Puurakentaminen

10.5.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

DSC_2700Vancouverissa suositaan paljon puurakentamista. Siitä olisi paljon oppimista meilläkin. Nyt saa kuusikerroksisen talon tehdä puurunkoiseksi. He eivät kuitenkaan ole hurahtaneet mihinkään ortodoksisuuteen tässä asiassa, vaan hyväksyvät, että rakennuksessa voi käyttää sekä puuta, terästä että betonia. Olen aina ihmetellyt sitä, miksi pitää tehdä kaikki puusta, kun puuta aletaan suosia.

Vancouver on maanjäristysaluetta. Joidenkin mukaan se suuri pamaus tulee kohta. Kaikessa rakentamisessa varaudutaan maanjäristyksiin. Talon on pystyttävä huojumaan hajoamatta. Kaduilla ja jalkakäytävillä, jotka on rakennettu kannelle (kaikki pysäköinti maan alla) on näkyvissä selvät liikuntasaumat.

DSC_2702

Kommentit

36 Vastausta artikkeliin “Puurakentaminen”

  1. Timo kirjoitti 11.5.2013 kello 0:32

    Puusta olisi, varsinkin meillä Suomessa, helppoa, halvempaa ja hyödyllistä rakentaa enemmän.

    Puurakentamiseen olisi helppoa tehdä yksinkertaiset säädökset ja laskentamallit.

    Jos yksinkertaiset säädökset tehtäisiin; pienet rakennusfirmat ja hartiapankkirakentajat pääsisivät paremmin lyömään kiilaa kaavoittaja-grynderi kartelliin.

    Siksi yksinkertaisia säädöksiä ei tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  2. Pekka kirjoitti 11.5.2013 kello 1:03

    Koko kaavoituksessa on sama ongelma materiaalivalintojen suhteen.
    Samalla tavalla eräskin kaupunkikuvaarkkitehti otti kantaa tietyn valmistajan ja tuotantotavan julkisivutiiltä vaatiessaan.

    Keskeinen argumentti oli “niitä 70-luvun ränsistyviä lähiöitä ei hyväksytä”. Olisko lobbareilla nyt liikaa valtaa ja pitäisikö kunnilta edellyttää kilpailuneutraliteettiä EU:ssa on joku lakimuutoskin tästä asiasta vireillä.

    Ainakin insinööri kyseenlaistaa tutkimusmenetelmän jossa kädellä hivellään tiilen pintaa ja todetaan että tämä on selkästi kestävämpi kuin toinen halvempi versio.

    Voisiko tiilet ne sitten vaikka käyttää VTT:llä testattavana jos kaavalla haetaan tiettyä elikaarta. Tai voisiko kiinteisönomistajilla olla jotankin omaakin osaamista tässä asiassa,

    Hienointa koko asiassa on että seruraavassa kaavassa (Kuninkaantammi) pakotetaan kerrostalon julkisivutkin puurakenteisiksi. Kauankohan maali kestää huoltamatta aurinkoisella sivulla ja homehtuuko varjoisissa paikoissa ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  3. Markku af Heurlin kirjoitti 11.5.2013 kello 8:11

    En ole ihan täysin ihastunut tähän puurakentamisinnostukseen. (Näin pieneen maahan mahtuu vain yksi ajatus kerrallaan.) Kun olen puutalossa asunut. Mm. selkäytimeen oli iskostettva, että kynttilää e i i k o s k a a n saa jättää yksin palamaan.

    30-luvun taloissa vielä ja kai myöhemminkin väliophjat muodotuivat betoniarkuista, joiden päällä oli kutteripurueristys ja puinen lattiarakenne. Eräänä päivänä Nordenskildinkadulla sijaitsevassa tlaosa lakerrassa syttyi huolimattomasta kynttilänkäsittelystä tulipalo. Onneksi yläkerran naapuri oli paikalla, huomasi savun hajun, hälytti palokunnan ja palonalku ehdittiin sammuttaa ilman vakavampia seurauksia.

    Portaikko oli aivan täynnä savua. Aika iloisesti talo oli roihunnut, jos palo olisi päässyt leviämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Countryboy kirjoitti 11.5.2013 kello 8:40

    Kuvan tyyppinen liimapalkkirakenne on kyllä yleinen Suomessakin, varsinkin erilsisissa halleissa.

    Puuta ja muita materiaaleja yhdistellään Suomessakin paljon pientaloissa. Mitä kerrostalorakentamiseen puusta tulee, on se kyllä takkuillut pahasti Suomessa verrattuna vaikkapa Ruotsiin ja Norjaan. Oslon uudella lentokentällä on käytetty paljon puuta, kun taas Vantaa on pelkkää betonia.

    Sementin/betonin valmistus tuottaa muuten noin 5-10% maailman hiilidioksidipäästöistä kun taas puuta käytettäessä varastoidaan hiiltä.
    Helsingin hiilijalanjälki nousee betoni/teräs/lasirakentamisen vuoksi noin kaksinkertaiseksi verrattuna muusta elämisestä aiheutuviin päästöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  5. Kalle kirjoitti 11.5.2013 kello 11:52

    VTT:n ongelma on, että laskentaperusteissa oletetaan kaiken toimivan niin kuin on suunniteltu. Esimerkiksi oletetaan ihmisten huoltavan tasakattoja ja ilmastointijärjestelmiä. Näillä virheellisillä laskentaperusteilla saadaan aikaiseksi vääriä johtopäätöksiä. Rakennuksia, jotka toimisivat, jos joku viitsisi niitä huoltaa. 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  6. Tuomas S. kirjoitti 11.5.2013 kello 19:16

    Markku af Heurlin:
    En ole ihan täysin ihastunut tähän puurakentamisinnostukseen. (Näin pieneen maahan mahtuu vain yksi ajatus kerrallaan.) Kun olen puutalossa asunut. Mm. selkäytimeen oli iskostettva, että kynttilääe i i k o s k a a n saa jättää yksin palamaan.

    Onko sulla tapana jättää betonirunkoisissa taloissa sitten useinkin kynttilöitä palamaan sinne tänne? Mulle on lapsuudesta asti ohjelmoitu selkäruotoon että kynttilöitä ei koskaan saa jättää yksin palamaan, riippumatta talon rakennus- tai verhoilumateriaaleista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  7. Tavallinen Teknikko kirjoitti 11.5.2013 kello 20:27

    Kyllä on karmeata että puurakentaminen Suomessa on torpattu lainsääädännöllä. Eli kuka ja ketkä ovat olleet asialla edistämässä betonielementtirakentamista lainsäädännöllä jopa vuosikymmenien ajan. Että kun rakennuksen puuelementti palaa mutta betonielementti ei pala. Tämähän on se vanha virsi ja keppihevonen millä on vaikeutettu puurakentamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Lauri Kumpulainen kirjoitti 12.5.2013 kello 0:15

    Nyt elämme 2000-luvun toisella vuosikymmenellä. Tahdommeko me tosiaan kokea uudestaan tulipaloja, joissa meni pahimmillaan kokonainen kaupunki?

    Me sammumme rööki huulessa sänkyyn ja niin edelleen. Kuinka suuri osa ihmisistä oikeasti pitää talonkirjaa tai tietää ylipäätään yhtään mitään talon ylläpitämisestä? Pointtini on se, että puukerrostalossa elämiseen liittyy valtavan paljon enemmän vastuuta ja suuremmat riskit.

    Onko järkevää ottaa tälläisiä riskejä, vain työllisyyden nimissä?

    Me elämme kivimassan päällä joka on maailman vanhimpia. Meiltä löytyy laadukasta kivimateriaalia louhittavaksi. On merkillistä että tätä kiveä louhitaan lähinnä nastarenkailla asfalttia vasten jauhettavaksi. Katukivetkin tuodaan Kiinasta.

    Kyllä laadukkaalle tukille löytyy parempaakin käyttöä kuin talojen rungot. Kansantaloudellisesti ajatellen arvelisin karkeasti, että tukin kasvattaminen huonekalu-, sisustus- ja veneteollisuutta tuottaa enemmän kuin talojen kantavina seininä.

    Teräksen kaverina tulevaisuudessa on mitä luultavimmin betonin sijaan erilaiset komposiittimateriaalit. Nämä komposiittimateriaalit ovat sitä “haitekkiä”, mihin Suomenkin kannattaisi panostaa.

    3d tulostaminen 20 vuoden kuluttua voi hyvinkin olla suuren mittakaavan työtä. Miksei siis tulosteta suoraan elementtejä? On aivan varmaa, että 3d tulostusta tullaan käyttämään myös rakennusteollisuudessa. Maailmalla on nyt pienemmän mittakaavan hankkeita, joissa talo rakennetaan tulostetuista elementetistä.

    Puurakentaminen, tervaöljy ja turkikset, tämäkö on sitä Suomea vuonna 2013? Onko Suomi vuonna 2030 kehityksen huipulla vai kehitysmaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 12.5.2013 kello 10:10

    Tuomas S.: Onko sulla tapana jättää betonirunkoisissa taloissa sitten useinkin kynttilöitä palamaan sinne tänne? Mulle on lapsuudesta asti ohjelmoitu selkäruotoon että kynttilöitä ei koskaan saa jättää yksin palamaan, riippumatta talon rakennus- tai verhoilumateriaaleista.

    Kylä minä tällaisessa kuvutalosa uskallan jättäkynttilän palamaan viereisen huoneeseen ilman jaktuvaa vartiointia. Luonnolliseti kaukana verhoilumateriaaleista ja palamattomalla alustalla. S i l t i palo voi syttyä, mutta tuli ei pääse nopeastio leviämään koo taloon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Kalle kirjoitti 12.5.2013 kello 12:13

    Lauri Kumpulainen:
    …Tahdommeko me tosiaan kokea uudestaan tulipaloja, joissa meni pahimmillaan kokonainen kaupunki…

    Nyt sekoitat kaksi asiaa lahjakkaasti. 😀 Puurakennukset eivät ole sen paloherkempiä kuin betonirakennuksetkaan. Itse asiassa joissakin tilanteissa puurakenne kestää kauemmin tulipaloa kuin teräs tai betoni. Yksi materiaali-inssi selitti meille aikoinaan 9/11:n tornien sortumista ja kertoi, että tornit olisivat pysyneet pystyssä pidempään, jos rakenne olisi ollut puurakenne. 🙂 (Mikä ei noin korkeissa rakennuksissa liene mahdollista.)

    Välillä tuntuu että hukkaamme kaupunkisuunnittelun perusasioita: ruutukaavan, bulevardit, 6 kerrosta jne. Ei noita suunnitteluohjeita ole tehty turhaan. Bulevardeilla on kaksi käyttötarkoitusta: saksalaisessa ajattelussa ne ovat palokujia ja ranskalaisessa ajattelussa niitä pitkin on helppo suunnata sotaväkeä kukistamaan kapinaa. 😀 Ensinmainittu on mielestäni relevantti.

    Ainoat kerrat, kun Suomessa on viimeaikoinan ollut todellinen uhka kokonaisen kaupungin palamisesta, olivat venäläisten suurpommitukset. Samalla pommimärällä mm. Dresden saatiin yleissyttymään. Helsingin vahva ilmatorjunta ja sitä tukeneet ilmavoimien koneet estivät syttymisen. Eli kaupunkien ilmapuolustus on ainoa asia, johon kannattaa panostaa, kun pelkää todella suuria tulipaloja. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2013 kello 23:07

    Vancouverissa ei ole vuosiin kuollut kukaan tulipaloissa. Pakollinen sprinkleri-järjestelmä joka talossa.
    Teräsrakenteet ovat tulipaloissa haavoittuvimmat, koska ne eivät kestä kuumuutta. Vaikka kuinka ihailee betonia, joutuu tekemään sen myönnytyksen, että talossa on vähintäänkin irtaimistona palavia materiaaleja. Kyllä betonitaloissa kuollaan tulipaloihin siinä, missä puutaloissakin. Nykyaikainen puutalo on varsin turvallinen. Vanhoista en sano mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Pekka kirjoitti 12.5.2013 kello 23:22

    Osmo Soininvaara:
    Vancouverissa ei ole vuosiin kuollut kukaan tulipaloissa. Pakollinen sprinkleri-järjestelmä joka talossa.
    Teräsrakenteet ovat tulipaloissa haavoittuvimmat, koska ne eivät kestä kuumuutta. Vaikka kuinka ihailee betonia, joutuu tekemään sen myönnytyksen, että talossa on vähintäänkin irtaimistona palavia materiaaleja. Kyllä betonitaloissa kuollaan tulipaloihin siinä, missä puutaloissakin. Nykyaikainen puutalo on varsin turvallinen. Vanhoista en sano mitään.

    Samaa mieltä paloturvallisuudesta, elinkaari ja investointikustannukset on kokonaan toinen juttu.

    Epäilyttää tuleeko ne puiset julkisivut huoltomaalattua ja kuinka lukuisat detaljit vaikkapa parvekkeilla kestävät.
    Yksityiset taloyhtiöt eivät ole loistaneet varmempienkaan rakenteiden hoidossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.5.2013 kello 6:38

    Pekka
    Onko se betoni sitten osoittqautunut kestäväksi materiaaliksi? Betonibrutalismin aikaiset rakennukset alkavat olla aika surkjeassa kunnossa, kun betoni ei kestä ajan hammasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tuomas S. kirjoitti 13.5.2013 kello 2:03

    Markku af Heurlin: Kylä minä tällaisessa kuvutalosa uskallan jättäkynttilän palamaan viereisen huoneeseen ilman jaktuvaa vartiointia. Luonnolliseti kaukana verhoilumateriaaleista ja palamattomalla alustalla. Si l t ipalo voi syttyä, mutta tuli ei pääse nopeastio leviämään koo taloon.

    Muista kertoa missä asut että osaan välttää.en todellakaan halua naapurikseni ihmistä joka jättää elävän tulen vahtimatta koska betoni ei taloissa pala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  15. Tapio Peltonen kirjoitti 13.5.2013 kello 2:16

    Kuten Odekin totesi, teräsbetonirakenne on tulipalon osalta jopa puurakennetta haavoittuvampi. Teräs menettää kaikki edulliset ominaisuutensa jo parissa sadassa asteessa, ja vaikka betonin puristuslujuus on erittäin suuri, vetoa tai vääntöä se ei kestä käytännössä lainkaan.

    Puun huono puoli ei ole tulipalovaara vaan se, että sitä ei voi miten vain yhdistellä muihin materiaaleihin. Puun kosteuskäyttäytyminen myös poikkeusoloissa (esim. rakennuksen tilapäisesti vaurioituessa tai vesivahingon yhteydessä) pitää ottaa jo rakennusta suunniteltaessa huomioon. Puu on hengittävä materiaali, toisin sanoen se sitoo ja luovuttaa kosteutta tehokkaasti. Tietyn rajan jälkeen se alkaa kuitenkin kastua, ja tässä kohden iskevät homeet ja lattiasieni.

    Puusta rakennettaessa pitää joko laskea kosteuskäyttäytyminen hyvin tarkkaan TAI noudattaa vanhoja rakennusmenetelmiä ja käyttää kauttaaltaan perinteisiä, hengittäviä materiaaleja. Valitettavasti perinteisten menetelmien kannalta energiansäästöhysteriassa on menty liiallisuuksiin. Oikea tapa säästää lämmityskuluissa on laskea huoneenlämpötila 17-18 asteeseen, ei vuorata joka paikkaa paksuilla eristekerroksilla ja pitää huoneenlämpö 25 asteessa. Lisäeristäminen menee harhaan usein siinäkin, että tyypillisessä rakennuksessa konvektio on paljon merkittävämpi lämmön poiskuljettaja kuin johtuminen tai säteily.

    Betoni muuten eristää lämpöä hirvittävän huonosti. Se ei myöskään juuri hengitä, sen sijaan se kastuu jo hyvin pienestä vesimäärästä. Ainoa syy käyttää betonia on taloudellinen: Betonista valmistettu seinä kantaa saman kuorman paljon ohuempana kuin mikään muu yleisesti käytetty rakennusmateriaali. Betonirunkoisesta talosta jää “hyötykäyttöön” suurempi osuus kerrosalasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  16. Risto kirjoitti 13.5.2013 kello 6:33

    Osmo Soininvaara:
    Vancouverissa ei ole vuosiin kuollut kukaan tulipaloissa.

    Häh?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.5.2013 kello 8:02

    Risto
    Näin meille väitettiin. Kun kaikkialla on sprinklerit, tulipaloon kuoleminen vaatii jo pientä etukäteissuunnittelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Tiedemies kirjoitti 13.5.2013 kello 8:07

    Kalle: Esimerkiksi oletetaan ihmisten huoltavan tasakattoja ja ilmastointijärjestelmiä.

    Oletus on tietenkin tyhmää tehdä noin yleensä, mutta en jotenkin tajua rakentamiseen liittyvää autoritäärisyyttä. Jos oletus ei yleisesti toteudu, niin miksi sen pitäisi sitoa jotain tiettyä rakentajaa?

    Muutenkin tämä keskustelu on jotenkin absurdi, tulee aina sellainen tunne, että onko täällä joku ihme kollektiivinen aivomätävirus meneillään. Miksi rakentaminen on jotain missä viranomaisten pitää olla haukkana katsomassa, ettei vaan ole rakennettu paria neliötä liikaa tai väliseinä väärässä paikassa?

    Ps. Betonihan kestää ihan hyvin, jos siitä pitää vaan hyvän huolen. Minulla on betonitalo jossa on tasakatto. Kaikki toimii loistavasti, talokin on jo liki 45 vuotta vanha.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. Matti Saastamoinen kirjoitti 13.5.2013 kello 8:33

    Tuosta puurakentamisen suosimisesta olen paljolti samaa mieltä. Meillähän kävi niin, että puurakentamisen suosimisessa hurahdettiin pitämään sitä jonkinlaisen itseisarvona. Samalla unohdettiin, että ne syyt, joiden takia puun käyttöä aikoinaan vähennettiin ovat yhä olemassa.

    Puu on rakennusmateriaalina varsin konstikas, eikä siihen sisältyviä heikkouksia annetaisi muille materiaaleille anteeksi: Puu on altis kosteuden vaihteluille, jolloin se halkeilee, vääntyy ja pahimmassa tapauksessa lahoaa. Se voi palaa, erilaiset mikrobit ja sienet voivat käyttää sitä kasvualustanaan kuin myös ravintonaan ja se on pehmeänä aineena altis kulumiselle.

    Viimeaikoina puusta on kehitetty paljon uusia rakennusmateriaaleja, joiden käyttöä mielestäni voisi lisätä. Mutta sen kustannuksella ei pidä lähteä vieroksumaan hyviksi osoittautuneita mineralipohjaisia rakennusmateriaaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. newyorkista kirjoitti 13.5.2013 kello 8:34

    Osmo Soininvaara:
    Risto
    Näin meille väitettiin. Kun kaikkialla on sprinklerit, tulipaloon kuoleminen vaatii jo pientä etukäteissuunnittelua.

    Ja sinä uskoit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. Syltty kirjoitti 13.5.2013 kello 8:52

    Osmo Soininvaara:
    Vancouverissa ei ole vuosiin kuollut kukaan tulipaloissa. Pakollinen sprinkleri-järjestelmä joka talossa.

    Paljonkohan sprinklerijärjestelmä nostaa vesivahingon mahdollisuutta verrattuna tilanteeseen, jossa sitä ei ole?

    Kyllä puurakentamisessa on omat kommervenkkinsä, ei siitä pääse mihinkään.

    Ennen kuin aletaan miettimään rakennusteknisiä suuria linjoja ja materiaalien hienouksia, pitäisi laittaa rakentamisen vastuut kuntoon. En tiedä mikä siinä suomalaisessa rakentamisessa mättää, mutta on aivan älytöntä että urakoitsija on vain viisi vuotta vastuussa vaikka rakentaisi kuinka päin persettä. Rakennuttaja on vastuussa 10 vuotta,mutta ei sekään ole mitään automaattista vastuuta. Nyt pitäisi ensimmäiseksi laittaa lainsäädöntö ja erityisesti oikeuskäytöntä kuntoon näiden vastuuasioiden vuoksi.

    Suomessa rakennetaan aivna liian paljon sutta ja uusien määräysten takia uusien asuntojen kosteusvaurioiden määrä tulee aivan varmasti moninkertaistumaan nykyisestä. Samaten tämä uusi energiatodistus on ihan höpöjuttu, mitä ihmettä sillä oikein tekee, kun ei se ole mitenkään yhteyksissä asumiskustannuksiin?

    Tapio Peltonen
    “Oikea tapa säästää lämmityskuluissa on laskea huoneenlämpötila 17-18 asteeseen”

    En ymmärrä mitä erityisen oikeata tuosa tavassa on. Täysin vastaavalla tavalla voi säästää kun ei käytä lämmintä vettä ollenkaan.

    Kumpikin tpaa laskee hyvin radikaalisti asumismukavuutta. Mielummin kulutan energiaa kuin elän kylmässä.

    (käykää Espanjassa talviaikaan, siellä on joka asunnossa tuo 17-18 astetta, voi että kun on mahtavaa!!!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Risto kirjoitti 13.5.2013 kello 8:59

    Osmo Soininvaara:
    Risto
    Näin meille väitettiin. Kun kaikkialla on sprinklerit, tulipaloon kuoleminen vaatii jo pientä etukäteissuunnittelua.

    Aluksi kirjoitin näin:
    —-
    Täytyisi kai tuossa vähintään olla jotain lisämääreitä (Onko ne sprinklerit vaadittu myös kaikkiin vanhempiin rakennuksiin? Lämpöön reagoivan sprinkerin kanssa lienee mahdollista tappaa itsensä savulla jo ennen sen reagoimista, jne…)
    Googlattuna yksi tapaus ja toinen.
    —-
    Sitten Googlasin tämän, joka vahvisti epäillykseni vanhoista rakennuksista, tosin jonkin verran ihmisiä kuolee myös sprinklertaloissa. Väite, että vuoden XXYY jälkeen rakennetuissa kerros/tornitaloissa ei ole sattunut kuolemantapauksia vuoden ZZYY jälkeen ehkä saattaisi pitää paikkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  23. Tapio Peltonen kirjoitti 13.5.2013 kello 10:40

    Matti Saastamoinen:

    Puu on rakennusmateriaalina varsin konstikas, eikä siihen sisältyviä heikkouksia annetaisi muille materiaaleille anteeksi: Puu on altis kosteuden vaihteluille, jolloin se halkeilee, vääntyy ja pahimmassa tapauksessa lahoaa. Se voi palaa, erilaiset mikrobit ja sienet voivat käyttää sitä kasvualustanaan kuin myös ravintonaan ja se on pehmeänä aineena altis kulumiselle.

    Esimerkiksi lasivilla ja betoni ovat kastuessaan parempia kasvualustoja mikrobeille ja sienille kuin puu. Puulla on takanaan satojen miljoonien vuosien evoluutio, puusolukko on luontaisesti antibakteerista (esimerkiksi puinen leikkuulauta on paljon hygieenisempi kuin muovinen), jne.

    Puun ongelmat tulevat vastaan silloin kun sen normaali kosteuseläminen estetään lisäämällä höyrysulkuja ja puun kanssa huonosti yhteen toimivia materiaaleja. Esimerkiksi tiivis muovimaali (joita ovat lähes kaikki nykyään myytävät maalit) toimii väistämättä höyrysulkuna.

    Puu on omimmillaan silloin kun sen kosteuseläminen sallitaan.

    Rakennustekniikka on laji jossa todellakin tehtiin ennen parempaa. Nykyään tehdään vain halvempaa ja enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  24. KariS kirjoitti 13.5.2013 kello 10:51

    Puurakentamisen este Suomessa on ollut rakennusaineteollisuus (= grynderit ja betonielementtien valmistajat) jotka ovat lobanneet tehokkaasti puurakentamista vastaan. Virkamiehet ja päättäjät (te poliitikot) kulkevat sokean kiltisti betonimiesten talutusnuorassa. Juhlapuheissa saatetaan puhua kauniita puun puolessa, mutta kun mennään käytännön lainsäädäntötyöhön ja viranomaisohjeistukseen, toimitaan täysin päinvastoin

    Rakennusmääräykset, ohjeet ja vaatimukset (palosuojaus, askeläänieristys jne jne) on optimoitu standardibetonielementeille. Puurakentamiselle taas on asetettu erilaisia lisärasitteita.

    Helsingin rakennusvalvonta on ehkä maan bresneviläisin virasto, ja sillä on myös iso rooli betonirakentamisen suosijana. Siellä puurakentamisen vastustaminen on lähes fanaattista. Myös Helsingin kaupunisuunnittelu ja kaavoitus asettaa koko ajan esteitä puurakentamiselle, urbanismiin kun ei kaupunkisuunnittelusta vastaavien mielestä kuulu maalaishenkinen puurakentaminen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  25. KariS kirjoitti 13.5.2013 kello 11:01

    Tiedemies:

    Ps. Betonihan kestää ihan hyvin, jos siitä pitää vaan hyvän huolen. Minulla on betonitalo jossa on tasakatto. Kaikki toimii loistavasti, talokin on jo liki 45 vuotta vanha.

    Katsotaan 165 vuoden kuluttua taloasi.

    Itselläni on loma-asuntona hirsirakennus joka on rakennettu 1813, täyttää siis tänä vuonna 200 vuotta. Rakennus on edelleen rungoltaan täysin tervettä puuta, vaikka se ei ensimmäiseen 150 vuoteen nähnytkään betonia, muovia, vesieristeitä, kaakeleita tai muuta nykyaikaista materiaalia. Seinissä on edelleen vain punamultaa, sokkeli on luonnonkiveä (ja tarpeeksi korkea), talossa on Suomen olosuhteisiin ainut täysin sopiva kattomuoto (harjakatto).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  26. Pekka kirjoitti 13.5.2013 kello 15:48

    Osmo Soininvaara: PekkaOnko se betoni sitten osoittqautunut kestäväksi materiaaliksi? Betonibrutalismin aikaiset rakennukset alkavat olla aika surkjeassa kunnossa, kun betoni ei kestä ajan hammasta.

    Saisi sen betoninkin kestämään jos niin halutaan, vähähiilistä sementtiäkin pystytään tuottamaan.

    Betonirakentamisen kehitystyö on kuitenkin tarpeetonta kun PKS-alueen kaupunkikuvamafia käyttää tässä asiassa valtaansa.

    1970-luvun kerrostalojen pesubetonielementit eivät ole kovinkaan relevantti lähtökohta eri materiaalien elinkaaria vertailtaessa, koko rakennuskanta kun suunniteltiin kestämään vain 30 vuotta.

    Julkisivujen materiaaleja päätettäessä ei viranomaisprosesseissa (kaava ja rakennuslupa) paljon tutkimustietoa suvaita, kivempi mennä fiilispohjalta tuulien mukana lobbareiden ohjauksessa.

    Hauska anekdootti on yksikin lupahakemus Viikissä. Suuressa viisaudessa Viranomainen edellytti että kerrostalon rappausalustana tulee olla poltettu tiili. Kovan villan päälle metalliverkkoon sidottu kolmikerrosrappaus ei kelvannut.
    Virkamies viittasi tässä yhteydessä Jakomäkeen ja Töölöön – ränsistyviä lähiöitä ei sallita ja
    ruutukaavassa rappaus on osoittautunut kestävyytensä.

    Lämmöneristeen ulkopuolle muurattu tiili nykyrakenne) on kuitenkin selkeästi huonompi massiivitiiliseinään verrattaessa(Töölö).
    Kylmään tiileen isketty rappaus kun jäätyy ja kuivuu aivan eri tahtia kuin vanhoissa rakennuksissa jossa massiivirakenne ja lämpövuoto hoitaa kosteuden ulos rakenteesta.

    Verkkorappauksessa laastikerrokset ovat kiinni vahvistavassa metalliverkossa ja toisessa jääkylmän tiilen pinnassa.

    Meni pari vuotta ja tilaaja ei saanut projektia käyntiin, tässä välissä oli energian säästö noussut pinnalle.
    Pääsuunnittelija kävi ehdottamassa että vaihdetaan rakenteen tiili mineraalivillaksi niin saadaan lisää lämmöneristettä.
    Tämähän meni heti läpi-kuinkas ei heti keksitty.

    Näin kiinteistönomistaja sai läpi tahtonsa mukaisen elinkaarikestävän verkkorappauksen.

    Helsinki voisi kehittää omaa viranomaisohjausta siten että materiaalien elinkaarikestävyyteen kantaa ottaisi vain insinöörit tai tähän erilliskoulutuksen saaneet arkkitehdit.

    Resursseja ja osaamista virastoissa on, nykytilassa näitä vilpittömässä mielessä annettuja heittoja vain turhan usein päätyy ehdottomiksi vaatimuksiksi detaljikaavoihin tai lupavaiheen ohjauksessa.

    Onko Kaavoittajat tai RAKVV jo perehtyneet elinkaarikestävän puuverhotun julkisivun pinnoittamiseen ?
    Tai miten saadaan puuverhouksen taustan tuuletus hoidettua siten että hormivaikutus ei levitä tulipaloa kerroksista toiseen ?
    Nämä palokatko kun tuppaavat tukkimaan puulle tärkeä tuuletusraon. Siinä 200 vuotta vanhassa hirsitalossa ei muuten ollut palokatkoja ikkunoiden ympärillä ja kerrosten välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  27. Tiedemies kirjoitti 13.5.2013 kello 16:17

    Italiassa on tasakattoisia betonirakennuksia ajalta jolloin suomessa ei ollut kirjoitustaitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. Viherinssi kirjoitti 13.5.2013 kello 16:37

    Tapio Peltonen: Esimerkiksi lasivilla ja betoni ovat kastuessaan parempia kasvualustoja mikrobeille ja sienille kuin puu. Puulla on takanaan satojen miljoonien vuosien evoluutio, puusolukko on luontaisesti antibakteerista (esimerkiksi puinen leikkuulauta on paljon hygieenisempi kuin muovinen), jne.

    Leikkuulautaesimerkki on siitä hankala, että puinen leikkuulauta ei mitenkään välttämättä ole hygieenisempi kuin muovinen. Hygieniaominaisuudet riippuvat leikkuulaudan kunnosta, ympäristön kosteudesta, puulajista, leikkuulaudan käsittelytavoista sekä käytettävistä bakteereista. Asiasta on tehty viimeisen parinkymmenen vuoden aikana useita tutkimuksia, ja niiden tulokset ovat vaihtelevia.

    Muovissa bakteerit jäävät pinnalle, puussa ne absorboituvat solukon sisälle. Joten jos tapana ei ole putsata leikkuulautaa huolella käytön jälkeen, puinen on turvallisempi (ts. jos leikkaat raakaa kanaa nyt ja kurkun samalla leikkuulaudalla viiden minuutin kuluttua, puinen on ylivoimainen). Toisaalta astianpesukonekäsittelyn jälkeen muovinen on käytännössä steriili, joten kaikkein hygienisimman lopputuloksen saa nakkaamalla muovisen astianpesukoneeseen heti käytön jälkeen. Puisen voi teoriassa steriloida tehokkaasti mikroaaltouunissa, mutta se lienee enemmän teoriaa kuin käytäntöä.

    Asiaa sotkee vielä ansiokkaasti se, että on kivampi uutisoida puun puolesta olevia tutkimustuloksia kuin vastakkaisia. Lisäksi osassa tutkimuksista puuteollisuus on ollut voimakkaasti mukana, mikä lisää niiden saamaa huomioarvoa. (Muoviteollisuuden osuudesta tutkimuksiin en tiedä. Ehkä asialla on niin vähän väliä muovipuolella, ettei siellä vaivauduta.)

    Lukuisten tutkimusten pohjalta kuitenkin vastaus näyttäisi siis olevan jyrkkä “riippuu”.

    = = =

    Kun palataan rakennuksiin, niin asia on ihan yhtä lailla monimutkainen. Betonin tai kiven saa kyllä homehtumaan, jos olosuhteet ovat otollisia, mutta puu on kuitenkin homehduttuaan vielä hankalampi tapaus. Koko homman avain on kuitenkin kosteus, ilman sitä homeilla ei mene kivasti. Rakenneratkaisut ovat materiaalia isommassa roolissa.

    Vanhan ajan talot eivät joko homehtuneet, tai sitten asialla ei ollut kovin paljon väliä. Huonosti rakennetut ovat lahonneet pois, ja oletettavasti homeallergiat ovat muiden allergioiden tapaan nykyajan hygieenisen elämän tuotoksia. Aika usein vanhoissa hyvissä taloissa käytetyt rakenneratkaisut ovat kuitenkin sellaisia, jotka eivät enää täytä nykyaikaisia vaatimuksia, joten menneisyydestä se ratkaisu ei löydy. Hyvin nuo vanhan ajan kivitalotkin tönöttävät, kuten nyt vaikka keskiaikaiset kivikirkot.

    Talon pitäisi olla järkevästi ylläpidettävä, energiaa tuhlaamaton, miellyttävä asua ja kohtuullisilla kustannuksilla rakennettavissa. Ikuisen talon rakentaminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa, koska muutamassa vuosikymmenessä ylläpitokustannukset ylittävät rakennuskustannukset. Samasta syystä talon päästötaseen kannalta pitää katsoa kokonaisuutta, ei pelkkää käyttöä tai pelkkää rakentamista.

    Mikään dogmaattinen vastaus kiven, betonin, teräksen tai puun puolesta ei taida tässä oikein auttaa. Haastekenttä on paljon tuota monimutkaisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  29. Viherinssi kirjoitti 13.5.2013 kello 16:40

    KariS: Rakennusmääräykset, ohjeet ja vaatimukset (palosuojaus, askeläänieristys jne jne) on optimoitu standardibetonielementeille.

    Näin voi hyvin olla, mutta se on kuitenkin huomattavasti parempi tie kuin materiaalien saneleminen. Ongelma tästä tulee, jos vaatimukset ovat jossain suhteessa liian löysiä sen vuoksi, että materiaali B ei niitä täytä, vaikka jokin parempi materiaali olisi saatavilla.

    Minua ei kiinnosta ihmeemmin se, mistä materiaalista asumani kiinteistö on kasattu. Sen sijaan sen energiatehokkuus, hiljaisuus, lämpötila, sisäilman laatu ja turvallisuus kiinnostavat. Siksi määräysten pitää keskittyä nimenomaan näihin, ei toteutustapaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  30. Viherinssi kirjoitti 13.5.2013 kello 16:52

    Tapio Peltonen: Rakennustekniikka on laji jossa todellakin tehtiin ennen parempaa. Nykyään tehdään vain halvempaa ja enemmän.

    Rakennuksella on monta laadullista hintaan liittymätöntä ominaisuutta. Näitä ovat ainakin asumismukavuus (lämpötilan hallinta, ilmanvaihto, äänieristys), paloturvallisuus ja energiatehokkuus. Sen lisäksi hintaan liittyviä ominaisuuksia ovat rakennuskustannukset ja ylläpitokustannukset.

    Jos oletetaan, että joskus aikaisemmin (vuonna 2012, 1970, 1930, 1860, 1750 vai 1200?) osattiin tehdä kaikissa yleisissä laadullisissa ominaisuuksissa nykyistä rakentamista parempaa, niin ilmeisesti sillä tavalla tekeminen olisi nyt vain kalliimpaa joko tekemisenä tai ylläpitämisenä.

    Tästä seuraa kaksi kysymystä: Millä vanhalla rakennustavalla saisi tehtyä tavallisen kerrostalon tai pientalon nykyistä rakennustapaa kaikin puolin laadukkaammaksi? Kuinka paljon se maksaisi verrattuna nykyiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. KariS kirjoitti 13.5.2013 kello 17:55

    Tiedemies:
    Italiassa on tasakattoisia betonirakennuksia ajalta jolloin suomessa ei ollut kirjoitustaitoa.

    Italissa tasakattoisen betonirakennuksen ei tarvitse kestää -30 asteen lämpötilaa, usean kuukauden talvea ja tasakatolle jäätyvää/sulavaa lunta.

    Tasakatolla Italiassa on ihan toiminnalliset lähtökohdat, samoin kuin harjakatoilla Suomessa.

    Helsingissä on nyt “keksitty” viherkatot, joista saadaan seuraava iso rakennusvaurioiden aiheuttaja. Kaupunkisuunnittelijoiden ja city-romantikkojen märät unelmat muuttuvat asukkaiden märiksi painajaisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  32. Viherinssi kirjoitti 13.5.2013 kello 18:55

    Tiedemies:
    Italiassa on tasakattoisia betonirakennuksia ajalta jolloin suomessa ei ollut kirjoitustaitoa.

    Homeongelma ei ole Suomen oma erityisongelma. Kyllä ne seinät kivasti kukkivat 1500-luvun kivitaloissa Italiassakin. Eteläinen tapa on maalata päälle, jos viitsii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  33. Countryboy kirjoitti 13.5.2013 kello 19:58

    Tiedemies: Italiassa on tasakattoisia betonirakennuksia ajalta jolloin suomessa ei ollut kirjoitustaitoa.

    Suomessakin Kokkolassa on täysin hyväkuntoinen iso puurakennus vuodelta, 1694 nimeltään Pedagogio ulkolaudoitus lienee uusittu joskus. Siis paljon vanhempi kui Helsingin vanhin rakennus !

    Kyllä puu kestää jos´rakenteet ja katto ovat kunnossa. Tasakatto ei tietenkään sovi puurakennukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  34. Tiedemies kirjoitti 14.5.2013 kello 10:26

    Minä en esittänyt, että puu on huono rakennusaine, vaan että väite jonka mukaan betoni ja tasakatto tarkoittaisivat että rakennus on huono eikä kestä, ovat väärä.

    On toki mahdollista, että jossain vaiheessa on rakennettu taloja näillä ratkaisuilla siten, että kyseiset talot eivät kestä ja niissä on ongelmia. Mutta on puustakin rakennettu paljon huonoja taloja, enkä silti väitä, että huonous johtuu siitä, että on rakennettu puusta.

    Jostain syystä kun puhe tulee rakentamisesta – vähän niinkuin ruoassakin – ihmisillä iskee ihmeellinen autoritäärisyys ja yhden totuuden vaihde päälle. On vain yksi oikea materiaali, yksi oikea dieetti, yksi oikea uskonto, ja muut ovat kerettiläisiä, joko typeryksiä tai suorastaan haluavat pahaa muille.

    Huono rakennus on huono riippumatta siitä, mistä se on tehty, ja hyviä rakennuksia voidaan rakentaa betonista, tiilestä, puusta, tasakattoisina, harjakattoisina, jne. Kaikissa näissä ratkaisuissa on omat riskinsä ja huonot puolensa ja niistä täytyy olla tietoinen. Jos ei huvita käydä katolla tarkastamassa muutaman kerran vuodessa, että vesi pääsee pois, ei kannata tietenkään hankkia tasakattoista taloa, tai se kannattaa rakentaa sellaiseen paikkaan jossa katolle ei pääse lehtiä tai muuta roskaa. Ja niin edelleen.

    Ei betonitaloihin sen enempää pääse muodostumaan hometta, jos kosteuden poistuminen on hoidettu asianmukaisesti. Ja ainakaan betoni ei pala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  35. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 14.5.2013 kello 15:32

    Esimerkiksi tiivis muovimaali (joita ovat lähes kaikki nykyään myytävät maalit) toimii väistämättä höyrysulkuna.

    Tässä kohdin puolustaisin muovimaaleja ulkovuorauksen pintakäsittelynä. Kyse on rakennuksen kokonaisuudesta. Muovimaali toimii kosteusteknisesti, kunhan ulkoverhouslaudan takana on ilmarako, jota pitkin luonnonkierto kierrättää ulkoilmaa. Tällöin sekä lämpöeristys että ulkoverhous pääsevät kuivumaan.

    Jos muovimaalatun laudan takana on toimiva ilmarako, muovimaali muodostaa laudan pinnalle kosteudelta ja UV-säteilyltä suojaavan kalvon, mikä pidentää laudan käyttöikää. Jos ilmarako puuttuu, seinä homehtuu alta aikayksikön.

    Sitä muuten minäkin ihmettelen, kuka maalaa puukerrostalot kerran vuosikymmenessä. Se on kallista lystiä ja jää helposti tekemättä niin kunnalliselta kuin yksityiseltäkin taloyhtiöltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  36. Juha Mäenpää kirjoitti 21.5.2013 kello 13:40

    Timo:
    Puusta olisi, varsinkin meillä Suomessa, helppoa, halvempaa ja hyödyllistä rakentaa enemmän.

    Puurakentamiseen olisi helppoa tehdä yksinkertaiset säädökset ja laskentamallit.

    Jos yksinkertaiset säädökset tehtäisiin; pienet rakennusfirmat ja hartiapankkirakentajat pääsisivät paremmin lyömään kiilaa kaavoittaja-grynderi kartelliin.

    Siksi yksinkertaisia säädöksiä ei tehdä.

    En ota kantaa rakennussuu

    Countryboy: Sementin/betonin valmistus tuottaa muuten noin 5-10% maailman hiilidioksidipäästöistä kun taas puuta käytettäessä varastoidaan hiiltä.
    Helsingin hiilijalanjälki nousee betoni/teräs/lasirakentamisen vuoksi noin kaksinkertaiseksi verrattuna muusta elämisestä aiheutuviin päästöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus