Oden yritysverouudistus

On myön­net­tävä, että hal­li­tuk­sen yri­tysveropäätös tuli ainakin min­ulle täysin puskas­ta. Vähän post fes­tum yritän hah­motel­la, mitä min­un mielestäni olisi pitänyt tehdä.

Miten yrittäjiä pitäisi verottaa?

  • Yhteiskun­ta men­estyy parem­min, jos se houkut­telee aloitekyky­isiä ihmisiä yrit­täjik­si. On järkevää ja kohtu­ullista verot­taa yri­tys­toimin­nas­saan onnis­tuneen yrit­täjän tulo­ja lievem­min kuin samoi­hin tuloi­hin yltävää palka­nsaa­jaa, kos­ka epäon­nistues­saan yrit­täjän osa on palka­nsaa­jaa huonom­pi. Jos onnis­tu­jan osa on sama kuin palka­nsaa­jan ja epäon­nis­tu­jan huonom­pi, kan­nat­taa ryhtyä palka­nsaa­jak­si. Tähän tarkoituk­seen riit­tää kan­nustin, jos­sa lievem­mäl­lä vero­tuk­sel­la on jokin nor­maalin per­heen vuosi­bud­jet­ti­in ver­rat­tavis­sa ole­va ylära­ja. Viimek­si se oli 60 000 euroa vuodessa, mut­ta voisi se olla vähän korkeampikin, sil­lä onhan yri­tyk­sen palkatun johdon ansio­ta­sokin korkeampi. 
  • On viisaut­ta kohdel­la per­heyri­tys­ten pääo­mat­u­lo­ja vero­tuk­ses­sa hel­läkä­tis­es­ti, jot­ta omis­ta­ja­su­vuille ei tule kiusaus­ta myy­dä yri­tys­tään ulko­maisille sijoit­ta­jille ja ryhtyä naut­ti­maan pääo­mas­taan hedo­nis­mia pain­ot­taen. Per­heyri­tyk­set toimi­vat yleen­sä eet­tisem­min ja isän­maal­lisem­min kuin pikavoit­to­ja met­sästävät ulko­maiset sijoi­tus­ra­has­tot tai kore­alaiset telakkay­htiöt. Täl­lä argu­men­til­la voi perustel­la lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten kevyem­män vero­tuk­sen ylära­jan nos­toa, ellei jopa sen poistoa.
  • On viisaut­ta olla verot­ta­mat­ta osinko­tu­lo­ja ainakaan olen­nais­es­ti korko­tu­lo­ja ankaram­min, jot­ta yri­tys­ten omis­ta­jat sijoit­taisi­vat yri­tyk­si­in­sä osakepääo­maa lainara­han sijasta.
  • On viisaut­ta verot­taa pörssi­in lis­tau­tu­vien per­heyri­tyk­sen pääomis­ta­jia yhtä lievästi kuin jos ne eivät lis­taudu, kos­ka muuten per­heyri­tys­tä ei kan­na­ta lis­ta­ta pörssi­in ja hyvänkin liikei­dean omaa­van yri­tyk­sen kasvu rajoit­tuu oman pääo­man puut­teeseen. Täl­lä voi perustel­la pörssin suuromis­ta­jien alem­paa veroko­htelua johonkin jär­jel­liseen ylära­jaan saak­ka, mut­ta ei kym­me­nien miljoonien osinko­tu­loi­hin ulottuen.

Hyvässä vero­ma­llis­sa osinko- ja korko­tu­lo­ja verote­taan samal­la vero­pros­en­til­la. Sik­si meil­lä oli ennen yhteisövero ja pääo­mat­ulovero yhtä korkei­ta ja osinko­tu­lo­ja verotet­ti­in vain ker­taalleen (avoir fiscal)ja sik­si avoir fis­calin jäl­keen per­heyri­tyk­siä verotet­ti­in vain ker­taalleen samal­la pros­en­til­la kuin korkotuloja.

(Osinko ei ole yri­tyk­selle vähen­nyskelpoista menoa, joten siitä yri­tys­tu­losta, joka jae­taan yri­tyk­ses­tä ulos, yri­tys joutuu mak­samaan yhteisöveron. Osinko­tu­lo tulee verotet­tavak­si kah­teen ker­taan, jos yrit­täjä joutuu mak­samaan veron osin­gos­ta. Korko on vähen­nyskelpoinen, joten siitä tulosta, jos­ta korko mak­se­taan, yri­tys ei mak­sa veroa vaan sen mak­saa koron saa­ja. Samoin palkkakus­tan­nuk­set ovat vähen­nyskelpoisia. Jos yrit­täjä mak­saa itselleen palkkaa, tulo tulee verotet­tavak­si vain kertaalleen.)

Jot­ta omis­ta­jien kan­nat­taisi sijoit­taa yri­tyk­seen­sä osakepääo­maa eikä antaa sille lainaa ja ottaa tuloa osinko­jen sijas­ta korkoina, päätet­ti­in aikanaan, että omis­ta­ja voi ottaa korkein­taan 90 000 euroa osinko­ja ker­taalleen verotet­tuna, jol­loin tältä osin osinkoa ja korkoa verotet­ti­in samal­la taval­la. Sil­loin vielä yhteisövero ja pääo­mat­ulovero oli­vat yhtä korkei­ta. Jot­ta osinkoina ei alet­taisi mak­saa myös työ­tu­lo­ja, verot­tomien osinko­jen toisek­si ylära­jak­si asetet­ti­in yhdek­sän pros­ent­tia yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­ud­es­ta. Tuo­hon aikaan korot oli­vat niin korkei­ta, ettei tässä ollut mitään kummallista.

Val­tio­varain­min­is­ter­iön virkamiehet ovat uskol­lisi­na tuolle koron ja osin­gon neu­traalille esit­täneet, että alem­min verotet­tavia osinko­tu­lo­ja saisi mak­saa vain käyvän koron ver­ran, ehkä jotain neljä pros­ent­tia. Tämän logi­ikan mukaan tietysti kokon­aisvero­tuk­sen tulisi olla korko­jen verot­tamisen tasol­la. Koros­ta mak­se­taan tulo­jen suu­ru­ud­es­ta riip­puen 30 – 32 pros­ent­tia. Jos yhteisövero on 20 %, sadas­ta eurosta tulee verote­tuk­si 20 euroa yhtiön tulona. Jot­ta osin­gon saa­jan veroksi tulisi puut­tuvat 10 – 12 euroa, pitäisi huo­jen­nuk­sen olla noin 60 % eikä 75 %, kuten nyt on esitet­ty. Nyt hal­li­tus on alus­tavasti sopin­ut tuon yhdek­sän pros­entin rajan alen­tamis­es­ta kahdek­saan prosenttiin.

Kun ver­ou­ud­is­tuk­sen tarkoituk­se­na oli suosia yri­tys­ten jaka­mat­to­mia voit­to­ja ja verot­taa voiton jakoa vas­taavasti tiukem­min, tun­tuu erikoiselta suosia yri­tys­ten tyh­jen­tämistä ehkä vuosikym­meniä ker­tyneestä pääo­mas­ta kahdek­san pros­entin vuosivauhdilla.

Jos taas halu­taan palki­ta yrit­täjää ylipään­sä, sil­loin on ymmär­ret­tävää, että nor­maalin pääo­ma­lle mak­set­ta­van koron lisäk­si yrit­täjän oman työn hedelmistä osa voidaan jakaa mata­lasti verotet­tuna osinkona palkan sijaan. Mik­si tämä vähän verotet­tu yrit­täjä­tu­lo pitää sitoa net­to­var­al­lisu­u­teen? Jos on tarkoi­tus palki­ta yrit­täjää työl­listämis­es­tä, eikö hän­tä pitäisi palki­ta yri­tyk­sessä tapah­tuneesta arvon­lisäyk­ses­tä eikä pääo­man sit­o­mis­es­ta yri­tyk­sen tilille. Tämä voitaisi­in tehdä sal­li­mal­la yrit­täjän ottaa tiet­ty osa yri­tyk­sen arvon­lisäyk­ses­tä vähän verotet­tuina osinkoina yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­ud­es­ta riip­pumat­ta. Sil­loin ei tietenkään edes väitet­täisi pyrit­tävän neu­traal­isu­u­teen suh­teessa koron verot­tamiseen. Pääo­man sijoit­tamis­es­ta yri­tyk­sen toim­intaan voidaan palki­ta vaik­ka nopeute­tu­il­la pois­toil­la – ei nyt ainakaan ylim­i­toitet­tui­hin osinkoi­hin sidottuna.

 

Minä olisin tehnyt sen näin:

1) Vähän verotet­tua osinkoa, jon­ka kokon­aisvero­tus olisi pääo­mat­uloveron tasol­la, saisi jakaa vain VM:n virkami­esten esit­tämän noin neljän pros­entin ver­ran. Siihen en ota kan­taa, olisiko tässä enää euromääräi­nen ylära­ja tarpeen.

2) Sal­lisin tämän lisäk­si lievästi verotet­tu­jen osinko­jen jakamisen suh­teessa yri­tyk­sen arvon­lisäyk­seen, mut­ta täl­lä olisi euromääräi­nen ylära­ja, esimerkik­si tuo 60 000 euroa. Tämä voisi olla vaikka­pa 10 pros­ent­tia arvon­lisäyk­ses­tä, jol­loin kat­to tulisi vas­taan, kun yri­tys työl­listää noin kymme­nen henkeä. Kiin­teää ylära­jaa parem­pi olisi kuitenkin regres­si­ivi­nen riip­pu­vu­us arvon­lisäyk­ses­tä. Hold­ing-yhtiössä ei tapah­du arvon­lisäys­tä lainkaan.

3) Lait­taisin euromääräisen katon pörssi­in lis­tat­tu­jen entisen per­hey­htiöi­den huo­jen­netulle osin­gon­jaolle hold­ing-yhtiöi­den kaut­ta – tai sit­ten tätä huo­jen­nus­ta ei tarvi­ta lainkaan.

= =

Huo­mat­takoon, että niin san­ot­tu ansio­tu­lo-olet­ta­ma pois­tuu yri­tys­ten osin­gon­jaos­ta. Niin­pä minä esimerkik­si voisin mak­saa omis­ta­mani Tietokeino Oy:n koko tulok­sen itsel­leni osinkoina, kun nyt se on pitänyt mak­saa palkkana (mitä se luon­teeltaan onkin) – tai jos sen olisi mak­sanut osinkona, ansio­tu­lok­si se olisi kat­sot­tu. Täl­löin kokon­aisveroksi tulee 44 pros­ent­tia, jol­loin palkkana kan­nat­taa mak­saa vain niin paljon, että mar­gin­aaliv­ero pysyy 44 pros­entin ala­puolel­la ja lop­pu osinkona. Voit­to yrit­täjälle ei ole tästä kovin suuri, mut­ta kun­nalle koitu­va tap­pio on iso, sil­lä osinko­tu­loista kun­ta ei saa mitään.

60 vastausta artikkeliin “Oden yritysverouudistus”

  1. Aikaisem­paan ver­rat­tuna yhteisö­jen ja osinko­jen vero­tus tun­tuu vain mon­imutkaistu­van vuodes­ta toiseen. Eikö voitaisi kek­siä jotain yksinker­taista sys­teemiä eikä vain kokoa­jan lyödä paikkaa paikan päälle?

  2. Yri­tysvero­tuk­sen pitäisi jol­lakin taval­la ottaa huomioon ris­ki. Esimerkik­si edus­ta­mal­lani pienel­lä pääo­masi­joi­tusy­htiöl­lä on yhteen­sä 300 keur sijoitet­tuna kah­teen start-uppi­in. Näistä yli 200 keur vanhempaan.

    Tämä van­hempi yri­tys on aika lail­la pahas­sa jamas­sa mon­enkin päälle kaatuneen ongel­man vuok­si (mm. kak­si rahoit­ta­jaenkeleistä on muut­tunut kuolin­pe­sik­si vieläpä samana vuon­na ja ali­hankki­jana pro­to­tyyp­ille toimi­va tehdas on tehnyt konkurssin). Jos ei ihmeitä tapah­du, fir­ma on nurin ja rahat menete­tyt lop­ullis­es­ti. Niille, jot­ka kehu­vat Tekes-tukia, voi sanoa, että Tekes on lähin­nä lyp­sänyt enkeleiltä lisää rahaa lupauk­sil­laan tulev­as­ta tues­ta, jota se ei ole sit­ten mis­sään vai­heessa lunastanut.

    Toinen yri­tyk­sistä yrit­tää kovasti päästä jol­lakin taval­la kuiv­ille, ja saat­taa niin tehdäkin. Voitolle on kuitenkin pitkä matka.

    Olemme näil­lä 300 keuril­la käytänössä mak­sa­neet eri tuoteke­hit­täjien ja insinöörien palkko­ja (joista on men­nyt sit­ten oma verokierroksensa).

    Mikä olisi oikeu­den­mukainen vero­pros­ent­ti, jos täl­lainen sijoi­tus joskus tuot­taa voit­toa? Ei ole hirveän toden­näköistä, että jon­ain päivänä kohdalle osuu jät­tipot­ti, jos­ta pää­sisi vähen­tämään epäon­nis­tu­misi­in men­neet rahat?

    Ja entäpä inflaa­tio? Tätä nykyä vero mak­se­taan myös tulosta, joka ei ylitä inflaa­tio­pros­ent­tia. Myös tulot, jot­ka eivät yhteen­sä riitä inflaa­tion ja vero­jen mak­su­un ovat oikeasti tappiota.

  3. Itse en näe, mik­si per­heyrit­täjiä pitäisi kohdel­la yhtään parem­min kuin mui­ta yrit­täjiä. Ei ole mitään syytä olet­taa, että per­heyrit­täjä olisi oikeasti eet­tisem­pi. Mut­ta sitäkin enem­män epäilen, etteivät yrit­täjyy­teen sopi­vat omi­naisu­udet periy­dy ollenkaan paremmin.

    Jos isäni olisi yrit­täjä, mik­si juuri min­un pitäisi olla se hom­man jatka­ja eikä isän hyvän kaverin?

  4. start­up-rahoit­ta­ja,

    Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Sip­ilä taisi esit­tää taan­noin paran­nuk­sia siihen, että kuin­ka kuvaile­masi kaltai­sista sijoituk­sista tule­vat tap­pi­ot saisi vähen­tää muista pääo­mat­u­loista pitem­mäl­lä aikavälillä.

    Omas­ta mielestäni tämä oli hyvä ehdo­tus, mut­ta ei tain­nut sekään men­nä per­ille päähal­li­tus­puoluei­den kovako­r­vais­ten jääräpäi­den joukossa.

    Kokoomus näyt­tää lähin­nä kuun­tel­e­van ehdo­tuk­sia siitä, että kuin­ka jo ennestään vau­raat ja vakaa­ta yri­tys­toim­intaa har­joit­ta­vat henkilöt voivat min­i­moi­da verot ja mak­si­moi­da yri­tyk­ses­tä ulos lypse­tyt voitot.

  5. Virossa ei mak­se­ta veroa jos yri­tyk­sen tuot­to sijote­taan yritykseen. 

    Vauras­tu­mista ei kan­na­ta verot­taa oli sit­ten kyse yri­tyk­ses­tä tai ihmis­es­tä. Vau­raana olemista, jos­sa rahaa käytetään, sitä kan­nat­taa verottaa.

  6. Yksi pienyri­tys­ten vero­tuk­seen liit­tyvä seik­ka on myös per­in­tövero­tus. Usein pienyrit­täjän lapset ovat olleet pien­estä pitäen yri­tyk­sen toimin­nas­sa mukana, per­in­tö ei siis ole mikään sat­un­nainen pot­ti rahaa jostain vaan osaltaan myös las­ten omaa panos­ta yri­tyk­seen. Har­van pienyri­tyk­sen kas­sa kuitenkaan kestää per­in­töveron ver­ran lyp­sämistä aina sukupol­ven välein, jo ker­taalleen verote­tus­ta tulosta. Vai­h­dok­sen läh­estyessä moni fir­ma on jatka­jan sijaan myy­ty ruotsalaisille.

  7. Ei loukkaavasti, vaan Aurinkokuningas Tam­misen teesiä mukaillen: Keep It Sim­ple, Stupid.

    Mitenkäs jos määrätään yhteisöveroksi x pros­ent­tia ja osinko­jen (=pääo­mat­u­lon) veroksi y? Osinko­tu­lon vero­pros­ent­ti olisi sama riip­pumat­ta saadun osinko­tu­lon määrästä, tuleeko se lis­ta­tus­ta vai lis­taa­mat­tomas­ta yri­tyk­ses­tä, koti- tai ulko­mail­ta, hold­ing-yhtiöstä, van­has­ta suku­fir­mas­ta, naa­purin nakkikioskista tai ubervi­ileästä startupista.

    Samal­la pure­taan yri­tys­ten vero­helpo­tus- ja tukivi­idakkoa mah­dol­lisim­man paljon, jos­ta saadun tulon ver­ran las­ke­taan yhteisöveroa. Hesarin laskelmien mukaan voitaisi­in päästä lähelle nol­laa, mut­ta joku 15% olisi jo aika hyvä.

    Nykysys­tee­mi, kehys­ri­ihessä arvo­tus­ta regres­sios­ta puhu­mat­takaan, kan­nus­taa lähin­nä vero­su­un­nit­telu­un ja pitämään fir­mat pois pörssistä.

  8. OS kir­joitaa edel­lä melko viisaasti.

    Täl­lai­sis­sa laskelmis­sa on kuitenkin paha sisään­raken­net­tu virhe: Ne perus­tu­vat sel­l­aiseen väärään luu­loon, että yrit­täjä on Suomen van­ki ja kan­sain­vä­li­nen kil­pailu ei tänne ulotu.

    Varsinkin maamme tule­vaisu­u­den kannal­ta arvokkaat, korkea­ta osaamista edus­ta­vat kasvu-yri­tyk­set toimi­vat alus­ta alka­en kan­sain­välis­es­ti ja kovas­sa kilpailutilanteessa.

    Täl­löin pitäisi olla kaikille selvää, että ris­ki-yrit­täjien verot pitää olla kil­pailukyky­istä globaal­i­ta­sol­la, eikä pelkästään EUssa, saati sit­ten jos niitä ver­tail­laan suo­ma­lais­ten etu­ryh­mien kesken.

    Käy­dään kovaa käkä­tys­tä yrit­täjien muu­ta­man pros­entin veronalen­nuk­sista, vaik­ka ongel­mamme ovat ilmi­selvästi kooltaan kymme­nen ker­taa suurempia!

    Näyt­tää siltä, että nykyiset verokeskusteli­jamme pulikoi­vat vain pienessä koti­maises­sa ankkalam­mikos­saan ja traagis­es­ti kieltäy­tyvät hyväksymästä glob­al­isaa­tion luo­maa uut­ta todellisuutta.

    Olisiko­han jo aika lopet­taa pulikoin­ti ja val­jas­taa suo­ma­laiset ris­ki-yrit­täjät kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyisel­lä vero­tuk­sel­la hyv­in­voin­timme vetureiksi?

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen ja kan­sain­vä­li­nen yrittäjä

  9. Kaipaisin Osmol­ta kuitenkin vielä vas­taus­ta siihen, mik­si per­heyri­tys­tä pitäisi kohdel­la eri tavoin riip­puen siitä, onko se lis­tat­tu tai lis­taam­a­ton. Pörssis­sä on kuitenkin aika mon­ta sel­l­aista yri­tys­tä, jois­sa määräys­val­ta on jol­lain tietyl­lä per­heel­lä, olisiko­han noin 30 kap­palet­ta lähel­lä oikeaa lukemaa.

    Pörssi­in lis­tau­tu­misen takana on kuitenkin yleen­sä joitain rahoituk­sel­lisia syitä, jot­ka liit­tyvät yri­tyk­sen kasvu­un (mikä lie­nee lähtöko­htais­es­ti hyvä). Jos vero­tus näis­sä tilanteis­sa kiristyy huo­mat­tavasti, per­heyri­tys lis­tau­tuu vain, jos aiko­muk­se­na on myy­dä fir­ma pois.

    Hold­ing-yhtiöi­den kohdal­la luon­nol­lis­es­ti tilanteen pitäisi olla se, että kokon­aisvero yri­tyk­sen tuo­to­s­ta omis­ta­jan tilille on sama riip­pumat­ta siitä, onko välis­sä hold­ing-yhtiötä tai ei. Jos veroko­htelu muut­tuu olen­nais­es­ti hold­ing-yhtiön ole­mas­saolon vuok­si, jos­sain on jotain vikaa verojärjestelmässä.

    Kehys­ri­ihessä sovi­tus­sa on kyl­lä iso kauneusvirhe, mut­ta se liit­tyy nimeno­maan tavanomais­ten pörssiosakkei­den omis­ta­jien vero­tuk­seen. Siinä verokan­ta on jo nyt ihan jär­jet­tömän korkea ja nousee edelleen. Jos arva­ta pitää, tämä pidet­ti­in pikem­min poli­it­ti­sista kuin fiskaal­i­sista syistä. Ja jos veikataan lisää, por­varipuolueet eivät aja­neet tätä.

    Sitä pait­si on varsin turha ajatel­la, että ison siivun pörssiy­htiöstä omis­ta­van henkilön tai per­heen mak­samia pääo­mat­ulovero­ja saataisi­in kovin paljon ylöspäin jol­lain ketju­vero­tuk­sen sumplimisel­la. Lop­putu­lok­se­na olisi hirvit­tävä määrä päivitet­täviä verosopimuk­sia ja erit­täin tuke­va rahavir­ta veroparati­isien suun­taan. Ei sen hold­ing-yhtiön tarvitse Suomes­sa olla.

    Kateu­den kannal­ta voi olla hyvä tehdä tiukko­jakin kiristyk­siä. Mut­ta jos vero­tu­lo­ja halu­taan opti­moi­da ja pitää fokus talouden kehit­tämisessä, paras ratkaisu on selkeä ja läpinäkyvä kohtu­ullisil­la tas­apros­en­teil­la toimi­va verojärjestelmä.

    = = =

    Tässä oma esitykseni:

    1. Osin­go­ista 40 % on verotet­tavaa tuloa riip­pumat­ta osinko­jen lähteestä.

    2. Yri­tys ei mak­sa tuloveroa osingoista.

  10. Sep­po Korp­pooo:
    ‘snip’
    Olisiko­han jo aika lopet­taa pulikoin­ti ja val­jas­taa suo­ma­laiset ris­ki-yrit­täjät kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyisel­lä vero­tuk­sel­la hyv­in­voin­timme vetureiksi?

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen ja kan­sain­vä­li­nen yrittäjä

    Ehkä, mut­ta pulikoin­nin vas­tako­h­ta on kyl­lä tässä tapauk­ses­sa uppoaminen.

    Yrit­täjä­toim­intaan sisäl­tyy (yleen­sä) yrit­täjäris­ki, mut­ta ‘rehelli­nen’ yrit­täjä vaatii vastik­kee­ton­ta tukea par­jaa­mal­taan brezh­neviläiseltä yhteiskunnal­ta. Ilmeis­es­ti käteistä.

  11. Meil­lä on jo pitkään verotet­tu per­heyri­tyk­siä rankem­min kuin mui­ta. 🙁 Joil­takin tun­tuu (tarkoi­tushakuis­es­ti) uno­htu­van per­in­töveron osuus. 🙁

    Järkevä yrit­tämisen vero­tus voidaan toteut­taa karkeasti kahdel­la tavalla:
    — euroop­palais­es­ti niin, että yri­tyk­sen vuosit­taista tulosta verote­taan vain ker­taalleen tai
    — amerikkalais­es­ti niin, että vero­tus tapah­tuu aina sukupol­ven vaihtuessa.

    Suo­ma­lainen, kol­mas tapa, jos­sa verote­taan sekä tulosta (vielä mon­een ker­taan) että sukupol­ven­vai­h­dos­ta, tekee meistä vähitellen tytäry­htiö­talouden. Sen jäl­keen lop­utkin talouteen liit­tyvät päätök­set tehdään jos­sain muual­la kuin Suomes­sa. Sitä kaiketi halutaan?

    Itse en pidä amerikan menos­ta tässä tapauk­ses­sa, vaik­ka se mah­dol­lis­taakin rikas­tu­misen use­am­mille. Euroop­palainen vero­tuskin voidaan toteut­taa monel­la taval­la ja parhaak­si kaiketi on osoit­tau­tunut se, että vero­tus tapah­tuu vas­ta voit­to­ja kotiutet­taes­sa. On toiv­ot­tavaa maan kannal­ta, että veropoli­ti­ikkaa ohjaa lop­ul­ta jokin muu kuin suun­na­ton kateus.

  12. Viherinssi:

    Lop­putu­lok­se­na olisi hirvit­tävä määrä päivitet­täviä verosopimuk­sia ja erit­täin tuke­va rahavir­ta veroparati­isien suun­taan. Ei sen hold­ing-yhtiön tarvitse Suomes­sa olla.

    Eikä niitä verosopimuk­sia saa muutet­tua ihan ilmoi­tusasiana (vaik­ka koti­mainen poli­it­ti­nen paine olisi mil­lainen). Hyvin toden­näköis­es­ti verospimusten toiset osa­puo­let kieltäy­ty­i­sivät muutoksista.

    Koko sotku johtuu pelkästään Suomeen syn­nyte­tys­tä kum­mallis­es­ta seka­sotkus­ta, jos­sa osaa yri­tyk­siä verote­taan 26 ja osaa 44% pros­entin osinkoverokannalla.

    Jos kaikien yhtiöi­den osin­goil­la olisi sama verokan­ta (kuten melkein kaikkial­la muual­la maail­mas­sa on), ei 10% sään­nöl­lä syn­ty­isi mitään verorälsse­jä. Antti Her­lin saisi nos­tet­tua hold­ingy­htiöstään koneen osinko­tu­loa ihan samal­la verokan­nal­la, kuin Paa­vo Pien­si­joit­ta­ja suo­raan omis­te­tus­ta osakkeesta.

  13. Äskeis­es­tä postauk­ses­ta uno­h­tui, että eil­i­sis­sä uuti­sis­sa Pörssisäätiön tj ker­toi, että 10% ketju­vero­tussään­tö perus­tuu EU/E­TA-lain­säädään­töön (en ehtinyt tarkas­taa onko tämä tot­ta, mut­ta kuu­lostaa uskot­taval­ta), joten hal­li­tus ei saa sotkuaan siiv­ot­tua kumoa­mal­la 10% sään­töä Suomen lainsäädännöstä.

  14. yri­tys­toimin­nan vero­tuk­ses­sa on koitet­ta­va ymmärtää myös yrit­täjäriskiä. Varakaskin yri­tys voi nopeasti köy­htyä esim. pieleen men­neen raken­nus­pro­jek­tin takia, jol­loin yri­tyk­sen pääo­mat voivat sulaa hetkessä. 

    Vero­tuk­sel­la on kan­nustet­ta­va yhtiön tasei­den vahvis­tamiseen siten, että tase kestää kohtu­ulliset pieleen­menot. Samanaikaises­ti on pystyt­tävä pitämään suomen kokon­aisveror­a­situs kil­pailukykyisenä ettei kan­na­ta muut­taa joko yri­tys­tä tai veron­saa­jaa ruot­si­in, viroon tai vaik­ka englantiin. 

    Esimerkik­isi Ruot­sis­sa asu­van suo­ma­laisen per­heyrit­täjän vero on 20% vaik­ka siel­lä yleinen osinkoverokan­ta on 30% Eli jos suomes­sa toimi­van yhtiön vero on 20% tulee ruot­sis­sa asu­valle suo­ma­laisen per­heyri­tyk­sen omis­ta­jalle kokon­aisveror­a­situk­sek­si 40% kun ei per­heyri­tyk­sen omis­ta­jalle kokon­aisveroaste olisi 50%. Ko. keven­nys tehti­in jot­ta saati­in omis­ta­jia muut­ta­maan takaisin lontoosta.

    Ruotsin tasoa ei saa mis­sään tapauk­ses­sa ylit­tää. Nykyi­nen vero­tus on suomes­sa asu­valle ja ruot­sis­sa asu­valle suo­ma­laisen per­heyri­tyk­sen omis­ta­jalle läh­es sama. Jos ei osa­ta määritel­lä per­heyri­tys­tä olisi ehkä luet­ta­va ruotsin määritelmä har­vainy­htiöstä (tyyp­il­lis­es­ti per­hey­htiöstä) joka on siel­lä eril­lisvorosään­nön kohteena.

    HAl­li­tuk­sen ehdot­ta­ma nykyi­nen muu­tos kan­nus­taisi muut­ta­maan tai asumaan suomessa!

    Suuromis­ta­jien hold­ing yhtiöi­den veroko­htelus­ta on tehty liian suuri numero. Suuromis­ta­ja tarvit­see vain ´kohtu­ullisen´ määrän rahaa omaan käyt­töön­sä, lop­ut kan­nat­taa jät­tää hold­ingy­htiöön sijoitet­tavak­si uudelleen. Kat­sokaa­pa paljonko ´suuromis­ta­ja´ on mak­sanut veroa osin­go­is­taan ja paljonko hänen hold­ingy­htiön­sä on osinko­ja saanut. Häm­mästytte kuin­ka vähän suh­teessa ( toki paljon rahas­sa) siir­retään henkilöko­htaiseen omaisu­u­teen. Hold­ing yhtiöi­den rahat sijoite­taan uudelleen ja ne jäävät yhteiskuntaan.

    Kateus on vero­ja kehitet­täessä vaar­alli­nen tau­ti. Kat­sot­ta­va kokon­aisu­ut­ta eikä yksit­täis­ten ihmis­ten tulo­ja. Ruot­sis­sa kateus johti varakkaiden maas­ta­muut­toon. Meil­lä ei siihen olisi varaa.

  15. Viherinssi:

    Tässä oma esitykseni:

    1. Osin­go­ista 40 % on verotet­tavaa tuloa riip­pumat­ta osinko­jen lähteestä.

    2. Yri­tys ei mak­sa tuloveroa osingoista.

    Voitko täs­men­tää?

    Eli las­ket­taisi­inko osinko­tu­losta o mak­set­ta­va vero v kaaval­la v=x*0.4*o, jos­sa x on pääo­mat­ulovero­pros­ent­ti (0.30 tai 0.32)? Täl­löin kai yri­tyk­sen tulok­ses­ta t omis­ta­jalle lankea­va kokon­aisvero olisi yhteisövero + osinkovero, eli 20% yhteisöverol­la ja 30% pääo­mat­uloverol­la saataisi­in veroksi 0.2*t+0.3*0.4*(1–0.2)*t=0.296*t.

    Kuu­lostaa kohtu­ullisen järkevältä, jos tuo­ta tarkoi­tat. Tästä taitaa tosin seu­ra­ta, että pien­ten lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten vero­tus kiristy­isi. Eikö tämän rin­nalle tarvit­taisi kuitenkin tuo Osmon ehdot­ta­ma palk­in­to esim. 60000 euron vuosit­taiseen rajaan asti? Muuten yri­tys­toimin­nan kan­nus­teet kyl­lä katoavat.

    1. Viherinssi taisi sanoa, että yri­tys ei mak­sa tuloveroa osin­gos­ta — tarkoit­ta­nee, että osinko on vero­tuúk­ses­sa vähen­nyskelpoine. Sil­loin veroksi tulee 12 %, mikä on aika vähän. Jos yri­tys mak­saisi tuloveron myös siitä voitos­ta, joka jae­taan osinkoina ulos, tuloveroksi tulisi tuo noin 30 %. Juuri tuo­ta jär­jeste­lyä ehdotin.

  16. “On järkevää ja kohtu­ullista verot­taa yri­tys­toimin­nas­saan onnis­tuneen yrit­täjän tulo­ja lievem­min kuin samoi­hin tuloi­hin yltävää palka­nsaa­jaa, kos­ka epäon­nistues­saan yrit­täjän osa on palka­nsaa­jaa huonom­pi. Jos onnis­tu­jan osa on sama kuin palka­nsaa­jan ja epäon­nis­tu­jan huonom­pi, kan­nat­taa ryhtyä palka­nsaa­jak­si. ” (Ode)

    Mut­ta… eikös se onnis­tuneen osa olisi sama kuin palka­nsaa­jan vain jos pääo­mavero­tus olisi 100% palkkat­u­lon ylit­tävästä osas­ta? Kyl­lähän yrit­täjäl­lä on aina mah­dol­lisu­us onnistues­saan päästä ihan eri­laisi­in tuloi­hin kuin palka­nsaa­jal­la, riip­pumat­ta veroprosenteista. 

    En nyt sinän­sä vas­tus­ta yrit­täjyy­teen kan­nus­tamista, mut­ta kyl­lä sitäkin voi tehdä liikaa. Isos­sa ylikansal­lises­sa yhtiössä yksi kykenevä ihmi­nen voi nos­taa tuhan­nen muun tuot­tavu­ut­ta tai erikois­tua tekemään juuri sitä, mis­sä on parhaim­mil­laan. Yrit­täjä saa olla tyy­tyväi­nen, jos fir­mas­sa on kymme­nenkin työn­tek­i­jää, joiden tuo­tok­seen vaikut­taa ja jos yrit­täjä ei halua luot­taa sokkona mui­hin, alkaa häneltä kyl­lä val­ua aikaa kaiken­maail­man sivupoluille, kuten rekry­toin­ti­in, markki­noin­ti­in, juridi­ikkaan jne.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Viherinssi taisi sanoa, että yri­tys ei mak­sa tuloveroa osin­gos­ta – tarkoit­ta­nee, että osinko on vero­tuúk­ses­sa vähen­nyskelpoine. Sil­loin veroksi tulee 12 %, mikä on aika vähän. Jos yri­tys mak­saisi tuloveron myös siitä voitos­ta, joka jae­taan osinkoina ulos, tuloveroksi tulisi tuo noin 30 %. Juuri tuo­ta jär­jeste­lyä ehdotin. 

    Näköjään kir­joitin pekistä osin­go­ista, mikä on help­po tulki­ta tarkoituk­seni vas­tais­es­ti. Tarkoitin nimeno­maan yri­tyk­sen tois­es­ta yri­tyk­ses­tä saa­maa osinkoa. Mak­se­tus­ta osin­gos­ta pitää toki mak­saa tuloverot. Nukku­Mat­ti siis tulk­it­si min­ut oikein.

    Tässä olisi siis se etu, että yri­tyk­sil­lä ei olisi lainkaan pääo­mat­uloveroa, jol­loin omis­tuk­sen­sa saisi ketjut­taa kyl­lä hold­ingy­htiön kaut­ta, mut­ta mitään ihmeel­listä veroe­t­ua siitä ei saisi.

    Hold­ingy­htiöi­hin ei pidä vero­tuk­sel­la kan­nus­taa, mut­ta ei niitä kan­na­ta vero­tuk­sel­la kaataakaan. Hold­ingy­htiöil­lä on aika suuri poten­ti­aali muut­tua bis­nisenkeleik­si tai muuten talouden katalyyteik­si. Niis­sä on rahaa siihen, ja niitä pyörit­tävät tyyp­il­lis­es­ti varsin yrit­teliäät yksilöt. Lisäk­si per­heyri­tyk­set voivat käyt­tää hold­ingy­htiöitä päätök­sen­teon selkiyttämiseen.

    Mut­ta jos nyt tulk­it­sen Oden ylläol­e­vaa lausun­toa oikein, niin erona kehys­ri­iheen on pörssiosakkei­den ei-suuromis­ta­jien vero­tus ja verotet­ta­van tulon osu­us (25 % -> 40 %).

    Jotenkin tun­tu­isi, että tuos­ta suun­nas­ta löy­ty­isi poli­it­tis­es­tikin hyväksyt­tävis­sä ole­va ratkaisu. Kokoomuk­selle se kel­paisi pitkin ham­pain (kos­ka yrit­täjil­lä veror­a­situs osin kas­vaisi), mut­ta vai­h­toe­hdot voivat olla huonom­pia. Vasem­mis­tolle se kel­paa, kos­ka vero­pros­ent­ti nousee selvästi. Kaik­ki otta­vat sit­ten mielel­lään kunn­ian pien­si­joit­ta­jan olon parantamisesta.

  18. Nukku­Mat­ti: Eikö tämän rin­nalle tarvit­taisi kuitenkin tuo Osmon ehdot­ta­ma palk­in­to esim. 60000 euron vuosit­taiseen rajaan asti? Muuten yri­tys­toimin­nan kan­nus­teet kyl­lä katoavat.

    Täl­lä het­kel­lä yrit­täjä saa tiety­il­lä reunae­hdoil­la (riit­tävän suuri pääo­ma) ottaa osinko­ja 24,5 %:n kokon­aisvero­tuk­sel­la. Ehdo­tuk­seni nos­taisi tuo­ta 5 %-yksikköä, mikä lisäisi osal­la yri­tyk­sistä veror­a­situs­ta. Toisaal­ta pääo­mavaa­timusten pois­t­a­mi­nen pois­taisi sitä veror­a­situs­ta nimeno­maan yri­tyk­sen alku­vai­heessa, kun pääo­maa ei ole ehtinyt kertyä.

    Muu­tos olisi lop­ul­ta pienehkö ja koskisi varsin rajat­tua joukkoa yrit­täjiä. Vähän aikaa sit­ten tehty yksinker­tais­es­ti verote­tun osin­gon rajan pudot­ta­mi­nen 90 000 eurosta 60 000 euroon oli paljon suurem­pi muutos.

  19. Kul­taan sijoit­ta­mi­nen on yksinker­taista ja tuo­tot ja tap­pi­ot sekä verot ovat kaikille samat.

    Elikkä takaisin kul­takan­taan! noin niin kuin kuvainnollisesti.

    Mihin muuhun kuin veronkier­toon tavi­taan sen miljoona eri sijoitusmahdollisuutta.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    …tuloveroksi tulisi tuo noin 30 %. Juuri tuo­ta jär­jeste­lyä ehdotin. 

    Ehdo­tus on kelvo­ton, kos­ka vero on aivan liian korkea ver­rat­tuna kil­pail­i­joi­hin. Osmo, hiukan real­is­tisem­pia ehdo­tuk­sia kiitos. 😉

    1. Kol­menkymme­nen pros­entin pääo­mat­u­lon kokon­aisvero­tus ei ole mitenkään korkea kan­sain­välisessä vertailussa.

  21. Koko vero­tus voisi yksinker­tais­tua ajat­tele­mal­la kaikkia myös ulko­laisia samal­la tavalla.
    tämä tarkoit­taisi sitä että vero­tus tapah­tu­isi lähde­verotyypis­es­ti, yri­tys pidät­täisi osin­gos­ta menevän veron kuten ulko­maille menevästä veros­ta tai palkkat­u­losta. Jot­ta ´verova­pai­ta osinko­ja´ ei syn­ty­isi täy­ty­isi ko lähde­vero kir­ja­ta saa­jan verokir­jaan kuten palk­ka poli­it­ti­sista syistä.
    kyseessä olisi omis­ta­jan kannal­ta viron malli, mut­ta yhtiön kannal­ta suomen malli. Lop­pu­jen­lopuk­si kyse on siitä halu­taanko voit­toa verot­taa heti vai vas­ta sit­ten kun se jae­taan ulos. 

    tämä var­maankin oli pöy­däl­lä päätöstä tehtäessä mut­ta toisin päätettiin.

    Nyt olisi tärkeää nopeasti saa­da asia pois pöy­dältä jot­ta yri­tyk­set voisi­vat tehdä työtään ilman reunae­hto­jen miettimstä.

  22. Itse en pidä per­in­tövero­tus­ta mitenkään suure­na ongel­mana. Kyl­lä yhteisöveron lasku on aina tehokkaam­paa kuin per­in­tövero­tuk­sen laskeminen. 

    En ymmär­rä mik­si pörssiosakkei­den tai asun­non per­i­jöitä pitäisi kupa­ta enem­män kuin lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen osakkei­den perijöitä.

  23. Kymmenes käsky: “Älä tavoit­tele lähim­mäis­esi
 puolisoa, työn­tek­i­jöitä, kar­jaa äläkä
 mitään, mikä hänelle kuuluu.”

    Mitä se on: “Koval­la riskino­tol­la kasaan saat­ua omaisu­ut­ta pitää verot­taa oikeu­den­mukaises­ti (= kevyesti)”. 

    Tämä on väärin: “Suomes­sa saa vauras­tua vain lot­toa­mal­la tai aja­mal­la lujaa autolla.”

    Suo­ma­lainen sanan­lasku: Mitä isot edel­lä (= suury­htiöt investoi­vat ja työl­listävät pääasi­as­sa ulko­mail­la), sitä pienet perässä (= PK-yri­tyk­set ovat jo aloit­ta­neet ulosliputuksen).

    Ja sit­ten vielä: “Kateus vie kalatkin vedestä.”

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, jon­ka mielestä Suomen ankkalam­mikos­sa ei koh­ta kan­na­ta kalas­taa ollenkaan

  24. Ode:

    Kol­menkymme­nen pros­entin pääo­mat­u­lon kokon­aisvero­tus ei ole mitenkään korkea kan­sain­välisessä vertailussa.

    Ei ehkä nimel­lisenä, mut­ta jos kat­so­taan mukaan kaik­ki lieven­nyk­set (osinko­jen alem­pi verokan­ta, pitkään omis­tet­tu­jen osakkei­den myyn­tivoiton alem­pi kan­ta) Suomen pääo­mavero­tus on erit­täin kireää.

    Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa on osinko­jen ja “long term cap­i­tal gains (=yli vuo­den omis­tet­tu)” verokan­nat ovat useim­mille taval­lisille veron­mak­sajille (ylin­tä tulolu­okkaa luku­unot­ta­mat­ta) 15%.

  25. Viherinssi:

    Muu­tos olisi lop­ul­ta pienehkö ja koskisi varsin rajat­tua joukkoa yrit­täjiä. Vähän aikaa sit­ten tehty yksinker­tais­es­ti verote­tun osin­gon rajan pudot­ta­mi­nen 90 000 eurosta 60 000 euroon oli paljon suurem­pi muutos.

    Ok. Tuo ehdo­tuk­sesi voisi oikeas­t­aan ollakin aika hyvä. Kuu­lostaa pitkälti samal­ta kuin Osmon ehdo­tus, mut­ta huomioisi myös pörssiy­htiöi­den pien­o­mis­ta­jat ja pois­taisi eron lis­taa­mat­toman ja lis­tatun yhtiön vero­tuk­sen välillä. 

    Vähä­varais­ten yri­tys­ten omis­ta­jat voisi­vat kai edelleen käytän­nössä nos­taa osan osin­go­ista ansio­tu­lona, jol­loin saa­vat kokon­aisveroas­t­een alle tuon ehdot­ta­masi 29,6%, mikä olisi tietysti reilua. Eli siinäkin suh­teessa tämä olisi ilmeis­es­ti parem­pi kuin hal­li­tuk­sen suun­nitel­ma, jos­ta Pauli Vahtera on löytänyt lisää vähälle uuti­soin­nille jääneitä ongelmia:
    http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/

    Palk­in­to yrit­täjäriskistä ja yri­tyk­sen men­estymis­es­tä tulisi siis mallis­sasi lop­ul­ta siten, että isois­sakaan osin­gois­sa kokon­aisveroaste ei lop­ul­ta nouse yli pääo­mat­ulovero­pros­entin. Varakkaiden lis­tat­tu­jen ja lis­taa­mat­tomien yri­tys­ten kannal­ta malli on edelleen edulli­nen, jos pääo­mavaa­timus (max 8% net­to­var­al­lisu­ud­es­ta) alhais­es­ti verotet­tu­jen osinko­jen määrälle pois­tuu. Kuitenkaan niin edulli­nen tämä malli ei ole varakkaiden yri­tys­ten omis­ta­jille kuin hal­li­tuk­sen omi­tuiset suunnitelmat.

    Kuu­lostaa siis ihan hyvältä. Vielä kun tähän Viherinssin malli­in yhdis­tet­täisi­in auko­ton pörssiy­htiöi­den osinko­jen vero­tus siten, että myös säätiöt ja ulko­maiset omis­ta­jat mak­saisi­vat saman veron kuin suo­ma­lainen pien­si­joit­ta­ja yksi­ty­ishenkilönä (Rothoviuk­sen malli: http://www.kauppalehti.fi/etusivu/osakesaastajien+rothoviukselta+radikaali+veroehdotus/201304392507?sort=true).

  26. Osmo ja Viherinssi,

    Todel­la varakkaiden yri­tys­ten kohdal­la ehdot­tamis­sanne malleis­sa on kuitenkin iso ero, joka johtuu siitä, että Osmon mallis­sa on mukana pääo­mavaa­timus eli vaa­timus siitä, että pääo­mat­ulovero­pros­en­til­la verotet­tua osinkoa saa jakaa enin­tään 4% (tai kutakuinkin markki­nako­ron ver­ran) yri­tyk­sen var­al­lisu­ud­es­ta. Sikäli kuin ymmärsin niin Viherinssi ehdot­taisi tämän pois­tamista kokon­aan, mikä ei mielestäni ole hyvä asia.

    Mielestäni Osmon malli on parem­pi, mut­ta sen voi toteut­taa toki suurin piirtein käyt­täen tuo­ta Viherinssin aja­tus­ta siitä, että kaik­ista yhteisöveron alaisen tulon osin­go­ista 40% on pääo­mavero­pros­en­til­la verotet­tavaa pääo­mat­u­loa. Tähän pitää kuitenkin lisätä tuo vaa­timus, että osinko­ja saa jakaa vuosit­tain vain ns. nor­maal­i­tuo­ton ver­ran net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, jot­ta voidaan estää vuosikym­meniä tai vuo­sisato­ja kerä­tyn var­al­lisu­u­den nopea tyh­jen­tämi­nen liian edullis­es­ti varakkaim­mista yhtiöistä.

  27. Nukku­Mat­ti:

    Tähän pitää kuitenkin lisätä tuo vaa­timus, että osinko­ja saa jakaa vuosit­tain vain ns. nor­maal­i­tuo­ton ver­ran nettovarallisuudesta… 

    Tarkoitin toki, että edullis­es­ti (eli pääo­mat­ulovero­pros­en­til­la tai sitä vähäisem­min) verotet­tu­ja osinko­ja saisi jakaa enin­tää tietyn ver­ran. Enem­mänkin voisi tietysti jakaa, mut­ta niis­sä kokon­aisveroaste (aiem­min perit­ty yhteisövero + osinkovero jaet­taes­sa) nousisi yli pääo­mat­uloveroas­t­een (30% tai 32%) lähem­mäk­si vas­taavien ansio­tu­lo­jen veroast­ei­ta kuten nykyäänkin.

  28. Nukku­Mat­ti:
    startup-rahoittaja,

    Keskus­tan puheen­jo­hta­ja Sip­ilä taisi esit­tää taan­noin paran­nuk­sia siihen, että kuin­ka kuvaile­masi kaltai­sista sijoituk­sista tule­vat tap­pi­ot saisi vähen­tää muista pääo­mat­u­loista pitem­mäl­lä aikavälillä. 

    Sip­ilän ehdo­tus ei auta muuten kuin yksi­ty­is­inä henkilöinä pääo­masi­joituk­sia teke­vien bis­ne­senkelei­den kohdal­la. Hold­ing-yhtiö saa jo vähen­tää tap­pi­ot voitos­ta ja edel­lis­ten vuosien tap­pi­ot jäävät seu­raavien vuosien aikana vähennettäväksi.

  29. Osakesäästäjien Rothroviuk­sel­la on radikaali ehdo­tus osinkoveroksi. Ehdo­tuk­sen peruste­lut on syytä lukea, vaikkei ehdo­tus­ta kannattaisikaan: 

    Vero olisi vaivaiset kolme pros­ent­tia, mut­ta sen mak­saisi­vat kaik­ki pörssiy­htiöi­den osin­gon­saa­jat. Täl­löin val­tion pörssiosin­go­ista saa­mat verot kasvaisivat.

    “Sehän tässä onkin juuri se vit­si, että 90 pros­ent­tia osak­keen­o­mis­ta­jista ei mak­sa veroa täl­lä het­kel­lä lainkaan. Säätiöt eivät mak­sa veroa, rahas­tot eivät mak­sa veroa. Jos sin­ul­la on jokin kap­i­tal­isaa­tiosopimus eli sijoi­tat vaku­u­tusko­rin alla, et mak­sa veroa. Jos pistät ulko­maille veroparati­isi­in sijoi­tus­fir­man, et mak­sa veroa. Kaik­ki ne ovat vero­tuk­sen ulkop­uolel­la”, Rothovius sanoo.
    Kaup­pale­hti

  30. Nukku­Mat­ti:
    Osmo ja Viherinssi,

    Todel­la varakkaiden yri­tys­ten kohdal­la ehdot­tamis­sanne malleis­sa on kuitenkin iso ero, joka johtuu siitä, että Osmon mallis­sa on mukana pääo­mavaa­timus eli vaa­timus siitä, että pääo­mat­ulovero­pros­en­til­la verotet­tua osinkoa saa jakaa enin­tään 4% (tai kutakuinkin markki­nako­ron ver­ran) yri­tyk­sen var­al­lisu­ud­es­ta. Sikäli kuin ymmärsin niin Viherinssi ehdot­taisi tämän pois­tamista kokon­aan, mikä ei mielestäni ole hyvä asia.

    Pääo­mavaa­timuk­sen pois­t­a­mi­nen ei itse asi­as­sa vaikut­taisi käytän­nössä sitä eikä tätä varakkaimpi­en fir­mo­jen suurten omis­ta­jien osalta. Jos osinko­tu­loa tulee kymme­nen miljoon­aa vuodessa, yksi­ty­ishenkilö voi ihan hyvin jät­tää sen hold­ingy­htiöön­sä ja ottaa sieltä vain muu­ta­man satatuhat­ta henkilöko­htaiseen kulu­tuk­seen­sa. Aivan sama, onko raja 2 %, 4 %, 8 % vai 100 %.

    Pääo­mavaa­timuk­sel­la on eniten merk­i­tys­tä hyvin tuot­taville yri­tyk­sille, joiden oma pääo­ma ei ole kovin suuri, ja jon­ka ei tarvitse olla kovin suuri. Uudehkoil­la yri­tyk­sil­lä (jois­sa yleen­sä riskikin on suuri) puhutaan tästä tilanteesta, samoin sel­l­aisil­la aloil­la, joil­la tuotan­toin­vestoin­tien ja varas­to­jen arvo on pieni ver­rat­tuna liike­toim­intaan (=palve­lut, luo­vat alat). Joten jos tarkoituk­se­na oli kan­nus­taa näi­den pk-sek­torin kas­vavien yri­tys­ten yrit­täjiä, pääo­mavaa­timus osuu hei­dän henkilöko­htaiseen kukka­roon­sa eniten.

    Euromääräi­sis­sä rajois­sa taas on se kirous, että ne luo­vat yri­tyk­selle painei­ta mak­saa aina mak­sim­imäärä, jos vain mah­dol­lista. On vero­tuk­sel­lis­es­ti aivan eri asia mak­saa tänä vuon­na 60 000 euroa ja ensi vuon­na 60 000 euroa kuin jät­tää epä­var­man ajan vuok­si tänä vuon­na mak­samat­ta ja mak­saa 120 000 euroa ensi vuonna.

    Tähän pitää kuitenkin lisätä tuo vaa­timus, että osinko­ja saa jakaa vuosit­tain vain ns. nor­maal­i­tuo­ton ver­ran net­to­var­al­lisu­ud­es­ta, jot­ta voidaan estää vuosikym­meniä tai vuo­sisato­ja kerä­tyn var­al­lisu­u­den nopea tyh­jen­tämi­nen liian edullis­es­ti varakkaim­mista yhtiöistä.

    Isom­mista ja varakkaam­mista yhtiöistä omis­ta­jat harvem­min kup­paa­vat vuo­sisato­ja kerät­tyä omaisu­ut­ta pois kovin nopeasti, kos­ka siihen ei ole tarvet­ta (pois­lukien per­in­töverot jois­sain tilanteis­sa). Rahaa on omas­sa taskus­sa muutenkin riit­tävästi, eikä sitä siel­lä tarvitse olla kuin henkilöko­htaiseen kulu­tuk­seen. Siinä vai­heessa yhtiön arvo ja jatku­vu­us ovat tärkeämpiä asioi­ta kuin oma kukkaro.

    Lisäk­si isom­mil­la raha­sum­mil­la eri­lainen vero­su­un­nit­telu onnis­tuu kohtu­ullisen hel­posti nyky­maail­mas­sa. Toki siitä rahas­ta pitää mak­saa verot Suomen val­ti­olle, jos se ote­taan Suomes­sa yksi­tyiseen käyt­töön. Mut­ta jos tähän ei ole tarvet­ta (kuten varakkaimpi­en kohdal­la käy), niin eipä siitä sit­ten mak­se­ta Suomeen mitään.

    Valitet­tavasti käytän­nön vai­h­toe­hdot iso­jen osinko­jen kohdal­la ovat sel­l­aisia, että niistä voi ottaa pienen siivun tai jät­tää otta­mat­ta ison siivun.

  31. Mat­ti Haavikko:
    “Nyky­is­in­hän kan­sain­väliset suuryri­tyk­set mak­sa­vat voitois­taan vero­ja keskimäärin vain 5%.”
    (Satu Has­si, http://www.satuhassi.net/2013/kypros-ja-veroparatiisit‑2/ )
    Voidaanko Suomes­sa toimivien suuryri­tys­ten veronkier­rolle tehdä mitään, vai odotel­laanko että EU ehkä joskus puut­tuu asiaan? 

    Ehdo­tuk­sia siitä, miten suo­raan suo­ma­lais­ten (verotet­tu­jen) main­osme­dioiden kil­pail­i­jat, Face­book ja Google, pis­tetään mak­samaan veroa Suomeen?

  32. Mat­ti Haavikko:

    Voidaanko Suomes­sa toimivien suuryri­tys­ten veronkier­rolle tehdä mitään, vai odotel­laanko että EU ehkä joskus puut­tuu asiaan?

    Suuryri­tys­ten kohdal­la kyse on läh­es poikkeuk­ses­ta (lail­lis­es­ta) vero­su­un­nit­telus­ta (ani­har­voin rikok­ses­ta, eli veronkierrosta).

    Siihen yksit­täisen val­tion (tai edes EU:n) on äärim­mäisen vaikeaa puuttua.
    Ain­oa toimi­va keino olisi laa­ja kan­sain­vä­li­nen yhteistyö, mut­ta moi­sen kehit­tymi­nen näyt­tää hyvin epätodennäköiseltä.

    Kan­sain­välis­es­ti ver­taillen suo­ma­lais­ten suuryri­tys­ten vero­su­un­nit­telu ei ole läh­eskään yhtä agres­si­ivista kuin vaikka­pa Googlen, Microsoft­in tai Applen.

  33. Pitkästäaikaa ja yllät­täen Kepun ehdo­tus siitä, että pieni määrä pörssiy­htiöistä saatavia osinko­tu­lo­ja olisi luon­nol­liselle henkilölle verop­va­pai­ta on aivan toiv­ot­ta­va. (Joo, joo, lisää epä­tasa-arvoa ja suosii rikkaita…)

    Perusidea 20%,n yri­tysverokan­nas­ta on oikein hyvä. Iso käsi! Vähen­tää monia ongelmia tuplavero­tuk­ses­sa. Vasem­mis­toli­ito ei oikein ymmär­rä, että yri­ty­sei pysty mak­samaan osinkoa, ellei se tuo­ta jotain tulosta ja vapaa­ta omaa pääomaa.

    Yri­tys­tukien vähen­tämisessä taas kum­mallista on jät­tää rak­en­tei­ta säi­lyt­trävät tuet ja pois­taa tekesin kehi­tys­riskiä pienen­täviä rahoitusvälineitä.

    Jokainen yri­tyskaup­pa kan­nat­taa tehdä velka­ra­hoituk­sel­la, jon­ka korot ovat vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoiset kokon­aan. Täl­löin yri­tyskap­po­ja kan­nat­taa tehdä ja käyt­tää velka­vipua, vaik­ka lisäar­voa ei syn­nykään. For­tu­min kan­nat­taa myy­dä keski­jän­nitev­erkkon­sa toiselle omis­ta­jalle, vaik­ka yhtään enem­pää verkko ei absolu­ut­tista rahaa tuot­taisikaan — edut vivus­ta ovat vain suuret.

  34. Soin­in­vaara yrit­ti vähän kovis­tel­la Kataista kyse­ly­tun­nil­la, huo­masin. Katainen ei tain­nut oikein tykätä. Vas­taus ei kestän­ty ihan min­u­ut­tia vaan pari sekunttia.

  35. Heik­ki Saira­nen:
    Itse en näe, mik­si perheyrittäjiä… 

    Jos viit­sisit vähän opiskel­la taus­to­ja, niin ymmärtäisit mik­si. Siinä mielessä olet oike­as­sa, että pääo­mavero­tuk­semme on kokon­aisu­udessaan täysin kestämät­tömässä tilassa.

    Media on keskit­tynyt ver­taa­maan pääo­mavero­tuk­sen eri­ar­voisu­ut­ta Suomes­sa, kun oleel­lisem­paa on ymmärtää ase­mamme Euroopas­sa. Emme voi pitkään jatkaa nykyisel­lä tasol­la. Tai voimme kyl­lä, mut­ta pääo­mat ja sitä myöten työ­paikat karkaa­vat muualle Eurooppaan.

    Se lie­nee tarkoi­tus niil­lä, joiden agen­dan ain­oa voima on sam­mu­ma­ton kateel­lisu­us. Viimeinen sam­mut­taa valot!

  36. Min­un mielestäni tämän het­ken yri­tysvero­tuk­sen selvästi suurin ongel­ma on, että niitä mak­sa­vat vain ne, joil­la ei ole osaamista tai varaa mak­saa vero­juris­tille. Suurten kan­sain­välis­ten yri­tys­ten vero­pros­ent­ti on pieni yksinu­meroinen luku, kun tääl­lä keskustel­laan vakaval­la naa­mal­la siitä onko oikea ja kohtu­ulli­nen vero­pros­ent­ti suo­ma­laiselle yri­tyk­selle 20, 30 vai 40.

    Ja kukaan ei tun­nu edes ole­van huolis­saan täl­lais­es­ta kil­pailun vääristämisestä!

    Tapanani ei ole esit­tää ajatuk­sia näin pienel­lä pohdiskelul­la, mut­ta mitä tapah­tu­isi jos luovut­taisi­in yhteisöveros­ta kokon­aan, mut­ta sen sijaan “laa­jen­net­taisi­in” arvon­lisävero koske­maan kaikkien (osake)yhtiöiden kaikkia rahavir­to­ja (omia tai vierai­ta pääo­mia lukuunottamatta)? 

    Siis jos yri­tys saa rahaa sisään, on se sit­ten myyn­ti­t­u­lo­ja tai toisen yhtiön osinko­ja tai vaik­ka lainan korkoa, joutuu se mak­samaan “arvon­lisäveron” tuos­ta. Mut­ta se samanaikaises­ti voisi vähen­tää ne “arvon­lisäverot” mitä sen ulos­mak­samista kas­savir­roista joudu­taan mak­samaan. Lisäk­si eri­tyis­es­ti pitäisi aset­taa palkan sivuku­lut tuon “arvon­lisäveron” tasalle, ja nuo voisi vähen­tää “arvon­lisäveros­ta”.

    Ainakin näin pikaises­ti ajatel­tuna tuo olisi neu­traali sen suh­teen mis­sä kohtaa omis­tus­ketjua voit­to tuloute­taan, enkä kek­si miten suuryri­tys­ten vero­juris­tit tuon pää­si­sivät peri­aat­teessa kiertämään. (käytän­nössä toki läh­es var­masti tuol­laiseenkin malli­in vero­juristin men­täviä por­saan­reik­iä rakennettaisiin) 

    Toki tässä mallis­sa voit­toa tekevät yri­tyk­set voit­ta­vat nykyti­lanteeseen ver­rat­tuna, mut­ta en nyt äkkkiä kek­si mik­si yri­tyk­siä pitäisi eri­tyis­es­ti palki­ta siitä että ne eivät tee (verot­ta­jan mielestä) voit­toa. Ja jos tämä pienen­tää vero­tu­lo­ja kun yhteisövero lopete­taan, korote­taan tämän “arvon­lisäveron” verokantaa.

  37. JTS:
    …Perusidea20%,n yri­tysverokan­nas­ta on oikein hyvä… 

    Onko? Oletko ihan var­ma, että noin korkea verokan­ta on mitenkään kil­pailukykyi­nen?? Tääl­lä heit­etään pros­ent­te­ja sinne ja tänne ilman mitään ymmär­rystä kokon­aisu­ud­es­ta. Kokon­aisu­us ei ole Suomen rajo­jen sisällä.

  38. Kalle on siinä oike­as­sa, että emme voi jatkaa nyky­istä menoa. Val­o­jen sam­mut­ta­mi­nen olisi hyvä alku.

    Päämin­is­ter­ille voisi lähet­tää sel­l­aiset ter­veiset, että kyl­lä sen tuot­teen tai työn myymiseen tarvi­taan sitä kysyn­tää. Siis markki­na­t­aloudessa, ei ehkä jos antaa kaverin fir­man kupa­ta julk­ista kas­saa. Has­sua sinän­sä, että nytkin joidenkin tuot­teil­la on kysyn­tää ja kasvua, mut­ta toiset itkevät vero­tus­ta ja vält­televät peil­iä. Käykö siis skei­da kau­pak­si parem­min, jos vero­tus­ta las­ke­taan? Epäilen. 

    Itse ihmette­len tätä lah­jan antoa eräille suvuille, jot­ka ovat mak­sa­neet eräi­den poli­it­tista toim­intaa vuosikaudet ja nos­ta­neet miljoo­nia yri­tys­tukia, ja kier­rät­täneet har­joit­telijoi­ta itselle ilmaise­na työvoimana. Mitä kasvua tapah­tuu, jos annetaan enem­män vero­ton­ta sel­l­aisille, joil­la on jo tarpeek­si laa­jen­e­miseen? Ei mitään, ja kos­ka koti­maan markki­nat ovat pienet, eikä kysyn­tä kas­va nopeasti, niin hei­dän laa­jen­e­m­i­nen on vain muil­ta pois. Tämä siis tiety­il­lä aloil­la. Eivät tarvit­sisi enää palk­in­toa markki­noiden viemis­es­tä suh­muroimal­la poli­itikko­jen kanssa.

    Mah­tavaa vielä sekin, että lakimiehet suun­nit­te­liv­at oma­lle pos­sulleen rakosen, jos­ta voi repiä rahaa ohi verot­ta­jan. Kan­nat­taako täl­laisia val­tion todel­lakin kouluttaa?

  39. Heik­ki Saira­nen:
    Itse en näe, mik­si per­heyrit­täjiä pitäisi kohdel­la yhtään parem­min kuin mui­ta yrit­täjiä. Ei ole mitään syytä olet­taa, että per­heyrit­täjä olisi oikeasti eet­tisem­pi. Mut­ta sitäkin enem­män epäilen, etteivät yrit­täjyy­teen sopi­vat omi­naisu­udet periy­dy ollenkaan parem­min. Jos isäni olisi yrit­täjä, mik­si juuri min­un pitäisi olla se hom­man jatka­ja eikä isän hyvän kaverin? 

    Viherinssi: Kaipaisin Osmol­ta kuitenkin vielä vas­taus­ta siihen, mik­si per­heyri­tys­tä pitäisi kohdel­la eri tavoin riip­puen siitä, onko se lis­tat­tu tai lis­taam­a­ton. Pörssis­sä on kuitenkin aika mon­ta sel­l­aista yri­tys­tä, jois­sa määräys­val­ta on jol­lain tietyl­lä per­heel­lä, olisiko­han noin 30 kap­palet­ta lähel­lä oikeaa lukemaa.

    Mei­dän “oma poi­ka” Bengt Holm­ström MIT:ssä on käytän­nössä koko uransa tutk­in­ut per­heyri­tyk­siä ja per­heyri­tyk­set ovat mie­lenki­in­toinen poikkeus yri­tysken­tässä joka haas­taa ainakin osit­tain koko kansan­talousti­eteen teo­ri­an. Per­heyri­tyk­set ensin­näkin pär­jää jonkin ver­ran parem­min kuin nor­maalit yri­tyk­set. Per­heyri­tyk­set OVAT selkeästi “kotiseudullisi­ia” ja mon­esti niiden iden­ti­teet­ti kumpuaa jostain maanti­eteel­lis­es­tä sijain­nista. Per­heyri­tyk­set eivät lisäk­si ole aina edes kovin pieniä, tjeu Ahlström, Wihuri jne.

    Eli joo, perus­teet per­heyri­tys­ten suosimiseen val­tion kannal­ta on ainakin teo­ri­as­sa ole­mas­sa, mut­ta on sit­ten eri asia muut­tuuko nor­maale­ja yri­tyk­siä “per­heyri­tyk­sik­si” jos niitä ale­taan suosia.

  40. tcrown:
    Min­un mielestäni tämän het­ken yri­tysvero­tuk­sen selvästi suurin ongel­ma on, että niitä mak­sa­vat vain ne, joil­la ei ole osaamista tai varaa mak­saa vero­juris­tille. Suurten kan­sain­välis­ten yri­tys­ten vero­pros­ent­ti on pieni yksinu­meroinen luku, kun tääl­lä keskustel­laan vakaval­la naa­mal­la siitä onko oikea ja kohtu­ulli­nen vero­pros­ent­ti suo­ma­laiselle yri­tyk­selle 20, 30 vai 40.

    Ja kukaan ei tun­nu edes ole­van huolis­saan täl­lais­es­ta kil­pailun vääristämisestä!
    ‘snip’

    Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä, mikä kan­sain­välisen yri­tyk­sen vero­pros­ent­ti Suomes­sa on. Jos ylimääräistä rahaa ker­tyy, se lähetetään verot­tomana kon­ser­ni­avus­tuk­se­na ihan mihin halutaan.

    Esimerk­ki: Mehiläi­nen, vero 400.000 euroa, Suomen johta­jan bonus 5.000.000 euroa (suun­nilleen).

    Ja huolis­saan ollaan, mut­ta mitäs teet?

  41. Oden osinkover­ou­ud­is­tuk­sen kakkospykälä on erit­täin kiin­nos­ta­va. Siis aja­tus siitä, että yri­tyk­sen tuot­ta­ma arvon­lisäys olisi vero­helpo­tuk­sen perus­tana eikä yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­us. Olen itse yrit­täjänä poht­in­ut täl­laista mah­dol­lisu­ut­ta jo vuosia mut­ten ole mis­sään tör­män­nyt siihen tätä ennen. Jos todel­la tah­do­taan saa­da yri­tyk­set työl­listämään ihmisiä, tämä olisi siihen aivan ääret­tömän paljon tehokkaampi tapa kuin net­to­var­al­lisu­u­teen perus­tu­va “kan­nus­t­a­mi­nen”.

  42. Arvon­lisäyk­seen perus­tu­vaa vero­tus­ta voi opti­moi­da palvelu­iden osto­jen avul­la, esim.
    osta­mal­la aliurakointia.

  43. Kyl­lä ihmisil­lä, jot­ka pystyvät työl­listämään tosia, pitää olla mah­dol­lisu­us vauras­tua. Näin men­estys­tä luo­daan. Rajana pitää olla tietenkin, että työn­tek­i­jöil­lä on mah­dol­lisu­us hyvään elämään.
    Jos vain sijoit­ta­mal­la johonkin rikas­tuu. Mei­dän peli on pelat­tu. Luulisin, että maail­mankin käy näin.

  44. On, tietysti, päivän­selvää että kan­sain­välis­ten ja kaikkien yri­tys­ten veronkier­to saataisi­in kuri­in jos oikeasti halut­taisi­in. Tarvit­ta­vat lain­säädänöl­liset liik­keet oli­si­vat vaan sel­l­aisia että Brys­selis­sä voisi hävet­tää. Ja sehän ei käy.
    Yri­tysvero­tuk­seen yksinker­tainen malli olisi palkkat­ulovero­tuk­sen sovel­lus kan­nus­tusko­r­jauk­sel­la: Kaikkea yri­tys­toimin­nas­ta tai bis­ne­senke­li toimin­nas­ta saat­ua voit­toa verotet­taissin kevyesti esim. n. 100k€/vuosi saak­ka. (8k€/kk ON kan­nuste) Ylimenevää osaa kuten palkkat­u­lo­ja. Epäoikeu­den­mukaisu­us = kohtu­ut­to­muus, ei kan­nus­tuk­sen tarvitse olla miljoonia.

  45. Raimo K: Sil­lä ei ole mitään merk­i­tys­tä, mikä kan­sain­välisen yri­tyk­sen vero­pros­ent­ti Suomes­sa on. Jos ylimääräistä rahaa ker­tyy, se lähetetään verot­tomana kon­ser­ni­avus­tuk­se­na ihan mihin halutaan.

    Juuri näin, mut­ta suo­ma­laiselle pk-yri­tyk­selle sil­lä on väliä. Tämän vuok­si aloin ensin ajat­tele­maan, että verote­taan kaikkia yri­tyk­ses­tä ulospäin meneviä kas­savir­to­ja samal­la taval­la, riip­pumat­ta siitä onko kyseessä kon­ser­ni­avus­tus, osi­no vai vaik­ka palk­ka. Tässä vai­heessa ongel­mak­si(?) jää, että yri­tyk­sen sisään jäte­tys­tä voitos­ta ei mak­se­ta veroa. Joten ajat­telin, että mak­se­taan se sama vero myös niistä kas­savir­roista, mitä ei mak­se­ta ulos. Tässä vai­heessa totesin, että min­ul­la on käsis­säni jotain, joka muis­tut­taa kovin paljon arvon­lisäveroa. Todet­takoon, että ainakin arvopa­peri- ja kiin­teistökaup­pa vaatii vähän pohd­in­taa tässä mallissa.

  46. Viherinssi:
    Tässä oma esitykseni:

    1. Osin­go­ista 40 % on verotet­tavaa tuloa riip­pumat­ta osinko­jen lähteestä.

    2. Yri­tys ei mak­sa tuloveroa osingoista

    Tuon esi­tyk­sen ongel­mako­htana ovat ainakin kan­sain­välisen vero­tuk­sen ongel­mat. Yri­tys­ten saamista osinko­tu­loista merkit­tävä osa tulee ulko­mail­ta. Ja vielä isom­pi osa tulee, jos sitä kaut­ta voi säästää vero­ja. Sik­si pelkkä koti­mainen kat­san­tokan­ta ei riitä. Sekä siitä, jos ulko­mail­ta tule­vat osin­got oli­si­vat yri­tyk­sille verova­pai­ta että jos ne eivät sitä olisi, voisi seu­ra­ta mon­en­laisia ongelmia. Jokainen vero­tuk­seen luo­ta­va vähen­nys­malli on sel­l­ainen, joka on poten­ti­aa­li­nen veronkier­ron kohde. Yhdestä maas­ta kan­nat­taa jakaa osinkoa, tois­es­ta vas­taan­ot­taa, yhdessä kir­jaut­taa tap­pi­oi­ta, toises­sa voit­toa jne. Palkkaa­mal­la muu­ta­man huip­pu­vero­su­un­nit­teli­jan voi eri maid­en vero­tusten por­saan­reik­iä yhtä aikaa hyö­dyn­tämäl­lä säästää paljon. Sik­si täl­laiset mallit ovat haastavia.

  47. Mikko:
    Oden osinkover­ou­ud­is­tuk­sen kakkospykälä on erit­täin kiin­nos­ta­va. Siis aja­tus siitä, että yri­tyk­sen tuot­ta­ma arvon­lisäys olisi vero­helpo­tuk­sen perus­tana eikä yri­tyk­sen net­to­var­al­lisu­us. Olen itse yrit­täjänä poht­in­ut täl­laista mah­dol­lisu­ut­ta jo vuosia mut­ten ole mis­sään tör­män­nyt siihen tätä ennen. Jos todel­la tah­do­taan saa­da yri­tyk­set työl­listämään ihmisiä, tämä olisi siihen aivan ääret­tömän paljon tehokkaampi tapa kuin net­to­var­al­lisu­u­teen perus­tu­va “kan­nus­t­a­mi­nen”.

    Arvon­lisäyk­seen poh­jaa­van vero­tuk­sen ongel­ma on siinä, että arvon­lisäys poh­jau­tuu myy­ty­jen ja mak­set­tu­jen arvo­jen sum­mien eroon. Mitään todel­lista olen­naista lisää ei välis­sä tarvitse syn­tyä, jot­ta arvon­lisäys­tä voisi tapah­ta. Eli jos esim. ostan inti­as­sa tuotet­tu­ja tuot­tei­ta ja palvelui­ta ali­hank­in­tana kulut huomioiden 100 000 eurol­la, ja myyn ne edelleen vaik­ka etelä-amerikkaan juuri täl­laista tuotepaket­tia tarvit­se­valle 500 000 eurol­la, on syn­tynyt 400 000 euroa arvon­lisää. Lop­puasi­akas mak­saa tästä arvon­lisäveroa osta­ja­maan verokan­nan mukaan. Mut­ta jos nämä välis­sä toim­i­neelle yri­tyk­selle syn­tyneet tulot tulout­taa suo­ma­laiseen vero­tuk­seen, tulisiko tässä tapauk­ses­sa siis saa­da alem­pi yhteisövero, vai mikä on aja­tus? Eli siis mitä veroa saisi alem­mak­si arvon­lisäyk­sen määrän kaut­ta? (Esimerk­ki oli tietois­es­ti valit­tu sel­l­aisek­si, että työl­listävä vaiku­tus Suomes­sa on pieni, vaik­ka arvon­lisäys olisikin muka­van kokoinen)

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    niin
    Jos myyt jäätä Grön­lan­nista Sau­di-Ara­bi­aan, kyl­lä siitä syn­tyy todel­li­nen arvonlisäys.

    Jo vain — mut­ta mik­si arvon­lisäys olisi vero­tuk­sen perus­ta. Oikeu­den­mukaista olisi (mielestäni) verot­taa vain ja ain­oas­taan tulosta.

    Toisaal­ta jos ajatel­laan val­tion tulopo­h­jaa ja hyv­in­voin­ti­val­tion rippei­den säi­lyt­tämistä, tarkoituk­sen­mukaista olisi verot­taa (hyvin pienel­lä pros­en­til­la) liike­vai­h­toa, jol­loin vero­su­un­nit­telu olisi erit­täin vaikeaa.

  49. niin: Tuon esi­tyk­sen ongel­mako­htana ovat ainakin kan­sain­välisen vero­tuk­sen ongel­mat. Yri­tys­ten saamista osinko­tu­loista merkit­tävä osa tulee ulko­mail­ta. Ja vielä isom­pi osa tulee, jos sitä kaut­ta voi säästää vero­ja. Sik­si pelkkä koti­mainen kat­san­tokan­ta ei riitä. Sekä siitä, jos ulko­mail­ta tule­vat osin­got oli­si­vat yri­tyk­sille verova­pai­ta että jos ne eivät sitä olisi, voisi seu­ra­ta mon­en­laisia ongelmia. Jokainen vero­tuk­seen luo­ta­va vähen­nys­malli on sel­l­ainen, joka on poten­ti­aa­li­nen veronkier­ron kohde. Yhdestä maas­ta kan­nat­taa jakaa osinkoa, tois­es­ta vas­taan­ot­taa, yhdessä kir­jaut­taa tap­pi­oi­ta, toises­sa voit­toa jne. Palkkaa­mal­la muu­ta­man huip­pu­vero­su­un­nit­teli­jan voi eri maid­en vero­tusten por­saan­reik­iä yhtä aikaa hyö­dyn­tämäl­lä säästää paljon. Sik­si täl­laiset mallit ovat haastavia.

    Kan­sain­vä­li­nen toim­inta tuo joka tapauk­ses­sa ongelmakohtia.

    Yri­tys­ten välisessä osinko­jen mak­sus­sa (saa­jana yri­tys) lähtöko­h­ta on joka tapauk­ses­sa verot­to­muus, kos­ka lähtöko­htais­es­ti yhteisövero on jo ker­taalleen mak­set­tu. Tähän kuitenkin säädet­ty joitakin poikkeuk­sia liit­tyen kan­sain­väliseen toim­intaan ja lis­tatun yri­tyk­sen lis­taa­mat­toma­lle mak­sami­in osinkoihin.

    Ehdo­tuk­ses­sani point­ti juuri oli se, että näitä poikkeuk­sia kar­sit­taisi­in. Aina sinne veroparati­isin kokoinen por­saan­reikä jää, mut­ta sen hyö­dyn­tämis­mo­ti­vaa­tio piene­nee, jos sys­tee­mi on yksinker­tainen ja kohtu­ulli­nen. Hold­ingy­htiön käytön ei pitäisi vaikut­taa vero­tuk­seen lainkaan.

    En siis väitä, että esit­tämäni malli olisi täy­delli­nen. Väit­teeni oli vain se, että se olisi parem­pi ja tas­a­puolisem­pi kuin mikään näistä kum­ma­jaiskom­pro­mis­seista. Tämä viimeinen nyt on jo niin mon­imutkainen säh­läys, ettei siitä oikein viit­si sanoa mitään.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    niin
    Jos myyt jäätä Grön­lan­nista Sau­di-Ara­bi­aan, kyl­lä siitä syn­tyy todel­li­nen arvonlisäys. 

    Ehkä. Syn­tyy (1) tuote, jol­la on markki­na-arvoa jokin määrä Sau­di-Ara­bi­as­sa, (2) ehkä jonkin ver­ran hävikkiä jään siir­toon liit­tyen sekä (3) syn­tyy polt­toaine- ja mui­ta kulu­ja. Arvon­lisäys­tä tapah­tuu taloudel­lis­es­ti, jos myyn­ti­hin­ta ylit­tää kaik­ki kulut.

    Todel­lisen arvon­lisäyk­sen arvioin­ti muil­la kri­teereil­lä sen sijaan on todel­la vaikea­ta tuos­sa tapauk­ses­sa. Siinä joutuu ver­taa­maan jää­palan arvoa esim. 10 litraan polt­toainet­ta, joka kul­je­tuk­ses­ta on men­nyt. Sik­si muil­la kuin taloudel­lisil­la kri­teereil­lä ei pysty hel­posti sanomaan, onko “todel­lista” arvon­lisäys­tä tapah­tunut. Arvon­lisäys ei tarkoi­ta vält­tämät­tä työl­listämisen kannal­ta mitään. Huo­mat­ta­va arvon­lisä voi tarkoit­taa käytän­nössä sitä, että joku on myynyt kiskuri­hin­nal­la siihen näh­den, mitä on itse vas­taavas­ta asi­as­ta mak­sanut. Siitä palk­i­taan jo nyt sitä kaut­ta, että näin voi saa­da fir­maan voittoa.

    Eikös tämä arvon­lisän alem­pi vero­tus toteudu yksinker­taisim­min juuri niin kuin hal­li­tus on nyt tekemässä, eli yhteisöveroa alen­ta­mal­la? Jos taas tavoit­teena on työl­listämis­es­tä palk­it­sem­i­nen, sil­loin voisi vero­tuk­sen sitoa työl­listämis­määri­in tai työl­lis­ten määrän muu­tok­seen (peri­aat­teel­la, että jos on työl­listänyt lisää, saisi vaikka­pa osinko­ja nos­taa alem­mal­la verol­la, jos olisi vähen­tänyt työvoimaa, vero nousisi tms.). En siis ymmärtänyt totea­mus­ta arvon­lisäyk­sen osalta:

    “Jos on tarkoi­tus palki­ta yrit­täjää työl­listämis­es­tä, eikö hän­tä pitäisi palki­ta yri­tyk­sessä tapah­tuneesta arvon­lisäyk­ses­tä eikä pääo­man sit­o­mis­es­ta yri­tyk­sen tilille.”

    Työl­listämi­nen kun on aika lail­la eri asia kuin arvon­lisä. Yksi työn­tek­i­jäkin voi saa­da vaik­ka miljoo­nia arvon­lisää aikaan. Joku meklari voi saa­da miljoo­nia arvon­lisää aikaan muu­ta­mas­sa min­uutis­sa. Mut­ta ei se silti vält­tämät­tä monia työl­listä. Arvon­lisää tulee, jos myy kalli­im­mal­la kuin ostaa. Jos työl­listämistä halu­taan edis­tää, arvon­lisäpo­h­jainen kan­nuste ei vält­tämät­tä ole toimivin. Arvoa­han tulee sitä enem­män lisää, mitä vähem­män on työn­tek­i­jöitä työvoima- ja tilakus­tan­nuksi­neen arvon­lisäyk­sen tiel­lä… eli arvon­lisäyk­sen mak­si­moimisek­si kan­nat­taisi vähen­tää vähiten arvon­lisäys­tä tuot­ta­va työvoima, ja siirtää tuk­i­toimin­not yms. fir­man ulkop­uolelle arvon­lisäys­lukemia heikentämästä…

  51. Onko hal­li­tuk­ses­sa harkit­tu Viron vero­ma­llin ottamista käyt­töön yri­tys- ja osinkovero­tuk­ses­sa? Se olisi ensin­näkin yksinker­tainen ja toisek­si sil­lä saataisi­in myös ulko­maiset omis­ta­jat osal­lis­tu­maan infra­struk­st­turin rahoit­tamiseen tasaver­tais­es­ti suo­ma­lais­ten rinnalla.
    Virossa­han verotet­taan vain yri­tyk­ses­tä ulos mak­set­tavaa tulosta, yri­tyk­sen taseeseen jätet­tävää tulosta ei verote­ta ollenkaan. Sit­ten osin­gon­saa­jia ei verote­ta osinko­tu­loista ollenkaan, ain­oas­taan myyn­tivoit­to­ja verote­taan. VAT­Tin tutk­i­jan kolum­nis­sa esitet­ti­in epäi­lyjä tuon yri­tyk­seen jätet­tävän verot­ta­mat­toman voit­to-osu­u­den vaiku­tuk­ses­ta kansan­talouteen. Suomes­sa voitasi­i­in Viron mallia muoka­ta siten, että myös tätä voit­to-osu­ut­ta verotet­tasi­in, mut­ta pienem­mäl­lä verokan­nal­la kuin ulos mak­set­tavvaa voit­to-osu­ut­ta. Mitan olisi siis vaik­ka seu­raa­vat pros­en­tit: yhteisövero koko tulok­ses­ta 15 %, ulos mak­set­tavas­ta tulok­ses­ta lisävero 17 %, osigon­saa­jia ei verotet­taisi. Näin kokon­aisveroaste olisi sama kuin muista pääo­mat­u­loista, mut­ta veron tuot­to verosaa­jille olisi hyvä nyky­istä laa­jem­man veropo­h­jan ansiosta.

  52. Tim­oT: Mitan olisi siis vaik­ka seu­raa­vat pros­en­tit: yhteisövero koko tulok­ses­ta 15 %, ulos mak­set­tavas­ta tulok­ses­ta lisävero 17 %, osigon­saa­jia ei verotet­taisi. Näin kokon­aisveroaste olisi sama kuin muista pääo­mat­u­loista, mut­ta veron tuot­to verosaa­jille olisi hyvä nyky­istä laa­jem­man veropo­h­jan ansiosta.

    Inho­re­al­isti­nen vas­taus: Sik­si, että tuos­sa tapauk­ses­sa suurin osa sijoit­ta­jista jou­tu­isi mak­samaan paljon enem­män veroa kuin nyt. Tämä tek­isi suo­ma­lai­sista fir­moista huonos­ti houkut­tele­via sijoi­tusko­htei­ta, ja esimerkik­si eläke­vaku­u­tus­fir­mat jou­tu­isi­vat nyky­istä syvem­pään pulaan.

    Suurin osa osin­go­ista menee kuitenkin aivan muualle kuin suo­ma­laisille yksi­ty­ishenkilöille, joiden vero­tuk­ses­ta tässä väännetään.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    niin
    Jos myyt jäätä Grön­lan­nista Sau­di-Ara­bi­aan, kyl­lä siitä syn­tyy todel­li­nen arvonlisäys.

    Äkkiseltään voisi ajatel­la, että jään kuskaami­nen Etelä­man­tereelta Sau­di-Ara­bi­aan olisi n. ziljoona ker­taa kan­nat­tavam­paa kuin Grönlannista.

  54. Mitähän jos VM:n verosim­u­laat­tori Kessu­un pyöräytet­täisi­in, että ALV alara­ja nos­tet­taisi­in 8500 eurosta EU:n keskiar­von tasolle eli 20 000 euroon.

    Mil­jardilu­okan yhteisöveron alen­nus ei tuo muu­ta kuin voit­to­jen kotiut­tam­mista. ALV-alara­jan nos­to pois­taisi har­maa­ta talout­ta ja veron kier­toa, lisäisi yrit­teliäisyyt­tä ja työl­lisyyt­tä ja kas­vat­taisi bruttokansantuoteetta.

Vastaa käyttäjälle pekka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.