Mikä sote-uudistuksessa meni metsään

16.5.2013 · Aihe: Eduskuntatyö 

(Minun oli tarkoitus pitää tällainen puhe tänään eduskunnassa, mutta tiedonantokeskustelussa onkin vain ryhmäpuheenvuorokierros ja debatti lyhyin puheenvuoroin, joten panen tämän nyt sitten tänne blogille sen sijaan)

Alkuperäinen tavoite oli ihan järkevä. Hallituksen piti tehdä kaupunkiseutuihin keskittyvä kuntauudistus, jossa kaupunkiseutujen kuntarakenne kootaan työssäkäyntialueiden kokoisiksi. Tarkoituksena oli päästä hyvin haitalliseksi havaitusta osaoptimoinnista. Tämän jälkeen jokseenkin kaikissa maakunnissa väestön enemmistö asuisi maakuntapääkaupungissa.

Terveydenhuolto tuli uudistaa niin, että perus- ja erikoissairaanhoito olisi samassa organisaatiossa, jolloin terveydenhoitoa voitaisiin suunnitella kokonaisuutena ja tehdä huomattavasti paremmin toimivia hoitoketjuja ja järkeistää päivystystä. Samaan organisaatioon piti laittaa myös sosiaalitoimi. Maakuntapääkaupungin oli järkevintä ottaa toiminta oman organisaationsa sisään, koska silloin olisi mahdollista löytää synergiaetuja muidenkin toimintojen kanssa (esimerkiksi koulut ja päiväkodit) ja käyttää kiinteistöjä järkevästi. Pelkästään tämä kiinteistöpuoli on merkittävä säästöjen tuottaja. Tukitoimet kuten ruokahuolto tai kiinteistöjen hoito tuottaisivat lisää synergiaetuja.

Maakunnan syrjäkunnat eivät voisi näitä etuja saavuttaa missään mallissa, koska Luhanka nyt esimerkiksi ei pystyisi omaa erikoissairaanhoitoa järjestämään. Se, että näitä synergiaetuja ei voida saavuttaa kaikkialla, ei ole mikään syy olla käyttämättä mahdollisuutta siellä, missä se on mahdollista. Helsingissäkin on ratikoita, vaikka ne eivät sovellu Kittilään. Niinpä päädyttiin siihen, että maakunnan pääkaupunki myy terveyspalvelut kokonaisuudessaan syrjäkunnille. Tämä voisi tapahtua kiinteään hintaan kapitaatiolaskutuksena toimenpidelaskutuksen sijasta, jotta terveysmenojen satunnaisuus ei kaataisi pienten kuntien taloutta.  Tämä helpottaisi pienten kuntien elämää huomattavasti. Kun vastuu terveydenhoidosta on pieniltä kunnilta pois, ei ole kovin painavia syitä, miksi pienet kunnat eivät voisi jatkaa itsenäisinä. Jostain syystä pienet kunnat vieroksuvat naapuriltaan ostamista, vaikka ne ovat vaatineet koko terveydenhuollon siirtämistä peräti valtiolle.

Vastuukuntamallissa jokainen kunta voi lähettää luottamusmiehensä hallintoelimiin luottamaan kuten kuntayhtymissäkin. Integroiminen vastuukunnan toimintoihin tarkoittaa virkamieshallintoa, kunnanjohtaja esimerkiksi voi tarkistaa ylilääkärin toiveiden tynnyrin budjettia laadittaessa.

Tämä voi olla perustuslain vastaista, mutta perustuslakia kannattaisi ehkä muutenkin muuttaa. Meillä oli ennen maalaiskuntia, kauppaloita ja kaupunkeja, joilla oli kovin erilaiset velvollisuudet. Nyt kaupungit ovat entistä isompia ja maalaiskunnat entistä vähäväkisempiä – erot ovat siis kasvaneet. Onko järkevää, että Jyväskylällä ja Luhangalla on samat tehtävät? Erityisen typerää olisi päättää, että mitä Luhanka ei pysty tekemään, sitä ei pidä Jyväskylänkään tekemän.  Saksassakin on täyden palvelun kuntia ja pienempien vastuiden kuntia.

Mitään sote-piiriä ei tässä tapauksessa olisi järkevää tehdä, koska se keskuskunta on siinä joka tapauksessa enemmistöasemassa ja koska siinä menetettäisiin mahdollisuus integraatioon kunnan muiden toimintojen kanssa.

Tässä yhteydessä olisi mahdollista vapautua myös kaksikanavaisen järjestelmän kiroista antamalla vastuu yksityisen hoidon sairausvakuutuskorvauksista kunnille, kuten se on Ruotsissa. Tämä taas tekisi mahdolliseksi ottaa yksityiset palveluntarjoajat julkisten rinnalle, kuten Ruotsissa on tehty.

Sittemmin hallituspuolueilta, erityisesti demareilta, meni pupu pöksyyn kuntauudistuksen kanssa, eikä mitään kuntauudistusta kaupunkiseuduilla taida olla tulossa. Tämä on sinänsä hirvittävä virhe ja vaarantaa koko hyvinvointiyhteiskunnan kuntien jakautuessa köyhien ihmisten ja rikkaiden ihmisten kunniksi. Jos jopa kokoomus oli valmis puuttumaan republikaanivyöhykkeen kuntien etuoikeutettuun asemaan, pitikö juuri demarien rientää niiden puolustajaksi?

(Kohtuudella todettakoon, ettei vihreissäkään ole haluja tehdä suurista kaupungeista jättikokoisia. Puollamme kaksitasoista mallia, jossa verotusoikeus siirrettäisiin ”metropolille” samoin kuin vastuu terveydenhoidosta ja maankäytön suunnittelusta. Tällä päästäisiin osa-optimoinnista, kun ei tarvitsisi enää valikoida asukkaiksi vain rikkaita ja terveitä.)

Jos kuntauudistusta ei tule, ei sote-mallikaan voi enää oikein nojautua siihen. Siksi olisi ehkä ollut viisasta siirtää koko terveydenhoito maakunnille. Todettakoon, että esitin tätä vaaliohjelmassani.

Yhä kuitenkin tehdään mallia kuntauudistuksen hengessä. Hyvä, yritetään sitten. Ehkä olen kuntauudistuksen suhteen turhan pessimistinen.  Boivat demarit vielä ryhdistäytyä.

Sitten alkoi kotiinpäin veto. SE alkoi tarpeesta pelastaa Savonlinnan keskussairaala. Tätä helpotti, että myös RKP:llä oli omia lehmiä ojassa.  Niinpä päätettiin vapauttaa 20 000 – 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskukset velvollisuudesta liittyä yhteen isomman kunnan kanssa. Tämän malli olisi vielä kestänyt, mutta sitten päätettiin tasapuolisuuden nimissä, että kaikki keskisuuret kunnat – siis myös keskuskaupunkien kyljessä olevat kehyskunnat – saavat järjestää pienen kuntajakoselvitykseen liittyvän shikaanin jälkeen perusterveydenhuoltonsa itse ja tarjota sitä vielä naapureilleen. Republikaanivyöhykkeen kunnat tekevät tämän mielellään, koska niiden asukkaiksi on valikoitunut terveitä työterveyshuollon asiakkaita. Tämän jälkeen malli on aivan rikki.

Maakunnan keskuskaupunki järjestää erikoissairaanhoidon koko maakunnalle, ja perusterveydenhuollon itselleen ja pienille kunnille, paitsi joillekin niistä, mutta keskisuuret kunnat järjestävät perusterveydenhuollon itse ja ehkä joillekin pienemmille kunnille.

Tähän vesitykseen menivät jokseenkin kaikki mallin hyödyt, sillä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon välille tulee taas sekä organisaatio- että maksumuuri. Niitä keskisuuria kuntia varten erikoissairaanhoito on pidettävä erillään perusterveydenhuollosta myös siinä keskuskaupungissa, koska ne keskisuuret kunnat ostavat vain erikoissairaahoidon, eikä niitä siksi voi sotkea keskenään. Tai ainakin keskisuurten kuntien asukkaille pitää räätälöidä aivan eri hoitoketjut. Kapitaatiolaskutus ei ole enää mahdollista, vaan on jatkettava toimenpidelaskutusta, mikä on kovin huono juttu pienille kunnille. En tiedä, miten hallinto on tarkoitus järjestää, sillä ei kai ole tarkoitus, että keskisuurten kuntien edustajat osallistuvat päätöksentekoon yhteisestä perusterveydenhuollosta, jota ne eivät käytä eivätkä rahoita?

Aika isoon ruljanssin tässä ollaan ryhtymässä hyvin pienten hyötyjen vuoksi. Melkoinen soppa tulee pelkästään sairaanhoitopiirien omaisuuden ja useiden miljardien korjausvelkojen siirtelystä.  Hallinnosta tulee varsinainen sillisalaatti.

Kokoomus kontribuutio tähän vesitykseen oli, että monikanavaiseen rahoitukseen ei puututa. Meniköhän pallo nyt oikeaan maaliin? Tunnetaankohan kokoomuksessa Ruotsin mallia lainkaan?

Jään uteliaana odottamaan, miten tämä sotku kirjoitetaan lakiesityksen muotoon.

Haittoja voitaisiin lievittää sillä, että jokin valtakunnallinen elin saisi oikeuden päättää vaativan erikoissairaanhoidon työnjaosta. Kun sairaanhoitopiirit pirstotaan pienemmiksi yksiköiksi, on riskinä, että jokainen yksikkö alkaa tehdä kaikkea. Myös lääkäreillä on taipumusta itsekkääseen minä itse –ajatteluun, minkä seurauksena esimerkiksi tekonivelkirurgiaa tehdään vähän joka sairaalassa, vaikka tässä jos missä keskittämisestä olisi hyötyä. Vaikka STM voisi päättää asiasta erva-alueiden yksimielisestä esityksestä – ja mikäli sellaista ei tule, ilman tuota esitystä.

Yksityinen terveydenhoito taisi olla sotkun suurin voittaja. Julkisen terveydenhoidon yksityistäminen on yleensä johtunut siitä, että julkinen terveydenhoito on mennyt organisatoriseen solmuun.  Tässä on siihen kaikki ainekset.

Ja vielä: HYKS:iä ei pidä pilkkoa. Siksi metropolialueella terveydenhoito kokonaisuudessaan on annettava (toivottavasti) perustettavalle metropolihallinnolle.

 

Kommentit

103 Vastausta artikkeliin “Mikä sote-uudistuksessa meni metsään”

  1. JTS kirjoitti 16.5.2013 kello 10:29

    Kiitos Ode.
    Homman tavoite on unohtunut valtapeliin ja kotiin vetämisessä. Samalla kansalaiset on peloteltu.
    Ihan perusasioita pitää kerrata ja kirkastaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  2. teekkari kirjoitti 16.5.2013 kello 11:10

    Perusongelma on se, että meillä kunnat ovat aivan liian itsevaltaisia nurkkapatrioottisia yksiköitä. Tämä on erityisen totta kaupunkiseuduilla (jollain syrjäkylän metsäpitäjällä on ihan omat ongelmansa hallintomallista riippumatta).

    Koko aluehallinto pitäisi pistää täysin uusiksi, nykymallissa ei ole mitään järkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  3. Jouni L kirjoitti 16.5.2013 kello 11:29

    Homma meni pieleen heti alkumetreillä. Luullaan että ollaan maailman fiksuimpia.
    Jalat maahan.

    Haetaan paras malli maailmalta ja sovitetaan se Suomeen.

    Nyt tässä häviävät “hyödyttömät” ja koko Suomi.

    Voittajia ovat kansainväliset sijoittajat, jotka keräävät potilaat ja rahavirrat Suomesta. Toinen voittajaryhmä on muut EU-valtiot, jotka tulevat saamaan paljon potilaita Suomesta.

    Ehkä myös joukon fiksuimpia ihmisiä. Muuttaa vain pitää niin että ehtii olla töissä ja näin siirtyä kokonaan parempaa terveysturvaan, usein vielä pienemmillä veroilla

    Suomalaiset ovat Euroopan sairaimpia ja naapurissa Euroopan terveimpiä. Fiksut osaavat kieliä ja vastustajat jäävät tänne edelleen erottamaan Suomea Ruotsista. Toistavat: “Ruotsalaisia emme ole”. ei pakkoRuotsille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  4. Timo Karjalainen kirjoitti 16.5.2013 kello 11:53

    Asiallinen kritiikki, vaikka ihmettelennkin sitä, että kukaan ei enää viitsi puhua niistä huonosti toimivista tieto-ja rahoitusjärjestelmistä ja suuresta hallintobyrokratiasta, joka kuulemme karkottaa lääkäreitä terveyskeskuksista. Jos se on totta, rahoitus- ja tietojärjestelmien kehittäminen on a ja o. Nyt siitä uhkaa tulla ä ja ö, jotka hoidetaan sitten, kun kaikki tärkeämmät hallintohimmelit on ensin hoidettu epäkuntoon. Miksi kukaan ei sano ääneen, että hallitus nousee tiedon puuhun nurinpäin eli perä edellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  5. Jouni L kirjoitti 16.5.2013 kello 12:05

    Toinen ongelma joka jatkuu on lääkärien kato julkisesta.

    Normaali lääkäri on auttaja ja haluaa potilaan parasta. Kun johtaminen on mitä on ja tyypillisesti vain resursseja vähennetään seuraa siitä jonojen piteneminen. Sen vuoksi normaali lääkäri joutuu kovemman ja kovemman paineen eteen. Näkee ettei omat kyvyt riitä työn kunnolliseen suorittamiseen.
    KEVA juuri myös valitti sitä että kunnan työntekijät nähdään vain kuluna.

    Ratkaisu on lähteminen yksityiseen laitokseen. Saa itse suunnitella oman työnsä ja ehtii tekemään työnsä kunnolla. Potilasmateriaalikin on helpompaa.

    Rahalla ei ole kovin suurta merkitystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  6. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 16.5.2013 kello 13:10

    Eräällä savonlinnalaisylioppilaalla ollut siis kauhansa sopassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Countryboy kirjoitti 16.5.2013 kello 13:42

    Jouni L: Homma meni pieleen heti alkumetreillä. Luullaan että ollaan maailman fiksuimpia.
    Jalat maahan.
    Haetaan paras malli maailmalta ja sovitetaan se Suomeen.
    Nyt tässä häviävät “hyödyttömät” ja koko Suomi.

    Miksei mennä maakunta/landstinget malliin. ei voi suunnitella mallia erikseen kasvukeskuksille.Vastuukuntamalli on epädemokraattinen, viimeksi tämän taisi todeta prof. Harisalo. Miksi on psakko ostaa vastuukunnalta, muttei voi vaikuttaa juurikaan.

    Monen kunnan malli toimii hyvin, mikset oppinut Metro Vancouverista (22 kuntaa, aluehallinto 3. suurimmassa lkaupungissa) mitään.

