Kiinalaiset ottavat velkakriisinsä rennosti

20.4.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

Hongkongissa ja Singaporessa melkein kaikissa puheenvuoroissa sivuttiin jotenkin Kiinan sisäistä velkaongelmaa. Kiinan aluehallintoelinten ylivelkaantuminen on paljon pahempaa kuin euromaiden velkaongelmat, eikä kukaan oikein tiedä, miten asia ratkeaa. Mittavat luottotappiot ovat joka tapauksessa edessä, sillä monilla aluehallintoviranomaisilla ei ole mitään  mahdollisuutta selvitä veloistaan. Velkaongelma alkoi paisua, kun aluehallintoviranomaisia suorastaan rohkaistiin lainanottoon, jotta teollisuusmaiden velkakriisi ei toisi lamaa Kiinaan. Velaksi tehdyt infrainvestoinnit korvasivat viennin hiipumista.

Toisin kuin Eurooppa, Kiina ei ole pysäyttänyt taloudellista toimintaansa riidelläkseen siitä, kuka maksaa kenen velkoja. Siellä taidetaan ymmärtää, että taloudellisen toiminnan sabotointi keskinäisen riitelyn nimissä vahingoittaa jokaista.

Euroopan talouspolitiikan täytyy tuntua aasialaisista aivan kahjolta. Koko maanosan kehitys pysäytetään vuosikymmeneksi, jotta voitaisiin keskittyä riitelemään pikkurahoista.

Pikkurahoista verrattuna siihen tappioon, mitä kasvun pysäyttämisellä ja työttömyyden nostamisella on aiheutettu. Suomelle eurokriisi esimerkiksi on maksanut jo yli sata miljardia, vaikka erilaiset vakuudet ja velkamaiden lainoitukset ovat tuottaneet toistaiseksi vain voittoa. Menetettynä tuotantona häviää pari miljardia joka kuukausi ja tahti kiihtyy koko ajan , mutta eivätpähän sitten muut ainakaan pääse hyötymään meidän kustannuksellamme.

Kommentit

42 Vastausta artikkeliin “Kiinalaiset ottavat velkakriisinsä rennosti”

  1. Sepi kirjoitti 20.4.2013 kello 15:42

    Olin aikaisemmin voimakas austerity-politiikan kannattaja, koska mielestäni julkinen rahankäyttö on niin rikollisen epätehokasta. Perehdyttyäni hieman noihin Osmon kansantaloudellisiin teeseihin olen sittemmin alkanut kannattaa vähintään jossain määrin elvytyspolitiikkaa.

    Herää vaan kysymys, että miten sitä pitäisi tehdä?

    Tietojärjestelmäprojektit epäonnistuvat liki poikkeuksetta, yritystuet valuvat kannattamattoman “liiketoiminnan” pyörittämiseen synnyttämättä juurikaan mitään järkevää uutta vääristäen samalla markkinoita ja vaikeuttamalla muiden yritysten toimintaa.

    Luonnollisena ajatuksena nousevat tietysti mieleen infrainvestoinnit. PK-seudun raideverkon parannukset, mahdollisesti vastaavat Tampereella. Sähkö- ja tietoliikenneverkkojen parrannukset. Ehkä se merikaapeli Saksaan ydinvoiman vientiin? Olisiko kapearaiteisessa rautatiessä Tallinnasta Helsinkiin sittenkin jotain järkeä tavarakuljetusten tai ihmisten kuskaamisen kannalta?

    Entä sosiaalipuoli? Koulunkäyntiavustajat, sekä lasten ja nuorten psykologiset palvelut syrjäytymistä vastaan taisteluun? Jokainen pelastettu hikikomori on kymmenien tai satojen tuhansien eurojen voitto yhteiskunnalle. Tuollaisen palkkioiden perässä kannattaa ainakin yrittää. Miten korjataan ammatillisen koulutuksen alennustila ja ammattikorkeakoulujärjestelmän tusinatradenomituotannon ongelmat?

    Vanhustenhoidon tason parantaminen, jotta ihmisten ei tarvitse pelätä vanhemista? Paine eläkepäiville säästämiseen vähenee, jos vanhuutta ei tarvitse pelätä. Toisaalta onko esim. osakkeisiin tai velkakirjoihin säästäminen oikeasti yhteiskuntaa kuihduttavaa säästämistä? Onko tämä missään määrin realistista? On vaikea keksiä mitään potentiaalista eläkejärjestelmän uudistusta, joka kannustaisi hyvätuloista viisikymppistä ottamaan lisää riskiä ja velkavipua elämäänsä.

    Palvelualojen työllisyyttä on pakko parantaa. Maatalous ja teollisuus eivät yksinkertaisesti enää tarvitse työntekijöitä samassa mittakaavassa kuin aikaisemmin, joten palvelut ovat nähdäkseni ainoa sektori, jossa työllisyystilanteen voi mitenkään olettaa paranevan. Palveluiden käytettävyyteen keskituloisille vaikuttaa radikaalisti verokiila ja se miten helpoksi yrittäminen / laskuttaminen / maksaminen on tehty.

    Onko esim. järkevää, että pienituloisten palkkoja rasitetaan täysimittaisella eläkemaksulla, kun niillä ei käytännössä saa parannettua toimeentuloaan “eläkkeellä” lainkaan? Jos verrataan ihmistä joka on nyt 18v ja tekee koko uransa 1500e/kk pienipalkkaista työtä, hän saa eläkettä mitättömän vähän lisää verrattuna henkilöön joka on 18v, eikä tee päivääkään koko elämänsä aikana töitä. Takuueläke kun tulee kuitenkin ja asumislisät, sekä mahdolliset toimeentulotuet tasoittavat eron todella pieneksi.

    Minkä takia pienituloiselta kerätään n. 150 000e (2013 euroja) hänen yli 40v mittaisen työuransa aikana eläkemaksua, kun se ei kuitenkaan vaikuta hänen eläkkeeseensä käytännössä mitenkään?

    Palataan taas siihen, että kansalaispalkalla pitäisi korvata kansaneläke / takuueläke ja mahdollinen työeläke kertyisi sitten sen päälle. Työeläkemaksua maksettaisiin silloin vasta jostain 1500-2000e yli menevistä tuloista.

    Eli entä jos elvytys toteutettaisiin niin, että uudistetaan sosiaalijärjestelmää? Se voi toki maksaa miljardeja vuodessa muutaman vuoden ajan, mutta jos samalla saataisiin korjattua pahimmat tuloloukku ja kannustinongelmat, niin vaikutukset talouskasvuun voisivat olla dramaattisiakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  2. juhani salovaara kirjoitti 20.4.2013 kello 17:08

    Olisi sen talouslaskun voinut tehdä hallitustikin ekologisesti kestävälle tasolle. Nyt lasketaan vain talous sosiaalisesti kestämättömälle tasolle välittämättä ekologiasta tai muustakaan. Nyt jo kaupataan Suomesta aseita diktaattoreille, kun moraali katoaa talousongelmien takia, jos sitä joskus on edes ollut. EU:sta vaan tiukka liitto, jossa ei enää yksittäiset änkyrät pääse jarruksi. Eipä niitä veroparatiisejakaan muuten pistetä kuriin. Ei ainakaan lisää valtaa maiden parlamenteille, nehän tämän sopan aiheuttivat ja siitähän sitä vasta vero- ja muu vahingollinen kilpailu alkaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  3. Tuomas kirjoitti 20.4.2013 kello 17:22

    Kiina on yhtenäinen, Eurooppa ei. Kiinassa on maakunnissa hyvin samanlaiset mallit; Euroopassa hyvin heterogeeniset. Näitä ei voi verrata. Kiinan rikas alue tukee jatkuvasti köyhää. Euroopassa tällaisia haluja ei ole, koska se tietäisi jatkuvaa subventoimista etelään. Eikä pidäkään olla.

    Etelä on rikasta aluetta hyvällä maantieteellisellä sijainnilla. Olisi täysin järjetöntä, että pohjoinen köyhä ja kylmä alue tukisi etelän kulutusjuhlaa vain sen vuoksi, että täällä ollaan eletty enemmän suu säkkiä myöten eikä otettu hillittömiä rikastumisriskejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.4.2013 kello 22:24

    Tuomas.
    Kiina on huomattavas5ti heterogenisempi kuin Eurooppa. Shanghaita ja Tiibettiä on vaikea verrata toisiinsa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. kuhlmey kirjoitti 20.4.2013 kello 21:08

    Oleellista on se, että Kiina satsaa omaan infraan, me täällä Euroopassa pankkien taseisiin ja “palomuureihin”.
    Meillä olisi Euroopassa jo maglev -junaverkostot, köyhyys poistettu, tukikohdat Kuussa (Helium-3) ja asteroideja louhittavana, jos ajattelisimme edes vähän aasialaisten tavoin. Vai mitä sillä EVM:lle luvatulla parilla triljoonalla saisikaan sitten aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  6. Oikeistodemari kirjoitti 20.4.2013 kello 21:15

    Mutta miten saisit perus-suomalaisen (ei puoluetermi vaan tarkoittaa tavallista tallaajaa) ymmärtämään, että joskus kannattaa tukea muita jotta itse hyötyisi? Siis myös kotimaan ulkopuolella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Evert The NeveRest kirjoitti 20.4.2013 kello 22:29

    Suomen valtio velkaantuu hurjaa vauhtia ja vauhti kiihtyy kertoo Valtiokonttorin tuore katsaus:
    http://tinyurl.com/btlyccp

    Kunnat velkaantuivat monta vuotta miljardi per vuosi. Nyt vauhti on ilmeisesti kiihtynyt 1,5 miljardiin.

    Eikä valtion velka ja kuntien velka lisää hitustakaan tuotantoa.

    Pitäisikö muidenkin Pohjoismaiden velkaantua Suomen tavoin, jotta saisimme lisää tuotantoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Olavi kirjoitti 20.4.2013 kello 22:37

    Olet siis sitä mieltä, että Tiibet kuuluu Kiinalle?

    Kiina on sitåä mieltä, Suyomen valtiuo on sitä mieltä ja YK on sitä mieltä. Minun mielipiteelläni ei taida olla vaikutusta. Kävin kuitenkin tapoaamassa Dalai Lamaa, vaikka sen jälkeen ei taida tulla kutsua Kiinan suurlähetystöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  9. Kai Mykkänen kirjoitti 20.4.2013 kello 22:51

    Osmo,

    Peking taannee maakuntien lainat ennen maksukyvyttömyyttä – sehän olisi katastrofi koko Kiinan uskottavuudelle, Eli älyllinen kysymys on että miten korkeaksi sinusta pitäisi nostaa julkinen velka / blt Kiinassa ja toisaalta Euroopassa?

    Kai Mykkänen:

    Kai Mykkänen:

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Tavallinen Teknikko kirjoitti 20.4.2013 kello 23:10

    Kiinalaisia on murjottu ja keitetty niin monessa liemessä sitten oopiumsodan, että tavallista kiinalaista ei saa poistumaan paikaltaan kuin puskutraktori.

    Eikä Kiina ole niin poliisivaltio kuin täällä Suomessa meille yritetään väittää. Siis ei Kiinan tavallinen poliisi ole sen kummempi kuin Suomalaisen kapakan portsari. Tosin kiinalaisen tavallisen poliisin tulee kustaantaa oma uniformunsa omilla rahoillaan – ennen kuin on virassaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Raimo K kirjoitti 20.4.2013 kello 23:10

    Osmo Soininvaara:
    Tuomas.
    Kiina on huomattavasti heterogenisempi kuin Eurooppa. Shanghaita ja Tiibettiä on vaikea verrata toisiinsa.

    Niin että Luxemburg ja Vatikaanivaltio ovat samanlaisia?
    Kiinassa on yhtenäinen hallinto, aika tiukkakin jossain suhteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  12. Mikko Kiviranta kirjoitti 20.4.2013 kello 23:20

    Tuomas:
    Kiina on yhtenäinen, Eurooppa ei. Kiinassa on maakunnissa hyvin samanlaiset mallit; Euroopassa hyvin heterogeeniset. Näitä ei voi verrata. Kiinan rikas alue tukee jatkuvasti köyhää. Euroopassa tällaisia haluja ei ole, koska se tietäisi jatkuvaa subventoimista etelään.

    Suomensin taannoin tähän blogiin Krugmanin kirjoituksen:
    ———————–
    Eurostatin tilastot bruttokansantuotteesta…Kreikka ja Portugali ovat suht’ köyhiä, bruttokansantuotteet 82% ja 77% EUn keskiarvosta … kun taas Saksan on 120% EU-keskiarvosta.

    Mutta tämä ei juuri eroa USAsta: Alabaman BKT/hlö on 74% USAn keskiarvosta, Mississippin 67% kun taas New Englandin ja itärannikon keskiosan luvut ovat 118% ja 116%

    Pääasiallinen ero on että me ajattelemme itseämme kansakuntana, ja hyväksymme surutta suuret tulonsiirrot köyhemmille osavaltioille, ajattelematta hetkeäkään että kyseessä olisi joku alueellinen ongelma

    Juju on siinä että mekään emme ole aina pitäneet itseämme kansakuntana. Ennen sisällissotaa puhuttiin Yhdistyneistä Valtioista, vasta sodan jälkeen niistä tuli Yhdysvallat.”

    —————–
    Myönnän että minustakin tuntuu epäilyttävältä ajatus että tulonsiirrot etelään olisivat jatkuvia (ja kuka sanoo etteikö suunta olisi joskus toisinpäin). EU-naapurien kanssa ei tunne olevansa samalla tavalla samassa veneessä kuin suomalaisen työttömän tai pienituloisen – heitähän olen kyllä valmis subventoimaan kunhan edes jonkinlainen kannustin säilyy tehdä edes jotain yhteisen hyvän eteen.

    Voisiko samoja solidaarisuuskriteerejä joita sovelletaan suomalaisten kesken soveltaa myös maiden välillä? Kaikille valtioille kansalaispalkka, jolla valtiot säilyvät hengissä mutta kannustin ottaa vastaan pienipalkkaistakin kansainvälistä työnjakoa säilyy? (No jaa, Troikkahan taitaa tehdä juuri tätä…)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.4.2013 kello 6:17

    Myönnän että minustakin tuntuu epäilyttävältä ajatus että tulonsiirrot etelään olisivat jatkuvia

    Maan sisällä tulonsiirrot pohjoiseen ovat jatkuvia ja paljon suurempia. Ilman niitä Suomi olisi huomattavasti huonommassa kunnossa.
    Onko parempi menettää 20 miljardia vuodessa taantuman takia kuin siirtää etelään miljardi vuodessa – varsinkin kun se siirto tapahtuisi rahaa painamalla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. AJ kirjoitti 21.4.2013 kello 0:55

    Osmo Soininvaara:
    Tuomas.
    Kiina on huomattavas5ti heterogenisempi kuin Eurooppa. Shanghaita ja Tiibettiä on vaikea verrata toisiinsa.

    Sama kun vertaisit vaikka Lontoota ja Grönlantia toisiinsa. Kiinakin on heterogeeninen mutta se on yksi valtio jota johtaa yksi puolue, kohtalaisen tiukalla otteella. EU:ssa 27 valtiota joissa hallitsijat ja tavoitteet vaihtuu koko ajan ja on jatkuvasti ristiriidassa toistensa kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  15. Seppo S kirjoitti 21.4.2013 kello 1:03

    Euromaiden ongelmana on se, että ne ovat itse järjestäneet itselleen kehnosti toimivan järjestelmän.

    Euromaat ovat velkaantuneet sijoittajille. Jos herää epäilyjä, että valtio ei ehkä pysty selviytymään veloistaan, sijoittajat vaativat huimia korkoja. Korkeat korot pahentavat tilannetta ja silloin kriisivaltio ei selviä ilman muiden valtioiden apua.

    Kiinassa valtion keskushallinto pitää kiinalaisia pankkeja määräysvallassaan, ei välttämättä virallisesti suoraan, mutta käytännössä kuitenkin. Ja keskushallinto on päättänyt, että pankkien on rahoitettava aluehallintojen ja niiden sijoitusyhtiöiden infraprojekteja riippumatta hankkeiden tulorahoituksesta.

    Ja jos sitten infraprojektit eivät generoi riittäviä tuottoja lainojen takaisinmaksuun, niin keskushallinto voi määrätä, että pankkien on annettava uutta lainaa vanhojen lainojen päälle. Ja pankit tietenkin tottelevat nöyrästi. Siis mitään kriisiä ei synny.

    Ja jos velat halutaan joskus poistaa kirjanpidosta, niin voihan vaikka Kiinan keskuspankki ostaa keskushallituksen määräyksestä aluehallinnon sijoitusyhtiön velkapaperit mitätöitäväksi.

    Kiinan kommunistinen järjestelmä siis takaa sen, että järjestelmä toimii eikä kriisiydy. Siksi kiinalaiset voivat ottaa rennosti.

    Ne maat, joilla on oma itsenäinen keskuspankki, kuten USA ja Japani, voivat laittaa keskuspankin ostamaan tarvittaessa valtion velkakirjoja, jolloin ne eivät joudu euromaiden tavoin sijoittajien painostuksen uhriksi.

    Onneksi kuitenkin myös euromaat ovat ryhtyneet paikkailemaan omia hölmöilyjään. EKP:lle on annettu hieman suurempi rooli eikä kaikkia keinottelijoita enää kohdella pelkästään silkkihansikkain.

    Näin euromaatkin ovat menossa lähemmäksi kohti kiinalaista valtionjohtoista järjestelmää, joka ei ole sijoittajien armoilla. Ökyrikkaat oikeistolaiset ja keinottelijat eivät tietenkään tykkää tästä. Kehitys vie heiltä valtaa ja keinottelumahdollisuuksia pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. Juho Laatu kirjoitti 21.4.2013 kello 2:24

    Suomelle eurokriisi esimerkiksi on maksanut jo yli sata miljardia, vaikka erilaiset vakuudet ja velkamaiden lainoitukset ovat tuottaneet toistaiseksi vain voittoa. Menetettynä tuotantona häviää pari miljardia joka kuukausi ja tahti kiihtyy koko ajan , mutta eivätpähän sitten muut ainakaan pääse hyötymään meidän kustannuksellamme.

    Tulkitsen tämä niin, että tukipaketteja pitäisi myöntää nykyistä löysäkätisemmin, ja että Suomen talous kohenisi, jos näin meneteltäisiin.

    Onko kyse siis euroalueen tasoisesta elvytyksestä, jossa Suomi elvyttää verorahoillaan Kyproksen ja kumppaneiden taloutta?

    Pidän elvytystä ihan kelvollisena tilapäisten kuoppien ylittämiseen sopivana politiikkana, mutta euroalueen tasolla maksajien ja hyötyjien roolit menevät tässä yhtälössä kyllä pahasti sekaisin.

    Tulkintani vaikuttaa järjettömältä. Mikä olisi parempi tai oikea yllä olevan lainauksen tulkinta?

    Mikä euromaiden väärä linjaus/päätös on johtanut siihen, että “maanosan kehitys pysäytetään vuosikymmeneksi”? Mitä olisi pitänyt tehdä toisin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.4.2013 kello 6:10

    Suomi ei pysty elvyttämnään yksin, se lienee selvä.
    Talouspolitiikassa on monia tavoitteita, esimerkiksi työllisyys, vaihtotase ja inflaatio. Muualla nämä ovat jossakin balanssissa keskenään, mutta EU:n alueella inflaatiotavoite menee yli kaikkien muiden tavoitteiden, kiitos saksalaisten vanhojen traumojen. Koska työllisyyden ja inflaation välillä on selvä trade off, inlfaation p+ainaminen alle kehden prosentin merkitsee luopumista työllisyydestä ja kasvusta vakaan rahanarvon hyväksi.
    Inlfaatio merkitsee väistämättömiä tehokkuustappioita, joten alhainen inflaatio on sinänsä hyvä asia, mutta ei se voi tärkeydessä syrjäyttää kaikkia muita talouspoolitiikan tavoitteita. Onhan nyt korkea työttömyyskin selvää haaskausta.
    Moni kuvittelee, että euroalueen vähän korkeampi inflaatio merkitsisialueen huonompaa kilpailukykyä. Asia on itseasiassa päin vastoin, koska valuutta kelluu. Jos rahan arvo laskisi viisi prosenttia, euron kurssi heikkenisi – ei vain viisi prosenttia vaan enemmän – koska kelluvaan valuuttakurssiin kapitalisoituu sekä nykyhinen hintataso, että odotukset tulevista kurssimuutoksistra.
    Se, että euromaat joutuvat nyt kiulpailemaan keskenään deflaatiolla sen sijaan, että alueen raha- ja finassipolitiikkaa sekä palkanmuodostusta suunniteltaisiin koko aluetta elvyttäväksi tuomitsee koko alueen hiipuvaan talouteen.
    Euroalueen tilanne olisi selvästi parempi, jos Saksa, Hollanti ja Suomi korottaisivat palkkoja vähän suunniteltua enemmän. Nyt Suomi on tilanteessa, jossa voimme — ceteris paribus — emme nostaisi palkkoja lainkaan ja niin on asia muillakin euromailla. Jos taas asiasta voitaisiin sopia euromaiden kesken, me olisimme nostamassa palkkoja yhdessä muiden menestyneiden maiden kanssa, oliivivyöhykkeellä palkkoja ei nostettaisi, euron arvo heikkenisi, euroalueen sisäiset epoätasapainot vähenisivät ja lopulta kaikki voittaisivat.
    IMF:n pääekonomisti suositti euroaluelle viiden prosentin inflaatiotavoitetta.
    Niin vielä. Julkisia investointeja kannattaa toteuttaa huonoina aikoina kuyten Kiiinassa on tehtykin ja myös esimerkiksi Britanniassa. Rahat valtiop voi lainata omistamaltaan keskuspankilta — tai voisi, ellei EU:n perussopimus olisi sitotunut kengännauhoja alueella yhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Syltty kirjoitti 21.4.2013 kello 8:02

    Osmo Soininvaara: Maan sisällä tulonsiirrot pohjoiseen ovat jatkuvia ja paljon suurempia. Ilman niitä Suomi olisi huomattavasti huonommassa kunnossa.

    Tarkoitat varmaan, että ilman niitä tulonsiirtoja saaneet alueet olisivat huomattavati huonommassa kunnossa? En ymmärrä miten tulonsiirtoja maksavat alueet muuttuisivat huonommiksi pelkästään sillä, ettei niiden tarvitse rahoittaa muita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. NukkuMatti kirjoitti 21.4.2013 kello 8:44

    Hyvä blogikirjoitus jälleen kerran.

    Toki on jo aiemminkin käynyt ilmi, että Osmo on Krugmaninsa lukenut ja sisäistänyt. Valitettavasti samaa ei voi sanoa kaikista suomalaisista poliitikoista. Onkin murheellista nähdä, kuinka jopa ulkomaankauppaministerillämme on heikko ymmärrys kansainvälisestä taloudesta ja esim. Paul Krugmanin esittämän argumentaation ja kritiikin todellisesta sisällöstä, kuten seuraava kirjoitus osoittaa:
    http://www.alexstubb.com/fi/blog/1991/#.UXN28VFDu5k

    Vai ehkä onkin niin, että omituisten liiketalousoppien aivopesemällä oikeistolla (esim. Stubb, Rehn, Merkel, Osborne) on ylitsepääsemätön kynnys ymmärtää kansantalouden toimintaa ja esimerkiksi massatyöttömyyden aiheuttamia hyvinvointitappioita.

    Tämän päivän Hesarissa kerrotaan valtiovarainministerimme vierailusta USA:ssa. Hän on tavannut siellä FED:in johtajan Bernanken ja muitakin talousoppineita, ja on ilmeisesti huomenna aikeissa tavata myös Krugmanin. Hesarissa siteerataan Urpilaisen puheita, jotka tällä kertaa kuulostavat olevan suurin piirtein linjassa Krugmanin edustaman keynesiläisen talousajattelun kanssa. Urpilaisen aiempien puheiden sekä Suomen valitseman typerän ja Saksan hallituksen virhelinjauksia eurokriisissä sokeasti tukevan linjan valossa tämä on hieman yllättävää. Täytyy kuitenkin toivoa, että Amerikan matkalla lisääntynyt tieto saa Urpilaisen lopullisesti heräämään. Valitettavasti tähän asti on näyttänyt siltä, että Erkki Tuomioja on ollut ainoa nykyhallituksen ministeri, jolla on oikea ymmärrys eurokriisin syvimmästä olemuksesta. Toivottavasti lisätieto lisää Urpilaisen ymmärrystä ja päästään siitä, että hän sokeasti toistelee muualta kuulemiaan viisauksia kuten aiemmin on vaikutelmaksi tullut. Valitettavasti Kokoomuksen suhteen tuskin on mitään toivoa siitä, että järkeä alettaisiin käyttää perinteisten oikeistolaisten talousdoktriinien sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. NukkuMatti kirjoitti 21.4.2013 kello 8:53

    Osmo Soininvaara:
    Tuomas.
    Kiina on huomattavas5ti heterogenisempi kuin Eurooppa. Shanghaita ja Tiibettiä on vaikea verrata toisiinsa.

    Tästä olen hiukan eri mieltä Osmon kanssa. Suurin ongelma Euroopassa on se, että täällä ei ajatella, että kaikki olemme samaa kansaa, jota yhdistää yhteinen kieli ja kulttuuri. Kiinassa kuitenkin näin pääsääntöisesti on ja tämän takia monet asiat tapahtuvat Kiinassa helpommin, vaikka alueellisesti materiaaliset elintasoerot sinänsä suuria olisivatkin.

    (Tiibet on sitten oma lukunsa, mutta siellä on niin pieni osa koko Kiinan väestä ja taloudellisesta tuotannosta, että ei sillä ole kansantalouden mittakaavassa suurta merkitystä. Vertaus on vähän sama kuin käyttäisi saamelaisia todisteena siitä, että Suomi on heterogeeninen.)

    EU:ssa pitäisi satsata paljon nykyistä enemmän kulttuuri- ja kielialueiden välisten raja-aitojen ylittämiseen. EU:lle pitäisi perustaa oma “yleisradio”, joka esimerkiksi jakaisi kaikkiin kotitalouksiin yhteistä EU-lehteä, joka olisi samansisältöinen kaikkialla, mutta kussakin maassa jaettaisiin kyseisen maan kielelle käännettynä, jotta kaikki voisivat sitä lukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. lurkki kirjoitti 21.4.2013 kello 9:07

    ‘Voisiko samoja solidaarisuuskriteerejä joita sovelletaan suomalaisten kesken soveltaa myös maiden välillä?’ (Mikko Kiviranta)
    Se vaatisi näiden solidaarisuuskriteerien soveltamista myös niiden muiden maiden sisällä. On poliittisesti haasteellista myydä pohjoiseen systeemiä, jossa pohjoisen keskituloiset maksavat veroja, jotta etelän parempiosaisten ei tarvitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  22. NukkuMatti kirjoitti 21.4.2013 kello 9:23

    Syltty: Tarkoitat varmaan, että ilman niitä tulonsiirtoja saaneet alueet olisivat huomattavati huonommassa kunnossa? En ymmärrä miten tulonsiirtoja maksavat alueet muuttuisivat huonommiksi pelkästään sillä, ettei niiden tarvitse rahoittaa muita.

    Provosoitko vai ajatteletko oikeasti näin lyhytnäköisesti?

    Esimerkiksi pääkaupunkiseutu on hyötynyt suunnattomasti siitä, että sillä on muun muassa suurien ikäluokkien joukossa ollut käytettävissä valtava maalta muuttanut ja siellä valmiiksi hyvin peruskoulutettu työvoimareservi. Jos koulutusta ja kehitystä Suomen syrjäseuduilla ei olisi tuettu vahvempien alueiden voimavaroilla esimerkiksi sodan jälkeisissä puutteellisissa oloissa, niin koko Suomella pääkaupunkiseutu mukaan lukien olisi ollut huomattavasti heikommat vaurastumisen edellytykset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  23. J. Tirpunen kirjoitti 21.4.2013 kello 10:56

    Tämä inflaation torjunta on mennyt minulla yli hilseen. 80-luvun lopulle sitä riitti ja valtion velka noin 0 miljardia. Sittemmin sitä alettiin ainoana oikeana oppina torjua ja sama velka nyt noin 100 miljardia! Paljon on maailmassa tapahtunut muutakin mutta kyllä tällä joku syy-seuraus suhde täytyy olla. Muistelen Suomen Pankin pääjohtajien lausuneen sanan inflaatio joka toisessa lauseessa 80-luvun lopusta lähtien niin kuin ei mitään suurempaa mörköä talouteen voisi kuvitellakaan. Nyttemmin ovat hiukan rauhoittuneet tältä osin. Kysynkin nyt viisaammilta että mikä oli se pakottava tarve pyrkiä painamaan inflaatiota kahteen prosenttiin, onnistuttiinko siinä ja mitä hyvää sillä saimme aikaan???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Juho Laatu kirjoitti 21.4.2013 kello 11:07

    Osmo Soininvaara:
    Suomi ei pysty elvyttämnään yksin, se lienee selvä.

    Pystyy kai elvyttämään hyvin omaa talouttaan, mutta ei yksin koko euroalueen taloutta. Euroalueen tasolla meillä on kolme vaihtoehtoa. Joko annetaan (takaisin maksettavaa) lainaa toisille elvytykseen, tai muodostetaan euroalueen sisälle “uusi poliittisesti ohjattu IMF”, joka maksaa ja esittää vaatimuksia, tai sitten ajatellaan rahat yhteisiksi, ja Suomi maksaa muiden kuluja liikoja kyselemättä suoraan, toivoen että Kyproksen etu on meidänkin etumme. (Toki olisi neljäntenä mahdollisuutena myös euron sääntöjä noudattava politiikka, mutta se on kai jo käytännössä hylätty.)

    Inlfaatio merkitsee väistämättömiä tehokkuustappioita, joten alhainen inflaatio on sinänsä hyvä asia, mutta ei se voi tärkeydessä syrjäyttää kaikkia muita talouspoolitiikan tavoitteita. Onhan nyt korkea työttömyyskin selvää haaskausta.

    Eurolaueella on kaksi vaihtoehtoa, joko vakaa euro tai inflaatiokierre. Euron säännöt on rakennettu vakaan euron mukaan, mutta nuo säännöt on nyt rikottu. Kelluttaminen lienee ainoa järkevä vaihtoehto vakaalle eurolle. Ongelman voi sanoa syntyneen siitä, että euron säännöt vakausvaatimukseen edellyttävät huonoina aikoina kykyä sisäiseen devalvaatioon, mutta poliitikoilta tuo kyky yleisesti puuttuu. Siksi nyt repeää tuo vakaan euron periaate, ja euroalueen sopimukset lentävät romukoppaan.

    Euron vakaudestakin voi luopua kahdella tavalla. Joko annetaan kellua markkinoiden mukaan, tai sitten perustetaan keskusyksikkö ohjaamaan kellumista ja jakamaan rahoja. Euroalue on valitsemassa jälkimmäisen tien. Selvästi kyseessä on enemmän poliittinen ohjaus kuin IMF:n tapainen neutraali virkamiesohjaus. Suurilla rahoilla on aina ottajansa, joten mallissa on riskinsä (eli rahoja ei tulla aina jakamaan kirkasotsaisin ideologisin perustein).

    Se, että euromaat joutuvat nyt kiulpailemaan keskenään deflaatiolla sen sijaan, että alueen raha- ja finassipolitiikkaa sekä palkanmuodostusta suunniteltaisiin koko aluetta elvyttäväksi tuomitsee koko alueen hiipuvaan talouteen.

    On tässä muitakin vaihtoehtoja. Ruotsin valitsema tie on yksi vertailukohta Suomelle. Kriisimaiden hoidossa taas Islannin tie on vaihtoehto jatkuville apupaketeille. Nykyisen pitkitetyn kriisin voi myös katsoa syntyneen kriisin taitamattomasta hoidosta. Euroalueen asioiden poukkoileva ja omia sääntöjään rikkova hoito on itsessään vienyt luottamusta euroalueeseen. On mahdollista, että ilman muodostettua mahdollisesti pitkällekin jatkuvaa bailoutien ketjua olisimme jo kuivilla. Rahojen siirtojen sijaan olisimme siis voineet myös pitäytyä euron sääntöjen mukaisessa politiikassa.

    Euroalueen tilanne olisi selvästi parempi, jos Saksa, Hollanti ja Suomi korottaisivat palkkoja vähän suunniteltua enemmän.

    Uskon elvytykseen lyhyiden kuoppien tasoittajana (ehkä puoli vuotta), mutta en pysyvänä vuosia kestävänä ratkaisuna. Käteisellä voi siis tasata pienet lommot lähes huomaamattomiksi, mutta pidemmssä elvytyksessä käteinen loppuu armotta. Ei voi syödä pysyvästi enemmän kuin tienaa.

    Niin vielä. Julkisia investointeja kannattaa toteuttaa huonoina aikoina kuyten Kiiinassa on tehtykin ja myös esimerkiksi Britanniassa.

    Suomihan toteuttaa kotimaassa lähinnä säästöjä, ja käyttää elvytyskykyään paljolti muiden maiden (tai niiden pankkisektorin) tukemiseen. Vastuut ja edut eivät täysin kohtaa. Euroalue ei ole vielä yksi homogeeninen alue, jossa kaikki luottaisivat toisiinsa ja rahat olisivat yhteisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. Osmo Soininvaara kirjoitti 21.4.2013 kello 15:35

    Kelluttaminen lienee ainoa järkevä vaihtoehto vakaalle eurolle.

    Euro on ollut kelluva valuutta koko historiansa ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. JouniL kirjoitti 21.4.2013 kello 13:04

    Toisaalta vaaditaan että taloudet pitää saada kuriin noudattamaan sääntöjä.
    Toisaalta sanotaan ettei valtaa saa siirtää Brysseliin.
    Sama kuin ensin huutaisi kun aamupuurossa ei ole sokeria. Kun sitten laittaa siihen sokeria huudetaan ja valitetaan miksi siinä on sokeria.

    Viisi vuotiaat siis noin tekevät. Aikuisten ei pitäisi, mutta….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. Evert The NeveRest kirjoitti 21.4.2013 kello 15:30

    NukkuMatti: täällä ei ajatella, että kaikki olemme samaa kansaa, jota yhdistää yhteinen kieli ja kulttuuri. Kiinassa kuitenkin näin pääsääntöisesti on

    Kiinassa ei ole yhteistä kieltä vaan murteita on paljon, eikä niiden käyttäjät ymmärrä toistensa puhetta.

    Se mikä Kiinassa on nerokasta, on yhteinen kirjoitus. Esimerkiksi talo, hus, house, haus, maison, casa…
    Sitä vastaava merkki on kaikille sama.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. NukkuMatti kirjoitti 21.4.2013 kello 16:12

    Evert The NeveRest: Kiinassa ei ole yhteistä kieltä vaan murteita on paljon, eikä niiden käyttäjät ymmärrä toistensa puhetta.

    Kyllä Kiinassa on yhteinen kieli. Toki murteita voi olla, mutta tietääkseni kaikki siellä vähänkään kouluja käyvät oppivat kyllä saman kielen ja puhuvat sitä kaikki sujuvasti:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandariinikiina

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  29. Juho Laatu kirjoitti 21.4.2013 kello 16:25

    Osmo Soininvaara: Euro on ollut kelluva valuutta koko historiansa ajan.

    Joo, näin toki teknisesti, mutta tavoitteena ja vaatimuksena on ollut vakaus, eikä arvon liu’uttaminen (joka vapauttaa tarpeesta tehdä ikäviä päätöksiä huonojen suhdanteiden osuessa kohdalle).

    Molemmat ovat mahdollisia linjoja, mutta minä olisin pysynyt suunnitellulla alkuperäisellä linjalla, koska otteen lipsuminen heti ensimmäiset vaikeudet kohdatessa heikentää järjestelmän yleistä uskottavuutta. Tässä mielessä eurojärjestelmä murtui jo. Ja tämä on yksi tärkeä osasyy euron kriisin pitkittymisen / euroalueen uskottavuuden katoamisen takana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. NukkuMatti kirjoitti 21.4.2013 kello 16:29

    NukkuMatti: Kyllä Kiinassa on yhteinen kieli. Toki murteita voi olla, mutta tietääkseni kaikki siellä vähänkään kouluja käyvät oppivat kyllä saman kielen ja puhuvat sitä kaikki sujuvasti…

    Tarkoitin siis, että kaikki kouluja käyneet kiinalaiset osaavat mandariinikiinaa.

    Toki Euroopassakin nuoren väestön keskuudessa englanti alkaa olla sellainen kieli, jota lähes poikkeuksetta osataan.

    Silti Euroopassa lienee enemmän vaihtelua kielen lisäksi kulttuurillisissa asioissa ja hallintotavoissa ja käytännöissä. Osin tämä vaihtelu on tietenkin rikkaus, ja parempi lienee eurooppalainen demokraattinen valinnanvapaus kuin kiinalainen yksipuoluevalta. Siitä huolimatta Euroopan sisällä olisi mielestäni tarve paremmalla valtioiden ja kielialueiden rajat ylittävälle tiedonvälitykselle kuten yllä ehdotin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Evert The NeveRest kirjoitti 21.4.2013 kello 16:35

    Jan Hurri kirjoittaa tänään Taloussanomissa Kiinasta. Kannattaa vilkaista.
    http://tinyurl.com/btzm4wr

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. Catilina kirjoitti 21.4.2013 kello 17:02

    NukkuMatti: täällä ei ajatella, että kaikki olemme samaa kansaa, jota yhdistää yhteinen kieli ja kulttuuri. Kiinassa kuitenkin näin pääsääntöisesti on.

    Kyllä täällä varsin paljon ajatellaan näin, vaikka valkoihoinen liberaali miten muuta toivoisi, ja näin ajatellaan vielä sittenkin, kun liberaaleja ei enää ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. pekka kirjoitti 21.4.2013 kello 18:17

    Ode:

    Julkisia investointeja kannattaa toteuttaa huonoina aikoina kuyten Kiiinassa on tehtykin ja myös esimerkiksi Britanniassa. Rahat valtiop voi lainata omistamaltaan keskuspankilta — tai voisi, ellei EU:n perussopimus olisi sitotunut kengännauhoja alueella yhteen.

    Tuo on mahdollista kriisiaikana kansallisvaltioissa, kuten USA, UK tai Kiina.

    Se ei ole mahdollista euroalueella, koska se samalla tarkoittaisi yhteisvastuuta veloista. Tiedät itsekin aivan hyvin, että moinen ei ole poliittisesti mahdollista, ei pelkästään Saksassa vaan missään nettomaksajamaassa.
    Muistelepa vaikka suomalaista teatteria ja “talousgurumme” Urpilaisen hirttäytymistä “takuuksiin”.

    Tietysti toimivalla valuutta-alueella pitäisi olla yhteiset velkakirjat ja FEDin kaltainen täysin toimivaltainen keskuspankki, mutta niin myös pitäisi olla oliivimaissa vastuulliset poliitikot, jotta moiseen voitaisiin mennä. Ei tämä sotku ole saksalaisten syy, Saksahan pakotettiin liittymään Euroon maksuna muurin kaatamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  34. tpyyluoma kirjoitti 22.4.2013 kello 4:53

    J. Tirpunen: Kysynkin nyt viisaammilta että mikä oli se pakottava tarve pyrkiä painamaan inflaatiota kahteen prosenttiin, onnistuttiinko siinä ja mitä hyvää sillä saimme aikaan???

    Inflaatio syö säästöjä, eli ylimääräistä rahaa. Jatkoihmettelyn kohteeksi kelläköhän sitä ylimääräistä on ja mikä heidän asemansa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mahtaapi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Tuomas kirjoitti 22.4.2013 kello 10:43

    Osmo Soininvaara: Tuomas.Kiina on huomattavas5ti heterogenisempi kuin Eurooppa. Shanghaita ja Tiibettiä on vaikea verrata toisiinsa.

    a) Kiina on yhdistetty jo kauan sitten rautaisella otteella, jota kiinteä yhdistäminen kansallismielisiltä regiimeiltä usein vaatii. Eurooppalaiset valtiot ovat hyvin kansallismielisiä ja itsenäisiä; niitä ei voi verrata USA:n osavaltioihin (näihinkin tarvittiin tosin myös sota).

    b) Eurooppalaisilla on eri kieli, kulttuuri, omat kauppasuhteet ulkomaille, oma talousmalli, joista viimeisintä ei voi sovittaa yhteen kuin pakolla.

    c) Suomen ei kannata tuhlata etelään sen perusteella, että näin hoidetaan jotain abstrakteja yhteisiä asioita, joihin kukaan ei todellisuudessa ole sitoutunut. Suomi voi itsenäisenä valita kauppakumppanit tilanteen mukaan ja jättää etelän ongelmat Saksalle ja muille, jotka etelästä hyötyvät.

    d) Suomen sisäinen subventio on toimiva, koska voimme valvoa oikeasti korruptiota ja hyödyntää myös tappiota tekeviä alueita. Sitä ei voi verrata euroalueeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  36. Kim IV B kirjoitti 22.4.2013 kello 10:59

    Kiinan aluehallintoelinten ylivelkaantuminen on paljon pahempaa kuin euromaiden velkaongelmat, eikä kukaan oikein tiedä, miten asia ratkeaa. Mittavat luottotappiot ovat joka tapauksessa edessä, sillä monilla aluehallintoviranomaisilla ei ole mitään mahdollisuutta selvitä veloistaan. Velkaongelma alkoi paisua, kun aluehallintoviranomaisia suorastaan rohkaistiin lainanottoon, jotta teollisuusmaiden velkakriisi ei toisi lamaa Kiinaan. Velaksi tehdyt infrainvestoinnit korvasivat viennin hiipumista.
    Toisin kuin Eurooppa, Kiina ei ole pysäyttänyt taloudellista toimintaansa riidelläkseen siitä, kuka maksaa kenen velkoja. Siellä taidetaan ymmärtää, että taloudellisen toiminnan sabotointi keskinäisen riitelyn nimissä vahingoitta jokaista.
    Euroopan talouspolitiikan täytyy tuntua Aasialaisista aivan kahjolta. Koko maanosan kehitys pysäytetään vuosikymmeneksi, jotta voitaisiin keskittyä riitelemään pikkurahoista.
    Pikkurahoista verrattuna siihen tappioon, mitä kasvun pysäyttämisellä ja työttömyyden nostamisella on aiheutettu. Suomelle eurokriisi esimerkiksi on maksanut jo yli sata miljardia, vaikka erilaiset vakuudet ja velkamaiden lainoitukset ovat tuottaneet toistaiseksi vain voittoa.
    Anonymous:

    Syy Kiinan valtion lepsuun talouspolitiikkaan lienee hyvin poliittinen. Aluehallintojen suurta velkakuormaa ei pystytä alentamaan, ilman että se hidastaisi maan talouskasvua. Velkarahoitetulla talouskasvulla ylläpidetään Kiinan kansalaisten materiaalista hyvinvointia, mikä taas vähentää kritiikkiä maan yksipuoluejärjestelmää kohtaan. Velkakuplan puhkeaminen johtaisi helposti kiinalaiseen ”arabikevääseen” ja poliittiseen kriisiin, ja sitähän Kiinan kommunistinen puolue ei missään nimessä halua. Vallassa on mukava olla – selvähän se – ja vaikeuta ratkaisuja siirretään eteenpäin niin kauan kun voi.

    Mutta totta, että eurokriisin hoito on ollut epäonnistunutta. Keski-Euroopan eurovaltiot päättivät pelastaa omat pankkinsa, sen sijaan että olisivat pelastaneet Etelä-Euroopan ylivelkaantuneet valtiot. Nyt ollaan tilanteessa, jossa sekä auttavien että autettavien eurovaltioiden velkakuormat ovat kasvaneet korkeammille tasoille verrattuna finanssikriisin alkuun. Yksityiset pankkijätit – jotka siis olivat vahvasti mukana luomassa koko finanssikriisiä edeltävää velkakuplaa – ovat nyt pullollaan rahaa ja takovat taas miljardivoittoja entiseen tapaan, mutta enää ne eivät viitsi rahoittaa velkaantuvia eurovaltioita tai näiden yrityksiä ja kansalaisia. Ja tätä kaikkea touhua on Suomikin ollut mukana tukemassa, vaikka lähivuosina on tulossa lisää kurjuutta sekä mittavia luottotappioita. Ruotsi sen sijaan on fiksuna maana päättänyt pysyä mahdollisimman paljon erossa tästä sekoilusta, ja se on viitannut kintaalla jopa valmisteilla olevaan EU:n pankkiunioniin. Tässä rupeaa kyllä olemaan huonon leffan ainekset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Viherinssi kirjoitti 22.4.2013 kello 12:08

    Juho Laatu: Molemmat ovat mahdollisia linjoja, mutta minä olisin pysynyt suunnitellulla alkuperäisellä linjalla, koska otteen lipsuminen heti ensimmäiset vaikeudet kohdatessa heikentää järjestelmän yleistä uskottavuutta. Tässä mielessä eurojärjestelmä murtui jo.

    Ainakin minä putosin kärryiltä tässä. Ymmärrän tuon kommentin niin, että euron linjana on ollut vakaus (verrattuna mihin?), ja että nyt sitä ei ole onnistuttu puolustamaan. Tämä on sitten johtanut siihen, että euron kurssi on heikentynyt, mikä on ongelma.

    Vientiteollisuuden perspektiivistä katsottuna tilanne näyttää aavistuksen toisenlaiselta. Euro ei vieläkään ole mitenkään älyttömän halpa globaalissa kilpailussa. Enemmän tulee se olo, että tässä on meneillään yhteinen upotuskilpailu jenkkien ja kinkkien kanssa. Kenelläkään ei ole oikein varaa päästää omaa valuuttaansa vahvistumaan. Sveitsiläiset ovat siinä tilanteessa, että siellä mietitään dollarien käyttämistä ruokatarvikkeena, kun kurssi ei meinaa pudota millään ja kilpailukyky alkaa kadota.

    Aina voi haikailla vaikkapa itsenäisen kruunun puolesta. Ei sekään oikein hyvältä näytä, koska ruotsalaiset pitävät sen ihan tietoisesti aika lailla euron kanssa samassa tasossa. Jos kruunu pääsisi liian kalliiksi, se olisi kova isku Ruotsin kansantaloudelle, ja liian halvaksi se pääsisi vain rahaa painamalla.

    Todellisuudessa tilanne on se, että jos etelämaalaiset eivät olisi vetäneet euroa alas, koko alueen kansainvälinen kilpailukyky olisi heikentynyt ja vetänyt kurssin alas. Keskuspankkitoiminnalla on mahdollista kyllä laskea kurssia, mutta nostaminen on vaikeampaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Viherinssi kirjoitti 22.4.2013 kello 12:10

    tpyyluoma: Inflaatio syö säästöjä, eli ylimääräistä rahaa. Jatkoihmettelyn kohteeksi kelläköhän sitä ylimääräistä on ja mikä heidän asemansa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mahtaapi olla.

    Hyvä salaliittoteoria, mutta isorikkaat osaavat pitää rahansa muuallakin kuin pankkitilillä numeroina. Inflaatiotilanne mahdollistaa paljon enemmän erilaista taloudellista aktiviteettia ja sijoitustoimintaa kuin nykyinen paikallaan nököttäminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Tapio kirjoitti 22.4.2013 kello 12:11

    tpyyluoma: Inflaatio syö säästöjä, eli ylimääräistä rahaa. Jatkoihmettelyn kohteeksi kelläköhän sitä ylimääräistä on ja mikä heidän asemansa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa mahtaapi olla.

    Vähän kryptinen heitto. Häviäjinä eivät ole ainakaan rikkaat, vaan tavalliset säästäjät ja myös kädestä suuhun eläjät. Inflaatiohan leikkaa likviidin rahan arvoa, ei niinkään omaisuuden tai osakkeiden arvoa.

    Takavuosina inflaatio leikkasi myös lainoja, joten jos oli suhteita pankinjohtajiin, inflaatio mahdollisti helpon ja varman velkavetoisen rikastumisen. Nyt asia ei ole aivan yhtä yksinkertaista, sillä korot liikkuvat herkemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. J. Tirpunen kirjoitti 22.4.2013 kello 13:23

    Tätäpä olen juuri pohtinut. Olemme onnistuneet painamaan inflaation kahteen prossaan, nökötämme paikallamme ja otamme 10 miljardia lisää vippiä per vuosi. Euroopan mittakaavassa sama x 100! Ojalan laskuopilla en tätä pysty ratkaisemaan mutta kyllä joku mättää ja ankarasti. Pahinta on se että käännettä ei ole näköpiirissä. Tosin ei se Kiinan-Kallen reseptikään varmasti paras ole mutta saavat ainakin jotain tehdyksi sillä velkarahallaan. Me otamme sitä syödäksemme!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. Lepotila zZ kirjoitti 22.4.2013 kello 15:14

    NukkuMatti: Kyllä Kiinassa on yhteinen kieli. Toki murteita voi olla, mutta tietääkseni kaikki siellä vähänkään kouluja käyvät oppivat kyllä saman kielen ja puhuvat sitä kaikki sujuvasti:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandariinikiina

    Vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen perusteella 54 prosenttia kiinalaisista kykeni kommunikoimaan virallista kieltä käyttäen. He täyttivät kielen osaamisen 3-B vaatimukset. Pekingiä lukuunottamatta tätäkään kielen hallinnan tasoa ei saavuteta ilman erityistä opetusta. Televisio- tai radiotyö vaatii korkeamman 1-B tason kielenhallintaa. Korkein taso on 1-B. Sen tasoisia löytyy Pekingistä 90%, mutta Kantonista 0,5%.

    En tiedä, kuinka vaativa 3-B taso on. Wikipedian mukaan tasoluokitukset ovat virheprosenttiin perustuvia: 1-A – 3%, 3-B – 40%. Ehkä “kaikki siellä vähänkään kouluja käyvät oppivat kyllä saman kielen ja puhuvat sitä kaikki sujuvasti” on yhtä totta kuin olisi sanoa, että Suomessa kaikki vähänkään kouluja käyvät oppivat ruotsin kielen ja puhuvat sitä kaikki sujuvasti. 🙂

    http://en.wikipedia.org/wiki/Standard_Chinese

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. NukkuMatti kirjoitti 22.4.2013 kello 17:22

    Viherinssi:

    Inflaatiotilanne mahdollistaa paljon enemmän erilaista taloudellista aktiviteettia ja sijoitustoimintaa kuin nykyinen paikallaan nököttäminen.

    Niinpä. Miksi korkeampaa inflaatiota ei tavoitella, vaikka se olisi nykytilanteessa toimiva lääke sekä työttömyyteen, velkaongelmaan että euron yliarvostukseen ja tärkeä apu myös euroalueen sisäisten vaihtotaseiden epätasapainotilojen korjaamiseksi?

    Osaako joku sanoa, että mistä tämä inflaatiokammo on pesiytynyt asioista päättävien keskuspankkiirien ja poliitikkojen ajatuksiin?

    Saksa ei ole ainoa inflaatiota pelkäävä maa. Vaikka Ruotsin keskuspankki onkin hoitanut leiviskänsä EKP:tä paremmin ja tilanne (mm. julkistalouden velka ja työttömyys) kruunualueella ei ole yhtä paha kuin euroalueella, niin myös länsinaapurissa on käyty pitkään debattia oikeasta rahapolitiikan suunnasta ja sielläkin enemmistössä on ollut inflaatiota torjuva ja löysempää rahapolitiikkaa vastustava suuntaus.

    Akateemisesti ansioitunut Svensson päättikin lopulta lähteä Riksbankenin johtokunnasta, kun ei saanut viestiään läpi:
    http://www.di.se/artiklar/2013/4/22/svensson-jag-ar-besviken/

    Tässä myös mielenkiintoinen kommentti, jossa venäläinen Deripaska pitää euroa liian vahvana ja toteaa tämän vahvuuden tuottavan euroalueelle ongelmia:
    http://www.talouselama.fi/uutiset/deripaska+en+tieda+miten+eurooppa+aikoo+sailyttaa+elintasonsa/a2181111

    Samaa ovat sanoneet myös eräät suomalaiset:
    http://www.sifterfund.com/articles/arvopaperi_dec2011_eng.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus