Vielä jäi korjattavaa

Hal­li­tuk­sen osinkover­ou­ud­is­tus las­kee yrit­täjinä työtä teke­vien ylin­tä mar­gin­aaliv­eroa kymmenel­lä pros­en­til­la. Asiana­ja­jat ja yksi­tyisen sek­torin lääkärit esimerkik­si hyö­tyvät tuhan­sia euro­ja vuodessa. Tämä ei voi olla tarkoitus.

Hal­li­tus onnek­si kor­jasi kovin epäon­nis­tunut­ta yri­tysveroe­si­tys­tään. Yksi kor­jat­ta­va asia vielä jäi kor­jat­tavak­si, vaik­ka min­ulle henkilöko­htais­es­ti tehty ratkaisu olisikin hyvin edullinen.
Min­ul­la on luen­noin­tia ja muu­ta keikkatyötä varten oma yri­tys, Tietokeino Oy siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että keikkailus­ta verokir­jal­la ei tulisi mitään, kun työ­nan­ta­jia olisi kym­meniä ja tulon­hankkimis­meno­ja koi­tu­isi tolkut­toman paljon. Nyt kun olen eduskun­nas­sa, yri­tyk­seni on luon­nol­lis­es­ti vähän kesan­nol­la. Olet­taisin, että jokaisel­la asiana­ja­jal­la var­maanikin on samas­ta syys­tä yri­tys kuten myös useim­mil­la remonttireiskoilla.

Nyky­lain­säädän­nön mukaan voin mak­saa itsel­leni jonkin ver­ran ker­tyneistä tuloista osinkoa, yhdek­sän pros­ent­tia yri­tyk­sen var­al­lisu­ud­es­ta, eli en kovin paljon. Tästä osas­ta tuloa mak­san veroa nyt 24,5 pros­ent­tia yri­tyk­sen tuloverona, mut­ta osin­gos­ta en sen lisäk­si mitään. Lop­pu­osan tuloista mak­san itsel­leni palkkana ja siitä menee nor­maalit palkkaverot pro­gres­si­ivisen taulukon mukaan. Voisin mak­saa myös osinkoina, mut­ta tämä tulkit­taisi­in min­ulle ansio­tu­lok­si – tai oikeam­min 70 pros­ent­tia siitä tulkit­taisi­in ansio­tu­lok­si ja lop­pu olisi vero­ton­ta. Kos­ka osinko ei ole yri­tyk­sen vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoista, noista ansio-osin­go­ista mak­saisin veroa kah­teen ker­taan ja lop­putu­los olisi aika tarkkaan sama kuin mak­set­taes­sa palkkaa.

Nyt hal­li­tus esit­tää, että tuos­ta ansio­tu­lo-olet­ta­mas­ta luovu­taan. Voisin ottaa koko ansioni osinkoina. Pienen osan kovin vähän verotet­tuna. Tältä osin kon­aisvero olisi ymmärtääk­seni 26 % (20 % yhteisöveroa ja jae­tus­ta voitos­ta pääo­maveroa 80%  x 25% x 30 % = 6%). Kaiken lop­un voisin jakaa itsel­leni osinkona, jos­ta verotet­taisi­in 40,4 pros­ent­tia. Min­ulle tämä merk­it­sisi use­an tuhan­nen euron veronalen­nus­ta. Lisäk­si veron­saa­ja vai­h­tu­isi, sil­lä pääo­mat­u­loista verot menevät val­ti­olle eikä kun­ta saa mitään.

Esi­tys lask­isi ylim­män mar­gin­aaliv­eron noin kymmenel­lä pros­en­til­la kaikkien niiden kohdal­la, jot­ka voivat laskut­taa työstään yri­tyk­sen kaut­ta. Veromene­tyk­set tästä oli­si­vat melkoiset.

Uud­is­tuk­sen piti edis­tää yrit­täjyyt­tä. Uusia yri­tyk­siä tulee var­maankin kym­meniä tuhan­sia, kos­ka jokaisen suuri­palkkaisen kan­nat­taa perus­taa yri­tys nyt ainakin sivu­tu­lo­jaan varten. Suosi­tuk­si tulee var­maankin mhyös palkkatyön muun­t­a­mi­nen palvelu­jen myyn­niksi. Val­tion ja kun­tien virkaa ei voi hoitaa yri­tyk­senä, mut­ta melkein kaiken muun voi.

Tämä on pakko korjata.

93 vastausta artikkeliin “Vielä jäi korjattavaa”

  1. Jos kansane­dus­ta­jana olisi vaik­ka kun­taa hätäa­sumisel­la kup­paa­van yhtiön, per­in­täy­htiön tai vaik­ka pikavip­paa­jan omis­ta­ja, niin ampuisi­vatko­han samal­la taval­la itseään taloudel­lis­es­ti jalka­an, kun asial­istal­la olisi heitä koske­vaa? Ihan arvostet­tavaa, mut­ta val­uu toki per­su­jen laari­in, ja jos kor­jataan, niin Vasem­mis­toli­it­to hoitaa tämänkin vääryy­den kor­jaamisen vihrei­den ankaras­ta tues­ta huolimatta. 

    Taitaa muutenkin olla niin, että esimerkik­si Helsin­ki on jo nyt pulas­sa kun­tavero­ja, ehkä huo­maa­mat­taan, kiertävien kanssa. Asumisen hin­nan ja tilas­tois­sa näkyvien ansioil­taan korkea­t­u­lois­t­en ympärys­val­toi­hin karkailun välil­lä on kum­malli­nen ris­tiri­ita. Tälle touhulle kan­nat­taisi var­maan tehdä eduskun­nas­sa jotain, kos­ka näyt­tää siltä, että muiden nistien joukkoon ovat tulleet nämä hedo­nis­tit. Mikä on tietysti hyvä asia, jos eivät tuhoa maail­maa vapaal­la elämäl­lään, mut­ta hei­dän tulois­taan pitäisi ohja­ta kun­nalle osa.

  2. Aivan oikein, vielä jäi paljon korjattavaa.

    Taas tulee hake­mat­ta mieleen se Paasikiv­en lausuma: “Tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku.”

    Mik­siköhän siitä tosi­asi­aa ei tun­nuste­ta, että Virossa yhteisövero on 0%?

    Tallinna on tässä aivan Helsin­gin vier­essä ja siel­lä on haus­ka käydä. 

    Virossa on tehokas ja mod­erni valtion/ kun­tien byrokra­tia, yrit­täjäys­tävälli­nen kansa (= ei marx­i­lainen), joka toiv­ot­taa kaik­ki yrit­telijäät suo­ma­laiset ter­ve­tulleik­si vaurastumaan.

    Vai olisiko se kuitenkin hauskem­paa, että eläisimme tässä eufo­ria-kuplas­samme niin pitkään kuin mah­dol­lista, emmekä puhu ikävistä asioista yhtään mitään (= total denial)?

    Sit­ten kun tämä kupla puhkeaa, niin se tapah­tuu sol­i­daarisen oikeu­den­mukaises­ti siten, että kaik­ki ovat tas­a­puolis­es­ti ihan persaukisia.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka ei suos­tu ole­maan persaukinen

  3. Eli sinus­ta on oikein, että tulo­jasi verote­taan kah­teen ker­taan? Minus­ta se ei ole järkevää. Tuol­laisia vir­i­tyk­siä syn­tyy, kun lain­säädän­töä ohjaa­vana tek­i­jänä on ollut ennen kaikkea kateus. 🙂 

    Kun mar­gin­aaliv­eroa las­ke­taan, ei siitä voi olla kuin tyy­tyväi­nen. Entistä use­ampi tulout­taa rahansa Suomes­sa ja vero­tu­lo­ja senkun ropisee. 

    Jotenkin tun­tuu, että kaikille ei ole vielä selvin­nyt, ettei Suo­mi ole Eu-jäsenyy­den jäl­keen enää ollut mikään taloudelli­nen umpio. limpi­en tulolu­okkien vero­tus­ta ei pitää ver­ra­ta ainakin mui­hin EU-mai­hin ja kun saamme painet­tua verot jär­jel­liselle tasolle vähitellen, lisään­tyy veron­mak­suhalukku­us samaa tahtia.

  4. Muis­te­taan kuitenkin, että tulovero­lain 33 b §:n mukaan puh­taasti työ­panok­seen perus­tu­va osinko verote­taan sen henkilön ansio­tu­lona, jon­ka työstä on kysymys, ja ei kai kukaan ole edes ehdot­tanut, että tätä muutet­taisi­in. Tämä, yhdis­tet­tynä vero­tus­menet­te­ly­lain veronkier­tosäädök­si­in ja suh­teel­lisen vaki­in­tuneeseen oikeuskäytän­töön tar­joaa vero­hallinnolle enem­män kuin tarpeek­si työkalu­ja “valeyrit­täjyy­den” tekemisek­si käytän­nössä mah­dot­tomak­si jos tästä pää­sisi muo­dos­tu­maan jonkin­lainen ongelma.

    Ei pidä kuitenkaan sekoit­taa valeyrit­täjyyt­tä pienyrit­täjyy­teen (tai ammat­in­har­joit­tamiseen). Molem­pi­in sisäl­tyy aito, tosin ehkä rajat­tu, yrit­täjyy­teen liit­tyvä ris­ki, ja tässä vero­ma­llis­sa köy­hien, mut­ta kan­nat­tavien, pienyri­tys­ten voit­toa verote­taan n. 40 % verokan­nal­la. Tämä kos­kee siten lähin­nä palvelu­alo­jen ja luovien alo­jen uusia pienyri­tyk­siä. Tarvit­semme tämänkaltaista yri­tys­toim­intaa lisää, enkä osaa pitää 40 % veroast­et­ta mitenkään eri­tyisen matalana.

    Vero­tu­lo­jen jakau­tu­mi­nen kun­tien ja val­tion välil­lä pitäisi olla sel­l­ainen ongel­ma (esim. kun­tien val­tiono­suuk­sien lasken­takaavaa muut­ta­mal­la?), joka on poli­itikko­jen ratkaistavis­sa, että sen pitäisi olla olen­nainen tek­i­jä tehokkaan ja fik­sun vero­jär­jestelmän rakentamisessa.

  5. Toiv­ot­tavasti tätä por­saan­reikää kor­jat­taes­sa eivät mene start­up-rahoit­ta­jat pesuve­den mukana. Kos­ka star­tup­pi­en rahoi­tus on aika lail­la onnenkaup­paa pienel­lä onnis­tu­mis­to­den­näköisyy­del­lä, on hold­ing-yhtiö käytän­nössä vält­tämät­tömyys tap­pi­oiden tasaamisen vuok­si. Moninker­tainen tulok­sen vero­tus on myrkkyä holding-yhtiöille.

    On jos­sain määrin eri asia, onko kyseessä kon­sult­tiy­htiö, hold­ing-yhtiö joka tekee kaup­paa pörssiosakkeil­la, vai hold­ing-yhtiö joka sijoit­taa panok­sen mon­een aloit­tavaan star­tup­pi­in ja toivoo, että joku niistä joskus menestyy.

  6. Tiedätkö Osmo, mik­sei tätä yrit­täjän veronkeven­nys­tä kohden­neta yrit­täjän itselleen mak­samaan palka­an? Onko jonkun tarkoituk­sen mukaista, että yrit­täjä nos­taa palkkion­sa nimen omaan osinkoina? Ken­ties se, että kun näper­rel­lään osinkovero­tus­ta, siitä saadaan sivus­sa kivasti aina hyö­tyä myös niille (valikoiduille) osin­gon­saa­jille, jot­ka eivät ole yrit­täjiä sanan varsi­naises­sa merkityksessä.

  7. Vero­tuk­sen kehit­tämistyöryh­män esi­tyk­sessä nor­maal­i­tuot­to-osin­gon ylit­tävän osin­gon rajaveroaste oli 45,4 %. Työryh­mä arvioi, että jos osana ver­ou­ud­is­tus­ta ansio­tu­lo­jen ylin efek­ti­ivi­nen rajaveroaste alen­netaan noin 50 pros­ent­ti­in, tulon­muun­to-ongel­ma ratkeaa suurelta osin.

    Hal­li­tuk­sen kehys­ri­ihessään päät­tämässä vero­ma­llis­sa nor­maal­i­tuot­to-osin­gon ylit­tävän osin­gon rajaveroaste oli 44–45,6 %.

    Tulon­muun­toon on ainakin rajal­li­sis­sa määrin mah­dol­lista puut­tua lain­säädän­tötein (esim. HE 47/2009). Merkit­tävä veroin­sen­ti­ivi kuitenkin kan­nus­taa etsimään keino­ja täl­lais­ten rajoi­tusten kiertämiseen.

    1. Hal­li­tuk­sen kehys­ri­ihessään päät­tämässä vero­ma­llis­sa nor­maal­i­tuot­to-osin­gon ylit­tävän osin­gon rajaveroaste oli 44–45,6 %.

      Kak­si viikkoa sit­ten hal­li­tus esit­ti tuo­ta, ja sil­loin tyy­dyin vain kiit­tämään yri­tyk­seni puoles­ta ja huo­maut­ta­maan, että tämä pieni etu on min­ulle, mut­ta kun­nille kallis, kos­ka pakkat­u­lo­jen muun­t­a­mi­nen pääo­mat­u­loik­si merk­it­see myös sitä, että kun­ta ei saa mitään.
      Nyt pääo­mat­uloveros­ta mak­se­taan vain 85 pros­en­tista, jol­loin osin­gon rajaveroaste on pienis­sä osing­gois­sa 40,4 ja suuris­sa 41,76 prosenttia.

  8. Selkein­tä ja oikeu­den­mukaisin­ta olisi, että kun on henkilöstä kyse, niin veron lasken­ta­pe­ruste olisi sama ja yksiselit­teinen eli:

    se raha joka tulona tulee, tulee se sit­ten palkkana, palkkiona, pääo­mat­u­lona, osinkona tai vaik­ka tavarana ja lahjana. 

    Vero­pros­entin pitää olla oikeu­den­mukaisen pro­gres­si­ivi­nen, myös pääo­mat­u­lo­jen. Sil­loin var­al­lisu­ut­ta jää yri­tyk­seen, investoin­tei­hin ja työllistämiseen.

  9. Eikö hal­li­tuk­sen alun alku­jaan pitänyt vain laskea yhteisöveroa, jot­ta se olisi kil­pailukyi­nen mm. Ruot­si­in verrattuna.

  10. “Uud­is­tuk­sen piti edis­tää yrit­täjyyt­tä. Uusia yri­tyk­siä tulee var­maankin kym­meniä tuhan­sia, kos­ka jokaisen suuri­palkkaisen kan­nat­taa perus­taa yri­tys nyt ainakin sivu­tu­lo­jaan varten. Suosi­tuk­si tulee var­maankin mhyös palkkatyön muun­t­a­mi­nen palvelu­jen myynniksi.”

    Tähän on osin men­ty jo nyt. Esim. lääkäri­fir­mat tar­joa­vat työ­suh­teen sijas­ta ensisi­jais­es­ti oman yri­tyk­sen perus­tamista. Osas­sa lääkäri­fir­moista jo nyt melkein kaik­ki työn­tek­i­jät ovat yrit­täjiä. Sama on käynyt pait­si lakialal­la, myös esimerkik­si rak­en­tamises­sa, jos­sa isoil­la raken­nus­li­ikkeil­lä on entistä vähem­män omia työn­tek­i­jöitä. Jol­lain raken­nustyö­maal­la voi jo nyt toimia kym­meniä yrit­täjiä. Vas­taa­va toim­inta­malli voisi ver­ou­ud­is­tuk­sen myötä lev­itä entistä enem­män tosi­aan muillekin aloille. Sil­loin kun­nal­lisveroa mak­set­taisi­in vain siihen rajaan asti, jon­ka jäl­keen tulot kan­nat­taa vero­tuk­sel­lis­es­ti nos­taa jo yrityksestä.

  11. Toinen asia mikä tässä keskustelus­sa vaivaa min­ua on tietyn­tyyp­pinen tarpeet­tomien vas­takkainaset­telu­jen (ehkä vähän pop­ulisti­nenkin) hakem­i­nen. Hyvin laa­jalti ollaan sitä mieltä, että yhteisö- ja osinkovero­tuk­sen muo­dosta­ma kokon­aisu­us on Suomes­sa ollut, jos ei tyh­mä niin ainakin epäop­ti­maa­li­nen. Hyvin laa­jalti ollaan sitä mieltä, että sen raken­net­ta pitää muut­taa. Hal­li­tuk­sen kehys­ri­ihessä tekemä muu­tos on iso­jen lin­jo­jen osalta otet­tu posi­ti­ivis­es­ti vas­taan: yhteisövero alas ja osinkovero ylös.

    Tätä taus­taa vas­ten pitää kuitenkin ymmärtää myös se, että jos vero­tuk­sen raken­net­ta muute­taan, löy­tyy jok­seenkin määritelmän mukaises­ti aina jotain yksit­täisiä ryh­miä, jot­ka nykyiseen rak­en­teeseen ver­rat­tuna suh­teel­lis­es­ti hyö­tyvät, ja joitain yksit­täisiä ryh­miä, jot­ka kär­sivät. Jos tätä ei hyväksytä, ei rak­en­tei­ta voi­da muut­taa. Ja kun puhutaan osinkovero­tuk­sen rak­en­teen muut­tamis­es­ta, osa pääo­mat­u­lo­jen saa­jista suh­teel­lis­es­ti hyö­tyy ja osa suh­teel­lis­es­ti häviää. Ja nykyisessä keskustelukult­tuuris­sa pääo­mat­u­lo­jen saa­jia on help­po lyödä kuin vieras­ta sikaa irtopis­tei­den toivossa. 

    Esimerkik­si viime viikko­jen keskustelus­sa ensin havait­ti­in ongel­mak­si se, että korkean net­to­var­al­lisu­u­den lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den omis­ta­jat hyö­tyvät suh­teessa mui­hin pääo­mat­u­lo­jen saa­ji­in, ja eri­tyis­es­ti suh­teessa mata­lan net­to­var­al­lisu­u­den lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den omis­ta­ji­in. Nyt hal­li­tus (osit­tain) kor­jasi tämän ”val­u­vian” kun pelkäsi suo­sion­sa muuten vaaran­tu­van. Kor­jauk­sen jäl­keen Soin­in­vaara sit­ten huu­taa, että ei voi olla oikein, että mata­lan net­to­var­al­lisu­u­den lis­taa­mat­tomien yhtiöi­den omis­ta­jat nyt suh­teel­lis­es­ti hyötyvät. 

    Tämänkaltais­ten vas­takkainaset­telu­jen hakem­i­nen johtaisi loogis­es­ti siihen johtopäätök­seen, että ain­oas­taan nykyisen mallin jatkami­nen sel­l­aise­naan maail­man tap­pi­in saak­ka olisi, trendis­anaa käyt­tääk­seni ”oikeu­den­mukaista”, kos­ka jos mitään raken­net­ta ei muute­ta, niin ei kukaan voi voit­taa (tai hävitä) nyky­malli­in verrattuna.

  12. aasv:
    Muis­te­taan kuitenkin, että tulovero­lain 33 b §:n mukaan puh­taasti työ­panok­seen perus­tu­va osinko verote­taan sen henkilön ansio­tu­lona, jon­ka työstä on kysymys, ja ei kai kukaan ole edes ehdot­tanut, että tätä muutet­taisi­in. Tämä, yhdis­tet­tynä vero­tus­menet­te­ly­lain veronkier­tosäädök­si­in ja suh­teel­lisen vaki­in­tuneeseen oikeuskäytän­töön tar­joaa vero­hallinnolle enem­män kuin tarpeek­si työkalu­ja “valeyrit­täjyy­den” tekemisek­si käytän­nössä mah­dot­tomak­si jos tästä pää­sisi muo­dos­tu­maan jonkin­lainen ongelma. 

    Muis­te­taan myös se, että tuos­ta tulovero­laista löy­tyy paljon por­saan­reik­iä, jon­ka takia tuo ei käytän­nössä toteudu. Tuon ehdon ohi­tuk­sen jär­jestämisen neu­vom­i­nen on nykyään aika yleistä talous­toimis­toil­ta ja eri­laisil­ta konsulttitahoilta.

    Esim. “Ter­vey­den tuot­ta­jat” oli tästä aiheesta viime vuon­na uuti­sis­sakin, aiheena se, kuin­ka työn­tek­i­jöitä houkutel­laan työ­paikkaan vero­su­un­nit­telu­palveluil­la, joiden kaut­ta voi vält­tää usei­ta kym­meniä tuhan­sia euro­ja. Ter­vey­den tuot­ta­jien yksi palvelu on ymmärtääk­seni juuri osinko­jen jär­jestämi­nen sel­l­aises­sa muo­dos­sa, jos­sa ansio­tu­lopy­kälät pystytään vält­tämään. Toteu­tus tapah­tuu yri­tysjär­jeste­lyl­lä, jos­sa jokainen vero­su­un­nit­telu­un mukaan lähtevä työn­tek­i­jä perus­taa erään­laisen hold­ing-yhtiön, joka taas liit­tyy Ter­vey­den tuot­ta­jien osakkaak­si jne.

  13. aasv kir­joit­ti (postaan uusik­si, kos­ka quotet menivät metsään):

    “Muis­te­taan kuitenkin, että tulovero­lain 33 b §:n mukaan puh­taasti työ­panok­seen perus­tu­va osinko verote­taan sen henkilön ansio­tu­lona, jon­ka työstä on kysymys, ja ei kai kukaan ole edes ehdot­tanut, että tätä muutet­taisi­in. Tämä, yhdis­tet­tynä vero­tus­menet­te­ly­lain veronkier­tosäädök­si­in ja suh­teel­lisen vaki­in­tuneeseen oikeuskäytän­töön tar­joaa vero­hallinnolle enem­män kuin tarpeek­si työkalu­ja “valeyrit­täjyy­den” tekemisek­si käytän­nössä mah­dot­tomak­si jos tästä pää­sisi muo­dos­tu­maan jonkin­lainen ongelma.”

    Muis­te­taan myös se, että tuos­ta tulovero­laista löy­tyy paljon por­saan­reik­iä, jon­ka takia tuo ei käytän­nössä toteudu. Tuon ehdon ohi­tuk­sen jär­jestämisen neu­vom­i­nen on nykyään aika yleistä talous­toimis­toil­ta ja eri­laisil­ta konsulttitahoilta.

    Esim. “Ter­vey­den tuot­ta­jat” oli tästä aiheesta viime vuon­na uuti­sis­sakin, aiheena se, kuin­ka työn­tek­i­jöitä houkutel­laan työ­paikkaan vero­su­un­nit­telu­palveluil­la, joiden kaut­ta voi vält­tää usei­ta kym­meniä tuhan­sia euro­ja. Ter­vey­den tuot­ta­jien yksi palvelu on ymmärtääk­seni juuri osinko­jen jär­jestämi­nen sel­l­aises­sa muo­dos­sa, jos­sa ansio­tu­lopy­kälät pystytään vält­tämään. Toteu­tus tapah­tuu yri­tysjär­jeste­lyl­lä, jos­sa jokainen vero­su­un­nit­telu­un mukaan lähtevä työn­tek­i­jä perus­taa erään­laisen hold­ing-yhtiön, joka taas liit­tyy Ter­vey­den tuot­ta­jien osakkaak­si jne.

    1. Muis­te­taan kuitenkin, että tulovero­lain 33 b §:n mukaan puh­taasti työ­panok­seen perus­tu­va osinko verote­taan sen henkilön ansio­tu­lona, jon­ka työstä on kysymys, ja ei kai kukaan ole edes ehdot­tanut, että tätä muutet­taisi­in. Tämä, yhdis­tet­tynä vero­tus­menet­te­ly­lain veronkier­tosäädök­si­in ja suh­teel­lisen vaki­in­tuneeseen oikeuskäytän­töön tar­joaa vero­hallinnolle enem­män kuin tarpeek­si työkalu­ja “valeyrit­täjyy­den” tekemisek­si käytän­nössä mah­dot­tomak­si jos tästä pää­sisi muo­dos­tu­maan jonkin­lainen ongelma.”

      Tuo koh­ta on räätälöisty lääkäri­asemia kohtaan, jois­sa on yksi yri­tys ja sil­lä mon­ta omis­ta­jaa. Yhtiö järjestyk­sen mukaan “osakkaat” saa­vat “osinkoa” tehty­jen työ­suori­tusten (=palk­ka) suh­teessa. Tämä ei käy, elleivät “osakkaat” ole pan­neet mytös pääo­maa yri­tyk­seen niin paljon, että “osinko” on pwerusteltu.

      Nyt on kyse ihan eri asi­as­ta. Jos juristi tai lääkärä tai Osmo Soin­in­vaara omis­taa yri­tyk­sen kokon­aan yksin, hän voi jakaa koko tulok­sem pääo­mat­u­lona, vaik­ka yri­tyk­sel­lä ei olisi muu­ta pääo­maa kuin van­ha läppäri.

