Puurakentaminen

DSC_2700Van­cou­veris­sa suosi­taan paljon puu­rak­en­tamista. Siitä olisi paljon oppimista meil­läkin. Nyt saa kuusik­er­roksisen talon tehdä puu­runk­oisek­si. He eivät kuitenkaan ole hurah­ta­neet mihinkään ortodok­sisu­u­teen tässä asi­as­sa, vaan hyväksyvät, että raken­nuk­ses­sa voi käyt­tää sekä puu­ta, terästä että beto­nia. Olen aina ihme­tel­lyt sitä, mik­si pitää tehdä kaik­ki puus­ta, kun puu­ta ale­taan suosia.

Van­cou­ver on maan­järistysaluet­ta. Joidenkin mukaan se suuri pamaus tulee koh­ta. Kaikessa rak­en­tamises­sa varaudu­taan maan­järistyk­si­in. Talon on pystyt­tävä huo­ju­maan hajoa­mat­ta. Kaduil­la ja jalka­käytävil­lä, jot­ka on raken­net­tu kan­nelle (kaik­ki pysäköin­ti maan alla) on näkyvis­sä selvät liikuntasaumat.

DSC_2702

37 vastausta artikkeliin “Puurakentaminen”

  1. Puus­ta olisi, varsinkin meil­lä Suomes­sa, help­poa, halvem­paa ja hyödyl­listä rak­en­taa enemmän.

    Puu­rak­en­tamiseen olisi help­poa tehdä yksinker­taiset säädök­set ja laskentamallit.

    Jos yksinker­taiset säädök­set tehtäisi­in; pienet raken­nus­fir­mat ja har­ti­a­pankki­rak­en­ta­jat pää­si­sivät parem­min lyömään kiilaa kaavoit­ta­ja-gryn­deri kartelliin. 

    Sik­si yksinker­taisia säädök­siä ei tehdä.

  2. Koko kaavoituk­ses­sa on sama ongel­ma mate­ri­aali­val­in­to­jen suhteen.
    Samal­la taval­la eräskin kaupunkiku­vaarkkite­hti otti kan­taa tietyn valmis­ta­jan ja tuotan­to­ta­van julk­i­sivu­ti­iltä vaatiessaan. 

    Keskeinen argu­ment­ti oli “niitä 70-luvun rän­sistyviä lähiöitä ei hyväksytä”. Olisko lob­bareil­la nyt liikaa val­taa ja pitäisikö kun­nil­ta edel­lyt­tää kil­pailuneu­trali­teet­tiä EU:ssa on joku lakimuu­toskin tästä asi­as­ta vireillä.

    Ainakin insinööri kyseen­lais­taa tutkimus­menetelmän jos­sa kädel­lä hiv­el­lään tiilen pin­taa ja tode­taan että tämä on selkästi kestävämpi kuin toinen halvem­pi versio. 

    Voisiko tiilet ne sit­ten vaik­ka käyt­tää VTT:llä tes­tat­ta­vana jos kaaval­la haetaan tiet­tyä elikaar­ta. Tai voisiko kiin­teisön­o­mis­ta­jil­la olla jotankin omaakin osaamista tässä asiassa,

    Hienoin­ta koko asi­as­sa on että seru­raavas­sa kaavas­sa (Kuninkaan­tam­mi) pakote­taan ker­rostalon julk­i­sivutkin puu­rak­en­teisik­si. Kauanko­han maali kestää huolta­mat­ta aurinkoisel­la sivul­la ja home­htuuko var­joi­sis­sa paikoissa ?

  3. En ole ihan täysin ihas­tunut tähän puu­rak­en­tamisin­nos­tuk­seen. (Näin pie­neen maa­han mah­tuu vain yksi aja­tus ker­ral­laan.) Kun olen puu­talos­sa asunut. Mm. selkäy­timeen oli iskostett­va, että kynt­tilää e i i k o s k a a n saa jät­tää yksin palamaan.

    30-luvun talois­sa vielä ja kai myöhem­minkin välio­ph­jat muodo­tu­i­v­at beto­niarkuista, joiden pääl­lä oli kut­teripu­rueristys ja puinen lat­tiarakenne. Eräänä päivänä Nor­den­skildinkadul­la sijait­sevas­sa tlaosa lak­er­ras­sa syt­tyi huoli­mat­tomas­ta kynt­tilänkäsit­telystä tuli­pa­lo. Onnek­si yläk­er­ran naa­puri oli paikalla, huo­masi savun hajun, hälyt­ti palokun­nan ja palon­alku ehdit­ti­in sam­mut­taa ilman vakavampia seurauksia.

    Por­taikko oli aivan täyn­nä savua. Aika ilois­es­ti talo oli roi­hun­nut, jos palo olisi päässyt leviämään.

  4. Kuvan tyyp­pinen liima­palkki­rakenne on kyl­lä yleinen Suomes­sakin, varsinkin eril­si­sis­sa halleissa.

    Puu­ta ja mui­ta mate­ri­aale­ja yhdis­tel­lään Suomes­sakin paljon pien­talois­sa. Mitä ker­rostalo­rak­en­tamiseen puus­ta tulee, on se kyl­lä takkuil­lut pahasti Suomes­sa ver­rat­tuna vaikka­pa Ruot­si­in ja Nor­jaan. Oslon uudel­la lento­ken­täl­lä on käytet­ty paljon puu­ta, kun taas Van­taa on pelkkää betonia.

    Sementin/betonin valmis­tus tuot­taa muuten noin 5–10% maail­man hiilid­iok­sidipäästöistä kun taas puu­ta käytet­täessä varas­toidaan hiiltä.
    Helsin­gin hiil­i­jalan­jäl­ki nousee betoni/teräs/lasirakentamisen vuok­si noin kaksinker­taisek­si ver­rat­tuna muus­ta elämis­es­tä aiheutu­vi­in päästöihin.

  5. VTT:n ongel­ma on, että lasken­ta­pe­rusteis­sa olete­taan kaiken toimi­van niin kuin on suun­nitel­tu. Esimerkik­si olete­taan ihmis­ten huolta­van tasakat­to­ja ja ilmas­toin­ti­jär­jestelmiä. Näil­lä virheel­lisil­lä lasken­ta­pe­rusteil­la saadaan aikaisek­si vääriä johtopäätök­siä. Raken­nuk­sia, jot­ka toimi­si­vat, jos joku viit­sisi niitä huoltaa. 🙁

  6. Markku af Heurlin:
    En ole ihan täysin ihas­tunut tähän puu­rak­en­tamisin­nos­tuk­seen. (Näin pie­neen maa­han mah­tuu vain yksi aja­tus ker­ral­laan.) Kun olen puu­talos­sa asunut. Mm. selkäy­timeen oli iskostett­va, että kynt­tilääe i i k o s k a a n saa jät­tää yksin palamaan. 

    Onko sul­la tapana jät­tää betonirunk­oi­sis­sa talois­sa sit­ten useinkin kynt­tilöitä pala­maan sinne tänne? Mulle on lap­su­ud­es­ta asti ohjel­moitu selkäruo­toon että kynt­tilöitä ei koskaan saa jät­tää yksin pala­maan, riip­pumat­ta talon raken­nus- tai verhoilumateriaaleista.

  7. Kyl­lä on karmea­ta että puu­rak­en­t­a­mi­nen Suomes­sa on tor­pat­tu lain­sääädän­nöl­lä. Eli kuka ja ketkä ovat olleet asial­la edis­tämässä betoniele­ment­ti­rak­en­tamista lain­säädän­nöl­lä jopa vuosikym­me­nien ajan. Että kun raken­nuk­sen puuele­ment­ti palaa mut­ta betoniele­ment­ti ei pala. Tämähän on se van­ha vir­si ja kep­pi­hevo­nen mil­lä on vaikeutet­tu puurakentamista.

  8. Nyt elämme 2000-luvun toisel­la vuosikymmenel­lä. Tah­dom­meko me tosi­aan kokea uud­estaan tuli­palo­ja, jois­sa meni pahim­mil­laan kokon­ainen kaupunki?

    Me sam­mumme röö­ki huu­lessa sänkyyn ja niin edelleen. Kuin­ka suuri osa ihmi­sistä oikeasti pitää talonkir­jaa tai tietää ylipäätään yhtään mitään talon ylläpitämis­es­tä? Point­ti­ni on se, että puuk­er­rostalos­sa elämiseen liit­tyy val­ta­van paljon enem­män vas­tu­u­ta ja suurem­mat riskit.

    Onko järkevää ottaa täl­läisiä riske­jä, vain työl­lisyy­den nimissä?

    Me elämme kivi­mas­san pääl­lä joka on maail­man van­himpia. Meiltä löy­tyy laadukas­ta kivi­ma­te­ri­aalia louhit­tavak­si. On merkil­listä että tätä kiveä louhi­taan lähin­nä nastarenkail­la asfalt­tia vas­ten jauhet­tavak­si. Katukivetkin tuo­daan Kiinasta.

    Kyl­lä laadukkaalle tukille löy­tyy parem­paakin käyt­töä kuin talo­jen run­got. Kansan­taloudel­lis­es­ti ajatellen arvelisin karkeasti, että tukin kas­vat­ta­mi­nen huonekalu‑, sis­us­tus- ja vene­te­ol­lisu­ut­ta tuot­taa enem­män kuin talo­jen kan­tavina seininä.

    Teräk­sen kave­ri­na tule­vaisu­udessa on mitä luul­tavim­min betonin sijaan eri­laiset kom­posi­it­ti­ma­te­ri­aalit. Nämä kom­posi­it­ti­ma­te­ri­aalit ovat sitä “haitekkiä”, mihin Suomenkin kan­nat­taisi panostaa.

    3d tulost­a­mi­nen 20 vuo­den kulut­tua voi hyvinkin olla suuren mit­takaa­van työtä. Mik­sei siis tuloste­ta suo­raan ele­ment­te­jä? On aivan var­maa, että 3d tulostus­ta tul­laan käyt­tämään myös raken­nus­te­ol­lisu­udessa. Maail­mal­la on nyt pienem­män mit­takaa­van han­kkei­ta, jois­sa talo raken­netaan tuloste­tu­ista elementetistä.

    Puu­rak­en­t­a­mi­nen, ter­vaöljy ja turkik­set, tämäkö on sitä Suomea vuon­na 2013? Onko Suo­mi vuon­na 2030 kehi­tyk­sen huip­ul­la vai kehitysmaa?

  9. Tuo­mas S.: Onko sul­la tapana jät­tää betonirunk­oi­sis­sa talois­sa sit­ten useinkin kynt­tilöitä pala­maan sinne tänne? Mulle on lap­su­ud­es­ta asti ohjel­moitu selkäruo­toon että kynt­tilöitä ei koskaan saa jät­tää yksin pala­maan, riip­pumat­ta talon raken­nus- tai verhoilumateriaaleista.

    Kylä minä täl­laises­sa kuvu­talosa uskallan jät­täkynt­tilän pala­maan viereisen huoneeseen ilman jak­tu­vaa var­tioin­tia. Luon­nol­liseti kaukana ver­hoilu­ma­te­ri­aaleista ja pala­mat­toma­l­la alustal­la. S i l t i palo voi syt­tyä, mut­ta tuli ei pääse nopeas­tio lev­iämään koo taloon.

  10. Lau­ri Kumpu­lainen:
    …Tah­dom­meko me tosi­aan kokea uud­estaan tuli­palo­ja, jois­sa meni pahim­mil­laan kokon­ainen kaupunki… 

    Nyt sekoi­tat kak­si asi­aa lah­jakkaasti. 😀 Puu­raken­nuk­set eivät ole sen palo­herkem­piä kuin betoni­raken­nuk­setkaan. Itse asi­as­sa jois­sakin tilanteis­sa puu­rakenne kestää kauem­min tuli­paloa kuin teräs tai betoni. Yksi mate­ri­aali-inssi selit­ti meille aikoinaan 9/11:n tornien sor­tu­mista ja ker­toi, että tor­nit oli­si­vat pysyneet pystyssä pidem­pään, jos rakenne olisi ollut puu­rakenne. 🙂 (Mikä ei noin korkeis­sa raken­nuk­sis­sa liene mahdollista.)

    Välil­lä tun­tuu että hukkaamme kaupunkisu­un­nit­telun perusasioi­ta: ruu­tukaa­van, bule­vardit, 6 ker­rosta jne. Ei noi­ta suun­nit­telu­o­hjei­ta ole tehty turhaan. Bule­vardeil­la on kak­si käyt­tö­tarkoi­tus­ta: sak­salaises­sa ajat­telus­sa ne ovat paloku­jia ja ran­skalaises­sa ajat­telus­sa niitä pitkin on help­po suun­na­ta sotaväkeä kuk­ista­maan kap­inaa. 😀 Ensin­mainit­tu on mielestäni relevantti.

    Ain­oat ker­rat, kun Suomes­sa on viimeaikoinan ollut todel­li­nen uhka kokon­aisen kaupun­gin palamis­es­ta, oli­vat venäläis­ten suur­pom­mi­tuk­set. Samal­la pom­mimäräl­lä mm. Dres­den saati­in yleis­syt­tymään. Helsin­gin vah­va ilma­tor­jun­ta ja sitä tuke­neet ilmavoimien koneet estivät syt­tymisen. Eli kaupunkien ilma­puo­lus­tus on ain­oa asia, johon kan­nat­taa panos­taa, kun pelkää todel­la suuria tulipaloja. 😉

  11. Van­cou­veris­sa ei ole vuosi­in kuol­lut kukaan tuli­palois­sa. Pakolli­nen sprin­k­leri-jär­jestelmä joka talossa.
    Teräs­rak­en­teet ovat tuli­palois­sa haavoit­tuvim­mat, kos­ka ne eivät kestä kuumuut­ta. Vaik­ka kuin­ka ihailee beto­nia, joutuu tekemään sen myön­ny­tyk­sen, että talos­sa on vähin­täänkin irtaimis­tona palavia mate­ri­aale­ja. Kyl­lä betoni­talois­sa kuol­laan tuli­paloi­hin siinä, mis­sä puu­talois­sakin. Nykyaikainen puu­ta­lo on varsin tur­valli­nen. Van­hoista en sano mitään.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­cou­veris­sa ei ole vuosi­in kuol­lut kukaan tuli­palois­sa. Pakolli­nen sprin­k­leri-jär­jestelmä joka talossa.
    Teräs­rak­en­teet ovat tuli­palois­sa haavoit­tuvim­mat, kos­ka ne eivät kestä kuumuut­ta. Vaik­ka kuin­ka ihailee beto­nia, joutuu tekemään sen myön­ny­tyk­sen, että talos­sa on vähin­täänkin irtaimis­tona palavia mate­ri­aale­ja. Kyl­lä betoni­talois­sa kuol­laan tuli­paloi­hin siinä, mis­sä puu­talois­sakin. Nykyaikainen puu­ta­lo on varsin tur­valli­nen. Van­hoista en sano mitään.

    Samaa mieltä palo­tur­val­lisu­ud­es­ta, elinkaari ja investoin­tikus­tan­nuk­set on kokon­aan toinen juttu.

    Epäi­lyt­tää tuleeko ne puiset julk­i­sivut huoltomaalat­tua ja kuin­ka lukuisat detaljit vaikka­pa parvekkeil­la kestävät.
    Yksi­tyiset taloy­htiöt eivät ole lois­ta­neet varmem­pi­enkaan rak­en­tei­den hoidossa.

    1. Pekka
      Onko se betoni sit­ten osoit­tqau­tunut kestäväk­si mate­ri­aa­lik­si? Betoni­bru­tal­is­min aikaiset raken­nuk­set alka­vat olla aika surk­je­as­sa kun­nos­sa, kun betoni ei kestä ajan hammasta.

  13. Markku af Heurlin: Kylä minä täl­laises­sa kuvu­talosa uskallan jät­täkynt­tilän pala­maan viereisen huoneeseen ilman jak­tu­vaa var­tioin­tia. Luon­nol­liseti kaukana ver­hoilu­ma­te­ri­aaleista ja pala­mat­toma­l­la alustal­la. Si l t ipa­lo voi syt­tyä, mut­ta tuli ei pääse nopeas­tio lev­iämään koo taloon.

    Muista ker­toa mis­sä asut että osaan välttää.en todel­lakaan halua naa­purik­seni ihmistä joka jät­tää elävän tulen vah­ti­mat­ta kos­ka betoni ei talois­sa pala.

  14. Kuten Odekin tote­si, teräs­be­toni­rakenne on tuli­palon osalta jopa puu­raken­net­ta haavoit­tuvampi. Teräs menet­tää kaik­ki edulliset omi­naisuuten­sa jo paris­sa sadas­sa asteessa, ja vaik­ka betonin puris­tus­lu­ju­us on erit­täin suuri, vetoa tai vään­töä se ei kestä käytän­nössä lainkaan.

    Puun huono puoli ei ole tuli­palo­vaara vaan se, että sitä ei voi miten vain yhdis­tel­lä mui­hin mate­ri­aalei­hin. Puun kos­teuskäyt­täy­tymi­nen myös poikkeu­solois­sa (esim. raken­nuk­sen tilapäis­es­ti vau­ri­oitues­sa tai vesi­vahin­gon yhtey­dessä) pitää ottaa jo raken­nus­ta suun­niteltaes­sa huomioon. Puu on hen­git­tävä mate­ri­aali, toisin sanoen se sitoo ja luovut­taa kos­teut­ta tehokkaasti. Tietyn rajan jäl­keen se alkaa kuitenkin kas­tua, ja tässä kohden iskevät home­et ja lattiasieni.

    Puus­ta raken­net­taes­sa pitää joko laskea kos­teuskäyt­täy­tymi­nen hyvin tarkkaan TAI nou­dat­taa van­ho­ja raken­nus­menetelmiä ja käyt­tää kaut­taal­taan per­in­teisiä, hen­git­täviä mate­ri­aale­ja. Valitet­tavasti per­in­teis­ten menetelmien kannal­ta ener­gian­säästöhys­te­ri­as­sa on men­ty liial­lisuuk­si­in. Oikea tapa säästää läm­mi­tysku­luis­sa on laskea huoneen­läm­pöti­la 17–18 asteeseen, ei vuo­ra­ta joka paikkaa pak­suil­la eris­tek­er­roksil­la ja pitää huoneen­läm­pö 25 asteessa. Lisäeristämi­nen menee harhaan usein siinäkin, että tyyp­il­lisessä raken­nuk­ses­sa kon­vek­tio on paljon merkit­tävämpi läm­mön poiskul­jet­ta­ja kuin joh­tu­mi­nen tai säteily.

    Betoni muuten eristää läm­pöä hirvit­tävän huonos­ti. Se ei myöskään juuri hen­gitä, sen sijaan se kas­tuu jo hyvin pien­estä ves­imäärästä. Ain­oa syy käyt­tää beto­nia on taloudelli­nen: Beton­ista valmis­tet­tu seinä kan­taa saman kuor­man paljon ohuem­pana kuin mikään muu yleis­es­ti käytet­ty raken­nus­ma­te­ri­aali. Betonirunk­ois­es­ta talosta jää “hyö­tykäyt­töön” suurem­pi osu­us kerrosalasta.

    1. Ris­to
      Näin meille väitet­ti­in. Kun kaikkial­la on sprin­k­ler­it, tuli­paloon kuolem­i­nen vaatii jo pien­tä etukäteissuunnittelua.

  15. Kalle: Esimerkik­si olete­taan ihmis­ten huolta­van tasakat­to­ja ja ilmastointijärjestelmiä.

    Ole­tus on tietenkin tyh­mää tehdä noin yleen­sä, mut­ta en jotenkin tajua rak­en­tamiseen liit­tyvää autoritäärisyyt­tä. Jos ole­tus ei yleis­es­ti toteudu, niin mik­si sen pitäisi sitoa jotain tiet­tyä rakentajaa? 

    Muutenkin tämä keskustelu on jotenkin absur­di, tulee aina sel­l­ainen tunne, että onko tääl­lä joku ihme kollek­ti­ivi­nen aivomätävirus meneil­lään. Mik­si rak­en­t­a­mi­nen on jotain mis­sä vira­nomais­ten pitää olla haukkana kat­so­mas­sa, ettei vaan ole raken­net­tu paria neliötä liikaa tai väli­seinä väärässä paikassa?

    Ps. Betoni­han kestää ihan hyvin, jos siitä pitää vaan hyvän huolen. Min­ul­la on betoni­ta­lo jos­sa on tasakat­to. Kaik­ki toimii lois­tavasti, talokin on jo liki 45 vuot­ta vanha.

  16. Tuos­ta puu­rak­en­tamisen suosimis­es­ta olen paljolti samaa mieltä. Meil­lähän kävi niin, että puu­rak­en­tamisen suosimises­sa hurahdet­ti­in pitämään sitä jonkin­laisen itseis­ar­vona. Samal­la uno­hdet­ti­in, että ne syyt, joiden takia puun käyt­töä aikoinaan vähen­net­ti­in ovat yhä olemassa.

    Puu on raken­nus­ma­te­ri­aali­na varsin kon­stikas, eikä siihen sisäl­tyviä heikkouk­sia annetaisi muille mate­ri­aaleille anteek­si: Puu on altis kos­teu­den vai­hteluille, jol­loin se halkeilee, vään­tyy ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa lahoaa. Se voi palaa, eri­laiset mikro­bit ja sienet voivat käyt­tää sitä kasvualus­tanaan kuin myös rav­in­ton­aan ja se on pehmeänä aineena altis kulumiselle.

    Viimeaikoina puus­ta on kehitet­ty paljon uusia raken­nus­ma­te­ri­aale­ja, joiden käyt­töä mielestäni voisi lisätä. Mut­ta sen kus­tan­nuk­sel­la ei pidä lähteä vieroksumaan hyviksi osoit­tau­tunei­ta min­er­alipo­h­jaisia rakennusmateriaaleja.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Risto
    Näin meille väitet­ti­in. Kun kaikkial­la on sprin­k­ler­it, tuli­paloon kuolem­i­nen vaatii jo pien­tä etukäteissuunnittelua.

    Ja sinä uskoit?

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Van­cou­veris­sa ei ole vuosi­in kuol­lut kukaan tuli­palois­sa. Pakolli­nen sprin­k­leri-jär­jestelmä joka talossa.

    Paljonko­han sprin­k­ler­i­jär­jestelmä nos­taa vesi­vahin­gon mah­dol­lisu­ut­ta ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa sitä ei ole?

    Kyl­lä puu­rak­en­tamises­sa on omat kom­mer­venkkin­sä, ei siitä pääse mihinkään.

    Ennen kuin ale­taan miet­timään raken­nusteknisiä suuria lin­jo­ja ja mate­ri­aalien hienouk­sia, pitäisi lait­taa rak­en­tamisen vas­tu­ut kun­toon. En tiedä mikä siinä suo­ma­laises­sa rak­en­tamises­sa mät­tää, mut­ta on aivan älytön­tä että urakoit­si­ja on vain viisi vuot­ta vas­tu­us­sa vaik­ka rak­en­taisi kuin­ka päin per­set­tä. Raken­nut­ta­ja on vas­tu­us­sa 10 vuotta,mutta ei sekään ole mitään automaat­tista vas­tu­u­ta. Nyt pitäisi ensim­mäisek­si lait­taa lain­säädön­tö ja eri­tyis­es­ti oikeuskäytön­tä kun­toon näi­den vas­tu­ua­sioiden vuoksi.

    Suomes­sa raken­netaan aiv­na liian paljon sut­ta ja uusien määräys­ten takia uusien asun­to­jen kos­teusvau­ri­oiden määrä tulee aivan var­masti moninker­tais­tu­maan nykyis­es­tä. Samat­en tämä uusi ener­gia­todis­tus on ihan höpöjut­tu, mitä ihmettä sil­lä oikein tekee, kun ei se ole mitenkään yhteyk­sis­sä asumiskustannuksiin? 

    Tapio Pel­to­nen
    “Oikea tapa säästää läm­mi­tysku­luis­sa on laskea huoneen­läm­pöti­la 17–18 asteeseen”

    En ymmär­rä mitä eri­tyisen oikea­ta tuosa tavas­sa on. Täysin vas­taaval­la taval­la voi säästää kun ei käytä läm­mintä vet­tä ollenkaan. 

    Kumpikin tpaa las­kee hyvin radikaal­isti asum­is­mukavu­ut­ta. Mielum­min kulu­tan ener­giaa kuin elän kylmässä.

    (käykää Espan­jas­sa talvi­aikaan, siel­lä on joka asun­nos­sa tuo 17–18 astet­ta, voi että kun on mahtavaa!!!)

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Risto
    Näin meille väitet­ti­in. Kun kaikkial­la on sprin­k­ler­it, tuli­paloon kuolem­i­nen vaatii jo pien­tä etukäteissuunnittelua. 

    Aluk­si kir­joitin näin:
    —-
    Täy­ty­isi kai tuos­sa vähin­tään olla jotain lisämääre­itä (Onko ne sprin­k­ler­it vaa­dit­tu myös kaikki­in van­hempi­in raken­nuk­si­in? Läm­pöön reagoivan sprinkerin kanssa lie­nee mah­dol­lista tap­paa itsen­sä savul­la jo ennen sen reagoimista, jne…)
    Googlat­tuna yksi tapaus ja toinen.
    —-
    Sit­ten Goo­glasin tämän, joka vahvisti epäil­lyk­seni van­hoista raken­nuk­sista, tosin jonkin ver­ran ihmisiä kuolee myös sprin­kler­talois­sa. Väite, että vuo­den XXYY jäl­keen raken­ne­tuis­sa kerros/tornitaloissa ei ole sat­tunut kuole­man­ta­pauk­sia vuo­den ZZYY jäl­keen ehkä saat­taisi pitää paikkansa.

  20. Mat­ti Saas­ta­moinen:

    Puu on raken­nus­ma­te­ri­aali­na varsin kon­stikas, eikä siihen sisäl­tyviä heikkouk­sia annetaisi muille mate­ri­aaleille anteek­si: Puu on altis kos­teu­den vai­hteluille, jol­loin se halkeilee, vään­tyy ja pahim­mas­sa tapauk­ses­sa lahoaa. Se voi palaa, eri­laiset mikro­bit ja sienet voivat käyt­tää sitä kasvualus­tanaan kuin myös rav­in­ton­aan ja se on pehmeänä aineena altis kulumiselle. 

    Esimerkik­si lasivil­la ja betoni ovat kastues­saan parem­pia kasvualus­to­ja mikrobeille ja sie­nille kuin puu. Puul­la on takanaan sato­jen miljoonien vuosien evoluu­tio, puu­solukko on luon­tais­es­ti antibak­teerista (esimerkik­si puinen leikku­u­lau­ta on paljon hygieenisem­pi kuin muovi­nen), jne.

    Puun ongel­mat tule­vat vas­taan sil­loin kun sen nor­maali kos­teuselämi­nen estetään lisäämäl­lä höyry­sulku­ja ja puun kanssa huonos­ti yhteen toimivia mate­ri­aale­ja. Esimerkik­si tiivis muovi­maali (joi­ta ovat läh­es kaik­ki nykyään myytävät maalit) toimii väistämät­tä höyrysulkuna.

    Puu on omim­mil­laan sil­loin kun sen kos­teuselämi­nen sallitaan.

    Raken­nustekni­ik­ka on laji jos­sa todel­lakin tehti­in ennen parem­paa. Nykyään tehdään vain halvem­paa ja enemmän.

  21. Puu­rak­en­tamisen este Suomes­sa on ollut raken­nu­saine­te­ol­lisu­us (= gryn­der­it ja betoniele­ment­tien valmis­ta­jat) jot­ka ovat loban­neet tehokkaasti puu­rak­en­tamista vas­taan. Virkamiehet ja päät­täjät (te poli­itikot) kulke­vat sokean kiltisti beton­imi­esten talu­tus­nuo­ras­sa. Juh­la­puheis­sa saate­taan puhua kau­ni­ita puun puo­lessa, mut­ta kun men­nään käytän­nön lain­säädän­tö­työhön ja vira­nomaiso­hjeis­tuk­seen, toim­i­taan täysin päinvastoin

    Raken­nus­määräyk­set, ohjeet ja vaa­timuk­set (palo­suo­jaus, askeläänieristys jne jne) on opti­moitu stan­dard­i­betoniele­menteille. Puu­rak­en­tamiselle taas on asetet­tu eri­laisia lisärasitteita. 

    Helsin­gin raken­nus­valvon­ta on ehkä maan bres­neviläisin viras­to, ja sil­lä on myös iso rooli betoni­rak­en­tamisen suosi­jana. Siel­lä puu­rak­en­tamisen vas­tus­t­a­mi­nen on läh­es fanaat­tista. Myös Helsin­gin kaupunisu­un­nit­telu ja kaavoitus aset­taa koko ajan esteitä puu­rak­en­tamiselle, urban­is­mi­in kun ei kaupunkisu­un­nit­telus­ta vas­taavien mielestä kuu­lu maalaishenk­i­nen puurakentaminen

  22. Tiedemies:

    Ps. Betoni­han kestää ihan hyvin, jos siitä pitää vaan hyvän huolen. Min­ul­la on betoni­ta­lo jos­sa on tasakat­to. Kaik­ki toimii lois­tavasti, talokin on jo liki 45 vuot­ta vanha.

    Kat­so­taan 165 vuo­den kulut­tua taloasi. 

    Itsel­läni on loma-asun­tona hir­sir­aken­nus joka on raken­net­tu 1813, täyt­tää siis tänä vuon­na 200 vuot­ta. Raken­nus on edelleen run­goltaan täysin ter­vet­tä puu­ta, vaik­ka se ei ensim­mäiseen 150 vuo­teen näh­nytkään beto­nia, muovia, vesieris­teitä, kaakelei­ta tai muu­ta nykyaikaista mate­ri­aalia. Seinis­sä on edelleen vain puna­mul­taa, sokke­li on luon­nonkiveä (ja tarpeek­si korkea), talos­sa on Suomen olo­suhteisi­in ain­ut täysin sopi­va kat­to­muo­to (har­jakat­to).

  23. Osmo Soin­in­vaara: PekkaOnko se betoni sit­ten osoit­tqau­tunut kestäväk­si mate­ri­aa­lik­si? Betoni­bru­tal­is­min aikaiset raken­nuk­set alka­vat olla aika surk­je­as­sa kun­nos­sa, kun betoni ei kestä ajan hammasta.

    Saisi sen betoninkin kestämään jos niin halu­taan, vähähi­ilistä sement­tiäkin pystytään tuottamaan.

    Betoni­rak­en­tamisen kehi­tystyö on kuitenkin tarpee­ton­ta kun PKS-alueen kaupunkiku­va­mafia käyt­tää tässä asi­as­sa valtaansa.

    1970-luvun ker­rostalo­jen pesube­toniele­men­tit eivät ole kovinkaan rel­e­vant­ti lähtöko­h­ta eri mate­ri­aalien elinkaaria ver­tail­taes­sa, koko raken­nuskan­ta kun suun­nitelti­in kestämään vain 30 vuotta. 

    Julk­i­sivu­jen mate­ri­aale­ja päätet­täessä ei vira­nomais­pros­es­seis­sa (kaa­va ja raken­nuslu­pa) paljon tutkimusti­etoa suvai­ta, kivem­pi men­nä fiil­ispo­h­jal­ta tuulien mukana lob­barei­den ohjauksessa.

    Haus­ka anek­doot­ti on yksikin lupa­hake­mus Viikissä. Suures­sa viisaudessa Vira­nomainen edel­lyt­ti että ker­rostalon rap­pausalus­tana tulee olla poltet­tu tiili. Kovan vil­lan päälle met­al­liv­erkkoon sidot­tu kolmik­er­rosrap­paus ei kelvannut.
    Virkamies viit­tasi tässä yhtey­dessä Jakomä­keen ja Töölöön — rän­sistyviä lähiöitä ei sal­li­ta ja
    ruu­tukaavas­sa rap­paus on osoit­tau­tunut kestävyytensä.

    Läm­möner­is­teen ulkop­uolle muu­rat­tu tiili nykyrakenne) on kuitenkin selkeästi huonom­pi mas­si­iv­i­ti­ili­seinään verrattaessa(Töölö).
    Kylmään tiileen isket­ty rap­paus kun jää­tyy ja kuiv­uu aivan eri tah­tia kuin van­hois­sa raken­nuk­sis­sa jos­sa mas­si­ivi­rakenne ja läm­pövuo­to hoitaa kos­teu­den ulos rakenteesta. 

    Verkko­rap­pauk­ses­sa laastik­er­rokset ovat kiin­ni vahvis­tavas­sa met­al­liv­erkos­sa ja toises­sa jääkylmän tiilen pinnassa. 

    Meni pari vuot­ta ja tilaa­ja ei saanut pro­jek­tia käyn­ti­in, tässä välis­sä oli ener­gian säästö nous­sut pinnalle.
    Pää­su­un­nit­teli­ja kävi ehdot­ta­mas­sa että vai­hde­taan rak­en­teen tiili min­er­aalivil­lak­si niin saadaan lisää lämmöneristettä.
    Tämähän meni heti läpi-kuinkas ei heti keksitty.

    Näin kiin­teistön­o­mis­ta­ja sai läpi tah­ton­sa mukaisen elinkaarikestävän verkkorappauksen.

    Helsin­ki voisi kehit­tää omaa vira­nomaiso­h­jaus­ta siten että mate­ri­aalien elinkaarikestävyy­teen kan­taa ottaisi vain insinöörit tai tähän eril­lisk­oulu­tuk­sen saa­neet arkkitehdit. 

    Resursse­ja ja osaamista viras­tois­sa on, nykyti­las­sa näitä vil­pit­tömässä mielessä annet­tu­ja heit­to­ja vain turhan usein pää­tyy ehdot­tomik­si vaa­timuk­sik­si detaljikaavoihin tai lupavai­heen ohjauksessa. 

    Onko Kaavoit­ta­jat tai RAKVV jo pere­htyneet elinkaarikestävän puu­ver­ho­tun julk­i­sivun pinnoittamiseen ?
    Tai miten saadaan puu­ver­houk­sen taus­tan tuule­tus hoidet­tua siten että hormi­vaiku­tus ei lev­itä tuli­paloa ker­roksista toiseen ?
    Nämä palokatko kun tup­paa­vat tukki­maan puulle tärkeä tuule­tus­raon. Siinä 200 vuot­ta van­has­sa hir­si­talos­sa ei muuten ollut palokatko­ja ikkunoiden ympäril­lä ja ker­rosten välillä.

  24. Ital­ias­sa on tasakat­toisia betoni­raken­nuk­sia ajal­ta jol­loin suomes­sa ei ollut kirjoitustaitoa.

  25. Tapio Pel­to­nen: Esimerkik­si lasivil­la ja betoni ovat kastues­saan parem­pia kasvualus­to­ja mikrobeille ja sie­nille kuin puu. Puul­la on takanaan sato­jen miljoonien vuosien evoluu­tio, puu­solukko on luon­tais­es­ti antibak­teerista (esimerkik­si puinen leikku­u­lau­ta on paljon hygieenisem­pi kuin muovi­nen), jne.

    Leikku­u­lau­taes­imerk­ki on siitä han­kala, että puinen leikku­u­lau­ta ei mitenkään vält­tämät­tä ole hygieenisem­pi kuin muovi­nen. Hygien­iaom­i­naisu­udet riip­pu­vat leikku­u­lau­dan kun­nos­ta, ympäristön kos­teud­es­ta, puu­la­jista, leikku­u­lau­dan käsit­te­ly­tavoista sekä käytet­tävistä bak­teereista. Asi­as­ta on tehty viimeisen parinkymme­nen vuo­den aikana usei­ta tutkimuk­sia, ja niiden tulok­set ovat vaihtelevia.

    Muo­vis­sa bak­teer­it jäävät pin­nalle, puus­sa ne absorboitu­vat solukon sisälle. Joten jos tapana ei ole put­sa­ta leikku­u­lau­taa huolel­la käytön jäl­keen, puinen on tur­val­lisem­pi (ts. jos leikkaat raakaa kanaa nyt ja kurkun samal­la leikku­u­lau­dal­la viiden min­uutin kulut­tua, puinen on ylivoimainen). Toisaal­ta astian­pe­sukonekäsit­te­lyn jäl­keen muovi­nen on käytän­nössä steri­ili, joten kaikkein hygien­isim­man lop­putu­lok­sen saa nakkaa­mal­la muo­visen astian­pe­sukoneeseen heti käytön jäl­keen. Puisen voi teo­ri­as­sa ster­iloi­da tehokkaasti mikroaal­tou­u­nis­sa, mut­ta se lie­nee enem­män teo­ri­aa kuin käytäntöä.

    Asi­aa sot­kee vielä ansiokkaasti se, että on kivampi uuti­soi­da puun puoles­ta ole­via tutkimus­tu­lok­sia kuin vas­takkaisia. Lisäk­si osas­sa tutkimuk­sista puu­te­ol­lisu­us on ollut voimakkaasti mukana, mikä lisää niiden saa­maa huomioar­voa. (Muovi­te­ol­lisu­u­den osu­ud­es­ta tutkimuk­si­in en tiedä. Ehkä asial­la on niin vähän väliä muovipuolel­la, ettei siel­lä vaivauduta.)

    Lukuis­ten tutkimusten poh­jal­ta kuitenkin vas­taus näyt­täisi siis ole­van jyrkkä “riip­puu”.

    = = =

    Kun palataan raken­nuk­si­in, niin asia on ihan yhtä lail­la mon­imutkainen. Betonin tai kiv­en saa kyl­lä home­htu­maan, jos olo­suh­teet ovat otol­lisia, mut­ta puu on kuitenkin home­hdut­tuaan vielä han­kalampi tapaus. Koko hom­man avain on kuitenkin kos­teus, ilman sitä home­il­la ei mene kivasti. Raken­ner­atkaisut ovat mate­ri­aalia isom­mas­sa roolissa.

    Van­han ajan talot eivät joko home­htuneet, tai sit­ten asial­la ei ollut kovin paljon väliä. Huonos­ti raken­netut ovat lahon­neet pois, ja oletet­tavasti home­al­ler­giat ovat muiden aller­gioiden tapaan nykya­jan hygieenisen elämän tuo­tok­sia. Aika usein van­hois­sa hyvis­sä talois­sa käyte­tyt raken­ner­atkaisut ovat kuitenkin sel­l­aisia, jot­ka eivät enää täytä nykyaikaisia vaa­timuk­sia, joten men­neisyy­destä se ratkaisu ei löy­dy. Hyvin nuo van­han ajan kiv­i­talotkin tönöt­tävät, kuten nyt vaik­ka keski­aikaiset kivikirkot.

    Talon pitäisi olla järkevästi ylläpi­det­tävä, ener­giaa tuh­laam­a­ton, miel­lyt­tävä asua ja kohtu­ullisil­la kus­tan­nuk­sil­la raken­net­tavis­sa. Ikuisen talon rak­en­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, kos­ka muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä ylläpi­tokus­tan­nuk­set ylit­tävät raken­nuskus­tan­nuk­set. Samas­ta syys­tä talon päästö­taseen kannal­ta pitää kat­soa kokon­aisu­ut­ta, ei pelkkää käyt­töä tai pelkkää rakentamista.

    Mikään dog­maat­ti­nen vas­taus kiv­en, betonin, teräk­sen tai puun puoles­ta ei tai­da tässä oikein aut­taa. Haastekent­tä on paljon tuo­ta monimutkaisempi.

  26. KariS: Raken­nus­määräyk­set, ohjeet ja vaa­timuk­set (palo­suo­jaus, askeläänieristys jne jne) on opti­moitu standardibetonielementeille. 

    Näin voi hyvin olla, mut­ta se on kuitenkin huo­mat­tavasti parem­pi tie kuin mate­ri­aalien sanelem­i­nen. Ongel­ma tästä tulee, jos vaa­timuk­set ovat jos­sain suh­teessa liian löysiä sen vuok­si, että mate­ri­aali B ei niitä täytä, vaik­ka jokin parem­pi mate­ri­aali olisi saatavilla.

    Min­ua ei kiin­nos­ta ihmeem­min se, mis­tä mate­ri­aal­ista asumani kiin­teistö on kasat­tu. Sen sijaan sen ener­giate­hokku­us, hil­jaisu­us, läm­pöti­la, sisäil­man laatu ja tur­val­lisu­us kiin­nos­ta­vat. Sik­si määräys­ten pitää keskit­tyä nimeno­maan näi­hin, ei toteutustapaan.

  27. Tapio Pel­to­nen: Raken­nustekni­ik­ka on laji jos­sa todel­lakin tehti­in ennen parem­paa. Nykyään tehdään vain halvem­paa ja enemmän.

    Raken­nuk­sel­la on mon­ta laadullista hin­taan liit­tymätön­tä omi­naisu­ut­ta. Näitä ovat ainakin asum­is­mukavu­us (läm­pöti­lan hallinta, ilman­vai­h­to, äänieristys), palo­tur­val­lisu­us ja ener­giate­hokku­us. Sen lisäk­si hin­taan liit­tyviä omi­naisuuk­sia ovat raken­nuskus­tan­nuk­set ja ylläpitokustannukset.

    Jos olete­taan, että joskus aikaisem­min (vuon­na 2012, 1970, 1930, 1860, 1750 vai 1200?) osat­ti­in tehdä kaikissa ylei­sis­sä laadulli­sis­sa omi­naisuuk­sis­sa nyky­istä rak­en­tamista parem­paa, niin ilmeis­es­ti sil­lä taval­la tekem­i­nen olisi nyt vain kalli­im­paa joko tekemisenä tai ylläpitämisenä.

    Tästä seu­raa kak­si kysymys­tä: Mil­lä van­hal­la raken­nus­taval­la saisi tehtyä taval­lisen ker­rostalon tai pien­talon nyky­istä raken­nustapaa kaikin puolin laadukkaam­mak­si? Kuin­ka paljon se mak­saisi ver­rat­tuna nykyiseen?

  28. Tiedemies:
    Ital­ias­sa on tasakat­toisia betoni­raken­nuk­sia ajal­ta jol­loin suomes­sa ei ollut kirjoitustaitoa.

    Italis­sa tasakat­toisen betoni­raken­nuk­sen ei tarvitse kestää ‑30 asteen läm­pöti­laa, use­an kuukau­den talvea ja tasaka­tolle jäätyvää/sulavaa lunta. 

    Tasaka­tol­la Ital­ias­sa on ihan toimin­nal­liset lähtöko­h­dat, samoin kuin har­jaka­toil­la Suomessa. 

    Helsingis­sä on nyt “kek­sit­ty” viherka­tot, joista saadaan seu­raa­va iso raken­nus­vau­ri­oiden aiheut­ta­ja. Kaupunkisu­un­nit­telijoiden ja city-roman­tikko­jen märät unel­mat muut­tuvat asukkaiden märik­si painajaisiksi.

  29. Tiedemies:
    Ital­ias­sa on tasakat­toisia betoni­raken­nuk­sia ajal­ta jol­loin suomes­sa ei ollut kirjoitustaitoa.

    Home­on­gel­ma ei ole Suomen oma eri­ty­isongel­ma. Kyl­lä ne seinät kivasti kukki­vat 1500-luvun kiv­i­talois­sa Ital­ias­sakin. Eteläi­nen tapa on maala­ta päälle, jos viitsii.

  30. Tiedemies: Ital­ias­sa on tasakat­toisia betoni­raken­nuk­sia ajal­ta jol­loin suomes­sa ei ollut kirjoitustaitoa.

    Suomes­sakin Kokko­las­sa on täysin hyväkun­toinen iso puu­raken­nus vuodelta, 1694 nimeltään Ped­a­go­gio ulko­lau­doi­tus lie­nee uusit­tu joskus. Siis paljon van­hempi kui Helsin­gin van­hin rakennus ! 

    Kyl­lä puu kestää jos´rakenteet ja kat­to ovat kun­nos­sa. Tasakat­to ei tietenkään sovi puurakennukseen.

  31. Minä en esit­tänyt, että puu on huono raken­nu­saine, vaan että väite jon­ka mukaan betoni ja tasakat­to tarkoit­taisi­vat että raken­nus on huono eikä kestä, ovat väärä. 

    On toki mah­dol­lista, että jos­sain vai­heessa on raken­net­tu talo­ja näil­lä ratkaisuil­la siten, että kyseiset talot eivät kestä ja niis­sä on ongelmia. Mut­ta on puus­takin raken­net­tu paljon huono­ja talo­ja, enkä silti väitä, että huo­nous johtuu siitä, että on raken­net­tu puusta. 

    Jostain syys­tä kun puhe tulee rak­en­tamis­es­ta — vähän niinkuin ruoas­sakin — ihmisil­lä iskee ihmeelli­nen autoritäärisyys ja yhden totu­u­den vai­hde päälle. On vain yksi oikea mate­ri­aali, yksi oikea dieet­ti, yksi oikea uskon­to, ja muut ovat kerettiläisiä, joko type­r­yk­siä tai suo­ras­taan halu­a­vat pahaa muille.

    Huono raken­nus on huono riip­pumat­ta siitä, mis­tä se on tehty, ja hyviä raken­nuk­sia voidaan rak­en­taa beton­ista, tiilestä, puus­ta, tasakat­toisi­na, har­jakat­toisi­na, jne. Kaikissa näis­sä ratkaisu­is­sa on omat riskin­sä ja huonot puolen­sa ja niistä täy­tyy olla tietoinen. Jos ei huvi­ta käy­dä katol­la tarkas­ta­mas­sa muu­ta­man ker­ran vuodessa, että vesi pääsee pois, ei kan­na­ta tietenkään han­kkia tasakat­toista taloa, tai se kan­nat­taa rak­en­taa sel­l­aiseen paikkaan jos­sa katolle ei pääse lehtiä tai muu­ta roskaa. Ja niin edelleen. 

    Ei betoni­taloi­hin sen enem­pää pääse muo­dos­tu­maan homet­ta, jos kos­teu­den pois­tu­mi­nen on hoidet­tu asian­mukaises­ti. Ja ainakaan betoni ei pala.

  32. Esimerkik­si tiivis muovi­maali (joi­ta ovat läh­es kaik­ki nykyään myytävät maalit) toimii väistämät­tä höyrysulkuna.

    Tässä kohdin puo­lus­taisin muovi­maale­ja ulkovuo­rauk­sen pin­takäsit­te­lynä. Kyse on raken­nuk­sen kokon­aisu­ud­es­ta. Muovi­maali toimii kos­teusteknis­es­ti, kun­han ulkover­hous­lau­dan takana on ilmarako, jota pitkin luon­nonkier­to kier­rät­tää ulkoil­maa. Täl­löin sekä läm­pöeristys että ulkover­hous pää­sevät kuivumaan.

    Jos muovi­maalatun lau­dan takana on toimi­va ilmarako, muovi­maali muo­dostaa lau­dan pin­nalle kos­teudelta ja UV-säteilyltä suo­jaa­van kalvon, mikä piden­tää lau­dan käyt­töikää. Jos ilmarako puut­tuu, seinä home­htuu alta aikayksikön.

    Sitä muuten minäkin ihmette­len, kuka maalaa puuk­er­rostalot ker­ran vuosikymme­nessä. Se on kallista lystiä ja jää hel­posti tekemät­tä niin kun­nal­liselta kuin yksi­tyiseltäkin taloyhtiöltä.

  33. Timo:
    Puus­ta olisi, varsinkin meil­lä Suomes­sa, help­poa, halvem­paa ja hyödyl­listä rak­en­taa enemmän.

    Puu­rak­en­tamiseen olisi help­poa tehdä yksinker­taiset säädök­set ja laskentamallit.

    Jos yksinker­taiset säädök­set tehtäisi­in; pienet raken­nus­fir­mat ja har­ti­a­pankki­rak­en­ta­jat pää­si­sivät parem­min lyömään kiilaa kaavoit­ta­ja-gryn­deri kartelliin. 

    Sik­si yksinker­taisia säädök­siä ei tehdä.

    En ota kan­taa rakennussuu

    Coun­try­boy: Sementin/betonin valmis­tus tuot­taa muuten noin 5–10% maail­man hiilid­iok­sidipäästöistä kun taas puu­ta käytet­täessä varas­toidaan hiiltä.
    Helsin­gin hiil­i­jalan­jäl­ki nousee betoni/teräs/lasirakentamisen vuok­si noin kaksinker­taisek­si ver­rat­tuna muus­ta elämis­es­tä aiheutu­vi­in päästöihin.

  34. Puu on kyl­lä monipuo­li­nen mate­ri­aali. Mut­ta palo­tur­val­lisu­us on eri­tyisen tärkeää puu­talois­sa. Pitää olla palokatkot ja muut kun­nos­sa, varsinkin jos raken­netaan isom­paa rakennusta.

Vastaa käyttäjälle Tiedemies Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.