Poikkeamislupien delegointi virastopäällikölle
Esitin, että se rajattaisiin pientaloihin ja käyttötarkoituksen muutoksiin. Virasto pyysi, että asia palautettaisiin, jotta rajaus voidaan valmistella ja niinpä se palautettiin.
Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaava
Pöydälle viikoksi.
Tämä kaava on minusta toteuttamiskelpoinen, ja kun valtuusto on yksimielisesti vaatinut siirtolapuutarha-alueita lisää, niin kai tämä sitten pitää toteuttaa. Minusta koko asia on kovin ristiriitainen ja erityisen ongelmalliseksi sen tekee, että näiden halpojen vuokra-sopimusten siirtohinnat ovat nousseet kymmeniin tuhansiin euroihin.
Pysäköintipolitiikka
Asia päätettiin lähettää kaupunginhallituksella ja edelleen lausunnoille ilman, että lautakunta otti siihen tässä vaiheessa vielä kantaa. Parempi ehkä näin. Nyt kaikki lausuntoa väsäämään!
Itäkeskuksen risteys
Kaukalo hyväksyttiin jatkotyön pohjaksi. Esitin, että lautakunta samalla toteaisi, ettei toteutus ole ajankohtainen pitkään aikaan. meillä on investointikatto, ja paljon on kiireisempiä liikenneinvestointeja keskuskirjastosta puhumattakaan jonossa. Tämä risteys maksaa keskustakirjaston verran. Kun esitykseni ei ollut menemässä läpi, vedin sen pois. Sama asia nimittäin löytyi esittelijän tekstistä.
Veturitien liikennesuunnitelma
Pöydälle viikoksi.
Kovasti arveluttaa, onko mitenkään mahdollista toteuttaa kaikkea tätä hinta-arvion puitteissa (140 M€). Hintaa nostaa se, että työ vaatii paljon väliaikaisjärjestelyjä eikä junaliikennettäkään voi töiden ajaksi pysäyttää.
Joku valitti, että pahat virkamiehet ujuttavat salakavalasti Tuusulantien kääntämistä tähän suunnitelmaan. Ei se ole salakavalaa, kyllä se käy papereista selvästi ilmi. Lisäksi valtuusto on asiasta päättänyt yleiskaavan yhteydessä, joten eivät virkamiehet tässä toimi omavaltaisesti.
Vähän kapeammilla kaistoilla pienempiin nopeuksiin varautuen tämän voisi tehdä niin mahtisi pienempään tilaan. Rahaa menee paljon, mutta on tällä myös positiivisia vaikutuksia.
Moni on ihmetellyt, minä muiden mukana, mihin ne autot jatkavat, kun törmäävät Nordenskjöldinkatuun. Simulointien mukaan Nordensköjlinkadun liikennemäärät eivät tästä nousisi (?!). Toki liikennesuunnittelijoilla on keinonsa edesauttaa reitinvalintoja niin, että liikenne ohjautuu suunnitelman mukaan.
Ensi kokouksen aikaan olen Singaporessa, joten Mikko Särelä hoitaa.
Mitenkäs nuo uudet siirtolapuutarhatontit on tarkoitus jakaa, jos vanhojen hintalaput ovat kymmenissä tuhansissa? Arvotaan kiinnostuneiden kesken (lottovoitto) vai huutokaupataan?
Ja olisiko syytä keskustella noista vuokratasoista hieman, jos vuokrasopimuksista on syntynyt kauppatavaraa? Samanlainen korotusohjelma kuin asukaspysäköinnissä, kunnes siirtohinnat kohtuullisia?
Viitannet tässä johonkin yksinmieliseen vaatimukseen, jota olet itse valtuutettuna ollut esittämässä? (Tavallaan pidän siirtolapuutarhoista, mutta kalliin maa-alan yksityistäminen pilkkahintaan on tosiaan ongelmallista)
Liikennesuunnittelijoilla olisi myös muualla maailmassa hyväksi havaittuja keinoja ohjata kulkumuotojakauma sellaiseksi, ettei keskellä kaupunkirakennetta ole yksinkertaisesti tarvetta paraatikadulle suoraan helvetistä.
Voisiko lautakunta pyytää poikkeamispäätöksistä ja RAKVV:n myöntämistä vähäisisä poikkeamista menettelytapaohjeen virastolta. Nyt on hakijalle epäselvää ja asiaa pallollotellaan kaavoittajan — RAKVV:n välillä.
Yksityiskohtaisten kaavamäyräysten ongelma liittyy siihen tosiasiaan että eräät määräykset kirjoitetaan aluetta koskevan luonnoksen perusteella erittäin tarkasti.
Kyseinen havainnekuva ei vastaa oikeaa tilannetta rakennuspaikalla ja ympäröivätkään rakennukset eivät aina rakennu luonnosten mukaisesti.
On hyvin yleistä että projektia suunniteltaessa käytetyt tuntimäärät tuottavat paremman suunnitelman kuin kaavavaiheen skitsaus. Olisi hyödyllistä että RAKVV ottaisi vähäisen poikkeaman osaksi lupakäsittelyä nykyistä useammin.
Hei mitenkäs olisi maan alainen asunto ? alkaa olla jo ahdasta.maan alainen asunto olisi nyt buumi on noita muutamia käytössä.eiköhän asuntopula poistuisi saman tien.ideoikaa maanalainen asunto asiaa.ei olisi rakennuskuluja lainkaan eikä julkisivu riitoja.
Kaupungin kanssa asioiva vuokraaja on siirtolapuutarhayhdistys ja se taas vuokraa edelleen palstat eteenpäin.
Aikaisemmin lottovoiton saajat on arvottu
Siirtolapuutarhoille ja niiden vaatimille parkkipaikoille (joita muuten on enemmän kuin yksi per palsta) pitää laskea samalla tavalla hinta kuin Osmo laskee muullekin maalle Helsingissä. Siis asuinrakennusoikeuden menetys (= 150 000 euroa) + 70 000 euroa parkkipaikalle. Vuokran perusteena oleva palstan hinta on siis 220 000 euroa.
Myös asuintonttien vuokraoikeuksista on syntynyt satojen tuhansien arvoista kauppatavaraa, vaikka tontilla olisi vain jokin purkukuntoinen mörskä. Ehkä siihenkin olisi syytä puuttua vuokrankorotuksen muodossa siihen asti kunnes vuokraoikeuksien arvot ovat lähes tasapainossa.
“Joku valitti, että pahat virkamiehet ujuttavat salakavalasti Tuusulantien kääntämistä tähän suunnitelmaan. Ei se ole salakavalaa, kyllä se käy papereista selvästi ilmi. Lisäksi valtuusto on asiasta päättänyt yleiskaavan yhteydessä, joten eivät virkamiehet tässä toimi omavaltaisesti.”
Tässä on sellainen ongelma, että virkamiehet ovat perinteisesti myyneet yleiskaavaan paljon sellaista, jonka ei ole tarkoituskaan toteutua pitkään aikaan. Nytkin kerrotaan että sitä ja tätä pitää saada mukaan yleiskaavaan siksi että “varaudutaan tulevaisuuteen”.
No, joko yleiskaavassa varaudutaan tulevaisuuteen, jolloin siihen määritellyillä hankkeilla ei voi perustella Veturitien kaltaisia kalliita ratkaisuja — tai sitten yleiskaavaan laitetaan vain ne hankkeet, jotka suunnitellaan toteutettaviksi.
Fiksuinta olisi se, että virasto toisi Veturitien ja Tuusulantien käännön kerralla lautakuntaan ja valtuustoon päätettäväksi, niin valtuusto saisi päättää halutaanko käyttää tuohon sen vaatima rahamäärä.
Siirtolapuutarhojen puolesta voidaan sanoa että onhan se nyt mitä parhainta viheraluetta, jota kaupunkilaiset hoitavat ihan itse ja vieläpä maksavaat tästä ilosta kaupungille. Mutta tässä on nyt semmoinen juttu, että siirtolapuutarhojen pitäisi sitten vastaavasti olla avointa puistomaista tilaa. Tämä on myös yhdistysten etu, kannattaa olla suosittu puisto eikä pienen piirin aidattu kylä, jos haluaa pitää sen kylänsä jatkossakin.
Käsittääkseni siirtolapuutarhan kohdalla ei ole ongelmia kalliista länsiautoista, joten ei näitä kustannuksia voi laskea samalla tavalla!
Minusta pysäköinnin tulisi siirtolapuutarha-alueilla olla maksullista ja ainakin sata kertaa kalliimpaa kuin asukaspysäköinnin nykyinen 1,4 senttiä tunnilta.
Edelleen ihmettelen mihin keskustakirjastoa oikeasti tarvitaan ja miksi sillä on kiire.
Valtiolta kai saadaan jonkin verran “ilmaista” rahaa “kansallisen monumentin” rakentamiseen.
Ylläpitoon ei saada, joten lähikirjastoja joudutaan lakkautamaan. Tämä mitätön sivuseikka on aina jotenkin onnistuttu kiertelemään kun asiasta on kysytty.
Kyllähän sitä joukkoliikenteen käyttöastetta saadaan lisättyä niinkin. Ja seitsemänvuotiashan on niiin helppo pistää metroon jotta saa opetella kirjastonkäyttöä siellä steissin takana “nuorison yhteisessä kulttuuriolohuoneessa”.
Minusta siirtolapuutarhaan ei kuulu mitenkään autoilun liittäminen. Kivinokkaan aikanaan soudettiin soutuveneellä Sörkästä, Marjikseen mentiin fillarilla jne. Noiden hintojen myötä mitä tuohon “mökkeilyyn” nyt liittyy niin seuraavaksi varmastikin tonttia pitäisi suurentaa jotta auton saisi siihen tontille…
Peruslähtökohta ja mökkien tarve yleensäkin on tainnut taas hukkua matkan varrelle.
Kyllä. Siinä pitää olla maksu eli hintaa niukan hyödykkeen käyttämisestä. Olisikohan asukaspsykäintunnukelle ko alueella sopivan hinta 50 e/ll eli 250 e kesäkaudelta. Vieraille joko parkkimaksu tai rajoitettu psyäköintiaika (4 h /pv.
50 %.n mäkin käyttöasteella tämä teki 14 snt tunnilta. Vain kymmenkertainen asukaspysäköinnin nykyiseen taksaan.
Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen vuosimaksu mökistä + 400 m² tontista on oikotien myynti-ilmoituksen mukaan n 750 e/vuosi, eli ~60 e/kk. Tuollaisilla parkkimaksuilla alkaisi tulla paineita saada auto parkkiin omalle tontille mökin nurkalle.
Varmaankin sama autopaikkavuokra tulisi Helsingin 40:lle viljelypalstalle. Palstavuokra muutaman kympin ja parkkipaikka 250e.
Periaatteessa, juu. Mutta jos siirtolapuutarhan luo ei tehdä parkkitilaa, ne autot täyttävät paikallisten alkuasukkaiden kadut. Siitä taas on oikein vaikea päästä eroon aiheuttamatta alkuasukkaille murheita.
Valitettavasti helposti sama koskee maksullisuuttakin. Ainoa tapa kerätä rahat tuosta olisi pakottaa yhdistys maksamaan, mutta kun koko homman idea oli jakaa ilmaista rahaa pienelle joukolle kaupunkilaisia, niin tämä ei toimi.
Eikö siirtolapuutarhojen sijaan kannattaisi mieluummin kehittää kaupunkiviljelypalstoja. Myös pienemmille palstoille riittäisi varmasti ottajia. Kun palstalle ei saa rakentaa mökkiä/saunaa/majaa, niin päästään eroon mökkien myyntiin ja arvonnousuun liittyvästä epäoikeudenmukaisuudesta. Kaupunkiviljelypalstoina alue pysyisi myös puistomaisempana ja houkuttelevampana kohteena satunnaiselle ulkoilijalle.
Juuri näin.
Rajatusta alueesta saisi myös jaettua luontokokemuksen iloa useammille kaupunkilaisille kun viljelypalstat ovat yleensä citymökkitontteja pienempiä.
Itsellä oli taannoin 10x10 metrin pläntti ja siinä riitti kyllä ihan tarpeeksi puuhaa…
Autokuljetustarvetta tuokin hieman aiheuttaa mutta mitään järkyttäviä ongelmia en ole ohimennen havainnut ainakaan niillä parilla alueella joiden ohi omat pyöräreitit kulkevat.
Rahanarvoisten ja jälleenmyyntikelpoisten tarvikkeiden säilytystä varten voi varmaan kaavoittaa yhteisen lukittavan vajan. Ja kokeilla vaikka erikoistuneimpien tuotantovälineiden kollektivisointia ellei ne sitten heti hajoa kun ovat kaikkien ja siksi ei kenekään.
Erittäin kannatettava ehdotus. Kaupunkiviljelypalstat ovat erittäin tehokas tapa luoda kannustavaa, osallistavaa ja monipuolista kaupunkiympäristöä. Tervehenkistä toimintaa, johon osallistuminen ei kenelläkään voi olla rahasta kiinni.
Yksi potentiaalinen kehityskohde on palstojen monipuolistaminen. Tällä hetkellä millään kaupunkiviljelypalsta-alueella ei saa kasvattaa hedelmäpuita, korkeintaan marjapensaita. Mikä on toki ymmärrettävää, satunnaiset puut aarin palsta-alueilla eivät ole mahdollisia. Tulisikin perustaa myös palsta-alueita tai niiden osia, joissa palstat on tarkoitettu ensisijaisesti hedelmäpuiden kasvattamiseen. Tämä luultavasti edellyttäisi muutoksia kaupungin määräyksiin viljelypalstoille.
Ideahan on, että viljelypalstalle voi menenä fillarilla, kävellen tai julkisilla. Saman tilan auto vie niukasta alueesta. Jonkilainen vaja komeroinen työkaluille yms.
Viljelypalstat ovat kannatettava ajatus, niitä voitaisiin sijoittaa myös rakennusten katoille, jolloin maankäyttö olisi hyvin tehokasta. Palstat eivät kuitenkaan vastaa siirtolapuutarhamökkien kysyntään. Siirtolapuutarhamökit — kuten muut kesämajatkin — ovat ensisijaisesti kesämökkejä. Jos ne kuitenkin sijaitsevat hyvien pyöräily- tai julkisten liikenneyhteyksien lähellä, pysäköintinormia voisi reilusti laskea. Ja niin sitä pitäisi laskea asuinrakentamisessakin kaupunkimaisessa ympäristössä.
Huono idea. 100:sta neliöstä saa 300 kiloa perunaa.
Niinpä. Entä sitten, jos kasvattaa kurpitsoja? Yhdenkin suuren kurpitsan kuljetus polkupyörällä voi jopa vaarantaa liikenneturvallisuuden (ainakin siltä, joka tätä yrittää kaksipyöräisellä). 😉
Ongelmallista tässä on se, että kaupungilla on samanaikaisesti sekä oikeus omistaa maata että monopoli kaavoittaa sitä. Tilanne on täysin kestämätön.
Ihannetilanne olisi, että mitään normia ei tarvittaisi vaan toimivat markkinat hoitaisivat sopivan määrän pysäköintipaikkoja. Suomessa asuntomarkkinat eivät toimi, joten normitusta tarvitaan.
Normi on Helsingissä koko ajan ollut alle tarpeen, jolloin grynderit voivat rahastaa ihan mitä tahansa tallipaikoista. Oma epäilykseni on, että rahasta yhä osa päätyy tavalla tai toisella asiasta päättävien poliitikkojen taskuun. Mikään muu ei selitä noin räikeää kuntalaisten tarpeiden polkemista.
1) Kaikkea perunaa ei tarvitse hakea kerralla.
2) Voinee lainata tutulta autoa perukuorman kuljettamiseen.
3) Kaupunkiviljelijän sortimentti lienee yleensä monipuolisempi.
Omat kokemukseni vihannesten kuljettamisesta ovat 40 vuoden takaa. Kuljetin faija pakulla raparperia ja lanttua MaMeLaan. Kuormat olivat vähän isommat.
Nimim. Poika pellon pientareelta
Nimim.