Ryhmäpuhe kuntajakolaista

Puhemies­neu­vos­to päät­ti eilen yllät­täen, että kun­ta­jako­laista pide­tään ryh­mäpuheen­vuorok­ier­ros. Tämä tuli kovin yllät­täen. Kenellekään ei sopin­ut, mut­ta minä suos­tu­in kokoa­maan oheisen peruspuheen. 

 

Arvoisa puhemies!

Kun vajaa kak­si vuot­ta sit­ten teimme hal­li­tu­so­hjel­maa, otimme kun­tarak­en­teen muu­tok­sen yhdek­si hal­li­tuk­sen keskei­sistä tavoit­teista. Kan­nat­taa palaut­taa mieleen, mik­si tähän savot­taan ryhdyt­ti­in, vaik­ka se tiedet­ti­in vaikeak­si ja tun­tei­ta herättäväksi.

Tärkeim­mäk­si syyk­si kat­sot­ti­in kaupunkiseu­tu­jen kun­tien haaskaa­va kil­pailu varakkaista asukkaista ja voit­toa tuot­tavista yri­tyk­sistä.  Toisaal­ta muut­to­tap­pioalueil­la joidenkin kun­tien väestörakenne on kään­tymässä niin van­husvoit­toisek­si, etteivät ne pysty pitkään huole­hti­maan nyky­i­sistä tehtävistään.

Aloite­taan helpom­mas­ta päästä, muut­to­tap­pioaluei­den van­husvoit­toi­sista kunnista. 

Kun väestön medi­aani-ikä läh­estyy kuut­takym­men­tä, ei oikein voi­da enää puhua elinkelpois­es­ta kun­nas­ta. Täl­laisen kun­nan halu säi­lyä itsenäisenä on kuitenkin lähin­nä sen oma asia. Se ei naa­purei­den etua loukkaa. Ulkop­uolista puut­tumista tarvi­taan oikeas­t­aan vain, kun vaikeuk­si­in joutunut kun­ta halu­aa liit­tyä vahvem­paan naa­puri­in­sa, eikä tämä suos­tu otta­maan sitä vastaan. 

Todet­takoon, että vähäväki­nenkin kun­ta voi olla elinkelpoinen, jos se vapaute­taan velvol­lisu­ud­es­ta jär­jestää ter­vey­den­huol­lon palve­lut. Pienu­u­teen liit­tyy usein ket­teryys ja mata­la organisaatio.

Hal­li­tu­so­hjel­maa laa­dit­taes­sa olimme yksimielisiä siitä, että vakav­im­mat kun­tarak­en­teen ongel­mat ovat kas­vav­il­la kaupunkiseuduilla.

Kil­pailu on yleen­sä myön­teistä kirit­täessään kaikkia parem­paan toim­intaan. Kun­tien väli­nen kil­pailu kaupunkiseu­tu­jen sisäl­lä on kuitenkin läh­es pelkästään kil­pailua asukkaiden valin­nas­ta. Houkut­tele­mal­la asukkaik­si ter­veitä ja rikkai­ta men­estyy paljon parem­min kuin huole­hti­mal­la hyvin huono-osai­sista. Täl­lainen kil­pailu on syytä lopet­taa, sil­lä osaop­ti­moin­nin seu­rauk­se­na kaupunkiseu­tumme ovat kehit­tyneet vinoon.  Esimerkik­si tääl­lä Helsin­gin seudul­la ihmis­ten liikut­tamiseen paikas­ta toiseen tarvi­taan kaksinker­tainen määrä ener­giaa ver­rat­tuna vas­taavi­in euroop­palaisi­in kaupunkei­hin samal­la kun palveluelinkeinot men­estyvät hajanaises­sa yhdyskun­tarak­en­teessa huonos­ti. Virhe on mil­jar­di­en arvoinen. Turku esimerkik­si voisi olla selkeästi maan kakkoskaupun­ki, elleivät seudun kun­nat olisi pilan­neet mah­dol­lisuuk­si­aan riitelyllä.

Helsin­gin seudul­la on tehty lukuisia sopimuk­sia asun­topoli­it­tisen vas­tu­un jakamis­es­ta kun­tien kesken. Ne on aina rikot­tu, kos­ka vapaa­matkus­ta­ju­us kannattaa. 

Hal­li­tus on läht­enyt yksioikois­es­ti ratkaise­maan ongel­maa pyrkimäl­lä takaisin tilanteeseen, joka val­lit­si Suomes­sa vielä 60 vuot­ta sit­ten, jol­loin kaupunkien rajat ulot­tui­v­at työssäkäyn­tialuei­den rajoille. Tämä edel­lyt­täisi kuitenkin asukaslu­vul­taan niin suuria kun­tia, että voidaan kysyä, onko enää järkevää. 

Asukkaat ovat ymmär­ret­tävästi nousseet vas­tus­ta­maan päätös­val­lan viemistä liian kauas suuri­in yksiköi­hin. On mei­dän hal­li­tus­puolueis­sakin syytä tun­nus­taa, että kaupunkiseu­tu­jen ongel­mat eivät ratkea kun­tali­itok­sil­la. Tarvit­tavia kunt­tali­itok­sia ei vapaae­htois­es­ti synny.

Helsin­gin seudulle suun­nitel­laan metropoli­hallintoa päät­tämään isoista asioista, samal­la kun peruskun­nille jäävät ne tehtävät, jot­ka eivät edel­lytä ylä­ta­son päätök­siä. On real­is­tista pyrk­iä samaan ratkaisu­un monel­la muul­lakin kaupunkiseudul­la, esimerkik­si Turus­sa ja Tampereella. 

Päätös­val­lan jär­jestämi­nen ei riitä, on myös kor­jat­ta­va asukaspo­h­jan eri­lais­tu­mis­es­ta aiheutu­va eri­ar­voisu­us. Se ei ratkea pelkästään hajasi­joit­ta­mal­la sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa, sil­lä eivät kun­tien väliset erot pelkästään sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta johdu. Sitä pait­si kaupunki­tutk­i­joiden mukaan vuokrat­alokasarmien ripot­telu kehyskun­ti­in on huonoa sosiaalipolitiikkaa. 

Kun­tien vero­tu­soikeus on siir­ret­tävä kokon­aan tai pääosin metropoli­hallinnolle. Vas­ta sen jäl­keen kun­nat kil­voit­tel­e­vat keskenään reilusti palvelu­jen jär­jestämisessä ja vas­ta sen jäl­keen niil­lä on todel­lista halua yhteis­toimin­nas­sa edis­tää koko seudun etua.

Näin toimien kun­tau­ud­is­tus johtaa sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaisin, men­estyvi­in kaupunkei­hin, jois­sa päätös­val­ta ihmistä lähel­lä ole­vis­sa asiois­sa säi­lyy ihmis­ten lähellä.

Ja mikä tärkein­tä: näin se on ylipään­sä toteutettavissa.

97 vastausta artikkeliin “Ryhmäpuhe kuntajakolaista”

  1. Hyvä, kos­ka peru­saisat ovat uno­htuneet koko karttaharjoitukssta.

    Olen­nainen asia olisi esit­tää järkevää paikall­si­a­hallintoa, joka edis­täisi demokra­ti­aa tai ainakin suo­jaisi nyky­is­ten rak­en­tei­den jääräpäisiä puo­lut­sajia ja val­lan kahvois­sa roikkuvia.

    kun­tali­itok­ses­sa n 20 — 30 val­tu­uet­tua menet­tää paikkansa puolueeltaan. Sitä puo­lu­teoimis­tois­sa ei hyväksytä paikallis­ta­sol­la “kun­nal­lisen autono­mi­an” nimissä.

    Mikä pitäjän/osa-cal­tu­us­ton tai minkä rooli olisi? “pienet asi­at” ei kuu­losta hyvältä, ne ovat iso­ja asioita. 

    Sosi­aali- ja etr­veyshallinto kuu­luu metropoli­in, kaavoitus ja elinkeinoasi­at, lausun­not toki pitäjille. Toise­nas­teen ope­tus myöskin. Kul­tu­uri­palveluista kir­jas­to, museo ja teat­teri, kso­ka kävi­jät niihin tule­vat koko alueelta.

    Tilaa­ja-tuot­ta­ja-mallin käyt­tämi­nen lie­nee myös suurku­tien toimivu­u­den edel­ly­tys. Siinäkään ei ole pitkällä.

    Val­tion­sou­udet pitävät kun­nat hengeis­sä hamaan lop­pu­un saak­ka, kunnes kaik­ki ovat kun­nil­la töissä.

    Vihreältä puolueelta toivoisin myös juurien muis­tamista. Vihreät halu­si­vat vapaa­ta kansalais­toim­intaa, jos­sa ihan kaik­ki asi­at eivät olisi kun­nan hoi­dos­sa ja veroil­la mak­set­tu­ja virkamiesve­toisia. Nykyi­nen kun­ta­malli on tien­sä päässä, mut­ta edis­tääkö suurkun­ta­malli mil­lään taval­la kansalais­toim­intaa ja lähivaikuttamista? 

    Voi edis­tääkin. Keskustelus­sa tätä teemaa ei vain ole ollut lainkaan, kun kiin­nos­tus on val­las­ta ja poli­itis­es­ta enem­mistöstä. Keskutelua ei käy­dä edes Isän­maan edusta.

  2. Niin se vaan on, että jos hin­ta-laa­tusuhde ei kohtaa, niin väki äänestää jaloil­laan. Helsin­gin tapauk­ses­sa tuos­sa laatupuo­lessa olisi paljon kohen­net­tavaa. Taloudel­lis­es­ti­han ei ole mitään järkeä muut­taa kah­den auton sijain­nille kehyskun­taan. Laadus­ta sen on johdut­ta­va. Tämä tilanne siis esikaupunkialueil­la. Ratik­ka-alue­hen on hin­tata­soltaan riistäy­tynyt taivaisi­in ja cityvihreäk­si ryhtymiseen tarvit­taisi­in huo­mat­ta­va perintö.

  3. Olisiko tämä Osmon malli sit­ten “OmaS­ta­di-Metropoli­malli?
    Joku muu nim­i­tys tälle saas­tun­nan saa­neelle kotikun­ta-maakun­ta ‑mallille pitää tietysti kehit­tää, vaik­ka tänne lan­delle sovel­let­tuna tuo metropoli kuu­lostaakin vähän korskealle.

  4. Hyvä puheen­vuoro! Parem­pi kuin Kepun Sip­ilän, ehdottomasti.
    Mut­ta ensin pitäisi ratkaista sote-ongel­mat ja sit­ten vas­ta kat­soa, mitä kun­tarak­en­teessa pitäisi tehdä — metropo­lialue kaipaa kyl­lä ‘jotakin’.

  5. Hyvä Osmo,

    Tuo on järkevä ryh­mäpuhe, joka perus­tuu suurin piirtein oikeaan ymmär­ryk­seen kokon­aisuuk­sista ja niihin liit­tyvistä ongelmista.

    Siinä esite­tyt ajatuk­set ovat kuitenkin nähdäk­seni erit­täin kaukana hal­li­tuk­sen linjauksista.

    Kysymys kuu­luukin, että kuin­ka kauan Vihreät aiko­vat tukea hal­li­tuk­sen erit­täin kallista ja haitallista sekoilua uud­is­tuk­sen valmistelussa?

    Nyt ollaan vaaras­sa tehdä iso­ja mil­jardilu­okan virheitä, joiden kor­jaamiseen menee seu­raaval­ta hal­li­tuk­selta koko toimikausi, jos virheet ylipään­sä ovat sit­ten enää korjattavissa.

    Jokaisen hal­li­tus­puolueen kansane­dus­ta­jan velvol­lisuuk­si­in kuu­luu olla itselleen ja val­it­si­joilleen rehelli­nen, ja estää kykyn­sä mukaan ilmi­selvät type­r­yy­det, joi­ta on vaaras­sa tapah­tua ilmeis­es­ti pelkän ryh­mäkurin ja kol­le­giaalisen lojaal­i­u­den tähden.

  6. Tässä tulee vielä toinen kysymys Osmolle:

    Onko Anni Sin­nemä­ki ain­oa Vihreä kansane­dus­ta­ja, joka uskaltaa suo­raan tode­ta, että suun­nitel­tu uud­is­tus on käytän­nössä jo epäon­nis­tunut, ja uskaltaa myös nimeltä mainiten kyseenalais­taa kokoomuk­sen ja SDP:n johdol­la tehdyt hal­li­tuk­sen lin­jauk­set (http://annisinnemaki.net/2013/01/29/miksi-kuntauudistuksen-epaonnistuminen-on-todellisuudessa-kokoomuksen-vika/)?

    Kak­si vuot­ta on jo men­ty uud­is­tuk­sen valmis­telus­sa yhä syvem­mälle suo­hon, mut­ta Osmo edelleen kohtelee hal­li­tuskump­paneitaan silkki­han­sikkain, ja antaa kri­ti­ikin niin neu­traal­isti, että epäilen, että huo­maa­vatko edes arvostelun kohteena ole­vat sitä itse. Nyt olisi viimeinen het­ki ymmärtää, että näin jääräpäistä, koke­ma­ton­ta ja osaam­a­ton­ta hal­li­tus­ta ei Suomes­sa ole nähty mies muis­ti­in, ja nimeno­maan tämän jääräpäisyy­den ja osaa­mat­to­muu­den vuok­si type­r­yyk­sien tekemisen estämi­nen vaatisi taval­lista järeämpiä toimia.

  7. Yhtä turhan kanssa kuin muukin kun­takeskustelu tähän asti.. Hal­li­tuk­sen mantran mukaises­ti Suomelle olisi paras­ta jos olisi yksi ISO kun­ta. Näin kaik­ki ongel­mat olisi pois­sa päiväjärjestyksestä.

    Mitä jos alet­taisi­in keskustele­maan miten lähidemokra­tia toteutetaan parem­min kaupun­gin tai kun­tien sisäl­lä ja sit­ten poli­itikot saisi­vat koo­ta palapeleistä ihan niin ison kun­nan kuin halu­a­vat vai pitäisi sanoa sel­l­aisen kun­nan mikä sopii poli­it­tis­es­ti vaal­imen­estyk­sen takaamiseksi.

  8. “Kun­tien vero­tu­soikeus on siir­ret­tävä kokon­aan tai pääosin metropolihallinnolle.”

    Tämä on hyvä alku alue­po­h­jaiselle verotukselle. 

    On hul­lua, että esimerkik­si ydin­voimalakun­ta porskut­taa voimalaitok­ses­ta saamil­laan veroil­la. Samaan aikaan kun naa­purikun­nas­sa kärvistellään.

    Val­ti­olle ei vero­ja tulisi mak­saa ollenkaan. Sil­lä on aivan riit­tämi­in mui­ta rahalähteitä. Val­tio keskit­tyköön val­ti­ol­lisi­in tehtäviin.

  9. Hal­li­tus haukkais liian ison palan ja sekoilee nyt niin kun­ta kuin sote-uudistuksessa.

    Kun uud­is­tus kul­kee hitaasti ja poukkoillen sinne tänne niin toim­inta lamaan­tuu japalve­lu­ta­so ja tuot­tavu­us laskevat

    Olisip­itänyt hauka­ta pienem­pi pala ja uud­is­taa sote-palvelu­jen tuotan­to optimaaliseksi.

    Näin myös kun­tien pain­oar­vo olis vähen­tynyt ja vas­tus­tus kun­ta­por­taan saneer­aamises­sa vähentynyt

    Nyt alkaa jo uusi vään­tö ennen kuin sote-uud­is­tus on edis­tynyt mihinkään:EU direk­ti­ivi vapaas­ta ter­veyspalvelu­iden valin­nas­ta EU alueelta sot­kee koko soteu­ud­is­tuk­sen kun Suomen val­tio keskit­tyy tais­tele­maan ja vesit­tämään tuo­ta vapautta.

    Eläkeläisen pitää var­maan muut­taa Suomes­ta jos halu­aa terveydenhoitoa.

  10. Jos/kun ns ylä­ta­solle (Metropoli tms) siir­retään ratkaisut maankäytöstä, asumis­es­ta ja liiken­teestä, sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­iden jär­jestämi­nen sekä veros­tu­soikeus, on kyse aika lail­la nykyisen kaltais­es­ta kun­nas­ta. Kan­nat­taisi kut­sua sitä kun­naksi, jot­ta lähidemokra­tialle jäisi muitakin mah­dol­lisuuk­sia kuin nykyisen kun­ta­jaon mukainen rakenne. Mut­ta ilmeis­es­ti uusia kun­tia ei saa kut­sua kun­niksi, joten sen kanssa täy­tynee elää. Joka tapauk­ses­sa näin suur­ta val­taa käyt­tävä taso vaatii suo­rat vaalit, jot­ta demokra­tia ei kärsi

  11. Anni Sin­nemä­ki puhuu edm. kir­joituk­ses­saan viisaita:

    “Voitaisi­in myön­tää, että meil­lä on ole­mas­sa keskim­mäi­nen hallinnon taso ja että se todel­li­nen uud­is­tus olisi tuo­da myös se taso kansalais­ten vaiku­tus­val­lan piiriin.”

  12. Miten se on siel­lä Vihre­it­ten eduskun­taryh­mässä, että pysäyt­tääkö se yhtään kun oikeuskans­lerikin top­pu­ut­telee, että perus­tus­lain rajat tulee vas­taan tämän kun­ta- ja sote-him­melin toteu­tuk­ses­sa. Saman huomion teki myös perus­tus­laki­valiokun­nan puheen­jo­hta­ja Kosk­i­nen. Onko Vihreil­lä pokkaa jät­tää perus­tus­lain nou­dat­tamiseen liit­tyvä kri­ti­ik­ki huomiotta? Koko hom­man voisi ken­ties vielä pelas­taa, jos Maria G‑R:n tilalle saataisi­in laadukkaampi min­is­teri tai toisaal­ta Urpi­lainen ja ennen kaikkea Katainen alka­isi­vat johta­maan han­ket­ta jämäkästi.

  13. Marko V:
    Niin se vaan on, että jos hin­ta-laa­tusuhde ei kohtaa, niin väki äänestää jaloil­laan… Ratik­ka-alue­hen on hin­tata­soltaan riistäy­tynyt taivaisi­in ja cityvihreäk­si ryhtymiseen tarvit­taisi­in huo­mat­ta­va perintö.

    Mik­si sit­ten ei Helsingis­sä kaavoite­ta lisää ratik­ka-aluet­ta, kun se on niin ylivoimaisen kysyttyä?

    Sen sijaan suun­nitel­laan aina vaan uusia rän­nejä ja moot­toriteitä pienen vähem­mistön eli yksi­ty­isautoil­i­joiden ehdoil­la. Esimerkik­si täl­lä het­kel­lä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ole­va Kes­ki-Pasi­lan noin 10-kaistainen tiehirvi­tys. Tai val­ta­vat määrät parkkipaikko­ja uusille sata­ma-alueille (ja samal­la myös hur­jasti lisää autoli­iken­net­tä van­halle ratikka-alueelle).

    Pelkästään sen takia, että autop­uolueen peri­aate on, että keskus­tas­sa on jokaisel­la olta­va pyhä mah­dol­lisu­us oman auton käyt­töön? Eikö ken­estäkään ole näyt­tämään tuolle törp­pöpuolueelle kaapin paikkaa?

    1. Helsinki­in suun­nitel­laan lisää ratik­ka-aluei­ta noin 50 000 asukkaalle. Jätkäsaari, Her­ne­saari ja Kalasa­ta­ma ja ehkä vielä Kru­unuvuoren­ran­ta (15 000 asukas­ta). Har­mi kyl­lä, nykyaikaiset raken­nus­lain määräyk­set kieltävät tekemästä kun­nol­lista Kallio­ta. Punavuori ja Töölö ovat nyky­s­tan­dar­d­i­en mukaan asumiskelvo­ton­ta, mikä ei jostain syys­tä kuitenkaan hei­jas­tu asun­to­jen hintoihin.

  14. Sana­he­linää lähidemokra­ti­as­ta kun oikeasti aje­taan tym­peää keskusjohtoisuutta.

    Edelleen mik­si Sveit­sis­sä rahat riit­tävät ja hyv­in­voin­ti on kovaa luokkaa vaik­ka vero­tu­soikeus on keskimäärin muu­ta­man tuhan­nen asukkaan gemeideilla?

    1. Huole­hti­iko muu­ta­man tuhan­nen asukkaan gemeinde sairaan­hoi­dos­ta, asukkaiden sairaala­mak­su­ista keskus­sairaalois­sa, ammat­tik­ouluista, lukioista ja niin edelleen? Jos kun­nan tehtävä on lumen auraus ja uuden­vuo­drn vas­taan­ot­to, kun­takoko voi olla aika pieni, mut­ta meil­lä kun­nan pääte­htävä on terveydenhuolto.

  15. Virhe tehti­in jo hal­li­tus­ta muo­dostet­taes­sa, kun toi­sis­taan riip­pu­vat kun­ta- sosi­aali- ja ter­vey­su­ud­is­tuk­set aiot­ti­in toteut­taa samaan aikaan, mut­ta jaet­ti­in kol­men kun­ni­an­hi­moi­sen min­is­terin ja kah­den ide­ol­o­gis­es­ti toi­sis­taan kaukana ole­van puolueen vastuulle.

    Järkev­in­tän olisi nyt keskit­tyä pelkästään sote-uud­is­tuk­seen ja jät­tää kun­tau­ud­is­tus myöhem­mäk­si. Täy­siver­i­nen maakun­ta­mallikin saat­taisi sil­loin tul­la mukaan kuvaan. Ei sitä saisi tyr­mätä pelkästään sik­si, että Keskus­ta sitä haparoiden kannattaa.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Punavuori ja Töölö ovat nyky­s­tan­dar­d­i­en mukaan asumiskelvo­ton­ta, mikä ei jostain syys­tä kuitenkaan hei­jas­tu asun­to­jen hintoihin. 

    Näyt­tää siltä että asukkaal­la ja poli­itikol­la on eri­lainen käsi­tys asuinkelvottomasta.

    Ehkä sitä kan­nat­taisikin kysyä asukkaalta.

  17. Suun­ta vaikut­taa oikeal­ta, mut­ta kaipaisin konkreet­tisem­pia näke­myk­siä metropoli­mallista ja kak­si­ta­sois­es­ta päätöksenteosta. 

    1. Miten metropolin ja kun­nan päätök­sen­teon taso konkreet­tis­es­ti jakau­tuu? Metropoli vas­tan­nee HSL:n, erikois­sairaan­hoidon, alue­su­un­nit­telun, sosi­aalisen asun­to­tuotannnon asioista? Siis asioista, jot­ka vaikut­ta­vat kaikki­in alueen asukkaisi­in, eivät vain esim. Helsin­gin niemen asioi­hin — ymmärsinkö oikein? Entäpä esim. joukkoli­ikenne, joka suun­tau­tuu metropolin yli, kuten mah­dolli­nen HSL-liikenne ehkä tule­vaisu­udessa Por­vooseen, miten sel­l­ai­sista päätetään?

    2. Mut­ta entäs se alem­pi taso (kunta/kaupunki/pitäjä?), päät­tääkö se sit­ten kouluista, kir­jas­toista — ja ter­veysasemista? Vai ote­taanko kaik­ki ter­veysasi­at pois alata­sol­ta, kun­han kat­so­taan, että jokaisel­la alueel­la on mah­dol­lista saavut­taa terveyspalvelut? 

    3. Jos metropoli kerää rahat, niin jakaako se ne edelleen alata­solle per capi­ta vai muitakin perustei­ta noudattaen?

    4. Voisiko tätä peri­aatet­ta soveltaa myös muis­sa isom­mis­sa / keskikokoi­sis­sa (tai maanti­eteel­lis­es­ti laa­jois­sa) kaupungeis­sa? Eikö se voisi ratkoa monia ongelmia, jos suuret alueet (niin, ikään kuin maakun­nat) hoitaisi­vat soten yms. ja pienem­pi taso paikalliseen yhteisöön rajau­tu­vat asi­at (jot­ka voivat olla elämässä niitä suurimpia)? 

    Esim. jos Itä-Uudelle­maalle muo­dos­tuu yksi kun­ta, niin Por­voon sairaalan asioista päätet­täisi­in tuon kun­nan val­tu­us­tossa, samoin kai uusista asuinalueista, joukkoli­iken­teestä, veroprosentista. 

    Ehkä kun­tali­itok­sia helpot­taisi, jos alata­solle voisi muo­dostaa kun­nanosia (pitäjiä tai kaupunke­ja), kuten Sipoo, Lovi­isa ex-Por­voo, joil­la olisi yhteys jokapäiväiseen arkeen. 

    Jos kak­si­ta­soinen kun­ta olisi todel­lisu­us koko maas­sa, eikö alem­pi taso voisi muo­dos­tua läh­es nyky­i­sistä kun­nista, ain­oas­taan siel­lä tääl­lä rajo­ja siirreltäisiin?

    Sama koskisi tietysti esim. Turkua, Tam­peretta, ja koko Pohjois-Kar­jalaa. Joen­suukin kär­sii selvästi Kon­ti­o­lah­den kar­jan­varastelus­ta (=hal­paa tont­ti­maa­ta hyvä­tu­loisille). Toisaal­ta Pohjois-Kar­jalan pienet kun­nat ikään­tyvät sitä tah­tia, että työl­lisyysaste on lähel­lä 50 % ja näistäkin ison osan työl­listää van­hus­ten hoito. Eikö Pohjois-Kar­jalan maakun­ta voisi olla yksi metropo­lialuet­ta vas­taa­va alue. Uskon, että näin henkilökun­naksi saataisi­in koulutet­tua väkeä, jol­loin palvelu­iden saavutet­tavu­us paranisi koko maas­sa. Onhan jo nyt selvää, että niinkin pieni kun­ta kuin Por­voo (<50 000 as.) rekry­toi osaavaa työvoimaa paljon helpom­min kuin esim. Lovi­isa (etäisyys Lovi­isas­takaan Helsinki­in ei ole mahdoton).

    5. Eikö niiden asioiden, joi­ta nykyiset pienet kun­nat eivät pysty hoita­maan (käytän­nössä SOTE) pois pien­ten kun­tien har­tioil­ta itse asi­as­sa paran­taisi demokra­ti­aa? Eikö alata­sol­la, “pitäjis­sä”, voitaisi täl­löin keskit­tyä kansalaisy­hteiskun­nan kehit­tämiseen yhteistyössä eri­lais­ten yhdis­tys­ten kanssa? Täl­löin alata­son tehtävä olisi varmis­taa, että sen asukkaat saa­vat palvelui­ta ja voivat osal­lis­tua yhteiskun­taan. Alata­so olisi asukkaiden edun­valvo­ja ja palveli­ja, ylä­ta­so taas enem­mänkin keskinäi­nen vaku­u­tusy­htiö pahan päivän var­alle sekä ratio­naa­li­nen yhteiskun­nan suunnittelija.

  18. Kotikun­ta-maakun­ta ‑malli (pääkaupunkiseudul­la metropoli ‑malli)olisi toteutet­tavis­sa ole­va rakennemalli.Tämän mallin etu­na on, että perus­palaset ovat ole­mas­sa (kun­nat, maakun­nat), tieten “pien­tä viilaus­ta” tarvi­taan. Oleel­lisim­mat puut­teet on vaalein val­i­tut maakun­taval­tu­us­tot ja hallinnon­ta­so­jen tehtävä­jaot. Sote-uud­is­tus tulisi olla samanaikainen pros­es­si ja aluer­a­jausten tulisi olla yht­enevät maakun­tara­jen kanssa.

    1. Jos tuo­ta maakun­ta­mallia maakun­taval­tu­us­toi­neen kan­nat­taisi edes Keskus­ta, sitä voisi harki­ta. Eilen eduskun­takeskustelus­sa joku kokoomus­lainen kysyi, miten syr­jäseu­tu­jen palve­lut muka tur­vataan maakun­ta­mallis­sa, kun maakun­nan keskuskaupun­gin edus­ta­jille on hallinnos­sa selvä enem­mistö, keskus­tan Pekkari­nen sanoi jotain sel­l­aista, ettei hei­dän mallis­saan tätä ohjaisikaan yleisil­lä ja yhtäläisel­lä äänioikeudel­la valit­tu val­tu­us­to. Täl­laiset maakun­ta­mallis­sa keskusta­laisil­la äänestäjil­lä on mui­ta suurem­pi ään­imäärä ‑sepus­tuk­set eivät oikein lisää mallin kannatusta.

  19. Hup­sis:
    Sana­he­linää lähidemokra­ti­as­ta kun oikeasti aje­taan tym­peää keskusjohtoisuutta.

    Edelleen mik­si Sveit­sis­sä rahat riit­tävät ja hyv­in­voin­ti on kovaa luokkaa vaik­ka vero­tu­soikeus on keskimäärin muu­ta­man tuhan­nen asukkaan gemeideilla?

    Sveitsin ja Suomen ero on se että Sveit­si on tiheäm­min asutet­tu kuin Suo­mi, se on keskel­lä Euroopp­paa, sen maantiede ja poli­it­tiset suh­teet suosii täysin toisen­laista elinkeino­raken­net­ta eli enem­män palvelu­voit­toista kuin Suomes­sa ja osan työvoimas­taankin Sveit­si on ulkois­tanut Sak­saan ja Ran­skaan ts Zürichi­in, Baseli­in ja Gen­eveen tul­laan töi­hin pen­delöimäl­lä naapurimaista.

  20. Min­ulle riit­tää jos tehdään Suur-Helsin­ki yhdis­tämäl­lä pk-seudun 4 ydinkaupunkia. Mah­dol­lis­es­ti voidaan Ker­a­va ja Kirkkon­um­mi ottaa mukaan mut­ta mui­ta ei tarvi­ta. Jos itse helsin­ki on riit­tävän vah­va, sil­lä on riit­tävästi tont­ti­ma­ta ja työ­paiko­ja se pystyy kil­paile­maan kehyskun­tia vas­taan parem­mal­la palvelutarjonnalla. 

    Öljyn hin­nan kallis­tu­mi­nen tekee tule­vaisu­udessa asumisen yli 40 km päässä työ­paikoista sel­l­ai­sis­sa paikois­sa jonne ei mene raideli­iken­net­tä käytän­nössä mah­dot­tomak­si. Sik­si sel­l­aisia kehyskun­tia jonne ei edes mene raideli­iken­net­tä kan­na­ta laskea mukaan mihinkään metropoli­in kuu­lu­viksi. Maat­aloutt­ta varten ne kun­nat ovat alus­ta alka­en syn­tyneet ja siinä toimikoot lop­pu­un asti.

  21. Öljyn hin­nan kallis­tu­mi­nen tekee tule­vaisu­udessa asumisen yli 40 km päässä työ­paikoista sel­l­ai­sis­sa paikois­sa jonne ei mene raideli­iken­net­tä käytän­nössä mahdottomaksi. 

    Vuosia itses­tään­selvyytenä pidet­ty ole­tus ener­gian hin­nan nousus­ta tule­vaisu­udessa on osoit­tau­tu­mas­sa virheel­lisek­si. Googlaa vaik­ka “frack­ing”.

    Voi olla että ben­sa jopa halpe­nee tule­vaisu­udessa, ellei sitä vero­tuk­sel­lisin keinoin estetä.

  22. Sveitsin sosi­aali ‑ja ter­vey­den­hoidon rahoi­tus on varsi­nainen hallinto­him­meli, jos­sa toim­i­joi­ta on läh­es ääretön määrä ja rahoi­tus­ta tulee mon­elta tahol­ta ja toim­i­joi­ta on kaikil­la hallinnon tasoilla.

    Kestää var­maan jonkun aikaa ennen kuin osaa elää täl­laises­sa himmelissä.
    En tiedä ‚iten ihisil­lä voi olla niin harhainen käsi­tys, että vain Suomes­sa on byrokratiaa ?

    http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social%20security%20rights%20in%20Switzerland_fi.pdf

    “Jokaista sosi­aal­i­tur­van alaa hallinnoi­vat eri tahot.
    Sairaus­vaku­u­tus­ta hallinnoi­vat hyväksy­tyt sairauskas­sat ja yksi­tyiset vaku­u­tus­laitok­set, joil­la on lupa tar­jo­ta sairaus­vaku­u­tuk­sia. Jokainen vaku­u­tusvelvolli­nen voi vapaasti vali­ta omas­sa asuin­paikas­saan hyväksytyn
    vakuutuksenantajan.

    Työl­lisyys, sosi­aaliasi­at ja osallisuus

    Sosi­aal­i­tur­vaoikeudet Sveitsissä

    Tap­atur­mavaku­u­tuk­sia hoitaa Sveitsin kansalli­nen tap­atur­mavaku­u­tuskas­sa Suva(Caisse Nationale Suisse d’As­sur­ance en cas d’Ac­ci­dents-CNA), joka vaku­ut­taa yli puo­let kaik­ista työn­tek­i­jöistä julk­isten tai yksi­ty­is­ten vaku­u­tus­laitosten kautta.

    Van­hu­us­vaku­u­tus­ta, eloon­jäänei­den vaku­u­tus­ta ja työkyvyttömyysvakuutusta(AHV-AVS/IV-AI, 1.pilari) hallinnoi­vat kan­tonien ja liit­to­val­tion kas­sat, työ­vaku­u­tuskas­sat sekä keskusvakuutusvirasto. 

    Työkyvyt­tömyys­vaku­u­tus­ta hallinnoi­vat lisäksi
    työkyvyt­tömyys­vaku­u­tuk­sen (IV-AI)kantonitoimistot.

    APG-jär­jestelmää (äitiy­den perus­teel­la mak­set­ta­vat rahaetuudet)hallinnoivat
    van­hu­us­vaku­u­tus­ta ja eloon­jäänei­den vaku­u­tuk­sia hoita­vat laitok­set (AHV-AVS).

    Kan­tonit perus­ta­vat hake­musten vas­taan­ot­tamis­es­ta ja käsit­telystä sekä ensim­mäistä pilar­ia täy­den­tävien etuuk­sien vahvis­tamis­es­ta ja mak­samis­es­ta vas­taa­vat laitokset.
    Näitä ovat taval­lis­es­ti kan­tonien vakuutuskassat.

    Van­hu­ut­ta, eloon­jääneitä ja työkyvyt­tömyyt­tä koske­via työe­tu­us­su­un­nitelmia (2.pilari) hallinnoi­vat rek­isteröidyt eläkelaitokset.

    Liit­to­val­tion jär­jestelmässä per­he-etuuk­sia hoita­vat kan­tonien vaku­u­tuskas­sat, ja
    kan­tonien jär­jestelmis­sä niitä hoita­vat per­heavus­tuskas­sat (hyväksy­tyt ammatilliset
    tai yleiset kas­sat ja kan­tonien kassat).

    Työt­tömyys­vaku­u­tus­ta hallinnoivat
    use­at tahot, lähin­nä julkiset työttömyyskassat,
    yksi­tyiset hyväksy­tyt työt­tömyyskas­sat, kan­tonien nimeämät vira­nomaiset sekä tietyt van­hu­us-ja eloon­jäänei­den eläke­jär­jestelmän (AHV-AVS) elimet.

    Sairaus-ja tap­atur­ma-asi­at ovat liit­to­val­tion kansan­ter­veysvi­ras­ton (OFSP)valvonnassa
    . Se taas on osa liit­to­val­tion sisäasiainministeriötä. 

    Vanhuusvakuutusta,eloonjääneiden vaku­u­tus­ta ja työkyvyt­tömyys­vaku­u­tus­ta, ansionmenetyksen
    perus­teel­la mak­set­tavien avus­tusten jär­jestelmää (APG) sekä per­heavus­tuk­sia valvoo
    liit­to­val­tion sosi­aali­vaku­u­tusvi­ras­to (OFAS), joka on osa samaa ministeriötä.”

  23. Itse asi­as­sa Hesaris­sa esit­tet­ty tilas­to EU maid­en koti­talouk­sien var­al­lisu­ud­es­ta pal­jasti, että Suo­mi on sosial­isoin­ut kaik­ki eläke-ja sosiaaliturvarahastot.

    Ilmeis­es­ti myös yksityiset.

    Eli säästet­ty eläk­er­a­has­to-osu­us ei olekaan enää eläkeläis­ten vaan valtion?

    1. Ei meil­lä eläkkeitä juurikaan rahas­toi­da, tai pieni mar­gin­aali rahas­toidaan, kos­ka ikälu­okT ovat erisu­u­ruisia. Hesaris­sa kuitenkin san­ot­ti­in ihan muu­ta. Suo­ma­laiset eivät säästä van­hu­u­den var­alle, kos­ka luot­ta­vat eläke­tur­vaansa toisin kuin eteläm­pänä asuvat.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Huole­hti­iko muu­ta­man tuhan­nen asukkaan gemeinde sairaan­hoi­dos­ta, asukkaiden sairaala­mak­su­ista keskus­sairaalois­sa, ammat­tik­ouluista, lukioista ja niin edelleen? Jos kun­nan tehtävä on lumen auraus ja uuden­vuo­drn vas­taan­ot­to, kun­takoko voi olla aika pieni, mut­ta meil­lä kun­nan pääte­htävä on terveydenhuolto.

    Ei sairaan­hoi­dos­ta, mut­ta kouluista, kaavoituk­ses­ta, infra­s­ta jne.. kyl­lä. Tälle yksikölle 120kE vuodessa ansait­se­va per­he mak­saa veroa n.7.5%

    Kant­toni hoitaa keskus­sairaan­hoidon ja sille sama per­he mak­saa veroa noin 1.5%, tähän voi toki lisätä yksi­tyisen sairas­vaku­u­tuk­sen joka mak­sa noin 500e/kk tälle per­heelle eli 5%. Tämä sit­ten riit­tänee myös metropolille? 

    Val­tio saa sit­ten vielä yhden 1.5%, eli siinä tavoitet­ta kun puhutaan hyv­in­voin­ti­val­tion hin­nas­ta tai ver­tail­laan byrokra­t­ian kalleutta.

    ai niin, alv on 8%

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos tuo­ta maakun­ta­mallia maakun­taval­tu­us­toi­neen kan­nat­taisi edes Keskus­ta, sitä voisi harki­ta. Eilen eduskun­takeskustelus­sa joku kokoomus­lainen kysyi, miten syr­jäseu­tu­jen palve­lut muka tur­vataan maakun­ta­mallis­sa, kun maakun­nan keskuskaupun­gin edus­ta­jille on hallinnos­sa selvä enem­mistö, keskus­tan Pekkari­nen sanoi jotain sel­l­aista, ettei hei­dän mallis­saan tätä ohjaisikaan yleisil­lä ja yhtäläisel­lä äänioikeudel­la valit­tu val­tu­us­to. Täl­laiset maakun­ta­mallis­sa keskusta­laisil­la äänestäjil­lä on mui­ta suurem­pi ään­imäärä ‑sepus­tuk­set eivät oikein lisää mallin kannatusta.

    Pekkarisel­la on yleen­säkin tapana puhua nopeam­min kuin ehtii ajatella.

    Oletko kysynyt Keskus­tan kun­ta-asioiden asiantun­ti­jal­ta ja ryh­mäpuheen pitäjältä Tölliltä, että mikä hei­dän ajatuk­sen­sa maakun­tien hallinnon ja rahoituk­sen jär­jestämis­es­tä oikein on yksi­tyisko­h­tien tasolla?

    Sitä pait­si, Keskustal­la on edes joku malli, jolle voi yrit­tää hakea lisää tukea ja jota voi kehit­tää edelleen. Hal­li­tuk­sel­la ei min­un ymmärtääk­seni ole mitään mallia, jol­la voisi olla Suomen kun­tak­en­tässä läpi­menon ja toteut­tamisen mah­dol­lisu­udet. Vihrei­denkään mallista en ole aivan yksikäsit­teiseen var­muu­teen päässyt. Onko Soin­in­vaaran malli sama kuin Vihrei­den malli? Mikä se on?

  26. “Eilen eduskun­takeskustelus­sa joku kokoomus­lainen kysyi, miten syr­jäseu­tu­jen palve­lut muka tur­vataan maakun­ta­mallis­sa, kun maakun­nan keskuskaupun­gin edus­ta­jille on hallinnos­sa selvä enemmistö.”

    Suomes­sa on val­ta­va aukko tiedos­sa tässä asi­as­sa. Kyseinen vähem­mistö­suo­ja on kym­menis­sä maail­man val­tiois­sa hoidet­tu edus­ta­jil­la, joi­ta taval­lis­es­ti kut­su­taan ylähuoneek­si ja jos­sa on vain 1–2 kansan val­it­se­maa edus­ta­jaa kul­takin alueelta.

    Suomes­sa on totut­tu, että on vain yksi iso val­tu­us­to ja se on eduskunta 🙂

  27. Osmo,

    Osaatko sanoa, että mik­si hal­li­tus on luop­unut käytän­nöstä, jos­sa suuret uud­is­tuk­set valmis­tel­laan par­la­men­taaris­es­ti kaikkien puoluei­den kesken ja asiantun­ti­joiden mielip­i­teet huomioiden?

    Eihän Keskus­ta omaa malli­aan ole väk­isin muille tyrkyt­tämässä, vaan kyl­lä min­un ymmärtääk­seni puolueen joh­dos­sa on halua ja kykyä ottaa muiden puoluei­den järkevästi ja rehellis­es­ti argu­men­toidut mielip­i­teet huomioon.

    Itse asi­as­sa ain­oa asia, jota Keskus­tan ryh­mäpuheen­vuorossa hal­li­tuk­selta pyy­de­tään on, että esi­tys vedet­täisi­in takaisin ja valmis­teltaisi­in kaikkia eduskun­ta­puoluei­ta ja asiantun­ti­joi­ta kuullen:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_35_2013_vp_1_5_5_p.shtml

    Mik­si hal­li­tus halu­aa sulkea oppo­si­tion pois kun­tau­ud­is­tuk­sen valmis­telus­ta, vaik­ka uud­is­tuk­sen onnis­tunut läpivi­en­ti käytän­nössä edel­lyt­tää kaikkien merkit­tävien puoluei­den tukea ja vuosien työtä kaikissa maakun­nis­sa ja kun­nis­sa? Onko valit­tu lin­ja järkevä? Eikö tämä ole hal­li­tus­puolueille yleis­es­ti ja eri­tyis­es­ti vas­tu­umin­is­tereille poli­it­tis­es­ti erit­täin riskialtista? Täl­lainen kohel­lus ei nimit­täin voi päät­tyä hyvin.

    Pelkään, että seu­raa­van päämin­is­terin nimi on Timo Soi­ni, jos hal­li­tus ei ota uud­is­tuk­sen valmis­telus­sa uut­ta alkua, jon­ka tarpeen toteaa myös Hesarin pää­toimit­ta­ja tuoreessa kirjoituksessaan:
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Hyvinvointivaltiosta+tuli+hyvinvoivien+valtio/a1365481207954

    1. Vihreät kan­nat­ti­vat par­la­men­taarista valmis­telua, mut­ta isom­mat hal­li­tus­puolueet oli­vat sitä mieltä, ettei Keskus­tan kanssa voi sopia mis­tään. Kat­sokaa tele­vi­sio­tu keskustelu kun­tau­ud­is­tuk­ses­ta, niin huo­maat­te, ettei tämä ole ihan perää vail­la. Kos­ka olen taipu­vainen suh­tau­tu­maan maakun­ta­malli­in myön­teis­es­ti (siihen, jota johtaa vaaleil­la valit­tu val­tu­us­to) olisin mielel­läni halun­nut par­la­men­taarisen valmistelun. 

      Asi­aa on yritet­ty ratkaista yli viisikym­men­tä vuot­ta ilman edistystä.
      Mut­ta ei tämä näytä etenevän hal­li­tus­puoluei­den keskenkään.

  28. Koko seka­sotku johtuu siitä, että ylivoimais­es­ti suurin taak­ka kun­nille on erikois­sairaan­hoito ja sen vuok­si yritetään laa­tia mitä kum­mallisem­pia him­meleitä kun­tien ja sairaaloiden kesken. 

    Mitään sotekun­taon­gel­maa ei olisi, jos erikois­sairaan­hoito siir­ret­täisi­in val­ti­olle. Mihin sen rajan vetää, onkin jo toinen jut­tu. Ehkä se menisi niin, että yliopis­tolli­nen ja nykyi­nen keskus­sairaalata­soinen hoito kuu­luu val­ti­olle ja muu kunnille. 

    Erikois­sairaan­hoito pitää miet­tiä täysyin uusi­in pui­hin ja erot­taa se keskustelu kun­tali­itok­sista. Hal­li­tus on epäon­nis­tunut. Myön­nä se Osmo Soininvaara.

    1. Erikois­sairaan­hoidon siirtämi­nen val­ti­olle toimii vain, jos koko ter­vey­den­hoito siir­retään val­ti­olle. Muuten annetaan kun­nille hoitaa peruster­vey­den­hoito mah­dol­lisim­man huonos­ti, kos­ka poti­las muut­tuu ilmaisek­si, kun hänet on saatu siir­re­tyk­si sairaalaan. Näin tehti­in Nor­jas­sa ja niin siinä kävi.

      Suomes­sa tämä toimii yksi­tyis­sek­to­ril­la. Poti­laan lähet­tämi­nen keskus­sairaalaan on yksi­ty­is­lääkärille kätevin vai­h­toe­hto. Niin­pä muu vakioitu­na, yksi­tyisen sek­torin asi­akkaiden toden­näköisyys pää­tyä keskus­sairaalaan tutkit­tavak­si on paljon suurem­pi kuin ter­veyskeskusten asiakkailla.

  29. Mak­sajien edus­ta­ja: Vuosia itses­tään­selvyytenä pidet­ty ole­tus ener­gian hin­nan nousus­ta tule­vaisu­udessa on osoit­tau­tu­mas­sa virheel­lisek­si. Googlaa vaik­ka “frack­ing”.

    Voi olla että ben­sa jopa halpe­nee tule­vaisu­udessa, ellei sitä vero­tuk­sel­lisin keinoin estetä.

    Puhun vain polt­toöljyn hin­nas­ta, kos­ka siinä ei ole eril­listä pottoaineveroa:

    Joskus 1957 pö-litra mak­soi 7 sil­loista markkaa eli 7 pen­niä. (nykyra­has­sa 18 senttiä)
    Parhaim­mil­laan tai pahim­mil­laan kevyt pö mak­soi jopa läh­es 1,20 euroa eli 700 penniä.

  30. Liian van­ha: Sveitsin sosi­aali ‑ja ter­vey­den­hoidon rahoi­tus on varsi­nainen hallinto­him­meli, jos­sa toim­i­joi­ta on läh­es ääretön määrä ja rahoi­tus­ta tulee mon­elta tahol­ta ja toim­i­joi­ta on kaikil­la hallinnon tasoilla.

    Sveit­siläi­nen ter­vey­den­hoito nojaa pakol­liseen vaku­u­tuk­seen, jon­ka jokainen ottaa. Vaku­u­tuk­sen hin­ta riip­puu omavas­tu­us­ta, joka tyyp­il­lis­es­ti on esimerkik­si noin 1000 e/vuosi. Täl­löin hin­ta on esimerkik­si 250 e/kk. Köy­hille on sit­ten omat alennuksensa.

    Sys­tee­mi on maail­man kol­men kalleim­man joukos­sa ostovoimako­r­jat­tuna. Val­tio siis sub­ven­toi jär­jestelmää tuos­ta vaku­u­tuk­ses­ta huoli­mat­ta. Toki Sveit­si on kallis maa, mut­ta silti näyt­tää siltä, että sveit­siläiseen jär­jestelmään meil­lä ei ole varaa.

    Yksi sote-uud­is­tuk­sen perus­pul­mia on se, että on hyvin vaikea löytää maa­ta, jos­sa käytet­täisi­in näi­hin asioi­hin vähem­män rahaa kuin Suomes­sa, ja jos­sa tulok­set oli­si­vat parem­pia. Kopi­oimi­nen ei siis auta.

    Toinen haaste tulee siitä, että pitkien yhteyk­sien har­vaana­su­tus­sa maas­sa alueel­lisen tas­a­puolisu­u­den ylläpitämisel­lä on hintalappunsa.

    Ja tietysti asia on vielä niinkin, että mitä pidem­pään poli­itikot suh­muroi­vat ja kohelta­vat sys­teemien­sä kanssa, sitä enem­män julki­nen ter­vey­den­hoito rapautuu.

  31. Viherinssi: Sveit­siläi­nen ter­vey­den­hoito nojaa pakol­liseen vaku­u­tuk­seen, jon­ka jokainen ottaa. Vaku­u­tuk­sen hin­ta riip­puu omavas­tu­us­ta, joka tyyp­il­lis­es­ti on esimerkik­si noin 1000 e/vuosi. Täl­löin hin­ta on esimerkik­si 250 e/kk. Köy­hille on sit­ten omat alennuksensa.

    Sys­tee­mi on maail­man kol­men kalleim­man joukos­sa ostovoimako­r­jat­tuna. Val­tio siis sub­ven­toi jär­jestelmää tuos­ta vaku­u­tuk­ses­ta huoli­mat­ta. Toki Sveit­si on kallis maa, mut­ta silti näyt­tää siltä, että sveit­siläiseen jär­jestelmään meil­lä ei ole varaa.

    Yksi sote-uud­is­tuk­sen perus­pul­mia on se, että on hyvin vaikea löytää maa­ta, jos­sa käytet­täisi­in näi­hin asioi­hin vähem­män rahaa kuin Suomes­sa, ja jos­sa tulok­set oli­si­vat parem­pia. Kopi­oimi­nen ei siis auta.

    Toinen haaste tulee siitä, että pitkien yhteyk­sien har­vaana­su­tus­sa maas­sa alueel­lisen tas­a­puolisu­u­den ylläpitämisel­lä on hintalappunsa.

    Ja tietysti asia on vielä niinkin, että mitä pidem­pään poli­itikot suh­muroi­vat ja kohelta­vat sys­teemien­sä kanssa, sitä enem­män julki­nen ter­vey­den­hoito rapautuu.

    Toim­i­joiden run­sauden ja rahoituk­sen monikanavaisu­u­den vuok­si tuo kohden­tu­mi­nen on heikkoa

  32. Osmo Soin­in­vaara:

    Asi­aa on yritet­ty ratkaista yli viisikym­men­tä vuot­ta ilman edistystä.
    Mut­ta ei tämä näytä etenevän hal­li­tus­puoluei­den keskenkään.

    Jokin on suo­ma­laises­sa poli­it­tises­sa kult­tuuris­sa vial­la laa­jem­minkin. Tämä ei ole ain­oa asia, jos­sa järke­vi­in päätök­si­in ei päästä kohtu­ullises­sa ajas­sa tai ehkei jopa koskaan. Vikaa voi olla keskustelu- ja hallintokult­tuuris­sa, päätösten valmis­telun tavois­sa sekä kyvyssä hakea kon­sen­sus­ta, jos­sa päädyt­täisi­in yhteis­es­ti hyväksyt­tyyn ja yhdessä hyväk­si kehitet­tyyn ratkaisu­un eri­lai­sis­takin lähtökohdista.

    Esimerkik­si tämä maakun­ta­malli saati­in Ruot­sis­sa aikaan jo vuon­na 1862 (http://sv.wikipedia.org/wiki/Sveriges_landsting). Eläke­jär­jestelmäkin uud­is­tet­ti­in länsi­naa­puris­sa perus­teel­lis­es­ti sekä hal­li­tuk­ses­sa että oppo­si­tios­sa ole­vien puoluei­den yhteisel­lä sopimuk­sel­la yli kymme­nen vuot­ta sit­ten (http://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%85lderspension_i_Sverige).

  33. Evert The NeveR­est:
    “Eilen eduskun­takeskustelus­sa joku kokoomus­lainen kysyi, miten syr­jäseu­tu­jen palve­lut muka tur­vataan maakun­ta­mallis­sa, kun maakun­nan keskuskaupun­gin edus­ta­jille on hallinnos­sa selvä enemmistö.”

    Suomes­sa on val­ta­va aukko tiedos­sa tässä asi­as­sa. Kyseinen vähem­mistö­suo­ja on kym­menis­sä maail­man val­tiois­sa hoidet­tu edus­ta­jil­la, joi­ta taval­lis­es­ti kut­su­taan ylähuoneek­si ja jos­sa on vain 1–2 kansan val­it­se­maa edus­ta­jaa kul­takin alueelta.

    Suomes­sa on totut­tu, että on vain yksi iso val­tu­us­to ja se on eduskunta 

    Maakun­takaupungeis­sa ei ole ylähuoneita.
    Vas­tuukun­taan tulee vain yhteinen lau­takun­ta, jos­sa isän­täkun­nal­la on suurin edus­tus — ja isän­täkun­nan val­tu­us­to päät­tää budjetista.
    Niin, jos ei jotain muu­ta sääde­tä, mut­ta ylähuonet­ta ei ole ehdotettu.

  34. Mitä tarkem­min Soin­in­vaaran puheen­vuoron lukee, sitä enem­män vas­tan­mielisem­mältä se tun­tuu. Ensin­näkin aja­tus, että kun­tien väli­nen kil­pailu on mii­nusummapeliä. Aivan käsit­tämätön väite. Kun­tien väli­nen kil­pailu ei ole mis­sään nimessä mii­nus­summapeliä, sil­lä siinä kun­ta­laiset (ainakin ne veroa mak­sa­vat) ovat voit­ta­jia. Luon­nol­lis­es­ti, jos halu­aa ajatel­la kuin byrokraat­ti, jolle kun­ta­laiset on kun­taa varten, niin ajat­telus­sa on oma logiikka. 

    Mitä tulee kil­pailu­un Helsin­gin ja Espoon välil­lä, niin ottaen huomioon Helsin­gin täysin ain­ut­laa­tuisen kil­pailue­dun suh­teessa kaikki­in Suo­ma­laisi­in kun­ti­in, niin ei voi muu­ta kuin ihme­tel­lä, että Helsin­ki kade­htii Espoo­ta. Helsin­gin päät­täjät saa­vat syyt­tää vain ja ain­oas­taan itseään huonos­ta men­estyk­ses­tä suh­teessa Espooseen. Asian ratkaisem­i­nen sil­lä, että kaa­p­ataan Espoo osak­si Helsinkiä ei ratkaise mitään. Ain­oas­taan Helsin­gin (ja Van­taan) mas­si­ivi­nen velkataak­ka saadaan tuu­pat­tua espoolais­ten mak­set­tavak­si, joka ilmeis­es­ti on yksi ääneen sanoma­ton tavoite.

    Mut­ta onnek­si myös vihreät ovat näyt­täneet vihreätä val­oa suo­ral­la demokra­tialle. Kun kun­tien yhdis­tämis­es­tä äänestetään, niin nähdään minkä kun­tien kansalaiset kan­nat­ta­vat Suur-Helsin­gin perustamista.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Suomes­sa tämä toimii yksi­tyis­sek­to­ril­la. Poti­laan lähet­tämi­nen keskus­sairaalaan on yksi­ty­is­lääkärille kätevin vai­h­toe­hto. Niin­pä muu vakioitu­na, yksi­tyisen sek­torin asi­akkaiden toden­näköisyys pää­tyä keskus­sairaalaan tutkit­tavak­si on paljon suurem­pi kuin ter­veyskeskusten asiakkailla.

    Eipä tai­da olla?
    Kätevin vai­h­toe­hto ja toki myös tuot­tois­in­ta on lähet­tää saman fir­man erikois­lääkärille — mikä on tietysti paljon toden­näköisem­pää. Keskus­sairaalas­ta ei tule rahaa fir­malle eikä lääkärille.

    1. Poti­las ei halua mak­saa, mut­ta helpom­pi pääsy julkiseen sairaalaan yksi­ty­is­lääkärin lähet­teel­lä on houkut­tel­e­vaa seu­raavien poti­laiden saamisen kannalta.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei meil­lä eläkkeitä juurikaan rahas­toi­da, tai pieni mar­gin­aali rahas­toidaan, kos­ka ikälu­okT ovat erisu­u­ruisia. Hesaris­sa kuitenkin san­ot­ti­in ihan muu­ta. Suo­ma­laiset eivät säästä van­hu­u­den var­alle, kos­ka luot­ta­vat eläke­tur­vaansa toisin kuin eteläm­pänä asuvat. 

    En ole Hesarin jut­tua lukenut, mut­ta kaipa nuo eläk­er­ah­sto­jen varat (70–80% vuo­tuis­es­ta BKT:sta ymmärtääk­seni), vaik­ka pieniä esimerkik­si suh­teessa seu­raa­van 30 vuo­den eläke­menoi­hin oli­si­vatkin, näky­i­sivät nois­sa koti­talouk­sien var­al­lisu­usver­tailuis­sa, jos ne olisi las­ket­tu yksi­tyisek­si omaisu­udek­si kuten kai vas­taavaan tarkoituk­seen varas­toitu­jen varo­jen suh­teen muis­sa mais­sa (eri­laisen eläke­jär­jestelmän val­lites­sa) olisi tehty?

    1. Eläkey­htiöi­den varo­ja ei ole mis­sään pakol­lisen eläke­jär­jestelmän mais­sa las­ket­tu yksi­tyisek­si var­al­lisu­udek­si. Mais­sa, jois­sa lak­isääteinen eläke­tur­va on heikkoa, kansalaiset ovat säästäneet itse pahan päivän var­talle, mikä näkyy koti­talouk­sien varallisuutena.

  37. Kim­mo:

    Mitä tulee kil­pailu­un Helsin­gin ja Espoon välil­lä, niin ottaen huomioon Helsin­gin täysin ain­ut­laa­tuisen kil­pailue­dun suh­teessa kaikki­in Suo­ma­laisi­in kun­ti­in, niin ei voi muu­ta kuin ihme­tel­lä, että Helsin­ki kade­htii Espoo­ta. Helsin­gin päät­täjät saa­vat syyt­tää vain ja ain­oas­taan itseään huonos­ta men­estyk­ses­tä suh­teessa Espooseen. Asian ratkaisem­i­nen sil­lä, että kaa­p­ataan Espoo osak­si Helsinkiä ei ratkaise mitään. Ain­oas­taan Helsin­gin (ja Van­taan) mas­si­ivi­nen velkataak­ka saadaan tuu­pat­tua espoolais­ten mak­set­tavak­si, joka ilmeis­es­ti on yksi ääneen sanoma­ton tavoite. 

    Minä olen espoolainen ja min­un mielestäni Helsingillä ei ole syytä kade­htia Espoo­ta. Minä taas kade­hdin Helsinkiä sik­si että:
    — siel­lä on parem­mat palve­lut ja enem­män typaikokja
    — parem­min hoidet­tu joukkoli­ikenne, on raitio­vaunu­jakin ja hyvät poikit­taisy­htey­det ja keskus­tan kaut­ta kuk­mi­nen on itse asi­as­sa näppärää
    — Espoon katu­verkko on yhdis­telmä moot­toriteitä jois­sa jalankulku on mah­do­ton­ta sekä van­ho­ja mutkaisia kyläteitä ja kevyen liiken­teen välät soraisia kurapolkuja
    — Helsin­ki omis­taa yhä itse ener­giay­htiön­sä. Espoo myi omansa pois aina erä ker­ral­laan 1980-luvun pörssi­hu­umas­ta alka­en lja lop­ut viitisen vuot­ta siten, siitä syys­tä Espoo on vela­ton mut­ta asukkaat mak­sa­vat kaukoläm­möstä enem­män kuin helsinkiläiset
    — Jos Espoon päät­tähjät sanovat EI suur-Helsingille ja liit­tyvät ennem­min maalaiskun­tien Kirkkon­um­mi ja Vihti kanssa kimp­paan niin meille espoolaisille siitä tulee todel­line rahareikä kun palve­lut ja kun­nal­lis­tekni­ik­ka pitää nois­sa maalaiskun­nis­sa nos­taa samalle tasolle kuin muus­sa Espoos­sa. Helsin­gin kanssa on yhteinen infra­struk­tu­uriverkko kun­nal­lis­tekni­ikan osalta joten liitos ei aiheut­taisi mitään lisäkus­tan­nuk­sia. Lisäk­si Espoo säästy­isi uuden kaupung­in­talon rakentamiselta.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Poti­las ei halua mak­saa, mut­ta helpom­pi pääsy julkiseen sairaalaan yksi­ty­is­lääkärin lähet­teel­lä on houkut­tel­e­vaa seu­raavien poti­laiden saamisen kannalta.

    Miten niin pääsy julkiseen sairaalaan olisi helpom­pi yksi­ty­is­lääkärin lähet­teel­lä? Ainakaan oma koke­muk­seni ei tue moista.
    Ambu­lanssil­la pääsee parhaiten. 😉

  39. Kukaan kun­nal­lispoli­itikko ei kan­na­ta oman paikkansa menet­tämistä — ja tasan var­masti kun­tien yhdis­tämistä vastustetaan.

    Helpom­paa on jakaa kun­tia, Helsin­ki noin kymme­neen kun­taan, Kau­ni­ainen kah­teen ja Espoo tusi­naan. Kun­tia on perustet­tu Suomes­sa roimasti.

    Nämä lähikun­nat, demokratain tyys­si­jat, hoita­vat sit­ten ne kun­nan asi­at, jot­ka eivät ole sosi­aali-ter­veyt­tä, kaavoitus­ta, tei­den ja infran rak­en­tamista, toisen asteen koulu­tus­ta ja kul­tu­uri-insi­ti­tuu­tioi­ta. Käytän­nössä kun­nan­val­tu­us­ton kahvi­tar­joilu, pöly­jen pyyhkimi­nen vaakunoista, las­ten­tarhat ja tei­den kun­nos­s­api­to ja rahan jakami­nen poli­it­tisille nuoriso­jär­jestöille poli­it­tisin perustein.

    Sairaan­hoitopi­irien, maaukun­ta­hal­li­tuk­sen ja muiden vas­taavien toim­inta on demokra­t­ian irviku­va. Val­tu­us­to­jen val­it­se­mat todel­la uskol­liset edus­ta­jat kan­nata­vat kiivastii kaike­ka kulu­jen lisäämistä ja vatus­ta­vat jyrkästi kaikkea tuh­lauk­sen välttämistä.

    Virkamiehet mysö vas­tus­ta­vat hom­maa jyrkästi. Viiden vuo­den irti­sanomis­suo­ja oli vas­ta alkua.
    Ei tukea ole tar­jol­la. kaik­ki keinot käytetään kikkaroimisen ja jarruttamiseen.

    Suo­raan valit­tuna tulos on toki arvaam­a­ton ja johtaa myös maakun­tien vahvo­jen miesten val­lan menet­täm­sieen. Sitä tul­laan vas­tus­ta­maan ja jar­rut­ta­maan jyrkästi.

    Ain­oa keino on ajaa kun­tien val­tion­avut niin tiukak­si, että järkeä tao­taan kun­nol­la. Muu kuin mum­mon­mark­ka tai mum­moneu­ro ei auta. Kun kun­nal­lisvero on 50% niin kun­ta­laiset kyl­lä vai­h­ta­vat kelpvootomat vas­tu­ut­tomat vallanpitäjät.

    Samoin keskuskun­tien on syytä siir­tyä kak­soishin­noitelu­un. Tiet tukkoon kun­nan­ra­jal­la, tiemak­su suo­raan kun­nan kas­saan. Kul­tu­uri­palve­lut omilel kansalaislel, muille 100 euroa lisähin­taa. Siinä syöpäläiskun­nat totea­vat, että onm­pas heil­lä hienot palve­lut tai ei.

    Muuten ei tapah­du mitään. Ei millään.

  40. Osmo Soin­in­vaara: isom­mat hal­li­tus­puolueet oli­vat sitä mieltä, ettei Keskus­tan kanssa voi sopia mistään.

    Tiedä hän­tä, miten poli­ti­ik­ka miestä muut­taa, mut­ta yrit­täjäaikoinaan Sip­ilä oli sano­jen­sa mit­taisen miehen maineessa. Enkä ole kepulainen.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Eläkey­htiöi­den varo­ja ei ole mis­sään pakol­lisen eläke­jär­jestelmän mais­sa las­ket­tu yksi­tyisek­si var­al­lisu­udek­si. Mais­sa, jois­sa lak­isääteinen eläke­tur­va on heikkoa, kansalaiset ovat säästäneet itse pahan päivän var­talle, mikä näkyy koti­talouk­sien varallisuutena.

    Useim­mat ns henkilöko­htaiset eläk­er­a­has­totkin ovat enem­män tai vähem­män kollektiivisia.

    Aidot henkilöko­htaiset eläk­keet ovat harvinaisia

    Ei Suomen vapaae­htoinen eläkekään ole henkilöko­htainen vaan varat ovat vaku­u­tusy­htiön omaisu­ut­ta ja jos halu­aa jät­tää ne perin­nök­si halti­jan kuol­lessa ennenaikaises­ti on otet­ta­va erilli­nen henki­vaku­u­tus , joka merk­it­see pääo­man mak­samista kah­teen kertaan.

    Ja kun tarkastelee maail­maa niin huo­maa, että har­va ns henkilöko­htainen eläkekään on oikeasti henkilökohtainen

    Esim USA:ssa suuret yhtiöt, osaval­tioit etc tar­joa­vat eläke-etu­ja, mut­ta etu­us on kollek­ti­ivi­nen eli asi­akas ei voi vali­ta yhtiötä eikä etu­us­ta­soa vaan kun työ­suhde syn­tyy niin liit­tymi­nen eläke­jär­jestelmään on pakollinen

    Mut­ta näitä kollek­ti­ivisia ei las­ke­ta veroas­t­eeseen, vaik­ka ne eivät ole vapaaehtoisia

  42. Raimo K: Miten niin pääsy julkiseen sairaalaan olisi helpom­pi yksi­ty­is­lääkärin lähet­teel­lä? Ainakaan oma koke­muk­seni ei tue moista.
    Ambu­lanssil­la pääsee parhaiten. 

    Min­ul­la on nyt koke­mus­ta molem­mista reiteistä.

    Kun menin yksi­tyisen kaut­ta niin lähet­teen julkiselle sai hel­posti ja palvelukin oli aivan toista luokkaa:Kalenteria auki ja aika tutkimuk­si­in ja leikkauk­si­in kat­sot­ti­in MINUN kalen­terin mukaan.

    Jopa lapsen syn­tymä sovitet­ti­in min­un kalenteriin.

    Nyt kun olen ollut terkkaris­sa niin nyt ei pääse edes lääkärille,joten lähetet­tä on turha haikailla

    Terkkaris­sa odote­taan, josko asikaas älyää men­nä yksi­tyiselle, kuolee tai joutuu päivystykseen.

    En oikein tiedä mitä virkaa terkkar­il­la on tervydenhoidossa.

    Eri­tyis­es­ti työt­tömien kohdal­la tilanne on onneton: Terkkar­i­jonois­sa lop­pukin työkun­nos­ta rapisee , kun työkun­toon vaikut­tavien sairauk­sien annetaan pahen­tua ja näin varmis­te­taan työt­tömän siir­tymi­nen työvoiman ulkopuolelle.

    Moni voisi pala­ta työelämään nopeasti jos oper­aa­tioit tehtäisi­in nopsaan
    Helsin­gin kaupunki­ki on siir­tynyt käyt­tämään yksi­ty­isiä hoitopalvelui­ta kun sairas joutuu sin­nit­telemään pitkään sairaslomalla

    Osmol­lakaan ei oel tul­lut mieleen, että voisi paran­taa terkkarei­den toimintaa

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihreät kan­nat­ti­vat par­la­men­taarista valmis­telua, mut­ta isom­mat hal­li­tus­puolueet oli­vat sitä mieltä, ettei Keskus­tan kanssa voi sopia mistään.

    Nyt sit­ten yksi jos toinen toteaa olleen­sa alun perin par­la­men­taarisen valmis­telun kannalla:
    http://www.suomenmaa.fi/etusivu/sk_puhemies_haluaisi_opposition_mukaan_kuntaremonttiin_6321895.html

    Tulee mieleen kysymys, että pak­enevatko rotat nyt uppoavas­ta laivasta.

    Ilmeis­es­ti tätä par­la­men­taarista valmis­telua ei kuitenkaan halut­tu riit­tävän kovasti, kun asi­at menivät hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa siten, että päätet­ti­in lähteä täl­lä taval­la poikkeuk­sel­lis­es­ti pienessä piiris­sä valmis­tellen runt­taa­maan asi­aa läpi.

    Vai pan­naanko kaik­ki tämä sähellys ylim­ielis­es­ti käyt­täy­tyvän Kokoomuk­sen piikki­in kuten Sin­nemä­ki edel­lä linkite­tyssä kir­joituk­ses­sa toteaa? Heinälu­o­makin ilmeis­es­ti antaa riv­ien välistä ymmärtää, että per­im­mäi­nen ongel­ma olisi pääministeripuolueessa.

  44. Olen lueskel­lut eri maid­en eläke­jär­jestelmistä ja yleisin malli on seuraava.

    1. Peruseläke on ns kansaneläke, joka perus­tuu asumiseen maassa,se on läh­es aina jako­jär­jestelmä eli rahas­toin­tia ei ole

    2. Työeläke per­su­tuu taas työssäoloon , mut­ta har­voin nämäkään jär­jestelmät ovat yksilöl­lisiä vaik­ka Osmo niitä sel­l­isi­na pitääkin. Ne kyl­lä liit­tyvät yri­tyk­seen ja/tai ammat­ti­in mut­ta ne eivät ole kaikille työssäkäyville tarkoitettuja.
    vai­htel­e­vat. Ne ovat ryh­mä­vaku­u­tuk­sia ja henkilö ei voi vali­ta eläke­ta­soa eikä yhtiötä.

    Nämäkin ovat siis useim­miten pakol­lisia ja niistä pääsee eroon /voi vai­h­taa vain ammat­tia /työnantajaa vaihtamalla.

    3.Luokka ovat ns lisäeläk­keet, nämäkin ovat useim­miten kollek­ti­ivisia ja työ­nan­ta­ja /edun saa­ja mak­sa­vat vakuutusmaksun,
    Nämä on tarkoi­et­tu yleen­sä yhtiön avainhenkilöille

    4.Selvä vähem­mistö on eläkkeitä, jois­sa pääo­ma on todel­la edun­saa­jan omaa ja hän voi nos­taa sen vähittäin/kokonaan ja jälkeläisil­lä on myös per­im­isoikeus tähän pääomaan.

  45. Todet­takoon, että vähäväki­nenkin kun­ta voi olla elinkelpoinen, jos se vapaute­taan velvol­lisu­ud­es­ta jär­jestää ter­vey­den­huol­lon palve­lut. Pienu­u­teen liit­tyy usein ket­teryys ja mata­la organisaatio. 

    Aivan, mon­et pienet kun­nat jär­jestävät pal­va­l­ut edullis­es­ti ja tasokkaasti.

    Pienet kun­nat voivat pitää aivan hyvin myös jär­jestämis­vas­tu­un. Tuhan­nen asukkaan kun­nal­la ter­veyspalvelu­iden jär­jestämi­nen saat­taa tosin tarkoit­taa palvelu­iden ostamista joltain naa­purikunnal­ta ja hoito­henkilökun­nan paikallaoloa kun­nas­sa joinain sovit­tuina päiv­inä. Paikalliset palve­lut toimi­vat parem­min, jos kun­ta­laiset saa­vat itse päät­tää miten ne toteutetaan. Myös pienet ja van­hus­val­taiset kun­nat kykenevät tekemään täl­laisia päätök­siä val­lan erinomaisesti.

    Kun­tat­alouden rahoi­tus­ta voisi kor­ja­ta oikeu­den­mukaisem­mak­si ja kun­tien välisen kil­pailun epäter­veitä osia vähen­tävästi. Vero­tu­soikeu­den siir­to metropoli­hallinnolle ei tätä vielä tek­isi, vaan kor­vaisi vain pienet kil­pail­e­vat kun­nat isom­mil­la, entiseen tapaan kil­pailevil­la kun­nil­la. Jos filosofia tuon ehdo­tuk­sen takana on pois­taa kil­pailu hyvistä verotet­tavista kun­tien väliltä, vero­tus tulisi siirtää saman tien val­tion tasolle. Kun­tien omaa vero­tu­soikeut­ta ei tarvit­sisi lakkaut­taa, mut­ta kaikille kansalaisille saman­ta­soise­na toteutet­tavien perus­palvelu­iden rahaoit­tamiseen tarvit­ta­vat rahat voisi­vat kiertää kun­nille val­tion kas­san kaut­ta. Tätä kaut­ta rikkaimpi­en asukkaiden kil­pailue­t­ua ja köy­himpi­en kil­pailuhait­taa voisi oikeasti vähentää.

    1. Kun­nal­lisveroa ei voi siirtää val­tion tasolle, kos­ka meil­lä on tosi­asi­as­sa eri­laisia raha­nar­vo­ja eri puo­lil­la maa­ta. kasvukeskuk­sis­sa palkat ovat selvästi korkeampia kuin muut­to­tap­pioalueil­la. Tämä tuo kasvukeskusten kun­nille enem­män vero­tu­lo­ja, mut­ta nämä eivät hyödy siitä mitään, kos­ka sama korkeampi palkkata­so kos­kee myös kun­nan meno­ja. Jos kasvukeskusten kun­nil­la olisi vain korkeam­mat palkat mak­set­tavinaan, mut­ta ne saisi­vat niiden vasti­neek­si rahaa saman kuin hal­van palkkata­son kun­nat, se lisäisi kun­tien välistä eriarvoisuutta.

      Toisek­si kun­nan kan­nat­taisi lopet­taa kaik­ki elinkeino­jen edis­tämi­nen — niin kuin muuten näyt­tävät tehneenkin ne kun­nat, jot­ka ovat saa­ji­na vero­tu­lo­jen tasauk­ses­sa ja joiden talouteen oma veropo­h­ja ei siis vaikuta.

  46. Raimo K: Maakun­takaupungeis­sa ei ole ylähuoneita.
    Vas­tuukun­taan tulee vain yhteinen lau­takun­ta, jos­sa isän­täkun­nal­la on suurin edus­tus – ja isän­täkun­nan val­tu­us­to päät­tää budjetista.
    Niin, jos ei jotain muu­ta sääde­tä, mut­ta ylähuonet­ta ei ole ehdotettu.

    Tämän lisäk­si Han­na Tainio (SD) sanoi eilen A‑Studiossa, että SDP ei voi hyväksyä maakun­tata­soa, kos­ka se on demokra­t­ian ulkopuolella. 

    Ongel­ma on siis se, että on puhut­tu vain kun­tara­joista ja laatikoista, mut­ta ei ollenkaan demokraat­ti­sista JÄRJESTELMISTÄ ja niiden muut­tamis­es­ta, eli uusista maakun­nal­li­sista vaaleista ja vaaleil­la val­i­tu­ista elimistä.

    Keskustapuolue ei ole maakun­ta­malli­in­sa sisäl­lyt­tänyt maakun­tavaale­ja? Ilmeis­es­ti keskus­ta pelkää, että keskus­tave­toiset reunakun­nat menet­tävät asemi­aan maakun­nal­li­sis­sa vaaleissa.

  47. Juho Laatu: Kun­tien omaa vero­tu­soikeut­ta ei tarvit­sisi lakkaut­taa, mut­ta kaikille kansalaisille saman­ta­soise­na toteutet­tavien perus­palvelu­iden rahaoit­tamiseen tarvit­ta­vat rahat voisi­vat kiertää kun­nille val­tion kas­san kautta. 

    Mitä pitem­män lenkin rahat käyvät, sitä enem­män syn­tyy kulu­ja ja vinoutumia.

    Meil­lä olisi ole­mas­sa eri­no­maista aineis­toa maakun­ta­mallin toimivu­ud­es­ta Suomes­sa: Kain­u­un maakun­takokeilu. Siihen näh­den asi­as­ta keskustel­laan ällistyt­tävän vähän. Mallis­sa oli muu­tamia epä­selviä vas­tui­ta mm. sote-kysymyk­sis­sä, mut­ta ne oli­si­vat olleet hel­posti kor­jat­tavis­sa. Kokeilu lop­pui, kun Puolan­gan kun­ta kuvit­teli itses­tään liiko­ja. Nyt puolankalaiset siitä kärsivät.

    Toiv­ot­tavasti kokeilua analysoidaan edes korkeakouluissa.

  48. Tapio: Meil­lä olisi ole­mas­sa eri­no­maista aineis­toa maakun­ta­mallin toimivu­ud­es­ta Suomes­sa: Kain­u­un maakuntakokeilu.

    Sen ver­ran lisäys­tä, että asi­as­ta on ilmestynyt lop­pu­ra­port­ti: Kainuun_hallintokokeilun_paattyminen_seurantasihteeriston_loppuraportti_5_2013.pdf Se tosin raa­paisee vain pin­taa. Iso­jen ego­jen koli­naan vain vihjataan.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­nal­lisveroa ei voi siirtää val­tion tasolle, kos­ka meil­lä on tosi­asi­as­sa eri­laisia raha­nar­vo­ja eri puo­lil­la maa­ta. kasvukeskuk­sis­sa palkat ovat selvästi korkeampia kuin muuttotappioalueilla. 

    Jos perus­palvelu­iden rahoi­tus kiertäisi kun­nille pääasi­as­sa val­tion vero­tuk­sen kaut­ta, malli toimisi edelleen peri­aat­teessa samal­la taval­la kuin nykyi­nen malli, jos­sa val­tio tasaa kun­tien tulo­ja val­tiono­suuk­sien avul­la. Uusi malli olisi vain yksinker­taisem­pi ja suo­ravi­ivaisem­pi. Nyt val­tiono­suuk­sil­la ohjataan rahaa sinne, mis­sä sitä kat­so­taan tarvit­ta­van. Uudessa mallis­sa tasausten tarve olisi huo­mat­tavasti vähäisempi.

    Kasvukeskusten korkei­ta palkko­jakin voisi uudessa jär­jestelmässä peri­aat­teessa tukea, mut­ta en näe sille suur­ta tarvet­ta. Kai kasvukeskuk­set ovat tarpeek­si vetovoimaisia ilman tuki­aisi­akin. Ja jos jotain työtä (ja asum­ista) ei kan­na­ta tehdä jos­sain kaupungis­sa, on luon­nol­lista, että tuol­laiset aktivi­teetit siir­tyvät muualle tai hin­tata­so sopeu­tuu val­lit­se­vaan taloudel­liseen tilanteeseen. Kasvukeskuk­sien kasvua ei siis pääsään­töis­es­ti kan­na­ta tukea yli luon­nol­lisen markki­navoimien ohjaa­man kehi­tys­ta­son. Markki­navoimat ohjaa­vat kyl­lä palkat ja asun­to­jen hin­nat jollekin luon­nol­liselle tasolle. Hallinnol­lis­es­ta ohjauk­ses­ta on tässä lähin­nä vain haittaa.

    Käytän­nössä eri kokoiset kun­nat kykenevät nykyäänkin tuot­ta­maan perus­palve­lut karkeasti samoin kus­tan­nuksin. Uusi malli olisi siis tässä mielessä toimi­va. Pidän hyvänä sitä aja­tus­ta, että halu­am­mekin kus­tan­taa perus­palve­lut kaikille kansalaisille yhteis­vas­tu­ullis­es­ti, jok­seenkin saman tasoisi­na ja samal­la hin­nal­la. (Enkä arvos­ta joidenkin min­is­terei­den kom­ment­te­ja siihen suun­taan, että kunkin kun­nan (vaikka­pa köy­hän tai van­hus­val­taisen) tulisi kus­tan­taa omat perus­palvelun­sa itse. Perus­palvelu­iden tulisi olla samat niin rikkaille kuin köyhille.)

    Toisek­si kun­nan kan­nat­taisi lopet­taa kaik­ki elinkeino­jen edis­tämi­nen – niin kuin muuten näyt­tävät tehneenkin ne kun­nat, jot­ka ovat saa­ji­na vero­tu­lo­jen tasauk­ses­sa ja joiden talouteen oma veropo­h­ja ei siis vaikuta. 

    Min­un tiedos­sani ei ole yhtään kun­taa, joka ei pyrk­isi edis­tämään elinkei­noelämään­sä, tai joka ei olisi kiin­nos­tunut rikkaista ja toimeli­aista asukkaista. Tulon­tasauk­sil­la voi olla joitain tuol­laista aktivi­teet­tia rauhoit­tavia vaiku­tuk­sia (hyvä niin), mut­ta taidamme olla vielä aika kaukana siitä, että kun­nat lopet­taisi­vat talouten­sa ja elinkei­noelämän­sä (ja kaiken muun kun­ta­lais­ten ja kun­nanisien halu­a­man) edistämisen.

    1. Juho Laatu
      Tarkoi­tatko, että jos opet­tahien palkat opvat kasvukeskuk­sis­sa suurem­mat, siir­retään koulut ja oppi­laat muut­to­tap­pioaluielle? Vai tarkoi­tatko, että muute­taan perusk­oulu kasvukeskuk­sis­sa kahydeksanvuotiseksi?

  50. Helsinki,Espoo, Van­taa, Turku, Tam­pere, Lahti, Oulu, Kuo­pio, Jyväskylä ja Vaasa ym kaupun­git ovat vero­tu­lo­jen tasauk­ses­sa mak­sajia eli 90 % suo­ma­lai­sista. Osmo Soin­in­vaara, paljonko se hyödyt­täisi Helsinkiä, jos tästä tasauk­ses­ta luovuttaisiin.

  51. Liian van­ha:

    Useim­mat ns henkilöko­htaiset eläk­er­a­has­totkin ovat enem­män tai vähem­män kollektiivisia.
    Aidot henkilöko­htaiset eläk­keet ovat harvinaisia 

    Ei nyt sen­tään. Esimerkik­si USAs­sa eläkesäästöt ovat suurelta osin oikeasti henkilöko­htaisia (401k, IRA, RothIRA, jne…). Siel­lä yhteiskun­ta tukee eri­laisil­la verokan­nusteil­la eläkesäästämistä.

    Tämän lisäk­si on julki­nen eläke­jär­jestelmä (sosial secu­ri­ty) ja osas­sa (entistä harvem­mas­sa) yri­tyk­sessä yleen­sä kohtu­ullisen pieni eläke (pen­sion).

    Ei Suomen vapaae­htoinen eläkekään ole henkilöko­htainen vaan varat ovat vaku­u­tusy­htiön omaisu­ut­ta ja jos halu­aa jät­tää ne perin­nök­si halti­jan kuol­lessa ennenaikaises­ti on otet­ta­va erilli­nen henki­vaku­u­tus , joka merk­it­see pääo­man mak­samista kah­teen kertaan.

    Eivät toki vapaae­htoisen eläke­vaku­u­tuk­sen säästöt ole vaku­u­tusty­htiön omaisu­ut­ta, mut­ta kun kyse on vaku­u­tus­businek­ses­ta niihin liit­tyy pakko mak­saa henki­vaku­u­tus­mak­sua, jos halu­aa tur­va­ta per­il­lis­ten oikeudet jos vaku­u­tuk­senot­ta­ja sat­tuu kupsahtamaan.

    Vapaae­htoiset eläke­vaku­u­tuk­set Suomes­sa oli­vat pääsään­töis­es­ti erit­täin epäedullisia vaku­u­tuk­senot­ta­jalle (suuret kulut, puoli­pakko henki­vaku­u­tus­mak­su), mut­ta niitä pystyt­ti­in markki­noimaan verovähen­nys­ten avul­la (ennen max 50000 mk vähen­nys ansio­tu­losta aikana jol­loin mar­gin­aaliv­ero oli hel­posti yli 50%).

    Mainit­se­masi pakolli­nen henki­vaku­u­tus ei koske uut­ta eläkesäästämistä (PS-tilit), mut­ta valitet­tavasti hal­li­tus de-fak­to tap­poi tämän säästämisen korot­ta­mal­la säästö­jen nos­tamisen aloit­tamisikära­jan 68 vuoteen.

    Suomes­sa on nähtävästi poli­itikko­jen mielestä pahek­sut­tavaa säästää ja varautua itse van­hu­u­teen, pie­neen eläk­keeseen ja kas­vavi­in sairaanhoitokuluihin.

  52. Tapio: Mitä pitem­män lenkin rahat käyvät, sitä enem­män syn­tyy kulu­ja ja vinoutumia. 

    Nykyisessä mallis­sa tasoi­tus hoide­taan mon­imutkaisen val­tiono­su­us­mall­in kaut­ta. Nykyi­nenkin hal­li­tus viilailee val­tiono­suuk­sia, eikä media ja muu keskustelu tun­nu seu­raa­van asi­aa eikä ymmärtävän muu­tosten vaiku­tuk­sia. Raho­jen kier­rät­tämi­nen pääasi­as­sa val­tion vero­tuk­sen kaut­ta kun­nille (könt­tä­sum­ma per tarve) tek­isi mielestäni rahoituk­sen peri­aat­teet selvem­mik­si (= kaikille samat perus­palve­lut yhteis­vas­tu­ullis­es­ti kus­tan­net­tuina). Mallin tarkoi­tus on siis vähen­tää vinoumia, vaik­ka kun­tien rahat kiertävätkin val­tion kas­san kaut­ta hie­man eri taval­la kuin nyt.

    Meil­lä olisi ole­mas­sa eri­no­maista aineis­toa maakun­ta­mallin toimivu­ud­es­ta Suomes­sa: Kain­u­un maakun­takokeilu. Siihen näh­den asi­as­ta keskustel­laan ällistyt­tävän vähän. Mallis­sa oli muu­tamia epä­selviä vas­tui­ta mm. sote-kysymyk­sis­sä, mut­ta ne oli­si­vat olleet hel­posti kor­jat­tavis­sa. Kokeilu lop­pui, kun Puolan­gan kun­ta kuvit­teli itses­tään liiko­ja. Nyt puolankalaiset siitä kärsivät.

    Toiv­ot­tavasti kokeilua analysoidaan edes korkeakouluissa. 

    Kain­u­un maakun­ta­malli on hieno kokeilu (otta­mat­ta kan­taa sen yksi­tyisko­hti­in). Min­un puolestani val­tio voisi pitää näp­pin­sä irti näistä kokeiluista. Sen ei tarvit­sisi pohtia sal­li­taanko joitain kokeilui­ta (poli­it­ti­sista syistä) vai ei, vaan se voisi jät­tää palvelu­iden toteut­tamisen kun­tien itsen­sä vas­tu­ulle. Jos maakun­ta­malli toimii, sitä var­maankin käytetään. Val­tion roo­lik­si riit­tää sen valvom­i­nen, että kun­nat täyt­tävät lak­isääteiset velvoiteen­sa riit­tävän hyvin.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Tarkoi­tatko, että jos opet­tahien palkat opvat kasvukeskuk­sis­sa suurem­mat, siir­retään koulut ja oppi­laat muut­to­tap­pioaluielle? Vai tarkoi­tatko, että muute­taan perusk­oulu kasvukeskuk­sis­sa kahydeksanvuotiseksi?

    Tarkoi­tan että pääsään­tönä markki­navoimat aset­ta­vat palkat ja asuinkus­tan­nuk­set kohdalleen. Opet­ta­jien palkat ovat yhtälössä yksi osatek­i­jä. Näyt­tää siltä, että nykyään eri kokoiset kun­nat pystyvät jär­jestämään perus­palve­lut jok­seenkin samaan hin­taan, joten ilmeis­es­ti ne kykeni­sivät toteut­ta­maan perus­palve­lut myös samankokoisil­la val­tion mak­samil­la könt­ta­sum­mil­la. Kaupungeis­sa ilmeis­es­ti säästetään jos­sain toi­sis­sa asiois­sa, jos opet­ta­jien palkkoi­hin kuluu vähän enem­män rahaa.

    Voi myös kysyä, mik­si kaupungeis­sa pitää mak­saa opet­ta­jille enem­män palkkaa? Onko kaupun­ki asuin­paikkana niin huono, että pitää houkutel­la? Vai ovatko asun­not niin kalli­ita, että asum­ista pitää tukea? Entä pitääkö utsjoke­laiselle lääkärille mak­saa korkeaa palkkaa etäisyyk­sien, läm­mi­tysku­lu­jen ja ikävän ympäristön vuok­si? Min­un vies­ti­ni on se, että pitäisi pääsään­töis­es­ti luot­taa siihen, että markki­nat hoita­vat palkat ja asun­to­jen hin­nat oikealle tasolle. Jos palkko­ja ja asum­ista tue­taan jos­sain, syyt voisi­vat liit­tyä esim. yhteiskun­nan rak­en­teen muu­tok­sen ohjaamiseen, tulo­jen pysyvään tasaamiseen tai tilapäiseen kri­isi­in. Markki­navoimien hin­nan­muo­dos­tus­ta vas­taan suun­natut pysyvät kor­jauk­set sen sijaan vain vääristävät markki­noi­ta. Tuol­laiset tuki­aiset siis menevät hel­posti hin­toi­hin, eivätkä näin vaiku­ta enää toiv­o­tul­la taval­la. Luulen että pääkaupunkiseu­tu pär­jää kil­pailus­sa ihan hyvn, vaik­ka sille ei palkkatukia ja asum­is­tukia (val­tion kas­sas­ta) myön­net­täisikään. (Tästä aiheesta pieni näpäy­tys hallitukselle.)

    Nyt mah­dol­lis­es­ti korkei­ta palkko­ja mak­sa­va kasvukeskus voisi siis jatkaa nykyisel­lä mallil­la ja mak­saa edelleen suuria palkko­ja, olet­taen että sen kokon­aisku­lut ovat muiden kun­tien tasol­la. Jos se taas tuh­laa mui­ta enem­män, se voisi miet­tiä pri­or­i­teet­te­jaan. Jos se halu­aa sat­sa­ta hyvään koulu­tuk­seen, niin asia ok. Jos se halu­aa säästää koulu­tuk­ses­sa, se hyväksynee myös sen, että kaik­ki opet­ta­jat eivät sinne ehkä hakeudu, tai osa asukkaista muut­taa naa­purikun­ti­in parem­man tai halvem­man koulu­tuk­sen vuoksi.

  54. “Ei nyt sen­tään. Esimerkik­si USAs­sa eläkesäästöt ovat suurelta osin oikeasti henkilöko­htaisia (401k, IRA, RothIRA, jne…). Siel­lä yhteiskun­ta tukee eri­laisil­la verokan­nusteil­la eläkesäästämistä.”

    Kuten ker­roin, eläke­jär­jestelmät koos­t­u­vat use­asta ele­men­tistä, myös näistä vapaae­htoi­sista lisäeläkkeistä

    Mut­ta ne ovat vain osa eläke­jär­jestelmää ja vaik­ka kat­tavu­us on jo kohtu­ulli­nen niin niiden osu­us eläkek­er­tymästä on pieni.

    Ja nuo 401 k ym jär­jestelmät ovat vapaae­htoisia, joten kat­tavu­us ei ole täy­delli­nen vaan riip­puu henkilön mah­dol­lisuuk­sista säästää/työnantajan tar­joamista eduista.Arviolta puolel­la työikäi­sistä on tuol­lainen eläke-etuus.

    Työ­nan­ta­jan tar­joa­mana ne ovat useim­miten kollektiivisia

    Ja nuo 401 k on tarkoitet­tu van­hu­u­den­tur­vaan eikä niil­lä kate­ta esim työkyvyt­tömyyt­tä, säästöhän nuorel­la on varsin pieni.

    “USA:n mak­su­pe­rusteiset yri­tysko­htaiset lisäeläke­jär­jestelmät ovat esimerk­ki siitä miten huo­mat­ta­va osa eläke­jär­jestelmän elinkaarisäästämisen riske­jä tasaav­ista ele­menteistä on siir­ret­ty eläkesäästäjälle.
    Nämä lakipykälän 401(k) mukaan nime­tyt tilit ovat nyky­isin yleisin työ­markki­nape­rusteinen lisäeläkkei­den kar­tu­tus­muo­to USA:ssa. Niiden piiris­sä on noin 40 % kaik­ista palka­nsaa­jista kun ylipäätään jonkin työ­markki­nape­rusteisen lisäeläke­jär­jeste­lyn piiris­sä oli
    kaikki­aan 51 pros­ent­tia palka­nsaa­jista vuon­na 2005 ( Bach-Oth­man, 2006). ”

    USA:ssa kuten mon­es­sa muuas­sakin maas­sa , eläke kerätään use­asta lähteestä.

    Mut­ta nuo mak­su­pe­rusteiset eläke­jär­jestelmät sisältävät riske­jä, jot­ka aja­vat eläkeläiset sos­sun luukulle tai val­tion eläkkei­den piiriin.

    Finanssikri­i­sis­sä eläk­er­a­has­to­jen arvo rom­ahti ja toisaal­ta pitkään eläväl­lä rahat eivät riitä lop­pu­un saakka.

    http://www.etk.fi/fi/service/yhdysvallat/619/yhdysvallat

    USA perusjär­jestelmä on tuo kansaneläke ja työn­tek­i­jä ja työ­nan­ta­ja mak­sa­vat pakol­lista eläke­mak­sua , palka­s­ta 6,25 % kumpikin .
    kansaneläke on tulo-ja tarveharkintainen,joten kaik­ki eivät saa sitä

    Kansaneläke­jär­jestetelmän rahoi­tus perus­tuu jako­jär­jestelmään, rahas­toin­ti­aste on mata­la, lähin­nä puskureissa.

    USA:n palkka­sum­mas­ta kuluu on 16 % näi­hin eläkkeisi­in, joten ei se mrk­i­tyk­setön ole vaan oleelli­nen osa eläkejärjestelmää

    http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2139_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/elinkaarisaastaminen_ja_sijoitusriskit_eri_elakejarjestelmissa_7.pdf

  55. “Eivät toki vapaae­htoisen eläke­vaku­u­tuk­sen säästöt ole vaku­u­tusty­htiön omaisu­ut­ta, mut­ta kun kyse on vaku­u­tus­businek­ses­ta niihin liit­tyy pakko mak­saa henki­vaku­u­tus­mak­sua, jos halu­aa tur­va­ta per­il­lis­ten oikeudet jos vaku­u­tuk­senot­ta­ja sat­tuu kupsahtamaan.”

    Jos sijoi­tat suo­raan esim osakkeisi­in niin et tarvitse vaku­u­tus­ta, jälkeläiset perivät omaisu­u­den ilman vakuutustakin.

    Se ker­too enem­män tuos­ta “omis­tuk­ses­ta”

  56. Nythän meil­lä on jo maakun­taval­tu­us­to ja maakun­ta­hal­li­tus — alahuone ja ylähuone.

    Maakun­ta­hal­li­tus ei tosin edus­ta ensisi­jas­sa kun­tia vaan puolueita. 

    Ylähuone­jär­jestelmä tarkoit­taisi, että samoissa vaaleis­sa valit­taisin maakun­ta­hal­li­tuk­seen edus­ta­ja jokaises­ta kun­nas­ta tai alueelta.

    Elikkä Anni Sin­nemäen sanoin, täl­lä taval­la tuo­taisi­in viimeinkin tämä taso kansalais­ten vaiku­tus­val­lan piiriin.

  57. Entä jos tek­isi sel­l­aisen rajauk­sen että sen sijaan että val­tio määrää kun­tia hoita­maan asioi­ta, se hoitaisikin ne itse? Nyky­ta­pa mis­sä val­tio määrää kun­taa hoita­maan asioi­ta mitä ne eivät halua hoitaa voi hel­posti johtaa niiden hoita­miseen huonosti.

    Toki jos tuo­ta oikeasti lähtisi toteut­ta­maan niin asi­aa kan­nat­taisi miet­tiä yksi laki kerrallaan.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho Laatu
    Tarkoi­tatko, että jos opet­tahien palkat opvat kasvukeskuk­sis­sa suurem­mat, siir­retään koulut ja oppi­laat muut­to­tap­pioaluielle? Vai tarkoi­tatko, että muute­taan perusk­oulu kasvukeskuk­sis­sa kahydeksanvuotiseksi?

    Kom­men­toin nyt vähän tätä. Perusk­oulu kyl­lä kuu­luu jär­jestää taval­la tai toisel­la siel­lä mis­sä oppi­laat asu­vat. Mut­ta toisen ja korkea-asteen koulu­tuk­sen ei enää tarvitse olla opiske­li­joiden koti­paikkakun­nal­la. Nykyisel­lään nämäkin keskit­tyvät kasvukeskuk­si­in, mut­ta opiske­li­javir­ta voisi olla toisinkinpäin.

  59. Siinä ollaankin sit­ten ihmeessä kun yritetään houkutel­la kan­sain­välisen tason osaa­jia tohma­järvelle tutk­i­joik­si ja pro­fes­sor­eik­si. Helsinkikin on niil­lä markki­noil­la vähän tuppukylä.

    Suomes­sa kaupun­git kil­pail­e­vat globaaleil­la markki­noil­la, ei siihen oikein sisäpoli­it­tisel­la alue­poli­ti­ikalla vaikuttaa. 

    Kaupungeis­sa palkkata­so on korkean tuot­tavu­u­den vuok­si keskimäärin korkeampi, ja keskimääräi­nen palkkata­so määrää elinkus­tan­nuk­set myös niille julkisen sek­torin opet­ta­jille ja sairaan­hoita­jillekin. Eli myös heille pitää mak­saa enem­män palkkaa. Onnek­si kaupunkien korkeas­ta tuot­tavu­ud­es­ta pystytään repimään euromääräis­es­ti enem­män vero­ja, ja hom­ma pyörii ihan markki­na­t­alouden ehdoilla. 

    Tietenkin voitaisi­in pyrk­iä luo­maan kokon­aan eril­liset markki­nat julkiselle sek­to­rille omine asun­toi­neen, viihde­palveluineen sekä ruo­ka- ja vaatekaup­poi­neen yht­enäisil­lä val­takun­nal­lisil­la hin­noil­la ja oma­l­la Julki­nen Rahaseteli™ mak­su­vä­li­neel­lään joi­hin yksi­tyisen sek­torin väel­lä ei olisi asi­aa, mut­ta ei sekään nyt oikein ele­gant­ti ratkaisu olisi.

  60. Osmo,

    Kek­sisitkö jonkin tavan, jol­la hal­li­tuk­sen kun­ta- ja soteu­ud­is­tuk­sen valmis­telu voitaisi­in ohja­ta kestäväm­mälle poh­jalle siten, että hal­li­tus voi säi­lyt­tää kasvon­sa ja että samal­la kuitenkin saadaan lop­putu­lok­se­na myön­teinen uud­is­tus, joka veisi asioi­ta parem­paan suun­taan ja joka olisi toteuttamiskelpoinen?

    Vaik­ka tuo Heinälu­o­man edel­lä mainit­tu kan­nan­ot­to uud­is­tuk­sen par­la­men­taarisen valmis­telun puoles­ta tuleekin mielestäni hiukan myöhässä ja ihme­tyt­tää, että asian puoles­ta ei pon­nekkaasti puhut­tu aiem­min tai jo hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa, niin arve­len sen kuitenkin ole­van osoi­tus tietys­tä viisaud­es­ta ja koke­muk­ses­ta, ja siinä mielessä täy­tyy antaa puhemiehelle tun­nus­tus kannanotosta.

    Usei­den lehtien pääkir­joit­ta­jat (mm. lauan­tain HS), asiantun­ti­jat (mm. THL:n Pus­ka, Kou­volan ter­veysjo­hta­ja Myl­lymä­ki, use­at pro­fes­sorit) ja nyt jopa eräät hal­li­tus­puoluei­den kokeneim­mista kansane­dus­ta­jista (Heinälu­o­ma, Kosk­i­nen, Sin­nemä­ki, Soin­in­vaara) ovat julkises­ti huolis­saan hal­li­tuk­sen uud­is­tusten kohtalosta ja valmis­telun tasos­ta. Hal­li­tuk­sen oma jääräpäisyys, itsen­sä nurkkaan ajami­nen ongelmien kieltämisel­lä sekä medi­an har­joit­ta­ma type­rä jahti ns. takinkään­täjiä kohtaan ovat nähdäk­seni ain­oat asi­at, jot­ka vielä estävät palu­u­ta pois “vahvo­jen peruskun­tien” unelmahötöstä järkevään valmis­telu­un, jos­sa kaik­ki asi­at ovat aidosti auki ennen kun­non selvi­tyk­siä ja päätöksiä.

    Mis­tä löy­ty­isi tapa, jol­la hal­li­tus tästä pelaste­taan, jot­ta se ei tuhoa koko Suomea vain omat kasvon­sa säilyttääkseen?

  61. ter­ve,

    Sitä mitä en ymmär­rä on tuo puhe sveit­siläi­sistä. Sehän on noin 10 ker­taa suomea pienem­pi maa, jos­sa asuu noin 8 mljoon­aa ihmistä. Tot­takai siel­lä moni asia hoituu eri taval­la kuin Suomes­sa. Mut­ta olen pan­nut merkille, että se tapa hoitaa asioi­ta on juuri niin kuin Suomes­sa, jos ottaa huomioon pienem­män väentiheyden. 

    Mut­ta palataan kehi­tys­maasys­teemi­in. Tehdään kaik­ki vahvim­man oikeudel­la. Se on halvem­paa ja var­masti vahvis­taa Perus­suo­ma­laisen poli­ti­ikan logi­ikan. Itse hyö­dyn siitä varmasti!

    t. Mikko

  62. ‘Entä pitääkö utsjoke­laiselle lääkärille mak­saa korkeaa palkkaa etäisyyk­sien, läm­mi­tysku­lu­jen ja ikävän ympäristön vuok­si?’ (Juho Laatu)
    Vain, jos sinne halu­taan päte­viä lääkäre­itä. Jos palvelun tasol­la ja/tai toteu­tu­misel­la ei ole väliä, palkkata­son voi määritel­lä miten lystää.

  63. Evert The NeveR­est: Nythän meil­lä on jo maakun­taval­tu­us­to ja maakun­ta­hal­li­tus – alahuone ja ylähuone.

    Maakun­ta­hal­li­tus ei tosin edus­ta ensisi­jas­sa kun­tia vaan puolueita.

    Ylähuone­jär­jestelmä tarkoit­taisi, että samoissa vaaleis­sa valit­taisin maakun­ta­hal­li­tuk­seen edus­ta­ja jokaises­ta kun­nas­ta tai alueelta.

    Nykyisel­lä maakun­ta­hallinnol­la ei ole juuri mitään tekemistä aidosti demokraat­tisen maakun­ta­hallinnon kanssa. Kun­nat nimeävät maakun­taval­tu­us­ton jäsenet eikä maakun­nil­la ole vero­tu­soikeut­ta. Ne ovat siis vain kun­tapoli­itikko­jen rakas­tamia hallintohimmeleitä.

    Aito maakun­taval­tu­us­to pitää vali­ta suo­ril­la vaaleil­la ja maakun­nal­la pitää olla verotusoikeus.

    Kain­u­un kokeilus­sa maakun­taval­tu­us­to valit­ti­in suo­ril­la vaaleil­la, mut­ta maakun­nal­la ei ollut vero­tu­soikeut­ta, vaan rahaa kerät­ti­in kun­nil­ta. Tämä tietysti aiheut­ti ankaria riito­ja kun­tien ja maakun­nan välil­lä ja oli pääsyy kokeilun päättymiseen.

  64. Tapio: Nykyisel­lä maakun­ta­hallinnol­la ei ole juuri mitään tekemistä aidosti demokraat­tisen maakun­ta­hallinnon kanssa.

    Tiedän — olen use­assa postauk­ses­sa tuonut esille, että nykyi­nen maakun­ta­hallinto on aihio demokraat­tiselle maakuntahallinnolle. 

    Ihmeen syvälle ihmis­ten mieli­in nykyiset hallintoma­llit ovat syöpyneet.

    On ihmeel­listä, että Ruot­sis­sa ja käytän­nössä kaikkial­la muual­la pait­si Suomes­sa maakun­nal­liset elin­ten edus­ta­jat nimetään ilman yleisiä vaaleja.

    Seu­raavak­si odot­taisin, että ihmis­ten silmät avau­tu­isi­vat ihmettelemään mik­si Suomes­sa val­tio kerää kaik­ki verot, myös kunnallisverot.

  65. Uups! Piti sanoa, että Ruot­sis­sa ja muual­la maakun­tien edus­tus­tot val­i­taan yleisil­lä vaaleil­la pait­si Suomessa.

    Keskustapuolue on ain­oa puolue, joka viral­lises­sa kan­nas­saan vas­tus­taa maakun­nal­lisia demokraat­tisia vaaleja.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Kun­nal­lisveroa ei voi siirtää val­tion tasolle, kos­ka meil­lä on tosi­asi­as­sa eri­laisia raha­nar­vo­ja eri puo­lil­la maa­ta. kasvukeskuk­sis­sa palkat ovat selvästi korkeampia kuin muut­to­tap­pioalueil­la. Tämä tuo kasvukeskusten kun­nille enem­män vero­tu­lo­ja, mut­ta nämä eivät hyödy siitä mitään, kos­ka sama korkeampi palkkata­so kos­kee myös kun­nan meno­ja. Jos kasvukeskusten kun­nil­la olisi vain korkeam­mat palkat mak­set­tavinaan, mut­ta ne saisi­vat niiden vasti­neek­si rahaa saman kuin hal­van palkkata­son kun­nat, se lisäisi kun­tien välistä eriarvoisuutta.
    ‘snip’

    Hyvä päätelmä, mut­ta KVTES eli palkat ovat jok­seenkin samat kaikissa kun­nis­sa. Ja euro on käytössä myös periferiassa…
    Pelkästään lääkärien palkoista ei voi vetää moisia johtopäätöksiä.

    1. Sairaan­hoita­jat saa­vat selvästi suurem­paa palkkaa Helsin­gin seudul­la. Eivät julkisen sek­torin palkat ole samo­ja joka kun­nas­sa. Kun­tali­itosten kalleus johtuu suurelta osin siitä, että palkat joudu­taan har­mon­isoimaan ja yleen­sä ylöspäin.

  67. Evert The NeveR­est:
    Nythän meil­lä on jo maakun­taval­tu­us­to ja maakun­ta­hal­li­tus – alahuone ja ylähuone.

    Maakun­ta­hal­li­tus ei tosin edus­ta ensisi­jas­sa kun­tia vaan puolueita. 

    Ylähuone­jär­jestelmä tarkoit­taisi, että samoissa vaaleis­sa valit­taisin maakun­ta­hal­li­tuk­seen edus­ta­ja jokaises­ta kun­nas­ta tai alueelta.
    ‘snip’

    Niin että Englan­nin tapaan lorde­ja maakun­tien ylähuoneisi­in — vaaleil­la niitä tosin ei valita…
    Vaaleil­la valit­ta­vatkaan eivät edus­taisi kun­tia, vaan val­it­si­joi­ta — ja puolueita.
    Ehdot­ta­masi jär­jestelmä muis­tut­taa enem­män ulko- kuin ylähuonetta.

  68. teekkari:
    Siinä ollaankin sit­ten ihmeessä kun yritetään houkutel­la kan­sain­välisen tason osaa­jia tohma­järvelle tutk­i­joik­si ja pro­fes­sor­eik­si. Helsinkikin on niil­lä markki­noil­la vähän tuppukylä.

    Olen kuul­lut, että sel­l­asi­inkin tup­pukyli­in kuin Itha­ca ja Cam­bridge (Mass.) olisi jokunen sel­l­ainen ihme-elävä eksynyt.

  69. Raimo K: Niin että Englan­nin tapaan lorde­ja maakun­tien ylähuoneisiin…

    Nokke­laa saivartelua. Ker­ropa miten vas­taavasti Walesin, Skot­lannin ja Pohjois-Irlan­nin ylä- tai ulkohuoneisiin.

  70. Evert The NeveR­est:

    Keskustapuolue on ain­oa puolue, joka viral­lises­sa kan­nas­saan vas­tus­taa maakun­nal­lisia demokraat­tisia vaaleja.

    Mis­sä Keskus­tan viral­lises­sa kan­nas­sa täl­laista muka vastustetaan?

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Sairaan­hoita­jat saa­vat selvästi suurem­paa palkkaa Helsin­gin seudul­la. Eivät julkisen sek­torin palkat ole samo­ja joka kun­nas­sa. Kun­tali­itosten kalleus johtuu suurelta osin siitä, että palkat joudu­taan har­mon­isoimaan ja yleen­sä ylöspäin.

    Sairaan­hoita­jat saa­vat hie­man suurem­paa palkkaa Helsingis­sä (mut­ta ei sil­lä tule toimeen).
    Kun­tien välil­lä on toki palkkaero­ja, mut­ta ne ovat yksi­tyiseen sek­tori­in ver­rat­tuna vähäisiä.

  72. Evert The NeveR­est: Nokke­laa saivartelua. Ker­ropa miten vas­taavasti Walesin, Skot­lannin ja Pohjois-Irlan­nin ylä- tai ulkohuoneisiin.

    Siis kuka ylähuonet­ta ehdottikaan?
    Wale­sis­sa ei ole ylähuonet­ta, Skot­lannis­sa ei ole ylähuonet­ta, Pohjois-Irlan­nin 25 lor­dia istu­vat Englan­nin ylähuones­sa eli Pohjois-Irlan­nis­sa ei ole ylähuonet­ta — ovat siis unikameraalisia.

  73. Nukku­Mat­ti: Mis­sä Keskus­tan viral­lises­sa kan­nas­sa täl­laista muka vastustetaan?

    Keskusta.fi sivul­la:

    “Keskus­tan vai­h­toe­hdos­sa päät­täjät voidaan vali­ta maakun­taval­tu­us­toi­hin samoissa vaaleis­sa kuin kun­tapäät­täjätkin. Toinen vai­h­toe­hto on vali­ta kun­nan­val­tu­ute­tu­ista kun­nan edus­ta­jat maakun­ta­hallintoon.” Muis­taak­seni joku K:n silmäätekevä julisti, että maakun­nan kun­nat voisi­vat päät­tää, kumpaa mallia noudatetaan.

    Eli jos ei nyt vas­tuste­ta, vesitetään täydellisesti. 

    Vero­tu­soikeud­es­ta ei maini­ta halais­tua sanaakaan.

    Maakun­ta­hallinto ilman suo­raa edus­ta­jis­to­vaalia ja vero­tu­soikeut­ta on hallintohimmeli.

  74. Tapio:

    Maakun­ta­hallinto ilman suo­raa edus­ta­jis­to­vaalia ja vero­tu­soikeut­ta on hallintohimmeli.

    Tästä olen samaa mieltä.

    Sikäli kuin itse olen ymmärtänyt niin Keskus­tan mallis­sa nuo molem­mat ovat mah­dol­lisia (eli suo­rat vaali­ta ja vero­tu­soikeus). Eli myös tuo ensin mainit­tu vai­h­toe­hto, jos­sa maakun­nan päät­täjät val­i­taan suo­ril­la vaaleil­la on ollut esil­lä eikä sitä ole hylät­ty. On vähin­täänkin vääris­televästi san­ot­tu, että Keskus­ta sitä vas­tus­taa, jos se päin vas­toin on Keskus­tan ohjel­mas­sa esitet­ty vai­h­toe­htona hal­li­tuk­sen lin­jauk­sille. Mitkä muut puolueet ovat esit­täneet maakun­ta­mallia edes vai­h­toe­hto­jen joukossa?

    Mielestäni on myöskin aika erikoista lähteä vetämään johtopäätök­siä Keskus­tan “viral­lis­es­ta” lin­jas­ta yksit­täisen keskusta­laisen puheista, vaik­ka olisi kansane­dus­ta­ja tai kun­tapäät­täjä. Kuin­ka mon­es­sa muus­sa puolueessa esi­in­tyy eriäviä mielip­iteitä kun­ta- ja soteuudistuksesta? 

    Tun­tuu todel­la kum­malliselta, että tääl­lä Osmon johdol­la hauku­taan Keskus­tan mallia, joka kuitenkin on suurten puoluei­den malleista täs­mäl­lisin ja lähim­pänä Vihrei­den mallia.

    Jos Tapi­ol­la tai EvertTheNeveRest:illä on vielä tarkem­paa tietoa Keskus­tan mallista, niin ker­tokaa, mut­ta ainakin tähän men­nessä esite­tyn perus­teel­la näyt­täisi siltä, että Keskus­tan mallis­sa ei ole sul­jet­tu pois suo­ril­la vaaleil­la valit­tavaa maakun­taval­tu­us­toa eikä maakun­tien vero­tu­soikeut­ta. Toki olisi mukavaa, että Keskus­ta määrit­telisi maakun­ta­mallinsa täs­mäl­lisem­min ja ottaisi selkeäm­män kan­nan vaalei­hin ja veroi­hin tai ainakin alka­isi keskustel­la niistä avoimem­min. Mut­ta minkään Keskus­tan viral­lisen lin­jauk­sen perus­teel­la ei nähdäk­seni voi väit­tää, että Keskus­ta näitä asioi­ta vas­tus­taisi tai edes vesittäisi.

    1. kri­ti­soin sit, että keskus­ta yrit­tää istua kahdel­la ellei use­am­mal­la pallil­la, mikä herät­tää epälu­u­lo­ja. Tarvit­taes­sa kehutaan demokraat­tista maakun­ta­mallia suo­ril­la vaaleil­la valit­tuine val­tu­us­toi­neen, mut­ta kun men­nään yrjäkylille, puhutaankin ihan tois­es­ta mallista, jos­sa syr­jäseudut päät­tävät ja keskuskun­ta maksaa.

  75. Raimo K: Wale­sis­sa ei ole ylähuonet­ta, Skot­lannis­sa ei ole ylähuonetta

    Eikä ole myöskään Englan­nin ylähuonet­ta, kuten Raimo K. väit­tää. Ja unikam­er­aa­li­nenkin tarkoit­taa aivan muu­ta kuin yksikamarista.

  76. Osmo Soin­in­vaara: kri­ti­soin sit, että keskus­ta yrit­tää istua kahdel­la ellei use­am­mal­la pallil­la, mikä herät­tää epäluuloja.

    Samoin, mut­ta aitoa maakun­ta­mallia ei saisi uno­htaa vain sik­si, että Keskus­ta sil­lä pelaa.

    Kain­u­un kokeilun lisäk­si meil­lä on koke­muk­sia myös Ahve­nan­maan maakunnasta.

  77. Osmo Soin­in­vaara: puhutaankin ihan tois­es­ta mallista, jos­sa syr­jäseudut päät­tävät ja keskuskun­ta maksaa. 

    Mikä vihrei­den tai OS:n malli on tässä asi­as­sa? Tuon kom­mentin perus­teel­la voisi olet­taa, että tavoite on se, että kukin seu­tu kus­tan­taa omat palvelun­sa itse. Näinkö on, vai tulisiko parus­palve­lut kus­tan­taa yhdessä?

    P.S. Keskus­tan ailahtele­vu­ud­es­ta olen jok­seenkin samaa mieltä.

  78. Evert The NeveR­est: Eikä ole myöskään Englan­nin ylähuonet­ta, kuten Raimo K. väit­tää. Ja unikam­er­aa­li­nenkin tarkoit­taa aivan muu­ta kuin yksikamarista.

    Wikipedia: “Bri­tan­ni­as­sa ylähuoneen jäs­en­inä ovat elinikäisen aatelinar­von saa­neet ja jotkut kirkon edus­ta­jat, mut­ta nyky­isin heil­lä ei ole todel­lista val­taa.” Ja englan­niksi ylähuoneen nim­i­tys on House of Lords — aika osu­vasti, eikö totta.

    Ja englan­ninkielisessä Wikipedi­as­sa: “In gov­ern­ment, uni­cam­er­al­ism (Latin uni, one + cam­era, cham­ber) is the prac­tice of hav­ing one leg­isla­tive or par­lia­men­tary cham­ber. Thus, a uni­cam­er­al par­lia­ment or uni­cam­er­al leg­is­la­ture is a leg­is­la­ture which con­sists of one cham­ber or house.”

    Kyl­lähän se muu­takin tarkoit­taa, mut­ta kun tässä säi­keessä joku joskus esit­ti, että Suomen maakun­ti­in pitäisi saa­da ylähuoneet… jonkin mallin mukaan… Ehkä se oli saivartelua?

  79. Kuten kaik­ki tiedämme, sote-asi­at vievät peruskun­nan menoista suun­nilleen 70% (eri kun­nis­sa vähän eri pros­ent­ti, mut­ta suun­nilleen) ja sivistys ja koulu­tus noin 25%. Koulu­asi­at ovat varsin tarkasti laeil­la sään­nel­tyjä, joten ‘vapaa­ta’ rahaa kun­nal­la on noin 5% ja sil­lä pitää hoitaa tiet ja kadut ja kaavoituk­set ja se kuu­luisa byrokratia.

    Nyt hal­li­tuk­sen (ja muidenkin) tahol­ta on lausut­tu, että kun­tau­ud­is­tuk­sen marssi­järjestys on se, että tämä 5% määrää, miten mennään.

    Kum­mallista! Luulisi, että se 70%, jos­sa on ongelmia tulisi selvit­tää ensin. Palvelu­rakenne on tärkeämpi kuin kuntarakenne.

  80. En tiedä keskus­tan link­jas­ta, mut­ta tämä sote-sotku on nyt melkoinen. Vaikea uskoa, että sote-asi­as­sa päästäisi­in mihinkään järkevään enää 35 hen­gen työryhmässä.

    Mik­siköhän ihmeessä Ruotsin (alue­halli­nol­la vero­tu­soikeus ja vaalit)tai Tan­skan mallia (alue­hallinnol­la ei vero­tu­soikeut­ta, mut­ta vaalit) ei voitaisi ottaa poh­jak­si. Nyt uhkaa tul­la mitä sekavin hallinto- ja palvelu­rakenne ja isän­tä- ja renkikun­ti­neen. En tiedä sal­li­iko edes perus­tus­la­ki tällaista.

  81. Mitäpä Osmo san­ot tästä kommentista:
    http://www.hs.fi/kaupunki/Entinen+apulaiskaupunginjohtaja+Helsinki+pit%C3%A4isi+pilkkoa+osiin/a1366853000409

    Vai tuleeko sin­ul­lakin puo­lus­tus- ja tor­juntareak­tio, kun Kor­pinen ehdot­taa puut­tumista sin­unkin henkilöko­htaisen val­tasi ytimeen?

    Toisek­si ihme­tyt­tää, että miten Kokoomus voi johtaa Suomen kun­ta- ja sote-uud­is­tus­ta oikeaan suun­taan, jos ko. puolue var­tioi Espoon itsenäisyyt­tä ja koske­mat­to­muut­ta hen­keen ja vereen, vaik­ka samaan aikaan Espoon kaupun­gin vas­tu­ul­la ole­va peruster­vey­den­huolto on aivan retuperällä:

    http://www.hs.fi/kaupunki/Raja+jota+vain+toinen+vahtii/a1366615607072

    http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+ja+Espoon+kuntaraja+halkoo+jopa+taloyhti%C3%B6it%C3%A4/a1366616123786

    http://www.hs.fi/kaupunki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rit+karkaavat+Espoosta/a1366692051001

  82. Kor­pisen mallia mukaillen ehdot­taisin seuraavaa:

    - pilko­taan pääkaupunkiseudun kun­nat pienemmiksi

    - peruste­taan Helsin­gin, Van­taan ja Espoon alueen kun­nista metropo­lialue, joka olisi siis pääkaupunkiseudun “maakun­ta”

    - jae­taan muu Uusi­maa kolmeen maakun­taan, jot­ka ovat Län­si-Uusi­maa, Kes­ki-Uusi­maa, ja Itä-Uusimaa

    - metropo­lialue ja Uuden­maan kolme maakun­taa vas­taa­vat kukin perus- ja erikois­sairaan­hoi­dos­ta sekä sosi­aal­i­toimes­ta alueel­laan suo­ril­la vaaleil­la val­i­tun maakun­taval­tu­us­ton alaisu­udessa ja keräävät verot suo­raan alueen­sa asukkail­ta em. palvelu­jen järjestämiseen

    - edel­lä mainit­tu­jen maakun­tien yläpuolel­la on vielä eri­tyisen vaa­ti­van sairaan­hoidon erva-alue, jon­ka keskus on aina yliopis­tolli­nen keskus­sairaala ja johon kuu­luisi­vat Uuden­maan lisäk­si myös muut nyky­isinkin Helsin­gin yliopis­tol­lisen sairaalaan vas­tu­ulle kuu­lu­vat alueet

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    kri­ti­soin sit, että keskus­ta yrit­tää istua kahdel­la ellei use­am­mal­la pallil­la, mikä herät­tää epälu­u­lo­ja. Tarvit­taes­sa kehutaan demokraat­tista maakun­ta­mallia suo­ril­la vaaleil­la valit­tuine val­tu­us­toi­neen, mut­ta kun men­nään yrjäkylille, puhutaankin ihan tois­es­ta mallista, jos­sa syr­jäseudut päät­tävät ja keskuskun­ta maksaa. 

    Osmo,

    Olet yllä arvostel­lut, että Keskus­ta ajaisi kak­sil­la rat­tail­la maakun­ta­mallinsa kanssa ja kan­nat­taisi keskenään ris­tiri­itaisia ratkaisu­ja kul­loisenkin kuuli­jakun­nan miel­tymys­ten mukaan. Mihin väit­teesi perustuu?

    Ainakin Pekkari­nen näyt­tää myös syr­jäkylil­lä puhu­van tämän sin­unkin kan­nat­ta­masi suo­ril­la vaaleil­la val­i­tun maakun­ta­hallinnon puolesta:
    http://www.suomenmaa.fi/etusivu/pekkarinen_katse_maakuntahallintoon_6355841.html

    Myös Vasem­mis­ton joukois­sa “syr­jäkylien miehet” Kallior­inne ja Ten­nilä ovat kan­nat­ta­neet Ruotsin mallia. 

    Nyt kysymys kuu­luukin, että uskalta­vatko Vihreät puhua täl­laisen mallin puoles­ta esimerkik­si Helsin­gin kaupunginvaltuustossa? 

    Onko aivan reilua, että lähdet etsimään vikaa syr­jäkylien äänestäjistä ja edus­miehistä, kun suurim­mat ongel­mat ja pahin pat­ti­ti­lanne uud­is­tusten osalta näyt­tää ole­van Vihrei­den ydi­nalueel­la pääkaupunkiseudul­la, jos­sa ainakin suuret puolueet Kokoomus ja SDP keskit­tyvät mielu­um­min suo­jele­maan van­ho­ja val­tarak­en­tei­ta kuin asukkaiden palvelu­ja. Tämä siis siitä huoli­mat­ta, että jopa vau­raas­sa Espoos­sa julki­nen peruster­vey­den­hoito on retu­peräl­lä kuten yllä on kerrottu.

    Vaik­ka Vihreät eivät olisikaan suurin syypää pääkaupunkiseudun ongelmi­in, niin liiak­si on tei­dänkin joukois­sanne tyy­dyt­ty myötäilemään Kokoomus­ta ja mieliku­vapoli­tikoin­tia “vahvoista peruskun­nista”. Profi­ilin nos­to vah­van maakun­ta- ja metropoli­hallinnon puoles­ta olisi Vihrei­den joukos­sa paikallaan.

Vastaa käyttäjälle JTS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.