Kaupunkisuunnittelu, Talouspolitiikka

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.5.2013

Esitys liikenneinvestoinneiksi

Kaikki muu meni esitysten mukaan, paitsi esitys liikenneinvestoinneiksi. Niissäkin vuoden 2014 esitys meni esityksen mukaan, mutta muut väännettiin raamiin, kun kerran oli käsketty. Raami on tässä tapauksessa 97 miljoonaa euroa/vuosi. Tätä voi verrata vaikkapa siihen, että Veturitie yksinään maksaa 140 miljoonaa. Samalla lähetimme viestin kaupunginhallitukselle, ettei tässä raamissa ole mitään järkeä. Näin se meni pöytäkirjan mukaan:

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi yksimielisesti puheenjohtaja Rautavan tekemän ja varapuheenjohtaja Soininvaaran kannattaman vastaehdotuksen:

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä liikenneinvestointien talousarvio- ja investointiohjelmaehdotukset lähetettäviksi kaupunginhallitukselle vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2015-2018 investointiohjelman laatimisen pohjaksi. Vuosien 2014-2016 osalta investoinnit muutetaan pöytäkirjan liitteeksi lisättävän taulukon mukaisesti siten, että liikenneinvestointien kokonaismäärä on vuositasolla 97 miljoonaa euroa. Samalla lautakunta toteaa, että liikenneinvestointien karsinta investointikaton edellyttämään 97 miljoonaan euroon tarkoittaa käytännössä Kalasataman, Pasilan ja Kruunuvuorenrannan alueiden toteutuksen merkittävää hidastumista vuoden 2016 loppuun asti. Katuverkon toteutuminen viivästyy suunnitellusta ja Pasilassa mm. Veturitien toteutus siirtyy. Tämä tarkoittaa myös, että sitovia asuntotuotannolle asetettuja tavoitteita ei saavuteta, sillä korvaavien kohteiden osoittaminen tarvittavassa mitassa on mahdotonta. Projektialueiden investointeja tulisikin lautakunnan mielestä tarkastella investointikaton ulkopuolella siltä osin kuin projektialueelta kaupungille syntyvät tuotot kattavat infrastruktuurin kustannukset (nettoperiaate).

Tekisi mieli sanoa, että mitäs minä sanoin. Olin aikanaan neuvottelemassa budjettiraamista, johon siis tuli myös tuo investointiraami 435 miljoonaa euroa, joka sittemmin on jyvitetty eteenpäin niin, että liikenneinvestointeja on 97 miljoonaa. Esitin silloin, että asuntotuotannon vaatimat investoinnit nettoutetaan vähentämällä investointimenoista kaupungille tulevat maanluovutustulot (myyntitulot tai nykyhetkeen kapitalisoidut vuokratulot). Tietysti raamia olisi silloin vähän pienennetty, mutta ei jouduttaisi säästämään voittoa tuottavista hankkeista.

Tähän varmaankin palataan.

Huomattakoon että Vuosaarentie 3:ssa on vastaava tilanne. Siirtämällä tie vanhalle paikalleen saadaan rakennusoikeutta 1,65 miljoonan euron edestä, mutta se maksaa 900 000 euroa.

13 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.5.2013

  1. Tämä Helsingin kaupunkin budjettiraami ja investointikatto kuulostaa yhtä järkevältä ja loppuun asti mietityltä kuin ns. valtionhallinnon tuottavuusohjelma aikanaan.

    Mitä pahaa me suomalaiset olemme oikein tehneet, että joudumme kärsimään näin huonosta ja jääräpäisestä hallinnosta? Tämä koskee sekä virkamiestyötä että poliittista luottamushenkilöstöä. Joko päätöksiä ei saada aikaan lainkaan, ja silloinkin kun saadaan, niin ne tehdään hätäisesti keskustelematta ja miettimättä, ja sitten päätettyihin asioihin hirttäydytään kuin hallitusohjelmaan ikään kuin se olisi joku taivaallinen totuus.

    Anna mun kaikki kestää…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Onko Helsingin liikennesuunnittelu tosiaan täysin erillinen pesäke muusta kaupunkisuunnittelusta? Tulee mieleen (ei imuri) Koivusaari, Veturitie…
    Niin ylimitoitettuja katuhankkeita, ettei enää kannata rakentaa asuntoja?! Voisiko muuttaa asiat niin, että liikennesuunnittelu on kaupunkisuunnittelun alaista? Ei toisin päin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Raamihan toimii, kun kaupungin huseeraminen asuntomarkkinoilla lopetetaan, vai mitä. 😉 En ole koskaan ymmärtänyt, kenen etu on kaupungin asuntotuotanto. Sen tiedetään vain nostavan hintoja. Kaikki markkinahäiriöt tunnetusti vain nostavat hintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. “Vuosaarentie 3:ssa on vastaava tilanne. Siirtämällä tie vanhalle paikalleen saadaan rakennusoikeutta 1,65 miljoonan euron edestä, mutta se maksaa 900 000 euroa.”

    Eikö tässä voida sanoa rakennuttajalle että “saatte sen 1.65 miljoonan edestä rakennusoikeutta, jos siirrätte tien” – niin kaupungin ei tarvitse investoida itse ollenkaan….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Olli Pottonen:
    Mitä jos rakennettaisiinkin Pasila ilman mittavan kallista kaupunkimotaria?

    Meillä on mahdoton ongelma: toinen normi sanoo, että on investointikatto ja toinen normi sanoo, että on sovittu että pitää rakentaa motari, joka maksaa enemmän – ja normiyhteiskunnassa meidän pitää totella kaikkia normeja 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Voisi olla ihan hyvä ajatus koplata katujen tai puistojen rakentaminen tonttikauppoihin. Rakennusliikkeet voivat olla innovatiivisia tai kahdesta työmaasta samassa paikassa voi tulla synergiaetua, jolloin saadaan kokonaiskustannuksiltaan edullisemmin tehtyä sekä talonrakennus että perinteiset julkisen sektorin projektit. Mistä tuli mieleen, että kaikissa viimeisessä 100 uutisessa Jätkäsaaren tornihotellissa on ollut sanasta sanaan sama lause, että hanke toteutetaan kokonaan yksityisellä rahalla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville: Mistä tuli mieleen, että kaikissa viimeisessä 100 uutisessa Jätkäsaaren tornihotellissa on ollut sanasta sanaan sama lause, että hanke toteutetaan kokonaan yksityisellä rahalla…

    Mitä sillä on väliä? Kaupunkikuva kuuluu kaikille eikä ainoastaan yksityiselle rahalle, vaikka ymmärränkin, että ajatus on kauhistuttava Kokoomukselle ja muulle oikeistolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jatkan vielä Pasilasta ja Veturitiestä. Mikko Särelä kirjoittaa, että 140 miljoonan euron kuluista valtio ja kaupungin saamat tuotot kattavat 85MEUR, eli nettona kustannuksia tulee 55MEUR. Tai oikeastaan enemmän, sillä Keski-Pasilaan pitää rakentaa muutakin infraa. Eli nettoperiaatteen soveltaminen ei tätä hanketta pelasta. Eikös Veturitie siis ole juuri sellaista rahankäyttöä mitä investointikatolla on tarkoitus vähentää?

    Lisäksi Veturitien tarpeellisuus ja hyödyllisyys ovat kyseenalaisia. Soininvaara on puhunut useasti ratikka ja hissi -kaupungin puolesta. Moottoritunneli ja hissi -kaupunki on saanut tässä blogissa vähemmän suosiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Juu, jatkossa sammutetaan tulipalot lentokoneilla, ja haetaan kaikki halukkaat tai ainakin viralliset vammaiset helikopterilla terveyskeskukseen/sairaalaan kunnan varoilla, kunnan maksamalle helikopterikentälle jokaisen talon katolla. Vanhusten kotipalvelullekin voisi hankkia parikymmentä kopteria aterioita kuskaamaan. Mitä väliä kuluista, kun saatiin ekologista modernia asumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.