Hankalat työajat ja vuoropäivähoito

22.4.2013 · Aihe: Talouspolitiikka, _ 

Tarkoitukseni ei ollut artikkelissa Vanhempien vuorotyö ja lasten päivähoito ehdottaa mitään, vaan irvailla EK:n kannanotolle ja kysyä, olisiko lasten hoito-ongelmien huomioon ottaminen yhtä mahdotonta, jos pienten lasten vanhempien vuorotyöstä aiheutuvia kustannuksia ei voisi ulkoistaa veronmaksajille. Kun tätä kuitenkin on käsitelty lehdistössä ehdotuksena ja EK on oikein torjunut ”ehdotukseni”, käydään asia läpi kunnolla.

Miten hankalat työajat pitäisi jakaa?

Edullisinta olisi huutokaupata hankalat työvuorot. Kuvitellaan, että työpaikalla 70 % työtunneista tehdään mukavana aikana ja 30 % hankalana aikana. Lähdetään tilanteesta, että hankalat ja mukavat työvuorot jaetaan tasan niin, että jokainen tekee työajastaan 30 % hankalaa työaikaa, josta myös maksetaan enemmän. Tästä lähtökohdasta on helppo päästä tilanteeseen, jossa joidenkin asema paranee eikä kenenkään asema heikkene.

Avataan työaikapörssi. Kysytään, kuinka moni haluaa mieluummin lisää hankalia työvuoroja ja vastaavasti siis enemmän palkkaa, ja kuinka moni haluaa vähemmän hankalia työvuoroja. Pidetään palkka 30/70 jakoa noudattavilla ennallaan ja lisätään tai vähennetään palkkaeroa hankalan ja mukavan työajan välillä. Jos hankalista työvuoroista halutaan enemmän pois kuin niitä halutaan lisää, korotetaan hankalasta työvuorosta koituvaa palkkaa ja alennetaan mukavasta työvuorosta koituvaa, kunnes saavutetaan toiveissa tasapaino. Jos taas hankalasta työajasta on tosiasiassa ylikompensaatiota ja moni haluaisi näitä rahakkaita tunteja lisää, toimitaan toisin päin.

Mutta eikö ole epistä, jos mukavan työajan kustannusta alennetaan, eikä vain pitäisi lisätä hankalan työajan korvausta? Palkka pysyy täsmälleen samana, jos tekee edelleen työtä 30/70 suhteella. Muutoksesta ei siis ole mitään haittaa, jos tyytyy entiseen. Voi hankkia lisää tuloja lisäämällä hankalan työajan osuutta tai voi hankkia mukavampaa työaikaa, jos tyytyy pienempään palkkaan, mutta entisen tilanteen voi myös säilyttää.

Hankalat työajat ovat hankalia (melkein) kaikille, mutta toisille ne ovat selvästi hankalampia kuin toisille. Siksi hankalien työaikojen jakaminen tasan haaskaa hyvinvointia. Huutokauppaaminen parantaisi niiden asemaa, jotka haluavat muuttaa tilannettaan ja pitäisi niiden aseman ennallaan, jotka tyytyvät nykytilaan. Kukaan ei häviäisi,  mutta jotkut voittaisivat. Siis Pareto-parannus!

Olen ymmärtänyt, että sairaaloihin henkilökuntaa vuokraavien yritysten menestyksen salaisuus on, että ne toimivat suunnilleen näin; järjestävät työajat niin, että hankalat työvuorot tulevat niille, joille niistä on vähiten haittaa.

Vuoropäivähoito on kohtuuttoman kallista

Olen antanut itselleni kertoa, että vuoropäivähoito on erittäin kallista. En löydä lukua mistään virallisesta julkaisusta, mutta olen suullisesti kuullut lukuja, jotka ovat niin suuria, etten uskalla niitä tähän laittaa. Kunnan olisi paljon halvempaa maksaa ravintolan alipalkatulle tarjoilijalle hänen palkkansa, jos tämä ei menisi töihin eikä toisi lasta yöhoitoon. Yöhoidon järjestäminen lähes ilmaiseksi on todella kova subventio esimerkiksi ravintola-alalle.

Periaate, että vuoropäivähoidosta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset sosialisoidaan yhteiskunnan maksettaviksi, tuottaa väkisin tehokkuustappiota. Jos nykyinen päivähoitomaksu koskisi nimensä mukaisesti päivähoitoa ja vuorohoitomaksu olisi päivähoitomaksu korotettuna kustannuserolla, päivähoitoikäisten lasten vanhemmat eivät tekisi vuorotyötä juuri lainkaan. He tekisivät sitä aivan olennaisesti vähemmän, jos joutuisivat maksamaan vain kymmenen prosenttia kustannuserosta. Erityisesti näin kävisi, jos työvuorot huutokaupattaisiin yllä olevan periaatteen mukaisesti. Saadakseen pienten lasten vanhempia yötyöhön, työnantajien pitäisi maksaa paljon suurempia palkkoja. Eivät maksaisi, sillä varmaan joku toinen tekisi sen yövuoron halvemmalla.

Vuoropäivähoito on esimerkki yhteiskunnan tarjoamasta subventiosta, jonka arvo palvelun saajalle on räikeän paljon pienempi kuin on sen hinta kunnalle. Koettu hyöty ei vastaan siis alkuunkaan kustannuksia. Mitä ilmeisemmin joudumme  karsimaan hyvinvointiyhteiskunnan rönsyjä, koska raha loppuu. Järkevintä olisi karsia sellaisesta, joka maksaa paljon ja josta on vähän hyötyä.

Tiedän, mitä tällaisen sanomisesta aiheutuu. Moni vuorotyötä tekevä parkuu, että hänet ajetaan työttömyyteen. Sitä se aluksi tarkoittaisikin ja siksi asian muuttaminen on vaikeaa. Kun tällainen etuus on ollut, ihmiset ovat tehneet etuuden olemassaoloon perustuvia valintoja, joiden muuttaminen on hankalaa. Jos edullista vuoropäivähoitoa ei olisi koskaan tarjottukaan, valinnat olisi tehty toisin, eikä kukaan parkuisi.

Unohdetaan muutoksen vaikeus ja ajatellaan, mihin tasapainotilaan vuoropäivähoidon kustannuksia vastaava hinnoittelu johtaisi. Olisiko pienten lasten vanhempien työllisyys huonompi? Ceteris paribus olisi huonompi, mutta vain hyvin vähän. Työnjako yhteiskunnassa vain olisi erilainen ja työllisyysaste jokseenkin sama. Lisätään tähän, mitä EK:n väki sanoo verotuksen vaikutuksesta työllisyyteen.  Vuoropäivähoidon nopea lisääntyminen on yksi tekijä julkisen sektorin kustannusten kasvussa ja siitä seuraavassa verotuksessa. Tämä huomioiden vuoropäivähoito taitaa vähentää työllisyyttä eikä lisätä.

Mutta eikö tässä pienten lasten vanhempien tulot pienenisi, kun he eivät voisi ottaa niitä rahakkaita hankalia työaikoja? Muistetaan nyt, että kunnan kannattaisi maksaa henkilön palkka kokonaan mieluummin kuin järjestää lapselle yöhoito. Jos vuoropäivähoitoa olisi vähemmän, puolet säästöstä voitaisiin palauttaa päivähoitomaksujen yleisenä alennuksena ja puolet verojen alennuksena. Pienten lasten vanhempien tilanne paranisi.

Mutta se siirtymävaihe on vaikea ja tuskallinen. Minä en tältä istumalta osaa ratkaista, miten tehty virhe tuskattomasti korjataan, mutta pidän vuoropäivähoidon laajenemista hyvinvointiyhteiskunnan rahojen haaskauksena.

Ehkä pitäisi päättää muutoksesta nyt, informoida siitä selkeästi ja toteuttaa se vuosien päästä.

 

 

 

Kommentit

75 Vastausta artikkeliin “Hankalat työajat ja vuoropäivähoito”

  1. PaavoJ kirjoitti 22.4.2013 kello 20:38

    Tarkennuskysymyksenä vielä: tarkoitatko, että tässä järjestelmässä esimerkiksi “ikävämpiin mutta parempipalkkaisiin” iltavuoroihin hakeutuvat pienten lasten vanhemmat joutuisivat yhtäältä maksamaan korkeampaa korvausta lasten (vuoro)hoidosta?

    Epäilen, että suurimmat vastustajat tämänkaltaiselle (varsin järjellisen kuuloiselle) kehykselle eivät löydy EK:n riveistä, vaan poliittisesta vasemmistosta (päivähoidon osalta) ja ammattiyhdistysliikkeistä (palkkaratkaisun osalta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  2. TimoT kirjoitti 22.4.2013 kello 20:39

    Monissa maissa päivähoito on työsuhde-etu, jonka työnantaja järjestää. Monet työnantajat kilpailevat sen avulla osaavimmasta työvoimasta. Ja luulempa, että silloin päivähoito myös järjestyy kustannustehokkaimmalla tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  3. Lapseton, tahattomasti kirjoitti 22.4.2013 kello 20:47

    Sussiunakkoon!

    Silloin duunit menisi halpatyötä tekeville virolaisille, venäläisille, ammattitaidottomille, työkokemusta vailla oleville.
    Jo on susi ehdotus taas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.4.2013 kello 21:06

    Miksi menisivät maahanmuuttajilla ja miksi eivät mene nyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. NukkuMatti kirjoitti 22.4.2013 kello 21:38

    Mainio blogikirjoitus!

    Jo se edellinen oli hyvä, mutta tämä on vielä parempi.

    Tässä kirjoituksessa kiteytyy erinomaisesti hyvinvointiyhteiskuntamme uudistamisen haasteet, mutta toisaalta myös mahdollisuudet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  6. Lapseton, tahattomasti kirjoitti 22.4.2013 kello 21:40

    Jos hinta on huutokauppa-asia. Silloin halvalla myyjä saa duunin.

    Nyt hinta on listahinta Tessistä. Maahanmuuttajille ja suomalaisille. Jatkossa halpatuonti kannattaisi. No, sitten pendeloijavanhempien lapset olisi ilman vanhempiaan siellä kotimaassa ja suomi maksaisi lapsilisät näillekin lapsille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.4.2013 kello 21:43

    Palkkataso ei ole huutokauppahinta, vaan se, miten palkka jakautuu hankalan ja mukavan työajan kesken. Ajatuksena on, että kokonaispalkka pysyy samana. Tämä on tietysti kovin teoreettinen malli, sillä hankalan ja mukavan työajan määrät vaihtelevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. katti mattinen kirjoitti 22.4.2013 kello 21:43

    Tarkoitukseni ei ollut artikkelissa Vanhempien vuorotyö ja lasten päivähoito ollut ehdottaa mitään vaan irvailla EK:n kannanotolle

    Osmo. Lopeta. Heti. Irvailu.

    En tiedä montako vuotta olet tätä blogia pitänyt, mutta aktiivisena seuraajana olen huomannut, että sinun ei kannata harrastaa minkäänlaista vinoilua, irvailua tai huumoria. Se ei vain onnistu sinulta.

    Tämä koskee myös muita vihreitä, jotka teidän oman tutkimuksenne tuloksena ovat a) tosikkoja ja b) huumorintajuttomia.

    Olet varmasti hyvä tilastomies ja poliitikko, mutta koomikon lahjoja sinulla ei ole. Yhtään. Talousmiehenä olet keskinkertainen, mutta tietysti parempi kuin koomikkona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.4.2013 kello 21:48

    Irvailussa eiu tarvitse olla tippaakaan huumoria.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. KariS kirjoitti 22.4.2013 kello 21:45

    Vuototyössä hankalista työvuoroista (viikonloput, yöt jne) maksetaan jo nykyisinkin työehtosopimuksissa sovittuja lisiä. Ainakin hoitoalalla nuo vuorot ovat kovinkin kysyttyjä niiden tarjoamien parempien ansioiden vuoksi

    Helsingissä on 8 ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaa päiväkotia yhteensä lähes 300 päiväkodista. Niiden kustannus ei voi olla niin merkittävä, että Vihreiden pitää tuommoinen älämölö asiasta nostaa. Säästetään vaikka niistä MOT ohjelman tänään esittämistä kunnallisista puolueille jettavista tuista tuon ympärivuorokautisen hoidon kustannus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.4.2013 kello 21:57

    KariS
    Tiedän, että ilta- yö- ja viikonlopputöistä maksetaan korotettua palkkaa. Korotus on liian pieni, jos ihmisiä pitää pakottaa näihin työvuoroihin ja liian iso, jos niihin on tunkua. Sen kokoinen lisä, joka tasapainottaa ihmisten toiveet on paras. Tätä tarkoitin “huutokauppaamisella” .Silloin ikäviin työaikoihin hakeutuvat ne, joille on niistä vähiten haittaa. Käytännössä ei tietenkään mitään huutokauppaa järjestetä vaan oikea korotustaso etsitään kokeilemalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. NukkuMatti kirjoitti 22.4.2013 kello 21:46

    PaavoJ:

    Epäilen, että suurimmat vastustajat tämänkaltaiselle (varsin järjellisen kuuloiselle) kehykselle eivät löydy EK:n riveistä, vaan poliittisesta vasemmistosta (päivähoidon osalta) ja ammattiyhdistysliikkeistä (palkkaratkaisun osalta).

    Kyllä Osmo varmaankin tämän tietää.

    Siitä huolimatta on tärkeää kiinnittää huomiota myös EK:n edunvalvonnan lyhytnäköisyyteen ja kapeakatseisuuteen, joka ei useinkaan huomioi kokonaisuutta, eikä ajattele sitä, että mikä on koko Suomen etu pitkällä tähtäimellä.

    Myös EK on etujärjestö, joka ei läheskään kaikissa kannanotoissaan ajattele kokonaisuutta, vaan sielläkin johtajien ja edustettujen yritysten lyhyen tähtäimen etu painaa paljon. Mielestäni EK on kuitenkin edunvalvonnassaan usein työntekijäpuolta taitavampi peittämään tällaiset ns. “piilotetut” motiivit. Hyvä, että Osmo taistelee idiotismia vastaan riippumatta tahosta joka typeryyksiä esittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  13. NukkuMatti kirjoitti 22.4.2013 kello 21:57

    KariS:

    Helsingissä on 8 ympärivuorokautista hoitoa tarjoavaa päiväkotia yhteensä lähes 300 päiväkodista. Niiden kustannus ei voi olla niin merkittävä, että Vihreiden pitää tuommoinen älämölö asiasta nostaa.

    Joo, mutta pointti kai olikin se, että tällainen “palvelu” on laajenemassa, ja sitä on helppo kannattaa, jos ei ole käsitystä sen todellisista kustannuksista, kun varat kuitenkin tulevat veronmaksajan pohjattomasta taskusta.

    On aivan oikein, että yhä vähäisemmiksi käyvät verotulot käytetään järkevimmällä mahdollisella tavalla sellaisiin palveluihin, joille on suurin tarve ja joista on eniten hyötyä.

    Tässä kirjoituksessa periaate on tärkeämpi kuin sen ilmentymä vuoropäivähoitoasiassa. Jos kaikki hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut, siis niiden tarve ja todelliset kustannukset, käytäisiin läpi yhtä viisaasti kuin tässä kirjoituksessa asiaa käsitellään niin kestävyysvaje olisi pian ratkaistu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  14. happosai kirjoitti 22.4.2013 kello 22:10

    Jos kariS antamat luvut pitää paikkansa, vuoropäivähoito on vielä niin pieni ilmiö, että järjestelyä voi vielä hyvin muuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. -e- kirjoitti 22.4.2013 kello 23:22

    Osmo, koska tällä palstalla käsittelemäsi asiat ovat usein vaikeita ymmärtää muutenkin, niin ehdotan, että turhan hämmennyksen välttämiseksi korostaisit:
    1) ehdotukset,
    2) muuten vakavasti otettavaksi tarkoitetun tekstin ja
    3) kategorian vitsit, ilkeily, sarkasmi ym.
    eri väreillä. Värien selitykset voisivat olla heti bannerin alapuolella.
    Lisäksi voisit kirjoittaa erillisen “mitä tällä ei tarkoiteta” -selitysosion. Edelleen: voisit laatia luetunymmärtämisen monivalintatestin joka kirjoituksen yhteyteen, joka pitää läpäistä ennen kuin voi kommentoida. Toimittajat voisivat samalla testillä arvioida valmiuttaan referoida kulloistakin postausta.
    Kiitos hyvästä blogista, näin teet siitä vähällä vaivalla vielä paremman!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  16. Janne kirjoitti 22.4.2013 kello 23:42

    “Yöhoidon järjestäminen lähes ilmaiseksi on todella kova subventio esimerkiksi ravintola-alalle.”

    En usko. Montako sellaista tarjoilijaa voi olla, jotka vievät lapsensa yöksi hoitoon?

    Miksi muuten ilta- ja yöhoito on niin kallista? Tilahan on käytännössä ilmainen, joten luulisi, että tilavuokrasta saadulla säästöllä voitaisiin kuitata nuo palkanlisät.

