Ryhmäpuhe kuntajakolaista

10.4.2013 · Aihe: Eduskuntatyö, Kuntajako 

Puhemiesneuvosto päätti eilen yllättäen, että kuntajakolaista pidetään ryhmäpuheenvuorokierros. Tämä tuli kovin yllättäen. Kenellekään ei sopinut, mutta minä suostuin kokoamaan oheisen peruspuheen.

 

Arvoisa puhemies!

Kun vajaa kaksi vuotta sitten teimme hallitusohjelmaa, otimme kuntarakenteen muutoksen yhdeksi hallituksen keskeisistä tavoitteista. Kannattaa palauttaa mieleen, miksi tähän savottaan ryhdyttiin, vaikka se tiedettiin vaikeaksi ja tunteita herättäväksi.

Tärkeimmäksi syyksi katsottiin kaupunkiseutujen kuntien haaskaava kilpailu varakkaista asukkaista ja voittoa tuottavista yrityksistä.  Toisaalta muuttotappioalueilla joidenkin kuntien väestörakenne on kääntymässä niin vanhusvoittoiseksi, etteivät ne pysty pitkään huolehtimaan nykyisistä tehtävistään.

Aloitetaan helpommasta päästä, muuttotappioalueiden vanhusvoittoisista kunnista.

Kun väestön mediaani-ikä lähestyy kuuttakymmentä, ei oikein voida enää puhua elinkelpoisesta kunnasta. Tällaisen kunnan halu säilyä itsenäisenä on kuitenkin lähinnä sen oma asia. Se ei naapureiden etua loukkaa. Ulkopuolista puuttumista tarvitaan oikeastaan vain, kun vaikeuksiin joutunut kunta haluaa liittyä vahvempaan naapuriinsa, eikä tämä suostu ottamaan sitä vastaan. 

Todettakoon, että vähäväkinenkin kunta voi olla elinkelpoinen, jos se vapautetaan velvollisuudesta järjestää terveydenhuollon palvelut. Pienuuteen liittyy usein ketteryys ja matala organisaatio.

Hallitusohjelmaa laadittaessa olimme yksimielisiä siitä, että vakavimmat kuntarakenteen ongelmat ovat kasvavilla kaupunkiseuduilla.

Kilpailu on yleensä myönteistä kirittäessään kaikkia parempaan toimintaan. Kuntien välinen kilpailu kaupunkiseutujen sisällä on kuitenkin lähes pelkästään kilpailua asukkaiden valinnasta. Houkuttelemalla asukkaiksi terveitä ja rikkaita menestyy paljon paremmin kuin huolehtimalla hyvin huono-osaisista. Tällainen kilpailu on syytä lopettaa, sillä osaoptimoinnin seurauksena kaupunkiseutumme ovat kehittyneet vinoon.  Esimerkiksi täällä Helsingin seudulla ihmisten liikuttamiseen paikasta toiseen tarvitaan kaksinkertainen määrä energiaa verrattuna vastaaviin eurooppalaisiin kaupunkeihin samalla kun palveluelinkeinot menestyvät hajanaisessa yhdyskuntarakenteessa huonosti. Virhe on miljardien arvoinen. Turku esimerkiksi voisi olla selkeästi maan kakkoskaupunki, elleivät seudun kunnat olisi pilanneet mahdollisuuksiaan riitelyllä.

Helsingin seudulla on tehty lukuisia sopimuksia asuntopoliittisen vastuun jakamisesta kuntien kesken. Ne on aina rikottu, koska vapaamatkustajuus kannattaa.

Hallitus on lähtenyt yksioikoisesti ratkaisemaan ongelmaa pyrkimällä takaisin tilanteeseen, joka vallitsi Suomessa vielä 60 vuotta sitten, jolloin kaupunkien rajat ulottuivat työssäkäyntialueiden rajoille. Tämä edellyttäisi kuitenkin asukasluvultaan niin suuria kuntia, että voidaan kysyä, onko enää järkevää.

Asukkaat ovat ymmärrettävästi nousseet vastustamaan päätösvallan viemistä liian kauas suuriin yksiköihin. On meidän hallituspuolueissakin syytä tunnustaa, että kaupunkiseutujen ongelmat eivät ratkea kuntaliitoksilla. Tarvittavia kunttaliitoksia ei vapaaehtoisesti synny.

Helsingin seudulle suunnitellaan metropolihallintoa päättämään isoista asioista, samalla kun peruskunnille jäävät ne tehtävät, jotka eivät edellytä ylätason päätöksiä. On realistista pyrkiä samaan ratkaisuun monella muullakin kaupunkiseudulla, esimerkiksi Turussa ja Tampereella.  

Päätösvallan järjestäminen ei riitä, on myös korjattava asukaspohjan erilaistumisesta aiheutuva eriarvoisuus. Se ei ratkea pelkästään hajasijoittamalla sosiaalista asuntotuotantoa, sillä eivät kuntien väliset erot pelkästään sosiaalisesta asuntotuotannosta johdu. Sitä paitsi kaupunkitutkijoiden mukaan vuokratalokasarmien ripottelu kehyskuntiin on huonoa sosiaalipolitiikkaa. 

Kuntien verotusoikeus on siirrettävä kokonaan tai pääosin metropolihallinnolle. Vasta sen jälkeen kunnat kilvoittelevat keskenään reilusti palvelujen järjestämisessä ja vasta sen jälkeen niillä on todellista halua yhteistoiminnassa edistää koko seudun etua.

Näin toimien kuntauudistus johtaa sosiaalisesti oikeudenmukaisin, menestyviin kaupunkeihin, joissa päätösvalta ihmistä lähellä olevissa asioissa säilyy ihmisten lähellä.

Ja mikä tärkeintä: näin se on ylipäänsä toteutettavissa.

Kommentit

97 Vastausta artikkeliin “Ryhmäpuhe kuntajakolaista”

  1. JTS kirjoitti 10.4.2013 kello 15:44

    Hyvä, koska perusaisat ovat unohtuneet koko karttaharjoitukssta.

    Olennainen asia olisi esittää järkevää paikallsiahallintoa, joka edistäisi demokratiaa tai ainakin suojaisi nykyisten rakenteiden jääräpäisiä puolutsajia ja vallan kahvoissa roikkuvia.

    kuntaliitoksessa n 20 – 30 valtuuettua menettää paikkansa puolueeltaan. Sitä puoluteoimistoissa ei hyväksytä paikallistasolla “kunnallisen autonomian” nimissä.

    Mikä pitäjän/osa-caltuuston tai minkä rooli olisi? “pienet asiat” ei kuulosta hyvältä, ne ovat isoja asioita.

    Sosiaali- ja etrveyshallinto kuuluu metropoliin, kaavoitus ja elinkeinoasiat, lausunnot toki pitäjille. Toisenasteen opetus myöskin. Kultuuripalveluista kirjasto, museo ja teatteri, ksoka kävijät niihin tulevat koko alueelta.

    Tilaaja-tuottaja-mallin käyttäminen lienee myös suurkutien toimivuuden edellytys. Siinäkään ei ole pitkällä.

    Valtionsouudet pitävät kunnat hengeissä hamaan loppuun saakka, kunnes kaikki ovat kunnilla töissä.

    Vihreältä puolueelta toivoisin myös juurien muistamista. Vihreät halusivat vapaata kansalaistoimintaa, jossa ihan kaikki asiat eivät olisi kunnan hoidossa ja veroilla maksettuja virkamiesvetoisia. Nykyinen kuntamalli on tiensä päässä, mutta edistääkö suurkuntamalli millään tavalla kansalaistoimintaa ja lähivaikuttamista?

    Voi edistääkin. Keskustelussa tätä teemaa ei vain ole ollut lainkaan, kun kiinnostus on vallasta ja poliitisesta enemmistöstä. Keskutelua ei käydä edes Isänmaan edusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Marko V kirjoitti 10.4.2013 kello 16:13

    Niin se vaan on, että jos hinta-laatusuhde ei kohtaa, niin väki äänestää jaloillaan. Helsingin tapauksessa tuossa laatupuolessa olisi paljon kohennettavaa. Taloudellisestihan ei ole mitään järkeä muuttaa kahden auton sijainnille kehyskuntaan. Laadusta sen on johduttava. Tämä tilanne siis esikaupunkialueilla. Ratikka-aluehen on hintatasoltaan riistäytynyt taivaisiin ja cityvihreäksi ryhtymiseen tarvittaisiin huomattava perintö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  3. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 10.4.2013 kello 16:25

    Olisiko tämä Osmon malli sitten “OmaStadi-Metropolimalli?
    Joku muu nimitys tälle saastunnan saaneelle kotikunta-maakunta -mallille pitää tietysti kehittää, vaikka tänne landelle sovellettuna tuo metropoli kuulostaakin vähän korskealle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  4. Raimo K kirjoitti 10.4.2013 kello 17:16

    Hyvä puheenvuoro! Parempi kuin Kepun Sipilän, ehdottomasti.
    Mutta ensin pitäisi ratkaista sote-ongelmat ja sitten vasta katsoa, mitä kuntarakenteessa pitäisi tehdä – metropolialue kaipaa kyllä ‘jotakin’.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  5. NukkuMatti kirjoitti 10.4.2013 kello 17:23

    Hyvä Osmo,

    Tuo on järkevä ryhmäpuhe, joka perustuu suurin piirtein oikeaan ymmärrykseen kokonaisuuksista ja niihin liittyvistä ongelmista.

    Siinä esitetyt ajatukset ovat kuitenkin nähdäkseni erittäin kaukana hallituksen linjauksista.

    Kysymys kuuluukin, että kuinka kauan Vihreät aikovat tukea hallituksen erittäin kallista ja haitallista sekoilua uudistuksen valmistelussa?

    Nyt ollaan vaarassa tehdä isoja miljardiluokan virheitä, joiden korjaamiseen menee seuraavalta hallitukselta koko toimikausi, jos virheet ylipäänsä ovat sitten enää korjattavissa.

    Jokaisen hallituspuolueen kansanedustajan velvollisuuksiin kuuluu olla itselleen ja valitsijoilleen rehellinen, ja estää kykynsä mukaan ilmiselvät typeryydet, joita on vaarassa tapahtua ilmeisesti pelkän ryhmäkurin ja kollegiaalisen lojaaliuden tähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. NukkuMatti kirjoitti 10.4.2013 kello 17:40

    Tässä tulee vielä toinen kysymys Osmolle:

    Onko Anni Sinnemäki ainoa Vihreä kansanedustaja, joka uskaltaa suoraan todeta, että suunniteltu uudistus on käytännössä jo epäonnistunut, ja uskaltaa myös nimeltä mainiten kyseenalaistaa kokoomuksen ja SDP:n johdolla tehdyt hallituksen linjaukset (http://annisinnemaki.net/2013/01/29/miksi-kuntauudistuksen-epaonnistuminen-on-todellisuudessa-kokoomuksen-vika/)?

    Kaksi vuotta on jo menty uudistuksen valmistelussa yhä syvemmälle suohon, mutta Osmo edelleen kohtelee hallituskumppaneitaan silkkihansikkain, ja antaa kritiikin niin neutraalisti, että epäilen, että huomaavatko edes arvostelun kohteena olevat sitä itse. Nyt olisi viimeinen hetki ymmärtää, että näin jääräpäistä, kokematonta ja osaamatonta hallitusta ei Suomessa ole nähty mies muistiin, ja nimenomaan tämän jääräpäisyyden ja osaamattomuuden vuoksi typeryyksien tekemisen estäminen vaatisi tavallista järeämpiä toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  7. Tomi kirjoitti 10.4.2013 kello 17:56

    Yhtä turhan kanssa kuin muukin kuntakeskustelu tähän asti.. Hallituksen mantran mukaisesti Suomelle olisi parasta jos olisi yksi ISO kunta. Näin kaikki ongelmat olisi poissa päiväjärjestyksestä.

    Mitä jos alettaisiin keskustelemaan miten lähidemokratia toteutetaan paremmin kaupungin tai kuntien sisällä ja sitten poliitikot saisivat koota palapeleistä ihan niin ison kunnan kuin haluavat vai pitäisi sanoa sellaisen kunnan mikä sopii poliittisesti vaalimenestyksen takaamiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  8. Evert The NeveRest kirjoitti 10.4.2013 kello 18:04

    “Kuntien verotusoikeus on siirrettävä kokonaan tai pääosin metropolihallinnolle.”

    Tämä on hyvä alku aluepohjaiselle verotukselle.

    On hullua, että esimerkiksi ydinvoimalakunta porskuttaa voimalaitoksesta saamillaan veroilla. Samaan aikaan kun naapurikunnassa kärvistellään.

    Valtiolle ei veroja tulisi maksaa ollenkaan. Sillä on aivan riittämiin muita rahalähteitä. Valtio keskittyköön valtiollisiin tehtäviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  9. Liian vanha kirjoitti 10.4.2013 kello 18:08

    Hallitus haukkais liian ison palan ja sekoilee nyt niin kunta kuin sote-uudistuksessa.

    Kun uudistus kulkee hitaasti ja poukkoillen sinne tänne niin toiminta lamaantuu japalvelutaso ja tuottavuus laskevat

    Olisipitänyt haukata pienempi pala ja uudistaa sote-palvelujen tuotanto optimaaliseksi.

    Näin myös kuntien painoarvo olis vähentynyt ja vastustus kuntaportaan saneeraamisessa vähentynyt

    Nyt alkaa jo uusi vääntö ennen kuin sote-uudistus on edistynyt mihinkään:EU direktiivi vapaasta terveyspalveluiden valinnasta EU alueelta sotkee koko soteuudistuksen kun Suomen valtio keskittyy taistelemaan ja vesittämään tuota vapautta.

    Eläkeläisen pitää varmaan muuttaa Suomesta jos haluaa terveydenhoitoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Minerva Krohn kirjoitti 10.4.2013 kello 18:20

    Jos/kun ns ylätasolle (Metropoli tms) siirretään ratkaisut maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen sekä verostusoikeus, on kyse aika lailla nykyisen kaltaisesta kunnasta. Kannattaisi kutsua sitä kunnaksi, jotta lähidemokratialle jäisi muitakin mahdollisuuksia kuin nykyisen kuntajaon mukainen rakenne. Mutta ilmeisesti uusia kuntia ei saa kutsua kunniksi, joten sen kanssa täytynee elää. Joka tapauksessa näin suurta valtaa käyttävä taso vaatii suorat vaalit, jotta demokratia ei kärsi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  11. Evert The NeveRest kirjoitti 10.4.2013 kello 20:05

    Anni Sinnemäki puhuu edm. kirjoituksessaan viisaita:

    “Voitaisiin myöntää, että meillä on olemassa keskimmäinen hallinnon taso ja että se todellinen uudistus olisi tuoda myös se taso kansalaisten vaikutusvallan piiriin.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  12. Janne kirjoitti 10.4.2013 kello 21:18

    Miten se on siellä Vihreitten eduskuntaryhmässä, että pysäyttääkö se yhtään kun oikeuskanslerikin toppuuttelee, että perustuslain rajat tulee vastaan tämän kunta- ja sote-himmelin toteutuksessa. Saman huomion teki myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Koskinen. Onko Vihreillä pokkaa jättää perustuslain noudattamiseen liittyvä kritiikki huomiotta? Koko homman voisi kenties vielä pelastaa, jos Maria G-R:n tilalle saataisiin laadukkaampi ministeri tai toisaalta Urpilainen ja ennen kaikkea Katainen alkaisivat johtamaan hanketta jämäkästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. Koti-isä kirjoitti 10.4.2013 kello 21:57

    Marko V:
    Niin se vaan on, että jos hinta-laatusuhde ei kohtaa, niin väki äänestää jaloillaan… Ratikka-aluehen on hintatasoltaan riistäytynyt taivaisiin ja cityvihreäksi ryhtymiseen tarvittaisiin huomattava perintö.

    Miksi sitten ei Helsingissä kaavoiteta lisää ratikka-aluetta, kun se on niin ylivoimaisen kysyttyä?

    Sen sijaan suunnitellaan aina vaan uusia rännejä ja moottoriteitä pienen vähemmistön eli yksityisautoilijoiden ehdoilla. Esimerkiksi tällä hetkellä kaupunkisuunnittelulautakunnassa oleva Keski-Pasilan noin 10-kaistainen tiehirvitys. Tai valtavat määrät parkkipaikkoja uusille satama-alueille (ja samalla myös hurjasti lisää autoliikennettä vanhalle ratikka-alueelle).

    Pelkästään sen takia, että autopuolueen periaate on, että keskustassa on jokaisella oltava pyhä mahdollisuus oman auton käyttöön? Eikö kenestäkään ole näyttämään tuolle törppöpuolueelle kaapin paikkaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2013 kello 8:42

    Helsinkiin suunnitellaan lisää ratikka-alueita noin 50 000 asukkaalle. Jätkäsaari, Hernesaari ja Kalasatama ja ehkä vielä Kruunuvuorenranta (15 000 asukasta). Harmi kyllä, nykyaikaiset rakennuslain määräykset kieltävät tekemästä kunnollista Kalliota. Punavuori ja Töölö ovat nykystandardien mukaan asumiskelvotonta, mikä ei jostain syystä kuitenkaan heijastu asuntojen hintoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Hupsis kirjoitti 11.4.2013 kello 8:43

    Sanahelinää lähidemokratiasta kun oikeasti ajetaan tympeää keskusjohtoisuutta.

    Edelleen miksi Sveitsissä rahat riittävät ja hyvinvointi on kovaa luokkaa vaikka verotusoikeus on keskimäärin muutaman tuhannen asukkaan gemeideilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2013 kello 11:38

    Huolehtiiko muutaman tuhannen asukkaan gemeinde sairaanhoidosta, asukkaiden sairaalamaksuista keskussairaaloissa, ammattikouluista, lukioista ja niin edelleen? Jos kunnan tehtävä on lumen auraus ja uudenvuodrn vastaanotto, kuntakoko voi olla aika pieni, mutta meillä kunnan päätehtävä on terveydenhuolto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tapio kirjoitti 11.4.2013 kello 9:53

    Virhe tehtiin jo hallitusta muodostettaessa, kun toisistaan riippuvat kunta- sosiaali- ja terveysuudistukset aiottiin toteuttaa samaan aikaan, mutta jaettiin kolmen kunnianhimoisen ministerin ja kahden ideologisesti toisistaan kaukana olevan puolueen vastuulle.

    Järkevintän olisi nyt keskittyä pelkästään sote-uudistukseen ja jättää kuntauudistus myöhemmäksi. Täysiverinen maakuntamallikin saattaisi silloin tulla mukaan kuvaan. Ei sitä saisi tyrmätä pelkästään siksi, että Keskusta sitä haparoiden kannattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. K. Uokka kirjoitti 11.4.2013 kello 10:31

    Osmo Soininvaara:
    Punavuori ja Töölö ovat nykystandardien mukaan asumiskelvotonta, mikä ei jostain syystä kuitenkaan heijastu asuntojen hintoihin.

    Näyttää siltä että asukkaalla ja poliitikolla on erilainen käsitys asuinkelvottomasta.

    Ehkä sitä kannattaisikin kysyä asukkaalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  19. Tuomas Green kirjoitti 11.4.2013 kello 11:14

    Suunta vaikuttaa oikealta, mutta kaipaisin konkreettisempia näkemyksiä metropolimallista ja kaksitasoisesta päätöksenteosta.

    1. Miten metropolin ja kunnan päätöksenteon taso konkreettisesti jakautuu? Metropoli vastannee HSL:n, erikoissairaanhoidon, aluesuunnittelun, sosiaalisen asuntotuotannnon asioista? Siis asioista, jotka vaikuttavat kaikkiin alueen asukkaisiin, eivät vain esim. Helsingin niemen asioihin – ymmärsinkö oikein? Entäpä esim. joukkoliikenne, joka suuntautuu metropolin yli, kuten mahdollinen HSL-liikenne ehkä tulevaisuudessa Porvooseen, miten sellaisista päätetään?

    2. Mutta entäs se alempi taso (kunta/kaupunki/pitäjä?), päättääkö se sitten kouluista, kirjastoista – ja terveysasemista? Vai otetaanko kaikki terveysasiat pois alatasolta, kunhan katsotaan, että jokaisella alueella on mahdollista saavuttaa terveyspalvelut?

    3. Jos metropoli kerää rahat, niin jakaako se ne edelleen alatasolle per capita vai muitakin perusteita noudattaen?

    4. Voisiko tätä periaatetta soveltaa myös muissa isommissa / keskikokoisissa (tai maantieteellisesti laajoissa) kaupungeissa? Eikö se voisi ratkoa monia ongelmia, jos suuret alueet (niin, ikään kuin maakunnat) hoitaisivat soten yms. ja pienempi taso paikalliseen yhteisöön rajautuvat asiat (jotka voivat olla elämässä niitä suurimpia)?

    Esim. jos Itä-Uudellemaalle muodostuu yksi kunta, niin Porvoon sairaalan asioista päätettäisiin tuon kunnan valtuustossa, samoin kai uusista asuinalueista, joukkoliikenteestä, veroprosentista.

    Ehkä kuntaliitoksia helpottaisi, jos alatasolle voisi muodostaa kunnanosia (pitäjiä tai kaupunkeja), kuten Sipoo, Loviisa ex-Porvoo, joilla olisi yhteys jokapäiväiseen arkeen.

    Jos kaksitasoinen kunta olisi todellisuus koko maassa, eikö alempi taso voisi muodostua lähes nykyisistä kunnista, ainoastaan siellä täällä rajoja siirreltäisiin?

    Sama koskisi tietysti esim. Turkua, Tamperetta, ja koko Pohjois-Karjalaa. Joensuukin kärsii selvästi Kontiolahden karjanvarastelusta (=halpaa tonttimaata hyvätuloisille). Toisaalta Pohjois-Karjalan pienet kunnat ikääntyvät sitä tahtia, että työllisyysaste on lähellä 50 % ja näistäkin ison osan työllistää vanhusten hoito. Eikö Pohjois-Karjalan maakunta voisi olla yksi metropolialuetta vastaava alue. Uskon, että näin henkilökunnaksi saataisiin koulutettua väkeä, jolloin palveluiden saavutettavuus paranisi koko maassa. Onhan jo nyt selvää, että niinkin pieni kunta kuin Porvoo (<50 000 as.) rekrytoi osaavaa työvoimaa paljon helpommin kuin esim. Loviisa (etäisyys Loviisastakaan Helsinkiin ei ole mahdoton).

    5. Eikö niiden asioiden, joita nykyiset pienet kunnat eivät pysty hoitamaan (käytännössä SOTE) pois pienten kuntien hartioilta itse asiassa parantaisi demokratiaa? Eikö alatasolla, "pitäjissä", voitaisi tällöin keskittyä kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen yhteistyössä erilaisten yhdistysten kanssa? Tällöin alatason tehtävä olisi varmistaa, että sen asukkaat saavat palveluita ja voivat osallistua yhteiskuntaan. Alataso olisi asukkaiden edunvalvoja ja palvelija, ylätaso taas enemmänkin keskinäinen vakuutusyhtiö pahan päivän varalle sekä rationaalinen yhteiskunnan suunnittelija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Katarina Timisjärvi kirjoitti 11.4.2013 kello 12:23

    Kotikunta-maakunta -malli (pääkaupunkiseudulla metropoli -malli)olisi toteutettavissa oleva rakennemalli.Tämän mallin etuna on, että peruspalaset ovat olemassa (kunnat, maakunnat), tieten “pientä viilausta” tarvitaan. Oleellisimmat puutteet on vaalein valitut maakuntavaltuustot ja hallinnontasojen tehtäväjaot. Sote-uudistus tulisi olla samanaikainen prosessi ja aluerajausten tulisi olla yhtenevät maakuntarajen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2013 kello 14:24

    Jos tuota maakuntamallia maakuntavaltuustoineen kannattaisi edes Keskusta, sitä voisi harkita. Eilen eduskuntakeskustelussa joku kokoomuslainen kysyi, miten syrjäseutujen palvelut muka turvataan maakuntamallissa, kun maakunnan keskuskaupungin edustajille on hallinnossa selvä enemmistö, keskustan Pekkarinen sanoi jotain sellaista, ettei heidän mallissaan tätä ohjaisikaan yleisillä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu valtuusto. Tällaiset maakuntamallissa keskustalaisilla äänestäjillä on muita suurempi äänimäärä -sepustukset eivät oikein lisää mallin kannatusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. R.Silfverberg kirjoitti 11.4.2013 kello 13:20

    Hupsis:
    Sanahelinää lähidemokratiasta kun oikeasti ajetaan tympeää keskusjohtoisuutta.

    Edelleen miksi Sveitsissä rahat riittävät ja hyvinvointi on kovaa luokkaa vaikka verotusoikeus on keskimäärin muutaman tuhannen asukkaan gemeideilla?

    Sveitsin ja Suomen ero on se että Sveitsi on tiheämmin asutettu kuin Suomi, se on keskellä Euroopppaa, sen maantiede ja poliittiset suhteet suosii täysin toisenlaista elinkeinorakennetta eli enemmän palveluvoittoista kuin Suomessa ja osan työvoimastaankin Sveitsi on ulkoistanut Saksaan ja Ranskaan ts Zürichiin, Baseliin ja Geneveen tullaan töihin pendelöimällä naapurimaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. R.Silfverberg kirjoitti 11.4.2013 kello 13:24

    Minulle riittää jos tehdään Suur-Helsinki yhdistämällä pk-seudun 4 ydinkaupunkia. Mahdollisesti voidaan Kerava ja Kirkkonummi ottaa mukaan mutta muita ei tarvita. Jos itse helsinki on riittävän vahva, sillä on riittävästi tonttimata ja työpaikoja se pystyy kilpailemaan kehyskuntia vastaan paremmalla palvelutarjonnalla.

    Öljyn hinnan kallistuminen tekee tulevaisuudessa asumisen yli 40 km päässä työpaikoista sellaisissa paikoissa jonne ei mene raideliikennettä käytännössä mahdottomaksi. Siksi sellaisia kehyskuntia jonne ei edes mene raideliikennettä kannata laskea mukaan mihinkään metropoliin kuuluviksi. Maatalouttta varten ne kunnat ovat alusta alkaen syntyneet ja siinä toimikoot loppuun asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  24. Maksajien edustaja kirjoitti 11.4.2013 kello 14:51

    Öljyn hinnan kallistuminen tekee tulevaisuudessa asumisen yli 40 km päässä työpaikoista sellaisissa paikoissa jonne ei mene raideliikennettä käytännössä mahdottomaksi.

    Vuosia itsestäänselvyytenä pidetty oletus energian hinnan noususta tulevaisuudessa on osoittautumassa virheelliseksi. Googlaa vaikka “fracking”.

    Voi olla että bensa jopa halpenee tulevaisuudessa, ellei sitä verotuksellisin keinoin estetä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. Liian vanha kirjoitti 11.4.2013 kello 15:02

    Sveitsin sosiaali -ja terveydenhoidon rahoitus on varsinainen hallintohimmeli, jossa toimijoita on lähes ääretön määrä ja rahoitusta tulee monelta taholta ja toimijoita on kaikilla hallinnon tasoilla.

    Kestää varmaan jonkun aikaa ennen kuin osaa elää tällaisessa himmelissä.
    En tiedä ,iten ihisillä voi olla niin harhainen käsitys, että vain Suomessa on byrokratiaa ?

    http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social%20security%20rights%20in%20Switzerland_fi.pdf

    “Jokaista sosiaaliturvan alaa hallinnoivat eri tahot.
    Sairausvakuutusta hallinnoivat hyväksytyt sairauskassat ja yksityiset vakuutuslaitokset, joilla on lupa tarjota sairausvakuutuksia. Jokainen vakuutusvelvollinen voi vapaasti valita omassa asuinpaikassaan hyväksytyn
    vakuutuksenantajan.

    Työllisyys, sosiaaliasiat ja osallisuus

    Sosiaaliturvaoikeudet Sveitsissä

    Tapaturmavakuutuksia hoitaa Sveitsin kansallinen tapaturmavakuutuskassa Suva(Caisse Nationale Suisse d’Assurance en cas d’Accidents-CNA), joka vakuuttaa yli puolet kaikista työntekijöistä julkisten tai yksityisten vakuutuslaitosten kautta.

    Vanhuusvakuutusta, eloonjääneiden vakuutusta ja työkyvyttömyysvakuutusta(AHV-AVS/IV-AI, 1.pilari) hallinnoivat kantonien ja liittovaltion kassat, työvakuutuskassat sekä keskusvakuutusvirasto.

    Työkyvyttömyysvakuutusta hallinnoivat lisäksi
    työkyvyttömyysvakuutuksen (IV-AI)kantonitoimistot.

    APG-järjestelmää (äitiyden perusteella maksettavat rahaetuudet)hallinnoivat
    vanhuusvakuutusta ja eloonjääneiden vakuutuksia hoitavat laitokset (AHV-AVS).

    Kantonit perustavat hakemusten vastaanottamisesta ja käsittelystä sekä ensimmäistä pilaria täydentävien etuuksien vahvistamisesta ja maksamisesta vastaavat laitokset.
    Näitä ovat tavallisesti kantonien vakuutuskassat.

    Vanhuutta, eloonjääneitä ja työkyvyttömyyttä koskevia työetuussuunnitelmia (2.pilari) hallinnoivat rekisteröidyt eläkelaitokset.

    Liittovaltion järjestelmässä perhe-etuuksia hoitavat kantonien vakuutuskassat, ja
    kantonien järjestelmissä niitä hoitavat perheavustuskassat (hyväksytyt ammatilliset
    tai yleiset kassat ja kantonien kassat).

    Työttömyysvakuutusta hallinnoivat
    useat tahot, lähinnä julkiset työttömyyskassat,
    yksityiset hyväksytyt työttömyyskassat, kantonien nimeämät viranomaiset sekä tietyt vanhuus-ja eloonjääneiden eläkejärjestelmän (AHV-AVS) elimet.

    Sairaus-ja tapaturma-asiat ovat liittovaltion kansanterveysviraston (OFSP)valvonnassa
    . Se taas on osa liittovaltion sisäasiainministeriötä.

    Vanhuusvakuutusta,eloonjääneiden vakuutusta ja työkyvyttömyysvakuutusta, ansionmenetyksen
    perusteella maksettavien avustusten järjestelmää (APG) sekä perheavustuksia valvoo
    liittovaltion sosiaalivakuutusvirasto (OFAS), joka on osa samaa ministeriötä.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. Liian vanha kirjoitti 11.4.2013 kello 15:04

    Itse asiassa Hesarissa esittetty tilasto EU maiden kotitalouksien varallisuudesta paljasti, että Suomi on sosialisoinut kaikki eläke-ja sosiaaliturvarahastot.

    Ilmeisesti myös yksityiset.

    Eli säästetty eläkerahasto-osuus ei olekaan enää eläkeläisten vaan valtion?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2013 kello 18:40

    Ei meillä eläkkeitä juurikaan rahastoida, tai pieni marginaali rahastoidaan, koska ikäluokT ovat erisuuruisia. Hesarissa kuitenkin sanottiin ihan muuta. Suomalaiset eivät säästä vanhuuden varalle, koska luottavat eläketurvaansa toisin kuin etelämpänä asuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. hupsis kirjoitti 11.4.2013 kello 15:18

    Osmo Soininvaara:
    Huolehtiiko muutaman tuhannen asukkaan gemeinde sairaanhoidosta, asukkaiden sairaalamaksuista keskussairaaloissa, ammattikouluista, lukioista ja niin edelleen? Jos kunnan tehtävä on lumen auraus ja uudenvuodrn vastaanotto, kuntakoko voi olla aika pieni, mutta meillä kunnan päätehtävä on terveydenhuolto.

    Ei sairaanhoidosta, mutta kouluista, kaavoituksesta, infrasta jne.. kyllä. Tälle yksikölle 120kE vuodessa ansaitseva perhe maksaa veroa n.7.5%

    Kanttoni hoitaa keskussairaanhoidon ja sille sama perhe maksaa veroa noin 1.5%, tähän voi toki lisätä yksityisen sairasvakuutuksen joka maksa noin 500e/kk tälle perheelle eli 5%. Tämä sitten riittänee myös metropolille?

    Valtio saa sitten vielä yhden 1.5%, eli siinä tavoitetta kun puhutaan hyvinvointivaltion hinnasta tai vertaillaan byrokratian kalleutta.

    ai niin, alv on 8%

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  29. NukkuMatti kirjoitti 11.4.2013 kello 15:22

    Osmo Soininvaara:
    Jos tuota maakuntamallia maakuntavaltuustoineen kannattaisi edes Keskusta, sitä voisi harkita. Eilen eduskuntakeskustelussa joku kokoomuslainen kysyi, miten syrjäseutujen palvelut muka turvataan maakuntamallissa, kun maakunnan keskuskaupungin edustajille on hallinnossa selvä enemmistö, keskustan Pekkarinen sanoi jotain sellaista, ettei heidän mallissaan tätä ohjaisikaan yleisillä ja yhtäläisellä äänioikeudella valittu valtuusto. Tällaiset maakuntamallissa keskustalaisilla äänestäjillä on muita suurempi äänimäärä -sepustukset eivät oikein lisää mallin kannatusta.

    Pekkarisella on yleensäkin tapana puhua nopeammin kuin ehtii ajatella.

    Oletko kysynyt Keskustan kunta-asioiden asiantuntijalta ja ryhmäpuheen pitäjältä Tölliltä, että mikä heidän ajatuksensa maakuntien hallinnon ja rahoituksen järjestämisestä oikein on yksityiskohtien tasolla?

    Sitä paitsi, Keskustalla on edes joku malli, jolle voi yrittää hakea lisää tukea ja jota voi kehittää edelleen. Hallituksella ei minun ymmärtääkseni ole mitään mallia, jolla voisi olla Suomen kuntakentässä läpimenon ja toteuttamisen mahdollisuudet. Vihreidenkään mallista en ole aivan yksikäsitteiseen varmuuteen päässyt. Onko Soininvaaran malli sama kuin Vihreiden malli? Mikä se on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2013 kello 18:37

    Olen kysynyt keskustalaisilta ja saanutmonta keskenään ristiriitaista vastausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Evert The NeveRest kirjoitti 11.4.2013 kello 16:07

    “Eilen eduskuntakeskustelussa joku kokoomuslainen kysyi, miten syrjäseutujen palvelut muka turvataan maakuntamallissa, kun maakunnan keskuskaupungin edustajille on hallinnossa selvä enemmistö.”

    Suomessa on valtava aukko tiedossa tässä asiassa. Kyseinen vähemmistösuoja on kymmenissä maailman valtioissa hoidettu edustajilla, joita tavallisesti kutsutaan ylähuoneeksi ja jossa on vain 1-2 kansan valitsemaa edustajaa kultakin alueelta.

    Suomessa on totuttu, että on vain yksi iso valtuusto ja se on eduskunta 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  32. NukkuMatti kirjoitti 11.4.2013 kello 16:28

    Osmo,

    Osaatko sanoa, että miksi hallitus on luopunut käytännöstä, jossa suuret uudistukset valmistellaan parlamentaarisesti kaikkien puolueiden kesken ja asiantuntijoiden mielipiteet huomioiden?

    Eihän Keskusta omaa malliaan ole väkisin muille tyrkyttämässä, vaan kyllä minun ymmärtääkseni puolueen johdossa on halua ja kykyä ottaa muiden puolueiden järkevästi ja rehellisesti argumentoidut mielipiteet huomioon.

    Itse asiassa ainoa asia, jota Keskustan ryhmäpuheenvuorossa hallitukselta pyydetään on, että esitys vedettäisiin takaisin ja valmisteltaisiin kaikkia eduskuntapuolueita ja asiantuntijoita kuullen:
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/puh_35_2013_vp_1_5_5_p.shtml

    Miksi hallitus haluaa sulkea opposition pois kuntauudistuksen valmistelusta, vaikka uudistuksen onnistunut läpivienti käytännössä edellyttää kaikkien merkittävien puolueiden tukea ja vuosien työtä kaikissa maakunnissa ja kunnissa? Onko valittu linja järkevä? Eikö tämä ole hallituspuolueille yleisesti ja erityisesti vastuuministereille poliittisesti erittäin riskialtista? Tällainen kohellus ei nimittäin voi päättyä hyvin.

    Pelkään, että seuraavan pääministerin nimi on Timo Soini, jos hallitus ei ota uudistuksen valmistelussa uutta alkua, jonka tarpeen toteaa myös Hesarin päätoimittaja tuoreessa kirjoituksessaan:
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Hyvinvointivaltiosta+tuli+hyvinvoivien+valtio/a1365481207954

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2013 kello 18:48

    Vihreät kannattivat parlamentaarista valmistelua, mutta isommat hallituspuolueet olivat sitä mieltä, ettei Keskustan kanssa voi sopia mistään. Katsokaa televisiotu keskustelu kuntauudistuksesta, niin huomaatte, ettei tämä ole ihan perää vailla. Koska olen taipuvainen suhtautumaan maakuntamalliin myönteisesti (siihen, jota johtaa vaaleilla valittu valtuusto) olisin mielelläni halunnut parlamentaarisen valmistelun.

    Asiaa on yritetty ratkaista yli viisikymmentä vuotta ilman edistystä.
    Mutta ei tämä näytä etenevän hallituspuolueiden keskenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. jouni lundqvist kirjoitti 11.4.2013 kello 17:28

    Koko sekasotku johtuu siitä, että ylivoimaisesti suurin taakka kunnille on erikoissairaanhoito ja sen vuoksi yritetään laatia mitä kummallisempia himmeleitä kuntien ja sairaaloiden kesken.

    Mitään sotekuntaongelmaa ei olisi, jos erikoissairaanhoito siirrettäisiin valtiolle. Mihin sen rajan vetää, onkin jo toinen juttu. Ehkä se menisi niin, että yliopistollinen ja nykyinen keskussairaalatasoinen hoito kuuluu valtiolle ja muu kunnille.

    Erikoissairaanhoito pitää miettiä täysyin uusiin puihin ja erottaa se keskustelu kuntaliitoksista. Hallitus on epäonnistunut. Myönnä se Osmo Soininvaara.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.4.2013 kello 18:50

    Erikoissairaanhoidon siirtäminen valtiolle toimii vain, jos koko terveydenhoito siirretään valtiolle. Muuten annetaan kunnille hoitaa perusterveydenhoito mahdollisimman huonosti, koska potilas muuttuu ilmaiseksi, kun hänet on saatu siirretyksi sairaalaan. Näin tehtiin Norjassa ja niin siinä kävi.

    Suomessa tämä toimii yksityissektorilla. Potilaan lähettäminen keskussairaalaan on yksityislääkärille kätevin vaihtoehto. Niinpä muu vakioituna, yksityisen sektorin asiakkaiden todennäköisyys päätyä keskussairaalaan tutkittavaksi on paljon suurempi kuin terveyskeskusten asiakkailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Markku af Heurlin kirjoitti 11.4.2013 kello 17:59

    Maksajien edustaja: Vuosia itsestäänselvyytenä pidetty oletus energian hinnan noususta tulevaisuudessa on osoittautumassa virheelliseksi. Googlaa vaikka “fracking”.

    Voi olla että bensa jopa halpenee tulevaisuudessa, ellei sitä verotuksellisin keinoin estetä.

    Puhun vain polttoöljyn hinnasta, koska siinä ei ole erillistä pottoaineveroa:

    Joskus 1957 pö-litra maksoi 7 silloista markkaa eli 7 penniä. (nykyrahassa 18 senttiä)
    Parhaimmillaan tai pahimmillaan kevyt pö maksoi jopa lähes 1,20 euroa eli 700 penniä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  37. Viherinssi kirjoitti 11.4.2013 kello 18:32

    Liian vanha: Sveitsin sosiaali -ja terveydenhoidon rahoitus on varsinainen hallintohimmeli, jossa toimijoita on lähes ääretön määrä ja rahoitusta tulee monelta taholta ja toimijoita on kaikilla hallinnon tasoilla.

    Sveitsiläinen terveydenhoito nojaa pakolliseen vakuutukseen, jonka jokainen ottaa. Vakuutuksen hinta riippuu omavastuusta, joka tyypillisesti on esimerkiksi noin 1000 e/vuosi. Tällöin hinta on esimerkiksi 250 e/kk. Köyhille on sitten omat alennuksensa.

    Systeemi on maailman kolmen kalleimman joukossa ostovoimakorjattuna. Valtio siis subventoi järjestelmää tuosta vakuutuksesta huolimatta. Toki Sveitsi on kallis maa, mutta silti näyttää siltä, että sveitsiläiseen järjestelmään meillä ei ole varaa.

    Yksi sote-uudistuksen peruspulmia on se, että on hyvin vaikea löytää maata, jossa käytettäisiin näihin asioihin vähemmän rahaa kuin Suomessa, ja jossa tulokset olisivat parempia. Kopioiminen ei siis auta.

    Toinen haaste tulee siitä, että pitkien yhteyksien harvaanasutussa maassa alueellisen tasapuolisuuden ylläpitämisellä on hintalappunsa.

    Ja tietysti asia on vielä niinkin, että mitä pidempään poliitikot suhmuroivat ja koheltavat systeemiensä kanssa, sitä enemmän julkinen terveydenhoito rapautuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  38. Liian vanha kirjoitti 11.4.2013 kello 18:37

    Viherinssi: Sveitsiläinen terveydenhoito nojaa pakolliseen vakuutukseen, jonka jokainen ottaa. Vakuutuksen hinta riippuu omavastuusta, joka tyypillisesti on esimerkiksi noin 1000 e/vuosi. Tällöin hinta on esimerkiksi 250 e/kk. Köyhille on sitten omat alennuksensa.

    Systeemi on maailman kolmen kalleimman joukossa ostovoimakorjattuna. Valtio siis subventoi järjestelmää tuosta vakuutuksesta huolimatta. Toki Sveitsi on kallis maa, mutta silti näyttää siltä, että sveitsiläiseen järjestelmään meillä ei ole varaa.

    Yksi sote-uudistuksen peruspulmia on se, että on hyvin vaikea löytää maata, jossa käytettäisiin näihin asioihin vähemmän rahaa kuin Suomessa, ja jossa tulokset olisivat parempia. Kopioiminen ei siis auta.

    Toinen haaste tulee siitä, että pitkien yhteyksien harvaanasutussa maassa alueellisen tasapuolisuuden ylläpitämisellä on hintalappunsa.

    Ja tietysti asia on vielä niinkin, että mitä pidempään poliitikot suhmuroivat ja koheltavat systeemiensä kanssa, sitä enemmän julkinen terveydenhoito rapautuu.

    Toimijoiden runsauden ja rahoituksen monikanavaisuuden vuoksi tuo kohdentuminen on heikkoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. NukkuMatti kirjoitti 11.4.2013 kello 19:38

    Osmo Soininvaara:

    Asiaa on yritetty ratkaista yli viisikymmentä vuotta ilman edistystä.
    Mutta ei tämä näytä etenevän hallituspuolueiden keskenkään.

    Jokin on suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa vialla laajemminkin. Tämä ei ole ainoa asia, jossa järkeviin päätöksiin ei päästä kohtuullisessa ajassa tai ehkei jopa koskaan. Vikaa voi olla keskustelu- ja hallintokulttuurissa, päätösten valmistelun tavoissa sekä kyvyssä hakea konsensusta, jossa päädyttäisiin yhteisesti hyväksyttyyn ja yhdessä hyväksi kehitettyyn ratkaisuun erilaisistakin lähtökohdista.

    Esimerkiksi tämä maakuntamalli saatiin Ruotsissa aikaan jo vuonna 1862 (http://sv.wikipedia.org/wiki/Sveriges_landsting). Eläkejärjestelmäkin uudistettiin länsinaapurissa perusteellisesti sekä hallituksessa että oppositiossa olevien puolueiden yhteisellä sopimuksella yli kymmenen vuotta sitten (http://sv.wikipedia.org/wiki/%C3%85lderspension_i_Sverige).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Raimo K kirjoitti 11.4.2013 kello 21:22

    Evert The NeveRest:
    “Eilen eduskuntakeskustelussa joku kokoomuslainen kysyi, miten syrjäseutujen palvelut muka turvataan maakuntamallissa, kun maakunnan keskuskaupungin edustajille on hallinnossa selvä enemmistö.”

    Suomessa on valtava aukko tiedossa tässä asiassa. Kyseinen vähemmistösuoja on kymmenissä maailman valtioissa hoidettu edustajilla, joita tavallisesti kutsutaan ylähuoneeksi ja jossa on vain 1-2 kansan valitsemaa edustajaa kultakin alueelta.

    Suomessa on totuttu, että on vain yksi iso valtuusto ja se on eduskunta

    Maakuntakaupungeissa ei ole ylähuoneita.
    Vastuukuntaan tulee vain yhteinen lautakunta, jossa isäntäkunnalla on suurin edustus – ja isäntäkunnan valtuusto päättää budjetista.
    Niin, jos ei jotain muuta säädetä, mutta ylähuonetta ei ole ehdotettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. Kimmo kirjoitti 11.4.2013 kello 22:21

    Mitä tarkemmin Soininvaaran puheenvuoron lukee, sitä enemmän vastanmielisemmältä se tuntuu. Ensinnäkin ajatus, että kuntien välinen kilpailu on miinusummapeliä. Aivan käsittämätön väite. Kuntien välinen kilpailu ei ole missään nimessä miinussummapeliä, sillä siinä kuntalaiset (ainakin ne veroa maksavat) ovat voittajia. Luonnollisesti, jos haluaa ajatella kuin byrokraatti, jolle kuntalaiset on kuntaa varten, niin ajattelussa on oma logiikka.

    Mitä tulee kilpailuun Helsingin ja Espoon välillä, niin ottaen huomioon Helsingin täysin ainutlaatuisen kilpailuedun suhteessa kaikkiin Suomalaisiin kuntiin, niin ei voi muuta kuin ihmetellä, että Helsinki kadehtii Espoota. Helsingin päättäjät saavat syyttää vain ja ainoastaan itseään huonosta menestyksestä suhteessa Espooseen. Asian ratkaiseminen sillä, että kaapataan Espoo osaksi Helsinkiä ei ratkaise mitään. Ainoastaan Helsingin (ja Vantaan) massiivinen velkataakka saadaan tuupattua espoolaisten maksettavaksi, joka ilmeisesti on yksi ääneen sanomaton tavoite.

    Mutta onneksi myös vihreät ovat näyttäneet vihreätä valoa suoralla demokratialle. Kun kuntien yhdistämisestä äänestetään, niin nähdään minkä kuntien kansalaiset kannattavat Suur-Helsingin perustamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  42. Raimo K kirjoitti 11.4.2013 kello 22:48

    Osmo Soininvaara:
    ‘snip’
    Suomessa tämä toimii yksityissektorilla. Potilaan lähettäminen keskussairaalaan on yksityislääkärille kätevin vaihtoehto. Niinpä muu vakioituna, yksityisen sektorin asiakkaiden todennäköisyys päätyä keskussairaalaan tutkittavaksi on paljon suurempi kuin terveyskeskusten asiakkailla.

    Eipä taida olla?
    Kätevin vaihtoehto ja toki myös tuottoisinta on lähettää saman firman erikoislääkärille – mikä on tietysti paljon todennäköisempää. Keskussairaalasta ei tule rahaa firmalle eikä lääkärille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.4.2013 kello 8:44

    Potilas ei halua maksaa, mutta helpompi pääsy julkiseen sairaalaan yksityislääkärin lähetteellä on houkuttelevaa seuraavien potilaiden saamisen kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Risto kirjoitti 12.4.2013 kello 8:44

    Osmo Soininvaara:
    Ei meillä eläkkeitä juurikaan rahastoida, tai pieni marginaali rahastoidaan, koska ikäluokT ovat erisuuruisia. Hesarissa kuitenkin sanottiin ihan muuta. Suomalaiset eivät säästä vanhuuden varalle, koska luottavat eläketurvaansa toisin kuin etelämpänä asuvat.

    En ole Hesarin juttua lukenut, mutta kaipa nuo eläkerahstojen varat (70-80% vuotuisesta BKT:sta ymmärtääkseni), vaikka pieniä esimerkiksi suhteessa seuraavan 30 vuoden eläkemenoihin olisivatkin, näkyisivät noissa kotitalouksien varallisuusvertailuissa, jos ne olisi laskettu yksityiseksi omaisuudeksi kuten kai vastaavaan tarkoitukseen varastoitujen varojen suhteen muissa maissa (erilaisen eläkejärjestelmän vallitessa) olisi tehty?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.4.2013 kello 8:49

    Eläkeyhtiöiden varoja ei ole missään pakollisen eläkejärjestelmän maissa laskettu yksityiseksi varallisuudeksi. Maissa, joissa lakisääteinen eläketurva on heikkoa, kansalaiset ovat säästäneet itse pahan päivän vartalle, mikä näkyy kotitalouksien varallisuutena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. R.Silfverberg kirjoitti 12.4.2013 kello 9:03

    Kimmo:

    Mitä tulee kilpailuun Helsingin ja Espoon välillä, niin ottaen huomioon Helsingin täysin ainutlaatuisen kilpailuedun suhteessa kaikkiin Suomalaisiin kuntiin, niin ei voi muuta kuin ihmetellä, että Helsinki kadehtii Espoota. Helsingin päättäjät saavat syyttää vain ja ainoastaan itseään huonosta menestyksestä suhteessa Espooseen. Asian ratkaiseminen sillä, että kaapataan Espoo osaksi Helsinkiä ei ratkaise mitään. Ainoastaan Helsingin (ja Vantaan) massiivinen velkataakka saadaan tuupattua espoolaisten maksettavaksi, joka ilmeisesti on yksi ääneen sanomaton tavoite.

    Minä olen espoolainen ja minun mielestäni Helsingillä ei ole syytä kadehtia Espoota. Minä taas kadehdin Helsinkiä siksi että:
    – siellä on paremmat palvelut ja enemmän typaikokja
    – paremmin hoidettu joukkoliikenne, on raitiovaunujakin ja hyvät poikittaisyhteydet ja keskustan kautta kukminen on itse asiassa näppärää
    – Espoon katuverkko on yhdistelmä moottoriteitä joissa jalankulku on mahdotonta sekä vanhoja mutkaisia kyläteitä ja kevyen liikenteen välät soraisia kurapolkuja
    – Helsinki omistaa yhä itse energiayhtiönsä. Espoo myi omansa pois aina erä kerrallaan 1980-luvun pörssihuumasta alkaen lja loput viitisen vuotta siten, siitä syystä Espoo on velaton mutta asukkaat maksavat kaukolämmöstä enemmän kuin helsinkiläiset
    – Jos Espoon päättähjät sanovat EI suur-Helsingille ja liittyvät ennemmin maalaiskuntien Kirkkonummi ja Vihti kanssa kimppaan niin meille espoolaisille siitä tulee todelline rahareikä kun palvelut ja kunnallistekniikka pitää noissa maalaiskunnissa nostaa samalle tasolle kuin muussa Espoossa. Helsingin kanssa on yhteinen infrastruktuuriverkko kunnallistekniikan osalta joten liitos ei aiheuttaisi mitään lisäkustannuksia. Lisäksi Espoo säästyisi uuden kaupungintalon rakentamiselta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  47. Raimo K kirjoitti 12.4.2013 kello 9:23

    Osmo Soininvaara:
    Potilas ei halua maksaa, mutta helpompi pääsy julkiseen sairaalaan yksityislääkärin lähetteellä on houkuttelevaa seuraavien potilaiden saamisen kannalta.

    Miten niin pääsy julkiseen sairaalaan olisi helpompi yksityislääkärin lähetteellä? Ainakaan oma kokemukseni ei tue moista.
    Ambulanssilla pääsee parhaiten. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. JTS kirjoitti 12.4.2013 kello 10:00

    Kukaan kunnallispoliitikko ei kannata oman paikkansa menettämistä – ja tasan varmasti kuntien yhdistämistä vastustetaan.

    Helpompaa on jakaa kuntia, Helsinki noin kymmeneen kuntaan, Kauniainen kahteen ja Espoo tusinaan. Kuntia on perustettu Suomessa roimasti.

    Nämä lähikunnat, demokratain tyyssijat, hoitavat sitten ne kunnan asiat, jotka eivät ole sosiaali-terveyttä, kaavoitusta, teiden ja infran rakentamista, toisen asteen koulutusta ja kultuuri-insitituutioita. Käytännössä kunnanvaltuuston kahvitarjoilu, pölyjen pyyhkiminen vaakunoista, lastentarhat ja teiden kunnossapito ja rahan jakaminen poliittisille nuorisojärjestöille poliittisin perustein.

    Sairaanhoitopiirien, maaukuntahallituksen ja muiden vastaavien toiminta on demokratian irvikuva. Valtuustojen valitsemat todella uskolliset edustajat kannatavat kiivastii kaikeka kulujen lisäämistä ja vatustavat jyrkästi kaikkea tuhlauksen välttämistä.

    Virkamiehet mysö vastustavat hommaa jyrkästi. Viiden vuoden irtisanomissuoja oli vasta alkua.
    Ei tukea ole tarjolla. kaikki keinot käytetään kikkaroimisen ja jarruttamiseen.

    Suoraan valittuna tulos on toki arvaamaton ja johtaa myös maakuntien vahvojen miesten vallan menettämsieen. Sitä tullaan vastustamaan ja jarruttamaan jyrkästi.

    Ainoa keino on ajaa kuntien valtionavut niin tiukaksi, että järkeä taotaan kunnolla. Muu kuin mummonmarkka tai mummoneuro ei auta. Kun kunnallisvero on 50% niin kuntalaiset kyllä vaihtavat kelpvootomat vastuuttomat vallanpitäjät.

    Samoin keskuskuntien on syytä siirtyä kaksoishinnoiteluun. Tiet tukkoon kunnanrajalla, tiemaksu suoraan kunnan kassaan. Kultuuripalvelut omilel kansalaislel, muille 100 euroa lisähintaa. Siinä syöpäläiskunnat toteavat, että onmpas heillä hienot palvelut tai ei.

    Muuten ei tapahdu mitään. Ei millään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  49. Tapio kirjoitti 12.4.2013 kello 10:27

    Osmo Soininvaara: isommat hallituspuolueet olivat sitä mieltä, ettei Keskustan kanssa voi sopia mistään.

    Tiedä häntä, miten politiikka miestä muuttaa, mutta yrittäjäaikoinaan Sipilä oli sanojensa mittaisen miehen maineessa. Enkä ole kepulainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  50. Liian vanha kirjoitti 12.4.2013 kello 10:29

    Osmo Soininvaara:
    Eläkeyhtiöiden varoja ei ole missään pakollisen eläkejärjestelmän maissa laskettu yksityiseksi varallisuudeksi. Maissa, joissa lakisääteinen eläketurva on heikkoa, kansalaiset ovat säästäneet itse pahan päivän vartalle, mikä näkyy kotitalouksien varallisuutena.

    Useimmat ns henkilökohtaiset eläkerahastotkin ovat enemmän tai vähemmän kollektiivisia.

    Aidot henkilökohtaiset eläkkeet ovat harvinaisia

    Ei Suomen vapaaehtoinen eläkekään ole henkilökohtainen vaan varat ovat vakuutusyhtiön omaisuutta ja jos haluaa jättää ne perinnöksi haltijan kuollessa ennenaikaisesti on otettava erillinen henkivakuutus , joka merkitsee pääoman maksamista kahteen kertaan.

    Ja kun tarkastelee maailmaa niin huomaa, että harva ns henkilökohtainen eläkekään on oikeasti henkilökohtainen

    Esim USA:ssa suuret yhtiöt, osavaltioit etc tarjoavat eläke-etuja, mutta etuus on kollektiivinen eli asiakas ei voi valita yhtiötä eikä etuustasoa vaan kun työsuhde syntyy niin liittyminen eläkejärjestelmään on pakollinen

    Mutta näitä kollektiivisia ei lasketa veroasteeseen, vaikka ne eivät ole vapaaehtoisia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Liian vanha kirjoitti 12.4.2013 kello 10:37

    Raimo K: Miten niin pääsy julkiseen sairaalaan olisi helpompi yksityislääkärin lähetteellä? Ainakaan oma kokemukseni ei tue moista.
    Ambulanssilla pääsee parhaiten.

    Minulla on nyt kokemusta molemmista reiteistä.

    Kun menin yksityisen kautta niin lähetteen julkiselle sai helposti ja palvelukin oli aivan toista luokkaa:Kalenteria auki ja aika tutkimuksiin ja leikkauksiin katsottiin MINUN kalenterin mukaan.

    Jopa lapsen syntymä sovitettiin minun kalenteriin.

    Nyt kun olen ollut terkkarissa niin nyt ei pääse edes lääkärille,joten lähetettä on turha haikailla

    Terkkarissa odotetaan, josko asikaas älyää mennä yksityiselle, kuolee tai joutuu päivystykseen.

    En oikein tiedä mitä virkaa terkkarilla on tervydenhoidossa.

    Erityisesti työttömien kohdalla tilanne on onneton: Terkkarijonoissa loppukin työkunnosta rapisee , kun työkuntoon vaikuttavien sairauksien annetaan pahentua ja näin varmistetaan työttömän siirtyminen työvoiman ulkopuolelle.

    Moni voisi palata työelämään nopeasti jos operaatioit tehtäisiin nopsaan
    Helsingin kaupunkiki on siirtynyt käyttämään yksityisiä hoitopalveluita kun sairas joutuu sinnittelemään pitkään sairaslomalla

    Osmollakaan ei oel tullut mieleen, että voisi parantaa terkkareiden toimintaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  52. NukkuMatti kirjoitti 12.4.2013 kello 10:46

    Osmo Soininvaara:
    Vihreät kannattivat parlamentaarista valmistelua, mutta isommat hallituspuolueet olivat sitä mieltä, ettei Keskustan kanssa voi sopia mistään.

    Nyt sitten yksi jos toinen toteaa olleensa alun perin parlamentaarisen valmistelun kannalla:
    http://www.suomenmaa.fi/etusivu/sk_puhemies_haluaisi_opposition_mukaan_kuntaremonttiin_6321895.html

    Tulee mieleen kysymys, että pakenevatko rotat nyt uppoavasta laivasta.

    Ilmeisesti tätä parlamentaarista valmistelua ei kuitenkaan haluttu riittävän kovasti, kun asiat menivät hallitusneuvotteluissa siten, että päätettiin lähteä tällä tavalla poikkeuksellisesti pienessä piirissä valmistellen runttaamaan asiaa läpi.

    Vai pannaanko kaikki tämä sähellys ylimielisesti käyttäytyvän Kokoomuksen piikkiin kuten Sinnemäki edellä linkitetyssä kirjoituksessa toteaa? Heinäluomakin ilmeisesti antaa rivien välistä ymmärtää, että perimmäinen ongelma olisi pääministeripuolueessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  53. Liian vanha kirjoitti 12.4.2013 kello 12:11

    Olen lueskellut eri maiden eläkejärjestelmistä ja yleisin malli on seuraava.

    1. Peruseläke on ns kansaneläke, joka perustuu asumiseen maassa,se on lähes aina jakojärjestelmä eli rahastointia ei ole

    2. Työeläke persutuu taas työssäoloon , mutta harvoin nämäkään järjestelmät ovat yksilöllisiä vaikka Osmo niitä sellisina pitääkin. Ne kyllä liittyvät yritykseen ja/tai ammattiin mutta ne eivät ole kaikille työssäkäyville tarkoitettuja.
    vaihtelevat. Ne ovat ryhmävakuutuksia ja henkilö ei voi valita eläketasoa eikä yhtiötä.

    Nämäkin ovat siis useimmiten pakollisia ja niistä pääsee eroon /voi vaihtaa vain ammattia /työnantajaa vaihtamalla.

    3.Luokka ovat ns lisäeläkkeet, nämäkin ovat useimmiten kollektiivisia ja työnantaja /edun saaja maksavat vakuutusmaksun,
    Nämä on tarkoiettu yleensä yhtiön avainhenkilöille

    4.Selvä vähemmistö on eläkkeitä, joissa pääoma on todella edunsaajan omaa ja hän voi nostaa sen vähittäin/kokonaan ja jälkeläisillä on myös perimisoikeus tähän pääomaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. Juho Laatu kirjoitti 12.4.2013 kello 12:31

    Todettakoon, että vähäväkinenkin kunta voi olla elinkelpoinen, jos se vapautetaan velvollisuudesta järjestää terveydenhuollon palvelut. Pienuuteen liittyy usein ketteryys ja matala organisaatio.

    Aivan, monet pienet kunnat järjestävät palvalut edullisesti ja tasokkaasti.

    Pienet kunnat voivat pitää aivan hyvin myös järjestämisvastuun. Tuhannen asukkaan kunnalla terveyspalveluiden järjestäminen saattaa tosin tarkoittaa palveluiden ostamista joltain naapurikunnalta ja hoitohenkilökunnan paikallaoloa kunnassa joinain sovittuina päivinä. Paikalliset palvelut toimivat paremmin, jos kuntalaiset saavat itse päättää miten ne toteutetaan. Myös pienet ja vanhusvaltaiset kunnat kykenevät tekemään tällaisia päätöksiä vallan erinomaisesti.

    Kuntatalouden rahoitusta voisi korjata oikeudenmukaisemmaksi ja kuntien välisen kilpailun epäterveitä osia vähentävästi. Verotusoikeuden siirto metropolihallinnolle ei tätä vielä tekisi, vaan korvaisi vain pienet kilpailevat kunnat isommilla, entiseen tapaan kilpailevilla kunnilla. Jos filosofia tuon ehdotuksen takana on poistaa kilpailu hyvistä verotettavista kuntien väliltä, verotus tulisi siirtää saman tien valtion tasolle. Kuntien omaa verotusoikeutta ei tarvitsisi lakkauttaa, mutta kaikille kansalaisille samantasoisena toteutettavien peruspalveluiden rahaoittamiseen tarvittavat rahat voisivat kiertää kunnille valtion kassan kautta. Tätä kautta rikkaimpien asukkaiden kilpailuetua ja köyhimpien kilpailuhaittaa voisi oikeasti vähentää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  55. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.4.2013 kello 14:48

    Kunnallisveroa ei voi siirtää valtion tasolle, koska meillä on tosiasiassa erilaisia rahanarvoja eri puolilla maata. kasvukeskuksissa palkat ovat selvästi korkeampia kuin muuttotappioalueilla. Tämä tuo kasvukeskusten kunnille enemmän verotuloja, mutta nämä eivät hyödy siitä mitään, koska sama korkeampi palkkataso koskee myös kunnan menoja. Jos kasvukeskusten kunnilla olisi vain korkeammat palkat maksettavinaan, mutta ne saisivat niiden vastineeksi rahaa saman kuin halvan palkkatason kunnat, se lisäisi kuntien välistä eriarvoisuutta.

    Toiseksi kunnan kannattaisi lopettaa kaikki elinkeinojen edistäminen – niin kuin muuten näyttävät tehneenkin ne kunnat, jotka ovat saajina verotulojen tasauksessa ja joiden talouteen oma veropohja ei siis vaikuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Evert The NeveRest kirjoitti 12.4.2013 kello 12:43

    Raimo K: Maakuntakaupungeissa ei ole ylähuoneita.
    Vastuukuntaan tulee vain yhteinen lautakunta, jossa isäntäkunnalla on suurin edustus – ja isäntäkunnan valtuusto päättää budjetista.
    Niin, jos ei jotain muuta säädetä, mutta ylähuonetta ei ole ehdotettu.

    Tämän lisäksi Hanna Tainio (SD) sanoi eilen A-Studiossa, että SDP ei voi hyväksyä maakuntatasoa, koska se on demokratian ulkopuolella.

    Ongelma on siis se, että on puhuttu vain kuntarajoista ja laatikoista, mutta ei ollenkaan demokraattisista JÄRJESTELMISTÄ ja niiden muuttamisesta, eli uusista maakunnallisista vaaleista ja vaaleilla valituista elimistä.

    Keskustapuolue ei ole maakuntamalliinsa sisällyttänyt maakuntavaaleja? Ilmeisesti keskusta pelkää, että keskustavetoiset reunakunnat menettävät asemiaan maakunnallisissa vaaleissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  57. Tapio kirjoitti 12.4.2013 kello 15:48

    Juho Laatu: Kuntien omaa verotusoikeutta ei tarvitsisi lakkauttaa, mutta kaikille kansalaisille samantasoisena toteutettavien peruspalveluiden rahaoittamiseen tarvittavat rahat voisivat kiertää kunnille valtion kassan kautta.

    Mitä pitemmän lenkin rahat käyvät, sitä enemmän syntyy kuluja ja vinoutumia.

    Meillä olisi olemassa erinomaista aineistoa maakuntamallin toimivuudesta Suomessa: Kainuun maakuntakokeilu. Siihen nähden asiasta keskustellaan ällistyttävän vähän. Mallissa oli muutamia epäselviä vastuita mm. sote-kysymyksissä, mutta ne olisivat olleet helposti korjattavissa. Kokeilu loppui, kun Puolangan kunta kuvitteli itsestään liikoja. Nyt puolankalaiset siitä kärsivät.

    Toivottavasti kokeilua analysoidaan edes korkeakouluissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  58. Tapio kirjoitti 12.4.2013 kello 16:52

    Tapio: Meillä olisi olemassa erinomaista aineistoa maakuntamallin toimivuudesta Suomessa: Kainuun maakuntakokeilu.

    Sen verran lisäystä, että asiasta on ilmestynyt loppuraportti: Kainuun_hallintokokeilun_paattyminen_seurantasihteeriston_loppuraportti_5_2013.pdf Se tosin raapaisee vain pintaa. Isojen egojen kolinaan vain vihjataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  59. Juho Laatu kirjoitti 12.4.2013 kello 17:33

    Osmo Soininvaara:
    Kunnallisveroa ei voi siirtää valtion tasolle, koska meillä on tosiasiassa erilaisia rahanarvoja eri puolilla maata. kasvukeskuksissa palkat ovat selvästi korkeampia kuin muuttotappioalueilla.

    Jos peruspalveluiden rahoitus kiertäisi kunnille pääasiassa valtion verotuksen kautta, malli toimisi edelleen periaatteessa samalla tavalla kuin nykyinen malli, jossa valtio tasaa kuntien tuloja valtionosuuksien avulla. Uusi malli olisi vain yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi. Nyt valtionosuuksilla ohjataan rahaa sinne, missä sitä katsotaan tarvittavan. Uudessa mallissa tasausten tarve olisi huomattavasti vähäisempi.

    Kasvukeskusten korkeita palkkojakin voisi uudessa järjestelmässä periaatteessa tukea, mutta en näe sille suurta tarvetta. Kai kasvukeskukset ovat tarpeeksi vetovoimaisia ilman tukiaisiakin. Ja jos jotain työtä (ja asumista) ei kannata tehdä jossain kaupungissa, on luonnollista, että tuollaiset aktiviteetit siirtyvät muualle tai hintataso sopeutuu vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen. Kasvukeskuksien kasvua ei siis pääsääntöisesti kannata tukea yli luonnollisen markkinavoimien ohjaaman kehitystason. Markkinavoimat ohjaavat kyllä palkat ja asuntojen hinnat jollekin luonnolliselle tasolle. Hallinnollisesta ohjauksesta on tässä lähinnä vain haittaa.

    Käytännössä eri kokoiset kunnat kykenevät nykyäänkin tuottamaan peruspalvelut karkeasti samoin kustannuksin. Uusi malli olisi siis tässä mielessä toimiva. Pidän hyvänä sitä ajatusta, että haluammekin kustantaa peruspalvelut kaikille kansalaisille yhteisvastuullisesti, jokseenkin saman tasoisina ja samalla hinnalla. (Enkä arvosta joidenkin ministereiden kommentteja siihen suuntaan, että kunkin kunnan (vaikkapa köyhän tai vanhusvaltaisen) tulisi kustantaa omat peruspalvelunsa itse. Peruspalveluiden tulisi olla samat niin rikkaille kuin köyhille.)

    Toiseksi kunnan kannattaisi lopettaa kaikki elinkeinojen edistäminen – niin kuin muuten näyttävät tehneenkin ne kunnat, jotka ovat saajina verotulojen tasauksessa ja joiden talouteen oma veropohja ei siis vaikuta.

    Minun tiedossani ei ole yhtään kuntaa, joka ei pyrkisi edistämään elinkeinoelämäänsä, tai joka ei olisi kiinnostunut rikkaista ja toimeliaista asukkaista. Tulontasauksilla voi olla joitain tuollaista aktiviteettia rauhoittavia vaikutuksia (hyvä niin), mutta taidamme olla vielä aika kaukana siitä, että kunnat lopettaisivat taloutensa ja elinkeinoelämänsä (ja kaiken muun kuntalaisten ja kunnanisien haluaman) edistämisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.4.2013 kello 9:30

    Juho Laatu
    Tarkoitatko, että jos opettahien palkat opvat kasvukeskuksissa suuremmat, siirretään koulut ja oppilaat muuttotappioaluielle? Vai tarkoitatko, että muutetaan peruskoulu kasvukeskuksissa kahydeksanvuotiseksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. jouni lundqvist kirjoitti 12.4.2013 kello 19:58

    Helsinki,Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti, Oulu, Kuopio, Jyväskylä ja Vaasa ym kaupungit ovat verotulojen tasauksessa maksajia eli 90 % suomalaisista. Osmo Soininvaara, paljonko se hyödyttäisi Helsinkiä, jos tästä tasauksesta luovuttaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. pekka kirjoitti 12.4.2013 kello 20:02

    Liian vanha:

    Useimmat ns henkilökohtaiset eläkerahastotkin ovat enemmän tai vähemmän kollektiivisia.
    Aidot henkilökohtaiset eläkkeet ovat harvinaisia

    Ei nyt sentään. Esimerkiksi USAssa eläkesäästöt ovat suurelta osin oikeasti henkilökohtaisia (401k, IRA, RothIRA, jne…). Siellä yhteiskunta tukee erilaisilla verokannusteilla eläkesäästämistä.

    Tämän lisäksi on julkinen eläkejärjestelmä (sosial security) ja osassa (entistä harvemmassa) yrityksessä yleensä kohtuullisen pieni eläke (pension).

    Ei Suomen vapaaehtoinen eläkekään ole henkilökohtainen vaan varat ovat vakuutusyhtiön omaisuutta ja jos haluaa jättää ne perinnöksi haltijan kuollessa ennenaikaisesti on otettava erillinen henkivakuutus , joka merkitsee pääoman maksamista kahteen kertaan.

    Eivät toki vapaaehtoisen eläkevakuutuksen säästöt ole vakuutustyhtiön omaisuutta, mutta kun kyse on vakuutusbusineksesta niihin liittyy pakko maksaa henkivakuutusmaksua, jos haluaa turvata perillisten oikeudet jos vakuutuksenottaja sattuu kupsahtamaan.

    Vapaaehtoiset eläkevakuutukset Suomessa olivat pääsääntöisesti erittäin epäedullisia vakuutuksenottajalle (suuret kulut, puolipakko henkivakuutusmaksu), mutta niitä pystyttiin markkinoimaan verovähennysten avulla (ennen max 50000 mk vähennys ansiotulosta aikana jolloin marginaalivero oli helposti yli 50%).

    Mainitsemasi pakollinen henkivakuutus ei koske uutta eläkesäästämistä (PS-tilit), mutta valitettavasti hallitus de-fakto tappoi tämän säästämisen korottamalla säästöjen nostamisen aloittamisikärajan 68 vuoteen.

    Suomessa on nähtävästi poliitikkojen mielestä paheksuttavaa säästää ja varautua itse vanhuuteen, pieneen eläkkeeseen ja kasvaviin sairaanhoitokuluihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. Juho Laatu kirjoitti 13.4.2013 kello 10:51

    Tapio: Mitä pitemmän lenkin rahat käyvät, sitä enemmän syntyy kuluja ja vinoutumia.

    Nykyisessä mallissa tasoitus hoidetaan monimutkaisen valtionosuusmallin kautta. Nykyinenkin hallitus viilailee valtionosuuksia, eikä media ja muu keskustelu tunnu seuraavan asiaa eikä ymmärtävän muutosten vaikutuksia. Rahojen kierrättäminen pääasiassa valtion verotuksen kautta kunnille (könttäsumma per tarve) tekisi mielestäni rahoituksen periaatteet selvemmiksi (= kaikille samat peruspalvelut yhteisvastuullisesti kustannettuina). Mallin tarkoitus on siis vähentää vinoumia, vaikka kuntien rahat kiertävätkin valtion kassan kautta hieman eri tavalla kuin nyt.

    Meillä olisi olemassa erinomaista aineistoa maakuntamallin toimivuudesta Suomessa: Kainuun maakuntakokeilu. Siihen nähden asiasta keskustellaan ällistyttävän vähän. Mallissa oli muutamia epäselviä vastuita mm. sote-kysymyksissä, mutta ne olisivat olleet helposti korjattavissa. Kokeilu loppui, kun Puolangan kunta kuvitteli itsestään liikoja. Nyt puolankalaiset siitä kärsivät.

    Toivottavasti kokeilua analysoidaan edes korkeakouluissa.

    Kainuun maakuntamalli on hieno kokeilu (ottamatta kantaa sen yksityiskohtiin). Minun puolestani valtio voisi pitää näppinsä irti näistä kokeiluista. Sen ei tarvitsisi pohtia sallitaanko joitain kokeiluita (poliittisista syistä) vai ei, vaan se voisi jättää palveluiden toteuttamisen kuntien itsensä vastuulle. Jos maakuntamalli toimii, sitä varmaankin käytetään. Valtion rooliksi riittää sen valvominen, että kunnat täyttävät lakisääteiset velvoiteensa riittävän hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. Juho Laatu kirjoitti 13.4.2013 kello 11:20

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu
    Tarkoitatko, että jos opettahien palkat opvat kasvukeskuksissa suuremmat, siirretään koulut ja oppilaat muuttotappioaluielle? Vai tarkoitatko, että muutetaan peruskoulu kasvukeskuksissa kahydeksanvuotiseksi?

    Tarkoitan että pääsääntönä markkinavoimat asettavat palkat ja asuinkustannukset kohdalleen. Opettajien palkat ovat yhtälössä yksi osatekijä. Näyttää siltä, että nykyään eri kokoiset kunnat pystyvät järjestämään peruspalvelut jokseenkin samaan hintaan, joten ilmeisesti ne kykenisivät toteuttamaan peruspalvelut myös samankokoisilla valtion maksamilla könttasummilla. Kaupungeissa ilmeisesti säästetään jossain toisissa asioissa, jos opettajien palkkoihin kuluu vähän enemmän rahaa.

    Voi myös kysyä, miksi kaupungeissa pitää maksaa opettajille enemmän palkkaa? Onko kaupunki asuinpaikkana niin huono, että pitää houkutella? Vai ovatko asunnot niin kalliita, että asumista pitää tukea? Entä pitääkö utsjokelaiselle lääkärille maksaa korkeaa palkkaa etäisyyksien, lämmityskulujen ja ikävän ympäristön vuoksi? Minun viestini on se, että pitäisi pääsääntöisesti luottaa siihen, että markkinat hoitavat palkat ja asuntojen hinnat oikealle tasolle. Jos palkkoja ja asumista tuetaan jossain, syyt voisivat liittyä esim. yhteiskunnan rakenteen muutoksen ohjaamiseen, tulojen pysyvään tasaamiseen tai tilapäiseen kriisiin. Markkinavoimien hinnanmuodostusta vastaan suunnatut pysyvät korjaukset sen sijaan vain vääristävät markkinoita. Tuollaiset tukiaiset siis menevät helposti hintoihin, eivätkä näin vaikuta enää toivotulla tavalla. Luulen että pääkaupunkiseutu pärjää kilpailussa ihan hyvn, vaikka sille ei palkkatukia ja asumistukia (valtion kassasta) myönnettäisikään. (Tästä aiheesta pieni näpäytys hallitukselle.)

    Nyt mahdollisesti korkeita palkkoja maksava kasvukeskus voisi siis jatkaa nykyisellä mallilla ja maksaa edelleen suuria palkkoja, olettaen että sen kokonaiskulut ovat muiden kuntien tasolla. Jos se taas tuhlaa muita enemmän, se voisi miettiä prioriteettejaan. Jos se haluaa satsata hyvään koulutukseen, niin asia ok. Jos se haluaa säästää koulutuksessa, se hyväksynee myös sen, että kaikki opettajat eivät sinne ehkä hakeudu, tai osa asukkaista muuttaa naapurikuntiin paremman tai halvemman koulutuksen vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  65. Liian vanha kirjoitti 13.4.2013 kello 11:28

    “Ei nyt sentään. Esimerkiksi USAssa eläkesäästöt ovat suurelta osin oikeasti henkilökohtaisia (401k, IRA, RothIRA, jne…). Siellä yhteiskunta tukee erilaisilla verokannusteilla eläkesäästämistä.”

    Kuten kerroin, eläkejärjestelmät koostuvat useasta elementistä, myös näistä vapaaehtoisista lisäeläkkeistä

    Mutta ne ovat vain osa eläkejärjestelmää ja vaikka kattavuus on jo kohtuullinen niin niiden osuus eläkekertymästä on pieni.

    Ja nuo 401 k ym järjestelmät ovat vapaaehtoisia, joten kattavuus ei ole täydellinen vaan riippuu henkilön mahdollisuuksista säästää/työnantajan tarjoamista eduista.Arviolta puolella työikäisistä on tuollainen eläke-etuus.

    Työnantajan tarjoamana ne ovat useimmiten kollektiivisia

    Ja nuo 401 k on tarkoitettu vanhuudenturvaan eikä niillä kateta esim työkyvyttömyyttä, säästöhän nuorella on varsin pieni.

    “USA:n maksuperusteiset yrityskohtaiset lisäeläkejärjestelmät ovat esimerkki siitä miten huomattava osa eläkejärjestelmän elinkaarisäästämisen riskejä tasaavista elementeistä on siirretty eläkesäästäjälle.
    Nämä lakipykälän 401(k) mukaan nimetyt tilit ovat nykyisin yleisin työmarkkinaperusteinen lisäeläkkeiden kartutusmuoto USA:ssa. Niiden piirissä on noin 40 % kaikista palkansaajista kun ylipäätään jonkin työmarkkinaperusteisen lisäeläkejärjestelyn piirissä oli
    kaikkiaan 51 prosenttia palkansaajista vuonna 2005 ( Bach-Othman, 2006). ”

    USA:ssa kuten monessa muuassakin maassa , eläke kerätään useasta lähteestä.

    Mutta nuo maksuperusteiset eläkejärjestelmät sisältävät riskejä, jotka ajavat eläkeläiset sossun luukulle tai valtion eläkkeiden piiriin.

    Finanssikriisissä eläkerahastojen arvo romahti ja toisaalta pitkään elävällä rahat eivät riitä loppuun saakka.

    http://www.etk.fi/fi/service/yhdysvallat/619/yhdysvallat

    USA perusjärjestelmä on tuo kansaneläke ja työntekijä ja työnantaja maksavat pakollista eläkemaksua , palkasta 6,25 % kumpikin .
    kansaneläke on tulo-ja tarveharkintainen,joten kaikki eivät saa sitä

    Kansaneläkejärjestetelmän rahoitus perustuu jakojärjestelmään, rahastointiaste on matala, lähinnä puskureissa.

    USA:n palkkasummasta kuluu on 16 % näihin eläkkeisiin, joten ei se mrkityksetön ole vaan oleellinen osa eläkejärjestelmää

    http://www.etk.fi/fi/gateway/PTARGS_0_2139_459_440_3034_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tutkimusjulkaisut/keskustelualoitteet/elinkaarisaastaminen_ja_sijoitusriskit_eri_elakejarjestelmissa_7.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  66. Liian vanha kirjoitti 13.4.2013 kello 11:30

    “Eivät toki vapaaehtoisen eläkevakuutuksen säästöt ole vakuutustyhtiön omaisuutta, mutta kun kyse on vakuutusbusineksesta niihin liittyy pakko maksaa henkivakuutusmaksua, jos haluaa turvata perillisten oikeudet jos vakuutuksenottaja sattuu kupsahtamaan.”

    Jos sijoitat suoraan esim osakkeisiin niin et tarvitse vakuutusta, jälkeläiset perivät omaisuuden ilman vakuutustakin.

    Se kertoo enemmän tuosta “omistuksesta”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  67. Evert The NeveRest kirjoitti 13.4.2013 kello 11:31

    Nythän meillä on jo maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus – alahuone ja ylähuone.

    Maakuntahallitus ei tosin edusta ensisijassa kuntia vaan puolueita.

    Ylähuonejärjestelmä tarkoittaisi, että samoissa vaaleissa valittaisin maakuntahallitukseen edustaja jokaisesta kunnasta tai alueelta.

    Elikkä Anni Sinnemäen sanoin, tällä tavalla tuotaisiin viimeinkin tämä taso kansalaisten vaikutusvallan piiriin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  68. Petja Y kirjoitti 13.4.2013 kello 14:37

    Entä jos tekisi sellaisen rajauksen että sen sijaan että valtio määrää kuntia hoitamaan asioita, se hoitaisikin ne itse? Nykytapa missä valtio määrää kuntaa hoitamaan asioita mitä ne eivät halua hoitaa voi helposti johtaa niiden hoitamiseen huonosti.

    Toki jos tuota oikeasti lähtisi toteuttamaan niin asiaa kannattaisi miettiä yksi laki kerrallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. TimoT kirjoitti 13.4.2013 kello 16:58

    Osmo Soininvaara:
    Juho Laatu
    Tarkoitatko, että jos opettahien palkat opvat kasvukeskuksissa suuremmat, siirretään koulut ja oppilaat muuttotappioaluielle? Vai tarkoitatko, että muutetaan peruskoulu kasvukeskuksissa kahydeksanvuotiseksi?

    Kommentoin nyt vähän tätä. Peruskoulu kyllä kuuluu järjestää tavalla tai toisella siellä missä oppilaat asuvat. Mutta toisen ja korkea-asteen koulutuksen ei enää tarvitse olla opiskelijoiden kotipaikkakunnalla. Nykyisellään nämäkin keskittyvät kasvukeskuksiin, mutta opiskelijavirta voisi olla toisinkinpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  70. teekkari kirjoitti 13.4.2013 kello 23:01

    Siinä ollaankin sitten ihmeessä kun yritetään houkutella kansainvälisen tason osaajia tohmajärvelle tutkijoiksi ja professoreiksi. Helsinkikin on niillä markkinoilla vähän tuppukylä.

    Suomessa kaupungit kilpailevat globaaleilla markkinoilla, ei siihen oikein sisäpoliittisella aluepolitiikalla vaikuttaa.

    Kaupungeissa palkkataso on korkean tuottavuuden vuoksi keskimäärin korkeampi, ja keskimääräinen palkkataso määrää elinkustannukset myös niille julkisen sektorin opettajille ja sairaanhoitajillekin. Eli myös heille pitää maksaa enemmän palkkaa. Onneksi kaupunkien korkeasta tuottavuudesta pystytään repimään euromääräisesti enemmän veroja, ja homma pyörii ihan markkinatalouden ehdoilla.

    Tietenkin voitaisiin pyrkiä luomaan kokonaan erilliset markkinat julkiselle sektorille omine asuntoineen, viihdepalveluineen sekä ruoka- ja vaatekauppoineen yhtenäisillä valtakunnallisilla hinnoilla ja omalla Julkinen Rahaseteli(TM) maksuvälineellään joihin yksityisen sektorin väellä ei olisi asiaa, mutta ei sekään nyt oikein elegantti ratkaisu olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  71. NukkuMatti kirjoitti 14.4.2013 kello 0:37

    Osmo,

    Keksisitkö jonkin tavan, jolla hallituksen kunta- ja soteuudistuksen valmistelu voitaisiin ohjata kestävämmälle pohjalle siten, että hallitus voi säilyttää kasvonsa ja että samalla kuitenkin saadaan lopputuloksena myönteinen uudistus, joka veisi asioita parempaan suuntaan ja joka olisi toteuttamiskelpoinen?

    Vaikka tuo Heinäluoman edellä mainittu kannanotto uudistuksen parlamentaarisen valmistelun puolesta tuleekin mielestäni hiukan myöhässä ja ihmetyttää, että asian puolesta ei ponnekkaasti puhuttu aiemmin tai jo hallitusneuvotteluissa, niin arvelen sen kuitenkin olevan osoitus tietystä viisaudesta ja kokemuksesta, ja siinä mielessä täytyy antaa puhemiehelle tunnustus kannanotosta.

    Useiden lehtien pääkirjoittajat (mm. lauantain HS), asiantuntijat (mm. THL:n Puska, Kouvolan terveysjohtaja Myllymäki, useat professorit) ja nyt jopa eräät hallituspuolueiden kokeneimmista kansanedustajista (Heinäluoma, Koskinen, Sinnemäki, Soininvaara) ovat julkisesti huolissaan hallituksen uudistusten kohtalosta ja valmistelun tasosta. Hallituksen oma jääräpäisyys, itsensä nurkkaan ajaminen ongelmien kieltämisellä sekä median harjoittama typerä jahti ns. takinkääntäjiä kohtaan ovat nähdäkseni ainoat asiat, jotka vielä estävät paluuta pois “vahvojen peruskuntien” unelmahötöstä järkevään valmisteluun, jossa kaikki asiat ovat aidosti auki ennen kunnon selvityksiä ja päätöksiä.

    Mistä löytyisi tapa, jolla hallitus tästä pelastetaan, jotta se ei tuhoa koko Suomea vain omat kasvonsa säilyttääkseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. mikko siitonen kirjoitti 14.4.2013 kello 5:03

    terve,

    Sitä mitä en ymmärrä on tuo puhe sveitsiläisistä. Sehän on noin 10 kertaa suomea pienempi maa, jossa asuu noin 8 mljoonaa ihmistä. Tottakai siellä moni asia hoituu eri tavalla kuin Suomessa. Mutta olen pannut merkille, että se tapa hoitaa asioita on juuri niin kuin Suomessa, jos ottaa huomioon pienemmän väentiheyden.

    Mutta palataan kehitysmaasysteemiin. Tehdään kaikki vahvimman oikeudella. Se on halvempaa ja varmasti vahvistaa Perussuomalaisen politiikan logiikan. Itse hyödyn siitä varmasti!

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. lurkki kirjoitti 14.4.2013 kello 11:45

    ‘Entä pitääkö utsjokelaiselle lääkärille maksaa korkeaa palkkaa etäisyyksien, lämmityskulujen ja ikävän ympäristön vuoksi?’ (Juho Laatu)
    Vain, jos sinne halutaan päteviä lääkäreitä. Jos palvelun tasolla ja/tai toteutumisella ei ole väliä, palkkatason voi määritellä miten lystää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  74. Tapio kirjoitti 14.4.2013 kello 12:05

    Evert The NeveRest: Nythän meillä on jo maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus – alahuone ja ylähuone.

    Maakuntahallitus ei tosin edusta ensisijassa kuntia vaan puolueita.

    Ylähuonejärjestelmä tarkoittaisi, että samoissa vaaleissa valittaisin maakuntahallitukseen edustaja jokaisesta kunnasta tai alueelta.

    Nykyisellä maakuntahallinnolla ei ole juuri mitään tekemistä aidosti demokraattisen maakuntahallinnon kanssa. Kunnat nimeävät maakuntavaltuuston jäsenet eikä maakunnilla ole verotusoikeutta. Ne ovat siis vain kuntapoliitikkojen rakastamia hallintohimmeleitä.

    Aito maakuntavaltuusto pitää valita suorilla vaaleilla ja maakunnalla pitää olla verotusoikeus.

    Kainuun kokeilussa maakuntavaltuusto valittiin suorilla vaaleilla, mutta maakunnalla ei ollut verotusoikeutta, vaan rahaa kerättiin kunnilta. Tämä tietysti aiheutti ankaria riitoja kuntien ja maakunnan välillä ja oli pääsyy kokeilun päättymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  75. Evert The NeveRest kirjoitti 14.4.2013 kello 13:00

    Tapio: Nykyisellä maakuntahallinnolla ei ole juuri mitään tekemistä aidosti demokraattisen maakuntahallinnon kanssa.

    Tiedän – olen useassa postauksessa tuonut esille, että nykyinen maakuntahallinto on aihio demokraattiselle maakuntahallinnolle.

    Ihmeen syvälle ihmisten mieliin nykyiset hallintomallit ovat syöpyneet.

    On ihmeellistä, että Ruotsissa ja käytännössä kaikkialla muualla paitsi Suomessa maakunnalliset elinten edustajat nimetään ilman yleisiä vaaleja.

    Seuraavaksi odottaisin, että ihmisten silmät avautuisivat ihmettelemään miksi Suomessa valtio kerää kaikki verot, myös kunnallisverot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  76. Evert The NeveRest kirjoitti 14.4.2013 kello 19:54

    Uups! Piti sanoa, että Ruotsissa ja muualla maakuntien edustustot valitaan yleisillä vaaleilla paitsi Suomessa.

    Keskustapuolue on ainoa puolue, joka virallisessa kannassaan vastustaa maakunnallisia demokraattisia vaaleja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  77. Raimo K kirjoitti 14.4.2013 kello 21:32

    Osmo Soininvaara:
    Kunnallisveroa ei voi siirtää valtion tasolle, koska meillä on tosiasiassa erilaisia rahanarvoja eri puolilla maata. kasvukeskuksissa palkat ovat selvästi korkeampia kuin muuttotappioalueilla. Tämä tuo kasvukeskusten kunnille enemmän verotuloja, mutta nämä eivät hyödy siitä mitään, koska sama korkeampi palkkataso koskee myös kunnan menoja. Jos kasvukeskusten kunnilla olisi vain korkeammat palkat maksettavinaan, mutta ne saisivat niiden vastineeksi rahaa saman kuin halvan palkkatason kunnat, se lisäisi kuntien välistä eriarvoisuutta.
    ‘snip’

    Hyvä päätelmä, mutta KVTES eli palkat ovat jokseenkin samat kaikissa kunnissa. Ja euro on käytössä myös periferiassa…
    Pelkästään lääkärien palkoista ei voi vetää moisia johtopäätöksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.4.2013 kello 4:27

    Sairaanhoitajat saavat selvästi suurempaa palkkaa Helsingin seudulla. Eivät julkisen sektorin palkat ole samoja joka kunnassa. Kuntaliitosten kalleus johtuu suurelta osin siitä, että palkat joudutaan harmonisoimaan ja yleensä ylöspäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Raimo K kirjoitti 14.4.2013 kello 21:36

    Evert The NeveRest:
    Nythän meillä on jo maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus – alahuone ja ylähuone.

    Maakuntahallitus ei tosin edusta ensisijassa kuntia vaan puolueita.

    Ylähuonejärjestelmä tarkoittaisi, että samoissa vaaleissa valittaisin maakuntahallitukseen edustaja jokaisesta kunnasta tai alueelta.
    ‘snip’

    Niin että Englannin tapaan lordeja maakuntien ylähuoneisiin – vaaleilla niitä tosin ei valita…
    Vaaleilla valittavatkaan eivät edustaisi kuntia, vaan valitsijoita – ja puolueita.
    Ehdottamasi järjestelmä muistuttaa enemmän ulko- kuin ylähuonetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  80. TimoT kirjoitti 15.4.2013 kello 7:49

    teekkari:
    Siinä ollaankin sitten ihmeessä kun yritetään houkutella kansainvälisen tason osaajia tohmajärvelle tutkijoiksi ja professoreiksi. Helsinkikin on niillä markkinoilla vähän tuppukylä.

    Olen kuullut, että sellasiinkin tuppukyliin kuin Ithaca ja Cambridge (Mass.) olisi jokunen sellainen ihme-elävä eksynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. Evert The NeveRest kirjoitti 15.4.2013 kello 8:19

    Raimo K: Niin että Englannin tapaan lordeja maakuntien ylähuoneisiin…

    Nokkelaa saivartelua. Kerropa miten vastaavasti Walesin, Skotlannin ja Pohjois-Irlannin ylä- tai ulkohuoneisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  82. NukkuMatti kirjoitti 15.4.2013 kello 9:46

    Evert The NeveRest:

    Keskustapuolue on ainoa puolue, joka virallisessa kannassaan vastustaa maakunnallisia demokraattisia vaaleja.

    Missä Keskustan virallisessa kannassa tällaista muka vastustetaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. Raimo K kirjoitti 15.4.2013 kello 10:24

    Osmo Soininvaara:
    Sairaanhoitajat saavat selvästi suurempaa palkkaa Helsingin seudulla. Eivät julkisen sektorin palkat ole samoja joka kunnassa. Kuntaliitosten kalleus johtuu suurelta osin siitä, että palkat joudutaan harmonisoimaan ja yleensä ylöspäin.

    Sairaanhoitajat saavat hieman suurempaa palkkaa Helsingissä (mutta ei sillä tule toimeen).
    Kuntien välillä on toki palkkaeroja, mutta ne ovat yksityiseen sektoriin verrattuna vähäisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Raimo K kirjoitti 15.4.2013 kello 19:51

    Evert The NeveRest: Nokkelaa saivartelua. Kerropa miten vastaavasti Walesin, Skotlannin ja Pohjois-Irlannin ylä- tai ulkohuoneisiin.

    Siis kuka ylähuonetta ehdottikaan?
    Walesissa ei ole ylähuonetta, Skotlannissa ei ole ylähuonetta, Pohjois-Irlannin 25 lordia istuvat Englannin ylähuonessa eli Pohjois-Irlannissa ei ole ylähuonetta – ovat siis unikameraalisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  85. Tapio kirjoitti 15.4.2013 kello 22:14

    NukkuMatti: Missä Keskustan virallisessa kannassa tällaista muka vastustetaan?

    Keskusta.fi sivulla:

    “Keskustan vaihtoehdossa päättäjät voidaan valita maakuntavaltuustoihin samoissa vaaleissa kuin kuntapäättäjätkin. Toinen vaihtoehto on valita kunnanvaltuutetuista kunnan edustajat maakuntahallintoon.” Muistaakseni joku K:n silmäätekevä julisti, että maakunnan kunnat voisivat päättää, kumpaa mallia noudatetaan.

    Eli jos ei nyt vastusteta, vesitetään täydellisesti.

    Verotusoikeudesta ei mainita halaistua sanaakaan.

    Maakuntahallinto ilman suoraa edustajistovaalia ja verotusoikeutta on hallintohimmeli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  86. NukkuMatti kirjoitti 16.4.2013 kello 8:58

    Tapio:

    Maakuntahallinto ilman suoraa edustajistovaalia ja verotusoikeutta on hallintohimmeli.

    Tästä olen samaa mieltä.

    Sikäli kuin itse olen ymmärtänyt niin Keskustan mallissa nuo molemmat ovat mahdollisia (eli suorat vaalita ja verotusoikeus). Eli myös tuo ensin mainittu vaihtoehto, jossa maakunnan päättäjät valitaan suorilla vaaleilla on ollut esillä eikä sitä ole hylätty. On vähintäänkin vääristelevästi sanottu, että Keskusta sitä vastustaa, jos se päin vastoin on Keskustan ohjelmassa esitetty vaihtoehtona hallituksen linjauksille. Mitkä muut puolueet ovat esittäneet maakuntamallia edes vaihtoehtojen joukossa?

    Mielestäni on myöskin aika erikoista lähteä vetämään johtopäätöksiä Keskustan “virallisesta” linjasta yksittäisen keskustalaisen puheista, vaikka olisi kansanedustaja tai kuntapäättäjä. Kuinka monessa muussa puolueessa esiintyy eriäviä mielipiteitä kunta- ja soteuudistuksesta?

    Tuntuu todella kummalliselta, että täällä Osmon johdolla haukutaan Keskustan mallia, joka kuitenkin on suurten puolueiden malleista täsmällisin ja lähimpänä Vihreiden mallia.

    Jos Tapiolla tai EvertTheNeveRest:illä on vielä tarkempaa tietoa Keskustan mallista, niin kertokaa, mutta ainakin tähän mennessä esitetyn perusteella näyttäisi siltä, että Keskustan mallissa ei ole suljettu pois suorilla vaaleilla valittavaa maakuntavaltuustoa eikä maakuntien verotusoikeutta. Toki olisi mukavaa, että Keskusta määrittelisi maakuntamallinsa täsmällisemmin ja ottaisi selkeämmän kannan vaaleihin ja veroihin tai ainakin alkaisi keskustella niistä avoimemmin. Mutta minkään Keskustan virallisen linjauksen perusteella ei nähdäkseni voi väittää, että Keskusta näitä asioita vastustaisi tai edes vesittäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  87. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.4.2013 kello 10:17

    kritisoin sit, että keskusta yrittää istua kahdella ellei useammalla pallilla, mikä herättää epäluuloja. Tarvittaessa kehutaan demokraattista maakuntamallia suorilla vaaleilla valittuine valtuustoineen, mutta kun mennään yrjäkylille, puhutaankin ihan toisesta mallista, jossa syrjäseudut päättävät ja keskuskunta maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Evert The NeveRest kirjoitti 16.4.2013 kello 9:04

    Raimo K: Walesissa ei ole ylähuonetta, Skotlannissa ei ole ylähuonetta

    Eikä ole myöskään Englannin ylähuonetta, kuten Raimo K. väittää. Ja unikameraalinenkin tarkoittaa aivan muuta kuin yksikamarista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  89. Tapio kirjoitti 16.4.2013 kello 10:49

    Osmo Soininvaara: kritisoin sit, että keskusta yrittää istua kahdella ellei useammalla pallilla, mikä herättää epäluuloja.

    Samoin, mutta aitoa maakuntamallia ei saisi unohtaa vain siksi, että Keskusta sillä pelaa.

    Kainuun kokeilun lisäksi meillä on kokemuksia myös Ahvenanmaan maakunnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  90. Juho Laatu kirjoitti 16.4.2013 kello 11:52

    Osmo Soininvaara: puhutaankin ihan toisesta mallista, jossa syrjäseudut päättävät ja keskuskunta maksaa.

    Mikä vihreiden tai OS:n malli on tässä asiassa? Tuon kommentin perusteella voisi olettaa, että tavoite on se, että kukin seutu kustantaa omat palvelunsa itse. Näinkö on, vai tulisiko paruspalvelut kustantaa yhdessä?

    P.S. Keskustan ailahtelevuudesta olen jokseenkin samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  91. Raimo K kirjoitti 16.4.2013 kello 19:26

    Evert The NeveRest: Eikä ole myöskään Englannin ylähuonetta, kuten Raimo K. väittää. Ja unikameraalinenkin tarkoittaa aivan muuta kuin yksikamarista.

    Wikipedia: “Britanniassa ylähuoneen jäseninä ovat elinikäisen aatelinarvon saaneet ja jotkut kirkon edustajat, mutta nykyisin heillä ei ole todellista valtaa.” Ja englanniksi ylähuoneen nimitys on House of Lords – aika osuvasti, eikö totta.

    Ja englanninkielisessä Wikipediassa: “In government, unicameralism (Latin uni, one + camera, chamber) is the practice of having one legislative or parliamentary chamber. Thus, a unicameral parliament or unicameral legislature is a legislature which consists of one chamber or house.”

    Kyllähän se muutakin tarkoittaa, mutta kun tässä säikeessä joku joskus esitti, että Suomen maakuntiin pitäisi saada ylähuoneet… jonkin mallin mukaan… Ehkä se oli saivartelua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Raimo K kirjoitti 16.4.2013 kello 19:35

    Kuten kaikki tiedämme, sote-asiat vievät peruskunnan menoista suunnilleen 70% (eri kunnissa vähän eri prosentti, mutta suunnilleen) ja sivistys ja koulutus noin 25%. Kouluasiat ovat varsin tarkasti laeilla säänneltyjä, joten ‘vapaata’ rahaa kunnalla on noin 5% ja sillä pitää hoitaa tiet ja kadut ja kaavoitukset ja se kuuluisa byrokratia.

    Nyt hallituksen (ja muidenkin) taholta on lausuttu, että kuntauudistuksen marssijärjestys on se, että tämä 5% määrää, miten mennään.

    Kummallista! Luulisi, että se 70%, jossa on ongelmia tulisi selvittää ensin. Palvelurakenne on tärkeämpi kuin kuntarakenne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  93. Countryboy kirjoitti 17.4.2013 kello 12:35

    En tiedä keskustan linkjasta, mutta tämä sote-sotku on nyt melkoinen. Vaikea uskoa, että sote-asiassa päästäisiin mihinkään järkevään enää 35 hengen työryhmässä.

    Miksiköhän ihmeessä Ruotsin (aluehallinolla verotusoikeus ja vaalit)tai Tanskan mallia (aluehallinnolla ei verotusoikeutta, mutta vaalit) ei voitaisi ottaa pohjaksi. Nyt uhkaa tulla mitä sekavin hallinto- ja palvelurakenne ja isäntä- ja renkikuntineen. En tiedä salliiko edes perustuslaki tällaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  94. NukkuMatti kirjoitti 23.4.2013 kello 13:24

    Eivätköhän ainakin Keskusta, Vihreät ja Vasemmisto olisi saatavissa maakuntamallin taakse. Seuraava puheenvuoro vaikuttaa ainakin myönteiseltä kehitykseltä:

    http://yle.fi/radio1/asia/ykkosaamun_kolumni/otetaan_mallia_ruotsista_40567.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  95. NukkuMatti kirjoitti 25.4.2013 kello 8:53

    Mitäpä Osmo sanot tästä kommentista:
    http://www.hs.fi/kaupunki/Entinen+apulaiskaupunginjohtaja+Helsinki+pit%C3%A4isi+pilkkoa+osiin/a1366853000409

    Vai tuleeko sinullakin puolustus- ja torjuntareaktio, kun Korpinen ehdottaa puuttumista sinunkin henkilökohtaisen valtasi ytimeen?

    Toiseksi ihmetyttää, että miten Kokoomus voi johtaa Suomen kunta- ja sote-uudistusta oikeaan suuntaan, jos ko. puolue vartioi Espoon itsenäisyyttä ja koskemattomuutta henkeen ja vereen, vaikka samaan aikaan Espoon kaupungin vastuulla oleva perusterveydenhuolto on aivan retuperällä:

    http://www.hs.fi/kaupunki/Raja+jota+vain+toinen+vahtii/a1366615607072

    http://www.hs.fi/kaupunki/Helsingin+ja+Espoon+kuntaraja+halkoo+jopa+taloyhti%C3%B6it%C3%A4/a1366616123786

    http://www.hs.fi/kaupunki/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rit+karkaavat+Espoosta/a1366692051001

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. NukkuMatti kirjoitti 25.4.2013 kello 9:02

    Korpisen mallia mukaillen ehdottaisin seuraavaa:

    – pilkotaan pääkaupunkiseudun kunnat pienemmiksi

    – perustetaan Helsingin, Vantaan ja Espoon alueen kunnista metropolialue, joka olisi siis pääkaupunkiseudun “maakunta”

    – jaetaan muu Uusimaa kolmeen maakuntaan, jotka ovat Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, ja Itä-Uusimaa

    – metropolialue ja Uudenmaan kolme maakuntaa vastaavat kukin perus- ja erikoissairaanhoidosta sekä sosiaalitoimesta alueellaan suorilla vaaleilla valitun maakuntavaltuuston alaisuudessa ja keräävät verot suoraan alueensa asukkailta em. palvelujen järjestämiseen

    – edellä mainittujen maakuntien yläpuolella on vielä erityisen vaativan sairaanhoidon erva-alue, jonka keskus on aina yliopistollinen keskussairaala ja johon kuuluisivat Uudenmaan lisäksi myös muut nykyisinkin Helsingin yliopistollisen sairaalaan vastuulle kuuluvat alueet

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. NukkuMatti kirjoitti 5.5.2013 kello 13:34

    Osmo Soininvaara:
    kritisoin sit, että keskusta yrittää istua kahdella ellei useammalla pallilla, mikä herättää epäluuloja. Tarvittaessa kehutaan demokraattista maakuntamallia suorilla vaaleilla valittuine valtuustoineen, mutta kun mennään yrjäkylille, puhutaankin ihan toisesta mallista, jossa syrjäseudut päättävät ja keskuskunta maksaa.

    Osmo,

    Olet yllä arvostellut, että Keskusta ajaisi kaksilla rattailla maakuntamallinsa kanssa ja kannattaisi keskenään ristiriitaisia ratkaisuja kulloisenkin kuulijakunnan mieltymysten mukaan. Mihin väitteesi perustuu?

    Ainakin Pekkarinen näyttää myös syrjäkylillä puhuvan tämän sinunkin kannattamasi suorilla vaaleilla valitun maakuntahallinnon puolesta:
    http://www.suomenmaa.fi/etusivu/pekkarinen_katse_maakuntahallintoon_6355841.html

    Myös Vasemmiston joukoissa “syrjäkylien miehet” Kalliorinne ja Tennilä ovat kannattaneet Ruotsin mallia.

    Nyt kysymys kuuluukin, että uskaltavatko Vihreät puhua tällaisen mallin puolesta esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustossa?

    Onko aivan reilua, että lähdet etsimään vikaa syrjäkylien äänestäjistä ja edusmiehistä, kun suurimmat ongelmat ja pahin pattitilanne uudistusten osalta näyttää olevan Vihreiden ydinalueella pääkaupunkiseudulla, jossa ainakin suuret puolueet Kokoomus ja SDP keskittyvät mieluummin suojelemaan vanhoja valtarakenteita kuin asukkaiden palveluja. Tämä siis siitä huolimatta, että jopa vauraassa Espoossa julkinen perusterveydenhoito on retuperällä kuten yllä on kerrottu.

    Vaikka Vihreät eivät olisikaan suurin syypää pääkaupunkiseudun ongelmiin, niin liiaksi on teidänkin joukoissanne tyydytty myötäilemään Kokoomusta ja mielikuvapolitikointia “vahvoista peruskunnista”. Profiilin nosto vahvan maakunta- ja metropolihallinnon puolesta olisi Vihreiden joukossa paikallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus