Kiinalaiset ottavat velkakriisinsä rennosti

Hongkongis­sa ja Sin­ga­pores­sa melkein kaikissa puheen­vuorois­sa sivut­ti­in jotenkin Kiinan sisäistä velka­on­gel­maa. Kiinan alue­hallintoelin­ten ylivelka­an­tu­mi­nen on paljon pahempaa kuin euro­maid­en velka­on­gel­mat, eikä kukaan oikein tiedä, miten asia ratkeaa. Mit­ta­vat luot­to­tap­pi­ot ovat joka tapauk­ses­sa edessä, sil­lä monil­la alue­hallintovi­ra­nomaisil­la ei ole mitään  mah­dol­lisu­ut­ta selvitä velois­taan. Velka­on­gel­ma alkoi paisua, kun alue­hallintovi­ra­nomaisia suo­ras­taan rohkaisti­in lainan­ot­toon, jot­ta teol­lisu­us­maid­en velka­kri­isi ei toisi lamaa Kiinaan. Velak­si tehdyt infrain­vestoin­nit kor­va­si­vat vien­nin hiipumista.

Toisin kuin Euroop­pa, Kiina ei ole pysäyt­tänyt taloudel­lista toim­intaansa riidel­läk­seen siitä, kuka mak­saa kenen velko­ja. Siel­lä taide­taan ymmärtää, että taloudel­lisen toimin­nan sabotoin­ti keskinäisen riite­lyn nimis­sä vahin­goit­taa jokaista.

Euroopan talous­poli­ti­ikan täy­tyy tun­tua aasialai­sista aivan kahjol­ta. Koko maanosan kehi­tys pysäytetään vuosikymmenek­si, jot­ta voitaisi­in keskit­tyä riitelemään pikkurahoista.

Pikku­ra­hoista ver­rat­tuna siihen tap­pi­oon, mitä kasvun pysäyt­tämisel­lä ja työt­tömyy­den nos­tamisel­la on aiheutet­tu. Suomelle eurokri­isi esimerkik­si on mak­sanut jo yli sata mil­jar­dia, vaik­ka eri­laiset vaku­udet ja velka­maid­en lain­oituk­set ovat tuot­ta­neet tois­taisek­si vain voit­toa. Menetet­tynä tuotan­tona häviää pari mil­jar­dia joka kuukausi ja tahti kiihtyy koko ajan , mut­ta eivät­pähän sit­ten muut ainakaan pääse hyö­tymään mei­dän kustannuksellamme.

42 vastausta artikkeliin “Kiinalaiset ottavat velkakriisinsä rennosti”

  1. Olin aikaisem­min voimakas aus­ter­i­ty-poli­ti­ikan kan­nat­ta­ja, kos­ka mielestäni julki­nen rahankäyt­tö on niin rikol­lisen epäte­hokas­ta. Pere­hdyt­tyäni hie­man noi­hin Osmon kansan­taloudel­lisi­in tee­sei­hin olen sit­tem­min alka­nut kan­nat­taa vähin­tään jos­sain määrin elvytyspolitiikkaa.

    Herää vaan kysymys, että miten sitä pitäisi tehdä?

    Tieto­jär­jestelmäpro­jek­tit epäon­nis­tu­vat liki poikkeuk­set­ta, yri­tystuet val­u­vat kan­nat­ta­mat­toman “liike­toimin­nan” pyörit­tämiseen syn­nyt­tämät­tä juurikaan mitään järkevää uut­ta vääristäen samal­la markki­noi­ta ja vaikeut­ta­mal­la muiden yri­tys­ten toimintaa. 

    Luon­nol­lise­na ajatuk­se­na nou­se­vat tietysti mieleen infrain­vestoin­nit. PK-seudun raide­v­erkon paran­nuk­set, mah­dol­lis­es­ti vas­taa­vat Tam­pereel­la. Sähkö- ja tietoli­iken­n­ev­erkko­jen par­ran­nuk­set. Ehkä se merikaapeli Sak­saan ydin­voiman vien­ti­in? Olisiko kapear­aiteises­sa rautatiessä Tallinnas­ta Helsinki­in sit­tenkin jotain järkeä tavarakul­je­tusten tai ihmis­ten kuskaamisen kannalta?

    Entä sosi­aalipuoli? Koulunkäyn­ti­avus­ta­jat, sekä las­ten ja nuorten psykol­o­giset palve­lut syr­jäy­tymistä vas­taan tais­telu­un? Jokainen pelastet­tu hikiko­mori on kym­me­nien tai sato­jen tuhan­sien euro­jen voit­to yhteiskun­nalle. Tuol­laisen palkkioiden perässä kan­nat­taa ainakin yrit­tää. Miten kor­jataan ammatil­lisen koulu­tuk­sen alen­nusti­la ja ammat­tiko­rkeak­oulu­jär­jestelmän tusi­na­trade­nomi­tuotan­non ongelmat?

    Van­hus­ten­hoidon tason paran­t­a­mi­nen, jot­ta ihmis­ten ei tarvitse pelätä van­hemista? Paine eläkepäiville säästämiseen vähe­nee, jos van­hu­ut­ta ei tarvitse pelätä. Toisaal­ta onko esim. osakkeisi­in tai velka­kir­joi­hin säästämi­nen oikeasti yhteiskun­taa kui­h­dut­tavaa säästämistä? Onko tämä mis­sään määrin real­is­tista? On vaikea kek­siä mitään poten­ti­aal­ista eläke­jär­jestelmän uud­is­tus­ta, joka kan­nus­taisi hyvä­tu­loista viisikymp­pistä otta­maan lisää riskiä ja velka­vipua elämäänsä.

    Palvelu­alo­jen työl­lisyyt­tä on pakko paran­taa. Maat­alous ja teol­lisu­us eivät yksinker­tais­es­ti enää tarvitse työn­tek­i­jöitä samas­sa mit­takaavas­sa kuin aikaisem­min, joten palve­lut ovat nähdäk­seni ain­oa sek­tori, jos­sa työl­lisyys­ti­lanteen voi mitenkään olet­taa paranevan. Palvelu­iden käytet­tävyy­teen keski­t­u­loisille vaikut­taa radikaal­isti veroki­ila ja se miten helpok­si yrit­tämi­nen / laskut­ta­mi­nen / mak­sami­nen on tehty.

    Onko esim. järkevää, että pien­i­t­u­lois­t­en palkko­ja rasite­taan täysimit­taisel­la eläke­mak­sul­la, kun niil­lä ei käytän­nössä saa paran­net­tua toimeen­tu­loaan “eläk­keel­lä” lainkaan? Jos ver­rataan ihmistä joka on nyt 18v ja tekee koko uransa 1500e/kk pieni­palkkaista työtä, hän saa eläket­tä mität­tömän vähän lisää ver­rat­tuna henkilöön joka on 18v, eikä tee päivääkään koko elämän­sä aikana töitä. Taku­ueläke kun tulee kuitenkin ja asum­is­lisät, sekä mah­dol­liset toimeen­tu­lotuet tasoit­ta­vat eron todel­la pieneksi.

    Minkä takia pien­i­t­u­loiselta kerätään n. 150 000e (2013 euro­ja) hänen yli 40v mit­taisen työu­ransa aikana eläke­mak­sua, kun se ei kuitenkaan vaiku­ta hänen eläk­keeseen­sä käytän­nössä mitenkään?

    Palataan taas siihen, että kansalais­pal­ka­lla pitäisi kor­va­ta kansaneläke / taku­ueläke ja mah­dolli­nen työeläke ker­ty­isi sit­ten sen päälle. Työeläke­mak­sua mak­set­taisi­in sil­loin vas­ta jostain 1500–2000e yli menevistä tuloista.

    Eli entä jos elvy­tys toteutet­taisi­in niin, että uud­is­te­taan sosi­aal­i­jär­jestelmää? Se voi toki mak­saa mil­jarde­ja vuodessa muu­ta­man vuo­den ajan, mut­ta jos samal­la saataisi­in kor­jat­tua pahim­mat tuloloukku ja kan­nusti­non­gel­mat, niin vaiku­tuk­set talouskasvu­un voisi­vat olla dramaattisiakin.

  2. Olisi sen talous­laskun voin­ut tehdä hal­li­tustikin ekol­o­gis­es­ti kestävälle tasolle. Nyt las­ke­taan vain talous sosi­aalis­es­ti kestämät­tömälle tasolle välit­tämät­tä ekolo­gias­ta tai muus­takaan. Nyt jo kau­pataan Suomes­ta asei­ta dik­taat­tor­eille, kun moraali katoaa talousongelmien takia, jos sitä joskus on edes ollut. EU:sta vaan tiuk­ka liit­to, jos­sa ei enää yksit­täiset änkyrät pääse jar­ruk­si. Eipä niitä veroparati­ise­jakaan muuten pis­tetä kuri­in. Ei ainakaan lisää val­taa maid­en par­la­menteille, nehän tämän sopan aiheut­ti­vat ja siitähän sitä vas­ta vero- ja muu vahin­golli­nen kil­pailu alkaisi.

  3. Kiina on yht­enäi­nen, Euroop­pa ei. Kiinas­sa on maakun­nis­sa hyvin saman­laiset mallit; Euroopas­sa hyvin het­ero­geeniset. Näitä ei voi ver­ra­ta. Kiinan rikas alue tukee jatku­vasti köy­hää. Euroopas­sa täl­laisia halu­ja ei ole, kos­ka se tietäisi jatku­vaa sub­ven­toimista etelään. Eikä pidäkään olla.

    Etelä on rikas­ta aluet­ta hyväl­lä maanti­eteel­lisel­lä sijain­nil­la. Olisi täysin jär­jetön­tä, että pohjoinen köy­hä ja kylmä alue tuk­isi etelän kulu­tusjuh­laa vain sen vuok­si, että tääl­lä ollaan elet­ty enem­män suu säkkiä myöten eikä otet­tu hillit­tömiä rikastumisriskejä.

    1. Tuo­mas.
      Kiina on huomattavas5ti het­ero­genisem­pi kuin Euroop­pa. Shang­hai­ta ja Tiibet­tiä on vaikea ver­ra­ta toisiinsa.

  4. Oleel­lista on se, että Kiina sat­saa omaan infraan, me tääl­lä Euroopas­sa pankkien taseisi­in ja “palo­muurei­hin”.
    Meil­lä olisi Euroopas­sa jo maglev ‑junaverkos­tot, köy­hyys pois­tet­tu, tukiko­h­dat Kuus­sa (Helium‑3) ja aster­oide­ja louhit­ta­vana, jos ajat­telisimme edes vähän aasialais­ten tavoin. Vai mitä sil­lä EVM:lle luvat­ul­la par­il­la triljoon­al­la saisikaan sit­ten aikaan.

  5. Mut­ta miten saisit perus-suo­ma­laisen (ei puolueter­mi vaan tarkoit­taa taval­lista tal­laa­jaa) ymmärtämään, että joskus kan­nat­taa tukea mui­ta jot­ta itse hyö­ty­isi? Siis myös koti­maan ulkopuolella?

  6. Suomen val­tio velka­an­tuu hur­jaa vauh­tia ja vauhti kiihtyy ker­too Val­tiokont­torin tuore katsaus:
    http://tinyurl.com/btlyccp

    Kun­nat velka­an­tu­i­v­at mon­ta vuot­ta mil­jar­di per vuosi. Nyt vauhti on ilmeis­es­ti kiihtynyt 1,5 miljardiin.

    Eikä val­tion vel­ka ja kun­tien vel­ka lisää hitus­takaan tuotantoa.

    Pitäisikö muidenkin Pohjo­is­maid­en velka­an­tua Suomen tavoin, jot­ta saisimme lisää tuotantoa?

  7. Olet siis sitä mieltä, että Tiibet kuu­luu Kiinalle?

    Kiina on sitåä mieltä, Suy­omen valtiuo on sitä mieltä ja YK on sitä mieltä. Min­un mielip­i­teel­läni ei tai­da olla vaiku­tus­ta. Kävin kuitenkin tapoaa­mas­sa Dalai Lamaa, vaik­ka sen jäl­keen ei tai­da tul­la kut­sua Kiinan suurlähetystöön.

  8. Osmo,

    Peking taan­nee maakun­tien lainat ennen mak­sukyvyt­tömyyt­tä — sehän olisi katas­trofi koko Kiinan uskot­tavu­udelle, Eli älylli­nen kysymys on että miten korkeak­si sinus­ta pitäisi nos­taa julki­nen vel­ka / blt Kiinas­sa ja toisaal­ta Euroopassa?

    Kai Mykkä­nen:

    Kai Mykkä­nen:

  9. Kiinalaisia on mur­jot­tu ja keit­et­ty niin mon­es­sa liemessä sit­ten oop­i­um­so­dan, että taval­lista kiinalaista ei saa pois­tu­maan paikaltaan kuin puskutraktori.

    Eikä Kiina ole niin poli­isi­val­tio kuin tääl­lä Suomes­sa meille yritetään väit­tää. Siis ei Kiinan tavalli­nen poli­isi ole sen kum­mem­pi kuin Suo­ma­laisen kapakan port­sari. Tosin kiinalaisen taval­lisen poli­isin tulee kus­taan­taa oma uni­for­mun­sa omil­la rahoil­laan — ennen kuin on virassaan.

  10. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuomas.
    Kiina on huo­mat­tavasti het­ero­genisem­pi kuin Euroop­pa. Shang­hai­ta ja Tiibet­tiä on vaikea ver­ra­ta toisiinsa.

    Niin että Lux­em­burg ja Vatikaani­val­tio ovat samanlaisia?
    Kiinas­sa on yht­enäi­nen hallinto, aika tiukkakin jos­sain suhteessa.

  11. Tuo­mas:
    Kiina on yht­enäi­nen, Euroop­pa ei. Kiinas­sa on maakun­nis­sa hyvin saman­laiset mallit; Euroopas­sa hyvin het­ero­geeniset. Näitä ei voi ver­ra­ta. Kiinan rikas alue tukee jatku­vasti köy­hää. Euroopas­sa täl­laisia halu­ja ei ole, kos­ka se tietäisi jatku­vaa sub­ven­toimista etelään. 

    Suomensin taannoin tähän blogi­in Krugmanin kirjoituksen:
    ———————–
    Euro­statin tilas­tot bruttokansantuotteesta…Kreikka ja Por­tu­gali ovat suht’ köy­hiä, brut­tokansan­tuot­teet 82% ja 77% EUn keskiar­vos­ta … kun taas Sak­san on 120% EU-keskiarvosta.

    Mut­ta tämä ei juuri eroa USAs­ta: Alaba­man BKT/hlö on 74% USAn keskiar­vos­ta, Mis­sis­sip­pin 67% kun taas New Eng­landin ja itäran­nikon keskiosan luvut ovat 118% ja 116%

    Pääasialli­nen ero on että me ajat­telemme itseämme kansakun­tana, ja hyväksymme surut­ta suuret tulon­si­ir­rot köy­hem­mille osaval­tioille, ajat­telemat­ta het­keäkään että kyseessä olisi joku alueelli­nen ongelma

    Juju on siinä että mekään emme ole aina pitäneet itseämme kansakun­tana. Ennen sisäl­lis­so­taa puhut­ti­in Yhdis­tyneistä Val­tioista, vas­ta sodan jäl­keen niistä tuli Yhdysvallat.”
    —————–
    Myön­nän että minus­takin tun­tuu epäi­lyt­tävältä aja­tus että tulon­si­ir­rot etelään oli­si­vat jatku­via (ja kuka sanoo etteikö suun­ta olisi joskus tois­in­päin). EU-naa­purien kanssa ei tunne ole­vansa samal­la taval­la samas­sa veneessä kuin suo­ma­laisen työt­tömän tai pien­i­t­u­loisen — heitähän olen kyl­lä valmis sub­ven­toimaan kun­han edes jonkin­lainen kan­nustin säi­lyy tehdä edes jotain yhteisen hyvän eteen.

    Voisiko samo­ja sol­i­daarisu­uskri­teere­jä joi­ta sovel­letaan suo­ma­lais­ten kesken soveltaa myös maid­en välil­lä? Kaikille val­tioille kansalais­palk­ka, jol­la val­tiot säi­lyvät hengis­sä mut­ta kan­nustin ottaa vas­taan pieni­palkkaistakin kan­sain­välistä työn­jakoa säi­lyy? (No jaa, Troikka­han taitaa tehdä juuri tätä…)

    1. Myön­nän että minus­takin tun­tuu epäi­lyt­tävältä aja­tus että tulon­si­ir­rot etelään oli­si­vat jatkuvia

      Maan sisäl­lä tulon­si­ir­rot pohjoiseen ovat jatku­via ja paljon suurem­pia. Ilman niitä Suo­mi olisi huo­mat­tavasti huonom­mas­sa kunnossa.
      Onko parem­pi menet­tää 20 mil­jar­dia vuodessa taan­tu­man takia kuin siirtää etelään mil­jar­di vuodessa — varsinkin kun se siir­to tapah­tu­isi rahaa painamalla?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuomas.
    Kiina on huomattavas5ti het­ero­genisem­pi kuin Euroop­pa. Shang­hai­ta ja Tiibet­tiä on vaikea ver­ra­ta toisiinsa.

    Sama kun ver­taisit vaik­ka Lon­too­ta ja Grön­lan­tia toisi­in­sa. Kiinakin on het­ero­geeni­nen mut­ta se on yksi val­tio jota johtaa yksi puolue, kohta­laisen tiukalla otteel­la. EU:ssa 27 val­tio­ta jois­sa hal­lit­si­jat ja tavoit­teet vai­h­tuu koko ajan ja on jatku­vasti ris­tiri­idas­sa tois­t­en­sa kanssa.

  13. Euro­maid­en ongel­mana on se, että ne ovat itse jär­jestäneet itselleen kehnos­ti toimi­van järjestelmän.

    Euro­maat ovat velka­an­tuneet sijoit­ta­jille. Jos herää epäi­lyjä, että val­tio ei ehkä pysty selviy­tymään velois­taan, sijoit­ta­jat vaa­ti­vat huimia korko­ja. Korkeat korot pahen­ta­vat tilan­net­ta ja sil­loin kri­isi­val­tio ei selviä ilman muiden val­tioiden apua.

    Kiinas­sa val­tion keskushallinto pitää kiinalaisia pankke­ja määräys­val­las­saan, ei vält­tämät­tä viral­lis­es­ti suo­raan, mut­ta käytän­nössä kuitenkin. Ja keskushallinto on päät­tänyt, että pankkien on rahoitet­ta­va alue­hallinto­jen ja niiden sijoi­tusy­htiöi­den infrapro­jek­te­ja riip­pumat­ta han­kkei­den tulorahoituksesta.

    Ja jos sit­ten infrapro­jek­tit eivät gen­eroi riit­täviä tuot­to­ja lain­o­jen takaisin­mak­su­un, niin keskushallinto voi määrätä, että pankkien on annet­ta­va uut­ta lainaa van­ho­jen lain­o­jen päälle. Ja pankit tietenkin tot­tel­e­vat nöyrästi. Siis mitään kri­isiä ei synny.

    Ja jos velat halu­taan joskus pois­taa kir­jan­pidos­ta, niin voihan vaik­ka Kiinan keskus­pank­ki ostaa keskushal­li­tuk­sen määräyk­ses­tä alue­hallinnon sijoi­tusy­htiön velka­pa­per­it mitätöitäväksi.

    Kiinan kom­mu­nisti­nen jär­jestelmä siis takaa sen, että jär­jestelmä toimii eikä kri­isiy­dy. Sik­si kiinalaiset voivat ottaa rennosti.

    Ne maat, joil­la on oma itsenäi­nen keskus­pank­ki, kuten USA ja Japani, voivat lait­taa keskus­pankin osta­maan tarvit­taes­sa val­tion velka­kir­jo­ja, jol­loin ne eivät joudu euro­maid­en tavoin sijoit­ta­jien pain­os­tuk­sen uhriksi.

    Onnek­si kuitenkin myös euro­maat ovat ryhtyneet paikkaile­maan omia hölmöi­lyjään. EKP:lle on annet­tu hie­man suurem­pi rooli eikä kaikkia keinot­telijoi­ta enää kohdel­la pelkästään silkkihansikkain. 

    Näin euro­maatkin ovat menos­sa lähem­mäk­si kohti kiinalaista val­tion­jo­htoista jär­jestelmää, joka ei ole sijoit­ta­jien armoil­la. Ökyrikkaat oikeis­to­laiset ja keinot­teli­jat eivät tietenkään tykkää tästä. Kehi­tys vie heiltä val­taa ja keinot­telumah­dol­lisuuk­sia pois.

  14. Suomelle eurokri­isi esimerkik­si on mak­sanut jo yli sata mil­jar­dia, vaik­ka eri­laiset vaku­udet ja velka­maid­en lain­oituk­set ovat tuot­ta­neet tois­taisek­si vain voit­toa. Menetet­tynä tuotan­tona häviää pari mil­jar­dia joka kuukausi ja tahti kiihtyy koko ajan , mut­ta eivät­pähän sit­ten muut ainakaan pääse hyö­tymään mei­dän kustannuksellamme. 

    Tulk­it­sen tämä niin, että tukipaket­te­ja pitäisi myön­tää nyky­istä löysäkä­tisem­min, ja että Suomen talous kohenisi, jos näin meneteltäisiin.

    Onko kyse siis euroalueen tasois­es­ta elvy­tyk­ses­tä, jos­sa Suo­mi elvyt­tää verora­hoil­laan Kyproksen ja kump­panei­den taloutta?

    Pidän elvy­tys­tä ihan kelvol­lise­na tilapäis­ten kuop­pi­en ylit­tämiseen sopi­vana poli­ti­ikkana, mut­ta euroalueen tasol­la mak­sajien ja hyö­tyjien roolit menevät tässä yhtälössä kyl­lä pahasti sekaisin.

    Tulk­in­tani vaikut­taa jär­jet­tömältä. Mikä olisi parem­pi tai oikea yllä ole­van lain­auk­sen tulkinta?

    Mikä euro­maid­en väärä linjaus/päätös on johtanut siihen, että “maanosan kehi­tys pysäytetään vuosikymmenek­si”? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin?

    1. Suo­mi ei pysty elvyt­täm­nään yksin, se lie­nee selvä.
      Talous­poli­ti­ikas­sa on monia tavoit­tei­ta, esimerkik­si työl­lisyys, vai­h­to­tase ja inflaa­tio. Muual­la nämä ovat jos­sakin bal­anssis­sa keskenään, mut­ta EU:n alueel­la inflaa­tio­tavoite menee yli kaikkien muiden tavoit­tei­den, kiitos sak­salais­ten van­ho­jen trau­mo­jen. Kos­ka työl­lisyy­den ja inflaa­tion välil­lä on selvä trade off, inl­faa­tion p+ainaminen alle kehden pros­entin merk­it­see luop­umista työl­lisyy­destä ja kasvus­ta vakaan raha­nar­von hyväksi.
      Inl­faa­tio merk­it­see väistämät­tömiä tehokku­ustap­pi­oi­ta, joten alhainen inflaa­tio on sinän­sä hyvä asia, mut­ta ei se voi tärkey­dessä syr­jäyt­tää kaikkia mui­ta talous­pooli­ti­ikan tavoit­tei­ta. Onhan nyt korkea työt­tömyyskin selvää haaskausta.
      Moni kuvit­telee, että euroalueen vähän korkeampi inflaa­tio merk­it­sisialueen huonom­paa kil­pailukykyä. Asia on itseasi­as­sa päin vas­toin, kos­ka val­u­ut­ta kel­luu. Jos rahan arvo lask­isi viisi pros­ent­tia, euron kurssi heikkenisi — ei vain viisi pros­ent­tia vaan enem­män — kos­ka kel­lu­vaan val­u­ut­takurssi­in kap­i­tal­isoituu sekä nyky­hi­nen hin­tata­so, että odotuk­set tule­vista kurssimuutoksistra.
      Se, että euro­maat joutu­vat nyt kiul­paile­maan keskenään deflaa­ti­ol­la sen sijaan, että alueen raha- ja finas­sipoli­ti­ikkaa sekä palka­n­muo­dos­tus­ta suun­niteltaisi­in koko aluet­ta elvyt­täväk­si tuomit­see koko alueen hiipu­vaan talouteen.
      Euroalueen tilanne olisi selvästi parem­pi, jos Sak­sa, Hol­lan­ti ja Suo­mi korot­taisi­vat palkko­ja vähän suun­nitel­tua enem­män. Nyt Suo­mi on tilanteessa, jos­sa voimme — ceteris paribus — emme nos­taisi palkko­ja lainkaan ja niin on asia muil­lakin euro­mail­la. Jos taas asi­as­ta voitaisi­in sopia euro­maid­en kesken, me olisimme nos­ta­mas­sa palkko­ja yhdessä muiden men­estynei­den maid­en kanssa, oli­ivivyöhyk­keel­lä palkko­ja ei nos­tet­taisi, euron arvo heikkenisi, euroalueen sisäiset epoä­tas­apain­ot väheni­sivät ja lop­ul­ta kaik­ki voittaisivat.
      IMF:n pääekon­o­misti suosit­ti euroaluelle viiden pros­entin inflaatiotavoitetta.
      Niin vielä. Julk­isia investoin­te­ja kan­nat­taa toteut­taa huonoina aikoina kuyten Kii­inas­sa on tehtykin ja myös esimerkik­si Bri­tan­ni­as­sa. Rahat val­tiop voi laina­ta omis­ta­mal­taan keskus­pankil­ta — tai voisi, ellei EU:n perus­sopimus olisi sito­tunut kengän­nauho­ja alueel­la yhteen.

  15. Osmo Soin­in­vaara: Maan sisäl­lä tulon­si­ir­rot pohjoiseen ovat jatku­via ja paljon suurem­pia. Ilman niitä Suo­mi olisi huo­mat­tavasti huonom­mas­sa kunnossa.

    Tarkoi­tat var­maan, että ilman niitä tulon­si­ir­to­ja saa­neet alueet oli­si­vat huo­mat­ta­vati huonom­mas­sa kun­nos­sa? En ymmär­rä miten tulon­si­ir­to­ja mak­sa­vat alueet muut­tuisi­vat huonom­mik­si pelkästään sil­lä, ettei niiden tarvitse rahoit­taa muita.

  16. Hyvä blogikir­joi­tus jälleen kerran.

    Toki on jo aiem­minkin käynyt ilmi, että Osmo on Krug­manin­sa lukenut ja sisäistänyt. Valitet­tavasti samaa ei voi sanoa kaik­ista suo­ma­lai­sista poli­itikoista. Onkin murheel­lista nähdä, kuin­ka jopa ulko­maankaup­pamin­is­ter­il­lämme on heikko ymmär­rys kan­sain­välis­es­tä taloud­es­ta ja esim. Paul Krug­manin esit­tämän argu­men­taa­tion ja kri­ti­ikin todel­lis­es­ta sisäl­löstä, kuten seu­raa­va kir­joi­tus osoittaa:
    http://www.alexstubb.com/fi/blog/1991/#.UXN28VFDu5k

    Vai ehkä onkin niin, että omi­tu­is­ten liike­talousop­pi­en aivope­semäl­lä oikeis­tol­la (esim. Stubb, Rehn, Merkel, Osborne) on ylit­sepääsemätön kyn­nys ymmärtää kansan­talouden toim­intaa ja esimerkik­si mas­satyöt­tömyy­den aiheut­tamia hyvinvointitappioita.

    Tämän päivän Hesaris­sa ker­ro­taan val­tio­varain­min­is­ter­imme vierailus­ta USA:ssa. Hän on tavan­nut siel­lä FED:in johta­jan Bernanken ja muitakin talousop­pinei­ta, ja on ilmeis­es­ti huomen­na aikeis­sa tava­ta myös Krug­manin. Hesaris­sa siteer­ataan Urpi­laisen puhei­ta, jot­ka täl­lä ker­taa kuu­losta­vat ole­van suurin piirtein lin­jas­sa Krug­manin edus­ta­man key­ne­siläisen talousa­jat­telun kanssa. Urpi­laisen aiem­pi­en puhei­den sekä Suomen val­it­se­man type­r­än ja Sak­san hal­li­tuk­sen virhe­lin­jauk­sia eurokri­i­sis­sä sokeasti tuke­van lin­jan val­os­sa tämä on hie­man yllät­tävää. Täy­tyy kuitenkin toivoa, että Amerikan matkalla lisään­tynyt tieto saa Urpi­laisen lop­ullis­es­ti heräämään. Valitet­tavasti tähän asti on näyt­tänyt siltä, että Erk­ki Tuomio­ja on ollut ain­oa nyky­hal­li­tuk­sen min­is­teri, jol­la on oikea ymmär­rys eurokri­isin syvim­mästä ole­muk­ses­ta. Toiv­ot­tavasti lisäti­eto lisää Urpi­laisen ymmär­rystä ja päästään siitä, että hän sokeasti tois­telee muual­ta kuulemi­aan viisauk­sia kuten aiem­min on vaikutel­mak­si tul­lut. Valitet­tavasti Kokoomuk­sen suh­teen tuskin on mitään toivoa siitä, että järkeä alet­taisi­in käyt­tää per­in­teis­ten oikeis­to­lais­ten talous­dok­tri­inien sijaan.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuomas.
    Kiina on huomattavas5ti het­ero­genisem­pi kuin Euroop­pa. Shang­hai­ta ja Tiibet­tiä on vaikea ver­ra­ta toisiinsa.

    Tästä olen hiukan eri mieltä Osmon kanssa. Suurin ongel­ma Euroopas­sa on se, että tääl­lä ei ajatel­la, että kaik­ki olemme samaa kansaa, jota yhdis­tää yhteinen kieli ja kult­tuuri. Kiinas­sa kuitenkin näin pääsään­töis­es­ti on ja tämän takia mon­et asi­at tapah­tu­vat Kiinas­sa helpom­min, vaik­ka alueel­lis­es­ti mate­ri­aaliset elin­ta­so­erot sinän­sä suuria olisivatkin. 

    (Tiibet on sit­ten oma lukun­sa, mut­ta siel­lä on niin pieni osa koko Kiinan väestä ja taloudel­lis­es­ta tuotan­nos­ta, että ei sil­lä ole kansan­talouden mit­takaavas­sa suur­ta merk­i­tys­tä. Ver­taus on vähän sama kuin käyt­täisi saame­laisia todis­teena siitä, että Suo­mi on heterogeeninen.) 

    EU:ssa pitäisi sat­sa­ta paljon nyky­istä enem­män kult­tuuri- ja kielialuei­den välis­ten raja-aito­jen ylit­tämiseen. EU:lle pitäisi perus­taa oma “yleis­ra­dio”, joka esimerkik­si jakaisi kaikki­in koti­talouk­si­in yhteistä EU-lehteä, joka olisi saman­sisältöi­nen kaikkial­la, mut­ta kus­sakin maas­sa jaet­taisi­in kyseisen maan kielelle kään­net­tynä, jot­ta kaik­ki voisi­vat sitä lukea.

  18. ‘Voisiko samo­ja sol­i­daarisu­uskri­teere­jä joi­ta sovel­letaan suo­ma­lais­ten kesken soveltaa myös maid­en välil­lä?’ (Mikko Kiviranta)
    Se vaatisi näi­den sol­i­daarisu­uskri­tee­rien soveltamista myös niiden muiden maid­en sisäl­lä. On poli­it­tis­es­ti haas­teel­lista myy­dä pohjoiseen sys­teemiä, jos­sa pohjoisen keski­t­u­loiset mak­sa­vat vero­ja, jot­ta etelän parem­pio­sais­ten ei tarvitse.

  19. Sylt­ty: Tarkoi­tat var­maan, että ilman niitä tulon­si­ir­to­ja saa­neet alueet oli­si­vat huo­mat­ta­vati huonom­mas­sa kun­nos­sa? En ymmär­rä miten tulon­si­ir­to­ja mak­sa­vat alueet muut­tuisi­vat huonom­mik­si pelkästään sil­lä, ettei niiden tarvitse rahoit­taa muita.

    Provosoitko vai ajat­teletko oikeasti näin lyhytnäköisesti?

    Esimerkik­si pääkaupunkiseu­tu on hyö­tynyt suun­nat­tomasti siitä, että sil­lä on muun muas­sa suurien ikälu­okkien joukos­sa ollut käytet­tävis­sä val­ta­va maal­ta muut­tanut ja siel­lä valmi­ik­si hyvin perusk­oulutet­tu työvoimare­servi. Jos koulu­tus­ta ja kehi­tys­tä Suomen syr­jäseuduil­la ei olisi tuet­tu vahvem­pi­en aluei­den voimavaroil­la esimerkik­si sodan jälkei­sis­sä puut­teel­li­sis­sa olois­sa, niin koko Suomel­la pääkaupunkiseu­tu mukaan lukien olisi ollut huo­mat­tavasti heikom­mat vauras­tu­misen edellytykset.

  20. Tämä inflaa­tion tor­jun­ta on men­nyt min­ul­la yli hilseen. 80-luvun lop­ulle sitä riit­ti ja val­tion vel­ka noin 0 mil­jar­dia. Sit­tem­min sitä alet­ti­in ain­oana oikeana oppina tor­jua ja sama vel­ka nyt noin 100 mil­jar­dia! Paljon on maail­mas­sa tapah­tunut muu­takin mut­ta kyl­lä täl­lä joku syy-seu­raus suhde täy­tyy olla. Muis­te­len Suomen Pankin pääjo­hta­jien lausuneen sanan inflaa­tio joka toises­sa lauseessa 80-luvun lopus­ta läh­tien niin kuin ei mitään suurem­paa mörköä talouteen voisi kuvitel­lakaan. Nyt­tem­min ovat hiukan rauhoit­tuneet tältä osin. Kysynkin nyt viisaam­mil­ta että mikä oli se pakot­ta­va tarve pyrk­iä paina­maan inflaa­tio­ta kah­teen pros­ent­ti­in, onnis­tut­ti­inko siinä ja mitä hyvää sil­lä saimme aikaan???

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Suo­mi ei pysty elvyt­täm­nään yksin, se lie­nee selvä. 

    Pystyy kai elvyt­tämään hyvin omaa talout­taan, mut­ta ei yksin koko euroalueen talout­ta. Euroalueen tasol­la meil­lä on kolme vai­h­toe­htoa. Joko annetaan (takaisin mak­set­tavaa) lainaa toisille elvy­tyk­seen, tai muo­doste­taan euroalueen sisälle “uusi poli­it­tis­es­ti ohjat­tu IMF”, joka mak­saa ja esit­tää vaa­timuk­sia, tai sit­ten ajatel­laan rahat yhteisik­si, ja Suo­mi mak­saa muiden kulu­ja liiko­ja kyse­lemät­tä suo­raan, toivoen että Kyproksen etu on mei­dänkin etumme. (Toki olisi neljän­tenä mah­dol­lisuute­na myös euron sään­töjä nou­dat­ta­va poli­ti­ik­ka, mut­ta se on kai jo käytän­nössä hylätty.)

    Inl­faa­tio merk­it­see väistämät­tömiä tehokku­ustap­pi­oi­ta, joten alhainen inflaa­tio on sinän­sä hyvä asia, mut­ta ei se voi tärkey­dessä syr­jäyt­tää kaikkia mui­ta talous­pooli­ti­ikan tavoit­tei­ta. Onhan nyt korkea työt­tömyyskin selvää haaskausta. 

    Euro­laueel­la on kak­si vai­h­toe­htoa, joko vakaa euro tai inflaa­tiok­ierre. Euron sään­nöt on raken­net­tu vakaan euron mukaan, mut­ta nuo sään­nöt on nyt rikot­tu. Kel­lut­ta­mi­nen lie­nee ain­oa järkevä vai­h­toe­hto vakaalle eurolle. Ongel­man voi sanoa syn­tyneen siitä, että euron sään­nöt vakaus­vaa­timuk­seen edel­lyt­tävät huonoina aikoina kykyä sisäiseen deval­vaa­tioon, mut­ta poli­itikoil­ta tuo kyky yleis­es­ti puut­tuu. Sik­si nyt repeää tuo vakaan euron peri­aate, ja euroalueen sopimuk­set lentävät romukoppaan.

    Euron vakaud­estakin voi luop­ua kahdel­la taval­la. Joko annetaan kel­lua markki­noiden mukaan, tai sit­ten peruste­taan keskusyk­sikkö ohjaa­maan kel­lu­mista ja jaka­maan raho­ja. Euroalue on val­it­se­mas­sa jälkim­mäisen tien. Selvästi kyseessä on enem­män poli­it­ti­nen ohjaus kuin IMF:n tapainen neu­traali virkamieso­h­jaus. Suuril­la rahoil­la on aina otta­jansa, joten mallis­sa on riskin­sä (eli raho­ja ei tul­la aina jaka­maan kirka­sot­saisin ide­ol­o­gisin perustein).

    Se, että euro­maat joutu­vat nyt kiul­paile­maan keskenään deflaa­ti­ol­la sen sijaan, että alueen raha- ja finas­sipoli­ti­ikkaa sekä palka­n­muo­dos­tus­ta suun­niteltaisi­in koko aluet­ta elvyt­täväk­si tuomit­see koko alueen hiipu­vaan talouteen. 

    On tässä muitakin vai­h­toe­hto­ja. Ruotsin val­it­se­ma tie on yksi ver­tailuko­h­ta Suomelle. Kri­isi­maid­en hoi­dos­sa taas Islannin tie on vai­h­toe­hto jatkuville apu­paketeille. Nykyisen pitkite­tyn kri­isin voi myös kat­soa syn­tyneen kri­isin taita­mat­tomas­ta hoi­dos­ta. Euroalueen asioiden poukkoil­e­va ja omia sään­töjään rikko­va hoito on itsessään vienyt luot­ta­mus­ta euroalueeseen. On mah­dol­lista, että ilman muo­dostet­tua mah­dol­lis­es­ti pitkällekin jatku­vaa bailou­tien ketjua olisimme jo kuiv­il­la. Raho­jen siir­to­jen sijaan olisimme siis voineet myös pitäy­tyä euron sään­tö­jen mukaises­sa politiikassa.

    Euroalueen tilanne olisi selvästi parem­pi, jos Sak­sa, Hol­lan­ti ja Suo­mi korot­taisi­vat palkko­ja vähän suun­nitel­tua enemmän. 

    Uskon elvy­tyk­seen lyhyi­den kuop­pi­en tasoit­ta­jana (ehkä puoli vuot­ta), mut­ta en pysyvänä vuosia kestävänä ratkaisuna. Käteisel­lä voi siis tasa­ta pienet lom­mot läh­es huo­maa­mat­tomik­si, mut­ta pidemmssä elvy­tyk­sessä käteinen lop­puu armot­ta. Ei voi syödä pysyvästi enem­män kuin tienaa.

    Niin vielä. Julk­isia investoin­te­ja kan­nat­taa toteut­taa huonoina aikoina kuyten Kii­inas­sa on tehtykin ja myös esimerkik­si Britanniassa. 

    Suomi­han toteut­taa koti­maas­sa lähin­nä säästöjä, ja käyt­tää elvy­tyskykyään paljolti muiden maid­en (tai niiden pankkisek­torin) tukemiseen. Vas­tu­ut ja edut eivät täysin kohtaa. Euroalue ei ole vielä yksi homogeeni­nen alue, jos­sa kaik­ki luot­taisi­vat toisi­in­sa ja rahat oli­si­vat yhteisiä.

    1. Kel­lut­ta­mi­nen lie­nee ain­oa järkevä vai­h­toe­hto vakaalle eurolle.

      Euro on ollut kel­lu­va val­u­ut­ta koko his­to­ri­ansa ajan.

  22. Toisaal­ta vaa­di­taan että taloudet pitää saa­da kuri­in nou­dat­ta­maan sääntöjä.
    Toisaal­ta san­o­taan ettei val­taa saa siirtää Brysseliin.
    Sama kuin ensin huu­taisi kun aamupu­urossa ei ole sok­e­ria. Kun sit­ten lait­taa siihen sok­e­ria huude­taan ja valite­taan mik­si siinä on sokeria.

    Viisi vuo­ti­aat siis noin tekevät. Aikuis­ten ei pitäisi, mutta.…

  23. Nukku­Mat­ti: tääl­lä ei ajatel­la, että kaik­ki olemme samaa kansaa, jota yhdis­tää yhteinen kieli ja kult­tuuri. Kiinas­sa kuitenkin näin pääsään­töis­es­ti on

    Kiinas­sa ei ole yhteistä kieltä vaan murtei­ta on paljon, eikä niiden käyt­täjät ymmär­rä tois­t­en­sa puhetta. 

    Se mikä Kiinas­sa on nerokas­ta, on yhteinen kir­joi­tus. Esimerkik­si talo, hus, house, haus, mai­son, casa…
    Sitä vas­taa­va merk­ki on kaikille sama.

  24. Evert The NeveR­est: Kiinas­sa ei ole yhteistä kieltä vaan murtei­ta on paljon, eikä niiden käyt­täjät ymmär­rä tois­t­en­sa puhetta. 

    Kyl­lä Kiinas­sa on yhteinen kieli. Toki murtei­ta voi olla, mut­ta tietääk­seni kaik­ki siel­lä vähänkään koulu­ja käyvät oppi­vat kyl­lä saman kie­len ja puhu­vat sitä kaik­ki sujuvasti:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandariinikiina

  25. Osmo Soin­in­vaara: Euro on ollut kel­lu­va val­u­ut­ta koko his­to­ri­ansa ajan. 

    Joo, näin toki teknis­es­ti, mut­ta tavoit­teena ja vaa­timuk­se­na on ollut vakaus, eikä arvon liu’ut­ta­mi­nen (joka vapaut­taa tarpeesta tehdä ikäviä päätök­siä huono­jen suh­dan­tei­den osues­sa kohdalle).

    Molem­mat ovat mah­dol­lisia lin­jo­ja, mut­ta minä olisin pysynyt suun­nitel­lul­la alku­peräisel­lä lin­jal­la, kos­ka otteen lip­sum­i­nen heti ensim­mäiset vaikeudet koh­dates­sa heiken­tää jär­jestelmän yleistä uskot­tavu­ut­ta. Tässä mielessä euro­jär­jestelmä mur­tui jo. Ja tämä on yksi tärkeä osasyy euron kri­isin pitkit­tymisen / euroalueen uskot­tavu­u­den katoamisen takana.

  26. Nukku­Mat­ti: Kyl­lä Kiinas­sa on yhteinen kieli. Toki murtei­ta voi olla, mut­ta tietääk­seni kaik­ki siel­lä vähänkään koulu­ja käyvät oppi­vat kyl­lä saman kie­len ja puhu­vat sitä kaik­ki sujuvasti…

    Tarkoitin siis, että kaik­ki koulu­ja käyneet kiinalaiset osaa­vat mandariinikiinaa.

    Toki Euroopas­sakin nuoren väestön kesku­udessa englan­ti alkaa olla sel­l­ainen kieli, jota läh­es poikkeuk­set­ta osataan.

    Silti Euroopas­sa lie­nee enem­män vai­htelua kie­len lisäk­si kult­tuuril­li­sis­sa asiois­sa ja hallinto­tavois­sa ja käytän­nöis­sä. Osin tämä vai­htelu on tietenkin rikkaus, ja parem­pi lie­nee euroop­palainen demokraat­ti­nen valin­nan­va­paus kuin kiinalainen yksipuolue­val­ta. Siitä huoli­mat­ta Euroopan sisäl­lä olisi mielestäni tarve parem­mal­la val­tioiden ja kielialuei­den rajat ylit­tävälle tiedonväl­i­tyk­selle kuten yllä ehdotin.

  27. Nukku­Mat­ti: tääl­lä ei ajatel­la, että kaik­ki olemme samaa kansaa, jota yhdis­tää yhteinen kieli ja kult­tuuri. Kiinas­sa kuitenkin näin pääsään­töis­es­ti on.

    Kyl­lä tääl­lä varsin paljon ajatel­laan näin, vaik­ka valkoi­hoinen lib­er­aali miten muu­ta toivoisi, ja näin ajatel­laan vielä sit­tenkin, kun lib­er­aale­ja ei enää ole.

  28. Ode:

    Julk­isia investoin­te­ja kan­nat­taa toteut­taa huonoina aikoina kuyten Kii­inas­sa on tehtykin ja myös esimerkik­si Bri­tan­ni­as­sa. Rahat val­tiop voi laina­ta omis­ta­mal­taan keskus­pankil­ta — tai voisi, ellei EU:n perus­sopimus olisi sito­tunut kengän­nauho­ja alueel­la yhteen.

    Tuo on mah­dol­lista kri­isi­aikana kansal­lis­val­tiois­sa, kuten USA, UK tai Kiina.

    Se ei ole mah­dol­lista euroalueel­la, kos­ka se samal­la tarkoit­taisi yhteis­vas­tu­u­ta veloista. Tiedät itsekin aivan hyvin, että moinen ei ole poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista, ei pelkästään Sak­sas­sa vaan mis­sään nettomaksajamaassa.
    Muis­telepa vaik­ka suo­ma­laista teat­te­ria ja “talous­gu­rumme” Urpi­laisen hirt­täy­tymistä “takuuk­si­in”.

    Tietysti toimi­val­la val­u­ut­ta-alueel­la pitäisi olla yhteiset velka­kir­jat ja FEDin kaltainen täysin toimi­val­tainen keskus­pank­ki, mut­ta niin myös pitäisi olla oli­ivi­mais­sa vas­tu­ulliset poli­itikot, jot­ta moi­seen voitaisi­in men­nä. Ei tämä sotku ole sak­salais­ten syy, Sak­sa­han pakotet­ti­in liit­tymään Euroon mak­suna muurin kaatamisesta.

  29. J. Tir­punen: Kysynkin nyt viisaam­mil­ta että mikä oli se pakot­ta­va tarve pyrk­iä paina­maan inflaa­tio­ta kah­teen pros­ent­ti­in, onnis­tut­ti­inko siinä ja mitä hyvää sil­lä saimme aikaan???

    Inflaa­tio syö säästöjä, eli ylimääräistä rahaa. Jatkoih­mette­lyn kohteek­si kel­läköhän sitä ylimääräistä on ja mikä hei­dän ase­mansa yhteiskun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa mah­taapi olla.

  30. Osmo Soin­in­vaara: Tuomas.Kiina on huomattavas5ti het­ero­genisem­pi kuin Euroop­pa. Shang­hai­ta ja Tiibet­tiä on vaikea ver­ra­ta toisiinsa.

    a) Kiina on yhdis­tet­ty jo kauan sit­ten rautaisel­la otteel­la, jota kiin­teä yhdis­tämi­nen kansal­lis­mielisiltä regi­imeiltä usein vaatii. Euroop­palaiset val­tiot ovat hyvin kansal­lis­mielisiä ja itsenäisiä; niitä ei voi ver­ra­ta USA:n osaval­tioi­hin (näi­hinkin tarvit­ti­in tosin myös sota).

    b) Euroop­palaisil­la on eri kieli, kult­tuuri, omat kaup­pa­suh­teet ulko­maille, oma talous­malli, joista viimeis­in­tä ei voi sovit­taa yhteen kuin pakolla.

    c) Suomen ei kan­na­ta tuh­la­ta etelään sen perus­teel­la, että näin hoide­taan jotain abstrak­te­ja yhteisiä asioi­ta, joi­hin kukaan ei todel­lisu­udessa ole sitoutunut. Suo­mi voi itsenäisenä vali­ta kaup­pakump­pan­it tilanteen mukaan ja jät­tää etelän ongel­mat Sak­salle ja muille, jot­ka etelästä hyötyvät.

    d) Suomen sisäi­nen sub­ven­tio on toimi­va, kos­ka voimme valvoa oikeasti kor­rup­tio­ta ja hyö­dyn­tää myös tap­pi­o­ta teke­viä aluei­ta. Sitä ei voi ver­ra­ta euroalueeseen.

  31. Kiinan alue­hallintoelin­ten ylivelka­an­tu­mi­nen on paljon pahempaa kuin euro­maid­en velka­on­gel­mat, eikä kukaan oikein tiedä, miten asia ratkeaa. Mit­ta­vat luot­to­tap­pi­ot ovat joka tapauk­ses­sa edessä, sil­lä monil­la alue­hallintovi­ra­nomaisil­la ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta selvitä velois­taan. Velka­on­gel­ma alkoi paisua, kun alue­hallintovi­ra­nomaisia suo­ras­taan rohkaisti­in lainan­ot­toon, jot­ta teol­lisu­us­maid­en velka­kri­isi ei toisi lamaa Kiinaan. Velak­si tehdyt infrain­vestoin­nit kor­va­si­vat vien­nin hiipumista.
    Toisin kuin Euroop­pa, Kiina ei ole pysäyt­tänyt taloudel­lista toim­intaansa riidel­läk­seen siitä, kuka mak­saa kenen velko­ja. Siel­lä taide­taan ymmärtää, että taloudel­lisen toimin­nan sabotoin­ti keskinäisen riite­lyn nimis­sä vahin­goit­ta jokaista.
    Euroopan talous­poli­ti­ikan täy­tyy tun­tua Aasialai­sista aivan kahjol­ta. Koko maanosan kehi­tys pysäytetään vuosikymmenek­si, jot­ta voitaisi­in keskit­tyä riitelemään pikkurahoista.
    Pikku­ra­hoista ver­rat­tuna siihen tap­pi­oon, mitä kasvun pysäyt­tämisel­lä ja työt­tömyy­den nos­tamisel­la on aiheutet­tu. Suomelle eurokri­isi esimerkik­si on mak­sanut jo yli sata mil­jar­dia, vaik­ka eri­laiset vaku­udet ja velka­maid­en lain­oituk­set ovat tuot­ta­neet tois­taisek­si vain voittoa.
    Anony­mous:

    Syy Kiinan val­tion lep­su­un talous­poli­ti­ikkaan lie­nee hyvin poli­it­ti­nen. Alue­hallinto­jen suur­ta velka­kuor­maa ei pystytä alen­ta­maan, ilman että se hidas­taisi maan talouskasvua. Velka­ra­hoite­tul­la talouskasvul­la ylläpi­de­tään Kiinan kansalais­ten mate­ri­aal­ista hyv­in­voin­tia, mikä taas vähen­tää kri­ti­ikkiä maan yksipuolue­jär­jestelmää kohtaan. Velka­ku­plan puhkeami­nen johtaisi hel­posti kiinalaiseen ”ara­bikevääseen” ja poli­it­tiseen kri­isi­in, ja sitähän Kiinan kom­mu­nisti­nen puolue ei mis­sään nimessä halua. Val­las­sa on muka­va olla – selvähän se – ja vaikeu­ta ratkaisu­ja siir­retään eteen­päin niin kauan kun voi. 

    Mut­ta tot­ta, että eurokri­isin hoito on ollut epäon­nis­tunut­ta. Kes­ki-Euroopan euroval­tiot päät­tivät pelas­taa omat pankkin­sa, sen sijaan että oli­si­vat pelas­ta­neet Etelä-Euroopan ylivelka­an­tuneet val­tiot. Nyt ollaan tilanteessa, jos­sa sekä aut­tavien että autet­tavien euroval­tioiden velka­kuor­mat ovat kas­va­neet korkeam­mille tasoille ver­rat­tuna finanssikri­isin alku­un. Yksi­tyiset pankki­jätit – jot­ka siis oli­vat vah­vasti mukana luo­mas­sa koko finanssikri­isiä edeltävää velka­ku­plaa – ovat nyt pul­lol­laan rahaa ja tako­vat taas mil­jar­di­voit­to­ja entiseen tapaan, mut­ta enää ne eivät viit­si rahoit­taa velka­an­tu­via euroval­tioi­ta tai näi­den yri­tyk­siä ja kansalaisia. Ja tätä kaikkea touhua on Suomikin ollut mukana tuke­mas­sa, vaik­ka lähivu­osi­na on tulos­sa lisää kur­ju­ut­ta sekä mit­tavia luot­to­tap­pi­oi­ta. Ruot­si sen sijaan on fik­suna maana päät­tänyt pysyä mah­dol­lisim­man paljon erossa tästä sekoilus­ta, ja se on viitan­nut kin­taal­la jopa valmis­teil­la ole­vaan EU:n pankki­u­nioni­in. Tässä rupeaa kyl­lä ole­maan huonon lef­fan ainekset.

  32. Juho Laatu: Molem­mat ovat mah­dol­lisia lin­jo­ja, mut­ta minä olisin pysynyt suun­nitel­lul­la alku­peräisel­lä lin­jal­la, kos­ka otteen lip­sum­i­nen heti ensim­mäiset vaikeudet koh­dates­sa heiken­tää jär­jestelmän yleistä uskot­tavu­ut­ta. Tässä mielessä euro­jär­jestelmä mur­tui jo.

    Ainakin minä putosin kär­ry­iltä tässä. Ymmär­rän tuon kom­mentin niin, että euron lin­jana on ollut vakaus (ver­rat­tuna mihin?), ja että nyt sitä ei ole onnis­tut­tu puo­lus­ta­maan. Tämä on sit­ten johtanut siihen, että euron kurssi on heiken­tynyt, mikä on ongelma.

    Vien­ti­te­ol­lisu­u­den per­spek­ti­ivistä kat­sot­tuna tilanne näyt­tää aav­is­tuk­sen toisen­laiselta. Euro ei vieläkään ole mitenkään älyt­tömän hal­pa globaalis­sa kil­pailus­sa. Enem­män tulee se olo, että tässä on meneil­lään yhteinen upo­tuskil­pailu jenkkien ja kinkkien kanssa. Kenel­läkään ei ole oikein varaa päästää omaa val­u­ut­taansa vahvis­tu­maan. Sveit­siläiset ovat siinä tilanteessa, että siel­lä mietitään dol­lar­ien käyt­tämistä ruokatarvikkeena, kun kurssi ei meinaa pudo­ta mil­lään ja kil­pailukyky alkaa kadota.

    Aina voi haikail­la vaikka­pa itsenäisen kru­u­nun puoles­ta. Ei sekään oikein hyvältä näytä, kos­ka ruot­salaiset pitävät sen ihan tietois­es­ti aika lail­la euron kanssa samas­sa tasos­sa. Jos kru­unu pää­sisi liian kalli­ik­si, se olisi kova isku Ruotsin kansan­taloudelle, ja liian hal­vak­si se pää­sisi vain rahaa painamalla.

    Todel­lisu­udessa tilanne on se, että jos etelä­maalaiset eivät olisi vetäneet euroa alas, koko alueen kan­sain­vä­li­nen kil­pailukyky olisi heiken­tynyt ja vetänyt kurssin alas. Keskus­pankki­toimin­nal­la on mah­dol­lista kyl­lä laskea kurssia, mut­ta nos­t­a­mi­nen on vaikeampaa…

  33. tpyy­lu­o­ma: Inflaa­tio syö säästöjä, eli ylimääräistä rahaa. Jatkoih­mette­lyn kohteek­si kel­läköhän sitä ylimääräistä on ja mikä hei­dän ase­mansa yhteiskun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa mah­taapi olla.

    Hyvä salali­it­to­teo­ria, mut­ta isorikkaat osaa­vat pitää rahansa muual­lakin kuin pankki­tilil­lä numeroina. Inflaa­ti­oti­lanne mah­dol­lis­taa paljon enem­män eri­laista taloudel­lista aktivi­teet­tia ja sijoi­tus­toim­intaa kuin nykyi­nen paikallaan nököttäminen.

  34. tpyy­lu­o­ma: Inflaa­tio syö säästöjä, eli ylimääräistä rahaa. Jatkoih­mette­lyn kohteek­si kel­läköhän sitä ylimääräistä on ja mikä hei­dän ase­mansa yhteiskun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa mah­taapi olla.

    Vähän krypti­nen heit­to. Häviäjinä eivät ole ainakaan rikkaat, vaan taval­liset säästäjät ja myös kädestä suuhun eläjät. Inflaa­tio­han leikkaa likvi­idin rahan arvoa, ei niinkään omaisu­u­den tai osakkei­den arvoa.

    Takavu­osi­na inflaa­tio leikkasi myös lain­o­ja, joten jos oli suhtei­ta pank­in­jo­hta­ji­in, inflaa­tio mah­dol­listi helpon ja var­man velka­ve­toisen rikas­tu­misen. Nyt asia ei ole aivan yhtä yksinker­taista, sil­lä korot liikku­vat herkemmin.

  35. Tätäpä olen juuri poht­in­ut. Olemme onnis­tuneet paina­maan inflaa­tion kah­teen prossaan, nökötämme paikallamme ja otamme 10 mil­jar­dia lisää vip­piä per vuosi. Euroopan mit­takaavas­sa sama x 100! Ojalan laskuopil­la en tätä pysty ratkaise­maan mut­ta kyl­lä joku mät­tää ja ankarasti. Pahin­ta on se että kään­net­tä ei ole näköpi­iris­sä. Tosin ei se Kiinan-Kallen resep­tikään var­masti paras ole mut­ta saa­vat ainakin jotain tehdyk­si sil­lä velka­ra­hal­laan. Me otamme sitä syödäksemme!!!

  36. Nukku­Mat­ti: Kyl­lä Kiinas­sa on yhteinen kieli. Toki murtei­ta voi olla, mut­ta tietääk­seni kaik­ki siel­lä vähänkään koulu­ja käyvät oppi­vat kyl­lä saman kie­len ja puhu­vat sitä kaik­ki sujuvasti:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandariinikiina

    Vuon­na 2004 teh­dyn tutkimuk­sen perus­teel­la 54 pros­ent­tia kiinalai­sista kykeni kom­mu­nikoimaan viral­lista kieltä käyt­täen. He täyt­tivät kie­len osaamisen 3‑B vaa­timuk­set. Pekingiä luku­unot­ta­mat­ta tätäkään kie­len hallinnan tasoa ei saavute­ta ilman eri­ty­istä ope­tus­ta. Tele­vi­sio- tai radio­työ vaatii korkeam­man 1‑B tason kie­len­hallintaa. Korkein taso on 1‑B. Sen tasoisia löy­tyy Pekingistä 90%, mut­ta Kan­ton­ista 0,5%.

    En tiedä, kuin­ka vaa­ti­va 3‑B taso on. Wikipedi­an mukaan tasolu­ok­i­tuk­set ovat virhe­p­ros­ent­ti­in perus­tu­via: 1‑A — 3%, 3‑B — 40%. Ehkä “kaik­ki siel­lä vähänkään koulu­ja käyvät oppi­vat kyl­lä saman kie­len ja puhu­vat sitä kaik­ki suju­vasti” on yhtä tot­ta kuin olisi sanoa, että Suomes­sa kaik­ki vähänkään koulu­ja käyvät oppi­vat ruotsin kie­len ja puhu­vat sitä kaik­ki sujuvasti. 🙂

    http://en.wikipedia.org/wiki/Standard_Chinese

  37. Viherinssi:

    Inflaa­ti­oti­lanne mah­dol­lis­taa paljon enem­män eri­laista taloudel­lista aktivi­teet­tia ja sijoi­tus­toim­intaa kuin nykyi­nen paikallaan nököttäminen.

    Niin­pä. Mik­si korkeam­paa inflaa­tio­ta ei tavoitel­la, vaik­ka se olisi nykyti­lanteessa toimi­va lääke sekä työt­tömyy­teen, velka­on­gel­maan että euron yliar­vos­tuk­seen ja tärkeä apu myös euroalueen sisäis­ten vai­h­to­ta­sei­den epä­tas­apain­otilo­jen korjaamiseksi?

    Osaako joku sanoa, että mis­tä tämä inflaa­tiokam­mo on pesiy­tynyt asioista päät­tävien keskus­pankki­irien ja poli­itikko­jen ajatuksiin?

    Sak­sa ei ole ain­oa inflaa­tio­ta pelkäävä maa. Vaik­ka Ruotsin keskus­pank­ki onkin hoi­tanut leiviskän­sä EKP:tä parem­min ja tilanne (mm. julk­istalouden vel­ka ja työt­tömyys) kru­unualueel­la ei ole yhtä paha kuin euroalueel­la, niin myös länsi­naa­puris­sa on käy­ty pitkään debat­tia oikeas­ta rahapoli­ti­ikan suun­nas­ta ja siel­läkin enem­mistössä on ollut inflaa­tio­ta tor­ju­va ja löy­sem­pää rahapoli­ti­ikkaa vas­tus­ta­va suuntaus. 

    Aka­teemis­es­ti ansioitunut Svens­son päät­tikin lop­ul­ta lähteä Riks­bankenin johtokun­nas­ta, kun ei saanut viestiään läpi:
    http://www.di.se/artiklar/2013/4/22/svensson-jag-ar-besviken/

    Tässä myös mie­lenki­in­toinen kom­ment­ti, jos­sa venäläi­nen Deri­pas­ka pitää euroa liian vah­vana ja toteaa tämän vahvu­u­den tuot­ta­van euroalueelle ongelmia:
    http://www.talouselama.fi/uutiset/deripaska+en+tieda+miten+eurooppa+aikoo+sailyttaa+elintasonsa/a2181111

    Samaa ovat sanoneet myös eräät suomalaiset:
    http://www.sifterfund.com/articles/arvopaperi_dec2011_eng.pdf

Vastaa käyttäjälle Evert The NeveRest Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.