Saksalainen, pohjoismainen vai perustuloon perustuva malli

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomissa)

Amerikkalaisille talousop­pineille, jopa lib­er­aalille Paul Krug­manille, on mah­do­ton ymmärtää, miten euroop­palainen hyv­in­voin­ti­val­tio ylipään­sä voi toimia. Mik­si kukaan menisi töi­hin, jos melkein saman saa sosi­aal­i­tur­vana? Tämän täy­tyy hei­dän mukaansa johtaa siihen, että moni hakeu­tuu työttömäksi. 

Kun ensim­mäisen ker­ran luin Krug­manin epäi­lyt, työt­tömyys oli Suomes­sa selvästi vähäisem­pää kuin Yhdys­val­lois­sa. Sit­tem­min euroop­palainen malli on alka­nut yskiä ja rak­en­teelli­nen työt­tömyys kas­vaa – siis se osa työt­tömyy­destä, joka ei pois­tu edes nousukau­den aikana. Suomes­sa rak­en­teelli­nen työt­tömyys on kolminker­tais­tunut paris­sa vuosikymme­nessä, mut­ta on vas­ta saavut­tanut Yhdys­val­tain tason.

Amerikkalaiset ajat­tel­e­vat, että jos niemen nokas­sa onnel­lise­na onki­va Pekka saa tulon­si­ir­to­ja läh­es yhtä paljon rahaa kuin tyl­sää työtä tekevä Kalle palkkaa, ei Pekalla ole halu­ja vai­h­taa osaa Kallen kanssa. Kalle voi yht­enä päivänä taju­ta, että Pekka on valin­nut osansa paremmin. 

Jos työt­tömyy­den voi vali­ta vapaasti, ei työt­tömyysko­r­vaus todel­lakaan voi olla kovin antelias. Krug­man ei vain tunne euroop­palaisia yhteiskun­tien tiukkaa otet­ta kansalaisistaan.

Hyvän sosi­aal­i­tur­van on tehnyt mah­dol­lisek­si sen vastik­keel­lisu­us. Töi­hin oli men­tävä, kun työ­paikan saa, vaik­ka kuin­ka tek­isi mieli niemen nokkaan ongelle. Työn vas­taan­ot­tovelvol­lisu­us ei ole toimin­ut aikoi­hin, kos­ka kukaan ei halua palkata epä­mo­tivoitunut­ta kave­ria, joka raa­hau­tuu töi­hin karenssin pakot­ta­mana. Kun tämä ei toi­mi, on pitänyt kek­siä jotain muuta.

Sak­sas­sa työt­tömien tulon­si­ir­to­ja on leikat­tu voimakkaasti ja heille on tar­jot­tu hen­gen­pitimik­si ”mini­jobe­ja”, hyvin osa-aikaista pieni­palkkaista työtä, joista saadut tule­vat sosi­aal­i­tur­van päälle. Niiden tarkoituk­se­na on tar­jo­ta tie työt­tömyy­destä oikeisi­in töi­hin. Aluk­si kaik­ki meni hyvin. Nuoriso­työt­tömyys melkein pois­tui aikana, jol­loin se nousi muual­la Euroopas­sa ennä­tys­lukemi­in. Nyt näyt­tää vähän huonom­mal­ta. Mini­jo­bit eivät ehkä olekaan tie oikeille työ­markki­noille vaan köy­hyys­loukku, jos­ta ei pääse pois. On muo­dos­tu­mas­sa pysyvä työssä käyvien köy­hien alalu­ok­ka. Berli­inin met­rossa on kovin paljon ker­jäläisiä. Mut­ta viiden vuo­den kulut­tua tiedämme tästä enemmän.

Pohjo­is­maises­sa mallis­sa Pekan sosi­aal­i­tur­vaa ei leika­ta, mut­ta hänet haetaan ongelta työl­lisyyskurs­seille, kun­nal­lisi­in tuk­i­työ­paikkoi­hin ja muuhun aktivoivaan. Yksi työt­tömien aktivoin­nin tavoit­teista on työt­tömien vapaa-ajan varas­t­a­mi­nen, jot­ta jouti­laisu­us ei houkut­telisi liikaa. Vaik­ka Pekkaa ei eri­laisil­la aktivoin­neil­la saataisikaan oikeisi­in töi­hin, edes Kalle saadaan pysymään töissä. 

Aktivoin­ti­toimien vaiku­tus on kaksinker­tainen, jos ne myös paran­ta­vat työt­tömän työ­markki­nakelpoisu­ut­ta koulu­tuk­sen tai työkoke­muk­sen kaut­ta. Pohjo­is­maiseen malli­in kuu­luu myös vält­tää mata­la­palkkaisen työn yleistymi­nen koulut­ta­mal­la kaik­ki mah­dol­lisim­man hyvin. 

Jos tarkoi­tus on kiusa­ta työt­tömät töi­hin, aktivoin­nin tulisi kohdis­tua niihin, joiden työt­tömyysko­r­vauk­set ovat korkeimpia, siis ansiosi­don­naisel­la ole­vi­in. Toinen ryh­mä ovat ne kalli­iden asumiskus­tan­nusten alueil­la, eri­tyis­es­ti Helsingis­sä ole­vat vähän koulute­tut, jot­ka huonon koulu­tuk­sen­sa vuok­si voivat saa­da vain suh­teel­lisen huonopalkkaista työtä, jol­loin ero sosi­aal­i­tur­vaan jää vaa­ti­mat­tomak­si. Kohderyh­mi­in tulisi kuu­lua myös itsenäistä elämistä aloit­tel­e­vat nuoret, joiden ei pidä totut­tau­tua elämään sosi­aal­i­tur­van varas­sa sekä myös maa­han­muut­ta­jat, joiden ei pidä saa­da väärää käsi­tys­tä uuden koti­maansa elämänmuodosta.

Rahan käyt­tämi­nen työt­tömien kiusaamiseen on huonoa ja kallista poli­ti­ikkaa. Jos Pekka ei kuitenkaan avoimille työ­markki­noille päädy, sekä yhteiskun­ta että Pekka voit­ta­vat, jos Pekka saa halutes­saan pysyä ongel­la, mut­ta saa vas­taavasti vähän vähem­män työt­tömyysko­r­vaus­ta. Kalaa olisi hyvä saa­da, jos aikoo pär­jätä. Aktivoin­ti on kallista. Eri­tyis­es­ti ikään­tynei­den työt­tömien kiusaamisen järkevyyt­tä pitäisi pohtia.

Perus­tu­lo­ma­llis­sa jouti­laisu­ud­es­ta mak­set­taisi­in niukasti – suun­nilleen nykyisen työ­markki­nat­uen ver­ran – mut­ta lisäan­sioiden han­kkimi­nen eri­lais­ten keikkatöi­den kaut­ta ei leikkaisi perus­tu­loa niin kuin keikkatyö leikkaa työ­markki­natukea. Kokon­aan vail­la ansio­tu­lo­ja ole­va ei hyö­ty­isi perus­tu­losta, mut­ta pieniä ansio­tu­lo­ja han­kki­va tai muuten pieni­palkkainen hyö­ty­isi selvästi. Pekkaa houkut­teli niemen nokas­ta töi­hin se, että työn­teosta hyö­ty­isi taloudel­lis­es­ti selvästi nyky­istä enemmän.

On paljon työt­tömiä, joil­la niuk­ka perus­tu­lo ja vapaus han­kkia lisä­tu­lo­ja sen päälle sopisi parem­min kuin nykyi­nen vähän anteliaampi malli ja työt­tömien kiusaami­nen vapaa-aikaa varas­ta­mal­la. Perus­tu­lo sopii aloitekyky­isille, joiden elämän­hallinta on kun­nos­sa, kos­ka he löytävät keikkatyötä tai osaa­vat elää hal­val­la. Perus­tu­lo antaa vas­tu­u­ta ihmiselle itselleen ja tukee niitä, jot­ka yrit­tävät oloaan paran­taa. Pieni­palkkaisten ase­ma paranisi, mikä olisi aivan oikein.

Joille täl­lainen malli olisi liian haas­ta­va, voisi­vat ilmoit­tau­tua nykyisen laisen ehdol­lisen sosi­aal­i­tur­van piiri­in. He saisi­vat perus­tu­loa enem­män, mut­ta vas­taavasti hyväksy­i­sivät pakol­liset työl­lisyyskurssit ja muun aktivoin­nin. Tätä joukkoa yhteiskun­ta voisi työl­listää myös tar­joa­mal­la sak­salaistyyp­pisiä mini­jobe­ja. Niihin voisi olla jopa sub­jek­ti­ivi­nen oikeus, jol­loin perus­tur­van varas­sa ole­van työt­tömän leipä lev­enisi. Hyödyl­listä työtä Suomes­ta kyl­lä löytyy.

Ongel­mana ovat syr­jäy­tyvät nuoret, joille vastik­kee­ton perus­tu­lo voisi muo­dostaa houkut­tel­e­van ansan, mut­ta ei nykyi­nen jär­jestelmäkään heistä otet­ta saa. 

87 vastausta artikkeliin “Saksalainen, pohjoismainen vai perustuloon perustuva malli”

  1. Amerikkalaisille talousop­pineille, jopa lib­er­aalille Paul Krug­manille, on mah­do­ton ymmärtää, miten euroop­palainen hyv­in­voin­ti­val­tio ylipään­sä voi toimia.

    En usko, sil­lä hän on käsit­tääk­seni itsekin ehdot­tanut kun­non ohjelmia sosiaalipuolelle.

  2. Suo­ma­laiselle on vaikea ymmärtää Krug­manin ole­van lib­er­aali, siis Mil­ton Fried­manin hengenheimolainen?! 

    Muuten, mitä vikaa on Fried­manin perustulomallissa?

    The idea of a neg­a­tive income tax (NIT) is com­mon­ly thought to have orig­i­nat­ed with econ­o­mist Mil­ton Fried­man, who advo­cat­ed it in his 1962 book, Cap­i­tal­ism and Freedom. 

    Suo­ma­laiset keskustal­ib­er­aalit, markki­nal­ib­er­aalit, viher­lib­er­aalit ja vasem­mis­tolib­er­aalit ovat käyneet kopi­oimas­sa mon­e­taris­min oppi-isän ajatuk­sia, mut­ta vaikenevat idean isästä, ymmär­ret­tävistä syistä.

  3. Itse olen lukenut Krug­ma­nia hie­man eri tavalla. 

    Oliko tuo nyt fik­sua määritel­lä aktivoin­ti kiusaamiseksi? 

    Todel­li­nen ongel­ma on 80%n mar­gin­aaliv­ero ja kun­nal­lisveron jyrkkä pro­gres­sio. Mitä niille fik­suille työelämästä jät­täy­tyville nuo­rille sit­ten tehdään?

  4. Vähän kum­mal­ta tun­tuu Krug­mani­in viit­ta­mi­nen tuol­ta kannal­ta huomioon ottaen sen, että Osmo on tun­nus­tau­tunut miehen akti­ivisek­si luk­i­jak­si. Krug­man on – kaiken muun lisäk­si – muun muas­sa noter­aan­nut ruot­salaisen vero­pros­entin ole­van tavoiteltava.

  5. Ter­ve,

    Ker­ron piru­ut­tani, miten oma elämäni meni. Yht­enä päivänä (1997), sat­tumal­ta lähdin Brasil­i­aan tekemään työtä, jos­ta en kokaan ollut kuul­lut. Kun tulin tänne, tapasin nykyisen vai­moni (Brasil­ian suo­ma­laisen) Pene­don suo­ma­laises­sa kolo­ni­as­sa. Jäin Tänne. Ny tolen asunut tääl­lä 15 vuotta.

  6. Olisi­han sosi­aal­i­tur­van vastik­keel­lisu­us ja työt­tömien aktivoin­tioimet mah­dol­lista yhdis­tää perus­tu­loonkin, mikäli työt­tömien nöyryyt­tämi­nen koetaan jatkos­sakin tarpeelliseksi.

  7. Kah­den ker­roksen sosi­aalipoli­ti­ik­ka, mis­sä saisi vali­ta siir­tyykö perus­tu­lo­ma­lli­in, voisi tietysti olla hyvä kompromissi. 

    Toisaal­ta alku­peräi­nen aja­tus, että jär­jestelmän pitäisi yksinker­tais­tua ei oikein toteudu.

  8. Osmo, kan­nat­taa muis­taa, että hyv­in­voin­ti­malli on Pohjo­is­mais­sa aika lyhyt kokeilu ja on se päät­tynyt maail­mal­la yleen­sä rahoi­tuskatas­trofi­in ja pahim­mil­laan sosi­aal­i­tur­van täy­del­liseen rom­ah­duk­seen. Viimek­si näin kävi Uudessa Seelannissa.

    Selvitäk­seen hyv­in­voin­ti­mallin pitäisi olla jous­ta­va. Sil­loin kun on ennem­män jaet­tavaa jaet­taisi­in enem­män ja sil­loin kun ei ole jaet­tavaa, kar­sit­taisi­in etu­ja. Hyv­in­voin­ti­mallin ylläpi­to velak­si ei ole kestävää kehitystä.

    Uuden See­lan­nin rom­ah­duk­ses­ta kan­nat­taa ottaa muu­ta­ma asia opik­si, kun emme kykene itse jatka­maan nykyisel­lä tiel­lä. Ensin­näkin Uudessa See­lan­nis­sa kyet­ti­in pelas­ta­maan koulu­tusjär­jestelmä rom­ah­duk­ses­sa. Toinen malli hyvästä käytän­nöstä on tapa, mil­lä sosi­aal­i­tur­va siir­tyi takaisin kirkolle, minne se ehkä parem­min sopiikin.

    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nal­la on paljon hyviä puo­lia, joten pohjim­mil­tani toivoisin, että jär­ki tulisi ja voit­taisi. Sosi­aal­i­tur­vaa leikat­taisi­in rajusti nyt jot­ta sitä voidaan taas joskus kas­vat­taa. Muuten mei­dän käy kuten Uuden See­lan­nin kävi.

  9. “Perus­tu­lo­ma­llis­sa jouti­laisu­ud­es­ta mak­set­taisi­in niukasti – suun­nilleen nykyisen työ­markki­nat­uen ver­ran – mut­ta lisäan­sioiden han­kkimi­nen eri­lais­ten keikkatöi­den kaut­ta ei leikkaisi perus­tu­loa niin kuin keikkatyö leikkaa työmarkkinatukea. ”

    Eli nykyisen työ­markki­nat­uen ver­ran, tokko tasoa noin 650 euroa kuukaudessa. Ensim­mäi­nen kysymys Osmon perus­tur­va­mallin logi­ikkaan on seu­raa­va: kun on todet­ta­va tässä yhtey­dessä, että kyseinen perus­tur­van taso ei toden­näköis­es­ti riit­täisi elämiseen esimerkik­si Helsingis­sä (onnekkail­la se riit­täisi juuri ja juuri asumiseen), tarvit­sisiko perus­tu­lo kyl­keen­sä mui­ta tukijärjestelmiä?

    Jos tarvit­sisi — viit­taan nyt asum­is­tu­keen ja/tai toimeen­tu­lo­tu­keen — niin miten estet­täisi­in tilanne, jos­sa esimerkik­si Helsingis­sä asu­va henkilö saisi perus­tu­loa ja asum­is­tukea yhteen­sä noin 1000 euroa ja risat kuus­sa, ja asum­istues­ta syn­ty­isi nyt sit­ten se pas­sivoi­va loukku, joka leikkaan­tuu työ­tu­lo­jen myötä? Vas­taa­va ilmiö voi seu­ra­ta toimeentulotuesta. 

    Työ­markki­natu­ki ei liene “pahin” tuk­ilo­ukku. Pahim­mat tuk­ilo­ukut lienevät toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­tu­ki. Jokainen poli­it­tis­ten jär­jestö­jen lob­baa­ma perus­tu­lo­ma­lli (ml. ns. “vihrei­den malli”) säi­lyt­täisi nämä kak­si tukierää, jot­ka aiheut­ta­vat kuu­luisia sadan pros­entin mar­gin­aaliv­eroast­ei­ta ja tule­vat “muiden tukien päälle” (toimeen­tu­lo­tu­ki toki hie­man eri tavalla).

    Asumiskus­tan­nusten merkit­tävä vai­htelele­vu­us maan tasol­la tekee “yleisen tason” perus­tur­va­mallin laa­timisen varsin haas­tavak­si niin kauan, kun työt­tömän ihmisoikeutena pide­tään oikeut­ta asua Helsingis­sä. Täl­löin tarvi­taan joko kom­pen­soivia tukia perus­tu­lon päälle (toimeen­tu­lotuen osa asumiskus­tan­nuk­si­in, asum­is­tu­ki), tai perus­tu­lon tason määrit­tämistä dra­maat­tisen korkeak­si (“ton­ni kuus­sa”) joka itsessään voisi jo voisi olla julk­istaloudel­lis­es­ti kestämätöntä.

    Yleis­es­ti ei ehkä halua herätä todel­lisu­u­teen, jos­sa maini­tun kaltaises­sa perus­tu­lo­jär­jestelmässä merkit­tävä osa työt­tömistä köy­hty­isi, olet­taen asum­is­tuk­i­jär­jestelmän lakkaut­tamisen. Tämä on ongel­mallista kos­ka “inhimilli­nen oikeus”.

    Mikäli asum­is­tuk­i­jär­jestelmä säi­lytet­täi­isi­in, tämän jäl­keen mar­gin­aaliv­ero­tu­songel­ma säi­ly­isi asum­is­tuk­i­jär­jestelmän osalta. Mikäli tätä kor­jat­taisi­in, tulisi kiitos ratkais­us­ta kohden­taa asum­is­tuk­i­jär­jestelmän kor­jaamiselle. Se onkin sit­ten tari­na erikseen. 

    Tähän asum­is­tuk­i­jär­jestelmää koske­vaan ongel­maan olisi toki kiehto­vaa kuul­la ratkaisue­hdo­tuk­sia. Se, että ongel­ma olisi “vuokra-asun­to­jen liian vähäi­nen määrä Helsingis­sä” on ehkä karkea osato­tu­us; tästäkin voisi keskustel­la kokon­aisen julka­isun ver­ran, jos jol­lakul­la kiin­nos­tus­ta olisi, mut­ta yksinker­taisen pirun maalaami­nen seinälle ja sen par­jaami­nen on helpompaa.

  10. “Amerikkalaisille talousop­pineille, jopa lib­er­aalille Paul Krug­manille, on mah­do­ton ymmärtää, miten euroop­palainen hyv­in­voin­ti­val­tio ylipään­sä voi toimia.”

    Kakkoskysymyk­senä olisikin sit­ten seu­raa­va eri­lainen aihe: onko mah­dol­lista, että esimerkik­si kult­tuuri (vrt. Weberin protes­tant­ti­nen eti­ik­ka) ovat saat­ta­neet vaikut­taa eriskum­mallisel­la taval­la nimeno­maan työt­tömyy­teen ja työn tar­jon­taan liit­tyvi­in jous­toi­hin? Mikään talousti­eteen laki maail­mas­sa ei kuitenkaan määrää, että täl­lainen kult­tuuri — tai sen syn­nyt­tämät jous­tot — oli­si­vat taval­la tai toisel­la aikainkon­sis­tent­te­ja (nootio Lucas-kritiikistä).

    Voiko rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvua selit­tää osin kult­tuurilli­nen muu­tos (“en koskaan tee työtä” ja tapaus Taavi Sorvi­la, kuun­neltavis­sa http://yle.fi/puhe/ohjelmat/maria_pettersson/yhteiskunta_ei_enaa_soittele_5912.html)? Kansalaiset pitävät oikeuk­si­aan niin itses­tään­selvyyksinä, etteivät ole pätkän ver­taa kiin­nos­tunei­ta niiden vastik­keel­lisu­ud­es­ta, ja jopa protestoi­vat sitä vastaan?

    Peri­aat­teessa­han perus­tu­lokeskustelus­sa käytetään paljon näitä argu­ment­te­ja; se, para­neeko yhteiskun­ta tais­tele­mal­la palkkatyön pahu­ut­ta vas­taan, onkin sit­ten vaikeampi kysymys.

  11. OS määrit­telee perus­tu­lo-ongel­man viisaasti.

    Suomen ongelmien ratkaisuk­si ei perus­tu­lon käyt­töönot­to kuitenkaan mitenkään riitä, vaik­ka se näyt­tääkin lieven­tävän byrokra­tia-peräistä ongel­maamme siitä, kuin­ka syr­jäy­tynei­den louku­tus-tuskia voidaan vähentää.

    Perus­tu­lon käyt­töönot­to järkyt­täisi hämärästi määritel­lyn “pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion” perustei­ta ja “liiak­si” kaven­taisi kolmikan­ta-etu­ryh­mien saavut­tamia, nyky­isin jo kohtu­ut­to­mia etuja.

    Sik­si en ole kovin opti­misti­nen koko perus­tu­lo-han­kkeen tulevaisuudesta.

    Perus­tu­lo ei myöskään ratkaise varsinkaan nuorten kri­isiy­htyvää työl­listämis-ongel­maa, eikä tuo­ta vält­tämätön­tä talouskasvua.

    Asi­aa pitääkin tarkastel­la laa­jem­mas­ta näkökulmasta.

    Riip­puma­ton tutkimus juuri pal­jasti, että kun Suo­mi epäon­nis­tui yri­tyk­sessään päästä YKn tur­va­neu­vos­toon, syynä oli Suomen eli­itin ylim­ielisyys, eli “bessewiss­er-syn­d­rooma”.

    Tyyp­il­liseen tapaansa johta­va marx­i­lais-besser­wis­ser­imme, Erk­ki Tuomio­ja kiire­htikin selosta­maan, että tässä ei tietenkään ole kysymyk­sessä Suo­mi, tai ainakaan hän itse, vaan kan­sain­välisen yhteisön väärämieli­nen suh­tau­tu­mi­nen koko Pohjolaan.

    Eiköhän asian­lai­ta olekin kuitenkin se, että Suomen nykyi­nen, umpi­oitunut ja omnipo­tent­ti eli­it­timme kär­sii laa­jasti juuri tuos­ta besser­wiss­er-syn­d­roomas­ta? Vai pitäisikö sanoa Himas-syndroomasta?

    Syn­d­rooma man­i­festoituu niin, että reagoidaan rajun aller­gis­es­ti kaikki­in umpi­on ulkop­uolelta tule­vi­in sig­naalei­hin, kuten esimerkik­si tähän perustulo-ideaan.

    Tämäkin OSn keskustelu­navaus var­maan johtaa vain besser­wis­se­rien mykkäk­oulu­un, jos­ta OS pois­te­taan väkivalloin.

    Ongel­man voikin ratkaista vain syn­d­rooma-vapaa Suomen kansa?

    Mot­to tulisikin olla: “Alas todel­lisu­ud­es­ta irtau­tuneet besserwisserit”

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja ei-besserwisseri

  12. Tarvi­taan asteit­tainen polku nykyti­lanteesta perus­tu­loon. Ker­tarysäyk­sel­lä jär­jestelmän muu­tos tuskin onnistuu.

    Ensim­mäi­nen askel: Yrit­täjän perustulo.
    1. Eri­tyis­es­ti monil­la pienyrit­täjil­lä ja free­lancereil­la tulot ovat epäsään­nöl­liset ja pienet, eli he ovat ihanteelli­nen testiryhmä.
    2. Yrit­täjil­lä ei ole ay-liik­keen kaltaista edun­valvon­taor­gan­isaa­tio­ta, joka jar­rut­taa sosi­aal­i­tur­van uud­is­tuk­sia. Päin­vas­toin suuri osa yrit­täjistä ei kun­nol­la käytä edes nyky­isiä mah­dol­lisuuk­si­aan sosiaaliturvaan.
    3. Jokainen kyyky­tys­toimen­piteisi­in kyl­lästynyt pääsee perus­tu­lon piiri­in perus­ta­mal­la toiminimen.
    4. Sit­ten kun perus­tu­lon toimivu­us on yrit­täjien piiris­sä tul­lut todis­te­tuk­si, sitä on helpom­pi laajentaa.

  13. ML:
    Olisi­han sosi­aal­i­tur­van vastik­keel­lisu­us ja työt­tömien aktivoin­tioimet mah­dol­lista yhdis­tää perus­tu­loonkin, mikäli työt­tömien nöyryyt­tämi­nen koetaan jatkos­sakin tarpeelliseksi. 

    Tuo­ta san­o­taan työt­tömyys­töik­si, mikä on ollut käytössä mon­es­sa maas­sa ja mon­i­na aikoina. Se on paljon fik­sumpi jär­jestelmä kuin vastik­kee­ton rahan­jako sekä yhteiskun­nan että ennen kaikkea yksilön kannalta.

  14. Mat­ti Haavikko:
    Tarvi­taan asteit­tainen polku nykyti­lanteesta perus­tu­loon. Ker­tarysäyk­sel­lä jär­jestelmän muu­tos tuskin onnistuu.

    Ensim­mäi­nen askel: Yrit­täjän perustulo.
    1. Eri­tyis­es­ti monil­la pienyrit­täjil­lä ja free­lancereil­la tulot ovat epäsään­nöl­liset ja pienet, eli he ovat ihanteelli­nen testiryhmä.
    2. Yrit­täjil­lä ei ole ay-liik­keen kaltaista edun­valvon­taor­gan­isaa­tio­ta, joka jar­rut­taa sosi­aal­i­tur­van uud­is­tuk­sia. Päin­vas­toin suuri osa yrit­täjistä ei kun­nol­la käytä edes nyky­isiä mah­dol­lisuuk­si­aan sosiaaliturvaan.
    3. Jokainen kyyky­tys­toimen­piteisi­in kyl­lästynyt pääsee perus­tu­lon piiri­in perus­ta­mal­la toiminimen.
    4. Sit­ten kun perus­tu­lon toimivu­us on yrit­täjien piiris­sä tul­lut todis­te­tuk­si, sitä on helpom­pi laajentaa.

    Eri­no­mainen ajatus.

    Rahoituk­sen voisi jär­jestää vaik­ka yri­tys­tukia vähen­tämäl­lä, mielel­lään etenkin suuri­in yri­tyk­si­in kohdis­tu­via, joil­la ei tai­da kovasti pysyvää työl­listävää vaiku­tus­ta olla. Yrit­täjien perus­tu­lon myötä var­masti yrit­täjien määrä kas­vaisi, samoin kuin niiden yri­tys­ten, jot­ka selviy­tyvät alun käyn­nistys­vaikeuk­sista ja pystyvät myös luo­maan työpaikkoja.

    Etenkin pienet vien­tiyri­tyk­set ovat usein niin val­tavien haastei­den edessä, että jonkin­laisen minim­i­toimeen­tu­lon pitäisi olla tur­vat­tuna yrit­täjälle ilman mitään ehtoja/toimenpiteitä, jot­ta voimavarat voisi suun­na­ta varsi­naisen toimin­nan kehit­tämiseen ja kaiken sen oppimiseen, jota kan­sain­välisessä toim­intaym­päristössä men­estymi­nen edel­lyt­tää. Ja jot­ta yri­tys­tä ei tarvit­sisi kuopa­ta liian aikaisin.

  15. Eikö tuon per­su­tu­lon voisi jo uno­htaa. Anteek­si, siis perus­tu­lon. Se ei koskaan mene läpi, Osmo. Vai­h­da levyä.

  16. “Ongel­mana ovat syr­jäy­tyvät nuoret, joille vastik­kee­ton perus­tu­lo voisi muo­dostaa houkut­tel­e­van ansan, mut­ta ei nykyi­nen jär­jestelmäkään heistä otet­ta saa.”

    Mielestäni tämä on perus­tu­lo­ma­llin suurin yksit­täi­nen ongel­ma. Eikä vain syr­jäy­tynei­den nuorten kohdal­la. Se antaa ikään kuin viral­lisen luvan höl­läil­lä muiden piikki­in. Mah­dol­lisu­us siihen on toki nykyäänkin, joten ehkä ongel­ma olisi vain akateeminen…

  17. “Yksi työt­tömien aktivoin­nin tavoit­teista on työt­tömien vapaa-ajan varas­t­a­mi­nen, jot­ta jouti­laisu­us ei houkut­telisi liikaa”

    Tuo on kamala usko­mus, että työt­tömät oli­si­vat jouti­lai­ta vapaa-ajal­laan. Ja mille ajalle tuo “vapaa-aika sijoittuu”.

    Mut­ta jos jol­lakin taval­la pitkäaikaistyöt­tömänä voisin osoit­taa ole­vani ei-jouti­las, esimerkik­si kat­u­ly­hty­jen lamp­pu­jen kun­toa var­tioimal­la tuol­laiset 2 h vuorokaudessa, niin pää­sisinkö tuol­laisel­la aktivi­teetil­la pois jouti­laiden kir­joista hyvin asiansa hoita­van työt­tömän kir­joi­hin. Vai vaa­dit­taisi­inko työtön­tä kat­so­maan kat­u­ly­hty­i­hin 8 h per näennäistyöpäivä. 

    Siis kysymys on siitä, että voisi­vathan työt­tömät tehdä vaik­ka mitä, kun­han työt­tömiä tarkkaile­vien vira­nomais­ten kiusaami­nen lop­puisi (siis hei­dän palkkansa eläk­er­tymäm mak­su lopetet­taisi­in) ja samal­la vira­nomaiset heit­et­täsi­in yli laidan häir­it­semästä kansalais­ten itseke­hit­tämään­sä toim­intaa ja aktivi­teet­te­ja työttömyydessään.

  18. Kalle: hyv­in­voin­ti­malli on Pohjo­is­mais­sa aika lyhyt kokeilu ja on se päät­tynyt maail­mal­la yleen­sä rahoi­tuskatas­trofi­in ja pahim­mil­laan sosi­aal­i­tur­van täy­del­liseen romahdukseen.

    Huo­maut­taisin tässä, että rom­ah­duk­sen taustal­la on usein a) poli­it­ti­nen kor­rup­tio, joka aiheut­taa mui­ta bud­jet­ti­huo­lia, tai b) oikeis­to, joka jakaa veronalen­nuk­sia etenkin asteikon yläpäähän, minkä tulok­se­na tulee bud­jet­ti­huo­lia, joista seu­raa joko leikkauk­sia tai rom­ah­dus. Samaa­han Kokoomuskin tääl­lä tekee.

  19. Ihmisiä on yksinker­tais­es­ti liikaa suh­teessa teknolo­gian tasoon.

    Työt­tömyyskri­isi tulee ole­maan suurem­pi kuin mikään Ara­bikevät, nälän­hätä tai ilmastonmuutos.

    Mm. maat­aloud­es­ta jää työt­tömäk­si kym­meniä miljoo­nia ihmisiä seu­raa­van 20 vuo­den aikana. Kos­kee myös Suomea ja Eurooppaa.

  20. Kalle:
    ‘snip’
    Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nal­la on paljon hyviä puo­lia, joten pohjim­mil­tani toivoisin, että jär­ki tulisi ja voit­taisi. Sosi­aal­i­tur­vaa leikat­taisi­in rajusti nyt jot­ta sitä voidaan taas joskus kas­vat­taa. Muuten mei­dän käy kuten Uuden See­lan­nin kävi.

    Jär­ki?
    Mik­si sit­ten Euroopas­sa kaikkein huonoim­min menee juuri niil­lä mail­la, jot­ka ovat kaukana hyvinvointiyhteiskunnasta?

  21. Sep­po Korp­pooo:
    ‘snip’
    Mot­to tulisikin olla: “Alas todel­lisu­ud­es­ta irtau­tuneet besserwisserit”

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä ja ei-besserwisseri

    Schlechter­wiss­er? Man­gel­hafter wiss­er? Weist nichts?

  22. Sak­sas­sa mini­job-työn­tek­i­jät ovat alka­neet ghet­toutua, sil­lä hei­dän asumisku­lu­jaan on leikat­tau ja osavl­tioit /kaupungit ovat pakot­ta­neet heitä muut­ta­maan halpoi­hin kaupunginosiin 

    Tämä taas pudot­taa asun­to­jen hin­taa kun väestöpo­h­ja köy­htyy köy­hien määrän lisään­tyessä ja varakkaampi­en muut­taes­sa pois epä­su­osi­t­ul­ta alueelta.

    Seu­rauk­se­na on aluei­den slum­mi­u­tu­mi­nen , sil­lä hal­vat asumiskus­tan­nuk­set tarkoit­ta­vat , ettei ylläpi­toon ja kor­jaamiseen riitä varoja.

    Ja slum­mit taas syn­nyt­tävät kovan rikol­lisu­u­den, radikaalia ter­ror­is­mia etc

  23. Kalle: Tuo­ta san­o­taan työt­tömyys­töik­si, mikä on ollut käytössä mon­es­sa maas­sa ja mon­i­na aikoina. Se on paljon fik­sumpi jär­jestelmä kuin vastik­kee­ton rahan­jako sekä yhteiskun­nan että ennen kaikkea yksilön kannalta.

    Työt­tömyystyöt syövät nor­maali­palkkaisia töitä ja sitä kaut­ta yhä use­ampi joutuu työömäk­si ja lopuk­si työllisyystöihin.

    Työt­tömyys­töitä on käyttey suurten lam­o­jen aikana esim Sak­san keski­tysleir­it oli­vat noi­ta työt­tömyystyöleire­jä, siitä tuo Arbeit-macht-frei-iskulause

    Mut­ta työt­tömyystyöt eivät ole koskaan olleet mitään men­estyk­siä eivätkä ole johta­neet mihinkään:Pakkotyössä työte­ho ja tuot­tavu­us ovat nolla.
    Pikku­tarkalla valvon­nal­la ja ankar­il­la ran­gais­tuk­sil­la saadaan jotain aikaisek­si, mut­ta var­tioin­ti ja rankaisem­i­nen mak­saa sekin.

    Ja van­git tekevät tahal­laan myös sab­o­taa­sia , NL oli hyvä esimerk­ki pakkotyöstä

  24. Kalle: Tuo­ta san­o­taan työt­tömyys­töik­si, mikä on ollut käytössä mon­es­sa maas­sa ja mon­i­na aikoina. Se on paljon fik­sumpi jär­jestelmä kuin vastik­kee­ton rahan­jako sekä yhteiskun­nan että ennen kaikkea yksilön kannalta.

    Tarkoi­tatko työt­tömyystyöl­lä työt­tömil­lä teetet­tävää palkaton­ta pakko­työtä? Eikös sel­l­aiset ole lopetet­tu joskus 70 ‑luvul­la? En viitan­nut tähän. 

    Kom­men­til­lani tarkoitin, että NYKYISEN kaltaiset työt­tömiä aktivoivat toimen­piteet voitaisi­in sisäl­lyt­tää perus­tu­loonki­in, mikäli kat­so­taan, että vastik­kee­ton perus­tu­lo sisältäisi liian suuren riskin vapaae­hois­es­ta työ­markki­noiden ulkop­uolelle jättäytymisestä.

  25. ML: Tarkoi­tatko työt­tömyystyöl­lä työt­tömil­lä teetet­tävää palkaton­ta pakko­työtä? Eikös sel­l­aiset ole lopetet­tu joskus 70 ‑luvul­la? En viitan­nut tähän. 

    Höh! Pikkuko­r­jaus edel­liseen. Ei siis palkaton­ta vaan työt­tömyysko­r­vauk­sen mak­samisen sijas­ta teetet­tyä pakkotyötä.

  26. Liian van­ha:Mut­ta työt­tömyystyöt eivät ole koskaan olleet mitään men­estyk­siä eivätkä ole johta­neet mihinkään:Pakkotyössä työte­ho ja tuot­tavu­us ovat nolla.

    Ei noiden työt­tömyys­töi­den taik­ka hätäa­putöi­den per­im­mäi­nen tarkoi­tus olekaan toimia tehokkaina työleireinä. Niiden tarkoi­tus on
    1) tuo­da työt­tömille leipä suuhun
    2) olla niin ikäviä, että val­tion tuki ei kiin­nos­ta niitä joiden ei ole pakko siihen turvautua

    Neukku­lan tai nat­si-sak­san keski­tysleirien ymp­päämi­nen hätäa­putöi­den kanssa samaan lokeroon on aivan nau­ret­tavaa ja ker­too vain ver­taa­jansa täy­del­lis­es­tä suhteellisuudentajuttomuudesta.

  27. Raimo K: Jär­ki?
    Mik­si sit­ten Euroopas­sa kaikkein huonoim­min menee juuri niil­lä mail­la, jot­ka ovat kaukana hyvinvointiyhteiskunnasta?

    Var­maan sik­si, että yhteiskun­ta joka ei noin ylipäätän­sä oikein toi­mi, ei kykene kor­rup­tion ja vilungint takia rak­en­ta­maan laa­jaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa ja toisaal­ta saman kor­rup­tion ja vilun­gin takia on val­u­ut­tau­nios­sa heti ensim­mäisenä menos­sa nurin, kos­ka on kor­rup­ti­ol­la ja vilungilla päässyt ylipäätän­sä mukaan.

  28. Mat­ti Haavikko: Sit­ten kun perus­tu­lon toimivu­us on yrit­täjien piiris­sä tul­lut todis­te­tuk­si, sitä on helpom­pi laajentaa.

    Vaik­ka muuten olen samaa mieltä siitä, että perus­tu­lo olisi varsin sopi­va juuri yksi­ty­isyrit­täjille, niin tähän viimeiseen sanois­in sen, että itse en menisi vetämään kovin pitkälle meneviä johtopäätök­siä siitä, miten hom­ma toimisi yrit­täjil­lä, siihen, miten se toimisi yleis­es­ti kansan kohdalla. 

    Yrit­täjät ovat yleen­sä juuri niitä, joista OS kir­joit­ti “aloitekyky­isiä ja elämän­hallinta kun­nos­sa”. Se, miten perus­tu­lo toimisi niiden kohdal­la, joi­hin nuo määreet eivät päde, saataisi­in toden­näköis­es­ti varsin vähän mate­ri­aalia yrit­täjien joukosta.

  29. Suurin ongel­ma yhteiskun­nas­samme ovat saavute­tut edut. Poli­itikot luon­nol­lis­es­ti halu­a­vat antaa lisää hyvää omille kan­nat­ta­jilleen. Uudet palve­lut tai etu­isu­udet ovat usein ihan perustel­tu­ja, mut­ta van­hoista luop­umi­nen on työn ja tuskan takana. 

    Sosi­aalietuuk­sien ja palvelu­jen “nim­by” ‑kult­tuurin takia todel­lisia uud­is­tuk­sia ei voi­da tehdä. Isois­sa uud­is­tuk­sis­sa on myös häviäjiä, eikä Suomen kon­sen­sus­poli­ti­ikas­sa ole rohkeut­ta ottaa keltään pois.

    Lop­putu­los on him­meleitä, tuloloukku­ja ja monimutkaisuutta.

  30. Perus­tu­lo on sinäl­lään fik­su idea ja vähen­täisi byrokra­ti­aa mut­ta mis­tä rahat perus­tu­lon mak­samiseen löytyisivät?
    Perus­tu­lon lähtöko­htana­han (ymmärtääk­seni) on että sitä saisi jokainen 18 vuot­ta täyt­tänyt suo­ma­lainen. Jos lapset ja eläkeläiset sul­je­taan pois perus­tu­lon piiristä olisi tulon­saa­jia 3,5 miljoon­aa ja jos perus­tu­lo olisi esimerkik­si 500euroa kuukaudessa niin se tek­isi 21 mil­jar­dia euroa vuodessa (500e x 12kk x 3,5milj.).
    Suomen val­tion bud­jet­ti vuon­na 2012 oli 52 mil­jar­dia jol­loin perus­tu­lo söisi 40% val­tion bud­jetista. EI Suomel­la ole täl­laiseen tulon­si­ir­toon mis­sään olo­suhteis­sa varaa…Onko mis­sään las­ket­tu kuin­ka paljon rahaa säästy­isi jos työt­tömyys- ja asum­is­tukien mak­samisen lopetet­taisi­in ja KELAn ym muiden val­tion organ­isaa­tioiden henkilöstöä voitaisi­in vähen­tää tuhan­sil­la perus­tu­lon myötä? Epäilen että syn­tyvää säästö olisi kuitenkaan lähi­mainkaan tuo­ta 21 miljardia.
    Joten perus­tu­loa olisi pakko raja­ta pienem­män tulota­son ihmis­ten piiri­in. Esimerkik­si tulota­son noustes­sa 20.000€ yli perus­tu­lo voisi pienen­tyä asteit­tain jol­loin sen kan­nus­ta­va vaiku­tus ottaa pieni­palkkaista työtä vas­taan säi­ly­isi mut­ta epäilen että se tulisi silti erit­täin kalli­ik­si. Onko näistä Osmo tehty mitään laskelmia? Voiko perus­tu­lo oikeasti toimia ja kan­nat­taa yhteiskunnalle?

    1. tasku­laskin
      Ajat­tele perus­tu­loa negati­ivisen tuloveron kaut­ta, niin huo­maat väärinkiäsi­tyk­sesi. Sovi­taan vaik­ka mallista jos­sa vero­tuk­sen alara­ja on 1250 euroa kuus­sa ja sen yli menevästä tulosta per­itään 40 pros­entin tasavero, mut­ta jos tulot alit­ta­vat tuon rajan, mak­se­taan negati­ivista veroa 40 % ero­tuk­ses­ta. Jos tulo­ja ei ole lainkaan, saa 500 euroa kuus­sa. Pienel­lä arit­meet­tisel­la har­joituk­sel­la huo­maat, että tämä onb sama malli kuin kaikille mak­set­ta­va perus­tu­lo yhdis­tet­tynä 40 pros­entin tasaveroon. Tämä negati­ivisen tuloveron malli vähen­tää yhteiskun­nan mak­samia tulon­si­ir­to­ja, kos­ka siinä verot ja tulon­si­ir­rot net­toute­taan. Se, että negati­ivi­nen tulovero säästää on yhtä väärä väite kuin että perus­tu­lo tulee kohtu­ut­toman kalliiksi.

  31. Julk­i­sista menoista sosi­aal­i­tur­vaan (ml. eläk­keet) menee jo nyt 40 pros­ent­tia. En näe ongel­maa kus­tan­nus­puolel­la. Tai siis näen, mut­ta se ongel­ma on niskas­sa jo nyt.

  32. Sylt­ty: Ei noiden työt­tömyys­töi­den taik­ka hätäa­putöi­den per­im­mäi­nen tarkoi­tus olekaan toimia tehokkaina työleireinä. Niiden tarkoi­tus on
    1) tuo­da työt­tömille leipä suuhun
    2) olla niin ikäviä, että val­tion tuki ei kiin­nos­ta niitä joiden ei ole pakko siihen turvautua

    Neukku­lan tai nat­si-sak­san keski­tysleirien ymp­päämi­nen hätäa­putöi­den kanssa samaan lokeroon on aivan nau­ret­tavaa ja ker­too vain ver­taa­jansa täy­del­lis­es­tä suhteellisuudentajuttomuudesta.

    Jos yhteiskun­nan apua tar­jo­taan liian kovil­la ehdoil­la , kuten ehdo­tat ‚niin ihmiset tur­vau­tu­vat sit­ten rikollisuuteen .

    Syn­tyy kovia jenge­jä, joi­hin poli­isin voimakaan ei riitä, sil­lä ne tunkeu­tu­vat niin poli­isi­in kuin poli­ti­ikkaankin. Ei pieni­palkkainen poli­isi ole kovinkaan hyvä tur­va täl­laista rikol­lisu­ut­ta vastaan.Poliiskin kuit­taa mielel­lään hyvän kor­vauk­sen eikä pistä päätään vaar­alle alttiiksi

    Kuten USA:n mafia ja nykyiset Hel­vetin Enke­lit ym jen­git osoittavat.

  33. “1) tuo­da työt­tömille leipä suuhun
    2) olla niin ikäviä, että val­tion tuki ei kiinnosta
    niitä joiden ei ole pakko siihen turvautua

    Eli val­tios­ta on tehtävä viralli­nen ihmis­ten kiusaaja ?

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Se, että negati­ivi­nen tulovero säästää on yhtä väärä väite kuin että perus­tu­lo tulee kohtu­ut­toman kalliiksi. 

    Negati­ivi­nen tulovero on kuitenkin kan­nusti­na­jatuk­seltaan eri­lainen. Työ­tu­loista mak­set­ta­va “ylimääri­nen” tulo negati­ivise­na verona on kaiketi hel­posti perusteltavis­sa jär­jestelmänä, jon­ka tarkoi­tus on kan­nus­taa ihmisiä otta­maan vas­taan mata­la­palkkaisia tai pätkätöitä, kos­ka negati­ivi­nen tulovero kom­pen­soi tätä ongelmaa. 

    Negati­ivisen tuloveron (+ mata­la perus­tu­lon taso ilman esimerkik­si asum­is­tukia) “toiv­ot­ta­vat” omi­naisu­udet talous­te­o­reet­tis­es­ti lienevät kiistämät­tömät. Mik­si täl­lais­es­ta ei keskustel­la? Istuuko todel­la aja­tus siitä, että jokaisel­la kansalaisel­la on oikeus saa­da elää yhteiskun­nan varoil­la tekemät­tä mitään vasti­neek­si, niin tiukas­sa yhteiskunnassamme?

    Perus­tu­loa­jat­telun juures­sa on aja­tus siitä, että kansalainen saa täysin vastik­kee­ton­ta kansalais­palkkaa, vain sil­lä (tokko rasis­tisel­la) perus­teel­la, että sat­tuu ole­maan suo­ma­lainen tai mah­dol­lis­es­ti tietyin ehdoin Suomes­sa vaku­utet­tu (vrt. maa­han­muut­ta­jat). Negati­ivisen tuloveron ideana on se, että yhteiskun­ta kan­nus­taa jäseniään edes johonkin työ­tu­lo­ja tai yrit­täjä­tu­lo­ja kar­tut­tavaan toim­intaan pas­sivoitu­misen sijaan.

    On vaikea kuvitel­la, että pas­sivoitu­miseen kan­nus­taval­la jär­jestelmäl­lä olisi enem­män hyödyl­lisiä vaiku­tuk­sia kuin aktivoitu­miseen perus­tu­val­la järjestelmällä.

    1. PaavoJ
      Negati­ivi­nen tulovero ja perus­tu­lo ovat arit­meet­tis­es­ti ident­tiset jär­jestelmät, joi­hin sisäl­tyy siis täs­mälleen samat kannustimet.

  35. Sylt­ty: Ei noiden työt­tömyys­töi­den taik­ka hätäa­putöi­den per­im­mäi­nen tarkoi­tus olekaan toimia tehokkaina työleireinä. Niiden tarkoi­tus on
    1) tuo­da työt­tömille leipä suuhun
    2) olla niin ikäviä, että val­tion tuki ei kiin­nos­ta niitä joiden ei ole pakko siihen turvautua

    Neukku­lan tai nat­si-sak­san keski­tysleirien ymp­päämi­nen hätäa­putöi­den kanssa samaan lokeroon on aivan nau­ret­tavaa ja ker­too vain ver­taa­jansa täy­del­lis­es­tä suhteellisuudentajuttomuudesta.

    Eiköhän tek­i­jöille hätäa­putyöt — esimerkik­si paikkakun­nalle kipeästi kai­vatun tien rak­en­t­a­mi­nen — ollut ihan rehellistä työtä. Eikä työ­palkkakaan tietääk­seni huono ollut yleiseen palkkata­soon verrattuna.

  36. Mika Lako:
    Suo­ma­laiselle on vaikea ymmärtää Krug­manin ole­van lib­er­aali, siis Mil­ton Fried­manin hengenheimolainen?! 

    Muuten, mitä vikaa on Fried­manin perustulomallissa?

    The idea of a neg­a­tive income tax (NIT) is com­mon­ly thought to have orig­i­nat­ed with econ­o­mist Mil­ton Fried­man, who advo­cat­ed it in his 1962 book, Cap­i­tal­ism and Freedom. 

    Suo­ma­laiset keskustal­ib­er­aalit, markki­nal­ib­er­aalit, viher­lib­er­aalit ja vasem­mis­tolib­er­aalit ovat käyneet kopi­oimas­sa mon­e­taris­min oppi-isän ajatuk­sia, mut­ta vaikenevat idean isästä, ymmär­ret­tävistä syistä.

    Aja­tus­ta perus­tu­losta / kansalais­palka­s­ta on esitet­ty jo 30-luvulla.Isäni, kansan­talousti­eteen pro­fes­sori teki aiheesta sosi­olo­gian sivu­gradun­sa. Voisi olla ihan lukemisen arvoinen, jos yliopis­ton kir­jas­tos­ta vielä löytyy.

    1. Sana lib­er­aali on amerikkalai­ises­sa keskustelus­sa hie­man epä­selvä. Yleen­sä libaraalil­la tarkoite­taan vasem­mis­to­laista, mut­ta taloudel­lisel­la libar­al­is­mis­sa tarkoite­taan hurma­henkistö uskoa markki­namekanis­min ere­htymät­tömyy­teen ja oppia val­tion puut­tumat­to­muud­es­ta- Jälkim­mäisiä on alet­tu kut­sua selvyy­den vuok­si lib­er­taareik­si. [kor­jasin kirjoitusvirheen]

  37. anonyy­mi: Huo­maut­taisin tässä, että rom­ah­duk­sen taustal­la on usein… 

    Mihinköhän tuo väite perus­tuu? Tiedos­sani ole­vat rom­ah­duk­set ovat johtuneet siitä, ettei ole joustet­tu saavute­tu­ista eduista. 😀 Lip­posen hal­li­tus teki aikoinaan fik­susti. Eduista joustet­ti­in, jot­ta laman jäl­keen oli taas mitä jakaa. Nyt sosi­aal­i­tur­vaa rahoite­taan lainal­la, mikä ei ole kestäväl­lä pohjalla.

  38. > Suomen val­tion bud­jet­ti vuon­na 2012 oli 52 mil­jar­dia jol­loin perus­tu­lo söisi 40% val­tion bud­jetista. EI Suomel­la ole täl­laiseen tulon­si­ir­toon mis­sään olo­suhteis­sa varaa…

    Miten niin? Suomes­sa on paljon ihmisiä, minä mukaan lukien, joiden mielestä bud­jetista voisi käyt­tää vaik­ka 80 % perus­tu­loon. Mitä tuo muka lop­pu­jen lopuk­si aiheuttaisi?

  39. Lib­er­aali voi tarkoit­taa myös arvolib­er­aalia ja Yhdys­val­lois­sa tarkoit­taa yleis­es­ti vasemmistolaisia/demokraatteja, joten käsite on hel­posti väärinkäsi­tyk­siä syn­nyt­tävä kuten toteat. 

    “Lib­er­taani” taitaa olla sormivirhe? Tarkoit­tanet lib­er­taari? Se ei ole mielestäni selkeyt­tävä ter­mi, tai sit­ten tämä johtuu liiak­si seu­raamis­tani ja käymistäni englan­ninkieli­sistä keskusteluista. Ter­mi viit­taa liiak­si hyvin rajat­tuun, lähin­nä amerikkalaiseen porukkaan (mis­sä ter­mi on vaki­in­tunut käsit­tääk­seni), joille Yhdys­val­to­jenkin markki­na­t­alous on aivan liian vasem­mis­to­lainen ja pitäisi kor­va­ta yövar­ti­javal­ti­ol­la. “Lib­er­taarista” tule­vat liian vah­vasti mieleen Ayn Rand, Mil­ton Fried­man, Friedrich Hayek, Lud­wig von Mis­es ja siinä määrin kaikkivoipa markkin­ausko, että ter­mi käsit­tää lop­ul­ta aika pienen joukon amerikkalai­sis­takaan. Lisäk­si lib­er­taar­it ovat yleen­sä myös arvolib­er­aale­ja, tai ainakin sel­l­aisik­si miel­let­tyjä, joten kon­ser­vati­iv­it kar­si­u­tu­vat pois käsit­teen alta. Lib­er­taar­il­la on myös elit­isti­nen kaiku, ja sitä käyt­tävät itsen­sä kuvaamiseen lähin­nä luke­neet ihmiset.

    Käsite “uus­lib­er­aali” on taasen aivan liiak­si asso­sioitu ja ladat­tu mil­loin mil­läkin negati­ivisel­la kon­no­taa­ti­ol­la, jon­ka vasem­mis­to­laiset tutk­i­jat, poli­itikot ja aktivis­tit ovat keksi­neet siihen mieliku­vi­tuk­sel­lis­es­ti liit­tää. Vaikka­pa uus­lib­er­al­is­tiset sodat Irakissa ja Afgan­istanis­sa. Ter­min voisi melkein määrit­tää haukkumasanaksi.

    Talousoikeis­to­lainen olisi jo parem­pi, mut­ta sekin mielestäni liiak­si moniselit­teinen, köm­pelö ja kovin vähän käytetty.

    Toimivin ja neu­traalein yleis­ter­mi suomen kielessä on talous­lib­er­aali. Van­ha peru­sosa ja tarken­ta­va, epämääräisyy­den pois­ta­va määriteosa.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Talousliberalismi

  40. Olen Az:n kanssa samaa mieltä ter­mi­nolo­gias­ta. Lisäisin vielä sen, että suo­ma­laises­sa diskurssis­sa “oikeis­to­lainen” on haukku­masana, ja toisaal­ta saman­ta­painen ter­mi kuin “nig­ger” on afroamerikkalaisille nuo­rille: Sitä ei ulkop­uolisen pidä käyt­tää, mut­ta oikeis­to­lainen voi käyt­tää sitä itses­tään ja kun sitä käyt­tää julkises­sa keskustelus­sa, se on vähän sama kuin näyt­täisi keskisormea kaikille. Sana “oikeis­to­lainen” ei kuu­lu mis­sään muo­dos­sa mielestäni sivistyneeseen keskustelu­un Suomes­sa. Niinkuin ei myöskään “uus­lib­er­aali”. “Vasem­mis­to­lainen” on vähän siinä ja siinä, kos­ka meil­lä nyt on sen­tään vasem­mis­toli­it­to jne.

  41. Markku af Heurlin: Eiköhän tek­i­jöille hätäa­putyöt – esimerkik­si paikkakun­nalle kipeästi kai­vatun tien rak­en­t­a­mi­nen – ollut ihan rehellistä työtä. Eikä työ­palkkakaan tietääk­seni huono ollut yleiseen palkkata­soon verrattuna.

    Muis­telet lapioaikoja.

    Kun maarak­en­t­a­mi­nen koneel­lis­tui niin työt­tömille jäi jäl­jelle vain kivien potkiminen.

    Ja kun palk­ka oli perus­tunut urakka­palkkauk­seen niin tulotkin rom­ah­ti­vat .Etenkin kun työt­tömältä perit­ti­in ruo­ka-ja asumiskorvausta.Velaksi sai syödä ensim­mäiseen tili­in saakka

    Eikä se lapi­omiehen palk­ka mikään huip­pu­palk­ka ollut eli sekin oli muuhun väestöön näh­den huono

    Työ­maatkin oli­vat mis­sä sat­tuu ja koti­in saat­toi olla matkaa sato­ja kilo­me­tre­jä ja lit­ter­an koti­matkaa sai harvoin.

  42. Kalle:Nyt sosi­aal­i­tur­vaa rahoite­taan lainal­la, mikä ei ole kestäväl­lä pohjalla.

    Äläs nyt, vasem­mis­ton mielestä rahan lapi­oimi­nen sosi­aal­i­tuki­in itseasi­as­sa paran­taa talout­ta. Jokainen vas­sari ja demari, joka on tästä aiheesta jotain kir­joit­tanut paikallisle­hti­in, on aina muis­tut­tanut että koti­mainen kysyn­tä, koti­mainen kysyn­tä, keynes, talouden rat­taat ja sos­su­tukien lisäämi­nen paran­taa työllisyyttä.

    Samaan aikaan pukkaa VAT­Tin tutkimus­ta, jon­ka mukaan työt­tömyysko­r­vauk­sien nos­to pahen­si vajet­ta ja yllä­tys, yllä­tys, pahen­si työt­tömyyt­tä (no oli­pa yllä­tys että jos kotona olemis­es­ta mak­se­taan entistä enem­män, kotona myös ollaan entistä enemmän).

    http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/news_3190_id/299

    “VATT:n juuri ilmestyneessä tutkimuk­ses­sa arvioidaan vuo­den 2012 alus­sa voimaan tullei­den vero- ja sosi­aalietu­us­muu­tosten työl­lisyys­vaiku­tuk­sia. Rapor­tis­sa keski­tytään niihin vero- ja sosi­aalietu­us­muu­tok­si­in, jot­ka vaikut­ta­vat suo­raan työl­listymisen houkut­tele­vu­u­teen. Muu­tosten seu­rauk­se­na työl­lis­ten määrä las­kee 0,24 pros­ent­tia eli työt­tömien määrä kas­vaa hie­man alle kuudel­la tuhannella. ”

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j35.pdf

  43. Itse olen kehit­tänyt mallin mikä perus­tuu pro­gres­si­iviseen perus­tu­loon ja työkkäriä ei enään ole vaan erään­lainen työn­väl­i­tyspörssi. Yksinker­taisu­udessaan kuten yllä, pieni perus­tu­lo mil­lä häd­in­tuskin tulee toimeen, ei edes tarkoi­tus. Tähän päälle mitä enem­män juok­se­van ajan­jak­son yli tekee töitä saa enem­män tukea. Tämä toimii liuku­vasti. Työn­tek­i­jät tar­joa­vat työkkäri­in töitä hei­dän sopi­mal­laan kus­tan­nuk­sel­la ja työkkäri sit­ten markki­noi näitä töitä sopiville henkilöille. Henkilöt saa­vat “pis­teitä” työn laadun ja keston peruteel­la mis­tä muo­dos­tuu sit­ten tuo liuku­va kk tuki. Peri­aat­teessa tekemäl­lä vaa­ti­vaa työtä nor­maal­isti 40h viikko voi päästä hyvään liksaan.

    Hait­ta­puole­na on jos työn­väl­i­tys­toimis­to ei osaa pyytää työn­tek­i­jältä tarpeek­si kus­tan­nuk­sia palkol­lis­es­ta ja työn­tek­i­jä kokee ettei vak­i­tuisen palkkaami­nen on ole tarpeen. Toisaal­ta työn­tek­i­jäl­lä on enem­män vapauk­sia kuten on myös työnantajalla.

    Esimerkkinä työn­tek­i­jän mak­sama kus­tan­nus työn­väl­i­tys­toimis­tolle voi olla enem­män mitä työn­tek­i­jä saa kk kor­vauk­sia tuen kaut­ta. Täten ne ketkä aktvi­ivis­es­ti hakee duu­nia saa sitä ja työkkärin toimeenku­va on työn­väl­i­tys­tä eikä ohjaus­ta koulu­tuk­seen tai muuhun tuottamattomaan.

  44. Kalle: Nyt sosi­aal­i­tur­vaa rahoite­taan lainal­la, mikä ei ole kestäväl­lä pohjalla.

    Niin­pä, ja Kokoomus (ja muu hal­li­tus) vain leikkaa vero(tulo)ja. Sil­lä saadaan pakot­ta­va syy seu­raavia leikkauk­sia varten.

  45. Janne:
    “Ongel­mana ovat syr­jäy­tyvät nuoret, joille vastik­kee­ton perus­tu­lo voisi muo­dostaa houkut­tel­e­van ansan, mut­ta ei nykyi­nen jär­jestelmäkään heistä otet­ta saa.”

    Mielestäni tämä on perus­tu­lo­ma­llin suurin yksit­täi­nen ongel­ma. Eikä vain syr­jäy­tynei­den nuorten kohdal­la. Se antaa ikään kuin viral­lisen luvan höl­läil­lä muiden piikki­in. Mah­dol­lisu­us siihen on toki nykyäänkin, joten ehkä ongel­ma olisi vain akateeminen…

    Minus­ta on jo aikakin että ale­taan vähän höl­läil­lä. Elin­ta­so ja vau­raus on nous­sut val­tavasti viimeisen sadan vuo­den aikana; Suomes­sa ei edes köy­him­mil­lä ole varsi­nais­es­ti puutet­ta elämisen min­imi­vaa­timuk­sista, eli ruoas­ta, suo­jas­ta ja tur­val­lisu­ud­es­ta. Ihmette­len kovasti mik­si nyky­ih­misen pitäisi vieläkin paiskia töitä veren­maku suus­sa, jot­ta tule­vaisu­udessa saataisi­in aina vain enem­män ja enemmän.

    Ain­oa harmin paik­ka tässä työl­lisyy­den laskus­sa on, että se on kasautunut niin, että kas­va­va joukko ihmi­sistä ei tee yhtään mitään ja lop­pu­osa yhtä paljon (tai enem­män) kuin ennenkin.

  46. Sylt­ty:
    Jokainen vas­sari ja demari, joka on tästä aiheesta jotain kir­joit­tanut paikallisle­hti­in, on aina muis­tut­tanut että koti­mainen kysyn­tä, koti­mainen kysyn­tä, keynes, talouden rat­taat ja sos­su­tukien lisäämi­nen paran­taa työllisyyttä.

    Samaan aikaan pukkaa VAT­Tin tutkimus­ta, jon­ka mukaan työt­tömyysko­r­vauk­sien nos­to pahen­si vajet­ta ja yllä­tys, yllä­tys, pahen­si työttömyyttä 

    Siis tutkimuk­ses­sa olete­taan, että taloudessa toimi­vat samat lainalaisu­udet, kun ennen pää­tymistä nykyiseen kysyntälama/liquidity trap tilanteeseen (vaiku­tuk­set työl­lisyy­teen voidaan arvioi­da sen perus­teel­la mitä tapah­tui ennen vuot­ta 2008). Eli tuo sin­un johtopäätök­sesi on ollut käytän­nössä tutkimuk­sen lähtöoletus.

  47. Liian van­ha: Muis­telet lapioaikoja.

    Kun maarak­en­t­a­mi­nen koneel­lis­tui niin­työt­tömille jäi jäl­jelle vain kivien potkiminen.

    Ja kun palk­ka oli perus­tunut urakka­palkkauk­seen niin tulotkin rom­ah­ti­vat .Etenkin kun työt­tömältä perit­ti­in ruo­ka-ja asumiskorvausta.Velaksi sai syödä ensim­mäiseen tili­in saakka

    Eikä se lapi­omiehen palk­ka mikään huip­pu­palk­ka ollut eli sekin oli muuhun väestöön näh­den huono

    Työ­maatkin oli­vat mis­sä sat­tuu ja koti­in saat­toi olla matkaa sato­ja kilo­me­tre­jä ja lit­ter­an koti­matkaa sai harvoin.

    En kai väit­tänytkään, että nämä oli­si­vat mitään onnenaiko­ja olleet… Olot hätäa­putyö­mail­la oli­vat karut, mut­ta niin oli­vat elämänolot muutenkin.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    PaavoJ
    Negati­ivi­nen tulovero ja perus­tu­lo ovat arit­meet­tis­es­ti ident­tiset jär­jestelmät, joi­hin sisäl­tyy siis täs­mälleen samat kannustimet. 

    Ole­tuk­sel­la, että halu­amme säätää “perus­tu­lo” ‑kom­po­nentin osan ident­tisek­si, tämä on tot­ta. Täl­löin­hän kyse olisi yksinker­tais­es­ta mak­sukana­van siir­rosta. Perus­tu­lo­ma­llis­sa kerät­täisi­in enem­män tulovero­ja, kun taas negati­ivisen tuloveron mallis­sa tuli mak­set­taisi­in vero­tuk­sen muodossa.

    Tämä ei kuitenkaan ole vält­tämätön ratkaisu negati­ivi­sis­sa tulovero­ma­lleis­sa (vrt. Kanadan SSP-ohjel­ma, tai kai tietyssä määrin jopa työ­tulovähen­nys Suomes­sa jon­ka tarkoi­tus on kaiketi kan­nus­taa työ­tu­lo­ja tuke­mal­la niitä vaivihkaa vero­tuk­sen kaut­ta työt­tömyy­se­tuuk­si­in ver­rat­tuna), tai että täl­lais­ten mallien pitäisi vääjäämät­tä toimia suo­ras­sa yhtey­dessä perustulomalleihin.

    Kyse on kai pohjim­mil­taan siitä, mikä “vastik­keet­toman” rahan järkevä määrä on. Ja siitä, kuu­luisiko matal­ien työ­tu­lo­jen päälle mak­saa jos­sakin — joko negati­ivisen tuloveron tai jonkin­laisen palkkat­uen — muo­dos­sa kom­pen­saa­tio­ta sil­lä ajatuk­sel­la, että yhteiskun­nan mielestä työn tekem­i­nen on “oikea ratkaisu” (vs. aja­tus siitä, että kul­lakin kansalaisel­la on sub­jek­ti­ivi­nen oikeus vastik­keet­tomaan pitkäaikaiseen toimeen­tu­loon vaik­ka vasem­mis­to­laisen “ton­nil­la käteen” ‑jär­jestelmän piirissä).

  49. Markku af Heurlin: En kai väit­tänytkään, että nämä oli­si­vat mitään onnenaiko­ja olleet… Olot hätäa­putyö­mail­la oli­vat karut, mut­ta niin oli­vat elämänolot muutenkin.

    Et ehkä huo­man­nut sitä tärkein­tä, koneel­lis­tu­mi­nen vei työt ja jäl­jelle jäi turhau­tunut kivien potkijajoukko.

    Se keskit­tyi ryyp­päämiseen ja sitoi poli­isivoimat paikalle ja voi vain kuvitel­la mil­lainen häir­iö leireistä syn­tyi ympäristölle

    Ja nykyään kun nuo ruputyöt kek­sit­tyvät asu­tuskeskuk­si­in niin leire­jä pitäisi perus­taa esim Mannerheiintielle

  50. az: Toimivin ja neu­traalein yleis­ter­mi suomen kielessä on talousliberaali.

    Tai talouskon­ser­vati­ivi, joka on talousasiois­sa sama asia kuin lib­er­aali, kos­ka tässä “lib­er­al­is­mil­la” ylläpi­de­tään ja syven­netään van­haa järjestys­tä. Ero­tuk­se­na se, ettei pääse kut­sumaan itseään lib­er­aa­lik­si, joka on nuorekas ja muodikas termi.

    Tai sit­ten vain ihan (talous)oikeistolainen, jol­loin käy selväk­si että kyse on pelkästä taloud­es­ta eikä muus­ta. Oikeis­ton ja vasem­mis­ton suurin ero­han yleen­sä on juuri talousasi­at. Sekä lib­er­aali että kon­ser­vati­ivi oikeis­to ajat­telee taloud­es­ta samal­la taval­la — taval­la joka eroaa vasemmistosta.

  51. Negati­ivi­nen tulovero on mah­dol­lista toteut­taa myös niin että mar­gin­aaliv­erokin on pie­nil­lä tuloil­la negati­ivi­nen, ja ilman perus­tu­loa. Sil­loin se ei ole arit­meet­tis­es­ti sama.

    1. Tiedemies:

      Negati­ivi­nen tulovero on mah­dol­lista toteut­taa myös niin että mar­gin­aaliv­erokin on pie­nil­lä tuloil­la negati­ivi­nen, ja ilman perus­tu­loa. Sil­loin se ei ole arit­meet­tis­es­ti sama.

      Se onkin sit­ten amerikkalainen earned income tax cred­it, joka toimii myö hyvin.

  52. Ris­to:

    Syltty:Jokainen vassari…aina muis­tut­tanut että koti­mainen kysyntä…keynes, talouden rat­taat ja sos­su­tukien lisäämi­nen paran­taa työllisyyttä.

    Samaan aikaan pukkaa VAT­Tin tutkimus­ta, jon­ka mukaan työt­tömyysko­r­vauk­sien nos­to pahen­si vajetta…

    Siis tutkimuk­ses­sa olete­taan, että taloudessa toimi­vat samat lainalaisu­udet, kun ennen pää­tymistä nykyiseen kysyntälama/liquidity trap tilanteeseen (vaiku­tuk­set työl­lisyy­teen voidaan arvioi­da sen perus­teel­la mitä tapah­tui ennen vuot­ta 2008). Eli tuo sin­un johtopäätök­sesi on ollut käytän­nössä tutkimuk­sen lähtöoletus. 

    Niin, tässä on kai vas­takkain (i) Hayek­i­lainen aja­tus että löysä raha johtaa hölmöi­hin investoin­tei­hin ja siihen ettei rak­en­teel­lisia viko­ja tarvitse vaivau­tua kor­jaa­maan, ja (ii) Key­ne­siläi­nen elvy­tys ynnä aja­tus että kansan­talous ei toi­mi samal­la taval­la kuin koti­talous — jos koti­talouden rahat käyvät vähi­in, pitää ostel­la vähem­män ja etsiä lisää palkkatöitä. 

    Kansan‑, tai oikeas­t­aan maail­mantaloudessa ei päde sama viisaus jota isä, äiti ja M. Luther ovat kovi­in kalloi­himme takoneet.

    Koti­taloudessa säästö- ja ahkeru­us­logi­ik­ka on mah­dolli­nen, sil­lä iso­ja työ­markki­noi­ta ei heilau­ta yksi lisä­työn­hak­i­ja, eikä Stoc­ka, S- ja K‑market mene nurin jos yksi asi­akas vähen­tää osto­jaan. Mut­ta jos koko kansan­taloudessa kaik­ki säästävät, niin koh­ta ei ole Stock­aa, eikä niitä työpaikkojakaan. 

    Sit­ten toisaal­ta raha ei ole muu­ta kuin vär­jät­tyä pape­ria, jon­ka tarkoituk­se­na on mah­dol­lis­taa vai­h­to. Se on katalyyt­ti, joka ei itse kulu reak­tios­sa. Esimerkik­si, muu­raat rak­sal­la tiili­seinän, ja halu­at vai­h­taa työ­panok­sesi arvon ruis­limp­pu­un: käsi­isi ilmestyy paperi­pala jon­ka avul­la muu­raustyöstä-limpuk­si ‑vai­h­to on mah­dolli­nen, ja transak­tion lopuk­si paperi­pala katoaa. Se oli vain katalyytti.

    Jois­sakin tilanteis­sa katalyyt­tiä on liikkel­lä liian vähän. Sil­loin ihmisil­lä, jot­ka kyl­lä *kykeni­sivät* ja *halu­aisi­vat* tehdä työtä, ei ole työmah­dol­lisuuk­sia. Toisaal­ta on ihmisiä jot­ka *halu­aisi­vat* kulut­taa, mut­ta heil­lä ei ole kulutusmahdollisuutta.

    Muis­tet­takoon vielä että se mitä raha katalysoi on nimeno­maan *erikois­tu­mi­nen* ja *työn­jako*. Ilman rahaakin ON mah­dol­lista elää omavaraistaloudessa (tai vai­h­tokaup­pat­aloudessa). vaikka­pa kuop­sut­taa oma peruna­maa ja elää sen antimista, ja vaikka­pa taitel­la ranta­pa­juista paju­ma­ja. Omavaraistalous vain tuot­taa tolkut­toman paljon mata­lam­man elin­ta­son kuin sem­moinen jos­sa kiertää riit­tävästi rahaa niin että vai­h­dan­ta pelittää.

    No mihin se katalyyt­ti sit­ten katoaa, vaik­ka sitä paine­taan pain­okoneet puna­hehkuise­na? Tämä on kai se mitä san­o­taan lik­vidi­teet­tiloukuk­si — ihmiset panevat sitä sukan­var­teen, ja van­ha viisaus “Raha on kuin lehmän pas­ka, se on hyödyl­listä vain levitet­tynä” ei enää toi­mi. Apple istuu kassansa päällä. Van­hene­va Japanin kansa pistää Jene­jä pat­jan alle van­hu­u­den­varoik­si — ehkä lik­vidi­teet­tiloukku siel­lä on talouden tapa ker­toa että jos nuor­ta polvea ei ole, rahaakaan ei voi syödä.

    Krug­manin mukaan (suomen­nos kuudennessa kommentissa) ihmiset ja fir­mat pitävät osan varois­taan lik­vid­inä käteisenä vaik­ka menet­tävät korko­tuo­ton, ja osan tuot­tavis­sa sijoituk­sis­sa. Paljonko on käteisenä, paljonko sijoituksi­na määräy­tyy reaalis­es­ta korko­ta­sos­ta (nimel­lisko­rko mii­nus inflaa­tio). Keskus­pank­ki ei pysty paina­maan nimel­lisko­rkoa alle nol­lan, kos­ka on aina nol­lako­rkoinen “sijoittamis“vaihtoehto: seteleinä pat­jaan. Jos inflaa­tiokin on nol­las­sa, rahan ham­straamisel­la (katalyytin pois­tamisel­la kier­rosta) ei ole mitään kustannusta.

    Sit­ten takaisin Hayeki­in ja Key­ne­si­in. Hayekin huoli kehnoista investoin­neista tai talouden rak­en­tei­den jäämis­es­tä uusi­mat­ta on täysin aiheelli­nen, mut­ta vas­ta sit­ten kun on päästy lik­vidi­teet­tiloukus­ta. On hul­lua kan­taa huol­ta että fir­ma tek­isi huono­ja investoin­te­ja löysäl­lä rahal­la, jos koko fir­ma on menos­sa kant­tuvei kun käyn­nis­sä on tuhon kierre: tuot­teil­la ei kysyn­tää — ei ole tar­jo­ta töitä — asi­akkail­la ei rahaa — tuot­teil­la ei senkään ver­taa kysyntää.
    Krug­man puhuu tästä BBC:n Newsnight-ohjelmassa kohdas­ta 3:30 eteen­päin. Ohjel­mas­sa hän sanoo ryhtyvän­sä (myös <A HREF=“http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/03/31/the-ecb-and-the-austerity-trap/&quot;täällä) bud­jet­ti­va­jei­ta vah­ti­vak­si haukak­si heti kun talous käyn­nistyy — mut­ta ei nyt, ei tässä tilanteessa.

    Se onko nyt pääl­lä Hayekia vaa­ti­va tehot­to­muus­prob­lemati­ik­ka vai Key­ne­siä edel­lyt­tävä lik­vidi­teet­tiprob­lemati­ik­ka näky­isi kai siitä 

    (i) onko meil­lä ser­pen­ti­i­ni- ja ilma­pal­lote­htai­ta, mut­ta leipo­moi­ta puut­tuu; tai leipo­mot pais­taa pul­laa uunit hehkuen mut­ta kaiken maail­man käen­po­jat ja väärink­oulute­tut taivaan­ran­nan­maalar­it pistävät kaiken pos­keen­sa eikä riitäkään

    VAI

    (ii) työstä kiin­nos­tuneet duu­nar­it oli­si­vat jonok­si asti valmi­it paiski­maan hom­mia jos toitä olisi, ja tehtai­ta sul­je­taan vaik­ka käyt­tämätön­tä kap­a­siteet­tia kyl­lä riittäisi.

    Myön­net­täköön että hirvit­tää miten Key­ne­siläisyy­destä siir­ry­tään Hayek­i­laisu­u­teen jos talous käyn­nistyy. Luulisi että talous menee setelielvy­tyk­ses­tä koko ajan epä­vakaam­paan tilaan, niinkuin mon­imutkainen kemi­alli­nen tehdas jon­ka putk­iston­mutki­in on plakki­u­tunut yhä pak­sum­mat ker­rokset voimakas­ta katalyyt­tiä, joka voi lähteä liik­keelle het­kenä minä hyvän­sä. Vähän niinkuin reak­torimyrkky­jen kyl­lästämä ydin­reak­tori, joka säätösauvo­jen pien­im­mästä lik­keestä joko sammah­taa tyystin tai räjähtää silmille. Mut­ta ei kai tässä voi jäädä kät­tenkään päälle istu­maan ja odot­ta­maan että taan­nu­taanko maakuop­pi­in asti keräämään juuria.

    ——————————-
    Dis­claime­ri­na vielä, että enhän minä taloud­es­ta paljoa ymmär­rä, kun­han papukai­jana tois­te­len Krug­ma­nia kun aika ei riitä seu­raa­maan kovin mon­taa blogin­pitäjää. Mut­ta kai tätä kir­joi­tus­ta sit­ten viisaam­mat kommentoivat.

    1. Mikko Kivi­ran­nan kir­joi­tus oli mie­lenki­in­toinen ja aijon pala­ta siihen, kun olen päässyt täältä Aasi­as­ta ja sulat­tanut informaatioähkyn.
      Lik­sividet­tiansa, siinä on Euroop­pa ja Japani ja koh­ta alkaa olla myös muukin Aasia. Mon­es­sa Aasian maas­sa reaa­liko­rot ovat reilusti miinuk­sel­la. Teol­lisu­us­maid­en keskus­pankit ovat pumpan­neet markki­noille järkyt­tävän­paljon rahaa, mut­ta nol­lako­rkokaan ei tuo­ta toiv­ot­tua tulosta. Sen sijaan kas­vanut rahamäärä tuot­taa suuria sta­bil­isu­u­songelmia ja esimerkik­si vaar­al­lista kiin­teistöku­plaa. Key­ne­siläisy­den ja Hayek­i­laisu­den rin­nalle pitäisi kek­siä jotain uut­ta. Oma ole­tuk­seni on, että pitäisi tutkia,miksi koti­taloudet säästävät liikaa. Talout­ta ter­ve­hdytetään hyväl­lä eläke­jär­jestelmäl­lä ja riske­jä tasaaval­la sosiaaliturvalla
      Mut­ta toinen mie­lenki­inoinen vas­taus on paikallis­ra­ha. Siis se, että joukko yrit­täjiä ja paikallisia koti­talouk­sia oaina­vat keskinäisiä velka­kir­jo­ja. Kun minä teen töitä henkilölle X saan siitä kor­vauk­sek­si oikeu­den ostaa vas­taa­van määrän tuot­tei­ta tai työ­suorituk­sia siltä paikallis­es­ti rajat­ul­ta jouko­la, joka on tässä mukana. Tämä tekee mah­dol­lisek­si elvyt­tää åaikallisek­si, vaik­ka paikalli­nen elvy­tys­vara ei riit­täisikään nos­ta­maan koko maail­maa lamasta.muukin

  53. Mikko Kivi­ran­ta: Keskus­pank­ki ei pysty paina­maan nimel­lisko­rkoa alle nol­lan, kos­ka on aina nol­lako­rkoinen “sijoittamis”vaihtoehto: seteleinä patjaan.

    Kym­menkun­ta vuot­ta sit­ten Krug­man muis­taak­seni korosti, että täl­laises­sa 0‑korkoloukussa on Keskus­pankin yms. luo­ta­va pitkäaikaisen inflaa­tion odotus, itse asi­as­sa sen pelko. Likvi­idin rahan reaa­liko­rko uhkaisi men­nä pahasti negati­ivisek­si ja investoin­nit lähti­sivät liik­keelle. Tun­tuu järkevältä, mut­ta jotenkin tämä aja­tus on nykykeskusteluis­sa jäänyt yleisen elvy­tyk­sen varjoon. 

    Fedin poli­ti­ikas­sa on täl­laisia elementtejä.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Mut­ta toinen mie­lenki­inoinen vas­taus on paikallisraha.

    Paikallis­ra­ho­jen kehnon lik­vidi­teetin takia niil­lä ei ole yhtään mitään muu­ta busi­ness­casea kuin veronkierto. 

    Tosin vihreät ovat viime aikoina kyl­lä kieltämät­tä anta­neet joitain esimerkke­jä tämän talouden alueen erityisosaamisesta…

  55. Ris­to: Siis tutkimuk­ses­sa olete­taan, että taloudessa toimi­vat samat lainalaisu­udet, kun ennen pää­tymistä nykyiseen kysyntälama/liquidity trap tilanteeseen (vaiku­tuk­set työl­lisyy­teen voidaan arvioi­da sen perus­teel­la mitä tapah­tui ennen vuot­ta 2008).

    Meinaatko että vuo­den 2008 jäl­keen kun mak­se­taan ihmisille entistä enem­män oleilus­ta, se kan­nus­taa työl­listymään nopeammin?

    Hal­li­tushan nos­ti työt­tömyysko­r­vauk­sia, kyl­lähän järkikin sanoo ettei se ainakaan nos­ta työhalu­ja. Itsekin muis­tan kun jäin pakkolomille ja tipahdin suo­raan perus­päivära­hoille. Tuli muuten hem­metill­i­nen kiire etsiä parem­pi työ­paik­ka. Kun sit­ten seu­raavas­sa paikas­sa jouduin lomille, pääsin köl­limään ansiosi­don­naisel­la. Siinä vai­heessa ei ollut enää kiirettä.

  56. Osmo Soin­in­vaara: Mut­ta toinen mie­lenki­inoinen vas­taus on paikallis­ra­ha. Siis se, että joukko yrit­täjiä ja paikallisia koti­talouk­sia oaina­vat keskinäisiä velka­kir­jo­ja. Kun minä teen töitä henkilölle X saan siitä kor­vauk­sek­si oikeu­den ostaa vas­taa­van määrän tuot­tei­ta tai työ­suorituk­sia siltä paikallis­es­ti rajat­ul­ta jouko­la, joka on tässä mukana. Tämä tekee mah­dol­lisek­si elvyt­tää åaikallisek­si, vaik­ka paikalli­nen elvy­tys­vara ei riit­täisikään nos­ta­maan koko maail­maa lamasta.muukin

    Minä toivoisin, että tästä alet­taisi­in käy­dä enem­män keskustelua. On vaikea kiistää, että vakaal­la ja laa­jalti käytössä ole­val­la rahal­la on hyvin merkit­täviä hyö­tyjä yhteiskun­nalle. Yhtä vaikea on kiistää, että tuol­lainen vakaal­la ja laa­jalti käytössä ole­val­la raha aiheut­taa suuria paikallisia ongelmia jous­ta­mat­to­muuten­sa vuoksi.

    Pitäisi vakavasti pohtia, miten saataisi­in luo­tua kah­den val­u­u­tan jär­jestelmä. Ymmärtääk­seni tämä ei olisi edes kovin uusi idea, vaan aikaisem­min his­to­ri­as­sa kul­ta on ollut se kan­sain­vä­li­nen val­u­ut­ta, jon­ka rin­nal­la on ollut mon­en­laisia paikallisia valuuttoja.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Teol­lisu­us­maid­en keskus­pankit ovat pumpan­neet markki­noille järkyt­tävän­paljon rahaa, mut­ta nol­lako­rkokaan ei tuo­ta toiv­ot­tua tulosta. Sen sijaan kas­vanut rahamäärä tuot­taa suuria sta­bil­isu­u­songelmia ja esimerkik­si vaar­al­lista kiin­teistöku­plaa. Key­ne­siläisy­den ja Hayek­i­laisu­den rin­nalle pitäisi kek­siä jotain uut­ta. Oma ole­tuk­seni on, että pitäisi tutkia,miksi koti­taloudet säästävät liikaa. 

    Min­un nenääni haiskah­taa se että sama välikap­pale toimii sekä (i) arvon mit­tana ja vai­h­don väli­neenä, että (ii) arvon säilyttäjänä.

    i‑roolissa sen pitäisi ilmestyä näyt­tämölle, ja hävitä heti kun transak­tio on lopus­sa. Jos se ei lopuk­si häviä, ole­mas­sa on samaan ailka­an sekä joku arvokas hyödyke, että sen arvo toiseen ker­taan rahana. Kon­sep­tu­aalis­es­ti koko markki­nan kannal­ta setelin tönäisee esi­in transak­tio­ta varten keskus­pank­ki, ja sen lopuk­si vetäisee pois myös keskus­pank­ki. Yksit­täusen toim­i­jan kannal­ta seteli ilmestyy joidenkin muiden transak­tios­ta, ja lopuk­si se katoaa toim­i­jan ulot­tumat­tomi­in mui­ta transak­tioi­ta katalysoimaan — seteli ikäänkuin kier­rätetään, sen sijaan että keskus­pank­ki keräisi sen pois (ja julka­i­sisi uuden).

    ii-rooli on ris­tiri­itainen edel­lisen kanssa. Siinä tehtävässä rahan pitää säi­lyä — ja on hyvä kysymys miten kat­teen säi­lymi­nen varmis­te­taan, tai kuin­ka se edes voisi olla var­maepä­var­mas­sa maail­mas­sa. Kuin­ka vavan­hu­u­den­tur­vak­si pat­jaan varas­toitu raha VOISI olla arvon säi­lyt­täjä, jos ympäröivään yhteiskun­taan ei ole syn­tynyt lap­sia? Kuin­ka Apple voi edel­lyt­tää niin-ja-niin mon­en pros­entin tuot­toa kas­salleen, jos maail­man talouskuhi­na on tilas­sa jos­sa tuot­toisia mah­dol­lisuuk­sia ei vain ole?

    i- ja ii-roolei­hin tarvit­taisi­in erilu­on­teinen instru­ment­ti, mut­ta kuka­pa voisi 600ekr Lyy­di­alaisia syyt­tää, he tekivät parhaansa hyö­dyn­tääk­seen saatavil­la olleen keltaisen met­allin omi­naisu­udet. (Lyy­di­as­sa kek­sit­ti­in raha). ii-roolis­sa ei mitään yleis­pätevää abstrak­tia välinet­tä ehkä pitäisi edes olla, vaan i‑roolin raha pitäisi nopeasti vai­h­taa konkreet­tiseen arvon säi­lyt­täjään — tavaraan, osu­u­teen yri­tyk­ses­tä tms. 

    Lik­vidi­teet­tiloukunkin aiheut­taa rahan katoami­nen ii-rooli­in, vaik­ka sitä tarvit­taisi­in i‑roolissa. Onko mole­mis­sa rooleis­sa käytet­tävä samaa välinettä?

    Toiv­ot­ta­vat omi­naisu­udet kyl­läkin toteu­tu­vat aika hyvin fiat-rahan maail­mas­sa jos­sa laukkaa keskino­pea inflaatio.

    Mut­ta toinen mie­lenki­inoinen vas­taus on paikallis­ra­ha. Siis se, että joukko yrit­täjiä ja paikallisia koti­talouk­sia oaina­vat keskinäisiä velka­kir­jo­ja. Kun minä teen töitä henkilölle X saan siitä kor­vauk­sek­si oikeu­den ostaa vas­taa­van määrän tuot­tei­ta tai työ­suorituk­sia siltä paikallis­es­ti rajat­ul­ta jouko­la, joka on tässä mukana. Tämä tekee mah­dol­lisek­si elvyt­tää åaikallisek­si, vaik­ka paikalli­nen elvy­tys­vara ei riit­täisikään nos­ta­maan koko maail­maa lamasta.muukin

  58. Mikko Kivi­ran­ta:ii-rooli on ris­tiri­itainen edel­lisen kanssa. Siinä tehtävässä rahan pitää säi­lyä – ja on hyvä kysymys miten kat­teen säi­lymi­nen varmis­te­taan, tai kuin­ka se edes voisi olla var­maepä­var­mas­sa maailmassa. 

    Hom­ma toimii siten, että kaik­ki raha on velkaa. Rahaa ei ole ole­mas­sakaan, ennenkuin joku lainaa sitä pankista toteut­taak­seen jonkun investoin­nin. Investoin­ti toteutetaan mak­samal­la kyseisel­lä lainat­ul­la rahal­la vaikka­pa kirvesmiehelle palk­ka työstä. Investoi­ja on tämän jäl­keen de fac­to velkaa kirvesmiehelle. Sitä seteliä vas­taan hän voi ostaa investoi­jal­ta tuot­tei­ta ja investoi­jan on myytävä, jot­ta pystyy mak­samaan velka­nsa pankille.

    Niin kauan kun joku voi ottaa lainaa, voi olla rahaa. Jos ei ole ketään jolle kukaan uskaltaisi antaa lainaa, ei ole nyky­muo­toista rahaakaan olemassa.

  59. Sylt­ty: Meinaatko että vuo­den 2008 jäl­keen kun mak­se­taan ihmisille entistä enem­män oleilus­ta, se kan­nus­taa työl­listymään nopeammin?

    Hal­li­tushan nos­ti työt­tömyysko­r­vauk­sia, kyl­lähän­järkikin sanoo ettei se ainakaan nos­ta työhalu­ja. Itsekin muis­tan kun jäin pakkolomille ja tipahdin suo­raan perus­päivära­hoille. Tuli muuten hem­metill­i­nen kiire etsiä parem­pi työ­paik­ka. Kun sit­ten seu­raavas­sa paikas­sa jouduin lomille, pääsin köl­limään ansiosi­don­naisel­la. Siinä vai­heessa ei ollut enää kiirettä.

    Jär­ki voi sanoa mitä tahansa,mutta tilas­to ker­too muu­tok­sen. Työvoimapoli­it­tisen aikakauskir­jan mukaan pitkien työt­tömyys­jak­so­jen määrä on laskenut, vielä 2000 alus­sa pyörit­ti­in 40000 tietämis­sä yli 2 vuot­ta työt­tömänä ollei­den määrässä, 2012 enää alle 30000

    Myöskin päät­tynei­den työt­tömyys­jak­son keskip­itu­udessa jak­sos­sa kehi­tys on ollut päin­vas­taista , ne ovat vain lyhen­tyneet, 2000-luvun alus­sa 18 viikkoa , 2011 14 viikkoa.

    Eivät siis piden­tyneet vaik­ka päivära­haa nostettiin

    Ei kan­na­ta yleistää ‚vain pieni vähem­mistö on yhtä selkäran­ga­ton­ta kuin sinä.

    Ja kun työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta on n 430000 niin ansiosi­don­naista saa vain n 120000 ja työ­markki­natukeakain vain osa jäl­jelle jääneistä

    Suuri osa ei saa mitään

    Ja tuo ruhti­naalli­nen ansiosi­don­nainenkin on n 1100 euroa keskimäärin, saman saa sossustakin

  60. Sylt­ty:

    Ris­to:
    Siis tutkimuk­ses­sa olete­taan, että taloudessa toimi­vat samat lainalaisu­udet, kun ennen pää­tymistä nykyiseen kysyntälama/liquidity trap tilanteeseen (vaiku­tuk­set työl­lisyy­teen voidaan arvioi­da sen perus­teel­la mitä tapah­tui ennen vuot­ta 2008).

    Meinaatko että vuo­den 2008 jäl­keen kun mak­se­taan ihmisille entistä enem­män oleilus­ta, se kan­nus­taa työl­listymään nopeammin?

    Hal­li­tushan nos­ti työt­tömyysko­r­vauk­sia, kyl­lähän­järkikin sanoo ettei se ainakaan nos­ta työhalu­ja. Itsekin muis­tan kun jäin pakkolomille ja tipahdin suo­raan perus­päivära­hoille. Tuli muuten hem­metill­i­nen kiire etsiä parem­pi työ­paik­ka. Kun sit­ten seu­raavas­sa paikas­sa jouduin lomille, pääsin köl­limään ansiosi­don­naisel­la. Siinä vai­heessa ei ollut enää kiirettä. 

    Pitäisikö min­un kysyä sit­ten nyt, että meinaatko, että työl­lisyyske­hi­tys vuodes­ta 2008 eteen­päin johtuu vuo­den 2012 alus­ta voimaan tulleista muu­tok­sista sosial­li­etuuk­si­in? Tai ylipäätän­sä vuot­ta 2008 seu­ran­neet ongel­mat joh­tu­i­v­at työttömyysturvasta?

    Mitä minä sanoin oli, että jos teet matemaat­tista mallinnus­ta, jos­sa ole­tat, että koro­tus työt­tömyy­se­tuuk­si­in lisää työt­tömyyt­tä, kyseisen laskuhar­joituk­sen lop­putu­los (työt­tömyy­se­tuuk­sien paran­nuk­set lisä­sivät työt­tömyyt­tä) ei mil­lään muo­toa todista käytet­tyä lähtöo­le­tus­ta oikeaksi.

  61. Mikko Kivi­ran­ta: Min­un nenääni haiskah­taa se että sama välikap­pale toimii sekä (i) arvon mit­tana ja vai­h­don väli­neenä, että (ii) arvon säilyttäjänä.

    Jos rahan arvo ei säi­ly, sil­lä ei ole ajal­ista ulot­tuvu­ut­ta eikä se toi­mi vai­h­don väli­neenä kuin tapauk­sis­sa, jos­sa se käytetään heti toiseen vai­h­tokaup­paan eli siis vai­h­dan­naistaloudessa, jos­sa rahaa ei tarvita!

    Vai tarkoi­tatko, että rahas­sa on ongel­mallista se, että sitä voi kerätä pitkäk­si aikaa ilman, että sen arvo las­kee? Tämä tietysti johtuu ihan sijoi­tus­toimin­nas­ta, jos­sa ihmiset hake­vat mak­si­maal­ista voit­toa. Pankki‑, sijoi­tus- ja finanssireg­u­laa­tio sekä pro­gres­si­ivi­nen vero­tus yhdis­tet­tynä inflaa­tioon on ihan hyvä tapa estää tuo­hon liit­tyviä ongelmia.

    Ongel­ma on siinä, että niin kauan kuin rahal­la on lyhyen tähtäi­men käyt­töar­voa, tätä arvoa voidaan säi­lyt­tää myös pitem­mäl­lä aikavälil­lä vai­h­ta­mal­la van­haa rahaa uuteen ihan lain­oituk­sen mah­dol­lis­ta­man vai­h­dan­nan (=sijoit­ta­mi­nen) kaut­ta, jol­loin sen van­hen­e­m­i­nen esty­isi lain­oit­ta­jalle, joka on tilanteessa aina niskan pääl­lä. Aja­tus on mie­lenki­in­toinen, mut­ta tuot­taisi myös jär­jet­tömän insen­ti­ivin sys­temaat­tiseen väären­tämiseen pankkitoiminnassa.
    Jos taas tal­letuk­set van­heni­si­vat, tulok­se­na saat­taisi olla suuri maanalainen pankki­toim­inta tai kaiken rahan sijoit­ta­mi­nen fyy­sisi­in asioi­hin, mikä taas tuot­taisi paljon yhteiskun­nal­lisia ongelmia, kos­ka niiden arvo nousisi hyvin korkeak­si ja tuot­taisi paljon painet­ta absolu­ut­tisen omis­tu­soikeu­den aikaansaamiseksi.

    Ain­oa mieleeni tule­va tapa erot­taa koh­dat (i) ja (ii) toi­sis­taan olisi se, että rahaa olisi val­tion tai vas­taa­van monop­o­lin akti­ivis­es­ti sekä vai­h­dan­nan aikana että ihan yksit­täis­inä tal­letuksi­nakin jol­lain algo­rit­mil­la kon­trol­loima resurssi ja kaik­ki muu omis­tu­soikeus olisi kestoltaan rajal­lista ja siis vain samal­ta monop­o­lil­ta vuokraamista. Toki tämä olisi ongel­mallista, jos val­u­ut­to­ja on use­ampia, kos­ka sil­loin kyseessä ei olisi monopoli.

  62. Sylt­ty: Meinaatko että vuo­den 2008 jäl­keen kun mak­se­taan ihmisille entistä enem­män oleilus­ta, se kan­nus­taa työl­listymään nopeammin?

    Hal­li­tushan nos­ti työt­tömyysko­r­vauk­sia, kyl­lähän­järkikin sanoo ettei se ainakaan nos­ta työhalu­ja. Itsekin muis­tan kun jäin pakkolomille ja tipahdin suo­raan perus­päivära­hoille. Tuli muuten hem­metill­i­nen kiire etsiä parem­pi työ­paik­ka. Kun sit­ten seu­raavas­sa paikas­sa jouduin lomille, pääsin köl­limään ansiosi­don­naisel­la. Siinä vai­heessa ei ollut enää kiirettä.

    Tuos­sa on asi­avirheitä tai ainakin ympäripyöreyk­siä. Tietääk­seni se, mihin koro­tus tuli, oli TYÖMARKKINATUKI. 

    Esim. minä olen saanut työ­markki­natukea, jon­ka mak­saa Kela. Tuol­loin olin työtön työn­hak­i­ja statukseltani. 

    Työt­tömänä ollessani en saanut tai ollut oikeutet­tu mihinkään sel­l­aiseen kuin “työt­tömyysko­r­vaus”. Mikä se edes on? Var­maan jotain mitä saa jos on ollut hyvä­palkkai­sis­sa hom­mis­sa ja jonkin kas­san jäsen. Valmis­tu­misen jäl­keen olen ollut ain­oas­taan työtön ja osal­lis­tunut joi­hinkin työvoimapoli­it­tisi­in jak­soi­hin. Palkkaa en ole saanut mistään.

    Ota huomioon, että kaik­ki työt­tömät eivät saa ansiosi­don­naista. Ei voi köl­liä sel­l­aisen varas­sa mitä ei ole. 

    valmis­tu­mi­nen -> työt­tömyys -> työmarkkinatuki
    työ­paik­ka -> työt­tömyys -> ansiosidonnainen

    (Nyt olen sairaus­lo­ma­l­la kos­ka menetin ter­veyteni työt­tömänä ollessani, mikä johtuu elämän­hallinnan (mie­len­ter­veys, tupak­ka, viina, ylen­syön­ti, pornografia, urheilun lopet­ta­mi­nen jne.) ja näköalo­jen (työkoke­mus­ta ei ole kos­ka ei ole työkoke­must­sa kos­ka … ei ollut ollut työkoke­mus­ta.) mene­tyk­ses­tä ja siitä, kun medi­an ja oppi­laitosten pro­pa­gan­dan mukaan korkeakoulutus/opiskelu johtaa hyvään työ­paikkaan vaik­ka todel­lisu­us on jotain muu­ta. Ja päivit­täin medi­as­sa julka­istaan tutkimuk­sia, joil­la pyritään todis­tele­maan vähem­män koulutet­tu­jen ole­van köy­hiä, epäter­veel­lis­es­ti eläviä, heikko­lah­jaisia, stres­saan­tunei­ta, ylen­syöviä, tupakoivia, rumia, hitai­ta, epäurheilullisia, onnet­to­mia, onnet­to­muusalt­ti­ita ja kaikin puolin huonom­pia. Enhän halua olla sel­l­ainen, enhän?!?! (Ehkä tutkimusten uuti­soi­jat eivät ajat­tele mikä vaiku­tus uuti­soin­nil­la on ihmis­ten mieliin))

    (Siis olin niin tyh­mä että luulin opiskelun johta­van käytän­nön taito­jen oppimiseen ja työ­paikkaan. Nyt on vain kasa kir­jo­ja ja ope­tus­monis­tei­ta muis­tona kel­laris­sa, ja osaan selit­tää, miten asi­at teo­ri­as­sa tehdään, jos enää muis­tan mitään… Tietysti on vikaa minus­sakin, sil­lä val­itsin liian vaa­ti­van alan, en hak­enut ajois­sa opin­to­jen ohjaus­ta, en verkos­toitunut kos­ka olin liian tyh­mä taju­tak­seni sosi­aal­isu­u­den merkityksen.)

    Minus­ta on tul­lut työ‑, koulutus‑, ja yrit­tämis­vas­tainen. En jak­sa enää keskustel­la rekry­toi­jien kanssa siitä, MIKSI halu­an töi­hin. No, var­maan SIKSI, että olisi jotain tekemistä arkipäivisin näille kahdelle täysin toimet­toma­lle vuodelle. Valitet­tavasti olen liian van­ha ryhtyäk­seni radikaa­lik­si, sil­lä minus­ta tuli juuri kes­ki-ikäi­nen läh­es viral­lis­es­ti, eli 36. 

    Kuten on Osmo ker­tonut aiem­mas­sa blo­gis­saan, Suomes­sa on vaikea saa­da työtä, jos on iältään:
    — alle 30
    — yli 50

    Mut­ta toki se on vaikea myös jos on 30–50.
    Mut­ta joskus tulee se het­ki kun aika lopet­taa yrit­tämi­nen ja harki­ta tutk­in­to­todis­tuk­sen­sa silppuamista.

    1. Kun nos­tett­ti­in työmarkkinatuke3a, nos­tet­ti­in myös peru­sopäivära­haa ja kun nos­tet­ti­in perus­päivära­haa, nos­tet­ti­in myös ansiosi­don­aista, kos­ka ne ovat kytket­tyjä toisiinsa.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Mut­ta toinen mie­lenki­inoinen vas­taus on paikallis­ra­ha. Siis se, että joukko yrit­täjiä ja paikallisia koti­talouk­sia oaina­vat keskinäisiä velkakirjoja.

    Tämä tekee mah­dol­lisek­si elvyt­tää åaikallisek­si, vaik­ka paikalli­nen elvy­tys­vara ei riit­täisikään nos­ta­maan koko maail­maa lamasta. 

    Olisiko se ensim­mäi­nen ilmeinen paikallis­ra­ha sit­ten Suomen Markka?

    1. Suomen markas­ta ei olisi paikallis­val­u­u­tak­si, kos­ka paikallis­ra­haan liit­tyvän pro­tek­tion­is­min idea on, ettei se ole vai­hdet­ta­va. Jos se on vai­hdet­ta­va, kysyn­tä val­uu muualle.

  64. Tapio: Kym­menkun­ta vuot­ta sit­ten Krug­man muis­taak­seni korosti, että täl­laises­sa 0‑korkoloukussa on Keskus­pankin yms. luo­ta­va pitkäaikaisen inflaa­tion odotus, itse asi­as­sa sen pelko. Likvi­idin rahan reaa­liko­rko uhkaisi men­nä pahasti negati­ivisek­si ja investoin­nit lähti­sivät liikkeelle.

    Sit­ten kun kaik­ki mak­sami­nen hoide­taan kor­te­il­la tai bit­timuo­toisi­na tilisi­ir­toina, ja seteleitä ei enää olisi (nehän ovat ikään kuin haal­is­tu­va muis­to kul­tara­hoista, joi­ta myös pystyi säilömään pat­jaan), taloudel­liseen toimeli­aisu­u­teen kan­nus­ta­va inflaa­tio on jär­jestet­tävis­sä niin että kor­te­il­ta ja tileiltä raha vain pikkuhil­jaa vähe­nee koko ajan. Sil­loin kaup­pi­aiden ei tarvit­sisi olla koko ajan rukkaa­mas­sa hin­ta­lap­pu­jaan ylöspäin, eikä miet­tiä kuinkas paljon minä nos­tan hin­to­ja kun naa­purikaup­pias nos­ti noin paljon.

    Oikeas­t­aan setelitkin voisi­vat olla bio­ha­joavia, niin että niil­lä on joku elinikä. No, oikeas­t­aan seteli­in paine­tun numeron pitäisi juos­ta koko ajan alaspäin kun seteli kiertää kädestä käteen — sitä ei ole ihan help­po jär­jestää (hmm..ehkä painet­taval­la elektroniikalla?).

    Mut­ta sit­ten ei saisi olla sem­moista por­saan­reikää että “hajoavaa rahaa” voisi hel­posti vai­h­taa edes takaisin jonkun kestäväm­män (esimerkik­si Cay­man-saar­il­ta tar­jo­tun) arvon säi­lyt­täjän kanssa. Per­in­teistä inflaa­tio­ta­han ei pääse pakoon, jos asuu maas­sa jon­ka nou­se­vahin­taisia tuot­tei­ta ja palvelui­ta on pakotet­tu osta­maan. Mut­ta hmmm … mik­si kenel­läkään Cay­mansaare­laisel­la olisi insen­ti­ivi tar­jo­ta — san­o­taan vaik­ka kul­taa — käsi­in hajoavia suomen­markko­ja vastaan?

    Tää ei ehkä ole psykol­o­gis­es­ti kovin hyvä läh­estymistapa … ihmis­ten kalloon kun ovat isä, äiti ja M. Luther takoneet aika syvälle kaiken­laisia kum­mallisia ajatusmalleja.

  65. Osmo Soin­in­vaara: Suomen markas­ta ei olisi paikallis­val­u­u­tak­si, kos­ka paikallis­ra­haan liit­tyvän pro­tek­tion­is­min idea on, ettei se ole vai­hdet­ta­va. Jos se on vai­hdet­ta­va, kysyn­tä val­uu muualle.

    Min­un mielestäni paikallis­val­u­ut­ta voisi olla aivan hyvin vai­hdet­ta­va, kun­han sen kurssi kel­luu. Enkä tiedä miten tuon vai­hdet­tavu­u­den edes voisi estää. Jos min­ul­la on taskus­sani kes­ki-suomen taa­leri, sin­ul­la euron kolikko ja kumpikin halu­amme vai­h­tokaup­paa, niin kuka sen tulee estämään?

    Omis­sa pohdin­nois­sani olen jäänyt jumi­in vero­tuk­sen suh­teen. Saako vero­ja mak­saa kum­mal­la tahansa val­u­u­tal­la vai­h­tokurssin mukaan, vai kerätäänkö tiet­ty osa veroista tai tietyt verot paikallis­val­u­u­tal­la ja lop­ut laa­jal­la val­u­u­tal­la? En osaa sanoa. 

    Mikko Kivi­ran­ta: ii-rooli on ris­tiri­itainen edel­lisen kanssa.

    En näe ris­tiri­itaa. Kuten Sylt­ty sanoi, raha on pohjim­mil­taan kir­jan­pitovä­line, jon­ka avul­la las­ke­taan kuka on velkaa kenelle. Jos velkaa mak­se­taan pois, rahaa häviää ja jos tehdään uut­ta velkaa, rahaa syn­tyy. Eli samanaikaises­ti kohdan (i) mukaises­ti raha häviää transak­tion pää­tyt­tyä, ja kohdan (ii) mukaises­ti säi­lyt­tää arvon­sa niin kauan kuin vel­ka on maksamatta. 

    Mikko Kivi­ran­ta: Kon­sep­tu­aalis­es­ti koko markki­nan kannal­ta setelin tönäisee esi­in transak­tio­ta varten keskus­pank­ki, ja sen lopuk­si vetäisee pois myös keskuspankki.

    Keskus­pankin rooli rahan luomises­sa ei ole (ainakaan kvan­ti­tati­ivis­es­ti) kovin keskeinen. Rauta­lankaa: Minäkin voin luo­da hel­posti rahaa. Kir­joi­tan paper­i­la­pulle, että tätä paper­i­lap­pua vas­taan tcrown antaa pyy­det­täessä 100 euroa. Tuo paper­i­lap­pu on nyt niin kauan kuin se on jonkun muun kuin min­un kädessäni hyvin fun­da­men­taalil­la taval­la rahaa. Ei ehkä yhtä hyvää rahaa kuin 100 euron seteli, mut­ta sitä voi käyt­tää mak­su­vä­li­neenä (toki vain niiden kesken jot­ka luot­ta­vat lupauk­seeni), kuten myös arvon säi­lyt­täjänä ja arvon mit­tana. Ja edel­liseen kohtaan viitat­en, kun se pää­tyy takaisin min­un käteeni jonkun vai­h­tokau­pan seu­rauk­se­na, se lpet­taa rahana olemisen samal­la het­kel­lä. Minä voin kir­joit­taa miljoona tuol­laista lap­pua, mut­ta se ei tarkoi­ta, että min­ul­la tai mis­sään muual­lakaan olisi 100 miljoon­aa euroa rahaa. Vas­ta kun luovu­tan nuo paper­i­la­put jollekin muulle (oletet­tavasti esimerkik­si sadan euron seteliä vas­taan per lap­pu), syn­tyy uut­ta rahaa. 

    Jos edelli­nen ei kuu­losta uskot­taval­ta, niin todet­takoon, että tuo on täs­mälleen se mekanis­mi mil­lä tal­letus­pank­ki luo rahaa. Vai­hde­taan vain tcrown­in tilalle säästö­pank­ki ja paper­i­la­pun tilalle pankki­tilin sal­doa määrit­tävät bitit.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun nos­tett­ti­in työmarkkinatuke3a, nos­tet­ti­in myös peru­sopäivära­haa ja kun nos­tet­ti­in perus­päivära­haa, nos­tet­ti­in myös ansiosi­don­aista, kos­ka ne ovat kytket­tyjä toisiinsa.

    Koro­tus ansiosi­don­naiseen olikin aivan hir­muinen, peräti 30 euroa kuus­sa .Ja sekin kom­pen­soi­tui nopeasti kun lapset täyt­tivät 18.

    Eivät he kuitenkaan mihinkään hävin­neet vaan jatkoi­vat lukio­ta, joka ei ole ilmainen.
    Eikä hävin­nyt edes elätusvelvollisuus

  67. [kuten Liian van­ha ja tap­sa jo vastasi +]
    > Hal­li­tushan nos­ti työt­tömyysko­r­vauk­sia, kyl­lähän järkikin sanoo ettei se ainakaan nos­ta työhaluja.

    Roskaa.

    > Itsekin muis­tan kun jäin pakkolomille ja tipahdin suo­raan perus­päivära­hoille. Tuli muuten hem­metill­i­nen kiire etsiä parem­pi työ­paik­ka. Kun sit­ten seu­raavas­sa paikas­sa jouduin lomille, pääsin köl­limään ansiosi­don­naisel­la. Siinä vai­heessa ei ollut enää kiirettä.

    Joko nämä on ihan omia tun­te­muk­si­asi. Mut­ta sinä kiilusilmäisenä päähän­potk­i­jana olet toden­näköis­es­ti keksinyt tämän tari­nan, jot­ta voisit muka vedo­ta ihmis­ten alhaisi­in vais­toi­hin. Muuten: ei toi­mi. Me nor­maalit nau­re­taan paskasti sin­un lapseno­maiseen uskoosi siitä, mil­lainen maail­ma pitäisi mei­dän silmin olla. Jos lakkaisit tar­joa­mas­ta kuvaasi siitä meille?

    Sitä pait­si. Me muut tiede­tään, että tässä yhteiskun­nas­sa pitää ajatel­la ker­tyvää eläket­tä. (edel­lisen työn tason) palk­ka on (täl­lä het­kel­lä) enem­män kuin ansiosi­don­nainen. Ansiosi­don­nainen (yllä­tys, yllä­tys) myös lop­puu joskus. Työkkäri voi velvoit­taa kurs­seille, jois­sa kir­joite­taan CV:tä. Työkkäri voi kysyä: “Mik­si et ole työl­listynyt?”. Ja jos ei osaa vas­ta­ta sopivin kood­is­anoin, niin seu­raa­muk­sia voi tul­la. Täl­lä het­kel­lä asia nyt vaan on niin, että työl­lisyys on paaaaaaaaljon parem­pi asia kuin työt­tömyys. Mut­ta me työt­tömät ei vaan sitä työtä saa­da. Capish?

  68. Liian van­ha: Koro­tus ansiosi­don­naiseen olikin aivan hir­muinen, peräti 30 euroa kuus­sa .Ja sekin kom­pen­soi­tui nopeasti kun lapset täyt­tivät 18. 

    No ei tässä mis­tään jät­timuu­tok­sista puhuta sumis­sa eikä työt­tömyy­den lisään­tymisessä. Mut­ta ihan sama argu­men­toin­ti käy kyl­lä työt­tömyy­se­tuuk­sien kansan­talouden kysyn­tää nos­tavi­in argu­ment­tei­hin, jos­ta tämä keskustelu lähti liikkeelle.

    Eli vasem­mis­to­laiset väit­tävät, että työt­tömyy­se­tuuk­sien korot­ta­mi­nen näkyy muka taloudessa posi­ti­ivis­es­ti, ei näy vaan negati­ivis­es­ti. Kun muu­tok­set ovat pieniä, ne ovat pieniä, mut­ta suun­ta on selvä ja argu­ment­ti sos­su­tukien korot­tamisen puolesta,jotta talous lähtisi pyörimään, on fun­da­men­taalis­es­ti rik­ki. silti siitä saa lukea har­va se kuukausi kun joku vasem­mis­toe­dus­ta­ja kir­joit­taa paikallislehteen.

    Ris­to
    Pitäisikö min­un kysyä sit­ten nyt, että meinaatko, että työl­lisyyske­hi­tys vuodes­ta 2008 eteen­päin johtuu vuo­den 2012 alus­ta voimaan tulleista muu­tok­sista sosiallietuuksiin?

    Väitinkö niin?

  69. Sylt­ty: No ei tässä mis­tään jät­timuu­tok­sista puhuta sumis­sa eikä työt­tömyy­den lisään­tymisessä. Mut­ta ihan sama argu­men­toin­ti käy kyl­lä työt­tömyy­se­tuuk­sien kansan­talouden kysyn­tää nos­tavi­in argu­ment­tei­hin, jos­ta tämä keskustelu lähti liikkeelle.

    Eli vasem­mis­to­laiset väit­tävät, että työt­tömyy­se­tuuk­sien korot­ta­mi­nen näkyy muka taloudessa posi­ti­ivis­es­ti, ei näy vaan negati­ivis­es­ti. Kun muu­tok­set ovat pieniä, ne ovat pieniä, mut­ta suun­ta on selvä ja argu­ment­ti sos­su­tukien korot­tamisen puolesta,jotta talous lähtisi pyörimään, on fun­da­men­taalis­es­ti rik­ki. silti siitä saa lukea har­va se kuukausi kun joku vasem­mis­toe­dus­ta­ja kir­joit­taa paikallislehteen.

    Ris­to
    Pitäisikö min­un kysyä sit­ten nyt, että meinaatko, että työl­lisyyske­hi­tys vuodes­ta 2008 eteen­päin johtuu vuo­den 2012 alus­ta voimaan tulleista muu­tok­sista sosiallietuuksiin?

    Väitinkö niin?

    Minä vas­tasinkin väit­teeseesi, että ihmiset heit­tay­tyvät joukoit­tain sos­su­tukien varaan kuten sinä teet.

    Tilas­toista sel­l­aista ilmiötä ei näy.

  70. Jos paikallis­val­u­ut­ta ei ole vai­hdet­ta­va, niin sille syn­tyy mus­tan pörssin markki­nat, kuten Neu­vos­toli­iton Ruplalle aikanaan.

  71. kom­men­taat­tori: Joko nämä on ihan omia tuntemuksiasi.

    Niin, tais­in­pa ihan jopa kir­joit­taa että ne oli­vat min­un omia tuntemuksiani.

    Me nor­maalit nau­re­taan paskasti sin­un lapseno­maiseen uskoosi siitä, mil­lainen maail­ma pitäisi mei­dän silmin olla. Jos lakkaisit tar­joa­mas­ta kuvaasi siitä meille?

    Maail­ma toimii kuten toimii ihan riip­pumat­ta siitä miten minä sitä kat­son. Ja se toimii kuten toimii myös riip­pumat­ta siitä, miten vasem­mal­la pol­je­taan jalkaa. VATT näitä tutkii, mut­ta onhan tässätkin keskustelus­sa jo nähty, kuin­ka hel­posti tutkimus­tu­lok­set voidaan heit­tää roskik­seen kun tulok­set eivät miel­lytä. Sit­ten perään sama sak­ki kri­ti­soi ilmas­toskep­tikoi­ta samas­ta touhusta…

    Täl­lä het­kel­lä asia nyt vaan on niin, että työl­lisyys on paaaaaaaaljon parem­pi asia kuin työttömyys. 

    Se kun vähän riip­puu siitä, paljonko saa ansiosi­don­naista ja mitä työtä on tarjolla.

  72. Osmo Soin­in­vaara: Teol­lisu­us­maid­en keskus­pankit ovat pumpan­neet markki­noille järkyt­tävän­paljon rahaa, mut­ta nol­lako­rkokaan ei tuo­ta toiv­ot­tua tulosta. 

    Ei rahan syytämi­nen pankeille ole työn jär­jestämistä. Vas­ta työn luomi­nen saat­taa tuon rahan kier­toon ja tuot­taa kysyn­tää, jol­la puolestaan olisi ker­ran­nais­vaiku­tuk­sia ja joka potkai­sisi talouden taas liik­keelle. Pankeille kan­net­tu raha, kun kukaan ei halua kysyn­nän puut­teessa investoi­da, pää­tyy vain pankkien ja yri­tys­ten taseeseen, jos­ta se val­uu johdolle ja omis­ta­jille. Se ei tuo­ta työtä eikä hyvinvointia.

  73. Mikko Kivi­ran­ta: Oikeas­t­aan setelitkin voisi­vat olla bio­ha­joavia, niin että niil­lä on joku elinikä.

    Jostain syys­tä ei ole kauhean vaikea kuvitel­la, mikä ihmis­ryh­mä olisi se, jolle läh­es aina jäisi mustapekka käteen.

  74. En lukenut mui­ta kom­ment­te­ja, mut­ta nuore­na, akatem­mis­es­ti koulutet­tuna pätkätöistä ja välil­lä työt­tömyy­destä kär­sivänä naise­na halu­aisin sanoa, että työstä pitää mak­saa kun­non palkkaa, myös nais­val­taisil­la duu­nar­i­aloil­la, työlake­ja tulee nou­dat­taa, pitk­iä työ­suhtei­ta suosia. Kun kat­soo avoimia työ­paikko­ja, on monil­la aloil­la läh­es pelkästään tar­jol­la vuokratyö­fir­mo­jen onnet­to­mia työ­suhtei­ta. Kun sinä sitoudut työn­tek­i­jääsi, kyl­lä työn­tek­i­jäkin sitoutuu sin­u­un. Irti­san­omis­ten sijas­ta pitäisi laa­jasti suosia lomau­tuk­sia, kun ker­ran tässä pöl­hössä jär­jestelmässä eli kap­i­tal­is­mis­sa ollaan. Uusi yhteiskun­ta­teo­ria ja talous­teo­ria tulisi luo­da, ja rahoi­tus­ta niihin. Olen pet­tynyt nuore­na ihmisenä siihen, kuin­ka yhteiskun­ta ja työelämä on mei­dät nuoret vas­taan­ot­tanut. Samaan aikaan mon­et van­hempiemme ikälu­okas­ta vetävät 6000 euron kuukausi­palkko­ja, syövät lihaa, lentävät ja aja­vat autol­la ja kehot­ta­vat meitä näi­hin itse luomi­in­sa paskadu­unei­hin, itse he ovat saa­neet olla koko elämän­sä samas­sa työ­paikas­sa. Tulo­ero­ja on kaven­net­ta­va rutkasti. Paskadu­u­ni on siis mielestäni juuri sel­l­ainen, jos­sa työe­hdot, työ­nan­ta­jan sitoutuneisu­us ja palk­ka eivät ole kohdal­laan. Lisää sel­l­aisia taho­ja, jot­ka vah­ti­vat työlakien ja työe­htosopimusten toteut­tamista. Olen kaavail­lut sel­l­aista sys­teemiä esimerkik­si netis­sä, jos­sa työn­tek­i­jä voisi anonyymisti ilmi­antaa työ­nan­ta­jansa rik­keet, joku tutkail­isi asian­laidan, ja työ­nan­ta­jat laitet­taisi­in koville. Sään­töjä on nou­datet­ta­va. Ei työn­tek­i­jäkään niitä halua nou­dat­taa jos tietää ole­vansa kakkakikka­reen arvoinen. Talout­ta ja hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ei voi­da rak­en­taa riskaa­belien ja nou­se­vien ja laske­vien yri­tys­ten varaan, vaan varovaisem­min ja pysyvämpi­en ja vähem­män muut­tuvien varaan. Itse kyl­lä menisin hihkuen työhön, jos sopi­va vaan löy­ty­isi, usein on kyse enem­män siitä, ettei sopi­vaa vain löy­dy. Nyt olen hakeu­tu­mas­sa uudelleen opiskele­maan, samal­la etsien sopi­vaa duu­nia opin­to­jen oheen.

  75. Lisää: mon­et ystäväni ja tut­ta­vani, nuoret hyvin koulute­tut ihmiset ovat täl­lä het­kel­lä työtä vail­la. Kaikil­la on enem­män tai vähem­män fyy­sisiä ja tai psyykkisiä oire­i­ta. Ahdis­taa, koemme syyl­lisyyt­tä ja huo­nout­ta. Kavere­i­ta ei huvi­ta nähdä yhtä paljon kun ei ole rahaa tehdä saman­laisia asioi­ta tai kaik­ki kyse­levät elämän­ti­lanteesta. Tiedän­pä joidenkin pää­tyneen itse­murhaankin. Lisäk­si ei kuka tahansa edes pääse tekemään mitä tahansa työtä, itse kyselin rav­in­to­la-alan keikko­ja, mut­ta viiden vuo­den takainen työkoke­muk­seni siltä alal­ta oli kuulem­ma liian vanhaa.

  76. PaavoJ:

    Eli nykyisen työ­markki­nat­uen ver­ran, tokko tasoa noin 650 euroa kuukaudessa. Ensim­mäi­nen kysymys Osmon perus­tur­va­mallin logi­ikkaan on seu­raa­va: kun on todet­ta­va tässä yhtey­dessä, että kyseinen perus­tur­van taso ei toden­näköis­es­ti riit­täisi elämiseen esimerkik­si Helsingis­sä (onnekkail­la se riit­täisi juuri ja juuri asumiseen), tarvit­sisiko perus­tu­lo kyl­keen­sä mui­ta tukijärjestelmiä?

    Jos tarvit­sisi – viit­taan nyt asum­is­tu­keen ja/tai toimeen­tu­lo­tu­keen – niin miten estet­täisi­in tilanne, jos­sa esimerkik­si Helsingis­sä asu­va henkilö saisi perus­tu­loa ja asum­is­tukea yhteen­sä noin 1000 euroa ja risat kuus­sa, ja asum­istues­ta syn­ty­isi nyt sit­ten se pas­sivoi­va loukku, joka leikkaan­tuu työ­tu­lo­jen myötä? Vas­taa­va ilmiö voi seu­ra­ta toimeentulotuesta. 

    Työ­markki­natu­ki ei liene “pahin” tuk­ilo­ukku. Pahim­mat tuk­ilo­ukut lienevät toimeen­tu­lo­tu­ki ja asum­is­tu­ki. Jokainen poli­it­tis­ten jär­jestö­jen lob­baa­ma perus­tu­lo­ma­lli (ml. ns. “vihrei­den malli”) säi­lyt­täisi nämä kak­si tukierää, jot­ka aiheut­ta­vat kuu­luisia sadan pros­entin mar­gin­aaliv­eroast­ei­ta ja tule­vat “muiden tukien päälle” (toimeen­tu­lo­tu­ki toki hie­man eri tavalla).

    Asumiskus­tan­nusten merkit­tävä vai­htelele­vu­us maan tasol­la tekee “yleisen tason” perus­tur­va­mallin laa­timisen varsin haas­tavak­si niin kauan, kun työt­tömän ihmisoikeutena pide­tään oikeut­ta asua Helsingis­sä. Täl­löin tarvi­taan joko kom­pen­soivia tukia perus­tu­lon päälle (toimeen­tu­lotuen osa asumiskus­tan­nuk­si­in, asum­is­tu­ki), tai perus­tu­lon tason määrit­tämistä dra­maat­tisen korkeak­si (“ton­ni kuus­sa”) joka itsessään voisi jo voisi olla julk­istaloudel­lis­es­ti kestämätöntä.

    Yleis­es­ti ei ehkä halua herätä todel­lisu­u­teen, jos­sa maini­tun kaltaises­sa perus­tu­lo­jär­jestelmässä merkit­tävä osa työt­tömistä köy­hty­isi, olet­taen asum­is­tuk­i­jär­jestelmän lakkaut­tamisen. Tämä on ongel­mallista kos­ka “inhimilli­nen oikeus”.

    Mikäli asum­is­tuk­i­jär­jestelmä säi­lytet­täi­isi­in, tämän jäl­keen mar­gin­aaliv­ero­tu­songel­ma säi­ly­isi asum­is­tuk­i­jär­jestelmän osalta. Mikäli tätä kor­jat­taisi­in, tulisi kiitos ratkais­us­ta kohden­taa asum­is­tuk­i­jär­jestelmän kor­jaamiselle. Se onkin sit­ten tarina 

    Samoil­la lin­joil­la, mik­si jouti­laisu­u­den tietois­es­ti val­it­se­van pitäisi voi­da asua maan kalleimal­la seudul­la, veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la? Varsinkin kun rajan­ve­to aiheut­taa paljon turhaa paper­in­pyörit­te­lyä. Perus­tu­lon pitäisi olla täysin vakio, ain­oa mah­dolli­nen kor­vaus, riip­puen vain alaikäis­ten huol­let­tavien määrästä.

  77. Kalle: Lip­posen hal­li­tus teki aikoinaan fik­susti. Eduista joustet­ti­in, jot­ta laman jäl­keen oli taas mitä jakaa.

    Juu, Lip­posen hal­li­tus teki fik­susti …Kokoomuk­selle, kos­ka oikeis­to­lainen poli­ti­ik­ka tuhosi poli­it­tisen vasem­mis­ton uskottavuuden.
    Tuo “eduista jous­t­a­mi­nen” pitkit­ti lamaa ja ihmis­ten kär­simys­tä sen sijaan, että oltaisi­in investoitu ja elvytet­ty. Vähän niin kuin nyt tehdään.
    Ja pankit pelastet­ti­in mut­ta ihmiset jätet­ti­in kär­simään. Myös vähän niin kuin nyt tehdään.

Vastaa käyttäjälle kommentaattori Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.