    Meillä on jo kokemuksia monen kunnan yhdistämisestä (esim Kouvola, 6 kuntaa, Salo) jne. Kaikissa niissä näyttää siltä, että palvelut/koulut suurelta osin lopetetaan keskuskaupunkiin liittyvistä kunnista ja rakennetaan uudelleen keskustaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  8. Syltty kirjoitti 16.5.2013 kello 14:17

    Jos kuntauudistuskin meni puihin, niin tällä hallituksella ei ole mitään tekoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. Anomuumi kirjoitti 16.5.2013 kello 15:12

    Kuntaliitoskuntalainen:
    Eräällä savonlinnalaisylioppilaalla ollut siis kauhansa sopassa.

    “…jäi valitsematta eduskuntaan vaaleissa 2007, joiden jälkeen hän toimii syyskuun 2007 alusta TietoEnatorin, sittemmin Tieto Oyj:n, johdon erityisasiantuntijana, tehtävänään edistää yrityksen liiketoimintaa julkisen hallinnon tietoteknisessä kehittämisessä…”

    Julkisen terveydenhuollon sabotointia – monella saralla! 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  10. anonyymi kirjoitti 16.5.2013 kello 15:52

    Mikä meni metsään?
    a) Lähdettiin tekemään kuntauudistusta. (Demokratia on ikävää, varsinkin lähi- sellainen.)
    b) Kolme on epäonnennumero, joten piti olla kaksiportainen julkishallinto. Siksi läänejä ja maakuntiakin hivutetaan kartalta.
    c) Tarvitaan aina kahdet säännöt: vastuukunnat ja muut. (Kuulostaako tämä kenestäkään muusta kaupungit/maalaiskunnat -jaottelulta?)
    d) Haluttiin jatkaa suomalaisen terveydenhuollon yksityistämistä. Pää on jo hienosti saatu auki luomalla työterveydenhuolto ja järjestämällä julkiselle puolelle resurssipula.
    e) Joku muu, mikä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  11. anonyymi kirjoitti 16.5.2013 kello 15:58

    Syltty:
    Jos kuntauudistuskin meni puihin, niin tällä hallituksella ei ole mitään tekoa.

    Kyllä tämä minusta on aika hyvin linjassa hallitusneuvottelujen kanssa. Siinä sitä kykyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  12. Markku kirjoitti 16.5.2013 kello 16:24

    OS: “Siksi olisi ehkä ollut viisasta siirtää koko terveydenhoito maakunnille”.

    Nimenomaan näin. Oltaisiin vältytty tältä(kin) kiusalliselta poliittiselta sähläykseltä ja säästytty turhalta erikokoisissa kunnissa asuvia ihmisiä jakavalta vastakkainasettelulta.

    Antti Hautamäki toteaa tämän päivän hesarissa myös: “Kaik­kein pa­ras­ta oli­si so­vel­taa Hel­sin­gin Sa­no­mien so­te-ryh­män esi­tys­tä (HS 3. 5.) ja an­taa so­siaa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­vas­tuu met­ro­po­lin yh­tei­sel­le “so­te-eli­mel­le”. Sen teh­tä­vä­nä oli­si jär­jes­tää jo­kai­seen kun­taan riit­tä­vät ja yh­tä­läi­set pe­rus­pal­ve­lut se­kä tar­jo­ta eri­kois­sai­raan­hoi­to kes­ki­te­tys­ti.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  13. JV kirjoitti 16.5.2013 kello 18:05

    Ruotsin mallin käyttönoton estää rajaton ideologinen kateus ja epäluulo yksityistä terveydenhuoltoa kohtaan.

    Ruotsin mallissahan saattaa vaikka joku ahkera yksityislääkäri saada enemmän rahaa kuin terveyskeskuksessa.

    Ideologisesti punavihreä esimerkkipotilaamme kuolee tyytyväinen hymy huulilla, käsi puristuen lukossa olevan terveyskeskuksen oven kahvan ympärille: Minun rahoillani ei ainakaan naapurin yksityistohtori osta uuteen Bemariinsa nahkapenkkejä…..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  14. JTS kirjoitti 16.5.2013 kello 18:11

    Tietojärjestelmiä on paha tehdä kun mukana olevat tahot eivät edes puhu keskenään ja lähinnä haluavat riidellä keskenään kaikesta.

    Jokainen kunta osti ihan omiaan. Sairaanhoitopiirit inhoavat kuntia ja erityisesti yliopistosairaaloita ja toisiaan. Läänityksiä vahditaan niin kieli- ja mielipuolisesti kuin vain voidaan.

    Tiedon oli helppo rahastaa. Samoin Microsoftin. Samaa kamaa moneen kertaan maksettuna.

    Siksi SOTE muutos.
    (Koulut ja sairaalat mieluummin siellä missä koululaiset ja ihmiset asuvat nykyisin eikä 50-luvulla. )

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  15. hupsis kirjoitti 16.5.2013 kello 18:13

    Countryboy: Meillä on jo kokemuksia monen kunnan yhdistämisestä (esim Kouvola, 6 kuntaa, Salo) jne. Kaikissa niissä näyttää siltä, että palvelut/koulut suurelta osin lopetetaan keskuskaupunkiin liittyvistä kunnista ja rakennetaan uudelleen keskustaan.

    Tämähän tässä on tarkoituksena, saada verotusoikeus ja sitten päästä määräämään maankäytöstä eli rakentamaan kälyistä kalliota ja vetelemään linjoja kalliille, joustamattomille ja epämukaville ratikoille. Samalla lopetta mahdollisimman tehokkaasti palvelut keskustan ulkopuolelta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. Juho Laatu kirjoitti 16.5.2013 kello 19:06

    Alkuperäinen tavoite oli ihan järkevä. Hallituksen piti tehdä kaupunkiseutuihin keskittyvä kuntauudistus, jossa kaupunkiseutujen kuntarakenne kootaan työssäkäyntialueiden kokoisiksi.

    Ei tuossa ole mitään järkeä, edes kaupungeissa, saati sitten maaseudulla. Yhtenäisiä työssäkäyntialueita ei edes ole.

    Osaoptimoinnin ongelmat eivät ratkea kuntien rajoja siirtelemällä, vaan itse asiaa korjaamalla (esim. rahoitusmallia).

    Terveydenhuolto tuli uudistaa niin, että perus- ja erikoissairaanhoito olisi samassa organisaatiossa

    Ei järkeä. Parempi pitää perusterveydenhoito lähellä ihmisiä ja erikoispalvelut asiantuntevina (eli varsin keskitettyinä).

    Onko järkevää, että Jyväskylällä ja Luhangalla on samat tehtävät?

    On. Toteutustavat voivat poiketa. Luhanka saattaa toteuttaa yhteistyössä tai tilattuna jotain sellaista, jonka Jyväskylä tekee itse.

    Kunnat ovat kykeneviä hoitamaan omia asioitaan. Annetaan niiden tehdä niin, eikä läänitetä niitä isoveljille (ml. Espoo).

    Tästä uudistuksesta on jo kasvanut niin iso sekasotku, että mitään hallittua suurta ratkaisua lienee turha odottaa. Paras olisi unohtaa nykyiset sekavat ehdotukset, palata alkuruutuun, ja kysyä kunnilta, mitä mahdollisia korjaamistarpeita ne näkevät nykyisessä systeemissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Evert The NeveRest kirjoitti 16.5.2013 kello 21:14

    Seurasin keskustelua ja teen seuraavat arviot:

    KOKOOMUS: Epäanalyyttista verbalisointia.
    SD: Epätoivoista selittelyä.
    VAS: Epämääräistä levitointia.
    KD: Epäselvä esirukous.
    R: Epäillyttävää kotiinvetoa.
    Vihr: Järki jäi rivien väliin.

    PS: Improvisointia ja sooloilua.
    Keskusta: Epäaito maakuntamalli, joka tosin vaihteli puhujasta toiseen. Malleja olikin itse asiassa monta.

    Kaiken huippu oli eräs puhuja, jota en nyt muista, mutta olisikohan ollut naispuolinen demari. Hän sanoi, että ihmisiä ei pidä rasittaa uusilla vaaleilla, kun nyt on jo kunta-, eduskunta- ja EU- vaalit. Hän sai kannatusta salista.

    Suurin ongelma on, että suurin osa kansanedustajista huseeraa sekä maakunta että kuntatasolla.

    Suomalaisen poliitikon mielestä paras järjestelmän on kun HÄNET valitaan vain kerran ja silloinkin KAIKKIIN mahdollisiin elimiin ja että poliitikot valitsevat toinen toisiaan eri paikkoihin.

    Nykyisten kansanedustajien + ministerien toimintakulttuuri on, että kansalta ei kysytä mitään eikä kansalle kerrota mitään.

    SOTEsta onko tehty yhtään kansalaiskyselyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.5.2013 kello 22:07

    Juho Laatu:
    Ei järkeä. Parempi pitää perusterveydenhoito lähellä ihmisiä ja erikoispalvelut asiantuntevina (eli varsin keskitettyinä).

    Ajattelet tätä kovin maaseutumaisesti. Kaupungissa perusterveydenhoito voi olla lähempänä tai kauempana metreinä mitattuna kuin erikoissairaanhoidon yksikkö ihan siitä riippuen, missä sattuu asumaan. Miksi niiden siksi pitää olla eri paikassa? Kun ne ovat samassa paikassa, perusterveydenhuollon vastaanotolta voidaan lähettää suoraan käytävän toiselle puolelle erikoislääkärille, kun aihetta ilmenee sen sijaan, että pitää kirjoittaa monimutkainen lähete ja matkustaa toiseen paikkaan jonakin toisena päivänä joskus myöhemmin. Näin voi tehdä, kun ne ovat samassa organisaatiossa.

    On. Toteutustavat voivat poiketa. Luhanka saattaa toteuttaa yhteistyössä tai tilattuna jotain sellaista, jonka Jyväskylä tekee itse.

    Ajattelit, että kun Jyväskylä nyt kerran vastaa joukkoliikenteen subventiosta ja katuverkostaan itse, Luhankakin voi niin tehdä? Tai koska Jyväskylä kestää hyvin terveydenhoidon kustannusten satunnaisuuden, ei Luhankakaan tarvitse mitään apua, kun peräkkäin tulee monta kallista potilasta? Erityisesti erikoissairaanhoidon vakuutusyhtiönä toimiminen on pienille kunnille kohtuuttoman iso riski, sillä muutama kallis potilas voi kaataa koko kunnan talouden. Siksi ne pitäisi vapauttaa vastuustaan rahoittaa terveyspalvelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. JV kirjoitti 16.5.2013 kello 22:39

    Nyt te poliitikot elätte vähän samanlaisessa fantasiamaailmassa, kuin muinoin DDR:n johtoeliitti: Paraateja järjestetään ja viisivuotissuunnitelmia tehdään, vaikka kansa tietää, että juna meni jo aikaa sittten…Kansanterveyslaki on 40-vuotias, mutta “ihan kohta systeemi toimii hyvin”

    Nykyisen järjestelmän vika ei ole se, että hallinto tai rakenteet ovat väärässä järjestyksessä. Sen ongelma on siinä, että se ei tarjoa kannustimia millekään järjestävälle osapuolelle tarjota palveluja oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Ja ainoa kannustin nykyään on euro. Oma euro, ei kunnan, maakunnan tai valtion euro.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. Liian vanha kirjoitti 16.5.2013 kello 22:54

    Kunta-ja sote-uudistusta ei olisi pitänyt alun alkaenkaan sitoa yhteen.

    Ensin olisi pitänyt tehdä sote ja katsoa onko se järkevää hoitaa valtakunnallisesti tai maakuntasolla.

    Sen jälkeen olisi pitänyt tehdä infrauudistus ja kunnat oliisvat kuolleet tai jääneet harrastuspiireiksi.

    Lopputulema on entistä kelvottomammat sote-palvelut ja paremman väen siirtyminen yksityiselle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Raimo K kirjoitti 16.5.2013 kello 23:13

    Osmo Soininvaara:
    ‘snip’
    Erityisesti erikoissairaanhoidon vakuutusyhtiönä toimiminen on pienille kunnille kohtuuttoman iso riski, sillä muutama kallis potilas voi kaataa koko kunnan talouden. Siksi ne pitäisi vapauttaa vastuustaan rahoittaa terveyspalvelut.

    Taas tätä samaa puppua! Missä ja milloin on pieni kunta mennyt konkurssiin sairaalamaksujen vuoksi?
    Ei ainakaan Suomessa koskaan. Mutta teveyspalvelujen tukeutuminen ‘vahvoihin peruskuntiin’ on selvä virhe, mutta hallituksen valinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2013 kello 8:40

    kunta ei voi mennä suomessa konkurssiin, mutta suuriin vaikeuksiin kyllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Raimo K kirjoitti 16.5.2013 kello 23:19

    Osmo Soininvaara: Ajattelet tätä kovin maaseutumaisesti. Kaupungissa perusterveydenhoito voi olla lähempänä tai kauempana metreinä mitattuna kuin erikoissairaanhoidon yksikkö ihan siitä riippuen, missä sattuu asumaan. Miksi niiden siksi pitää olla eri paikassa? Kun ne ovat samassa paikassa, perusterveydenhuollon vastaanotolta voidaan lähettää suoraan käytävän toiselle puolelle erikoislääkärille, kun aihetta ilmenee sen sijaan, että pitää kirjoittaa monimutkainen lähete ja matkustaa toiseen paikkaan jonakin toisena päivänä joskus myöhemmin. Näin voi tehdä, kun ne ovat samassa organisaatiossa.
    ‘snip’

    Kyllä siitä aika pitkä käytävä tulee, jos terveyskeskus ja keskussairaala pistetään samaan taloon saman käytävän varrelle. Eipä ole sitäkään missään kokeiltu. Ajatuskin Meilahden Hiltonin ja Helsingin terveyskeskusten (joita on aika monta) yhdistämisestä on aika absurdi.

    Samassa organisaatiossa ne kyllä voivat olla.
    Mutta entä sosiaalipalvelut?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2013 kello 9:34

    Yksiotyisillä lääkäriasemilla on samassa käytävissä yleislääkäreitä ja erikoislääkäreitä. Erikoislääkärin ei ole pakko olla samassa talossa leikkaussalien kanssa. Tätä on kansainvälisesti suositeltu myös Suomelle, mutta se ei oikein käy, jos ne ovat kokonaan eri organisaatioissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Juho Laatu kirjoitti 17.5.2013 kello 0:28

    Osmo Soininvaara: Ajattelet tätä kovin maaseutumaisesti.

    Sääntöjen pitää sopia sekä maaseutukunnille että kaupungeille. Sekä pienille että suurille.

    Miksi niiden siksi pitää olla eri paikassa?

    Ei pidä, mutta järjestelmän pitää mahdollistaa tämäkin. Pienissä kunnissa on usein mielekästä hoitaa perusterveydenhoito itse ja tilata erikoispalvelut kaukaa. Ei ole mitään tarvetta estää tätä.

    Muutamassa suurimmassa kaupungissa tätä etäisyysongelmaa ei ole, ja erikoissairaanhoito voi siten joskus olla jopa käytävän toisella puolella. Mutta maalta kukaan ei halua matkustaa perusterveydenhoitoon johonkin suurkaupunkiin (tai delegoida päätösvaltaa omista palveluista tuolle kaupungille) vain siksi, että joskus mahdolisesti tarvittava erikoispalvelu saattaisi olla samassa rakennuksessa.

    Maalla kyllä ymmärretään ja hyväksytään se, että erikoislääkärissä käynti vaatii yleensä toisen, koko päivän reissun kaupunkiin. Tähän ei muutosta voi olla tulossa (paitsi jos paikallispalvelut lopetetaan kokonaan).

    Tai koska Jyväskylä kestää hyvin terveydenhoidon kustannusten satunnaisuuden, ei Luhankakaan tarvitse mitään apua, kun peräkkäin tulee monta kallista potilasta?

    Luhanka voi ottaa vakuutuksen tai luottaa onneensa. Jos minä saisin päättää, valtio tasaisi hyväksytysti diagnosoitujen kalliiden tautien kustannuksia.

    Siksi ne pitäisi vapauttaa vastuustaan rahoittaa terveyspalvelut.

    Huono peruste pakkoliitoksille (kunta- tai sote-). Kyllä pienikin kunta voi kantaa näitä riskejä jollain edellämainituista tavoista. Isompiakin riskejä kunnilla on. kuten vaikkapa tehtaan lakkautus.

    Minun näkökulmani peruspalveluiden järjestämiseen on se, että toimivat peruspalvelut saadaan niin, että kunnilla säilyy mahdollisuus valita itse sellaiset palvelut, jotka toimivat. Päätösvallan keskittäminen lopettaisi tällaisen paikallisdemokratian, ja antaisi keskitetylle järjestelmälle vapauden jähmettyä ja huonontaa tai jopa hävittää ihmisten hyvinä pitämät palvelut. Kuntia ei pidä sitoa kiiinteästi johonkin isäntään, vaan niille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa, ja valita ja vaihtaa yhteistyökumppaneita. Näin palveluiden taso säilyy (kun vertailu- ja valintamahdollisuus säilyy). Demokraattisen vaikuttamisen lopettaminen tai etäänyttäminen suuriin yksiköihin, ja erilaisten valintojen ja toteutustavan vaihtamisen estäminen ei ole toimiva tapa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2013 kello 9:39

    Sääntöjen pitää sopia sekä maaseutukunnille että kaupungeille. Sekä pienille että suurille

    Kun ratikka ei sovi Kittilään, se pitää kieltää mös Helsingiltä?
    Vaikka ihan tätä et esittänyt, kovin on liikkeellä ajatusta, että niitä etuja, joita tiivis asuminen kaupungeissa mahdolluistaa, ei saa käyttää hyvöäksi, koska niitä ei ole maaseudulla.
    Ajatus siitä, että valtio hoitaisi jotkin diagnoosit on harkittu, mutta se on todettu mahdottomaksi, koska se toisi hirveän hankalan rajapinnan terveydenhuollon sisään. Vaikkapa vaikea-asteinen mielenterveyden ongelma maksettaisiin, mutta lievvää ei maksettaisi. Tällä olisi kovin suuri vaikutus dignooseihin. Ja kaikki vain sen takia, että viisi prosenttia suomalaista asuu kunnissa, joissa tätä ehkä tarvittaisiin.
    Kunnon kepulainen tietysti esittää, että valtio maksaisi kalliit hoidot pienille kunnille, mutta suuret kunnat maksaisivat ne itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. eggo kirjoitti 17.5.2013 kello 2:13

    Tämä vahvistaa sitä käsitystä että laajalti jaettu poliittinen päämäärä on vakuutuspohjaisen yksityisen terveydenhuoltojärjestelmän luominen. Resurssipulaisen julkisen rinnalle. Eli jenkkijärjestelmään mennään. Eikö voisi valita edes vähän vähemmän huonoa, vaikkapa itävallan julkista vakuutusjärjestelmää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  28. Anna-Liisa kirjoitti 17.5.2013 kello 8:59

    Toivoisin että Osmo sote-asiantuntijana kommentoisi ja mediassa kirjoitettaisiin toisenlaisesta, toimivasta terveydenhuoltojärjestelmästä sekä Suomessa tehdystä kokeilusta.

    Tamperelainen yleislääketieteen erikoislääkäri Raimo Puustinen kirjoitti Potilaan lääkärilehden blogimerkinnössään 14.5.2013 Terveyskeskuksen sietämätön jonotilanne:

    – Anteeksi kuinka? Tämä on tavallisin vastaus, kun kerron eurooppalaisille yleislääkärikollegoilleni suomalaisten joutuvan jonottamaan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle jopa kuusi viikkoa. Kun puolestani kysyn kollegoiltani, onko heidän vastaanotoilleen jonoa, he eivät ymmärrä koko kysymystä.

    Eurooppalaiset yleislääkärit toimivat omilla vastaanotoillaan yksityisinä ammatinharjoittajina joko yksin tai jakavat vastaanottonsa parin kollegansa kanssa. Potilaat valitsevat lääkärinsä ja listautuvat hänen potilaakseen. Lääkärit voivat rajata potilaslistansa elämäntilanteensa mukaan, jolloin he voivat hallita työmääräänsä ja vastaanotolle pääsee tarvittaessa aina samana päivänä. Lääkärit ovat myös lähellä potilaitaan, sillä he avaavat vastaanottonsa sinne, missä potilaatkin ovat. (Näinhän parturitkin tekevät.) Lääkärit lähettävät laskun maksavalle taholle, olipa tämä sairauskassa, kuten Saksassa, vakuutusyhtiö, kuten Hollannissa tai sairaanhoitoalue, kuten Tanskassa, ja käynti on potilaalle maksuton. Tutkimusten mukaan näissä maissa niin potilaat kuin lääkäritkin ovat järjestelyyn tyytyväisiä, eivätkä kustannukset ole olennaisesti suuremmat kuin Suomessakaan.

    Jos tällainen järjestely toimii muissa EU-maissa, voisiko se toimia Suomessa? Voisi, ja sitä on itse asiassa jo testattu.

    Suomessa toteutettiin vuosina 1985–93 Kansaneläkelaitoksen rahoituksella kokeilu, jossa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat yleislääkärit huolehtivat 40 000 suomalaisen perusterveydenhuollon lääkäripalveluista Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Lahdessa. Kokeilusta tehtiin laaja seurantatutkimus, jonka mukaan järjestely helpotti lääkäriin pääsyä, paransi hoidon jatkuvuutta, lisäsi potilaitten tyytyväisyyttä palveluihin ja kokeilun kustannukset olivat kohtuulliset. Tutkijoitten johtopäätöksenä oli, että itsenäisten ammatinharjoittajien toimintaan perustuva omalääkärijärjestelmä on varteenotettava vaihtoehto kehitettäessä suomalaista terveydenhuoltoa (1).

    Ettekö ole kuulleet tästä projektista ja sen johtopäätöksistä? No, ei moni muukaan ole, sillä tutkimusraportti haudattiin kaikessa hiljaisuudessa.

    Kansaneläkelaitos julkaisi vuonna 1998 raportin Puustisen mainitsemasta kokeilusta:
    Aromaa Arpo, Linnala Aarno, Maljanen Timo, Mattila Kari. Yksityislääkärit omalääkäreinä. Raportti Kansaneläkelaitoksen omalääkärikokeilusta. Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia. Helsinki 1998. Raportin saa luettavaksi kirjastoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  29. Syltty kirjoitti 17.5.2013 kello 9:48

    Raimo K: Kyllä siitä aika pitkä käytävä tulee, jos terveyskeskus ja keskussairaala pistetään samaan taloon saman käytävän varrelle. Eipä ole sitäkään missään kokeiltu.

    Tuntuupa tuo ainakin yksityisellä puolella yleisälääkärin ja erikoislääkärin yhdistäminen samaan rakennukseen onnistuvan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  30. Juho Laatu kirjoitti 17.5.2013 kello 10:01

    Osmo Soininvaara:
    Yksiotyisillä lääkäriasemilla on samassa käytävissä yleislääkäreitä ja erikoislääkäreitä. Erikoislääkärin ei ole pakko olla samassa talossa leikkaussalien kanssa. Tätä on kansainvälisesti suositeltu myös Suomelle, mutta se ei oikein käy, jos ne ovat kokonaan eri organisaatioissa.

    Jos vaatimukseksi asetetaan se, että perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon pitää olla samassa organisaatiossa, tästä seuraa johtopäätös, että pienet kunnat eivät saa toteuttaa alan palveluita lainkaan. Toteuttamisvastuun lisäksi hallitus aikoo evätä pieniltä kunnilta myös päätösvastuun ja valinnan mahdollisuuden se suhteen, mistä palvelut hankitaan (jos ei itse toteuta). En kannata kumpaakaan. Molemmat tarpeettomia rajoituksia. Homma toimisi hyvin myös paikallisdemokratia säilyttäen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. NukkuMatti kirjoitti 17.5.2013 kello 10:04

    Osmo Soininvaara:

    Kunnon kepulainen tietysti esittää, että valtio maksaisi kalliit hoidot pienille kunnille, mutta suuret kunnat maksaisivat ne itse.

    Taas sorruit tällaiseen aika ala-arvoiseen argumentointiin. Miksi kaikki pitää välttämättä panna kepun syyksi?

    Eivätpä Vihreätkään ole erityisemmin olleet innoissaan tästä hallituksen suurkuntahankkeesta. Itse asiassa edustaja Soininvaaralla on harvinaisen (ja jopa epärealistisen) toiveikas käsitys siitä, että millaisia etuja kaiken keskittäminen jättikuntiin käytännössä voi tuoda.

    Tuo vaaliohjelmasi kirjaus oli paljon parempi kuin nämä yritykset kaikin keinoin selittää vastuukuntamalli parhain päin. Miksi haluaisit luoda jättikunnat muihin maakuntakeskuksiin, mutta pääkaupunkiseudulle maakuntamallin kaltainen metropolimalli onkin sitten hyvä?

    Luitko Osmo Hautamäen kirjoituksen Helsingin sanomien Vieraskynä-palstalta eilen? Eikö hänen näkemyksensä sopisi paremmin Vihreidenkin ajatuksiin kuin nämä sinun kaiken keskittämistä puolustelevat kirjoituksesi. Kyllä Ruotsissakin niillä pienillä kunnilla on merkityksensä, vaikka maakunnilla on paljon tehtäviä. Ja Korpinen on minusta oikeilla jäljillä todetessaan, että pääkaupunkiseudulla jo nykyiset kunnat ovat liian suuria toimivan lähidemokratian perustason yksiköiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2013 kello 10:34

    Tuo kommenttini ei ollut mitenkään keksitty, vaan sellaisiin esityksiin olen törmännyt usein ja erityisesti keskustalaisten kansanedustajien suusta. Jos pienelle kunnalle tulee satunnaisesti iso kustannus, sen vain maksaa jokin muu, sen sijaan, että asiaa ajateltaisiin vakuutusmatemaattisesti esimerkiksi niin, että pienet kunnat tasaavat nämä satunnaisuudet keskenään. Voi olla, että ajatuksen esittänyt ei vain ole ajatellut asiaansa loppuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Kanpen kirjoitti 17.5.2013 kello 10:29

    Minä veikkaan, että sotehanke ei tule likimainkaan ehdotetussa muodossa toteutumaan. Tuskin ollenkaan. Hyvä niin. Hanke pitäisikin keskeyttää ja aloittaa uudelta pohjalta.

    Ensiksi pitää sopia yksikanavaisesta rahoituksesta. Sitten vasta organisaatioista. Paras organisaatio lienee Ruotsin mallin mukainen (landstinget), jossa riittävän suuret sotealueet (“maakunnat”) huolehtisivat perus- ja erikoisterveydenhuollosta sekä sosiaalitoimen tehtävistä. Vaativasta erityishoidosta huolehtisivat nykyiseen tapaan yliopistosairaala-organisaatiot.

    “Maakuntia” olisi noin 15 kpl ja väestöpohja keskimäärin 400 000 asukasta. “Maakunnille” kuuluisivat aluksi sote-tehtyävien lisäksi nykyisten maakuntien tehtävät eli nykyiset maakunnat lopetettaisiin (kuten ylös keskussairaalapiirit). Nykyisillä maakunnillahan on kunnollista tehtävää vain kaavoituksessa. Muista tehtävistä (markkinointi, kehittäminen, koordinointi ja lausuntojen anto) tulee lähinnä mieleen 50-luvun kansakoulun alaluokkien oppiaine Ympäristöoppi ja askartelu.

    “Maakuntavaltuustot” valittaisiin suoralla vaalilla kunnallisvaalien yhteydessä. Samoin “maakuntajohtaja” suoralla vaalilla.

    “Maakunnille” voitaisiin ajan mittaan siirtää muitakin nyt kunnille kuuluvia tehtäviä. Niitähän taisi olla sote-asiat mukaanlukien yli 500.

    “Maakuntiin” tulisi varmasti muodostumaan vahvaa aluehenkeä ja kilpailua ihan toisella tapaa kuin nykyisiin maakuntiin, joista ei julkisuudessa juuri puhuta.

    Pääkaupunkiseutu on tässäkin organisoinnissa oma lukunsa ja se pitää miettiä erikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  34. Juho Laatu kirjoitti 17.5.2013 kello 11:04

    Osmo Soininvaara: Jos pienelle kunnalle tulee satunnaisesti iso kustannus, sen vain maksaa jokin muu, sen sijaan, että asiaa ajateltaisiin vakuutusmatemaattisesti esimerkiksi niin, että pienet kunnat tasaavat nämä satunnaisuudet keskenään

    Mikä malli olisi sitten paras? Millaiseen kustannusmalliin hallituksen uudistuksessa tulisi pyrkiä?

    Tuosta tekstistä voisi aavistella, että pienten kuntien tulisi maksaa omat kulunsa (yhdessä) ja suurten omansa.

    Minun ihannemallissani peruspalvelut kustannetaan yhteisvastuullisesti. Näin yksittäiset kunnat eivät kärsisi lukuisista kalliista sairastapauksista. Köyhimpien (esim. eläkeläisvetoisten) kuntien kustannuksista osan kattaisivat rikkaammat kunnat. Kelpaisiko tämä tavoitteeksi, vai pitääkö kustannukset jakaa jotenkin epätasasisemmin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2013 kello 12:02

    Jo nyt siirretään aika paljon rahaa isoista kunnista valtion kautta pieniin. Lisäksi vanhusvoittoinen väestö kompensoidaan jopa vähän ylikompensaatiota sisältäen. Tosin kompensaatio suosii Länsi-Suomen kuntia ja syrjii Itä-Suomen kuntia. Tässä satunnaisuuden korvaamisessa on kyse aivan eri asiasta. Jos sattuma tuo pienelle kunnalle odotettua suuremmat menot, nämä pitää jonkun muun maksaa, mutta jos sattuma vastaavasti tuo normaalia pienemmät menot, voiton saa pitää. Tällainen sääntö kannustaa jakamaan kunnat korttelin kokoisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Catilina kirjoitti 17.5.2013 kello 11:25

    Syltty: Tuntuupa tuo ainakin yksityisellä puolella yleisälääkärin ja erikoislääkärin yhdistäminen samaan rakennukseen onnistuvan…

    Tässä on nyt taas tämä harha, että kuvitellaan toiminnan olevan sitä, että kätellään omin jaloin vastaanotolle käveleviä potilaita, joilla sitten säädetään kolesteroli-, verenpaine-, ym. lääkkeitä, ja tarvittaessa konsultoidaan erikoislääkäriä, joka ehdottaa aloitettavaksi bisoprololin 2,5 mg x 1.
    Se bulkki on aivan muuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  37. Evert The NeveRest kirjoitti 17.5.2013 kello 11:57

    Suomalainen kuntaliitos on sitä, että viranhaltijat muuttavat samaan toimistorakennukseen. Esimerkiksi Salossa eivät mahtuneet. Piti ottaa lainaa 13 miljoonaa euroa ja rakentaa uusi kaupungintalo.

    Maakunnallinen malli on ainoa, jossa saadaan myös SYNERGIAETUJA, kun valtion aluehallinto yhdistetään maakuntaan.

    Tarvitaan verotusoikeus + kaksikamarisuus, jotta ei synny pelättyä isäntä-renki asetelmaa. Kunnittain ja/tai äänestyalueittan voitaisiin valita yksi edustaja ylähuoneeseen. Alahuone suoralla kansanvaalilla.

    Kansalaisille äänestäminen ja vaalit eivät ole mikään rasite tai ongelma. Poliitikoille näyttää jopa kansalaiset olevat rasite ja ongelma. Julkisuuslakia kierretään ja päätöksiä sanellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2013 kello 12:04

    kaksikamarisuus johtaisi siihen, että niissä on aivan eri poliittiset voimasuhteet, minkä seurauksen apäätöksenteko jumiutuisi samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa. Uudellamalla enemmiostön miuodostaisivat silloin kunnat, joissa asuu selvästi alle kymmenen prosenttia asukkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Evert The NeveRest kirjoitti 17.5.2013 kello 12:48

    Osmo Soininvaara: kaksikamarisuus johtaisi siihen, että niissä on aivan eri poliittiset voimasuhteet, minkä seurauksen apäätöksenteko jumiutuisi samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa. Uudellamalla enemmiostön miuodostaisivat silloin kunnat, joissa asuu selvästi alle kymmenen prosenttia asukkaista.

    Ode olet aivan oikeassa. Juuri siksi en tarkoittanut nykyisiä kuntia, vaan sanoin, että

    “Kunnittain ja/tai äänestysalueittan…”.

    Suomessa ylä- ja alahuoneen suhde voisi olla sellainen, että se pikemmin edistäisi kuin jumittaisi päätöksiä ja edistäisi myös kansalaisvaikuttamista ja lähidemokratiaa sekä lisäisi päätösten legitiimisyyttä.

    Eikö tämä ole vihreää ideologiaa puhtaimmillaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  40. Liian vanha kirjoitti 17.5.2013 kello 13:26

    Ei nykyään tarvitse käydä lääkärissä kuin epäselvissä jutuissa.

    Juttelin viimeksi lääkärini kanssa ja soville, että siirrymme käyttämään e-asiointia.
    E-asiointi on kätevä tapa kommunikoida lääkärin kanssa ja lääkäri voi lukea potilaan vaivoja kun on aikaa, eikä potilaan tarvitse jonottaa.

    Lääkäri kirjoittaa sitten viestinä ohjeet, labrassa käynnit,lääkkeet ja analyysit.

    Viestiä voi täydentää puhelinsoitolla

    Mutta periaatteessa kaikki rutiinijutut on helppo hoitaa e-asioinnin kautta, varmaan kymmeniä prosentteja käynneistä voidaan korvata e-asioinnilla.

    Ongelma ovat kunnalliset potilastietojärjestelmät , jotka on rakennettu siten, että ne eivät varmasti ole yhteensopivia.

    Sote pitäsi olla valtakunnallinen jotta tietotekniikka voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti ja nurkkakuntaiset ratkaisut voitasiin estää.

    Suurin rationalisoinnin este ovat nurkkakuntaiset tietotekniikkaratkaisut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  41. newyorkista kirjoitti 17.5.2013 kello 14:42

    Osmo Soininvaara:
    kaksikamarisuus johtaisi siihen, että niissä on aivan eri poliittiset voimasuhteet, minkä seurauksen apäätöksenteko jumiutuisi samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa.

    Jaa. Kaksikamarisuus on aiheuttanut samanlaisia ongelmia Britanniassa, Japanissa, Ranskassa ja muissa kaksikamarijärjestelmissä? Päätöksenteko USA:ssa ei ole mitenkään jumissa. Lakeja tehdään vähintään samaan tahtiin kun EU:ssa ja suuri osa näistä on ns. läpihuutojuttuja. Ainoastaan muutama suuri ja ennenkaikkea näkyvä asia on kiistojen kohteena. Hieman realismia peliin, kiitos. Sitäpaitsi Suomessa-han esimerkiksi kohtuullisen yksinkertaista asiaa kuten Sote- tai kuntauudistuksia ei saada hoidettua huolimatta yksikamarisuudesta ja automaattisesta äänestyksen voittamisesta hallituksen esityksille. Edes määrävähemmistösäännöksiä ei enää ole torppaamassa kaikkein idioottimaisimpia esityksiä.

    Tulos nähdään valtiontalouden kuraantumisena. Ihan yksikamarisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  42. Raimo K kirjoitti 17.5.2013 kello 14:55

    Syltty: Tuntuupa tuo ainakin yksityisellä puolella yleisälääkärin ja erikoislääkärin yhdistäminen samaan rakennukseen onnistuvan…

    Toki. Mutta keskussairaalan ja terveyskeskuksen yhdistämistä ei ole yksityispuolellakaan kokeiltu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Raimo K kirjoitti 17.5.2013 kello 15:05

    Jos perusterveydenhuolto voidaan järjestää näin: “Eurooppalaiset yleislääkärit toimivat omilla vastaanotoillaan yksityisinä ammatinharjoittajina joko yksin tai jakavat vastaanottonsa parin kollegansa kanssa. Potilaat valitsevat lääkärinsä ja listautuvat hänen potilaakseen. Lääkärit voivat rajata potilaslistansa elämäntilanteensa mukaan, jolloin he voivat hallita työmääräänsä ja vastaanotolle pääsee tarvittaessa aina samana päivänä. Lääkärit ovat myös lähellä potilaitaan, sillä he avaavat vastaanottonsa sinne, missä potilaatkin ovat. (Näinhän parturitkin tekevät.) Lääkärit lähettävät laskun maksavalle taholle, olipa tämä sairauskassa, kuten Saksassa, vakuutusyhtiö, kuten Hollannissa tai sairaanhoitoalue, kuten Tanskassa, ja käynti on potilaalle maksuton. Tutkimusten mukaan näissä maissa niin potilaat kuin lääkäritkin ovat järjestelyyn tyytyväisiä, eivätkä kustannukset ole olennaisesti suuremmat kuin Suomessakaan.”‘snip’

    Kuulostaa siis ihan Tanskan mallilta (tai Belgian).
    Miksi se (tai vastaava) ei käy Suomessa? Miksi hallituksen piti linjata, että kunnat järjestävät? Luulisi riittävän, että kunnille jäisi ns. kansanterveystyö (ennalta ehkäisevä) ja ympäristöterveydenhuolto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  44. Viherinssi kirjoitti 17.5.2013 kello 15:07

    Juho Laatu: Minun ihannemallissani peruspalvelut kustannetaan yhteisvastuullisesti.

    Eli ajatuksesi on se, että valtio kustantaa sote-palvelut, jotka kunnat järjestävät ja päättävät?

    Kustannusten kantajaa ja päätösten tekijää ei saa päästää eri paikkoihin. Jos ongelmana on yksittäisten tapausten aiheuttamat korkeat satunnaiskustannukset, niin sitten siihen nimenomaiseen ongelmaan tarvitaan vakuutusmalli. Jos mukaan ei haluta vakuutusyhtiöitä, niin vakuutusta tarvitsevat kunnat voivat keskenään muodostaa ryhmän, joka korvaa esimerkiksi 80 % yksittäisen potilaan 50 000 euroa ylittävistä vuosikustannuksista, tmv.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  45. Juho Laatu kirjoitti 17.5.2013 kello 17:35

    Osmo Soininvaara:
    Jo nyt siirretään aika paljon rahaa isoista kunnista valtion kautta pieniin.

    Hyvä periaate. Toteutus turhan monimutkainen. Suomen mallissa rikkaat kunnat ja rikkaat yksilöt maksavat osan köyhien palveluista.

    Lisäksi vanhusvoittoinen väestö kompensoidaan jopa vähän ylikompensaatiota sisältäen. Tosin kompensaatio suosii Länsi-Suomen kuntia ja syrjii Itä-Suomen kuntia.

    Yksinkertaisempi malli tasaisi todennäköisesti oikeudenmukaisemmin. Tässä olisi ihan järkevä paikka uudistukselle.

    Tässä satunnaisuuden korvaamisessa on kyse aivan eri asiasta. Jos sattuma tuo pienelle kunnalle odotettua suuremmat menot, nämä pitää jonkun muun maksaa, mutta jos sattuma vastaavasti tuo normaalia pienemmät menot, voiton saa pitää. Tällainen sääntö kannustaa jakamaan kunnat korttelin kokoisiksi.

    Uudistetaan maksuperusteita tarpeen mukaan. Yksinkertainen malli toimisi tässäkin paremmin. Satunnaisuudet voi hoitaa vakuutuksinkin, mutta suosikkimallissani valtio toimii tasaajana. Uudistuksen ei tule ohjata kuntia pienemmisi eikä suuremmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. Janne Virkajärvi kirjoitti 17.5.2013 kello 18:37

    Hyvävelijärjestelmä, feat. Kaiken takana on nainen.

    Kaiken takana on hyvävelijärjestelmä,
    joka on poliittista kähmintää,
    tuo keksintö supisuomalainen,
    hei kaikki nyt mä sanon sen,
    kaiken takana on hyvävelijärjestelmä.

    Hyvin meni meidän maineen,
    menon takana on sairaus,
    se on ikivanha se on uus,
    kukaan siitä ei välitä,
    niin kauan kun saa ääniä,
    kun kaiken takana on hyvävelijärjestelmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  47. Evert The NeveRest kirjoitti 17.5.2013 kello 19:31

    Jos ei hiuksia haljota, niin maakunnissa on jo nyt kaksikamarijärjestelmä: valtuusto ja maakuntahallitus.

    Kuten Anni Sinnemäki on todennut, niiden jäseniä vain ei valita vaaleilla, vaan poliitikot valitsevat kunnon umpivaaralaiseen tyyliin itsensä, toinen toisensa ja kaverinsa niihin.

    Se miten mistä ylähuoneen jäsenet tulevat, sen määrittämisen esimerkiksi Uudellamaalla rittää kun vaalimatemaatikko nimeltä Ode, ottaa väestötiedot, kartan ja pari muuta parametriä, niin se on siinä.

    Jos oikein hienosäätöä halutaan, niin voi olla jäseniä myös pelkällä puheoikeudella.

    p.s. tuo New Yorkista tullut postaus on hyvä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. pekka kirjoitti 17.5.2013 kello 20:23

    Ode:

    Erityisesti erikoissairaanhoidon vakuutusyhtiönä toimiminen on pienille kunnille kohtuuttoman iso riski, sillä muutama kallis potilas voi kaataa koko kunnan talouden.

    Mutta meillähän on sairaanhoitopiireissä kalliin hoidon tasausjärjestelmät. Yksityiskohdat kai hiukan vaihtelevat piirikohtaisesti, mutta usein jos potilaan erikoissairaanhoidon vuosikustannukset ylittävät 50000 euroa, ne tasataan kuntien kesken.

    Selitätkö kuinka muutama kallis potilas voi kaataa kunnan talouden, vaikka käytössä on kalliin hoidon tasaus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2013 kello 21:58

    Jos kunnassa on tuhat asukasta, joista kolme joutuu raskaaseen pitkäaikaishoitoon, se on 150 euroa asukasta kohden eli noin yksi prosentti veroäyrissä. Lisäksi monissa noista tasausjärjestelmistä mielenterveyspotilaat on suljettu ulos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. pekka kirjoitti 17.5.2013 kello 21:30

    Ode:

    Miksi niiden siksi pitää olla eri paikassa? Kun ne ovat samassa paikassa, perusterveydenhuollon vastaanotolta voidaan lähettää suoraan käytävän toiselle puolelle erikoislääkärille, kun aihetta ilmenee sen sijaan, että pitää kirjoittaa monimutkainen lähete ja matkustaa toiseen paikkaan jonakin toisena päivänä joskus myöhemmin . Näin voi tehdä, kun ne ovat samassa organisaatiossa.

    Nyt kyllä vähän dramatisoit sairaanhoidon toimijoiden välistä lähetettä.
    Ei se niin monimutkainen/ihmeellinen asia ole.
    On tullut tässä ihan omakohtaisesti viime viikkoina nähtyä, että lähete voi siirtyä (sähköisesti) ilman viivetta yksityiseltä lääkäriasemalta julkisen sairaalan poliklinikalle niin hyvin, että erikoislääkärin vastaanotolle ja tutkimuksiin pääsi seuraavana päivänä.

    Ja kyllä se yksityislääkäri kirjoittaa lähetteen myös oman lääkäriasemansa sisällä, se vaan on tapa jolla lääkäri ohjaa potilaan eteenpäin.

    Ihan samalla tavalla terveyskeskuslääkäri saa helposti sähköisen lähetteen eteenpäin.

    Vastaavasti saman organisaation sisällä (keskussairaalan poliklinikalta toiselle) viiveet voivat olla suurempia. Edes lähete ei siirry lääkärin päätteeltä sähköisesti suoraan, vaan lääkäri sanelee lähetteen nauhalle, ja joku sihteeri purkaa sen ehkä seuraavana päivänä.

    Ei samassa organisaatiossa oleminen ole mitenkään “silver bullet”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.5.2013 kello 21:59

    Mutta kun terveyskeskuspäikvistys ja erikoislääkäripäivystys on samassa paikassa, erikoislääkärille pääsee puolessa tunnissa. On kokemusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Raimo K kirjoitti 17.5.2013 kello 21:45

    Catilina: Tässä on nyt taas tämä harha, että kuvitellaan toiminnan olevan sitä, että kätellään omin jaloin vastaanotolle käveleviä potilaita, joilla sitten säädetään kolesteroli-, verenpaine-, ym. lääkkeitä, ja tarvittaessa konsultoidaan erikoislääkäriä, joka ehdottaa aloitettavaksi bisoprololin 2,5 mg x 1.
    Se bulkki on aivan muuta.

    No kyllä se bulkki on juuri tätä. Lisäksi sairausloman pyytäjiä. Eikä siihen bisoprololiin erikoislääkäriä tarvita.

    Mutta tämä koko keskustelu ja sen myötä myös ns. uudistus koskee vain hallintoa – juuri niitä $£&§$ himmeleitä – palvelujen sisällöstä ei ole sanottu mitään.

    Jos (ja kun) perusongelma on se (kuten täälläkin on monen toimesta sanottu), että terveyskeskus ‘ei toimi’, miten siihen auttaa erityisvastuualue tai vastuukunta?
    Terveyskeskusjärjestelmä olisi purettava (tai ainakin kevennettävä) ja kun toimivia systeemejä olisi lainattavissa ja sovellettavissa, miksi pidetään härkäpäisesti kiinni mallista, joka ei toimi?
    Kuolleen hevosen piiskaaminen ei yleensä tuota tulosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Raimo K kirjoitti 17.5.2013 kello 21:47

    Juho Laatu: Hyvä periaate. Toteutus turhan monimutkainen. Suomen mallissa rikkaat kunnat ja rikkaat yksilöt maksavat osan köyhien palveluista.
    ‘snip’

    Niinhän se on, niin yleensäkin tulonsiirroissa.
    Pitäisikö olla päinvastoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. Janne kirjoitti 17.5.2013 kello 22:22

    Mites Osmo tai muut blogin lukijat näkevät sen, että riittääkö hallituksella aika kuntauudistuksen läpivientiin? Kaksi vuotta on hallituskautta jäljellä, mutta kyllähän oletettavasti monessa kunnassa hyvin nopeasti ryhdytään miettimään yhdistymisten viivyttämistä vuoden 2015 vaalien yli. Kepu uhkaa pysäyttää uudistuksen, ja jos vaihtoehtona on yhdistyä vuoden 2015 tai 2016 alusta, niin epäilemättä monessa pienemmässä pitäjässä päädytään odottelemaan vuoden pidempään. Se on jo selvää, että pk-seudulla ja Tampereen sekä Turun ympäristössä ei tulee mitään kuntauudistusta tapahtumaan tämän hallituksen aikana.

    Lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla näkemyksiä vahvoista peruskunnista, missä niitä on? Vilkaiskaapa kuntien talouslukuja viime vuosilta.. Ja kun ottaa vielä huomioon valtionosuusleikkaukset, ikääntymisen ja laman, niin vähissä on vahvat peruskunnat tässä maassa. Ovatko esimerkiksi Oulu, Jyväskylä tai valtiovarainministerin kotikunta Kokkola aidosti vahvoja peruskuntia? Jos kuntien taloutta seuraa, niin eivät ole. On totta, että yksittäisen sairaustapauksen merkitys on suuressa kunnassa pienempi, mutta mitä merkitystä sillä on, jos kunta tekee 30-100 miljoonaa euroa tappiota vuodessa ja kuntien luottoluokitus laskee pari pykälää? On suorastaan irvokasta, että sote-sopan yhteydessä hallitus ei puhunut rahasta mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  55. Raimo K kirjoitti 17.5.2013 kello 22:59

    Osmo Soininvaara:
    Mutta kun terveyskeskuspäivystys ja erikoislääkäripäivystys on samassa paikassa, erikoislääkärille pääsee puolessa tunnissa. On kokemusta.

    Hyvä juttu!
    Mutta eihän tämä ole erikoissairaanhoidon ongelma, tämä on vain pikku pikku detalji.

    Terveyskeskusten ongelmana ovat 1) pitkät odotusajat lääkärille, 2) lääkärit kokevat huonoksi työpaikaksi ja 3) (Osmon mukaan) ei erikoislääkäreitä.

    Tämä ns. uudistus tarjoaa ongelmiin ratkaisun (jota Osmokin näyttää kannattavan): tehdään terveyskeskuksista isompia – isot kunnat, isot terveyskeskukset.

    1) ja 2) ongelmaan on oikeasti vain yksi lääke: lisää rahaa. Mutta kun järjestämisvastuu on ja pysyy kunnilla, resursseja ei tule, koska rahaa ei ole.
    Jos rahaa olisi, myös ongelma 3) voitaisiin ratkaista palkkaamalla terveyskeskuksiin erikoislääkäreitä (eihän se vielä ole mitään ‘erikoissairaanhoitoa’), ei suinkaan yhdistämällä terveyskeskukset ja sairaalat saman katon alle.

    Kun resursseja ei tule lisää (vaikka Suomen terveydenhuolto on kansainvälisissä vertailuissa jopa liian halpaa), resursseja voitaisiin allokoida uudestaan keventämällä terveyskeskuksia muuttamalla lääkärit virkalääkäreistä yrittäjiksi ja keventämällä vastaavasti hallintoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Raimo K kirjoitti 17.5.2013 kello 23:12

    Olinpa tänään erään pienen kaupungin (nimi jääköön mainitsematta) tarkastuslautakunnan kokouksessa ja agendalla oli tietenkin myös tämä ns. sote-uudistus. Ilmapiiri oli varovaisen myönteinen.

    Syy oli sama kuin Kuntaliitollakin, joka avoimesti iloitsee siitä, että esitys on liiton kannan mukainen.

    Iloon on syytä, jos Kuntaliiton tarkoituksena oli tehdä uudistus, joka ei muuta mitään (paitsi nimikylttejä), siinä on onnistuttu oivallisesti.
    Nimittäin uudistus ei edes ota kantaa mihinkään todelliseen sote-ongelmakohtaan. Ei mihinkään.

    Terveydenhuollon monikanavarahoitus? Ennallaan. Hallinnon sujuvoittaminen, ei muutosta (paitsi nimikyltit). Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integrointi, ei muutosta (paitsi nimikyltit). Jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  57. Anna R kirjoitti 18.5.2013 kello 1:05

    Onnistuu se erikoislääkärille lähettäminen tarvittaessa eri osoitteestakin suunnilleen samassa ajassa kuin taksimatka Kampista Meikkuun niin kunnalliselta kuin yksityiseltäkin (on kokemusta kummastakin).

    Tanskassa muuten ministeriö suunnittelee juuri nyt suurella innolla perusterveydenhuoltoon jotain epäilyttävästi terveyskeskuksia muistuttavia yksiköitä (lääkärit ei mitenkään yllättäen vastustavat). Onkohan tässä nyt takana joku pakonomainen tarve muuttaa olemassaolevia järjestelmiä, olivat ne sitten toimivia tai ei. Siinä sivussa voidaan sitten vaikka uskoa seuraavan uudistuksen korjaavan kaiken tai ainakin olevan varsinaisen toiminnan kehittämisen edellytys, sen sijaan että oikeasti tehtäisiin ydintoimintojen ongelmille jotain. Miten tämän sote-uudistuksen olisi tarkoitus vaikuttaa esimerkiksi perusterveydenhuollon yli kuukauden pituisiin odotusaikoihin joissain nimeltämainitsemattomissa ainakin dekadilla yli 20000 asukkaan kunnissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. Lepotila zZ kirjoitti 18.5.2013 kello 1:40

    Wikipedian mukaan terveydenhuollon menot asukasta kohden ovat Saksassa 33%, Tanskassa 37% ja Hollannissa 56% suuremmat kuin Suomessa. Raimo Puustisen mielestä ero ei ole olennainen:

    Lääkärit lähettävät laskun maksavalle taholle, olipa tämä sairauskassa, kuten Saksassa, vakuutusyhtiö, kuten Hollannissa tai sairaanhoitoalue, kuten Tanskassa, ja käynti on potilaalle maksuton. Tutkimusten mukaan näissä maissa niin potilaat kuin lääkäritkin ovat järjestelyyn tyytyväisiä, eivätkä kustannukset ole olennaisesti suuremmat kuin Suomessakaan.

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_total_health_expenditure_(PPP)_per_capita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  59. nos kirjoitti 18.5.2013 kello 7:37

    Peesaan nimimerkkiä Pekka. Kalliin hoidon tasaus on ilmeisen tehokas vakuutus pienelle kunnalle. Valtionosuuskin tasaa, mutta huonosti. Mielenterveyspotilaista en osaa sanoa mitään, mutta valtaosa hoidettaneen avopuolella kelan tukemana. Yksityisten lääkäriasemien organisaatiota ei taas voi käyttää esimerkkinä julkiselle sektorille menojen hallinnan takia. Sote-keskittämisessä en näe mitään muuta “hyvää” kuin se, että työvoimaa voi olla helpompi kilpailuttaa. Ongelmana viimeksi mainitussakin on se, että aikuisten maailmassa uudistuksia tehdään pikkuhiljaa, ei räjäyttämällä vanha osiksi ihmetellen sen jälkeen kuka osaa rakentaa uuden tilalle. Tyypillistä nuorisopolitiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Juho Laatu kirjoitti 18.5.2013 kello 7:58

    Viherinssi: Eli ajatuksesi on se, että valtio kustantaa sote-palvelut, jotka kunnat järjestävät ja päättävät?

    Kustannusten kantajaa ja päätösten tekijää ei saa päästää eri paikkoihin. Jos ongelmana on yksittäisten tapausten aiheuttamat korkeat satunnaiskustannukset, niin sitten siihen nimenomaiseen ongelmaan tarvitaan vakuutusmalli. Jos mukaan ei haluta vakuutusyhtiöitä, niin vakuutusta tarvitsevat kunnat voivat keskenään muodostaa ryhmän, joka korvaa esimerkiksi 80 % yksittäisen potilaan 50 000 euroa ylittävistä vuosikustannuksista, tmv.

    Kunta päättää, miten sen palvelut toteutetaan, eli toteutetaanko itse vai yhteistyössä jonkin tahon kanssa.

    Kustanukset halutaan tasata normaaliin hyvinvointivaltion yhteisvastuuperiaatteen tyylisesti niin, että rikkaat maksavat valtion perusmenoista suteessa suuremman osan kuin köyhät. Siispä valtiota tarvitaan tasaamaan menoja. Nykyään valtionosuusjärjestelmä hoitaa tätä asiaa, mutta kovin mutkikkaasti. Järjestelmää kannattaisi yksinkertaistaa, mutta kai säilytämme yhteisvastuun periaatteen.

    Valtio ei avaa kunnille avointa piikkiä, vaan kustantaa vain sovitut peruskulut ja hyväksymänsä lisäkulut. Esimerkiksi kalliisiin sairastapauksiin saa rahaa, jos tuollainen tapaus on (valtion kannalta) hyväksyttävästi diagnosoitu. Päätös ja kustantaminen pysyvät siis samassa paikassa, eikä piikki ole auki, vaikka kunnilla ja valtiolla on tässä pelissä omat erilaiset roolinsa.

    Valtion kustantamat erikoissairaanhoidon maksut voi käytännössä hoitaa joko siirtämällä rahaa kunnalle, tai ottamalla potilas hoidettavaksi valtion pyörittämään erikoisssairaanhoidon yksikköön.

    Maksajan ja tilaajan roolit eivät mene sekaisin, vai kuinka on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  61. Juho Laatu kirjoitti 18.5.2013 kello 8:17

    Raimo K: Niinhän se on, niin yleensäkin tulonsiirroissa.
    Pitäisikö olla päinvastoin?

    Kannatan yhteisvastuullisuutta yhteiskunnan peruspalveluiden kustantamisessa, ja sitä, että näiden palveluiden toteuttamiseksi rikkaat maksavat veroja progressiivisesti jonkin verran enemmän kuin köyhät.

    Olen huolissani hallituksen politiikasta, koska ministereiden ja muiden hallituspuoluelaisten puheissa vähän väliä annetaan ymmärtää, että kuntien tulisi olla niin vahvoja, että ne kykenevät kustantamaan omat palvelunsa. Suomeksihan tämä tarkoittaa sitä, että köyhät kustantakoot omat palvelunsa ja rikkaat omansa. Oikeampi periaate olisi todeta, että poikkeuksellisen eläkeläisvaltaisen kunnan menoista luonnollisesti osa kustannetaan yhteisistä varoista.

    Lääkkeeksi noihin kantokyvyn ongelmiin ehdotetaan eritysesti kuntaliitoksia, jotka eivät tietenkään ratkaisisi ongelmaa, sillä kahdesta köyhästä ei saa liittämällä yhtä rikasta, ja köyhän liittäminen vähän rikkaampaan naapuriin vain tekisi tuon yhden yksittäisen kunnan veronmaksajista tuon köyhän kunnan köyhien elättäjiä.

    Lisäksi hallituksen työryhmä totesi juuri, että [uudistuksen tuomien kustannuksien kattamiseksi] kuntien on turha odottaa valtionosuuksia. Tämä tarkottaisi siis uutta mallia, jossa kunnat kustantavat kuin omat palvelunsa, ja yhteisvastuullisuuden aika on ohi.

    Kannatan siis perinteisen pohjoismaisen (kaikille yhdessä kustannettavien peruspalveluiden) mallin jatkamista. Hallitus näyttäisi ajavan linjaa, jossa maa eriytetään rikkaisiin ja köyhiin alueisiin, joista kukin maksaisi kulunsa itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  62. Juho Laatu kirjoitti 18.5.2013 kello 8:19

    Osmo Soininvaara:
    Mutta kun terveyskeskuspäikvistys ja erikoislääkäripäivystys on samassa paikassa, erikoislääkärille pääsee puolessa tunnissa. On kokemusta.

    Tämä olisi mukavaa, mutta maaseudulla tämän voi toteuttaa vain huonontamalla palveluita, eli lopettamalla paikallisen perusterveydenhoidon palvelut ja siirtämällä ne jonnekin kauas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.5.2013 kello 11:01

    Maaseudulla jatketaan kuten nytkin. TPerusterveydenhoito on erikoissairaanhoidosta erillään, mutta kaupungeissa käytetään mahdollisuutta integroida palvelut ja tehdä rationaalisia hoitoketjuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Liian vanha kirjoitti 18.5.2013 kello 11:04

    newyorkista: Jaa. Kaksikamarisuus on aiheuttanut samanlaisia ongelmia Britanniassa, Japanissa, Ranskassa ja muissa kaksikamarijärjestelmissä? Päätöksenteko USA:ssa ei ole mitenkään jumissa. Lakeja tehdään vähintään samaan tahtiin kun EU:ssa ja suuri osa näistä on ns. läpihuutojuttuja. Ainoastaan muutama suuri ja ennenkaikkea näkyvä asia on kiistojen kohteena. Hieman realismia peliin, kiitos. Sitäpaitsi Suomessa-han esimerkiksi kohtuullisen yksinkertaista asiaa kuten Sote- tai kuntauudistuksia ei saada hoidettua huolimatta yksikamarisuudesta ja automaattisesta äänestyksen voittamisesta hallituksen esityksille. Edes määrävähemmistösäännöksiä ei enää ole torppaamassa kaikkein idioottimaisimpia esityksiä.

    Tulos nähdään valtiontalouden kuraantumisena. Ihan yksikamarisesti.

    Jaa, hyvä esimerkki hallinnon halvaantumisesta on budjetin tasapainottamisen epäonnistuminen.

    Ja Ranskassa Sarkozyn aikan päätäntä oli täysin halvaantunutta, Samoin Italiassa eikä esim budjetin sopeuttamista voitu tehdä

    Englanti on poikkeus, koska ylähuone ei ole demokrattisesti valittu ja sen päätäntävalta on rajoitettu.Niinpä Ylähuone edustaa konservatiiveja ja konservatiivien aikan asiat sujuvat paremmin , työväenpuolueen aikana se kykenee hidastamaan.

    Kaksikamarinen voi päättää ikkunoiden koosta joustavasti , mutta eipä juuri tärkeämmistä asioista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Raimo K kirjoitti 18.5.2013 kello 11:19

    Osmo Soininvaara:
    Maaseudulla jatketaan kuten nytkin. Perusterveydenhoito on erikoissairaanhoidosta erillään, mutta kaupungeissa käytetään mahdollisuutta integroida palvelut ja tehdä rationaalisia hoitoketjuja.

    Maaseudulla jatketaan kuten nytkin.
    Kaupungeissa jatketaan kuten nytkin – vain sairaanhoitopiirin nimi katoaa.

    Kuntayhtymän hallituksen sijaan tulee vastuukunnan lautakunta, josta tulee suuri, joten kunkin kunnan vaikutusmahdollisuudet jäävät vähäisiksi. Vastuukunnan valtuusto hyväksyy budjetin, joten muiden kuntien vaikutusmahdollisuudet ovat yhtä pienet (jos ei pienemmät) kuin nytkin.
    Mikä on erityisvastuualueen hallinto? Ei tietoa.

    Todettakoon, että tämän päivän Turun Sanomissa (ehkä muissakin lehdissä) Aki Linden esittää juuri tämänsuuntaisia kommentteja – ja hänen luulisi tietävän.

    Hoitoketjujen ns. rationaalisuudesta tulee mieleen, että Osmo näyttää edellyttävän, että terveyskeskuksessa pääsee ohitusleikkaukseen ilman lähetettä ja että se on saman käytävän varrella (kuin mikä?).

    Erikoissairaanhoito ei ole sama kuin erikoislääkärin vastaanotto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.5.2013 kello 13:50

    Synergiassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa voidaan tehdä kahta eri asiaa. Toisaalta päivystys on sairaalassa ja toisaalta nykyisissä terveyskeskuksissa on jonkin verran erikoislääkäripalveluja. Tämä ei nyt oikein onnistu, kun erikoislääkärit ovat sairaanhoitopiirin palveluksessa, mutta kun työnantaja on sama, se onnistuu ainakin paremmin. Terveyskeskuksen vuodeosasta voi olla sairaalan yhteydessä, jolloin erikoislääkärikonsultaatio on järjestettävissä ja niin edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Juho Laatu kirjoitti 18.5.2013 kello 11:33

    Osmo Soininvaara:
    Maaseudulla jatketaan kuten nytkin. TPerusterveydenhoito on erikoissairaanhoidosta erillään, mutta kaupungeissa käytetään mahdollisuutta integroida palvelut ja tehdä rationaalisia hoitoketjuja.

    Kiitos vain, jos tuo tarkoittaa, että hallitus ei enää aja kuntaliitoksia, eikä vaadi minimikokoa palvaluden toteuttajilta. Tosin pelkään pahoin, että hallituksen nykyinen (monien pienten maaseutukuntien toimivat ratkaisut kieltävä) politiikka jatkuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. JTS kirjoitti 18.5.2013 kello 12:14

    Maaseudulla voi pohtia, että kun se lääkäri päivystää siellä terveyskeskuksessa, niin mihin siellä pystytään oikeasti.

    Maaseudun ongelm on, että yleensä ei ole tarjolla normaaleja iltalääkärin aikoja (16 – 18 välillä), jotka sopisivat työssäolevien elämään. Toki virkalääkäri haluaa ajoissa kotiin.

    Tämä aivan tavallisten lääkäriaikojen puute korvataan sitten keikkalääkärin (todella kallilla) päivystyksellä. Tällöin päivystyksessä hoidetan asioita, jotka eivät ole akuutteja ja kiireellisiä. Tosin lääkäriin pääse vaikka uusimaan reseptit kunhan jonottaa.

    Maaseudulla tämä aivan sekopäinen organisointi tunnetaan “hyvä palvelu” -nimellä. Muut kunnat maksavat, kiitos.

    Akuuttihoitojen osalta päivysty vaatii ensihoitoon edes jonkin verran perehtyneen lääkärin ja sen lisäksi hoitonekilökuntaa pikalaboratorioon ja murtumissa ja vastaavissa röntgeniä. Jos näitä ei ole, odottelun jälkeen potilas lähetetään jatkohoitoon.

    Jos ns päivystystä ei olisi, potilas olisi viety suoraan asialliseen hoitopaikkaans aamaan hoitoa.
    Mielellään liotushoidot ja muut on saatu käyntiin jo kotona.

    Disclaimer: Suomi on iso maa, helikopetrilla paikalle toimitettavat lääkärit eivät ihan kaikkea ratkaise. Siksi tarvitaan myös näitä maaseudun sairaalapäivystyksiä jonkin verran. Silloin ideana on, että potilaat saadaan valmisteltua siirtokuntoon järkevästi.

    Ensihoitohenkilökunnan osaaminen on tärkeää ja päivystystasoisten ambulanssien verkosto, elvytysvälineiden saatavuus ja käyttöosaaminen.

    Kun puhutaan maaseudun “hyvä palvelu” on syytä miettiä mistä puhutaan. Lääkärivastaanottojen aikojen järkevöittäminen ja staavuus ilman päivystystä palvelulähtöisesti auttaa jo tähän valitukseen. Hoitotakuun mukaan ei-kiireellinen lääkäriaika pitäisi saada kolmessa päivässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  69. Evert The NeveRest kirjoitti 18.5.2013 kello 15:08

    Liian vanha: Ja Ranskassa Sarkozyn aikan päätäntä oli täysin halvaantunutta, Samoin Italiassa eikä esim budjetin sopeuttamista voitu tehdä

    Tyypillistä umpivaaralaista retoriikaa. Niin että Suomen maakuntiin ja Soteen apinoitaisiin USA:n, Ranskan tai Italian malli?

    Suomessa on selväsikin kaksi poliittista kulttuuria. On helsinkiläis-itässuomalainen ajattelutapa, jonka ikonina tsaari Aleksanteri II:n patsas kohoaa korkeuksiin Helsingin senaatintorilla.

    Sitten on länsi- ja pohjoissuomalainen ajattelutapa, joka pohjaa pohjoismaalaiseen demokratiakäsitykseen, että asioista päätetään yhteisesti ja julkisesti keskustelemalla, eikä loukata heikoimpien oikeuksia.

    Raja kulkee linjalla PKseutu-TRE-JKLÄ ja siitä koilliseen.

    Newyyorkilainen ilmaisi hyvin sen, mikä tässä sotessakin kiikastaa:

    newyorkista: Suomessa-han esimerkiksi kohtuullisen yksinkertaista asiaa kuten Sote- tai kuntauudistuksia ei saada hoidettua huolimatta yksikamarisuudesta ja automaattisesta äänestyksen voittamisesta hallituksen esityksille. Edes määrävähemmistösäännöksiä ei enää ole torppaamassa kaikkein idioottimaisimpia esityksiä.

    Minkähän maan parlamentissa edustajat voivat kasvonsa säilyttäen esitelmöidä, miten maahan ei tarvita enempää vaaleja.

    Länsisuomalainen Presidentti meni ja ehdotti toimikautensa lyhentämistä kuudesta vuodesta neljään vuoteen. Sekin torjuttiin, koska se tietäisi, että niitä riivattuja demokraattisia vaaleja olisi nykyistä useammin.

    Poliitikot haluavat tsaristiseen tapaan pitää omia vaalejaan ja valita kavereitaan maakuntavaltuustoihin, sairaanhoitopiireihin ja ties minne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  70. jp lehto kirjoitti 18.5.2013 kello 16:30

    Niimpä. Turun seudulla on yksi suuri ja monta 20000 asukkaan kuntaa sekä liua pieniä. Kaikkille on yhteistä, että ne velkaantuvat. Niiden työntekijämäärä nousee nopeammin kuin asukaita tulee lisää.
    90 luvun laman jälkeen alueen kuntien talous puristettiin terveeksi. Turku pois lukien. Silloin turku ei kelvannut kosijaksi. Nyt kaikki velkaantuvat henkilöstömenojen jatkuvan paisumisen vuoksi. Pitäsisikö jotain tehdä. Minusta pitäisi ja ennen kuin on taas se viimeinen pakko. Taitaa tosin se tulla vastaan ensin.
    Ehkä vika ei kunnissa vaan valtiossa, joka on jatkuvasti antanut lisää tehtäviä. Ehkä vika on kunnissa kun ajattelvat hyvän 2000 luvun alun jatkuvan ja paisuttavat menojaan, koska veroja ja maksuja ei juuri alenneta. Viime vuonna julkisen sektorin osuus oli 54%bkt:sta nyt enemmän. Eikä maailma pelastu. Pitäisikö kokeillä 100%.
    No kuntien siis pitäisi yhdisyä, sote, joka on suurin menoerä pitää ainakin yhdistää. Mutta ei se pelkkä yhdistyminen riitä. Tuottavuuden on kasevettava. Asioita on pysyttävä tekemään järkevämmin ja tehokkaammin. Pienemmällä työvoimalla. Siksi pitää myös tarkastella kuntien ja valtion tehtävät. Niitä on vähennettävä ja tuottamista siirettävä yksityisille. Ne vaan pysytyvät tekemään sen tehokkaammin. Kilpailukriteerien täytyy ottaa tietenkin huomioon hinta ja laatu. Ei pelkkä hinta.
    Täytyy myös myöntää, että on muutakin kuin julkinensektori. Ongelma on, että suurin osa kunta – ja valtiopoliitikoisa on koko ikänsä saanut rahansa veronmaksajilta. Näille niinkuin osmollekkaan ei ole oikeastaan muut arvoikkaita kuin kunta ja valtio. Kaikki on vain pientä pilkunviilausta ja rahansiirtoa momentilta toiseen. Ei kyllä ihmisten työ pitää saada kannattavaksi ja yrittäminen. Nyt se ei sitä välttämättä ole, ei ainakaan pienituloisten työ.

    Kepulainen moninkertainen kuntademokratia/maakunta byrokratia ei käy. Se vain lisää kustannuksia. Tälläkin hetkellä kuntayhtimein hallinnointi on jo äänestäjiltä ja valtuutetuilta pahasti karannut. Siksikin pitäisi saada isommat kokonaisuudet. Toki palveluverkosto supistuu mutta niin se voi edes jäädä henkiin. Luulen, että jos mitään ei tehdä tämä loppuu kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  71. jp lehto kirjoitti 18.5.2013 kello 16:31

    Jaa, niin olen rasiosta, etten ole paha turkulainen. Tosin olen heidekenillä syntynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. Raimo K kirjoitti 18.5.2013 kello 18:20

    Osmo Soininvaara:
    Synergiassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa voidaan tehdä kahta eri asiaa. Toisaalta päivystys on sairaalassa ja toisaalta nykyisissä terveyskeskuksissa on jonkin verran erikoislääkäripalveluja. Tämä ei nyt oikein onnistu, kun erikoislääkärit ovat sairaanhoitopiirin palveluksessa, mutta kun työnantaja on sama, se onnistuu ainakin paremmin. Terveyskeskuksen vuodeosasta voi olla sairaalan yhteydessä, jolloin erikoislääkärikonsultaatio on järjestettävissä ja niin edelleen.

    Erikoislääkäreitä on runsaasti yksityisillä lääkäriasemilla eikä heidän palkkaamistaan terveyskeskuksiin estä muu kuin raha – ja siihen tämä ns. uudistus ei vaikuta.

    Epäilemättä terveyskeskuksen vuodeosasto voisi olla sairaalan yhteydessä, mutta kun sairaaloita on vähän verrattuna terveyskeskuksiin, se merkitsi terveyskeskusten määrän radikaalia supistamista. Tätäkö halutaan?

    Osmon hienot ideat edellyttäisivät melko massiivisia rakennusprojekteja, jotta kaikki palvelut saataisiin saman katon alle. Millähän rahalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. Raimo K kirjoitti 18.5.2013 kello 18:29

    Anna R:
    ‘snip’
    Miten tämän sote-uudistuksen olisi tarkoitus vaikuttaa esimerkiksi perusterveydenhuollon yli kuukauden pituisiin odotusaikoihin joissain nimeltämainitsemattomissa ainakin dekadilla yli 20000 asukkaan kunnissa?

    Eihän näistä käytännön kysymyksistä edes puhuta mitään (paitsi Osmo, jota kiinnostaa erikoislääkärille pääsy).
    Uudistus kohdistuu ainoastaan ja vain hallintoon luoden uusia himmeleitä.
    Substanssiin ei puututa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Juho Laatu kirjoitti 18.5.2013 kello 19:02

    Osmo Soininvaara:
    Synergiassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa voidaan tehdä kahta eri asiaa. Toisaalta päivystys on sairaalassa ja toisaalta nykyisissä terveyskeskuksissa on jonkin verran erikoislääkäripalveluja. Tämä ei nyt oikein onnistu, kun erikoislääkärit ovat sairaanhoitopiirin palveluksessa, mutta kun työnantaja on sama, se onnistuu ainakin paremmin. Terveyskeskuksen vuodeosasta voi olla sairaalan yhteydessä, jolloin erikoislääkärikonsultaatio on järjestettävissä ja niin edelleen.

    Eivätkö nuo ole yleisiä minkä tahasna hallinnonalan ongelmia, jotka hallitus voisi hyvin jättää kuntien itsensä ratkaistaviksi? Pienen peruskunnan perusmalli on kai palkata pari lääkäriä, jotka hoitavat kunnassa kaikki yleislääketieteen alaan kuuluvat tapaukset (paitsi että 24h päivystys joudutaan ehkä tilaamaan joltain vähän suuremmalta naapurikunnalta). Kunnan koon kasvaessa se voi sitten toteuttaa tai tilata ne erikoispalvelut (joita se ei halua ottaa oletusarvoisesti keskussairaalalta) haluamallaan tavalla. Kaikki ratkaisut ovat ok, jos vain palvelut pelaavat. Voidaan käyttää kiertäviä erikoislääkäreitä, yksityisiä palveluita, naapurikuntaa tai keskussairaalaa.

    Yhden työnantajan malliin päästään vain, jos kuntien sijaan valtio järjestää kaikki terveyspalvelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  75. Evert The NeveRest kirjoitti 18.5.2013 kello 19:40

    Uskooko joku oikeasti, että esitetty SOTE-malli ratkaisee asiat ja tehostaa toimintoja, laskee kustannuksia, parantaa laatua jne. Mikä on se mekanismi, jolla se sen tekisi?

    Kunnat ykstyistävät terveyspalveluita, koska yksityinen tuottaa ne tehokkaammin. Miksi yksityinen on tehokkaampi, vaikka lääkäreillä sama koulutus ja lääkäri/potilas -rajapinta on hoitotilanteessa sama.

    Julkinen ja yksityinen perusterveydenhuolto saadaan tehokkuudessa samalle viivalle palkkaamalla terveyshuoltoon ammattijohto, joka ensitöikseen katkaisee kaikki piuhat profession ulkopuolisiin byrokraatteihin ja päällepäsmäreihin.

    Toisekseen tervesykeskuslääkärit ja hammaslääkärit eivät terveyskeskuksia tarvitse. Terveyskeskuksissa voi sijaita akuutti ja labra. Lääkärit voivat olla siellä missä asiakkaat ovat; ostoskeskuksissa ja kaupunginosissa tai kylissä.
    Ei betoni paranna.

    Toimimattomat ja kuormittavat IT-systeemit bootataan. Hoitotiedot annetaan asiakkaalle muistitikulle, pilveen tms. Sopivan applikaation voi ostaa Virosta tai Apple Storesta. Jos sellaista ei vielä siellä, sellainen sinne ilmestyy nopeasti.

    Tällä tavalla julkisen perusterveydenhuollon toimivuus ja saatavuus turvataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  76. Tapio kirjoitti 18.5.2013 kello 23:53

    Raimo K: Erikoislääkäreitä on runsaasti yksityisillä lääkäriasemilla eikä heidän palkkaamistaan terveyskeskuksiin estä muu kuin raha – ja siihen tämä ns. uudistus ei vaikuta.

    Ei pidä paikkansa, että olisi kysymys vain tai edes pääasiassa rahasta. En itse ole lääkäri, mutta olen keskustellut aiheesta ystäväpiiriini kuuluvien lääkäreiden kanssa.

    Oleellisempia ongelmia on tuotu esiin tässä ja aiemmissa postauksissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  77. Liian vanha kirjoitti 19.5.2013 kello 3:14

    Raimo K: Erikoislääkäreitä on runsaasti yksityisillä lääkäriasemilla eikä heidän palkkaamistaan terveyskeskuksiin estä muu kuin raha – ja siihen tämä ns. uudistus ei vaikuta.

    Epäilemättä terveyskeskuksen vuodeosasto voisi olla sairaalan yhteydessä, mutta kun sairaaloita on vähän verrattuna terveyskeskuksiin, se merkitsi terveyskeskusten määrän radikaalia supistamista. Tätäkö halutaan?

    Osmon hienot ideat edellyttäisivät melko massiivisia rakennusprojekteja, jotta kaikki palvelut saataisiin saman katon alle. Millähän rahalla?

    Yksityisiltä lääkäriasemilta löytyy erikoislääkäreitä, sillä usein he tekekevät osa-aikatyötä ja tulevat/ovat asemalla ,jos siellä on asiakkaita.

    Kun katselee yksityisen aseman erikoislääkäreiden varauskirjaa netistä niin huomaa, että aikoja useimmille löytyy harvakseltaan, mutta kun saman alan lääkäreitä on useampia niin palvelutaso on hyvä.Jos ei halua määrätylle erikoislääkärille

    Päätyö näillä yksityisen terveysaseman erikoislääkäreillä on julkisella puolella.

    Julkisen puolen ongelma on lääkäreiden laiskuus/sivutyöt
    Nyt kun eläkkellä on aika aniin jututin terkkarissa toimiston tyttöjä ja he kertoivat aluksi systeemin :Lääkäri pistää varauskirjaan vapaat ajat ja toimisto ja hoitajat varaavat aikoja sen mukaan

    Mutta totuus valkeni pikku hiljaa:
    Tavoite on 8-10 aikaa per päivä, mutta moni antaa vain kuusi ja osa vieläkin vähemmän eli lääkärit käyvät vajaateholla.Eli laiskottelevat.
    Tähän kun lisätään kokoukset ja kurssit ja osa-aikatyö niin lääkäreiden määrästä huolimatta palvelutaso on huono

    Näitä ongelmia ei sote poista mitenkään

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  78. jp lehto kirjoitti 19.5.2013 kello 6:12

    Ei julkista toimintaa saada yhtä tehokkaaksi kuin yksityistä. Julkisen palvelun ei tarvitse kilpailla töistä eikä asiakkaista. Rahat tulevat kuitenkin taskuun. Edut ovat hyvät ja tosiasialliset työajat ovat todella lyhyitä.
    Jos päälekkäisyyksiä saataisiin oikeasti pois esim turun seudulla. Jos toimminat saataisiin oikeasti tehokkaammiksi, niin pakkohan siitä on jäädä ylimääräisiä resursseja käytettäväksi. Mutta jos katsoo näitä kuntaliitoksia, niin siellä annetaan taas 5vuoden irtisanomissuoja ja uuden liitoksen mukana taas uusi. Parhailla alkaa olla jo 15vuotta salon seudulla täynä. Vahoille kuntajohtajillekin pitää järkätä jokin tulevaisuuden suunittelu toimisto. Eli tietenkin näillä lähtökohdilla on vaikea saada mitään aikaan.

    No jos ei saada. Voidaaan todeta, että tämä hyvinvointivaltio malli on aikansa elänyt ja kuolee itsekseen pois. Jos kuntatyöntekijän tehdyt työtunnit nostettaisiin 1600:sta 1750 voidaan siitä teidän niin pitämillä laskuleikeillä laskea paljonko saadaan lisää työvuosia. 1750 oli ainakin tilastokeskuksen mukaan keskimäärin yksityisellä puolella keskimääräinen työaika. Itsellä välillä todella paljon enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  79. Evert The NeveRest kirjoitti 19.5.2013 kello 12:12

    Viialan ja Toijalan porkkanaliitoksen jälkeen terveyspalvelut menivät niin tukkoon, että työnantajat siirsivät työterveyspalvelunsa kunnalta yksityiselle Pihlajalinnalle.

    Henkikökunta meni perässä. Paikallislehdessä oli ryhmäkuva, jossa he paistattelivat tyytyväisyyttään. Myös palveluiden käyttäjät olivat tyytyväisiä.

    Samat työntekijät, samat asiakkaat. Palvelun saatavuus ja laatu aivan eri tasolla kuin kunnallisessa toimintaympärisössä, tai sanoisiko “ekosysteemissä”.

    Nyt kun sotea tehdään, ei ole lausettakaan siitä, miten palveluiden tuotannon ekosysteemi muuttuisi eikäedes synergiaeduista. Muutos on täysin amatöörien käsissä ja mitään muutosta ei todellisuudessa ole edes tulossa.

    Sote ja kuntaliitokset ovat ekosysteemimuutoksiin verrattuna kosmetiikkaa. Akaassakin on kuntaliitosten jälkeen laitettu Viialan terveyskeskusta kesällä kiinni. Ei siihen kuntaliitosta olisi tarvittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  80. Lepotila zZ kirjoitti 19.5.2013 kello 12:52

    jp lehto:
    Ei julkista toimintaa saada yhtä tehokkaaksi kuin yksityistä. Julkisen palvelun ei tarvitse kilpailla töistä eikä asiakkaista.

    Ongelmana on se, että yksityiset voivat kilpailla asiakkaista käyttämällä siihen resursseja, joista he eivät itse maksa. Yksityinen lääkäri julkista todennäköisemmin ohjaa asiakkaan erikoisairaanhoidon tutkittavaksi. Erikoissairaanhoidon maksaa julkinen sektori. Yksityinen lääkäri palvelee asiakasta, ei julkista taloutta, sairaskassaa tai sairasvakuutusyhtiötä. Terveyskeskusten yleislääkärien on tarkoitus palvella myös julkisten resurssien portinvartijana.

    Yhdysvaltojen terveydenhuollon kustannukset ovat 17% bruttokansantuotteesta, Suomen 9%. Terveydenhuollon yksityistämiselle voi olla hyviä argumentteja, mutta kulujen väheneminen ei niihin kuulu. Epäilenkin, että yksityistämisintoa ei motivoi niinkään huoli terveydenhuollon kustannuksista kuin ideologinen halu kutistaa julkinen sektori minimiinsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  81. Raimo K kirjoitti 19.5.2013 kello 13:17

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Julkisen puolen ongelma on lääkäreiden laiskuus/sivutyöt
    Nyt kun eläkkellä on aika aniin jututin terkkarissa toimiston tyttöjä ja he kertoivat aluksi systeemin: Lääkäri pistää varauskirjaan vapaat ajat ja toimisto ja hoitajat varaavat aikoja sen mukaan

    Mutta totuus valkeni pikku hiljaa:
    Tavoite on 8-10 aikaa per päivä, mutta moni antaa vain kuusi ja osa vieläkin vähemmän eli lääkärit käyvät vajaateholla. Eli laiskottelevat.
    ‘snip’

    Näitä ongelmia ei sote poista mitenkään

    No ei meidän terveyskeskuksessa ainakaan…
    Ajat on kalenterissa ja toimisto varaa ne kaikki sen mukaan: 15 min jos on yksi vaiva, 30 min jos on useampi vaiva – lääkärillä ei ole juuri sanomista. Kuri on kova, mutta maksetaan sen verran hyvin, että vaihtuvuus ei ole ongelma, ainakaan vielä.

    Se on totta, että ns. sote-uudistus ei vaikuta tähän mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  82. Liian vanha kirjoitti 19.5.2013 kello 18:05

    Raimo K: No ei meidän terveyskeskuksessa ainakaan…
    Ajat on kalenterissa ja toimisto varaa ne kaikki sen mukaan: 15 min jos on yksi vaiva, 30 min jos on useampi vaiva – lääkärillä ei ole juuri sanomista. Kuri on kova, mutta maksetaan sen verran hyvin, että vaihtuvuus ei ole ongelma, ainakaan vielä.

    Se on totta, että ns. sote-uudistus ei vaikuta tähän mitenkään.

    Lääkärillä on sanomista, montako vapaata aikaa hän antaa hoitajille jaettavaksi. Yksi aika on 15 minuuttia ja 30 minuuttiin kuluu kaksi aikaa.

    Tuskinpa toimistohenkilöstö sanelee terkkarin johtavalle lääkärille tai edes tavalliselle lääkärille ,montako asiakasta hänen tulee ottaa vastaan päivässä .
    Vois olla vaikeuksia pätkätyöläisellä jatkon saamisessa

    Lääkäreiden määrä olisi riittävä, jos kaikki jakaisivat tasaisesti 8 aikaa per päivä hoitajien edelleen jaettavaksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. Raimo K kirjoitti 19.5.2013 kello 18:09

    Lepotila zZ: Ongelmana on se, että yksityiset voivat kilpailla asiakkaista käyttämällä siihen resursseja, joista he eivät itse maksa. Yksityinen lääkäri julkista todennäköisemmin ohjaa asiakkaan erikoisairaanhoidon tutkittavaksi.
    ‘snip’

    No eipä ole yksityisen lääkäriaseman liikeidea tuo.
    Lääkäriaseman lääkäri tietenkin ohjaa potilaan saman aseman erikoislääkärille.
    Ohjauksesta julkisen sektorin puolelle ei tule kassavirtaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Raimo K kirjoitti 19.5.2013 kello 18:14

    Evert The NeveRest:

    ‘snip’
    Nyt kun sotea tehdään, ei ole lausettakaan siitä, miten palveluiden tuotannon ekosysteemi muuttuisi eikä edes synergiaeduista. Muutos on täysin amatöörien käsissä ja mitään muutosta ei todellisuudessa ole edes tulossa.
    ‘snip’

    Niinpä. Ns. muutos on vain näiden kuuluisien hallintohimmeleiden vääntelyä.
    Synergiaeduista puhuu toki Osmo, mutta ne pitkät käytävät ja samat katot eivät ole reaalimaailmasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  85. Raimo K kirjoitti 19.5.2013 kello 22:49

    Liian vanha: Lääkärillä on sanomista, montako vapaata aikaa hän antaa hoitajille jaettavaksi.Yksi aika on 15 minuuttia ja 30 minuuttiin kuluu kaksi aikaa.

    Tuskinpa toimistohenkilöstö sanelee terkkarin johtavalle lääkärille tai edes tavalliselle lääkärille, montako asiakasta hänen tulee ottaa vastaan päivässä.
    Vois olla vaikeuksia pätkätyöläisellä jatkon saamisessa
    ‘snip’

    Menee toistoksi, mutta: ei meidän terveyskeskuksessa.
    Lääkäriajat ovat kalenterissa. Ylilääkäristä en tiedä… mutta muuten minulla on hieman sisäpiiritietoakin. Pätkätyöläisiä ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  86. Catilina kirjoitti 20.5.2013 kello 8:55

    Lasikopin akka ahdistuu joka hetkestä, jolloin lääkärillä ei ole potilasta nenän alla.
    Kukaan rivilääkäri ei päätä päiviensä sisällöstä eikä potilasmääristä käytännössä yhtään mitään.

    Tk-lääkäri on kaikkien kusitolppa, posetiivarin apina ja hotellin pikkolo, jota kaikki pompottavat mielensä mukaan. Sen takia niitä ei saada.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. Tiedemies kirjoitti 20.5.2013 kello 9:59

    Catilina:
    Tk-lääkäri on kaikkien kusitolppa, posetiivarin apina ja hotellin pikkolo, jota kaikki pompottavat mielensä mukaan. Sen takia niitä ei saada.

    Tämä on keskeinen viesti jota olen kuuullut muiltakin. Olen kuullut esimerkiksi että on melko yksikäsitteisesti kaikin tavoin parempi ottaa erikoistuvan lääkärin pesti noin puolella TK-lääkärin palkasta, siksi kehnot ovat työolot.

    Uskoisin, että TK-lääkärien osalta ollaan jo monin paikoin tilanteessa, jossa palkkojen nostaminen ei enää auta, vaan haittaa tilannetta entisestään, kun kukaan ei halua pysyvää TK-lääkärin hommaa. Jos palkkoja nostetaan, niitä tehdään entistä enemmän keikkahommina ja huilataan välillä ja tämä pahentaa työoloja entisestään. Kierre on valmis.

    Tärkeintä olisi siis saada TK-lääkärin työstä mielekkäämpää. Eli juurikin antaa lääkärille oikeus vähän paremmin vaikuttaa työmäärään ja työn sisältöön ja estää hallinnollinen pompottaminen. Ongelma on se, että ihmiset eivät pohdi dynaamista vaikutusta. Kun välitön vaikutus olisi, että potilaita otettaisiin vastaan vähemmän, pitkän aikavälin tilanteen paraneminen ei riitä perustelemaan muutosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  88. Liian vanha kirjoitti 20.5.2013 kello 16:28

    Raimo K: Menee toistoksi, mutta: ei meidän terveyskeskuksessa.
    Lääkäriajat ovat kalenterissa. Ylilääkäristä en tiedä… mutta muuten minulla on hieman sisäpiiritietoakin. Pätkätyöläisiä ei ole.

    Niin ovat , mutta vain ne, jotka lääkäri on sinne suvainnut merkitä.

    Ei niitä mikään lasikopin akka päätä, kyllä se todellinen valta terkkarissa on lääkäreillä, ei juoksupojilla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  89. Raimo K kirjoitti 20.5.2013 kello 16:31

    Catilina:
    Lasikopin akka ahdistuu joka hetkestä, jolloin lääkärillä ei ole potilasta nenän alla.
    Kukaan rivilääkäri ei päätä päiviensä sisällöstä eikä potilasmääristä käytännössä yhtään mitään.

    Tk-lääkäri on kaikkien kusitolppa, posetiivarin apina ja hotellin pikkolo, jota kaikki pompottavat mielensä mukaan. Sen takia niitä ei saada.

    Aika pitkälti on juuri näin.

    No, meillä maksetaan pari tonnia enemmän kuin Turussa, kaikki virat täynnä, mutta kuinka kauan?
    Ensimmäisiä merkkejä vaihtuvuudesta on näkyvissä, ei se rahakaan pitkän päälle ongelmia ratkaise.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  90. anonyymi kirjoitti 20.5.2013 kello 23:20

    Raimo K: Ensimmäisiä merkkejä vaihtuvuudesta on näkyvissä, ei se rahakaan pitkän päälle ongelmia ratkaise.

    Ongelmahan julkisella puolella on resurssipula, työmäärä ja muu hölmö säästäminen, jotka huonontavat työympäristöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  91. Raimo K kirjoitti 20.5.2013 kello 23:41

    Liian vanha: Niin ovat , mutta vain ne, jotka lääkäri on sinne suvainnut merkitä.

    Ei niitä mikään lasikopin akka päätä, kyllä se todellinen valta terkkarissa on lääkäreillä, ei juoksupojilla

    No ei lääkäri päätä kalenterista.
    Lääkärillä on työaika, joka näyttäisi olevan 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa.
    Johto päättää paljonko varataan per potilas – ja sitten avustava henkilökunta jakaa ne ajat. Ja meillä ne ajat on varattu 3-4 viikkoa eteenpäin. Revi siitä sitten… “suvainnut”, hah!
    Juoksupoikia ei ole ollut ainakaan 40 vuoteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Janne kirjoitti 21.5.2013 kello 17:17

    Eikö oikeasti Vihreissäkään yhtään hirvitä tämä meno? Jos sote- ja kuntauudistuksen kautta politisoidaan perustuslakivaliokunnan toiminta, niin silloin tehdään jo suurimpia virheitä tämän maan historiassa. Viitteitä tähän suuntaan alkaa jo näkyä. Saattaapa jokin taho isosta Euroopastakin kysellä, että onko se Suomi oikein oikeusvaltio, vai eikö ole. Hallituspuolueet leikkivät tulella yrittäessään viedä neliötä ympyrän mallisen aukon läpi. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/sote-sotku-sosiaali-ja-terveysvaliokunta-ei-halua-kuulla-perustuslakiasiantuntijoita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. jp lehto kirjoitti 23.5.2013 kello 6:41

    En ole enää vuosiin terveyskeskusta käyttänyt. Mutta kyllä siellä tapahtui sitä, että tk-lääkäri antoi itselleen ajan yksityslääkäriasemalle. Kysyi myös haluanko päästä yskityispotilaana jonon ohi tyksiin.

    Mullakin hiukan sisäpiiritietoa yhdeltä tutulta. TK-lääkäri. Kertoi, että työ on kovaa. Palkka on huono. Mutta onneksi voi tehdä lisäduunia yksityisellä lääkäriasemalla. Ja onneksi on niitä harrastuksia. Voi tehdä muusiikkiäa ilataisin ja urheilla. What?
    Miten ne kaikki mahtuu kalenteriin, jos tekee kahta työtä. Miten ne todelliset työajat taas tässä mahtaa mennä. Kun itse teen normaalin työajan ja ylitöitä tai lisäkeikkaa. Ei aikaa jää mihinkään muuhun kun nukkumaan menoon. Saati sitten harrastuksille. Se nukkuminenkin kiire aikana on huonoa stressin takia.
    No eipä meiltä muuta halutakkaan kun veroeurot. Muuten tämmösillä duunareilla ei tässä yhteiskunnassa ole mitään arvoa.

    No tk lääkäreille tulee erilaisin järjestelyin aika paljon vapaata. Tämä tuli todettua tarkastuslautakunnan ajoilta. Sitäkin voisi järkeistää, mutta sitten ei kuulemma kukaan enää tulisi terveyskeskukseen töihin. Lääkäreitä on siis liian vähän. Vaikka niitä nykyään on enemmän per asukas kuin koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  94. anonyymi kirjoitti 23.5.2013 kello 17:14

    jp lehto: Vaikka niitä nykyään on enemmän per asukas kuin koskaan.

    Ongelma on siinä, että resursseja tuhlataan. Siis jos unohdetaan, että sihteerit taidettiin poistaa, niin ensin potilas on hoitajan tutkittavana, sitten pääsee lääkärille, joka parin pikaisen tutkimuksen jälkeen lähettää erikoislääkärille. No, yksi erikoislääkäri harvemmin riittää. Varsinkin jos leikkaus on optio, tulee vielä lähete sairaalan erikoislääkäreille ja sitten vielä kirurgikin haluaa nähdä. Sitten pääsee leikkausjonoon.

    On säästetty liikaa, jolloin sivukulut dominoivat. Aikaa kuluu jokaisessa tapaamisessa kymmenen minuuttia taustoihin ja viisi esittelyihin ja viisi taukoon potilaiden välillä. Lisäksi ajat ovat puolen tunnin aikoja. Joten sen sijaan että käytettäisiin potilaaseen 40 minuuttia (työajassa 60 minuuttia), käytetään häneen 10 minuuttia kolmena eri päivänä (työajassa 90 minuuttia) eikä asia siltikään tunnu tulevan selväksi. Voi olla että se toimii hoitotulosten perusteella, mutta ainakin potilaasta tuntuu, ettei käynneistä ole hyötyä, eikä tuo nyt kauhean tehokkaalta ajankäytöltä kuitenkaan vaikuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  95. Pasi kirjoitti 23.5.2013 kello 21:26

    JV: epäluulo yksityistä terveydenhuoltoa kohtaan.

    “epäluulo yksityistä terveydenhuoltoa kohtaan. ”
    Jolle on hyvät perustelut esim. katsastuksen yksityistämiskatastrofi ja ambulanssipalvelujen katastrofaalinen yksityistäminen.

    Vapaa markkinatalous, mitä se on ja mitä se ei ole? Markkinoilla on kaksi osapuolta, ostaja ja myyjä: tällöin vapaa markkinatalous on sitä että sekä ostaja että myyjä ovat vapaita!!

    Vapaa markkinatalous ei ole yhtä kuin vapaa yritystoiminta, koska yritystoiminta on vasta toinen osapuoli markkinoista.

    Katsastuksen yksityistäminen oli katastrofi koska toinen puoli vapautettiin “vapaaseen markkinatalouteen” ja toinen puoli pakotetaan Suomen laki-kirjassa ostamaan kerran vuodessa!

    Markkinat toimivat siellä missä on oikeasti vapaata markkinataloutta (=sekä ostaja että myyjä ovat vapaita). Markkinat eivät toimi siellä, missä vain yritystoiminta on vapaata.

    Ja valinnanvapauteen kuuluu myös se, että on vapaus jättää ostamatta. Ei se ole valinnanvapautta että tien toisella puolen on K-kauppa ja toisella puolella S-kauppa, ja näistä voi valita.

    Kokoomuksen epäpätevien “valinnanvapaus”-mantra (ei ne edes tiedä mitä on valinnanvapaus tai markkinatalous) tuskin tulee toimimaan siinä, että on “valinnanvapaus” valita missä sairaalassa hoidattaa itseään. Kokoomuksen epäpätevät soveltavat mekaanisesti Kylmän sodan Amerikasta peräisin olevia oppejaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  96. Catilina kirjoitti 24.5.2013 kello 10:53

    Ainakin minulla on sellainen henkinen kapasiteettiraja, joka kulkee melko tarkkaan 12:ssa potilaassa/ päivä. On sinänsä samantekevää, paljonko niihin todella kuluu aikaa kuhunkin. Se henkinen reboot jokaisen kohdalla, joka kuitenkin aina tarvitaan, asettaa tämän rajan. Vaikka ne olisi kuinka aamulla kaikki “katsottu”, ei tarkoita sitä, että sitten voi katsoa toiset kaksitoista lisää. Ei oikein voi.

    Ja koska tässä nyt taas saa kuulla edustavansa laiskoja, ahneita ja tumpeloita, niin taidanpa leppoistaa kesäksi. Ei tarvitse minua katsella. Onhan teillä jo niitä massakoulutettuja kandejakin tulossa pilven pimein, ja naapuriapukin toimii. Suomen kielen taito on plussaa, mutta ei se ihan välttämätön oikeasti ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  97. Janne kirjoitti 24.5.2013 kello 17:51

    Tuon vielä tässä keskustelussa esiin tämän Suomen Kuvalehden tuoreen jutun kunta- ja soteuudistuksesta: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hallitus-jyraa-sote-uudistusta-nyt-kajotaan-oikeusvaltion-ytimeen#kommentoi Kysymys on, että tajutaanko hallituksessa oikeasti, että minkälaisten asioiden kanssa tässä oikein leikitään? Jos perustuslakivaliokunnan työ politisoidaan, ei Suomea voi enää pitää oikeusvaltiona. Se on sen luokan jytky, että itse kuntauudistus on aivan lillukanvarsi tämän asian rinnalla. Toivottavasti poliitikot malttavat nyt painaa jarrua, ennen kuin tapahtuu peruuttamatonta vahinkoa Suomen oikeusjärjestelmälle – sille, että lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano pysyvät erillään. Oikeasti alkaa hieman hirvittämään se, millaiseen paikkaan J. Koskisen johtamaa perustuslakivaliokuntaa ollaan laittamassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  98. Evert The NeveRest kirjoitti 29.5.2013 kello 22:43

    Olenko tyhmä?

    Kolme kuntaa päättivä littyä yhteen. Kaikissa kunnissa oli ja on edelleen terveysasemat. Nyt kun tuli kesä, kunta päätti, että vain keskuskunnan terveysasema on auki.

    Tämä kuulemma säästää. Miten tämä säästö on mahdollista, kun

    – Yhtään lääkäriä tai muutakaan ei irtisanota tai lomauteta kesän ajaksi.
    – Yhtään terveyskeskusrakennusta ei vuokrata pois kesän ajaksi.

    Toisaalta ihmiset eivät kaiketi ole yhtään sen terveempiä kesällä kuin talvella.

    Kaikki kolme terveyskeskusta voisivat olla koko kesän auki, ja jokaiseen riittäisi lääkäreitä.

    Onko niin, että kunnassa on kolminkertainen ylimiehitys lääkäreitä?

    Kaikilla alueilla on myös kauppa. Mitä jos ruokakaupatkin laitettaisiin kiinni kesäksi. Se säästäisi. Tosin ihmisiä kuolisi nälkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  99. Anna-Liisa kirjoitti 11.6.2013 kello 10:44

    Kirjoitin 17.5.2013 kello 8:59 tähän merkintöön kommentin, jossa siteerasin Potilaan lääkärilehdessä julkaistua lääkäri Raimo Puustisen kirjoitusta Terveyskeskuksen sietämätön jonotilanne ja kysyin, miksi kirjoituksessa selostettua 90-luvun lopulla tehtyä toisenlaisen terveydenhuoltojärjestelmän kokeilua ja sen raporttia ei ole käsitelty julkisuudessa.

    Nyt on Potilaan lääkärilehdessä uutinen Oulussa käynnistettävästä kokeilusta:

    Oulu aikoo kokeilla kaupunkilaisten lääkäripalvelujen tarjoamista myös ammatinharjoittajamallilla.

    Listautumismalliksi kutsumassaan mallissa kaupunki hankkisi avosairaanhoidon lääkäri- ja hoitajapalveluja myös yksityisiltä ammatinharjoittajilta.

    – Julkisen palvelun rinnalle voisi tulla tietyt kriteerit täyttäviä, pienempiä ammatinharjoittajayksiköitä koko terveysaseman kilpailutuksen sijaan. Asiakkaalla on oikeus valita lääkäripalvelunsa, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto kuvaa.

    – Mallia on otettu Ruotsista. Tämä on avaus kansalliseen keskusteluun siitä, miten lääkärille pääsyä voitaisiin parantaa.

    Oululainen voisi valita listautuvansa kunnallisen terveysaseman sijasta yksityisen ammatinharjoittajan asiakkaaksi. Lääkärikäynnistään potilas maksaisi tavallisen terveyskeskusmaksun verran.

    – Palvelun tuottajalle maksettaisiin kapitaatiomallilla eli hoitovastuulla olevien asukkaiden perusteella. Valtuusto hyväksyi viime vuonna mallin selvittämisen, Ylitalo-Katajisto kertoo.

    Tässä näyttäisi olevan juuri Puustisen kertomasta mallista kyse. Toivottavasti oululaiset ovat lukeneet em. kokeiluraportin – ja toivottavasti siitä raportista tulee jotakin julkisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 11.2.2014 kello 23:29

    Sote lakiesitys on moninkertainen kompromissi ja kirjoitettu juuri sellaiseksi kuin se on poliittisesti ohjattu. Jos olemassa olevan aluesairaalan geopoliittinen asema on sellainen, jossa sen ympärille ei muodostu yli 50 000 asukkaan kuntaliitosta, eikä nykyhallitus aio pakkoliitoksia tehdä, niin aiotaanko pakkoa kuitenkin käyttää terveyspalveluiden monopolisoimiseksi?

    Sopimus on niin kuin se on allekirjoitettu ja laki on niin kuin siinä lukee. Ei se muuksi muutu, vaikka asiaa loivennellaan suullisesti lupaamalla olla sitä käyttämättä.

    Matti Apunen ja Mikko Wiren kirjoittavat oma lehmä ojassa, mutta aluesairaalapaikkakunnilla ollaan huolissaan niin työpaikoista kuin palveluistakin.

    http://www.jamsanseutu.fi/Uutiset/1194874380965/artikkeli/wir+n+ollaanko+uutta+monopolin+laillistavaa+sote-lakiesitysta+tekemassa+suomessa+vai+valko-venajalla+.html

    http://www.hs.fi/kotimaa/Tule+apuun+elinkeinojen+Tarzan/a1392010063175?ref=hs-hitaat-e-8

    Mustat ja valkoiset kissat voivat pyytää hiiriä, mutta leikkaussalissa saa olla vain monopolin lääkäri?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. Rakenneuudistus vailla vertaa: mitä Singaporen terveydenhuolto voisi opettaa : Jaakko Stenhäll kaupunginvaltuustoon kirjoitti 12.10.2014 kello 18:25

    Suosittele: Thumb up 0

  102. Raimo K kirjoitti 13.10.2014 kello 10:15

    Kuntaliitoskuntalainen:
    ‘snip’
    Mustat ja valkoiset kissat voivat pyytää hiiriä, mutta leikkaussalissa saa olla vain monopolin lääkäri?

    Jos leikkaussalissa on hiiriä, tilanne ei ole hyvä, mutta lääkärit kyllä työskentelevät ristiin julkisella ja yksityisellä sektorilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  103. Raimo K kirjoitti 13.10.2014 kello 10:34

    Singaporen mallissa on hyviä puolia, mutta se ei takaa alhaisia kustannuksia.

    Myös Saksassa terveydenhoito perustuu yksityisiin vakuutuksiin ja yksityisiin palveluihin, mutta on Suomea selvästi kalliimpaa. Mutta ihmiset ovat tyytyväisiä ja se osoittaa, että ihmiset ovat halukkaita maksamaan, jos palvelut toimivat.

    Suomessa taas palvelut ovat suhteellisen halpoja, mutta ne eivät toimi (perusterveydenhoidossa) – ja koko ajan vaaditaan säästöjä, säästöjä, säästöjä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus