Hankalat työajat ja vuoropäivähoito

Tarkoituk­seni ei ollut artikke­lis­sa Van­hempi­en vuorotyö ja las­ten päivähoito ehdot­taa mitään, vaan irvail­la EK:n kan­nan­otolle ja kysyä, olisiko las­ten hoito-ongelmien huomioon otta­mi­nen yhtä mah­do­ton­ta, jos pien­ten las­ten van­hempi­en vuorotyöstä aiheutu­via kus­tan­nuk­sia ei voisi ulkois­taa veron­mak­sajille. Kun tätä kuitenkin on käsitel­ty lehdis­tössä ehdo­tuk­se­na ja EK on oikein tor­junut ”ehdo­tuk­seni”, käy­dään asia läpi kunnolla.

Miten han­kalat työa­jat pitäisi jakaa?

Edullis­in­ta olisi huu­tokau­pa­ta han­kalat työvuorot. Kuvitel­laan, että työ­paikalla 70 % työ­tun­neista tehdään muka­vana aikana ja 30 % han­kalana aikana. Lähde­tään tilanteesta, että han­kalat ja muka­vat työvuorot jae­taan tasan niin, että jokainen tekee työa­jas­taan 30 % han­kalaa työaikaa, jos­ta myös mak­se­taan enem­män. Tästä lähtöko­hdas­ta on help­po päästä tilanteeseen, jos­sa joidenkin ase­ma para­nee eikä kenenkään ase­ma heikkene.

Avataan työaikapörssi. Kysytään, kuin­ka moni halu­aa mielu­um­min lisää han­kalia työvuoro­ja ja vas­taavasti siis enem­män palkkaa, ja kuin­ka moni halu­aa vähem­män han­kalia työvuoro­ja. Pide­tään palk­ka 30/70 jakoa nou­dat­tavil­la ennal­laan ja lisätään tai vähen­netään palkkaeroa han­kalan ja muka­van työa­jan välil­lä. Jos han­kalista työvuoroista halu­taan enem­män pois kuin niitä halu­taan lisää, korote­taan han­kalas­ta työvuoros­ta koitu­vaa palkkaa ja alen­netaan mukavas­ta työvuoros­ta koitu­vaa, kunnes saavute­taan toiveis­sa tas­apaino. Jos taas han­kalas­ta työa­jas­ta on tosi­asi­as­sa ylikom­pen­saa­tio­ta ja moni halu­aisi näitä rahakkai­ta tun­te­ja lisää, toim­i­taan toisin päin.

Mut­ta eikö ole epistä, jos muka­van työa­jan kus­tan­nus­ta alen­netaan, eikä vain pitäisi lisätä han­kalan työa­jan kor­vaus­ta? Palk­ka pysyy täs­mälleen samana, jos tekee edelleen työtä 30/70 suh­teel­la. Muu­tok­ses­ta ei siis ole mitään hait­taa, jos tyy­tyy entiseen. Voi han­kkia lisää tulo­ja lisäämäl­lä han­kalan työa­jan osu­ut­ta tai voi han­kkia mukavam­paa työaikaa, jos tyy­tyy pienem­pään palkkaan, mut­ta entisen tilanteen voi myös säilyttää.

Han­kalat työa­jat ovat han­kalia (melkein) kaikille, mut­ta toisille ne ovat selvästi han­kalampia kuin toisille. Sik­si han­kalien työaiko­jen jakami­nen tasan haaskaa hyv­in­voin­tia. Huu­tokaup­paami­nen paran­taisi niiden ase­maa, jot­ka halu­a­vat muut­taa tilan­net­taan ja pitäisi niiden ase­man ennal­laan, jot­ka tyy­tyvät nykyti­laan. Kukaan ei häviäisi,  mut­ta jotkut voit­taisi­vat. Siis Pareto-parannus!

Olen ymmärtänyt, että sairaaloi­hin henkilökun­taa vuokraavien yri­tys­ten men­estyk­sen salaisu­us on, että ne toimi­vat suun­nilleen näin; jär­jestävät työa­jat niin, että han­kalat työvuorot tule­vat niille, joille niistä on vähiten haittaa.

Vuoropäivähoito on kohtu­ut­toman kallista 

Olen antanut itsel­leni ker­toa, että vuoropäivähoito on erit­täin kallista. En löy­dä lukua mis­tään viral­lis­es­ta julka­is­us­ta, mut­ta olen suullis­es­ti kuul­lut luku­ja, jot­ka ovat niin suuria, etten uskalla niitä tähän lait­taa. Kun­nan olisi paljon halvem­paa mak­saa rav­in­tolan ali­palkat­ulle tar­joil­i­jalle hänen palkkansa, jos tämä ei menisi töi­hin eikä toisi las­ta yöhoitoon. Yöhoidon jär­jestämi­nen läh­es ilmaisek­si on todel­la kova sub­ven­tio esimerkik­si ravintola-alalle.

Peri­aate, että vuoropäivähoi­dos­ta aiheutu­vat ylimääräiset kus­tan­nuk­set sosial­isoidaan yhteiskun­nan mak­set­taviksi, tuot­taa väk­isin tehokku­ustap­pi­o­ta. Jos nykyi­nen päivähoit­o­mak­su koskisi nimen­sä mukaises­ti päivähoitoa ja vuoro­hoit­o­mak­su olisi päivähoit­o­mak­su korotet­tuna kus­tan­nuserol­la, päivähoitoikäis­ten las­ten van­hem­mat eivät tek­isi vuorotyötä juuri lainkaan. He tek­i­sivät sitä aivan olen­nais­es­ti vähem­män, jos jou­tu­isi­vat mak­samaan vain kymme­nen pros­ent­tia kus­tan­nuseros­ta. Eri­tyis­es­ti näin kävisi, jos työvuorot huu­tokau­pat­taisi­in yllä ole­van peri­aat­teen mukaises­ti. Saadak­seen pien­ten las­ten van­hempia yötyöhön, työ­nan­ta­jien pitäisi mak­saa paljon suurem­pia palkko­ja. Eivät mak­saisi, sil­lä var­maan joku toinen tek­isi sen yövuoron halvemmalla.

Vuoropäivähoito on esimerk­ki yhteiskun­nan tar­joa­mas­ta sub­ven­tios­ta, jon­ka arvo palvelun saa­jalle on räikeän paljon pienem­pi kuin on sen hin­ta kun­nalle. Koet­tu hyö­ty ei vas­taan siis alku­unkaan kus­tan­nuk­sia. Mitä ilmeisem­min joudumme  kar­si­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rön­syjä, kos­ka raha lop­puu. Järkev­in­tä olisi kar­sia sel­l­ais­es­ta, joka mak­saa paljon ja jos­ta on vähän hyötyä.

Tiedän, mitä täl­laisen sanomis­es­ta aiheutuu. Moni vuorotyötä tekevä parkuu, että hänet aje­taan työt­tömyy­teen. Sitä se aluk­si tarkoit­taisikin ja sik­si asian muut­ta­mi­nen on vaikeaa. Kun täl­lainen etu­us on ollut, ihmiset ovat tehneet etu­u­den ole­mas­saoloon perus­tu­via val­in­to­ja, joiden muut­ta­mi­nen on han­kalaa. Jos edullista vuoropäivähoitoa ei olisi koskaan tar­jot­tukaan, valin­nat olisi tehty toisin, eikä kukaan parkuisi.

Uno­hde­taan muu­tok­sen vaikeus ja ajatel­laan, mihin tas­apain­oti­laan vuoropäivähoidon kus­tan­nuk­sia vas­taa­va hin­noit­telu johtaisi. Olisiko pien­ten las­ten van­hempi­en työl­lisyys huonom­pi? Ceteris paribus olisi huonom­pi, mut­ta vain hyvin vähän. Työn­jako yhteiskun­nas­sa vain olisi eri­lainen ja työl­lisyysaste jok­seenkin sama. Lisätään tähän, mitä EK:n väki sanoo vero­tuk­sen vaiku­tuk­ses­ta työl­lisyy­teen.  Vuoropäivähoidon nopea lisään­tymi­nen on yksi tek­i­jä julkisen sek­torin kus­tan­nusten kasvus­sa ja siitä seu­raavas­sa vero­tuk­ses­sa. Tämä huomioiden vuoropäivähoito taitaa vähen­tää työl­lisyyt­tä eikä lisätä.

Mut­ta eikö tässä pien­ten las­ten van­hempi­en tulot pienenisi, kun he eivät voisi ottaa niitä rahakkai­ta han­kalia työaiko­ja? Muis­te­taan nyt, että kun­nan kan­nat­taisi mak­saa henkilön palk­ka kokon­aan mielu­um­min kuin jär­jestää lapselle yöhoito. Jos vuoropäivähoitoa olisi vähem­män, puo­let säästöstä voitaisi­in palaut­taa päivähoit­o­mak­su­jen yleisenä alen­nuk­se­na ja puo­let vero­jen alen­nuk­se­na. Pien­ten las­ten van­hempi­en tilanne paranisi.

Mut­ta se siir­tymä­vai­he on vaikea ja tuskalli­nen. Minä en tältä istu­mal­ta osaa ratkaista, miten tehty virhe tuskat­tomasti kor­jataan, mut­ta pidän vuoropäivähoidon laa­jen­e­mista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan raho­jen haaskauksena.

Ehkä pitäisi päät­tää muu­tok­ses­ta nyt, infor­moi­da siitä selkeästi ja toteut­taa se vuosien päästä.

 

 

 

76 vastausta artikkeliin “Hankalat työajat ja vuoropäivähoito”

  1. Tarken­nuskysymyk­senä vielä: tarkoi­tatko, että tässä jär­jestelmässä esimerkik­si “ikävämpi­in mut­ta parem­pi­palkkaisi­in” iltavuoroi­hin hakeu­tu­vat pien­ten las­ten van­hem­mat jou­tu­isi­vat yhtäältä mak­samaan korkeam­paa kor­vaus­ta las­ten (vuoro)hoidosta?

    Epäilen, että suurim­mat vas­tus­ta­jat tämänkaltaiselle (varsin jär­jel­lisen kuu­loiselle) kehyk­selle eivät löy­dy EK:n riveistä, vaan poli­it­tis­es­ta vasem­mis­tos­ta (päivähoidon osalta) ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ikkeistä (palkkaratkaisun osalta).

  2. Monis­sa mais­sa päivähoito on työ­suhde-etu, jon­ka työ­nan­ta­ja jär­jestää. Mon­et työ­nan­ta­jat kil­pail­e­vat sen avul­la osaav­im­mas­ta työvoimas­ta. Ja luulem­pa, että sil­loin päivähoito myös järjestyy kus­tan­nuste­hokkaim­mal­la tavalla.

  3. Sus­si­u­nakkoon!

    Sil­loin duu­nit menisi hal­patyötä tekeville viro­laisille, venäläisille, ammat­ti­taidot­tomille, työkoke­mus­ta vail­la oleville.
    Jo on susi ehdo­tus taas.

  4. Mainio blogikir­joi­tus!

    Jo se edelli­nen oli hyvä, mut­ta tämä on vielä parempi.

    Tässä kir­joituk­ses­sa kitey­tyy eri­no­mais­es­ti hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme uud­is­tamisen haas­teet, mut­ta toisaal­ta myös mahdollisuudet.

  5. Jos hin­ta on huu­tokaup­pa-asia. Sil­loin hal­val­la myyjä saa duunin.

    Nyt hin­ta on lis­tahin­ta Tes­sistä. Maa­han­muut­ta­jille ja suo­ma­laisille. Jatkos­sa hal­patuon­ti kan­nat­taisi. No, sit­ten pen­de­loi­ja­van­hempi­en lapset olisi ilman van­hempiaan siel­lä koti­maas­sa ja suo­mi mak­saisi lap­sil­isät näillekin lapsille.

    1. Palkkata­so ei ole huu­tokaup­pahin­ta, vaan se, miten palk­ka jakau­tuu han­kalan ja muka­van työa­jan kesken. Ajatuk­se­na on, että kokon­ais­palk­ka pysyy samana. Tämä on tietysti kovin teo­reet­ti­nen malli, sil­lä han­kalan ja muka­van työa­jan määrät vaihtelevat.

  6. Tarkoituk­seni ei ollut artikke­lis­sa Van­hempi­en vuorotyö ja las­ten päivähoito ollut ehdot­taa mitään vaan irvail­la EK:n kannanotolle 

    Osmo. Lope­ta. Heti. Irvailu.

    En tiedä mon­tako vuot­ta olet tätä blo­gia pitänyt, mut­ta akti­ivise­na seu­raa­jana olen huo­man­nut, että sin­un ei kan­na­ta har­ras­taa minkään­laista vinoilua, irvailua tai huumo­ria. Se ei vain onnis­tu sinulta. 

    Tämä kos­kee myös mui­ta vihre­itä, jot­ka tei­dän oman tutkimuk­senne tulok­se­na ovat a) tosikko­ja ja b) huumorintajuttomia.

    Olet var­masti hyvä tilas­tomies ja poli­itikko, mut­ta koomikon lahjo­ja sin­ul­la ei ole. Yhtään. Talous­miehenä olet keskinker­tainen, mut­ta tietysti parem­pi kuin koomikkona.

  7. Vuo­to­työssä han­kalista työvuoroista (viikon­lop­ut, yöt jne) mak­se­taan jo nyky­isinkin työe­htosopimuk­sis­sa sovit­tu­ja lisiä. Ainakin hoitoalal­la nuo vuorot ovat kovinkin kysyt­tyjä niiden tar­joamien parem­pi­en ansioiden vuoksi

    Helsingis­sä on 8 ympärivuorokautista hoitoa tar­joavaa päiväko­tia yhteen­sä läh­es 300 päiväkodista. Niiden kus­tan­nus ei voi olla niin merkit­tävä, että Vihrei­den pitää tuom­moinen älämölö asi­as­ta nos­taa. Säästetään vaik­ka niistä MOT ohjel­man tänään esit­tämistä kun­nal­li­sista puolueille jet­tavista tuista tuon ympärivuorokautisen hoidon kustannus

    1. KariS
      Tiedän, että ilta- yö- ja viikon­lop­putöistä mak­se­taan korotet­tua palkkaa. Koro­tus on liian pieni, jos ihmisiä pitää pakot­taa näi­hin työvuoroi­hin ja liian iso, jos niihin on tunkua. Sen kokoinen lisä, joka tas­apain­ot­taa ihmis­ten toiveet on paras. Tätä tarkoitin “huu­tokaup­paamisel­la” .Sil­loin ikävi­in työaikoi­hin hakeu­tu­vat ne, joille on niistä vähiten hait­taa. Käytän­nössä ei tietenkään mitään huu­tokaup­paa jär­jestetä vaan oikea koro­tus­ta­so etsitään kokeilemalla.

  8. PaavoJ:

    Epäilen, että suurim­mat vas­tus­ta­jat tämänkaltaiselle (varsin jär­jel­lisen kuu­loiselle) kehyk­selle eivät löy­dy EK:n riveistä, vaan poli­it­tis­es­ta vasem­mis­tos­ta (päivähoidon osalta) ja ammat­tiy­hdis­tys­li­ikkeistä (palkkaratkaisun osalta).

    Kyl­lä Osmo var­maankin tämän tietää.

    Siitä huoli­mat­ta on tärkeää kiin­nit­tää huomio­ta myös EK:n edun­valvon­nan lyhyt­näköisyy­teen ja kapeakat­seisu­u­teen, joka ei useinkaan huomioi kokon­aisu­ut­ta, eikä ajat­tele sitä, että mikä on koko Suomen etu pitkäl­lä tähtäimellä.

    Myös EK on etu­jär­jestö, joka ei läh­eskään kaikissa kan­nan­otois­saan ajat­tele kokon­aisu­ut­ta, vaan siel­läkin johta­jien ja edustet­tu­jen yri­tys­ten lyhyen tähtäi­men etu painaa paljon. Mielestäni EK on kuitenkin edun­valvon­nas­saan usein työn­tek­i­jäpuol­ta taitavampi peit­tämään täl­laiset ns. “piilote­tut” moti­iv­it. Hyvä, että Osmo tais­telee idi­o­tismia vas­taan riip­pumat­ta tahos­ta joka type­r­yyk­siä esittää.

  9. KariS:

    Helsingis­sä on 8 ympärivuorokautista hoitoa tar­joavaa päiväko­tia yhteen­sä läh­es 300 päiväkodista. Niiden kus­tan­nus ei voi olla niin merkit­tävä, että Vihrei­den pitää tuom­moinen älämölö asi­as­ta nostaa.

    Joo, mut­ta point­ti kai olikin se, että täl­lainen “palvelu” on laa­jen­e­mas­sa, ja sitä on help­po kan­nat­taa, jos ei ole käsi­tys­tä sen todel­li­sista kus­tan­nuk­sista, kun varat kuitenkin tule­vat veron­mak­sa­jan poh­jat­tomas­ta taskusta.

    On aivan oikein, että yhä vähäisem­mik­si käyvät vero­tu­lot käytetään järke­vim­mäl­lä mah­dol­lisel­la taval­la sel­l­aisi­in palvelui­hin, joille on suurin tarve ja joista on eniten hyötyä.

    Tässä kir­joituk­ses­sa peri­aate on tärkeämpi kuin sen ilmen­tymä vuoropäivähoitoasi­as­sa. Jos kaik­ki hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme palve­lut, siis niiden tarve ja todel­liset kus­tan­nuk­set, käytäisi­in läpi yhtä viisaasti kuin tässä kir­joituk­ses­sa asi­aa käsitel­lään niin kestävyys­va­je olisi pian ratkaistu.

  10. Jos kariS anta­mat luvut pitää paikkansa, vuoropäivähoito on vielä niin pieni ilmiö, että jär­jeste­lyä voi vielä hyvin muuttaa.

  11. Osmo, kos­ka täl­lä pal­stal­la käsit­telemäsi asi­at ovat usein vaikei­ta ymmärtää muutenkin, niin ehdotan, että turhan häm­men­nyk­sen vält­tämisek­si korostaisit:
    1) ehdotukset,
    2) muuten vakavasti otet­tavak­si tarkoite­tun tek­stin ja
    3) kat­e­go­ri­an vit­sit, ilkeily, sarkas­mi ym.
    eri väreil­lä. Värien seli­tyk­set voisi­vat olla heti ban­ner­in alapuolella.
    Lisäk­si voisit kir­joit­taa eril­lisen “mitä täl­lä ei tarkoite­ta” ‑seli­tyso­sion. Edelleen: voisit laa­tia lue­tun­ymmärtämisen moni­val­in­tat­estin joka kir­joituk­sen yhtey­teen, joka pitää läpäistä ennen kuin voi kom­men­toi­da. Toimit­ta­jat voisi­vat samal­la testil­lä arvioi­da valmi­ut­taan refer­oi­da kul­lois­takin postausta.
    Kiitos hyvästä blo­gista, näin teet siitä vähäl­lä vaival­la vielä paremman!

  12. “Yöhoidon jär­jestämi­nen läh­es ilmaisek­si on todel­la kova sub­ven­tio esimerkik­si ravintola-alalle.”

    En usko. Mon­tako sel­l­aista tar­joil­i­jaa voi olla, jot­ka vievät lapsen­sa yök­si hoitoon?

    Mik­si muuten ilta- ja yöhoito on niin kallista? Tila­han on käytän­nössä ilmainen, joten luulisi, että tilavuokras­ta saadul­la säästöl­lä voitaisi­in kui­tata nuo palkanlisät.

    Muutenkin koko yhteiskun­nan pitäisi men­nä siihen suun­taa, että koulut, viras­tot ja muut laitok­set toimi­si­vat kolmes­sa vuorossa. Näin säästy­isi huo­mat­tavasti toim­i­ti­laa. Lisäk­si esim. ruuhkat ja se hiton pysäköin­tikin helpot­tuisi. Lisäk­si van­hem­mat ja lapset voisi­vat olla aina samas­sa vuorossa.

  13. Mikä siitä yöhoi­dos­ta tekee niin kallista? Mak­se­taanko päiväkodin työn­tek­i­jöille kym­menker­taista palkkaa yöllä?

  14. Minä olen lukenut tätä blo­gia aika mon­ta vuot­ta, ja osaan kyl­lä aika hyvin sanoa mikä on oikea bona fide ehdo­tus ja mikä ei, eikä se 500 euron kus­tan­nus­mak­su ollut todel­lakaan mikään ehdo­tus. Toimit­ta­ja joka sen sel­l­aisek­si tulk­it­si, on ammat­ti­taido­ton type­r­ys, anteek­si vaan kielenkäyttöni.

    Mik­si on oikein silti sanoa sel­l­aisen tulkin­nan tehnyt­tä toimit­ta­jaa ammat­ti­taidot­tomak­si? Eikö kuka tahansa voi “tulki­ta” tek­stiä? No, sikäli kun toimit­ta­ju­us edes jotenkin ammat­ti­na on edes perustel­tua, sen pitäisi olla ammat­ti­maisu­ut­ta tiedonväl­i­tyk­sen ja selkeän kie­lenkäytön suh­teen. Miten voi väit­tää ole­vansa ammat­ti­mainen toimit­ta­ja, jos välit­tää höpöväit­teitä ja puo­lus­tau­tuu sil­lä, ettei ymmär­rä kielenkäyttöä?!?

  15. Daniel Fed­er­ley:
    Mikä siitä yöhoi­dos­ta tekee niin kallista? Mak­se­taanko päiväkodin työn­tek­i­jöille kym­menker­taista palkkaa yöllä?

    Ei yöhoito ole merkit­tävästi kalli­im­paa, ja kuten joku tuos­sa edel­lä mainit­si, tilo­jen saami­nen ympärivuorokautiseen hyö­tykäyt­töön tuo toisaal­la säästöjä. 

    Tässä on nyt vaan Osmol­la ide­ologi­nen vas­takkainaset­telun tarve EK:n kanssa, vihrei­den poli­ti­ik­ka kun perus­tuu lähtöko­htais­es­ti ain­os­taan muiden arvosteluun.

    1. Yötyöstä pitää hoita­jalle mak­saa paljon enem­män kuin päivä­työstä ja päivähoidon kuluista suurin osa on palkkoja.

  16. Vuorotyö on ter­veysrs­ki ja vuorotyö pitäisi sen vuok­si minimoida.

    Suomes­sa tehdään eniten epä­tyyp­il­lisiä työaiko­ja EU:ssa ja se näkyy suu­ri­na terveyseroina.
    Tietysti vuorotyö on vain yksi syy, mut­ta lisää osaltaan terveyseroja.

  17. Lait­taisitko, Osmo, linkkiä sivulle, jos­ta näk­isi kuin­ka paljon vuoropäivähoitoa käytetään ja mitä se todel­la mak­saa. En nimit­täin löydä.

    Tämä on täl­laista mutu­ilua koko keskustelu ilman faktoja.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Yötyöstä pitää hoita­jalle mak­saa paljon enem­män kuin päivätyäst56ö ja päivähoidon kului9sta suurin osa on p0alkkoja. 

    Onko yöhoidon kus­tan­nuk­sista jotain todel­lista numero­dataa ole­mas­sa? Huhut korkeista lukemista tun­tu­vat vähän erikoisil­ta. Noin peri­aat­teessa yöhoidon mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia pienen­tää luon­nol­lis­es­ti saman tilan kaksinker­tainen käyt­tö. Lisäk­si voisi kuvitel­la, että yöaikainen henkilöstömi­toi­tus voisi olla kevyem­pi kuin päiväaikaan, kos­ka lapset pääosin nukku­vat. Mar­gin­aali olisi siis palkka­sum­mien ero­tus päiväl­lä ja yöl­lä mii­nus tilo­jen pääomakulut.

    Yöhoidon sub­ven­tio tun­tu­isi äkkipäätään enem­män sosi­aal­is­ten kuin taloudel­lis­ten syi­den sanele­mal­ta. Toisaal­ta lapselle ei vält­tämät­tä ole mitenkään eri­tyisen hyvä joutua ole­maan öitä hoi­dos­sa, toisaal­ta van­hem­malle ei vält­tämät­tä ole mitenkään eri­tyisen hyvä joutua ole­maan työttömänä.

    Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että jonk­i­nasteista työn­teon ja sitä kaut­ta työ­nan­ta­jan sub­ven­tio­ta yöpäivähoito on. Sen kus­tan­nus­vaiku­tus työvoiman saatavu­u­den kaut­ta on kuitenkin paljon pienem­pi kuin jos pien­ten las­ten van­hem­mat lopet­taisi­vat vuorotyön tekemisen. Tämä puoltaa sitä, että yöhoidon pitäisi olla kus­tan­nus­vas­taavasti (mar­gin­aalil­taan) hinnoiteltua.

    Työvuoro­jen huu­tokaup­paus on muuten osa ihan nor­maalia palka­n­muo­dos­tus­ta. Ei sitä mitenkään erik­seen tarvitse tehdä, mut­ta ongel­mana ovat julkisen alan palkat, jot­ka eivät nou­da­ta nor­maale­ja lainalaisuuk­sia kil­pailun puut­tumisen vuok­si. Se voi aiheut­taa vinoumia palkkarak­en­teessa. Tar­joil­i­joille mak­se­taan juuri sen ver­ran enem­män kuin on tarpeen, että räkälän toim­inta pyörii ja alko­holiri­ip­pu­vaiset saa­vat riip­pu­vuuten­sa tyy­dyte­tyik­si eteen kan­netul­la juo­ma­l­la. Valvo­mo­työn­tek­i­jä saa ihan tun­tu­vaa vuorolisää, kos­ka muuten hyvää työvoimaa ei riit­täisi valvomoon.

  19. Tässä maini­tun huu­tokau­pan esteenä ei tai­da olla EK tai työn­tan­ta­jaos­a­puoli, näin ainakin luulen. Tai mis­tä minä tiedän, työ­nan­ta­japuolel­la on kaiken­laista näen­näistä argu­men­taa­tio­ta mil­loin mistäkin. 

    Mut­ta siis, eihän se käy, että työn­tek­i­jät voisi­vat työ­nan­ta­jan kanssa sopia työa­joista ja palkoista. Mitä siitä tulisi jos vaik­ka osa-aikatyöhön halukkaat saisi­vat lyhen­tää työaikaansa tai jos joku halu­aisi tehdä työtä rauhal­lisem­paan tahti­in alhaisem­mal­la pal­ka­lla. Sel­l­aisen ehdot­ta­mi­nenkin tarkoit­taisi että STTK ja SAK pistäi­sivät pystyyn yleislakon…

  20. KariS: Tässä on nyt vaan Osmol­la ide­ologi­nen vas­takkainaset­telun tarve EK:n kanssa, vihrei­den poli­ti­ik­ka kun perus­tuu lähtöko­htais­es­ti ain­os­taan muiden arvosteluun.

    No kyl­lä tässä tapauk­ses­sa EK:lla on joku vas­takkainaset­telun tarve todel­lisu­u­den kanssa.

    Tapaus pähk­inänkuores­sa: Jär­jestö, joka sys­temaat­tis­es­ti itkee veroista joka kään­teessä, vaatii jäsen­ten­sä aiheut­tamia kulu­ja sosial­isoitavak­si kan­sain­väliseen kil­pailukykyyn vedoten, vaik­ka toim­inta on yhteiskun­nalle tappiollista.

    Ostaisitko tältä puljul­ta vinkke­jä taloudenpitoon?

  21. tilo­jen saami­nen ympärivuorokautiseen hyö­tykäyt­töön tuo toisaal­la säästöjä. 

    Päivhoidon kus­tan­nuk­sista on 80% palkko­ja joten säästö on min­i­maa­li­nen. Yötyöstä pitää mak­saa lisää ja toimin­nan ylläpitämi­nen yöaikaan tuo myös infra­struk­tu­uri kulu­ja: Kyl­lä se vaan on kalliimpaa.

    Tässä osal­la ihmisiä on outoa ajat­telua että se olisi työ­nan­ta­jan ongel­ma. Tot­ta kai se on työn­tek­i­jän asia mil­laisen työn val­it­see ja miten las­ten­hoidon ratkaisee. Suomes­sa on vaan sel­l­ainen outo ajat­te­lu­ta­pa, että kaik­ki ongel­mat kuu­luu yhteiskun­nan ratkaistavak­si ja yri­tys­ten rahoitettavaksi.

    Jos yri­tys­ten osu­ut­ta hoitokus­tan­nuk­sista kas­vat­taa tarkoit­taa se sitä, että osa työ­paikoista katoaisi kun syn­tynyt lisäar­vo ei enää kata kus­tan­nuk­sia. Ja vero­ja meil­lä saa mak­saa jo nykyään aivan tarpeeksi

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Yötyöstä pitää hoita­jalle mak­saa paljon enem­män kuin päivätyäst56ö ja päivähoidon kului9sta suurin osa on p0alkkoja.

    Ei pidä paikkaansa, yö-ja vuorolisiä toki mak­se­taan, mut­ta eivät ne nos­ta kulu­ja sato­ja prosentteja.

    Nap­pasin keskustelu­pal­stal­ta erään työn­tek­i­jän käsi­tyk­sen lisistään.

    Noista luvuista voi päätel­lä, että vuorotyö nos­taa kulu­ja selvästi alle 100 %, ehkä jotain 50 % keskimäärin.

    Kun yövahvu­us on paljon pienem­pi kuin päivän niin Osmo liioit­telee kuluja.

    Kun kiin­teät kulut jakaan­tu­vat use­am­malle asi­akkaalle niin se taas alen­taa kulu­ja per asiakas

    “olen itse kun­tay­htymäl­lä töis­sä, meil­lä lisät koos­t­uu jotenkin näin, arki-ilta-lisä klo.18–22 se on jotain 15% perus­palkan lisäksi,
    arki-yö-lisä klo. 22–06 se on perus­palkkaan 40% lisää, pyhä yö tietysti 100% ja lauan­tai kokopäivä 50%, lisäk­si taas ilta-lisä klo.18–22, sun­nun­taista saa sit­ten kokopäivältä 100%.”

  23. Mut­ta se siir­tymä­vai­he on vaikea ja tuskalli­nen. Minä en tältä istu­mal­ta osaa ratkaista, miten tehty virhe tuskat­tomasti kor­jataan, mut­ta pidän vuoropäivähoidon laa­jen­e­mista hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan raho­jen haaskauksena.

    Ehkä pitäisi päät­tää muu­tok­ses­ta nyt, infor­moi­da siitä selkeästi ja toteut­taa se vuosien päästä.

    Ensin pitää ratkaista, onko tässä kyseessä perus­palvelu ja peru­soikeus, vai onko tässä kyse vain jär­jet­tömästä yhteiskun­nan raho­jen ja työn käytöstä. Kallis­tun jälkim­mäiselle kan­nalle, vaik­ka päivähoito yleen­sä tulkit­taisi­inkin perusoikeudeksi.

    - Man­ner­heimin las­ten­suo­jeluli­itol­lakin on point­ti. Ei ole vält­tämät­tä lapsen etu ohja­ta yhteiskun­taa vuoropäivähoidon suun­taan. Jos vuorotyö on ikävä asia sekä lapselle että van­hem­mille, yhteiskun­nan ei ehkä tavitse tukea rahal­la vuorotyön teettämistä.

    - Siir­tymi­nen pois vuoropäivähoidon tukemis­es­ta olisi menetet­ty etu ainakin vuorotyössä oleville yksin­huolta­jille. Uusil­ta työ­suhteil­ta ja nuo­ril­ta ikälu­ok­il­ta edun voisi peri­aat­teessa katkaista nopeam­min kuin sen varas­sa jo eläviltä.

    - Epäilen että poli­itikoil­la ei riitä pok­ka tähän, kos­ka ei riitä mon­en muunkaan ilmeisen vinouman kor­jaamiseen. Saat­taa olla, että AY-liike ja vasem­mis­to osoit­tau­u­vat pahem­mak­si vas­tuk­sek­si kuin EK.

    - Siir­tymä­vai­he voisi olla pisim­mil­lään yhden sis­arus­sar­jan päiväkodis­sa viet­tämä aika (kymme­nen vuot­ta riit­täisi var­maankin hyvin, kaikille palvelun käyt­täjille ehkä sama siirtymäaika).

    - Yhteiskun­nan tuki voisi peri­aat­teessa olla saman suu­ru­inen päivähoidolle, las­ten koti­hoidolle ja vuorotyö­paikan oma­lle las­ten­hoitopaikalle. Las­ten etu otet­takoon huomioon ensim­mäisenä (ole­tan että meil­lä on varaa tähän). Tämä voisi tule­vaisu­udessa tarkoit­taa myös rajoituk­sia siihen, miten paljon las­ten vuorokausiryt­miä saa (yhteiskun­nan tuel­la) rikkoa.

  24. kat­ti mat­ti­nen:
    Lope­ta. Heti. Irvailu. 

    Kaikkein pahim­mal­ta kuu­lostaa selittely. 

    Eli kan­nat­taa suun­nitel­la viestin­sä niin että ei syn­ny väärin­tulk­in­to­ja joi­ta jou­tu­isi sit­ten selittelemään.

    Väärin­tulk­in­to­ja syn­tyy usein kun käyt­tää liioit­telua, kär­jistyk­siä, iro­ni­aa, par­o­di­aa tai sarkas­mia. Itsekin syyl­listyn joskus tähän. 

    Ja poli­it­tises­sa keskustelus­sa tahal­lisia väärin­tulk­in­to­ja tehdään heti kun siihen vain löy­tyy aihe. Sekä medi­an että muiden puoluei­den toimesta.

  25. Kuin­ka suuri osa Suomen vuorotyötä teke­vistä on töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la (sairaalat, palokun­nat, poli­isi, armei­ja) ja kuin­ka suuri osa yksi­tyisel­lä (tehtaat, var­tioin­tili­ik­keet, rav­in­to­lat, huoltopalvelut)?

    Tämä keskustelu tuo min­ulle mieleen Yhdys­val­to­jen armei­jan ongel­mat palveluk­seen sitoutunei­den reserviläis­ten sotakomen­nusten kanssa. Joukos­sa on run­saasti yksinhuoltajia.

    “It is esti­mat­ed that near­ly 30,000 sin­gle moth­ers have deployed to Iraq and Afghanistan. As more and more sin­gle and divorced par­ents serve in the mil­i­tary, there are a grow­ing num­ber of mil­i­tary mem­bers, often sin­gle or divorced moth­ers, who face court bat­tles to retain or regain cus­tody of their chil­dren upon rede­ploy­ment.” (lähde)

    Sama ongel­ma on meil­läkin edessä, jos/kun siir­rymme valikoivaan, eli palk­ka-armei­jaan. Jos sinkkuäid­it pää­sevät pälkähästä, kan­nat­taa kaikkien nuorten nais­ten liit­tyä pal­ka­lliseen reservi­in ja jär­jestää avio­ero jos tulee kut­su tositoimiin…

  26. Armi:
    Lait­taisitko, Osmo, linkkiä sivulle, jos­ta näk­isi kuin­ka paljon vuoropäivähoitoa käytetään ja mitä se todel­la mak­saa. En nimit­täin löydä.

    Tämä on täl­laista mutu­ilua koko keskustelu ilman faktoja.

    Julkisen sek­torin ongel­ma on, ettei kus­tan­nus­lasken­taa juuri ole ja se vähänkin luotet­tavu­us on kyseenalaista

    “Olen antanut itsel­leni ker­toa, että vuoropäivähoito on erit­täin kallista. En löy­dä lukua mis­tään viral­lis­es­ta julka­is­us­ta, mut­ta olen suullis­es­ti kuul­lut luku­ja, jot­ka ovat niin suuria, etten uskalla niitä tähän laittaa”

    Kuten ylläol­e­va lause ker­too, asioi­ta hoide­taan ja päätök­siä tehdään mitu-menetelmällä.Siis huitomalla

    Ja kallis on aina suhteellista:Jollekin jo 10 % lisää on kallista, jollekin 200 %.

    Ei ole ihme jos Suomel­la menee huonosti

  27. ” Siir­tymä­vai­he voisi olla pisim­mil­lään yhden sis­arus­sar­jan päiväkodis­sa viet­tämä aika (kymme­nen vuot­ta riit­täisi var­maankin hyvin, kaikille palvelun käyt­täjille ehkä sama siirtymäaika).”

    Vuorotyö kohdis­tuu pääasi­as­sa pieni­palkkaiseen palveluhenkilöstöön eli kau­pan-rav­in­to­la-siivousalan henkilökuntaan

    On lähin­nä tekopy­hyyt­tä väit­tää, että nämä ryh­mät voivat tehdä vapai­ta ja ratio­naal­isia ammat­in­val­in­to­ja kun siihen eivät kykene parhaatkaan.Olin tilaisu­udessa, jos­sa oli 300 korkeasti koulutet­tua ja kun kysyt­ti­in , moniko tiesi lukios­ta lähtiessään mihin ammat­ti­in ryhtyyn niin n 10 % käsistä nousi.

    Niin­pä näille aloille ajaudu­taan ja töitä voi vali­ta rajoitetusti.

    Niin­pä ilta-yöhoidon lopet­ta­mi­nen johtaa vain siihen, että lapset joutu­vat heitteille.

    Se merk­it­see avainkaulalap­sien palaamista.
    On lähin­nä tekopy­hyyt­tä väit­tää, että nämä äid­it siir­ty­i­sivät muille aloille

    Päivähoi­dos­ta halu­taan kehit­tää vain parem­man väen etuus

  28. ij:
    Sama ongel­ma on meil­läkin edessä, jos/kun siir­rymme valikoivaan, eli palkka-armeijaan

    Meinaat että Suo­mi jos­sain vai­heessa lähet­täisi 30 000+ soti­las­ta soti­maan jon­nekin päin maailmaa?

  29. Isom­mat kus­tan­nuk­set viikonloppu‑, ilta- ja yöhoi­dos­ta syn­tyvät siitä, että henkilökun­taa tarvi­taan moninker­tais­es­ti ver­rat­tuna pelkkään arkipäivä-hoitoon. Jos ja kun hoito­ryh­mätkin ovat päiväaikaa pienem­piä, kus­tan­nus hoidet­tua las­ta kohti on hel­posti huo­mat­ta­van korkea.

  30. xyzzy: Päivhoidon kus­tan­nuk­sista on 80% palkko­ja joten säästö on min­i­maa­li­nen. Yötyöstä pitää mak­saa lisää ja toimin­nan ylläpitämi­nen yöaikaan tuo myös infra­struk­tu­uri kulu­ja: Kyl­lä se vaan on kalliimpaa.

    Tot­takai päivähoito muul­loin kun päiväl­lä on kalli­im­paa ja sik­si kysymys ei olekaan siitä.
    Kysymys on siitä KUINKA paljon kalli­im­paa se on ja miksi.

    Niin kauan kun kukaan ei ole edes hin­taa laskenut tää mutu­ilu on pelkkä ankka.

    Ja jos kaupun­ki ei osaa palvelua hoitaa tehokkaasti, niin kaupun­gin pitäisi hoitaa hom­mansa kun­nol­la, eikä alkaa vaa­tia oikeuk­sien rajoi­tus­ta tai poistoa.

    Sinän­sä ilta- ja yöhoidon tarpeen noustes­sa asi­aan kiin­nitetään lisää huomio­ta ja se väk­isinkin tehostaa toim­intaa, joten voi vaan toivoa, että 24–7‑yhteiskunnan luoneet myös hyväksyvät sen.

  31. Sylt­ty: Meinaat että Suo­mi jos­sain vai­heessa lähet­täisi 30 000+ soti­las­ta soti­maan jon­nekin päin maailmaa? 

    Ei vält­tämät­tä, mut­ta ver­taan­pa­han vain prob­lemati­ikkaa, joka on samankaltainen. Yksin­huolta­jaäidin pakolli­nen puolen vuo­den *nistan-keik­ka on ääries­imerk­ki epä­tyyp­il­lisen työa­jan ja las­ten­hoidon yhdis­tämisen ongelmista.

  32. Ville,

    Vieläkin perään asial­lisia laskelmia tähän asi­aan. Niitä nyt ainakaan Osmol­ta ei ole tullut. 

    Mik­si ihmeessä yö‑, ilta- ja viikon­lop­puhoitoon tarvi­taan sano­je­si mukaan “moninker­tainen” määrä henkilökun­taa? Yöl­lähän lapset nukku­vat ja muina aikoina ovat siinä mis­sä muutenkin. 

    Voisiko nyt joku ihan oikeasti val­ot­taa asi­aa… vai jääkö tämä (niinkuin usein täl­lä blogilla) Osmon mutu-teo­ri­ak­si ja auk­tori­teetin perässä men­nään kuin sop­ulit pahek­sumas­sa asiaa. 

    Tietysti itsekin voin olla yhtey­dessä erinäisi­in viras­toi­hin. Mut­ta mielestäni aloit­ta­jal­la olisi velvol­lisu­us väit­tämien­sä tuek­si esit­tää fak­taa, sitä suurem­mal­la syyl­lä kun tilas­toti­eteil­i­jä ja kansae­dus­ta­ja on. 

    Huolestut­tavaa, jos näke­myk­set perus­tu­vat johonkin “olen itsel­leni antanut ker­toa” ‑tun­tu­maan.

  33. “Päivähoitoase­tuk­sen 6 §:n 1 momentin mukaan päiväkodis­sa tulee hoito- ja kas­va­tuste­htävis­sä olla vähin­tään yksi sääde­tyn ammatil­lisen kelpoisu­u­den omaa­va henkilö enin­tään seit­semää kokopäivähoi­dos­sa ole­vaa kolme vuot­ta täyt­tänyt­tä las­ta tai enin­tään neljää alle kolmivuo­ti­as­ta las­ta kohden. Vas­taavasti enin­tään 13 osapäivähoi­dos­sa ole­vaa kolme vuot­ta täyt­tänyt­tä las­ta kohden tulee olla vähin­tään yksi kelpoisu­u­den omaa­va henkilö (6 §:n 2 momentti ).”

    Jos päiväkodis­sa on 25 las­ta niin hoita­jia pitää olla neljä ja tilaa per asi­akas on n 20 m² eli 500 m² .En tutk­in­ut tuo­ta tilavaadet­ta, mut­ta koo­p­i­toimis­tossa on tuon ver­ran tilaa

    Kulut ovat kiin­teistöstä n 75000 euroa per vuosi ja palkat 4x n 123000 eli n 8000 per lap­si per vuosi.
    Päälle tulee vielä ruokailu ym kuluja

    Jos sama päiväkoti alkaa toimia 24/7 niin asi­akas­määrä voidaan ainakin tupla­ta eli nos­taa 50:een ja hoita­jia tarvi­taan 4+ 4 iltavuoroon + 2 yöhön ja sil­loin kulut ovat 9000 per asi­akas eli hin­ta kyl­lä nousee , riip­puen lisistä, mut­ta eivät jär­jet­tömästi kuten Soin­in­vaara esittää.

    Tämä on karkea laskel­ma mut­ta jokainen voi esit­tää paremman

  34. Armi: Mik­si ihmeessä yö‑, ilta- ja viikon­lop­puhoitoon tarvi­taan sano­je­si mukaan “moninker­tainen” määrä henkilökuntaa? 

    Nyrkkisään­tönä kolmivuorotyö vie viisi henkilöä / posi­tio. Rauta­lan­ka löy­tyy esimerkik­si täältä.

  35. Ville:
    Isom­mat kus­tan­nuk­set viikonloppu‑, ilta- ja yöhoi­dos­ta syn­tyvät siitä, että henkilökun­taa tarvi­taan moninker­tais­es­ti ver­rat­tuna pelkkään arkipäivä-hoitoon. Jos ja kun hoito­ryh­mätkin ovat päiväaikaa pienem­piä, kus­tan­nus hoidet­tua las­ta kohti on hel­posti huo­mat­ta­van korkea. 

    Mik­si henkilökun­taa tarvi­taan enem­män? Itse ajat­telisin, että 17–21 henkilökun­taa tarvit­taisi­in suun­nilleen yhtä paljon per lap­si kuin päiväaikaankin, mut­ta sit­ten 21–07 riit­täisi kevyem­pikin miehi­tys, kun lapset pääosin nukkuvat.

    Hoito­ryh­mät järkät­täisi­in tietenkin niin, ettei jokainen päiväkoti tar­joa yöhoitoa koural­liselle lap­sia, vaan tämä palvelu keskitetään vain joi­hinkin päiväkotei­hin, jol­loin niiden ryh­mäkoot saadaan myös suuremmiksi.

  36. Tiedemies:
    Mut­ta siis, eihän se käy, että työn­tek­i­jät voisi­vat työ­nan­ta­jan kanssa sopia työa­joista ja palkoista. Mitä siitä tulisi jos vaik­ka osa-aikatyöhön halukkaat saisi­vat lyhen­tää työaikaansa tai jos joku halu­aisi tehdä työtä rauhal­lisem­paan tahti­in alhaisem­mal­la pal­ka­lla. Sel­l­aisen ehdot­ta­mi­nenkin tarkoit­taisi että STTK ja SAK pistäi­sivät pystyyn yleislakon… 

    Täl­lainen­han saat­taisi johtaa siihen että niiden, jot­ka halu­a­vat tehdä vain päivävuoroa, ansio lask­isi. Ammat­tili­iton luon­te­va ehdo­tus olisi var­maan, että kun­han tämä palk­ka ei laske, mut­ta ikävistä vuoroista voidaan mak­saa lisää, mikä nyt sit­ten käytän­nössä tarkoit­taisi kus­tan­nus­ta­son kasvua.

    Palkka­neu­vot­te­lut — miten ne Suomes­sa paljon suorite­taan, eli todel­la korkeal­la tasol­la — ovat aika jän­nit­täviä noin muutenkin. Esimerkik­si yleisko­ro­tuk­set ovat hyvin jän­nit­tävä omi­naisu­us, jota ei ihan kaikkial­ta löy­dy. Ja jot­ka lienevät osasyy mm. päivähoidon kus­tan­nusten kasvuun.

  37. Sank­tio­ta kaikille, jot­ka tuo­vat lapsen päiväkotiin

    Jos iso­van­hem­mat on hengissä
    Jos toimen van­hempi ei ole töissä
    Jos joku suku­lainen on työttömänä

    Jos hoide­taan hoito oikeasti työssäkäyville ja muut hoitakoon lapset itse! 

    Kun­non tuki koti­hoitoon ja mam­mat koti­in kunnes lap­si on koulussa.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Yötyöstä pitää hoita­jalle mak­saa paljon enem­män kuin päivä­työstä ja päivähoidon kuluista suurin osa on palkkoja. 

    Huu­tokaup­pa jäänyt pitämättä?

  39. Soitin Helsin­gin päivähoidon suun­nit­telus­ta vas­taavalle virkamiehelle. Hän sanoi arvion­aan, että vuoro­hoidon kus­tan­nuk­set päiväpäivähoitoon eivät ole ihan puoli­tois­tak­er­taisia mut­ta melkein. Rahas­sa tämä olisi siis noin 500 €/kk.
    Tarkem­pi laskel­ma vaatisi vähän työtä.
    Ero tulee sekä vuorotyöli­sistä että ankaram­mas­ta henkilökun­tami­toituk­ses­ta, 5 las­ta yhtä aikuista kohden, kun suhde päiväl­lä on 7/1.

  40. Vaikut­taisi ihan reilul­ta lait­taa tuolle yöhoidolle sil­loin 500 €/kk lisää hin­taa. Tämän tosin pitäisi olla kus­tan­nus, jon­ka saa vähen­tää kaik­ista palkan sivuku­luista, kos­ka muuten joku pääsee vetämään välistä. (Ts. pelkkä verovähen­nys tulon­hankkimisku­lu­na ei riitä, kos­ka jäl­jelle jää vielä työ­nan­ta­jan osu­us ja eläkek­er­tymän kasvaminen.)

    Tuo hin­ta ei kovin paljon vuorotyön hin­taa vinout­taisi, ja mak­su menisi oikeaan osoit­teeseen. Hin­ta olisi myös sen ver­ran riit­tävä, ettei kenenkään tarvit­sisi pelätä pum­mien vapaamatkustusta.

  41. Osmo Soin­in­vaara:

    Ero tulee sekä vuorotyöli­sistä että ankaram­mas­ta henkilökun­tami­toituk­ses­ta, 5 las­ta yhtä aikuis­tako­hden, kun suhde päiväl­lä on 7/1.

    Mikähän tälle mah­taa olla perustelu­na? Luulisi, että nukku­via lap­sia varten tarvi­taan vähem­män hoita­jia kuin hereil­lä ole­via varten.

  42. Iso­van­hem­mat hom­mi­in:
    Sank­tio­ta kaikille, jot­ka tuo­vat lapsen päiväkotiin

    Jos iso­van­hem­mat on hengissä
    Jos toimen van­hempi ei ole töissä
    Jos joku suku­lainen on työttömänä

    Jos hoide­taan hoito oikeasti työssäkäyville ja muut hoitakoon lapset itse! 

    Kun­non tuki koti­hoitoon ja mam­mat koti­in kunnes lap­si on koulussa.

    Voi käy­dä niin, että parinkymme­nen vuo­den kulut­tua tuo ei enää ole vit­si. Ei meil­lä tule mitenkään ole­maan varaa siihen, että pide­tään nyky­istä “hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa” pystyssä samoin peri­aat­tein kuin tähän asti. Suurista meno­eristä päivähoito lie karsin­tal­is­tan helpoimpia.

    Pysähtykäähän het­kek­si miet­timään, mitä töitä Suomes­sa tehdään 20 vuo­den kulut­tua ja mis­tä yhteiskun­ta kerää rahansa. Veroaste 120 % niil­lä har­voil­la, joille vielä löy­tyy duunia?

  43. Onko­han tämä nyt ihan näin? Vuoropäiväkodis­sa lapsen saa vain sil­loin, kun molem­mat van­hem­mat ovat samanaikaises­ti töis­sä tai nukku­mas­sa yövuoron jäl­keen. Esimerkik­si “tyyp­il­lisen” DI-sairaan­hoita­ja ‑pariskun­nan lapset eivät pääse vuoropäiväkoti­in. Yleen­sä vuorotyöläis­ten lap­sille tulee arki­va­pai­ta ja las­ten hoitopäivät ovat muutenkin keskimääräistä lyhyempiä.

  44. Jatkan vielä… jos päivähoidon hin­ta on vuoro­hoi­dos­sa noin puoli­tois­tak­er­tainen, mut­ta lapsen van­hem­mat eivät ole aina samanaikaises­ti töis­sä, niin niitä kalli­impia hoito­tun­te­ja tulee vähem­män kuin kah­den toimis­to­työläisen per­heessä tulee. Eli lop­pu­vi­imek­si kus­tan­nus ei ole ihan niin suuri. 

    Yksin­huolta­jat ovat asia erik­seen ja heitä olisi hyvä ohja­ta päivätöi­hin, mut­ta useim­mil­la pien­ten las­ten van­hem­mil­la on puoliso eikä ilta- tai yövuoro väistämät­tä merk­itse, että lap­si olisi illan tai yön hoidossa.

  45. ij:Ei vält­tämät­tä, mut­ta ver­taan­pa­han vain prob­lemati­ikkaa, joka on samankaltainen. Yksin­huolta­jaäidin pakolli­nen puolen vuo­den *nistan-keik­ka on ääries­imerk­ki epä­tyyp­il­lisen työa­jan ja las­ten­hoidon yhdis­tämisen ongelmista.

    Var­masti. Sama kos­kee komen­nus­ta ydin­sukel­lusve­neessä tai lentotukialuksella.

    Ovatko nuo kuin­ka rel­e­vant­te­ja esimerkke­jä sil­loin kun puhutaan Suomen tilanteesta? Samankail­taisia tilanteita…just joo.

  46. Voisiko joku nyt ker­toa, mik­si vuoropäivähoi­dos­ta pitäisi mak­saa täyh­si hin­ta, mut­ta päivähoi­dosa ei? 

    Minkä takia työt­tömien ei tarvitse mak­saa päivähoi­dos­ta samal­la perusteil­la täyt­tä hintaa?

  47. Daniel Fed­er­ley: Mikähän tälle mah­taa olla perustelu­na? Luulisi, että nukku­via lap­sia varten tarvi­taan vähem­män hoita­jia kuin hereil­lä ole­via varten.

    Ehkä pienem­mät ryh­mät nos­ta­vat keskiar­voa (esim. 8 las­ta = 2 hoita­jaa) sekä byrokra­tia voi pienelle vähem­mistölle olla kokon­aisu­udessaan jopa isom­pi kuin suurelle tavanomaiselle liukuhihnapäättäjille.

  48. Hyvää pohd­in­taa ja kaiken kaikki­aan kiin­nos­ta­va keskustelu. Yksi huomio: monis­sa kom­menteis­sa olete­taan, että yöhoi­dos­sa ole­vat lapset ovat siel­lä viisi päivää viikos­sa ja van­hem­mat töis­sä. Min­ul­la ei ole yöhöi­don yleisyyy­destä tieto­ja, mut­ta olet­taisin, että suurin osa niistä lap­sista jot­ka ovat yöhoi­dos­sa eivät ole siel­lä viitenä päivänä viikos­sa 11 kk. vuodessa, vaan sat­un­naisem­min, esim viikko kuukaudessa. Tämä ei sinän­sä tee yöhoios­ta halvem­paa kun­nalle, mut­ta tarkoit­taa, että yhden lapsen osalta lisälasku ei var­maankaan olisi tuo­ta 500 e/kk.

  49. Jos 25 asi­akkaal­la hin­ta on 8000 per asi­akas ja 50 asi­akkaal­la 9000 per asi­akas, niin mar­gin­aal­i­hin­ta noille jälkim­mäiselle 25:lle on 10 000 per asi­akas. Ottaen huomioon, että yöhoitoon ei todel­lakaan saa­da samaa määrää lap­sia kuin päivähoitoon, vaan paljon vähem­män, niin hin­ta on vielä tästä enem­män, esimerkik­si saat­taa olla että mar­gin­aal­i­hin­ta on 12000 euroa. Mut­ta avot, tämähän on juuri se puoli­tois­tak­er­tainen hinta.

  50. Sylt­ty:
    Voisiko joku nyt ker­toa, mik­si vuoropäivähoi­dos­ta pitäisi mak­saa täyh­si hin­ta, mut­ta päivähoi­dosa ei? 

    Minkä takia työt­tömien ei tarvitse mak­saa päivähoi­dos­ta samal­la perusteil­la täyt­tä hintaa? 

    Ei kai tässä kukaan täyt­tä hin­taa ole koko vuoropäivähoi­dos­ta ole ehdot­tanut, vaan on puhut­tu vain sen ja päivähoidon ero­tuk­sen kustannuksesta. 

    Päivähoidon sub­ven­toin­ti yhteiskun­nan toimes­ta on kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää sik­si, että jos van­hem­mat joutu­vat mak­samaan sen kokon­aan net­to­tu­lois­taan, he jäävät pois töistä lap­si­aan hoita­maan, vaik­ka hei­dän työn­sä arvo olisi suurem­pi kuin päivähoidon arvo. Tuote­taan siis vähem­män hyv­in­voin­tia johtuen veroki­ilas­ta. Tässä ei ole mitään ihmeel­listä. Ennem­minkin pitäisi kysyä, että mik­si kod­in­hoidon­tukea mak­se­taan van­hem­malle, joka on kotona. 

    Mut­ta sit­ten, kun keskustel­laan vuoropäivähoidon lisäku­lus­ta, niin ei ole enää itses­tään­selvää, että on järkeä kan­nus­taa juuri lap­siper­hei­den van­hempia tekemään vuorotyötä. Minus­ta tuo Tiedemiehen ehdot­ta­ma brut­topal­ka­lla mak­sami­nen olisi sopi­va kom­pro­mis­si. Tämä voisi olla ihan hyvä yleis­es­tikin päivähoidon kus­tan­nuk­sien kat­tamiseen, kos­ka se pois­taisi sen aika lail­la turhan­päiväisen työt­tömien las­ten sub­jek­ti­ivisen oikeu­den päivähoitoon.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Ero tulee sekä vuorotyöli­sistä että ankaram­mas­ta henkilökun­tami­toituk­ses­ta, 5 las­ta yhtä aikuis­tako­hden, kun suhde päiväl­lä on 7/1.

    Siis vielä tarken­nuk­se­na, pitääkö tosi­aan nukku­via lap­sia olla valvo­mas­sa hoita­jia suh­teessa 5/1, kun hereil­lä ole­vien kohdal­la 7/1 riit­tää, vai ovatko nuo suhdelu­vut tuol­laisia johtuen siitä, että öisin ryh­mäkoot ovat pienem­piä ja sik­si suhdelu­vuik­si tulee mitä tulee? Jos kyse on edel­lis­es­tä, niin voisiko joku vään­tää rauta­lan­gas­ta, mihin tuo sään­tö oikein perustuu?

  52. Tästä puut­tuu täysin sosi­aa­li­nen näkökulma.

    Per­in­teinen komivuorotyö on katoavaa kansan­perin­net­tä ja tilalle on tul­lut 24/7/365 avoin­na ole­va palveluyhteiskunta

    Nyt nuo yö/iltatyötä tekevät ihmiset ovat pieni­palkkaisia palvelu­am­mateis­sa olavia.
    Eli rav­in­to­la-kaup­pa-siivous-hoi­va-alan ihmisä, pääasi­as­sa naisia.

    Uudessa yhteiskun­talu­ok­i­tuk­ses­sa nämä kuu­lu­vat vähä­tuot­toisi­in ihmisi­in ja niin­pä hei­dän kykyn­sä eivät riitä parem­pi­palkkaisi­in töi­hin eli hei­dän mah­dol­lisuuten­sa vali­ta työn­sä on kaikkein rajoittunein.

    Heille vuorotyön vai­h­t­a­mi­nen päivä­työhön on siis kaikkein vaikein­ta, mahdotonta.

    Kun palk­ka on pieni, vai­h­toe­htoa ei ole ja kyvyt eivät riitä ongel­man ratkaisu­un niin päädytään siihen, että lapset jäävät heit­teille, kun yö/iltahoito lopetetaan . 

    On lähin­nä hurskastelua puhua 10 vuo­den yli­menoa­jas­ta, se aut­taa niitä, joil­la on pieni lap­si siir­tymäkau­den alussa

    Mut­ta aina tulee uusia pieni­palkkaisia vähä­tuot­toisia työn­tek­i­jä­sukupolvia ja heille lapsia .

    Yhteiskun­ta, jos­sa hyväo­saisil­la ovat hyvät verovaroin kus­tan­netut palve­lut ja köy­hän lapset hoide­taan kadul­la, on kyl­lä sosi­aalis­es­ti kestämätön.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Soitin Helsin­gin päivähoidon suun­nit­telus­ta vas­taavalle virkamiehelle. Hän sanoi arvion­aan, että vuoro­hoidon kus­tan­nuk­set päiväpäivähoitoon eivät ole ihan puoli­tois­tak­er­taisia mut­ta melkein. Rahas­sa tämä olisi siis noin 500 €/kk.

    Sat­u­itko kysymään kuin­ka mon­ta virkami­estyö­tun­tia vuoro­hoidon kehit­tämiseen ja tehostamiseen on uhrat­tu täl­lä vuosituhannella?

    Vil­li veikkaus, että kun asi­aa on viimek­si mietit­ty, se on ollut rahal­lis­es­ti niin mitätön asia, ettei mitään ole viit­sit­ty tehdä ja sit­ten vuosien vieriessä käyt­tö on lisään­tynyt ja sitä myöten kulut myöskin.

    Tilan­nehan on vähän sama kuin val­taosas­sa julk­isia palvelui­ta: 50 vuot­ta sit­ten on päätet­ty jostain perus­palve­lu­ta­sos­ta ja sit­ten vuosikym­menten aikana tarve on kas­vanut ja/tai uudet sukupol­vet ovat oppi­neet näitä sekä vaa­ti­maan että käyt­tämään ja mikä ehkä tärkein­tä; kehtaa­vat niitä käyt­tää eli otta­vat palve­lut ikäänkuin ihmisoikeuksina.

    Vähitellen kus­tan­nuk­set kohoa­vat kuin parkkipaikan hin­ta kan­takaupungis­sa ja sit­ten yhtäkkiä herätään, että eihän täl­lainen peli vetele…

  54. Liian van­ha: Uudessa yhteiskun­talu­ok­i­tuk­ses­sa nämä kuu­lu­vat vähä­tuot­toisi­in ihmisi­in ja niin­pä hei­dän kykyn­sä eivät riitä parem­pi­palkkaisi­in töi­hin eli hei­dän mah­dol­lisuuten­sa vali­ta työn­sä on kaikkein rajoittunein.

    Jäävätkö siis hom­mat tekemät­tä, jos nämä ihmiset eivät pysty tekemään han­kalia vuoro­ja? Vai käykö niin, että pien­ten las­ten van­hempi, joka toimii nyt juot­tolan tar­joil­i­jana siir­tyykin pikaruokalan kas­sak­si. Pikaruokalan kas­sal­la ole­va nuori vas­taavasti siir­tyykin juot­to­laan kan­ta­maan addik­teille huumetta.

    Yksi aivan selvästi sekaan­nus­ta aiheut­ta­va asia on kysymys siitä, mis­tä oikeas­t­aan puhutaan epä­tyyp­il­lisen työa­jan kohdal­la. Yötyö on aivan erilli­nen kysymys, kos­ka siihen liit­tyy run­saasti vuorokausiryt­mi­in liit­tyviä asioi­ta. Nyky-yhteiskun­nas­sakin on niin, että työtä on oikeasti vaikeampi tehdä kel­lo 03.00 kuin kel­lo 15.00.

    Sit­ten taas jostain his­to­ri­al­lis­es­ta syys­tä monel­la alal­la mak­se­taan pyhä­työstä huo­mat­ta­van korkeaa kor­vaus­ta. Useim­mille yksilöille on aivan sama, tekeekö työtä sun­nun­taina vai lauan­taina, ja mon­elle ei-lap­siper­heel­liselle maanan­tai on vapaapäivä siinä kuin muutkin. Tämän muuten näkee esimerkik­si hela­torstaina hyvin. Kovin mon­es­sa toimis­tossa on osa porukas­ta duu­nis­sa sil­loin ja mielu­um­min sit­ten perässä ole­van per­jan­tain pois­sa, vaik­ka kyse on juhlapyhästä.

    Vähän sama kos­kee kel­lon­aiko­ja. Jostain syys­tä on ihan kauhis­tut­tavaa, jos joku on töis­sä kel­lo 21. Monil­la aloil­la tämä on aivan taval­lista. Esimerk­istä käyvät esi­in­tyvien taiteil­i­joiden työa­jat. Näyt­telijä on illal­la töis­sä, samoin kaupungi­norkesterin muusikko. Tai sit­ten vaikka­pa työväenopis­ton opet­ta­ja. Iltavirkulle henkilölle voi olla paljon mukavam­paa ottaa aamu rauhal­lis­es­ti ja tehdä sit­ten ilta töitä.

    Päiväko­tien toimin­nan kannal­ta täl­lä on se rel­e­vanssi, että epä­tyyp­il­lis­ten työaiko­jenkin osalta sekä päiväkodin toimin­nalle että tietysti lapselle itselleen on iso ero siinä, joutuuko yöunet otta­maan jos­sain muual­la kuin kotona. Päiväkoti­hoito sun­nun­taina voi olla nyky­malli­in kovin kallista, mut­ta se johtuu van­hoista tavoista, eikä se ole sosi­aalis­es­ti ongelmallista.

    Joten kun puhutaan siitä, että yhteiskun­nas­sa ollaan siir­tymässä 24/7‑yhteiskuntaan, niin se tun­tuu liioit­telul­ta. Olemme kyl­lä siir­tymässä sel­l­aiseen 14/7‑systeemiin, mut­ta se voi olla vain resurssien parem­paa hyötykäyttöä.

  55. Ei sit­ten ole tul­lut yöhoi­dos­sa ole­vien las­ten määrää tähän ketjuun. 

    Uskon, että lil­lukan­var­sista nyt puhutaan. Ihan sil­lä perus­teel­la, että voin luetel­la tältä istu­mal­ta sata las­ta nimeltä tut­tava­pi­iristäni, jot­ka ovat päivähoi­dos­sa, mut­ten ensim­mäistäkään, joka yötä siel­lä olisi. 

    Mikä tässä nyt on point­ti? Saako niitä luku­ja vai eikö saa?

  56. Teen työk­seni kun­ta­palvelu­iden kus­tan­nus­lasken­taa, myös päiväkoti­hoidon, johon tämä blo­gi ja kom­men­toin­ti liit­tyy. Tässä lyhyesti päiväkoti­hoidon kus­tan­nuk­sista. Yli 3‑vuotiaan kokopäivä­paik­ka päiväkodis­sa, joka on auki klo 6–18 ark­isin mak­saa brut­tona noin 9000 euroa vuodessa. Van­hempian mak­su­o­su­us on keskimäärin aina noin 1500 euroa vuodessa. Vuoro­hoi­dos­sa mak­su ei ole korkeampi. Alle 3‑vuotiaan kus­tan­nuk­sen saa, kun ker­too yli 3‑vuotiaan kus­tan­nuk­sen luvul­la 1,4. Kun päiväkodin auki­oloa piden­netään yli klo 18 tai päiväkoti avataan ennen kel­lo kuut­ta, joudu­taan aina palkkaa­maan vähin­tään yksi lisä­työn­tek­i­jä, jol­loin pienenkin “veny­tyk­sen” rajakus­tan­nus on 38 000 euroa (palk­ka + sivuku­lut + eril­lisko­r­vauk­set per vuosi per 1 työntekijä). 

    Öisin vuoro­hoi­dos­sa ole­vien las­ten määrä on yleen­sä pieni, jol­loin kus­tan­nus per suorite nousee korkeak­si. Yhden yövuoron hin­ta 1 työn­tek­i­jäl­lä (klo 20–06) on noin 270 euroa ilman vuokra- ymv. vyöry­tyk­siä, jol­loin jos paikalla on esim. 3 las­ta, on hin­ta noin 90 euroa per lap­si. Vas­taa­va kus­tan­nus sun­nun­taiyöltä on noin tuplat eli yhden lapsen yhden päivän hoito mak­saa läh­es 200 euroa. Jos van­hempi on pieni­palkkaises­sa työssä mak­saa hän vero­ja noin 15 % palka­s­taan eli noin 30–40 euroa per tuo vas­taa­va sunnuntaiyö. 

    Vuoropäiväkodin vuosikus­tan­nus per lap­si on keskimäärin noin 15 000 euroa, mut­ta tark­ka sum­ma riip­puu yksilön tasol­la siitä, miten vuoro­hoitoa käytetään. Alle 3‑vuotias siis 21 000 euroa.

    Lopuk­si pitää tode­ta, että kas­vatuk­sel­lises­sa mielessä alle 3‑vuotiaiden yöhoito ja ehkä koko vuoro­hoito pitäisi kieltää lap­sille vahingollisena.

  57. Ongel­ma on tun­net­tu päivähoitotoimistoissa.

    Mis­sä määrin ongel­ma palau­tuu siihen, että toisaal­ta meil­lä ei ole riit­tävää ja kat­tavaa tukea van­hempi­en itsen­sä jär­jestämälle las­ten­sa työaikaiselle hoidolle? Ts. Riit­tävää, kat­tavaa ja jous­tavaa sekä koti­hoidon­tukea että yksi­tyisen hoidon tukea. Tämä kan­nus­taa itsenäisi­in ratkaisui­hin, ja sitä kaut­ta myös luo taitoa sekä tarvit­tavia sosi­aal­isia verkostoja.

    Ja kun täl­lainen on luo­tu, niin sub­jek­ti­ivi­nen oikeus reaaliseen hoitopaikkaan voidaan pois­taa, kos­ka taloudel­lis­es­ti riit­tävästi tuet­tu yksi­tyi­nen hoitopaik­ka, kotona tai kodin ulkop­uolel­la = kun­nalli­nen päivähoitopaikka.

  58. Jep, ja nämä kahdek­san päiväko­tia ovat myös päiväkäytössä.

    Helsingis­sä on noin 200 päiväko­tia. Jos kahdek­sas­sa on tätä vuoropäivähoitoa, niin puhutaanko nyt KAUHEISTA kustannuksista?

    Onko kuitenkin parem­pi, että se rav­in­to­la-alal­la toimi­va yksin­huolta­ja käy töis­sä sil­läkin uhal­la, että veron­mak­sa­jat muu­ta­man euron tässä vai­heessa mak­sa­vat. Voi poikia parem­paa kuin, että tyyp­pi masen­tuu, alko­holisoituu jne. 

    Jotain suh­teel­lisu­u­den­ta­jua nyt tähänkin juttuun.

  59. Vuoropäivähoi­dos­sa (ark­isin klo 18–06 ja viikon­lop­puisin pe klo 18-ma 06) on kansal­lis­es­ti noin 10 % lap­sista. Jos päivähoi­dos­sa on 250 000 las­ta, niin määrä on tuol­loin noin 25 000 las­ta. Lisäkus­tan­nus per lap­si keskimäärin 20 %, jol­loin 10 000 euroa x 0,2 x 25000 euroa = 50 miljoon­aa euroa. 

    Vuoro­hoitoyk­sikössä on kokon­aisu­udessaan henkilökun­taa las­ta kohden enem­män kuin taval­lises­sa. Oden mainit­se­ma 5/1 tarkoit­taa sitä, että kun taval­lis­es­ti suhdeluku on 7/1 niin ympärivuorokautisses­sa luku on noin 5/1 ja iltaisin auki­ol­evas­sa noin 6–6,5/1. Lisäk­si eril­lisko­r­vauk­set nos­ta­vat kus­tan­nuk­sia, sun­nun­tain osalta huikeasti. Vuoro­hoidon suun­nit­telu on myös vaikeam­paa, kos­ka van­hempi­en varauk­si­in tulleista muu­tok­sista (perutut varauk­set) ei voi­da sanktioida. 

    Jos yksikkö on aina auki, niin ensim­mäistä asi­akas­ta varten tarvi­taan 5,2 työn­tek­i­jää. Kolmeen vuoroon tarvi­taan aina paljon henkilöstöä.

  60. Armi: Onko kuitenkin parem­pi, että se rav­in­to­la-alal­la toimi­va yksin­huolta­ja käy töis­sä sil­läkin uhal­la, että veron­mak­sa­jat muu­ta­man euron tässä vai­heessa mak­sa­vat. Voi poikia parem­paa kuin, että tyyp­pi masen­tuu, alko­holisoituu jne.

    Niin onko? Hän tekee työtä myöhäiseen yöhön, lapsen yöryt­mi on mitä on (kun hänet pitää lähteä ja tul­la hoi­dos­ta siihen vuorokau­de­naikaan, kun pitäisi saa­da rauhas­sa nukkua omas­sa sängyssä). Sit­ten seu­raa­vana päivänä yksin­huolta­ja­van­hem­man on itsen­sä pakko nukkua, kos­ka ei nukkunut yöl­lä. Kuka las­ta hoitaa sil­loin? Eikä tässä puhuta nyt siitä, että “äiti ottaa nyt tun­nin päiväunet, leikipä itsek­sesi jonkin aikaa”, vaan siitä, että pitää oikeasti kor­va­ta se yöl­lä rästi­in jäänyt nukkuminen. 

    Voi olla, että tuol­lainen tuot­taa parem­man lop­putu­lok­sen per­heen kannal­ta kuin se, että van­hempi jou­tu­isi etsimään päivä­työtä tai sit­ten ole­maan työt­tömänä, itses­tään­selvää se ei minus­ta kyl­lä ole. Näin siis vaik­ka ei edes huomioitaisi sitä, ettei se tehty työ vält­tämät­tä tuot­taisi net­tomääräis­es­ti lainkaan hyvinvointia. 

    Räikeim­mil­lään voi ajatel­la asi­aa niin, että entäpä jos se vuorotyötä tekevä van­hempi onkin vuoro­hoitoa tar­joa­va päivähoita­ja? Onko tämä edelleen jonkun mielestä järkevää?

  61. Samuli Saarel­ma,

    Vuoropäiväkodis­sa yöhoidon jäl­keen lap­si tekee seu­raa­vankin vuoron päiväkodis­sa, jos on tarvis. Tämä juuri sik­si, ettei lapsen ryt­mi häiri­in­ny ja työssä ollut van­hempi saa nukkua rauhassa.

    Vuoroi­hin on oikeutet­tu siinä mis­sä päivähoi­dos­sakin ole­va eli viisi ker­taa max 10 tun­tia viikos­sa. Tämän voi sit­ten kuukausi­ta­sol­la jaotel­la halu­tusti. Kuitenkin niin, ettei lap­si ole koskaan kah­ta vuoroa enem­pää päiväkodis­sa kerrallaan.

    Voi tietysti ajatel­la, että lapsen elämä on repaleista näin. Toisaal­ta on sit­ten pidem­piä vapai­ta kotona kuin taval­lises­sa päivähoi­dos­sa ole­val­la. Yöryh­mät ovat pieniä ja paljon rauhal­lisem­pia jo sik­sikin, että suurin osa ajas­ta on nukkumista.

  62. Simo Pok­ki,

    THL:n selvi­tyk­sen mukaan (2010)vuorohoidossa on 7 pros­ent­tia päivähoidon asiakkaista. 

    Valitet­tavasti selvi­tyk­ses­tä ei ilmen­nyt yöhoi­dos­sa ole­vien las­ten määrää. Osa­han luon­nol­lis­es­ti tarvit­see vain pidem­pää ilta­hoitoa kuin 17.30 asti, jol­loin useim­mat päiväkodit sulke­vat ovensa.

  63. Samuli Saarel­ma: Päivähoidon sub­ven­toin­ti yhteiskun­nan toimes­ta on kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää sik­si, että jos van­hem­mat joutu­vat mak­samaan sen kokon­aan net­to­tu­lois­taan, he jäävät pois töistä lap­si­aan hoita­maan, vaik­ka hei­dän työn­sä arvo olisi suurem­pi kuin päivähoidon arvo.

    Po. päivähoidon kus­tan­nus, ja tässä pitäisi sit­ten laskea vielä oikeas­t­aan vain se ulkoishyö­ty, kos­ka se, että jää koti­in hoita­maan las­ta on osoi­tus että yksi­tyi­nen hyö­ty ei selvästi riitä. 

    Lisäk­si pitää laskea päivähoidon jär­jestämisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, eli työvoima joka (sub­ven­toitua) päivähoitoa pyörit­tää voisi tehdä myös jotain muu­ta kuin hoitaa lap­sia ja niin tuot­taa hyvinvointia.

  64. kat­ti mat­ti­nen: Tämä kos­kee myös mui­ta vihre­itä, jot­ka tei­dän oman tutkimuk­senne tulok­se­na ovat a) tosikko­ja ja b) huumorintajuttomia.

    Ongel­ma on siinä, että tyylila­ji on oikeasti tyylila­ji. Huumorik­si ei riitä, että kir­joit­taa hölmöjä asioi­ta. Se pitää voi­da erot­taa oikeas­ta ehdo­tuk­ses­ta joko sanankäytön tai aihealueen perus­teel­la. Sama pätee koepal­loi­hin (eli trol­lauk­seen). Muuten ne ote­taan aivan oikeutetusti tosissaan.

  65. “Vuoropäiväkodin vuosikus­tan­nus per lap­si on keskimäärin noin 15 000 euroa, mut­ta tark­ka sum­ma riip­puu yksilön tasol­la siitä, miten vuoro­hoitoa käytetään. Alle 3‑vuotias siis 21 000 euroa.

    Lopuk­si pitää tode­ta, että kas­vatuk­sel­lises­sa mielessä alle 3‑vuotiaiden yöhoito ja ehkä koko vuoro­hoito pitäisi kieltää lap­sille vahingollisena.”

    Olisiko tuo 50-luvun sys­tee­mi parem­pi eli lapset kotona keskenään tai kadul­la avain kaulassa ?

    Nythän Var­ti­ainen esit­ti taas, että pien­ten las­ten äid­it pitää saa­da töi­hin ja samaa­han on ajanut Soininvaarakin ?

    1. On ole­mas­sa muitakin mah­dol­lisia työn­jako­ja kuin se, että pienetn las­ten van­hem­mat keskit­tyvät yötyöhön ja sinkut päivätyöhön.

  66. Osmon näkökul­ma on usein liik­keen­jo­hdolli­nen, mut­ta yri­tys­toimin­nan tilal­la on yhteiskun­ta. Hyvä! Lisää täl­laisia poliitikoita!

  67. hmoila­nen:
    Osmon näkökul­ma on usein liik­keen­jo­hdolli­nen, mut­ta yri­tys­toimin­nan tilal­la on yhteiskun­ta. Hyvä! Lisää täl­laisia poliitikoita!

    Mikä siinä on niin hyvää?
    Yhteiskun­ta ei lainkaan toi­mi kuten yritys.
    Tai sen ei ainakaan pitäisi.

  68. hmoila­nen:
    Osmon näkökul­ma on usein liik­keen­jo­hdolli­nen, mut­ta yri­tys­toimin­nan tilal­la on yhteiskun­ta. Hyvä! Lisää täl­laisia poliitikoita!

    Kat­so vaan HOK-Elan­non val­tu­us­toa. Pitkä rivi poli­itikko­ja edis­tämässä yri­tyk­sen toim­intaa, ja hyvin menee osu­uskau­pal­la! Muil­la kaupoil­la ei sit­ten mene niin hyvin mut­ta se on niiden murhe.

  69. Palaisin tähän keskustelu­un, kun olen läheltä seu­ran­nut nuorten lääkärien tuskailua ter­veyskeskushar­joit­telu­jen ja erikois­tu­mi­s­paikko­jen kanssa. Nuoret lääkärit kun ovat usein juuri per­heen­pe­rus­tamisiässä. Silti juuri heille keskitetään han­kalia työaiko­ja, esim. päivystysvelvoite, samal­la pakot­taen työsken­telemään julkiselle sek­to­rille (ettei han­kalista työa­joista jou­tu­isi mak­samaan markkinahintaa). 

    Samoin työ­paikko­jen rajoit­ta­mi­nen johtaa siihen, että nuoren lääkärin pitää useim­miten muut­taa viikoik­si jon­nekin toiselle puolelle Suomea tai pen­delöidä han­kalan matkan päähän, kun har­joit­telijoi­ta ja erikois­tu­via pitää saa­da lääketi­eteen yliopistopaikkakun­tien ulkop­uolellekin. Per­heelli­nen ei hel­posti muu­ta sairaalan luo kun puolisol­lakin on työpaikkansa.

    Julki­nen työ­nan­ta­ja hoitakoon sit­ten lastenhoidonkin.

Vastaa käyttäjälle Riitta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.