  14. aasv:

    Ei pidä kuitenkaan sekoit­taa valeyrit­täjyyt­tä pienyrit­täjyy­teen (tai ammat­in­har­joit­tamiseen). Molem­pi­in sisäl­tyy aito, tosin ehkä rajat­tu, yrit­täjyy­teen liit­tyvä ris­ki, ja tässä vero­ma­llis­sa köy­hien, mut­ta kan­nat­tavien, pienyri­tys­ten voit­toa verote­taan n. 40 % verokan­nal­la. Tämä kos­kee siten lähin­nä palvelu­alo­jen ja luovien alo­jen uusia pienyri­tyk­siä. Tarvit­semme tämänkaltaista yri­tys­toim­intaa lisää, enkä osaa pitää 40 % veroast­et­ta mitenkään eri­tyisen matalana. 

    Tässä on se asia. Ihme­tyt­tää se että osalle yrit­täjistä san­o­taan että et sinä mikään oikea yrit­täjä ole. Toki nyt esim työ­suh­teen muut­ta­mi­nen yri­tys­muo­toon olisi veronkier­toa mut­ta kyl­lä kon­sult­ti tai lääkäri on yrit­täjä siinäkuin putkimies jos yri­tys­tä pyörittää.

  15. start­up-rahoit­ta­ja:
    Toiv­ot­tavasti tätä por­saan­reikää kor­jat­taes­sa eivät mene start­up-rahoit­ta­jat pesuve­den mukana… 

    Nyt ei ketään kiinos­ta järk­isyyt vaan ain­oas­taan poli­it­tis­ten pis­tei­den keruu ihmisiltä, jot­ka eivät ymmär­rä vähääkään asi­as­ta jos­ta keskustel­laan. 🙂 Ehkä se sit­ten on parem­pi, että uudet työ­paikat syn­tyvät Viroon? 😉

  16. Hyvä kir­joi­tus, mutta:

    “Hal­li­tuk­sen osinkover­ou­ud­is­tus las­kee yrit­täjinä työtä teke­vien ylin­tä mar­gin­aaliv­eroa kymmenel­lä pros­en­til­la. Asiana­ja­jat ja yksi­tyisen sek­torin lääkärit esimerkik­si hyö­tyvät tuhan­sia euro­ja vuodessa. Tämä ei voi olla tarkoitus.”

    Miten niin “ei voi olla tarkoi­tus”? Voin hel­posti kuvitel­la poli­it­tisia toim­i­joi­ta, joille muun muas­sa asiana­ja­jien ja lääkärei­den veror­a­situk­sen keven­tämi­nen ja siitä aiheutu­va tulon­jako­vaiku­tus nimeno­maan on tarkoitus.

  17. Hyvä että joku viit­sii ava­ta tätä sotkua niille, jot­ka eivät ole yrit­täjiä, kir­jan­pitäjiä tai vero­juris­te­ja. Lehdis­tä ei ole ollut liiak­si apua.

    Sitä en ole voin­ut olla huo­maa­mat­ta, että use­am­man puolueen min­is­ter­it ihan selvästi vedät­tävät asi­as­ta puhuessaan.

  18. Ihmis­ten työhalu­jen ja vero­jen keräämisen man­ageroin­ti vero­tuk­sen avul­la on hyvin haas­ta­va taiteen­la­ji. Moni ter­veyskeskus­lääkäri on halukas lep­pois­ta­maan, vaik­ka vero­tus on korkeampi ja palk­ka alem­pi kuin joil­lakin yksi­ty­is­lääkäreil­lä, jot­ka tekevät mielu­usti pitkää päivää. Toisaal­ta mon­et lääkärit uupu­vat työssään, joten enem­pään työn­tekoon ei oikeas­t­aan pitäisi kan­nus­taa. Sit­ten taas liian korkea vero­tus pakot­taa tekemään paljon työtä, että kyke­nee saavut­ta­maan halu­a­mansa elin­ta­son… Ehkä vero­tuk­sel­la ei pitäisi pyrk­iä vaikut­ta­maan ihmis­ten käyt­täy­tymiseen ollenkaan.

  19. “Kaiken lop­un voisin jakaa itsel­leni osinkona, jos­ta verotet­taisi­in 40,4 pros­ent­tia. Min­ulle tämä merk­it­sisi use­an tuhan­nen euron veronalennusta.”

    Osmo ehkä kun­nioitet­ta­van ide­al­is­tise­na ihmisenä hyväksyy ja pitää kohtu­ullise­na että puo­let hänen tekemän­sä työn hedelmistä kuu­luu siirtää yhteiskun­nan tulo­jakokoneis­toon, mut­ta meille muille yrit­täjille se ei vält­tämät­tä ole saman­lainen ajat­telun kul­makivi. aika vaikea on näin vaik­ka pa lauan­taina motivoi­da itseään työn­tekoon kun vas­ta puo­lil­ta päivin alkaa tien­aa­maan jotain itselleen, siihen asti kaik­ki on men­nyt jollekkin kra­pu­laiselle jullille joka raapii mahaansa telkkarin edessä kal­jaa särpien.

  20. Sep­po Korp­poo:
    Aivan oikein, vielä jäi paljon korjattavaa.

    Taas tulee hake­mat­ta mieleen se Paasikiv­en lausuma: “Tosi­a­sioiden tun­nus­t­a­mi­nen on viisauden alku.”

    Mik­siköhän siitä tosi­asi­aa ei tun­nuste­ta, että Virossa yhteisövero on 0%?

    Tallinna on tässä aivan Helsin­gin vier­essä ja siel­lä on haus­ka käydä. 

    Virossa on tehokas ja mod­erni valtion/ kun­tien byrokratia,yrittäjäystävällinen kansa (= ei marx­i­lainen), joka toiv­ot­taa kaik­ki yrit­telijäät suo­ma­laiset ter­ve­tulleik­si vaurastumaan.

    Vai olisiko se kuitenkin hauskem­paa, että eläisimme tässä eufo­ria-kuplas­samme niin pitkään kuin mah­dol­lista, emmekä puhu ikävistä asioista yhtään mitään (= total denial)?

    Sit­ten kun tämä kupla puhkeaa, niin se tapah­tuu sol­i­daarisen oikeu­den­mukaises­ti siten, että kaik­ki ovat tas­a­puolis­es­ti ihan persaukisia.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka ei suos­tu ole­maan persaukinen

    Viro­han elää EU tuil­la ja yri­tys­ten mak­samil­la sivuku­luil­la , jot­ka eivät näy vero­tuk­ses­sa samal­la taval­la kuin muut verot.
    Lisäk­si USA ja Nato avus­ta­vat Viroa esim puolustuksessa

    Jos Suo­mi olisi yhtä val­ta­va EU-tukien net­tosaa­ja niin var­maan vero­tus olisi keveää.
    Suo­ma­liset rahoit­ta­vat net­tomak­sa­jana Viron alhaista verokantaa

    Mut­ta eivät viro­laiset Viroa parati­isi­na pidä vaan muut­ta­vat muualle, jopa Suomeen

  21. “Eli sinus­ta on oikein, että tulo­jasi verote­taan kah­teen ker­taan? Minus­ta se ei ole järkevää. Tuol­laisia vir­i­tyk­siä syn­tyy, kun lain­säädän­töä ohjaa­vana tek­i­jänä on ollut ennen kaikkea kateus. :)”

    Tuo tuplavero­tus on yritäjäön oma val­in­ta, val­it­se­mal­la yhtiö­muodon voi vali­ta myös yksinker­taisen verotuksen

    Tuplavero­tus on yrit­täjän vapaa valinta

    Eikä kyseesä ole tuplavero­tus, osinko on kor­vaus­ta yri­tyk­sen saa­mas­ta pääo­mas­ta eikä sil­lä ole suo­raan tekemistä yri­tyk­sen toimin­nan kanssa.

    Osakey­htiötä pyörit­tävät nor­maal­isti palkatut henkilöt.

    Jos sit­ten yrit­täjä halu­aa vali­ta yhtiö­muodon, joka on tarkoitet­tu aivan muuhun käyt­töön niin eipä tuo­ta ole halut­tu estää vapaas­sa maas­sa mut­ta kuten sanoin ‚val­in­ta on vapaaehtoinen

  22. Ansio­tu­lo-olet­ta­man tiput­ta­mi­nen on kyl­lä ihan oikeu­den­mukaista juuri tuon yhteisöveron takia.

    Osmon aja­tushan on kai että verostepit olisi 

    yhteisövero 20
    Tulovero 30
    ALV 24
    + autovero, polt­toain­evero, sähkövero, tupakkavero, alko­ho­liv­ero jne riip­puen siitä mitä turmi­ol­lisia turhuuk­sia se yrit­täjä sit­ten ostaakin. 

    Työvi­ikos­ta siis kolme päivää menee taksvärkki­in. Edes torp­pare­i­ta ei aikoinaan orju­utet­tu noin pahasti.

  23. Nykyään yhtiöitä ei ohite­ta vero­tuk­ses­sa samal­la taval­la kuin yli 20v sit­ten kun viihde­taiteil­i­jan yri­tyk­sen tulo kat­sot­ti­in taiteil­i­jan työ­tu­lok­si. Ilmeis­es­ti työtä voi tehdä jopa vain yhdelle asi­akkaalle yri­tyk­sen kaut­ta eikä kukaan kat­so että kyseessä olisi joku muu kuin yritystoiminta.

  24. Sinän­sä on hölmöä että vero­tuk­seen saa vaikut­taa se mil­laisen oikeudel­lisen kuoren alla tulon­muo­dos­tus on tapahtunut..:D

  25. Paljon tuos­sakin joutuu töitä paiski­maan. Lasku­tuk­ses­ta verot­ta­ja saa ensin ALV:n (24%) ja sit­ten vielä 40,4% Työ­val­tais­es­ta hom­mas­ta 65,4% val­ti­olle on jo enem­män kuin kohtu­ulli­nen verokiila.

    Ylilyön­nit ovat ylilyön­te­jä, mutta…
    Ainakaan sitä moninker­taista vero­tus­ta tuskin kaivataan.

  26. Asiana­ja­jia tai lääkäre­itä ei voi nos­taa tikun­nokkaan eril­lis­inä ryhminä.

    Aivan samo­jen peri­aat­tei­den tulee päteä onpa kyse mis­tä alas­ta tahansa: siivous­fir­mas­ta, putk­i­u­rakoin­nista, maalaus­li­ik­keestä, remont­ti­fir­mas­ta tai mis­tä tahansa.

    Kaikkia voi har­joit­taa yhtiö­muo­dos­sa, eikä niitä voi kohdel­la eri tavalla.

  27. “Uud­is­tuk­sen piti edis­tää yrit­täjyyt­tä. Uusia yri­tyk­siä tulee var­maankin kym­meniä tuhan­sia, kos­ka jokaisen suuri­palkkaisen kan­nat­taa perus­taa yri­tys nyt ainakin sivu­tu­lo­jaan varten.”

    + sitä varten, että voi kiertää myös arvonlisäveroja.

  28. JTS: Paljon tuos­sakin joutuu töitä paiski­maan. Lasku­tuk­ses­ta verot­ta­ja saa ensin ALV:n (24%) ja sit­ten vielä 40,4% Työ­val­tais­es­ta hom­mas­ta 65,4% val­ti­olle on jo enem­män kuin kohtu­ulli­nen verokiila.

    On ole­mas­sa koko joukko alv:sta vapautet­tu­ja palvelu­ja, mm. ter­vey­den- ja sairaan­hoidon palve­lut tietyin edel­ly­tyksin, kts. esim vero.fi.

  29. Yri­tys pyrkii tuot­ta­maan jotain jos­ta on niin paljon hyö­tyä, että joku siitä mak­saa, ja siinä sivus­sa mak­saa palkko­ja ja ostaa tavaraa ja palvelu­ja muil­ta. Yri­tys ei pyy­dä päästä sydän­leikkauk­seen, eikä mure­h­di lapsen koulun home­on­gelmia. Kan­nat­ta­va yri­tys on samal­la erit­täin yleishyödylli­nen organ­isaa­tio, jota ei tulisi verot­taa ollenkaan. 

    Toisaal­ta taas on yhteis­es­tä kakus­ta varas­tamista se, että henkilö jol­la on varo­ja ostel­la hold­ingy­htiöitä ja han­kkia pankki­tile­jä Pana­mas­ta saa mui­ta edullisem­man veroko­htelun, ja silti käyt­töön­sä yhteis­es­ti kus­tan­netut tiet, sairaalat, tur­val­lisu­us­palve­lut, koulut, kansanedustajat. 

    Eli yri­tyk­sille nollavero, mut­ta ihmisille sama verope­ruste tulon­läh­teen laadus­ta riippumatta!

  30. Evert The NeveR­est: Vero­pros­entin pitää olla oikeu­den­mukaisen pro­gres­si­ivi­nen, myös pääo­mat­u­lo­jen. Sil­loin var­al­lisu­ut­ta jää yri­tyk­seen, investoin­tei­hin ja työllistämiseen.

    Tässä on kuitenkin yksi pieni pääo­mat­u­lo­jen eri­ty­ispi­irre. Pääo­mat­u­lo­jen määrä vai­htelee tyyp­il­lis­es­ti varsin paljon vuodes­ta toiseen päin­vas­toin kuin tyyp­il­lisel­lä palka­nsaa­jal­la. Esimerkkeinä vaikka­pa yri­tyk­sen myymi­nen, met­sähakku­ut, vuokra-asun­non myymi­nen, suh­dan­teista riip­pu­vainen yritystoiminta.

    Pääo­mat­u­loil­la on se taipumus, että niitä kerätään osin hyvinkin pitkäl­lä aikavälil­lä. Jos niille laite­taan vuo­tu­inen pro­gres­sio, niin siitä ei seu­raa kuin eri­laisia hold­ingy­htiöviritelmiä ja hyvin mon­en­laista muu­ta verosuunnittelua.

    Itse asi­as­sa ennen vuot­ta 1993 pääo­mat­u­lot verotet­ti­in ansio­tu­lo­jen kanssa samas­sa nipus­sa. Tosin sil­loin luovu­tusvoit­to­jen vero­tus oli eri­laista, ja eri­laisia huo­jen­nuk­sia oli rop­pakau­pal­la. Veronkier­to oli kansal­lisurheilun asemassa.

    Yri­tysvero­tuskin poikke­si nykyis­es­tä, mut­ta esimerkik­si Jouko Skin­nari muis­teli myöhem­min, että vuo­den 1993 ver­ou­ud­is­tuk­ses­sa vero­ker­tymä lähti roimasti ylöspäin, vaik­ka vero­pros­en­tit näen­näis­es­ti lask­i­vat huo­mat­tavasti. Eikä Skin­nar­ia voine haukkua kovin oikeis­to­laisek­si kuitenkaan.

    Mut­ta tässä kohdas­sa on toisaal­ta huo­mat­ta­va, että aikaisem­pi tilanne koet­ti­in jois­sakin piireis­sä parem­mak­si, kun vero­pros­en­tit näyt­tivät kovil­ta. Tämäkin on pääo­mavero­tuk­sen piirre: liike-elämää ei voi tuke­hdut­taa liian kovil­la pros­en­teil­la, mut­ta opti­maaliset pros­en­tit ovat ansio­tu­lo­jen vero­tuk­seen ver­rat­tuna matalia. Joko vero­ja mak­se­taan mata­lahkol­la pros­en­til­la tai sit­ten korkeat pros­en­tit jätetään vero­su­un­nit­telun kaut­ta maksamatta.

    (Sanalle “oikeu­den­mukaisu­us” olen tul­lut pahasti aller­gisek­si. Se on yleen­sä kovin sub­jek­ti­ivi­nen asia.)

  31. “Hal­li­tus onnek­si korjasi”
    Kenen onneksi?
    “kovin epäon­nis­tunut­ta yritysveroesitystään”
    Oletko ennustaja?
    “Yksi kor­jat­ta­va asia vielä jäi korjattavaksi”
    Vain yksi?

    Pitääkö poli­ti­ikan liirum­laarua enem­pää edes kommentoida?

    Mene töi­hin ja lope­ta epäon­nis­tunut urasi ennus­ta­jana. Viro­laiset työkaverisi saat­ta­vat jopa ker­toa sin­ulle totu­u­den maail­mas­ta; työtä ei suo­ma­laisil­la ole, eikä tule — pait­si ehkä toimit­ta­jana tutki­mas­sa Finnairin ja erään toisen yhtiön luot­ta­mus­vai­h­to­jär­jetelmien kannustavuutta.

  32. Lähde­täänkö siitä että Suomeen peruste­taan Vihreä Kansan­puolue, jos­sa kansalle ker­ro­taan mitä tääl­lä tapah­tuu? Eikä liirum­laaru­mia. Katainen­han myön­si jo pakon että, ihmiset on saata­va tekemään yöitä mahd. pitkään, jot­tei eläkekas­sat tyh­jene. Voivoi kun ovat jo nyt tyhjät.

  33. Mik­si pitää työkyvyt­tömiä 50+-vuotiaita töis­sä? Vast: on pakko, kun ei oo eläkekas­sas­sa pian enää rahaa. Mielu­umin pide­tään nuoret tykykyiset työt­töminä ihmettelemässä Soin­in­vaaran älykkyyttä!

  34. Oman yri­tyk­seni toim­inta on ainakin tois­tasek­si niin pien­tä, etten puh­taana duu­na­r­i­na pysty osinko­jen kaut­ta hyötymään.
    Kuitenkn tomim­imi­nen yri­tyk­sen kaut­ta täysin lail­lis­es­ti on min­ulle edullisem­paa kuin veroko­r­tilla toimiminen.Pystyn val­it­se­maan työmääräni vapaam­min kuin ilman yritystä.
    Yri­tys myös helpot­taa asi­akkaiden (työ­nan­ta­jien) saamista.
    Veron­mak­suhalu­ni on kuitenkin syistä joi­ta en nyt erit­tele tarkem­min (mm.oikeuslaitoksen toim­i­mat­to­muus ja vira­nomais­valvon­nan ja perus­tus­lain nou­dat­tamisen uute)alentunut läh­es nolliin.
    Saan mak­saes­sani YEL-mak­sua min­im­imäärän joka kuun ensim­mäi­nen päivä val­ti­ol­ta asum­is­tukea n. puo­let aun­toni vuokras­ta-täysin lainmukaisesti.

    Koen asum­is­tukeni ennakkoeläk­keenä ja esimerkik­si sijoit­ta­mal­la sen osakkeisi­in kerään itsel­leni eläketurvaa.
    Olen net­tosaa­ja val­tion suh­teen pienel­lä yri­tyk­seni liike­vai­h­dol­la ja pär­jään tuloil­lani parem­min kuin veroko­rt­ti­työläisenä-kaiken lisäk­si oleel­lis­es­ti pienem­mäl­lä työmäärällä.
    Työvero­posent­ti­ni oli viime vuon­na noin 2.
    Samana vuon­na sain val­ti­ol­ta vero­ton­ta asum­is­tukea noin 3000€.Yritykseni mak­sama veromäärä oli samaa luokkaa.
    Kaik­ki laillista.

    Kiitos yhteisöveron alen­tamis­es­ta, toivon tule­vaisu­udessa pystyväni parem­paan liike­toim­i­taan, jot­ta saan myös osinkoedun.
    Pär­jään nyt ihan riit­tävän hyvin, mut­ta uskoak­seni vero­pros­ent­ti­ni tule­vat liike­vai­h­toni kas­vaes­sa ensin jyrkästi nouse­maan ja vas­ta päästessäni kiin­ni suurem­paan var­al­lisu­u­teen saan työstäni parem­man pros­en­tu­aalisen osu­u­den itselleni.
    Malli sis kan­nus­taa kasvamaan?

    Puoli­hu­umo­ril­la kysy­isin, että jos siir­rän yri­tyk­seni Viroon, menetänkö asumistukeni?

    Mika Salo­nen

  35. Toteaisin vielä selvyy­den vuok­si, että työvero­pros­ent­ti­ni oli pieni, kos­ka olen myös yri­tyk­seni rahottaja.
    Otin osan tulois­tani lainan­ly­hen­nyksinä sijoit­ta­jan roolissa.Yritykseni on osakey­htiö, jon­ka ain­oa omis­ta­ja olen minä.

  36. Osmo Soin­in­vaara: Tuo koh­ta on räätälöisty lääkäri­asemia kohtaan, jois­sa on yksi yri­tys ja sil­lä mon­ta omis­ta­jaa. Yhtiö järjestyk­sen mukaan “osakkaat” saa­vat “osinkoa” tehty­jen työ­suori­tusten (=palk­ka) suh­teessa. Tämä ei käy, elleivät “osakkaat” ole pan­neet mytös pääo­maa yri­tyk­seen niin paljon, että “osinko” on perusteltu.

    Nyt on kyse ihan eri asi­as­ta. Jos juristi tai lääkärä tai Osmo Soin­in­vaara omis­taa yri­tyk­sen kokon­aan yksin, hän voi jakaa koko tulok­sen pääo­mat­u­lona, vaik­ka yri­tyk­sel­lä ei olisi muu­ta pääo­maa kuin van­ha läppäri.

    Läp­päri? Osakey­htiöl­lä on osakepääo­ma (jos sitä ei ole jäl­jel­lä, yri­tys on konkurssis­sa) ja osakepääo­ma on jaet­tu osakkeisi­in ja osinkoa mak­se­taan x euroa per osake. Jos ‘osinkoa’ mak­se­taan teh­dyn työ­panok­sen mukaan, se ei ole osinkoa, vaan palkkaa. Tämän pitäisi olla selvää?

    Myös yhden henkilön yhtiöl­lä pitäisi olla osakepääo­ma, ei sitä muuten merk­itä kaup­parek­isteri­in, mut­ta sil­lä, minkä suu­ru­inen tuo osakepääo­ma on, ei pitäisi olla vero­tuk­sen kannal­ta mitään merk­i­tys­tä, kos­ka osinko mak­se­taan tulok­ses­ta ja se vain jae­taan per osake.

    Nykykäytän­nöstä en tiedä, mut­ta aikaisem­min verot­ta­ja hanakasti palaut­ti yksinyrit­täjän ‘pääo­mat­u­lo­ja’ palkaksi.
    Ja sekoit­taa­pa asioi­ta sekin, että yri­tyk­sen mak­sa­vat osinkoa, vaik­ka tulos olisi negatiivinen.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Evert,
    Miten voi kiertää arvonlisäveroa? 

    Hihas­ta: Siirtämäl­lä liik­keen­sä pos­ti­tuk­set johonkin lukui­sista veroparati­i­seista, kuten Ahvenanmaa. 

    Ongel­ma on, että yritetään kor­ja­ta mon­imutkaisen lain­säädän­nön ongelmia uudel­la mon­imutkaisel­la lain­säädän­nöl­lä. 😀 Kun ymmär­retään tässäkin, että varsi­nainen haaste on yksinker­tais­es­ti liian kova pääo­mavero­tus, voidaan yksinker­tais­taa lain­säädän­töä ja laskea verosastetta.

    Joskus kan­nat­taa ottaa mallia Ruot­sista, ei aina. Pääo­mavero­tus on yksi sel­l­ainen. Puo­lus­tus taas ei ole.

    Uskon VM:ä, että he tekivät laskel­mat täl­lä ker­taa. Ehdotan, että seu­raaval­la ker­ral­la ne tekee EK. Kat­so­taan, kum­man on parem­pi­laa­tu­ista valmistelua? 😉

  38. Tietokeinol­la oli 06/11 tilin­päätök­sessä 70.000 euroa vapaa­ta pääo­maa. Tämä vuo­den lopus­sa ehkä n. 100.000 eur kuluista ja osin­gon mak­sus­ta riip­puen. (Nämä tiedot ovat Suomes­sa julk­isia) Tämä on siis ker­tynyt sen jäl­keen kun yri­tys on mak­sanut 24,5% veroa. Lisäk­si yri­tys on ker­ryt­tänyt val­ti­olle 24 % alvia. Val­tion kannal­ta aika tuot­toisaa vai mitä?

    Ensi vuon­na OS pysty­isi otta­maan 8% eli 8000 euroa osinkoa, jos­ta mak­saisi veroa n. 7,5%. Tähän tulee kuitenkin laskea jo mak­set­tu yhteisövero 24,5 % päälle, eli yli 30%:n men­nään. Lopus­ta vero olisi paljon suurem­pi kuin Soin­in­vaaran 40,5 %. Kum­malli­nen laskuvirhe!!

    Näis­sä “verova­pais­sa” osin­gois­sa pän­nii se että niistä on mak­set­tu aina yhteisöveroa ja niitä saa vain jos on ker­reyt­tänyt taseeseen pääo­maa eli jät­tänyt osin­got nos­ta­mat­ta kuten OS. Mut­ta mikä on tämän ker­tyneen var­al­lisu­u­den yhteiskun­nalli­nen merk­i­tys? Yleen­sä säästäväisyyt­tä on pidet­ty hyveenä! Eikö ole hyvä kan­nus­taa yri­tyk­siä ker­ryt­tämään pääomia?

  39. “Voisin mak­saa myös osinkoina, mut­ta tämä tulkit­taisi­in min­ulle ansio­tu­lok­si – tai oikeam­min 70 pros­ent­tia siitä tulkit­taisi­in ansio­tu­lok­si ja lop­pu olisi verotonta.”

    Voisitko Osmo tarken­taa tätä? 

    Miten yri­tyk­sesi mak­samat osin­got voidaan tulki­ta ansiotuloksi?

  40. Eikös se Rothoviuk­sen malli ole kaikkein järkevin, kun voidaan alhaisel­la verokan­nal­la verot­taa myös ulko­maisia osingonsaajia.

  41. 20 % + 80 % x 25 % x 30 % = 26%
    20 % + 80 % x 85 % x 30–32 % = 40,4–41,76 %

    Mis­tä tuo laskelmien toinen luku, 80 %, oikein tulee?

  42. Entä jos tehtäisi­in niin että kaikkia tulo­ja verotet­taisi­in samal­la taval­la, mut­ta 15v omis­tet­tu­jen arvopa­pe­rien luovu­tusvoitot oli­si­vat verot­to­mia? Tämä kan­nus­taisi pitämään rahaa hyviä investoin­tiko­htei­ta omaavis­sa yri­tyk­sis­sä ja muutenkin piden­täisi sijoitushorisonttia…

  43. Hal­li­tuk­sen ver­ou­ud­is­tus keven­tää yksi­ty­isyrit­täjien osinkovero­tus­ta ain­oas­taan 60 000 — 150 000 euron osinko­tu­lo­jen osalta.
    Ansio­tu­lo-olet­ta­man pois­tu­mi­nen ei nääs poista pros­en­tu­aal­ista tuot­tokri­teer­iä, joka on edel­ly­tyk­senä osinko­tu­lo­jen verot­tamiselle nor­maalia pääo­mat­uloveroa kevyemmin.

    Useim­mil­la ammat­in­har­joit­ta­jil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta nos­taa yksi­ty­isyrit­täjinä 60 000 — 150 000 euron osinko­ja, kos­ka kevyem­min verotet­tuina osinko­tu­loina voi nos­taa vain 8 % tuot­toa yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­udelle, jol­loin esim. 6000 euron kuukausi­palkan nos­t­a­mi­nen osinkoina edel­lyt­täisi 900 000 euron pääomaa. 

    Puhut siis san­gen harv­inai­sista tapauk­sista. Käsi­tyk­sesi yrit­täjien vero­tuk­ses­ta ovat siis hyvin epärealistisia.

    Alle 60 000 euron osalta yksi­ty­isyrit­täjien osinko­tu­lo­jen vero­tus kiristyy. Aiem­min yksi­ty­isyrit­täjien osinko­tu­lo­jen vero oli 60 000 euroon asti 0 %, kun taas tämän ver­ou­ud­is­tuk­sen jäl­keen yksi­ty­isyrit­täjät mak­sa­vat omista yri­tyk­sistään nos­tamis­taan osin­go­ista veroa 7,5 % 40 000 euroon asti, 8 % välil­lä 40 000 — 150 000 euroa ja 27,2 % 150 000 euron ylimenevältä osalta.

    1. mikko Ellilä
      En puhunut tuos­ta 7,5 pros­entin Veros­ta, kos­ka sen edel­ly­tyk­senä on iso osakepääo­ma vaan 25,5 pros­entin veros­ta, jon­ka saa mak­saa yri­tyk­sen taseesta riip­pumat­ta kuin­ka paljon vain. Tästä tulee yhteisöveron kanssa 40,4 pros­ent­tia eli selvästi vähem­män kuin on palka­s­ta peritt
      Vä marginaalivero.

  44. mert­si:
    Eikös se Rothoviuk­sen malli ole kaikkein järkevin, kun voidaan alhaisel­la verokan­nal­la verot­taa myös ulko­maisia osingonsaajia. 

    Tai sit­ten varain­si­ir­tovero jokaises­ta tili- tai muus­ta var­al­lisu­u­den siir­rosta — vero voisi olla todel­la pieni ja silti tulisi iso tuotto…

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    mikko Ellilä
    En puhunut tuos­ta 7,5 pros­entin Veros­ta, kos­ka sen edel­ly­tyk­senä on iso osakepääo­ma vaan 25,5 pros­entin veros­ta, jon­ka saa mak­saa yri­tyk­sen taseesta riip­pumat­ta kuin­ka paljon vain. Tästä tulee yhteisöveron kanssa 40,4 pros­ent­tia eli selvästi vähem­män kuin on palka­s­ta peritt
    Vä marginaalivero. 

    Jos olisi kyse vain veroista, yrit­täjälle olisi vieläkin edullista mak­saa palkkana hyvin korkeatkin tulot, yli 10 000 euroa/kk. Mik­si näin ei ole, johtuu eläke­mak­su­ista, jot­ka ansio­tu­losta on pakko mak­saa, mut­ta pääo­maveroista ei. Tämä on ehkä se isoin ongel­ma uud­is­tuk­sen kanssa, kun yrit­täjä voi ottaa tulon­sa pelkkinä pääo­mat­u­loina. Toisaal­ta eläke­mak­sut kuu­luu mak­saa yrit­täjän yri­tyk­selle tekemän työn arvon mukaan eikä mak­se­tun palkan mukaan, joten voi olla, että eläke­tur­vakeskus ja eläke­vaku­u­tusy­htiöt alka­vat haas­taa yrit­täjiä oikeu­teen, jos eläke­mak­su­ja ei mak­se­ta kun tulot ovat pelkkää osinkotuloa.
    Kun­tien mene­tyk­set ansio­tu­lo­jen muuttues­sa pääo­mat­u­loik­si ovat toinen asia, sen kor­jaamisek­si yhteisöveron jakoa pitää ruka­ta taas ker­ran uusiksi.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    mikko Ellilä
    En puhunut tuos­ta 7,5 pros­entin Veros­ta, kos­ka sen edel­ly­tyk­senä on iso osakepääo­ma vaan 25,5 pros­entin veros­ta, jon­ka saa mak­saa yri­tyk­sen taseesta riip­pumat­ta kuin­ka paljon vain. Tästä tulee yhteisöveron kanssa 40,4 pros­ent­tia eli selvästi vähem­män kuin on palka­s­ta peritt
    Vä marginaalivero. 

    Tämän lisäk­si yrit­täjän palvelun osta­ja on mak­sanut 24 % alvia val­tolle ja yrit­täjä on yleen­sä työl­listänyt koko joukon mui­ta ihmisiä tai palvelun tuot­ta­jia. Eikö nämä huomioiden 40,4% ole kohtuullista?

    1. Tämän lisäk­si yrit­täjän palvelun osta­ja on mak­sanut 24 % alvia val­tolle ja yrit­täjä on yleen­sä työl­listänyt koko joukon mui­ta ihmisiä tai palvelun tuot­ta­jia. Eikö nämä huomioiden 40,4% ole kohtuullista?

      Yhden hen­gen asiana­jo­toimis­to ei vält­tämät­tä ole työl­listänyt ketään muu­ta kuin asiana­ja­jan, mut­ta nyt asiana­ja­jan työstä akset­tavaa veroa alen­netaan kymmenel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä. Koko kir­joituk­seni point­ti oli siinä, että nyt kan­nat­taa yhtiöit­tää itsen­sä ja muut­taa ilmi­selvää palkkatyötä yrit­täjyy­dek­si ja saa huo­mat­ta­van veronalennuksen.

  47. Osmo Soin­in­vaara: …jol­loin osin­gon rajaveroaste on pienis­sä osing­gois­sa 40,4 ja suuris­sa 41,76 prosenttia. 

    Onhan nuo veros­teet aivan käsit­tämät­tömän korkei­ta, kun vielä ottaa huomioon, ettei noi­ta ole las­ket­tu oikein. Per­in­töveron osu­us, joka tulee aina ottaa humioon pääo­mavero­tuk­ses­sa, on jätet­ty tahal­lisen harhaan­jo­htavasti pois. 🙁 Joku tolkku vero­tuk­seen pitää saa­da. Eihän kukaan, jol­la vain on mah­dol­lisu­us, pidä raho­jaan täl­laises­sa riistovaltiossa.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Evert,
    Miten voi kiertää arvonlisäveroa? 

    En ole Evert, mut­ta vas­taan. Tapo­ja on monia. Ahve­nan­maan veroparati­isiom­i­naisuuk­sien hyö­dyn­tämiset ovat siinä lajis­sa vai­ka yleisiä. Talous­sanomat rapor­toi jo 13 vuot­ta sit­ten aiheesta näin:

    “Bon­nier mak­saa Ahve­nan­maalle arvon­lisäveron Kes­ki-Euroopas­ta tule­vista lehti­lasteis­taan, mut­ta lähet­tää lehdet tilaa­jille Ruot­si­in ilman veroa. Lisäk­si Suomen val­tio mak­saa Bon­nier­ille arvon­lisäveron takaisin. Ruot­sis­sa tilat­tui­hin lehti­in kohdis­tuu nor­maal­isti 25 pros­entin arvon­lisävero, joten Bon­nier­ille verova­paus on kullanarvoista.”

    Edelleenkin Ahve­nan­maa­ta voi hyö­dyn­tää ALVien vält­telyssä, ja näin myös tehdään.

    Evert saat­toi kuitenkin viita­ta siihen, että ALV-velvol­lisu­u­den yri­tysko­htainen raja on 8500 euron liike­vai­h­to per vuosi. Evert saat­toi viita­ta siihen, että luo­ma­l­la sopi­van yri­tyskokon­aisu­u­den tuo­ta on mah­dol­lista hyö­dyn­tää sivu­tu­lo­ja laskut­taes­saan ja nostaessaan.

  49. Mikko Ellilä: Useim­mil­la ammat­in­har­joit­ta­jil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta nos­taa yksi­ty­isyrit­täjinä 60 000 – 150 000 euron osinko­ja, kos­ka kevyem­min verotet­tuina osinko­tu­loina voi nos­taa vain 8 % tuot­toa yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­udelle, jol­loin esim. 6000 euron kuukausi­palkan nos­t­a­mi­nen osinkoina edel­lyt­täisi 900 000 euron pääomaa.

    Puhut siis san­gen harv­inai­sista tapauk­sista. Käsi­tyk­sesi yrit­täjien vero­tuk­ses­ta ovat siis hyvin epärealistisia.

    Vero­hallinnos­ta on uutis­ten mukaan ilmoitet­tu, että vuon­na 2011 Suomes­sa on ollut 1908 henkilöä, jot­ka ovat saa­neet yli 150 000 euroa osinko­ja lis­taa­mat­tomista yri­tyk­sistä. Tämä on siis sitä joukkoa, joka on jo nyt näh­nyt viisaam­mak­si nos­taa huo­mat­tavasti enem­män osinko­ja kuin mikä kevyem­män vero­tuk­sen raja on. Aika mon­es­sa tapauk­ses­sa näistä oletet­tavasti on tilanne juuri se, että rankem­minkin verote­tut lisa­ta­mat­toman yhtiön osin­got ovat kevyem­min verotet­tu­ja kuin mitä tulo­jen vero­tus palkkana nos­tet­tuna olisi. Olisi kiin­nos­tavaa tietää, mon­tako yli 60 000 euroa osinko­ja lis­taa­mat­tomista yhtiöistä nos­tanut­ta vuon­na 2012 on ollut. Onko kyse yli vai alle 10 000 hengestä?

    Se on jo aika var­maa, että tänä vuon­na yhtiöitä tyh­jen­nel­lään osinko­ja nos­tele­mal­la aika tehokkaasti, ja että vas­taavasti yhteisövero­tus­ta siir­retään seu­raavalle vuodelle (eli tälle vuodelle kir­jaute­taan taval­lista enem­män meno­ja ja osa voitoista kir­jaute­taan seu­raa­van vuo­den puolelle, jol­loin yhteisövero on 4,5 pros­ent­tiyk­sikköä alem­pi. Näin toimit­ta­neen etenkin vuo­den­vai­h­teen tienoil­la, eli pyritään sil­loin saa­maan kus­tan­nuk­sia jo seu­raa­van vuo­den alunkin osalta tämän vuo­den puolelle, jot­ta yhteisöverotet­tavaa on vähem­män sil­loin kun vero on vielä korkeampi).

  50. mert­si: Eikös se Rothoviuk­sen malli ole kaikkein järkevin, kun voidaan alhaisel­la verokan­nal­la verot­taa myös ulko­maisia osingonsaajia.

    Onhan se ihan muka­va malli. sitä Rothovius tosin ei sanonut ääneen, että ulko­mais­ten omis­ta­jien ja rahas­to­jen lisäk­si se rokot­taisi myös merkit­tävästi suo­ma­laisia eläkey­htiöitä. Esim. jos 3 % osinko­tuo­toista rokote­taan 10 vuo­den ajan, jää eläkey­htiöltä jo ihan muka­va tuot­to saa­mat­ta. Käytän­nössä malli tarkoit­taisi joko sitä, että eläkey­htiöi­den pitäisi siirtää sijoituk­sia pois koti­mai­sista yhtiöistä — tai sit­ten sitä, että eläke­mak­su­ja pitäisi korot­taa. Joka tapauk­ses­sa malli kan­nus­taisi fir­mo­ja ole­maan jaka­mat­ta osinko­ja osinko­jen sijas­ta jol­lain muul­la nimel­lä, kuten pääo­man­palau­tuksi­na, joiden kohdal­la insti­tu­tion­aaliset sijoit­ta­jat taas ker­ran pää­sevät veroitta…

  51. Muu­ta­ma asia on jäänyt askarruttamaan:

    Mitä rehellistä toim­intaa varten on ole­mas­sa esimerkik­si holding-yhtiöitä?
    Mitä yhteiskun­nan kannal­ta tärkeää on siinä että on ole­mas­sa tytäryhtiöitä?
    Onko mielekästä, että yhtiön keskeinen toimi­ala on “omis­t­a­mi­nen”?
    Miks toi keis­ari kävelee munasillaan?

    Touko Met­ti­nen

    1. Hold­ing-yhtiöitä tarvi­taan esimerkik­si bis­ne­senke­li­toimin­nas­sa ja tytäry­htiöitä sik­si, että ison yhtiön kan­nat­taa pitää eril­liset palikat eril­lis­inä, jot­ta ne oli­si­vat hal­lit­tavis­sa. Tytäry­htiö voidaan joskus myös myy­dä. Se on yksinker­taisem­paa, jos se on pidet­ty eril­lisenä yksikkönä.

  52. Ville: Tai sit­ten varain­si­ir­tovero jokaises­ta tili- tai muus­ta var­al­lisu­u­den siir­rosta – vero voisi olla todel­la pieni ja silti tulisi iso tuotto…

    Kaik­ki suurem­pi sijoi­tus­toim­inta siirtäisi itsen­sä pois Suomes­ta. Veron tuot­to jäisi pienek­si, kos­ka yksi­ty­ishenkilöi­den pienistä siir­roista ei ihmeitä kasata.

  53. Osmo Soin­in­vaara: Evert,Miten voi kiertää arvonlisäveroa?

    Kiertää on ehkä väärä ter­mi, mut­ta voipi sopi­vasti kir­jail­la oman talouten­sa han­k­in­to­ja yri­tyk­sen hankinnoiksi.

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Hold­ing-yhtiöitä tarvi­taan esimerkik­si bis­ne­senke­li­toimin­nas­sa ja tytäry­htiöitä sik­si, että ison yhtiön kan­nat­taa pitää eril­liset palikat eril­lis­inä, jot­ta ne oli­si­vat hal­lit­tavis­sa. Tytäry­htiö voidaan joskus myös myy­dä. Se on yksinker­taisem­paa, jos se on pidet­ty eril­lisenä yksikkönä.

    Jois­sain tapauk­sis­sa myös laki vaatii palikoiden pitämista erillisinä.

    Pari esimerkkiä finanssialal­ta, jos­sa toim­into­jen eriyt­tämi­nen eril­lisi­in yhtiöi­hin on välttämätöntä:
    — Vaku­u­tusy­htiö saa har­joit­taa ain­oas­taan vakuutustoimintaa.
    — Hen­ki- ja vahinko­vaku­u­tus ei saa olla samas­sa yhtiössä.

    (Ylläole­vi­in sään­töi­hin on eräitä poikkeuk­sia, mut­ta pääsään­töis­es­ti menee noin)

  55. Hold­ing-yhtiöitä käytetään siis ainakin “bis­ne­senkelei­den” toimin­nas­sa. Ymmärtäisin, että nämä bis­ne­senkelei­den ovat jotakin Jor­ma Ter­en­t­j­ef­fin kaltaisia sijoit­ta­jia (tuskin kaik­ki niin rikkai­ta kuitenkaan), jot­ka halu­a­vat edis­tää sel­l­ais­ten fir­mo­jen toim­intaa, joi­hin he uskovat.

    Jos oikein ymmär­rän, niin hold­ing-yhtiö ikäänkuin suo­jaa siltä, etä “kaik­ki munat ovat samas­sa koris­sa” eli yhden omis­te­tun yhtiön huono men­estys voidaan paika­ta tois­t­en omis­tet­tu­jen yhtiöi­den parem­mal­la menestyksellä?

    Mut­ta eikö tätä “vaku­u­tus­ta” voisi muuten hoitaa? Sil­lä, että sijoit­ta­ja omas­sa henkilöko­htaises­sa vero­tuk­ses­saan vois vähen­tää huono­jen sijoi­tusten tap­pi­ot hyvien voitoista?

    Joo kyl­lä mä oikeasti saatan ymmärtää, että tää nyt vaan on tätä, mut­ta aina välil­lä sitä tulee ihme­telleek­si, että mik­si tuokin sänk­i­naa­mainen kehit­tyvien maakun­tien bis­ne­senke­li on perus­tanut seit­semän­toista fir­maa ja on joka fir­mas­sa ain­oa hal­li­tuk­sen jäsen ja sitä mukaa kun fir­maa kaatuu, uut­ta pukkaa. Ja sohvaa syntyy.

    Touko Met­ti­nen

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Yrit­täjän ei tarvitse mak­saa työeläke­mak­sua palka­s­ta, jon­ka hän mak­saa yri­tyk­ses­tään itselleen. 

    Täh? Yrit­täjä EI EDES VOI mak­saa työeläke­mak­su­ja (TyEL-mak­su­ja) itselleen yri­tyk­ses­tään mak­samas­ta palka­s­ta, vaan hän mak­saa yrit­täjän eläke­lain mukaises­ti YEL-mak­su­ja. Kom­mentin point­tia en ymmärrä.

    Muutenkin eläke­mak­su­jen osalta tilanne on hyvin eri­lainen kuin vero­jen kohdal­la. Verot ovat kulu­ja. Eläke­mak­sut ovat erään­laisia struk­tur­oitu­ja sijoituk­sia tule­vaisu­u­teen, joiden tuo­tot saa kuukausi ker­ral­laan lunas­taa jos elää pitkään korko­jen kera ja jot­ka menet­tää sijoitet­tua perus­pääo­maa myöten, jos kuolee aikaisin. Mut­ta YEL-mak­sut eivät ole siis yrit­täjälle pelkkä kulu, vaan myös tulo­erä. Eri­tyisen keskeinen YEL-mak­sua­sia on sil­loin, jos yrit­täjä jää esim. van­hempainva­paalle tai muulle vapaalle, jol­ta saa sairaus­päivära­haa. Se kun määräy­tyy mak­set­tu­jen YEL-mak­su­jen mukaan. YEL-mak­su­jen sopi­val­la ajoituk­sel­la (joiden määrää voi yrit­täjä itse säädel­lä) voi siis jär­jestää lisä­tu­lo­ja jo ennen eläkeikääkin (kun nos­taa YEL-mak­su­ta­soa 6 kk ennen vapaalle jäämistä, saa sen tulota­son mukaiset päivärahat).

  57. Osmo Soin­in­vaara: Yhden hen­gen asiana­jo­toimis­to ei vält­tämät­tä ole työl­listänyt ketään muu­ta kuin asiana­ja­jan, mut­ta nyt asiana­ja­jan työstä akset­tavaa veroa alen­netaan kymmenel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä. Koko kir­joituk­seni point­ti oli siinä, että nyt kan­nat­taa yhtiöit­tää itsen­sä ja muut­taa ilmi­selvää palkkatyötä yrit­täjyy­dek­si ja saa huo­mat­ta­van veronalennuksen.

    Miten ihmeessä voit väit­tää että vaikka­pa yhden hen­gen asiana­jo­toimis­to ei ole yri­tys­toim­intaa? Siihen sisäl­tyy investoin­te­ja, yrit­täjäriskiä ja mitkään palkkatyö­suh­teen lain­suo­mat edut eivät ole voimas­sa. Onko se sit­ten niin, että vas­ta kun laite­taan muut tekemään se sama varsi­nainen työ, niin voidaan puhua yri­tys­toimin­nas­ta. Esitä nyt joku ratio­naa­li­nen argumentti. 

    Palkkatyö­suh­teessa saat palkan tehdys­tä työstä ja olet oikeutet­tu luke­mat­tomi­in lak­isääteisi­in etuuk­si­in ja tur­vaan työ­suh­teen laadus­ta ja pitu­ud­es­ta riip­pumat­ta. Sil­loin kun nämä eivät ole voimas­sa niin on kyse yri­tys­toimin­nas­ta tai työn­tek­i­jän rikol­lis­es­ta kohtelusta. 

    Hyvä­tu­loiset huip­puam­mat­ti­laiset ovat tämän maan viha­tu­in ryh­mä. Ei se mitään jos mak­sat sadan miljoo­nan tien­esteistä pros­entin veroa jollekin pana­malaiselle mafiosolle mut­ta auta armias jos tien­aat sen sata-kak­sisa­taa ton­nia vuodessa ja mak­sat siitä puo­let veroa suo­ma­laiselle yhteiskun­nalle. Ruo­tu­un laitetaan.

  58. Ville: …johtuu eläke­mak­su­ista, jot­ka ansio­tu­losta on pakko mak­saa, mut­ta pääo­maveroista ei… 

    Järkevän vero­tuk­sen päät­tämi­nen siis vaatii eläke­mo­nop­o­lien purkamista? Ei vält­tämät­tä huono asia. 😉

  59. niin: Onhan se ihan muka­va malli. sitä Rothovius tosin ei sanonut ääneen, että ulko­mais­ten omis­ta­jien ja rahas­to­jen lisäk­si se rokot­taisi myös merkit­tävästi suo­ma­laisia eläkeyhtiöitä… 

    Itse ongel­maan, eli liian korkeaan pääo­mavero­tuk­seen tuo malli ei pure.

  60. Osmo Soin­in­vaara: Yhden hen­gen asiana­jo­toimis­to ei vält­tämät­tä ole työl­listänyt ketään muu­ta kuin asiana­ja­jan, mut­ta nyt asiana­ja­jan työstä akset­tavaa veroa alen­netaan kymmenel­lä pros­ent­tiyk­siköl­lä. Koko kir­joituk­seni point­ti oli siinä, että nyt kan­nat­taa yhtiöit­tää itsen­sä ja muut­taa ilmi­selvää palkkatyötä yrit­täjyy­dek­si ja saa huo­mat­ta­van veronalennuksen. 

    Ain­oa ilmi­selvä asia tässä on Suomen liian kova veroaste.

  61. Touko Met­ti­nen:
    Muu­ta­ma asia on jäänyt askarruttamaan:

    Mitä rehellistä toim­intaa varten on ole­mas­sa esimerkik­si holding-yhtiöitä?
    Mitä yhteiskun­nan kannal­ta tärkeää on siinä että on ole­mas­sa tytäryhtiöitä?
    Onko mielekästä, että yhtiön keskeinen toimi­ala on “omis­t­a­mi­nen”?
    Miks toi keis­ari kävelee munasillaan?

    Touko Met­ti­nen

    No kyl­lä esim. per­heen (tai muunkin porukan) osakeomis­tus on järkevää yhtiö­muo­dos­sa, jos omis­te­taan usei­den yhtiöi­den osakkei­ta — siis ilman mitään vero­su­un­nit­telu­akin (eikä siitä mitään veroe­t­ua saisi tullakaan).
    Ja omis­t­a­mi­nen aika lail­la perus­ta­van­laa­tu­inen asia nyky-yhteiskunnassa.
    Ja keis­ar­il­la tarkoi­tat Kataista? Niin­istöä? Häkämiestä?

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Koko kir­joituk­seni point­ti oli siinä, että nyt kan­nat­taa yhtiöit­tää itsen­sä ja muut­taa ilmi­selvää palkkatyötä yrit­täjyy­dek­si ja saa huo­mat­ta­van veronalennuksen.

    Tässähän ei ole mitään uutta… 😉

  63. Yrit­täjänä huo­maa aika monia asioi­ta, joi­ta palka­nsaa­jal­la on — ja ehkä nämä erot ovat enem­män kuin perustel­tu syy alen­taa yritysveroa.

    Aivan per­sutel­tua on, että yri­tyk­sen kuu­luu tulout­taa rahaa val­ti­olle vain mak­samisen­sa alv.n (=lisäar­vo), palkko­jen ja mak­set­tu­jen osinko­jen kaut­ta, eikä lainkaan kaksinker­tais­es­ti verotet­tuna lasken­nal­lise­na tuloksena. 

    Ideaali ei ole ihan järkevä tässäkään tapauk­ses­sa, mut­ta mata­la yri­tysvero­tus vähen­tää muu­takin vero-optimointia.

  64. Kyl­lähän vaikka­pa yksi­ty­isille koti­talouk­sille kotisi­ivouk­sia tekevä itsen­sä työl­listävä siivoo­ja on ihan eri­taval­la yrit­täjä kuin toimies­saan päivä­työssään kun­nal­lise­na laitossi­ivoo­jana, vaik­ka toim­inta ei suuria pääo­mia tarvit­sekaan tai suo­ranais­es­ti työl­listä muita. 

    Siivoo­jal­la on myös yrit­täjäris­ki. Ei yrit­täjäris­ki ole pelkästäään konkurssi tai pääo­man menet­tämi­nen. Yrit­täjäris­ki on myös sitä, että ei saa työlleen tavoitel­tua tuot­toa, vaik­ka saatu tuot­to riit­täisikin elämiseen. Jos hän esimerkik­si hin­noit­telee itsen­sä liian korkealle, niin hän ei saa vält­tämät­tä toivo­maansa määrää asi­akkai­ta. Voi myös käy­dä niin ikävästi, että kotisi­ivouk­sen yhtey­dessä asi­akkaan arvokas ming-dynas­t­ian faasi särkyy ja seu­raa kor­vaus­vas­tuu. Sitä varten on ole­mas­sa toki vaku­u­tuk­set, mut­ta ne eivät tule siivoo­jalle ilmaisek­si. Eikä vaku­u­tuk­setkaan kaikkea kata.

    Min­un mielestäni Osmon laskelmis­sa on (tahalli­nen?) virhe. Esi­tit, että saisit fir­mas­tasi rahat ulos 40,4% marginaaliverolla.

    Nythän ne on kuitenkin ker­tyneet pääasi­as­sa van­hal­la yhteisövero­pros­en­til­la sisään eli: 24,5%+(75,5%x0,85x0,30)=42,64% tai itseasi­as­sa vieläkin enem­män kun osas­ta on mak­set­tu 26% yhteisöveroa.

    Nol­las­ta lähtevä uusi yrit­täjä toki saa tuol­la mainit­se­mal­lasi prosentilla.

    Itsekin olen mon­een otteeseen poht­in­ut oman yri­tyk­seni muo­toa ja osakey­htiö­malli­han se olisi kaikkein järkevin pidem­mäl­lä tähtäimel­lä, jos toim­inta laa­je­nee. Veroe­dut on siinä pienem­pi asia. Suurin etu olisi se, että siinä mah­dol­li­sista vahin­gonko­r­vaus vaateista vas­taisi OY oma­l­la pääo­ma­l­laan. Täl­lä het­kel­lä men­nään vielä tmi-yrit­täjänä, kun osakey­htiö­malli­in siir­tymis­es­tä aiheu­tu­isi vuodessa arvi­ol­ta noin 2000e lisäku­lut vaku­u­tuk­sista ja kir­jan­pidoista. Se taas olisi kestämät­tömän suuri tämän het­kiseen liike­vai­h­toon alle 10ke/v nähden.

    1. Nythän ne on kuitenkin ker­tyneet pääasi­as­sa van­hal­la yhteisövero­pros­en­til­la sisään eli: 24,5%+(75,5%x0,85×0,30)=42,64% tai itseasi­as­sa vieläkin enem­män kun osas­ta on mak­set­tu 26% yhteisöveroa.
      Täl­lä het­kel­lä vomas­sa ole­vat pros­en­tit ovat yhteisöveroa 24,5, lopus­ta 70 % verote­taan joko pääo­mat­u­lona net­tover­al­lisu­u­den 9 pros­ent­ti­in saak­ka ja sen menevä osa palkkat­u­lona. Yleen­sä tuo­ta pääo­mat­u­loa ei ole joutunut/päässyt mak­samaan, kos­ka osin­gon on saanut joko verot­ta tai osinko on verotet­tu palkkat­u­lon mukaan, kuitenkkin niin, että verotet­tavaa on vain 70 pros­ent­tia aje­tus­ta onsin­gos­ta. Niille alle kymme­nen pros­ent­tia yri­tyk­ses­tä omis­taneille, joi­ta pääo­mat­ulovero­pros­ent­ti kos­kee, se on nykyisin
      24,5% + 0,755 x 0,70 X 30 % = 40,355%.

  65. Vierekkäin samas­sa veneessä istuu val­tio ja talouseli­it­ti, aut­taen toisi­aan. He eivät sou­da hiki otsas­saan, ja ruos­ka joka kutit­taa ei kuti­ta hei­dän lihavia niskojaan.…

  66. Yri­tyk­seen ei ylen­sä ole halut­tu mitenkään isoa omaa pääo­maa, jota siis verote­taan use­am­paan ker­taan. Liike­toim­intaa on kas­vatet­tu velka­vivul­la ennem­min kuin oma­l­la pääo­ma­l­la. Tämä ainakin lisää yrittäjäriskiä.

    Iso­mas­sa päässä taas vaik­ka tuo 60 000 euroa on taas luonut kan­nus­teen pitää pääo­ma ainakin alle 750 000 euron.

    Homas­sa kävi niin, että Arhinä­ki hoiti pojot jälleen ekr­ran koti­in kek­simäl­lä riit­tävän myyvän haa­mun. Älämölön jäl­keen en usko enää, että vero­ma­llia saataisi­in mihik­sikään järkeväk­si, kun Vasurien mielestä jokainen yrit­täjä on ensisi­jaisti verkonkiertäjä.

  67. Min­ua hait­taa näis­sä laskelmis­sa ja keskustelus­sa se, että niis­sä tarkastel­laan yrit­täjävero­tus­ta väärinpäin.

    Lähde­tään liik­keelle val­tion / kun­tien bud­jeteista ja kaiken­lais­ten etu­ryh­mien saavutet­tamista eduista. Sit­ten tähän sop­paan vielä heit­etään pop­ulis­tisia ja marx­i­laisia aineksia.

    Tämän jäl­keen PK-yrit­täjälle san­o­taan, että syö tämä väärin­päin tehdyl­lä resep­til­lä keit­et­ty sop­pa ja rupea työl­lis­tamään ja kasvamaan.

    Kun ker­ran kaikille on selvää, että PK-yri­tyk­set on pidem­män päälle Suomen hyv­in­voin­nin säi­lymisen ain­oa toi­vo, reseptin pitäisi olla sille edes kohtu­ullisen sopivaa.

    Näin se menee:

    Kaik­ki läh­tee liik­keelle siitä, että pitää saa­da jatku­vasti kaup­po­ja koti­in rajus­sa kan­sain­välisessä kilpailussa. 

    Kau­pan koti­in­saan­ti­in vaikut­ta­vat mon­et seikat, mut­ta ne voidaan jakaa kolmeen osaan, jot­ka ovat laatu, hin­ta ja toimitusaika.

    Jokainen osa pitää pyrk­iä määrit­telemään ja laske­maan mah­dol­lisim­man tarkasti, sil­lä yhdenkin osan virhe vie kau­pan kiville. Tässä joudu­taan toim­i­maan kuitenkin aina osit­tain vajavaisi­in tietoi­hin perustuen. 

    Siis­pä yrit­täjän jatku­va men­estymi­nen edel­lyt­tää mah­dol­lisim­man korkea­ta ammat­ti­taitoa ja kil­pailu­ti­lanteen mukaisen riskin ottamista ja sen hallintaa.

    Esimerkik­si teknolo­gia-tuotei­den vien­nis­sä hin­taan las­ke­taan ensin sisään kaik­ki kus­tan­nuk­set, mon­imutkai­sis­sa know-how-tuot­teis­sa pitää lisätä riski­varak­si 10 — 20 % ja sen päälle brut­tokate 20–30%.

    Olen itse har­ras­tanut know-how-tuot­tei­den vien­timyyn­tiä 30 vuo­den ajan. Sen perus­teel­la voin sanoa, että suo­ma­lainen vero-sop­pa on nyt niin kallista ja härski­in­tyneen kitk­erää, että sitä tuskin voi sairas­tu­mat­ta (=konkurssia tekemät­tä) syödä.

    Tämä sop­pa pitää heit­tää sioille ja ottaa käyt­töön uusi resepti:

    1) Suosi­taan vero­tuk­sel­lis­es­ti ris­ki-investoin­te­ja uusi­in tuotteisiin
    2) Madal­letaan kus­tan­nuk­set ja vero­tus kan­sain­välis­ten kil­pail­i­joidemme tasolle
    4) Pienen­net­tään työllistämisriskiä
    3) Stim­u­loidaan rajusti varsinkin PK-sek­to­ria anta­mal­la ris­ki-yrit­täjän vaurastua.

    Jos yri­tysvero­tuk­sen uud­is­tamieses­sa lähde­tään yllä ole­vista lähtöko­hdista, kaik­ki muut ongel­mamme ratkea­vatkin “kuin itsestään”.

    Riskinä tietenkin on se, että verosop­pa on jo niin valmis, ettei resep­tiä enää voi­da muut­taa. Sit­ten Suomen kasvu tapah­tuu vain vähäo­sais­ten soppajonoissa…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka val­it­see sop­pansa kan­sain­välis­es­tä menusta

  68. Miehillä ja naisil­la ei ole eri vero­pros­ent­tia. Mik­si pitäisi olla kun­nan­lääkäril­lä ja yrittäjälääkärillä?

    Taka­pakkia ollaan menos­sa ja lujaa. Kan­nat­taa lukea lyhyt joh­da­tus Suomen vero­tuk­sen historiaan:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Verotuksen_historia_Suomessa

    Suomes­sa taitaa olla ain­oana län­sieu­roop­palaise­na maana sys­tee­mi, jos­sa val­tio kerää kaik­ki verora­hat ja sit­ten mon­imutkaisten laskukaavo­jen ja jyvi­tys­ten kaut­ta jakelee niitä armon­paloina takaisin alueille. 

    Ajan myötä tri­maan­tunut alue­by­rokra­t­ian koneis­to vastikään sekoitet­ti­in totaalis­es­ti. Tässä vero­tusasi­as­sakin piti vain laskea yhteisövero­tus kil­pailukykyisek­si, eikä kek­siä vero­tuk­sen suh­teel­lisu­us­teo­ri­aa, joka on paljon mon­imutkaisem­pi kuin Albert Ein­steinin suhteellisuusteoria.

    Suo­mi on vapaas­sa pudo­tuk­ses­sa pohjo­is­maid­en kelka­s­ta ihan pelkästään puupäämäisen hallinnol­lis­ten sekoilu­jen ja amatöörimäis­ten sotku­jen takia.

  69. “Kau­pan koti­in­saan­ti­in vaikut­ta­vat mon­et seikat, mut­ta ne voidaan jakaa kolmeen osaan, jot­ka ovat laatu, hin­ta ja toimitusaika.”

    Uno­hdit kor­rup­tion, ilman ns kon­sult­ti­mak­su­ja kaup­po­ja syn­tyy huonosti.
    Nykyään on osta­van yhtiön toim­i­tusjo­hta­jalle mak­set­ta­va kon­sult­ti­palkkio vähänkin suurem­mas­ta kaupasta.ja usein myös myyvän fir­man tj saa ao korvauksen.

    Tun­ne­tu­il­la maail­mankaa­juisil­la yri­tyk­sil­lä on hyvin toimi­va mus­ta kas­sa, jos­ta näitä maksetaan.
    Aikoinaan kun arvoin noi­ta kehi­tys­a­pupro­jek­te­ja niin vas­taan­ot­ta­van maan vira­nomaisille piti mak­saa , jot­ta he suos­tu­i­v­at vas­taan­ot­ta­maan kehitysapua.
    Kun avun toimit­ta­ja oli koti­mainen yri­tys niin käytän­nön lahjon­ta jäi yri­tyk­selle ja val­tio ja virkamiehet pesivät näin kätensä.

  70. Kalle: Ain­oa ilmi­selvä asia tässä on Suomen liian kova veroaste.

    Tuos­ta ei ole mitään evi­denssiä, sil­lä veroas­t­eet eivät ole vertailukelpoisia.
    Vero­lait ovat pitki­aä esim USA 10000 sivua, joten teo­reet­ti­sista veroast­eista ei voi päätel­lä mitään.

    Ja mitä las­ke­taan veroas­t­eeseen ? Esim Suo­mi las­kee mukaan kirkol­lisveronkin, joka on vapaae­htoinen jäsenmaksu,
    Ja yri­tys­ten kirkol­lisvero pois­tui jo 1993, jos joku ei ole sitä huomannut.
    Val­tio vain mak­saa kor­vaus­ta kirkolle eri­lai­sista toimista, hau­taus­palvelus­ta ja arvokkaiden kiin­teistö­jen ylläpidosta

  71. Osan mielestä yrit­täjä­tu­lon vero­tus on kohtu­ut­toman korkea: jos asi­akas mak­saa työstä satasen, yrit­täjä saa vero­jen jäl­keen alle puo­let käteen, vaik­ka mitään meno­ja ei olisi (alv, vero voitos­ta, osinkovero).

    Ode ei väit­tänyt vas­taan vaan sanoi ongel­mak­si sen, että työ­tu­lon vero­tus on vieläkin korkeampi: jos yrit­täjä ottaa saman rahan palkkana tai mak­saa työn­tek­i­jälleen palkkana, veroki­ila on vieläkin lähempänä sataa prosenttia.

    Veronkier­ron vält­tämisek­si vero­pros­ent­ti saisi olla läh­es sama, otet­ti­in rahat osinkoina tai palkkana. Etenkin, kun palka­s­ta menee vielä sivukuluja.

    Jos kuitenkin tietyn­laiset (suuret?) yri­tyk­set pystyvät kuitenkin kiertämään vero­ja, ehkä niil­lä sit­ten on pakko olla pienem­pi vero­pros­ent­ti ja koh­ta kukaan sel­l­ainen ei enää ota rahaansa työtulona. 

    Työn vero­tuk­sen reipas alen­t­a­mi­nen pienen­täisi kaikkia näitä ongelmia. Tästä koitu­vaa leikkaus­tarvet­ta voisi pienen­tää paljon hait­tavero­ja korot­ta­mal­la, työ­markki­noit­ta vapaut­ta­mal­la ja sovit­ta­mal­la vero­tus­ta ja sosi­aal­i­tur­vaa yhteen kannustavammiksi.

  72. Mauno:
    Vierekkäin samas­sa veneessä istuu val­tio ja talouseli­it­ti, aut­taen toisiaan… 

    Mauno hyvä, talouseli­it­ti ei ehdi soutaa. Sille riit­tää ihan hyvin puuhastelua, kun he yrit­tävät pitää mei­dät muut työn syr­jässä kiin­ni. Tämä tun­tuu joskus uno­htu­van joil­takin, jot­ka eivät ymmär­rä yhteiskun­nan toimintaa. 😉 

    Suo­ma­laista työtä on vain, jos on suo­ma­laista yksi­ty­istä pääo­maa. Tämä pitää vähitellen ymmärtää yksinker­taisim­mankin hörhön. Tätä maa­ta ei pyöritetä tar­joa­mal­la julk­isia palvelui­ta toinen toisillemme. 

    Suo­ma­laista pääo­maa on vain, kun pääo­mavero­tus on tolkullista — kil­pailukyky­istä. Nyt olemme tilanteessa, jos­sa suku toisen­sa jäl­keen siirtää rahansa muualle. Koh­ta meil­lä muil­la ei ole enää töitä. 

    Ruot­salainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on pär­jän­nyt aina hyvin sen takia, että se ennen kaikkea on huole­ht­in­ut yksi­tyisen ruot­salaisen pääo­man eduista. On ollut mil­lä mak­saa hyv­in­voin­tia. Me yritämme samaa kup­paa­mal­la pääo­maa ja nyt jo velak­si. Tässä ei käy hyvin. 🙁

  73. Palkkat­u­losta ker­tyy eläket­tä, osin­gos­ta ei. Se kan­nat­taa muis­taa kun miet­tii ottaisiko palkkana vai osinkona.

    1. Yrit­täjäl­lä ei ker­ry eläket­tä palka­s­ta, jon­ka hän ottaa yri­tyk­ses­tä, vaan on mak­set­ta­va yrittäjäeläkettä.

  74. Kalle 2: Veronkier­ron vält­tämisek­si vero­pros­ent­ti saisi olla läh­es sama, otet­ti­in rahat osinkoina tai palkkana. Etenkin, kun palka­s­ta menee vielä sivukuluja.

    Osinko on kor­vaus­ta pääo­mas­ta ja siinä roolis­sa yrit­täjä on sijoittaja.
    Pääo­ma markki­nat toimi­vat eri taval­la kuin työ­markki­nat, joten niitä ei voi ver­ra­ta keskenään

    Palk­ka on taas kor­vaus­ta tehdys­tä työstä ja se on eriasia.

    Tääs sekoite­taan kak­si asi­aa keskenään

    1. Osinko on kor­vaus­ta pääo­mas­ta ja siinä roolis­sa yrit­täjä on sijoittaja.
      Pääo­ma markki­nat toimi­vat eri taval­la kuin työ­markki­nat, joten niitä ei voi ver­ra­ta keskenään

      Palk­ka on taas kor­vaus­ta tehdys­tä työstä ja se on eriasia.

      Sik­si ennen (ja yhä vielä) osinkoa sai jakaa vain yhdek­sän pros­ent­tia sijoituk­ses­ta. Sen yli menevä osa vaikka­pa asiana­ja­jal­la, kirvesmiehel­lä tai ammat­tiluen­noi­jal­la kat­sot­ti­in ansio­tu­lok­si eli kor­vauk­sek­si työstä. Nyt myös selvä työ­tu­lo kat­so­taan pääo­mat­u­lok­si, kun­han laskut­taa yri­tyk­sen­sä kaut­ta. Min­ulle kjovin edulli­nen asia, mut­ta aivan väärin.

  75. Eikö olisi reilua, että se palkka­sum­ma minkä yrit­täjä ilmoit­taa vaku­u­tusy­htiöön eläk­keen perus­teek­si myös las­ket­taisi vero­tuk­ses­sa yrit­täjän palkaksi?

  76. Osmo Soin­in­vaara: Osinko on kor­vaus­ta pääo­mas­ta ja siinä roolis­sa yrit­täjä on sijoittaja.

    Pääo­ma- ja ansio­tu­lo­jen vero­tus eriytet­ti­in vuon­na 1993 ja pääo­mat­u­loista. Samal­la osinko­tu­lo­jen vero­tus­ta keven­net­ti­in huomattavasti.

    Varakkaim­mat “siir­sivät kir­jansa” kun­taveroista pääo­mavero­jen puolelle.

    Tämän on san­ot­tu olleen lähtölaukaus kun­tat­alouden kurjistumiselle.

  77. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Sik­si ennen (ja yhä vielä) osinkoa sai jakaa vain yhdek­sän pros­ent­tia sijoituk­ses­ta. Sen yli menevä osa vaikka­pa asiana­ja­jal­la, kirvesmiehel­lä tai ammat­tiluen­noi­jal­la kat­sot­ti­in ansio­tu­lok­si eli kor­vauk­sek­si työstä. Nyt myös selvä työ­tu­lo kat­so­taan pääo­mat­u­lok­si, kun­han laskut­taa yri­tyk­sen­sä kaut­ta. Min­ulle kovin edulli­nen asia, mut­ta aivan väärin. 

    Toki osinkoa saa jakaa niin paljon kuin tase sietää, ts. että osakepääo­maan ei kajota.

    Mut­ta joku ääliö (oletet­tavasti virkamies) on men­nyt kek­simään ansio­tu­lo-osin­gon ja siitä koko sotku aiheutuu.
    Ei ole mitään järkeä siinä, että pääo­mat­u­lol­la on eri­laisia vero­pros­ent­te­ja ja että jois­sakin olois­sa selvää palkkaa saa lukea pääomatuloksi.

  78. En paljoa tiedä vero­ju­tu­ista, mut­ta olisko aika ottaa esim mallia Yhdys­val­loista mis­sä yri­tys­ten vero­tus on rukat­tu sen mukaan mon­ta henkilöä se työl­listää. Tämän mantran ympärille Suomeen sovitet­tuna voidaan siten määritel­lä oma verorakenne 1, 5, 25,100 jne kokoisille yri­tyk­sille, kuitenkaan liikaa mon­imutkaista­mat­ta veroraken­net­ta eri kokois­t­en yri­tyk­sien välilä.

    Esimerkkinä seu­ran­nut 49 hen­gen yri­tys­tä jenkeis­sä joka menet­täisi tiet­tyjä veroe­tu­ja ja tukia jos laa­jen­taisi­vat, mut­ta kos­ka yri­tys men­estyy niin jos­sain vai­heessa he sen pää­tyivät tekemään ja nopeasti pomp­pa­si­vat suuremmaksi.

  79. Kari N:
    Eikö olisi reilua, että se palkka­sum­ma minkä yrit­täjä ilmoit­taa vaku­u­tusy­htiöön eläk­keen perus­teek­si myös las­ket­taisi vero­tuk­ses­sa yrit­täjän palkaksi?

    Reilua se olisi, jos yrit­täjän pitäisi myös tul­la toimeen sil­lä eläk­keel­lä, joka siitä seuraa.

  80. Osmo Soin­in­vaara:
    Osinko on kor­vaus­ta pääo­mas­ta ja siinä roolis­sa yrit­täjä on sijoittaja.
    Pääo­ma markki­nat toimi­vat eri taval­la kuin työ­markki­nat, joten niitä ei voi ver­ra­ta keskenään

    Palk­ka on taas kor­vaus­ta tehdys­tä työstä ja se on eriasia.

    Sik­si ennen (ja yhä vielä) osinkoa sai jakaa vain yhdek­sän pros­ent­tia sijoituk­ses­ta. Sen yli menevä osa vaikka­pa asiana­ja­jal­la, kirvesmiehel­lä tai ammat­tiluen­noi­jal­la kat­sot­ti­in ansio­tu­lok­si eli kor­vauk­sek­si työstä. Nyt myös selvä työ­tu­lo kat­so­taan pääo­mat­u­lok­si, kun­han laskut­taa yri­tyk­sen­sä kaut­ta. Min­ulle kjovin edulli­nen asia, mut­ta aivan väärin.

    Entäpä jos yksinyrit­täjä on vaikka­pa net­ti­sovel­luk­sen kehit­täjä? “Kovaa” työtä on tarvit­tu vain kehi­tys­vai­heessa, mut­ta nyt työn tekee pääasi­as­sa automaa­tio. Onko edelleen kysymyk­sessä lääkärei­den ja asiana­ja­jien kaltainen ansait­se­ma­ton­ta pääo­mat­u­loa saa­va yrit­täjä? Kun edelleen pääo­mak­si riit­tää läp­päri (tai melkein)

  81. Beta:
    En paljoa tiedä vero­ju­tu­ista, mut­ta olisko aika ottaa esim mallia Yhdys­val­loista mis­sä yri­tys­ten vero­tus on rukat­tu sen mukaan mon­ta henkilöä se työl­listää. Tämän mantran ympärille Suomeen sovitet­tuna voidaan siten määritel­lä oma verorakenne 1, 5, 25,100 jne kokoisille yri­tyk­sille, kuitenkaan liikaa mon­imutkaista­mat­ta veroraken­net­ta eri kokois­t­en yri­tyk­sien välilä.

    Esimerkkinä seu­ran­nut 49 hen­gen yri­tys­tä jenkeis­sä joka menet­täisi tiet­tyjä veroe­tu­ja ja tukia jos laa­jen­taisi­vat, mut­ta kos­ka yri­tys men­estyy niin jos­sain vai­heessa he sen pää­tyivät tekemään ja nopeasti pomp­pa­si­vat suuremmaksi.

    Joskus talvel­la eräs pienyri­tyk­sen johta­ja ker­toi, että joidenkin palkan sivukus­tan­nusten (en nyt muista ulkoa) takia Suomes­sa on ihan vas­taa­va sys­tee­mi. Heil­lä pähkäilti­in kovasti kuin­ka kauan kan­nat­ti vielä odotel­la työn­tek­i­jöi­den nos­toa jostain 28:sta.

    Tiedok­si vain kek­sustelijoille, että joil­lain varsin mata­lankin tulota­son aloil­la har­raste­taan varsin yleis­es­ti “pakkoyrit­tämistä”. Eli kos­ka työvoimaa on paljon yli tarpeen, niin työ­nan­ta­ja voi vaa­tia työn­tek­i­jältä fir­man perus­tamista ja siten pestä käten­sä kaik­ista työe­htosopimuk­sista, vaik­ka työ sinän­sä ei täytä mitään itsenäisen yrit­tämisen merkkejä.

    Tätä vaan on niin han­kala verokarhun käräjöidä, ettei pikkukalo­jen perässä jak­sa uida.

    Työ- ja pääo­mavero­jen käsit­te­lyn yht­enäistämisessä ongel­mana tiet­ty on, että työn­tek­i­jöil­lä on koti­maa, rahal­la ei. Mut­ta kyl­lä vero­tus­ta pitäisi selkeyt­tää ja yksinker­tais­taa näi­den mon­imutkaistusten sijas­ta. Päätök­siä tekevät eivät enää tajua mitä tekevät. Toisaal­ta se näyt­täisi ole­van joidenkin tavoite. Kenen mielestä hal­li­tuk­sen riihi käyti­in asian­mukaises­ti, kun ver­ou­ud­is­tuk­sen alus­ta­vat laskel­mat saati­in alle 2 vrk päätök­sistä ja kor­jatut alle 1 vrk? Riit­tävästi aikaa harkintaan?

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.