Hongkongin ja Singaporen tulevaisuus

Hongkong ja Sin­ga­pore ovat olleet suuria men­estyjiä Aasi­as­sa. Brit­tiläi­nen oikeusval­tio ja toimi­va markki­na­t­alous ovat taan­neet investoi­jille suo­jan ja tur­val­lisen ympäristön. Kun muu Aasia on ollut enem­män tai vähem­män kaoot­tises­sa tilas­sa eikä oikeusjär­jestelmä ole toimin­ut,  nämä kak­si kaupunki­val­tio­ta ovat voineet kuo­ria ker­maa. Län­si­maiset yri­tyk­set ovat perus­ta­neet Aasian toimis­ton­sa usein jom­paankumpaan näistä kaupungeista.

Sin­ga­poren talouskasvu on pysähtynyt – tilapäis­es­ti väitetään. Var­maankin sekä Hongkongis­sa että Sin­ga­pores­sa hyvät ajat jatku­vat vielä kot­van, mut­ta en löisi niiden puoles­ta vetoa pitkäl­lä aikavälil­lä. Kun muutkin maat saa­vat hallinton­sa kun­toon, on vaikea ymmärtää, miten Sin­ga­pore voisi pitää euroop­palaisen palkkata­son kun naa­puri­mais­sa kaik­ki on halvem­paa. Ne ovat eläneet muiden heikkouk­sien kus­tan­nuk­sel­la. Se lop­puu, kun muiden heikkoudet lop­pu­vat. Shang­hai on jo nyt nous­sut näi­den ohi ja uusia on tulossa.

Ai niin. Miten Euroop­pa voi pitää euroop­palaista palkkata­soa, jos Aasian maat saa­vat yhteiskun­tansa toimimaan?

44 vastausta artikkeliin “Hongkongin ja Singaporen tulevaisuus”

  1. Ei Euroop­pa voi mil­laan pystya pita­maan nyky­ista palkkata­soa sel­l­ai­sis­sa ammateis­sa mis­sa kiinalaiset par­jaa­vat. Tama ei koske vain tehdasty­ota vaan myos monia valkokaulus-ammat­te­ja Jo nyt nakyy sel­vasti etta varsinkin Kiinas­ta tulee paljon korkeak­oulutet­tua vakea (mm. ekonome­ja) globaaleille markki­noille ja hei­dan palkkavaa­timuk­sen­sa ovat oleel­lis­es­ti vaa­ti­mat­tomampia kuin mei­dan. Tama nakyy jo oikein hyvin muun muas­sa Hong Kongis­sa, Bangkokissa ja Sin­ga­pores­sa. Euroop­palaiset voivat sai­lyt­taa etu­matkan ain­os­taan ole­mal­la kehi­tyk­sen kar­jes­sa ja tal­la het­kel­la se ei nay­ta ole­van mah­dol­lista. Euroop­pa sai­lyy kuitenkin aika muka­vana ulkoil­ma-museona! Siita voi loytya se tulevaisuus.

  2. Kysymys ei ole palkkata­sos­ta. Ostovoima on tärkeämpi. Mikä ostovoimaa syö?
    Suomes­sa ei ole päivit­täis­tavarakau­pan kil­pailua. Poli­ti­ikot ovat kaavoit­ta­neet läh­es pelkästään s ja k ryh­mälle rakennusoikeutta.
    Suomes­sa on euroopan jollei maail­man suurin julki­nensek­tori 54%bkt:sta. Siinä täy­tyy olla lukuisa joukko täysin turhia, mut­ta niin mukavia rahan­meno­ja. Jos säästet­täisi­in tärkeim­mät. Ter­vey­den­huolto ja koulu­tus. Saataisi­in kestävyys­va­jet­takin kun­toon, kun turhat rahan­si­irtäjät ja vrot­ta­jat sekä hei­dän uhrin­sa saadaan työelämänpalvelukseen.
    Palkanko­ro­tuk­set? Palkko­ja voidaan korot­taa yri­tys­ten tuot­tavu­u­denkasvun ver­ran? Mut­ta se on nyky­olois­sa älytön­tä. Jos palkkaa nos­te­taan euro. Kus­tan­nuk­set kas­va­vat kahdel­la eurol­la noin. Ostovoimaa tämä kak­sieu­roa kas­vat­taa vero­jen, mak­su­jen, ay-mak­su­jen ym +inflaa­tion jäl­keen 30–40senttiä. Ei vitunkaan jär­kee enää touhussa.

    Uusim­pana ihan­nuute­na on ajoko­rtinkallis­tu­mi­nen. Köy­hillä ei ole enää varaa sitä ajaa. AH niin ympäristöys­täväl­listä ja maail­ma pelas­tuu, mut­ta pelas­tuuko suo­mi. Toki vihreäe­tu­joukko voi kaa­sutel­la pitkin motaria ja lennel­lä tutki­maan sin­ga­porea. Olen­han siel­lä ollut minäkin, tosin töis­sä. Siitä suo­mi sai liikaa mun palkastani.

  3. JP Lehto:
    ‘snip’
    Suomes­sa on euroopan jollei maail­man suurin julki­nensek­tori 54%bkt:sta.
    ‘snip’

    BKT:stä julki­nen sek­tori on noin 20 prosenttia.

  4. Sin­ga­poren men­estys perus­tuu pitkälti siihen, että siel­lä palkkata­so seu­raa tuottavuutta. 

    Mata­lan tuot­tavu­u­den töi­den palkkata­so ei ole län­si­maisel­la tasol­la, vaan jää sen alle. Myös suo­rat verot palka­s­ta ovat suurim­malle osalle palka­nsaa­jista mität­tömän pienet. Esimerkik­si selvästi medi­aa­ni­palkan ylit­tävil­lä ansioil­la ansio­tulovero jää keskimäärin jon­nekin viiden pros­entin paikkeille ja mar­gin­aaliv­erokin on alle 15. Arvon­lisävero on 7%. Palvelu­rakenne on erit­täin kat­ta­va, ja kaupunki­val­tios­sa se tietenkin on ver­rat­tain help­poa eri­lais­ten skaalae­tu­jen vuok­si. Aika har­va sin­ga­pore­lainen asuu kauem­pana kuin käve­ly­matkan päässä lähim­mästä lääkäri­ase­mas­ta tai kauppakeskuksesta. 

    Työn jäl­ki on osa tuot­tavu­ut­ta. Jos menee Male­si­aan — joka ei ole mikään kovin köy­hä maa sekään; BKT on noin tuplat per capi­ta Kiinaan ver­rat­tuna, ja noin puo­let suo­ma­lais­es­ta — niin eron näkee ihan selvästi. 

    Minus­ta on jotenkin has­sua, että tässäkin hie­man moral­isoivaan sävyyn puhutaan “ker­mankuorin­nas­ta”. Val­tiot kil­pail­e­vat eri­laisil­la tek­i­jöil­lä. Työn tuot­tavu­u­teen, oikeusval­tion toimivu­u­teen, koulu­tusjär­jestelmään, ter­vey­den­huol­lon kat­tavu­u­teen jne. panos­t­a­mi­nen on kaikkea muu­ta kuin race to the bot­tom- kil­pailua. Sin­ga­poren naa­puri­maid­en Indone­sian ja Male­sian val­takult­tuurisa on, sanois­inko tiet­tyjä piirteitä, jot­ka aika monil­ta osin hait­taa­vat kil­pailu­ti­lan­net­ta monien täl­lais­ten tek­i­jöi­den osalta.

    1. Esimerkik­si selvästi medi­aa­ni­palkan ylit­tävil­lä ansioil­la ansio­tulovero jää keskimäärin jon­nekin viiden pros­entin paikkeille ja mar­gin­aaliv­erokin on alle 15.

      Tuo voi koskea maas­sa työsken­tele­viä ulko­maalaisia. Sin­ga­poren kansalaisille on pakkop­säästämji­nen, 36 pros­ent­tia palka­s­ta. Työ­nan­ta­ja mak­saa siitä 20 pros­ent­tia ja työn­htek­i­jä 16 pros­ent­tia. Tämä menee henkilöko­htaiselle tilille, jos­ta rahoite­taan ter­vey­den­huolto, las­ten koulu­tus, van­hu­u­den tur­va ja muu­ta sel­l­aista, joi­ta vas­taan meil­lä kerätään vero­ja. Tätä pakko­mak­sua ei Sin­ga­pores­sa kut­su­ta veroksi. Kir­joi­tan tästä erik­seen postauk­sen kun­han olen saanut muut viikon aikana koituneet rästi­työt tehdyksi.

  5. “Hongkong ja Sin­ga­pore ovat olleet suuria men­estyjiä Aasi­as­sa. Brit­tiläi­nen oikeusval­tio ja toimi­va markki­na­t­alous ovat taan­neet investoi­jille suo­jan ja tur­val­lisen ympäristön.”

    Lisäisin vielä englan­nin kie­len osaamisen tuo­hon listaan.

  6. Petri Suuro­nen:
    Ei Euroop­pa voi mil­laan pystya pita­maan nyky­ista palkkata­soa sel­l­ai­sis­sa ammateis­sa mis­sa kiinalaiset par­jaa­vat. Tama ei koske vain tehdasty­ota vaan myos monia valkokaulus-ammat­te­ja Jo nyt nakyy sel­vasti etta varsinkin Kiinas­ta tulee paljon korkeak­oulutet­tua vakea (mm. ekonome­ja) globaaleille markki­noille ja hei­dan palkkavaa­timuk­sen­sa ovat oleel­lis­es­ti vaa­ti­mat­tomampia kuin mei­dan. Tama nakyy jo oikein hyvin muun muas­sa Hong Kongis­sa, Bangkokissa ja Sin­ga­pores­sa. Euroop­palaiset voivat sai­lyt­taa etu­matkan ain­os­taan ole­mal­la kehi­tyk­sen kar­jes­sa ja tal­la het­kel­la se ei nay­ta ole­van mah­dol­lista. Euroop­pa sai­lyy kuitenkin aika muka­vana ulkoil­ma-museona! Siita voi loytya se tulevaisuus.

    Monis­sa koulute­tuis­sa ja hyvä­palkkai­sis­sa ammateis­sa (kuten ekonomit) palkkata­soa maail­mal­la ei edes ole paljon Suomea mata­lampi. Kun ekono­mi läh­tee Suomes­ta Aasi­aan niin net­topalk­ka tup­paa mielu­um­min nouse­maan kuin laske­maan (okei paikallisil­la taso var­masti matalampi).

    Kyl­lä tämän elin­ta­son ylläpitämi­nen Euroopas­sa liit­tyy kuitenkin enem­män mata­lan koulu­tuk­sen töi­hin. Ja mielestäni vielä enem­män tulo­ero­jen pienenä pitämisen ongel­maan. Ei suuryri­tys­ten koulute­tut ammat­ti­laiset tule Euroopas­sakaan häviämään, kun Aasi­as­sa elin­ta­so nousee.

  7. Sin­ga­pore ja Hongkong ovat myös tyyp­il­lisiä veroparati­ise­ja myös. Ehkä tässä myös syy niiden men­estyk­seen. Näistähän nyt pitäisi pyrk­iä eroon vähitellen. Toki helpom­min san­ot­tu kuin tehty.

    En myöskään usko että ne pitkäl­lä tähtäimel­lä pär­jäävät man­ner-Kiinalle, Viet­namille yms val­tioille. Japanis­sa­han taloudelli­nen kasvu pysähtyi jo 1990-luvulla. 

    On selvää, että mei­dän on las­ket­ta­va palk­ka- ja elin­ta­soamme Euroopas­sa, jos kiinalainen tekee yhtä hyvää työtä paljon halvem­mal­la. Sanois­in jopa, että mik­si köy­häl­lä kiinalaisel­la ei olisi oikeus nos­taa elin­ta­soaan. Siinä mielessä teol­lisu­u­den siir­tymi­nen sinne on OK.

  8. Euroop­pa on voin­ut kil­pail­la vakau­den ja toimi­van oikeusjär­jestelmän ansios­ta. Nyt kuitenkin EU-kri­isin myötä hom­ma on men­nyt kaoot­tis­es­ti. Val­lass olev­as­ta puolueesta riip­puen leikkauk­sia, veronko­ro­tuk­sia tai vel­ka-elvy­tys­tä. Rahan painamista EKP:n rajat­toman luo­to­nan­non nimis­sä. Tal­let­ta­jien suo­ja saat­taa hävitä yhdessä yössä. Kuka tietää mitä seu­raavak­si val­taan tule­vat puolueet kek­sivät sosial­isoi­da tur­von­nei­den bud­jet­tien­sa pelastamiseksi?

    Kuka täysjärki­nen investoi pitkäl­lä tähtäimel­lä näin epä­vakaaseen euroop­paan? Ei mikään ihme Johta­jien tavoite tun­tuu ole­van yri­tys­ten puhal­t­a­mi­nen tyhjik­si brändikuorik­si jois­sa kaik­ki on ulkoistettu.

  9. Aiheen vier­estä: Hesari voiv­ot­telee Kru­unuvuoren­ran­nan sil­tay­htey­den kalleut­ta, eikä mainitse jutus­saan sanal­lakaan raken­nu­soikeud­es­ta saatavia tulo­ja. Toiv­ot­tavasti Osmo jak­saa lukea ja kom­men­toi­da, vaik­ka päiväo­hjel­mas­sa siel­lä jos­sain kaukana on jotain ihan muu­ta. Blo­gis­sa esite­ty­istä rahoi­tus­mall­eista olisi var­maan hyvä ker­toa myös Hesarin lukijoille.

    HS:n jut­tu:

    http://www.hs.fi/kaupunki/Kruunuvuorensilta+nostaisi+Helsingin+joukkoliikennelipun+hintaa+kympill%C3%A4/a1366263434830

  10. Ja joku voisi selit­tää mulle ihan sel­l­aisen yksinker­taisen arit­meet­tisen asian, että kuka niiden min­imi­palkkata­sol­la työsken­telvien duu­nar­ien tuo­tok­set ostaa, jos kaik­ki työsken­televät min­imi­palkkata­sol­la? Vien­ninedis­tämis­mat­ka Marsiin?

  11. Vaikee nähdä pitkäl­lä aikavälil­lä kovinkaan suure­na taloudel­lise­na ongel­mana sitä, et kiinalaisetkin ryhtyy tuot­taviks. Kiinalais­ten palkkata­so toki nousee samal­la kun niiden kaupungeista tulee “toimivia”. Toisaal­ta se, jos ne tekee duu­nia pienem­mäl­lä lik­sal­la ku muut tarkot­taa että kulut­ta­jat saa hyödykkeitä halvem­mal­la ku mitä ne sai ennen kiinalais­ten markki­noille tuloa. Eli jos palkkata­so vähän laskiskin, niin ostovoima ei laske samas­sa suh­teessa sikäli kun se palkkata­son lasku oli seu­raus­ta siitä että kiinalaiset suos­tuu tuot­ta­maan kamaa halvem­mal­la ku muut. 

    Lyhyel­lä aikavälil­lä ongelmia voi tiet­ty olla ja siitäkään ei voi olla var­ma että miten sen halvem­man kiinalaisen työvoiman tuot­ta­mat hyödyt jakau­tuu esim. pääo­man omis­ta­jien ja kulut­ta­jien välil­lä. Sikäli kun markki­nat toimii hyvin niin toi jakau­tu­mi­nen tuskin muo­dos­tuu isoks ongelmaks.

  12. Niin, mitäs me sit­ten tehdään, jos joku tai jotkut näistä yhden puolueen maista alka­vat ohit­taa parhaat län­si­maiset demokra­ti­at talouten­sa tuot­tavu­udessa? Sen jäl­keen­hän niin demokr­ta­ia, mielip­i­teen vapaus, val­lan kolmi­jako-oppi kuin myös riip­puma­ton oikeuslaitos voidaan alkaa kyseenalais­ta­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tukip­i­lareina. Nythän näyt­tää siltä, että jos­sakin päin Aasi­aa näin voisi jopa tapahtua.

  13. Onnek­si saadaan matkustel­la ja han­kkia tietoa, mitä maail­mal­la tapah­tuu. Suurelle osaa maa­pal­lon väestä se ei ole mahdollista.

  14. Edel­liseen voisi täs­men­nyk­sek­si lisätä, että julk­isten meno­jen osu­us BKT:stä ei ole sama kuin julkisen sek­torin koko.

  15. tpyy­lu­o­ma:
    Var­maan silleen että toimi­vas­sa yhteiskun­nas­sa palkkata­so ei ole kehitysmaatasoa.

    Ja silleen ettei toimivis­sa yhteiskun­nis­sa ole jäl­jel­lä mitään sel­l­aista työtä, joka voidaan tuot­taa edullisem­min kehitysmaissa.

    Glob­al­isaa­tios­ta puhut­ti­in 1990-luvun lop­ul­la paljon. Nyt se alkaa olla tot­ta – suo­ma­lainen teol­lisu­ustyö on hin­noitel­lut itsen­sä ulos markki­noil­ta, pikku hil­jaa “osaamista” vaa­ti­va työ siir­tyy sekin pois. Jäl­jelle jäävät sairaan­hoita­jat, opet­ta­jat, poli­isit ja muu­ta­ma kau­pan työn­tek­i­jä. Takana lois­ta­va tulevaisuus?

  16. tpyy­lu­o­ma:
    Var­maan silleen että toimi­vas­sa yhteiskun­nas­sa palkkata­so ei ole kehitysmaatasoa. 

    Eihän palkkata­sol­la ole mitään väliä. Palk­ka on vain vai­h­don väline. Ostovoima ratkaisee.

    Suo­mi on hyvä, huono esimerk­ki heikos­ta ostovoimas­ta. Palkkata­somme ei ole surkea, mut­ta korkean vero­tuk­sen takia varsinkin koulute­tun väestön ostovoima on tun­netusti heikko. Se mitä harvem­min mietitään, on korkean vero­tuk­sen aiheut­ta­ma yleinen kalleus, mikä syö pahasti vähem­män koulute­tun, mut­ta työssä käyvän väestön elintasoa.

  17. Palkkata­so vas­taa sitä mitä kyetään tuot­ta­maan, ja kun tuot­teista tulee aina vain parem­pia niin palkatkin nou­se­vat. Siis, sil­lä ehdol­la että ihmi­sistä tulee aina vain älyllisempiä..

    BRICS val­tioiden BKT on muis­taak­seni Euro-mai­ta korkeampi, ja kun he kas­va­vat jopa 10% vuodessa Euro­maid­en jun­nates­sa paikoil­laan, niin yhä suurem­pi määrä raa­ka-ainei­ta siir­tyy Euroopas­ta BRICS-val­tioiden käyt­töön. Jot­ta saamme raken­net­tua saman kuin ennen, tulee raa­ka-ainei­den vähäisyys kor­va­ta älyl­lisel­lä kasvulla.

    Alueet jot­ka ovat pär­jän­neet koulu­tuk­sel­la vähäi­sistä raa­ka-aineista huoli­mat­ta tulee eteen haas­ta­vat ajat kun kir­ja lev­iää koko maailmaan.

  18. Ai niin. Miten Euroop­pa voi pitää euroop­palaista palkkata­soa, jos Aasian maat saa­vat yhteiskun­tansa toimimaan?

    Aina­han meille jää Välimeren eteläpuolelle Afrik­ka, jos­sa oletet­tavis­sa ole­vana kuolin­päivänäni tullee asumaan 2–3 mil­jar­dia ihmistä dys­funk­tion­aal­i­sis­sa yhteiskunnissa.

    Vakam­min, ymmär­rän, että pienelle kau­pal­lisia palvelu­ja tar­joavalle lähi­naa­purille tilanne voi olla toinen, mut­ta en oikein mitä eri­tyisen siu­nauk­sel­lista on maa­pal­lon toisel­la puolel­la ole­vis­sa köy­hissä mais­sa? Oli­han tässä kym­menkun­ta vuot­ta, jol­loin yri­tyk­sil­lä, jot­ka kykenivät osal­lis­tu­maan Kiinan infra­struk­tu­urin kehit­tämiseen, oli liha­vat vuodet, mut­ta miten tääl­lä hyödyt­ti­in paljon dys­funk­tion­aalisem­mas­ta Maon Kiinas­ta? Huonos­ti toimi­vat yhteiskun­nat eivät tuo­ta juuri mitään arvokas­ta muille, eivätkä kykene muo­dosta­maan kum­moistkaan markki­naa tois­t­en tuotteille.

    Ehkä tilanne on toinen, jos aasialaiset saa­vat yhteiskun­tansa toim­i­maan parem­min kuin täkäläiset (Brys­selis­sä tätä ei tarvit­sisi ottaa tavoitteeksi)

  19. Kyl­lä johta­jien palkkata­so säi­lynee Aasian puris­tuk­ses­sakin hyvänä. Palkka­haitarin alapäässä ja työelämän ulkop­uolel­la oleville sen sijaan käy huonommin. 

    Siinä samal­la joudu­taan hyv­in­voin­ti­val­tio­ta aja­maan alas ja sen myötä mon­et asi­at muut­tuvat. Suomes­sakin ryhdytään säästämään eläkeikää varten. Mukavas­ta ulkoil­ma­museosta tulee vähem­män mukava.

    Tule­vaan tilanteeseen olisi jo pitänyt ryhtyä valmis­tau­tu­maan, mut­ta eduskun­ta ei tietenkään herää ennen kuin on todel­li­nen kri­isi päällä.

  20. Eihän tuos­sa mitään. Eletään jatkos­sa niin kuin siel­lä. Köy­hyy­dessä. Jos se sopii suo­ma­laiselle niin mikäs siinä. Var­masti se kil­pailukyky säilyy.

    t. Mikko

  21. Brasil­ia ja Venäjä ovat luon­non­va­ro­jen osalta kyl­lä kaikkea muu­ta kuin köy­hiä. Kiinas­sa ja Inti­as­sakin on luon­non­va­ro­ja melko paljon ver­rat­tuna Euroop­paan. Eli en nyt ihan ymmär­rä miten yllä esitet­ty läp­pä olisi mil­lään relevantti.

  22. Suomes­sakin eläke- ym. mak­sut, joi­ta ei kut­su­ta veroik­si, voivat olla suu­rus­lu­okkaa 25%. Sin­ga­poren 36%, johon sisäl­tyy Suomes­sa varsi­naisil­la veroil­la katet­tavia kus­tan­nuk­sia, kuu­lostaa siinä mielessä edulliselta — ja henkilöko­htaiseen tili­in sisäl­tyy myös lupaus, että mak­samilleen rahoille saa tarpeen tul­lessa vastinet­ta täysmääräisesti.

  23. Entä miten Sin­ga­pores­sa on jär­jestet­ty työter­veyshuolto / julki­nen terveydenhuolto?

  24. Ilk­ka: Kyl­lä tämän elin­ta­son ylläpitämi­nen Euroopas­sa liit­tyy kuitenkin enem­män mata­lan koulu­tuk­sen töi­hin. Ja mielestäni vielä enem­män tulo­ero­jen pienenä pitämisen ongel­maan. Ei suuryri­tys­ten koulute­tut ammat­ti­laiset tule Euroopas­sakaan häviämään, kun Aasi­as­sa elin­ta­so nousee.

    Pitää paikkansa ainakin puolen sukupol­ven ajan. Eikä mei­dän muutenkaan kan­na­ta ripotel­la tuhkaa päällemme, sil­lä ainakin Kiinas­sa, Viet­namis­sa ja jopa Inti­as­sa on suuria sisäisiä ongelmia hallinnos­sa, pankki­jär­jestelmässä, tuomiois­tuin­laitok­ses­sa, lain­säädän­nössä, omis­tus- ja hallintaoikeuk­sis­sa jne. 

    Tiedemies: Sin­ga­poren naa­puri­maid­en Indone­sian ja Male­sian val­takult­tuurisa on, sanois­inko tiet­tyjä piirteitä, jot­ka aika monil­ta osin hait­taa­vat kil­pailu­ti­lan­net­ta monien täl­lais­ten tek­i­jöi­den osalta.

    Niin on myös Kiinas­sa, Viet­namis­sa ja Inti­as­sakin. Eivät he kovin nopeasti saa yhteiskun­ti­aan toimimaan.

  25. Mat­ti Saas­ta­moinen:
    Niin, mitäs me sit­ten tehdään, jos joku tai jotkut näistä yhden puolueen maista alka­vat ohit­taa parhaat län­si­maiset demokra­ti­at talouten­sa tuottavuudessa?

    Vähän epäilen, kos­ka ilman demokra­ti­aa ei ole kun­nol­lista tapaa lait­taa kor­rup­ti­olle rajoja.

  26. Mat­ti Saas­ta­moinen: Sen jäl­keen­hän niin demokr­ta­ia, mielip­i­teen vapaus, val­lan kolmi­jako-oppi kuin myös riip­puma­ton oikeuslaitos voidaan alkaa kyseenalais­ta­maan hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tukipilareina.

    Miten niin “sen jäl­keen”? Tuo­ta­han tehdään koko ajan ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taakin aje­taan säästö­jen var­jol­la alas.

  27. CPF:n pakkosäästö on Sin­ga­pores­sa hyvin eri­lainen kuin Suomes­sa. Suomes­sa eläk­keet mak­se­taan vain osin rahas­toiden, ja eläke­mak­sut katoa­vat jon­nekin isoon mus­taan laatikkoon jos­ta palka­nsaa­jal­la on vain jonkin­lainen lasken­nalli­nen osu­us. CPF:n varo­ja saa käyt­tää aika mon­een eri tarkoituk­seen, ja eläk­keelle­jäädessä rahat saa ottaa pihalle. Tarkkaan en tunne esimerkik­si sitä, miten Medis­ave toimii, mut­ta oma sairasku­lu­vaku­u­tuk­seni jon­ka työ­nan­ta­ja mak­soi, oli sel­l­ainen että siinä käyt­tämät­tä jäänyt­tä “bonus­ta” sai käyt­tää urheilu­vä­linei­den han­k­in­taan, kun­tok­lu­bi­jäsenyyk­si­in, eri­laisi­in virk­istys­palvelui­hin jne. 

    Ei se ole täysin vapaa­ta markki­na­t­alout­ta tietenkään, mut­ta on ihan hyvä syy, mik­si sitä 35 pros­entin osu­ut­ta ei ole vält­tämät­tä mielekästä kut­sua samas­sa mielessä veroksi kuin tääl­lä Suomes­sa esimerkik­si eläke­mak­su­ja. Nythän esimerkik­si minä, joka en ole ollut päivääkään elämästäni työt­tömänä, ja ollut ansio­työssä jo yli 15 vuot­ta put­keen, en ole vieläkään tien­an­nut suo­ma­laises­sa sys­tee­mis­sä eläket­tä lasken­nal­lis­es­ti juuri lainkaan, huoli­mat­ta niistä mak­su­ista joi­ta olen koko ajan mak­sanut. Pakkosäästösys­tee­mis­sä rahaa olisi jo huo­mat­ta­vat summat.

    1. CPF tar­joaa suun­nilleen yhtä hyvän eläke­tur­van kuin kansaneläke Suomes­sa. Var­maankin vähänkin varakkaam­mat otta­vat sen päälle lisäeläk­keen, kos­ka CPF:ään kuu­luu varin alhaal­la ole­va eläkekatto.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Tiedemies:“ansio­tulovero jää keskimäärin jon­nekin viiden pros­entin paikkeille ja mar­gin­aaliv­erokin on alle 15.”
    Tuo voi koskea maas­sa työsken­tele­viä ulko­maalaisia. Sin­ga­poren kansalaisille on pakkop­säästämji­nen, 36 pros­ent­tia palka­s­ta. Työ­nan­ta­ja mak­saa siitä 20 pros­ent­tia ja työn­htek­i­jä 16 pros­ent­tia. Tämä menee henkilöko­htaiselle tilille, jos­ta rahoite­taan terveydenhuolto,

    Täl­lä pal­stal­la kun on kritisoitu kansane­dus­ta­jien reis­saamista “mei­dän” rahoil­la (kenen ihmeen mei­dän? minä en ainakaan ole antanut val­takir­jaa natkuttamiseen mak­samieni vero­jen osalta, tässä asi­as­sa), jo tämän yhden seikan oival­t­a­mi­nen vään­tää ainakin min­un silmis­säni matkan hyöty/kustannus suhdet­ta pitkän pätkän plus­san suun­taan — eikä tämä var­maan ole ain­oa matkalta käteen jäävä asia. Tässähän yritetään ymmärtää että mil­lä pirun eväil­lä vaik­ka ne Sin­ga­pore­laiset hyv­in­vointin­sa rak­en­ta­vat — tulo­eroil­la, aiv­o­tuon­nil­la, urbaaneil­la skaalae­duil­la, riistämäl­lä Kiinan hal­patyövoimaa, vai jol­lain muul­la. Ja että voisiko jotkut kon­steista kopi­oi­da tänne.

    Aina voidaan väittää että olisi­han sama tieto löy­tynyt Wikipee­ri­as­ta tai Yliopis­ton esson­baarista paljon halvem­mal­la. Mut­ta tässä on nyt Tiedemies vastikään asunut ja työsken­nel­lyt Sin­ga­pores­sa, ja silti hänelle oli jäänyt harhaan­jo­hta­va käsi­tys sikäläis­es­tä vero­ta­sos­ta. Enkä moiti Tiedemiestä, terävimpiä kyniä tässä penaalis­sa, kyl­lä minäkin olisin var­maan olet­tanut omat koke­muk­seni yleis­päte­viksi. Maail­mas­sa asioi­hin vaikut­taa pirun mon­ta mon­ta tek­i­jää, ja jälkikäteen on helppo poimia ne itses­tään­selvästi oikeat tekijät.

    Kun tässä on miet­tinyt että miten ne Sin­ga­pore­laiset jär­jestää oival­lisen ter­vey­den­huol­lon, korkean elin­ta­son, huip­pu­lu­okan koulut ja tutkimuk­sen, ja vielä miel­lyt­tävän ilmas­tonkin 5 pros­entin tulovero­ta­sol­la, niin on helpo­tus havai­ta etteivät ne ihan niin fik­sua ja ahk­er­aa poruk­ka ole. Vaik­ka ahk­e­ria ja fik­su­ja ovatkin.

  29. “Ai niin. Miten Euroop­pa voi pitää euroop­palaista palkkata­soa, jos Aasian maat saa­vat yhteiskun­tansa toimimaan?”

    Oikeas­t­aan se taitaa olla niin päin, että mitä isom­pi poruk­ka osal­lis­tuu teol­lis­tuneen maail­man tuot­tei­den tuot­tamiseen, niin sitä korkeam­mak­si saadaan maa­pal­lo­lais­ten elintaso. 

    Esimerkik­si jos Suo­mi eristäy­ty­isi muus­ta maail­mas­ta eli koti­maisil­la yri­tyk­sil­lä olisi 100 pros­entin osu­us markki­nois­tamme, niin elin­ta­somme olisi var­maankin surkea. Nyt osana globaalia markki­na-aluet­ta, kun maas­samme kil­pailee sadan eri maan yri­tyk­sien tuot­teet, elin­ta­somme on hyvä. Me teemme muulle maail­malle jotain, minkä osaamme tehokkaam­min kuin muut, ja muu maail­ma tekee meille sitä, minkä se osaa tehokkaam­min kuin me. 

    Elin­ta­soa voi sen sijaan heiken­tää rajal­lis­ten luon­non­va­ro­jen jako yhä use­am­man mak­sukykyisen ihmisen kesken.

    Kiinalais­ten pitäisi siis tehdä euroop­palaisille hyviä tuot­tei­ta ja ostaa euroop­palais­ten hyviä tuot­tei­ta, mut­ta öljyn he voisi­vat ystäväl­lis­es­ti jät­tää euroop­palais­ten käytettäväksi. 🙂

  30. No, CFP:n mak­sukat­to olisi taan­nut sen, että sen vajaan 5% veron päälle olisi tul­lut min­ulle noin 10% lisälasku. Tämä brut­topalka­s­ta, joka oli suurem­pi kuin Suomes­sa, mis­sä mak­san nyt jo yli 30% palka­s­tani veroja. 

    Kyl­lä se veroaste *oikeasti* on alhaisempi.

    1. Tuos­ta onkin help­po laskea se palkkasi.
      Hyvä­palkkainen mak­saa Sin­ga­pores­sa selvästi vähem­män vero­ja kuin suuri­palkkainen. Toisaal­ta noil­la mak­suil­la et juuri ansain­nut eläket­tä, ellei työ­nan­ta­jasi ollut ostanut sin­ulle lisäeläket­tä (mikä tietysti oli pois palka­s­tasi). Hyvin kan­nat­tavaa on saa­da ilmainen koulu­tus Suomes­ta, syn­nyt­tää lapsen­sa Suomes­sa ja men­nä sen jäl­keen töi­hin maa­han, jos­sa koulu­tus on kallista ja koulutet­tu­jen palkat sik­si korkeita.

  31. Osmo Soin­in­vaara:

    Hyvin kan­nat­tavaa on saa­da ilmainen koulu­tus Suomes­ta, syn­nyt­tää lapsen­sa Suomes­sa ja men­nä sen jäl­keen töi­hin maa­han, jos­sa koulu­tus on kallista ja koulutet­tu­jen palkat sik­si korkeita.

    Näin on.

    Mut­ta valitet­tavasti tämä pätee myös kääntäen:
    Hyvä­tu­loisen asiantun­ti­jatyötä tekevän henkilön on hyvin kan­nat­tam­a­ton­ta tul­la Suomeen esim. 5 tai 10 vuodek­si, jos ei aio jäädä tänne pysyvästi (kas­vat­ta­maan ilmaisen koulu­tuk­sen ja neu­volan saavia lap­sia, naut­ti­maan eläket­tä, jne.).

    Suomes­sa hyvin vähän puhutaan siitä, että Suo­mi ei ole kovin houkut­tel­e­va työperäisen muu­ton kohde­maa. Hyvin har­va Suomeen muut­toa hark­it­se­va asiantun­ti­ja uskaltaa laskea ja ajatel­la siten, että “eihän se korkea veroaste hait­taa, kos­ka aikanaan, jos sat­tuu kansalaisu­u­den vuosien jäl­keen saa­maan, niin lapset saa­vat sit­ten oikeu­den ilmaiseen ter­vey­den­huoltoon ja koulu­tuk­seen, ja eläke­jär­jestelmäänkin voi sit­ten luot­taa, jos Luo­ja elin­päiviä eläk­keelle asti suo”.

    Ulko­mail­ta aluk­si tilapäiseen asiantun­ti­jatyöhön tule­valle Suo­mi näyt­täy­tyykin siis erit­täin kalli­ina ja suh­teel­lisen alhaisen elin­ta­son maana, ennen kuin pääsee oikeasti hyö­tymään hyv­in­voin­ti­val­tion ylisukupolvi­sista etu­isuuk­sista (neu­vola, koulut, van­hus­ten­hoito, ym.).

  32. Hongkong ja Sin­ga­pore ovat olleet suuria men­estyjiä Aasi­as­sa. Brit­tiläi­nen oikeusval­tio ja toimi­va markki­na­t­alous ovat taan­neet investoi­jille suo­jan ja tur­val­lisen ympäristön. Kun muu Aasia on ollut enem­män tai vähem­män kaoot­tises­sa tilas­sa eikä oikeusjär­jestelmä ole toimin­ut, nämä kak­si kaupunki­val­tio­ta ovat voineet kuo­ria ker­maa. Län­si­maiset yri­tyk­set ovat perus­ta­neet Aasian toimis­ton­sa usein jom­paan kumpaan näistä kaupungeista. 

    Sin­ga­porea on vähän vaikea kut­sua oikeusval­tiok­si. Se on kekkos­mainen valedemokra­tia jota on hallinnut sama puolue koko sen ole­mas­saolon ajan. Pres­i­dent­tinä toi­mi ensim­mäiset 30 vuot­ta sama jamp­pa joka yhä häärii kulis­seis­sa. 90-luvul­la ko. tyyp­pi kek­si Male­sian johta­jan kanssa “aasialaiset arvot” ts. sen että Aasian talousti­ik­e­rien men­estys perus­tuu mm. autokra­ti­aan ja yksilön­va­pauk­sien sor­toon (niin kuin perustuikin). 

    Ker­maa ovat Sin­ga­poren ja Hong Kon­gin ohel­la kuori­neet Etelä-Korea ja Tai­wan, jonne mod­erni yhteiskun­ta ja talouskasvu luoti­in ihmisoikeuk­sia polke­mal­la ja Sin­ga­pores­ta poiketen ihan peit­telemät­tömäl­lä dik­tatu­uril­la. Samaa tekee nyt Kiina. Se on se mil­lä, kuten sanoit, “hallinto on saatu kun­toon” ja “yhteiskun­ta on saatu toimimaan”. 

    Sama Euroop­paan?

    1. AJ
      Ihmisoikeuk­sien kannaltqa nuo eivät ole oikeusval­tioi­ta, mut­ta tarkoitin, että yri­tys­ten kannal­ta talouden pelisään­nöt toimi­vat ja investoin­nit on suio­jat­tu sosial­isoin­nil­taq ja sopimus­ri­idat ratko­taan kun­nol­la toimivis­sa tuomiois­tu­imis­sa. Luulin tämän tulleen ilmi asiayhteydestä.

  33. Olisin toden­näköis­es­ti päässyt aikanaan Sin­ga­pore­laiseen yliopis­toon stipendil­lä opiskele­maan niin halutes­sani, kos­ka min­un paperi­ni oli­vat riit­tävän hyvät. Koen toki ole­vani “velkaa” koti­maal­leni koulu­tuk­ses­ta ja tietyn isän­maal­lisu­u­den vuok­si myös mielel­läni yhteiskun­nan rak­en­tamiseen osallistun.

    Tähän luot­ta­mi­nen on kuitenkin peli­te­o­reet­tis­es­ti aika huono idea. Suo­ma­lainen koulu­tus on ihan hyvää val­u­ut­taa vielä tois­taisek­si Aasi­as­sa, sil­lä pääsee ihan OK tuloi­hin käsik­si. Min­unkin tuloni oli­si­vat selvästi nousseet jos olisin jäänyt pidem­mäk­si aikaa. Las­ten koulu­tus ei tule siel­lä myöskään hirveän kalli­ik­si. Jos olisin joutunut mak­samaan noi­ta mak­su­ja, parem­paa palkkaa olisi mak­set­tu jo heti alusta. 

    Sin­ga­poren julkiset palve­lut ihan oikeasti toimi­vat ja työt­tömyys on ihan oikeasti alhaista. Se, mikä nähdäk­seni mah­dol­lis­taa tämän, on se, että työt­tömyys voidaan aika suurelta osin ulkois­taa naa­puri­mai­hin. Ulko­maalais­ten työn­tek­i­jöi­den ei kan­na­ta jäädä Sin­ga­poreen (eivätkä he saisikaan sinne pitkäk­si aikaa jäädä) jos jäävät työt­tömik­si. Eräs tut­ta­vani oli ollut lyhyen aikaa työt­tömänä ja tote­si vain että se tulee niin kalli­ik­si että työ­paik­ka on pakko etsiä nopeasti. 

    Mitä tulee ihmisoikeuk­si­in, se on vähän siinä ja siinä. Suomes­sa annetaan melko kepeitä ran­gais­tuk­sia, mut­ta aika lail­la saman­ta­paiset asi­at ovat rikok­sia. Suo­ma­laiseen yksi­ty­isyy­den­suo­jaan tot­tunut­ta hie­man hirvit­tää se, että rikok­sista epäilty­jen täy­det nimet ja kasvot laite­taan jul­ki heti kun ne ovat lehdis­tön tiedos­sa. Poikkeuk­se­na jotkut lap­si­in kohdis­tuneet rikok­set jois­sa tek­i­jä saate­taan jät­tää nimeämät­tä jos oikeus on ehtinyt tode­ta että se on uhrin suo­jelemisek­si vält­tämätön­tä. En tiedä oikeu­den tilas­to­ja, mut­ten muista vuo­den aikana luke­neeni lehdestä ker­taakaan, että oikeus olisi vapaut­tanut jotakin rikok­ses­ta epäiltyä. 

    Itsesen­su­uri on aika moista. Ikäviä uutisia ei juuri halu­ta rapor­toi­da. Riko­suutiset esitetään usein vas­ta siinä vai­heessa kun on joku joka saadaan kiin­ni. Buk­it Batokissa tapet­ti­in joku siir­to­työläi­nen, ja siitä oli pieni uuti­nen joka nopeasti katosi myös verkos­ta, kun ketään ei viikon aikana ollut pidätet­ty. Jos jostain varaste­taan polkupyörä, tai autoon mur­taudu­taan tms, niin sille paikalle laite­taan iso kylt­ti, jos­sa varoite­taan että alueel­la on rikol­lisia liik­keel­lä ja kehoite­taan valp­pau­teen. Joka puolel­la on kylt­te­jä jois­sa muis­tute­taan että vaik­ka rikol­lisu­us on vähäistä, sitä on, ja kaikesta pyy­de­tään raportoimaan. 

    Keskilu­okkaisen per­heenisän näkökul­mas­ta maa on aika muka­va. Las­ten tur­val­lisu­u­den vuok­si ei tarvitse pelätä. Jos uno­htaa lom­pakkon­sa rav­in­to­lapöytään, se on siel­lä yleen­sä kun palaa takaisin sitä nouta­maan puolen tun­nin päästä. 

    Mut­ta siis: kult­tuurin on toisen­lainen, ja sen suosit­te­len otta­maan huomioon. Päämin­is­teri vetosi taan­noin van­hempi­in ja opet­ta­ji­in, että lapset saisi­vat leikkiä enem­män koulu­a­jan ulkop­uolel­la ja jou­tu­isi­vat tekemään vähem­män töitä. Kuulem­ma kansakun­nan kehi­tys vaatii sitä, sil­lä luovu­us on kuulem­ma niuk­ka resurssi…

  34. Ja siis, demokra­tia on Sin­ga­pores­sa “eri­laista” kuin Suomes­sa. Sin­ga­pores­sa leik­itään että vaalit oli­si­vat vapaat, mut­ta kun vaalit ovat ohi, leik­ki lopete­taan. Meil­lä vaalit ovat kyl­lä vapaat, mut­ta sit­ten ale­taan leikkimään että niil­lä olisi jokin suurem­pi merkitys…

    1. Suurlkähet­tiläs ennusti, että hal­li­tus­puolue on vaikeuk­sis­sa seu­raavis­sa vaaleis­sa ja niin ennus­ti­vat hal­li­tus­puolueen edus­ta­jatkin, kun kävimme par­la­men­tis­sa. Oppo­si­tio sai viimek­si 40 pros­ent­tia äänistä, mut­ta enem­mistö­vaal­i­ta­van vuolk­si aika vähän paikko­ja. Miten äänet las­ke­taan, jos oppo­si­tio uhkaa voit­taa, en tiedä.

  35. Sin­ga­pores­sa tuskin syyl­listytään suo­raan vaalivilp­pi­in. Sen­si­jaan val­ta­puolueel­la PAP:lla on paljon val­taa oikeuslaitok­sen ja medi­an suun­taan, ja tätä val­taa myös vaalien alla käytetään.

    Puolueen “com­mu­ni­ty foun­da­tion” eli PCF pitää yllä paljon puoliyk­si­ty­isiä (val­tion rankasti sub­ven­toimia) päiväkote­ja, jois­sa niin lap­sille kuin van­hem­millekin tar­jo­taan val­is­tus­ta siitä, miten tärkeä rooli puolueel­la on kansakun­nan ja siten kaikkien sen jäsen­ten tule­vaisu­u­den tur­vaa­jana. Puolue pääsee aika vapaasti — mut­ta toki sopi­van hien­o­varais­es­ti — myös kam­pan­joimaan kouluis­sa jne. Puolue­poli­ti­ikas­ta puhumi­nen on kuitenkin harv­inaista, ja jos paikalliset siitä jotain puhu­vatkin, he madal­ta­vat ään­tään ja sanovat jotakin ympäripyöreää ja moni­t­ulk­in­taista. Itsenäisyyspäivän alla, noin kuukaut­ta ennen, HDB:iden ikku­nat ja parvek­keet alka­vat pikku hil­jaa täyt­tyä Sin­ga­poren lipuista. Puolueen silmäätekevät pitävät puhei­ta ja osal­lis­tu­vat näyt­tävästi asuinkom­plek­sien juh­lal­lisuuk­si­in ja kaiken­laisi­in kissan­ris­tiäisi­in. Oppo­si­ti­olle tämä ei käytän­nössä ole mahdollista. 

    Eli PAP on Sin­ga­pores­sa suun­nilleen saman­laises­sa ase­mas­sa kuin Keskus­ta Suomes­sa kasvukeskusten ulkopuolella.

  36. Hyvä esimerk­ki näistä kissan­ris­tiäi­sistä: Poikani oli PCF:n päiväkodis­sa ja hänel­lä oli syn­tymäpäivä. Sin­ga­poren nykyi­nen par­la­mentin puhemies (sil­loinen joku nuori­so­min­is­teri) tuli paikalle. Syn­tymäpäivä oli siis kollek­ti­ivi­nen kaikille siinä kuus­sa ko. päiväkodis­sa syn­tymäpäiviään viet­täville lap­sille jär­jestet­ty juh­la. Min­ul­la on kuvakin, jos­sa ko. min­is­teri toiv­ot­taa pojal­leni hyvää syn­tymäpäivää ja poseer­aa vai­moni vier­essä ison syn­tymäpäiväkakun edessä.

Vastaa käyttäjälle Heikki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.