Kiinan kasvuvauhti

17.4.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Talouspolitiikka 

Aasian taloutta hallitsee kysymys, mitä tapahtuu Kiinan talouskasvulle. Se ei voi enää kasvaa vientivetoisesti, koska ostajamaat eivät voi velkaantua enempää. Siksi Kiinan vaihtotaseen ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut kahteen prosenttiin, mikä alkaa muuan maailman kannalta olla siedettävää. Vaihtotaseen alijäämä olisi vielä parempi, koska se purkaisi maailman velkaongelmia.

Kaiken järjen mukaan Kiinan valtava väestö voisi pitää taloutta pystyssä kulutuksen avulla, koska köyhyydestä nousevalla kansalla luulisi olevan materiaalisia tarpeita, mutta kiinalaiset säästävät kohtuuttoman suuren määrän tuloistaan. Talous ei pysty kulutukseen nojaamaan.

Ilmakehä ja luonto kiittävät kiinalaisten saituudesta. Jos jokaisella kiinalaisella olisi auto, niin…
Helpotus taitaa kuitenkin olla valitettavasti tilapäinen.

Miksi kiinalaiset kotitaloudet säästävät? Väitän, että merkittävä syy on puuttuva eläketurva. Kun yhden lapsen järjestelmässä yhden lapsenlapsen pitäisi elättää neljä isovanhempaansa, isovanhemmat pitävän turvallisempana säästää vanhuuden varalle.

Nyt Kiinan taloutta vievät eteenpäin investoinnit, erityisesti julkiset investoinnit teihin, rautateihin ja kokonaan uusien miljoonakaupunkien rakentamiseen. Nämä tehdään paljolti velaksi, sillä paikallishallinto ei pysty keräämään veroja menojensa katteeksi. Kiinan sisäinen paikallishallinnon velkakriisi on karkaamassa käsistä. Ei ihan pieni ongelma, mutta luotan kiinalaisten innovatiivisuuteen, vaikka sen hintana voikin olla vähän inflaatiota.

Myös yritykset investoivat, mutta tässä piileekin seuraava velkaongelma. Kotitalouksien säästöt pitäisi saada rahoittamaan yritysten investointeja. Pankkien talletuskorot on säädelty hyvin mataliksi ja niinpä erilainen varjopankkitoiminta on sivuuttamassa viralliset, valvotut pankit. Investointirahasto tarjoaa selvästi parempaa tuottoa, mutta ei talletussuojaa. Pelkäään, että  tästä kuulemme vielä tulevina vuosina lisää.

Kiinan lyhyen ajan tilanteesta en osaa sanoa mitään, mutta minusta on selvää, että Kiinan kasvu hiipuu tällä vuosikymmenellä. Kasvun päätekijä on miljoonien ihmisten muutto jokseenkin tehottoman maatalouden piiristä kaupunkien tehokkaisiin ammatteihin. Kymmeniä miljoonia voi vuosittain muuttaa kaupunkeihin, mutta tämä ei voi kiihtyä eksponentiaalisesti, pikemminkin uskoisi sen hidastuvan absoluuttisestikin. Tuottavuus voi nousta kaupunkimaisten elinkeinojen sisällä, mutta silläkin on rajansa. Teknologian osalta Kiina ottaa kiinni länsimaiden teknologista etumatkaa, mutta kun se on otettu kiinni, matka jatkuu tasatahtia muiden maiden kanssa eli hitaasti.

Kiinassa työvoiman määrä on jo kääntynyt laskuun. Maaseudulta ei myöskään haluta entisessä määrin muuttaa kaupunkien hikipajoihin. Ympäristöongelmat rajoittavat kasvua vuosi vuodelta enemmän.

Kaksinumeroisia kasvulukuja ei Kiinassa tulla enää näkemään.

Kommentit

16 Vastausta artikkeliin “Kiinan kasvuvauhti”

  1. taPio kirjoitti 18.4.2013 kello 1:37

    Kiinan luottoexpansio voidaan rahoittaa sisäisesti Kiinan valtavan kotimaisen säästöasteen avulla.

    Vaikka luottoexpansio aiheuttaisi ylikuumenemista ja aiheuttaisi tappioita, tuloksena olisi säästöjen menetyksiä, ei ihmisten suurta velkaantumista. Mahdollinen kuplan puhkeaminen joka syö säästöjä ei käsittääkseni vaikuttaisi kulutukseen saman taloussyklin aikana samalla tavalla kuin kupla joka syntyy kuluttajien velkaantuessa. Siitä olisi helpompi toipua.

    Kiina on todellakin Gross Domestic Saving rankingissa öljymaiden tasolla. Kiinalla on varaa investoida, ottaa riskiä ja sietää tappioita.

    Gross domestic savings (% of GDP)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Markku af Heurlin kirjoitti 18.4.2013 kello 6:57

    taPio:
    Kiinan luottoexpansio voidaan rahoittaa sisäisesti Kiinan valtavan kotimaisen säästöasteen avulla.

    Vaikka luottoexpansio aiheuttaisi ylikuumenemista ja aiheuttaisi tappioita, tuloksena olisi säästöjen menetyksiä, ei ihmisten suurta velkaantumista. Mahdollinen kuplan puhkeaminen joka syö säästöjä ei käsittääkseni vaikuttaisi kulutukseensaman taloussyklin aikana samalla tavalla kuin kupla joka syntyy kuluttajien velkaantuessa. Siitä olisi helpompi toipua.

    Kiina on todellakin Gross Domestic Saving rankingissa öljymaiden tasolla. Kiinalla on varaa investoida, ottaa riskiä ja sietää tappioita.

    Gross domestic savings (% of GDP)

    Luottoekanpansio on mahdollinen: toiset säästävät ja toiset kuluttavat. Ja hyvinkin nopeasti alkavat kuluttaa kuin viimeistä päivää.

    80-luvun lopulla Suomen investointiaste- eli siis periaatteessa säästämien – oli parhaimmillana tai pahimillaan 30 % BKT:stä. Nyt se on 15 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  3. juhani salovaara kirjoitti 18.4.2013 kello 7:14

    Kun puhutaan köyhyydestä nousemisen hyvistä puolista, niin unohdetaan, että elintaso jatkaa kasvuaan tarpeettoman korkeaksi myös näissä kehittyvissä maissa. Eihän talouskavua ja kuluttamista voi lopettaa, koska tämä itsemurhaohjelma, eli nykyinen talousjärjestelmä sakkaisi. Tuo maalta muuttanut urbaani köyhälistö on sitten ensimmäisenä pulassa, kun ruoka kallistuu, ja ajatus mittavasta kaupunkiviljelystä herättää kaupunkisuunnittelijoiden parissa vain hilpeyttä. Pitäähän ne joet padota ja pellot antaa isoille jo senkin takia, että tehtaat saavat työvoimaa niistä jotka menettävät luonnolliset elinkeinonsa. Sitten vaan tehtaaseen vuorotyöhön valmistamaan jotain krääsää, jotta voi hakea automarketista tehtaan myrkyissä marinoitua kalaa. Vähän dioksiinilohta ja tinattua ahventa, niin kiinalaisetkin pääsevät Suomen tasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. Jukka Sjöstedt kirjoitti 18.4.2013 kello 7:26

    Lama tekee järjelle terää. Pureutuvia juttuja on tulla tupsahtanut tänne näsäviisaiden ITE-putkaankin. Rahasta tärkeintä on hoksata, ettei sellaista ole olemassa. Sellaista liihottelee sielunmaisemassa ja panee ihmiset välillä uskomaan huomiseen ja taas välillä vetäytymään suojakuoppiinsa. Lehman Brothers laukaisi paon suojamuurien taa, kukin jemmaamaan saalisrahojaan. Säkit oli täytetty ennen kriisiä rahoilla ja rahanarvoisilla sopimusvaateilla osakkeisiin/osakkeiden ensivuoden nousuun/laskuun ; nikkelin/vehnän hintasuhteen laajenemiseen/kaventumiseen Kiinan ja Britanninan markkinoilla -valitun tilaston ratkaistessa. Jota siis manipuloimaan toisessa pelipöydässä.

    Tällaista on high finance. Ja vaikka mitä. Sitä pelaavat rikastumishaluiset nuorukaiset rahastojen johdossa ja vanhanrahan säätiöiden asemien ylläpitämiseksi. Sopimusta sopimuksen päälle innovoiden siirtyvät vuoretkin -ja tehtaat lännessä lysähtävät noustakseen uudelleen Kiinoissa. Ja siinä prosessissa sopivasti ansoituneet rikastuvat ja duunari Kemijärvellä jää kummastelemaan maailman menoa -yhdessä ay-toimitsijanssa kanssa.

    Sitten kun yhteispaniikki iskee, piiloon turvatut sopimusrahat alkavat haihtua tulevaisuuden odotusten pimentymisen tahdissa ja äkkiä. Voivat ne arvot palautuakin. Ihan itsensä Lehman Brothersien Lontoon osan konkurssipesä kykenee palauttamaan velkojilleen näiden jo menetetyiksiksi uskomia arvoja täysimääräisesti. (Asiaa auttoi saamisten riitely Lehmanin eri osien kesken, siis Lontoon voitoksi.)

    Nämä finanssien kerrokset muodostuvat myös kultakannan päälle kuten siinä tulpaanijutussa ja sadoissa muissa. Näitä ei voida estää lailla eikä säännöillä, ellei perusasoita tyrannisoida eli sopimusvapautta ja innovointia kielletä. Siellä Kiinassa ne ovat monissa vaiheissa olleet kaulan katkaisemisen paikkoja. Ja lännessä myös. Myös tuote- ja menetelmäuudisteet eli insinöörit pannassa.

    Alkaa venyä. Kirjoista näitä voi lukea kuten näkyvät useat lukeneet ja älyään herätelleet. Sanoisin kuitenkin että koska renminbi yuan valuutta ei ollut markkinoilla, vaan Puolueen määräämänä -USA:n hyväksyessä- ,sen arvo ei noussut Kiinan talouden kohisten edistyessä. Kun dollaria/euroa pursusi maksuiksi nokioista ja tossu-pusakoista, niin ne länsirahat vaihdettiin paikallisrahaan renminbeiksi yuaneiksi ilman että näiden arvo nousi. Ei, vain ja pelkästään lukumäärä kasvoi. Kelluessa eli markkinoilla määräytyessähän arvo olisi noussut eikä renminbejä oltaisi tehty ihan koko dollari/euro tulvaa vastaavaksi. Jos valuuttakurssin olisi sallittu reagoida, Kiinan nousu olisikin hilliintynyt ja lännen alamäki jarruuntunut.

    Koettu hirmunousu ja -kriisi olivat siis tahdottuja, Kiinan kommunistien ja Wall Streetin pankkiirien. Hyviksi jäähyväisiksi jutun venyessä, saanen sanoa että blogeissa ja kommenteissa kajotaan ja tuijotetaan yhteiskuntamme syvyyssosiologiaa. On jo aikakin. Matemaatikoille sanoisin että tämä on epäeuklidista Roope Ankka 3D ilmapallolla, suu puhaltimella ja kourat kumipinnotteella. Laske siitä. Jukka Sjöstedt

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  5. Jari S. kirjoitti 18.4.2013 kello 13:18

    “Teknologian osalta Kiina ottaa kiinni länsimaiden teknologista etumatkaa, mutta kun se on otettu kiinni, matka jatkuu tasatahtia muiden maiden kanssa eli hitaasti.”

    Sen verran alhaisella tasolla Kiinan BKT/asukas on, että veikkaisin, että olet aliarvioinut sen, miten paljon Kiinan koko taloudessa on vielä mahdollisuuksia omaksua uutta teknologiaa ja organisoida tuotantoa tehokkaammin (siirtymä markkinatalouteen on yhä kesken). Missäköhän vaiheessa maataloustuotannon tehostaminen teknologian avulla on?

    Kiinassa on sen verran finanssipääomaa, että olisi outoa, jos eivät saisi kanavoitua sitä lopulta paikallishallintojen käsiin

    Ympäristöongelmat kyllä arveluttavat ja voivat hidastaa kasvua merkittävästi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.4.2013 kello 18:44

    Kiinalla on suuria mahdollisuuksia kasvuun, mnutta ei kaksinumeroisiin kasvulukuihin. Kun lähtee läheltä nollaa, prosentuaalinen kasvu suurin numeroin on helppoa, mutta vaikeutuu koko ajan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Tiedemies kirjoitti 18.4.2013 kello 19:45

    Ei Kiina tarvitse kaksinumeroisia kasvulukuja. Toki kasvu vaikeutuu koko ajan, mutta kun ne länsimaatkin tuppaavat kasvamaan sen prosentin tai pari vuodessa. Kiinan BKT per capita on alle neljännes Suomen vastaavista. 10 prosentin kasvuvauhdilla BKT nelinkertaistuu 14 vuodessa, noin karkeasti ottaen. Viime vuosina kasvu on ollut pikemminkin ehkä 7-8 prosenttia. Näillä kasvuvauhdeilla kiinan bkt per capita saavuttaa Suomen noin vuonna 2032, olettaen että Suomen talous pysyy nollaradalla siihen asti.

    Suomenkin BKT on tuplaantunut vähän reilu 20 vuodessa.

    Kasvussa on se, että yleensä sen vaikutukset yliarvioidaan lyhyellä ja aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.4.2013 kello 1:27

    Kymmenen prosentin kasvuvauhdilla talous kaksinkertaistuu seitsemässä vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. mikko siitonen kirjoitti 20.4.2013 kello 9:31

    On se elämä vieläkin surkean köyhää meihin verrattuna. Katsotaan sitten kun elintaso on noin meidän luokkaa. Sitten voidaan ruveta arvostelemaan kiinalasia. Käytetäänkö liikaa hiiltä tai öljyä.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Jorma Nordlin kirjoitti 20.4.2013 kello 11:13

    Kiinassa on todennäköisesti myös samanlainen tilanne maaseudun suhteen kuin Thaimaassa. Maalta kaupunkiin töihin tulevat, heillä on turvattu minimi toimeentulo maalla sukunsa luona. Kaupungissa asuessaan he saavat enemmän tuloja. Mutta varsinainen turva on se, että ruoka ja asuminen on maalla joka tapauksessa olemassa, jos jotain sattuu.

    Osa palaa myöhemmin maalle takaisin ja haaveilevat paluusta, kun eläkkeelle jäämisaika koittaa.

    Millä tavalla tämä sitten eroaa suomalaisen eläkeläisen elämästä. Ainakin Thaimaassa maalla eläminen on jonkin verran vaatimattomampaa, kuin täällä köyhyysrajalla kituuttavan työuran tehneen eläkeläisen elämä, kun taitetut indeksit ym. ovat syöneet eläkkeestä ostovoiman. Mutta mutta, asialla on myös toinenkin puoli. Vaikka joutuvatkin maksamaan paremmasta terveydenhuollosta omalla rahallaan, niin vanhustenhoito ja vanhuudenturva heillä toimii. Suku huolehtii.

    Meillä vanhustenhoito ja vanhuudenturva ei toimi ollenkaan. Vanhuus “hyvinvointiyhteiskunnassa” näyttää olevan aivan kamala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.4.2013 kello 14:33

    taitetut indeksit ym. ovat syöneet eläkkeestä ostovoiman

    Ihan noin määritelmällisesti väite on kyllä väärä. Taitettu indeksi turvaa nimenomaan eläkkeiden ostovoiman, mutta vain sen, koska se on sidottu melkein pelkästään hintatasoon eivätkä reaalipalkkojen nousut tai laskut vaikuta siihen juuri lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. pekka kirjoitti 20.4.2013 kello 16:53

    Ode:

    Ihan noin määritelmällisesti väite on kyllä väärä. Taitettu indeksi turvaa nimenomaan eläkkeiden ostovoiman, mutta vain sen, koska se on sidottu melkein pelkästään hintatasoon eivätkä reaalipalkkojen nousut tai laskut vaikuta siihen juuri lainkaan.

    Mutta taitettu indeksi ainakin varmistaa sen, että valtaosa eläkeläisistä joutuu eläkevuosien edetessä EU:n köyhyysrajan alapuolelle (alle 60% mediaanitulosta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.4.2013 kello 22:23

    Mutta taitettu indeksi ainakin varmistaa sen, että valtaosa eläkeläisistä joutuu eläkevuosien edetessä EU:n köyhyysrajan alapuolelle (alle 60% mediaanitulosta).

    Ei välttämättä joudu, koska tuo pienituloisuusraja (köyhyysraja on aivan eri asia) lasketaan kotitalouden kulutusyksikköä kohden ja aika harvalla eläkeläisellä on alaikäisiä lapsia elätettävänään. Lisäksi monella eläkeläisellä on omistusasunto, jonka laskennallinen asuntotulo otetaan köyhyysrajassa huomioon. Jos taas ei ole omistusasuntoa, eläkeläiset ovat etuoikeutetussa asxemassa asumistuen suhteen. Toimeentulotuen saajien joukossa eläkeläisiä on kovin vähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Austrian kirjoitti 20.4.2013 kello 19:28

    Itseasiassa eläkeläiset tuntuvat tarkoittavan ostovoiman turvaamisella max (khi, ati, 0) – indeksiä.

    Käytetyt termit voivat olla eri, mutta sisällöllisesti vaaditaan tätä..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. pekka kirjoitti 21.4.2013 kello 18:49

    Ode:

    Ei välttämättä joudu, koska tuo pienituloisuusraja (köyhyysraja on aivan eri asia) lasketaan kotitalouden kulutusyksikköä kohden ja aika harvalla eläkeläisellä on alaikäisiä lapsia elätettävänään. Lisäksi monella eläkeläisellä on omistusasunto, jonka laskennallinen asuntotulo otetaan köyhyysrajassa huomioon.

    Pienituloisuusraja on uuskieltä, itsekin puhut tällä palstalla (suhteellisesta) köyhyysrajasta, kuten tekevät esim tilastokeskus ja THL.

    En tiennyt, että laskennallinen asuntotulo otetaan huomioon köyhyysrajan laskelmissa, se toki merkittävästi vähentää rajan alittavien eläkeläisten määrää.

    Siitä huolimatta eläkeläisten osuus köyhysrajan alittajissa on kasvanut rajusti n. taitetun indeksin käyttöön otosta alkaen.
    Lainaus tilastokeskukselta:

    “Yksin elävien 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen pienituloisuus on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2007 heistä oli 30 prosenttia pienituloisia, vuonna 1995 13 prosenttia.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. Markku af Heurlin kirjoitti 22.4.2013 kello 22:31

    Taitetussa indeksissä on seuraava ongelma asuntonsa omistavan eläkeläisen kannalta:

    Tulot seuraavat elinkustannusindeksiä. mutta asunnon ylläpitokustannukset hyvin suuressa määrin palkkaindeksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus