Opettajien kurinpitovaltuuksia pitäisi lisätä hieman

Vas­tauk­seni HS-raadi­in kysymyk­seen pitäisikö opet­ta­jien kur­in­pito­val­tuuk­sia lisätä.

Pitäisi lisätä hieman.

Lap­sil­la on oikeus kun­nol­liseen opetuk­seen. Ope­tustyötä kohtu­ut­tomasti häir­it­sevän oppi­laan toim­intaan pitää voi­da puut­tua. Koti­in lähet­tyä oppi­las­ta ei pidä jät­tää oman onnen­sa nojaan syr­jäy­tymään, mut­ta asia kuu­luu enem­män sosiaalityöntekijöille.

Nyt käsil­lä olevas­sa tapauk­ses­sa on kysymys opet­ta­jan oikeud­es­ta fyy­sisen voiman käyt­töön. Tätä koske­vat pykälät ovat kun­nos­sa. Voimaa saa käyt­tää, jos oppi­las käyt­täy­tyy fyy­sis­es­ti uhkaavasti. Suun soit­toon ei pidä vas­ta­ta väki­val­lal­la, eikä sel­l­aista reagoin­tia pidä oppi­laille myöskään opettaa.

Opet­ta­jan tulisi voi­da tarkas­taa oppi­laan laukut, jos epäilee, että tähän on tarvet­ta muiden oppi­laiden tur­val­lisu­u­den takaamiseksi.

Nyt käsil­lä olevas­sa tapauk­ses­sa asian käsit­te­lyä vaikeut­taa se, että opet­ta­jan erot­tamis­es­ta päät­täneet eivät voi päätöstään julk­isu­udessa perustel­la salas­s­api­tosyi­den vuok­si. Sama ongel­ma kos­kee vaikka­pa sosi­aalivi­ra­nomais­ten las­ten­suo­jelupäätök­siä. Ongel­mana on, että vääryyt­tä mielestään kärsinyt voi esit­tää asi­as­ta kuin­ka kum­mallisen ver­sion hyvän­sä, eikä vääriä tieto­ja voi oikaista. Toisaal­ta salas­s­api­tosään­nök­set suo­jel­e­vat myös väärän päätök­sen tehneitä vira­nomaisia, kos­ka nämä voivat aina antaa ymmärtää, että asi­aan sisäl­tyy jotain sel­l­aista, mitä ei voi ker­toa, vaik­ka mitään sel­l­aista ei ole.

 

57 vastausta artikkeliin “Opettajien kurinpitovaltuuksia pitäisi lisätä hieman”

  1. Ker­rot, ettei (ope­tus­ta?) häir­it­sevää toim­intaa saa sal­lia. Samal­la ker­rot, ettei fyy­sistä väki­val­taa pidä hyvksyä kuin uhkaavis­sa tilanteis­sa. Etkö huo­maa ristiriitaa?

    Tavoit­teletko sitä, että häirikön annetaan jatkaa opetuk­sen häir­it­semistä, kunnes hän väsyy? Vai pidätkö hyvänä nyky­isin yleistä tilan­net­ta, jos­sa opet­ta­ja tulk­it­see, ettei nimit­te­ly tai muu suulli­nen opetuk­sen “häir­in­tä” ole häir­it­sevää, eikä siis puu­tu asi­aan mitenkään?

    En ymmär­rä kan­taasi, jon­ka mukaan “voima­toimia” saa käyt­tää vain, mikäli lap­si ensin käyt­tää voima­toimia. Opet­ta­ja ei siis mielestäsi saa tehdä mitään, mikäli oppi­las ei käytä väkivaltaa. 

    Vaikut­taa siltä, että ajat­telet vain häirikön etua ja miel­lyt­tävyyt­tä. Pelkäät, että häir­it­sevä mur­rosikäi­nen nuori saa sielu­un­sa vam­man jos hän­tä ei “ymmär­retä”. Et huomioi luokan ja koulun muiden mur­rosikäis­ten oppi­laiden sielun ja “oppimisen” vam­mo­ja. Et huomioi koulun tärkein­tä, opiskelua ja nimeno­maan “ei häiriköi­den” opiskelua.

    Ilmeis­es­ti kan­taasi kuu­luu myös se, että mah­dol­li­sis­sa vaarati­lanteis­sa opet­ta­jan pitää toimia yleisen kansalaisvelvol­lisu­u­den perus­teel­la, ei opet­ta­jana annet­tu­jen val­tuuk­sien perusteella.

    Olen syvästi pet­tynyt kan­taasi tässä tule­vaisu­udelle tärkeässä asiassa.

    Lehtikir­joit­telus­ta saa­mani käsi­tyk­sen mukaan

  2. Jos kysymys kuu­luu, että pitääkö kur­in­pito­val­tuuk­sia lisätä, niin siihen kysymyk­seen on tietysti vas­tat­ta­va. Näin on koulus­sa opetettu.

    Min­ua sylet­tää, että koko kurikeskustelus­sa on uno­hdet­tu kokon­aan van­hempi­en vas­tuu. Aamun Hesaris­sa yksikään julka­istu vas­taus ei viitan­nut van­hempi­en vas­tu­useen häiriköivästä laps­es­taan. On tiedet­tyä, että osa las­ten van­hem­mista ei kykene laps­es­taan huole­hti­maan mut­ta aivan var­masti suurin osa pystyy. Nyt näyt­tää siltä, että aivan jokainen van­hempi voi halutes­saann ulkois­taa kas­va­tus­vas­tu­un yhteiskunnalle. 

    Opet­ta­javai­moni mukaan Sveit­sis­sä van­hem­mat saa­vat rahal­lisen sakon, mikäli lap­si on pois koulus­ta muuten kuin sairau­den vuok­si. Tätä voisi soveltaa myös Suomes­sa, niin pois­saoloi­hin kuin koulukuri­in. Vas­tuu koulunkäyn­nistä pitää lait­taa sinne minne se kuu­luu eli kotiin.

    Niille per­heille, jot­ka eivät vas­tu­u­ta kykene kan­ta­maan, tulee antaa “varhaisen puut­tumisen” ohjaus­ta ennen kuin tilanne pahe­nee. Näin vira­nomaiset saa­vat tiedon syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vat lapset tietoon jo ongelmien alku­vai­heessa. Opet­ta­jat eivät ole sosiaaliviranomaisia!

  3. Keskustelu on keskit­tynyt van­ho­jen aiko­jen muis­stelu­un. Mut­ta aika muut­ta ja kul­taa muis­tot, har­va muis­taa 50–60-lukujen koulu­jen todellisuutta.
    Vielä 50-luvul­la koulut oli­vat täyn­nä epäpäte­viä opet­tjia ja sodan käyneet sukupol­vet oli­vat väki­val­taisia ja niin­pä opet­ta­jien har­joit­ta­ma väki­val­ta oli ongelma.
    Eivätkä ne oppi­latkaan mitään kul­lan­nup­pu­ja olleet.

    Niin­pä kiusaami­nen ja oppi­laiden väline­nen väki­val­ta oli­vat yleisiä ja sitä pidet­ti­in “nor­maali­na”

    Koulumene­tyk­sel­lä ei ollut väliä, sil­lä vielä 50-luvul­la lapset tarvit­ti­in maat­alouden työvoimak­si ja koulumen­estys vaaran­si tämän.

    Kaupungeis­sa lap­sia tarvit­ti­in likuhi­h­nalle eikä hei­hinkään kan­nat­tanut panostaa.Jengit ja avainkaulalapset oli­vat sen ajan kaupunkilaislapsia

    Niin­pä 60-luvun lop­ul­la nuoriso radikalisoi­tui ja syn­tyi 70-luvul­la kon­flik­ti ja nuoriso otti uuden suun­nan, joka ei van­hempia sukupolvia miellyttänyt.

    Kun ran­gais­tuk­setkin oli­vat sat­tuman­varaisia niin ei kan­nat­tanut toimia sään­tö­jen mukaan.
    Tun­nit istut­ti­in kyl­lä hil­jaa, mut­ta sen jäl­keen meno oli aivan jotain muuta.

    Nykyäänkin opet­ta­jia on mon­en­laisia vaik­ka ovatkin valikoitua joukkoa.

    Val­ta kor­rup­toi aina ja laa­jat val­tu­udet johta­vat väärinkäytöksiin

    Opet­ta­ja järjestyk­sen­pitäjänä ver­tau­tuu järjestys­miehi­in tai var­ti­joi­hin ja hei­dän oikeuk­sien­sa pitäisi ver­tau­tua myös ottaen huomioon sen, että kohteena ovat lapset

    Mut­ta järjestyk­sen­pitäjänkin on hal­lit­ta­va tun­teen­sa ja agres­sion­sa ja siedet­tävä hais­tatat­telua ja nimit­te­lyä menet­tämät­tä malttia.

    Kun opet­ta­jan val­tuuk­sia halu­taan lisätä niin sal­lit­tu­ja keino­ja pitäisi muoka­ta järjestysmiehen/vartijan toimimvaltuuksiista

    Ongel­ma on myöskin, että opet­ta­jista val­taosa on naisia ja kun eteen sat­tuu liki 2 metri­nen bodari niin voimankäytön sal­lim­i­nen menet­tää merk­i­tyk­sen­sä ja tilanne vain eskaloituu vieläkin väki­val­taisem­mak­si ja val­tu­udet menet­tävät merk­i­tyk­sen­sä ja kään­tyvät itseään vastaan.

    Voiman käytön lisää myö vastapuolen voimankäyt­töä, tun­ne­tu­impia ilmiöitä on ase­varustelu ja sitäkin har­joit­ta­vat vas­tu­ullisik­si arvioidut aikuiset.

    Oppi­lai­ta suurem­pi ongel­ma ovat oppi­laiden vanhemmat.
    Poikani jät­tivät perusk­oulun kolme vuot­ta sit­ten ja nyt lukion ja olen kulkenut van­hempi­en kok­ouk­sis­sa mon­et vuodet.

    Suurem­pi ongel­ma opet­ta­jille ovat umpi­hul­lut van­hem­mat. Oppi­laan kanssa voi vielä pär­jätä vielä puhu­mal­la, mut­ta omaa kul­lan­nup­puaan ein­stein­i­na pitävien kanssa se on mahdotonta.
    Uhkailu­ja ja syy­teuh­ka virtaa.

    Joskus olen myös miet­tinyt kas­vat­ta­jien peri­aat­tei­ta: Poikani kaverin äiti ja isä ovat kon­troo­lifri­ikke­jä ja niin­pä hän ei saanut seu­ra­ta uutisia, ei lukea lehtiä, isä otti näp­pik­sen mukaan kun lähti töi­hin, pojal­la oli min­u­ut­ti­aikataulu niskassaaan .

    Seu­rauk­sen aoli, että hän menet­ti moti­vaa­tion­sa opiskelu­un ja päät­ti koulun huonoil­la arvosanoilla.

    Kos­to elää.

  4. Jos voimankäyt­tö rajataan vian fyy­sis­es­ti uhkaavi­in tilanteisi­in, se tarkoit­taa sitä että oppi­las­ta ei voi pois­taa luokkahuoneesta tai mis­tään muus­takaan paikas­ta, ellei hän pyytämäl­lä lähde (pait­si soit­ta­mal­la poli­isit paikalle). Jos taas puhutaan ain­oas­taan fyy­sis­es­ti uhkaavas­ta tilanteesta, niin sil­loin­han opet­ta­jal­la ei ole mitään eri­ty­isiä val­tuuk­sia, kos­ka uhkati­lanteis­sa toimii jo hätä­var­jelupykälät. Toisin sanoen jopa ukko musta­lainen saa käyt­tää fyy­sistä voimaa “oikeudet­toman hyökkäyk­sen tor­ju­misek­si” eli käytän­nössä tap­pele­vien poikien erot­tamisek­si taik­ka itsesuojeluun.

    Tämä ei voi olla tavoitelta­va tilanne, eikä itseasi­as­sa olekaan, kos­ka lais­sa san­o­taan selvästi, että oppi­las voidaan pois­taa luokas­ta tarvit­taes­sa voimakeinoin.

  5. Tarkkail­i­ja on oike­as­sa. Häir­it­sevä oppi­las täy­tyy voi­da pois­taa luokas­ta ja koulus­ta tarvit­taes­sa voimakeinoin sil­loinkin, kun hän ei ole fyy­sis­es­ti uhkaa­va. Pelkän häirin­nän pitää riit­tää, kos­ka muil­lakin kuin häiriköl­lä on oikeus tur­val­liseen ja rauhal­liseen koulunkäyn­ti­in. Häirikkö sitä pait­si yleen­sä oma­l­la käytök­sel­lään viestit­tää, ettei hän kyseisessä tilanteessa tuo­ta oikeut­taan kaipaa.
    Ja kaikkia tapauk­sia ei tosi­aankaan tarvitse kan­taa poliisille.

  6. Kyl­lähän tuo oli selvä liioitel­tu toi­mi opet­ta­jal­ta. Tuol­laises­sa yllät­tävässä työn­nössä oppi­las olisi hyvin voin­ut lentää nurin päälleen tai portaikkoon.

  7. On ihme­teltävää, että yleen­sä lah­jakas ja asiantun­te­va blok­isti halu­aa itsesaas­tut­taa arvostet­tua blo­giaan täl­lä hallinto-ona­nial­la, johon suo­ma­laisil­la on muutenkin suuri taipumus kaiken­lais­ten aihealuei­den suhteen.

    Tässä medi­at­a­pah­tu­mas­sa arvo­val­taiset tahot, tietämät­tään ja tietäen, oikeut­ta­vat nais­val­taisen eri­ty­isopetuk­sen toimi­alan sisäistä tapaa määritel­lä voimankäyt­tö nais­puolis­ten työn­tek­i­jöi­den sub­jek­ti­ivisen uhkakoke­muk­sen, ammatil­lisen pätevyy­den sekä tilanteessa havait­tavis­sa ole­van aggres­si­ivi­su­u­den kautta.

    “Aggres­si­iviseen väki­val­taisu­u­teen ei opet­ta­jal­la ole oikeut­ta.” (Ope­tus­min­is­teri Gustafsson)

    ”Fyy­sisen rajoit­tamisen täy­tyy tapah­tua ammatil­lis­es­ti, ja tässä tilanteessa me emme näh­neet sitä ammatil­lista toim­intaa. Meil­lä ei ole oikeut­ta käyt­tää kas­vatuk­sel­lista väki­val­taa.” (Ope­tusvi­ras­ton ope­tus­pääl­likkö Mar­jo Kyllönen)

    Siis pieni­in ala-asteikäisi­in oppi­laisi­in sys­temaat­tis­es­ti kohdis­tu­via ”kiin­nip­i­toti­lantei­ta” ja ”kas­vatuk­sel­lista kuntou­tus­ta” ei lainkaan lue­ta voima­toimien ja fyy­sisen koske­mat­to­muu­den loukkaamisen alaan, kun nais­puo­li­nen työn­tek­i­jä ei tilanteis­sa koe uhkaa, ei tunne aggres­sio­ta sekä voi perustel­la toimi­aan ammatillisuudella.

    Suo­ma­lainen oikeuslaitos on kuitenkin päät­tänyt toisin. Klassi­nen case on Pihtiputaan tapaus:

    ”Oikeu­denkäyn­ti kehi­tys­vam­maisen autis­tisen lapsen törkeästä pahoin­pitelystä ja virkavelvol­lisu­u­den rikkomis­es­ta syytet­tyä eri­ty­isopet­ta­jaa vas­taan alkoi Jyväskylän käräjäoikeudessa tiis­taina. Syyt­täjä vaatii hänelle vankeusran­gais­tus­ta ja viral­ta­panoa. Avu­nan­nos­ta on syytet­tynä kolme kouluavustajaa.

    Syytekir­jelmän mukaan hän käyt­ti eloku­us­ta 1994 koulunkäyntin­sä aloit­ta­neen pojan karkailu­un ja muuhun ei-toiv­ot­tavaan käyt­täy­tymiseen rankaisuna pimeään kop­pi­in sulkemista ja Tabas­co-maustekastik­keen syöt­tämistä. “Ehdol­lis­tavia rankaisukeino­ja” opet­ta­ja käyt­ti itse tai määräsi koulu­avus­ta­jat käyt­tämään tämän vuo­den maalisku­uhun saakka.”
    (Läh­teenä HS 14.8.1996, sit. Internet)

    “Ehdol­lis­ta­vat rankaisukeinot” viit­taa­vat behav­ior­is­tiseen tutkimus­per­in­teeseen (Skin­ner 1938 ym.), käyt­täy­tymis­ana­lyyt­tiseen koulukun­taan, engl. Applied Behav­ior Analy­sis. Se oli aka­teemis­es­ti kat­sot­tuna aivan oikein viitat­tu, mut­ta oikeus ei antanut sille eri­ty­istä pain­oar­voa. Nykyisessä alan yliopis­tol­lises­sa peru­sop­pikir­jas­sa asia on kui­tat­tu ja kään­net­ty näin:

    ”Kuitenkaan eräät ammat­ti­aut­ta­jat eivät ole otta­neet Lovaasin varoi­tus­ta vakavasti, vaan he ovat myös myöhem­min käyt­täneet negati­ivista palaute­jär­jestelmää ope­tusti­lanteis­sa (esim. anta­neet chi­likastiket­ta vähen­tääk­seen eri­ty­isopetuk­sen luokkati­lanteis­sa häir­it­sevää käyt­täy­tymistä).” (Kero­la ym 2009, 302.)

    Nyt sit­ten ope­tushenkilöt sanovat, että emme­hän me ole rikkoneet lakia kun emme ole syöt­täneet sen enem­pää chi­likastiket­ta kuin Tabas­coakaan ja laitoimme kop­pi­in val­ot, ja ope­tusvi­ras­to, tai Las­ten­lin­nan lääkärit koko lääketi­eteen arvo­val­lal­la, puo­lus­ta­vat etä­työnä tätä hyvää kuntoutusta.

    Jos sit­ten kymme­nen vuo­den kulut­tua, kun asianomainen oppi­las on ehkä satak­ilo­inen ysilu­okkalainen, joku yläk­oulus­sa hänet ehkä kom­ment­tien kera työn­tää kauem­mas, se on koulus­sa täysin sopi­ma­ton­ta ja epäam­mat­ti­maista voimankäyt­töä. Asianomaisen omaa mielipi­det­tä ja koulukoke­muk­si­a­han ei kuul­la, jos kom­mu­nikaa­tio on todet­tu rajoit­tuneek­si ja valikoivaksi.

  8. Pykälät ovat minus­takin kun­nos­sa. Peru­sope­tus­la­ki 36b alkaa: Häir­it­sevän ja tur­val­lisu­ut­ta vaaran­ta­van oppi­laan pois­t­a­mi­nen ja jatkuu niin että pois­tu­miske­hoituk­sen jäl­keen saa oppi­laan kohtu­ullista voimaa käyt­täen siirtää. Häir­it­sem­i­nen on siis riit­tävä peruste poistamiseksi.

    Oppi­las­ta ei saa nos­taa rin­nuk­sista, kuten Alp­pi­las­sa tehti­in vaik­ka oppi­las kuin­ka her­jaisi. Julk­isu­ud­es­ta saa­mani kuvan mukaan rin­nuk­sista nos­tamis­es­ta olisi pitänyt antaa varoitus.

  9. Koko keskustelus­sa on tyystin vai­et­tu siitä, etteivät opet­ta­jat ole mitään järjestys­miehiä. Hei­dät on palkat­tu opet­ta­maan. Voimankäytöstä puhumi­nen on aika turhaa tilanteessa, jos­sa vas­takkain on hen­to (nais)opettaja ja tei­ni-ikäi­nen uhmakas jätkän­roikale. Opet­ta­ja voisi voimakeino­ja yrit­täessään vaaran­taa vakavasti oman tur­val­lisuuten­sa, kun olisi estot­tomasti riehu­van teinin vihan­purkauk­sen kohteena. Opet­ta­jien tur­val­lisu­us on niin huonol­la tolal­la, että siihen tulisi työ­suo­jelu­vi­ra­nomais­ten heti puut­tua. Kos­ka opet­ta­jien tehtävä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole toimia järjestys­miehinä (heil­lä ei ole siihen koulu­tus­ta eikä siitä mak­se­ta), pitää koului­hin palkata var­ti­jat, ihan samal­la taval­la kuin kaup­pali­ikkeis­sä ostokeskuk­sis­sa. Ei niis­säkään henkilökun­ta saa käyt­tää voima­toimia. Sama kos­kee busse­ja. Ylimääräisi­in tur­val­lisu­usku­lui­hin ei taas sit­ten ope­tushallinto suos­tu. Sik­si hallinnolle sopii main­iosti nykyi­nen epä-älylli­nen keskustelu, jos­sa opet­ta­jille sälytetään heille kuu­lumat­to­mia tehtäviä.

  10. Voimaa saa käyt­tää, jos oppi­las käyt­täy­tyy fyy­sis­es­ti uhkaavasti.

    Halu­aisin tässä vähän tarken­taa. Opet­ta­jal­la ei ole oikeut­ta voimankäyt­töön kuin yhdessä tilanteessa: oppi­laan luokas­ta poistamisessa.

    Jos oppi­las käyt­täy­tyy fyy­sis­es­ti uhkaavasti opet­ta­jaa, mui­ta oppi­lai­ta tai itseään kohtaan, opet­ta­jal­la on oikeus hätä­var­jelu­un, mut­tei voimankäyttöön.

    “Voimankäyt­tö” on tekni­nen ter­mi, jol­la tarkoite­taan hätä­var­jelun rajat ylit­tävää, mut­ta sään­nel­tyä väki­val­taa, jol­la kohde­henkilö pakote­taan toim­i­maan halu­tul­la taval­la (pois­tu­maan, sal­li­maan kiin­niot­to tms.) Olen­naista on se, että “voimankäytössä” ei saa käyt­tää kuin käsiä ja siihen hyväksyt­tyjä voimankäyt­tövä­lineitä. Hätä­var­jelus­sa taas saa käyt­tää mitä tahansa käteen osu­vaa astaloa, jos tilanne sitä todel­la vaatii. 

    Eli suomek­si: opet­ta­ja voi käyt­tää hätä­var­je­lu­ti­lanteessa tasan yhtä paljon (tai vähän) väki­val­taa kuin kuka tahansa oppi­las, siivoo­ja tai paikalle sat­tumal­ta osu­va kansalainen.

  11. Onko tuo otsikon kir­joi­tusvirhe tahalli­nen vai sem­moinne psykologi­nen lipsahdus.….

    Minäkään en ole muo­dostanut kan­taani esil­lä ole­vaan tapauk­seen kos­ka oleel­lista tietoa puut­tuu. Se kuu­luu asi­as­ta vas­taav­ille tahoille.

    Tärkeä olisi muis­taa myös muut kuin häiriköt. Heil­lä pitää olla oikeus kun­non opetuk­seen ilman väki­val­lan tai muun pelkoa.

    Opet­ta­jal­la pitää olla työka­lut tehdä työtään ja valitet­tavasti turhan suuri osa sitä on käytöstapo­jen opet­tamista lähin­nä samoille henkilöille.

  12. Nyt käsil­lä olevas­sa tapauk­ses­sa ihme­tyt­tää rehtorin ja erot­tamis­päätök­sen tek­i­jöi­den toim­inta. Ja siitä herää kysymys, onko koul­u­laitok­sen sisäiset toim­intata­vat kun­nos­sa? Onko opet­ta­jia ja rehtor­e­i­ta koulutet­tu asian­mukaises­ti oikeisi­in menettelytapoihin?

    Vaik­ka kyseinen erotet­tu opet­ta­ja näyt­ti videon perus­teel­la jos­sain määrin ylireakoivan tilanteessa, niin mielestäni asia olisi pitänyt käsitel­lä pois päiväjärjestyk­ses­tä rehtorin ja kyseisen opet­ta­jan keskustelus­sa. Opet­ta­jan erot­ta­mi­nen oli ylireakointia.

    Vas­ta keskustelu­iden, huo­mau­tusten ja varoi­tusten jäl­keen tapah­tu­vista tois­tu­vista merkit­tävistä ylireakoin­neista ja vakav­ista rikko­muk­sista olisi paikallaan erottaminen. 

    Pitäisi myös harki­ta herkkähip­iäis­ten opet­ta­jien vapaut­tamista kysei­sistä valvon­tate­htävistä tai hei­dän lähet­tämistään järjestyk­sen­pidon koulu­tuk­seen. Myös esimiehillä kuten rehtor­eil­la on vas­tuu siitä, mitä koulu­jen ruokalois­sa tapah­tuu, vaik­ka he eivät olisi siel­lä olleet läs­näkään. Näin­hän asia on muil­lakin työpaikoilla.

  13. Suomeen voi pian syn­tyä ihka uusi ammat­ti — koulu­pam­put­ta­ja. Kuolu­am­pu­ji­a­han meil­lä jo on. En jak­sa uskoa, että lapasel­la läp­si­jä kestää kvar­taal­i­talouden kovas­sa kilvassa.

  14. “Opet­ta­jien kur­in­pito­val­tuuk­sia pitäisi lisätä hiemen”

    Paras­ta olisi pitää opet­ta­jat sivus­sa oppi­laan pois­tamis­es­ta koulun tiloista mut­ta siten keskiössä, että heille annetaan oikeus tila­ta var­tioin­tili­ike paikalle, niin että var­ti­jat voivat pois­taa oppi­laan tilas­ta ja pitää huolen siitä, että oppi­las pysyy määräa­jan (muu­ta­ma vuorokausi 1. häiriköin­nistä) pois­sa koulun ruokailus­ta ja opetuksesta.

  15. Suomes­sa on oppivelvol­lisu­us, mut­ta pitääkö se vält­tämät­tä suorit­taa yhden­mukaises­ti peruskoulussa?

    Perusk­oulu on OSALLE koul­u­laisia pakko­laitos. Tämä näkyy vihana ja van­dal­is­mi­na. Koulun pää­tyt­tyä seu­raa tyhjyys ja syrjäytyminen.

    Perusk­oulumme on kuin koraanikoulu, Kum­mal­lakin on ylevät tavoit­teet. Kum­mankin sivu­tuot­teena tulee a) nujer­ret­tu­ja ja b)terroristeja.

  16. @Evert The NeveRest:
    “Suomes­sa on oppivelvol­lisu­us, mut­ta pitääkö se vält­tämät­tä suorit­taa yhden­mukaises­ti peruskoulussa?”

    Vas­taus on yksiselit­teis­es­ti ei. Yhteiskun­ta vaati vain oppivelvol­lisu­ut­ta; sen suorit­tamisek­si samainen yhteiskun­ta tar­joaa ilmaisen ja kan­sain­välisessä ver­tailuis­sa hyvän peruskoulun. 

    Vas­tataan kysymyk­seen kysymyk­sel­lä: mik­sei sit­ten koulun pakko­laitok­se­na koke­vien van­hem­mat huole­h­di kul­ta­mus­sukkansa opetuk­ses­ta itse, jos he (lapsen­sa van­hemp­ina) katso­vat ettei peru­sope­tus kel­paa? Ensisi­jainen velvol­lisu­us lapsen kas­vat­tamis­es­ta tas­apain­oisek­si ihmisek­si ei ole yhteiskun­nal­la, vaan niil­lä jot­ka ovat vas­tu­un otta­neet kyseisen lapsen ole­mas­saolosta tässä maailmassa.

  17. Ville T:
    Oppi­las­ta ei saa nos­taa rin­nuk­sista, kuten Alp­pi­las­sa tehti­in vaik­ka oppi­las kuin­ka her­jaisi. Julk­isu­ud­es­ta saa­mani kuvan mukaan rin­nuk­sista nos­tamis­es­ta olisi pitänyt antaa varoitus. 

    Viite tälle rin­nuk­sista nos­tamiselle? Uuti­sis­sa ollei­den tieto­jen mukaan sil­loinen rehtori on sanonut Korho­sen “tart­tuneen rin­nuk­si­in” (joka ei vielä tarvitse tarkoit­taa nos­tamista), kun taas Korho­nen itse on ker­tonut “Toisin kuin jos­sain on lukenut, mä en ole raa­han­nut hän­tä mis­tään rin­nuk­sista tai kaulahuiv­ista vaan otin hihas­ta kiinni”

  18. Evert The NeveR­est: Suomes­sa on oppivelvol­lisu­us, mut­ta pitääkö se vält­tämät­tä suorit­taa yhden­mukaises­ti peruskoulussa?

    Ei ole mikään pakko, nytkään. Oppivelvol­lisu­u­den voi suorit­taa muutenkin. Olisikin toiv­ot­tavaa, että oppimishaluis­ten ihmis­ten häir­it­semisen sijaan sankar­it hoitaisi­vat oppivelvol­lisuuten­sa jotenkin muuten.

  19. jari: Kos­ka opet­ta­jien tehtävä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole toimia järjestys­miehinä (heil­lä ei ole siihen koulu­tus­ta eikä siitä mak­se­ta), pitää koului­hin palkata var­ti­jat, ihan samal­la taval­la kuin kaup­pali­ikkeis­sä ostokeskuksissa.

    Ainakin viime vuosikymmenel­lä kaik­ista suosi­tu­in ja innol­la odotet­tu ohjel­manu­mero sekä opet­ta­jien Veso-koulu­tus­päivil­lä sekä koulunkäyn­ti­avus­ta­jien koulu­tus­päivil­lä oli eri­lais­ten kiin­nip­i­totekni­ikoiden harjoittelu. 

    Viikon­lop­puisin jär­jestet­tävä koulu­tus kor­vataan työa­jas­sa (suh­teessa 1:1, mis­tä suh­teesta henkilöstö valit­taa). Kiin­nip­i­totekni­ikoiden koulukun­tia ovat poli­isin har­joit­ta­mat lukkoli­ik­keet (johon kenenkään ei pitäisi ryhtyä ilman monivuo­tista har­ras­tus­ta) sekä psyki­a­tri­sis­sa sairaalois­sa käyte­tyt pehmeäm­mät sidon­nat (joil­la ei vält­tämät­tä ole toiv­ot­tu­ja tulok­sia). Aikaisem­min opetet­ti­in menetelmää, jos­sa iso ja mah­dol­lis­es­ti liha­va nainen makaa ekalu­okkalaisen pääl­lä ”rauhoit­tamisen” tarkoituk­ses­sa. Nykyään tätä ei akti­ivis­es­ti suosi­ta mah­dol­lis­ten sisäelin­vau­ri­oiden vuoksi.

    Yksi­ty­is­ten var­tioin­tili­ikkei­den han­kkimi­nen koului­hin Berli­inin Neuköll­nin alueel­la (29 500 koul­u­laista ja 66 julk­ista sekä kolme yksi­ty­istä koulua syksyl­lä 2012)herätti kiivas­ta keskustelua. Var­ti­joiden tilaamis­es­ta päät­ti alue­pormes­tari Heinz Buschkowsky (spd, sosi­aalidemokraat­ti, suom. hom­mafoo­ru­mi­lainen), jota ker­tomansa mukaan arvostelti­in ja sol­vat­ti­in ratkais­us­ta voimakkaasti eri­tyis­es­ti vasem­mis­ton taholta:

    ”Die linke SPD in Berlin stand Kopf. Der dama­lige Innense­n­a­tor beschimpfte mich ob des Ein­satzes von ”paramil­itärischen Ein­heit­en” an Schulen. Damit wür­den wir das Gewalt­monopol des Staates unter­grabe. Das ver­standen wir gar nicht.” (Buschkowsky 2012, 298.)

    Buschkowskyn mukaan var­ti­joiden han­kkimisen syynä oli se, että ulkop­uoliset, tois­t­en koulu­jen oppi­laat ja koulupu­dokkaat hyökkäilivät toisi­in koului­hin. Neljä ara­bitaus­taista luki­o­laista tuli 2007 kysymään, mitä pormes­tari aikoo tehdä sen suh­teen että ulkop­uoliset tule­vat hei­dän koulun­sa alueelle ja pahoin­pitelevät. Tuo­hon aikaan berli­iniläi­sis­sä kouluis­sa oli aika paljon sisäsyn­ty­isiä tai ulkoa kohdis­tunei­ta hyökkäyk­siä ja eri­tyis­es­ti tapauk­sia, jois­sa kohteek­si muut­tui kyseisen koulun opet­ta­ja. Kun var­tioin­ti 2011 raha­pu­lan takia lopetet­ti­in, hyökkäyk­set lisään­tyivät välit­tömästi. Esim. erään koulun ain­oa sak­salainen koul­u­lainen (”Der einzige deutsche Schüler” (2012, 300)) jou­tui koulun ulkop­uolel­la riitaan toisen koulun ara­bitaus­tais­ten oppi­laiden kanssa, jot­ka sit­ten seu­raa­vana päivänä tunkeu­tu­i­v­at joukol­la ensin maini­tun oppi­laan koulu­un, repivät opet­ta­jan sivu­un, tuho­si­vat kalus­tei­ta ja hakka­si­vat kyseisen oppi­laan. Vuo­den 2013 alus­ta var­ti­jat otetaan/ otet­ti­in uudelleen käyt­töön Neuköll­nin kouluissa.

    Onnelli­nen on joka kaupun­ki, joka ei var­tio­tur­vaa täl­lais­ten olo­suhtei­den takia tarvitse. ”Glück­lich ist jede Stadt, die kein­er Wach­schutz wegen solch­er Ver­hält­nisse benötigt. Wir haben ihr gebraucht.” (2012, 300)

    Helsin­ki ei tarvitse, kun ei näitä ulkop­uolisia hyökkäyk­siä ole ollut. Ope­tusheniköi­den tehtävi­in aina kuu­lu jonkin­lainen poten­ti­aa­li­nen voimankäyt­tö. Kyse on rajankäyn­nistä, tulkin­noista, määritelmistä ja määrittelyvallasta.

    (Buschkowsky, Heinz 2012: Neukölln ist über­all. Berlin: Ullstein.)

  20. Puoluee­ton tarkkail­i­ja: Vaikut­taa siltä, että ajat­telet vain häirikön etua ja miel­lyt­tävyyt­tä. Pelkäät, että häir­it­sevä mur­rosikäi­nen nuori saa sielu­un­sa vam­man jos hän­tä ei “ymmär­retä”. Et huomioi luokan ja koulun muiden mur­rosikäis­ten oppi­laiden sielun ja “oppimisen” vam­mo­ja. Et huomioi koulun tärkein­tä, opiskelua ja nimeno­maan “ei häiriköi­den” opiskelua.

    Ilmeis­es­ti kan­taasi kuu­luu myös se, että mah­dol­li­sis­sa vaarati­lanteis­sa opet­ta­jan pitää toimia yleisen kansalaisvelvol­lisu­u­den perus­teel­la, ei opet­ta­jana annet­tu­jen val­tuuk­sien perusteella.

    Olen syvästi pet­tynyt kan­taasi tässä tule­vaisu­udelle tärkeässä asiassa.

    Blo­gistin viit­taa­mat, irti­sano­jien salas­s­api­tovelvol­lisu­u­den alaiset seikat, lev­iävät jo netis­sä. Valitet­tavasti, oli­si­vat saa­neet jäädä asiano­sais­ten yksityisasioiksi.

    Tää on kirot­tua, tämä netin mah­dol­lis­ta­ma maan­laa­juinen lynkkaus­tuomiois­tu­in joka pistää voimakkaat tun­teet het­kessä vel­lomaan. Mut­ta vähän sama kuin ydi­na­sei­den kanssa, kun ne on ker­ran kek­sit­ty, niitä ei enää kek­simät­tömäk­si saa. On vain jatket­ta­va, ja löy­det­tävä keinot elää ydi­na­sei­den maail­mas­sa. Tai net­ti­julk­isu­u­den. Tänään Hei­di Hau­ta­la, huomen­na se voit olla sinä.

  21. Tässä asi­as­sa ode on oike­as­sa! Jos työkaveri­ni soit­taa poskea ja käyn käsik­si, saan potkut. Näitä tilantei­ta on. Stres­si tekee sitä. En ole saanut ja min­u­un ei ole käy­ty käsik­si, läheltä piti tilantei­ta on ollut.
    Kaik­ki opet eivät ole reilu­ja. Min­ul­la on siitä omako­htaista koke­mus­ta. Luokan­valvo­ja solvasi min­ua, äitiäni, kos­ka tämä oli yksin­huolta­ja. Ärsytin sitä, vaat­teil­lani, tukalla, joka oli töt­teröl­lä jne..80luvulla. Ker­ran tämä ope kävi käsik­si ja siitä seurasi kaiken­laista. Oikeu­teen ei men­ty valitet­tavasti. Minä jäin rauhaan, mut­ta mui­ta oli sit­ten jäl­keen. Se ei sil­loin ollut tapana.
    Kouluis­sa on järjesty­häir­iöitä. Omil­la muk­suil­la 19v tyt­tö, 15v poi­ka koulut on men­nyt todel­la hyvin. 90% opet­ta­jista on vain hyvää san­ot­tavaa. Molem­mil­ta on tul­lut palautet­ta, että jotkut kaver­it häir­it­see. Sel­l­aista yleistä mesoamista. Mut­ta, voiko siitä rankaista ruumi­il­lis­es­ti, ehkä jotain muu­ta pitää kek­siä. Ei kaik­ki opet vieläkään ole reiluja.
    Isäni on 85v, jutelti­in tästä asi­as­ta. Olen käynyt hänen kanssaan, jopa samo­ja koulu­ja. Mar­tin koulua, toki sit­ten myöhem­min mui­ta. Hänel­lä oli siel­lä opet­ta­ja, joka löi kart­takepil­lä ja met­al­livi­ivoit­timel­la. Viimeisenä vuon­na yksi parik­er­taa luokalle jäänyt veti opea tur­paan, luok­ka huusi hur­raa­ta. Ei kai tähän halu­ta palata?

    Ei opeista ole kas­vat­ta­maan. Se on kotien tehtävä. Pyhä hyv­in­voin­ti­val­tio on vienyt se kodeil­ta. Vain ammat­tikavas­vat­ta­jat ovat jotain. Ei helvetti.
    Kyl­lä se kotoa läh­tee. Jos viisivuo­ti­as­ta ei saa­da kuri­in, niin miten tol­las­ta 15v joka on isää isom­pi ja vahvempi?
    Van­hem­muu­den arvos­tus ja tuki kun­ni­aan. Töitä ihmisille ikuisen sosi­aal­i­tur­van sijaan. Siitä se itsekun­nioi­tus löy­tyy. Hyv­in­voin­ti­val­tion suo­jatyö ei ole ain­ut totuus!!
    No ei ole oikein alkaa ratkoa täl­laista asi­aa yksit­täisen tapauk­sen perus­teel­la. OAJ käyt­tää tätä hiukan hyväk­seen. Sehän on opet­ta­jien etujärjestö.
    Toki jos joku käy toisen kimp­pu­un, niin oikeus voimankäyt­töön pitää olla. Mut­ta jos pelkää sanakop­ua. Pitäisikö aikuisen kyetä nauramaan?

  22. Tavalli­nen Teknikko: Paras­ta olisi pitää opet­ta­jat sivus­sa oppi­laan pois­tamis­es­ta koulun tiloista mut­ta siten keskiössä, että heille annetaan oikeus tila­ta var­tioin­tili­ike paikalle

    Kuu­lostaa hölmöltä. Onko siinä mitään järkeä, että kun joku oppi­las räjähtää ker­ran, pari kuus­sa niin aina tilataan paikalle var­ti­oli­ik­keen pojat? Ota huomioon, että saa­pumiseen kulunee aikaa keskimäärin puoli tuntia.

  23. http://www.ess.fi/?article=410624

    Opet­ta­jat luo­vat joskus turhia kon­flik­te­ja pakot­ta­mal­la oppi­lai­ta nou­dat­ta­maan sel­l­aisia sään­töjä, joille ei ole ole­mas­sa muu­ta perustet­ta kuin että näin on ennekin tehty. Jos vielä käs­ketään ulos ja fyy­sis­es­ti tar­tu­taan kiin­ni sen takia että täm­möistä sään­töä ei nou­date­ta, niin näk­isin että opet­ta­ja on ansain­nutkin jonki­laista kri­ti­ikkiä. Sit­ten tämä opet­ta­ja vas­taa kri­ti­ikki­in niinkuin videossa näkyy, pait­si että videossa ei näy oppi­laan päin por­taikkoa kaa­tu­mi­nen. Ei näin.

  24. Ville T: Oppi­las­ta ei saa nos­taa rin­nuk­sista, kuten Alp­pi­las­sa tehti­in vaik­ka oppi­las kuin­ka herjaisi.

    Suo­raan san­ot­tuna, joskus tuo saat­taa olla ain­oa tapa saa­da viesti per­ille. En lähtisi sitä sal­li­maan, mut­ta en vält­tämät­tä edes sank­tioisi sitä, ellei se tule tavaksi.

    Ongel­ma on siinä, että oppi­laat tietävät, etteivät opet­ta­jat saa tehdä yhtään mitään. Jos oppi­laaseen edes kos­kee tai sanoo pahasti, siinä on heti työ­paik­ka vaarassa.

    Tietyn­laiset “kul­lan­nuput” vale­htel­e­vat hel­posti ja ilman oman­tun­non­tuskia van­hem­milleen ja/tai rehto­rille asi­aa selvitet­täessä. Hyväl­lä tuuril­la kaver­itkin aut­ta­vat. Jos tuos­ta jää kiin­ni, van­hem­mat ehkä rankai­se­vat. Koulu tuskin edes sank­tioi mil­lään merkit­täväl­lä taval­la. Korkein­taan lähetetään muu­ta­mak­si päiväk­si koti­in. (Sehän on loma!) Sen sijaan opet­ta­jan suh­teen hel­posti ylireagoidaan.

    On jotenkin käsit­tämätön­tä että pikkua­sioista reagoidaan liian herkästi ja sit­ten toisaal­ta isoi­hin asioi­hin ei puu­tu­ta. Tun­tuu, ettei uskalleta koskea mihinkään vähänkään suurem­paan tai vaikeam­paan ja tämä sit­ten purkau­tuu ylireagointi­na pikkuasioissa.
    Vai olisiko yksinker­tais­es­ti kyse siitä, että val­i­taan aina helpom­pi “ratkaisu” sen sijaan, että tehtäisi­in kuten pitäisi? Puut­tuuko organ­isaa­tios­ta johtajuus?

  25. Puoluee­ton tarkkail­i­ja:
    Ker­rot, ettei (ope­tus­ta?) häir­it­sevää toim­intaa saa sal­lia. Samal­la ker­rot, ettei fyy­sistä väki­val­taa pidä hyvksyä kuin uhkaavis­sa tilanteis­sa. Etkö huo­maa ristiriitaa?

    Tavoit­teletko sitä, että häirikön annetaan jatkaa opetuk­sen häir­it­semistä, kunnes hän väsyy? Vai pidätkö hyvänä nyky­isin yleistä tilan­net­ta, jos­sa opet­ta­ja tulk­it­see, ettei nimit­te­ly tai muu suulli­nen opetuk­sen “häir­in­tä” ole häir­it­sevää, eikä siis puu­tu asi­aan mitenkään?

    Jos nämä kysymyk­set esitetään yleisel­lä tasol­la, irral­laan tämänker­tais­es­ta tapauk­ses­ta, kysymyk­set ovat hyviä.

    Mar­jo Kyl­lö­nen A‑studiossa vaati puheen käyt­töä “väki­val­lan” sijaan. Kaik­ki var­maan tun­te­vat omil­ta koulu­a­joil­taan opet­ta­jia joiden tun­neil­la kukaan ei mekkaloin­ut, ja toisia jot­ka eivät saa­neet minkään­laista rotia tun­neilleen. Jostain ihme karis­mas­ta oli kyse. Jos täm­möistä karis­maa on tarkoi­tus käyt­tää laa­jalti opiskelu­rauhan säi­lyt­tämiseen kouluis­sa, herää joukko kysymyksiä:

    - Onko karis­ma jotain jota voi opet­taa (läh­es) kenelle hyvän­sä? Vai liit­tyykö se esimerkik­si syn­nyn­näiseen tem­pera­ment­ti­in (joka ei perustal­taan muu­tu elämän aikana, mikäli Keltikan­gas-Järviseen on uskomi­nen)? Ymmär­retäänkö ylipään­sä mis­tä karis­mas­sa on kyse?

    - Jos karis­ma on luon­taista, riit­tääkö näitä luon­non­lah­jakkuuk­sia joka luokalle? Kuin­ka hei­dät seu­lotaan esi­in väestöstä? Kuin­ka paljon näille spe­sial­is­teille pitää mak­saa palkkaa (kysyn­nän ja tar­jon­nan laki).

    - Jos karis­ma ker­tyy ope­tuskoke­muk­sen myötä, mis­tä saadaan ne koekani­i­ni-oppi­laaat, joil­la aloit­ta­va opet­ta­ja har­joit­telee ja kerää karismaa?

    - Tep­si­ikö tietyn opet­ta­jan karis­ma (läh­es) oppi­laaseen kuin oppi­laaseen, vai vaati­iko se jonkin­laista molem­min­puolista kemiaa? 

    Kysymykst ovat sitäkin polt­tavampia että usein väki­val­lat­toman karis­man käyt­tämistä vaa­ti­vat sel­l­aiset joil­la itsel­lään ei sem­moista karis­maa ainakaan ole. Esimerkik­si A‑studiossa esi­in­tyneet Kyl­lö­nen ja ope­tus­min­is­teri Gustafs­son eivät vähääkään muis­tut­ta­neet mei­dän lukioaikaista ruotsinopet­ta­jaa, joka kyl­lä piti luokan kuin luokan kuris­sa ja järjestyk­sessä — vaikea uskoa että kumpikaan olisi pystynyt puhu­mal­la rauhoit­ta­maan juuri yhtään ketään tun­nekuo­hun val­las­sa ole­vaa. (Vaik­ka voihan TVstä saa­da väärän kuvan).

    Toisaal­ta on tot­ta että esimerkin voima on val­ta­va, ja siitä ne nuoretkin mallia otta­vat. Paras­ta olisi jos “väki­val­lan” matop­urkkia ei tarvit­sisi lainkaan ava­ta, mut­ta onko sem­moinen mahdollista? 

    Kir­joitin sanan “väki­val­ta” lain­aus­merkkei­hin, kos­ka sanan käyt­tö ikäänkuin sijoitaa samaan laatikkoon kevy­im­män tönäisyn, ja vaikka­pa sen mitä Josef Frit­zl teki. Mitenkään väheksymät­tä sitä seikkaa että heti ensi tönäi­syl­lä ylitetään laadulli­nen koske­mat­to­muu­den raja, halu­aisin pitää mielessä että kyseessä on vähin­täänkin jatku­mo vähäis­es­tä raskaaseen, ellei peräti taso tai vieläkin moni­u­lot­teisem­pi ilmiö.

    Onko rak­en­tavia ehdo­tuk­sia? Ei-ei ‑kan­nat ja ei-ainakaan-sitä ‑kan­nat tup­paa­vat ole­maan hedelmättömiä.

  26. Poli­isi lie­nee kur­in­pitoon ain­oa oikea keino. En oikein usko että niitä kur­in­pitäjiä opet­ta­jista löy­tyy tämän jupakan jälkeen.

    Opet­ta­jista ja kansalai­sista ylipäätään kas­vate­taan määräti­etois­es­ti välin­pitämät­tömiä vässyköitä.

  27. Eri­ty­isop­pi­laiden ja eri­ty­isopetuk­seen inte­groin­nil­la muuhun koulu­un on puolen­sa ja säästönsä.
    Paljonko sit­ten taval­lis­ten las­ten ope­tusa­jas­ta pitää käyt­tää eri­tyisk­oulu­un kuu­lu­vien (ja siel­lä vaik­ka hyvin ADHD:n kanssa selviävien) las­ten kanssa. 

    Joukkoilmiöt häir­iöis­sä ovat ikäviä ja mah­dol­lisia. Sik­si nopeaa toim­intaa tarvi­taan. Yleen­sä tilanteet rauhoit­tuvat kun vähän saadaan etäisyyt­tä toisi­in ja esi­in­tymisen yleisö pienenee. 

    Lapset ovat fik­su­ja ja tekevät päätelmät miten toimia.
    Poli­i­seil­la lie­nee parem­paakin tekemistä, kuin käy­dä kouluissa. 

    (En sit­ten ole koulun kanssa tekemisissä )

  28. Paras­ta olisi pitää opet­ta­jat sivus­sa oppi­laan pois­tamis­es­ta koulun tiloista mut­ta siten keskiössä, että heille annetaan oikeus tila­ta var­tioin­tili­ike paikalle, niin että var­ti­jat voivat pois­taa oppi­laan tilasta … 

    Nää var­ti­ja­ju­tut on ihan päättömiä.
    1) Var­ti­joi­ta pitäisi olla vähin­tään par­tion ver­ran joka koulus­sa jot­ta vasteai­ka ei mitat­taisi tunneissa.
    2) Vasteai­ka on silti liian suuri sil­lä tapah­tu­ma voi eskaloitua sekunneissa.
    3) Lapset oppi­vat että saa räy­hätä niin kauan kunnes var­ti­jat saa­puu paikalle.
    4) Opet­ta­jan on toimit­ta­va auk­toritet­ti­ase­mas­sa. Jos tätä auk­tori­teet­tia ei voi­da ylläpitää mil­lään taval­la, on opet­ta­jan tehtävä mah­do­ton. Se että opet­ta­ja kut­suu var­ti­jat paikalle, on kon­flik­ti­ti­lanteessa luovut­tamista. Joku muu hoitaa ongel­man joten vaik­ka oppi­las pois­tet­taisi­inkin paikalta, hän on “voit­tanut” opettajan.
    Täl­laises­sa tilanteessa opet­ta­ja ei voi valvoa aset­tami­aan rajo­ja eikä näi­nollen luo­da tur­val­lista ympäristöä lap­sille. Tur­vat­tomas­sa ympäristössä las­ten häir­iökäyt­täy­tymi­nen lisään­tyy mikä edelleen pahen­taa tilan­net­ta etc.

    (OK, kir­joit­ta­ja puhuu koulun tiloista pois­tamis­es­ta, mut­ta tämä on ymmärtääk­seni huo­mat­ta­van har­voin tarpeen. Yleisin tilanne on että oppi­las pitää pois­taa luokasta/tilasta jos­sa toimitaan.)

  29. En tiedä kuin­ka paljon opet­ta­ja amma­tis­sa kiin­nitetään huomio­ta ele tai kehonkie­len käyt­töön ja hallintaan. Kehonkieli vas­taa jopa 70% mei­dän kom­mu­nikaa­tios­ta ja viestinnasta. 

    Kun video­ta kat­soo, niin tämän opet­ta­jan ele ja kehonkieli oli hyvin agres­si­ivi­nen oppi­las­ta kohtaan, ja oppi­las vas­tasi sen mukaan. Uskon että hal­li­mal­la omaa kehonkieltä ja vies­ti­mal­la toisel­la tavall opet­ta­ja olisi voin­nut, jopa hel­postikin, saa­da oppi­laan tun­neti­laa muut­tumaan. Oppi­las ei olisi edes huo­man­nut. Mielestäni tämä oli selvästi ammat­ti­taidon puute, ie ehkä potku­ja ansain­nut mut­ta paljon parannettavaa. 

    Tässä tapauk­ses­sa opet­ta­ja alen­si itseään oppi­laan tasolle, ja sit­ten kuor­ma-auto ja pieni henkilöau­to tör­mä­sivät ja isom­pi voit­ti kun kumpikaan eivät suos­tuneet jarruttamaan.

  30. A high­ly con­tro­ver­sial issue; Lich­stein, Ken­neth L. and Schreib­man, Lau­ra wrote in Jour­nal of autism and child­hood schizophrenia:

    “Abstract
    The use of elec­tric shock in a pun­ish­ment par­a­digm has con­tin­ued to be a high­ly con­tro­ver­sial issue in the treat­ment of autis­tic chil­dren. While the exper­i­men­tal lit­er­a­ture argues for the effec­tive­ness of the pro­ce­dure for reduc­ing mal­adap­tive behav­iors, some clin­i­cians and researchers have expressed fear of pos­si­ble neg­a­tive side effects. The report­ed side effects of con­tin­gent elec­tric shock were reviewed in an attempt to eval­u­ate the valid­i­ty of these fears. The review indi­cat­ed that the major­i­ty of report­ed side effects of shock were of a pos­i­tive nature. These pos­i­tive effects includ­ed response gen­er­al­iza­tion, increas­es in social behav­ior, and pos­i­tive emo­tion­al behav­ior. The few neg­a­tive side effects report­ed includ­ed fear of the shock appa­ra­tus, neg­a­tive emo­tion­al behav­ior, and increas­es in oth­er mal­adap­tive behav­ior. The impli­ca­tion of these find­ings for the use of the shock pro­ce­dure are dis­cussed in terms of cor­rect usage of the shock, ther­a­pist reser­va­tions, and alter­na­tive procedures.”

    Lich­stein, Ken­neth L., Schreib­man, Lau­ra 1976: “Employ­ing elec­tric shock with autis­tic chil­dren”. Jour­nal of autism and child­hood schiz­o­phre­nia. June 1976, Vol­ume 6, Issue 2, pp 163–173.

    Vert.
    ”Work­shop jär­jestetään yhteistyössä Honkalampi-säätiön Kli­inisen tutkimus- ja kuntou­tusyk­sikön, Suomen käyt­täy­tymis­ana­lyysin ja kog­ni­ti­ivisen käyt­täy­tymis­ter­api­an yhdis­tys ry:n sekä Vaal­i­jalan kun­tay­htymän kanssa. Tilaisu­u­den koulut­ta­jana toimii Dr Lau­ra Schreib­man (Autism Research Pro­gram, Uni­ver­si­ty of Cal­i­for­nia, San Diego).”
    http://www.joensuu.fi/lehdisto_2004/msg00081.html

  31. HS/14.4.13 Mielipi­de-osas­tol­la on eri­ty­isopet­ta­ja Han­nu Olin­in järkevältä vaikut­ta­va kir­joi­tus: “Häirikköop­pi­las halu­aa olla huomion keskip­is­teenä”. Kan­nat­taa lukea.

  32. Tuo­mas K.: Nää var­ti­ja­ju­tut on ihan päättömiä.

    OK, sovi­taan sit­ten että ovat päät­tömiä. Miten ratkai­sisit asian? Ei opet­ta­jan tehtävi­in kuu­lu voima­toimet eikä oman tur­val­lisu­u­den vaaran­t­a­mi­nen hul­lu­na riehu­van tei­ni-idiootin tal­tut­tamises­sa. Vai pitääkö tehdä kuten naisopet­ta­ja Lin­nan Poh­jan­tähdessä, joka huutelee Pent­tiä, miestään, apu­un viereis­es­tä luokas­ta Val­tun rauhoittamiseksi?
    Sit­ten on vielä huo­mat­ta­va, että oppi­laan opet­ta­jaan kohdis­ta­mat uhkauk­set on pääsään­töis­es­ti ilmoitet­ta­va poliisille.

  33. Tero:
    Min­ua sylet­tää, että koko kurikeskustelus­sa on uno­hdet­tu kokon­aan van­hempi­en vas­tuu. Aamun Hesaris­sa yksikään julka­istu vas­taus ei viitan­nut van­hempi­en vas­tu­useen häiriköivästä lapsestaan. 

    Tässä ei nyt auta koulu­jen ja van­hempi­en syytel­lä toisi­aan. Molem­pia tarvi­taan, ja molem­mil­la täy­tyy olla sama viesti oppilaille.

    Meil­lä käyti­in viime vuosikymme­nen lop­ul­la kovat tais­tot kotona ajois­sa koulu­un lähtemistä. Poikamme int­ti, että mitä me asi­as­ta vaah­toamme kun koulusssa opet­ta­jat eivät väl­itä myöhästelystä. Otimme yhteyt­tä rehtori­in. Selvisi, että koulus­sa on täysin menetet­ty ote oppi­laisi­in. Esimerkik­si jäl­ki-istun­to­ja ei anneta, koskas oppi­laat eivät niihin tule.

    Min­un ikälu­okkani on (1956) on pidet­ty koulus­sa tiukas­sa kuris­sa. En kuitenkaan koskaan ole kokenut tai edes näh­nyt opet­ta­jan käyt­tävän voimakeino­ja. Kaik­ki tilas­tot osoit­ta­vat, että nuorten pahoin­voin­ti on vain lisään­tynyt niistä ajoista. Mitä tästä pitäisi oppia?

  34. Juani­to:
    Opet­ta­ja olisi voin­nut, jopa hel­postikin, saa­da oppi­laan tun­neti­laa muut­tumaan. Mielestäni tämä oli selvästi ammat­ti­taidon puute. 

    Ehkäpä jediri­tarik­oulu­tus ja eri asteis­ten henkisten tilo­jen hallinta saadaan jos­sain vai­heessa lisät­tyä opet­ta­jien tutkintovaatimuksiin.

    Siihen asti riit­tää että oppi­lail­ta edel­lytetään yksinker­tais­es­ti sitä että tot­tel­e­vat sil­loin kun käs­ketään. Ja tämä myös pide­tään selkeästi mielessä ja toim­i­taan sen mukaan kaikissa ope­tushallinnon portaissa.

    Jäl­keen­päin voi sit­ten valit­taa Amnestyyn jos on joutunut vaka­van ihmisoikeusrikok­sen uhriksi.

    (onhan se kamalaa kun koulus­sa ei saa pitää hup­pua kasvoil­la vaik­ka käräjäoikeudessa vas­taa­jana ollessakin saa ja sinne se ura tun­tuu ole­van tähtäimenä…)

  35. Tää on ihan ihmeelli­nen keis­si. Hoe­gin “Rajat­a­pauk­set” tulee mieleen.

  36. Olen tietenkin sitä mieltä, että aikuiselta ammat­ti­laiselta tulee odot­taa aivan eri tason käytöstä kuin han­kalas­sa iässä ole­val­ta nuorelta, mut­ta mielestäni koulukeskustelus­sa on ajaudut­tu aivan täysin sivu­raiteille jos olete­taan, että opet­ta­jat ovat tänä päivänä koul­u­lais­ten henkiselle kehi­tyk­selle kovin suuri uhka.

    Onko­han siitä nyt viikko vai kak­si, kun kymp­pi­uuti­sis­sa haas­tatelti­in reilun ja asial­lisen oloista nuor­ta jamp­paa, joka oli lopet­tanut (ammatti?)koulun kesken kiusaamisen takia. Syr­jäy­tymis­vaara on tietenkin täl­laises­sa tilanteessa ilmeinen, mut­ta hän oli onnek­si löytänyt suun­taa elämälleen työ­pa­ja­toimin­nan kaut­ta. Var­maan jokainen tietää näitä tari­noi­ta lähipi­iris­sään, ja niistä kumpuaa tämä kurin kaipuu, jota jotkut “parem­mat ihmiset” halu­a­vat tulki­ta puh­taan pahantahtoisesti.

    Näkemäni perus­teel­la Alp­pi­lan opet­ta­ja toi­mi asi­at­tomasti, mut­ta kuin­ka suuren vahin­gon hän tälle rajo­ja tes­tanneelle oppi­laalle aiheut­ti? Onko tapah­tuneen perus­teel­la syytä aset­taa kyseenalaisek­si opet­ta­jan kyky toimia amma­tis­saan? Työ­suh­teen purkamisen lail­lisu­us käsitel­lään var­masti oikeudessa, ja hyvä niin. En koe tarpeel­lisek­si speku­loi­da asial­la enem­pää, kun en kaikkia fak­to­ja tunne.

    Sitä kuitenkin ihmette­len, että mik­si pieni vääryys ja pieni vahinko saa­vat niin val­ta­van paljon suurem­man tilan julk­isu­udessa kuin suuri vääryys ja suuri vahinko?

  37. Ehkä kan­nat­taisi kat­soa, mitä peru­sope­tus­lais­sa sanotaan:

    36 § (13.6.2003/477)
    Kurinpito


    Ope­tus­ta häir­it­sevä oppi­las voidaan määrätä pois­tu­maan jäl­jel­lä ole­van oppitun­nin ajak­si luokkahuoneesta tai muus­ta tilas­ta, jos­sa ope­tus­ta annetaan, taik­ka koulun jär­jestämästä tilaisuudesta.

    36 b § (13.6.2003/477)
    Häir­it­sevän ja tur­val­lisu­ut­ta vaaran­ta­van oppi­laan poistaminen

    Rehto­ril­la ja opet­ta­jal­la on oikeus pois­taa luokkahuoneesta tai muus­ta ope­tusti­las­ta taik­ka koulun tilaisu­ud­es­ta oppi­las, joka ei nou­da­ta 36 §:n 2 momen­tis­sa tarkoitet­tua poistumismääräystä.


    Jos pois­tet­ta­va oppi­las koet­taa vas­tar­in­taa tekemäl­lä vält­tää pois­tamisen, rehto­ril­la ja opet­ta­jal­la on oikeus käyt­tää sel­l­aisia oppi­laan pois­tamisek­si vält­tämät­tömiä voimakeino­ja, joi­ta voidaan pitää puo­lus­tet­tavina oppi­laan ikä ja tilanteen uhkaavu­us tai vas­tarin­nan vakavu­us sekä tilanteen kokon­ais­arvioin­ti huomioon ottaen.

    Rehtori ja opet­ta­ja voivat 1 ja 2 momen­tis­sa tarkoite­tuis­sa tilanteis­sa toimia yhdessä tai kumpikin erik­seen. Oppi­laan pois­tamises­sa ei saa käyt­tää voimankäyt­tövä­lineitä. Voimakeino­jen käyt­töön tur­vau­tuneen opet­ta­jan tai rehtorin tulee antaa kir­jalli­nen selvi­tys tapah­tuneesta opetuk­sen järjestäjälle.

    Voimakeino­jen käytön liioit­telus­ta sääde­tään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momen­tis­sa ja 7 §:ssä.

    Laki on voimakeino­jen käytön osalta selkeä myös yleiskielis­es­ti lukunot­ta­mat­ta käsitet­tä “vaka­va vas­tar­in­ta”. Se kai pitäisi suh­teut­taa siihen, että on “oikeus pois­taa”, muuten­han ajaudu­taan kafka­maiseen tilanteeseen, jos­sa on oikeus, mut­tei saa.

    Koulumatkat ja jäl­ki-istun­not ovat asia erikseen.

  38. Juani­to: Kun video­ta kat­soo, niin tämän opet­ta­jan ele ja kehonkieli oli hyvin agres­si­ivi­nen oppi­las­ta kohtaan, ja oppi­las vas­tasi sen mukaan.

    Käsit­tääk­seni opet­ta­ja oli juuri pois­tanut sen varsi­naisen häirikön ja tämä videon kul­lan­nup­pu tuli siitä urput­ta­maan. Se on jo suo­raan kon­frontati­ivista eskaloimista ja tilanteen jatkamista. Oppi­laan olisi pitänyt tämä itsekin tietää. Jos ei tien­nyt, niin nythän sit­ten tuli arvokas oppimiskokemus.
    Sitä pait­si video alkaa tilanteen keskeltä eikä alusta.

    Kor­jatkaa jos olen väärässä.

  39. ‘Jos työkaveri­ni soit­taa poskea ja käyn käsik­si, saan potkut.’ (J P Lehto)
    Opet­ta­ja ei ole työ­toveri vaan esimies. Esimiehelle vit­tuilus­ta seu­raa oike­as­sa elämässä yleen­sä jotain muu­ta kuin sitä lässy­tys­tä, joka on joidenkin mielestä ain­oa oikea ratkaisu kaikki­in konfliktitilanteisiin.

  40. Suurin osa opet­ta­jista on lapsel­lisia eli sisä ja äitejä. 

    Koton­akaan ei saa käyt­tää väki­val­taa kas­vatuk­ses­sa, mut­ta riehu­van lapsen saa toki rauhoit­taa ja estää tekemästä mitään vaarallista.
    Van­hem­mil­la täy­tyy olla aikaa ja auk­tori­teet­tia tuon tehtävän suorittamiseen

    Ja elleivät halua hoitaa niin las­ten häiriköin­nistä pitäsi ran­gaista van­hempia, nyt van­hem­mat pää­sevät kuin koira veräjästä.
    Pikku sakko häirikön van­hem­mille vaikut­taisi useimpiin.

    Ei lap­si eikä hänen ase­mansa muu­tu kun hän tulee kouluun,sallitut keinotkin hillitä ovat samat.

    Tun­tuu oudol­ta jos opet­t­jal­ta häviävät kas­va­tus­taidot kodin ja työ­paikan välillä

  41. anonyy­mi: Se on jo suo­raan kon­frontati­ivista eskaloimista ja tilanteen jatkamista. 

    Ja kan­nat­taa miet­tiä myös mil­lainen oppimis- ja minäku­vanke­hit­tämisy­hteisö on sel­l­ainen koulu jos­sa opet­ta­jalle voi sanoa päin naa­maa tämän fyy­sisi­in vajaavuuk­si­in liit­tyvää henkilöko­htaista herjaa.

    Siel­lä ei var­maan kauheasti kain­os­tel­la kun pitää kek­siä jotenkin eri­lai­sista oppi­las­tovereista näi­den yli­pain­oon, ali­pain­oon, finnei­hin, rillei­hin, etnisyy­teen, koti­taus­taan, ahkeru­u­teen, hitau­teen, uskon­nol­lisu­u­teen, sek­suaal­isu­u­teen tai sairauk­si­in liit­tyviä kipeitä kohtia. Ja muis­tutel­la siitä koko päivän ajan.

    Ei nämä kul­lan­nuput ole mitään taiteel­lisia kap­inal­lisia jot­ka puut­tuvat yhteiskun­nal­lisi­in epäoikeu­den­muk­sisuuk­si­in vaan alim­man lajin nar­sis­tisia kiusaa­jia joiden ain­oana päämääränä on tehdä muiden elämästä helvetti.

  42. Yleis­es­ti ottaen olen sitä mieltä että alaikäisil­lä ja koulu­velvol­lisu­ut­taaan suorit­tavil­la ei kuu­lu olla ihan täysin samo­ja kansalaisoikeuk­sia kuin aikuisil­la. Liial­lisuuk­si­in kuria palaut­taes­saan eivät tietekään opet­ta­jat saa ryhtyä mut­ta jonkin­lainen oikeus heil­lä pitää olla puut­tua fyy­sis­es­tikin koulu­rauhan häir­in­tään. Kaikkein pahim­mis­sa tapauk­sis­sa tietenkin poli­isin pitää tul­la paikalle jos riehu­va oppi­las jatkaa riehu­mista ja on vaarak­si muille. Myös koulus­ta erot­ta­mi­nen ja siir­to koulukoti­in pitää palaut­taa pelotekeinoksi. 

    Sil­loin kun itse olin koulus­sa 1960-luvul­la huhuilti­in että koulus­sa olisi jopa jokin putkahuone kel­laris­sa jonne kaikkein pahim­mat tapauk­set laitet­ti­in yök­si tai parik­si. En ole sit­temin saanut vahvis­tus­ta että oliko, mut­ta tieto siitä että sel­l­ainen saat­taisi olla toi­mi pelot­teena sekin.

  43. Mikael M.:
    Sitä kuitenkin ihmette­len, että mik­si pieni vääryys ja pieni vahinko saa­vat niin val­ta­van paljon suurem­man tilan julk­isu­udessa kuin suuri vääryys ja suuri vahinko?

    Sik­si var­maan, että paljon suurem­pi osa yleisöstä voi samas­tua pienen vääryy­den kok­i­jaan. Suuren vääryy­den kok­i­jas­ta tupataan ajat­tele­maan, perustel­tua tai ei, että hän on kuitenkin taval­la tai toisel­la itse aiheut­tanut sen vääryy­den itselleen, ja kun­non ihmi­nen (= yleisö) ei voisi mitenkään itse joutua vas­taavaan tilanteeseen.

    Mitä kauem­mas nor­maal­ista etään­nytään, sitä vähem­män suur­ta yleisöä kiinnostaa.

    Aiheesta sen ver­ran, että minus­ta tämä tapaus on taas yksi indikaa­tio siitä kuin­ka tas­apäistävä “kaikille sama” ‑tyyp­pinen perusk­oulumme on tulos­sa tien­sä päähän. Ihmisiä nyt vain on mon­en­laisia, ja kaikille ei sovi tämä nykyisen mallin mukainen ope­tus yhtä hyvin. Ope­tus­ryh­mät tulisi jatkos­sa jakaa oppimistyylien mukaan, ja ope­tus­me­tode­ja säätää kullekin ryh­mälle sopi­vak­si. Tietysti kaikissa aineis­sa ei voisi olla usei­ta eri­laisia per­soon­al­lisuuk­sia opet­ta­ji­na, joten opet­takoon sit­ten vaik­ka sama opet­ta­ja use­am­paa ainet­ta samalle ryh­mälle (ei luulisi ole­van ylivoimaista ainakaan vielä yläas­teel­la kenellekään, joka on tul­lut val­i­tuk­si opettajankoulutukseen).

    Ei ole mikään ihme, että oppi­las joka kokee ole­vansa joukkoon kuu­luma­ton ja sopi­ma­ton, oireilee häiriköimäl­lä. Ongel­ma on myös var­masti laa­jem­pi kuin pinnal­ta kat­soen näyt­tää, kos­ka osalle on tyyp­il­lisem­pää oireil­la sulkeu­tu­mal­la ja kään­tymäl­lä itseen­sä, mitä ei yleen­sä tul­la pitäneek­si ongel­mana kos­ka se ei ole niin näkyvää. Pait­si niis­sä ääri­ta­pauk­sis­sa, joista saamme lehdis­tä lukea.

    On myöskin aivan liikaa vaa­dit­tu, että jokaisen opet­ta­jan tulisi kyetä hal­lit­se­maan kaikkia hänen luokalleen sat­tuvia oppi­lai­ta, jos luokat muo­doste­taan sat­un­nais­es­ti. Yksi pär­jää hyvin yhden­lais­ten oppi­laiden kanssa ja toinen toisen­lais­ten, ja vain har­va on kaikkea hal­lit­se­va voimalli­nen jed­imes­tari. Joil­lakuil­la on tuuria ja luokalle ei osu ketään sel­l­aista, jon­ka kanssa suk­set meni­sivät ihan täysin ris­ti­in, ja ope­tus onnis­tuu suh­teel­lisen hyvin. Mut­ta näis­säkään tapauk­sis­sa luokkien jakamis­es­ta oppimistyylin mukaan ei var­maan olisi hait­taa. Tämä uuti­soin­nin keskiössä ole­va tais­telu­parikin saat­taisi tul­la keskenään toimeen oikein hyvin, jos koulu­tusjär­jestelmä ei pakot­taisi (ehkä implisi­it­tis­es­ti, mut­ta silti) opet­ta­jaa opet­ta­maan tietyl­lä tyylil­lä ja oppi­las­ta mukau­tu­maan siihen tyyliin.

  44. Jot­ta ei totu­us unohtuisi.…

    Antti Korho­nen läh­estyi aggres­si­ivis­es­ti oppi­las­ta, jol­la oli hup­pu päässä ruokalas­sa. Ensim­mäi­nen kom­ment­ti oli “ota hup­pu päästäsi tai heitän sin­ut ulos täältä”. 

    Kos­ka AK oli jo antanut eväät val­tatais­telulle, kat­soi kaveri parhaim­mak­si pois­tua itse. Täl­löin nuori jol­lain tavoin säi­lyt­ti kasvon­sa. Sinän­sä järkevä teko despootin ilmaantues­sa siis. 

    Tämän jäl­keen tuli tämä kave­ri­aan puo­lus­ta­va poi­ka kehi­in. Tämän voi nähdä vidol­ta, joten siitä ei tämän enempää. 

    A‑studion haas­tat­telu ker­toi AK:sta kaiken olen­naisen. Nuoren (sinän­sä karkeaa) protes­tia hän piti “nus­sut­tamise­na” ja täl­laista lätkäkult­tuuria täysin oikeutet­tuna. “Jos mulle tulee aukoon päätään, niin täältä pesee sadan kilon ylivoimalla”. 

    Täl­laiset kom­men­tit kuin tääl­läkin on nähty: nuor­ta nimitel­lään kul­lan­nupuk­si ja muuten hal­ven­tavasti ker­to­vat paljon enem­män kuin jokin kuvitel­tu nuorten pahoinvointi. 

    Väki­val­taa puo­lus­ta­va aikuinen se pahoin­voi­va on. Ja mik­si AK:ta nimitel­lään siak­si ja läskik­si. Jokainen tietää, että arvos­tus­ta herät­tävää aikuista ei kukaan noin nimit­tele, mut­ta uhit­tel­e­valle ja kyvyt­tömälle opet­ta­jalle näin voi käydä.

  45. JP Lehto: Jos työkaveri­ni soit­taa poskea ja käyn käsik­si, saan potkut.

    Nämä eivät nyt vain toi­mi nämä analo­giat työelämään.

    Jos työ­paikalla joku soit­taa suu­taan työ­nan­ta­jan edus­ta­jalle, hän­tä kuun­nel­laan aikansa ja sit­ten pyy­de­tään toim­i­maan työ­nan­ta­jan esit­tämäl­lä taval­la. Mikäli kyseessä on sen luokan poskisolisti, että työ­nan­ta­ja joutuu pois­ta­maan hänet paikalta voimankäytön kera (siis tietysti niin, että pois­ta­jana on joku, jol­la on lak­isääteinen oikeus käyt­tää voimaa), seu­rauk­se­na on työ­suh­teen purku.

    Myös työ­nan­ta­jan antamien tehtävien suorit­ta­mat­ta jät­tämi­nen tai työ­nan­ta­jan antamien ohjei­den nou­dat­ta­mat­to­muus ovat henkilöön liit­tyviä irti­sanomis­pe­rustei­ta. (Eivät kuitenkaan yleen­sä perustei­ta purkaa työsuhde.)

    Ja tietysti niinkin, että jos työn­tek­i­jä A käy käsik­si työn­tek­i­jään B, kyseessä voi hyvinkin hel­posti olla peruste purkaa työsuhde.

    Jos näistä yritet­täisi­in vetää analo­gia koulumaail­maan, niin läksyn­sä laimin­lyövän tai opet­ta­jalle suu­taan repivän oppi­laan voisi ulkois­taa koko koulus­ta. Sama kos­kee oppi­lai­ta, jot­ka fyy­sis­es­ti kajoaisi­vat toisi­in oppi­laisi­in tai opet­ta­ji­in. Lintsareille ei lyötäisi muikkaria tai jäl­ki-istun­to­lap­pua käteen, vaan suun­tana olisi maantie. Paran­taisi var­masti työrauhaa, mut­ta mitä sit­ten tehdään niille ulkoistetuille?

    Pul­ma on sikäli visainen, että olemme var­maankin kaik­ki samaa mieltä lapsen oikeud­es­ta fyy­siseen koske­mat­to­muu­teen (myös kave­r­ien suunnal­ta) ja koul­u­laisen oikeud­es­ta hyvään opiskelu­rauhaan ja tur­val­liseen oppimisym­päristöön. Lisäk­si koulunkin pitäisi tukea sitä, että yksilö oppii erot­tele­maan neu­vot­te­lu­ti­lanteet niistä tilanteista, jois­sa ei neu­votel­la. Ei tuo nyky­la­ki ihan pöl­löltä vaiku­ta tätä prob­lemati­ikkaa vastaan.

    (Tästä tapetil­la olev­as­ta tapauk­ses­ta on kovin paha sanoa mitään. Yksi vira­nomainen pitää toim­intaa työ­suh­teen purkamis­pe­rus­teena, toinen ei näe mitään laiton­ta tapah­tuneen. Ainakaan lain tulk­in­ta ei ole yksiselitteinen.)

  46. Silmin­näk­i­jä:
    …nimitel­lään kul­lan­nupuk­si ja muuten hal­ven­tavasti ker­to­vat paljon enem­män… Ja mik­si AK:ta nimitel­lään siak­si ja läskiksi…

    Heh joo, oppi­laiden nimit­te­ly on hal­ven­tavaa ja opet­ta­jan nimit­te­ly puolestaan täysin tämän oma vika 🙂

  47. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­jalle,

    En tiedä, onko tästä siak­si ja läskik­si nimit­telystä eve­denssiä. Toden­näköis­es­ti on, kos­ka Korho­nen näin sanoo. 

    Onhan se ehdot­toman moitit­tavaa käytöstä, mut­ta kiihtyneenä sitä itse kullekin voi sat­tua ver­baal­isia ylilyön­te­jä. Mitä nuorem­pi, sitä vaa­ti­mat­tomampi itsekon­trol­li. Aikuisen vas­tuu on aivan toista. 

    Jos kak­sivuo­ti­aal­la olisi miehen voimat, niin jäl­ki olisi verisiä tap­po­ja joka uhmako­htauk­sen yhtey­dessä. Jokaiselta 15-vuo­ti­aal­ta ei voi vielä edel­lyt­tää aivan täyt­tä aikuisen hillintää. Pääa­sia, että pysytään sanal­lisen puolel­la eikä käy­dä käsik­si ja näin­hän nuori ei tehnyt eikä ollut mis­tään päätellen aikeis­sakaan tehdä. 

    Nämä “kul­lan­nup­pu” ‑puheet ker­to­vat yleis­es­tä halvek­sun­nas­ta eivätkä liity var­si­ais­es­ti mihinkään tilanteeseen tai henkilöön. Jokainen oire­hti­va tai vääräl­lä taval­la oikeuk­si­aan puo­lus­ta­va nuori leimataan usein keskusteluis­sa “mei­dän Pent­ti-Annikik­si”, “pikku äidin palleroksi” jne. 

    Ihan eri ilmiöstä siis puhun kuin kiihdyk­sis­sä tapah­tu­vista sättimisistä. 

    Mut­ta, jos nyt kovasti halu­at­te pamp­pua koului­hin, niin kehotan äänestämään perussuomalaisia.

  48. En tunne riit­tävästi tapaus­ta voidak­seni sanoa oliko ko. opet­ta­ja toimin­ut moitit­tavasti vai ei. Vaik­ka olisikin, kyseessä olisi korkein­taan varoituk­sen paik­ka. Tässä ei aiheutet­tu vam­maa. Koulun rehto­ril­la ei tietenkään olisi ollut velvol­lisu­ut­ta jatkaa määräaikaista työ­suhdet­ta sen päät­tymisen jälkeen.

    Ihmi­nen on tietyn­laisil­la neu­lan­pis­toil­la, ns. kiinalaisel­la vesikidu­tuk­sel­la, help­po tehdä hul­luk­si. Ja näen­näis­es­ti mitätön syy voi aiheut­taa itse­hillinnän pet­tämisen. Hyvin tehokas vallankäyttökeino.

    Työ­paikkak­iusaami­nen ja esimies­val­lan väärinkäyt­tö on kouluis­sa ja julkises­sa hallinnos­sa muutenkin yleisem­pää kuin halu­amme uskoa.

    Haiskah­taa vähän siltä, että rehto­ril­la ja opet­ta­jal­la oli ns. suk­set ris­tis­sä, ja edelli­nen löysi sopi­van oksan, mihin jälkim­mäisen hirt­tää, jo saa käyt­tää aikoinaan suosit­tua ilmaisua. Lehti­ti­eto­jen perus­teel­la vaikut­taa siltä, että näin olisi.
    ——-
    Jos muuten halu­aa tietää, minkälainen hen­ki on koulun opet­ta­jain­huoneessa, on hyvä jutut­taa koulusi­h­teer­iä kek­simäl­lä jostakin tikus­ta asi­aa. Oleel­lis­ta­han ei ole, mitä hän ker­too saan se mitä jät­tää kertomatta. 

    Samoin työn­tek­i­jöi­den pois­saolot ovat tun­netusti hyvä indikaat­tori työ­paikkailmapi­iristä. Kak­si syytä. Huono työ­paikkailmapi­iri itsessään on sairas­tu­misia aiheut­ta­va stres­sitek­i­jä. Ja, jos ilmapi­iri on huono, niin pien­estäkin flun­ssas­ta jää pois töistä (mikä on usein perustel­tua). Jos hyvä, yrit­tää men­nä töi­hin, jos vain jak­saa (mikä ei vält­tämät­tä ole. viisasta).

  49. Joo… tuol­la Alp­pi­las­sa oppi­laskaveri meni epäasial­lis­es­ti huo­maut­ta­maan opet­ta­jalle tämän epäasial­lis­es­ta käytök­ses­tä. Siinä se.

    Tänä päivänä Tun­tem­at­toman Soti­laan luut­nat­ti Lam­mio keräisi 200 000 nimeä net­ti­adres­si­in ja alik­er­sant­ti Rok­ka laitet­taisi­in kas­va­tus­laitok­seen törkeästä käytök­ses­tä + käsky­jen nou­dat­ta­mat­ta jättämisestä .…

  50. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Opet­ta­ja on se ammat­ti­lainen joka pitäisi hal­li­ta oppi­lait­ten käyt­täy­tymistä ja olla fik­sumpi kuin nuo­ri­op­pi­las. Samat oppi­laat eivät tot­tele edes omis­sa per­heis­sään van­hempiaan ja ovat tot­tuneet konfliktiin. 

    En todel­lakaan sul­je pois oppi­laan kurit­tamista, mut­ta ensin pitäisi käyt­tää fik­sumpia keino­ja. Elämä kun ei ole muu­ta kun suhtei­ta, suhtei­ta mui­hin, itseen­sä, luon­toon jne. 

    Suo­ra kon­flik­ti ei ratkaise mitään vaan pahen­taa tilan­net­ta, varsin­ki jos mui­ta keino­ja ei osa­ta käyt­tää. Jotenkin tun­tuu että Suomes­sa ja suo­ma­laises­sa kuoluis­sa ei ole vielä ymmär­ret­ty psyko­so­maat­tisen yhtey­den ja miten saa­da kon­flik­ti ratkea­maan ilman väki­val­taa. Se on taito­la­ji joka näyt­tää ole­van hyvin har­vois­sa käsissä.

  51. Silmin­näk­i­jä:

    Mut­ta, jos kovasti halu­at­te pamp­pua koului­hin, niin kehotan äänestämään perussuomalaisia.

    No hellindu­udelis, ihan natsikorttiolkiukko.

  52. af Heurlin,

    Lievän pahoin­pite­lyn tun­nus­merk­istö voi täyt­tyä, vaik­ka vam­mo­ja ei syn­ty­isi. Psyykkisetkin seu­rauk­set ote­taan huomioon eri­tyis­es­ti, kun kyseessä on alaikäi­nen, joka on alis­teises­sa suh­teessa toim­i­jaan. Tässä olisi voin­ut syn­tyä fyy­sisiäkin vam­mo­ja, jos poi­ka olisi esim. lyönyt por­taikos­sa päänsä.

    Oppi­laan tulee voi­da luot­taa siihen, ettei opet­ta­ja käy aggres­si­ivis­es­ti päälle. 

    Mitä tulee sisä­vaat­teen hupun käyt­töön, niin ihmette­len, että siitä edes viit­sitään tehdä nykyään numeroa. Ajat muut­tuvat. Korho­nen esi­in­tyy vide­ol­la itse T‑paita ja farkut pääl­lään. Min­un koulu­aikoinani kaikil­la miesopet­ta­jil­la oli puku ja solmio. Naisil­la ei mini­hameet tai leg­gin­sit olisi tulleet kysymykseenkään. 

    Kun opet­ta­jien pukukood­it ovat näin muut­tuneet, mik­si nuo­rille ei suo­taisi päähi­neen käyt­tö sisäl­lä. Sehän miel­letään nykyään yleis­es­ti asus­teek­si asustei­den joukos­sa. Olen itsekin istunut Helsingis­sä kalli­is­sa trendi­rav­in­to­las­sa pipopäis­ten nuorten miesten joukossa. 

    Ei se silmääni miel­lytä, mut­ta mik­si kaiken pitäisikään kaikkia miellyttää.

  53. Pöyräil­i­jä­jala­to­nau­to­ton sanoo:

    “No hellindu­udelis, ihan natsikorttiolkiukko.”

    Ei sit­ten muu­ta löy­dy argu­men­toin­tia kuin tämä Hom­mafo­rum-taso? Siel­lähän mikä tahansa leimataan nat­siko­r­tik­si tai olkiukoksi.

    Kiitos kuitenkin kommentoinnistasi!

  54. Opet­ta­ja toi­mi lakikir­jan mukaan, jon­ka tutki­va poli­isi jo tote­si. Seu­raavak­si vuorossa on lau­takun­taäänestys, jos­sa tulok­sen pitäisi olla kun­tavaa­likoneen mukaan selvä. Lait­tomien potku­jen kan­nalle aset­tunevat kak­si vihreää ja yksi vasem­mal­ta. Ope­tus­toimen­jo­hta­jan puoluekan­ta voi vaikut­taa jonkun kokoomus­laisen mielip­i­teen­muu­tok­seen, jos luvataan tarpeeksi.

    Jostain syys­tä apu­lais­syyt­täjä Kalske on ottanut jutun tutkit­tavak­seen. Hom­mal­la ollaan jo var­mo­ja, että Kalske pelas­taa kaverin­sa ja lait­taa Korho­sen liemeen. Tähän tuskin moni uskoo. Olisi­han se tiet­ty has­sua, jos kaikkien par­jauk­sien jäl­keen sisu­lais­ten esit­tämä salali­it­to ja kor­rup­tio olisikin totta.

  55. En voi muo­dostaa mielipi­det­tä tapah­tuneen mate­ri­aalis­es­ta ja juridis­es­ta totu­ud­es­ta. Enkä oikein ehdi asi­aan pere­htyäkään. Sank­tio oli vain kohtu­u­ton, ja luul­tavasti perus­tee­ton. Työ­suh­teen purkamiseen ilman varoi­tus­ta tarvi­taan todel­la paina­vat syyt. Ja niitä ker­ro­tun perus­teel­la ei minus­ta defini­itisti ollut.

    Tapah­tu­mien kulkua on vaikea selvit­tää. Tun­net­tu tari­na ker­too, miten Sir Wal­tert Raleigh heit­ti vas­tavalmis­tuneen maail­man­his­to­ri­ansa III osan tuleen nähtyään jonkun väliko­htauk­sen Tow­erin pihal­la ja keskustel­tuaan tapah­tuneesta var­ti­jansa kanssa. Ilmeis­es­ti var­ti­jan näkemän­sä totu­u­den­mukaises­ti ker­toma poikke­si niin paljon Raleigh’n itse saa­mas­ta kuvasta..

    Keskustelin tästä aisas­ta opet­ta­jatut­tuni, aika nor­maalin espoolai­syläk­oulun opet­ta­jan kanssa. Heil­lä joskus yksi jääkaapin kokoinen miesopet­ta­ja on kut­sut­tu erot­ta­maan tap­pele­via poikia tosis­taan. Toisen hän kan­toi rim­puil­e­vana olka­päil­lään ulos. Asia jäänyt siihen.

  56. A‑studion haas­tat­telu ker­toi AK:sta kaiken olen­naisen. Nuoren (sinän­sä karkeaa) protes­tia hän piti “nus­sut­tamise­na” ja täl­laista lätkäkult­tuuria täysin oikeutet­tuna. “Jos mulle tulee aukoon päätään, niin täältä pesee sadan kilon ylivoimalla”. 

    En oikein ymmärtänyt noi­ta lain­aus­merkke­jä, tarkoit­ta­vatko ne, että Antti Korho­nen sanoi noin A‑Studion haas­tat­telus­sa? Voisitko lait­taa linkin siihen haas­tat­telu­un, minä kun en muista mis­sään haas­tat­telus­sa Antti Korho­sen tuol­laista sanoneen.

    Tässä sen sijaan pari linkkiä, joista löy­tyy aika mie­lenki­in­toista lisäpohdittavaa.

    Kunta.tv-sivuilla ope­tus­pääl­likkö Mar­ja Kyl­lö­nen kom­men­toi asiaa
    http://www.kunta.tv/web/guest?fileId=150175

    “Oppi­las hor­jah­taa por­taikkoon, mut­ta saa lat­ti­as­ta kiinni”

    Mis­sä ihmeen asen­nos­sa oppi­las oikein tässä vai­heessa oli, kun edessä on ylöspäin menevä por­taikko, johon hän on vähäl­lä hor­jah­taa, mut­ta saa lat­ti­as­ta kiin­ni? Väärinkäsi­tys­ten vält­tämisek­si Alp­pi­lan koulun ruokala on alak­er­ras­sa, oven takana on tasanne, jon­ka jäl­keen on por­taat vain ylöspäin. 

    Kyl­lö­nen puhuu koko ajan tapah­tu­mista niin kuin hän olisi itse ollut paikalla näkemässä, täys­inä toteen­näytet­ty­inä faktoina.

    Varsi­nainen pal­jas­tus tulee sit­ten Kun­tale­hden sivuilla:
    http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2013/Sivut/Helsingin-opetuspaallikko-Alppilan-koulun-opettajat-ovat-kauhistuneita-tapahtuneesta.aspx

    “Oppi­las oman ker­to­muk­sen­sa mukaan hor­jah­taa mut­ta saa kiin­ni lat­ti­as­ta ettei kaadu portaisiin.”

    Huo­matkaa tärkein asia: “oppi­las oman ker­to­muk­sen­sa mukaan”

    Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Vil­jasen mukaan “Tilanne doku­men­toiti­in välit­tömästi haas­tat­tele­mal­la paikalla ollei­ta opet­ta­jia ja oppilaita.”
    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/232690-kaupunki-puolustaa-voimakkaasti-alppilan-oppilasta

    Vide­ol­ta näkyy hyvin, että vier­essä seisoi koko ajan toinen opet­ta­ja, joka seurasi vielä oven­su­us­ta pojan “hor­jahtelua”.
    http://www.youtube.com/watch?v=fExuLvadXOg

    Mik­si kyl­lö­nen ei vetoa hänen (paikalla olleen opet­ta­jan) ker­to­muk­seen­sa, kos­ka apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Vil­jasen mukaan naisopet­ta­jan ker­to­mus on doku­men­toitu välittömästi.

    Tähän nimeno­maiseen Alp­pi­lan tapauk­seen liit­tyy turhan paljon tuol­laisia out­o­ja lausah­duk­sia. Toisaal­ta kun ope­tus­lau­takun­ta 7.5 käsit­telee asi­aa, niin ilmeis­es­ti nämä kum­malliset lausun­not ovat juuri se tietopo­h­ja, jon­ka poh­jal­ta asi­aa käsitel­lään. Poli­isi­han on jo haas­tatel­lut oppi­laat ja opet­ta­jat, mut­ta näitä kuu­lus­telupöytäkir­jo­ja ei tai­da ope­tus­lau­takun­ta päästä näkemään.

  57. Jos keski­tytään pelkästään Antti Korho­sen irti­sanomisas­i­aan, niin onko kukaan sat­tunut huo­maa­maan mie­lenki­in­toista yksi­tyisko­htaa erot­ta­japuolen perusteluissa:

    8.4 Sari Aarniokos­ki ker­too tapauk­ses­ta näin:
    “Korho­nen työn­si oppi­laan voimal­la ulos ruokalas­ta ja lopuk­si tuup­pasi nuoren por­taikkoon, niin että oppi­las kaa­tui portaisiin.”
    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/231326-opettajan-potkukohussa-puhutaan-taysin-ristiin

    17.4 Mar­jo Kyl­lö­nen puolestaan ker­too näin:
    “Oppi­las oman ker­to­muk­sen­sa mukaan hor­jah­taa mut­ta saa kiin­ni lat­ti­as­ta ettei kaadu portaisiin.”
    http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2013/Sivut/Helsingin-opetuspaallikko-Alppilan-koulun-opettajat-ovat-kauhistuneita-tapahtuneesta.aspx

    Sari Aarniokos­ki väit­tää oppi­laan kaatuneen por­taisi­in, Mar­jo Kyl­lö­nen väit­tää että oppi­las oman ker­to­muk­sen­sa mukaan ei kaatunut. Voisiko tuos­ta päätel­lä, että jom­pikumpi valehtee?

    Vai onko Mar­jo Kyl­lö­nen myös keskustel­lut oppi­laan kanssa, hänelle oppi­las olisikin ker­tonut vähän eri­laisen tari­nan, Kyl­lö­nen­hän on ensim­mäi­nen, joka tuo esille lat­ti­as­ta kiin­ni ottamisen, esimerkik­si ope­tusvi­ras­ton viral­li­sis­sa perusteluis­sa tätä ei mainita.

    Joku voisi väit­tää täl­laista pohdiskelua saivarteluk­si, mut­ta kun kyse on ihmisen työ­suh­teen purkamis­es­ta ilmeis­es­ti juuri oppi­laan ker­to­muk­sen perus­teel­la, niin minus­ta kyse ei ole saivartelus­ta vaan siitä, että koko oppi­laan ker­to­mus aset­tuu aika out­oon val­oon ja sen luotet­tavu­us kyseenalaiseksi.

Vastaa käyttäjälle Tuomas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.