    Muutenkin koko yhteiskunnan pitäisi mennä siihen suuntaa, että koulut, virastot ja muut laitokset toimisivat kolmessa vuorossa. Näin säästyisi huomattavasti toimitilaa. Lisäksi esim. ruuhkat ja se hiton pysäköintikin helpottuisi. Lisäksi vanhemmat ja lapset voisivat olla aina samassa vuorossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Daniel Federley kirjoitti 23.4.2013 kello 0:23

    Mikä siitä yöhoidosta tekee niin kallista? Maksetaanko päiväkodin työntekijöille kymmenkertaista palkkaa yöllä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  18. Tiedemies kirjoitti 23.4.2013 kello 5:59

    Minä olen lukenut tätä blogia aika monta vuotta, ja osaan kyllä aika hyvin sanoa mikä on oikea bona fide ehdotus ja mikä ei, eikä se 500 euron kustannusmaksu ollut todellakaan mikään ehdotus. Toimittaja joka sen sellaiseksi tulkitsi, on ammattitaidoton typerys, anteeksi vaan kielenkäyttöni.

    Miksi on oikein silti sanoa sellaisen tulkinnan tehnyttä toimittajaa ammattitaidottomaksi? Eikö kuka tahansa voi “tulkita” tekstiä? No, sikäli kun toimittajuus edes jotenkin ammattina on edes perusteltua, sen pitäisi olla ammattimaisuutta tiedonvälityksen ja selkeän kielenkäytön suhteen. Miten voi väittää olevansa ammattimainen toimittaja, jos välittää höpöväitteitä ja puolustautuu sillä, ettei ymmärrä kielenkäyttöä?!?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  19. KariS kirjoitti 23.4.2013 kello 7:37

    Daniel Federley:
    Mikä siitä yöhoidosta tekee niin kallista? Maksetaanko päiväkodin työntekijöille kymmenkertaista palkkaa yöllä?

    Ei yöhoito ole merkittävästi kalliimpaa, ja kuten joku tuossa edellä mainitsi, tilojen saaminen ympärivuorokautiseen hyötykäyttöön tuo toisaalla säästöjä.

    Tässä on nyt vaan Osmolla ideologinen vastakkainasettelun tarve EK:n kanssa, vihreiden politiikka kun perustuu lähtökohtaisesti ainostaan muiden arvosteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.4.2013 kello 8:09

    Yötyöstä pitää hoitajalle maksaa paljon enemmän kuin päivätyöstä ja päivähoidon kuluista suurin osa on palkkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Liian vanha kirjoitti 23.4.2013 kello 7:53

    Vuorotyö on terveysrski ja vuorotyö pitäisi sen vuoksi minimoida.

    Suomessa tehdään eniten epätyypillisiä työaikoja EU:ssa ja se näkyy suurina terveyseroina.
    Tietysti vuorotyö on vain yksi syy, mutta lisää osaltaan terveyseroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. Armi kirjoitti 23.4.2013 kello 8:28

    Laittaisitko, Osmo, linkkiä sivulle, josta näkisi kuinka paljon vuoropäivähoitoa käytetään ja mitä se todella maksaa. En nimittäin löydä.

    Tämä on tällaista mutuilua koko keskustelu ilman faktoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Viherinssi kirjoitti 23.4.2013 kello 8:29

    Osmo Soininvaara:
    Yötyöstä pitää hoitajalle maksaa paljon enemmän kuin päivätyäst56ö ja päivähoidon kului9sta suurin osa on p0alkkoja.

    Onko yöhoidon kustannuksista jotain todellista numerodataa olemassa? Huhut korkeista lukemista tuntuvat vähän erikoisilta. Noin periaatteessa yöhoidon marginaalikustannuksia pienentää luonnollisesti saman tilan kaksinkertainen käyttö. Lisäksi voisi kuvitella, että yöaikainen henkilöstömitoitus voisi olla kevyempi kuin päiväaikaan, koska lapset pääosin nukkuvat. Marginaali olisi siis palkkasummien erotus päivällä ja yöllä miinus tilojen pääomakulut.

    Yöhoidon subventio tuntuisi äkkipäätään enemmän sosiaalisten kuin taloudellisten syiden sanelemalta. Toisaalta lapselle ei välttämättä ole mitenkään erityisen hyvä joutua olemaan öitä hoidossa, toisaalta vanhemmalle ei välttämättä ole mitenkään erityisen hyvä joutua olemaan työttömänä.

    Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että jonkinasteista työnteon ja sitä kautta työnantajan subventiota yöpäivähoito on. Sen kustannusvaikutus työvoiman saatavuuden kautta on kuitenkin paljon pienempi kuin jos pienten lasten vanhemmat lopettaisivat vuorotyön tekemisen. Tämä puoltaa sitä, että yöhoidon pitäisi olla kustannusvastaavasti (marginaaliltaan) hinnoiteltua.

    Työvuorojen huutokauppaus on muuten osa ihan normaalia palkanmuodostusta. Ei sitä mitenkään erikseen tarvitse tehdä, mutta ongelmana ovat julkisen alan palkat, jotka eivät noudata normaaleja lainalaisuuksia kilpailun puuttumisen vuoksi. Se voi aiheuttaa vinoumia palkkarakenteessa. Tarjoilijoille maksetaan juuri sen verran enemmän kuin on tarpeen, että räkälän toiminta pyörii ja alkoholiriippuvaiset saavat riippuvuutensa tyydytetyiksi eteen kannetulla juomalla. Valvomotyöntekijä saa ihan tuntuvaa vuorolisää, koska muuten hyvää työvoimaa ei riittäisi valvomoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Tiedemies kirjoitti 23.4.2013 kello 8:46

    Tässä mainitun huutokaupan esteenä ei taida olla EK tai työntantajaosapuoli, näin ainakin luulen. Tai mistä minä tiedän, työnantajapuolella on kaikenlaista näennäistä argumentaatiota milloin mistäkin.

    Mutta siis, eihän se käy, että työntekijät voisivat työnantajan kanssa sopia työajoista ja palkoista. Mitä siitä tulisi jos vaikka osa-aikatyöhön halukkaat saisivat lyhentää työaikaansa tai jos joku haluaisi tehdä työtä rauhallisempaan tahtiin alhaisemmalla palkalla. Sellaisen ehdottaminenkin tarkoittaisi että STTK ja SAK pistäisivät pystyyn yleislakon…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  25. Jari V kirjoitti 23.4.2013 kello 9:19

    KariS: Tässä on nyt vaan Osmolla ideologinen vastakkainasettelun tarve EK:n kanssa, vihreiden politiikka kun perustuu lähtökohtaisesti ainostaan muiden arvosteluun.

    No kyllä tässä tapauksessa EK:lla on joku vastakkainasettelun tarve todellisuuden kanssa.

    Tapaus pähkinänkuoressa: Järjestö, joka systemaattisesti itkee veroista joka käänteessä, vaatii jäsentensä aiheuttamia kuluja sosialisoitavaksi kansainväliseen kilpailukykyyn vedoten, vaikka toiminta on yhteiskunnalle tappiollista.

    Ostaisitko tältä puljulta vinkkejä taloudenpitoon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  26. xyzzy kirjoitti 23.4.2013 kello 9:28

    tilojen saaminen ympärivuorokautiseen hyötykäyttöön tuo toisaalla säästöjä.

    Päivhoidon kustannuksista on 80% palkkoja joten säästö on minimaalinen. Yötyöstä pitää maksaa lisää ja toiminnan ylläpitäminen yöaikaan tuo myös infrastruktuuri kuluja: Kyllä se vaan on kalliimpaa.

    Tässä osalla ihmisiä on outoa ajattelua että se olisi työnantajan ongelma. Totta kai se on työntekijän asia millaisen työn valitsee ja miten lastenhoidon ratkaisee. Suomessa on vaan sellainen outo ajattelutapa, että kaikki ongelmat kuuluu yhteiskunnan ratkaistavaksi ja yritysten rahoitettavaksi.

    Jos yritysten osuutta hoitokustannuksista kasvattaa tarkoittaa se sitä, että osa työpaikoista katoaisi kun syntynyt lisäarvo ei enää kata kustannuksia. Ja veroja meillä saa maksaa jo nykyään aivan tarpeeksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  27. Liian vanha kirjoitti 23.4.2013 kello 9:31

    Osmo Soininvaara:
    Yötyöstä pitää hoitajalle maksaa paljon enemmän kuin päivätyäst56ö ja päivähoidon kului9sta suurin osa on p0alkkoja.

    Ei pidä paikkaansa, yö-ja vuorolisiä toki maksetaan, mutta eivät ne nosta kuluja satoja prosentteja.

    Nappasin keskustelupalstalta erään työntekijän käsityksen lisistään.

    Noista luvuista voi päätellä, että vuorotyö nostaa kuluja selvästi alle 100 %, ehkä jotain 50 % keskimäärin.

    Kun yövahvuus on paljon pienempi kuin päivän niin Osmo liioittelee kuluja.

    Kun kiinteät kulut jakaantuvat useammalle asiakkaalle niin se taas alentaa kuluja per asiakas

    “olen itse kuntayhtymällä töissä, meillä lisät koostuu jotenkin näin, arki-ilta-lisä klo.18-22 se on jotain 15% peruspalkan lisäksi,
    arki-yö-lisä klo. 22-06 se on peruspalkkaan 40% lisää, pyhä yö tietysti 100% ja lauantai kokopäivä 50%, lisäksi taas ilta-lisä klo.18-22, sunnuntaista saa sitten kokopäivältä 100%.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. Juho Laatu kirjoitti 23.4.2013 kello 9:50

    Mutta se siirtymävaihe on vaikea ja tuskallinen. Minä en tältä istumalta osaa ratkaista, miten tehty virhe tuskattomasti korjataan, mutta pidän vuoropäivähoidon laajenemista hyvinvointiyhteiskunnan rahojen haaskauksena.

    Ehkä pitäisi päättää muutoksesta nyt, informoida siitä selkeästi ja toteuttaa se vuosien päästä.

    Ensin pitää ratkaista, onko tässä kyseessä peruspalvelu ja perusoikeus, vai onko tässä kyse vain järjettömästä yhteiskunnan rahojen ja työn käytöstä. Kallistun jälkimmäiselle kannalle, vaikka päivähoito yleensä tulkittaisiinkin perusoikeudeksi.

    – Mannerheimin lastensuojeluliitollakin on pointti. Ei ole välttämättä lapsen etu ohjata yhteiskuntaa vuoropäivähoidon suuntaan. Jos vuorotyö on ikävä asia sekä lapselle että vanhemmille, yhteiskunnan ei ehkä tavitse tukea rahalla vuorotyön teettämistä.

    – Siirtyminen pois vuoropäivähoidon tukemisesta olisi menetetty etu ainakin vuorotyössä oleville yksinhuoltajille. Uusilta työsuhteilta ja nuorilta ikäluokilta edun voisi periaatteessa katkaista nopeammin kuin sen varassa jo eläviltä.

    – Epäilen että poliitikoilla ei riitä pokka tähän, koska ei riitä monen muunkaan ilmeisen vinouman korjaamiseen. Saattaa olla, että AY-liike ja vasemmisto osoittauuvat pahemmaksi vastukseksi kuin EK.

    – Siirtymävaihe voisi olla pisimmillään yhden sisarussarjan päiväkodissa viettämä aika (kymmenen vuotta riittäisi varmaankin hyvin, kaikille palvelun käyttäjille ehkä sama siirtymäaika).

    – Yhteiskunnan tuki voisi periaatteessa olla saman suuruinen päivähoidolle, lasten kotihoidolle ja vuorotyöpaikan omalle lastenhoitopaikalle. Lasten etu otettakoon huomioon ensimmäisenä (oletan että meillä on varaa tähän). Tämä voisi tulevaisuudessa tarkoittaa myös rajoituksia siihen, miten paljon lasten vuorokausirytmiä saa (yhteiskunnan tuella) rikkoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  29. Pyöräilijäautoilijajalankulkija kirjoitti 23.4.2013 kello 10:26

    katti mattinen:
    Lopeta. Heti. Irvailu.

    Kaikkein pahimmalta kuulostaa selittely.

    Eli kannattaa suunnitella viestinsä niin että ei synny väärintulkintoja joita joutuisi sitten selittelemään.

    Väärintulkintoja syntyy usein kun käyttää liioittelua, kärjistyksiä, ironiaa, parodiaa tai sarkasmia. Itsekin syyllistyn joskus tähän.

    Ja poliittisessa keskustelussa tahallisia väärintulkintoja tehdään heti kun siihen vain löytyy aihe. Sekä median että muiden puolueiden toimesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  30. ij kirjoitti 23.4.2013 kello 10:42

    Kuinka suuri osa Suomen vuorotyötä tekevistä on töissä julkisella sektorilla (sairaalat, palokunnat, poliisi, armeija) ja kuinka suuri osa yksityisellä (tehtaat, vartiointiliikkeet, ravintolat, huoltopalvelut)?

    Tämä keskustelu tuo minulle mieleen Yhdysvaltojen armeijan ongelmat palvelukseen sitoutuneiden reserviläisten sotakomennusten kanssa. Joukossa on runsaasti yksinhuoltajia.

    “It is estimated that nearly 30,000 single mothers have deployed to Iraq and Afghanistan. As more and more single and divorced parents serve in the military, there are a growing number of military members, often single or divorced mothers, who face court battles to retain or regain custody of their children upon redeployment.” (lähde)

    Sama ongelma on meilläkin edessä, jos/kun siirrymme valikoivaan, eli palkka-armeijaan. Jos sinkkuäidit pääsevät pälkähästä, kannattaa kaikkien nuorten naisten liittyä palkalliseen reserviin ja järjestää avioero jos tulee kutsu tositoimiin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Liian vanha kirjoitti 23.4.2013 kello 12:06

    Armi:
    Laittaisitko, Osmo, linkkiä sivulle, josta näkisi kuinka paljon vuoropäivähoitoa käytetään ja mitä se todella maksaa. En nimittäin löydä.

    Tämä on tällaista mutuilua koko keskustelu ilman faktoja.

    Julkisen sektorin ongelma on, ettei kustannuslaskentaa juuri ole ja se vähänkin luotettavuus on kyseenalaista

    “Olen antanut itselleni kertoa, että vuoropäivähoito on erittäin kallista. En löydä lukua mistään virallisesta julkaisusta, mutta olen suullisesti kuullut lukuja, jotka ovat niin suuria, etten uskalla niitä tähän laittaa”

    Kuten ylläoleva lause kertoo, asioita hoidetaan ja päätöksiä tehdään mitu-menetelmällä.Siis huitomalla

    Ja kallis on aina suhteellista:Jollekin jo 10 % lisää on kallista, jollekin 200 %.

    Ei ole ihme jos Suomella menee huonosti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. Liian vanha kirjoitti 23.4.2013 kello 12:13

    ” Siirtymävaihe voisi olla pisimmillään yhden sisarussarjan päiväkodissa viettämä aika (kymmenen vuotta riittäisi varmaankin hyvin, kaikille palvelun käyttäjille ehkä sama siirtymäaika).”

    Vuorotyö kohdistuu pääasiassa pienipalkkaiseen palveluhenkilöstöön eli kaupan-ravintola-siivousalan henkilökuntaan

    On lähinnä tekopyhyyttä väittää, että nämä ryhmät voivat tehdä vapaita ja rationaalisia ammatinvalintoja kun siihen eivät kykene parhaatkaan.Olin tilaisuudessa, jossa oli 300 korkeasti koulutettua ja kun kysyttiin , moniko tiesi lukiosta lähtiessään mihin ammattiin ryhtyyn niin n 10 % käsistä nousi.

    Niinpä näille aloille ajaudutaan ja töitä voi valita rajoitetusti.

    Niinpä ilta-yöhoidon lopettaminen johtaa vain siihen, että lapset joutuvat heitteille.

    Se merkitsee avainkaulalapsien palaamista.
    On lähinnä tekopyhyyttä väittää, että nämä äidit siirtyisivät muille aloille

    Päivähoidosta halutaan kehittää vain paremman väen etuus

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  33. Syltty kirjoitti 23.4.2013 kello 12:27

    ij:
    Sama ongelma on meilläkin edessä, jos/kun siirrymme valikoivaan, eli palkka-armeijaan

    Meinaat että Suomi jossain vaiheessa lähettäisi 30 000+ sotilasta sotimaan jonnekin päin maailmaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. Ville kirjoitti 23.4.2013 kello 12:52

    Isommat kustannukset viikonloppu-, ilta- ja yöhoidosta syntyvät siitä, että henkilökuntaa tarvitaan moninkertaisesti verrattuna pelkkään arkipäivä-hoitoon. Jos ja kun hoitoryhmätkin ovat päiväaikaa pienempiä, kustannus hoidettua lasta kohti on helposti huomattavan korkea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. toke kirjoitti 23.4.2013 kello 13:17

    xyzzy: Päivhoidon kustannuksista on 80% palkkoja joten säästö on minimaalinen. Yötyöstä pitää maksaa lisää ja toiminnan ylläpitäminen yöaikaan tuo myös infrastruktuuri kuluja: Kyllä se vaan on kalliimpaa.

    Tottakai päivähoito muulloin kun päivällä on kalliimpaa ja siksi kysymys ei olekaan siitä.
    Kysymys on siitä KUINKA paljon kalliimpaa se on ja miksi.

    Niin kauan kun kukaan ei ole edes hintaa laskenut tää mutuilu on pelkkä ankka.

    Ja jos kaupunki ei osaa palvelua hoitaa tehokkaasti, niin kaupungin pitäisi hoitaa hommansa kunnolla, eikä alkaa vaatia oikeuksien rajoitusta tai poistoa.

    Sinänsä ilta- ja yöhoidon tarpeen noustessa asiaan kiinnitetään lisää huomiota ja se väkisinkin tehostaa toimintaa, joten voi vaan toivoa, että 24-7-yhteiskunnan luoneet myös hyväksyvät sen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. ij kirjoitti 23.4.2013 kello 13:46

    Syltty: Meinaat että Suomi jossain vaiheessa lähettäisi 30 000+ sotilasta sotimaan jonnekin päin maailmaa?

    Ei välttämättä, mutta vertaanpahan vain problematiikkaa, joka on samankaltainen. Yksinhuoltajaäidin pakollinen puolen vuoden *nistan-keikka on ääriesimerkki epätyypillisen työajan ja lastenhoidon yhdistämisen ongelmista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Armi kirjoitti 23.4.2013 kello 14:01

    Ville,

    Vieläkin perään asiallisia laskelmia tähän asiaan. Niitä nyt ainakaan Osmolta ei ole tullut.

    Miksi ihmeessä yö-, ilta- ja viikonloppuhoitoon tarvitaan sanojesi mukaan “moninkertainen” määrä henkilökuntaa? Yöllähän lapset nukkuvat ja muina aikoina ovat siinä missä muutenkin.

    Voisiko nyt joku ihan oikeasti valottaa asiaa… vai jääkö tämä (niinkuin usein tällä blogilla) Osmon mutu-teoriaksi ja auktoriteetin perässä mennään kuin sopulit paheksumassa asiaa.

    Tietysti itsekin voin olla yhteydessä erinäisiin virastoihin. Mutta mielestäni aloittajalla olisi velvollisuus väittämiensä tueksi esittää faktaa, sitä suuremmalla syyllä kun tilastotieteilijä ja kansaedustaja on.

    Huolestuttavaa, jos näkemykset perustuvat johonkin “olen itselleni antanut kertoa” -tuntumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Liian vanha kirjoitti 23.4.2013 kello 14:12

    “Päivähoitoasetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan päiväkodissa tulee hoito- ja kasvatustehtävissä olla vähintään yksi säädetyn ammatillisen kelpoisuuden omaava henkilö enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta tai enintään neljää alle kolmivuotiasta lasta kohden. Vastaavasti enintään 13 osapäivähoidossa olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden tulee olla vähintään yksi kelpoisuuden omaava henkilö (6 §:n 2 momentti ).”

    Jos päiväkodissa on 25 lasta niin hoitajia pitää olla neljä ja tilaa per asiakas on n 20 m2 eli 500 m2 .En tutkinut tuota tilavaadetta, mutta koopitoimistossa on tuon verran tilaa

    Kulut ovat kiinteistöstä n 75000 euroa per vuosi ja palkat 4x n 123000 eli n 8000 per lapsi per vuosi.
    Päälle tulee vielä ruokailu ym kuluja

    Jos sama päiväkoti alkaa toimia 24/7 niin asiakasmäärä voidaan ainakin tuplata eli nostaa 50:een ja hoitajia tarvitaan 4+ 4 iltavuoroon + 2 yöhön ja silloin kulut ovat 9000 per asiakas eli hinta kyllä nousee , riippuen lisistä, mutta eivät järjettömästi kuten Soininvaara esittää.

    Tämä on karkea laskelma mutta jokainen voi esittää paremman

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. spottu kirjoitti 23.4.2013 kello 14:16

    Armi: Miksi ihmeessä yö-, ilta- ja viikonloppuhoitoon tarvitaan sanojesi mukaan “moninkertainen” määrä henkilökuntaa?

    Nyrkkisääntönä kolmivuorotyö vie viisi henkilöä / positio. Rautalanka löytyy esimerkiksi täältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. Samuli Saarelma kirjoitti 23.4.2013 kello 16:20

    Ville:
    Isommat kustannukset viikonloppu-, ilta- ja yöhoidosta syntyvät siitä, että henkilökuntaa tarvitaan moninkertaisesti verrattuna pelkkään arkipäivä-hoitoon. Jos ja kun hoitoryhmätkin ovat päiväaikaa pienempiä, kustannus hoidettua lasta kohti on helposti huomattavan korkea.

    Miksi henkilökuntaa tarvitaan enemmän? Itse ajattelisin, että 17-21 henkilökuntaa tarvittaisiin suunnilleen yhtä paljon per lapsi kuin päiväaikaankin, mutta sitten 21-07 riittäisi kevyempikin miehitys, kun lapset pääosin nukkuvat.

    Hoitoryhmät järkättäisiin tietenkin niin, ettei jokainen päiväkoti tarjoa yöhoitoa kouralliselle lapsia, vaan tämä palvelu keskitetään vain joihinkin päiväkoteihin, jolloin niiden ryhmäkoot saadaan myös suuremmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  41. PaavoJ kirjoitti 23.4.2013 kello 16:29

    Tiedemies:
    Mutta siis, eihän se käy, että työntekijät voisivat työnantajan kanssa sopia työajoista ja palkoista. Mitä siitä tulisi jos vaikka osa-aikatyöhön halukkaat saisivat lyhentää työaikaansa tai jos joku haluaisi tehdä työtä rauhallisempaan tahtiin alhaisemmalla palkalla. Sellaisen ehdottaminenkin tarkoittaisi että STTK ja SAK pistäisivät pystyyn yleislakon…

    Tällainenhan saattaisi johtaa siihen että niiden, jotka haluavat tehdä vain päivävuoroa, ansio laskisi. Ammattiliiton luonteva ehdotus olisi varmaan, että kunhan tämä palkka ei laske, mutta ikävistä vuoroista voidaan maksaa lisää, mikä nyt sitten käytännössä tarkoittaisi kustannustason kasvua.

    Palkkaneuvottelut – miten ne Suomessa paljon suoritetaan, eli todella korkealla tasolla – ovat aika jännittäviä noin muutenkin. Esimerkiksi yleiskorotukset ovat hyvin jännittävä ominaisuus, jota ei ihan kaikkialta löydy. Ja jotka lienevät osasyy mm. päivähoidon kustannusten kasvuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  42. Isovanhemmat hommiin kirjoitti 23.4.2013 kello 18:34

    Sanktiota kaikille, jotka tuovat lapsen päiväkotiin

    Jos isovanhemmat on hengissä
    Jos toimen vanhempi ei ole töissä
    Jos joku sukulainen on työttömänä

    Jos hoidetaan hoito oikeasti työssäkäyville ja muut hoitakoon lapset itse!

    Kunnon tuki kotihoitoon ja mammat kotiin kunnes lapsi on koulussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. Risto kirjoitti 23.4.2013 kello 19:25

    Osmo Soininvaara:
    Yötyöstä pitää hoitajalle maksaa paljon enemmän kuin päivätyöstä ja päivähoidon kuluista suurin osa on palkkoja.

    Huutokauppa jäänyt pitämättä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.4.2013 kello 19:55

    Soitin Helsingin päivähoidon suunnittelusta vastaavalle virkamiehelle. Hän sanoi arvionaan, että vuorohoidon kustannukset päiväpäivähoitoon eivät ole ihan puolitoistakertaisia mutta melkein. Rahassa tämä olisi siis noin 500 €/kk.
    Tarkempi laskelma vaatisi vähän työtä.
    Ero tulee sekä vuorotyölisistä että ankarammasta henkilökuntamitoituksesta, 5 lasta yhtä aikuista kohden, kun suhde päivällä on 7/1.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Viherinssi kirjoitti 23.4.2013 kello 21:20

    Vaikuttaisi ihan reilulta laittaa tuolle yöhoidolle silloin 500 €/kk lisää hintaa. Tämän tosin pitäisi olla kustannus, jonka saa vähentää kaikista palkan sivukuluista, koska muuten joku pääsee vetämään välistä. (Ts. pelkkä verovähennys tulonhankkimiskuluna ei riitä, koska jäljelle jää vielä työnantajan osuus ja eläkekertymän kasvaminen.)

    Tuo hinta ei kovin paljon vuorotyön hintaa vinouttaisi, ja maksu menisi oikeaan osoitteeseen. Hinta olisi myös sen verran riittävä, ettei kenenkään tarvitsisi pelätä pummien vapaamatkustusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. Daniel Federley kirjoitti 23.4.2013 kello 22:49

    Osmo Soininvaara:

    Ero tulee sekä vuorotyölisistä että ankarammasta henkilökuntamitoituksesta, 5 lasta yhtä aikuistakohden, kun suhde päivällä on 7/1.

    Mikähän tälle mahtaa olla perusteluna? Luulisi, että nukkuvia lapsia varten tarvitaan vähemmän hoitajia kuin hereillä olevia varten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  47. Daniel Federley kirjoitti 23.4.2013 kello 22:54

    Isovanhemmat hommiin:
    Sanktiota kaikille, jotka tuovat lapsen päiväkotiin

    Jos isovanhemmat on hengissä
    Jos toimen vanhempi ei ole töissä
    Jos joku sukulainen on työttömänä

    Jos hoidetaan hoito oikeasti työssäkäyville ja muut hoitakoon lapset itse!

    Kunnon tuki kotihoitoon ja mammat kotiin kunnes lapsi on koulussa.

    Voi käydä niin, että parinkymmenen vuoden kuluttua tuo ei enää ole vitsi. Ei meillä tule mitenkään olemaan varaa siihen, että pidetään nykyistä “hyvinvointiyhteiskuntaa” pystyssä samoin periaattein kuin tähän asti. Suurista menoeristä päivähoito lie karsintalistan helpoimpia.

    Pysähtykäähän hetkeksi miettimään, mitä töitä Suomessa tehdään 20 vuoden kuluttua ja mistä yhteiskunta kerää rahansa. Veroaste 120 % niillä harvoilla, joille vielä löytyy duunia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  48. Riitta kirjoitti 23.4.2013 kello 22:56

    Onkohan tämä nyt ihan näin? Vuoropäiväkodissa lapsen saa vain silloin, kun molemmat vanhemmat ovat samanaikaisesti töissä tai nukkumassa yövuoron jälkeen. Esimerkiksi “tyypillisen” DI-sairaanhoitaja -pariskunnan lapset eivät pääse vuoropäiväkotiin. Yleensä vuorotyöläisten lapsille tulee arkivapaita ja lasten hoitopäivät ovat muutenkin keskimääräistä lyhyempiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  49. Riitta kirjoitti 23.4.2013 kello 23:00

    Jatkan vielä… jos päivähoidon hinta on vuorohoidossa noin puolitoistakertainen, mutta lapsen vanhemmat eivät ole aina samanaikaisesti töissä, niin niitä kalliimpia hoitotunteja tulee vähemmän kuin kahden toimistotyöläisen perheessä tulee. Eli loppuviimeksi kustannus ei ole ihan niin suuri.

    Yksinhuoltajat ovat asia erikseen ja heitä olisi hyvä ohjata päivätöihin, mutta useimmilla pienten lasten vanhemmilla on puoliso eikä ilta- tai yövuoro väistämättä merkitse, että lapsi olisi illan tai yön hoidossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  50. Syltty kirjoitti 24.4.2013 kello 8:05

    ij:Ei välttämättä, mutta vertaanpahan vain problematiikkaa, joka on samankaltainen. Yksinhuoltajaäidin pakollinen puolen vuoden *nistan-keikka on ääriesimerkki epätyypillisen työajan ja lastenhoidon yhdistämisen ongelmista.

    Varmasti. Sama koskee komennusta ydinsukellusveneessä tai lentotukialuksella.

    Ovatko nuo kuinka relevantteja esimerkkejä silloin kun puhutaan Suomen tilanteesta? Samankailtaisia tilanteita…just joo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  51. Syltty kirjoitti 24.4.2013 kello 8:08

    Voisiko joku nyt kertoa, miksi vuoropäivähoidosta pitäisi maksaa täyhsi hinta, mutta päivähoidosa ei?

    Minkä takia työttömien ei tarvitse maksaa päivähoidosta samalla perusteilla täyttä hintaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  52. toke kirjoitti 24.4.2013 kello 8:24

    Daniel Federley: Mikähän tälle mahtaa olla perusteluna? Luulisi, että nukkuvia lapsia varten tarvitaan vähemmän hoitajia kuin hereillä olevia varten.

    Ehkä pienemmät ryhmät nostavat keskiarvoa (esim. 8 lasta = 2 hoitajaa) sekä byrokratia voi pienelle vähemmistölle olla kokonaisuudessaan jopa isompi kuin suurelle tavanomaiselle liukuhihnapäättäjille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. sehta kirjoitti 24.4.2013 kello 11:50

    Hyvää pohdintaa ja kaiken kaikkiaan kiinnostava keskustelu. Yksi huomio: monissa kommenteissa oletetaan, että yöhoidossa olevat lapset ovat siellä viisi päivää viikossa ja vanhemmat töissä. Minulla ei ole yöhöidon yleisyyydestä tietoja, mutta olettaisin, että suurin osa niistä lapsista jotka ovat yöhoidossa eivät ole siellä viitenä päivänä viikossa 11 kk. vuodessa, vaan satunnaisemmin, esim viikko kuukaudessa. Tämä ei sinänsä tee yöhoiosta halvempaa kunnalle, mutta tarkoittaa, että yhden lapsen osalta lisälasku ei varmaankaan olisi tuota 500 e/kk.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  54. Tiedemies kirjoitti 24.4.2013 kello 12:02

    Jos 25 asiakkaalla hinta on 8000 per asiakas ja 50 asiakkaalla 9000 per asiakas, niin marginaalihinta noille jälkimmäiselle 25:lle on 10 000 per asiakas. Ottaen huomioon, että yöhoitoon ei todellakaan saada samaa määrää lapsia kuin päivähoitoon, vaan paljon vähemmän, niin hinta on vielä tästä enemmän, esimerkiksi saattaa olla että marginaalihinta on 12000 euroa. Mutta avot, tämähän on juuri se puolitoistakertainen hinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  55. Samuli Saarelma kirjoitti 24.4.2013 kello 12:49

    Syltty:
    Voisiko joku nyt kertoa, miksi vuoropäivähoidosta pitäisi maksaa täyhsi hinta, mutta päivähoidosa ei?

    Minkä takia työttömien ei tarvitse maksaa päivähoidosta samalla perusteilla täyttä hintaa?

    Ei kai tässä kukaan täyttä hintaa ole koko vuoropäivähoidosta ole ehdottanut, vaan on puhuttu vain sen ja päivähoidon erotuksen kustannuksesta.

    Päivähoidon subventointi yhteiskunnan toimesta on kansantaloudellisesti järkevää siksi, että jos vanhemmat joutuvat maksamaan sen kokonaan nettotuloistaan, he jäävät pois töistä lapsiaan hoitamaan, vaikka heidän työnsä arvo olisi suurempi kuin päivähoidon arvo. Tuotetaan siis vähemmän hyvinvointia johtuen verokiilasta. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Ennemminkin pitäisi kysyä, että miksi kodinhoidontukea maksetaan vanhemmalle, joka on kotona.

    Mutta sitten, kun keskustellaan vuoropäivähoidon lisäkulusta, niin ei ole enää itsestäänselvää, että on järkeä kannustaa juuri lapsiperheiden vanhempia tekemään vuorotyötä. Minusta tuo Tiedemiehen ehdottama bruttopalkalla maksaminen olisi sopiva kompromissi. Tämä voisi olla ihan hyvä yleisestikin päivähoidon kustannuksien kattamiseen, koska se poistaisi sen aika lailla turhanpäiväisen työttömien lasten subjektiivisen oikeuden päivähoitoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Samuli Saarelma kirjoitti 24.4.2013 kello 12:54

    Osmo Soininvaara:
    Ero tulee sekä vuorotyölisistä että ankarammasta henkilökuntamitoituksesta, 5 lasta yhtä aikuistakohden, kun suhde päivällä on 7/1.

    Siis vielä tarkennuksena, pitääkö tosiaan nukkuvia lapsia olla valvomassa hoitajia suhteessa 5/1, kun hereillä olevien kohdalla 7/1 riittää, vai ovatko nuo suhdeluvut tuollaisia johtuen siitä, että öisin ryhmäkoot ovat pienempiä ja siksi suhdeluvuiksi tulee mitä tulee? Jos kyse on edellisestä, niin voisiko joku vääntää rautalangasta, mihin tuo sääntö oikein perustuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  57. Liian vanha kirjoitti 24.4.2013 kello 14:32

    Tästä puuttuu täysin sosiaalinen näkökulma.

    Perinteinen komivuorotyö on katoavaa kansanperinnettä ja tilalle on tullut 24/7/365 avoinna oleva palveluyhteiskunta

    Nyt nuo yö/iltatyötä tekevät ihmiset ovat pienipalkkaisia palveluammateissa olavia.
    Eli ravintola-kauppa-siivous-hoiva-alan ihmisä, pääasiassa naisia.

    Uudessa yhteiskuntaluokituksessa nämä kuuluvat vähätuottoisiin ihmisiin ja niinpä heidän kykynsä eivät riitä parempipalkkaisiin töihin eli heidän mahdollisuutensa valita työnsä on kaikkein rajoittunein.

    Heille vuorotyön vaihtaminen päivätyöhön on siis kaikkein vaikeinta, mahdotonta.

    Kun palkka on pieni, vaihtoehtoa ei ole ja kyvyt eivät riitä ongelman ratkaisuun niin päädytään siihen, että lapset jäävät heitteille, kun yö/iltahoito lopetetaan .

    On lähinnä hurskastelua puhua 10 vuoden ylimenoajasta, se auttaa niitä, joilla on pieni lapsi siirtymäkauden alussa

    Mutta aina tulee uusia pienipalkkaisia vähätuottoisia työntekijäsukupolvia ja heille lapsia .

    Yhteiskunta, jossa hyväosaisilla ovat hyvät verovaroin kustannetut palvelut ja köyhän lapset hoidetaan kadulla, on kyllä sosiaalisesti kestämätön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  58. toke kirjoitti 24.4.2013 kello 14:41

    Osmo Soininvaara:
    Soitin Helsingin päivähoidon suunnittelusta vastaavalle virkamiehelle. Hän sanoi arvionaan, että vuorohoidon kustannukset päiväpäivähoitoon eivät ole ihan puolitoistakertaisia mutta melkein. Rahassa tämä olisi siis noin 500 €/kk.

    Satuitko kysymään kuinka monta virkamiestyötuntia vuorohoidon kehittämiseen ja tehostamiseen on uhrattu tällä vuosituhannella?

    Villi veikkaus, että kun asiaa on viimeksi mietitty, se on ollut rahallisesti niin mitätön asia, ettei mitään ole viitsitty tehdä ja sitten vuosien vieriessä käyttö on lisääntynyt ja sitä myöten kulut myöskin.

    Tilannehan on vähän sama kuin valtaosassa julkisia palveluita: 50 vuotta sitten on päätetty jostain peruspalvelutasosta ja sitten vuosikymmenten aikana tarve on kasvanut ja/tai uudet sukupolvet ovat oppineet näitä sekä vaatimaan että käyttämään ja mikä ehkä tärkeintä; kehtaavat niitä käyttää eli ottavat palvelut ikäänkuin ihmisoikeuksina.

    Vähitellen kustannukset kohoavat kuin parkkipaikan hinta kantakaupungissa ja sitten yhtäkkiä herätään, että eihän tällainen peli vetele…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Viherinssi kirjoitti 24.4.2013 kello 17:30

    Liian vanha: Uudessa yhteiskuntaluokituksessa nämä kuuluvat vähätuottoisiin ihmisiin ja niinpä heidän kykynsä eivät riitä parempipalkkaisiin töihin eli heidän mahdollisuutensa valita työnsä on kaikkein rajoittunein.

    Jäävätkö siis hommat tekemättä, jos nämä ihmiset eivät pysty tekemään hankalia vuoroja? Vai käykö niin, että pienten lasten vanhempi, joka toimii nyt juottolan tarjoilijana siirtyykin pikaruokalan kassaksi. Pikaruokalan kassalla oleva nuori vastaavasti siirtyykin juottolaan kantamaan addikteille huumetta.

    Yksi aivan selvästi sekaannusta aiheuttava asia on kysymys siitä, mistä oikeastaan puhutaan epätyypillisen työajan kohdalla. Yötyö on aivan erillinen kysymys, koska siihen liittyy runsaasti vuorokausirytmiin liittyviä asioita. Nyky-yhteiskunnassakin on niin, että työtä on oikeasti vaikeampi tehdä kello 03.00 kuin kello 15.00.

    Sitten taas jostain historiallisesta syystä monella alalla maksetaan pyhätyöstä huomattavan korkeaa korvausta. Useimmille yksilöille on aivan sama, tekeekö työtä sunnuntaina vai lauantaina, ja monelle ei-lapsiperheelliselle maanantai on vapaapäivä siinä kuin muutkin. Tämän muuten näkee esimerkiksi helatorstaina hyvin. Kovin monessa toimistossa on osa porukasta duunissa silloin ja mieluummin sitten perässä olevan perjantain poissa, vaikka kyse on juhlapyhästä.

    Vähän sama koskee kellonaikoja. Jostain syystä on ihan kauhistuttavaa, jos joku on töissä kello 21. Monilla aloilla tämä on aivan tavallista. Esimerkistä käyvät esiintyvien taiteilijoiden työajat. Näyttelijä on illalla töissä, samoin kaupunginorkesterin muusikko. Tai sitten vaikkapa työväenopiston opettaja. Iltavirkulle henkilölle voi olla paljon mukavampaa ottaa aamu rauhallisesti ja tehdä sitten ilta töitä.

    Päiväkotien toiminnan kannalta tällä on se relevanssi, että epätyypillisten työaikojenkin osalta sekä päiväkodin toiminnalle että tietysti lapselle itselleen on iso ero siinä, joutuuko yöunet ottamaan jossain muualla kuin kotona. Päiväkotihoito sunnuntaina voi olla nykymalliin kovin kallista, mutta se johtuu vanhoista tavoista, eikä se ole sosiaalisesti ongelmallista.

    Joten kun puhutaan siitä, että yhteiskunnassa ollaan siirtymässä 24/7-yhteiskuntaan, niin se tuntuu liioittelulta. Olemme kyllä siirtymässä sellaiseen 14/7-systeemiin, mutta se voi olla vain resurssien parempaa hyötykäyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  60. Armi kirjoitti 24.4.2013 kello 18:07

    Ei sitten ole tullut yöhoidossa olevien lasten määrää tähän ketjuun.

    Uskon, että lillukanvarsista nyt puhutaan. Ihan sillä perusteella, että voin luetella tältä istumalta sata lasta nimeltä tuttavapiiristäni, jotka ovat päivähoidossa, mutten ensimmäistäkään, joka yötä siellä olisi.

    Mikä tässä nyt on pointti? Saako niitä lukuja vai eikö saa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  61. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.4.2013 kello 18:40

    Helsingissä on kahdeksan vuoropäivähoitopäiväkotia, en tiedä, montako lasta niissä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Simo Pokki kirjoitti 24.4.2013 kello 18:47

    Teen työkseni kuntapalveluiden kustannuslaskentaa, myös päiväkotihoidon, johon tämä blogi ja kommentointi liittyy. Tässä lyhyesti päiväkotihoidon kustannuksista. Yli 3-vuotiaan kokopäiväpaikka päiväkodissa, joka on auki klo 6-18 arkisin maksaa bruttona noin 9000 euroa vuodessa. Vanhempian maksuosuus on keskimäärin aina noin 1500 euroa vuodessa. Vuorohoidossa maksu ei ole korkeampi. Alle 3-vuotiaan kustannuksen saa, kun kertoo yli 3-vuotiaan kustannuksen luvulla 1,4. Kun päiväkodin aukioloa pidennetään yli klo 18 tai päiväkoti avataan ennen kello kuutta, joudutaan aina palkkaamaan vähintään yksi lisätyöntekijä, jolloin pienenkin “venytyksen” rajakustannus on 38 000 euroa (palkka + sivukulut + erilliskorvaukset per vuosi per 1 työntekijä).

    Öisin vuorohoidossa olevien lasten määrä on yleensä pieni, jolloin kustannus per suorite nousee korkeaksi. Yhden yövuoron hinta 1 työntekijällä (klo 20-06) on noin 270 euroa ilman vuokra- ymv. vyörytyksiä, jolloin jos paikalla on esim. 3 lasta, on hinta noin 90 euroa per lapsi. Vastaava kustannus sunnuntaiyöltä on noin tuplat eli yhden lapsen yhden päivän hoito maksaa lähes 200 euroa. Jos vanhempi on pienipalkkaisessa työssä maksaa hän veroja noin 15 % palkastaan eli noin 30-40 euroa per tuo vastaava sunnuntaiyö.

    Vuoropäiväkodin vuosikustannus per lapsi on keskimäärin noin 15 000 euroa, mutta tarkka summa riippuu yksilön tasolla siitä, miten vuorohoitoa käytetään. Alle 3-vuotias siis 21 000 euroa.

    Lopuksi pitää todeta, että kasvatuksellisessa mielessä alle 3-vuotiaiden yöhoito ja ehkä koko vuorohoito pitäisi kieltää lapsille vahingollisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  63. Markku af Heurlin kirjoitti 24.4.2013 kello 18:56

    Ongelma on tunnettu päivähoitotoimistoissa.

    Missä määrin ongelma palautuu siihen, että toisaalta meillä ei ole riittävää ja kattavaa tukea vanhempien itsensä järjestämälle lastensa työaikaiselle hoidolle? Ts. Riittävää, kattavaa ja joustavaa sekä kotihoidontukea että yksityisen hoidon tukea. Tämä kannustaa itsenäisiin ratkaisuihin, ja sitä kautta myös luo taitoa sekä tarvittavia sosiaalisia verkostoja.

    Ja kun tällainen on luotu, niin subjektiivinen oikeus reaaliseen hoitopaikkaan voidaan poistaa, koska taloudellisesti riittävästi tuettu yksityinen hoitopaikka, kotona tai kodin ulkopuolella = kunnallinen päivähoitopaikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Armi kirjoitti 24.4.2013 kello 19:33

    Jep, ja nämä kahdeksan päiväkotia ovat myös päiväkäytössä.

    Helsingissä on noin 200 päiväkotia. Jos kahdeksassa on tätä vuoropäivähoitoa, niin puhutaanko nyt KAUHEISTA kustannuksista?

    Onko kuitenkin parempi, että se ravintola-alalla toimiva yksinhuoltaja käy töissä silläkin uhalla, että veronmaksajat muutaman euron tässä vaiheessa maksavat. Voi poikia parempaa kuin, että tyyppi masentuu, alkoholisoituu jne.

    Jotain suhteellisuudentajua nyt tähänkin juttuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  65. Simo Pokki kirjoitti 25.4.2013 kello 7:19

    Vuoropäivähoidossa (arkisin klo 18-06 ja viikonloppuisin pe klo 18-ma 06) on kansallisesti noin 10 % lapsista. Jos päivähoidossa on 250 000 lasta, niin määrä on tuolloin noin 25 000 lasta. Lisäkustannus per lapsi keskimäärin 20 %, jolloin 10 000 euroa x 0,2 x 25000 euroa = 50 miljoonaa euroa.

    Vuorohoitoyksikössä on kokonaisuudessaan henkilökuntaa lasta kohden enemmän kuin tavallisessa. Oden mainitsema 5/1 tarkoittaa sitä, että kun tavallisesti suhdeluku on 7/1 niin ympärivuorokautissessa luku on noin 5/1 ja iltaisin aukiolevassa noin 6-6,5/1. Lisäksi erilliskorvaukset nostavat kustannuksia, sunnuntain osalta huikeasti. Vuorohoidon suunnittelu on myös vaikeampaa, koska vanhempien varauksiin tulleista muutoksista (perutut varaukset) ei voida sanktioida.

    Jos yksikkö on aina auki, niin ensimmäistä asiakasta varten tarvitaan 5,2 työntekijää. Kolmeen vuoroon tarvitaan aina paljon henkilöstöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  66. Samuli Saarelma kirjoitti 25.4.2013 kello 8:02

    Armi: Onko kuitenkin parempi, että se ravintola-alalla toimiva yksinhuoltaja käy töissä silläkin uhalla, että veronmaksajat muutaman euron tässä vaiheessa maksavat. Voi poikia parempaa kuin, että tyyppi masentuu, alkoholisoituu jne.

    Niin onko? Hän tekee työtä myöhäiseen yöhön, lapsen yörytmi on mitä on (kun hänet pitää lähteä ja tulla hoidosta siihen vuorokaudenaikaan, kun pitäisi saada rauhassa nukkua omassa sängyssä). Sitten seuraavana päivänä yksinhuoltajavanhemman on itsensä pakko nukkua, koska ei nukkunut yöllä. Kuka lasta hoitaa silloin? Eikä tässä puhuta nyt siitä, että “äiti ottaa nyt tunnin päiväunet, leikipä itseksesi jonkin aikaa”, vaan siitä, että pitää oikeasti korvata se yöllä rästiin jäänyt nukkuminen.

    Voi olla, että tuollainen tuottaa paremman lopputuloksen perheen kannalta kuin se, että vanhempi joutuisi etsimään päivätyötä tai sitten olemaan työttömänä, itsestäänselvää se ei minusta kyllä ole. Näin siis vaikka ei edes huomioitaisi sitä, ettei se tehty työ välttämättä tuottaisi nettomääräisesti lainkaan hyvinvointia.

    Räikeimmillään voi ajatella asiaa niin, että entäpä jos se vuorotyötä tekevä vanhempi onkin vuorohoitoa tarjoava päivähoitaja? Onko tämä edelleen jonkun mielestä järkevää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  67. Armi kirjoitti 25.4.2013 kello 10:34

    Samuli Saarelma,

    Vuoropäiväkodissa yöhoidon jälkeen lapsi tekee seuraavankin vuoron päiväkodissa, jos on tarvis. Tämä juuri siksi, ettei lapsen rytmi häiriinny ja työssä ollut vanhempi saa nukkua rauhassa.

    Vuoroihin on oikeutettu siinä missä päivähoidossakin oleva eli viisi kertaa max 10 tuntia viikossa. Tämän voi sitten kuukausitasolla jaotella halutusti. Kuitenkin niin, ettei lapsi ole koskaan kahta vuoroa enempää päiväkodissa kerrallaan.

    Voi tietysti ajatella, että lapsen elämä on repaleista näin. Toisaalta on sitten pidempiä vapaita kotona kuin tavallisessa päivähoidossa olevalla. Yöryhmät ovat pieniä ja paljon rauhallisempia jo siksikin, että suurin osa ajasta on nukkumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  68. Armi kirjoitti 25.4.2013 kello 10:42

    Simo Pokki,

    THL:n selvityksen mukaan (2010)vuorohoidossa on 7 prosenttia päivähoidon asiakkaista.

    Valitettavasti selvityksestä ei ilmennyt yöhoidossa olevien lasten määrää. Osahan luonnollisesti tarvitsee vain pidempää iltahoitoa kuin 17.30 asti, jolloin useimmat päiväkodit sulkevat ovensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  69. Tiedemies kirjoitti 25.4.2013 kello 11:39

    Samuli Saarelma: Päivähoidon subventointi yhteiskunnan toimesta on kansantaloudellisesti järkevää siksi, että jos vanhemmat joutuvat maksamaan sen kokonaan nettotuloistaan, he jäävät pois töistä lapsiaan hoitamaan, vaikka heidän työnsä arvo olisi suurempi kuin päivähoidon arvo.

    Po. päivähoidon kustannus, ja tässä pitäisi sitten laskea vielä oikeastaan vain se ulkoishyöty, koska se, että jää kotiin hoitamaan lasta on osoitus että yksityinen hyöty ei selvästi riitä.

    Lisäksi pitää laskea päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiskustannus, eli työvoima joka (subventoitua) päivähoitoa pyörittää voisi tehdä myös jotain muuta kuin hoitaa lapsia ja niin tuottaa hyvinvointia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. anonyymi kirjoitti 25.4.2013 kello 12:29

    katti mattinen: Tämä koskee myös muita vihreitä, jotka teidän oman tutkimuksenne tuloksena ovat a) tosikkoja ja b) huumorintajuttomia.

    Ongelma on siinä, että tyylilaji on oikeasti tyylilaji. Huumoriksi ei riitä, että kirjoittaa hölmöjä asioita. Se pitää voida erottaa oikeasta ehdotuksesta joko sanankäytön tai aihealueen perusteella. Sama pätee koepalloihin (eli trollaukseen). Muuten ne otetaan aivan oikeutetusti tosissaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  71. Liian vanha kirjoitti 25.4.2013 kello 13:08

    “Vuoropäiväkodin vuosikustannus per lapsi on keskimäärin noin 15 000 euroa, mutta tarkka summa riippuu yksilön tasolla siitä, miten vuorohoitoa käytetään. Alle 3-vuotias siis 21 000 euroa.

    Lopuksi pitää todeta, että kasvatuksellisessa mielessä alle 3-vuotiaiden yöhoito ja ehkä koko vuorohoito pitäisi kieltää lapsille vahingollisena.”

    Olisiko tuo 50-luvun systeemi parempi eli lapset kotona keskenään tai kadulla avain kaulassa ?

    Nythän Vartiainen esitti taas, että pienten lasten äidit pitää saada töihin ja samaahan on ajanut Soininvaarakin ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.4.2013 kello 13:51

    On olemassa muitakin mahdollisia työnjakoja kuin se, että pienetn lasten vanhemmat keskittyvät yötyöhön ja sinkut päivätyöhön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. hmoilanen kirjoitti 25.4.2013 kello 17:37

    Osmon näkökulma on usein liikkeenjohdollinen, mutta yritystoiminnan tilalla on yhteiskunta. Hyvä! Lisää tällaisia poliitikoita!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  74. anonyymi kirjoitti 25.4.2013 kello 23:19

    hmoilanen:
    Osmon näkökulma on usein liikkeenjohdollinen, mutta yritystoiminnan tilalla on yhteiskunta. Hyvä! Lisää tällaisia poliitikoita!

    Mikä siinä on niin hyvää?
    Yhteiskunta ei lainkaan toimi kuten yritys.
    Tai sen ei ainakaan pitäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. antti kirjoitti 26.4.2013 kello 9:51

    hmoilanen:
    Osmon näkökulma on usein liikkeenjohdollinen, mutta yritystoiminnan tilalla on yhteiskunta. Hyvä! Lisää tällaisia poliitikoita!

    Katso vaan HOK-Elannon valtuustoa. Pitkä rivi poliitikkoja edistämässä yrityksen toimintaa, ja hyvin menee osuuskaupalla! Muilla kaupoilla ei sitten mene niin hyvin mutta se on niiden murhe.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus