat, joka voi yllättävän nopeasti saturoitua. Esimerkkejä ei tarvinen etsiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  79. Liian vanha kirjoitti 17.5.2013 kello 9:09

    Jätkäsaaressa ei ole mitään historiallista ja koko alue rakennetaan uusiksi.

    Jätkäsaareen voisi sijoittaa tällaisen kolossin, ei se ketään haittaa ja kun sen tulo tiedetään ennen muuttoa niin voi valita jonkun toisen alueen

    Ja kun rahoituskin tulee yksityiseltä niin en ymmärrä vastustusta ?
    Etenkin kun hotelli tuo työpaikkoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  80. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 17.5.2013 kello 10:35

    Anna-Liisa: …pyrittäköön silmälle miellyttävään muotoon eikä torahampaisiin.

    Mikä sitten on torahammas? Sen verran on avoin esteettinen määritelmä että taitaa tarkoittaa lopulta “kaikki mistä minä en satu tykkäämään”

    Onko esimerkiksi joku näistä “torahammas”, vai kaikki?

    The Shard:
    http://en.wikipedia.org/wiki/The_Shard

    Chrysler Building:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Chrysler_Building

    Turning Torso:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Turning_Torso

    Hyde Park Barracks:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Hyde_Park_Barracks,_London

    John Hancock Tower:
    http://en.wikipedia.org/wiki/John_Hancock_Tower

    Centre Point:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Centre_Point

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  81. Mikko Särelä kirjoitti 17.5.2013 kello 11:04

    Piccolo:
    Luulisi että nämä Osmon kongressivieraat jättäisivät yhtä paljon rahaa Helsinkiin, vaikka asuisivat kahdessa 16-vooninkisessakin. Mikä tekee 16-kerroksisesta hotellista mahdollisimman huomaamattoman ja mitättömän näköisen?

    Kahta 16-kerroksista hotellia tuonne ei olla saamassa, koska siinä nykyisessä kaavassa on tuon hotellin tontilla vain yksi 16-kerroksinen rakennus ja merkittävästi pienempi rakennusoikeus. Ja tontille ei myöskään mahtuisi kahta sen kokoista tornia.

    Se kadun toisella puolella oleva tontti, johon oli kaavoitettu 16-kerrosta on menossa puukorttelille, jossa rakennuskorkeus jää huomattavasti matalammaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  82. väliaikana Jätkäsaaren tornia ja sen sellaista | Elina Moisio kirjoitti 17.5.2013 kello 11:58

    Suosittele: Thumb up 0

  83. Jani Jansson kirjoitti 17.5.2013 kello 14:16

    Tuota iltakävelyasiaa mietin, niin kyllä mielestäni Pasilassa tekee mukavamman iltakävelyn kuin Jätkäsaaressa – ainakin tänä iltana. Pasilasta on myös lyhyempi matka Kallioon, jossa on kuitenkin se mielenkiintoisempi yöelämä.

    Jätkäsaaresta on lyhyempi matka toki vaikkapa…no ainakin Eiraan, jossa voi katsella vaikkapa veneiden talvisäilytyspaikalle pysäköityjä autoja.

    Töölönlahti on Pasilan ja Jätkäsaaren puolivälissä. Siltä osin tasapeli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2013 kello 18:24

    Jätkäsaaresta pääsee bulevardia pitkin keskustaaan. Minä en panisi sataa miljoonaa noin syrjäisjeen kohteeseen, mutta jos jokulaittaa, sen parempi. Tässä yritettiin laajentaa keskustaa, mutta pieleen meni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. un archos kirjoitti 17.5.2013 kello 14:31

    Ankeat ajat eivät parane jurnuttamalla nurkassa, ja torppaamalla kaikki ideat alkuunsa. Viime vuosilta Helsingin rakentamisessa ainoa valopilkku, joka tulee mieleen on Kruunuvuoren öljysäiliön uusiokäyttö. Kaikki muu onkin sitten joko vesitettyä keskituubaa, tai ihan silkkaa sontaa suunnitelmista lähtien.

    Oi jospa oisin ma kuningas: yksi duuniporukka lähtisi samantien väsäämään 100-kerroksista wau-taloa, ja toinen kaivamaan Tallinnantunnelia. Sitä odotellessa, Finnairin kesähinnat ja on se asuminen Berliinissä halpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  86. Markku af Heurlin kirjoitti 17.5.2013 kello 14:50

    Mikko Särelä: Kahta 16-kerroksista hotellia tuonne ei olla saamassa, koska siinä nykyisessä kaavassa on tuon hotellin tontilla vain yksi 16-kerroksinen rakennus ja merkittävästi pienempi rakennusoikeus. Ja tontille ei myöskään mahtuisi kahta sen kokoista tornia.

    Se kadun toisella puolella oleva tontti, johon oli kaavoitettu 16-kerrosta on menossa puukorttelille, jossa rakennuskorkeus jää huomattavasti matalammaksi.

    Käsittääkseni Helsingin kaupunki omistaa koko maapohjanaluella. Mikä estää naapurikortteliin kaavoittamasta vielä toista 16-kerroksista hotellikorttelia ja unohtaa sen puukorttelin.

    Kaikella kunnioituksella puurakentamaista kohtaan.
    Pakkoko sitöä on joka paikkaan tyrkätä? Ja miten puukortteli sopisi tornitalon viereen – a) kaupunkivallisista ja b) aerodynaamisista syistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  87. Timppa kirjoitti 17.5.2013 kello 15:47

    Osmo Soininvaara:
    Kongresien pitopaikat valitaan hyvin hedonistisin perustein.

    Onko tämä Helsingille plussaa vai miinusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  88. Ape kirjoitti 17.5.2013 kello 16:36

    Berliinin kaupunkisuunnitteluvirastossa pohditaan myös tornirakentamista:
    http://www.youtube.com/watch?v=_tZIo6EnSh0&feature=share

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  89. JM kirjoitti 17.5.2013 kello 16:48

    Mitä tällainen kysymys poliitikoille kuuluu? Jos joku on valmis keräämään omalla riskillä 100 miljoonaa euroa rakennushankkeeseen, kai hänellä on silloin aika paljon suurempi intressi varmistaa hankkeen realistisuus kuin kaupunginvaltuutetulla, joka lähinnä haluaa varmistaa jokakuukautisen kampaviinerinsä löpisemällä puoleenyöhön joutavia?

    Kaupunginvaltuusto on selkeästi aivan hukassa roolinsa kanssa. Jos joku haluaa tuoda kaupunkiin uutta liiketoimintaa, ei se nyt sentään kaupunginvaltuuston asia ole miettiä onko liiketoiminta kannattavaa vai ei.

    ——————————————–

    Tässä analyysi menee täysin pieleen. On kaksi eri asiaa laskea business casea ja esittää asiaa valtuustolle. Tää laskelma haisee kilometrin päähän kun myydään ajatusta, että se jättää Helsinkiin 100 miljoonaa.

    Kyllä sillä on merkitystä jättääkö tämä Suomeen a) 10 milj. vai 100 milj. ja tätä kysymystä vastaan eri vaihtoehtoja olisi syytä punnita.

    Yrittäjän riski on täysin eri kysymys ja veikkaan että noi ns. “tutkimuksiin” perustuvat laskelmat on täysin tarkoitushakuisia ja ammattimaisesti tehtyjä vain tähän tarkoitukseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  90. Grejus kirjoitti 17.5.2013 kello 17:31

    a_l:
    Vaatii aika painavat perustelut estää sadan miljoonan euron investoinnin tulo kaupunkiin. Minusta ei vielä ihan riitä, että omaa silmää ei miellytä. Makuasioista kun on hankala kiistellä.

    Vaatii myös aika painavat perustelut olla myymättä mummoaan tuhannella eurolla. Ei vielä ihan riitä, että mummo sattuu olemaan mukava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  91. AH kirjoitti 17.5.2013 kello 18:25

    Katajanokalle tämä samainen norjalaissijoittaja lupasi hövelisti hoitaa laadukkaan ja kalliiksi tulevan ristihotellin 6-7? kerroksisena.
    Nyt ei sitten taloudellinen yhtälö kuulemma pelaa muulla kuin 33 kerrosta korkealla bulkkiratkaisulla.

    No tottakai tuo ristihotellikin olisi muuttunut korkeammaksi bulkkitaloksi kun nimet olisi saatu papereihin… perusteena juurikin taloudellinen kannattavuus. Näin nämä aina menee. Esimerkkinä vaikkapa Vuosaaren Cirrus, joka muuttui totaalisesti kilpailun jälkeen. Ei tullut hoikkaa ja stailia tornia, tuli paksu perustalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  92. N kirjoitti 17.5.2013 kello 18:55

    Lotta:
    Olet aivan oikeassa, että kongressipaikat valitaan varsin hedonistisin perustein. Sen sijaan en itse ainakaan ole koskaan kuullut, että kongressipaikka valittaisiin sillä perusteella, että “siellä on se kiva hotelli”.

    Ainakin omien kokemusteni perusteella kongressit aika usein pyritään järjestämään “kivoissa” paikoissa, koska se houkuttelee hieman lisää osallistujia, vaikka yksikään osallistuja ei myöntäisi tai edes ymmärtäisi päättäneensä osallistua siksi, että paikka on kiva.

    Lisäksi jos sekä kongressi, että majoituspalvelut (plus ravintola ja baari) löytyvät samasta rakennuksessa, ei kongressivierailla liene suurta insentiiviä poistua koko rakennuksesta. Eli yhtä hyvin voivat olla Pasilassa.

    Joidenkin mielestä on mukavaa kävellä hotellista kokouspaikalle aamuisin, toisten mielestä taas on mukavaa, että hotellihuoneessa voi poiketa pikaisesti tauoilla.

    On mukavaa, että aamulla ei tarvitse muistaa ottaa mukaan kokouspaikalle kaikkea päivän aikana tarvitsemaansa. Jos hotelliin on parin minuutin matka, suuren osan tavaroista voi jättää huoneeseen.

    Minä ja työkaverini emme juuri koskaan jää hotellin ravintolaan tai baariin, mutta on hyvä, että sekin vaihtoehto on tarjolla. Aina on lähdetty johonkin vähän kauemmas syömään. Se ei onnistu, jos kokoushotelli on jossain laitakaupungin teollisuusalueella kaukana keskustasta.

    Aika monet haluavat katsella iltaisin kaupunkia, jos se on suinkin mahdollista. Aika harvat jaksavat istua viittä päivää putkeen kuuntelemassa esityksiä klo 9-18, joten luultavasti aika iso osa osallistujista jättää väliin parin tunnin osuuden tai jopa kokonaisen iltapäivän jonakin päivänä poiketakseen katsomaan kaupunkia päivällä.

    Kun lähdetään tuttujen kanssa lounaalle tai iltaa viettämään, on kiva, että voidaan sopia tapaaminen hotellin aulaan vaikkapa viiden minuutin kuluttua kokouksen päättymisestä, jotta kaikki ehtivät poiketa huoneessaan viemässä läppärin, hakemassa ulkovaatteet ja vaikkapa vessassa. Jos kokouspaikka ja hotellit ovat erillään, tarvitaan paljon enemmän aikaa, että kaikki ehtivät tapaamispaikalle.

    Ei siis ole ollenkaan sama, onko kokoushotelli Pasilassa vai jossain lähempänä keskustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  93. anonyymi kirjoitti 17.5.2013 kello 19:43

    un archos: Ankeat ajat eivät parane jurnuttamalla nurkassa, ja torppaamalla kaikki ideat alkuunsa.

    Ei riitä että on ideoita (vaikkei niitä juurikaan näytä olevan). Niiden pitää myös olla hyviä.

    Oi jospa oisin ma kuningas: yksi duuniporukka lähtisi samantien väsäämään 100-kerroksista wau-taloa

    Onneksi et ole.

    Sitä odotellessa, Finnairin kesähinnat ja on se asuminen Berliinissä halpaa.

    Jos kerran Berliinissä on niin paljon mukavampaa, en oikein ymmärrä, miksi pitää täällä nillittää siitä, että huono tornitalosuunnitelma torpattiin. Vai onko tässä nyt joku henkilökohtainen ongelma siitä, että muu maailma ei ole Berliini?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  94. Jukka Heikkinen kirjoitti 17.5.2013 kello 20:31

    Voi olla, että internet vähentää tai on jo suhteellisesti vähentänyt konferenssimatkailua jonkin verran. En kuitenkaan usko, että mitään suurta absoluuttista vähenemistä tulee tapahtumaan, päin vastoin. Ei messuilla käyminenkään ole loppunut, vaikka välillä näytti siltä, että pientä vähenemistä olisi tapahtunut.

    En olisi 20 vuotta sitten uskonut, että konferenssiprosareita ei enää tulevaisuudessa paineta, enkä 25 vuotta sitten tiennyt internetistä ja sitä, etten enää käy 2010-luvulla kirjastoissa tietoa hakemassa. 20 vuoden kuluttua, kun tietoliikenne edelleen nopeutuu ja voimme valita suunnattomasta määrästä kuvakulmia ja esittäjiä, ei järkevä ihminen enää rahtaudu viikoksi lentokentille ja hotelleihin vieraaseen paikkaan. Tämä tulee olemaan kustannuskysymyskin ja kenties jopa ekokestävyyskysymys. Henkilökohtaiset neuvottelumatkat paikan päälle ovat asia erikseen ja niihin on oltava tosi hyvä syy. Ammattiin liittyvä matkailu ei ole kasvanut Helsinkiin enää 10 vuoteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  95. Janne kirjoitti 17.5.2013 kello 21:27

    Olen märehtinyt tätä vähän aikaa ja on pakko sanoa, että onhan se ruma eikä muuksi muutu. Varsinkaan kun kannattajatkin sanovat, että on se ruma, mutta kun ne elinkeinopoliittiset syyt.

    Paljonko kaupunkikuvan tuhoaminen sitten saa maksaa? Ajatellaan että Vesa Keskinen rakentaisi Töölönlahdelle kyläkauppansa kopion ja sille parkkikentän. Tuurissa Vesalla on 400 vakituista työntekijää, kuusi miljoonaa kävijää ja vuosimyynti rapiat 150 miljoonaa. Helsingissä nyt yllettäisiin vähintään samaan, eikö?

    No mitä tähän sitten sanottaisiin valtuustossa? Onhan se tietysti ruma, mutta on se nyt kumma kun ei 400 vakituista työpaikkaa, kuusi miljoonaa kävijää ja 150 miljonaa euroa kulutettua rahaa kelpaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  96. Julius Jääskeläinen kirjoitti 17.5.2013 kello 21:50

    Tämä Juhani Salovaaran ja kumppaneiden näkemys, että maailman kaupunkien olisi konkurssin uhalla muuntauduttava kansainvälistä kultakorttieliittiä liehitteleviksi turistirysiksi, on todella karmiva. Minusta asian pitäisi olla niin, että kaupungit palvelevat asukkaitaan ja lähiseutua.

    Kaupungin koristaminen taivasta tavoittelevin tornein on erittäin vahva symbolinen ele, ehkä kaikista arkkitehtonisen kommunikaation ilmaisurekisteriin kuuluvista keinoista rajuin. Tornien rakentamista ei pitäisi voida ratkaista pelkällä kannattavuuslaskelmalla vaan kyse on laajemmasta linjanvedosta oman arvomaailman suhteen. Tornin ulkonäkö on tässä toisarvoinen. Tärkeää on se, kuka tornin saa rakentaa ja mitä tarkoitusta se palvelee.

    Tanssimalla globaalin sijoituspääoman pillin mukaan voi ehkä (siis ehkä) tienata pikavoiton tai pari, mutta pitkällä tähtäimellä kestävän kaupungin luominen vaatii myös itsekunnioituksen ylläpitämistä ja uskoa kykyyn päättää omaehtoisesti tulevaisuudestaan. Tästä syystä olen onnellinen että valtuustolla oli kanttia estää Buchardtin ja Davidssonin vision toteutuminen. Soininvaaraan, jota olen joskus äänestänyt, olen pettynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  97. Markku af Heurlin kirjoitti 17.5.2013 kello 21:50

    Osmo Soininvaara:
    Jätkäsaaresta pääsee bulevardia pitkin keskustaaan. Minä en panisi sataa miljoonaa noin syrjäisjeen kohteeseen, mutta jos jokulaittaa, sen parempi. Tässä yritettiin laajentaa keskustaa, mutta pieleen meni.

    Ei asia vielä pieleen ole mennyt. Eikä jätköäsaari ole yhdestä tornista kiinni.

    Vakavampia kysmyksiä:

    Onko a) tällä palstalla ja b) erityisesti HS:ssä vakavasti keskusteltu näin korkeiden rakennusten – joita en vielä kutsuisi pilvenpiirtäjiksi . mielekkyydestä. Ja millaisen kokonaisuuden ne voisivat muodostaa.

    Manhattan on noussut jos ei maltillisesti niin koko ajan korkeutta lisäten. “Silitysrauta” taitaa olal ensimmäinen pilvenpiirtäjä New Yorkissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. Kalle kirjoitti 18.5.2013 kello 0:33

    Perimmäinen kysymys on, miksi poliitikoilla yleensä on valtaa tonttien käyttöön? Miten on perusteltavissa, että tuollainen keskivertotallaaja ymmärtäisi paremmin tontin käyttöä kuin sen omistaja?

    Vedän sen verran takaisin, että jos kaupngin maanomistus olisi kiellettyä, niin kaavoitus olisi ihan hyvä pitää jonkinlaisissa yhteisissä näpeissä. Keskustassa kuusi kerrosta tiiviissä umpikorttelissa on kokemuksen mukaan toimiva ratkaisu.

    Jos joku kuitenkin haluaa haja-asutusalueella (Suomessa) laittaa rahaa korkeaa rakentamiseen, niin antaa palaa. Tuon suuruinen kolossi tarvitsee ratikkapysäkin eteensä ja todella suuren määrän autopaikkoja allensa. Ratikka lienee järjestettävissä ja autopaikat ovat tontin omistajan haaste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  99. Åke kirjoitti 18.5.2013 kello 1:25

    No näinhän siinä taas kävi. Mutta ei yllätä.

    Helsinki tulee jäämään jälkeen muista Itämeren rantakaupungeista. Kannattaisi joskus keksiä jotain kivaa… Ja sallia se

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  100. Anna-Liisa kirjoitti 18.5.2013 kello 7:04

    Helsingin Sanomat kirjoittaa jutussaan Helsinki sanoo yleensä kyllä 17.5.2013 kutakuinkin sen, mitä olen ajanut takaa kommenteillani:

    Hän löy­tää kol­men kom­pu­roin­nin taus­tal­ta yh­tei­sen kom­pas­tus­ki­ven.
    “Kaik­ki kaa­tu­neet hank­keet on tuo­tu pää­tet­tä­väk­si pit­käl­le val­mis­tel­tui­na. Va­lit­ta­va­na on ol­lut vaih­to­eh­dot ota tai jä­tä. Se ei ole ny­kyai­kaa.”
    […]
    Jos ris­ti­ho­tel­li, tor­ni­ho­tel­li ja Gug­gen­heim oli­si tuo­tu avoi­mem­min jul­ki ja suun­ni­tel­mia oli­si voi­tu muo­ka­ta, ne oli­si­vat men­neet lä­pi, pro­fes­so­ri Leh­to­vuo­ri ar­vioi.

    Olen nimenomaan ihmetellyt sitä kuvaa, minkä media on antanut uusista hankkeista: että niistä ei ole mahdollista neuvotella sijoittajan kanssa.

    Nimimerkki Pyöräilijä… jne. ei varmaankaan huomannut ensimmäistä kommenttiani 16.5.2013 kello 12:36, jossa kirjoitin:

    On niitä erikoisia ja ainakin vähän kauniimpia torneja piirretty: Absolute World -torni, Mississauga, Ontario, Kanada.

    Kuvaguuglaus hakutermillä turning towers saa erikoisia ja kauniitakin torneja. Myös hakutermi twisting towers.

    Toisin sanoen maailmalla on torneja, joista ei ensimmäinen mielenliikahdus ole että “kauhistus miten ruma” (mikä muuten oli blogi-isäntämmekin ensi reaktio Jätkäsaaren torahampaaseen, kirjoittihan hän merkintöönsä: “Vaikka ensivaikutelma hotellista oli tyrmäävä […].”)

    Buchardtin torni on tasapainoton, keikahtava ja kömpelöllä tavalla viimeistelemättömän oloinen, kuin kirveellä tehty (ristihotellinsa oli nimenomaan kömpelöllä tavalla krouvi). Torahammas ei vastaa tätä kuvausta reaalisesti, mutta mielikuvana ja kuvaannollisesti kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  101. Sakke kirjoitti 18.5.2013 kello 7:30

    Grejus: Vaatii myös aika painavat perustelut olla myymättä mummoaan tuhannella eurolla. Ei vielä ihan riitä, että mummo sattuu olemaan mukava.

    Moraalin laita taitaa olla joillakin siis sama kuin esim. sutenööreillä ja orjakauppiailla: kaikkea myydään mikä kaupaksi käy, niin omat kuin varastetut (siis mikä on muiden). Huh, aika etova periaate.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  102. Jukka Heikkinen kirjoitti 18.5.2013 kello 7:34

    Niin, vihreän liikkeenkin kannalta oleellinen kysymys kaupunkimaantieteessä on, missä vertikaalisen tilan ekokestävyysraja on. Usea Vihreiden valtuutetuista HS kyselyssä vastasi, että korkealle pitää rakentaa, jotta kaupunkirakenne tiivistyy. Tässä ei enää ole kysymys asenteesta tai mielipiteestä, vaan tietämättömyydestä. Laskennallisella hybridimenetelmällä on osoitettu jo pitkään, että kun rakennusten korkeutta lisätään, rakennuksen elinkaaren energia aluksi pienenee rakennusneliötä kohden, mutta alkaa taas nousta ja energia ylittää yksikerroksisen rakennuksen, kun mennään yli 7-12 kerroksen. Samalla menetetään tiivistämisestä saatu etu liikenteen vähenemisestä. Ts. tiivistäminen torneilla on tasan vastoin ekokestävyyttä. Se on kohti energiatuhlausyhteiskuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  103. Saara kirjoitti 18.5.2013 kello 11:48

    Osmo Soininvaara:
    Kongressivieraiden tuoma rahamäärä perustuu tutkimuksiin. Siitä toki osa on yöpymystä ja konferenssipalveluja, mutta rahaa se on sekin.
    Yrittäjä oli tekemällä hotellia omalla riskillään. Se, onko asiakasmäärä yliarvioitu, on yrittäjän ongelma.

    Sitten joo, jos hän maksaisi kaupungille tuottamastaan visuaalisesta/kaupunkikuvallisesta haitasta käyvän hinnan. Tai jos hän rakennuttaisi tornin, josta ei aiheudu mainittuja haittoja, vaan jäätäisin jopa plussan puolelle. Mutta nythän oltiin taas sallimassa haitan tekeminen ihan ilmaiseksi! Raivostuttaa ajatuskin.

    Minä olisin voinut myös kannattaa hanketta jos se olisi ollut myös arkkitehtonisesti/rakennustaiteellisesti kansainvälistä huippulaatua. Sellainen, jota tullaan katsomaan jo pelkän rakennuksen ja sen aikaansaaman kohottavan fiiliksen vuoksi. Sellainen, joka ei korkeudesta huolimatta pilaa kaupunkikuvaa, ei läheltä eikä kaukaa katsottuna, vaan parantaa sitä.

    Jos noin poikkeuksellinen maamerkki tänne rakennetaan paraatipaikalle, sen on edustettava jotakin muuta kuin tappavan tylsää keskinkertaisuutta tai rakennuttajansa egomaanista wow-efektihakuisuutta, joka muuttuu naurettavan näköiseksi jo kymmenen vuoden aikajänteellä. Niin kauan kuin Helsinki ei osaa hoitaa tällaisia kauppoja siten, että sekä vaadimme että saamme parasta mahdollista, luovaa ja samalla kaupunkikuvaamme sopivaa arkkitehtuuria, olen ihan iloinen että hankkeet kaatuvat. Uskon nimittäin vahvasti, että tulevat sukupolvet kyllä osaavat, ja on hyvä että heillekin jää muutama hyvä tontti täytettäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  104. Juhani Salovaara kirjoitti 18.5.2013 kello 13:32

    Minä mitään halua, mutta koska syytellään, niin sanottakoon, että Juhani Salovaara haluaa lohet jokiin ja laivoista puiset, joissa on purjeet ja tervan tuoksu. Niille ei myöskän annettaisi kymmeniä miljoonia veronmaksajien tukia, joilla veronmaksajat voisivat käydä hakemassa halpaa viinaa, kuten näille nykyisille annetaan. Lopettakaa rakentaminen minun puolestani kokonaan.

    Onnekseni Juhani Salovaara ei ole kuitenkaan missään valta-asemassa, ja ei kirjoita pelin sääntöjä. Mutta koska päättäjät eivät ole muuttamassa pelin sääntöjä, niin miksi tahallaan hävitä? Kultakorttieliitin paapominen on aika kaukana minusta, mutta minä en syö julkista kassaa, vaan ottaisin kultakorttieliitiltä rahat pois rauhanomaisesti, ja jakaisin osan julkiseen kassaan. Mitä Espakaan muka sitten on kuin kultakorttieliitin katiska? Nekin talot ovat aikansa pröystäilyä ja kopioita. Purkuun?

    Valtuutetut saivat päättää, joten kaikki meni niin kuin pitikin. Hernesaaressa homma kaatui ennen valtuustoa, jolloin hommat eivät sujuneet kuten pitäisi.

    Arvon valtuutetut kuitenkin hyväksyivät Kalasatamaan tornit korkeampina kuin Jätkän kuopattu, vaikka ette tiedä miltä ne tulevat näyttämään! Yhtä lailla tulevat siluettiin, joten mikä muu kuin ulkomainen vs. kotimainen raha oli syynä? Niihin tulee vielä kai tuhansia autopaikkoja ja automarketit. Vihreää ja kaupunkia? Ja onko todella niin, että Verkkokauppa.com on parempaa arkkitehtuuria, vaikka siihen on laitettu vain sen verran rahaa, että se pysyy juuri ja juuri pystyssä? Se piti työllisyyden nimissä saada, vaikka hallitsee pulskana poikana koko Jätkäsaaren asuinkortteleita. Taas kotimainen markkinajohtaja, joten on kummallista, että kotimaiset markkinajohtajat saavat paikat joka paikasta, mutta ulkomainen, joka laittaisi rahaa myös arkkitehtuuriin, ei pääse mihinkään. Porvareilta saa rahat pois rauhanomaisesti vain siten, että saa tuotteen näyttämään tarpeeksi laadukkaalta. Kotimaisin voimin tämä ei onnistu, kun asiaa ei ymmärretä. Ulkomaisen krääsän myyminen peltihalleista ei pidä taloutta pystyssä tai korista kaupunkikuvaa.

    Miksi Tuomas Rantanen ajoi valtuustossa Itiksen Cittaria ilman keskustelua, vaikka se on iso, ruma, kopio toisista, autoistaa kaupunkia, rikkoo kaupunkirakenteen, yksityinen bisnes, vievät valtavat luontoalueet, estää pienten kilpailijoiden elinmahdollisuudet täyttämällä markkinat krääsällä…, tai miksi nämä kaikki kopiomarketit hyväksytään, vaikka sama litannia koskee niitäkin? Jos haluaa vähentää autoilua, niin ei voi vain jatkaa samaan tapaan autoistamista, herättämättä edes sitten keskustelua kaupungin suunnasta. Kehien business parkit menee läpi, nekö on hyvää kaupunkia vihreästi? Eivät ole keskustassa, niin kaupunkirakenne ja kaupunkikuva ei kiinnosta?

    Vihreille tulee pikkuinen ongelma siitä, että julkisella rahoituksella tehdään kirjastoja yms, mutta yksityiset hankkeet kaadetaan. Luuletteko kokkareiden myöntyvän keskustakirjastoon ja siltaan, jos kaupungin taloudelta viedään pohja? Jos palveluala ei ole sellutehdasta parempaa vihreää työtä, niin mikä sitten on? Kaatakaa sitten lentoliikenne, jos turismi ei ole vastaus työllisyyteen. Hautalan mielestä Finnair on kansallinen ylpeys, minusta tuottaa päästöjä. Kuitenkin työtä sitten huudetaan, mutta mahdollisuuksia työllistää ei anneta. Yksi on huolissaan nuorten työttömyydestä, toinen vanhojen… Ei tule investointeja kaupunkiin, jos ei tule kaupunkia. Millä kulttuuriväki työllistetään, kun kulttuurista leikataan, mutta ulkomaiset investoinnit matkailuun, jotka helposti yhdistäisi oopperaan, teattereihin yms. kaadetaan? Loputtomiin ei voi kulttuuria pyörittää julkisin varoin tukemalla.

    Arvon valtuutetut tietävät, että kaupungin talous, (ja valtionkin talous), ei ole millään vakaalla pohjalla. Kuitenkin kultalätkiä, autoetuja, satojen tuhansien vatsalihaspenkkejä ja ties mitä tehdään, mutta ulkomainen investointi nähdään peikkona, vaikka sitten Töölönlahdella esimerkiksi kaavat hyväksyttiin näkemättä osaa taloista, ainakin ne muuttuivat matkalla. Miksi? Suosi kotimaista? Miksi Alvar Aalto saa yhä säätiönsä kautta rakentaa Helsinkiä? Säätiön pomollehan nuo kilpailussa tehtiin, jotta kilpailun voisi voittaa, ellei muistini petä.

    Itseäni vituttaa suunnattomasti, että kaupungin talous paskotaan sen takia, että joku luksuskohde nähdään peikkona. Minä ainakin silottaisin mieluummin tuloeroja, kuin kaupungin siluettia, ja koska markkinapalkoissa erot tulevat varmasti repeämään rakennemuutoksen myötä, niin millä niitä tuloeroja sitten silotellaan, kun leikataan vaan, kun suuret investoinnit nähdään jonain hyökkäyksenä? Suurien tuloerojen maissa tornit ovat eliitin pröyhistelyä, mutta pienten tuloerojen maissa ne eivät herätä samanlaista katkeruutta tai laukaise luksuskuumetta, vaan fiksuna tapana rakentaa ja rahoittaa yhteiskuntaa. Jossainhan ihmisten pitää kuitenkin asua, ja minusta on parempi, että se vie vähemmän tilaa. Mitä nämä Helsingin ökysaaret sitten ovat, joissa muutama ihminen saa rannat keskeltä kaupunkia? Tuloeroja ei aiheuta tornien korkeus, vaan työttömyys ja siitä seuraavat leikkaukset tulonsiirtoihin. Työttömyyttä ja leikkauksia aiheuttaa sitten investointejen puute. Nyt minusta symbolisen arvon laittamisella tornitaloihin aiheutetaan vain se, että tuo symbolinen arvo toteutuu ihmisten mielissä, kun tuloerot lähtevät rakennemuutoksen myötä kasvuun, ja elinkeinorakennetta ei lähdetä muuttamaan ajoissa. Joskus vihreissä oli voimakas halu muuttaa elinkeinoja palvelujen suuntaan. Mitä se sitten olisi, jos ei kaupunkiturhuutta?

    Mikä eniten vituttaa, niin oman perheen 20 vuotta omaishoitoa on säästänyt kaupungille noin miljoonan, ja siihen sitten tuloista maksetut verot päälle, ja arvon valtuutetut käyttävät ne rahat johonkin kultalätkiin ja design-vatsalihastelineisiin alle vuodessa. Omasta elämästä tuo on yli puolet, joten omavastuu ja Big Society on tuttua. En kuitenkaan suosittele talouden alasajoa hallitsemattomasti, koska nyt jo yhteiskunnan apu on korkeintaan välttävää ja enemmän saa tapella vastaan, kuin apua. Kuitenkin ilman sitä pitäisi luopua koko omasta elämästä, jos haluaa pitää ihmisiä hengissä. Ja yksityinen hoito sitten sitä, että maksut suurempia kuin vuokrakämppä markkinoila, mutta palvelu sitten roskiksen vaihtoa. Kummassakin ihmisiä kuolee nälkään, jos omaiset eivät käy syöttämässä ja huoltamssa. Kun kuuntelee vuosikymmenen hoitajia, jotka vain sanovat, että kohtahan se kuolee ja eivät syötä, koska vaikeaa, ja lääkäri ottaa nesteetkin pois ja jättää omaisten käsiin tapetaanko nälkään, niin alkaa kyynistyä poliitikkojen hymyjuhliin.

    Valtuusto sitten vielä lähtee tarpeeksi kauas pitämään busseilla kokouksia, jotta jotkut saa päivärahansa matkan takaa. Haistakaa paska, ja anteeksi kielenkäytöstä.

    Niin, ja jos julkiset havainnekuvat tornista olisivat olleet tunnelmalliset yökuvat pehmeine tunnelmaa luovin valoin, jolloin tornin tekstuuri olisi tullut esiin, kannatus olisi ollut varmaa. Aivan kuin Keskustakirjaston yleisövoittajalla. 113 metriä ei ole korkea torahammas Montparnassen tyyliin, mutta vaivautuiko valtuutetut edes tutkimaan jossain livenä, että miltä näyttää 113 metriä korkea rakennelma?

    Jos haluaa vanhaa korttelikaupunkia, niin samaan ei voi rakentaa autokaupunkia, kuitenkin valtuutetut tekevät kaikkensa, että ihmiset kulkisivat autoilla kauppaan ja töihin, ja sitten vielä antavat kymmeniä tuhansia syitä siihen, miksi autoton tuntisi itsensä taloudelliseksi idiootiksi muuttaessaan Jätkäsaareen. Koska ihmiset tajuaisivat, että vanhan kantakaupungin rakentaminen on nyt kielletty, joten on pakko tiivistää jollain muulla tavalla? Keskustan ulkopuolella tehdään autokaupunkia kehien varteen ja automarketteineen, kuten Kannelmäen S-linnake osoittaa, mutta matalaa kun ovat, niin ehkä valtuutetut eivät sitten huomaa niitä. Koittakaa nyt jo päättää aioitteko vain puhua autoilun vähentämisestä, vai tehdäkin jotain.

    Kummallisinta on, että kaupungin leviämistä ei pidetä ympäristöongelmana, vaikka maata jää rakentamisen alle, tiet tappavat eläimet ja pirstovat elinalueet, ja jos ihmisen pihaan tulee jokin isompi elukka, niin se ammutaan heti. Minä en ole tehnyt tämän pelin sääntöjä, mutta rakentaminen on aina se osa talouskasvua, jota ei saa aineettomaksi millään. Miksi sen pitää kasvaa peittämään vapaat luontoalueet? Ajakaa talouskasvu alas, maahanmuutto samoin ja vähentäkää omia neliöhaaveitanne sitten, jos haluatte säästää luontoa, mutta kieltää kaupungin tiivistämisen ja rakentaa autokaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  105. vihreä naru kirjoitti 18.5.2013 kello 14:37

    Osmo Soininvaara: Tämäkin on suomalaisten ansiota, jotka kävivät vuonna 1187 polttamassa meritse hyvin saavutettavan Sigtunan, minkä jälkeen ruotsalaiset rakensivat pääkaupunkinsa syvälle vuonon perukalle Tukholmaan. Sinne poikkeaminen on risteilyalukselle kallista.

    Jaa, kartalla näyttää kylläkin vähän toisenlaiselta:

    http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Sigtuna_Municipality_in_Stockholm_County.png

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  106. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.5.2013 kello 17:57

    Täytynee myöntää, että jostain lukemani tieto näyttää olevan väärä. Sigtuuna ei ollut Tukholmaa alttiimpi mereltä tuleville hyökkäyksille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Markku af Heurlin kirjoitti 18.5.2013 kello 15:10

    AH:
    Katajanokalle tämä samainen norjalaissijoittaja lupasi hövelisti hoitaa laadukkaan ja kalliiksi tulevan ristihotellin 6-7? kerroksisena.
    Nyt ei sitten taloudellinen yhtälö kuulemma pelaa muulla kuin 33 kerrosta korkealla bulkkiratkaisulla.

    No tottakai tuo ristihotellikin olisi muuttunut korkeammaksi bulkkitaloksi kun nimet olisi saatu papereihin… perusteena juurikin taloudellinen kannattavuus. Näin nämä aina menee. Esimerkkinä vaikkapa Vuosaaren Cirrus, joka muuttui totaalisesti kilpailun jälkeen. Ei tullut hoikkaa ja stailia tornia, tuli paksu perustalo.

    Kuvista päätellen Cirus on asallianen, eleetön perustalo. Siis kaunis ja Vuosaareen sopvia. Milenkiintoista: olen kyllä liikkunut Vuosaaressa päin viime vuosina aina silloin tällöin. Koskaan en ole pannut tornia merkille. Ehkä osoitus siitä, että se on toimivaq arkkitehtuuria.

    Riostihotelli oli hienoa arkkitehtuuria, kuten muuten Enso Gutzeitin pääkonttorikin. Se vain olisi ollut väärässä paikassa, kuten Gutzeitinkin talo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  108. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.5.2013 kello 18:00

    Ciriuksen rakennusluvan mhyöntämisessä tapahtui jotain outoa. Kaava oli tehty arkkitehtikilpailun voittaneen esityksen mukaisesti, sen piti olla siro ja ylhäällä piti olla kaikelle kansalle avoin tila (kuppila), mutta rakennuslupa myhönnettioin paksulle rumilukselle, jossa ei ollut tuota kahvilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. anonyymi kirjoitti 18.5.2013 kello 17:49

    Åke: Kannattaisi joskus keksiä jotain kivaa…

    Sitä kivaa odotellessa… voidaan vaikka olla tuhlaamatta siihen käyttöön sopivaa maata kaikkeen hölmöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  110. anonyymi kirjoitti 18.5.2013 kello 18:21

    Åke: Kannattaisi joskus keksiä jotain kivaa…

    Sitä kivaa odotellessa… voidaan vaikka olla tuhlaamatta siihen käyttöön sopivaa maata kaikkeen hölmöön.

    Juhani Salovaara: Mutta koska päättäjät eivät ole muuttamassa pelin sääntöjä, niin miksi tahallaan hävitä?

    Kysymys kuuluu, että koska päättäjät nimenomaan voivat muuttaa pelin sääntöjä, miksi pelata huonoilla säännöillä ja huonoilla korteilla?

    Kultakorttieliitin paapominen on aika kaukana minusta, mutta minä en syö julkista kassaa, vaan ottaisin kultakorttieliitiltä rahat pois rauhanomaisesti, ja jakaisin osan julkiseen kassaan.

    Tuohon periaatteeseen sopivia ideoita ei olla vielä nähty.

    Valtuutetut saivat päättää, joten kaikki meni niin kuin pitikin. Hernesaaressa homma kaatui ennen valtuustoa, jolloin hommat eivät sujuneet kuten pitäisi.

    Kyllä huonot ideat saa torpata ennen valtuustoa ja varsinkin kun kansa joutuu aina katsomaan sydän kurkussa, miten puoli valtuustoa äänestäisi vaikka keskitysleirin puolesta, kunhan siihen käytettäisiin julkista rahaa tai kaupungin arvokkainta tonttia ja joku ulkomaalainen rikas sijoittaja tekisi sillä voittoa.

    Ja onko todella niin, että Verkkokauppa.com on parempaa arkkitehtuuria, vaikka siihen on laitettu vain sen verran rahaa, että se pysyy juuri ja juuri pystyssä?

    On se ainakin pienempi, mutta en minä ainakaan sitä muuten puolustele. Samat naamat taisivat olla valtuustossa siitäkin päättämässä kuin olivat torahammasta haluamassa. Äänestystuloksesta päätellen pari valtuutettua taisi oppia jotain edelliskerrasta.

    ulkomainen, joka laittaisi rahaa myös arkkitehtuuriin […]
    Ulkomaisen krääsän myyminen peltihalleista ei pidä taloutta pystyssä tai korista kaupunkikuvaa.

    Niinpä. Kun ulkomaalainen tekisi isoa rumaa, se on arkkitehtuuria, joka koristaa kaupunkikuvaa, mutta kotimainen pienempi ruma on aina ruma peltihalli.

    Luuletteko kokkareiden myöntyvän keskustakirjastoon ja siltaan, jos kaupungin taloudelta viedään pohja?

    Minua riepoo se, että Vihreät haluavat olla ja että asenne on, että sen pitää olla Kokoomuksen puutarhaosasto. Sieltä suunnalta ei tule kuin yhdenlaista politiikkaa. Ihan kuin Helsinkiä ei voitaisi hallita muulla poliittisella pohjalla.

    ulkomainen investointi nähdään peikkona, vaikka sitten Töölönlahdella esimerkiksi kaavat hyväksyttiin näkemättä osaa taloista

    Sinällään ei minua lainkaan haittaa, että suositaan suomalaista, mutta minusta ongelma ei suinkaan ole se, että ulkomaalaisilta ei hyväksytä paskaa vaan se, että yleensäkin hyväksytään paskaa.

    Niin, ja jos julkiset havainnekuvat tornista olisivat olleet tunnelmalliset yökuvat pehmeine tunnelmaa luovin valoin, jolloin tornin tekstuuri olisi tullut esiin, kannatus olisi ollut varmaa.

    Havainnekuvat ovat muutenkin vähintään puolirikollista manipulointia ja sinä olisit halunnut sitä enemmän? Minusta havainnekuviin pitäisi aina liittyä ehto, että jos päätöksentekoa varten toimitetut tai muut julkisuudessa esitellyt kuvat eivät patinoitumisen jälkeen vastaa puolet vuodesta silmillä havaittua yleistä todellisuutta, rakennuslupa perutaan takautuvasti ja sitten rakennus puretaan rakennuttajan kustannuksella ja maksetaan miljoonasakkoja.

    Jos haluaa vanhaa korttelikaupunkia

    Torni ei ollut vanhaa korttelikaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  111. AH kirjoitti 18.5.2013 kello 18:30

    Markku af Heurlin: “Kuvista päätellen Cirus on asallianen, eleetön perustalo. Siis kaunis ja Vuosaareen sopvia.”

    Joo, on eleetön perustalo.
    Lähtötilanne kuitenkin oli se, että päättäjille myytiin yhdenlainen torni arkkitehtikilpailun tuloksena; hoikka designtorni kattokahviloineen. Suunnitelmat lakaistiin sitten samantien maton alle kun oli taloudellisempaa rakentaa paksu perustalo.

    Sikäli olen tyytyväinen, että Katajanokan hoteliihanke pysähtyi, koska ikimaailmassa se ei olisi toteutunut esiteltyjen suunnitelmien mukaan.

    Joku tässä kuitenkin jossain välissä on kusettanut: Katajanokalla olisi mukamas pärjätty 6-7 kerroksisella talolla. Nyt pitää kerroksia olla 33.

    Totta tietysti on, että Helsingissä ei nykyisin osata mitään muuta kuin vastustaa rakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  112. anonyymi kirjoitti 18.5.2013 kello 18:32

    AH: Esimerkkinä vaikkapa Vuosaaren Cirrus, joka muuttui totaalisesti kilpailun jälkeen. Ei tullut hoikkaa ja stailia tornia, tuli paksu perustalo.

    Onko kilpailusuunnitelmasta jotain kuvaa jossain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  113. Mikko H kirjoitti 18.5.2013 kello 18:58

    Markku af Heurlin: Kuvista päätellen Cirrus on asiallinen, eleetön perustalo. Siis kaunis ja Vuosaareen sopiva.

    Ilmeisesti kotimaiset rakennusliikkeet ovat onnistuneet tavoitteessaan: kun samaa asiallista ja eleetöntä kerrostalolaattikkoa on kloonattu Suomi täyteen, niin kansa alkaa uskoa, että se on kaunista ja muuta ei tarvita. Lähiöönhän nyt riittää vähempikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  114. Saara kirjoitti 18.5.2013 kello 20:08

    Juhani Salovaara: Ja onko todella niin, että Verkkokauppa.com on parempaa arkkitehtuuria, vaikka siihen on laitettu vain sen verran rahaa, että se pysyy juuri ja juuri pystyssä? Se piti työllisyyden nimissä saada, vaikka hallitsee pulskana poikana koko Jätkäsaaren asuinkortteleita. Taas kotimainen markkinajohtaja, joten on kummallista, että kotimaiset markkinajohtajat saavat paikat joka paikasta, mutta ulkomainen, joka laittaisi rahaa myös arkkitehtuuriin, ei pääse mihinkään.

    Totta tämäkin kyllä. Vaikka tuossa tornia ehdin haukkua niin onhan tänne viime vuosina rakennettu kaupunki täyteen vielä moninkertaisesti karmivampia virityksiä. Verkkokaupan lisäksi Kampin kauppakeskus tulee ensimmäisenä mieleen. Sanomatalo ei epäonnistunut aivan yhtä pahasti, vaikka ei sekään mikään ruusu ole. Kantakaupungissa tulisi olla tarkkana laadun suhteen riippumatta hankkeiden kotimaisuusasteesta.

    Kukapa tietää millainen tuostakin kaavaillusta tornista oikeasti olisi tullut? Täällä oli joskus havainnollistavia kuvia (olikohan se Hesarin juttu) siitä, miten lopputulos on toteutuneiden suurhankkeiden kohdalla eronnut suunnitelmista. Joku mekanismi pitäisi olla, jolla rakennuttaja sitoutetaan toteuttamaan suunnitelmat siinä muodossa, jossa ne on aikanaan hyväksytty osaksi kaupunkikuvaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  115. Markku af Heurlin kirjoitti 18.5.2013 kello 21:07

    Osmo Soininvaara:
    Ciriuksen rakennusluvan mhyöntämisessä tapahtui jotain outoa. Kaava oli tehty arkkitehtikilpailun voittaneen esityksen mukaisesti, sen piti olla siro ja ylhäällä piti olla kaikelle kansalle avoin tila (kuppila), mutta rakennuslupa myhönnettioin paksulle rumilukselle, jossa ei ollut tuota kahvilaa.

    Näitäotuoja aisotia tuntuu tapahtuvan.

    Ehkä kuppilalle ei pidemmän päälle olisi ollut todellista ksysyntää. Vesitornien katoille rakenenttiin 60-luvulla nälöalakahviloita ja -ravintoloita; jokseenkin kaikki lopettaneet. (poikkeus Haikaranpesä Haukilahden vesitornin katolla.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  116. Markku af Heurlin kirjoitti 18.5.2013 kello 22:13

    Mikko H: Ilmeisesti kotimaiset rakennusliikkeet ovat onnistuneet tavoitteessaan: kun samaa asiallista ja eleetöntä kerrostalolaattikkoa on kloonattu Suomi täyteen, niin kansa alkaa uskoa, että se on kaunista ja muuta ei tarvita. Lähiöönhän nyt riittää vähempikin.

    Olen saanut nuorena vahingollisia vaikutteita funktionalismista. Ja suurin osa 5. Avenuen pilvenpiirtäjistä on samoin aika eleettömiä, noin yhden turistikikerran perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  117. Lauri Kumpulainen kirjoitti 19.5.2013 kello 1:32

    Kyllä se vaan niin on, että raha tulee rahan luokse. Talous on hyvin pitkälti mielikuvien luomista ja yhdelläkin tornilla Helsingin ilme muun maailman silmissä pienestä kylästä meren rannalla voisi muuttua…

    Nimenomaan se vaakatasossa rakentaminen on sitä junttiutta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  118. åke kirjoitti 19.5.2013 kello 2:13

    Osmo Soininvaara: Tämäkin on suomalaisten ansiota, jotka kävivät vuonna 1187 polttamassa meritse hyvin saavutettavan Sigtunan, minkä jälkeen ruotsalaiset rakensivat pääkaupunkinsa syvälle vuonon perukalle Tukholmaan. Sinne poikkeaminen on risteilyalukselle kallista.

    Historia lienee hallussa mutta maantiede ei. Tukholma on rannikolla mutta Sigtuna n 50 km sisämaassa. Sigtuna sijaitsee Tukholmasta pohjoiseen, Arlandasta itään toisella puolella moottoritietä.

    Toistan edelleen itseäni, että kaupunkiin pitäisi saada ilmettä. Tässä ei Helsinki kyllä valitettavasti ole Tukholman veroinen. Ei edes lähelle. Pietarista puhumattakaan.

    Ei Helsinkiäkään ole liikaa haukkua. Onhan siellä suurkirkko ja uspenskin katedraali. Asiantuntijoille on Jugendtaloja, finlandiatalo ja mannerheim-museo. Turisteille espa ja marimekon myymälät. Ja on turha haikailla kuninkaanlinnojen perään. Kun niitä ei silloin aikoinaan tullut niin se on sitten siinä.

    Summa summarum: minusta olisi kannattanut rakentaa se torni ja guggenheim. Jotain yritystä. Haukkua on niin helppoa varsinkin kun viehättävyydelle ei ole kuin subjektiivinen näkökulma. Ei niitä tilaisuuksia tule loputtomasti. Kohta on joku kerrostalo niilläkin tonteilla.

    Italissa on rakennus, jota paikalliset snobit pitävät mauttomuuden huippuna ja jota kutsutaan kuulemma “kermakakuksi.” Sanon lonkalta, että tätä mautonta rakennusta käyvät töllistelemässä vuosittain miljoonat turistit. Italiassa on myös vino torni, jota myös töllistelevät miljoonat turistit. Rakennetaan helsinkiinkin vino torni! heh

    Mutta ei tietysti. Helsinkiin tulee näitä kerrostaloja, joissa on tarkasti säädelty määrä yksiöitä ja kaksioita ja kylpyhuoneen kaadot kiireessä tehty väärään suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  119. Julius Jääskeläinen kirjoitti 19.5.2013 kello 11:08

    Havainnekuvista.

    Kun jostakin rakennushankkeesta keskustellaan, niin havainnekuvien lyöminen tiskiin tuntuu olevan varma keino ajaa keskustelu sivuraiteille tykkään / en tykkää -akselille, ja rationaalinen argumentointi jää sivuun. Ne pitäisi kieltää. Ja tämän sanoo arkkitehti, joka tekee havainnekuvia työkseen.

    Minusta olisi parempi jos rakennusten ulkonäön ja “kaupunkikuvan” sijasta puhuttaisiin siitä, mitä niissä rakennuksissa tehdään, kuka niitä saa käyttää ja mihin.

    Keskustakirjaston tapauksessakin Hesari veti suurin otsikoin esiin arkkitehtikilpailun ehdotukset ja pyysi kansalta kommentteja – mikä on suosikkisi? Keskustelu siitä, kuka keskustakirjastoa tarvitsee ja lakkautetaanko sivukirjastoja, hukutettiin tämän missikisan alle.

    Samoin tässä tornikysymyksessä yritettiin poliittinen kysymys kaupunkisuunnittelusta finanssikapitalismin ehdoilla rajata pelkäksi esteettiseksi fiilistelyksi. Tämmöinen julkisen keskustelun tyhmistyminen, vielä Soininvaaran blogin kaltaisilla itsensä “fiksuiksi” mieltävillä palstoilla on tosi huolestuttavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  120. Saara kirjoitti 19.5.2013 kello 12:27

    anonyymi: Onko kilpailusuunnitelmasta jotain kuvaa jossain?

    Tuossa Cirrus ja muita esimerkkejä. Näköjään 45 minuuttia on tehnyt ohjelmankin aiheesta (löytyy jutun lopusta):

    http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/jattihankkeiden-havainnekuvat-pettavat-usein-huimasti/2011/11/1425906

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  121. Mikko H kirjoitti 19.5.2013 kello 14:51

    Markku af Heurlin: Olen saanut nuorena vahingollisia vaikutteita funktionalismista. Ja suurin osa 5. Avenuen pilvenpiirtäjistä on samoin aika eleettömiä, noin yhden turistikikerran perusteella.

    Eipä eleettömyydessä tai funktionalismissa tietenkään sinänsä ole mitään vikaa. Cirrus nyt vaan ei ole paljon minkäänlaista arkkitehtuuria, lähinnä rakennusliikkeen elementtiprosessin aivotonta pyörittämistä. Vastaavaa on Suomi täynnä, ja suurta osaa siitä ei tietysti kukaan ole sen kummemmin arkkitehtuuriksi väittänytkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  122. A.P. kirjoitti 19.5.2013 kello 16:45

    Osmo Soininvaara:
    Ajatus tehdä houkutteleva alakeskus, joka on tosaltaan yhtä hyvä kuin nykhinen pääkeskus on houkutteleva ja rationaalinen, mutta välivaihetta on täysin mahdoton rahoittaa. Tarvitaan kymmeniä mirjardeja euroja ennen kuin tuollainen uusi keskus saa ilmaa alleen. Tätä on yritetty viemällä Heureke Tikkurilaan, mutta tästä päätöksestä on ei ole ollut muuta seurausta kuin että Heurekan kävijämäärät ovat aika vaatimattomat verratuna siihen, mitä ne voisivat olla.

    Tarkoitatko Osmo ‘toisella alakeskuksella’ jotain sellaista kuin Canary Wharf (http://en.wikipedia.org/wiki/Canary_Wharf) Lontoossa? Se on Lontooseen suunnitelmallisesti tehty ‘toinen City’, eli finanssialan keskittymä, joka rakennettiin köyhälle East Endin alueelle. Olin siellä hiljan pari vuotta töissä ja asuin kävelyetäisyydellä, joten käytin sen palveluita ja sitä läpikulkupaikkana myös vapaa-ajalla. Toimii hienosti: muutaman korttelin alueella 100000 ihmistä käy päivittäin töissä eikä kaduilla ole silti tungosta (autoja ei juuri lainkaan – kaikki kollegani käyttivät julkista liikennettä), ja riittävästi ravintoloita ja kauppoja, jotta keskus oli eläväinen myös viikonloppuina lähiseudun asukkaille. Näyttää pilvenpiirtäjineen mielestäni upealta, enkä ole kuullut kenenkään paikalla käyneen valittaneen. Saisikohan Itä-Pasilasta enää millään konstilla jotain yhtä vetovoimaista…Canary Wharfin on rakentanut ja omistanut käsittääkseni yksi yhtiö, mikä lienee helpottanut järkevän kokonaisuuden luomista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  123. anonyymi kirjoitti 19.5.2013 kello 19:08

    AH: Esimerkkinä vaikkapa Vuosaaren Cirrus, joka muuttui totaalisesti kilpailun jälkeen. Ei tullut hoikkaa ja stailia tornia, tuli paksu perustalo.

    Saara: http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/jattihankkeiden-havainnekuvat-pettavat-usein-huimasti/2011/11/1425906

    Ikävähän tuo toteutunut talo on. Ei tuo alkuperäinen suunnitelmakaan kyllä mikään upea ole. Tainnut olla teollisen suunnittelun opiskelija asialla, kun lähinnä tulee mieleen halpa kiinalainen digiboksi.

    Minusta tuo on kuitenkin jo semmoinen kusetus, että rakennuttaja pitäisi pistää ensin purkamaan tuo ja sitten linnaan. Nämä ovat niin törkeitä harkittuja petoksia, että niihin pitäisi puuttua kovalla kädellä. Kuka oli rakennuttaja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  124. Timo Ruohomäki kirjoitti 19.5.2013 kello 22:52

    Julius Jääskeläinen:
    Kun jostakin rakennushankkeesta keskustellaan, niin havainnekuvien lyöminen tiskiin tuntuu olevan varma keino ajaa keskustelu sivuraiteille tykkään / en tykkää -akselille, ja rationaalinen argumentointi jää sivuun. Ne pitäisi kieltää. Ja tämän sanoo arkkitehti, joka tekee havainnekuvia työkseen.

    On toinenkin vaihtoehto: Kaupunginvaltuuston pitäisi kyetä keskustelemaan älykkäämmillä argumenteilla kuin mä en tykkää/toi on ruma. Kaupunginvaltuuston pitäisi kunnioittaa sitä, että tuo tykkäämisosasto on delegoitu rakennusvalvontavirastolle, rakennuslautakunnalle ja kaupunkikuvaneuvottelukunnalle jotka on miehitetty siten, että ne kykenevät ottamaan kantaa esteettisiin ja arkkitehtonisiin arvoihin. Valmistelijoiden asiantuntemusta pitäisi kunnioittaa ja oikeasti miettiä, mitkä ovat sellaisia tilanteita missä maallikot voivat asiantuntijoiden yli kävellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  125. Myyrä kirjoitti 20.5.2013 kello 1:27

    Marko Hamilo:

    Mutta jos johonkin, niin Koivusaareen tornit sopisivat. Siellä on nyt käsittääkseni suunnittelu uudestaan kriisissä, joten asiat voisi suunnitella uudestaan pilvenpiirtäjäpohjalta.

    Koivusaareen tornit sopisivat kolmesta syystä:

    1) Maisemassa on jo Keilaniemen tornitalot
    2) Varjot eivät lankea olemassaolevaan asutukseen
    3) Niukka resurssi on pinta-ala, jonka lisääminen merta täyttämällä on kallista ja ympäristölle haitallista

    Lisäksi siellä ylemmissä kerroksissa Länsiväylän meluhaitatkaan eivät olisi niin isot.

    1) Mistä suunnasta ja miltä etäisyydeltä maisemaa katselet?
    2) Taidat unohtaa, että nyt ei olla Harmajan majakkasaarella. (Esim. Lauttasaaressa, ihan siinä Koivusaaren vieressä, on yli 20 000 asukasta)
    3) Jätettäisiinkö alakerrokset rakentamatta?

    Eikö olisi järkevämpää rakentaa torni kokonaan alaspäin, maan uumeniin, niin vältyttäisiin tornitalojen useilta perusongelmilta? Ei olisi haittaa kaupunkikuvan tai kauniin maiseman tärveltymisestä ja ikkunat voisi korvata vaikkapa Keilaniemen tornitaloon sijoitettavan nettikameran välittämin kuvin videoruutuihin. Lämmitys toimisi kätevästi maalämmön ansiosta! Tätä periaateratkaisua käyttävät (ja ovat pitkään käyttäneet) asumisessaan monet hyvin menestyvät lajit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  126. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.5.2013 kello 9:40

    Siellä Vancouverissa meille kerrottoin, etteivät tornitalot sovellu kaupunkien laidoille, jossa niiden ulkopuolella ei ole mitään, miksi sinne pitäisi mennä. (Koskee myös Keilaniemeä ja Werstendiä) En usko, että löytyisi yrittäjää, joka panisi sata miljoonaa hotellin Koivusaaren lähiössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 20.5.2013 kello 8:58

    Anna-Liisa:
    Nimimerkki Pyöräilijä… jne. ei varmaankaan huomannut ensimmäistä kommenttiani…

    Toki huomasin. Sitä vaan en ole vielä tajunnut miksi yksi torni on kaunis ja toinen ruma.

    Massoittelussa, aukotuksessa, detaljeissa ja materiaaleissa on eroja. Ja jokainen on oman aikansa, kulttuurinsa, taloden ja tekniikan edistymisen tuotos.

    Jotkut ovat veistoksellisia niin että niiden kerrosmäärää ei heti hahmota, toiset taas näyttävät siltä kuin tavallisia pikkutaloja olisi asetettu päällekkäin. Joissakin rakenne näkyy ulospäin, toisissa se on peitetty yhtenäisellä verhoilulla.

    Minä pystyisin löytämään kaikista noista jotain ominaisuuksia joista en itse välttämättä tykkää. Oma esteettinen itsevarmuuteni ei kuitenkaan ole sillä asteella että esimerkiksi luottamustehtävään valittuna pystyisin antamaan tuomiolauselmia ihan vain siksi etten tykkää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  128. Markku af Heurlin kirjoitti 20.5.2013 kello 18:53

    A.P.: Tarkoitatko Osmo ‘toisella alakeskuksella’ jotain sellaista kuin Canary Wharf (http://en.wikipedia.org/wiki/Canary_Wharf) Lontoossa? Se on Lontooseen suunnitelmallisesti tehty ‘toinen City’, eli finanssialan keskittymä, joka rakennettiin köyhälle East Endin alueelle. Olin siellä hiljan pari vuotta töissä ja asuin kävelyetäisyydellä, joten käytin sen palveluita ja sitä läpikulkupaikkana myös vapaa-ajalla. Toimii hienosti: muutaman korttelin alueella 100000 ihmistä käy päivittäin töissä eikä kaduilla ole silti tungosta (autoja ei juuri lainkaan – kaikki kollegani käyttivät julkista liikennettä), ja riittävästi ravintoloita ja kauppoja, jotta keskus oli eläväinen myös viikonloppuina lähiseudun asukkaille. Näyttää pilvenpiirtäjineen mielestäni upealta, enkä ole kuullut kenenkään paikalla käyneen valittaneen. Saisikohan Itä-Pasilasta enää millään konstilla jotain yhtä vetovoimaista…Canary Wharfin on rakentanut ja omistanut käsittääkseni yksi yhtiö, mikä lienee helpottanut järkevän kokonaisuuden luomista.

    Ehkä kuitenkin syytä pitää mielssä, että Canary Wharf on n 13 miljoonan asukkaan metropolin symämessä, 5 kilometrin päässä Citystä ja Towerista ja 10 kilometrin päässä British Museumista. Lontoon kapunkialueen läpimitta on likimain 50 kilometriä.

    Winbledoniin on matka akerrassan 12 mailia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  129. Petja Y kirjoitti 20.5.2013 kello 22:06

    Eikö näissä lupa-asioissa olisi parempi että kyllä/ei vaihtoehtojen sijaan sovittaisiin hinta luvalle? Eli jos koetaan että tornista on haittaa, niin tekijä maksakoon siitä korvauksen jonka koetaan korvaavan haitta.
    Hinta voisi myöskin olla negatiivinen jos kaupunki tarpeeksi jotain rakennusta haluaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  130. Ville kirjoitti 20.5.2013 kello 23:10

    Osmo Soininvaara: En usko, että löytyisi yrittäjää, joka panisi sata miljoonaa hotellin Koivusaaren lähiössä.

    Viereiseen Westendin lähiöön kuitenkin on tai ainakin oli yrittäjiä yrittämässä tornihotellia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  131. anonyymi kirjoitti 20.5.2013 kello 23:16

    Timo Ruohomäki: Kaupunginvaltuuston pitäisi kunnioittaa sitä, että tuo tykkäämisosasto on delegoitu rakennusvalvontavirastolle, rakennuslautakunnalle ja kaupunkikuvaneuvottelukunnalle jotka on miehitetty siten, että ne kykenevät ottamaan kantaa esteettisiin ja arkkitehtonisiin arvoihin. Valmistelijoiden asiantuntemusta pitäisi kunnioittaa ja oikeasti miettiä, mitkä ovat sellaisia tilanteita missä maallikot voivat asiantuntijoiden yli kävellä.

    Asiantuntemusta siitä mikä on kaunista?
    Täällä ihmiset kiroilee mielikuvituksettomia betonielementtitaloja ja teräs/lasi-häkkyröitä sekä muita kammotuksia ja sinusta olisi hyvä, jos juuri näitä läpi päästäneet ihmiset päättävät kaikesta? Se, että yleistä mielipidettä edes vähän kuunnellaan pitää edes osan kammotuksista poissa.

    Näiden ihmisten asiantuntemusta pitää kyllä kunnioittaa, mutta muissa asioissa. Ulkonäköasioissa heidän roolinsa on asettaa minimistandardit, jotka nekin kyllä saavat olla korkealla. Loppukädessä kuitenkin nimenomaan asukkailla pitäisi olla veto-oikeus siihen, mitä taloja he haluavat loppuikänsä kaupungissaan katsella. (Niitä ei taatusti pureta alle 50 vuoden sisään rakentamisesta ellei löydy kriittistä rakenteellista vikaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  132. Sakke kirjoitti 21.5.2013 kello 19:48

    Katselin tänä aamuna näkymää Pohjoisen Rautatiekadun ja Runeberginkadun risteyksen suunnalta Baanan yli lounaan suunnalle, missä Sitran 18-kerroksinen Itämerentorni kohosi jonkin verran välissä olevan Lapinlahden hautuumaan puiden latvoja korkeammalle. Näky ei ollut kovin pahasti häiritsevä,koska a) Eteläisen Rautatiekadun ja Malminkadun rajaaman korttteli(e)n rakennukset, huomattavasti lähempänä tarkastelupaikkaani, ulottuivat näkövinkkelistäni Sitran 18-kerroksista Itämerentorni-taloa korkammalle ja b) koska välissä olevan maaston kohoava muoto toimii tässä kohden armeliaasti. Tajutessani tuolla paikalla, että “kumoon” äänestetystä Tornihotellista oli kuitenkin tarkoitus tehdä vielä 15 kerrosta Sitran rakennusta korkeampi, voin todeta äänestyksen lopputuloksesta, että hyvä näin.

    Samaan lopputulokseen olen tullut myös Hietalahden rannalla ja Mechelininkadun varrella. Bulevardin osalta ja muuallakin olisi kaiketi tuo korkea torni ollut aika ikävästi näköpiirissä. Kiitos siis kaikille Helsingin uniikkia kaupunkikuvaa puolustaneille, jotka taisivat ymmärtää, että kaiken ei pidä kivassa kaupungissamme olla kaupan!

    (tämä käyköön myös vastakommentista esim. Petja Y:lle)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus