Outo käytäntö Hongkongissa

18 vastausta artikkeliin “Outo käytäntö Hongkongissa”

1. Onko­han tos­ta matkustelus­ta ylipäätään yhtään mitään mitat­tavaa hyötyä?

   Yri­tyk­sis­sä jos läh­tee työ­matkalle, niin pitää olla aika tark­ka syy ja osoit­taa, että siitä on hyö­tyä työ­nan­ta­jalle. Kun on kyse julk­i­sista verora­hoista, niin ei oo niin tarkkaa.

   Jostain Hongkongista tai Sin­ga­pores­ta opin otta­mi­nen vero­tuk­sen johonkin alueeseen taitaa olla vähän liian kaukaa ja liian eri­lais­es­ta kult­tuurista haettua. 

   Suo­ma­laisen vero­tuk­sen ongel­ma on siinä, että se on kuin jos­sain isos­sa val­tios­sa ja olemme kansana käytän­nössä yhden kaupun­gin kokoinen. Eli siis “lil­liput­ti­val­tio”.

   Ote­taan yksi esimerk­ki. Kiin­teistövero­tuk­ses­sa verot­ta­jan täy­tyy tietää onko kuis­te­ja, keskus­läm­mi­tyk­siä, mikä on ker­rosko­rkeus jne…

   Näin mon­imutkaista vero­tushässäkkää ei voi muut­taa se on mah­do­ton­ta! Ain­oa tapa on aloit­taa puh­taal­ta pöy­dältä ja siihen ei tietenkään uskallus­ta löy­dy. Siinä on riskinsäkin.

   Noo ainakin verovi­ra­nomaisille töitä riittää. 😉

   Vastaa

2. HK on kau­pankäyn­nin välit­täjä ja siel­lä on isot busi­ness­mah­dol­lisu­udet. Vuokrat luon­nol­lis­es­ti hei­jas­ta­vat liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia. Jos­sain Helsingis­sä ei ole mitään liike­toim­intamah­dol­lisuuk­sia eli tääl­lä vuokrat ovat ihan mielet­tömät. HK:ssa voi sen­tään tehdä bisnestä.

   Vastaa

3. Tuo­ta raken­nus­mall­ia määkin olen ehdotel­lut nähtyäni sel­l­aisen väliamerikas­sa. Raken­nut­ta­ja rak­en­taa siis avoimen parkki­talon, jos­sa LVI-liitän­nät. Asukas rak­en­taa asuin­tilo­ja tarpeen­sa mukaan. Ja kos­ka kyseessä on siis parkki­ta­lo asian­mukaisin autoram­pein, myös matkailu­vau­nun roudaami­nen ker­rokseen on mahdollista

   Vastaa

4. Ter­ve,

   Juuri noin toimii sys­tee­mi Brasil­ias­sa (ainakin Rios­sa ja Sao Paulos­sa) jot­ka tun­nen. Ei se ole tyh­mä idea. Jos on varaa mak­saa toimis­ton remon­toin­nista tai peräti rak­en­tamis­es­ta, niin omakin toim­inta on kan­nat­tavaa (ainakin keskip­itkäl­lä aikavälil­lä). Anna niiden mak­saa, kyl­lä se yleen­sä toimii!

   t. Mikko

   Vastaa

5. Ja vielä lisäk­si. Jos ei toi­mi, niin advo­cado­ja töy­tyy omik­si tarpeiksi.

   t. Mikko

   Vastaa

6. Saman­laista löy­tyy lähempääkin. Sak­sas­sa muut­ta­ja vie mukanaan keit­tiön koneet ja kaapit. Kun ne ei sovi uuteen asun­toon, ne kär­rätään kaatopaikalle ja oste­taan uudet. Keit­tiökalus­te­fir­mat men­estyvät hienosti.

   Vastaa

7. Mitä enem­pi väkeä ja tiheäm­pää asu­tus­ta, sitä enem­män “bisnestä”. Olen kuul­lut sel­l­ais­takin, että joku suo­ma­lainen per­he saa mukavasti lisä­tu­lo­ja toki­o­laisen parkki­talon pysäköintiruudusta.

   Vastaa

8. Sak­sas­sa vuokravälit­täjä ottaa vuokralaiselta usein myös etenkin tar­jon­tara­joit­tei­sis­sa kaupungeis­sa 2.38x (2x vuokra + alv 19%) kuukau­sivuokran ver­ran väl­i­tys­palkkio­ta ja päälle mak­se­taan tiet­ty parin vuokran ver­ran vuokravaku­ut­ta. Ja ekan kuukau­den vuokra.

   Mak­soin itse 5.4x kuukau­sivuokran ver­ran ker­ral­la rahaa kun muutin tääl­lä uuteen vuokra-asun­toon. Pien­i­t­u­loiset eivät ilmeis­es­ti tääl­lä paljon muut­tele töi­den perässä parhait­en men­estyville alueille.

   Vastaa

9. Kiin­teistövero­tuk­ses­sa verot­ta­jan täy­tyy tietää onko kuis­te­ja, keskus­läm­mi­tyk­siä, mikä on ker­rosko­rkeus jne

   Ajatuk­se­na kiin­teistövero­tuk­ses­sa on, että raken­nuk­ses­ta perit­tävä vero on suh­teessa raken­nuskus­tan­nuk­si­in. Tämä tehdään itse asi­as­sa varsin yksinker­taisi­in nyrkkisään­töi­hin perus­tu­val­la kaaval­la, jos­sa raken­nuk­sen neliöhin­taa muute­taan, jos siitä puut­tuu tiet­tyjä varustei­ta tai jos raken­nuk­ses­sa on eri­ty­istä luk­sus­ta, kuten keskus­läm­mi­tys. Ei tuo eri­tyisen mon­imutkaista ole. Mon­imutkaista olisi, jos raken­nuk­sen arvo arvioitaisi­in raken­nusyk­silöit­täin, kuten esimerkik­si rapakon takana tehdään.

   Lisäk­si on muis­tet­ta­va, että nämä tilas­totiedot raken­nuk­sen varusteista kerätään joka tapauk­ses­sa osana kun­nan raken­nus­valvon­nan työtä ja tiedot ovat pysyvästi väestörek­isteris­sä, jos­ta ne ote­taan vero­tus­ta varten käyt­töön. Tiedot on kerät­tävä, jot­ta mah­dol­lises­sa kri­isi­ti­lanteessa voidaan siir­tovä­keen kuu­lu­vat henkilöt majoit­taa oikeu­den­mukaises­ti sel­l­aisi­in raken­nuk­si­in, jois­sa on ylimääräistä asuin­ti­laa. Valmius­lain 53§:

   os asun­tokan­nan sään­nöste­lyvi­ra­nomainen arvioi, ettei asun­non­o­mis­ta­jan laa­jen­net­tu ilmoi­tusvelvol­lisu­us ole riit­tävä toimen­pide asun­to­jen käyt­töön saamisek­si, on sel­l­ainen asun­non halti­ja, jol­la on hal­lus­saan use­ampia huonei­ta kuin yksi huone ruokakun­nan kutakin jäsen­tä kohden keit­tiötä mukaan luke­mat­ta, velvolli­nen ilmoit­ta­maan ylimääräiset huoneet asun­tokan­nan sään­nöste­lyvi­ra­nomaiselle vuokralaisen osoit­tamista varten (asumaan sijoittaminen).

   Tämän pykälän toimeen­panoa varten tarvi­taan rek­isteri kaik­ista val­takun­nan asuin­huoneis­toista, niiden varustelus­ta ja huonemääristä.

   Vastaa

10. mikko siito­nen: Juuri noin toimii sys­tee­mi Brasil­ias­sa (ainakin Rios­sa ja Sao Paulos­sa) jot­ka tun­nen. Ei se ole tyh­mä idea. 

    Idea­han on täysin vammainen.

    1. hirveästi tuh­laus­ta kun hyviä ja ole­mas­saole­via rak­en­tei­ta pure­taan turhan päiten
    2. häir­it­sevää rak­en­tamista on moninker­tais­es­ti nor­maalin nähden

    Ehkä tuo toimii joten kuten Hong Kongis­sa tai Brasil­ias­sa, kun toimis­tovä­keen ver­rat­tuna puoli-ilmaista raken­nustyövoimaa on saatavilla (?).

    Vastaa

11. Sep­po Ryväs:
    Tuo­ta raken­nus­mall­ia määkin olen ehdotel­lut nähtyäni sel­l­aisen väliamerikas­sa. Raken­nut­ta­ja rak­en­taa siis avoimen parkki­talon, jos­sa LVI-liitän­nät. Asukas rak­en­taa asuin­tilo­ja tarpeen­sa mukaan. 

    Jos pk-seudul­la asumisen hin­nan yhdek­si syyk­si san­o­taan liian isot urakat joi­hin pikku­fir­mat eivät pysty tar­joa­maan, ja jos asun­non hin­nas­ta iso osa on sisäpin­to­ja ja viimeis­te­lyä — olisiko tuos­sa väline saa­da asumisen hin­taa alas?

    Ajo­rampit säi­lyt­täen ratkeaisi sekin kysymys joutu­vatko myös autot­tomat osal­lis­tu­maan autopaikko­jen kustannuksiin…

    Vastaa

12. Jor­ma Nordlin:
    Onko­han tos­ta matkustelus­ta ylipäätään yhtään mitään mitat­tavaa hyötyä…

    Matkailu avar­taa ja toiv­ot­tavasti myös kansane­dus­ta­jien matkailu avar­taa. Ainakin itse olen tajun­nut, ettei tääl­lä Suomes­sa ole kaik­ki maail­man paras­ta. Vero­tus on meil­lä kestämätön, sosi­aal­i­tur­va kohtu­u­ton ja ter­vey­den­huolto korkein­taan keskinker­tainen. Uskoisin, että keskiver­to kansane­dus­ta­jakin tajuaa samat asiat.

    Jor­ma Nordlin:
    …Suo­ma­laisen vero­tuk­sen ongel­ma on siinä, että se on kuin jos­sain isos­sa val­tios­sa ja olemme kansana käytän­nössä yhden kaupun­gin kokoinen. Eli siis “lil­liput­ti­val­tio”…

    Tuos­ta olen täs­mälleen samaa mieltä. Veror­a­situs­ta tulee laskea ja käytän­töjä yksinker­tais­taa kuitenkin samal­la laa­jen­taen veropo­h­jaa. Esimerkik­si pääo­mavero­tuk­sen yksinker­tais­tamisel­la ja laskemisel­la taataan vero­tu­lot myös tulevaisuudessa.

    Vastaa

13. Mikko Kivi­ran­ta: ja jos asun­non hin­nas­ta iso osa on sisäpin­to­ja ja viimeis­te­lyä – olisiko tuos­sa väline saa­da asumisen hin­taa alas?

    Tuli­pa mielee että ehkä tuo­hon on yksi syy: raken­nuk­sen laatu.

    Jos asun­nos­sa on pelkät betonip­in­nat niin siitä kyl­lä näkee läpivi­en­nit ja muut aika paljon paremin ja saunan höyry­sulkua ja laa­toi­tus­ta eivät rak­samiehet ole keren­neet pilaa­maan, kos­ka niitä ei vielä edes ole. Mikäli kaik­ki vain hui­jaa, nin sil­loin on järkeväm­pää ostaa mah­dol­lisim­man kar­sit­tu­ja raken­nuk­sia, jol­loin ostaja/vuokraaja itse pääsee valvo­maan raken­nustöitä. Osa tehokku­ud­es­ta katoaa sen sil­iän tien, mut­ta tulee ainakin tarkku­ut­ta lisää. 

    Ainakin Suomes­sa tun­tuu edelleenkin pätevän rak­en­tamises­sa, että jos jonkin asian halu­aa tehtävän kun­nol­lis­es­ti, se täy­tyy tehdä itse. Koko ala on aivan sairas.

    Vastaa

14. Veikkaan, että suures­sa maail­mas­sa Hongkon­gin käytän­tö on yleisem­pi kuin Här­män käytän­tö. Ja väli­in mah­tuu mon­ta muu­takin vari­aa­tio­ta. Mut­ta hyvähän se on, että matkailu avar­taa — myös min­is­te­rien ja kansane­dus­ta­jien näkemyksiä…

    Vastaa

15. Onko her­ra Soin­in­vaar­al­la help­po hyksyt­tää itselleen, että matkus­taa verora­hoil­lamme Aasi­as­sa. Kukaa tuskin uskoo, että retkestänne on mitään hyö­tyä veronmaksajille.

    Vastaa

16. Kun Helsingis­sä vuokra­sopimus päät­tyy, KIINTEISTÖ PURETAAN PERUSTUKSIA MYÖTEN. Raken­nus­ma­te­ri­aalit kul­jete­taan kaatopaikalle. Kiin­teistövi­ras­ton virkamiehet nau­ra­vat ival­lis­es­ti ja kaupun­gin omis­ta­ma tont­ti jää tyhjäk­si. Tämän voi käy­dä tark­ista­mas­sa vaikka­pa Pitäjän­mäel­lä: Höyläämötie 4 tont­ti (Vehon enti­nen auto­ta­lo), Höyläämötie 16 ja Kar­vaamoku­ja 1. Kysymyk­sessä on siis Helsin­gin kaupun­gin virkami­esten käytän­tö, jos­sa 30 vuo­den ton­tin­vuokra­sopimuk­sen (sisältäen vuosit­taisen indek­siko­ro­tuk­sen) päät­tyessä ton­tin vuokraa nos­te­taan 400% ja kiin­teistön­o­mis­ta­jal­la ei ole muu­ta mah­dol­lisu­ut­ta kuin purkaa vuokra­sopimuk­sen ehto­jen mukaises­ti talo ja muut­taa maas­ta vaikka­pa Hongkongi­in, jos­sa kuitenkin nor­maa­likäytän­nön mukaises­ti vain lat­ti­at ja väli­seinät puretaan 😉 

    Sekä Helsin­gin kiin­teistölau­takun­nan että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsenet ovat vuosi vuo­den perään tietenkin autu­aan YMMÄRTÄMÄTTÖMIÄ TÄSTÄ HAASKAUKSESTA. Helsin­gin vas­tu­ullisik­si itseään kut­su­vat poli­itikot ja virkamiehet ovat sodan jäl­keen määräti­etois­es­ti tuhon­neet moninker­tais­es­ti enem­män raken­nuskan­taa kuin mihin Neu­vos­toli­iton kaukopom­mi­tusjoukot pystyivät Stal­in­in johdol­la Helsin­gin pom­mi­tuk­sis­sa. Käytän­nöstä on yksi ain­oa poikkeus: Finnish Design Cen­ter Kasarminto­ril­la, jos­sa suur­te­ol­lisu­us Wärt­silän ja Ahlströmin juristien avul­la pystyivät pistämään kaupun­gin virkamiehet polvilleen ja säästyivät kiin­teistön purkamiselta. Eli OUTO KÄYTÄNTÖ HELSINGISSÄ.

    Vastaa

17. Jor­ma Nordlin: Onko­han tos­ta matkustelus­ta ylipäätään yhtään mitään mitat­tavaa hyötyä?
    Yri­tyk­sis­sä jos läh­tee työ­matkalle, niin pitää olla aika tark­ka syy ja osoit­taa, että siitä on hyö­tyä työ­nan­ta­jalle. Kun on kyse julk­i­sista verora­hoista, niin ei oo niin tarkkaa.

    Tääl­lä koti­maas­sa on taas nous­sut keskustelua iltapäiväle­hdis­sä eduskun­nan matkustelus­ta. Onko esim. vero­jaos­ton matkas­ta vas­taavaa hyö­tyä, vai olisiko sama tieto saatu Suomes­sa kuun­tele­mal­la muu­ta­maa alan pro­fes­so­ria (esim. Six­ten Kork­man, Vesa Put­to­nen) maail­man talousti­lanteesta. Paljonko vero­jaos­ton matkaku­lut henkeä kohti ovat ? Itse olen lähdössä huomen­na Pekingi­in viikok­si ja kulut ovat noin 1100 euroa (lennot + hotelli).

    Vastaa

18. Lopet­takaa maail­mal­la kierte­ly, siitä ei ole isoa hyö­tyä, sanoo Perus­jamp­pa Suo­ma­lainen, jon­ka mielestä kaik­ki viisaus löy­tyy Suomes­ta. Kan­nat­taa käper­tyä vaan itseen, juu. Mitäs jos sit­tenkin arvostet­taisi­in sitä, että kansane­dus­ta­jamme tutus­tu­vat maail­maan? Siitä on pidem­män päälle pelkkää hyö­tyä. Kateel­lisu­us ja her­rav­i­ha eivät pitkälle kan­na nekään.

    Vastaa