Auto Singaporessa

Sin­ga­pores­sa on noin 90 autoa tuhat­ta asukas­ta kohden eli noin kol­mannes Helsin­gin autoti­hey­destä ja neljännes koko Suomen autoti­hey­destä, mut­ta hehtaaria kohden paljon enem­män kuin Helsingis­sä, Suomes­ta nyt puhu­mat­takaan. Ver­rat­tuna Hongkongi­in auto­ja on asukas­ta kohden 50 % enem­män. Sin­ga­pore on hyvin autois­tunut kaupun­ki – tai siis liikenne vie paljon tilaa ja autoli­iken­teen suju­vu­us syr­jäyt­tää tavoit­teena katu­ti­lan viihtyisyyden.

Liikenne sujuu hyvin. Katu­verkos­sa auto­jen keskinopeus on 28,5 kilo­metriä tun­nis­sa ja moot­toriteil­lä 62 km/h. Mon­es­sa kaupungis­sa katu­verkos­sa keskinopeus on alle 10 km/h. Maap­in­ta-alas­ta 14 % on varat­tu autoille, mikä on huo­mat­ta­van paljon. Jalka­käytävät ovat lev­eitä, mikä tarkoit­taa, että raken­nusalaa on suh­teessa vähem­män. Hongkongi­in ver­rat­tuna liikenne on todel­la suju­vaa. Pääkadut ovat yleen­sä yksisu­un­taisia ja kaisto­ja on viidestä seit­semään, minkä lisäk­si kuvan kaltaisia moot­toriteitä on runsaasti.
dsc_2393
Hongkongis­sa auto­ja ei oste­ta, kos­ka pysäköin­ti on tolkut­toman kallista. Tavalli­nen hal­li­paikan mak­su on 500 €/kk eikä kadun­var­sipysäköin­tiä ole lainkaan.

Sin­ga­pores­sa on päätet­ty, kuin­ka mon­ta autoa katu­verkkoon mah­tuu. Kuukausit­tain tästä määrästä huu­tokau­pataan 1/120. Auton­o­mis­tuslu­pa on jälki­markki­nakelpoinen ja se on voimas­sa kymme­nen vuot­ta. Hin­ta on Sin­ga­poren Helsin­gin suurlähet­tilään mukaan kohon­nut nopeasti ja on nyt 60 000 euroa eli 500 €/kk. Suullis­es­ti kuulin Sin­ga­pores­sa arvion, että hin­ta olisi kivun­nut jo sataan­tuhanteen euroon, mut­ta en ole tästä tiedos­ta mitenkään var­ma. Tästä tulee val­ti­olle tulo­ja pari mil­jar­dia vuodessa. Kun elin­ta­so nousee, mut­ta Sin­ga­poren pin­ta-ala ei kas­va, kan­nat­taisi tehdä autoluvil­la johdannaiskauppaa…

Autoilun verot­ta­mi­nen ei pää­ty tähän. Myyn­ti­hin­taa rasit­taa korkeampi vero kuin Suomes­sa. Mer­su mak­saa siis selvästi enem­män kuin Suomes­sa. Polt­toaine sen sijaan on hal­paa. Autoil­i­jan pitää mak­saa tietulle­ja. Kadun­var­sipysäköin­tiä ei ole lainkaan, joten auto­hal­li­paikkakin on mak­set­ta­va. Lie­nee samaa luokkaa kuin Hongkongis­sa, kos­ka pil­ven­pi­irtäjän alle rak­en­t­a­mi­nen mak­sa­nee molem­mis­sa yhtä paljon. Autos­ta joutuu mak­samaan kuus­sa var­maankin 1500 – 2000 €, markkinahinnan.

Sin­ga­poren ratkaisu on järkevä, kos­ka kukaan ei hyö­ty­isi siitä, että auto­jen määrä viisinker­tais­tu­isi, eikä autol­la pää­sisi eteen­päin. Tätä voi käy­dä ihmettelemässä Bangkokissa, Pekingis­sä tai Moskovassa.

Katu­ti­la on niuk­ka hyödyke. Niukku­u­den verot­ta­mi­nen on vero­muodoista järke­vim­mästä päästä.

72 vastausta artikkeliin “Auto Singaporessa”

  1. Järkevä aja­tus, mut­ta Suomen olois­sa pitäisi kek­siä vielä, mitä maaseudul­ta kaupunki­in tuli­joille tehdään. Sin­ga­pores­sa tämä on helpom­paa, kun kyse on koti­mais­es­ta liikenteestä.

    Tässä suh­teessa riit­tävä tietul­li ajaa saman asian ja on ehkä sys­teem­inä yksinkertaisempi.

  2. Mie­lenki­in­toinen ja sivistävä kir­joi­tus. Kir­joituk­ses­tasi voisi riv­ien välistä lukea, että toivoisit vas­taavaa mallia Suomeen. Toiv­ot­tavasti näin ei ole.

    Suomes­sa asum­isti­heys on pieni ja väli­matkat ovat pitk­iä. Ilman mah­dol­lisu­ut­ta autoon työ­matko­jen pitu­us syr­jäisiltä seuduil­ta keskuk­si­in kas­vaisi sietämät­tömäk­si. Jopa kehä I sisäl­lä poikit­tainen julki­nen liikenne toimii niin huonos­ti (ja tiev­erkko niin hyvin), että oma­l­la autol­la työ­mat­ka puolittuu.

    Helsin­gin keskus­ta on tietenkin asia erik­seen. Väk­ilu­vun puoles­ta Hel­si­inki­in ei pitäisi syn­tyä ruuhkia. Suurin syy on mielestänii siinä, että huo­mat­tavasti vähempiau­tois­t­en vuosikym­menten liiken­nejär­jeste­lyjä ei ole riit­tävästi saneer­at­tu vaan tyy­dyt­ty rak­en­ta­maan puruku­mi­ratkaisua puruku­min päälle.

    Raken­nuk­set toki rajoit­ta­vat tiesu­un­nit­telua. Esimerkik­si Esplanadil­la ja Man­ner­heim­intiel­lä välil­lä kai­vokatu-helsinginkatu tien vier­essä on puis­toalue. Eikö olisi liiken­nejär­jeste­lyi­den kannal­ta järkeväm­pää ja kevyen liiken­teen kannal­ta viihty­isäm­pää ohja­ta puis­ton puoleinen kevyt liikenne puis­ton läpi ja muut­taa tältä tieo­su­udelta jalka­käytävä ylimääräisek­si kaistaksi?

    Ker­talu­okkaa enem­män liiken­net­tä tietenkin suju­voit­taisi kalli­impi vai­h­toe­hto, val­taväylien tun­neloin­ti kan­takaupun­gin reunoille. Ilmeisin vai­h­toe­hto olisi osan kaistoista rampit­ta­mi­nen tun­neli­in hämeen­tien, teol­lisu­uskadun ja mäkelänkadun risteyk­sessä. Tämä tun­neli voitaisi­in kaivaa jalka­käytävän ver­ran leven­netylle Espalle. Yhdel­lä tun­nelil­la keskus­tas­ta kolmelle ulos­men­oväylälle, kuu­lostaa hyvältä.

    Vaik­ka suju­va moot­to­rili­ikenne etenkin keskus­ta-alueil­la olisi etu ei vaan autoil­i­joiden, vaan kaikkien viihtyvyy­den kannal­ta, tun­tuu poli­ti­ikas­sa ole­van liik­keel­lä voimia, jot­ka halu­a­vat rankaista autil­i­joi­ta hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Kukaan ei halua kuun­nel­la tyhjäkäyn­nil­lä liiken­neval­ois­sa huri­se­vaa auto­jonoa, mut­ta siitä huoli­mat­ta baanan ulkoil­ma-eloku­vateat­teri näyt­tää ainakin saa­mansa huomion perus­teel­la tärkeäm­mältä kehityskohteelta.

    Väitän, että ruuhkaon­gelmien ratkaisut ovat tiedos­sa, mut­ta niiden ratkaisu­un ei löy­dy poli­it­tista tahtoa.

    1. Jup­su
      ‘Helsinki­in teht5iin täl­lainen liiken­nesu­un­nitel­ma 1960-luvul­la (Smith-Polvi­nen) mut­ta helsinkiläise­ty päät­tivät, että he eivät halua sel­l­aista kaupunkia eivätkä halua nytkään. Enem­mistöl­lä helsinkiläi­sistä koti­talouk­sista ei ole autoa. Mik­si he halu­aisi­vat pila­ta kaupunk­in­sa ulkop­uol­siten autoil­i­joiden hyväk­si? Espa on nyt Suomen tärkein kaup­pakatu. Jos siitä tehtäisi­in moot­tori­tie ja jalka­käytävät käytän­nössä pois­tet­taisi­in, se olisi myös suuri taloudelli­nen tap­pio koko kaupungille.

  3. Miten jär­jestelmä saataisi­in opti­moitua niin, että yhteiskun­nan arvo mak­si­moi­tu­isi sen jäse­nille? Eli käytän­nössä miten maan ja sille raken­netun infra­struk­tu­urin arvo saadaan mak­si­moitua sen käyt­täjille (ja samal­la tietysti omistajille)?

    Jos lupia ja auto­ja on liikaa, lisään­tyvät ruuhkat vähen­tävät autoilun hyö­tyä ja täten lupi­en arvoa. Jos lupia on liian vähän, tiestö on vajaakäytöl­lä ja hyö­tyä jää ulos­mit­taa­mat­ta. On siis ole­mas­sa auto ja lupamäärä, jol­la hyö­ty maksimoituu.

    Tässä olisi nyt hyvä peli­teo­ri­an ja talousti­eteen soveltamisko­h­ta. Saadaanko aikaisek­si 5.2 miljoo­nan ihmisen Nash Equi­lib­ri­um? Vai mikä teo­ria tähän tilanteeseen sopisikaan?

    Sin­ga­pores­sa aja­tus katupysäköin­nistä on nau­ret­ta­va, sil­lä maa­ta on vähän ja se on “mit­taa­mat­toman arvokas­ta”. Saman pitäisi oikeas­t­aan päteä Helsin­gin niemel­lä, mut­ta poli­itikot sotke­vat sor­men­sa sop­paan taas vääräl­lä tavalla.

    Helsingis­sä ongel­maa ei valitet­tavasti voi ratkaista samal­la taval­la, sil­lä Kirkkon­um­mel­la ja Num­me­las­sa on tilaa ajel­la autol­la ja autolu­pa olisi lähin­nä huvi­tus­ta aiheut­ta­va kon­sep­ti. Ja he kyl­lä autoil­e­vat sit­ten keskus­taankin jos se vaan on mah­dol­lista. Sin­ga­pores­sa hom­ma toimii, kos­ka työssäkäyn­tialue, kun­ta ja val­tio ovat pitkälti sama asia. Jos joku male­sian puolelta töi­hin sinne tuleekin, niin auto ei ole hänelle vai­h­toe­hto, kos­ka mata­la­palkkaisen työ­panok­sen arvo ei pääsään­töis­es­ti kata sitä arvoa joka inauk­sen vapaam­mil­la teil­lä yhteiskun­nalle on.

  4. Sin­ga­poren väk­iluku on vajaat 5 miljoon­aa ja pin­ta-ala vajaat 700 km. joka taitaa olla osa­puil­lleen Helsin­gin ja Van­taan yhteinen pin­ta-ala. Yksinker­tainen päässälak­su sooit­taa, että kaupunki­val­tios­sa on noin 450.000 autoa eli eli 640 autoa/km2 tai 6,4 autoa/ha.

    Helsingis­sä auto­ja on n 386 /100 asukas­ta eli lik­määrin 230.000, siis noin 1100 auto/km2 eli 11 autoa/ ha. Luvut siis likimääräisiä.

  5. Osmo: Tarkoitin, että puis­ton ja katu­jen väli­nen jalka­käytävä pois­tet­taisi­in siten, että Esplanaa­di­en ulko­laidoil­la kulk­isi käve­lyti­et ja keskel­lä olisi puis­to. Esplanaa­di on ikonisen kau­nis osa Helsinkiä, eikä sitä moot­tori­tiek­si var­masti halua kukaan muuttaa.

    Täl­lä het­kel­lä Esplanaadin välis­sä on kolme saman­su­un­taista kevyen liiken­teen väylää noin parin kymme­nen metrin päässä toi­sis­taan. Selkey­den vuok­si: 1T234T5, jos­sa T:t kuvaa­vat autoteitä ja 1–5 jalkakäytäviä.

    En ole eläessäni käyt­tänyt jalka­käytäviä 2 ja 4, vaan aina siir­tynyt viihty­isälle puis­torait­ille 3 tai reit­eille 1 ja 5. Mielestäni tarpeet­tomien jalka­käytävien 2 ja 4 uhraami­nen olisi pieni hin­ta mak­saa siitä, että auto­jono­jen lyhen­tyessä 1, 5 ja eri­tyis­es­ti 3 muut­tuisi­vat viihtyisem­mik­si. Asi­aan tarkem­min pere­htymät­tömänä on toki vaikea arvioi­da, kuin­ka suuren pul­lonkaulan Esplanaadin kul­mat täl­läises­sa jär­jestelyssä aiheuttaisivat.

    Vaik­ka vierailu­ni Helsin­gin keskus­taan yksi­ty­isautoil­la voi laskea kah­den käden sormil­la, en jaa kanssasi aksioomaa siitä, että vähem­män autoteitä ja enem­män jalka­käytäviä johtaa automaat­tis­es­ti viihty­isäm­pään kaupunki­in. Min­un puolestani jokainen on vapaa val­it­se­maan liikku­mis­muo­ton­sa ja on yhteinen etu jos liikenne kaikissa muodois­saan pelaa sulavasti. Käve­len mielum­min puis­tossa kah­den ruuhkat­toman kadun välis­sä, kuin puis­ton ja ruuhkaisen kadun välissä.

  6. Sem­moinen ihan perusa­sia, että autoli­iken­teen ruuhkat eivät riipu väk­ilu­vus­ta, tai tiev­erkos­ta, vaan rakennnusti­hey­destä. Tiivi­iseen kaupunki­in auto on vaan liian tilan­syöp­pö liiken­nevä­line, minkä takia kaupungeis­sa liiku­taan val­taosin muil­la tavoin. Jos halu­aa että autoilu on kaupungis­sa suh­teel­lisen suju­vaa sitä pitää rajoit­taa taval­la tai toisel­la. Ruuhkat rajoit­ta­vat toki jos ei muu­ta halu­ta tehdä. Minus­ta tämä on oikeas­t­aan autop­uolueen sisäpoli­it­ti­nen asia.

  7. Ruuhkat. Mis­sä ne Helsin­gin alueen ruuhkat oikein ovat? Jos jätetään huomio­ta ½ tun­tia suun­taansa aamu ja iltapäivällä.

  8. Jup­su, kehämäisen joukkoli­iken­teen puut­tumi­nen ja siten autoilun ylivoima kehäteil­lä ei ole luon­non­la­ki vaan liiken­nepoli­it­ti­nen val­in­ta. 4–6 ‑kaistais­ten kehätei­den sijaan olisi voitu rak­en­taa joukkoli­iken­teen verkkoa. Mut­ta ei ole halut­tu. Kos­ka seudul­la val­lit­see edelleen ajat­telu siitä, että autoilu on kaiken muun edelle käyvä sub­jek­ti­ivi­nen oikeus, jon­ka hyväk­si on käytet­tävä kaik­ki resurssit ja keinot. Tämä on peri­aat­teessa demokraat­tis­es­ti tehty arvo­val­in­ta, jon­ka seu­rauk­se­na meil­lä on hajanainen kaupunkiseu­tu, joka toimii autoilu­un perus­tu­val­la liikennejärjestelmällä.

    Luon­non­laki­in ver­rat­tavis­sa ole­va ilmiö sen sijaan on, että autoilu­un perus­tu­vas­sa kaupungis­sa autoilun määrä ei vähene eli ruuhkau­tuneet jonot eivät lyhene lisäämäl­lä kaisto­ja tai jopa katu­ja. Kaik­ki lisäkai­stat täyt­tyvät aina, kos­ka lisäyk­set eivät nos­ta kap­a­siteet­tia lähellekään kysyn­tää eli asukas­määrän ja kaupunki­rak­en­teen aiheut­ta­maa matkatuo­to­s­ta. Lisäk­si on havait­tu, että tar­jo­tul­la kap­a­siteetil­la ja matkatuo­tok­sel­la on posi­ti­ivi­nen kytken­tä. Eli tar­jo­tun kap­a­siteetin lisäys lisää myös matkatuotosta.

    Ja vielä. Kaupun­gin arvoa ja siel­lä ole­vien toim­into­jen men­estys­tä lisätään vähen­tämäl­lä kaupun­gin autoilua. Lisäämi­nen vas­taavasti vähen­tää men­estys­tä ja viihty­isyyt­tä. Sik­si kaupunkikeskus­to­ja on palautet­tu käve­lykeskus­toik­si sulke­mal­la niitä autoil­ta kokon­aan tai ainakin osittain.

    Kaikesta edel­lä san­otus­ta todis­taa se, mitä Osmo Sin­ga­pores­ta ja Hong Kongista kir­joit­ti. Sin­ga­pores­sa peräti 14 % maa-alas­ta on varat­tu autoille, vaik­ka se on liikku­mistapa vain 9 %:lle kansalai­sista. Siel­lä on tehty täl­lainen arvo­val­in­ta. Eikä siel­lä kuvitel­la suo­ma­laiseen tapaan, että kaikkien pitää voi­da autoil­la. Leikkisästi sanoen täy­den autoilun Sin­ga­poren maa-alas­ta pitäisi olla varat­tuna autoilulle 156 %.

    Antero

  9. Kan­natet­ta­va aja­tus olisi Helsin­gin keskus­tan kieltämi­nen kokon­aan yksi­ty­isautoil­ta esim arkipäivisin.Auttaisi bus­si- ratik­ka- ja tak­sili­iken­teen suju­vu­ut­ta. Nyky­isin ruuh­ka-aikoina julkisen liiken­teen nopeus on sama kuin kävelijällä. 

    Vas­tus­ta­mas­sa on tietysti kau­pat, jot­ka pelkäävät varakkaiden autoile­vien osta­jien katoa­van. Köy­hät tietysti pää­sevät ratikalla, mut­ta eivät ole niin kiin­nos­tavia asiakkaita.

    Ei ark­isin Helsin­gin keskus­taan ole nytkään juuri men­e­mistä oma­l­la autol­la. Tuo huoltoau­to­jen liikenne kyl­lä vaatisi tiukem­pia rajo­ja. Eihän heil­läkään ole parkki­ti­laa muu­ta kuin jalka­käytäväl­lä. Myös nuo huoltoaau­tot tun­tu­vat vuosi vuodelta kas­va­van suurem­mik­si. Johtunee logis­ti­ikas­ta, jos­sa suuri keskus­varas­to on kaukana ja jakelu­au­to ajelee täy­del­lä lastil­la pitkin poikin. Ratkaisuna olisi pienem­mät ja näp­päräm­män kokokoiset jakelu­au­tot. Eikä niiden tarvit­sisi olla pahim­paan ruuh­ka-aikaan liik­keel­lä. Öisin olisi tilaa liikkua ja se jalka­käytäväkin olisi vähem­män sil­loin mui­ta haittaamassa.

  10. Antero Alku:
    Sin­ga­pores­sa peräti 14 % maa-alas­ta on varat­tu autoille, vaik­ka se on liikku­mistapa vain 9 %:lle kansalai­sista. Siel­lä on tehty täl­lainen arvo­val­in­ta. Eikä siel­lä kuvitel­la suo­ma­laiseen tapaan, että kaikkien pitää voi­da autoil­la. Leikkisästi sanoen täy­den autoilun Sin­ga­poren maa-alas­ta pitäisi olla varat­tuna autoilulle 156 %. 

    Kon­jenk­tu­uri että tiet­tyä rajaa tiheäm­pää asu­tus­ta ei voi rak­en­taa tihey­deltään har­van liiken­nejär­jestelmän varaan lie­nee samaa juur­ta kuin se että pil­ven­pi­irtäjien korkeut­ta rajoit­taa hissien vaatima tila?

    Asi­as­ta myös täällä.

  11. Kuva taitaa olla Mari­na Bay Sand­sistä otet­tu? Hei­jas­tu­man perus­teel­la se on joko otet­tu jostain hotel­li­huoneesta tai rav­in­to­las­ta, ei ulkoil­matas­an­teelta, ellen ere­hdy. Itäpäädys­tä kum­minkin, mikä viit­taisi katol­la ole­vaan näköalaravintolaan. 

    Kuvas­sa oikeal­la on AYE/ECP pikatie. Ei se noin lev­eä ole kuin tuos­ta yhdestä kohtaa ja se on yksi saaren vilkkaim­min liiken­nöi­tyjä pätk­iä. ECP tukkeu­tuu muuten län­teen päin herkästi, ei tarvi­ta kuin yksi kolari ja liikenne seisoo tun­ti tolkulla. 

    Jalka­käytävät ovat lev­eitä lähin­nä keskus­tan tun­tu­mas­sa ostos- ja pankkikatu­jen lähel­lä. Suurin osa Sin­ga­pores­ta on hie­man Her­van­nan näköistä sub­ur­biaa, jos­sa autoti­et ovat nelikaistaisia ja jalka­käytävil­lä joutuu väistämään vas­taan­tuli­jaa. On siel­lä toki jonkin ver­ran ihan säädyl­lisiä jalka­käytäviäkin, mut­ta pääsään­töis­es­ti ne eivät ole kovin leveitä.

  12. Out­sider:
    Kan­natet­ta­va aja­tus olisi Helsin­gin keskus­tan kieltämi­nen kokon­aan yksi­ty­isautoil­ta esim arkipäivisin.Auttaisi bus­si- ratik­ka- ja tak­sili­iken­teen suju­vu­ut­ta. Nyky­isin ruuh­ka-aikoina julkisen liiken­teen nopeus on sama kuin kävelijällä. 

    Vas­tus­ta­mas­sa on tietysti kau­pat, jot­ka pelkäävät varakkaiden autoile­vien osta­jien katoa­van. Köy­hät tietysti pää­sevät ratikalla, mut­ta eivät ole niin kiin­nos­tavia asiakkaita.

    Ei ark­isin Helsin­gin keskus­taan ole nytkään juuri men­e­mistä oma­l­la autol­la. Tuo huoltoau­to­jen liikenne kyl­lä vaatisi tiukem­pia rajo­ja. Eihän heil­läkään ole parkki­ti­laa muu­ta kuin jalka­käytäväl­lä. Myös nuo huoltoaau­tot tun­tu­vat vuosi vuodelta kas­va­van suurem­mik­si. Johtunee logis­ti­ikas­ta, jos­sa suuri keskus­varas­to on kaukana ja jakelu­au­to ajelee täy­del­lä lastil­la pitkin poikin. Ratkaisuna olisi pienem­mät ja näp­päräm­män kokokoiset jakelu­au­tot. Eikä niiden tarvit­sisi olla pahim­paan ruuh­ka-aikaan liik­keel­lä. Öisin olisi tilaa liikkua ja se jalka­käytäväkin olisi vähem­män sil­loin mui­ta haittaamassa.

    Keskus­taan on asioin­tili­iken­net­tä ja huoltoli­iken­net­tä. Voi olla mon­ta pien­tä asi­aa Arabais­sa, Rikhardikadul­la, Uuden­maankadul­la, Urheilukadul­la… lisäk­si aen­nus­mi­et­sen pitää päsäät liikkumaan.

    Kan­takau­ungis­sa ei ole mitään ruuhkaa klo 9.30 ja 15.00 välillä.

  13. Toiv­ot­tavasti myös polkupyörien omis­t­a­mi­nen tulee luvan­varaisek­si. Nykyisel­lä tai vaik­ka tuplamääräl­lähän polkupyöräväylien vielä alue on aivan suh­teet­toman suuri ajotei­den alueeseen verrattuna.

  14. Hyvä aja­tus, ker­rankin vihreät ovat tosi­au­toli­joiden asial­la! Auton­o­mis­tus­lu­van hin­ta saisi huo­let­ta olla yli 100 000euroa, saataisi­in ladaru­pusak­ki ja romuau­toil­i­jat pois kaduilta,ja meille parem­pit­u­loisille jäisi vih­doinkin tilaa käyt­tää hevosvoimia joista me olemme mak­sa­neet. Lisäk­si olen Soin­in­vaaran kanssa samaa mieltä että polt­toaineen tulee olla hal­paa, viidel­läsadal­la hevosel­la on kova jano…edistyksellistä ajat­telua, Her­ra Soininvaara!!!!

  15. Sin­ga­pore on maail­man kol­man­nek­si tiheim­min asut­tu val­tio. Väen­ti­heys on 6 389 asukasta/neliökilometri. Suomen väen­ti­heys on 16 asukasta/neliökilometri. Pääkaupunkiseudun väen­ti­heys on 400 asukasta/neliökilometri. Helsin­gin kaupun­gin väen­ti­heys on 2 700 asukasta/neliökilometri. Olo­suh­teet ja ongel­mat ovat kovasti eri­laisia. Mei­dän ei ehkä kan­na­ta lääk­itä itseämme, jos tau­ti on naa­purikylässä, lääk­keel­lä on korkea hin­ta ja ikäviä sivuvaikutuksia. 

    Jotenkin tästä kir­joituk­ses­ta tuli nyt mieleen tari­na Hert­ta Kuu­sis­es­ta, joka kul­ki aurinkoisia Helsin­gin katu­ja sateen­var­jo pään­sä pääl­lä. Perus­teena tietysti se, että Mosko­vas­sa sataa.

  16. Tuo jälleen­myytävis­sä ole­va auton­o­mis­tuslu­pa autovero­tuk­sen muo­tona toimii hyvin kaupunki­val­tios­sa, jol­la ei ole velvot­tei­ta naa­puri­maid­en suh­teen. Sin­ga­pore voi hyvin kieltää male­sialais­ten auto­jen tulon maahan.

    Suomes­sa ei toimisi juuri tästä syys­tä. Jos Helsingis­sä alet­taisi­in rajoit­taa auto­jen määrää uto­momis­tus­luvil­la, siir­ty­i­sivät helsinkiläis­ten auto­jen omis­tus­suh­teet kum­masti kulke­maan maakun­nis­sa asu­vien suku­lais­ten kaut­ta. Suomen sisälle kun on paha men­nä tekemään sisäisiä tul­li­ra­jo­ja, eivätkä toi­mi muutenkaan EU:n sisäl­lä, mis­tä todis­teena viro­laiset autot Helsingissä.

    Pysäköin­tipoli­ti­ik­ka voi siiv­ota liiat autot Helsin­gin keskus­tas­ta, mut­ta läpikulkuli­iken­teeseen puri­si­vat vain tietullit.

  17. Sin­ga­poren polt­toaine ei ole mitenkään tavat­toman hal­paa. On se halvem­paa kuin Suomes­sa, mut­ta 95-oktaa­ni­nen mak­saa nykyisel­lä vai­h­tokurssil­la ehkä noin 1.3 euroa. Yleiseen hin­tata­soon (pl. asum­i­nen) ver­rat­tuna hin­ta on vielä lähempänä suo­ma­laista ben­san hintaa. 

    Ben­san hin­nan pitäisi hei­jas­taa yleis­es­tiot­taen juuri ben­sas­ta aiheutu­via ulkoishait­to­ja, eli lähin­nä hiilipäästöjä, ja jos nyt jotain pro­tek­tion­is­tista moti­ivia ajatel­laan, niin vähän siihen päälle. Suomes­sa esimerkik­si maan­teil­lä ajamis­es­ta nyt ei kauhean isoa laskua pitäisi tul­la, kos­ka maan­tei­den käytön mar­gin­aa­likus­tan­nus on mitätön ja aiheutet­tu ulkoishait­ta myös. Sen­si­jaan ajami­nen kaupunkien keskus­tois­sa pitäisi olla paljon kalli­im­paa, kos­ka hait­ta joka autos­ta aiheutuu on kaupun­gin keskus­tan tun­tu­mas­sa suuri ajet­tua kilo­metriä kohden.

    Sin­ga­pores­sa tiemak­sut eivät ole ihan hirveän suuria. Lisäk­si tak­sil­la ajami­nen on nau­ret­ta­van hal­paa. Neli­henk­i­nen per­he pääsee tak­sil­la jonkun 7 kilo­metrin matkan samaan hin­taan kuin bus­sil­la, vas­ta pidem­mil­lä matkoil­la bus­si tulee halvem­mak­si. Metrol­la ero on vielä suurem­pi, parin pysäkin väli kan­nat­taa ajaa tak­sil­la. Tak­sa läh­tee 3.5 dol­lar­ista (vähän reilu 2 euroa), muu­ta­man kilo­metrin matkalle tulee hin­taa ehkä kymp­pi, eli kuutisen euroa. Suomes­sa taksin lähtö­tak­sakin on enem­män ison osan aikaa.

  18. Sin­ga­pores­sa rikkaat autoil­e­vat hal­val­la ben­sal­la ja köy­hät kulke­vat muil­la konsteilla.

  19. a) Sin­ga­pores­sa ben­sa ei ole hal­paa maail­man­mit­takaavas­sa, b)Miksi kaupungilla *ei* olisi oikeut­ta rajoit­taa sen kaduil­la ajavien auto­jen määrää? c) Mikä on se vai­h­toe­hto jol­la tämä rajoi­tus saadaan hyväksyt­täväk­si, kun se niin monien mielestä on kauhea vääryys että hin­ta nousee? 

    Anal­o­gis­es­ti voisi sanoa, että kaikil­la pitäisi olla oikeus 20 kilon kul­ta­harkkoon, eikä rikkail­la pitäisi olla mitään etuoikeut­ta kul­lan ostamiseen. Sil­lä, että maail­mas­sa on alle 30 gram­maa kul­taa per asukas, ei ole mikään tekosyy täl­laiselle törkeälle epätasa-arvolle!

  20. ij:
    Tuo jälleen­myytävis­sä ole­va auton­o­mis­tuslu­pa autovero­tuk­sen muo­tona toimii hyvin kaupunki­val­tios­sa, jol­la ei ole velvot­tei­ta naa­puri­maid­en suh­teen. Sin­ga­pore voi hyvin kieltää male­sialais­ten auto­jen tulon maahan.

    Suomes­sa ei toimisi juuri tästä syys­tä. Jos Helsingis­sä alet­taisi­in rajoit­taa auto­jen määrää uto­momis­tus­luvil­la, siir­ty­i­sivät helsinkiläis­ten auto­jen omis­tus­suh­teet kum­masti kulke­maan maakun­nis­sa asu­vien suku­lais­ten kaut­ta. Suomen sisälle kun on paha men­nä tekemään sisäisiä tul­li­ra­jo­ja, eivätkä toi­mi muutenkaan EU:n sisäl­lä, mis­tä todis­teena viro­laiset autot Helsingissä.

    Pysäköin­tipoli­ti­ik­ka voi siiv­ota liiat autot Helsin­gin keskus­tas­ta, mut­ta läpikulkuli­iken­teeseen puri­si­vat vain tietullit.

    Asuin aikoinaan Male­sian puolel­la ja ajelin use­asti Singaporeen.Rajalla sai ostaa kol­men päivän ajolu­pia eikä se ollut kallis.En muista tarkkaa hin­taa enää.Luvalla sai ajaa keskustassakin.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    ceterun cenbsio
    Olenko ehdot­tanut jotain Helsinkiä koske­vaa. Tämä on osa matkak­er­to­mus­ta Singaporesta?

    Etkö siis ehdota?

    1. en ehdo­ta auton­o­mis­tuski­in­tiötä Helsinki­in. Kan­natan ruuhka­mak­su­ja ja kus­tan­nuk­sia vas­taavaa hin­noit­telua pysäköintiin.

  22. Oli­pa kir­joi­tus. En voi kun ihme­tel­lä ajatuk­sen juok­sua. Tun­netusti­han tak­si saas­tut­taa vähem­män kuin sivi­ili auto,
    Kyl­lä tässä on taas ker­ran puurot ja vel­lit sekaisin.

    1. Pasi
      Jos ker­ron mitä Sin­ga­pores­sa tapah­tuu, miten voit syyt­tää siitä min­ua. Olisiko pitänyt kir­joit­taa totu­u­den vastaisesti?

  23. Eiköhän Suomes­sa verote­ta autoilua jo aivan tarpeek­si. Tuol­lainen malli nyt vielä puut­tuisikin. Tämän jäl­keen liiken­teessä ei olisikaan kuin ökymer­sut val­tavine päästöineen.

  24. Osmo Soin­in­vaara: Katu­ti­la on niuk­ka hyödyke. Niukku­u­den verot­ta­mi­nen on vero­muodoista järke­vim­mästä päästä.

    Myön­netään. Et ainakaan aivan suo­raan. Olisiko tuos­sa lop­pu­lauseessasi kuitenkin sen suun­taista ajatuk­sen virit­te­lyä. Jos vaik­ka aja­tus ottaisi tulta.
    “Katu­ti­la on niuk­ka hyödyke. Niukku­u­den verot­ta­mi­nen on vero­muodoista järke­vim­mästä päästä.”
    Asioi­ta voi ajaa myös epä­suo­ria keino­ja käyttämällä.

  25. Jup­su: Tarkoitin, että puis­ton ja katu­jen väli­nen jalka­käytävä pois­tet­taisi­in siten, että Esplanaa­di­en ulko­laidoil­la kulk­isi käve­lyti­et ja keskel­lä olisi puis­to. Esplanaa­di on ikonisen kau­nis osa Helsinkiä, eikä sitä moot­tori­tiek­si var­masti halua kukaan muuttaa.

    Espan ruuh­ka-aiko­jen jonot johtu­vat ennem­min siitä että Espal­ta pois vievät väylät ovat tukos­sa, siis Man­sku, Lönk­ka, Eteläran­ta jne. Vaik­ka Espalle saataisi­in kaista tai kak­si lisää mah­dutet­tua ei Espas­ta lävitse menisi käytän­nössä yhtään sen enem­pää auto­ja kuin nykyisinkään.

  26. Mis­sä ne sin­ga­pore­laiset muuten oikein autoil­e­vat? Eihän koko val­tio ole pin­ta-alal­taan kuin hyvin pienen suo­ma­laisen maalaispitäjän kokoinen?

  27. Sin­ga­pores­sa myös julki­nen liikenne (bus­sit, metrot) on (tai ainakin oli viisi vuot­ta sit­ten) eri­no­maisel­la tasol­la ja val­tion tun­tu­vasti sub­ven­toimana läh­es ilmainen. Tak­se­ja sub­ven­toidaan myös, joten tavaroiden kanssa matkaami­nen tai julk­isten kannal­ta han­kalan reitin kulkem­i­nen on noil­la edullista. 

    Tuol­la on siis tosis­saan tavoitel­tu myös porkkanoi­ta käyt­tämäl­lä tilan­net­ta, jos­sa tavalli­nen kansalainen ei autoa tarvitse. Suomes­sa puolestaan meikäläi­sis­sä “isois­sa” kaupungeis­sa julki­nen liikenne tulee usein törkeän kalli­ik­si, jos oma­lle ajalle laite­taan edes se arvo jol­la sitä itse kukin töis­sään myy.

  28. Sin­ga­pores­sa on todel­la paljon tietä jo ihan sik­si, että se on kaik­ki yhtä suur­ta sub­ur­biaa, luku­unot­ta­mat­ta joitain eril­lisiä aluei­ta jois­sa vielä on met­sää suo­jel­tuna. Buk­it Timahin luon­non­suo­jelu­alue on itseasi­as­sa aika iso. Pohjoises­sa on sit­ten vielä Sungei Buloh ja on siel­lä län­nessä jotain ryty­maa­ta ja met­sää vielä näi­den lisäksi. 

    Male­sian rajal­la on tul­li­tarkas­tus, autoa ei saa viedä maas­ta ulos, ellei tank­ki ole vähin­tään 3/4 täyn­nä tai jotain sen tapaista. Tak­sit eivät saa pois­tua maas­ta ollenkaan, jotkut bus­sit vievät Male­sian puolelle.

  29. Antero Alku:
    Kos­ka seudul­la val­lit­see edelleen ajat­telu siitä, että autoilu on kaiken muun edelle käyvä sub­jek­ti­ivi­nen oikeus, jon­ka hyväk­si on käytet­tävä kaik­ki resurssit ja keinot.

    Eri­tyis­es­ti tämä asia man­i­festoin­tuu sil­lä tosi­asial­la, että julkisen liiken­teen kus­tan­nuk­sista kaupun­ki mak­saa yli puolet.

    Käyt­täjä itse ei mak­sa edes puolta.

    Toki val­tio­val­ta tulee avuk­si pienem­mäl­lä arvonlisäverolla.

    Tämä kom­pen­soidaan vas­taavasti isom­mal­la auto­jen hin­nan vero­tuk­sel­la (31–50% nor­maalin auton hin­nas­ta on veroa). Puhu­mat­takaan autol­la ajamis­es­ta, men­ove­den vero­tus on vieläkin suurem­pi (hin­nas­ta veroa on selvästi yli puolet).

    Nimeno­maan näin toim­i­taan, kos­ka autoilu on kaiken edelle käyvä sub­jek­ti­ivi­nen oikeus.

    Aivan niin: ei se sitä ole. Ja suo­raan san­ot­tunua ihmi­nen joka sitä väit­tää on joko vahin­gos­sa tietämätön tai tarkoituk­sel­la epärehellinen.

  30. Sin­ga­poren malli sopii var­masti sinne. Suomelle tuon mallin ihmettelemis­es­tä tuskin on hyö­tyä. Tääl­lä lääniä piisaa. Mikäli stadi­in tulisi joskus suuria ruuhkia se houkut­telisi käyt­tämään joukkoli­iken­net­tä ja autoilu vähenisi mukavuussyistä.

    Helsingis­sä tulisi olla huokei­ta tai mak­sut­to­mia parkkipaikko­ja enem­män keskus­tas­ta etäis­ten metro- ja juna-asemien liepeil­lä. Tämä houkut­telisi muual­ta tule­via aja­maan mukavasti auton parkki­in ja hyp­päämään lähi­ju­naan tai maanalaiseen.

    1. Tuo­mas
      Mikä ihmeen sosi­aalielät­ti se autoil­i­ja on?
      Autoil­i­ja var­maankin tarvit­see parkkipaikko­ja, mut­ta mik­si et luo­ta tässä markki­noi­hin? Jos parkkipaikko­ja tarvi­taan, eivätkö yksi­tyiset yri­tyk­set pysty niitä tuot­ta­maan ja eikö autoil­i­jas­sa ole miestä mak­samaan aiheut­tami­aan kustannuksia?

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    en ehdo­ta auton­o­mis­tuski­in­tiötä Helsinki­in. Kan­natan ruuhka­mak­su­ja ja kus­tan­nuk­sia vas­taavaa hin­noit­telua pysäköintiin. 

    Siirtäkää kaup­pa­tori, ‑hal­li, kaupung­inteat­teri, Ateneum ja kansal­lisoop­pera kehä­tien var­teen. Ruuhkat vähe­nee, eikä tarvi nal­jail­la autol­la liikkuville. Matkus­ta­jasa­ta­makin on tarpeet­ta ydinkeskustassa.

  32. Noista jälki­markki­noista ja autolu­vista kan­nat­taa myös pitää se mielessä, että huu­tokaup­pa toimii käsit­tääk­seni niin, että hin­ta on korkein hin­ta, jol­la kaik­ki luvat menevät vielä kaupaksi. 

    Kos­ka mar­gin­aa­li­nen mak­suhalukku­us riip­puu tuloista, ja kos­ka Sin­ga­pores­sa on maail­man eniten miljonääre­jä per capi­ta, niin huu­tokaup­paan osal­lis­tuu välil­lä ihmisiä, jot­ka ovat valmi­ita mak­samaan aivan nau­ret­tavia hin­to­ja luvista. Mak­suhalukku­u­den voi ajatel­la käyränä joka nousee ensin maltil­lis­es­ti, mut­ta sit­ten rajusti. Suh­dan­neti­lanne määrää sen, kuin­ka rajusti käyrä nousee. Lupi­en määrä taas voidaan ajatel­la pysty­suo­rana viivana; määrän kas­vat­ta­mi­nen siirtää tätä viivaa vasem­malle, vähen­tämi­nen oikealle. 

    Hin­ta oli muu­tamia vuosia sit­ten paris­sa tuhan­nes­sa eurossa, kun talouskri­isi alkoi. Tämä tarkoit­taa, että se käp­pyrä liikkuu herkästi. Mar­gin­aa­li­nen autonos­ta­ja voi olla tavalli­nen pul­li­ainen tai mon­im­iljonääri. On selvää, että jälkim­mäiselle 60 000 euroa on mitätön meno­erä, ja edel­liselle täysin mah­do­ton kus­tan­nus autosta.

    Tämä tarkoit­taa, että luvat eivät ole mikään kovin luotet­ta­va tulon­lähde. Vähän samaan tapaan kuin hiilid­iok­sidin päästökaup­pa, volatili­teet­ti on suuri. Jos miljonäärit joko yhtäkkiä eivät halu­aisikaan auto­ja, tai muut­taisi­vat pois Sin­ga­pores­ta, niin hin­ta putoaisi rajusti.

  33. Tokios­sa (tut­tuni asui siel­lä usei­ta vuosia) ei voi rek­isteröidä autoa, jollei omista parkkipaikkaa.- Tämä on sama asia toteutet­tuna toisel­la tavalla.

  34. Osmo Soin­in­vaara:

    … eikö autoil­i­jas­sa ole miestä mak­samaan aiheut­tami­aan kustannuksia?

    Käsit­tääk­seni autoilus­ta kerätään rutkasti enem­män vero­ja, kuin liiken­teen edis­tämiseen palau­tuu. Näil­lä sit­ten tue­taan mm. joukkoli­iken­net­tä. Voisi siis esit­tää saman kysymyk­sen bus­sil­la kulkeville.

  35. Biben­dum: Käsit­tääk­seni autoilus­ta kerätään rutkasti enem­män vero­ja, kuin liiken­teen edis­tämiseen palautuu.

    Sama pätee myös tupakointiin.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Autoil­i­jat eivät mak­sa mitään veroa kun­nalle. Jos val­tio halu­aa rak­en­taa pysäköin­tipaikko­ja, en pane vastaan.

    Tässä kom­men­tis­sa on tiivis­tet­tynä iso ongel­ma. Se ker­too lyhyesti miten päät­täjät (poli­itikot ja virkamiehet) ovat vier­aan­tuneet veron­mak­sajista. Min­un palkkakuitis­sa ei lue mihin veron menee, kaup­palaskun alvis­sa ei myöskään. Erit­te­lyä kun­nal­lisveros­ta tai val­tiono­suuk­sien kun­tako­htais­es­ta jaot­telus­ta ei näy myskään autoveros­ta, alko­ho­liv­eros­ta, yhteisöverosta, …

    Te ette ymmär­rä ettei mak­sa­jalle ole merk­i­tys­tä mihin esim. polt­toain­evero menee, se on vain mak­set­tu yhteiseen kas­saan. Niil­lä rahoil­la sit­ten saadaan eri­laisia hyö­tyä palveluista yms yhteiskun­nan etuuk­sista. Mulle on sama vaik­ka kun­nat mak­saisi­vat maan­puo­lus­tuk­sen kun­han yhteistä rahaa ei tuh­la­ta ja kokon­aisveror­a­situs ei nouse

    1. Voisimme ajatel­la, että käsit­telemme julk­ista sek­to­ria kokon­aisuute­na, mut­ta sil­loin pitäisi käsitel­lä kokon­aisuute­na myös kun­tasek­to­ria. Olet taas ker­ran aset­ta­mas­sa Helsingille velvoit­tei­ta, joi­ta ei ole muil­la kun­nil­la, mut­ta joi­ta ei Helsingille kom­pen­soi­da mitenkään. Mik­si Helsin­gin pitäisi palaut­taa val­tion ker4äämiä vero­ja autoil­i­joille, jos muiden kun­tien ei sitä tarvitse tehdä?
      Autoilu muuten ei ole mitenkään yliv­erotet­tua, jos ote­taan huomioon koko julki­nen sek­tori, eli myös kun­nat. Helsin­ki käyt­tää autoilun tukemiseen ENEMMÄN rahaa kuin joukkoli­iken­teeseen, vaik­ka joukkoli­iken­teen käyt­täjiä on enem­män. Autoilu on yliv­erotet­tua maaseudul­la, mut­ta ei Helsingis­sä, jos­sa pelkästään sen vaa­ti­man maa-alan arvo on huo­mat­ta­va investoin­neista puhumattakaan.
      Nyt juuri käsitelti­in Juna­tien rak­en­tamista Pasi­laan: 140 M€.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikä ihmeen sosi­aalielät­ti se autoil­i­ja on?
    Autoil­i­ja var­maank­in­tarvit­see parkkipaikko­ja, mut­ta mik­si et luo­ta tässä markkinoihin?

    Vai että sosi­aalielät­ti. Eiköhän ole kuitenkin niin, että autoil­i­ja on yhteiskun­nan tuot­ta­va tukip­i­lari, jon­ka kaup­poi­hin kan­ta­mat rahat pitävät keskus­tan elinvoimaisena.

    Tässäpä esimerk­ki Englan­nista: http://www.whitehorsedc.gov.uk/news/2013/2013–03/free-parking-big-success-vale
    Ilmainen kah­den tun­nin pysäköin­ti päivä­saikaan on saanut keskustali­ikkei­den kas­sakoneet kilisemään: vuo­den kokeilun jäl­keen 70% liikkeistä kat­soo hyö­tyneen­sä kokeilus­ta. Se onkin jäämässä pysyväksi.

    Jos Helsin­gin kaupun­ki spon­s­saisi yksi­ty­isautoil­i­joille kah­den tun­nin pysäköin­nin keskus­tas­sa, niin kom­pen­soisiko piristyvän talouden tuo­mat vero­tu­lot parkki­t­u­lo­jen menetykset?

    Miten on kaavoituk­sen lai­ta: löy­tyykö uusille parkki­taloille ja ‑luo­lille tilaa keskus­tas­ta sukke­lasti, vai rajoit­taako kaupun­ki parkkipaikko­jen määrää kaavoituksella?

    1. Jos espoolöainen autoil­i­ja halu­aa rak­en­taa Helsinki­in oma­l­la rahal­laan yhteisku­jn­nan tukea kin­ua­mat­ta tuhan­nen auton parkkilu­olan, tuskin kaupun­ki sitä kaaval­laan estää.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuomas
    Mikä ihmeen sosi­aalielät­ti se autoil­i­ja on?
    Autoil­i­ja var­maank­in­tarvit­see parkkipaikko­ja, mut­ta mik­si et luo­ta tässä markki­noi­hin? Jos parkkipaikko­ja tarvi­taan, eivätkö yksi­tyiset yri­tyk­set pysty niitä tuot­ta­maan ja eikö autoil­i­jas­sa ole miestä mak­samaan aiheut­tami­aan kustannuksia?

    Markki­nat hin­noit­tel­e­vat parkkipaikat siten, että saa­vat voit­toa. Hin­nat nou­se­vat niin korkeik­si, että pysäköimi­nen ei kan­na­ta. Kaupun­ki taas voi laskea voit­toa siitä, että saa kulut­ta­jia muual­ta ja tien­ata kaupun­gin yrit­täjien ja työn­tek­i­jöi­den väl­i­tyk­sel­lä vero­tuk­sen kaut­ta. Ja näi­den parkkipaikko­jen ei tarvitse olla kalli­im­mil­la alueil­la. Hyvänä esimerkkinä Puis­tolan ase­ma, jonne esim. Tuusu­las­ta tai vaik­ka Jakomäestä tule­va saa auton kätevästi parkki­in, kun matkaa keskustaan.

    Markki­nat toimi­vat autoil­i­jan kannal­ta siten, että tämä las­kee, mis­sä kaupois­sa kan­nat­taa käy­dä. Ostoskeskuk­set takaa­vat hyvät pysäköin­ti­ti­lat. Keskus­tan liik­keet hyö­ty­i­sivät ehdo­tuk­ses­tani. Lisäk­si se lisää mukavu­ut­ta käy­dä asioilla.

  39. espoolainen autoil­i­ja: Jos Helsin­gin kaupun­ki spon­s­saisi yksi­ty­isautoil­i­joille kah­den tun­nin pysäköin­nin keskus­tas­sa, niin kom­pen­soisiko piristyvän talouden tuo­mat vero­tu­lot parkki­t­u­lo­jen menetykset?

    Jos ilmainen pysäköin­ti olisi kul­takaivos, Stock­man­nin kaltaiset kau­pal­liset toim­i­jat var­masti oival­taisi­vat sen itse ilman kaupun­gin apua.

    Tuo­mas: Markki­nat hin­noit­tel­e­vat parkkipaikat siten, että saa­vat voit­toa. Hin­nat nou­se­vat niin korkeik­si, että pysäköimi­nen ei kannata

    Aika hul­va­ton käsi­tys markki­na­t­aloud­es­ta. Parkki­hal­liyrit­täjä, joka yli­hin­noit­telee paikkansa kan­nat­ta­mat­tomik­si, on nopeasti enti­nen parkkihalliyrittäjä.

  40. Osmo Soin­in­vaara on tyyp­illi­nen poli­itikko siinä, että ei tip­paakaan ymmär­rä miltä hänen puheen­vuoron­sa vaa­likar­jas­ta näyttävät.

    Jälleen ker­ran joku poli­itikko on esit­tämässä rajoituk­sia ja lisä­mak­su­ja aivan kuin niitä ei jo nyt olisi ihan tarpeek­si. Luon­nol­lis­es­ti vihrei­den autoilua vas­tus­ta­va siipi hihkuu innois­saan, mut­ta tavalli­nen autoil­i­ja vain kiroaa mielessän. 

    Vihreille olisi var­maan parati­isi sel­l­ainen Suo­mi, jos­sa yksi­ty­isautoilu on tapet­tu, mut­ta suuri­malle osalle se olisi helvetti.

    1. Anteek­si, mut­ta eikö saa ker­toa, mit­gen liikenne Sin­ga­pores­sa on jär­jestet­ty? Mikä tässä tiedos­sa on niin tuskallista?

  41. Osmo Soin­in­vaara: Autoilu on yliv­erotet­tua maaseudul­la, mut­ta ei Helsingis­sä, jos­sa pelkästään sen vaa­ti­man maa-alan arvo on huo­mat­ta­va investoin­neista puhumattakaan.
    Nyt juuri käsitelti­in Juna­tien rak­en­tamista Pasi­laan: 140 M€.

    Ei kai niitä katu­ja tehdä sitä varten, että niil­lä ajeltaisi­in ihan huvikseen. Liiken­teel­lä ‚siis myös yksi­ty­is­li­iken­teel­lä, on aika lail­la merk­i­tys­tä koko yhteiskun­nan toimivu­udelle. Kun kyse on autoista, niin Soin­in­vaar­al­la on kova huoli maapo­h­jas­ta ja kus­tan­nuk­sista. Kun on kyse jostain vihrei­den ajamista asioista, kus­tan­nuk­set ja maapo­h­jan ym hin­ta ei tule mieleenkään.

  42. Vihervi­ha taas nos­tanut urpoilun uusi­in sfääreihin. 

    Taidan alkaa taas äänestää vihre­itä ihan kos­tok­si, ja erot­tuak­seni siitä porukas­ta joka “kri­ti­soi”.

  43. Käsitin, että Junatie ja Vetu­ri­tie ovat ihan Helsingis­sä. Ja myös, että autoilun yliv­ero­tuk­ses­sa maaseudul­la oli kyse Suomes­ta. Siga­poren maaseu­tu taitaa olle enem­pi naa­puri­val­tion puolella.

  44. espoolainen autoil­i­ja:
    Tässäpä esimerk­ki Englan­nista: http://www.whitehorsedc.gov.uk/news/2013/2013–03/free-parking-big-success-vale
    Ilmainen kah­den tun­nin pysäköin­ti päivä­saikaan on saanut keskustali­ikkei­den kas­sakoneet kilisemään: vuo­den kokeilun jäl­keen 70% liikkeistä kat­soo hyö­tyneen­sä kokeilus­ta. Se onkin jäämässä pysyväksi. 

    Ja tarkalleen mikä estää niitä keskus­tan liikkeitä kus­tan­ta­mas­ta sitä ilmaista kah­den tun­nin pysäköin­tiä, jos kat­soo sen ole­van bis­nek­selleen hyödyk­si? Tuon Vale of White Hors­en suurim­mas­sa kaupun­gin, Abing­donin keskus­tas­sa yksi val­in­tamyymälä oli jo kauan ennen tuo­ta kokeilua tar­jon­nut asi­akkailleen ilmaisen puo­len­toista tun­nin pysäköinnin. 

    Mikä ihme esti niitä keskus­tan pikkukaup­po­ja pane­mas­ta hynt­ty­itään yhteen ja sanom­al­la kaupungille, että he kus­tan­ta­vat tuon parin tun­nin pysäköin­nin kaikille keskus­taan kaupun­gin pysäköin­tipaikoille tuleville? Touhuhan olisi ollut niille itselleen kan­nat­tavaa. Mihin ihmeeseen tässä tarvit­ti­in kun­taa kus­tan­ta­maan touhu veron­mak­sajien rahoil­la? Tai jos vas­taus on se, että touhu ei olisi liikkeille kan­nat­tavaa, jos joku muu ei mak­sa sitä ilmaista pysäköin­tiä, niin sit­ten tässä on kyse juuri siitä, että ne ovat “sosi­aalielät­te­jä”.

    Jos Helsin­gin kaupun­ki spon­s­saisi yksi­ty­isautoil­i­joille kah­den tun­nin pysäköin­nin keskus­tas­sa, niin kom­pen­soisiko piristyvän talouden tuo­mat vero­tu­lot parkki­t­u­lo­jen menetykset? 

    Mihin tuos­sa sitä kaupunkia spon­ssaa­maan tarvi­taan? Mik­seivät ne lisään­tyvästä bis­nek­ses­tä hyö­tyvät liik­keet sitä spon­s­saisi ihan omin päin?

  45. Täysin vapaan hallin käytön Stock­mann tar­joaa vain sille uusim­malle ryh­mälle, johon päästääk­seen täy­tyy käytet­täväk­si jäävien tulo­jen olla jos­sain sika­por­var­iosas­tol­la. Taval­lisille akti­ivi­asi­akkeille on tun­nin ilmainen pysäköinti.

  46. Jyväskylän keskus­tan tilan­net­ta­han voisi tarkastel­la koskien tuo­ta kas­sakoneen kil­inää. Siel­lä siir­ryt­ti­in joskus vuosi sit­ten laskut­ta­maan pysäköin­nistä myös niihin aikoi­hin, kun 95% pysäköin­tiru­uduista on tyhjillään.

    Epäilen että ilta­saikaine myyn­ti rav­in­tolois­sa on tipah­tanut. Ainakin itse Jyväskylässä käy­dessäni pyrin vält­tämään keskus­ta-aluei­ta myös iltaisin ja teen kaik­ki han­k­in­tani pel­tomar­ket­tien yhtey­dessä ole­vista ruoka­paikoista. Tämä menee jo vähän huvit­tavi­in äärim­mäisyyk­si­in, kun hotel­li­in men­nessä auto kan­nat­taa jät­tää parkki­in laitakaupungille kävel­lä sadan tyhjän parkkiru­udun ohitse aivan ydinkeskus­tan hotellille (mikäli sää tuon sallii).

    mitä tulee tuo­hon Valeen, niin siel­lähän on asukkai­ta puo­let siitä mitä Rovaniemen keskus­tas­sa. Tarvi­taanko tuol­laises­sa “kylä­pa­hases­sa” edes mak­sullista pysäköintiä?

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuomas,
    Jos kuvit­telet, että pysäköin­ti on fra­hakas bisnes, eikö kan­nat­taisi itse suun­na­ta alalle?

    En väit­tänyt niin. Mak­sullisia parkki­halle­ja ammot­taa tyhjyyt­tään jo nyt. Se tarkoit­taa sitä, että ne eivät ole täy­del­lisessä hyötykäytössä.

    Sanoin vain, että tämän tapainen bisnes kan­nat­taa helpom­min kun­nalle koko kun­tat­alout­ta ajatellen kuin yksit­täiselle yrittäjälle.

    Jari V:lle tiedok­si, että näitä men­estymät­tömiäkin ja entisiäkin parkkiyrit­täjiä on. Hin­nat ovat paikoin niin kovia, etten ihmettele. Pysäköin ker­ran, kun kat­soin lef­fan, Kampin yksi­tyiseen tyhjään hal­li­in. Tul­lessani autolle ja aioin mak­saa, sum­ma oli niin älytön (37€), että tun­nus­tan ketkutelleeni siitä itseni irti jumit­ta­mal­la lipun koneeseen.

    1. Tuo­mas:
      Perustele, miten pysäköin­nin tukem­i­nen aut­taa kuntataloutta?
      Meil­lä on las­ket­tu lähin­nä sitä, mitä pysäköin­tipaikko­jen lisäämi­nen MAKSAA lisään­tyv­inä ruuhkina.

  48. Sylt­ty: mitä tulee tuo­hon Valeen, niin siel­lähän on asukkai­ta puo­let siitä mitä Rovaniemen keskus­tas­sa. Tarvi­taanko tuol­laises­sa “kylä­pa­hases­sa” edes mak­sullista pysäköintiä?

    Siis viitan­net nyt Valel­la suurim­paan taa­ja­maan Abing­doni­in, et koko Vale of White Horseen. Koko Vale of White Hors­es­sa on n. kaksinker­tais­es­ti Rovaniemen asukasluku n 1/10 pin­ta-alas­ta ver­rat­tuna Rovaniemen kun­taan. Tämä ker­too sen, että vaik­ka tämä yksit­täi­nen keskus onkin pieni, ollaan kuitenkin yhdel­lä Euroopan tiheim­min asu­tu­ista alueista, mikä tarkoit­taa sitä, että kun Rovaniemel­lä pyörii keskus­tas­sa vain rovaniemeläis­ten autot, niin Abing­donis­sa on paljon muitakin. Vier­essä on lisäk­si Oxford, jos­sa on n. 150 000 asukasta. 

    Suurim­pana ongel­mana ainakin itse näk­isin sille, että jos pysäköin­ti kun­nan paikoille olisi täysin vapaa­ta läpi vuorokau­den, niin ne paikat val­taisi­vat toisaal­ta keskus­tan asukkaat, jot­ka nyt joutu­vat mak­samaan pysäköin­nistään ja toisaal­ta keskus­taan töi­hin tule­vat. Käytän­nössä siis keskus­tan liikkeisi­i­in ostok­sille tuleville ei jäisi lainkaan tilaa lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in. Keskus­taan valmis­tui äsket­täin asuin­talo­ja, jois­sa on kalli­il­la raken­netut parkkipaikat maan alla. Jos kun­nat paikat oli­si­vat olleet ilmaisia, niin tuskin­pa niitä yksi­ty­isiä parkki­halle­ja olisi rakennettu. 

    Yksi syy, mik­si tila on niin kor­tilla brit­tikaupungeis­sa on ns. green belt sään­tö, jol­la koite­taan estää kaupunkien lev­iämistä. Uut­ta saa rak­en­taa käytän­nössä vain kaupunkien sisään. Ympäröiviä pel­to­ja ei joitain poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta koskaan kaavoite­ta asunnoiksi.

  49. hukkaan meni: Täysin vapaan hallin käytön Stock­mann tar­joaa vain sille uusim­malle ryh­mälle, johon päästääk­seen täy­tyy käytet­täväk­si jäävien tulo­jen olla jos­sain sika­por­var­iosas­tol­la. Taval­lisille akti­ivi­asi­akkeille on tun­nin ilmainen pysäköinti.

    Väite kan­ta-asi­akasko­r­tilla saatavas­ta ilmais­es­ta pysäköin­nistä tavarat­alon parkki­hal­lis­sa keskel­lä Helsinkiä tun­tuu aika erikoiselta. Edun arvo on mon­ta tuhat­ta euroa vuodessa, jos autoaan lep­u­ut­taa keskus­tas­sa päivit­täin. Sil­lä kan­nat­taa vähän jo keskit­tääkin ostoksiaan…

    Ainakaan net­ti­sivu­jen perus­teel­la tilanne ei olekaan ihan tuo. Stock­man­nin alla ole­vaan Q‑Parkin hal­li­in saa tun­nin ilmaista pysäköin­ti­aikaa, jos omis­taa Stock­an parem­man luokan kan­ta-asi­akasko­rtin. Niitä lie­nee kym­meniä tuhan­sia. Tuon tun­nin jäl­keen pysäköin­ti mak­saa päivä­saikaan viikon ympäri 6 €/h.

    Tavarat­alon kannal­ta lasku­toim­i­tus on aika karu. Jos kan­ta-asi­akkaille annetaan pysäköin­ti­etu, se lisää jonkin ver­ran asi­akasvir­taa. Etu pitää kuitenkin antaa kaikille asi­akkaille, myös niille, jot­ka oli­si­vat tulleet ilman etua. Jos pysäköin­tiedun hin­ta asi­akkaalle on X € ja sil­lä saa Y % lisää asi­akkai­ta, uuden asi­akkaan hin­ta on X * (1 + 100/Y) uut­ta asi­akas­ta kohden. Jos siis etu on 5 € (50 min­u­ut­tia 6 €/h) ja sil­lä saa 20 % uusia asi­akkai­ta, yhden uuden asi­akkaan hin­ta on 25 €. Täl­lä hin­nal­la sille asi­akkaalle pitää saa­da myy­tyä aika paljon tavaraa.

    En yhtään epäile sitä, etteikö Stock­mann olisi laskenut tarkasti oman lin­jansa kan­nat­tavu­ut­ta. Tuskin­pa yri­tys ihan täyt­tä hin­taa kan­ta-asi­akkait­ten­sa paikoituk­ses­ta mak­saa, ja voihan tuo lisäasi­akaspros­ent­ti olla suurem­pikin. Hal­likin lie­nee kon­struoitu siten, että se pakot­taa asi­akkaat kulke­maan mah­dol­lisim­man houkut­tele­vien shop­pailumah­dol­lisuuk­sien läpi. Silti pysäköin­tiedut ovat keskus­taolois­sa varsin kalli­ita tar­jot­tavia, kos­ka etu kohden­tuu huonosti.

    Tilanne jos­sain esikaupunkios­toskeskuk­ses­sa on aivan eri­lainen. Pysäköin­nin hin­ta on paljon mata­lampi, eikä sil­lä pysäköin­nil­lä ole muu­ta markki­na-arvoa päin­vas­toin kuin keskustaparkil­la. Ilmaisen parkki­ti­lan tuo­ma lisäasi­akas­määrä on erit­täin suuri, kos­ka har­va tulisi ilman sitä parkkitilaa.

  50. Sylt­ty: Siel­lä siir­ryt­ti­in joskus vuosi sit­ten laskut­ta­maan pysäköin­nistä myös niihin aikoi­hin, kun 95% pysäköin­tiru­uduista on tyhjillään.

    Tämä onkin aika olen­nainen asia. Liike-elämän kannal­ta opti­mi saavute­taan siinä vai­heessa, kun pysäköin­ti mak­saa sen ver­ran, että autoil­i­ja aina löytää hel­posti paikan. Jos paikko­ja on kovin paljon tyhjil­lään, kus­tan­nus vähen­tää asi­akasvir­taa, ja jos paikko­ja joutuu hake­maan, kar­si­u­tu­mi­nen tapah­tuu niistä, jot­ka arvosta­vat aikaansa eniten (= yleen­sä ne, joil­la myös olisi rahaa).

    Sat­tumal­ta on niin, että kaupunkili­iken­teenkin kannal­ta paikan löy­tymi­nen hel­posti on siu­nauk­sel­lista, kos­ka parkkipaikanetsin­täli­iken­net­tä ei ole. Täyn­nä ole­vat liian hal­vat parkkipaikat ovat tässä kovin hankalia.

    Paikan omis­ta­jan kannal­ta tilanne voi olla toinen, kos­ka selvästikään ilmais­es­ta paikas­ta ei saa mitään. Sil­loin paikalle kan­nat­taa lait­taa hin­ta hil­jaiseenkin aikaan. Liike-elämän kannal­ta tuo voi kuitenkin etenkin hyvin autopain­ot­teises­sa kaupungis­sa olla aika lail­la omaan jalka­an ampumista.

  51. Joudumme per­hesy­istä aja­maan kan­takaupun­gin läpi yleen­sä kol­me­na iltana viikos­sa. Aiem­min jäimme usein tulo­matkalla parik­si tun­niksi kaupungille. Käve­limme, kävimme ostok­sil­la tai kahvi­las­sa. Auton jätimme Van­han kaup­pa­hallin parkkipaikalle, jos­sa har­voin oli mui­ta autoja.

    Mut­ta emmepä käy enää. Iltapysäköin­nin tul­tua voimaan jou­tu­isimme mak­samaan 12 euroa ker­ral­ta. Jos ilto­ja olisi kolme viikos­sa, kuukausikus­tan­nus olisi n. 150 euroa. Ei kiitos!

  52. “Koko Vale of White Hors­es­sa on n. kaksinker­tais­es­ti Rovaniemen asukasluku n 1/10 pin­ta-alas­ta ver­rat­tuna Rovaniemen kun­taan. T”

    Ennen kun­tali­itok­sia Rovaniemen pin­ta-ala oli 33 km² ja asukkai­ta n 33000
    Jos ote­taan hie­man suurem­pi alue, joka kat­taa Saarenkylän eli pin­ta-alaa on n 50 km² ja asukkai­ta liki 45000 eli n 1500 asukas­ta per km2 .

    Suurin osa pin­ta-alas­ta on varat­tu poroille

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuomas:
    Perustele, miten pysäköin­nin tukem­i­nen aut­taa kuntataloutta?
    Meil­lä on las­ket­tu lähin­nä sitä, mitä pysäköin­tipaikko­jen lisäämi­nen MAKSAA lisään­tyv­inä ruuhkina.

    Lisää ilmaisia parkkipaikko­ja keskus­tan ulkop­uolelle juna-asemien ja metron var­teen. Nämä eivät lisää ruuhkia vaan päin vas­toin voivat vähen­tää niitä keskus­tas­sa. Jen­gi käy keskus­tan monis­sa liikkeis­sä mielel­lään, kun niihin pääsee kätevästi.

    Radat­tomien kun­tien asukkaat kiit­täi­sivät päätök­ses­tä asioimal­la stadis­sa. Myös Helsin­gin asukkaat, jot­ka eivät majaile ihan radan vier­essä, menevät ase­malle mielel­lään autol­la, johon saa lopuk­si ostok­set. Sta­di hyö­ty­isi yri­tys­ten men­estymisen ja vero­tuk­sen kaut­ta. Lisäk­si autoile­vien mukavu­us lisään­tyy, joka on tietenkin tärkeä asia, kuten mukavu­u­den lisään­tymi­nen yleensä.

    Mikäli jos­siteltaisi­in kun­nan omis­tamil­la kuvit­teel­lisil­la suuril­la parkki­halleil­la ydinkeskus­tas­sa, niin ne kan­nat­taisi pitää iltaisin ja yöelämän aikoi­hin mak­sut­tom­i­na, mut­ta ruuh­ka-aikoina pitää korkeat tak­sat. Näin kai kun­nan mit­tari­paikoil­lakin menetellään.

    1. Voisi ajatel­la, että tehtäisi­in junille yksi ase­ma, jos­sa ei ole mitään muu­ta kuin jät­timäi­nen parkkikent­tä. Täl­laisen olen näh­nyt Dublinissa.
      Ihmisille tarkoi­etun ase­man luona maa-ala on kallista. Ei voi ajatel­lakaan kym­me­nien hehtaarien parkkialuet­ta ase­man ympärille. Pitäisi tehdä pysäköin­ti­ta­lo tai maanalainen hal­li, mut­ta sille vbarat­tu maa on kallista, kos­ka ase­man ympäril­lä ole­va maa on arvokas­ta. Tuol­lainen paik­ka mak­saa 30 000 euroa/kpl, jol­loin päivit­täisen pysäköi­un­nin kus­tan­nuk­sik­si tulee noin kymme­nen euroa. Voimme tukea joukkoli­iken­nematkaa eurol­la, mut­ta kymme­nen euron tuki on jo ihan tolkuton.
      Yleen­sä joukkoli­iken­teen tues­sa on lähdet­ty siitä, että matrkus­d­ta­jan kotikun­ta mak­saa. Mik­si siis Helsin­gin pitäisi rak­en­taa kallis pysäk­ki sipoolaisille? Voisiko Sipoon kun­ta osal­lis­tua kuluihin?

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisi ajatel­la, että tehtäisi­in junille yksi ase­ma, jos­sa ei ole mitään muu­ta kuin jät­timäi­nen parkkikent­tä. Täl­laisen olen näh­nyt Dublinissa.
    Ihmisille tarkoi­etun ase­man luona maa-ala on kallista. Ei voi ajatel­lakaan kym­me­nien hehtaarien parkkialuet­ta ase­man ympärille. Pitäisi tehdä pysäköin­ti­ta­lo tai maanalainen hal­li, mut­ta sille vbarat­tu maa on kallista, kos­ka ase­man ympäril­lä ole­va maa on arvokas­ta. Tuol­lainen paik­ka mak­saa 30 000 euroa/kpl, jol­loin päivit­täisen pysäköi­un­nin kus­tan­nuk­sik­si tulee noin kymme­nen euroa. Voimme tukea joukkoli­iken­nematkaa eurol­la, mut­ta kymme­nen euron tuki on jo ihan tolkuton.
    Yleen­sä joukkoli­iken­teen tues­sa on lähdet­ty siitä, että matrkus­d­ta­jan kotikun­ta mak­saa. Mik­si siis Helsin­gin pitäisi rak­en­taa kallis pysäk­ki sipoolaisille? Voisiko Sipoon kun­ta osal­lis­tua kuluihin?

    Ei ole tarkoi­tus tehdä parkki­ti­laa kalleim­mille alueille. Käytän vielä esimerkkinä Puis­tolan ase­maa. Siinä on parkki­ti­laa niin lähel­lä rataa, ettei se ole edes asumiskelpoista. Sel­l­ainen kapea suo­ra — varsinkin jos ei ole asfal­toitu — ei paljoa kus­tan­na. Parkkipaikko­ja per ase­ma ei tarvitse olla tolkut­tomasti ja kuten sanoin, ei keskus­tas­sa vaan enem­män periferiassa.

    Metropo­lille yksi tai kak­si suur­ta pysäköin­tialuet­ta, jos­ta pääsee kätevästi kaikkialle, ei ole huono idea. Vielä taitaa sta­di olla han­kkeelle aav­is­tuk­sen liian pieni. Ehkä parin kymme­nen vuo­den päästä.

  55. Olen pitanyt Osmoa jarkimiehena vaik­ka en olekaan vihrei­den kan­nat­ta­ja. Nyt kyl­la tuli aika lail­la harhaan iskettya.
    En ymmar­ra miten voimme ver­ra­ta Helsinkia, Sin­ga­pore ja Tokio­ta keske­naan. Ensin­mainit­tu on aika lail­la tup­puky­la nai­hin kah­teen ver­rat­tuna jos­sa myos julki­nen liikenne toimii aika lail­la heikosti. Seka Sin­ga­pores­sa ja Tokios­sa julki­nen liikenne toimii lois­tavasti ja tak­sien hin­nat ovat alhaisia Suomeen ver­rat­tuna (Sin­ga­pores­sa tak­se­ja tue­taan julk­i­sista varoista). Eli oma­lle autolle on molem­mis­sa kaupungeis­sa hyva vai­h­toe­hto toisin kuin Suomes­sa jos­sa se ei ole kay­tan­nol­lista ja/tai on liian kallista. On toden­nakoista etta Helsin­gin matkus­ta­ja­maar­il­la hyvaa julk­ista liiken­net­ta ei saa­da edes kanat­tavak­si ainakaan Tokion tai Sin­ga­poren mit­ta­pu­us­sa (matkus­t­a­mi­nen on nais­sa aika lail­la miel­lyt­tavaa ja vie vahem­man aikaa kuin oma­l­la autolla).

    Kan­nat­taisi miet­tia mit­ka ovat liiken­ner­atkaisut Helsin­gin (ja Suomen) lah­toko­hdista ja miten esim. julk­ista liiken­net­ta ja tak­si­palvelu­ja tulisi kehit­taa. Vaik­ka omis­tan oman auton kayt­taisin mielu­um­min (ja usein kay­tan kay­tan­non- ja kus­tan­nussy­ista) julk­isia palvelu­ja. Asun paakaupunkialueel­la. Oma auto on kuitenkin usein tarpeen ja en var­masti ole ain­oa joka on toden­nut saman.
    Tulee myos ottaa huomioon ikaan­ty­van vae­ston tarpeet, joista mon­et halu­a­vat asua esim. Helsin­gin keskustassa.

Vastaa käyttäjälle Timo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.