Kuplatalous nyt Aasiassa?

16.4.2013 · Aihe: Eduskuntatyö 

Verojaosto kuuli maanantaina IMF:n André Meieriä Kiinan ja Aasian talousnäkymistä. Luottoekspansion hyökyaallot ovat nyt Aasiassa.

Taloudellisen katastrofin riski on pienentynyt, mutta kasvu lännessä on heikkoa. Työttömyyden kasvu Euroopassa muodostaa talouden tervehdyttämiselle poliittisen riskin, kun hallitukset eivät pysty viemään läpi välttämättömiä toimia.

Länsimaiden keskuspankit ovat harjoittaneet hyvin ekspansiivista rahapolitiikkaa, minkä seurauksena pääomia on liikkeellä paljon ja ne pyrkivät matalan koron lännestä korkeiden korkojen itään. Aasialaiset keskuspankit ovat vastanneet tähän ostamalla valuuttaa pitääkseen valuuttojensa arvot matalina ja tukeakseen näin vientiä, jolloin likviditeetti on kasvanut edelleen.

Kiinan ja Asean maiden vaihtotaseiden ylijäämä on supistunut olennaisesti. Kiinan ylijäämä on enää pari prosenttia BKT:sta, kun se muutama vuosi sitten yli kymmenen. Vienti ei enää vedä Kiinan taloutta, mutta ei sitä vedä kotimainen kulutuskaan, joten kasvusta on tullut investointipainotteista. Tämä taas on johtanut suureen velkaongelmaan. Aluehallintotasolla on tavattomasti ongelmaluottoja, jotka kaatuvat jonkun maksettavaksi.

Aasiassa korot on pitänyt pitää matalina, jotta länsimainen pääoma ei virtaisi maahan. Reaalikorot ovat vahvasti miinuksella, mikä on nostanut kiinteistöjen arvoja aivan tolkuttomasti. Hongkongissa peräti 120 % neljässä vuodessa.

Kiinassa pankkien talletuskorot ovat säänneltyjä. Tämä on synnyttänyt korkeammalla korolla ja riskillä toimivan varjopankkitoiminnan, jonka volyymi on kasvanut räjähdysmäisesti. Siis erilaisia sijoitusrahastoja, jotka tarjoavat korkeamman koron, mutta eivät takaa talletussuojaa.

 

Kommentit

23 Vastausta artikkeliin “Kuplatalous nyt Aasiassa?”

  1. mikko siitonen kirjoitti 16.4.2013 kello 6:47

    Romahtaahan systeemi. Mutta tuskin pahemmin kuin Kreikassa.
    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Tiedemies kirjoitti 16.4.2013 kello 8:12

    Kupla on siellä sun täällä, tämä on fiat-rahajärjestelmien ongelma, ja se tulee niin aina olemaan. En nyt näkisi tässä muuten suurta ongelmaa muuten, paitsi nyt korkeintaan siinä, että rakennetaan isoja moottoriteitä ja hiilivoimaa Kiinaan.

    Kiinassa yksityinen kulutus todellakin on jäänyt jalkoihin, mutta kyllä sekin sieltä on noussut, vaikkakin hitaammin. Kotitalouksien kulutus oli Kiinassa vajaa 40% BKT:sta, mutta nousussa, parin prosenttiyksikön vuosivauhtia, kuoppavuosi oli 2008. Yksityinen kulutus on kasvanut nopeammin kuin BKT, ja se oli viime vuonna noin 10%.

    Tästä on pitkä matka USA:n vastaaviin lukuihin (>70%). Suomen vastaava luku vuodelta 2010 oli 55%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  3. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 16.4.2013 kello 11:43

    fiat-rahajärjestelmien ongelma, ja se tulee niin aina olemaan.

    Olen samaa mieltä. Kuitenkin tässä samalla huomauttaisin, että “fiat”-rahajärjestelmien edut voittavat niiden haitat. Historiallisesti fiat-tyypin rahajärjestelmät ovat toimineet hyvin. Ruotsissa oli fiat-raha käytössä suurimman osan 1700-lukua eikä järjestelmä romahtanut kertaakaan. Vasta sitten, kun Kustaa III yritti jalometallikiinnitystä, tuli isoja ongelmia alle vuosikymmenessä. Samoin Venäjän paperiraha oli varsin stabiili koko 1800-luvun alkupuolen. Molempien maiden talous kasvoi näinä aikoina voimakkaasti (lähinnä väestönkasvun ja parantuneen maanviljelyn vuoksi), ja jos jalometallivarantoja olisi yritetty kasvattaa samaa tahtia, olisi tullut isoja talousongelmia.

    Sitten 1800-luvun jälkipuolella mentiin yleisesti kultakantaan, mikä oli mahdollista lähinnä suurten kultalöytöjen ansiosta ja sen vuoksi, että Britannian maailmanvalta antoi kultakannalle poliittista uskottavuutta. Tästä huolimatta koettiin heti 1870-luvulla vuosikymmenen mittainen talouslama, jonka aiheutti pitkälti Euroopan hallitusten tiukka rahapolitiikka.

    Fiat-raha on yhtä hyvää kuin jalometalliraha, jos maassa on rauha. Jos on toisaalta sota, ei millään hallituksella ole varaa käyttää jalometallirahaa. Mitään hyötyä ei siis jalometallikannasta ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  4. Mikko Kiviranta kirjoitti 16.4.2013 kello 14:06

    Tiedemies:
    Kupla on siellä sun täällä, tämä on fiat-rahajärjestelmien ongelma, ja se tulee

    Voitko vähän avata? Eiks just fiat-systeemissä (tehtäviensä tasalla olevat) keskuspankit pysty säätelemään rahan määrää markkinoilla? Tulppaanikuplakin oli kultarahojen aikaan, samoin southern seas company.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  5. jouni lundqvist kirjoitti 16.4.2013 kello 20:52

    Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista. Loputtomiin ei voi tehdä lisää autoja, lentokoneita, laivoja, älypuhelimia jne. Mutta jos firma ei tee enemmän autoja, se tekee konkurssin, myydään pois tai fuusioidaan. Oleellista on siinäkin, että autoja tehdään enemmän kuin ennen ja tehtaan omistajien tilit lihovat. Omistajien ahneus ja luonnonvarojen tuhlaus on se kupla. Länsi on sinnitellyt pitkään Aasian kulutuksen kasvun varassa. Kupla on puhkeamassa. Onkohan missään kauppakorkakoulun opinnoissa pohdintaa loputtoman talouskasvun mahdottomuudesta. Ei varmaankaan, koska sillä vetästäisiin matto alta kaikista talousopin teorioista ja käytännöistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  6. Kalle kirjoitti 16.4.2013 kello 23:08

    Talouden sääntely tuo aina ongelmia, vai mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  7. Tiedemies kirjoitti 17.4.2013 kello 6:48

    Kuplia tulee aina, rahajärjestelmistä riippumatta, mutta fiat-rahajärjestelmissä reaalikoron painuessa pakkaselle kuplat kiinteistöissä ja osakkeissa ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Minä en kannata kultakantaa, koska sillä on taas sitten muita ongelmia.

    Mikään ei ole ilmaista, eikä mikään järjestelmä ole täydellinen. Jos bitcoin olisi valtavaluutta, niin meillä olisi ollut kymmenien prosenttien deflaatio, luottolama joka olisi kaatanut jokaisen pankin, ja muutama rosvoparoni omistaisi kaikki maailman kiinteistöt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. Syltty kirjoitti 17.4.2013 kello 8:37

    jouni lundqvist:
    Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista. Loputtomiin ei voi tehdä lisää autoja, lentokoneita, laivoja, älypuhelimia jne.

    Oletko koskaa ajatellut että tuo argumentti piti paikkansa myös 1800-, 1700-, 1600- jne… luvuilla?

    On päivänselvää että viimeistään aurinko lopettaa kaiken toimimman maapallolla. Mitä sitten? Mitä järkeä on miettiä tällaisia, jos juuri se viimeinen hetki ei ole ihan lähellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  9. anonyymi kirjoitti 17.4.2013 kello 10:58

    Jokohan saataisiin a) kunnon sääntely Eurooppaan ja b) jonkinlainen palomuuri eristämään esim. Yhdysvaltojen täysin sääntelemätöntä kupla-/lamakonetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. KKK kirjoitti 17.4.2013 kello 11:17

    jouni lundqvist: Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista. Loputtomiin ei voi tehdä lisää autoja, lentokoneita, laivoja, älypuhelimia jne.

    Aina voi tehdä parempia autoja ja älypuhelimia. Tulevaisuudessa talouskasvu tulee olemaan määrällisen sijasta laadullista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  11. Erastotenes aleksandrialainen kirjoitti 17.4.2013 kello 12:03

    Eiks just fiat-systeemissä (tehtäviensä tasalla olevat) keskuspankit pysty säätelemään rahan määrää markkinoilla? Tulppaanikuplakin oli kultarahojen aikaan, samoin southern seas company.

    Tämä metallikannan puolustajien argumentti fiat-rahan ja kuplien yhteydestä on vanha ja tuttu. Ideana on se, että keskuspankit ja hallitukset ovat lähtökohtaisesti epäluotettavia. Ennemmin tai myöhemmin ne manipuloivat rahan määrää poliittisista syistä sillä tavoin, että raha menettää merkittävän osan arvostaan.

    Ajatus on ihan totta. Näin käy. Joskus tulee paha poliittinen kriisi, jossa valtion on pakko luoda rahaa tyhjästä voidakseen selviytyä välittömistä menoistaan. Se, mitä metallikantafanaatikot unohtavat, on, että tämmöinen kriisi tulee myös metallikannassa olevalle maalle. Silloin hallitusvalta takavarikoi yksityiset jalometallivarannot ja lakkauttaa valuutan vaihdon jalometalliin joko muodollisesti tai käytännön tasolla. (Esim. Suomessa metallikannasta on luovuttu tällä tavoin 1780-luvun lopussa, 1808, 1850-luvulla, 1914 ja 1930-luvulla.) Eli metallikanta ei tee muuta kuin sen, että liikkeessä olevan rahan määrä sidotaan keinotekoisesti johonkin suureeseen, joka ei ole missään sidoksessa kansantalouden kokoon.

    Suomessa metallikannan puolustajien pitäisi kyllä olla hiljaa. Meillä on historiallisesti katsoen ollut eräät maailman vakaimmista fiat-rahajärjestelmistä (Ruotsin riikintaaleri vapauden ajalla, riksgäld-raha, paperirupla ja toisen maailmansodan jälkeinen markka), ja niitä on hoidettu kansantalouden kokonaisuuden kannalta todella hyvin. Ainoa paperiraha, joka meillä on täydellisesti romahtanut, on 1600-luvun pankkoriksi. Se oli metallikantainen ja länsimaailman ensimmäinen, joten tämmöisen oppimiskokemuksen voi hyväksyä. (1910-luvulla Suomen pankki kyllä kärsi suuret tappiot Venäjän paperirahan romahduksessa, mutta onnistui estämään Suomen markan romahduksen, vaikka tipalla oli.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  12. Countryboy kirjoitti 17.4.2013 kello 12:18

    Ei talouskasvu voi aina jatkua, välillä tulee romahdus ja luova tuho toimii tuottaen jälleen jossakin uutta kasvua. Kiinan kasvu on kuitekin edelleenkin nopeaa verrattuna muuhun maailmaan, eikä ole pysähtynyt kuin Japanin. Kiina on siirtänyt paljon varojaan USA:aan dollariin ja rahoittaa melkoisesti USA:ta nykyisin.

    Mitä Kiinaan tulee, siellä tavallinen kansalainen varsinkin maaseudulla on vielä hyvin köyhä. Kasvun varaa on kulutuksessa, asunnoissa jne. Kansainvälisen pääoman siirtyminen Kiinaan, Intiaan yms valtioihin on kuitenkin poistanut tehokkaasti köyhyyttä maailmasta. Sadat miljoonat ihmiset ovat nousseet köyhyydestä ja maailmanlaajuisesti elinikä on noussut noin 10 vuodella. Pääoma ja vapaakauppa on toiminut paremmin kuin kehitysapu tai sosialismi, joka ei ole oikein toimi missään hyvin. Itse asiassa YK:n köyhyyden poistamistavoitteet on ylitetty etuajassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Raimo K kirjoitti 17.4.2013 kello 18:59

    Osmo: “Työttömyyden kasvu Euroopassa muodostaa talouden tervehdyttämiselle poliittisen riskin, kun hallitukset eivät pysty viemään läpi välttämättömiä toimia.”

    Hallitukset? Käsittääkseni markkinataloudessa työttömyyden suhteen keskeisiä toimijoita ovat yritykset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. Aki Suokko kirjoitti 17.4.2013 kello 20:33

    jouni lundqvist:
    Jatkuva talouskasvu ei ole mahdollista. Loputtomiin ei voi tehdä lisää autoja, lentokoneita, laivoja, älypuhelimia jne. Mutta jos firma ei tee enemmän autoja, se tekee konkurssin, myydään pois tai fuusioidaan. Oleellista on siinäkin, että autoja tehdään enemmän kuin ennen ja tehtaan omistajien tilit lihovat. Omistajien ahneus ja luonnonvarojen tuhlaus on se kupla. Länsi on sinnitellyt pitkään Aasian kulutuksen kasvun varassa. Kupla on puhkeamassa. Onkohan missään kauppakorkakoulun opinnoissa pohdintaa loputtoman talouskasvun mahdottomuudesta. Ei varmaankaan, koska sillä vetästäisiin matto alta kaikista talousopin teorioista ja käytännöistä.

    Talousteoriat on pitkälti luotu vuoden 1850 jälkeen, jolloin halpa fossiilinen energia mahdollisti reippaan talouskasvun. Siinä missä usein nähdään, että teknologinen kehitys on mahdollistanut talouskasvun, niin kyse on ollut ennemminkin lisääntyneestä fossiilisen energian käytöstä kuin teknologiasta. 1960-luvulta alkanut informaatioteknologian kehitys on ollut poikkeus tästä. Mutta jatkuuko se enää länsimaissa, on mielestäni tuhannen taalan kysymys. Seuraavaksi talouden “kasvualustaksi” on kaavailtu mm. 3D-tulostamista, mutta itse suhtautuisin hiukan epäillen tähän…

    Suomen metsätalous ei nykyisin vaadi kuin murto-osan siitä työvoimasta kuin aiemmin, mutta sama määrä energiaa siinä suurin piirtein kuluu. Lihasvoima on vaihtunut öljyn sisältämän energian avulla tehtävään työhön. Hyötysuhdekin metsätyökoneella ja harjaantuneella savottamiehellä on suunnilleen sama. Jos Suomeen ei tulisi enää pisaraakaan öljyä/dieseliä niin Suomen metsätalous vaatisi heti satoja tuhansia ihmisiä töihin? Teknologiamme riippuu siten halvasta fossiilisesta energiasta, jota ei enää ole. Liuske-esiintymät ovat useiden arvioiden mukaan huomattavasti alttiimpia alenevalle rajahyödylle (kalliimmille kustannuksille) kuin monet luulevat.

    Talouskasvun perusmalli, jossa tuotantofuktiossa on pääoma (aluksi maa) ja työ, heijastelee maanviljelystä, jossa tarvitaan maata ja työtä. Klassisilta taloustieteilijöiltä jäi huomaamatta, että maanviljelyksessä tarvittiin myös energiaa (auringon säteily) ja nykyisin “vihreän vallankumouksen” jälkeen maakaasusta tehtyjä typpilannoitteita.

    Öljyn ja fossiilienergian hinta ylipäätään on länsimaissa suurena kasvun jarruna. Kiinan talouskasvu sietää korkeampaa öljyn hintaa, joten siellä talous voi vielä kasvaa reippaasti. Tosin ei uskoakseni kovin kauan sielläkään.

    Usein ekonomit ja ekonomistit argumentoivat, että molekyylejä voi kierrättää ja yhdistellä lukemattomin tavoin ja tapoja on enemmän kuin atomeja maailmankaikkeudessa. Totta. Mutta tämä yhdistely vaatii paljon halpaa energiaa toimiakseen taloutta kasvattavasti, mikä usein unohdetaan.

    Suomessa on tämän lisäksi demografisia ym. haasteita talouskasvun kannalta, joten heittäkäämme hyvästit reippaalle talouskasvulle.

    Olen pohtinut näitä asioita jäsennellymmin blogissani useammassakin kirjoituksessa:
    http://henkilot.vihreat.fi/aki.suokko/aiheet/blogi/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  15. Tiedemies kirjoitti 18.4.2013 kello 9:12

    Ömm… Talouskasvu on sitä, että se, mitä tehdään huomenna on arvokkaampaa kuin se, mitä tehtiin eilen. Taloustieteen teorioiden syyttäminen virheellisiksi ja ennenkaikkea syyttäminen siitä, että ne jotenkin olettavat luonnonvaroja ja halpaa energiaa olevan loputtomiin, perustuu syvälliseen ja traagiseen väärinymmärrykseen. Joskus mietin, onko kyse tahallisesta väärinymmärryksestä, eli siitä että “kriitikot” nyt vaan ovat katkeria ja vihaisia siitä, että eivät pääse osalliseksi kasvusta, vai johtuuko se typeryydestä eli siitä ettei ymmärretä.

    Ehkä kanonisimpia ja yksinkertaisimpia pitkän aikavälin kasvun malleja on Solowin kasvumalli, joka nimenomaan ennustaa että loputon kasvu *ei* ole mahdollista (ilmeisistä syistä) vaan tasaantuu. Kasvu kuitenkin jatkuu hitaana sillä tahdilla, joka pitkällä aikavälillä vastaa osapuilleen teknologian kehittymistä. Itseasiassa keskeinen ennuste on, että todella pitkällä aikavälillä ainoastaan teknologinen kehitys voi olla minkäänlainen kasvun lähde.

    Jos nyt verrataan kahta tilannetta: Oletetaan että henkilö ajaa autolla, jonka tuottaminen vaatii 1000 yksikköä energiaa ja 1000 yksikköä työtä. Kilpaileva firma keksii keinon tehdä sama auto 900 yksiköllä energiaa ja 900 yksiköllä työtä. Ceteris paribus, työntekijöiden reaaliansiot nouseva ja autoteollisuuden kontribuutio talouden volyymiin samaten.

    Lisäksi tulee kerrannaisvaikutus, kun energiaa ja työpanosta säästyy ja saadaan halvemmalla käyttöön muualla taloudessa. Jos energian kulutusta ei voi siirtää (esimerkiksi jos energian tuotantoa on pienennetty tässä välissä), niin muussa taloudessa ei energian käyttö lisäänny, mutta autojen reaaliset tuotantokustannukset ovat pudonneet.

    Nyt, mikään ei estä sitä, että “energia” tai mikä hyvänsä maapallon kantokyvyn päälle käyvä aggregaattisuure, vähenee taloudessa, mutta talous kasvaa silti. Tämä on mahdollista, jos teknologinen kehitys painaa tuotannontekijöiden kysyntää entisestään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  16. Mikko Kiviranta kirjoitti 18.4.2013 kello 9:20

    Erastotenes aleksandrialainen: Se, mitä metallikantafanaatikot unohtavat, on, että tämmöinen kriisi tulee myös metallikannassa olevalle maalle. Silloin hallitusvalta takavarikoi yksityiset jalometallivarannot ja lakkauttaa valuutan vaihdon jalometalliin joko muodollisesti tai käytännön tasolla. (Esim. Suomessa metallikannasta on luovuttu tällä tavoin 1780-luvun lopussa, 1808, 1850-luvulla, 1914 ja 1930-luvulla.)

    Minulle oli yllättävä uusi löytö Rooseveltin mahtikäsky jolla tehtiin yksityisistä kultavarannoista laittomia USA:ssa. Ja että ikoninen Fort Knox rakennettiin varastoksi takavar… ööö, seteleiksi vaihdetulle kullalle.

    USA siis siirtyi de facto fiat-rahaan jo 1933 eikä vasta Nixonin aikana? Sillä vaikka dollari oli teoriassa sidoksissa kultaan, kukapa olisi voinut testata asiain laitaa vaihtamalla dollarinsa kullaksi, jos kullan hallussapito oli laitonta?

    Kultakannan hölmöydestä muuten jotain asiaa täällä, Krugmanin vinkkaamana, mutta meiltä Suomesta taitaa puuttua valistumaton oikeisto joka kullan ainutlaatuisuudesta meuhkaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Tiedemies kirjoitti 18.4.2013 kello 12:46

    Rooseveltin ohjelman ideana oli estää rinnakkaisvaluuttojen muodostuminen. Toki tämä oli askel fiat-valuuttaan siirtymiseen. Tarkoitus oli estää kilpailevien keskuspankkien syntyminen. Se ei ollut de facto eikä de jure fiat-rahaa, mutta toki se teki vaikeammaksi varmistaa että rahan arvon takuutena on juurikin kultaa.

    Suurimman osan historiasta rahan perustana ei ole ollut kulta, vaan esimerkiksi hopea. Kultakanta oli itseasiassa pitkälti 1800-luvun loppupuoliskon juttu. No, keskiajalla taidettiin käyttää bysantissa kultakantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  18. Kasvissyöjä kirjoitti 18.4.2013 kello 13:08

    Tiedemies, tunnetko mm. Robert Ayresin ja kumppaneiden töitä, joiden mukaan Solowin mallissa teknologian rooli jää paljon pienemmäksi, kun työn ja pääoman lisäksi energiankulutus otetaan malliin. Solow itse oli tietoinen mallinsa rajoituksista, mutta monet muut eivät. Kuinka todennäköisenä pidät maailman 1900-luvun talouskasvun toistumista 2000-luvun ajan sen jälkeen liuske-esiintymät saavuttavat tuotantohuippunsa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  19. jouni lundqvist kirjoitti 18.4.2013 kello 19:18

    Autoja voidaan tehdä lisää ja paljon, jos energia on uusiutuvaa ja metalleja ynnä muita raaka-aineita riittää. Muovi ainakin loppuu, kun öljy loppuu. Rikkaissa maissa perheillä on useita autoja. Mutta jos kiinalaisilla perheillä olisi edes yksi auto niin entä sitten.

    Rooman klubi: äärellisellä planeetalla ei voi olla ääretöntä toimintaa. Jatkan tähän, ei ainakaan ääretöntä määrää autoja. Termi eksponentiaalinen kasvu on ilmeiseti kadonnut yhteiskuntaopista. Jos maapallolla on nyt 100 miljoonaa autoa ja joka vuosi niitä tehdään 2% enemmän, kuinka paljon niitä on esim. 100 vuoden päästä. Laskekaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. pekka kirjoitti 19.4.2013 kello 11:04

    jouni lundqvist:

    Autoja voidaan tehdä lisää ja paljon, jos energia on uusiutuvaa ja metalleja ynnä muita raaka-aineita riittää. Muovi ainakin loppuu, kun öljy loppuu.

    Ei muovia tarvitse tehdä öljystä, muutkin hiilivedyt kelpaavat. Itse asiassa muovien ensimmäinen raaka-aine oli kivihiili.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Aki Suokko kirjoitti 20.4.2013 kello 12:03

    pekka:
    jouni lundqvist:

    Ei muovia tarvitse tehdä öljystä, muutkin hiilivedyt kelpaavat. Itse asiassa muovien ensimmäinen raaka-aine oli kivihiili.

    Kivihiili on siitä erikoinen hiilivety, että siinä paljon hiiltä mutta ei juuri vetyä. Kivihiilestä ei voi tislata erilleen muovien raaka-aineita, kuten eteeniä, koska siinä ei ole keveitä hiilivetyjä. Hiili on itse asiassa entinen hiilivety, josta keveät yhdisteet ovat haihtuneet jo kauan ennen kuin ihminen tiesi mitään näistä varoista ja käytännössä vain hiili, “tuhka” ja vesi on jäänyt jäljelle. Hiilestä voidaan ilman muuta tehdä muovia, mutta ei halvalla, sillä se vaatii hillittömästi energiaa kun hiiltä muutetaan kemiallisten reaktioiden välityksellä vedyksi eli hiiltä kuluu paljon. Hintana on myös suuret hiilidioksipäästöt sekä suurehkot investoinnit muovien tuotantoprosesseihin.

    Monien arvioiden mukaan maakaasun ja kansainväliseen kauppaan kelpaavan kivihiilen tuotantohuippu seuraa arvioiden mukaan viimeistään vuonna 2040. Kivihiilivarat ovat suuret, mutta Siperiassa ynnä muualla kaukana satamista tai muuten huonolaatuisista hiilivaroista on kovin vähän iloa kansainväliselle kaupalle.

    Tekno-optimistit toteavat tähän, että nyt älkää herran tähden huolehtiko rajallisista fossiilisista energiavaroista tai rajallisesta maapallosta, sillä silloin käännymme maissiin ynnä muihin uusiutuviin raaka-aineisiin, joista teemme polymeerit ja polttonesteet. Ongelmana on vain mittakaava, logistiikka, hinta, maankäytön ongelmat, tuotantoteknologioiden kypsymättömyys, kilpailu ruuantuotannon kanssa.

    Luovat insinöörit ratkaisevat toki osan ongelmista, mutta säilyykö nykyisen kaltaisen globaalikonsumerismi, jossa halvat raaka-aineet ja tavara liikkuu laivoilla ja lentokoneilla valtamerten yli sen mukaan missä on halvin työvoima ja suurin kysyntä, on mielestäni syytä kysyä.

    Minusta fossiilitalouden suurella todennäköisyydellä pian odotettavissa olevan päättymisen haasteisiin olisi syytä ryhtyä heti, jolloin vaikuttamismahdollisuudet ovat suurimmat. Vai onko niin, että markkinat hoitavat asian?

    Olenko aivan pöljä kun mielessäni käy, että nykyinen finanssikriisi ei ole vain rahamarkkinoista peräisi oleva kriisi vaan pitkälti myös kestämättömän fossiilitalouden kriisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. pekka kirjoitti 20.4.2013 kello 16:33

    Aki Suokko:

    Hiilestä voidaan ilman muuta tehdä muovia, mutta ei halvalla, sillä se vaatii hillittömästi energiaa kun hiiltä muutetaan kemiallisten reaktioiden välityksellä vedyksi eli hiiltä kuluu paljon. Hintana on myös suuret hiilidioksipäästöt sekä suurehkot investoinnit muovien tuotantoprosesseihin.

    Vähän maalaat liian synkän kuvan asiasta. Kivihiilestä voidaan tehdä ja on historiassa jo tehtykin sitä mitä öljystäkin, esimerkiksi nestemäisiä polttoaineita ja vaikkapa muoveja.

    Kiinassa on menossa boomi erilaisista kivihiilen kaasutushankkeita joissa tuotetaan myös muoveja ihan teollisuusmittakaavassa.
    Kaasutuksen energiatase ei ole noin synkkä kuin kuvaat ja jos tahtoa on, niin CO2:kin voidaan talteenottaa jopa helpommin, kuin kivihiiltä polttavassa sähköä tuottavassa voimalassa.
    Lainaus WSJ:stä (linkki alla):

    “Western companies involved in China’s coal-to-chemical industry argue that coal gasification has the potential to be environmentally friendly. Because the gasification process separates out carbon dioxide, the global-warming gas can be more easily captured and stored once an affordable technology is developed.

    Vähän kyllästyttää tämä Peak-Oil-kansan maailmanlopun maalailu. Ja ei kivihiili tietenkään ole ainoa öljyn korvaaja, meillä Suomessa puuta tai turvetta käyttäen voidaan tehdä niin muovit kuin dieselit maatalouden traktoreihin. Emme kuole nälkään, vaikka öljy loppuisikin.

    Ja eihän se lopu, hinta vaan nousee ja samalla korvaajat tulevat kannattaviksi.

    Linkki WSJ:n artikkeliin aiheesta:
    http://online.wsj.com/article/SB119906071914658457.html?mod=googlenews_wsj

    Linkki Siemensin Kiinaan myymään 500 MW hiilen kaasutuslaitokseen, jossa synteesikaasusta tehdään polypropeleeniä.
    http://www.siemens.com/press/en/pressrelease/?press=/en/pressrelease/2008/fossil_power_generation/efp200805040.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Mikko Kiviranta kirjoitti 26.4.2013 kello 17:01

    Mikko Kiviranta: Minulle oli yllättävä uusi löytö Rooseveltin mahtikäsky

    USA siis siirtyi de facto fiat-rahaan jo 1933 eikä vasta Nixonin aikana? Sillä vaikka dollari oli teoriassa sidoksissa kultaan, kukapa olisi voinut testata asiain laitaa vaihtamalla dollarinsa kullaksi, jos kullan hallussapito oli laitonta?

    Tiedemies:
    Tarkoitus oli estää kilpailevien keskuspankkien syntyminen. Se ei ollut de facto eikä de jure fiat-rahaa, mutta toki se teki vaikeammaksi varmistaa että rahan arvon takuutena on juurikin kultaa.

    Nykyinen paperikultahan muistuttaa jossain määrin vanhan ajan kultakantaan sidottua setelirahaa. Lainaus tämänpäiväisestä Talouselämä-lehdestä:

    “Saksan valtio ilmoitti tammikuussa, että se kotiuttaa osan Yhdysvalloissa ja Ranskassa säilytyksessä olevasta kultavarannostaan kotimaahan

    Keskuspankkien holveissa on fyysistä kultaa todennäköisesti vähemmän kuin mikä taseen kultarivillä näkyy. Miksi muuten amerikkalaisilta kestäisi seitsemän vuotta toimittaa saksalaisten kulta? Keskuspankit ovat todennäköisesti lainanneet osan kullasta yksityisille pankeille.

    Mutta ei sitä taida olla pankeillakaan. ABN-Amro lähetti äskettäin kirjeen asiakkailleen, että ette saa säilytykseen jättämiänne harkkoja. Toki pankki antaa ne rahana.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus