Kaupunkiasumisen uusi tuleminen

8.5.2013 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Suomessa on vaikea keskustella kaupunkirakenteesta, koska kielestämme puuttuvat vastineet molemmille keskeisille englanninkielisille käsitteille.

Urban sprawl. Google kääntää sen yhdyskuntarakenteen hajautumiseksi, vaikka sen pitäisi koskea vain tätä hajautumisen aiheuttajaa, eikä koko yhdyskuntarakennetta: Siis kaupunkien ulkopuolelle syntyvää omakotimattoa tai myös kerrostalolähiöitä, jotka ovat kaupunkirakenteen ulkopuolella. Termillä tarkoitetaan jotain, jota voisi kuvailla kaupunkien pursuamiseksi ulos kaupungista.

Downtown Kyse on oikeasta kaupungista, ruutukaavasta ja kerrostaloista. Helsinkiläisenä vastineena on kantakaupunki, mutta se on ihan väärin, koska kantakaupunki tarkoittaa sitä osaa Helsingistä, joka oli olemassa ennen vuoden 1946 kuntaliitosta. Tähän kuuluu siis esimerkiksi Ruskeasuo, josta aika harva käyttäisi nimitystä downtown. Seuraavassa puhun asumista alueella, jota anglosaksisessa maailmassa luonnehdittaisiin nimellä downtown, Helsingissä käytän yksinkertaisesti termiä kaupunkiasuminen.

Helsingissä kaupunkiasumisen suosio lapsiperheiden parissa on kasvanut nopeasti ja yllättäen. Ainakin päivähoidon se on yllättänyt. Sama on toistunut vähän kaikkialla ja täällä Vancouverissa erityisesti.
Suosio ei pääse täydellä painollaan näkyviin asujien määrässä, koska halukkaita kaupunkiasujia on paljon enemmän kuin kaupunkiasuntoja on tarjolla. Suosio näkyy hinnoissa. Kaupunkiasumisen hinnat ovat nousseet selvästi suhteessa lähiöiden hintoihin.

Helsingissä yhä useampi nuori jättää hankkimatta ajokortin. Tätä voi selittää ajokortin kohonneella hinnalla, mutta sama ilmiö on myös Göteborgissa. Mikä ihmeellisintä, myös Vancouverissa nuoret jättävät ajokortin hankkimatta, koska mihin he sitä tarvitsisivat. Pohjois-Amerikassa!

Yksi selitys kaupunkiasumisen suosioon on kulutusrakenteen muuttuminen elintason noustessa palvelukeskeisemmäksi. Tavaroita voi hankkia missä vain, mutta palvelujen kuluttaminen laaja-alaisemmin on mahdollista vain kaupungeissa.

Kommentit

55 Vastausta artikkeliin “Kaupunkiasumisen uusi tuleminen”

  1. KKK kirjoitti 8.5.2013 kello 19:13

    Kantakaupunki ei ole mikään yksikäsitteinen käsite. Wikipedian mukaan: “Melko usein kantakaupungiksi ymmärretään se alue kaupungista, jota raitiovaunut palvelevat. Toinen yleinen käsitys kantakaupungista on ns. kivikaupunki tai korttelikaupunki, eli se alue kaupungista, jossa talot on rakennettu umpikorttelimaisesti, tiiviisti kiinni toisiinsa. Kolmas vaihtoehto on määritellä kantakaupunki siksi alueeksi, johon esikaupunkeihin johtavat moottoritiet päättyvät.” Itse miellän kantakaupunkin korttelikaupunkiksi. Olisiko tämä määritelmä lähimpänä dowtownin merkitystä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.5.2013 kello 4:01

    Alunperin kantakaupunki tuli Helsingin käsitteistöön vuonna 1946, kun Helsinkiin liitettiin paljon alueita, Huopalahden kunta kokonaan, Kulosaari ja suuria osia Helsingin maalaiskunnasta. Silloin Helsinki jakautuii kantakaupungiksi ja liitosalueiksi.
    Sittemmin historiaa tuntemattomat ovat alkaneet muodostaa sanasta omia mielikuviaan ja koko termin merkitys on alkanut muuttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. anonyymi kirjoitti 8.5.2013 kello 19:23

    Vuosimallin 2011 yo:n lukioenglannin oppikirjan sanastossa “downtown” suomennettiin (kaupunki-)keskustaksi. Sehän kyllä viittaa myös mainitsemaasi kaupunkimaiseen asumiseen, englanninkielessä substantiiveja käytettäään vähän hassusti.

    “Urban sprawl” ei taida olla niin selkeästi määritelty termi, että se tarkoittaisi yksinomaan jotain tiettyä sanaa.

    Englanninkielisen wikiartikkelin suomenkielisen vastineen otsikko on “kaupunkirakenteen hajoaminen (hajautuminen)”, mikä tarkoittaa melko yksi-yhteen juurikin omakotilähiömattoja ja muuta vastaavvaa kaupunkirakentamista joka rikkoo perinteisen kaupunkirakenteen…errm. Niin.

    Samaa sanaa käytettiin myös maantieteen koulutunneilla.

    Yleisemmin ottaen en suosittelisi käyttämään Google translatea yhtään mihinkään vaativampaan englanti-suomi -käännöstyöhön saati perusteeksi väitteelle “suomenkielisiä termejä ei ole olemassa”. Se käy selitykseksi ainoastaan viitseliäisyyden puutteelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.5.2013 kello 3:58

    Yleisemmin ottaen en suosittelisi käyttämään Google translatea yhtään mihinkään vaativampaan englanti-suomi -käännöstyöhön saati perusteeksi väitteelle “suomenkielisiä termejä ei ole olemassa”. Se käy selitykseksi ainoastaan viitseliäisyyden puutteelle.

    Olen kyllä tosissani. Vakiintunutta suomenkielistä termiä ei ole olemassa. Kun ilmiölle ei ole nimeä, sitä ei osata käsitellä ja se jää vähemmälle huomiolle.
    Seuraavaksi, jos ehdin, aion käsitellä termiä “urban amenity”, josta täällä påuhutaan paljon urbanismin strategiasta puhutaessa, jota en ole kuullut ennen ja jota kukaan ei osaa kääntää Suomeksi, koska koko asian merkitystä ei ole oivallettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Joel Jalkanen kirjoitti 8.5.2013 kello 19:33

    Urban Sprawl = Nurmijärvi-ilmiö

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  6. Countryboy kirjoitti 8.5.2013 kello 19:53

    Yleensä tämä tiivistäminen ja smarth growth johtaa asuntojen hintojen voimakkaaseen kohoamiseen. Ja kuten aiemmin toisessa yhteydessä totesin, ihmisten keskimääräinen elinikä tuppaa näissä tiiviissä ympäristöissä olemaan lyhyempi kuin esikaupunkialueilla. Sama näkyy myös Helsingin seudulla, espoolainen ja vantaalainen elää pidempään kuin Helsingin kantakaupungissa asuva. Lienee erilainen lifestyle, siinä ei yksin pyöräily auta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Henri Weijo kirjoitti 8.5.2013 kello 21:51

    Laitan näin kiireessä lyhyesti kun en kerkiä kunnolla lähteistää mutta heitän tähän väliin nopeasti erään aspektin mitä omalla kuluttajakulttuurin tutkimusalallani on huomattu liittyvän kaupunkien nousuun: mobiiliteknologiat ja Internet.

    Internet avaa kaupunkeja ihan eri tavalla, kun tieto siitä että “missä mitäkin tapahtuu” kulkee paljon nopeammin ja ehkä demokraattisemminkin. Navigointi niin fyysiessä kuin kaupungin hahmottamismielessä muuttuu helpommaksi ja jopa nautinnollisemmaksi. Kaupungista saa enemmän irti ja sen voi ikäänkuin ottaa haltuun haluamallaan tavalla.

    Tällä on myös merkittävää kansantaloudellista merkitystä, koska tehokkaat markkinathan tarvitsevat polttoaineekseen informaatiota. Selittää tuota palvelutalousnäkökulmaa myös. Enää ei olla Hesarin varassa että minne on auennut mukava kuppila tai pätevä hieroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  8. Tavallinen Teknikko kirjoitti 8.5.2013 kello 22:25

    No käsitteestä downtown on olemassa omat versionsa US-en ja EN-en maailmoissa.

    Tässä Petula Clark joka brittiläisellä olemuksellaan kertoo paikallisesta downtown kulttuurista :

    http://www.youtube.com/watch?v=FKCnHWas3HQ

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 8.5.2013 kello 22:30

    Alunperin Downtown takoiti eteläistä Manhattania. Tässä onte Wikipediasta.

    Downtown is a term primarily used in North America by English speakers to refer to a city’s core (or center) or central business district (usually in a geographical, commercial, and community sense).

    The term is thought to have been coined in New York City, where it was in use by the 1830s to refer to the original town at the southern tip of the island of Manhattan.[1] As the town of New York grew into a city, the only direction it could grow on the island was toward the north, proceeding upriver from the original settlement (the “up” and “down” terminology in turn came from the customary map design in which up was north and down was south).[1] Thus, anything north of the original town became known as “uptown” (Upper Manhattan), while the original town (which was also New York’s only major center of business at the time) became known as “downtown” (Lower Manhattan).[1]

    During the late 19th century, the term was gradually adopted by cities across the United States and Canada to refer to the historical core of the city (which was most often the same as the commercial heart of the city).[2] Notably, it was not included in dictionaries as late as the 1880s.[3] But by the early 1900s, downtown was clearly established as the proper term in American English for a city’s central business district.[3]

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  10. PaavoJ kirjoitti 9.5.2013 kello 0:46

    Saatan hieman jankuttaa tuosta Vancouverin aiheesta, mutta onko mahdollista että Helsingin alueen päivähoitoa ei ole yllättänyt lapsiperheiden suosio “kantakaupunkialueella”, vaan kyseistä toimintaa kohden suunnatut subventiot (legenda sanoo, että lapsiperheen on huomattavasti helpompi esimerkiksi saada kaupungin vuokra-asunto) jotka kohdistuvat nimenomaan asumiseen?

    Pienten asuntojen alitarjonta ja suurempien asuntojen (ns. perheasunnot) ylitarjonta – esimerkiksi useat “halvat” hitas-perheasunnot ammottavat tyhjyyttään kun pienemmät asunnot viedään käsistä saattaisi olla asia tässä aiheessa?

    Helsingissä varmasti kaupunkiasuntojen hinnat ovat nousseet. Etenkin pienempien kaupunkiasuntojen. Onko Soininvaaralla tarjota syytä siihen, miksi isommat esimerkiksi hitas-tuetut perheasunnot silti odottelevat ostajaansa? Jos nämä asunnot täyttyisivät, päiväkodit yllättyisivät varmasti toistamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  11. Jukka Sjöstedt kirjoitti 9.5.2013 kello 5:55

    Kulosaareen ja Kauniaisiin jne pakeni parempi väki kun valtuustoihin rupesi tulemaan uuden kunnallislain, ts. raatimiesvallan sivuunheiton jälkeen palkkatyöläisten edustajia. Ne pakenivat ns. kunnallissosialismia. Näistähän eivät tittelinarsistit mtään tiedä. Panenpahan vain jonkun lauseen nykyahdigosta, jota voisi paeta Kiuruvedelle. Paitsi että lehmää ja sikaa ei saa pitää eikä kaloja myydä. Mutta onhan sielläkin kai se Luukku ja Lidl ? Ja WWH. Sinne.

    Sijoitusasunnoista, vuokralle pantavista, kilpaillaan. Draghi pani asiaan lisää vauhtia (2.5.)pudottamalla korkoa entisestään. Retoriikka lupaa matalaa ja nollaista korkoa vuosiksi eteenpäin. Miksi se kovasti noussikaan kun pre-2008 oli rahan tulvehtimisen aikakautta ja kun katastrofista pelastauduttiin panemalla keskuspankki-hihaässä peliin. Se tuli poisvetäytyvän ja deleveragen, haihtuvan pankkirahan sijaan.

    Rahaa siis on mutta korkoa ei juurikaan. Vuokrat ovat vapaat ja rakennuskielto päällä. Vuosivuokran suhde / nyt ostettavan sijoitusasunnon hintaan, on se mikä ohjaa sijoittajia ja suhde on yhäkin kannustava. Ja pysyy sillä osoittajaa, vuokraa, voi nostaa.

    Tämä kilpailu vuokralaisilta tiristettävistä tuotoista suhteessa sijoitusasunnon hintaan antaa prosentin, jonka olisi pysyttävä noin neljässä, 4 %. Asunnon arvonnousuakin olisi yhä luvassa. Samasta yhtälöstä joutuu laskemaan myös omaperhe asuntonsa hinnan. Sen superkorkeus tulee viime kädessä siis sijoiltajilta, jotka kilvan ostavat sijoitusasuntoja ja hintajohtajina pakottavat omistusasujille saman rahamies-havittelijan hintatason. Hänhän vyöryttää sen sitten vuokralaiselle.

    Piispat kansanedustajat taloustieteen asiantuntijat kisaavat kaikki näillä markkinoilla. Jos meillä alemarketihmisillä onkin jokusia bangladeshilaisia työmyyriä ompelemassa itsellemme, niin omalla yläluokallamme on lisäksi omia vuokralaisiaan kantamassa työpalkkojaan vuokrina paremmilleen. Keikahtipa Arava päällensä täällä Lottolassa !

    Amerikassa muuten Fannie ja Freddie (sikäläiset Aravat) eivät anna globaalisti kuuluisia takuita kuin kohtuuhintaisille kotitaloille. Se on yhtä kuin vuokrasäännöstely. Sellainen on kaikkialla kaupunkien ja maakuntien erimuodoin toteuttamina ja sitten tällaisina takauksina kuten jenkeissä, mitkä pitävät asumisen kulut tolkullisina. Suomi on ainutlaatuinen vuokralaisten vapaassa ahdistamisessa. Ja ylpeä siitä ! Kuule isokenkäisiä. Ylvästelevät vielä.

    Joo. Kun näistä ei selvää saa kuitenkaan, niin lataan vielä lisää selittämätöntä. Nimittäin kun Nordea arvopaperistaa asuntolainan Varmaan – ja saa maksuksi Varman eläkerahaa ja Varma sijoitukseksi asuntojohdannaisen arvopaperin, niin OK. Tällä rahalla Nordea lainottaa asunnosta seuraavan kaupan -vähän nousseella hinnalla- ja arvopaperistaa sen sinne Varmaan, niin käypä somasti : Varman arvopaperiomaisuus kasvaa ja sen kyky muka vastata eläkkeistä paranee, samaa tahtia kuin asuntojen hinnat Suomessa nousevat !

    Jokusia enempiä lauseita asian selkoavaaminen vaatisi. Finanssilaitostekniikka, rahavirtojen kulkemiset eestakaisin ja vapaa vuokrakiskonta, rahan runsaus, olematon korkotaso ja faktinen rakentamissulku -asuntopulan ylläpito- ovat premissejä syntyneelle asumisrahastukselle. Ja tilanne jatkuu, premissit eivät ole muuttumassa. Uskoisin kyllä umpikujan jo häämöttävän, mutta se ehkä näkyy ihan vain tavallisena köyhtymisenä. Yllä vihjatut mekanismit ja tarkoitusperät jäävät paljastamatta. –Ja jotkut siis saavat nämä vuokratulot. Monen heistä tunnetkin kuvalehdistä ja heidän kadehdittavan monipuolisista elämänvalinnoistaan. Jukka Sjöstedt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  12. Mikko Kiviranta kirjoitti 9.5.2013 kello 10:51

    Suomessa on vaikea keskustella kaupunkirakenteesta, koska kielestämme puuttuvat vastineet molemmille keskeisille englanninkielisille käsitteille.

    Urban sprawl

    Citytursuaminen?
    Kylärönsyily?
    Metropullis (vrt. Metropolis)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  13. anonyymi kirjoitti 9.5.2013 kello 12:23

    Miksei voidä käyttää termejä ydinkeskusta, jne.? Miksi pitää väkisin suomentaa termi joksikin, mitä se ei ole?

    Google kääntää

    Niin, tässähän se ongelma onkin. Se, että Googlen konekäännöspalvelu, joka perustunee amatöörien toimintaan, saa yleisesti joten kuten tekstiä käännettyä siten, että sen perusmerkitys jollain tavalla välittyy, ei suinkaan tarkoita sitä, että se kääntäisi yksittäisiä termejä ammattitaitoisesti tai edes oikein.
    Mitä sanoo sanakirja? Tai termitietopankki?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  14. Jarmo Heimo kirjoitti 9.5.2013 kello 18:18

    ‘Downtown’ vastaa ajatuksellisesti suomenkielen ‘keskustaa’ tai joissakin tapauksissa ‘ydinkeskustaa’. Se on kussakin isossa kaupungissa historiallisesti vanhin ja vakiintunein palvelujen alue, johon on “totuttu” useimmiten menemään, kun etsitään julkisia palveluja tai vapaa-ajan säpinää. Minulle ainakin tämä on itsestään selvä määrittely.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  15. Matti Vilander kirjoitti 9.5.2013 kello 20:33

    Komppaan Osmoa siinä, että jos ja kun vakiintunutta suomenkielistä termiä ei ole olemassa, niin ilmiötä ei ikään kuin olisi olemassa, sitä ei osata käsitellä ja se jää vähemmälle huomiolle. Jos paras suomennos urban sprawl -käsitteelle olisi nurmijärveistyminen, niin olisiko se ehkä vähän onnetonta. Tosin se olisi varsin kuvaava nimitys ilmiölle.

    Yleiskielessä ‘kaupunkirakenteen hajoaminen’ on oiva vastine ‘urban sprawl’ -käsitteelle. Kaupunkitutkimuksessa vakiintunut käännös on ‘kaupunkirakenteen pirstoutuminen’. Viimemainittua käännöstä käytetään myös virallisissa EU-käännöksissä. VTT taas on käyttänyt ‘urban sprawl’ termistä käännöstä ‘kaupunkirakenteen hajautuminen’.

    http://goo.gl/I5ND0 (VTT:n Kaupunkien ekotehokkuusmittarit loppuraportti 30.11.2012)
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupunkirakenteen_hajoaminen
    http://en.wikipedia.org/wiki/Urban_sprawl

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Kate Alhola kirjoitti 9.5.2013 kello 21:23

    Olet jälleen kerran erittäin oikeassa siinä että kaupunkiasumiselle on kysyntää ja se kysyntä näkyy hinnoissa lähiö- tai kehyskuntien asuntoihin verrattuna. Tästä on myös helppo tehdä johtopäätös että kaupunkiasuminen pysyy kalliina niin kauan kun kaupunkiasuntoja on tarjolla kysyntään nähden liian vähän. Sitten tulee se ikävämpi johtopäätös, entäs ne joilla ei ole varaa siihen kaupunkiasumiseen vaikka tahtoa olisi ? Silloin vaihtoehto on muuttaminen lähiöihin tai kehyskuntiin huonojen joukkoliikenneyhteyksien päähän ja helposti sen auton hankinta. Jokainen meistä joutuu asuntoa hankkiessaan tekemään peruslaskutoimitukset paljonko asuminen maksaa kuukaudessa ja paljonko liikkuminen maksaa ja vie aikaa kuukaudessa.

    Nyt onkin sitten sen toisen ikävämmän johtopäätöksen aika. Mitä tapahtuu jos kehyskuntien ja lähiöiden asukkaita rankaistaa lisäämällä liikkumisen kustannuksia “ruuhkamaksuilla” ? Jos niitä kaupunkiasuntoja ei ole edelleenkään kysyntää vastaavaa määrää niin kaupunkiasujienkaan määrä ei mihinkään muutu vaan ne ruuhkamaksut siirtyvät 1:1 kaupunkiasuntojen hintoihin koska nyt kaupunkiasunnosta kannattaa maksaa siis lähiöasunnon+auton+ruuhkamaksujen suuruinen hinta.

    Ainoa oikea tapa ratkaista ongelma olisi kaavoittaa kysyntää vastaava määrä kaupunkiasuntoja. Oma suosikkini olisi siirtää Logistiikkatoiminnat Pasilasta kehille tai maan alle ja rakentaa Pasilaan ihan kunnollinen pilvenpiirtäjäkeskusta, sellainen jossa olisi suuren mailman tyyliin 24 tuntinen kaupungin syke.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  17. Kalle kirjoitti 9.5.2013 kello 21:49

    Herra Jeanneret-Gris’n aiheuttama vahinko eurooppalaiselle ja ennen kaikkea suomaliselle kaupunkirakenteelle on suuri. Hänen oppiensa mukaan Suomessakin tehtiin typeriä lähiöitä sotien jälkeen.

    Terve kaupunkirakenne koostuu itse asiassa kolmesta osasta:
    – yleensä ruutukaavaan rakennetusta tiiviistä keskustasta
    – keskustaa ympäröivästä toimitilavyöhykkeestä ja
    – ympäröivästä rivi- tai omakotitaloalueesta.

    Tiivis keskusta voidaan usein vielä jakaa kahteen osaan. Eurooppalaisesti kuusikerroksiseen kantakaupunkiin ja sitä ympäröivään vähän matalampaan osaan. Oma lukunsa on sitten todella korkea rakentaminen, mihin ei Suomessa pitäisi olla tarvetta. Tonttimaata täällä on riittävästi. Toki jos joku haluaa yrittää, niin siitä vain.

    Kun kaupungilla on terve rakenne, on taloudelliset mahdollisuudet laajentaa keskustaa. On taloudellisesti mahdollista purkaa toimitilavyöhykkeen keveästi rakennettuja taloja ja rakentaa lisää tiivistä keskustaa. Myös toimitilavyöhykkeen laajeneminen omakoti- ja rivitaloalueille on mahdollista.

    En ymmärrä, miten kerrostalolähiöiden purkaminen tullaan toteuttamaan? Niissä on kuitenkin monen ihmisen koko omaisuus kiinni! Joillekkin jää mustapekka käteen, kun 60-, 70-, 80-, 90- ja 00-lukujen ala-arvoisesti kokoon kyhätyt elementtirotiskot tulevat tiensä päähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  18. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 10.5.2013 kello 9:30

    En kääntäisi “urban sprawlia” Nurmijärvi-ilmiöksi, sillä kaupunkirakenteen leviäminen voi yhtä hyvin tapahtua kaupungin rajojen sisällä.

    Jos rakentaminen kohdistuu jo rakennetun alueen tiivistämisen sijaan viheralueille, on kyseessä “urban sprawl”, oli kunnan tai kaupungin nimi mikä tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  19. Lauri Kumpulainen kirjoitti 10.5.2013 kello 11:29

    Ongelma on lähinnä se, että meillä on tasan yksi kaupunki koko maassa. Muut ovat lähinnä kyliä ja suurin osa kirkonkyliä.

    Teräsrunkoisten tornitalojen rakentaminen pitäisi saada vauhtiin kasvukeskuksissa ja pientalorakentamisessa pitäisi suosia kivirakentamista.

    On suorastaan pöyristyttävää, että vuonna 2013 halutaan Suomeen tulitikkukaupunginosia, jotka koostuisivat puutaloista ja puusta veistetyistä pienkerrostaloista.

    Meidän yhden kaupungin ja muutaman lähes kaupungin keskustoihin pitää saada korkeita teräsrunkoisia tornitaloja nimenomaan asumiseen. Se toisi neliöhintaa alaspäin, koska nythän se on käytännössä rajoitettu naurettavalla kaavoituksella.

    Pienkohteissa kivirakentaminen on energiatehokasta. Kun sähkökatkon tullessa elementtitalo jäähtyy jopa 15 tunnissa niin kivitalolla sama kestää jopa yli 48 tuntia.

    Autot ehdottomasti maanalaisiin varastoihin, joissa järjestelyn hoitaa robotti. Lisää tilaa kävelijöille, pyöräilijöille ja puistoille.

    Me olemme ihan oikeasti “kusessa” vanhojen elementtitalojen kanssa. Korjausvelka on suorastaan tähtitieteellinen ja todellisuudessa järkevintä on vain purkaa nämä elementtirotiskot.

    On suorastaan kuvottavaa, että vuonna 2012 rakentamisen taso on niin surkea, että jo ensimmäisenä käyttövuotena hyvin suuresta osasta uusia taloja löytyy kosteusvaurioita ja tulee vesivahinko. Esimerkkinä tämä Helsingin opiskelija-asuntola.

    Suomessa ruutukaavasta ei ole hyötyä, koska meitä on niin vähän ja me sovimme joka tapauksessa pienelle alueelle, jos me ymmärrämme rakentaa ylöspäin.

    Varsinkin kerrostalojen kohdalla on uskomatonta, että kaavoitetaan juuri tuota 3-5 kerroksista elementtitaloa. 10 kerrosta pitäisi olla vähintään “peruslähiön” taloissa.

    Niin ajatelkaapa sitä, että jos rakentaisimme 10 kerroksisia “lähiökerrostaloja” niin sinne lähiöön jäisi enemmän tilaa puistoille ja harrastuspaikoille.

    Tätä ajatusleikkiä voitte harrastaa siten, että katsotte sitä kuvottavaa elementtitalorykelmää ja pinoatte ne 3 kerroksiset talot päällekkäin 9 kerroksisiksi. Sitten ajattelette miten paljon tilaa säästyykin kaikelle muulle!

    Suomalaisethan ottavat mukisematta vastaan sen mitä isot rakennuttajat meille rakentavat.

    Vaikka mikään laki ei estä rakennuttamasta omaa taloa, palkkaamaan arkkitehtiä ja rakennusyhtiötä.

    Modulaarisuuden pitäisi olla jo standardi, kun puhutaan taloyhtiöistä. Itse talon pitäisi olla vain runko, jossa on kuutioita, joista voi muokata itselleen haluamansa.

    Kiveä, terästä ja korkeammalle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. Markku af Heurlin kirjoitti 10.5.2013 kello 16:05

    Kalle:
    Herra Jeanneret-Gris’n aiheuttama vahinko eurooppalaiselle ja ennen kaikkea suomaliselle kaupunkirakenteelle on suuri. Hänen oppiensa mukaan Suomessakin tehtiin typeriä lähiöitä sotien jälkeen.

    Terve kaupunkirakenne koostuu itse asiassa kolmesta osasta:
    – yleensä ruutukaavaan rakennetusta tiiviistä keskustasta
    – keskustaa ympäröivästä toimitilavyöhykkeestä ja
    – ympäröivästä rivi- tai omakotitaloalueesta.

    Tiivis keskusta voidaan usein vielä jakaa kahteen osaan. Eurooppalaisesti kuusikerroksiseen kantakaupunkiin ja sitä ympäröivään vähän matalampaan osaan. Oma lukunsa on sitten todella korkea rakentaminen, mihin ei Suomessa pitäisi olla tarvetta. Tonttimaata täällä on riittävästi. Toki jos joku haluaa yrittää, niin siitä vain.

    Kun kaupungilla on terve rakenne, on taloudelliset mahdollisuudet laajentaa keskustaa. On taloudellisesti mahdollista purkaa toimitilavyöhykkeen keveästi rakennettuja taloja ja rakentaa lisää tiivistä keskustaa. Myös toimitilavyöhykkeen laajeneminen omakoti- ja rivitaloalueille on mahdollista.

    En ymmärrä, miten kerrostalolähiöiden purkaminen tullaan toteuttamaan? Niissä on kuitenkin monen ihmisen koko omaisuus kiinni! Joillekkin jää mustapekka käteen, kun 60-, 70-, 80-, 90- ja 00-lukujen ala-arvoisesti kokoon kyhätyt elementtirotiskot tulevat tiensä päähän.

    Itse asun 70-luvun lähiössä täällä Kirkkonummella. Kauppaan kerrassaan kilometrin (15 minuutin) kävelymatka Äänieristys voisi olla parempi*; muuten olen tyytyväinen sekä tilaratikausihin että tekniikkaan.

    * Toisalta: enpä enää kuuntele kolmen aikaan aamuyöstä Die Kunst der Fugea täysillä. Napuritkin elävät perin hiljaiste elämää; ne muut on putsattu talosta pois.

    Toimitlavyöhykkeen rakennuksetr on usein rakennettu hyvin tukevasti. Jätkäsaaren bunkkeri ei ole ainoa esimerkki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Mikko Särelä kirjoitti 11.5.2013 kello 8:55

    PaavoJ:
    Saatan hieman jankuttaa tuosta Vancouverin aiheesta, mutta onko mahdollista että Helsingin alueen päivähoitoa ei ole yllättänyt lapsiperheiden suosio “kantakaupunkialueella”, vaan kyseistä toimintaa kohden suunnatut subventiot (legenda sanoo, että lapsiperheen on huomattavasti helpompi esimerkiksi saada kaupungin vuokra-asunto) jotka kohdistuvat nimenomaan asumiseen?

    Pienten asuntojen alitarjonta ja suurempien asuntojen (ns. perheasunnot) ylitarjonta – esimerkiksi useat “halvat” hitas-perheasunnot ammottavat tyhjyyttään kun pienemmät asunnot viedään käsistä saattaisi olla asia tässä aiheessa?

    Helsingissä varmasti kaupunkiasuntojen hinnat ovat nousseet. Etenkin pienempien kaupunkiasuntojen. Onko Soininvaaralla tarjota syytä siihen, miksi isommat esimerkiksi hitas-tuetut perheasunnot silti odottelevat ostajaansa? Jos nämä asunnot täyttyisivät, päiväkodit yllättyisivät varmasti toistamiseen.

    Liikun sattuneesta syystä paljon kantakaupungin leikkipuistoissa ja asuminen on yleinen keskustelunaihe. Suurin osa tapaamistani perheistä on seuraavanlaisia:

    “Yksinhuoltaja yhden lapsen kanssa 50m2 asunnossa”
    “Uusperhe 1+3 lasta 60m2 asunnossa”
    “Kaksi lasta, kaksi aikuista 50m2 asunnossa”
    “Kaksi pientä lasta 40m2 asunnossa puu-Vallilassa”
    “Kolme lasta ml. koululainen 55m2 asunnossa”

    Käytännössä lähes kaikki vastaantulijat asuvat joko omistusasunnossa tai yksityisiltä vuokratuissa asunnoissa.
    Aiemminkin ihmiset ovat muuttaneet yhteen tuon kokoisiin asuntoihin, mutta vielä kymmenen vuotta sitten tapana oli muuttaa kauemmaksi kun lapset kasvoivat päiväkoti-ikään. Nykyiset vanhemmat jäävät mieluummin niihin 50m2 asuntoihin kantakaupunkiin kuin muuttavat ulos ratikkavyöhykkeeltä.

    Ja miksikö niitä HITAS-asuntoja jäisi myymättä?

    No, aloitetaanpa siitä että HITAS-asunnotkin maksavat noin 4000-4500€/m2. 100m2 asunto maksaa siis 400000-450000. Virallisten ohjeiden mukaan omaa pääomaa pitäisi olla noin 15% ja 7% korkotasolla mitattuna lainakustannusten pitäisi pysyä alle 40% pariskunnan nettotuloista.

    Tuo tarkoittaa sitä että omia säästöjä pitäisi olla sellainen 50-70 tuhatta euroa ja nettotulojen kuukaudessa noin 6700€.

    Osa pankeista joustaa näiden kohdalla jonkin verran. Jos perhe saisikin lainaa 400000 euroa ja riskitasona pidettäisiin 5% korkotasoa (30 vuoden lainalla), niin perheen nettotulojen pitäisi olla vain 5400€/kk. Tuohon päästään esimerkiksi sillä, että molemmat vanhemmat ansaitsevat 4000€/kk.

    Todellisuudessa kaupunkiin haluavat asumaaan muutkin kuin tulojakauman yläpäässä olevat pariskunnat, joissa molemmat ovat suomalaisittain suurituloisia. Siksi suurin osa asuu käytännössä pysyvästi pienissä asunnoissa kantakaupungissa.

    Tavallisella opettajapariskunnalla ei ole asiaa Jätkäsaaren HITAS-asuntoihin siksi, että niistä on tehty liian kalliita opettajapariskunnan kukkarolle. (Autopaikkanormi joka nostaa HITAS-asunnon hintaa noin 300-400 euroa neliöltä on merkittävässä roolissa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  22. Leena kirjoitti 11.5.2013 kello 14:20

    Mikolle: Näissä uusimmissa ATT:n HITAS-asunnoissa(arvonta viime viikolla) myytiin autopaikallisia ja -paikattomia asuntoja. Hintaero oli n. 40.000 euroa.

    Esimerkiksi 5/7 kerroksen autopaikallisen 71 neliön kolmion neliöhinnaksi tuli yli 4.900 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  23. Pekka Pessi kirjoitti 11.5.2013 kello 20:25

    PaavoJ: Pienten asuntojen alitarjonta ja suurempien asuntojen (ns. perheasunnot) ylitarjonta – esimerkiksi useat “halvat” hitas-perheasunnot ammottavat tyhjyyttään kun pienemmät asunnot viedään käsistä saattaisi olla asia tässä aiheessa?

    ATT:n hitas-myyntiä kun katsoo, niin isoimmat ja ökyimmät menee ensin, Jätkäsaaressa kelpaa kyllä surkean pienetkin luukut. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että isoista asunnoista olisi ylitarjontaa? Grynderit myyvät toki keskustasta dink-tyyppisiä yhden makuuhuoneen arvoasuntoja pitkään ja hartaasti, mutta niissä on arvatenkin katteet kohdallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Risto kirjoitti 11.5.2013 kello 21:14

    Kate Alhola:
    Nyt onkin sitten sen toisen ikävämmän johtopäätöksen aika. Mitä tapahtuu jos kehyskuntien ja lähiöiden asukkaita rankaistaa lisäämällä liikkumisen kustannuksia “ruuhkamaksuilla” ? Jos niitä kaupunkiasuntoja ei ole edelleenkään kysyntää vastaavaa määrää niin kaupunkiasujienkaan määrä ei mihinkään muutu vaan ne ruuhkamaksut siirtyvät 1:1 kaupunkiasuntojen hintoihin koska nyt kaupunkiasunnosta kannattaa maksaa siis lähiöasunnon+auton+ruuhkamaksujen suuruinen hinta.

    Vaikka en vastustakaan johtopäätöstä kaupunkiasuntojen lisärakentamista, eikö ajatus siitä, että voit nostaa pääkaupunkiseutujen asuntojen yhteenlaskettua markkinahintaa lisäämällä osaan niistä kohdistuvaa veroluontoista maksurasitusta ole arkijärjen/kysynnän ja tarjonnan lain + hintajoustojen luonteen vastaista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. Risto kirjoitti 11.5.2013 kello 21:46

    PaavoJ:
    Saatan hieman jankuttaa tuosta Vancouverin aiheesta, mutta onko mahdollista että Helsingin alueen päivähoitoa ei ole yllättänyt lapsiperheiden suosio “kantakaupunkialueella”, vaan kyseistä toimintaa kohden suunnatut subventiot (legenda sanoo, että lapsiperheen on huomattavasti helpompi esimerkiksi saada kaupungin vuokra-asunto) jotka kohdistuvat nimenomaan asumiseen?

    Mikko Särelä kommentoi sitä varsinaista kantakaupunkia koskien. Kantakaupungin ulkopuolella, mutta ei sen uloimpia osia kauempana, myös Larussa lapsien määrä on kasvanut selvästi yleistä väestönkasvua nopeammin viime vuosikymmenen puolivälistä alkaen. Alueella on ymmärtääkseni yksi (1) kaupungin vuokratalo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Mikko Särelä kirjoitti 12.5.2013 kello 0:34

    Leena:
    Mikolle: Näissä uusimmissa ATT:n HITAS-asunnoissa(arvonta viime viikolla) myytiin autopaikallisia ja -paikattomia asuntoja. Hintaero oli n. 40.000 euroa.

    Esimerkiksi 5/7 kerroksen autopaikallisen 71 neliön kolmion neliöhinnaksi tuli yli 4.900 euroa.

    Leena: olen muutamaan HITAS-kohteeseen tutustunut, mm. Jätkäsaaressa ja käytännössä yhdessäkään autopaikkojen kustannusta ei saada kokonaan katettua autopaikkojen myyntihinnalla. Johtuu siitä, että ostajia ei löydy riittävästi sillä hinnalla, joka rakentamiseen kuluu ja loput menevät sitten taloyhtiön eli kaikkien osakkaiden maksettavaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  27. Leena kirjoitti 12.5.2013 kello 9:30

    Mikolle: Tutustu tähän uusimpaan Jätkäsaaren Marco Polo- kohteeseen. Siinä myydään ensimmäistä kertaa asuntoja, joihin valmiiksi kuuluu autopaikka. Erikseen niitä ei voi ostaa.

    Hintaero samanlaisen autopaikattoman ja -paikallisen asunnon välillä on ~40.000. Autottomien ei siis tarvitse maksaa lisähintaa varsinkaan tässä kohteessa, jossa autopaikat sijaitsevat lämmittämättömässä tilassa pihakannen alla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Kalle kirjoitti 12.5.2013 kello 16:29

    Jukka Sjöstedt:
    … rakennuskielto päällä…

    Tuo on se oleellinen. Säädellään rakentamista ja vielä kehdataan ihmetellä, miksi hinnat nousevat. Lääkkeeksi tarjotaan lisää säädeltyä asumista ja taas hinnat kohoavat. 😀 😀 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  29. Kalle kirjoitti 12.5.2013 kello 16:37

    Markku af Heurlin: Itse asun 70-luvun lähiössä täällä Kirkkonummella…

    Nuo ovat juuri niitä ongelmia, jotka räjähtävät kohta käsiin. 🙁 Kirkkonummella ei tonttimaalla ole kovin suurta arvoa ja rakennus alkaa olla peruskorjauksen tarpeessa. Putkirempat ovat vielä pientä siihen verrattuna, kun rakennuksen runko tulee tiensä päähän. Meillä on yhteiskunnan taseessa kansallisvarallisuudeksi laskettuna suuri määrä täysin tai lähes arvotonta rakennuskantaa.

    Ruotsalaiset tekivät lähiönsä toisenlaisella rahoitusjärjestelyllä, eikä arvottomien lähiörakennusten purkaminen vie yksittäistä ihmistä vararikkoon. Ruotsalaiset ovat jo nyt purkaneet lähiööitä, koska niillä ei ole mitään rahallista arvoa ja korjaaminen olisi tullut liian kalliiksi. Toivottavasti asut vuokralla, etkä ole laittanut säästöjäsi tuollaiseen. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  30. Kari N kirjoitti 12.5.2013 kello 20:01

    Tarvitseeko suuren enemmistön mielipidettä kaupunkirakenteesta kuunnella?
    http://www.kaks.fi/node/6453

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2013 kello 21:01

    KariN
    Jos enemmistö suomalaisista juo mieluummin kahvia kuin teetä, pitääkö tee kieltää demokratian nimissä.
    Tuon tutkimuksen mukaan 1,2 miljoonaa suomalaista haluaa asdua kaupunkimaisesti, mutta kaupunkikeskustoihin mahtuu vaiun murto-osa tästä. Eiukö se silloin osoita, että ratikka ja hissi -kaupunkiä’ pitää rakentaa lisää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Kari N kirjoitti 12.5.2013 kello 21:20

    Jaa, että elinympäristön yhdyskuntarakenne on verrattavissa teen ja kahvin juontiin!
    Mielestäni lähes 4 miljoonan suomalaisen toiveita tulisi kuunnella myös kaupunkirakennetta suunniteltaessa. Ratikoiden ja hissien lisäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2013 kello 21:44

    Kari:’
    Miksi ei voisi kuunnella myös niiden mielipidettä, jotka haluavat asua kaupngissa? Eihän se estä niiden neljän miljoonan asumista maalla ja lähiöissä. On oikein hyvä, että kaikki eivät halua kantakaupunkiin, koska kaikki eivät mahdu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kari N kirjoitti 12.5.2013 kello 21:57

    Sopii mainiosti! Nythän ne 1,5 miljoonaa taitavat jo asua kaupungissa. Ei kai ne 4 miljoonaa sinne keskustaan haluakaan tunkea, ellei ole pakko. Ehkä sitten kannattaisi järjestää maalla asuville sopivat parkkitilat paikkoihin, joista on kätevä yhteys kantakaupungissa sijaitseviin, kaikelle kansalle tarkoitettuihin instituutioihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2013 kello 22:56

    1,5 miljoonaa eivät asu kaupungissa (kaupunki = alue, jossa ratikkapysäkki on kävelyetäöisyydellä) Kaupungille ei tässä tarkoiteta lähiötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.5.2013 kello 22:57

    Ehkä sitten kannattaisi järjestää maalla asuville sopivat parkkitilat paikkoihin, joista on kätevä yhteys kantakaupungissa sijaitseviin, kaikelle kansalle tarkoitettuihin instituutioihin.

    Toki kannattaa. Se on heidän kotikuntiensa rahoitettava elleivät he rahoita niitä käyttäjämaksuilla itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Anomuumi kirjoitti 12.5.2013 kello 22:02

    Kari N:

    Jos minä ja yli miljoona muuta suomalaista haluaa asua kaupunkimaisessa ympäristössä niin onko se sinulta pois, että se meille sallitaan, semminkin kun se tulee sinulle veronmaksajana paljon halvemmaksi?

    Edelleen, kaupunkimaiselle asumiselle on hintojen perusteella merkittävästi suurempi kysyntä kuin tarjonta ja mitä useammalle ihmiselle tämä mahdollistetaan, sitä enemmän tilaa muille jää asua muualla ja sitä vähemmän veroja he joutuvat maksamaan, koska pitkin peltoja ja metsiä leviävä haulikkoasutus tulee infran ja palvelujen järjestämisen kalliuden vuoksi veronmaksajalle paljon kalliimmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  38. Kari N kirjoitti 12.5.2013 kello 23:13

    Onko näillä vähemmistöön kuuluvilla suomalaisilla, jotka eivät asu kaupungissa mutta, jotka haluavat asua, suurempi oikeus ratikkakaupunkiinsa kuin lähiöissä jo asuvat, enemmistöön kuuluvat suomalaiset, jotka “mieluiten eläisivät rauhallisella, luonnonläheisellä asuinalueella,
    joka ei ole liian kaupunkimainen tai tiiviisti rakennettu.”? Vähemmistökö oikean kaupunkirakenteen
    määrittää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.5.2013 kello 6:36

    Kari N
    En nyt ymmärrä lain kaan. Miksi ne, jotka haluavat asua ruutukaavakaupungissa eivät saisi sitä tehdä ja ne jotka haluavat asua lähiölissä voisi tehdä sitä myös. Kunkin tyyppistä asuinympäristöä jokaisella halujensa mukaan. Kun ratikkakaupunkia on vähemmän kuin on kysyntää ja lähiöitä taas näyttää olevankysyntää vastaavsti, eikö silloin kannata rakentaa lisää kaupunkia. Lähiöihin halajaville tulee entistä helpommat olot, kun kaupunkiin haluavat muuttavat lähiöistä poius ja vapautttavat asuntonsa. En ymmärrä ongelmaasi lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Kari N kirjoitti 12.5.2013 kello 23:51

    Anomuumi:
    Kari N:
    Jos minä ja yli miljoona muuta suomalaista haluaa asua kaupunkimaisessa ympäristössä niin onko se sinulta pois, että se meille sallitaan, semminkin kun se tulee sinulle veronmaksajana paljon halvemmaksi?

    Edelleen, kaupunkimaiselle asumiselle on hintojen perusteella merkittävästi suurempi kysyntä kuin tarjonta ja mitä useammalle ihmiselle tämä mahdollistetaan, sitä enemmän tilaa muille jää asua muualla ja sitä vähemmän veroja he joutuvat maksamaan, koska pitkin peltoja ja metsiä leviävä haulikkoasutus tulee infran ja palvelujen järjestämisen kalliuden vuoksi veronmaksajalle paljon kalliimmaksi.

    No kuulehan Anomuumi, on se siten minultakin pois, että jos täältä Helsingin laidalta pääsee nyt autolla Kansallisteatteriin, niin pian voi tulla aika, että sanotaan “et voi tulla tänne, me asutaan täällä ja nämä ovat meidän katuja”. Tällainen oikeus kuvitellaan saavutettavan kun hankitaan joku koirankoppi ratikkakiskon varrelta.
    Kaduista, jalkakäytävistä tai ratikkakiskoista nämä uudet oikeudenomistajat eivät ole maksaneet yhtään enempää kuin laitakaupunkilaiset.

    Tilastahan Suomessa ei ole puutetta. Jotenkin tuntuisi näin maallikkojärjellä reilummalta, että jos haluaa rakentaa ahdasta ja tiivistä kaupunkirakennetta, niin eikö ne halukkaat voisi rakentaa sen uuden Sointulansa muualle, sinne missä on tilaa, eikä vanhoja omakotiasujia tiellä? Pitääkö olemassaoleva miljöö aina tuhota?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Markku af Heurlin kirjoitti 13.5.2013 kello 3:13

    Kalle: Nuo ovat juuri niitä ongelmia, jotka räjähtävät kohta käsiin. Kirkkonummella ei tonttimaalla ole kovin suurta arvoa ja rakennus alkaa olla peruskorjauksen tarpeessa. Putkirempat ovat vielä pientä siihen verrattuna, kun rakennuksen runko tulee tiensä päähän. Meillä on yhteiskunnan taseessa kansallisvarallisuudeksi laskettuna suuri määrä täysin tai lähes arvotonta rakennuskantaa.

    Ruotsalaiset tekivät lähiönsä toisenlaisella rahoitusjärjestelyllä, eikä arvottomien lähiörakennusten purkaminen vie yksittäistä ihmistä vararikkoon. Ruotsalaiset ovat jo nyt purkaneet lähiööitä, koska niillä ei ole mitään rahallista arvoa ja korjaaminen olisi tullut liian kalliiksi. Toivottavasti asut vuokralla, etkä ole laittanut säästöjäsi tuollaiseen.

    Kovin huolestuttavaa Joksu olen kuullut, että betoni kestää 400 vuotta. Joen taloni rungon eliniästä on kulunut vasta kymmenesosa.

    Uudetkin kerostalot rakennetaan betonilamelleista, joten ei taideta niistäkään rakentaa tuhatvuotista valtakuntaa.

    Tieodosa on seuraavan 20 vuoden kuluessa putkiremontin lisäksi parvekkeiden uusiminen yms. Tämä kaikki makanee noin 1000 e/m2, eli neljänneksen uuden asunnon hinnasta Kirkkonummella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Leena kirjoitti 13.5.2013 kello 9:39

    Jos kaupungin määritelmä on se, että ratikkapysäkki on kävelyetäisyydellä, niin Turku, Tampere tai esimerkiksi Tukholma eivät ole kaupunkeja ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  43. Markku af Heurlin kirjoitti 14.5.2013 kello 10:20

    Leena:
    Jos kaupungin määritelmä on se, että ratikkapysäkki on kävelyetäisyydellä, niin Turku, Tampere tai esimerkiksi Tukholma eivät ole kaupunkeja ollenkaan.

    Ei taida Köpiskään täyttää tätä kaupungin määritelmää. Siellä toisn on hyvä paijkallsijunaverkosto, kaksi metrolinjaa ja hvyät bussiyhteydet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  44. Kari N kirjoitti 14.5.2013 kello 12:00

    Osmo Soininvaara:
    Kari N
    En nyt ymmärrä lainkaan. Miksi ne, jotka haluavat asua ruutukaavakaupungissa eivät saisi sitä tehdä ja ne jotka haluavat asua lähiölissä voisi tehdä sitä myös. Kunkin tyyppistä asuinympäristöä jokaisella halujensa mukaan. Kun ratikkakaupunkia on vähemmän kuin on kysyntää ja lähiöitä taas näyttää olevankysyntää vastaavsti, eikö silloin kannata rakentaa lisää kaupunkia. Lähiöihin halajaville tulee entistä helpommat olot, kun kaupunkiin haluavat muuttavat lähiöistä poius ja vapautttavat asuntonsa. En ymmärrä ongelmaasi lainkaan.

    Olet sokaistunut ruutukaavaan ja spåraan ja etääntynyt kauas Vihreä Metropoli -vaiheesta.

    Ratikkakaupunki on nyt ainoa totuus ja kaikki mahdolliset vapaat nurkat ja matalat talot rakennetaan täyteen. Entä kun ne on rakennettu?Sittenkö kaikki on hyvin? Eikä viheralueita ja lähiöitä (kuten Oulunkylä, Käpylä, Tapaninkylä, Vartiokylä ym.) ahdisteta keskustan laajentamisella? Näistä lähiöistä tulee olla sujuva yhteys keskustaan, onhan se meidän kaikkien helsinkiläisten keskusta. Ja toisaalta kaikkien suomalaisten pääkaupunki, ei pelkästään siellä asuvien. Onko uutta rakentamista kunnolla suunniteltu? Itäväylältä katsoen Kalasataman uudet talokolossit näyttävät silmääni säälittävän rumilta. Toivottavasti asukkaat ovat toista mieltä. Eikö viisaampaa kuin vain haalia uusia asukkaita ahtaaseen ydinkeskustaan olisi siirtää vaikkapa valtion virastoja kauemmaksi. Ei niin typerästi kuin Fimea Kuopioon, vaan viisaammin hyvien kulkuyhteyksien päähän Helsingin keskustasta, Kehäteiden tienoille. Näin henkilöstön ei heti tarvitsisi muuttaa, vaan voisivat totutella uuteen. Tuskin se työn tuottavuus ratikkakiskoista ja ruutukaavasta paranee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.5.2013 kello 12:41

    KariN ei näytä ymmärtävän, että elämä kaupunkimaisessa ympäristössä on aivan erilaista kuin lähiöissä. Toiset tykkäävät rauhallista ja privatisoitunutta elämää tukevissa lähiöelämästä, toiset suuren palvelutarjonnan ja vilkkaiden kontaktien kaupungissa. Asuntojen hinnoista voi päätellä, että jälkimmäiseen kohdistuu ylikysyntää. Siksi kaupunkimaista asumista tulee saada lisää.
    KariN tuntuu ajattelevan, että sitä runsasta pavelua, jota kaupunkimaisissa oloissa eläv ät synnyttävät ympärillee, tulee muidenkin saada esteettömästi nauttia ja tätä varten heille pitää kustantaa moottoritiet ja raivata kokonaisia kortteleita pysäköintikentiksi ja kaikki tämä muiden maksettavaksi. Autot eivät kuitenkaan kaupunkiin mahdu kaupunkia tuhoamatta. Siksi pääsyvaatimuksena kaupunkien palveluista nauttimaan on se, että suostuu tulemaan sinne joukkoliikenteellä tai maksamaan maanalaiseswta pysäköinnistä kustannuksia vastaavan hinnan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Kari N kirjoitti 14.5.2013 kello 13:22

    Osmo, ainakin olen sitä mieltä, että ydinkeskustassa asuva helsinkiläinen ei ole senttiäkään arvokkaampi helsinkiläinen kuin tällainen lähiössä asuva. Ydinkeskustassa asuvat eivät ole itse synnyttäneet mitään enempää kuin lähiössä asuvatkaan. Turha nostaa nenää pystyyn, murtuu vielä niska”!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.5.2013 kello 13:46

    Mutta olet yhä sitä mieltä, että kaupunkimaista elinympäristöä tulee rajoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Kari N kirjoitti 14.5.2013 kello 14:02

    Olen sitä mieltä, että siitäkin pitää päättää demokraattisesti. Jos enemmistö kannattaa, niin pulinat pois.
    Jos itse päättäisin, en yrittäisi houkutella koko Suomen väestöä Helsinkiin. Tämän pahan lisäksi pidän myös lähiötä kaupunkina, jos se sijaitsee kaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Max kirjoitti 14.5.2013 kello 14:20

    Kaupunkimaista elinympäristöä ei tule juuri millään lailla rajoittaa. On harmillinen sattuma, että valtion hallinnollinen pääkaupunki on kuitenkin jäänyt mottiin alueelle jonka yleispätevä edustavuus on alati heikkenevä. Seudulla jossa suuri määrä inhimillistä toimintaa kiteytyy pieneen tilaan varmastikin ruuhkamaksut, energiatodistukset, jätemääräykset ja ajolupien korkeakoulut vaikuttavat tarpeellisilta. Mutta täällä ulkopuolella tuntuvat huvittavilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Leena kirjoitti 14.5.2013 kello 15:18

    Minä en usko, että Helsingissä syntyy juurikaan lisää Osmon tarkoittamaa kaupunkia. Kyllä mm. Kalasatama, Ruoholahti, Jätkäsaari tai Kruununvuorenranta tulevat olemaan enemmänkin lähiöitä, joista mennään keskustaan ostoksille tai huvittelemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  51. teekkari kirjoitti 14.5.2013 kello 15:56

    Samaa kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusta lukiessa kolme tärkeintä tyytymättömyyttä aiheuttavaa tekijää ovat syrjäinen sijainti, liikenne ja palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien puute. Näitä kriteereinä käyttäen pitää siis selvästikin rakentaa lisää ruutukaavaa jossa liikennettä rajoitetaan rajusti esim ruuhkamaksuilla. Koska demokratia.

    Kyllähän me kaikki haluamme asua omakotitalossa jota ei tarvitse huoltaa, joka on halpa ja sijaitsee isolla tontilla hyvien palveluiden yhteydessä, jossa kaverit ovat lähellä mutta häiritsevät naapurit kaukana, josta on merinäköala ja johon kuuluu puulämmitteinen sauna järven rannalla. Jokainen kutenkin toivottavasti ymmärtää miksi tällaista unelmaa nyt vain ei yksinkertaisesti kuitenkaan voi ottaa suunnittelun perustaksi. Ei, vaikka kuinka enemmistö niin haluaisi.

    Lisäksi jos puhutaan pääkaupunkiseudun kehittämisestä, ei kannata miettiä mitä Impivaaran asukkaat ovat mieltä. Viitatun tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseutulaisista selvästi useampi “asuisi mielellään kaupunkimaisessa ympäristössä ihmisvilinässä” kuin “alueella, jossa saan olla omissa oloissani kenenkään häiritsemättä”. Eli jälleen koska demokratia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  52. hupsis kirjoitti 14.5.2013 kello 16:28

    Osmo Soininvaara:
    KariN ei näytä ymmärtävän, että elämä kaupunkimaisessa ympäristössä on aivan erilaista kuin lähiöissä. Toiset tykkäävät rauhallista ja privatisoitunutta elämää tukevissa lähiöelämästä, toiset suuren palvelutarjonnan ja vilkkaiden kontaktien kaupungissa. Asuntojen hinnoista voi päätellä, että jälkimmäiseen kohdistuu ylikysyntää. Siksi kaupunkimaista asumista tulee saada lisää.
    KariN tuntuu ajattelevan, että sitä runsasta pavelua, jota kaupunkimaisissa oloissa eläv ät synnyttävät ympärillee, tulee muidenkin saada esteettömästi nauttia ja tätä varten heille pitää kustantaa moottoritiet ja raivata kokonaisia kortteleita pysäköintikentiksi ja kaikki tämä muiden maksettavaksi. Autot eivät kuitenkaan kaupunkiin mahdu kaupunkia tuhoamatta. Siksi pääsyvaatimuksena kaupunkien palveluista nauttimaan on se, että suostuu tulemaan sinne joukkoliikenteellä tai maksamaan maanalaiseswta pysäköinnistä kustannuksia vastaavan hinnan.

    Soininvaara jälleen esittelemässä ydinosaamistaan, ylimielisyyttä ja viisastelua.

    Tämä sporakaupunkihöpinä on täysin samanlaista hurmosta jonka vallassa ne kamalat lähiöt aikanaan rakennettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  53. teekkari kirjoitti 14.5.2013 kello 19:10

    “Sporakaupunkihöpinä” on paluuta normaaliin kaupunkisuunnitteluun lähiöhurmoksen jälkeen. Ei ruutukaavassa ole mitään uutta, sen osasivat jo antiikin kreikkalaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  54. hukkaan meni kirjoitti 14.5.2013 kello 20:12

    Leena: tai Kruununvuorenranta tulevat olemaan enemmänkin lähiöitä

    Ainakin 20 vuotta valmistumisen jälkeen. Johan Katajanokka kuihtuu kun asukasmäärä ei kasva, palvelut valuvat keskustaan kun asiakaspohja ei riitä tehostuvalla kaupankäynnille (ja kaupankäynnin tehokkuusvaatimuksille). Tiivistysrakentamista tarvitaan ihan joka paikkaan, tai liikenne lisääntyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  55. anonyymi kirjoitti 16.5.2013 kello 23:17

    Kalle: En ymmärrä, miten kerrostalolähiöiden purkaminen tullaan toteuttamaan? Niissä on kuitenkin monen ihmisen koko omaisuus kiinni!

    Kaupunki ostaa vuokratonteilla olevat asunnot markkinahintaan taloyhtiön vuokrasopimuksen päättyessä. Tai näin sen ainakin toivoisi menevän. Vähemmän reiluja vaihtoehtojakin on, se nähtiin 90-luvun pankkipelastuksissa.

    teekkari: Ei ruutukaavassa ole mitään uutta, sen osasivat jo antiikin kreikkalaiset.

    Ruutukaava on hemmetin tylsä ja ikävä ympäristö asua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus