Suomen kestävyysvaje vaatisi voimakkaita päätöksiä

Olemme Suomes­sa kovin tyy­tyväisiä siihen, että taloutemme on tas­apain­os­sa ja val­ti­ol­la kol­men A::n luot­tolu­ok­i­tus. Pitkäl­lä aikavälil­lä tilanteemme on kaikkea muu­ta kuin hyvä. Tätä mitataan kestävyysvajeella.

Kestävyys­va­je tarkoit­taa yksinker­tais­tet­tuna sitä, että jos kaik­ki pysyy ennakoidul­la ural­la, ja sen mukana väestön ikä­jakau­ma muut­tuu ennuste­tul­la taval­la, paljonko vero­ja pitää korot­taa tai menope­rustei­ta kar­sia, jot­ta talous olisi pitkäl­lä aikavälil­lä tas­apain­os­sa, eikä velka­an­tu­mi­nen riistäy­ty­isi käsistä.

Vuon­na 2011 VM arvioi Suomen kestävyys­va­jeek­si 3,5 % BKT:sta. Niin paljon julk­ista talout­ta siis pitäisi sopeut­taa, ei heti, mut­ta piakkoin. Kan­sain­vä­li­nen arvio tuol­loin oli 5,8%, mikä osoit­taa ainakin sen, että laskel­mat ovat epä­var­mo­ja. EU:n arvio Suomen tilanteesta on paljon EU-maid­en keskiar­voa (2,8 %) heikom­pi ja paljon heikom­pi kuin esimerkik­si Ital­ias­sa. Laskelmien ero selit­tyy lähin­nä maa­han­muu­tos­ta. EU:ssa ei usko­ta Suomen pystyvän houkut­tele­maan työperäistä maa­han­muut­toa niin paljon kuin VM opti­mistisem­mis­sa arviois­saan on olet­tanut. Muiden maid­en valmi­ik­si koulut­ta­ma nuorehko työvoima on toki kovin ter­ve­tul­lut­ta maa­han, jos­sa on pulaa työikäis­es­tä väestöstä.

Minä kallis­tun arvios­sani kovin paljon EU:n kan­nalle, sil­lä pää­muut­tomaat, Viro ja Venäjä alka­vat ehtyä, kos­ka ne ovat saa­mas­sa oman talouten­sa kuntoon.

Tuo EU:n 5,8 pros­entin arvio oli sikäli veit­sen teräl­lä, että jos arvio olisi ollut suurem­pi kuin 6%, Suomelle olisi esitet­ty vaa­timuk­sia tilanteen korjaamisesta.

Vuon­na 2012 VM:ltä tuli uusi, pes­simistisem­pi arvio, 4,2 %. Syynä oli­vat talouden heiken­tyneet näkymät. EU:lta ei ole tul­lut vielä uut­ta, mut­ta tulee aikanaan. Toru­ja on odotet­tavis­sa, jos siel­lä arvioidaan samaan tapaan näkymien heiken­tyneen, sil­lä kuu­den pros­entin raja menee rik­ki mitä ilmeisimmin.

Olin kovin pet­tynyt siihen, että hal­li­tuk­sen puo­livälin tarkastelus­sa ei kestävyys­va­jeelle tehty mitään. Piti tehdä, mut­ta asi­as­ta äänekkäim­min meuhkan­nut kokoomus jou­tui sel­l­aiseen kiimaan yri­tysvero­tuk­sen alen­tamis­es­ta ja osin­gon­jaon suosimis­es­ta, että val­tion­talouden vajeet pää­sivät uno­h­tu­maan. Itse olin varautunut vas­tus­ta­maan aku­ut­te­ja säästöjä ja kan­nat­ta­maan pitkän ajan rak­en­teel­lisia korjausliikkeitä.

Tar­jol­la olisi ollut toimia työn tar­jon­nan lisäämis­es­tä ja kan­nustin­loukku­jen purkamis­es­ta, asevelvol­lisu­ud­es­ta aiheutu­van rasituk­sen pienen­tämis­es­tä, van­hempainva­paista, eläkkeistä ja per­he­vap­aista, mut­ta ne jäivät syr­jään.  Kun niitä ei tehty nyt, ei niitä var­maankaan tehdä ensi vuon­nakaan, kos­ka vaalit paina­vat päälle, eikä mil­lään noista toimista saa pään­sil­i­tys­tä äänestäjiltä.

Tai näin siis usko­taan. Min­un käsi­tyk­seni äänestäjistä on paljon optimistisempi.

105 vastausta artikkeliin “Suomen kestävyysvaje vaatisi voimakkaita päätöksiä”

    1. Luin, mut­ta en muut­tanut kantaani.
      Kuu­lun siihen koulukun­taan, jon­ka mukaan keskus­pankin pitäisi voi­da rahoit­taa myös val­tion papere­i­ta suo­raan (eikä sak­salas­ran­skalaiseten pankkien kaut­ta(!)) mata­la­suh­dan­teen aikana, mut­ta pysyvä julkisen talouden ali­jäämän paikkaus tätä kaut­ta ei oikien vakuuta.

  1. Jaa että yhteisöveron alen­nus on sit­ten sem­moista väärää elvyt­tämistä, pitäs mielum­min raken­nel­la velka­ra­hal­la pyramideja?

  2. Osmo Soin­in­vaara:

    Tai näin siis usko­taan. Min­un käsi­tyk­seni äänestäjistä on paljon optimistisempi. 

    Tämä kir­joituk­sesi viimeinen lause onkin hyvä. Olen kanssasi samaa mieltä.

    Esimerkik­si Soin­in­vaaran vakaa kan­na­tus ja muun muas­sa Keskus­tan Juha Sip­ilän suo­sion nousu poh­jau­tuu nähdäk­seni pitkälle siihen, että he suun­taa­vat viestin­sä oikeille äänestäjille, eivätkä toimit­ta­jille tai toimit­ta­jien luo­ma­lle kuvalle tyyp­il­lis­es­tä äänestäjästä. Hyväl­lä poli­itikol­la on näke­mys oikean poli­ti­ikan ja tarpeel­lis­ten kor­jausten suun­nas­ta, ja hän han­kkii niille kan­natuk­sen perustele­mal­la ne äänestäjilleen riit­tävän hyvin. Hyvä poli­itikko ei ole mikään kansan kosiske­li­ja tai mielipi­demit­tausten ja toimit­ta­jien sop­ulilau­man tahdis­sa pyörivä tuuliviiri.

  3. “Muiden maid­en valmi­ik­si koulut­ta­ma nuorehko työvoima on toki kovin ter­ve­tul­lut­ta maa­han, jos­sa on pulaa työikäis­es­tä väestöstä.”

    Ei Suomes­sa ole pulaa työvoimas­ta vaan val­ta­va yli­tar­jon­ta. TEM työl­lisyyskat­sauk­sen mukaan meil­lä on kuukaud­es­ta toiseen n 430000 työn tar­joa­jaa , joil­la ei ole työtä.

    Ja jos huomioidaan myös työssäol­e­vat työn­hak­i­jat niin työn tar­jon­ta on n 500000 eli 20 % työssäolevista

    Suurten ikälu­okkien eläköi­tymi­nen on pikku hil­jaa osoit­tau­tunut poli­it­tisek­si, hal­pahin­taisek­si pro­pa­gan­dak­si. Suuret ikälu­okat ovat eläk­keel­lä eikä työvoima­pu­laa ole. Aluk­si esitet­ti­in, että työikäi­nen väestö vähe­nee 2030 mennssä 165000, nyt arvioidaan työvoimaan kuu­lu­van väestön pienenevän vain 80000–120000 riip­puen ennustajasta

    Työvoima­pu­la on häviämässä viral­li­sis­takin ennusteista

    Kun markki­noiden muu­tos on hidas­ta mata­lan kasvun vuok­si niin tuon varan­non kulut­ta­mi­nen kestää 20 vuot­ta ja sil­loin kotop­eräi­nen työvoima jo kasvaa.

    On vaikea ymmärtää mitä Osmo ja kump­pan­it tarkoit­tavt työvoima­pu­lal­la, mikään tilas­to ei tue käsitystä.

    Enkä usko, että kukaan voi aivan vakavasti väit­tää, etteikö noista 500000 työn hak­i­jas­ta löy­ty­isi sopivia ja kyvykkäitä. 

    Minäkin olen rekry­toin­ut viime vuosi­na ja kun hak­i­joi­ta oli 200–400 pieni­palkkaiseen asi­akas­palve­lute­htäväänkin niin enpä usko väit­teet epä­sopivista pitävät paikkaansa.

    Vaa­timuk­set on vain viritet­ty epärealistisiksi.
    Uusi vaatii aina opas­tus­ta ja ohjaus­ta jär­jestelmi­in ja talon tavoille

    Ehkä tarkoi­tus on peit­tää oma uusien ideoiden puute ?

    1. Liian Van­ha sotkaa ela­tus­suh­teen ja työvoima­pu­lan aina ja samal­la taval­la, vaik­ka väit­teen kor­jaisi kuin­ka mon­ta ker­taa hyvän­sä. Se, että van­hus­ten määrä heiken­tää huoil­to­suhdet­ta ja sitä kaut­ta eläa­tus­suhdet­ta, ei tarkoi­ta työvoima­pu­jlaa vaan veron­mak­sa­japu­laa. Työt­tömien suh­teelli­nen määrä on jok­seenkikn riiup­puma­ton työvoiman määrästä, joten ikä­jakau­man ter­ve­hdyt­tämi­nen paran­taa elä­tus­suhdet­ta. Kir­joituk­ses­sani en väit­tänyt mitään työvoima­pu­las­ta. Kun työvoima käy niukak­si, yri­tyhk­sen vähen­tävät työvoiman käyt­töä eikä mitään aku­ut­tia pulaa näy missään.

  4. Osmo: “Olin kovin pet­tynyt siihen, että hal­li­tuk­sen puo­livälin tarkastelus­sa ei kestävyys­va­jeelle tehty mitään.”

    No eipä kovin vakavas­ta tilanteesta ole kysymys, jos se olisi hal­li­tuk­sen riihessä voitu ratkaista. 😉

    Käytän­nön toimista van­husväestön lisään­tym­ses­tä johtu­van hoito- ja hoiva­palvelu­jen tarpeen ‘kestämis­es­tä’ voisi aluk­si osoit­taa pari juttua:

    1) ko. palvelu­jen tuotan­non siirtämi­nen (osit­tain) julkiselta sek­to­ril­ta yksi­tyiselle sek­to­rille — ja näin­hän jo tapah­tuu, yksi­tyiset ter­veyspalve­lut kas­va­vat koko ajan kovaa vauhtia

    2) mak­suase­tuk­sen muut­ta­mi­nen niin, että asi­akkaan omavas­tu­u­o­su­us kas­vaa. Tämä ei heiken­täisi huono-osais­ten ase­maa mil­lään taval­la, sil­lä hehän jo ovat toimeen­tu­lotuen piiris­sä. Ja esim. kun­nas­sa, jos­sa asun, asi­akas­mak­su­jen osu­us van­hus­ten­hoi­dos­sa on laskenut 18 pros­en­tista 17 pros­ent­ti­in paris­sa vuodessa.

  5. Niin. Olisi­han vaik­ka jo hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa voin­ut lait­taa hal­li­tu­so­hjel­maan kestävyys­va­jeen kor­jaamisen. Puolueelle tietysti paljon tärkeämpi kysymys oli uusien ydin­voimalalupi­en torppaaminen.

  6. Katainen on tain­nut tois­tel­la sano­ja “vas­tu­un kan­t­a­mi­nen” telkkaris­sa use­am­min kuin “fan­tastista”.

  7. Mielestäni pitkälle tule­vaisu­u­teen ulot­tuvil­la mon­imutkaisil­la kestävyys­va­je­laskelmil­la on lähin­nä viihdear­voa. Ne ovat herkkiä alkuo­le­tuk­sille. Siis sille, että alkuo­le­tuk­set kat­ta­vat kaik­ki kehi­tyk­seen vaikut­ta­vat olen­naiset osatek­i­jät ja kaik­ki osatek­i­jät todel­lakin pysyvät ennakoidul­la ural­la. Jos olemme mitään lähi­his­to­ri­as­ta oppi­neet, juuri näin ei yhteiskun­ta- ja talouske­hi­tyk­sessä ole tapahtunut. 

    Esim. ETLA on pää­tynyt omis­sa laskelmis­saan toisen­laisi­in tulok­si­in kuin VM: http://www.etla.fi/uutiset/etlan-arvio-julkisen-talouden-kestavyysvaje‑1–25/ Samoin PT: http://www.labour.fi/ptblogikommentit.asp?AiheID=54.

    Yksistään työvoiman liikku­vu­us on pitkäl­lä aikavälil­lä hyvin mon­imutkainen ja vaikeasti ennustet­ta­va asia. 

    Jos ennus­teet ulot­tuvat use­am­man vuosikymme­nen päähän, kan­nat­taisi tämän asian yhtey­dessä ottaa ainakin ilmastopako­laisu­us jo jol­lain tapaa huomioon: http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=185098 . Kos­ka tule­vaisu­u­den ilmastopako­laiset (esim. Aasi­as­ta ja Afrikas­ta) ovat toden­näköis­es­ti nyky­istä paljon parem­min koulutet­tu­ja, ennus­tan että tavanomainen jako pako­laisu­u­teen (kestävyys­va­jeeseen) ja työperäiseen maa­han­muut­toon (kestävyys­va­jeen ratkaisu­un) ei varsinkaan tule­vaisu­udessa ole enää kovin selvä.

  8. “Suomen kestävyys­va­je vaatisi voimakkai­ta päätöksiä”

    Saatanan tunar­it, aika on rahaa! Jos ette tee päätök­siä niin hajoit­takaa hal­li­tus. Mitä kauem­min hal­li­tus jatkaa “kitkut­telua” niin sitä kovem­man hin­nan mak­samme siitä myöhemmin.

  9. Osmon kestävyys­va­jemääritelmää:
    “… ikä­jakau­ma muut­tuu ennuste­tul­la taval­la, paljonko vero­ja pitää korot­taa tai menope­rustei­ta kar­sia, jot­ta talous olisi pitkäl­lä aikavälil­lä tas­apain­os­sa, eikä velka­an­tu­mi­nen riistäy­ty­isi käsistä.”

    Kestävyys­va­jet­ta syn­tyy, jos pitkäl­lä jän­teel­lä julkisen talouden tulot ovat suurem­mat kuin menot. Kestävyys­va­je ei siis ole pelkkä ikä­jakau­makysymys, joka ratkaistaan eläkeikää nos­ta­mal­la ja tuo­ma­l­la huoltosuhdetyövoimaa.

    Suomen eläke­jär­jestelmä toimisi hyvin, mut­ta eläkeläis­ten tulot ja ostovoima ovat rom­ah­ta­neet. Eläke­varat ovat sijoit­ta­jien käsis­sä, ja makaa­vat jopa veroparati­i­seis­sa kaiken vero­tuk­sen ulkopuolella.

    Suuri osa eläkeläi­sistä kitu­ut­taa köy­hyy­dessä. Tulot ovat alhaiset, että niistä ei per­itä edes vero­ja. Ostovoima on heikkoa ja siitäkään ei julkiselle taloudelle hyö­tyä ole.

    Kestävyys­va­je voitaisi­in kor­ja­ta siten, että korote­taan eläkeläis­ten eläke­tu­lo­ja ja sitä kaut­ta lisätään eläkeläis­ten ostovoimaa ja veronmaksukykyä.

    1. Eläkkei­den nos­t­a­mi­nen kytl­lä pahem­taa kesträvyys­va­jet­ta, kos­ka jonkun­han ne eläk­keetkin p itää maksaa.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Luin, mut­ta en muut­tanut kantaani.
    Kuu­lun siihen koulukun­taan, jon­ka mukaan keskus­pankin pitäisi voi­da rahoit­taa myös val­tion papere­i­ta suo­raan (eikä sak­salas­ran­skalaiseten pankkien kaut­ta(!)) mata­la­suh­dan­teen aikana, mut­ta pysyvä julkisen talouden ali­jäämän paikkaus tätä kaut­ta ei oikien vakuuta.

    Herääkin kysymys, että mik­si julkisen sek­torin ali­jäämät eivät voisi olla pysyviä ja tai jatku­via? Mik­si ”kestävyys­va­je” todel­la on ”ongel­ma”?

    Vai­h­to­taseen yli­jäämän lisäk­si julkisen sek­torin ali­jäämät ovat yksi­tyisen sek­torin ain­oa net­to­var­al­lisu­u­den lähde, ja monis­sa tilanteis­sa – toki eri­tyis­es­ti syvän taan­tu­man jälki­main­ingeis­sa – on parem­pi, että yksi­tyi­nen sek­tori saavut­taa säästämis­tavoit­teen­sa julkisen sek­torin kus­tan­nuk­sel­la eikä toisinpäin.

    Jo BKT:n laskukaavo­jen mukaan

    Yksi­tyisen sek­torin rahoi­tus­tase = — (ulko­maansek­torin rahoi­tus­tase) — (julkisen sek­torin rahoitustase)

    Point­ti ei ole se, että julkisen sek­torin pitäisi – tai että se voisi – velka­an­tua lop­ut­tomi­in seu­rauk­sista välit­tämät­tä. Point­ti on se, ettei talous­poli­ti­ikkaa pitäisi mis­sään tapauk­ses­sa tehdä julk­ista velkaa ja ”kestävyys­va­jet­ta” pain­ot­taen. Julk­ista velka­an­tu­mista tulisi ohja­ta sen mukaan, miten se vaikut­taa kah­den muun kokon­ais­sek­torin var­al­lisu­usasemi­in ja siten kokon­aiskysyn­tään ja työllisyyteen.

    Eurokon­tek­stis­sa bud­jet­ti­ra­joit­tei­ta toki on ole­mas­sa, kun keskus­pank­ki ei todel­la voi rahoit­taa val­tioi­ta suo­raan. Mut­ta poliitikkona
    a) läh­esty­isin silti Suomenkin bud­jet­ti­va­jet­ta kokon­ais­val­taisem­min – eri­tyis­es­ti työl­lisyy­den ja kasvun näkökul­mas­ta, ja
    b) pain­ot­taisin euroalueen syvästi tarvit­se­maa insti­tu­tion­aal­ista muu­tos­ta: jonkin­lainen EMU-alueen yhteinen finanssipoli­it­ti­nen auk­tori­teet­ti on ratio­naalis­es­ti ain­oa vai­h­toe­hto omi­in val­u­ut­toi­hin ja keskus­pankkei­hin palaamiselle.

    Odelle vielä yksi link­ki tältä päivältä: tässä kuvataan Krug­manin ajat­telun muu­tos­ta uuskey­ne­siläis­es­tä kohti (yllä kuvat­tua) jälkikey­ne­siläistä tulk­in­taa bud­jet­ti­va­jeista: http://www.economonitor.com/lrwray/2013/05/06/by-jove-hes-got-it-krugman-finally-adopts-mmt-and-so-does-summers/

  11. Pari vinkkiä Soin­in­vaar­alle mm. kestävyys­va­jeen kiinnikuromiseksi:

    1. Ydin­voimaa riittävästi. 

    2. Ryhdytään ulko­maisen kivi­hi­ilen ja öljyn sijas­ta suosi­maan turvet­ta polt­toaineena. Täl­löin työl­lis­tetään suo­ma­laisia ja vähen­netään kaup­pataseen alijäämää.

  12. Jos­sakin vai­heessa 150 mil­jardin eläke­puskuri on puret­ta­va, rahaa pitäisi riit­tää ainakin vuo­teen 2070 saak­ka. AAA luot­tolu­ok­i­tus perus­tuu toki siihen, että Suo­mi saa aina tarvit­taes­sa rahaa eläke­jär­jestelmästä eikä ole riip­pu­vainen muista rahoittajista.

    Ikään­tymi­nen on ongel­ma vain sik­si, että SDP huole­htii keskeisen äänestäjäkun­tanssa suurista ikälu­ok­ista varhain ja ylisu­urelle eläkkeelle.

    Mon­elias­ta pien­tä järkevää uud­is­tus­ta voisi tehdä.
    Mik­si lääkik­seen tai sairaan­hoidon amk-opiske­li­joik­si päässeet ovat vuo­den armei­jas­sa? Erikoisk­oulu­tuk­sen soti­laslääk­in­tään voisi hoitaa muutenkin.

    Noloa, että kun­taraken­net­ta ei ker­ta kaikki­aan ymmär­retä uud­is­taa. Ensik­si lop­puu väki ja sit­ten lop­puu kun­nista ensin osaami­nen ja lop­ul­ta myös hallintovä­ki. Kepul­la riit­tänee rahaa jaet­tavak­si lop­ut­tomasti ja muut pelkäävät Persuja?

  13. Eikö me saa­da tää hoidet­tua kun­toon ensi maanan­taina kun vain leikataan kaikkia eläkkeitä 15%.

    Eläkkei­den pitäisi olla suh­teessa kansakun­nan mak­sukykkykyyn, eikä men­neisyyy­dessä esitet­ty­i­hin arvioi­hin ja näi­hin perus­tuneisi­in ĺupauksiin.

    Me voitaisi­in elinikäin­deksin lisäk­si luo­da “kan­tokykyin­dek­si” mikä leikkaa eläkkeitä sitä enem­män mitaä suurem­pi osa ihmi­sistä on eläkkeellä.

    Tosi asi­as­sa suuret ikälu­okat pitää vielä yhdet bileet, ja sen jäl­keen on sit­ten ns. “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan” rahoi­tus­po­h­ja tuhot­tu, ja päästään kaik­ki naut­ti­maan lib­er­taanien suosit­ta­mas­ta yhteiskun­ta­mallista. Sil­lä lailla.

  14. Reunae­hto­ja alkaa tul­la vas­taan. Vero­tus alkaa olla kipu­ra­jal­la. Yhteisövero­tuk­sen laskun hyödyt eivät mitenkään tule automaat­tis­es­ti. Varsinkin, kun samaan aikaan pitää kom­pen­soi­da korot­ta­mal­la mui­ta veroja. 

    Velka­elvy­tys­tä voi jatkaa, kunnes velan­hoitokus­tan­nuk­set käyvät sietämät­tömik­si. Tämän­hän tietää jokainen,joka on saanut seu­ra­ta mak­samat­toman velka­nsa vain kas­va­van hoita­mat­to­muu­den vuoksi.

    Veronkier­toa on suo­ras­taan pakko har­ras­taa, ellei pysty käyt­tämään veroparati­ise­ja ja muu­ta luo­vaa verosuunnittelua.

    Uskot­tavu­us on hai­h­tunut näistä eri­lai­sista tule­vaisu­usarvioin­neista. Vaikut­taa siltä, että jos­sain kyl­lä tiede­tään parem­min, mut­ta suurelle yleisölle ker­ro­taan tosi­asi­at kau­nis­tel­tu­ina. Tarkoit­taa, että plus­sat hehkute­taan ja miinuk­set sivu­ute­taan hiljaa.

    Kun­nis­sa huokail­laan, että kun­pa voisi rauhoit­taa tilanteen tältä mielet­tömältä uud­is­tuskarusellil­ta edes vuodeksi.Olisi olta­va selkärankaa tehdä päätök­siä, jos­sa yhdessä kohteessa leikataan/säästetään ensi vuon­na. Sit­ten seu­raa­vana vuon­na olisi toinen kohde jne. Kun ei tähän kukaan halua men­nä, niin jää vain juus­to­höylä. Kär­sitään sit­ten kaik­ki, mak­soi mitä maksoi.

  15. Eihän se tulovero­tuskaan ilmainen julki­nen toim­into ole.

    Pysyvä keskus­pankki­ra­hoi­tus tarkoit­taisi kuitenkin sitä että käytän­nössä julki­nen val­ta päät­täisi resurssien kohden­tu­mis­es­ta. Mah­taisiko toimia ilman markki­noi­ta? Oppia voisi hakea ehkä Jugoslavi­as­ta, jon­ka jär­jestelmä muis­tut­ti tuo­ta Vatt:n tutk­i­jan kirjoitusta..

    Val­tiot ovat useim­miten vain poikkeusti­lanteis­sa käyt­täneet inflaa­tio­ra­hoi­tus­ta resurssien han­kkimisen väli­neenä. Joillekin val­tioille ne poikkeusti­lat vain jäävät päälle ja kansalaiset reagoi­vat asi­aan oma­l­la tavallaan…

  16. Ei ole kestävyys­va­jet­ta, vaan on verona­len­ta­jien tekemä 6 mil­jardin euron vero­tu­lo­jen puu­tos joka val­tion­bud­jetis­sa alka­en jotain vuodes­ta 2008. Tahal­laan aiheutet­tu aukko, uus­lib­er­al­is­tit Van­hanen ja Katainen päät­tivät tehdä val­ti­o­laivan poh­jaan ison aukon jot­ta val­ti­o­lai­va uppoaisi meren poh­jaan, ja “dynaamisi­na vaiku­tuksi­na” hei­dän mielestään Suomes­ta häviäi­sivät kaik­ki ongel­mat taloudessa ja häviäi­sivät ongel­mat muil­lakin elämänaloilla.

  17. Anon: Herääkin kysymys, että mik­si julkisen sek­torin ali­jäämät eivät voisi olla pysyviä ja tai jatku­via? Mik­si ”kestävyys­va­je” todel­la on ”ongel­ma”?

    Kos­ka pakkoin­flaa­ti­ol­la rahoitet­tu julki­nen sek­tori suo­ras­taan pakot­taa julkisen sek­torin tuh­laa­maan resursseja.

    Jos val­tion virasto/laitos saa taika­seinästä lop­ut­tomasti rahaa, sen ei koskaan tarvitse kehit­tää tai paran­taa toim­intaansa. Jos eduskun­nalle antaa lop­ut­toman bud­jetin, niin kyl­lä siel­lä kek­sitään keino­ja jakaa ne lop­ut­tomat rahat sil­lä taval­la, että koko yhteiskun­nan tuotan­torakenne romahtaa.

  18. JTS:
    Jos­sakin vai­heessa 150 mil­jardin eläke­puskuri on puret­ta­va, rahaa pitäisi riit­tää ainakin vuo­teen 2070 saak­ka. AAA luot­tolu­ok­i­tus perus­tuu toki siihen, että Suo­mi saa aina tarvit­taes­sa rahaa eläke­jär­jestelmästä eikä ole riip­pu­vainen muista rahoittajista. 

    150 mil­jar­dia ei ole kovin paljon eläkeku­lui­hin näh­den. Jär­jestelmähän ei perus­tu sille, että jotain oikeasti rahas­toitaisi­in jär­jel­lisessä suh­teessa tule­vi­in kului­hin ver­rat­tuna, vaan siihen että veron­lu­on­toista eläke­mak­sua voidaan korot­taa kuten veroa. Samal­la tapaa, kuin tuloveroaste voidaan teo­ri­as­sa vetää 50%:iin jos nyt huvi­tut­taa, niin työeläke­mak­sut voidaan vielä kaksinker­tais­taa. Jostain­han tämäkin on pois, mut­ta mis­tä. Eläke­mak­suthan ovat jo moninker­taiset alku­peräisi­in ver­rat­tuna, ja myös veroaste kas­vaa var­maan vielä tästä lisää huolto­suh­teen heiken­tyessä, vähin­täänkin kun­nal­lisvero­jen kautta.

  19. kestävyys­va­jeessa pitäisi ottaa huomioon myös kun­tat­alous ja eläke­jär­jestelmä eikä vain val­tion bud­jet­ti. eläke­jär­jestelmä ja ter­vey­den­huolto eläkeläisille jon­ka mak­saa nykyiset työn­tek­i­jät toimii suo­ril­la rahan­si­ir­roil­la sukupolvil­ta van­hem­mille. nämä rahan siir­rot alkaa käy­dä kalli­ik­si tuleville sukupolville. lisänä voisi maini­ta val­tion vel­ka jota ei eläkeläiset tule mak­samaan ja opin­tove­lat joka myös siirtää mak­su taakkaa nuorille.
    käytän­nössä ehdotan että eläkkeitä on leikat­ta­va noin 20%-30% kuitenkin min­imieläke voidaan jät­tää. on alet­ta­va muu­tos pros­es­si peruseläke jär­jestelmään päin.
    ter­vey­den­huol­los­sa pitää aloit­taa pri­or­isoin­tia. mikä kallis oper­aa­tio hyö­tyyn näh­den kan­nat­taa hoitaa. esim jos tuo vain muu­ta­man kk eli­naikaa lisää.
    suuria ikälu­okkia ei saa päästää kuin koira veräjästä. ja niit­ten mak­su taakkaa ei saa pistää tule­vien sukupolvien maksettavaksi.

    1. Kestävyys­va­jet­ta las­ket­taes­sa mukana on koko julki­nen sek­tori, siis val­tio, kun­nat ja eläkey­htiöt ja var­maan vielä työttömyysturvarahastotkin.

  20. Osmo Soin­in­vaara: Eläkkei­den nos­t­a­mi­nen kytl­lä pahem­taa kesträvyys­va­jet­ta, kos­ka jonkun­han ne eläk­keetkin p itää maksaa.

    Ode, asia ei ole näin yksinkertainen.

    Suuria eläkkeitä varten tarvi­taan kyl­lä kat­to. Se vaatii voimakkaan päätökssen.

    Eläkeleikkuri + eläk­er­a­has­to­jen tuot­to mah­dol­lis­ta­vat eläke­tu­lon korottamisen.

    Kestävyys­va­jet­ta lisää se, että alim­i­toitet­tu­jen eläkkei­den ja heikon ostovoiman vuok­si sekä tulovero­jen että kulu­tusvero­jen mak­sukyky ovat romahtaneet.

    Eläkkei­den koro­tuk­set merkitsevät

    a) lisää tulovero­ja yhteiskun­nalle ja
    b) lisää ostovoimaa ja sen seu­rauk­se­na lisää työtä ja kulutusveroja;
    c) vähem­män sos­sua, Kelaa, hoivaa ja kuntoutusta.

    Täl­lä taval­la eläke­sek­to­ril­la siir­ryt­täisi­in vero­jen kulut­tamis­es­ta vero­jen tuot­tamiseen. Kestävyys­va­je helpot­tuisi ja viimein poistuisi.

    1. Evert,
      Nämä eläk­keet mak­se­taan veroista. Eläkkei­den nos­t­a­mi­nen siis maks­det­taisi­in myös veroista. Vaik­ka osa palau­tuu takaisin, miinuk­selle veron­mak­sa­jat siitä kyl­lä jäävät. Kestävyys­va­je­laskelmis­sa eläke­jär­jestelmä on osa julk­ista sektoria.

  21. Miten voidaan olet­taa, että pienet ikälu­okat kat­ta­vat lei­jo­nanosan suurien ikälu­okkien eläkkeistä? Eihän näin ole ollut aiem­minkaan. Kyl­lä suuret ikälu­okat pitää nähdä demografise­na poikkea­mana, jon­ka täy­tyy ymmärtää oma vas­tu­un­sa asiastaan.

    Kun kat­soo nyky­is­ten keskilu­okkaisten suurten ikälu­okkien edus­ta­jien elämän­menoa, tulee mieleen taan­noin esitet­ty ter­mi “leisure class”. His­to­ri­an aikana mis­sään yhteiskun­nas­sa ei sen leisure class ole ollut suh­teel­lis­es­ti saman suu­ru­inen. On siis selvä, että täl­läkin tavoin kyseessä on poikkea­ma nor­maal­ista ja sitä pitää niin kohdella. 

    Lisäk­si siinä ei ole mitään järkeä, että hyv­in­voin­tia viedään Suomes­ta jatku­vasti ulko­maille joko tur­is­min tai kakkosasun­to­jen muodossa.

  22. Kestävyys­va­jeen voisi parhait­en mieltää julkisen ja yksi­tyisen kulu­tuk­sen volyymien kasvun val­in­tana. Jos julkiselle val­lalle annetaan käyt­töön suh­teel­lis­es­ti isom­pi osu­us niukkunevista työvoimare­serveistä niin tot­ta kai se on jostain pois­sa. Myös se että jotkut pystyvät kulut­ta­maan aiem­paa enem­män anta­mat­ta panos­taan tuotan­toon on todel­li­nen kustannus.

  23. Mik­si min­un rahoil­lani pitäisi hoitaa keskusta­laiset tai demari­van­huk­set? Eiväthän ne edes osaa hävetä noiden puoluei­den äänestämistään. Per­sut eivät ole vielä ehti­neet aiheut­taa mainit­tavaa tuhoa, jär­jestelmän hajoamisen merk­it luoti­in kun sitä raken­net­ti­in ajan­jak­sol­la 1966–1987.

  24. Osmo Soin­in­vaara: Kestävyys­va­jet­ta las­ket­taes­sa mukana on koko julki­nen sek­tori, siis val­tio, kun­nat ja eläkey­htiöt ja var­maan vielä työttömyysturvarahastotkin.

    Aivan oikein, mut­ta se mitä minä haen on, että vih­doin las­ket­taisi­in toisaal­ta alim­i­toit­tu­jen eläkkei­den kokon­aish­in­ta yhteiskun­nalle ja toisaal­ta las­ket­taisin eläkeko­ro­tusten mekaaniset ja dynaamiset vaiku­tuk­set kansantalouteen.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Kestävyys­va­jet­ta las­ket­taes­sa mukana on koko julki­nen sek­tori, siis val­tio, kun­nat ja eläkey­htiöt ja var­maan vielä työttömyysturvarahastotkin. 

    Joopa joo. Näin­hän se on, mut­ta eri eläke­jär­jestelmien rahas­toin­nis­sa on suuria eroja.

    Ja sit­ten las­ke­taan eläkkei­den ja hoito- ja hoitopalvelu­jen kus­tan­nuk­set yhteen, vaik­ka näin ei ole, suuri osa hoitopalveluista rahoite­taan eläkkeistä, ja tule­vaisu­udessa tämä osu­us voisi/pitäisi olla suurempi.

    Mik­si hoide­taan eläke­jär­jestelmäl­lä kohtu­ulliset eläk­keet ja sit­ten vielä vaa­di­taan hoito ja hoi­va ilmaispalveluina?

  26. antti: Olisi­han vaik­ka jo hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa voin­ut lait­taa hal­li­tu­so­hjel­maan kestävyys­va­jeen kor­jaamisen. Puolueelle tietysti paljon tärkeämpi kysymys oli uusien ydin­voimalalupi­en torppaaminen.

    Täh, menikö mul­ta nyt sarkas­mi ohi? Tämähän nimeno­maan laitet­ti­in ohjel­maan suurel­la tärinäl­lä ja Katainen ja Urpi­lainen aikanaan esit­te­liv­ät, miten paljon leikataan ja miten paljon verote­taan lisää, jot­ta (jonkun arvioima) vaje paikkaan­tuu. Nyt vaan tosi­paikan tullen päätök­siä ei saa­da aikaan.

  27. Eläkeläisenä älähdän. Mitä, jos julkisen puolen työn­tek­i­jöi­den palkko­ja las­ke­taan 20–30%:a? Mitä se vaikut­taa asiaan?

  28. “Liian Van­ha sotkaa ela­tus­suh­teen ja työvoima­pu­lan aina ja samal­la taval­la, vaik­ka väit­teen kor­jaisi kuin­ka mon­ta ker­taa hyvän­sä. Se, että van­hus­ten määrä heiken­tää huoil­to­suhdet­ta ja sitä kaut­ta eläa­tus­suhdet­ta, ei tarkoi­ta työvoima­pu­jlaa vaan veronmaksajapulaa.”

    Itse esität aina työn tar­jon­nan lisäämistä. 

    Meil­lä on jo 430000 työn­tar­joa­jaa ja eivät ne kaik­ki ole juop­po­ja ja koulut­ta­mat­to­mia eli me voimme nos­taa työl­lis­ten määrää 300000 lisäämäl­lä vain työ­paikko­jen määrää.

    Nämä 430000 ovat lisäk­si työikäisiä eli 15–64-vuotiata

    Ei voi olla niinkän kuin esität, että työ­paikko­jen määrä kas­vaa kun lisäämme työn tar­jon­taan vielä 350000 eli nos­tamme työt­tömyy­den liki 800000:een.

    Etenkin kun ne uudet tar­joa­jat ovat 63–67-vuotiata, yri­tys­ten janoa­maa paras­ta työvoimaa ?

    Oletko tosi­aan sitä mieltä, että työ­paikat lisään­tyvät vain jos meil­lä on 800000 työtöntä ?

  29. Hal­li­tus on keskit­tynyt tekemään uudistuksia.
    Se ei kuitenkaan ole syn­onyy­mi parannukselle.

  30. Itse asi­as­sa kestävyys­va­je ei ole sidot­tu henkilömääri­in vaan kuin­ka paljon meille mak­saa ei-työl­lis­ten elättäminen.

    Huonoim­mil­laan ela­tus­suhde oli 90-luvul­la kun meil­lä oli jät­ti­työt­tömyys, työt­tömyysko­r­vaus korkeampi kuin nyt ja eläk­er­a­situskin korkea.

    Nyky­is­ten ennustei­den mukaan rasitus nousee 15 % :iin bkt:sta vuo­teen 2030 men­nessä , mut­ta ei nouse siitä vaan las­kee hieman.

    Mut­ta suurin ongel­ma liit­tyy palkko­jen osu­u­den lasku­un bkt:ta ja sitä kaut­ta eläkkei­den rasitus kas­vaa palkansaajalle. 

    Kun nyt pääo­ma-ja yri­tysvero­tus­ta rei­vataan jatku­vasti alaspäin niin yhteiskun­nan ylläpi­tor­a­situs kaatuu yhä enem­män palka­nsaa­jan kontolle.

    Pääo­ma-ja yri­tys­tu­lo­jen saa­jat ovat yhä use­am­min vapaa­matkus­ta­jia yhteiskun­nas­sa, mut­ta naut­ti­vat palka­nsaa­jaan heille mak­samista palveluista.

  31. “Miten voidaan olet­taa, että pienet ikälu­okat kat­ta­vat lei­jo­nanosan suurien ikälu­okkien eläkkeistä? Eihän näin ole ollut aiem­minkaan. Kyl­lä suuret ikälu­okat pitää nähdä demografise­na poikkea­mana, jon­ka täy­tyy ymmärtää oma vas­tu­un­sa asiastaan.”

    Suuret ikälu­okat kan­ta­neet vas­tu­un­sa. He ovat tehneet pidem­män työu­ran kuin nykyiset työikäiset sukupol­vet tule­vat koskaan tekemään.

    ETK oli tehnyt tukimuk­sen suurten ikälu­okkien vaiku­tuk­ses­ta ja tulos oli yllät­tävä: Eläkei­den mak­sur­a­situs olisi nous­sut pinem­mil­lä ikälu­okil­la 15 % bkt:sta jo 2010 eikä 2030 kuten nyt ennustetaan

    Suurten ikälu­okkien rasituk­ses­sa ei ole huomioitu Ruotsin osu­ut­ta, joka on merkittävä.

    Aikoinaan 60–70-luvulla Ruot­si­in muut­ti n 500000 suo­ma­laista suurin osa suuria ikälu­okkia. He oli­vat siis paljon kansin­välisem­piä kuin nykyiset ikäluokat.

    Vaik­ka moni palasi takaisin niin edellen Ruot­sis­sa asuu n 80000 suurten ikälu­okkien edus­ta­jaa eli käytän­nössä yksi ikälu­ok­ka on pois­sa joukosta .

    Palu­umuut­ta­jatkin saa­vat osan eläk­keestään Ruot­sista, joten käytän­nössä suurten ikälu­okkein aiheut­ta­ma rasitus on samaa luok­ka kuin myöhempi­en pie­nien ikäluokkien

    Mut­ta laskelmis­sa tätä Ruotsin osu­ut­ta ei ole huomioitu, tiedän sen siitä, että kysysin asia EKT, Ter­vys-ja sosi­aal­im­is­ter­iöstä, verottajalta

    Verot­ta­jal­la on tieto Ruot­sista mak­set­tavista eläkkeistä, mut­ta kukaan ei ole koskaan kysynyt eikä asi­aa ole halut­tu selvit­tää. Lupa­si­vat 100 euron tun­ti­mak­sua vat­san rak­en­taa raportin.

    Mut­ta kestävyys­va­je lasketa

    1. Liian van­ha
      Oletko nyt ihan tosis­sasi, että eläkey­htiöi­den huipopuk­oulute­tut aktu­aar­it eivä gtole tul­laat otta­neek­si huomioon sitä, että 70-luvul­la Suomes­ta muutet­ti­in sankoin joukoin Ruot­si­in. Oletko tosissasi?

  32. asevelvol­lisu­u­den kaltais­es­ta pelleilystä nyt ensim­mäisenä tulisi päästä pois. Saa nähdä jos keskus­ta on ensi vaa­likaudel­la hal­li­tuk­ses­sa, niin miten asevelvol­lisu­us ete­nee. Pitääkö keskus­ta asevelvol­lisu­u­den tärkeim­pänä tehtävänä alue­poli­ti­ikkaa myös tiukem­man talouden aikana.

    Täy­tyy ihme­tel­lä myös, mik­si van­hem­mat kovan kas­va­tustyön jäl­keen halu­a­vat lapsen­sa int­ti­in otta­maan terveysriskit.

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun työvoima käy niukak­si, yri­tyk­set vähen­tävät työvoiman käyt­töä eikä mitään aku­ut­tia pulaa näy missään.

    Näin­hän on käynyt jo aika pitkän aikaa ja käy edelleen. Näen sen, kun liikun töik­seni pk-yri­tyk­sis­sä. Itsel­lenikään en ole löytänyt sel­l­aista jatka­jaa, jon­ka koulut­ta­mi­nen ei tulisi min­ulle liian kalli­ik­si. On helpom­pi vain lopettaa.
    Var­ti­aisen työn­tar­jon­ta-asi­aa ei ymmär­retä sit­ten mitenkään oikein. Yri­tyk­set yrit­tävät kyl­lä aina kas­vaa, kun kohdalle osuu sopivia kasvatettavia.

    Ja kum­ma kuin­ka aina argu­men­toidaan 400 000 työt­tömäl­lä, eikä nähdä, ettei edes julk­isi­in tehtävi­in ole tarpeek­si väkeä — kuten lääkärit ja hoita­jat. Maas­ta puut­tuu paljon aitoa osaamista eli työvoiman tarjontaa.

  34. Jyr­ki Sip­ilä:
    Miten voidaan olet­taa, että pienet ikälu­okat kat­ta­vat lei­jo­nanosan suurien ikälu­okkien eläkkeistä? Eihän näin ole ollut aiem­minkaan. Kyl­lä suuret ikälu­okat pitää nähdä demografise­na poikkea­mana, jon­ka täy­tyy ymmärtää oma vas­tu­un­sa asiastaan.

    Kun kat­soo nyky­is­ten keskilu­okkaisten suurten ikälu­okkien edus­ta­jien elämän­menoa, tulee mieleen taan­noin esitet­ty ter­mi “leisure class”. His­to­ri­an aikana mis­sään yhteiskun­nas­sa ei sen leisure class ole ollut suh­teel­lis­es­ti saman suu­ru­inen. On siis selvä, että täl­läkin tavoin kyseessä on poikkea­ma nor­maal­ista ja sitä pitää niin kohdella. 

    Lisäk­si siinä ei ole mitään järkeä, että hyv­in­voin­tia viedään Suomes­ta jatku­vasti ulko­maille joko tur­is­min tai kakkosasun­to­jen muodossa.

    Suuret ikälu­okat ovat ymmärtäneet oman vas­tu­un­sa ker­ryt­tämäl­lä ennen eläk­keelle lähtöään puskurik­si noin kolme ker­taa val­tion bud­jetin suu­ruiset eläk­er­a­has­tot. Niitä on tarkoi­tus purkaa epä­taval­lisen suuren ikälu­okan eläkkeisiin.

    Seu­raavien polvien tehtävä on huole­htia, että eläke­varoille on hyviä sijoi­tusko­htei­ta ja val­ti­ol­la vero­tu­lo­ja kan­nat­tavas­ta yri­tys­toimin­nas­ta sekä kansan­taloudel­la vien­ti­t­u­lo­ja odotet­tua elin­ta­soa vastaavasti.

    Turha yleistää eläkeläis­ten leisurea. Val­ta­va enem­mistö nykyeläkeläi­sistä ei ole paljonkaan matkustel­lut, kun ei ole ollut varaa ja lapset ja työt (=talouskasvu lap­sien hyväk­si) on pitänyt hoitaa.
    Las­ten­las­ten vuok­si useim­mat iso­van­hem­mat eivät kakkosasu mis­sään muual­la kuin kotikon­nuil­laan, mut­ta saat­ta­vat­pa­han kus­tan­taa lap­si­aan ja lapsen­lap­si­aan kanssaan loma­matkalle pari ker­taa, jos varo­ja on kertynyt.

    Jokaisel­la ikälu­okalla on oma vas­tu­un­sa. Kahde­h­di sitä!

  35. Työuria pitää piden­tää myös alkupäästä. Yleinen asevelvol­lisu­us kor­vat­ta­va palk­ka-armei­jal­la sekä korkeak­oulu­jen aloi­tu­s­paikko­ja kar­sit­ta­va. Kandin tutkin­nos­ta pitää tehdä perus­tutk­in­to kuten muual­lakin maailmassa.

  36. Aus­tri­an:
    Mik­si min­un rahoil­lani pitäisi hoitaa keskusta­laiset tai demarivanhukset?
    ‘snip’

    Mik­si sit­ten tulit ajatelleek­si sitä?

  37. Se iso asia on sosi­aal­i­tur­van saami­nen kuri­in. Pelkään vain pahoin, että sosi­aal­i­tur­va saadaan kuri­in vain “konkurssin” kautta. 🙁

  38. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102948/elo.pdf?sequence=1

    Tuos­ta osoit­teesta löy­tyy yksi tarkastelu ‚miten tel-mak­su olisi kehit­tynyt, jos suuria ikälu­okkia ei olisi ollut.

    Mak­susäästö on val­ta­va suurten ikälu­okkien ansios­ta ver­rat­tuna jos ikälu­okat oli­si­vat tasakokoisia.

    Ja 2030 men­nesssä ja siitä eteen­päin kum­mas­sakin ske­nar­ios­sa kus­tan­nus on sama . 

    Eli kun suurten ikälu­okkien hävitessä mul­lan alle mak­su nousee .

  39. Itse kat­selin juuri erään mum­mon hoito­laskua. Mum­mo on ollut muu­tamia kuukau­sia kun­nan ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tol­la. Hänen mak­sukat­ton­sa oli täyt­tynyt ja sik­si kun­ta saa mak­suase­tuk­sen mukaan per­iä kor­vaus­ta enin­tään 15,10 euroa päivältä. Laskun kokon­ais­sum­mak­si tuli kuukaudelta 453 euroa.

    Mum­mon eläke ei ole kovin suuri, mut­ta on se kuitenkin huo­mat­tavasti suurem­pi kuin kun­nal­lis­es­ta täysi­hoi­dos­ta syn­tyvä kuukausi­mak­su. Käytän­nössä mum­mol­la ei ole mui­ta kus­tan­nuk­sia, kos­ka hänel­lä ei ole enää asun­toa. Tämä sik­si, että kun­ton­sa vuok­si hänel­lä ei ole enää palu­u­ta omaan asuntoon.

    Eläk­keestä jää siis mum­mon tilille joka kuukausi muka­va sum­ma per­il­lisille jaet­tavak­si. Jos tilanne jatkuu vielä vaik­ka 5–10 vuot­ta, niin eläk­er­a­ho­ja ker­tyy per­il­lisille kym­meniä tuhan­sia euro­ja. Per­il­lisille mum­mo siis on varsin tuot­ta­va raha-automaatti.

    Kun näitä tapauk­sia kat­soo, niin tulee mieleen, että eiköhän kyseisiä asi­akas­mak­sumääräyk­siä rukkaa­mal­lakin saataisi hel­posti pien­tä kor­jaus­ta kestävyys­va­jeeseen. Mut­ta nämä pikku­vi­ilauk­set asi­akas­mak­sui­hin eivät näytä poli­itikko­ja kiinnostavan.

  40. Suo­mi ei tähän men­nessä ole onnis­tunut houkut­tele­maan suur­ta määrää työperäisiä maa­han­muut­ta­jia. Pääosa maa­han­muu­tos­ta on johtunut muista syistä kuten rakkaud­es­ta, per­heeny­hdis­tämi­sistä, opiskelus­ta ja human­i­taari­sista seikoista. Voi olla, että EU on oike­as­sa Suomeen kohdis­tu­van maa­han­muu­ton jatkoa koskevas­sa arvios­saan. Itse näk­isin, että muut­tamista pitää helpot­taa paljon, jos todel­la halu­taan saa­da maa­han run­saasti lisä­työvoimaa. Maa­han­muut­ta­jan mah­dol­liset lupa-asi­at pitää käsitel­lä nyky­istä nopeam­min, hal­paa kieli- ja kult­tuurik­oulu­tus­ta tulee olla hel­posti saatavil­la, samoin edullisia asun­to­ja, yhteiskun­nal­liset palve­lut pitää saa­da yhdeltä luukul­ta, työy­hteisö­jen tulee olla valmi­impia ulko­maalais­ten saa­pumiseen, asen­neilmapi­irin maas­sa tulee olla kun­nos­sa jne. Lisäk­si Suomea pitää markki­noi­da ahk­erasti maail­mal­la, esimerkik­si niis­sä tapah­tu­mis­sa, joil­la on “rekry­toin­tiu­lot­tuvu­us” kuten aluei­den, seu­tukun­tien ja toimi­alo­jen yhteis­ti­laisuuk­sis­sa. Eikä tämäkään vält­tämät­tä riitä, kos­ka meil­lä on tämä sää vuo­de­naikoi­neen — mon­en jo tääl­lä asu­van mamun mielestä “älyt­tömän pitkä kylmä aika, jon­ka katkaisee parin kuukau­den hie­man lämpimämpi jak­so, jota suo­ma­laiset erheel­lis­es­ti kut­su­vat kesäk­si”. Kil­pailu­asetel­mamme per­in­teis­ten maa­han­muut­tomaid­en kuten Iso-Bri­tann­ian ja Sak­san kanssa ei siis ole help­po. Jos kuitenkin tarvit­semme työperäistä maa­han­muut­toa, niin kuin useim­mat selvi­tyk­set anta­vat ymmärtää, asen­neil­mas­tol­la on var­masti huo­mat­ta­va merk­i­tys, kos­ka maa­han­muut­ta­jat vies­tivät täkäläisiä koke­muk­si­aan puskara­dion kaut­ta Suomes­ta ulos. Jos siis per­sut ankeut­ta­vat Suomen poten­ti­aal­is­ten muut­ta­jien silmis­sä, kai per­sut myös mak­sa­vat aiheut­ta­mansa kansan­taloudel­lisen haitan?

  41. Maa­han­muu­ton osalta laskelmis­sa on yleen­sä ole­tuk­se­na, että maa­han­muut­ta­ja on keskimäärin saman­lainen työl­listymään kuin kan­taväestön edus­ta­ja. Lisäk­si on huo­mat­ta­va, että posi­ti­ivisil­lakin maa­han­muut­ta­jan tuot­tavu­u­so­le­tuk­sil­la kestävyys­va­jeen hoit­a­mi­nen maa­han­muu­tol­la vaatisi aivan pos­ket­to­mia maa­han­muut­ta­jamääriä (joidenkin arvioiden mukaan noin 50 000 maaa­han­muut­ta­jaa vuodessa puolit­taisi kestävyys­va­jeen). Oma toiveeni on, että tutk­i­jat ja poli­itikot jalka­u­tu­vat lähem­mäs kent­tää kat­so­maan julk­isten meno­jen syitä sen sijas­ta, että keskustel­laan kym­me­nien vuosien päähän ulot­tuvista asioista eri­laisin hypo­tee­sein. Eihän tässä nyt mis­tään raket­ti­ti­eteestä ole kyse, vaan siitä, että tulot ja menot ovat tasapainossa.

    1. Tärkeim­mät maa­han­muut­tomaat meil­lä ovat Viro ja Venäjä. Tämän joukon työl­listymi­nen on osit­tain jopa suo­ma­laisia parempaa.

  42. Sepi: Kos­ka pakkoin­flaa­ti­ol­la rahoitet­tu julki­nen sek­tori suo­ras­taan pakot­taa julkisen sek­torin tuh­laa­maan resursseja.

    Pakkoin­flaa­tio on varsin harhainen käsite: inflaa­tio­ta syn­tyy, jos efek­ti­ivi­nen kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan. Harhaisu­us pätee myös julkisen sek­torin ”resurssien tuhlaukseen”.

    Nykyti­lanteessa val­tioiden talous­poli­ti­ikan lähtöko­h­ta tun­tuu ole­van – kuten Osmonkin kir­joituk­ses­ta selviää – joko pakotet­tu tai poli­it­tis­es­ti valit­tu bud­jet­ti­va­jeen min­i­moin­ti. Mikä pahin­ta, bud­jet­ti­va­jet­ta kuro­taan yleen­sä umpeen täysin irral­laan koko yksi­tyisen sek­torin — koti­talouk­sien ja yri­tyk­sien – asemasta. 

    Jos val­tiot teke­sivät talous­poli­ti­ikkaa bud­jet­ti­va­jeen sijas­ta talouskasvu, työl­lisyys ja inflaa­tio edel­lä, tulok­set oli­si­vat paljon parem­pia; val­tio kas­vat­taisi efek­ti­ivistä kysyn­tää bud­jet­ti­va­jeil­la kuopis­sa ja talouden yliku­umentues­sa verot­taisi tai leikkaisi turhan kysyn­nän pois. Äänestäjät pitäi­sivät val­las­sa poli­itikot, jot­ka a) onnis­tu­isi­vat näis­sä tavoit­teis­sa, ja b) tek­i­sivät äänestäjien mielestä parhaim­mat ratkaisut resurssien allokoin­nin suhteen.

    Joka tapauk­ses­sa tilanne olisi huo­mat­tavasti edullisem­pi kuin nyt, kun jopa ”krug­mani­lainen” Osmo pain­ot­taa kestävyys­va­jeen leikkaus­ta, kun
    • BKT on vankasti laskusu­un­nas­sa: http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-growth-annual
    • Työt­tömyys on kasvus­sa: http://www.tradingeconomics.com/finland/unemployment-rate

    Sepi:

    Jos val­tion virasto/laitos saa taika­seinästä lop­ut­tomasti rahaa, sen ei koskaan tarvitse kehit­tää tai paran­taa toim­intaansa. Jos eduskun­nalle antaa lop­ut­toman bud­jetin, niin kyl­lä siel­lä kek­sitään keino­ja jakaa ne lop­ut­tomat rahat sil­lä taval­la, että koko yhteiskun­nan tuotan­torakenne romahtaa.

    Käytän­nössä kaik­ki suuret maat euroaluet­ta luku­unot­ta­mat­ta todel­la saa­vat lop­ut­tomasti rahaa taika­seinästä: niil­lä on oma keskus­pank­ki, val­tion­vel­ka on omas­sa val­u­u­tas­sa, lainako­rot pysyvät halut­taes­sa alhaal­la ja val­tio ei voi men­nä konkurssi­in – ainakaan ilman poli­it­tista päätöstä purkaa taikaseinä. 

    Ker­ro­han, kenen tuotan­torakenne on romahtanut?

    Ongel­ma on näil­läkin mail­la siinä, että julkisen sek­torin bud­jet­ti­tas­apaino ja yksi­tyisen sek­torin var­al­lisu­usase­ma nähdään toi­sis­taan eril­lis­inä, jon­ka seu­rauk­se­na tehdään huono­ja päätöksiä.

  43. Pasi: Ei ole kestävyys­va­jet­ta, vaan on verona­len­ta­jien tekemä 6 mil­jardin euron vero­tu­lo­jen puu­tos joka val­tion­bud­jetis­sa alka­en jotain vuodes­ta 2008.

    Say what? Brut­toveroaste on nous­sut vuodes­ta 2008 noin pros­ent­tiyk­sikön. Se on viimek­si ollut alle 40% vuon­na 1987 ja oli korkeim­mil­laan vuon­na 2000, ollen 47.2 pros­ent­tia. Vuo­den 2012 luke­ma oli 43.6.

    Kestävyys­va­je tulee siitä, että val­ti­ol­la on itse määritel­tyjä sitoumuk­sia tule­vi­in meno­eri­in, mut­ta joiden täyt­tämiseen sil­lä ei ole resursse­ja. Vero­jen kiristämi­nen nyt ei ainakaan lisää näitä resursse­ja tuo, se on koko­lail­la varmaa. 

    Mar­gin­aalil­la voidaan toki jos­sain tilanteessa lisätä resursse­ja verot­ta­mal­la ja käyt­tämäl­lä verot tehokkaam­min kuin yksi­tyi­nen sek­tori kyke­nee. Näin voi asian­lai­ta olla, jos veroaste on hyvin alhainen ja esimerkik­si infraa on liian vähän, koulu­tuk­seen panos­te­taan liian lyhytjän­teis­es­ti, tai jos ter­vey­den­huolto ei toi­mi lainkaan. Kan­nat­taa kuitenkin huo­ma­ta, että kun näi­den asioiden (ja lukuis­ten muiden) suh­teen tehdään tule­via sitoumuk­sia, niiden mar­gin­aa­li­nen hyö­ty putoaa aika rajusti. Mekanis­me­ja on usei­ta, läh­tien ihan siitä, että arvokkaim­mat investoin­tiko­hteet on jo toden­näköis­es­ti sat­ur­oitu, pää­tyen ihan siihen että kun julk­isil­la varoil­la tehdy­il­lä asioil­la ei ole takaisinkytken­tää markki­noi­hin esimerkik­si kil­pailun muo­dos­sa, tai se on hyvin heikko, niin tuot­tavu­udel­la on tapana jun­na­ta paikallaan. Sit­ten on vielä rent-seek­ing, kuten joku tek­i­jänoikeuslob­by, lääke­te­ol­lisu­us, jne, jot­ka pyrkivät muokkaa­maan sys­teemiä omak­si eduk­seen ja onnis­tu­vat sitä parem­min, mitä tur­von­neem­pi sys­tee­mi on. Kiiste: Tietenkin se onnis­tuu sitä parem­min mitä heikom­pi oikeusjär­jestelmä on [vrt kehi­tys­maat], mut­ta Suomen oikeusjär­jestelmä ei ole heikko, eikä se kär­si resurssip­u­las­ta niin, että sitä olisi help­po (suo­raan) kor­rup­toi­da rahal­la. Puut­tei­ta siinäkin tiet­ty on. 

    Jos nyt ajatel­laan asi­aa ihan korkeal­la tasol­la tehokku­u­den näkökul­mas­ta, niin ei mei­dän tarvitse olla edes Laf­ferin käyrän laske­val­la reunal­la, jot­ta on melko toden­näköistä että vero­jen alen­t­a­mi­nen on tehokku­us­paran­nus. Riit­tää, että mar­gin­aa­li­nen julkises­ti kulutet­tu euro tuot­taa hyv­in­voin­tia vähem­män kuin yksi­tyis­es­ti kulutet­tu euro. Ja Suomes­sa kyl­lä toden­näköis­es­ti ollaan ainakin vähänkään pidem­mäl­lä aikavälil­lä siel­lä laske­val­la reunalla.

  44. Poh­jan Akka: Suuret ikälu­okat ovat ymmärtäneet oman vas­tu­un­sa … Turha yleistää eläkeläis­ten leisurea. Val­ta­va enem­mistö nykyeläkeläi­sistä ei ole paljonkaan matkustel­lut, kun ei ole ollut varaa ja lapset ja työt (=talouskasvu lap­sien hyväk­si) on pitänyt hoitaa.
    Las­ten­las­ten vuok­si useim­mat iso­van­hem­mat eivät kakkosasu mis­sään muual­la kuin kotikon­nuil­laan, mut­ta saat­ta­vat­pa­han kus­tan­taa lap­si­aan ja lapsen­lap­si­aan kanssaan loma­matkalle pari ker­taa, jos varo­ja on kertynyt. 

    Mielestäni olet kyl­lä kuvauk­sesi perus­teel­la tain­nut sekoit­taa suuret ikälu­okat suurten ikälu­okkien vanhempiin…

  45. Hil­jan eläk­keelle jäänyt isäni mainit­si, että jo 60-luvul­la oli _julkisessa keskustelussa_ suurten ikälu­okkien mukana (sil­loin tule­vaisu­udessa) tule­va piik­ki eläkemenoihin.

  46. Poh­jan Akka: Val­ta­va enem­mistö nykyeläkeläi­sistä ei ole paljonkaan matkustel­lut, kun ei ole ollut varaa ja lapset ja työt (=talouskasvu lap­sien hyväk­si) on pitänyt hoitaa.
    Las­ten­las­ten vuok­si useim­mat iso­van­hem­mat eivät kakkosasu mis­sään muual­la kuin kotikon­nuil­laan, mut­ta saat­ta­vat­pa­han kus­tan­taa lap­si­aan ja lapsen­lap­si­aan kanssaan loma­matkalle pari ker­taa, jos varo­ja on kertynyt.

    Jos “nykyeläkeläis­ten val­ta­va enem­mistö” olisi suurista ikälu­ok­ista, voisi kysyä että mis­säs ne lap­si- ja lapsen­lap­si­lau­mat sit­ten *täl­lä het­kel­lä* ovat. Luulisi siinä tapauk­ses­sa seu­raa­van ikälu­okan ole­van vielä isompi.

    Taita­vat kuitenkin vielä olla pääosin sotien aikana ja sitä ennen syntyneitä.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Tärkeim­mät maa­han­muut­tomaat meil­lä ovat Viro ja Venäjä. Tämän joukon työl­listymi­nen on osit­tain jopa suo­ma­laisia parempaa. 

    “Osit­tain” siis niin kuin miten — työssäkäyvien työl­listymi­nen on suo­ma­laisia parem­paa vai mitä?

  48. Voimakkai­ta päätök­siä todel­la tarvitaan.

    Tuore kansan­talouden tuotan­toti­las­to helmiku­ul­ta on jäätävä, kymme­nen pros­entin lasku teol­lisu­udessa ja rakentamisessa.

    On se vain kum­ma, että Ruotsin talous on kuin pei­liku­va Suomen taloudelle. Tuoreet Ruotsin talous­luke­mat ker­to­vat mm. että teol­lisu­u­den tilauskan­ta kasvoi maalisku­us­sa yli 11 pros­ent­tia vuo­den takaises­ta. Kau­pan myyn­ti ja jopa kahviloiden myyn­ti kasvoi 5,4 % jne.

    Ruotsin luku­ja voi tutkia täältä:
    http://www.scb.se/Pages/PressRoom____250653.aspx

  49. Liian van­ha: lisätään tot­ta siteek­si: pääo­mat­uloveroa ei ole las­ket­tu: sitä on hilat­tu ylöspäin vähän ker­ral­laan, 90- luvun alus­sa 25% nyk. 30–32%. Ja kun nyt ylitetään jo Ruot­si, viros­ta puhu­mat­takaan, ollaan aivan var­masti maksimissa.

  50. Soin­in­vaaran kan­nat­taisi muis­taa, että vihreät ovat mukana hal­li­tuk­ses­sa, eli olette yhtä lail­la syypäitä syn­tyneeseen tilanteeseen.

  51. Sep­po S:

    Itse kat­selin juuri erään mum­mon hoito­laskua. Mum­mo on ollut muu­tamia kuukau­sia kun­nan ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tol­la. Hänen mak­sukat­ton­sa oli täyt­tynyt ja sik­si kun­ta saa mak­suase­tuk­sen mukaan per­iä kor­vaus­ta enin­tään 15,10 euroa päivältä. Laskun kokon­ais­sum­mak­si tuli kuukaudelta 453 euroa.
    Mum­mon eläke ei ole kovin suuri, mut­ta on se kuitenkin huo­mat­tavasti suurem­pi kuin kun­nal­lis­es­ta täysi­hoi­dos­ta syn­tyvä kuukausi­mak­su. Käytän­nössä mum­mol­la ei ole mui­ta kus­tan­nuk­sia, kos­ka hänel­lä ei ole enää asun­toa. Tämä sik­si, että kun­ton­sa vuok­si hänel­lä ei ole enää palu­u­ta omaan asuntoon.
    Eläk­keestä jää siis mum­mon tilille joka kuukausi muka­va sum­ma per­il­lisille jaet­tavak­si. Jos tilanne jatkuu vielä vaik­ka 5–10 vuot­ta, niin eläk­er­a­ho­ja ker­tyy per­il­lisille kym­meniä tuhan­sia euro­ja. Per­il­lisille mum­mo siis on varsin tuot­ta­va raha-automaatti.

    Kuvaa­masi kaltaista por­saan­reikää (raha-automaat­ti per­il­lisille) ei lain­säädän­nössä ole.

    Kun Mum­mo on ollut ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tol­la yli 3 kuukaut­ta, kyse on pitkäaikaishoi­dos­ta ja kun­ta voi alkaa peria 15,10 euron päivä­mak­sun ase­mes­ta todel­liset kus­tan­nuk­set, kuitenkin korkein­taan 85% mum­mon eläkkeestä.

  52. AnonHarhaisu­us pätee myös julkisen sek­torin ”resurssien tuhlaukseen”.

    Jos val­tiot teke­sivät talous­poli­ti­ikkaa bud­jet­ti­va­jeen sijas­ta talouskasvu, työl­lisyys ja inflaa­tio edel­lä, tulok­set oli­si­vat paljon parem­pia; val­tio kas­vat­taisi efek­ti­ivistä kysyn­tää bud­jet­ti­va­jeil­la kuopis­sa ja talouden yliku­umentues­sa verot­taisi tai leikkaisi turhan kysyn­nän pois. Äänestäjät pitäi­sivät val­las­sa poli­itikot, jot­ka a) onnis­tu­isi­vat näis­sä tavoit­teis­sa, ja b) tek­i­sivät äänestäjien mielestä parhaim­mat ratkaisut resurssien allokoin­nin suhteen.

    Jos poli­itikot kykeni­sivät allokoimaan resursse­ja markki­na voimia tehokkaam­min, Neu­vos­toli­it­to ei olisi koskaan rom­ah­tanut ja sosial­is­tis­ten val­tioiden BKT:t oli­si­vat jär­jestään korkeampia kuin län­tis­ten markkinademokratioiden.

    Se, että näin ei selvästikään ole, osoit­taa kyl­lä minus­ta liki kiistämät­tömästi markki­navoimien resurssial­lokoin­nin ylivoimaisu­u­den ver­rat­tuna keskusjo­htoiseen julkiseen allokoin­ti­in yhtään pidem­mäl­lä aikavälil­lä tarkasteltuna.

    Ja jos nyt vielä asia ei ole tul­lut selväk­si, niin kestävyys­va­jeen kor­jaami­nen ei mitenkään vält­tämät­tä edel­lytä bud­jetin tas­apain­ot­tamista ainakaan lyhyel­lä tähtäimel­lä. Se edel­lyt­tää rak­en­teel­lisia muu­tok­sia, jot­ka aikaansaa­vat kasvua jatkos­sa. Ei todel­lakaan mitään päätön­tä säästämistä.

    Viimeis­ten vuo­sisato­jen his­to­ria on opet­tanut meille, että kasvua saa aikaisek­si tehokkaim­min ja parhaim­min, kun­han vaan jär­jestää yksi­tyiselle puolelle edel­ly­tyk­set luo­da sitä. Julkiseen puoleen nojan­neet jär­jestelmät ovat poikkeuk­set­ta pää­tyneet ker­talu­okkaa huonom­pi­in lopputuloksiin.

    Jos kieltäy­dymme kor­jaa­mas­ta rak­en­tei­ta ja rahoita­mme huonos­ti toimi­van yhteiskun­nan toim­intaa rahaa paina­mal­la ja ylläpidämme täl­lä taval­la kan­nat­ta­mat­to­mia rak­en­tei­ta, häviämme var­masti pitkäl­lä tähtäimel­lä ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa ase­tamme itsellemme bud­jet­ti­ra­joit­teen, mikäli se bud­jet­ti­ra­joit­teen aset­ta­mi­nen johtaa niiden rak­en­teel­lis­ten ongelmien korjaamiseen.

  53. “Oletko nyt ihan tosis­sasi, että eläkey­htiöi­den huipopuk­oulute­tut aktu­aar­it eivä gtole tul­laat otta­neek­si huomioon sitä, että 70-luvul­la Suomes­ta muutet­ti­in sankoin joukoin Ruot­si­in. Oletko tosissasi?”

    Kysyin asi­aa ETK, sosi­aali-ja ter­veysmin­is­ter­iöstä ja verot­ta­jal­ta ja ker­roin vain mitä sain vastaukseksi.

    Verot­t­jan mukaan heil­lä ei ole tilas­toa maa­hantuev­as­ta eläk­er­ah­s­ta, kos­ka sitä ei ole kukana kysynyt.

    Sain myös ETK:sta vas­tauk­sen , että ulko­mail­ta tule­vaa eläk­er­a­haa ei tiedetä.

    En voi vaikut­taa siihen, mitä he vastaavat

    1. Sil­lä ei ole kestävyys­va­jeen kannal­ta olen­naista merk­i­tys­tä, paljonko Ruot­si mak­saa taka­iaisin Suomeeen muut­taneille eläket­tä. Siltä osin, kun se on Suom­nes­sa verotet­tavaa, se tietysti näkyy verot­ta­jan tilas­tois­sa. Olen­naista on, mil­lainen eläkev­as­tuu Suomen eläke­jär­jestelmäl­lä heistä on, ja se on kyl­lä tiedossa.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Tärkeim­mät maa­han­muut­tomaat meil­lä ovat Viro ja Venäjä. Tämän joukon työl­listymi­nen on osit­tain jopa suo­ma­laisia parempaa.

    Viro­lai­sista n puo­let on rek­isteröi­tynyt tänne ja mak­saa veron­sa tänne.

    Mut­ta tuo toinen puoli tekee pimeää työtä ja heiken­tää huoltosuhdetta.

    Miten pimeä työ paran­taa huoltosuhdetta ?

  55. kes­ki ikäi­nen:
    Liian van­ha: lisätään tot­ta siteek­si: pääo­mat­uloveroa ei ole las­ket­tu: sitä on hilat­tu ylöspäin vähän ker­ral­laan, 90- luvun alus­sa 25% nyk. 30–32%. Ja kun nyt ylitetään jo Ruot­si, viros­ta puhu­mat­takaan, ollaan aivan var­masti maksimissa.

    Nuo ovat vain nimel­lisiä verokan­to­ja,: Vähen­nyk­set ‚tuki­aiset , verot­tomat osu­udet, kela-mak­su­jen lope­tus, omaisu­usveron lakkaut­ta­mi­nen etc alen­ta­vat todel­lista veroastetta

    Esim yhteisövero kään­tyy negati­ivisek­si kevään veroratkaisun myötä kun näen­näi­nen veroaste las­kee ja yri­tystuet kasvavat.

  56. “Työt­tömien suh­teelli­nen määrä on jok­seenkikn riiup­puma­ton työvoiman määrästä, joten ikä­jakau­man ter­ve­hdyt­tämi­nen paran­taa elä­tus­suhdet­ta. Kir­joituk­ses­sani en väit­tänyt mitään työvoimapulasta.”

    Ei työt­tömienkään määrä mihinkään luon­non­laki­in perustu.Suhteellinen työt­tömyys vai­htelee hyvinkin voimakkaasti , voit tark­istaa vaik­ka Euro­statin vertailuista.

    Jatyöt­tömyyskin pyritään määrit­telemään niin ahtaasti, että saadaan kau­ni­ita numeroita

    Suomen todel­li­nen työt­tömyys on jotain 16–17 % luokkaa. Eli sen ver­ran löy­tyy työkkärin kir­joil­ta ihmisiä, jot­ka täyt­tävät ehdot: Heil­lä ei ole työtä, etsivät työtä, ova valm­mi­ta otta­maan työtä vas­taan kohtuuajassa

    On täy­del­listä pro­pa­gan­daa väit­tää, että he oli­si­vat pinnare­i­ta, juop­po­ja, vajakke­ja tai muuten työelämään sopi­mat­to­mia kuten Osmo antaa ymmärtää.

  57. pekka:
    Sep­po S:

    Kuvaa­masi kaltaista por­saan­reikää (raha-automaat­ti per­il­lisille) ei lain­säädän­nössä ole.

    Kun Mum­mo on ollut ter­veyskeskuk­sen vuodeosas­tol­la yli 3 kuukaut­ta, kyse on pitkäaikaishoi­dos­ta ja kun­ta voi alkaa peria 15,10 euron päivä­mak­sun ase­mes­ta todel­liset kus­tan­nuk­set, kuitenkin korkein­taan 85% mum­mon eläkkeestä.

    Kyl­lä sel­l­ainen raha-automaat­ti on, juuri sel­l­ainen kuin kuvaat: kyl­lä siitä 25% suo­jao­su­ud­estakin vuosien mit­taan ker­tyy ja toki per­in­töä ker­tyy eri­tyis­es­ti sik­si, että poti­laan omaisu­u­teen ei nykykäytän­nössä kos­ke­ta vaik­ka se olisi suurikin.

    Ja todel­lisia kulu­ja ei juuri per­itä, keskimäärin asi­akas­mak­sut kat­ta­vat kun­nal­lis­es­ta vahus­ten­huol­losta vajaat 20%.

  58. Liian van­ha: Viro­lai­sista n puo­let on rek­isteröi­tynyt tänne ja mak­saa veron­sa tänne.

    Mut­ta tuo toinen puoli tekee pimeää työtä ja heiken­tää huoltosuhdetta.

    Miten pimeä työ paran­taa huoltosuhdetta ? 

    Miten niin pimeää työtä (näin val­oisana aikana)? 6 kk ao. työn­tek­i­jä on oman maansa kir­joil­la (esim. Viron tai suo­ma­lainen työn­tek­i­jä Suomen).
    Huolto­suh­teeseen­han se ei vaiku­ta mitenkään.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Luin, mut­ta en muut­tanut kantaani.
    Kuu­lun siihen koulukun­taan, jon­ka mukaan keskus­pankin pitäisi voi­da rahoit­taa myös val­tion papere­i­ta suo­raan (eikä sak­salas­ran­skalaiseten pankkien kaut­ta(!)) mata­la­suh­dan­teen aikana, mut­ta pysyvä julkisen talouden ali­jäämän paikkaus tätä kaut­ta ei oikien vakuuta.

    Ehkä sil­loin olisi helpom­pi muut­taa ali­jäämän paikkaus­ta, ja säädel­lä miten ja mihin rahat menevät. Vai mik­sikö Ruot­si, Tan­s­ka, Yhdys­val­lat jne. porskut­ta­vat yhä?

    Oma val­u­ut­ta paras val­u­ut­ta, tai edes ”lupauk­sis­taan” pitävien kesken val­u­ut­ta, kos­ka eihän siitä tule muuten mitään!

  60. MIVa:
    Eläkeläisenä älähdän. Mitä, jos julkisen puolen työn­tek­i­jöi­den palkko­ja las­ke­taan 20–30%:a? Mitä se vaikut­taa asiaan?

    Jos olete­taan että sairaat pitää edelleen hoitaa ja lapset koulut­taa, niin lop­pukus­tan­nuk­set nousee, kun mm. ter­vey­den­huol­lon ja koulu­jär­jestelmän taso rom­ah­taa parhaiden työn­tek­i­jöi­den siir­tyessä yksi­tyiselle sek­to­rille tai vai­h­taes­sa alaa.

  61. 150 mil­jar­dia rahas­toitu­na on paljon — ja aika hyvin on uno­hdet­tu sen puskuri­vaiku­tus. Kun­nat ja val­tio eivät ole rahas­toi­neet ja Etera on myös aika huonos­sa hapes­sa vas­tu­iden­sa kanssa.

    Vähälle ja huono­laa­tuiselle keskustelulle ovat jäneet ehdo­tuk­set eläke­jär­jestelmän uud­is­tamis­es­ta. Popuil­is­mia voi har­ras­taa eläkeiällä.

    Eläke­mak­sun pitäisi olla pro­gres­si­ivi­nen, jol­loin huomioitaisin eläkeikäodotus­ta vähän mielekkääm­min. Miehillä ja naisil­la on myös eroa, mut­ta merkit­tävästi vähem­män kuin eniten ja vähiten ansait­se­van viiden­nek­sen välillä.

    Maa­han­muut­toa ilman muu­ta tarvi­taan ja toiv­otaan, jos on yhtään matematiikkakykyjä.

    Kiin­nos­ta­va ehd­fo­tus eläkkeisi­in on, että elin­ijkäri­ip­pu­va eläkeai­ka vat­saisi puol­ta työssäoloa­jas­ta ja eläke puol­ta ansio­ta­sos­ta. Täl­löin 2012 syn­tynyt tyt­tö menisi työelämään 25 vuo­ti­aana, olisi siel­lä 50 vuo­tat 75 vuo­ti­aak­si ja sen jäl­keen eläk­keel­lä — elinikäen­nuste on 100 vuot­ta. Tämä real­isti­nen esimerk­ki panee miet­timään työelämän muuttamista.

  62. Sosi­aal­i­tur­va syr­jäyt­tää ihmisiä luo kestävyysvajetta.
    Suomes­sa kymmenet­tuhan­net ihmiset voivat elää tekemät­tä mitään järkevää työtä. Ehkäpä voidaan puhua sadas­takin tuhannes­ta ihmisestä.
    Mik­si aina par­jat­tu usa on onnis­tunut sopeut­ta­maan jatku­van maa­han­muu­ton? Siel­lä ei voi odot­taa tois­t­en mak­sa­van elämistä loputtomiin.
    Toki olen sitä mieltä, että ter­vey­den­hoito ja koulu­tus pitää jär­jestää kaikille. Mut­ta vastapain­ok­si pitää ottaa paskadu­u­nikin vas­taan. Yksi oma esimerk­ki käytän­nön elämästä. Tyt­töt lopet­ti­vat lukion kesken kun huo­ma­si­vat, että se ei kiinos­ta. Toinen meni siivoa­maan kylpylään tässä lähel­lä. Oli siinä puoli­toista vuot­ta extraa­jana. Toista se ei kiinos­tanut. Nyt on oma opiskelu­paik­ka löy­tynyt. Numerot huip­pua. Onnek­si toinenkin tyt­tö on löytänyt opiskelu­paikan. Hän­tä ei vaan siivoami­nen välis­sä kiinos­tanut. Sai sos­sus­ta koko ajan 350euroa toimeen­tu­lo­tukea tai jotain vas­taavaa. Toisel­la tytöl­lä on pankki­t­illil­lä pien­estä palka­s­ta 1500e säästössä. Opin­to­tukea alkaa saa­maan vas­ta 20v, kos­ka sitä ennen van­hempi­en tulot vaikut­taa. Sos­sus­ta san­ot­ti­in, että kulu­ta ensin säästöt. Tämä toinen, jota ei siivoami­nen kiinos­tanut saa edelleen tuo­ta pien­tä tukea opiskelulleen. Miten tämä meitä opet­taa? Tätä sat­tuu koko ajan suurem­mas­sakin mittakaavassa.
    Ei tämä voi jatkua näin. Stop­pi on tulos­sa pakolla.

  63. Liian van­ha:
    “Miten voidaan olet­taa, että pienet ikälu­okat kat­ta­vat lei­jo­nanosan suurien ikälu­okkien eläkkeistä? Eihän näin ole ollut aiem­minkaan. Kyl­lä suuret ikälu­okat pitää nähdä demografise­na poikkea­mana, jon­ka täy­tyy ymmärtää oma vas­tu­un­sa asiastaan.”

    Suuret ikälu­okat kan­ta­neet vas­tu­un­sa. He ovat tehneet pidem­män työu­ran kuin nykyiset työikäiset sukupol­vet tule­vat koskaan tekemään.

    ETK oli tehnyt tukimuk­sen suurten ikälu­okkien vaiku­tuk­ses­ta ja tulos oli yllät­tävä: Eläkei­den mak­sur­a­situs olisi nous­sut pinem­mil­lä ikälu­okil­la 15 % bkt:sta jo 2010 eikä 2030 kuten nyt ennustetaan

    Suurten ikälu­okkien rasituk­ses­sa ei ole huomioitu Ruotsin osu­ut­ta, joka on merkittävä.

    Aikoinaan 60–70-luvulla Ruot­si­in muut­ti n 500000 suo­ma­laista suurin osa suuria ikälu­okkia. He oli­vat siis paljon kansin­välisem­piä kuin nykyiset ikäluokat.

    Vaik­ka moni palasi takaisin niin edellen Ruot­sis­sa asuu n 80000 suurten ikälu­okkien edus­ta­jaa eli käytän­nössä yksi ikälu­ok­ka on pois­sa joukosta .

    Palu­umuut­ta­jatkin saa­vat osan eläk­keestään Ruot­sista, joten käytän­nössä suurten ikälu­okkein aiheut­ta­ma rasitus on samaa luok­ka kuin myöhempi­en pie­nien ikäluokkien

    Mut­ta laskelmis­sa tätä Ruotsin osu­ut­ta ei ole huomioitu, tiedän sen siitä, että kysysin asia EKT, Ter­vys-ja sosi­aal­im­is­ter­iöstä, verottajalta

    Verot­ta­jal­la on tieto Ruot­sista mak­set­tavista eläkkeistä, mut­ta kukaan ei ole koskaan kysynyt eikä asi­aa ole halut­tu selvit­tää. Lupa­si­vat 100 euron tun­ti­mak­sua vat­san rak­en­taa raportin.

    Mut­ta kestävyys­va­je lasketa

  64. Liian van­halle ja Poh­jan akalle:

    Liian van­ha, kir­joi­tat, että suuret ikälu­okat ovat kan­ta­neet osansa, tehneet pitem­män työu­ran kuin nuoremmat. 

    Täy­tyy ottaa kuitenkin huomioon se, että nuorem­matkin oli­si­vat voineet, ja mon­et meistä halun­neet, tehdä pitem­män yhtä­jak­soisen työu­ran. Siihen vaan ei ole ollut mah­dol­lisu­ut­ta 90-luvun laman aiheut­ta­man mas­satyöt­tömyy­den ja sen jälkeis­ten jatku­vien pätkätöi­den ja epä­tyyp­il­lis­ten työ­suhtei­den takia. 

    Lisäk­si asioi­ta kan­nat­taisi kat­soa kokon­aisuute­na. Suuret ikälu­okat ovat toki tehneet pitkän työu­ran, mut­ta he ovat myös saa­neet paljon, enem­män kuin muut. He aikoinaan peru­sopetuk­sen jäl­keen tai valmis­tut­tuaan esimerkik­si korkeak­ouluista pää­sivät suo­raan töi­hin. Tuo­hon aikaan organ­isaa­tiot oli­vat nykyiseen ver­rat­tuna rak­en­teeltaan raskai­ta, eli esimerkik­si eri­laisia asiantun­ti­ja- ja pääl­likköte­htäviä oli nykyiseen ver­rat­tuna suh­teel­lis­es­ti paljon. Suurten ikälu­okkien työ oli myös pres­i­dent­ti Kekkosen eri­tyisessä suo­jeluk­ses­sa. Kun 70-luvun puo­livälis­sä maas­samme ylitet­ti­in 100 000 työt­tömän raja, UKK komen­si hal­li­tuk­sen hoita­maan asian “kansal­lisen hätäti­lan” nimis­sä. Nyky­isin kukaan ei hoi­da vas­taaval­la taval­la reilusti yli 200 000:n työt­tömyyt­tä. Eikä tietysti voikaan, kos­ka olemme talous­in­te­graa­tion myötä menet­täneet talous­poli­it­tisen liikku­mavaramme ja keino­va­likoimamme ja sopeudumme suh­dan­nevai­htelui­hin työvoimamme muu­tosten kaut­ta. Nämä siis vain muu­ta­mana esimerkkinä siitä, miten pieni­in ikälu­okki­in ver­rat­tuna eri­laiseen maail­maan suuret ikälu­okat ovat aikuisik­si tul­tuaan astuneet ja jos­sa he ovat muu­ta­man vuosikymme­nen suh­teel­lisen mukavasti taivaltaneet.

    Poh­jan akka, kir­joi­tat, että yleistän kuu­luisan käsit­teen “leisure class” kuvaa­maan kokon­aisu­udessaan suuria ikälu­okkia. Näin en toki tee, vaan kir­joi­tan — niin kuin tek­stis­säni selvästi lukee — siitä, mil­lainen on empi­iri­nen havain­toni keskilu­okkai­sista suurten ikälu­okkien edus­ta­jista. Toki havain­toni on aina havain­to eli ei kata kaikkia keskilu­okkaisi­akaan suurten ikälu­okkien edustajia.

    Toisek­si, mikäli suuret ikälu­okat ovat tehneet pienem­pi­en ikälu­okkien puoles­ta huo­mat­ta­van työn kat­taak­seen omat eläk­keen­sä, miten voi olla niin, että eläke­mak­su­ja kohtaan val­lit­see jatku­va, huo­mat­tavakin, nos­tami­s­paine? Ettei tämä vaan joh­tu­isi siitä, että suuret ikälu­okat, määritelmän­sä mukaises­ti, ovat demografinen poikkea­ma, jon­ka kanssa toimit­taes­sa vaa­di­taan poikkeustoimia. Käsit­tääk­seni suurten ikälu­okkien van­hem­mat, siis edelli­nen sukupolvi, oli­vat pienem­pi ikälu­ok­ka, jol­loin suurten ikälu­okkien ei tarvin­nut raataa kat­taak­seen hei­dän eläkkeitään. Eikä eläke­jär­jestelmämme edes ollut nykyisenkaltainen suurten ikälu­okkien van­hempi­en työvu­osikym­meninä — ainakaan suure­na osana niistä.

    Kir­joi­tat myös, että kade­hdin suuria ikälu­okkia. Tosi­a­sioiden esit­tämi­nen ei mielestäni ole kade­htimista, vaik­ka ne tosi­asi­at oli­si­vatkin jollekulle vaikei­ta sulattaa.

    Ylipäätään näen, että Suomen kestävyys­va­jeen kat­ta­mi­nen ja myön­teisen tule­vaisu­u­den rak­en­t­a­mi­nen vaatii esimerkik­si suuril­ta ikälu­ok­il­ta huo­mat­tavasti nyky­istä suurem­paa panos­tus­ta. Suuret ikälu­okat voivat esimerkik­si keskit­tää palvelu­jen ja tavaroiden kysyn­nän koti­maa­han ulko­maid­en sijas­ta. Suuret ikälu­okat, keskilu­okkaiset heistä, voivat myös alen­taa eläkkeitään — heil­lähän on jo mak­set­tu asun­to, kakkosasun­to, vene ja auto(t), joten omaisu­ut­ta on vaik­ka real­isoitavak­si — keskimäärin huo­mat­tavasti enem­män kuin mil­lään muul­la sukupolvel­la -, jos pahat ajat koit­ta­vat. Suurista ikälu­ok­ista jotkut voivat myös nyky­istä enem­män tar­jo­ta apuaan lap­silleen ja lapsen­lap­silleen vaikka­pa golfin­pelu­un sijasta.

    Nähdäk­seni kestävyys­va­jeen hoit­a­mi­nen edel­lyt­tää sitä, että ne joil­la on taloudel­lisia mah­dol­lisuuk­sia vaikut­taa siihen, myös tekevät sen. Saavutet­tu­ja etu­ja ei tässäkään asi­as­sa pidä ole­man. Ne kuu­lu­vat taan­noiseen sul­je­tun talouden Suomeen.

    Kir­joitin aiem­min myös työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta liit­tyen kestävyys­va­jeen hoita­miseen. En tarkoit­tanut sitä, että maa­han­muut­to olisi koko asian ratkaisu. Osaratkaisu se sen sijaan voi olla, jos asia hoide­taan hyvin. Valitet­tavasti vaan työperäisen maa­han­muu­ton voimis­tamisen suh­teen olemme Suomes­sa aivan alku­vai­heis­sa, selvästi jäl­jessä monia mui­ta maita.

  65. Raimo K: 25% suo­jao­su­ud­estakin vuosien mit­taan kertyy

    … jos olet­taa että hoi­dos­sa ole­va ei enää kykene kulut­ta­maan sitä oma­toimiseen aktivoin­ti­in. Olete­taan että suku­laiset tuo kir­jo­ja ja luet­tavaa, muuten maku­ute­taan tui­jot­ta­mas­sa tv:tä — äkkiähän siinä seni­iliy­tyy lop­ullis­es­ti. Veisikö jo suuret ikälu­okat ipa­dit mukanaan vanhainkotiin?

  66. Liian van­ha: väi­tit jotain pääo­mat­uloveros­ta, ja vas­tasin siihen, yhtiöi­den veror­a­situs on sit­ten hie­man eri asia…
    Pääo­mat­u­loa mak­saa esim. eläkeläi­nen pankki­tal­letuk­sen­sa 0,5% koros­ta (eli inflaa­tion kanssa päästään mukavasti läh­es pari % pakkaselle..).
    Ja sitä mak­se­taan vaik­ka vuo­rat­u­losta (ja kaik­ki lisäpros­en­tit siir­tyneet suo­raan vuokriin).
    Omaisu­usveros­ta: sen on lopet­tanut kai kaik­ki euroopan maat jois­sa se on ollut, huo­mat­tu haitat.

  67. Evert The NeveR­est:
    Voimakkai­ta päätök­siä todel­la tarvitaan.

    Tuore kansan­talouden tuotan­toti­las­to helmiku­ul­ta on jäätävä, kymme­nen pros­entin lasku teol­lisu­udessa ja rakentamisessa.

    On se vain kum­ma, että Ruotsin talous on kuin pei­liku­va Suomen taloudelle. Tuoreet Ruotsin talous­luke­mat ker­to­vat mm. että teol­lisu­u­den tilauskan­ta kasvoi maalisku­us­sa yli 11 pros­ent­tia vuo­den takaises­ta. Kau­pan myyn­ti ja jopa kahviloiden myyn­ti kasvoi 5,4 % jne.

    Ruotsin luku­ja voi tutkia täältä:
    http://www.scb.se/Pages/PressRoom____250653.aspx

    Ei siel­lä Ruot­sis­sakaan niin ihmeel­lis­es­ti mene
    http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/sverige/ovantat-stort-lanebehov-for-staten_8155554.svd:

    Ovän­tat stort lånebe­hov för staten

    Statens net­tolånebe­hov blev 0,8 mil­jarder kro­nor i april, vilket var 18,6 mil­jarder kro­nor mer än i Riks­gäldens prog­nos. I förs­ta hand beror skill­naden på högre vidareut­lån­ing till Riks­banken. Men lägre skat­teinkom­ster och lägre utdel­ningar på statens akti­er bidrar också.

    Riks­gäldens net­tout­lån­ing till myn­digheter blev 13 mil­jarder kro­nor mer än beräk­nat. Skat­teinkom­ster­na och utdel­ningar­na blev sam­tidigt 3,3 mil­jarder respek­tive 1,2 mil­jarder lägre än i prognosen.

    http://www.svd.se/naringsliv/nyheter/arbetsformedlingen-slar-larm-om-unga-arbetslosa_8155630.svd:

    Arbets­förmedlin­gen slår larm om unga arbetslösa

    Antalet unga (16–29 år) som vare sig har arbe­tat eller stud­er­at tre år i rad uppgår till 77 000 per­son­er. Av dessa har drygt 20 000 aldrig var­it inskriv­na på Arbets­förmedlin­gen eller haft kon­takt med sin hemkommun.
    ”Att det finns unga som varken arbe­tar eller stud­er­ar och som inte heller är inskriv­na på Arbets­förmedlin­gen är dessvärre ingen nyhet för oss. Däre­mot förvå­nades vi av att den­na grupp är så stor”, säger Arbets­förmedlin­gens gen­eraldirek­tör Ange­les Bermudez-Svankvist i en kommentar.

    Ange­les Bermudez-Svankvist anser att det är ”alarmerande siffror”. Hon bet­onar att det är utbrett i hela lan­det, allt­så inte ett förort­sprob­lem, utan även ett gles­bygdsprob­lem. Hon anser att det är vik­tigt att fokusera på vad mak­thavar­na gör.

  68. Raimo K:

    Kyl­lä sel­l­ainen raha-automaat­ti on, juuri sel­l­ainen kuin kuvaat: kyl­lä siitä 25% suo­jao­su­ud­estakin vuosien mit­taan ker­tyy ja toki per­in­töä ker­tyy eri­tyis­es­ti sik­si, että poti­laan omaisu­u­teen ei nykykäytän­nössä kos­ke­ta vaik­ka se olisi suurikin.

    Pitkäaikaishoi­dos­sa ole­van suo­jao­su­us on 15%, ei 25%. Keskimääräi­nen eläke on kai edelleen alle 1500 euroa. Jotenkin minus­ta tun­tuu, että yhteiskun­nas­samme on suurem­piakin ongelmia, kuin laitoshoi­dos­sa ole­vien van­hus­ten eläkkeistä mah­dol­lis­es­ti per­il­lisille jäävä sata­nen tai kaksi/kk. Ja on niil­lä van­huk­sil­la omi­akin meno­ja, jota sil­lä satasel­la pitää kus­tan­taa, ei kaik­ki päädy ahneille omaisille.

    Pitkäaikaishoi­dos­sa ole­van omaisu­u­den kon­fiskoin­ti ei ole ollenkaan ongel­ma­ton asia. Ajat­teletko moista vaaties­sasi, että sama koskisi myös työikäisiä, jos esimerkik­si liiken­neon­net­to­muu­den jäl­keen jouduu muu­ta­mak­si vuodek­si sairaalaan ja onnis­tuu parane­maan, mut­ta hoidon aikana yhteiskun­ta onkin käyt­tänyt kaiken omaisu­u­den hoidon kustannuksiin.

  69. Jyr­ki Sip­ilälle: Min­ua on aina ihme­tyt­tänyt näi­den 1945–49 syn­tynei­den niput­ta­mi­nen eri­laisik­si ver­rat­tuna heitä ennen ja hei­dän jäl­keen­sä syntyneisiin.

    Mitä minä heitä tun­nen, niin mitään eroa en ole huo­man­nut hei­dän rahan käytössään tai matkustelus­saan esimerkik­si 1943 tai 1951 syn­tyneisi­in( mm.Soininvaara) verrattuna.

    Olisi luul­lut, että noista yli 100.000 vuosilu­ok­ista olisi löy­tynyt edes yksi päämin­is­teri, mut­ta niin ei ole käynyt. Sauli Niinistöstä(-48) saati­in kuitenkin presidentti.

  70. “He aikoinaan peru­sopetuk­sen jäl­keen tai valmis­tut­tuaan esimerkik­si korkeak­ouluista pää­sivät suo­raan töihin.”

    Töi­hin pääsy ei ollut suuri ihme. Ikälu­okas­ta vain alle 10 % pääsi yliopis­toon, joten ei kan­na­ta yleistää.

    Oppik­oulut oli­vat pääaosin yksi­ty­isiä ja niin­pä esim vuo­den lukukausi­mak­su oli isäni kah­den kuukau­den palkka.Kirjat ja muut opin­to­ma­te­ri­aali piti itse maksaa.Oppikoulun ruokailu mak­soi . Samoin bussiliput.

    Opiskelu tapah­tui velak­si, vas­ta 70-luvul­la alkoi saa­da opin­tora­haa, mut­ta sitäkin sai vain muu­tamn satasen, pää­paino oli lainalla

    Suurin osa kävi vain kansak­oulun ja peru­sopetuk­sen jäl­keen töi­hin lähdet­ti­in 15-vuotiaana.

    Ja minäkin aloitin työu­ran jo 14-vuo­ti­aana, jot­ta koulun aiheut­ta­maa lovea saat­tin paikattua

  71. “Käsit­tääk­seni suurten ikälu­okkien van­hem­mat, siis edelli­nen sukupolvi, oli­vat pienem­pi ikälu­ok­ka, jol­loin suurten ikälu­okkien ei tarvin­nut raataa kat­taak­seen hei­dän eläkkeitään.”

    Pienet van­hem­mat sodan koke­neet ikälu­okat pää­sivät eläk­keelle jo 55–56-vuotiana ja hei­dän eläkken­sä las­ket­ti­in aivan kuten he oli­si­vat tehneet töitä 65-vuo­ti­aak­si-Eläke las­ket­ti­in neljän viimeisen vuo­den kah­den parhaan keskiar­vos­ta, joten eläkkeitä vedätet­ti­in todel­la paljon, koskaa se oli työ­nan­ta­jalle hal­paa ja sodan samas­sa ojas­sa viet­täneet oli­vat hyvin solidaarisia.

    Myös indek­si suosi eläkkei­den ker­tymää ja niin­pä 80-luvun alus­sa muut­man vuo­den eläk­keel­lä ollut edeltäjäni sai jo parem­paa eläket­tä kuin minä palkkaa.

  72. Poh­jan Akka: I förs­ta hand beror skill­naden på högre vidareut­lån­ing till Riksbanken.

    Tässä on Ruotsin pankin rahapoli­it­tis­es­ta toimes­ta eikä Ruotsin taloustilanteesta.

    Ruotsin pankin toim­inta on kade­hdit­ta­van avoin­ta. Päytäkir­jatkin ovat yksi­tyisko­htaisia ja julk­isia. EKP:n pöytäkir­jat ovat salaisia 30 vuot­ta. Ei herätä luottamusta.

    Ruotsin pankin päätök­sen­teko on mie­lenki­in­toista luettavaa:
    http://tinyurl.com/cw7fwq3
    http://tinyurl.com/d76hggk

    Suo­mi on liukunut val­ovuo­den päähän Ruotsin avoimes­ta yhteiskun­nas­ta. Se ei ole hyvä asia.

  73. pekka: Ajat­teletko moista vaaties­sasi, että sama koskisi myös työikäisiä, jos esimerkik­si liiken­neon­net­to­muu­den jäl­keen jouduu muu­ta­mak­si vuodek­si sairaalaan ja onnis­tuu parane­maan, mut­ta hoidon aikana yhteiskun­ta onkin käyt­tänyt kaiken omaisu­u­den hoidon kustannuksiin.

    Olisiko tuo muka suurikin vääryys?

  74. Sepi:
    Jos poli­itikot kykeni­sivät allokoimaan resursse­ja markki­na voimia tehokkaam­min, Neu­vos­toli­it­to ei olisi koskaan rom­ah­tanut ja sosial­is­tis­ten val­tioiden BKT:t oli­si­vat jär­jestään korkeampia kuin län­tis­ten markkinademokratioiden.

    Se, että näin ei selvästikään ole, osoit­taa kyl­lä minus­ta liki kiistämät­tömästi markki­navoimien resurssial­lokoin­nin ylivoimaisu­u­den ver­rat­tuna keskusjo­htoiseen julkiseen allokoin­ti­in yhtään pidem­mäl­lä aikavälil­lä tarkasteltuna.

    Mis­s­a­s­it pointin. Rahat­alouden logi­ikan sisäl­lyt­tämi­nen järkevästi talous­poli­ti­ikan tekoon EI edel­lytä vaa­timus­ta suures­ta julkises­ta sek­torista tai yksi­ty­istä sek­to­ria parem­paa julk­ista resurssial­lokoin­tia. On vain ymmär­ret­tävä, että julkisen sek­torin säästöt ovat pois yksi­tyisen sek­torin net­to­var­al­lisu­ud­es­ta ja päinvastoin:

    http://pragcap.com/paul-krugman-sort-of-does-sectoral-balances

    Julkisen sek­torin koos­ta ja resurssial­lokoin­nista riip­pumat­ta olisi järkeväm­pää aut­taa etenkin taan­tu­mien aikana yksi­ty­istä sek­to­ria säästö­tavoit­teis­saan kuin leika­ta kokon­aiskysyn­tää lisää (vrt. Suo­mi nyt ja Euroalue viimeiset pari vuot­ta). Tarvit­ta­va ”resurssial­lokoin­ti” — jos­ta näytät ole­van huolis­saan – voi neu­traalis­sa tapauk­ses­sa olla vaikka­pa laa­ja veronalennus. 

    Taan­noinen yhteisöveronalen­nus on kokon­aisu­u­den (kasvun ja työl­lisyy­den) kannal­ta täysin hyödytön, sil­lä taan­tu­man kouris­sa säästet­ti­in tuo alen­nus muual­ta. Ei ole mitään dynaamisia vaiku­tuk­sia ilman kas­vanut­ta kysyntää. 

    Sepi:

    Ja jos nyt vielä asia ei ole tul­lut selväk­si, niin kestävyys­va­jeen kor­jaami­nen ei mitenkään vält­tämät­tä edel­lytä bud­jetin tas­apain­ot­tamista ainakaan lyhyel­lä tähtäimel­lä. Se edel­lyt­tää rak­en­teel­lisia muu­tok­sia, jot­ka aikaansaa­vat kasvua jatkos­sa. Ei todel­lakaan mitään päätön­tä säästämistä.

    Viimeis­ten vuo­sisato­jen his­to­ria on opet­tanut meille, että kasvua saa aikaisek­si tehokkaim­min ja parhaim­min, kun­han vaan jär­jestää yksi­tyiselle puolelle edel­ly­tyk­set luo­da sitä. Julkiseen puoleen nojan­neet jär­jestelmät ovat poikkeuk­set­ta pää­tyneet ker­talu­okkaa huonom­pi­in lopputuloksiin.

    Jos kieltäy­dymme kor­jaa­mas­ta rak­en­tei­ta ja rahoita­mme huonos­ti toimi­van yhteiskun­nan toim­intaa rahaa paina­mal­la ja ylläpidämme täl­lä taval­la kan­nat­ta­mat­to­mia rak­en­tei­ta, häviämme var­masti pitkäl­lä tähtäimel­lä ver­rat­tuna tilanteeseen jos­sa ase­tamme itsellemme bud­jet­ti­ra­joit­teen, mikäli se bud­jet­ti­ra­joit­teen aset­ta­mi­nen johtaa niiden rak­en­teel­lis­ten ongelmien korjaamiseen.

    Näin var­masti onkin, mut­ta viimeinen lauseesi on ehdolli­nen ja syys­tä: Euro­maid­en ja USA:n viime­vuo­tiset poli­it­tiset bud­jet­ti­ra­joit­teet ovat olleen kaik­in­puolin jär­jet­tömiä ja, mikä tärkein­tä, ne eivät ole nojan­neet minkään­laiseen taloudel­liseen logiikkaan.

    Ks. lisää esim. http://rahajatalous.wordpress.com/2011/02/08/euroalueen-velkakriisi-syyt-seuraukset-ja-ratkaisut/

  75. Liian van­ha: Ei Suomes­sa ole pulaa työvoimas­ta vaan val­ta­va yli­tar­jon­ta. TEM työl­lisyyskat­sauk­sen mukaan meil­lä on kuukaud­es­ta toiseen n 430000 työn tar­joa­jaa , joil­la ei ole työtä.

    Kan­sain­väli­sis­sä tutkimuk­sis­sa Suomen rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si arvioidaan n. 8%. Viralli­nen työt­tömyysaste on n. 9%, joten olemme aika lähel­lä tas­apain­oa, niin hur­jal­ta kuin se tuntuukin. 

    Yksinker­tainen johtopäätös on, että nimeno­maan rak­en­tei­ta pitää korjata.

    Mis­tähän muuten johtuu, että korkeasti koulutet­tu­jen “rak­en­teelli­nen” työt­tömyys on paljon alem­pi kuin vain 1. asteen koulun käyneil­lä? (Lain­aus­merk­it sik­si, ettei viral­lisia tieto­ja liene ole­mas­sa, mut­ta asian näkee lukusarjoista.)

  76. Tapio: Kan­sain­väli­sis­sä tutkimuk­sis­sa Suomen rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si arvioidaan n. 8%. Viralli­nen työt­tömyysaste on n. 9%, joten olemme aika lähel­lä tas­apain­oa, niin hur­jal­ta kuin se tuntuukin. 

    Yksinker­tainen johtopäätös on, että nimeno­maan rak­en­tei­ta pitää korjata.

    Mis­tähän muuten johtuu, että korkeasti koulutet­tu­jen “rak­en­teelli­nen” työt­tömyys on paljon alem­pi kuin vain 1. asteen koulun käyneil­lä? (Lain­aus­merk­it sik­si, ettei viral­lisia tieto­ja liene ole­mas­sa, mut­ta asian näkee lukusarjoista.)

    Työvoima­toimis­tois­sa on kir­joil­la n 430000 henkilöä, joil­la ei ole työtä, hake­vat työtä ja ovat valmi­ita otta­maan työtä vastaan.

    Vain osa heistä luokitel­laan viral­lisik­si työttömiksi.

    Tuo 430000 tarkoit­taa, että työt­tömiä on 16–17 % työvoimasta.

    Tuo rak­en­teelli­nen työt­tömyys on kek­sit­ty jut­tu ja sil­lä pyritään selvit­tämään aukkoa klas­sises­sa talousteoriassa .

    Esim kun 1989 työt­tömille tar­jot­ti­in töitä niin läh­es kaik­ki läh­tivät töi­hin ja työt­tömyys putosi 3–4 pros­entin tietämiin.Ja työl­lisyysaste nousi yli 75 %

    Eli tar­joa­mal­la töitä kasvoi työllisyyskin.

    Vai kuvit­teletko sinäkin , että eläkeikää pitää nos­taa, kos­ka 63–67-vuotiaat ovat työ­nan­ta­jien himoit­se­maa työvoimaa ja näin työl­lisyysaste nousee ja rak­en­teelli­nen työt­tömys pienenee ?

  77. Tapio: Kan­sain­väli­sis­sä tutkimuk­sis­sa Suomen rak­en­teel­lisek­si työt­tömyy­dek­si arvioidaan n. 8%. Viralli­nen työt­tömyysaste on n. 9%, joten olemme aika lähel­lä tas­apain­oa, niin hur­jal­ta kuin se tuntuukin. 

    Yksinker­tainen johtopäätös on, että nimeno­maan rak­en­tei­ta pitää korjata.

    Mis­tähän muuten johtuu, että korkeasti koulutet­tu­jen “rak­en­teelli­nen” työt­tömyys on paljon alem­pi kuin vain 1. asteen koulun käyneil­lä? (Lain­aus­merk­it sik­si, ettei viral­lisia tieto­ja liene ole­mas­sa, mut­ta asian näkee lukusarjoista.)

    Suomen työt­tömyys on pääasi­as­sa kitkatyöt­tömyyt­tä. Työt­tömyys­jak­so­ja alkaa n 800000 ja ne kestävät keskimäärin 15 viikkoa

    Noista luvuista voi laskea, että kitkatyöt­tömyy­den suu­ru­us on 230000 työtön­tä eli hie­man yli puo­let on kitkatyöttömyyttä.

    Kitkatyöt­tömyy­den suu­ru­us on sitä korkeampi, mitä jous­tavampia ovat työmarkkinat

    1. Rak­en­teelli­nen työt­tömyys on se työt­tömyy­den taso, jota alem­mas työt­tömyys ei voi laskea ilman iml­faa­tion kiihtymistä. Sik­si sitä ei pidä ver­ra­ta pitkäaikaistyöttömyyteen.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Rak­en­teelli­nen työt­tömyys on se työt­tömyy­den taso, jota alem­mas työt­tömyys ei voi laskea ilman iml­faa­tion kiihtymistä. Sik­si sitä ei pidä ver­ra­ta pitkäaikaistyöttömyyteen.

    Tuo piti paikkansa vielä 60-luvul­la, mut­ta jo 70-luvul­la käp­pyröistä tuli käsit­tämät­tömiä häkkyröitä, joista on vaikea pääetl­lä työt­tömyy­den ja inflaa­tion riippuvuutta.

    Alla ole­va on mielipi­de, mut­ta liit­teenä ole­vat käp­pyrät ovat mie­lenki­in­toisia, samoin toinen Tilas­tokeskuk­sen Suomes­ta tekemä.

    Käytän­nössä Phillipsin käp­pyrän epä­vakaus merk­it­see, että on muitakin merkit­täviä tek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ta­vat työttömyyteen/inflaatioon

    https://blogs.helsinki.fi/ilkkakiema/files/2012/08/Osa22.pdf

    http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-06–23_001.html?s=6

  79. Sylt­ty: Olisiko tuo muka suurikin vääryys?

    Saataisi­in nor­maali keskilu­okkakin siirtämään asun­ton­sa ja kesämökkin­sä bul­vaanei­hin veroparati­i­sei­hin. Näkökan­ta sit­ten, olisko tuo suurikaan vääryys, vaiko vain oikeus ja kohtuus.

  80. Leenalle ja Liian vanhalle: 

    Jos tarkasti lue­taan, kir­joi­tan pääasi­as­sa havain­noimis­tani suurten ikälu­okkien keskilu­okkai­sista edus­ta­jista. Olen sitä mieltä, että hei­dän tulisi kan­taa kor­ten­sa nyky­istä parem­min kekoon Suomen tule­vaisu­u­den hyväksi. 

    Toki suuril­la ikälu­okil­la on paljon yhteisiä nimit­täjiä — kuten help­po työl­listymi­nen nuore­na aikuise­na. Point­ti­han ei ole se, että vain 10 pros­ent­tia suurista ikälu­ok­ista (Liian van­han mukaan) pääsi yliopis­toi­hin ja muut työl­listyivät, vaan se, että liki kaik­ki työl­listyivät hel­posti — ilman tutk­in­toa tai heti tutkin­non jäl­keen. 90-luvul­ta läh­tien on vallinnut mil­tei päin­vas­tainen tilanne, mikä on ilman muu­ta olen­nainen ikälu­okkia erot­ta­va tekijä.

    Jos eläkkeitä vedätet­ti­in suuria ikälu­okkia edeltävän sukupol­ven toimes­ta, kuten Liian van­ha kuvaa, tämä vielä lieni hoidet­tavis­sa, kos­ka kyseessä oli pienem­pi sukupolvi seu­raavaan, suuret ikälu­okat, ver­rat­tuna. Nyt sen sijaan vaikut­taa jo siltä, että taan­noin suoritet­tu rahas­toin­ti ei ole ollut riit­tävää — eli esimerkik­si suuril­ta ikälu­ok­il­ta kerä­tyt eläke­mak­sut ovat olleet liian pienet -, kos­ka meitä pienem­piä ikälu­okkia uhkaa eläke­mak­su­jen suurikin korot­ta­mi­nen ja/tai työn­teko 70-vuo­ti­aak­si asti. Tarkoi­tan tässä siis esimerkik­si keskilu­okkaisten suurten ikälu­okkien melko huo­mat­tavaa var­al­lisu­ut­ta, joka on voitu kerätä osit­tain sik­si, että eläke­mak­su­ja lie­nee perit­ty riittämättömästi.

    Työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta sanois­in sen, että se on ehdot­toman toiv­ot­ta­va asia esimerkik­si sik­si, että maa­han­muut­ta­jat ovat pääsään­töis­es­ti nuo­ria ihmisiä, jot­ka han­kki­vat per­heitä. Näin väk­ilukumme kas­vaa maa­han­muut­ta­jien ansios­ta, mitä se jo nyt suurelta osin hei­dän ansiostaan tekee. Väk­ilu­vun kasvu on yksi taloudel­lisen kasvun keskeisimpiä ele­ment­te­jä. Maa­han­muut­to siis tuo kysyn­tää ja toimeli­aisu­ut­ta Suomeen. Toisin kuin keskilu­okkaisten suurten ikälu­okkiemme edus­ta­jien laa­jamit­tainen tur­is­mi ulkomailla.

  81. “Nyt sen sijaan vaikut­taa jo siltä, että taan­noin suoritet­tu rahas­toin­ti ei ole ollut riit­tävää – eli esimerkik­si suuril­ta ikälu­ok­il­ta kerä­tyt eläke­mak­sut ovat olleet liian pienet -, kos­ka meitä pienem­piä ikälu­okkia uhkaa eläke­mak­su­jen suurikin korot­ta­mi­nen ja/tai työn­teko 70-vuo­ti­aak­si asti. ”

    Tuo korot­ta­mi­nen johtuu teistä itses­tänne, eläke­mak­sut nou­se­vat 2030 saak­ka ja jäävät sen jäl­keen korkealle tasolle.Mutta sil­loin suurte ikälu­okat ovat suurim­mak­si osak­si mul­lan alla

    Eläke­mak­su ei alene vielä 2050 vaik­ka suuret ikälu­okat on 98 % mul­lan alla.

    Elon suurten ikälu­okkien vaiku­tus­ta selvit­tänyt laskel­ma osoit­taa, että jos suuria ikälu­okkia ei olisi ollut niin eläke­mak­su oli­is ollut tuol­la 2030 tasol­la jo 1990 ‑luvul­la eli suuret ikälu­okat ovat säästäneet sin­ulle suuren summan

  82. Liian van­ha: Käytän­nössä Phillipsin käp­pyrän epä­vakaus merk­it­see, että on muitakin merkit­täviä tek­i­jöitä, jot­ka vaikut­ta­vat työttömyyteen/inflaatioon

    Aivan, mut­ta Phillipsin käyrä ja NAIRU (yleiskielessä kai rak­en­teelli­nen tai tas­apain­o­työt­tömyys) ovat eri asioi­ta. NAIRU ei onnek­si pysy vakiona, siihen voidaan vaikutaa. 

    Tilas­tokeskuk­sen artikke­li kan­nat­taa myös lukea.

  83. Tapio: Aivan, mut­ta Phillipsin käyrä ja NAIRU (yleiskielessä kai rak­en­teelli­nen tai tas­apain­o­työt­tömyys) ovat eri asioi­ta. NAIRU ei onnek­si pysy vakiona, siihen voidaan vaikutaa. 

    Tilas­tokeskuk­sen artikke­li kan­nat­taa myös lukea.

    Itse asi­as­sa NAIRUn mukainne työt­tömyys pyritään pitämään korkeana.
    Aikaisem­min täystyöl­lisyytenä pidet­ti­in työt­tömyyt­tä, joka oli saman suu­ru­inen kuin oli vapai­ta työ­paikko­ja eli n 2–4 % tietämissä.

    Kun hin­tavakaus on aset­te­tu yhdek­si tärkeim­mistä talouden fun­da­menteista niin työl­lisyys on saanut väistyä, se ei ole enää tärkeä jut­tu taloudessa, kuten etelä-Euroopan sopeut­ta­mi­nenkin osoittaa

    Työt­tömyy­den lasku lisäisi kil­pailua työvoimas­ta ja niin­pä nykyään pide­tään vält­tämät­tömänä ylläpitää korkeaa työt­tömyyt­tä , 5–10 % eli tupla entiseen verrattuna.

  84. Pari vuot­ta sit­ten julkisel­la puolel­la tehti­in muu­tos siten, että lauan­tai-päiviä ei enää las­ke­ta lomapäiviksi. Vuosilomien pitu­udet nousi­va 38 päivään. Samal­la päätet­ti­in, että aikaisem­mat työ­suh­teet yksi­tyisel­lä jopa 15 vuo­den ajal­ta oikeut­ti­vat lomapäiviin.

    Melkoinen palkanko­ro­tus. Tyyp­il­lis­es­ti kun lehdis­sä joku julkisen puolen kel­lokas on jäämässä eläk­keelle, tode­taankin, että ei hän nyt ihan vielä oikeesti eläk­keelle jää. Hänel­lä on vielä lomia muu­ta­ma kuukausi ja sit­ten vas­ta viral­lis­es­ti eläkkeelle.

    Kreikas­sa menisi aamukahvi väärään kurkku­un, jos siel­lä olisi uutisia suo­ma­lais­ten viran­halti­joiden lomista.

    Paras minkä itse tiedän on, että kun­nan virkamies teki niin paljon virabeli­hom­mia, että hän kat­soi asial­lisek­si pyytää virkava­paut­ta. Henkilöstöosas­tol­ta vas­tat­ti­in, että ei ihan näin vaan onnis­tu, kos­ka henkilö on kuukausi­pal­ka­lla ja uudessa työssä yksyisel­lä hänen palkkansa juok­see vain arkipäiviltä.

    Täl­lä perus­teel­la hak­i­jalle myön­net­ti­in virkava­paus siten, että hän sain viikot vapaak­si, mut­ta viikon­lopuista hänelle mak­set­ti­in palk­ka. Vuosi­ta­sol­la hän sain kunnal­ta 40 pros­ent­tia ansioista, vaik­ka ei tehnyt päivääkään töitä kunnalle.

    Julkisel­la puolel­la on kiva tehdä itsen­sä kanssa työe­htosopimuk­sia. Sit­ten vielä kun samat tyyp­it use­asti ovat val­tu­us­tois­sa ns. kun­ta­puolueen jäseniä ja moni on vielä eduskun­nas­sakin edis­tämässä omien­sa asiaa. 

    Mielestäni julkisen puolen lomat ja vas­taa­vat pitäisi har­mon­isoi­da yksi­tyisen puolen kanssa.

  85. Osmo Soin­in­vaara: Evert, Menikähän se nyt ihan noin?

    Kyl­lä meni. Jos tarkoi­tat virka­pavausa­jan palkkaa, niin se tot­ta. Perustelu­iden selit­tämisessä min­ul­la voi olla epätäsmällisyyttä.

    Mitä tulee val­tion lomi­in, niin siitä voipi lukea muu­tok­ses­ta iloit­se­van työ­markki­na­ju­tun vaikka­pa tästä:
    http://lehti.tek.fi/node/124

    Ilmeis­es­ti neu­vot­teli­jat kum­mal­lakin puolel­la pöytää sai­vat samat edut.

    1. sin­ul­ta taisi jäädä huo­maa­mat­ta, että samal­la kun lomavi­ikko lyhen­net­ti­in viiteen päivään, lomapäivien määrä vas­taavasti väheni. julkisen sek­torin lomat ovat pitk­iä, mut­ta ne eivät ole pidentyneet.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    sin­ul­ta taisi jäädä huo­maa­mat­ta, että samal­la kun lomavi­ikko lyhen­net­ti­in viiteen päivään, lomapäivien määrä vas­taavasti väheni. julkisen sek­torin lomat ovat pitk­iä, mut­ta ne eivät ole pidentyneet.

    Ei loma lyhen­tynyt. Lomapäiviä oli 3 per kk eli 36 täy­teen lomaan.

    Vain siirtämäl­lä osan lomaa talvikau­teen sai 9 lisäpäivää , mut­ta se riip­pui työnantajasta

    Kun talvipi­den­nys­tä leikat­ti­in niin 2 päivää tuli lisää varsi­naiseen lomaan.

    On vähän makua­sia pitenikö vai lyhenikö loma, joka tapauk­ses­sa se on pitkä

    Ja 40 tun­nin työvi­ikkoa tekeville tule­vat vielä pekkaset

  87. Liian van­ha: Itse asi­as­sa NAIRUn mukainne työt­tömyys pyritään pitämään korkeana.

    Aika mie­lenki­in­toinen väite, sil­lä NAIRU:un vaikut­taa käsit­tääk­seni nimeno­maan työn teet­tämiskus­tan­nusten suhde työ­suori­tusten “arvoon”.

    Kil­pailu­ti­lanteeseen näh­den korkeil­la palkoil­la ja irti­sanomiskus­tan­nuk­sil­la, suurel­la veroki­ilal­la ja työ­markki­noiden rak­en­teel­lisil­la jäykkyyk­sil­lä on taipumus korot­taa NAIRU:a.

  88. Liian van­ha: Ei loma lyhen­tynyt. Lomapäiviä oli 3 per kk eli 36 täy­teen lomaan.

    Vain siirtämäl­lä osan lomaa talvikau­teen sai 9 lisäpäivää , mut­ta se riip­pui työnantajasta

    Kun talvipi­den­nys­tä leikat­ti­in niin 2 päivää tuli lisää varsi­naiseen lomaan.

    On vähän makua­sia pitenikö vai lyhenikö loma, joka tapauk­ses­sa se on pitkä

    Ja 40 tun­nin työvi­ikkoa tekeville tule­vat vielä pekkaset

    Kun­nal­lisen sopimuk­sen mukaan 15 vuot­ta palvelus­ta omaa­van vuosilo­ma täy­deltä 12 kk loman­määräy­tymisvuodelta on itse asi­as­sa 38 päivää, aikaisem­min se oli 36 päivää.

    5 vuot­ta palvelleen loma vas­taavas­sa tapauk­ses­sa on 28 päivää. Muu­toin loma määräy­tyy vuosilo­ma­lain mukaan eli samoin kuin yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Mut­ta aikaisem­min siis talvikaudel­la pidet­tyyn lomaan sai piden­nyk­sen, joten lomaa saat­toi olla mak­simis­saan 45 päivää — eikä se riip­punut työnantajasta.
    Onko 38 enem­män kuin 45, sen voi joku lasku­taitoinen päätellä.

  89. Raimo K: Kun­nal­lisen sopimuk­sen mukaan 15 vuot­ta palvelus­ta omaa­van vuosilo­ma täy­deltä 12 kk loman­määräy­tymisvuodelta on itse asi­as­sa 38 päivää, aikaisem­min se oli 36 päivää.

    5 vuot­ta palvelleen loma vas­taavas­sa tapauk­ses­sa on 28 päivää. Muu­toin loma määräy­tyy vuosilo­ma­lain mukaan eli samoin kuin yksi­tyisel­lä sektorilla.

    Mut­ta aikaisem­min siis talvikaudel­la pidet­tyyn lomaan sai piden­nyk­sen, joten lomaa saat­toi olla mak­simis­saan 45 päivää – eikä se riip­punut työnantajasta.
    Onko 38 enem­män kuin 45, sen voi joku lasku­taitoinen päätellä.

    Jos halu­taan viil­ta pil­lkua niin tuo 45 päivää oli ehdollinen.Työnantaja määrää lomana­janko­hdan ja piden­nyk­sen sai jos työ­nan­ta­ja antaa pitää lomaa lomaku­den ulkop­uolel­la, automaat­ti­nen se ei siis ollut

    Ja tuo 45 päivää oli mah­dolli­nen kun lomavi­ikkoon kuu­lui 6 lomapäivää eli loma oli max 7 3/7 viikkoa
    Tuo 38 päivää on taas viiden päivän lomavi­ikol­la 7 3/7 viikkoa eli tarkalleen sama kuin enti­nen ehdolli­nen loma.

    Eli kun nuo lisäpäivät tuli­vat kaikille niin loma itse asi­as­sa kek­simäärin jatkui

    Kuten kai­ki lasku­taitoiset huomaavat

  90. Työuria halu­taa jatkaa alus­ta, keskeltä ja lopus­ta. Mik­sei koko työu­ral­ta, elikkä har­mon­isoidaan julkisen puolen lomat yksi­tyisen sek­torin kanssa.

    Kyse ei ole mis­tään pien­estä joukosta.Paljonkohan tämä säästää loma­l­ta­palu­u­ra­ho­jen ja sijais­palkko­jen muodossa.

    Puoluei­den ja viran­halti­joiden välil­lä on kor­rup­tivi­nen sidon­naisu­us. Tästä syys­tä on helpom­paa puuha­ta met­surien ja keit­täjien eläkeiän piden­tämistä, kuin leika­ta etuoikeutet­tu­jen etuja.

  91. Liian van­ha: Jos halu­taan viil­ta pil­lkua niin tuo 45 päivää oli ehdollinen.Työnantaja määrää lomana­janko­hdan ja piden­nyk­sen sai jos työ­nan­ta­ja antaa pitää lomaa lomaku­den ulkop­uolel­la, automaat­ti­nen se ei siis ollut
    ‘snip’

    Kaik­ki loma annetaan työ­nan­ta­jan määräämänä aikana lomakaudel­la — siis lain mukaan — ja työn­tek­i­jää on ajanko­hdan suh­teen vain kuultava.
    Mut­ta talvilo­ma on ollut yleinen käytän­tö niin kauan kuin muis­tan — ja muis­tan aika kaukaisia asioi­ta (vielä).

  92. Evert The NeveR­est:
    ‘snip’
    Kyse ei ole mis­tään pien­estä joukosta.Paljonkohan tämä säästää loma­l­ta­palu­u­ra­ho­jen ja sijais­palkko­jen muodossa.
    ‘snip’

    Ja koska­han viimek­si loma­l­ta­palu­u­ra­ha on ollut käytössä?
    Sehän tuli Met­allin lakon ratkais­us­sa 1972.

Vastaa käyttäjälle Eero Tillanen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.