Irtisanomissuoja pienyrityksissä

Sopi­va irti­sanomis­suo­ja on tas­apain­oilua kah­den tavoit­teen välil­lä. Työn­tek­i­jän kannal­ta irti­sanomis­suo­ja on ymmär­ret­tävästi hyvä asia, mut­ta työt­tömän kannal­ta huono asia, kos­ka se nos­taa kyn­nys­tä palkata työvoimaa. On ilmeistä, että päädyt­täisi­in eri tulok­seen, jos asi­aa kat­sot­taisi­in vain suurten tai vain pien­ten yri­tys­ten kannal­ta. Pienelle yri­tyk­selle irti­sanomisen vaikeus merk­it­see suh­teessa suurem­paa riskiä, kos­ka epäon­nis­tuneen rekry­toin­nin jäl­keen palkat­ulle henkilölle on pienen yri­tyk­sen sisältä vaikea löytää hänelle sopi­vaa tehtävää. Niin­pä irti­sanomis­suo­jan hai­tat työl­listymisen estäjänä ovat pienis­sä yri­tyk­sis­sä suurem­mat kuin pienis­sä. Tämä on monis­sa mais­sa johtanut siihen, että irti­sanomis­suo­ja on pienis­sä yri­tyk­sis­sä säädet­ty heikom­mak­si kuin suuris­sa.     

Suo­raan raportistamme: 

Mitä vahvem­pi on irti­sanomis­suo­ja, sitä suurem­mat riskit sisäl­tyvät henkilöstön palkkaamiseen. Pie­nille yri­tyk­sille epäon­nis­tunut rekry­toin­ti on suurem­pi ris­ki kuin suurem­mille, jos­sa on helpom­paa löytää sovel­tuvaa työtä henkilölle, joka ei sovel­lu kun­nol­la siihen tehtävään, johon hänet on alun perin palkat­tu. Pienyri­tys­ten tule­vaisu­u­den­näkymät ovat myös usein epä­vakaat, minkä vuok­si henkilöstön palkkaamista kai­hde­taan. Opti­maa­li­nen työ­suhde­tur­va aset­tuu pienis­sä yri­tyk­sis­sä alem­mas kuin suuris­sa, kun etsitään kom­pro­mis­sia työ­suhde­tur­van ja rekry­toin­tikyn­nyk­sen välillä. 

Suosi­tus 19:

Irti­sanomis­suo­ja pienis­sä yri­tyk­sis­sä. Esitämme, että selvitetään irti­sanomis­suo­jan heiken­tämistä pienis­sä yri­tyk­sis­sä mah­dol­lise­na keinona alen­taa rekry­toin­nin kynnystä.

 

61 vastausta artikkeliin “Irtisanomissuoja pienyrityksissä”

  1. Jaa että irti­sanomis­suo­jaa heikennetään?
    Nol­lan alle on vaikea mennä.
    Ilmeis­es­ti tarkoite­taan, että irti­san­ot­tu mak­saa työ­nan­ta­jalle irti­sanomis­es­taan korvausta.
    Täy­tyy nos­taa hat­tua — ker­rankin uusi ajatus! 😉

  2. Hyvä idea. Kan­natan. Pienyri­tys­ten mah­dol­lisuuk­sia ja uskallus­ta rekry­toidan voitaisi­in var­masti alen­taa täl­lä keinolla.

  3. Irti­sanomis­suo­jan pitäisi olla sil­ta työn­tek­i­jän nykyisen, ja seu­raa­van työn välillä.

    Jokainen voi itse pohtia, että tarvit­seeko kukaan esimerkik­si kah­den vuo­den palkan irtisanomissuojaa.

    Mikäli työl­listämistä täten helpote­taan, sil­loin tuon sil­lan ‘pitu­us­tarvekin’ lyhen­tyy automaattisesti.

  4. Mik­si muuten tota asi­aa tarvit­see selvittää?

    Kuinkako­han pien­tä yri­tys­tä tarkoitetaan. 

    Jos­sain viiden ihmisen yri­tyk­sessä yksi väärä rekry­toin­ti aiheut­taa vaikean ongel­man, saat­taa olla konkurssi lähel­lä riip­puen toimialasta.

    Minus­ta pitäisi olla niin, että työt­tömät voisi­vat tehdä lyhy­itäkin työkeikko­ja, niin ettei aiheudu työt­tömyy­saikana katkok­sia työt­tömyys­tur­vaan. Sil­loin pienyri­tyk­set voisi­vat palkata työt­tömiä keikka­hom­mi­in muu­ta­mak­si päiväk­si tai muu­ta­mak­si viikok­si. Se pienen­tää rekry­toin­tiriskiä ja luo kasvumah­dol­lisuuk­sia pienyri­tyk­sille. Niin ne voivat jatkos­sa työl­listää vak­i­tuisek­si, kun toim­inta laa­je­nee. Työtön saisi luo­tua helpom­min verkos­to­ja pieni­in työnantajin.

  5. “Mitä vahvem­pi on irti­sanomis­suo­ja, sitä suurem­mat riskit sisäl­tyvät henkilöstön palkkaamiseen. Pie­nille yri­tyk­sille epäon­nis­tunut rekry­toin­ti on suurem­pi ris­ki kuin suurem­mille, jos­sa on helpom­paa löytää sovel­tuvaa työtä henkilölle, joka ei sovel­lu kun­nol­la siihen tehtävään, johon hänet on alun perin palkattu.”

    Mik­si Osmo muuten täm­möisiä tek­ste­jä kir­joite­taan raport­tei­hin? Et ole ain­oa, joka täm­möseen syyllistyy.

    Minä vetäisin punakynäl­lä tol­laset yli, ne ovat vain sivu­jen täytet­tä. Edus­taa sisäl­löl­lis­es­ti samaa tasoa kuin tämä kulunut sanon­ta: “Ker­rostalos­sa asu­vat käyt­tävät keskimäärin enem­män hissiä, kuin omakoti­talos­sa asuvat”.

  6. Jo nyt työn­tek­i­jän voi palkata 4 kk:n koea­jalle, jon­ka aikana työ­suhde voidaan päät­tää päät­tymään välit­tömästi syytä ilmoit­ta­mat­ta. Neljässä kuukaudessa kyl­lä yleen­sä näkee, onko kyseessä virherekry­toin­ti (varsinkin niitä mui­ta posi­tioi­ta, joi­hin työn­tek­i­jää voisi kokeil­la, ei juurikaan pienis­sä yri­tyk­sis­sä ole).

    1. Rekry­toin­tivirhe ei aina liity työn­tek­i­jään. Se voi liit­tyä myös väärään käsi­tyk­seen yri­tyk­sen kysyn­nästä. Tuotan­nol­li­sista syistä voi irti­sanoa, mut­ta sen jäl­keen ei voi palkata ketään muu­ta vaik­ka muun­laiselle tekemiselle olisi kysyntää.

  7. Vah­va irti­sanomis­suo­ja on myös työ­nan­ta­jan etu, että osaa­vat työn­tek­i­jät eivät hyvän uuden työti­laisu­u­den tullen livistä toiselle työnantajalle.

    Eikös Tan­skas­sakin nyky­isin ole niin, että lyhyt irti­sanomi­sai­ka on molem­pia osa­puo­lia sito­va — eikä pelkästään työan­ta­jan etu.

  8. Tan­skan malli — koea­jal­ta ilman mon­imutkaista byrokra­ti­aa ja mene­tyk­siä työt­tömyysko­r­vauk­selle, kuten pätkätöissä.

    Joka tapauk­ses­sa, Suomes­sa tämä ei mene läpi.

  9. “Mitä vahvem­pi on irti­sanomis­suo­ja, sitä suurem­mat riskit sisäl­tyvät henkilöstön palkkaamiseen. Pie­nille yri­tyk­sille epäon­nis­tunut rekry­toin­ti on suurem­pi ris­ki kuin suurem­mille, jos­sa on helpom­paa löytää sovel­tuvaa työtä henkilölle, joka ei sovel­lu kun­nol­la siihen tehtävään, johon hänet on alun perin palkattu.”

    Käytän­nössä Soin­in­vaara ja Var­ti­ainen esit­tävät ihmisoikeuk­sista ja oikeusval­tios­ta luopumista.

    Irti­sanomis­suo­ja perus­tuu pääasi­as­sa ihmisoikeuk­si­in ja oikeusval­tiope­ri­aat­teeseen, ei työ­sopimus­lais­sa ole mitään eri­ty­istä irti­sanomis­suo­jaa, ain­oas­taan irtisanomisajat.

    Työ­sopimuskin on sopimus ja naut­tii perus­tus­lain suo­jaa kuten muutkin sopimuk­set, ilmeis­es­ti Soin­in­vaara ja Var­tia­nen halu­a­vat luop­ua perustuslaistakin ?

    Tai että lait , perus­tus­la­ki, ihmisoikeudet ja oikeusval­tio koske­vat vain parem­paa väkeä ?

    Ja yrit­täjistä ollaan tekemässä luok­ka, jon­ka ei tarvitse kan­taa vas­tu­u­ta virheistään vaan yrit­täjän virhei­den mak­sa­jak­si ollaan val­jas­ta­mas­sa työntekijää ?

    1. Liian van­ha
      Pitäisi ensin ajatel­la ja sit­ten vas­ta kir­joit­taa. Sin­un pitäisi prustel­la, ovatko ne maat, joil­la pienyri­tyk­sil­lä on keven­net­ty irti­sanomis­suo­ja, luop­uneet ihmiskoikeuk­sista. Niitä löy­tyy EU:sta lukuisia.

  10. Min­ul­la on omako­htaista koke­mus­ta siitä, kun irti­sanomi­nen tehdään väärin perustein.

    Kysyin irti­sanomisen yhtey­dessä perustet­ta työ­sopimuk­sen irti­sanomiseen ja yllä­tyin kun minus­ta olikin levitel­ty perät­tömiä väit­teitä ja pysyi väit­teis­sä vaik­ka vaadin perät­tömien väit­tei­den oikaisemista.

    Asia eteni jo käräjäoikeu­teen, mut­ta vas­ta käräjäoikeu­den valmis­tel­evas­sa istun­nos­sa istu­va tuo­mari huo­masi val­heen doku­menteista ja kehot­ti työn­nat­ja edus­tanut­ta Borenius& co sopi­maan asian kos­ka tap­pio oli ilmeinen.

    Ilmieses­ti jatkos­sa täl­laiset työ­nan­ta­jan val­heet on kor­jat­ta­va oman käden oikeu­den kautta ?

    Merkit­tävää asi­as­sa on, että työ­nan­ta­jalle ei syn­tynyt oikeu­denkäyn­nistä kulu­ja vaan kaiken mak­soi työnantajaliitto.

    Kor­vauk­set toki tuli työ­nan­ta­jan mak­set­tavak­si, mut­ta sehän on vain sitä yritysriskiä ?

  11. Mitähän tämä käytän­nössä tarkoittaisi?
    Neljän kuukau­den koea­jan piden­tämistä pienis­sä yrityksissä?
    Vai ikuista koeaikaa?
    Nykyään hom­mat hoide­taan pätkä­työläis­ten prekari­aatil­la heknilöstövuokraus­fir­mo­jen kaut­ta, joten onko­han tätä edes tulok­sel­lista aprikoida?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian vanha
    Pitäisi ensin ajatel­la ja sit­ten vas­ta kir­joit­taa. Sin­un pitäisi prustel­la, ovatko ne maat, joil­la pienyri­tyk­sil­lä on keven­net­ty irti­sanomis­suo­ja, luop­uneet ihmiskoikeuk­sista. Niitä löy­tyy EU:sta lukuisia.

    Eivät ole luop­uneet , mut­ta eipä se todel­li­nen irti­sanomisen pros­es­si juuri Suomes­ta poikkea.

    Esim Tan­skas­sakin voi irti­sanoa vain tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä tai henkilöstä johtu­vista syistä

    Ain­oat erot ovat , että Tan­skas­sa koeai­ka on hiemen pidem­pi, takaisinot­tovelvoite lyhyem­pi ja irti­sanomisa­jat sovi­taan työe­htosopimuk­sis­sa, ei lais­sa kuten Suomessa.

    Ja työn­tek­i­jästä johtu­van syyn joutuu työ­nan­ta­ja perustele­maan ja todis­ta­maan tarvit­taes­sa oikeudessa ja kor­vauk­set hävitessä ovat korkeam­mat kuin Suomessa

    Mut­ta Tan­skas­sa toimi­ikin kak­sikan­ta eli työ­markki­naos­a­puo­let päät­tävät kaikesta työelämään liit­tyvästä, ei val­tio, joten pelisään­nöt ovat ehkä jous­tavampia kun ne eivät ole lais­sa määriteltyjä

    Mut­ta tekevätkö nämä muu­ta­mat yksi­tyisko­h­dat irti­sanomis­es­ta jotenkin eri­tyisen helpon, kun kaik­ki huomioita­vat asi­at ovat samoja ?

    Irti­sanomisen help­pous on enem­män pro­pa­gan­daa kuin todellisuutta. 

    Ja tietysti niis­sä mais­sa, jois­sa työ­nan­ta­jat eivät nou­da­ta lake­ja irti­sanomi­nen näyt­tää helpol­ta esim Indones­si­as­sa arvioiti­in, että ehkä 50 % yri­tyk­sistä nou­dat­taa lakeja

    Eikä lakien nou­dat­ta­mi­nen ollut korkeal­la Virossa, Latvi­as­sa ja Liettuassakaan.Eikä ollut ay-liiket­tä puo­lus­ta­mas­sa työn­tek­i­jöitä ja tuomiois­tu­imes­takin sai ostaa halu­tun­laisen päätöksen

    Osmon ja Juhanan ihannevaltioita ?

    Kun Bal­ti­as­sa nou­da­timme LAINMUKAISTA irti­sanomisjärjestys­tä niin kyl­lä pros­es­si oli mon­imutkaisem­pi kuin Suomessa

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Rekry­toin­tivirhe ei aina liity työn­tek­i­jään. Se voi liit­tyä myös väärään käsi­tyk­seen yri­tyk­sen kysyn­nästä. Tuotan­nol­li­sista syistä voi irti­sanoa, mut­ta sen jäl­keen ei voi palkata ketään muu­ta vaik­ka muun­laiselle tekemiselle olisi kysyntää.

    Käsit­tääk­seni on mah­dol­lista palkata, mikäli on osoitet­tavis­sa, ettei irti­san­otun ammat­ti­taito kel­paa auen­neisi­in tehtäviin. 

    Henkilön, joka ei sovel­lu työy­hteisöön tai jon­ka osaami­nen ei olekaan toiv­ot­tua, todel­li­nen tilanne selvin­nee pienessä yri­tyk­sessä — jos­sa väli­por­tai­ta johdon ja työn­tek­i­jän välis­sä on min­i­maalis­es­ti — jo nykyisen irti­sanomisa­jan puit­teis­sa, mikäli yri­tyk­sen johto on mil­lään tasol­la per­il­lä mitä työn­tek­i­jöiltä odotetaan.

    Yrit­täjän­riskin ja huonon johtamisen (sen, ettei yhtään tiede­tä mil­laista osaamista tarvi­taan ja mil­lä aikavälil­lä — tai nähdä viimeistään koea­jan aikana tar­joaako valit­tu työn­tek­i­jä halut­tua osaamista) aiheut­tamien ongelmien ulkois­t­a­mi­nen työn­tek­i­jän kon­tolle on hie­man kyseenalaista. Osa-aikaisen ja ‑päiväisen työn tar­joamisen ja vas­taan­ot­tamisen kyn­nys­tä tulisi toki madaltaa.

  14. Erit­täin type­r­ää olisi jakaa yri­tyk­set tässä asi­as­sa kah­teen kasti­in. Jos työn­tek­i­jäl­lä olisi valit­ta­vana kak­si työ­paikkaa, iso ja pieni yri­tys, hän menisi ilman muu­ta töi­hin isoon parem­man irti­sanomis­suo­jan takia. Tämä toisi työ­markki­noille epäsuhtaa.

    Osmol­la on myös hyvin ide­al­isti­nen kuva pienyrit­täjistä. Miten niin kaikil­la pienyrit­täjil­lä on han­kalaa? Pienyri­tyk­sil­lä on usein myös ihan vakaat tule­vaisu­u­den­näkymät. Mon­esti paljon vakaam­mat kuin isoil­la yrityksillä. 

    En lähtisi heiken­tämään työn­tek­i­jöi­den työ­suhde­tur­vaa kuin vasti­neek­si jostain: mitä Osmo ja pienyrit­täjät voivat luva­ta pienyri­tys­ten työn­tek­i­jöille vasti­neek­si työ­suhde­tur­van heikken­e­mis­es­tä? Rahaa, lisää lomapäiviä, alhaisem­man eläkeiän?

  15. Suomen työlain­säädän­tö + eri­laiset palkkatur­vat ym. ovat kyl­lä monipuoliset, mut­ta yrit­täjä ei vält­tämät­tä tiedä kaik­ista eri­lai­sista malleista.

    Ehkä aina ajatel­laan, että se on tois­taisek­si voimas­sa ole­va työ­suhde, jos työ­suhtei­ta solmitaan.

    Yrit­täjän pitäisi ennen rekry­toin­tia pyytää neu­vo­ja, mil­lainen ratkaisu juuri hänen yri­tyk­senä tarpeeseen olisi paras.

  16. Liian van­ha:
    ei työ­sopimus­lais­sa ole mitään eri­ty­istä irti­sanomis­suo­jaa, ain­oas­taan irtisanomisajat. 

    Onhan. 7 luku 1 §: “Työ­nan­ta­ja saa irti­sanoa tois­taisek­si voimas­sa ole­van työ­sopimuk­sen vain asial­lis­es­ta ja painavas­ta syys­tä.

    Nim­imerk­ki Liian van­hal­la vaikut­taisi ole­van sel­l­ainen kum­ma näke­mys, että (muun kuin työ­suhdet­ta koske­van) sopimuk­sen irti­sanomi­nen ilman painavaa syytä olisi sopimus­rikko­mus. Näin­hän ei asia yleen­sä ole. Yleen­sä kul­lakin osa­puolel­la on oikeus irti­sanoa sopimus ilman mitään eri­ty­istä syytä, kun­han irti­sanomi­saiko­ja ja vas­taavia ehto­ja noudatetaan.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Tuotan­nol­li­sista syistä voi irti­sanoa, mut­ta sen jäl­keen ei voi palkata ketään muu­ta vaik­ka muun­laiselle tekemiselle olisi kysyntää. 

    Eipä ole asia niin.
    Samaan tehtävään ei saa palkata, mut­ta eri tehtävään kyllä.
    Ja vaikka­pa organ­isaa­tion muu­tos voi olla tuotan­nolli­nen syy.

  18. Heik­ki:
    Irti­sanomis­suo­jan pitäisi olla sil­ta työn­tek­i­jän nykyisen, ja seu­raa­van työn välillä.

    Jokainen voi itse pohtia, että tarvit­seeko kukaan esimerkik­si kah­den vuo­den palkan irtisanomissuojaa.
    ‘snip’

    Eipä ole kah­den vuo­den irti­sanomis­suo­jaa minkään alan sopimuk­ses­sa — eikä mitään muu­takaan suo­jaa kuin työ­sopimus­lais­sa ole­vat irtisanomisajat.
    Ain­oa irti­sanomis­suo­ja Suomes­sa liit­tyy kuntaliitoksiin.

  19. Liian van­ha: Min­ul­la on omako­htaista koke­mus­ta siitä, kun irti­sanomi­nen tehdään väärin perustein.

    Eli nykyi­nen irti­sanomis­suo­ja ei sit­ten kuitenkaan tur­vaa sitä, että kaik­ki menisi hyvin.

  20. Kos­ka koeaikana on help­po irti­sanoa, niin epäon­nis­tuneet rekry­toin­nit eivät ole kovin usein ongel­ma. Sen sijaan ongel­mat syn­tyvät usein markki­noiden vaa­timista tarpeista ajaa liike­toim­into­ja pysyvästi tai tilapäis­es­ti kokon­aan tai osit­tain alas. Ja joskus businek­sia tietenkin siir­retään silka­s­ta ahneud­es­ta edullisem­pi­in maihin.

    Isom­mat yri­tyk­set kestävät kalli­impia irti­sanomis­suo­jia pieniä parem­min usein sen vuok­si, että niil­lä on usei­ta businek­sia, joista toiset vetää ja toisia joudu­taan supis­ta­maan. Täl­löin hyvin menevil­lä businek­sil­la voidaan jonkin aikaa sub­ven­toi­da huono­ja busineksia.

    Usein isom­mil­la yri­tyk­sil­lä on myös isom­mat pääo­mare­servit ja vaku­us­varan­not estämässä konkurssi­ti­lan­net­ta. Niil­lä on parem­mat mah­dol­lisu­udet han­kkia lisärahoitusta.

    Jois­sakin tilanteis­sa irti­sanomiskus­tan­nuk­set estävät luo­van tuhon posi­ti­ivista kehi­tysvoimaa. Tap­pi­ol­lista liike­toim­intaa saate­taan jatkaa sen vuok­si, että halu­taan vält­tää iso­ja ker­talu­on­teisia tap­piokir­jauk­sia. Yri­tysjo­hto saat­taa epä­toivois­es­ti toivoa parem­pi­en aiko­jen tulemista tai pitkit­tää tahal­laan vält­tämät­tömiä leikkauk­sia omien öky­bonusten­sa turvaamiseksi.

    Pienyri­tys­ten irti­sanomisuo­jan heiken­tämi­nen epäilemät­tä toisi posi­ti­ivista lisä­dy­nami­ikkaa talouselämään. Heikot businek­set opti­moitaisi­in ja hylät­täisi­in herkem­min muil­la tavoin kuin kalli­ik­si käyvien konkurssien kaut­ta. Samal­la yrit­täjät nopeam­min suun­taisi­vat voimavaransa uusi­in kas­vavi­in ja kan­nat­tavi­in businek­si­in. Työn­tek­i­jöi­den piiris­sä kil­pailu hyvistä työ­paikoista kiristy­isi entis­es­tään. Enem­mistö hyö­ty­isi, mut­ta kelka­s­ta myös pudot­taisi­in herkemmin.

  21. Raimo K: Eipä ole kah­den vuo­den irti­sanomis­suo­jaa minkään alan sopimuk­ses­sa – eikä mitään muu­takaan suo­jaa kuin työ­sopimus­lais­sa ole­vat irtisanomisajat.
    Ain­oa irti­sanomis­suo­ja Suomes­sa liit­tyy kuntaliitoksiin.

    Monel­la toim­i­tusjo­hta­jal­la on.Vaikka työvelvoite päät­tyy niin palka­n­mak­su jatkuu sopimuk­sen mukaan ja päälle tulee irti­sanomisko­r­vaus, siitä tulee usein 1–2 vuo­den palkka.

  22. “Käytän­nössä Soin­in­vaara ja Var­ti­ainen esit­tävät ihmisoikeuk­sista ja oikeusval­tios­ta luopumista.”

    Kai nyt työ­nan­ta­jillekin kuu­luu jotain “ihmisoikeuk­sia”. Ihmisiä hekin ovat ja varsinkin pienyrit­täjät kan­ta­vat ison taloudel­lisen vas­tu­un yri­tyk­ses­tään. Työn­tek­i­jän ris­ki on jäädä työt­tömäk­si ja sil­loinkin pelas­taa työt­tömyysko­r­vaus ja toimeen­tu­lo­tu­ki, mut­ta yrit­täjälle saat­taa koitua isot velat. Jos ris­ki palkata työn­tek­i­jä on liian iso, vaik­ka tarvet­ta olisi, on parem­pi olla rekry­toimat­ta eikä kukaan voita.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Rekry­toin­tivirhe ei aina liity työn­tek­i­jään. Se voi liit­tyä myös väärään käsi­tyk­seen yri­tyk­sen kysyn­nästä. Tuotan­nol­li­sista syistä voi irti­sanoa, mut­ta sen jäl­keen ei voi palkata ketään muu­ta vaik­ka muun­laiselle tekemiselle olisi kysyntää.

    Takaisinot­tovelvoite ei ole automaattinen

    Takaisinot­tovelvol­lisu­us on uudelleen­si­joi­tus- ja koulu­tusvelvol­lisu­ut­ta sup­peampi. Se ei sisäl­lä velvol­lisu­ut­ta koulut­taa tehtävi­in, vaan kos­kee tehtäviä, joi­ta henkilö osaa ilman suurem­paa pere­hdy­tys­tä tehdä.

    Eli ei takaisinot­tovelvoite päde jos henkilö ei osaa uusia tehtäviä

    Ja mikäli yri­tyk­ses­tä on irti­san­ot­tu use­ampi henkilö samoista tehtävistä, työ­nan­ta­ja voi vali­ta, kenelle heistä se tar­joaa työtä. 

    Ja jos irti­san­ot­tu henkilö ei ole työn­hak­i­jana TE toimis­tossa eli on työl­listynyt uudelleen, koulu­tuk­ses­sa tai siir­tynt työvoiman ulkop­uolelle niin sil­loinkaan takaisinot­tovelvoit­te­ta ei ole

  24. Raimo K:
    Jaa että irti­sanomis­suo­jaa heikennetään?
    Nol­lan alle on vaikea mennä.

    Tuo on ihan täyt­tä roskaa, tiedät sen itsekin. On toki help­poa potkia poruk­ka pihalle sil­loin kun fir­ma on menos­sa konkurssi­in ja tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt täyt­tyvät joka ikisen miehen kohdal­la, mut­ta jos menee edes kohtu­ullis­es­ti niin turhista tek­i­jöistä ei meinaa päästä eroon. Yksikin surkea työn­tek­i­jä jar­rut­taa tai jopa jämäyt­tää pienen fir­man kehit­tämisen kun investoin­tei­hin tarkoite­tut rahat uppoa­vat turhan äijän palkkoihin.

    Voi tul­la oikeasti yllä­tyk­senä, mut­ta monel­la alal­la huono työn­tek­i­jä ei oikeasti kel­paa mihinkään muuhun kuin kahvin keit­tämiseen. Jos fir­mas­sa on vaikka­pa viisi työn­tek­i­jää, kahvin keit­tämiseen ei saa kulumaan mon­takaa tun­tia päivässä.

    Ja kyl­lä, on ole­mas­sa mah­dol­lisu­udet irti­sanoa henkilöko­htaista syistä, mut­ta se ei ole koskaan riskitön­tä. Lisäk­si jos ei ole doku­men­toin­ut tunaroin­te­ja kyllin tarkasti, joutuu lait­ta­maan miehen tekemään tieten tah­toen sut­ta ja irti­sanomaan sit­ten sil­lä perus­teel­la. Ei paljoa nau­ra­ta lait­taa asi­akaspro­jek­ti­in työn­tek­i­jää, jon­ka tietää munaa­van ja jon­ka munaamista aikoo sitte käyt­tää irti­sanomis­pe­rus­teena. Se ihan viimeinen tulos tai ulos-pro­jek­ti ei ole kenenkään kannal­ta opti­maa­li­nen tilanne.

    Mitä tulee koeaikaan niin yleen­sä jopa syn­tymälaiskat jak­sa­vat skarpa­ta neljän kuukau­den ajan. Lisäk­si mon­es­sa asiantun­ti­ja­hom­mas­sa har­jaan­tu­mi­nen vie paljon pidem­pään kuin 4kk. Ainakaan me emme odota täysin koke­mat­toma­l­ta työn­tek­i­jältä kovinkaan suur­ta työ­panos­ta ensim­mäisen neljän kk aikana. Tämä taas johtaa siihen että potku­mit­tatikkua on vaikea­ta virit­tää. Kokenei­den uusien työn­tek­i­jöi­den kanssa taas asiantun­ti­ja-aloil­la on vähän sel­l­aista ongel­maa, että työsken­te­ly on usein hyvinkin itsenäistä ja tulok­sien saami­nen vie kuukau­sia. Esimiehen voi olla vaikea­ta seu­ra­ta jonkun yksit­täisen koo­d­inikkarin taik­ka suun­nit­teli­jan aikaansaan­nok­sia. Se on kiva sit­ten puolen vuo­den jäl­keen tode­ta että tuli sut­ta ja sekun­daa kun tuotan­nos­ta alkaa tule­maan tietoa virheistä.

    Kaikille huo­mau­tus nyt siitä, että en tarkoi­ta että on mah­do­ton­ta koea­jan puit­teis­sa seu­ra­ta ja arvioi­da työn­tek­i­jöitä. Tot­ta kai on, mekin olemme purka­neet työ­suhtei­ta koea­jal­la sekä jät­täneet uusi­mat­ta määräaikaisia työ­suhtei­ta. Mut­ta olemme myös jät­täneet purka­mat­ta sel­l­aisia työ­suhtei­ta, jot­ka olisi pidem­män koea­jan puit­teis­sa puret­tu. Neljän kuukau­den koeai­ka ei ole mikään maagi­nen ase, jon­ka puit­teis­sa saadaan virherekry­toin­nit kar­sit­tua pois, sil­lä saadaan kyl­lä osa täysin selkeistä virheistä rak­sit­tua, mut­ta ei kaikkia. 

    Itse pienyrit­täjänä olen kokenut omako­htais­es­ti, kuin­ka virherekry­toin­nit vetävät palkkauk­ses­sa varovaiseksi. 

    ernop
    Yrit­täjän­riskin ja huonon johtamisen (sen, ettei yhtään tiede­tä mil­laista osaamista tarvi­taan ja mil­lä aikavälil­lä – tai nähdä viimeistään koea­jan aikana tar­joaako valit­tu työn­tek­i­jä halut­tua osaamista) aiheut­tamien ongelmien ulkois­t­a­mi­nen työn­tek­i­jän kon­tolle on hie­man kyseenalaista. 

    Toki oma­l­ta osaltaan näinkin, mut­ta mitä korkeam­malle rima vede­tään, sitä parem­pia johta­jia tarvi­taan. Ja mitä korkeam­malle rima nousee johtamisen laadus­sa, sitä harvem­mas­ta on johta­maan eli sitä harvem­mas­ta on ylipäätän­sä työ­nan­ta­jak­si. Lisäk­si rehellisyy­den nimis­sä on san­ot­ta­va, että työn­hak­i­jat kyl­lä tekevät yleen­sä kaikken­sa osoit­taak­seen ole­vansa kyvykkäitä haet­tuun hom­maan, myös sil­loin kun paukku­ja ei ole.

  25. Liian van­ha: Monel­la toim­i­tusjo­hta­jal­la on. Vaik­ka työvelvoite päät­tyy niin palka­n­mak­su jatkuu sopimuk­sen mukaan ja päälle tulee irti­sanomisko­r­vaus, siitä tulee usein 1–2 vuo­den palkka.

    Ja toim­i­tusjo­hta­jien sopimuk­setko ovat merkit­tävä rekry­toin­nin este pienyri­tyk­sis­sä? Katin kontit!

  26. Yks reilu tapa olisi jos kaik­ki toimi­si­vat yrit­täjinä ja työ­suh­teet olisi pan­nas­sa. Eipä tarvisi miet­tiä; onko esim ovi­maalari itse vas­tu­us­sa velvoit­teis­taan. Tää voisi myös vähen­tää virkami­esten ja kaikenkar­vais­ten kon­sult­tien tarvet­ta jos yrit­täjien annet­taisi itse päät­tää, eläke­tur­vas­taan ja lääkäreistään.….

  27. Ei työ­nan­ta­jia tosi­aan pidä jakaa kastei­hin koon perus­teel­la. “Suuret on suuria vain kos­ka pienet ovat polvil­laan”, taisi sanoa jo Proud­hon aikoinaan. Jos suu­ru­ud­es­ta on hyö­tyä kan­nat­taa pienen kas­vaa suurem­mak­si ja tämä on yhteiskun­nan etu.

  28. “Itse pienyrit­täjänä olen kokenut omako­htais­es­ti, kuin­ka virherekry­toin­nit vetävät palkkauk­ses­sa varovaiseksi. ”

    Var­maankin, mut­ta tun­tuu oudol­ta, että yrit­täjät oli­si­vat eri­ty­is­lu­ok­ka, jon­ka ei tarvitse vas­ta­ta virheistään .

    Ja sama ris­ki on kaikil­la työ­nan­ta­jil­la ja riskit pis­tetään hintaan.

    Yrität vain peit­el­lä omaa huonoa johtamistaitoa

    1. Liian Van­ha
      Jos olet sitä mieoltä, että on oikein, että yksi väärä val­in­ta voi tuho­ta koko yri­tyk­sen ja sen on aivan oikein, kos­ka pitäähän yrit­täjän vas­ta­ta virheistään, ymmärtänet, että tuol­laiset vaa­timuk­set johta­vat siihen, että pienyri­tyk­set vält­tävät viimeiseen asti ken­bekään palkkaamista, jol­loin maas­sa menetetään kym­meniä tuhan­sia ellei sato­ja tuhan­sia poten­ti­aal­isia työ­paikko­ja. Sitäkö haluat?

  29. Pitää muis­taa, että yrit­täjäl­läkin on saman­ta­soinen tai jopa parem­pi sopimus­tur­va kuin työntekijällä.

    Ei yrit­täjän kanssa tehtyä sopimus­takaan voi purkaa kuin sopimuse­hto­jen tai paina­van perus­teen mukaan

    Yrit­täjäkin saa tehdä virheitä eikä se oikeu­ta purku­un kuin törkeis­sä tapauksissa.
    Jos virheet ovat ns nor­maale­ja niin yri­tys­tä on huo­mautet­ta­va ja yri­tyk­selle on annet­ta­va mah­dol­lisu­us kor­ja­ta tapansa.

    Virheetön­tä ei tee kukaan ja yri­tyk­senkin sopimuk­ses­sa sel­l­ainen ehto on ns kohtu­u­ton ehto, ja se on sil­loin mitätön kun asi­aa ratko­taan oikeudessa

    Ja niis­säkin tapauk­sis­sa yrit­täjä voi riitaut­taa perus­teen ja viedä sen oikeuteen.

    Itse asi­as­sa riidat irti­sanomis­pe­rusteista ovat san­gen harv­inaisia ja taustal­la on muitakin syitä eli jatku­va työn­tek­i­jöi­den epäoikeu­den­mukainen kohtelu.

    Ei kuu­lu län­simiseen kult­tuuri­in, ettei asioi­ta voi riitatauttaa.

    Jopa USA:ssa täl­lainen riitau­tus on mah­dolli­nen ja Wall­Mart on tun­ne­tu­impia , jot­ka ovat joutuneet mak­samaan korkei­ta korvauksia

    Ja vielä harvem­min ne kohdi­tu­vat pienyrit­täjään, kyl­lä kohteena ovat suuret, jot­ka kykenevät har­joit­ta­maan laa­jaa sor­toa ja päätök­set koske­vat suur­ta joukkoa. Ei se ay-liik­keen resurssikaan kaik­keen riitä.

    Mieli­v­al­lan lisäämi­nen johtaa vain kas­vavaan oman käden oikeu­teen ja se tuskin on tarkoitus?
    En usko, että kaik­ki sal­li­vat itses­tään perät­tömien jut­tu­jen ker­tomisen ja levittämisen ?

    Tuo kevyem­pi irti­sanomi­nen kun tarkoit­taa mieli­v­al­lan lisäämistä ja työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymisoikeu­den kaven­tamista ja kuten Sylt­tykin toteaa, huono­jen yrit­täjien tulon markkinoille

  30. Liian van­ha:
    Yrität vain peit­el­lä omaa huonoa johtamistaitoa

    Lie­nee selvä että jokainen yrit­täjä ei voi olla johtana­ja Koneen Alahuh­dan tasoa. Kuten sanoin, mitä korkeam­malle erinäköisin säädöksin, ase­tuksin ja vaa­timuksin juuri ja juuri riit­tävän johta­jataidon rima vedet­tään, sitä vähem­män meil­lä on johta­jia. Ja jos ei ole johta­jia niin entistä use­ampi on siinä sin­un tilanteesa: tulee potkut eikä ole minkään­laista toivoa työpaikasta. 

    Ker­ro nyt itse onko kivaa olla ilman töitä? Pitäskö siihen pyrk­iä vielä nyky­istäkin laajemmalti?

    Ode: pitää muis­taa että demar­it inhoa­vat pienyrit­täjiä, niiden kanssa kun ei voi sumplia asioi­ta kabi­neteis­sa samaan malli­in kuin val­tavien teol­lisuukon­glom­er­aat­tien kanssa eikä lakkokaan pure muu­ta­man hen­gen fir­mas­sa ihan samaan malli­in kuin isom­mas­sa, kos­ka yrit­täjäper­he voi mon­es­sa tapauk­ses­sa paika­ta merkit­täviä osia tuotan­nos­ta oma­l­la työllään.

  31. Yhteiskunnna kannal­takin on parem­pi, että yrit­täjät ovat amamt­ti­taitoisia. Luot­to­tap­pi­oi­ta suolta­vat, yhteiskun­taan tyy­tymät­tömiä ja työelämästä pois pyrkiviä työt­tömiä syytävät yrit­täjät ovat kansakun­nan syöpä.

    Jos halu­taan paran­taa elämän­laat­ua niin helpoiten se tapah­tuu työelämää parn­ta­mal­la. Helsin­gin kaupunkikin esit­tää pro­pa­gan­das­saan miten johtamisen laadun paran­t­a­mi­nen on piden­tänyt työuria.

    Ilmeis­es­ti kaupun­gin johto ei ole sitoutunut tähän henkilöstöjo­htamisen malli­in vaan ain­oa keino on poispotkiminen.

    Ja alla ote tan­skalaisen lak­i­fir­man sivuil­ta. Siinä varoite­taan , että perus­tee­ton irti­sanomi­nen tulee kalli­ik­si Tan­skas­sa ja viimeisessä lauseessa varoite­taan eri­tyis­es­ti käyt­tämästä tekaistu­ja perustei­ta “han­kalan” ihmisen irtisanomisessa.

    Ja jatkos­sa varoite­taan, että jos työn­tek­i­jäl­lä on puut­tei­ta taidois­sa, elämän­hallinnas­sa ja ter­vey­dessä niin suo­raan ei voi irti­sanoa vaan on ensin varoitettava.

    Eipä tuo Suomen työ­markki­nakäytän­nöstä poikkea

    Työelämässä ei tarvitse olla ystävä esimi­es­tan tai työ­toverei­den kanssa mut­ta siitä huoli­mat­ta on tul­ta­va toimeen

    http://www.cphlawfirm.com/pages/usagligafskedigelse.php

    “Yri­tyk­sen kanssa teh­dyn sopimuk­sen voi irti­sanoa siten kuin sopimuk­ses­sa sanotaan.”

    Älä viit­si leikkiä tyh­mää .Ei se aivan noin ole, yksi sopimusjuridi­ikan perus­pe­ri­aat­tei­ta on, että ehto­jen pitää olla kohtuullisia.Eli sel­l­aiset sopimuk­set jois­sa esitetään, että sopimuk­sen voi purkaa ‚jos naa­ma ei aamul­la miel­lytä, ovat pätemättömisä

    Ja toisaal­ta jos sopimus irti­san­o­taan esim huonon laadun vuok­si niin kyl­lä tilaa­jan pitää se myös osoit­taa. Ja urakoit­si­ja voi aina riitaut­taa irti­sanomisen ja vaa­tia tilaa­jan esit­tämään perusteen

    “Medar­be­jdere kan altid og til enhver tid opsige ansættelsesforholdet.

    En arbe­jds­giv­er kan der­i­mod ikke altid opsige medar­be­jderen. Det vil sige, at det kan en arbe­jds­giv­er egentligt godt, men det kan blive dyrt, rigtigt dyrt, hvis en arbe­jds­giv­er opsiger en medar­be­jder uberettiget og dermed skal betale en (ofte meget høj) godt­gørelse til medar­be­jderen på grund af opsigelsen.

    Før en arbe­jds­giv­er opsiger en medar­be­jder, skal arbe­jds­giv­eren — som det fork­lares neden­for — altid under­søge, om medarbejderen:

    *er omfat­tet af overen­skomst eller funk­tionærlov, og hvilken anciennitet 

    *medar­be­jderen har beskyttes af særlige regler, f.eks. om gra­vide, tillid­srepræsen­tan­ter eller tilsvarende

    Er medar­be­jderen omfat­tet af en eller begge af de oven­nævnte punk­ter, skal arbe­jds­giv­eren altid overve­je og under­søge, om opsigelsen objek­tivt set er rimelig eller ej. Der stilles nem­lig ofte krav om, at en opsigelse skal være rimelig begrun­det i virk­somhe­dens eller medar­be­jderens forhold.

    Det ans­es nor­malt for en rimelig begrun­delse i virk­somhe­dens forhold,hvis opsigelsen er nød­vendig på grund af f.eks. ind­skrænkninger og omstruk­tureringer af virk­somhe­dens drift, ratio­nalis­eringer, økonomiske vanske­lighed­er, strate­giæn­dringer og lig­nende. Disse begrun­delser skal være reelle og arbe­jds­giv­eren skal kunne under­bygge eller doku­mentere, at dette er årsagen til opsigelsen — og ikke bare en “dårlig und­skyld­ning” for at komme af med en besværlig medarbejder.”

  32. Liian van­hal­la on kyl­lä ihan ihmeelli­nen kuva sopimuksista. 

    1. Jos sopimuk­ses­sa ei ole määritel­tynä sopimus­sakko­ja, sen rikkomis­es­ta taik­ka irti­sanomis­es­ta ei seu­raa käytän­nössä mitään.

    2. Asi­akkaat voivat vai­h­taa käyt­tämään­sä yri­tys­tä miten halu­aa. Esimerkik­si jos asi­akas ei ole tyy­tyväi­nen ali­hankki­jaan, se menee vai­h­toon. Ei yri­tys­ten väli­sis­sä vuo­sisopimuk­sis­sa ole yleen­sä minkään­laisia ostovelvoitteita.

    3. Sopimuk­sel­la voi myös pyyhk­iä peetä, jos toisel­la osa­puoel­l­la ei ole rahaa. Jos suuri asi­akas kip­paa, siinä voi men­nä mon­ta pikkuyri­tys­tä mukana vaik­ka sopimuk­sis­sa luk­isi mitä tahansa. Hyväk­si esimerkik­si käy kaivosy­htiöi­den konkurssit, kun iso kaivos kip­paa, nip­pu jär­jestelmä­toimit­ta­jia ajau­tuu samantien vaikeuk­si­in kos­ka ei saa raho­jaan. Näi­den jär­jestelmä­toimit­ta­jien ali­hankki­joille käy hel­posti ihan samoin, kos­ka mak­su­vaikeudet siir­tyvät ketjus­sa alaspäin.

    Sil­loin yri­tys, joka olisi hoi­tanut oman leiviskän­sä vaik­ka kuin­ka hyvin, voi men­nä nurin kos­ka ei saa raho­jaan suures­ta toim­i­tuk­ses­ta. Kaik­ki työn­tek­i­jät kyl­lä saa­vat rahansa viimeistään palkkatur­vas­ta, yrit­täjältä voi men­nä oma talo. 

    Tätä kaikkea kut­su­taan yrit­täjäriskik­si, mut­ta on ihan type­r­ää väit­tää etteikö yrit­täjärik­si olisi oikeasti hyvinkin todel­li­nen ja paljon kovem­pi mitä työn­tek­i­jän rik­si jäädä ilman palkkaansa. Työn­tek­i­jältä kun ei käytän­nössä koskaan jää saatavia saamatta.

    Tuo kevyem­pi irti­sanomi­nen kun tarkoit­taa mieli­v­al­lan lisäämistä ja työn­tek­i­jöi­den jär­jestäy­tymisoikeu­den kaven­tamista ja kuten Sylt­tykin toteaa, huono­jen yrit­täjien tulon markkinoille

    Sehän on ihan poli­it­ti­nen vlain­ta, kuin­ka han­kalaa työl­listymis­es­tä halu­taan tehdä. Mitä voimakkaampi työ­suhde­tur­va, sen vaikeampi on saa­da potkua mut­ta myös työl­listyä. Järjestymisoikeu­den kanssa tuol­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, pikem­minkin huono työ­suhde­tur­va patis­taa nos­ta­maan jär­jestäy­tymisas­tet­ta ver­rat­tuna tilanteeseen, jos­sa tur­va on niin vah­va ettei liiton avus­ta kan­na­ta maksaa.

  33. Tässä olen Oden ja Juhanan kanssa samaa mieltä. Ei irti­sanomis­suo­jal­la ole juuri mitään merk­i­tys­tä. Jos taloon ei tule tilauk­sia, niin ei tule. Työt lop­pu­vat, pait­si val­tion virastoissa. 

    Peru­u­tus­peili­in tujot­tamisen sijaan pitää helpot­taa uusien työ­paikko­jen syn­tymistä. Sitä helpot­taa mata­lampi riski. 

    Ilmoi­tu­sai­ka lomau­tuk­sen alka­miseen on kak­si viikkoa. Se riit­täisi irti­sanomis­suo­jak­sikin. Meil­lä on työlain­säädän­nössä mui­ta rajoit­tei­ta, joiden täy­tyy täyt­tyä, jot­ta irti­sanomi­nen on lailli­nen. Myös voidaan vahvis­taa takaisin otto velvoitet­ta, jos töitä taloon taas saadaan.

    Nykyi­nen mak­simis­saan 6kk irti­sanomi­sai­ka johtaa var­maankin van­hempi­en työn­tek­i­jöi­den pois siivoamiseen var­muu­den vuoksi.
    Työn­tek­i­jäl­lä on oikeus 200 lomau­tus­päivän jäl­keen hakea mak­sam­a­ton­ta irti­sanomisa­jan palkaa. Täl­löin on puolen­vuo­den palk­ka lyötävä käteen. Työn­tek­i­jälle tämä on tässä kohtaa kivaa. Mut­ta nämä ovat niitä riske­jä, jot­ka eivät helpota uusien työ­paikko­jen syntyä.

  34. Sylt­ty: Ei yri­tys­ten väli­sis­sä vuo­sisopimuk­sis­sa ole yleen­sä minkään­laisia ostovelvoitteita.

    … ja vaik­ka olisikin, velvoite ei käytän­nössä merk­itse mitään, jos myyjänä on pk-yri­tys ja osta­jana on suuri yri­tys. Konkurssipesän juris­tit voivat tosin yrittää…

  35. Liian van­ha: Ja sama ris­ki on kaikil­la työ­nan­ta­jil­la ja riskit pis­tetään hintaan.

    Mie­lenki­in­toinen teo­ria hinnanmuodostuksesta!

  36. “Liian van­hal­la on kyl­lä ihan ihmeelli­nen kuva sopimuksista. 

    1. Jos sopimuk­ses­sa ei ole määritel­tynä sopimus­sakko­ja, sen rikkomis­es­ta taik­ka irti­sanomis­es­ta ei seu­raa käytän­nössä mitään.”

    Har­va jät­tää sopimuk­seen täl­laista aukkoa, nor­maalin­sop­parin liit­teek­si liitetään vakioe­hdot, joka sisältää nämä.
    Ja nor­maal­isakot ovat max 10 % urakan sum­mas­ta eikä kol­man­sien osa­puolien vahinko­ja korvata

    Et ole ehkä tutus­tunut noi­hin vakioe­htoi­hin ?Tiedätko edes sel­l­aisia ole­van olemassa ?

    “2. Asi­akkaat voivat vai­h­taa käyt­tämään­sä yri­tys­tä miten halu­aa. Esimerkik­si jos asi­akas ei ole tyy­tyväi­nen ali­hankki­jaan, se menee vai­h­toon. Ei yri­tys­ten väli­sis­sä vuo­sisopimuk­sis­sa ole yleen­sä minkään­laisia ostovelvoitteita.”

    Jos sopimus sisältää vapau­den vai­h­taa toimit­ta­jaa kuin musta­lainen hevos­ta niin eipä sel­l­aista sopimus­ta kan­na­ta edes tehdä.Miksi tehdä sopimus jos se ei takaa mitään ?

    Eikä markki­noil­la ole raja­ton­ta määrää kapasiteettia
    Esim kun ostin kaapeli­u­rakoi­ta niin sil­loin alan kap­a­siteet­ti varat­ti­in maalisku­un lop­pu­un men­nessä, sen jäl­keen ei mitään suurem­paa kap­a­siteet­tia ei ollut tarjolla.

    Eipä siinä sil­loin toimit­ta­jia vaihdeta.

    Ja kun ostelin tietoli­iken­nelait­tei­ta ja ohjelmis­to­ja niin ei Siemen­siä voin­ut vai­h­taa Noki­aan kos­ka laitteet/sovellukset ovat vain liityn­tö­jen osalta yhteen­sopivia. Piti tyy­tyä siihen minkä kanssa toimi.Toimittajan totaa­li­nen vai­h­to vie 10–20 vuotta

    “3. Sopimuk­sel­la voi myös pyyhk­iä peetä, jos toisel­la osa­puoel­l­la ei ole rahaa. Jos suuri asi­akas kip­paa, siinä voi men­nä mon­ta pikkuyri­tys­tä mukana vaik­ka sopimuk­sis­sa luk­isi mitä tahansa.”

    Sik­si ei kan­na­ta sitoutua vain yhteen asiakkaaseen.

    Ja mak­su­posti­jär­jestelmäkin on ole­mas­sa, eli asi­akas mak­saa työnedis­tymisen mukaan.

    On tyh­mää tehdä tuol­laisia sop­pare­i­ta kuin laivan­rak­en­tamises­sa tehdään

    Ja down­pay­ment takaa, että rahaa on kas­sas­sa jo kun työ käynnistyy.

    “Kaik­ki työn­tek­i­jät kyl­lä saa­vat rahansa viimeistään palkkatur­vas­ta, yrit­täjältä voi men­nä oma talo. ”

    Höpö höpö, palkkatur­va kor­vaa vain rajal­lisen määrän, joten läh­es kaikissa tapauk­sis­sa työn­tek­i­jälle jää tappiota

    Ja nykyään työn­tek­i­jöil­läkin on asun­to­ja ja velal­la ostet­tu­ja joten kyl­lä työn­tek­i­jäl­läkin asun­to menee vas­ran alle, jos työt­tömyys kestää pitempään

    Jos Sylt­ty johtaa fir­maa noin kuin esit­tää niin on suuri ihme , ettei se ole jo konkurssissa

  37. jp:
    Tässä olen Oden ja Juhanan kanssa samaa mieltä. Ei irti­sanomis­suo­jal­la ole juuri mitään merk­i­tys­tä. Jostaloon ei tule tilauk­sia, niin ei tule. Työt lop­pu­vat, pait­si val­tion virastoissa. 

    Peru­u­tus­peili­in tujot­tamisen sijaan pitää helpot­taa uusien työ­paikko­jen syn­tymistä. Sitä helpot­taa mata­lampi riski. 

    Ilmoi­tu­sai­ka lomau­tuk­sen alka­miseen on kak­si viikkoa. Se riit­täisi irti­sanomis­suo­jak­sikin. Meil­lä on työlain­säädän­nössä mui­ta rajoit­tei­ta, joiden täy­tyy täyt­tyä, jot­ta irti­sanomi­nen on lailli­nen. Myös voidaan vahvis­taa takaisin otto velvoitet­ta, jos töitä taloon taas saadaan.

    Nykyi­nen mak­simis­saan 6kk irti­sanomi­sai­ka johtaa var­maankin van­hempi­en työn­tek­i­jöi­den pois siivoamiseen var­muu­den vuoksi.
    Työn­tek­i­jäl­lä on oikeus 200 lomau­tus­päivän jäl­keen hakea mak­sam­a­ton­ta irti­sanomisa­jan palkaa. Täl­löin on puolen­vuo­den palk­ka lyötävä käteen. Työn­tek­i­jälle tämä on tässä kohtaa kivaa. Mut­ta nämä ovat niitä riske­jä, jotkaeivät helpota uusien työ­paikko­jen syntyä.

    Suo­mi on har­via­n­i­nen maa siitä, että Suomes­sa ei ole irtisanomiskorvausta. 

    Irti­sanomisa­jan päälle joudu­taan läh­es kaikissa mais­sa mak­samaan irti­sanomisko­r­vaus­ta, mikä nos­taa irti­sanomisen kynnystä

    Sak­sas­sakin joutuu mak­samaan korekeat irti­sanom­siko­r­vauk­sia, mut­ta työt­tömyys on silti alhainen

    Ja työn­tek­i­jöi­den myötämäärääs­mioikeu­den vuok­si irti­sanomi­nen on muutenkin vaikeaa.

    Suomes­sa irti­sanomi­nen on halv­in­ta Euroopassa.

    Pitäisi ensin miet­tiä, mikä on irti­sanomisuo­jaa, mikä muu­ta yleistä lain­säädän­töä joka kos­kee myös työelämän ulkop­uolista maailmaa

  38. Liian van­ha:
    Har­va jät­tää sopimuk­seen täl­laista aukkoa, nor­maalin­sop­parin liit­teek­si liitetään vakioe­hdot, joka sisältää nämä.
    Ja nor­maal­isakot ovat max 10 % urakan sum­mas­ta eikä kol­man­sien osa­puolien vahinko­ja korvata

    Selkeästi sin­ul­la ei ole kovinkaan hyvää kuvaa asioiden todel­lis­es­ta tilasta. 

    Et ole ehkä tutus­tunut noi­hin vakioe­htoi­hin ?Tiedätko edes sel­l­aisia ole­van olemassa ? 

    Ainakaan oman alani vakioe­hdois­sa ei ole määritel­ty mitään eri­ty­isiä yleisen sopimuk­sen rikkomis­es­ta tule­via sop­misopimus­sakko­ja, mut­ta en tiedä muista. Sinä luon­nol­lis­es­ti kaikkien alo­jen asiantun­ti­jana tiedät parem­min kuin minä joka niitä sopimuk­sia työni puoles­ta sorvailen.

    Jos sopimus sisältää vapau­den­vai­h­taa toimit­ta­jaa kuin musta­lainen hevos­ta niin eipä sel­l­aista sopimus­ta kan­na­ta edes tehdä. 

    Aivan var­masti aivan ylivoimais­es­ti suurim­mas­sa osas­sa kaik­ista vuo­sisopimuk­sista ei ole minkään­laisia ostovelvoit­tei­ta. Niis­sä sovi­taan ehdot ja hin­nat ja asi­akas sit­ten ostaa niil­lä perus­teel­la sen mitä ostaa.

    Lisäk­si merkit­tävä osa sopimuk­sista on muitakin kuin vuo­sisopimuk­sia taik­ka ostosopimuksia.

    Et selvästikään tiedä yhtään mitään mis­tä puhut, kun puhutaan yri­tys­ten väli­sistä sopimuk­sista yleen­sä. Minä väitän että suurim­mas­sa osas­sa yri­tys­ten välisiä sopimuk­sia on mon­en­laista juridista por­saan­reikää eikä monikaan menisi sel­l­aise­naan läpi lakimiehen käsittelystä. 

    Mik­si tehdä sopimus jos se ei takaa mitään ?

    Kun ei niitä aina tehdä sik­si, että ne takaisi­vat oikeussalis­sa jotain vaan mon­esti sik­si, että siihen laite­taan ajatuk­set ja tah­toti­la ylös. 

    “3. Sopimuk­sel­la voi myös pyyhk­iä peetä, jos toisel­la osa­puoel­l­la ei ole rahaa. Jos suuri asi­akas kip­paa, siinä voi men­nä mon­ta pikkuyri­tys­tä mukana vaik­ka sopimuk­sis­sa luk­isi mitä tahansa.”

    Sik­si ei kan­na­ta sitoutua vain yhteen asiakkaaseen.

    Et selvästikään tiedä yhtään mis­tä puhut, kun puhutaan asi­akkaiden mak­su­vaikeuk­sien aiheut­tamista ongelmista toiminnassa. 

    Jos Sylt­ty johtaa fir­maa noin kuin esit­tää niin on suuri ihme , ettei se ole jo konkurssissa

    Jos suuris­sa fir­moissa on sel­l­aisia henkilöitä kuin sinä, niin ei ole mikään ihme että tulee ostet­tua ilmaa Sak­sas­ta ja että cuper­ti­no­laiset kil­pail­i­jat suhi­se­vat oikeal­ta ja vasem­mal­ta ohitse.

  39. Täl­lainen sähkömies näkee kyl­lä omin silmin kuin­ka vaikeaa on ennus­taa edes kah­den viikon päähän. En sano yri­tys­tä, kos­ka pomo ei siitä pitäisi. Mut­ta mut­ta, meil­lä on ollut viime syksys­tä lomau­tus­varoi­tus. Osal­la on ollut loma­lap­pu kädessä ja perut­tu. Taas annet­tu. Osa on ollut het­ken loma­l­la, pari päivää ja taas kut­sut­tu töi­hin jne..
    Toim­i­henkilöt ovat tehneet lyhen­net­tyä työvi­ikkoa jne.„ hei­dän työn kuvansa on hie­man erilainen.
    Tiedän kyl­lä, että suuren osan mielestä työ­nan­ta­jan pitäisi vain pitää ihmiset töis­sä mak­soi mitä mak­soi, kos­ka kerää voit­to­jakin. Mut­ta , jokainen voi miet­tiä, että jos 15 ihmistä on töis­sä ja ei voi laskut­taa, kuin­ka pitkään 30 ihmisen fir­ma esim pysyy pystyssä?
    Alal­la toimii paljon pieniä yri­tyk­siä, jot­ka eivät palkkaa ketään. Otta­vat vain toisen yrit­täjän ali­hankki­jak­si. Se johtuu juuri tästä. Monille on kova kyn­nys ryhtyä yrit­täjäk­si vain itsenä työllistääkseen.
    Toki jokin kan­sain­vä­li­nen suuryri­tys saat­taa irti­sanoa hal­van irti­sanomisen vuok­si täältä. Mut­ta uskoisin, että tämä loisi enem­män työ­paikko­ja. Nyt pitää men­nä eteen­päin ja uskaltaa. Samaa tien­tenkin vaa­di­taan julkiselta sek­to­ril­ta. Jos verot vain nou­se­vat työt vain lop­pu­vat suomes­ta ja julkisen­puolen ikuiset työ­paikat ovat his­to­ri­aa. Meil­lä on vielä mahdollisuus!
    Jos nämä asi­at hoide­taan myös ympäristöä pystytään ajat­tele­maan. Ei köy­hät maat siihen pysty. Nehän lisääväät päästöjään, kos­ka ei ikuinen köy­hyyskään voi olla ratkaisu.

  40. “Et selvästikään tiedä yhtään mis­tä puhut, kun puhutaan asi­akkaiden mak­su­vaikeuk­sien aiheut­tamista ongelmista toiminnassa. ”

    Tietoli­iken­nealal­la sen juuri näkeekin , tele­lasku kun se viimeinen lasku , joka jätetään maksamatta.

    Kun se jää mak­samat­ta niin sil­loin konkurssi on lähel­lä ja läh­es varma.

    Ja kuyten sanoin, mak­su­posti on var­ma tapa pienen­tää luot­to­tap­pi­oi­ta, käytett­ty jo ainakin 4000 vuotta

  41. “Jos suuris­sa fir­moissa on sel­l­aisia henkilöitä kuin sinä, niin ei ole mikään ihme että tulee ostet­tua ilmaa Sak­sas­ta ja että cuper­ti­no­laiset kil­pail­i­jat suhi­se­vat oikeal­ta ja vasem­mal­ta ohitse”

    Minä kuu­luin vas­tus­ta­ji­in, sen sijaan olin rak­en­ta­mas­sa noi­ta men­estys­tari­noi­ta, jot­ka ovat nyt nyt TS kruununjalokiviä

  42. “Et selvästikään tiedä yhtään mitään mis­tä puhut, kun puhutaan yri­tys­ten väli­sistä sopimuk­sista yleen­sä. Minä väitän että suurim­mas­sa osas­sa yri­tys­ten välisiä sopimuk­sia on mon­en­laista juridista por­saan­reikää eikä monikaan menisi sel­l­aise­naan läpi lakimiehen käsittelystä. ”

    Olen värkän­nyt noi­ta sop­pare­i­ta juuri yri­tys­ten välisi­in myynti/soppareihin ja mon­es­sa maas­sa, joten onpa tuostakin kokemusta.

    Por­saan­reik­iä voi olla , ei jokaiseen reikään tukkoa ole, mut­ta sopimus täy­tyy tun­tea sen ver­ran hyvin ja toim­inta rak­en­taa niin, ettei päädytä riitaan.
    Mut­ta kyl­lä hyvät sopimuk­set kat­ta­vat 90%+jotakin ongelmista ja lop­pu pitää taju­ta hoitaa niin ettei reikää käytetä.

  43. “Ainakaan oman alani vakioe­hdois­sa ei ole määritel­ty mitään eri­ty­isiä yleisen sopimuk­sen rikkomis­es­ta tule­via sop­misopimus­sakko­ja, mut­ta en tiedä muista. Sinä luon­nol­lis­es­ti kaikkien alo­jen asiantun­ti­jana tiedät parem­min kuin minä joka niitä sopimuk­sia työni puoles­ta sorvailen.”

    Noi­ta yleisiä ehto­ja löy­tyy hyvin moni­in tarkoituk­si­in ja niistä voi muoka­ta omi­in tarkoituk­si­inkin sopivia, edel­lyt­tää tietysti, että vastapuo­likin ne hyväksyy.

    Ei ole ihme jos Suo­mi ei enää men­esty maail­a­mal­la kun asioi­ta hoide­taan roiski­mal­la eikä edes tiedetä/välietä mil­laisia riske­jä fir­maan kerätään.

    Ja huonos­ta asioiden hoita­mis­es­ta yriteään päästä eroon syyt­telemäl­lä työntekijöitä.

    Jos asi­at ovat epä­selviä sop­par­i­ta­sol­lakin niin ne ovat epä­selviä työn­tek­i­jöillekin ja sil­loin tehdään niitä main­os­tami­asi virheitäkin ja sin­un keinosi hal­li­ta tilan­net­ta on etsiä syn­tipukke­ja eikä kor­ja­ta toimintaa

  44. Toden­näköis­es­ti joil­lakin toimi­aloil­la irti­sanomis­suo­jan alen­tamis­es­ta ei olisi vält­tämät­tä yrit­täjille mitään hyötyä. 

    Yri­tys­ten pitää ottaa rekry­toin­tiriskit huomioon hin­noit­telus­saan. Jos riske­jä pienen­netään heiken­tämäl­lä irti­sanomis­suo­jaa, niin kovas­sa kil­pailus­sa toimi­alan yrit­täjät alen­ta­vat hintojaan. 

    Olete­taan, että alen­tuneet hin­nat eivät nos­ta kysyn­tää ja että asi­akkaiden neu­vot­telu­voima on vah­va. Sil­loin asi­akkaat keräävät heiken­tyneestä irti­sanomis­suo­jas­ta kaiken hyö­dyn ja työn­tek­i­jät mak­sa­vat koko laskun nahois­saan. Työt­tömyys lisään­tyy, kos­ka työn­tek­i­jöi­den lup­poaikaa siir­tyy työt­tömyys- tai lomautusjaksoiksi. 

    Työ­nan­ta­jat eivät hyödy mitään, kos­ka vähen­tyneistä lup­poa­joista syn­tyneet säästöt val­u­vat asi­akkaille. Yhteiskun­ta häviää, kos­ka työt­tömyys kas­vaa. Nairu-työt­tömyys­ra­ja nousee.

    Mut­ta, ei se tilanne tietenkään ihan näin yksinker­tais­te­tusti menisi, ei ainakaan kaikil­la toimialoilla. 

    Muun muas­sa kan­sain­välisessä kil­pailus­sa kil­pai­lykyky kas­vaisi ja talouden uud­is­tu­mis­vauhti paranisi. Myös tuot­tavu­us nousisi, mikä vaikut­taisi posi­ti­ivis­es­ti talouskasvuun. 

    Joten ei ihme, että tämän kaltaiset tem­put kuu­lu­vat ilmeis­es­ti IMF:n vakio­vaa­timuk­si­in aina, kun kri­isi­in ajau­tunei­ta mai­ta laite­taan kun­toon. Suomes­sakin olisi parem­pi tehdä näitä temp­pu­ja jo etukä­teen ennen kuin olemme IMF:n pakkopaidassa.

  45. Sylt­ty: Selkeästi sin­ul­la ei ole kovinkaan hyvää kuvaa asioiden todel­lis­es­ta tilasta. 

    Puhutte hie­man eri asioista. Liian van­ha kir­joit­taa urakka­sopimuk­sista, jot­ka ovat luon­teeltaan aivan eri­laisia kuin yri­tys­ten väliset tavarakaup­paa koske­vat sopimukset. 

    Tavarakaup­pa on selkeää ja yksik­er­taista ja niis­sä syn­tyvät ongel­mat hel­posti ratkaistavis­sa. Sik­si tavarakau­pan sopimusten ei tarvitse olla kovinkaan kummoisia.

    Urakka­sopimuk­set ovat kokon­aan toinen jut­tu. Kos­ka jokainen urak­ka on uni­ik­ki, pitää sopimuk­ses­sa yksilöidä esimerkik­si tuote ja toim­i­tu­sai­ka tarkkaan. Kaik­ki ammat­ti­maiset tilaa­jat ja urakoit­si­jat tekevät urakas­ta aina kir­jal­lisen sopimuk­sen, jos­sa on muun muas­sa mainit­tu urakan valmis­tu­mi­sai­ka, myöhästymis­es­tä aiheutu­vat sank­tiot jne. Käytän­nössä aina nämä sopimuk­set perus­tu­vat raken­nusalan yleisi­in sopimusehtoihin.

  46. JP Lehto:
    Täl­lainen sähkömies näkee kyl­lä omin silmin kuin­ka vaikeaa on ennus­taa edes kah­den viikon päähän. 

    Samal­la alal­la olemme. Työlait ja –sopimuk­set eivät ota huomioon kovinkaan hyvin alamme eri­ty­ispi­irteitä. Ne lähtevät ajatuk­ses­ta, että työn­tek­i­jää pitää suo­jel­la heistä eroon halu­aval­ta työ­nan­ta­jal­ta. Alal­lamme työ­nan­ta­jat päin­vas­toin halu­a­vat lisää työn­tek­i­jöitä, sil­lä liike­vai­h­don suu­ru­us on jok­seenkin suo­raan ver­ran­nolli­nen työn­tek­i­jämäärään (siis asen­ta­jien, ei toimihenkilöiden).

    On aina suuri kyn­nys palkata uusi työn­tek­i­jä juuri mainit­se­masi vaikean ennustet­tavu­u­den vuok­si. Sik­si suuri osa alan yri­tyk­sistä toimii kroonis­es­ti liian pienel­lä henkilökun­nal­la ja vajet­ta paikataan viimeiseen asti vuokratyövoimal­la ja muil­la hätäratkaisuilla. 

    Jos töitä ei ole, toime­ton­ta kave­ria ei voi kauaa varas­tol­la istut­taa, sil­lä yhtä toime­ton­ta kohden tarvi­taan liu­ta tuot­tavas­sa työssä ole­via. Eli pieni, muu­ta­man työn­tek­i­jän fir­ma alkaa tuot­taa heti tap­pi­o­ta, kun yksikin työn­tek­i­jä istuu tyhjän panttina.

  47. “Täl­lainen sähkömies näkee kyl­lä omin silmin kuin­ka vaikeaa on ennus­taa edes kah­den viikon päähän.”

    Sähköu­rakoin­ti on lyhyt­syk­listä toim­intaa, mut­ta ei se merk­itse , ettei tieroa tulev­as­ta ole.
    Aikoinaan kun tietoli­iken­teen sisäverkkourakoin­ti vapautet­ti­in niin sähköu­rakoit­si­jat yrit­tivät kaa­p­a­ta verkot ja osan laite­myyn­nistäkin sähköu­rakoi­hin ja estää näin oper­ata­tor­ei­dne kilpailu.

    Kun sil­loisel­la Telel­lä oli sähkömiehiä ja luvat kun­nos­sa niin sain tehtäväk­seni pistää urakoin­nin pystyyn ja olimme kolemes­sa vuodessa alueen suurin urakoitsija.

    Mut­ta ei siinä viisivuo­tis­su­un­nitelmia tehty, markki­na-ana­lyy­se­ja tehti­in muu­ta­ma vuodessa , siinä näki ne mah­dol­lisu­udet työn hankintaan.
    Ja kun ei tavoitel­tu koko markki­naa vaan suure­na keski­ty­imme vain liik­er­ak­en­tamiseen niin markki­na oli hel­posti hallittavissa.

    Ja sisää­tule­vaa vir­taa kykeni säätelemään kahdel­la taval­la : Ote­taanko jotakin kohdet­ta lasken­taan. Las­ket­ta­va tar­jot­ti­in run­saasti, muta ei kan­nat­tanut otta lasken­taan kohtei­ta, jois­sa joku poten­ti­aa­li­nen kil­pail­i­ja on edullisem­mas­sa asemassa.
    Toinen keino oli tarkkail­la saatu­jen urakoiden kan­taa ver­rat­tuna tarjottuihin.Jos suhde muut­tui liikaa jom­paan kumpaan suun­taan niin hin­taa pudotettiin/nostettiin vastaavasti

    Näin taat­ti­in tasainen työvir­ta ja vaik­ka täyt­tä työmäärää ei tiedet­ty kuin muu­ta­ma viikko eteen­päin niin silti käsi­tys ja var­muus tulev­as­ta oli luotettava.

    Ja jous­toa haet­ti­in ali­u­rakoin­nista eli loin pienistä urakoitisjoista liit­to­lais­porukan , joka teki osan urakkaa, lähin­nä tikastukset,johtotiet, stan­dard­is­ähkt ja itse teimme vaa­ti­vam­man elek­tron­i­ikan ja muun heikkovirtaosuuden .
    Kos­ka lasken­ta-ajat oli­vat lyhy­itä niin konos­r­tiosop­parei­den teko vaati nopeut­ta ja ilman valmi­ita pohjia ja toim­intat­apo­ja ei olisi pysyt­ty aikatauluissa.

    Mon­el­lka­an alal­la ei tiede­tä 100 % var­masti tule­vaa , mut­ta markki­naa analysoimal­la ja kuor­mi­tus­ta säätelemäl­lä kuor­ma ja kehi­tys voidaan pitää suh­teel­lisen tasaise­na eikä ylirekry­toin­ti­tarpei­ta tai vähen­tämisiä tarvita.

    Mut­ta jos ampuu kaikkea mitä liikkuu ja suos­tuu mihin tahansa niin sil­loin tilanteen hallinta on repivää, virheet tois­tu­via ja suuria ja työym­päristö syö nopeasti henkilökunnan

  48. Jouko Ollila: Puhutte hie­man eri asioista. Liian van­ha kir­joit­taa urakka­sopimuk­sista, jot­ka ovat luon­teeltaan aivan eri­laisia kuin yri­tys­ten väliset tavarakaup­paa koske­vat sopimukset. 

    Liian van­ha myös tarkastelee asioi­ta suuren val­tionyri­tyk­sen näkökul­mas­ta. Käytän­nön toim­intaym­päristö on kuitenkin aivan eri­lainen itsenäisessä 5 hen­gen yri­tyk­sessä kuin 50 hen­gen yri­tyk­sessä ja taas aivan eri­lainen 500 hen­gen, 5000 hen­gen jne. yri­tyk­sessä. ‑Itsenäisyy­del­lä tarkoi­tan tässä todel­lista riip­pumat­to­muut­ta, en esim. suuren yri­tyk­sen juridis­es­ti itsenäistä tytäryhtiötä-. 

    Palatak­seni alku­peräiseen aiheeseen väitän, että irti­sanomis­suo­jan selvä heiken­tämi­nen lisäisi työ­paikko­ja ainakin pienyri­tyk­sis­sä. Työhönot­toti­lanteessa työ­nan­ta­ja joutuu arvioimaan, tuot­taako rekry­toita­va yri­tyk­selle odotet­tavis­sa ole­van työ­suh­teen­sa aikana enem­män tuot­to­ja kuin kus­tan­nuk­sia. Jos irti­sanomiskus­tan­nus piene­nee, työhönot­tokyn­nys alenee.

    Suures­sa yri­tyk­sessä aiem­mat epäon­nis­tu­miset vaikut­ta­vat yleiskus­tan­nuk­si­in ja ote­taan siten huomioon tar­jouk­sis­sa. Pienessä yri­tyk­sessä näin ei ole. Ajatelkaa vaik­ka tilan­net­ta, jos­sa 4 hen­gen yri­tys on palkka­mas­sa 5. työntekijää.

  49. Liian van­ha:
    Mon­el­lka­an alal­la ei tiede­tä 100 % var­masti tule­vaa , mut­ta markki­naa analysoimal­la ja kuor­mi­tus­ta säätelemäl­lä kuor­ma ja kehi­tys voidaan pitää suh­teel­lisen tasaise­na eikä ylirekry­toin­ti­tarpei­ta tai vähen­tämisiä tarvita. 

    Liian van­ha, sin­ul­la on paha tapa ker­toa esimerkke­jä, jot­ka ovat asian vier­estä tai menevät kokon­aan ohi. 

    Suurel­la Telen omis­ta­mal­la urakoit­si­jal­la on aivan toisen­laiset mah­dol­lisu­udet säädel­lä tilauskan­taansa kuin itsenäisel­lä pienel­lä urakoit­si­jal­la – ketjun aihe­han oli pienyri­tyk­set. Yksit­täi­nen urakoit­si­ja voi mitään suh­dan­nevai­hteluille, jot­ka rak­en­tamises­sa ovat melkoiset. Paha säädel­lä tilauskan­taa jos tar­jous­pyyn­töjä ei ole. 

    Yleen­sä urakkatar­jouk­sia on luon­nol­lis­es­ti odot­ta­mas­sa päätök­siä paljon enem­män kuin resursse­ja on. Joskus käy huono säkä ja hom­mia voit­taa liian vähän, joskus har­voin tar­jouskil­pailu­ja voit­taa liikaa resurs­sei­hin nähden.

    Ja jos ker­ran olet ollut mukana sähköu­rakoin­nis­sa, tiedät hyvin, että alan suurim­mat toim­i­jat ovat myös pahimpia lomaut­ta­jia. Kun suuri, 50 asen­ta­jaa työl­listävä liikekeskus valmis­tuu, moi­selle asen­ta­jamäärälle ei ole help­poa löytää heti kor­vaavaa mestaa. 

    Olen käsit­tänyt, että olet työt­tömänä. Mik­set rupea sähköurakoitsijaksi?

  50. No jaa. Ei täl­laisen työhul­lun konkarin juuri ole tarvin­nut loma­l­la olla. Töitä olisi use­am­mas­sakin paikas­sa ja oma fir­ma voisi myös kiinos­taa. Mut­ta ne nuoret, ikään­tyneet ja vähän laiskem­mat. Ne on siinä liemessä.

    Jos oman puu­laakin pistän pystyyn, niin en ain­oatakaan työn­tek­i­jää palkkaa. Lisä­työvoiman otan kavereil­tani, jot­ka toimi­vat samoin.

    Olen toimin­ut tsval­tu­utet­tuna, lut­tona, kaupung­in­val­tu­utet­tuna ym… En hyväksy ihmis­ten kyykyttämistä.

    En hyväksy laisko­jen työn­vieroksi­joidenkaan elät­tämistä. Tämä nykysys­tee­mi tekee ihmi­sistä sairai­ta, kun he voivat istua kotona voiv­ot­tele­mas­sa paskadu­uneista koko ikän­sä. Samaan ansaan jäävät myös tuhan­net maa­han­muut­ta­jat. Sit­ten niitä hoita­maan tarvi­taan taas tuhan­sia suo­jatyö­paikkalaisia, jot­ka on älyt­tömän hyvin koulutet­tu ja tarvit­se­vat jär­jet­tömän palkan. Sitte lisää vero­ja. Kus­tan­nuk­set nou­se­vat, töitä ei ole jne.. Niin tämä ora­van­pyörä menee. Osa tien­tenkin hyö­tyy ja elää tästä.

  51. Kai teil­lä on ollut joku aja­tus, miten työ­suhde­tur­vaa heiken­netään. Työ­suhde­tur­va ei ole niin yksinker­tainen kuin esim. palk­ka, jota voidaan muut­taa euron yksiköis­sä. Työ­suhde­tur­va joko on tai ei ole. Sen heiken­tämi­nen jonkin ver­ran on vaikeaa.

  52. Jouko Ollila: Olen käsit­tänyt, että olet työt­tömänä. Mik­set rupea sähköurakoitsijaksi?

    Olisin voin­utkin, mut­ta SETI kat­soi työkoke­muk­seni ja koulu­tuk­seni sähköalal­ta liian vanhaksi.
    Olisin voin­ut täy­den­tää ja kor­va­ta osaamista lisäk­oulu­tuk­sel­la mut­ta oppi­laitos hylkäsi min­ut ‚olen kuulem­ma liian vanha.
    Työkkäri olisi voin­ut aut­taa , mut­ta sekin piti min­ua liian vanhana.

    Nyt olen jo itse asi­as­sa ollut van­hu­useläk­keel­lä huhtiku­un alusta,siis muu­ta­man päivän.

    Mut­ta olen edelleen työn­hak­i­jana työkkärissä

  53. “Suurel­la Telen omis­ta­mal­la urakoit­si­jal­la on aivan toisen­laiset mah­dol­lisu­udet säädel­lä tilauskan­taansa kuin itsenäisel­lä pienel­lä urakoit­si­jal­la – ketjun aihe­han oli pienyritykset.”

    Emme me kaikkea itse tehty , Telen siiv­el­lä pää­sivät pienetkin urakoit­si­jat mukaan keskisu­uri­in kohteisiin.
    Ja kun yhdis­tet­ti­in Telen tietotekni­ikan ja heikkovir­tatekni­ikan tun­te­mus ja pien­ten yri­tys­ten osaami­nen tavanomais­ten sähkötöi­den osaamis­es­ta niin tulos oli hyvä.

    Tele ei kil­pail­lut asun­tomarkki­noil­la, joka oli läpeen­sä kil­pail­tua, kohteet oli­vat erikoisko­htei­ta ja liikerakentamista

    Huonoinakin aikoina töitä riit­ti, mut­ta tot­ta on, että alan reunal­la ole­vat aina häviävät ja ne ovat useim­miten pieniä yrityksiä .
    Laskukau­den aikana kat­so­taan kenen rah­keet riit­tävät hengis­sä pysymiseen.Silloin kil­pail­laan aidosti .
    Sil­loin näitä pieniä ja joskus suuri­akin kuolee

    Mut­ta se kuu­luu markki­na­t­alouteen enkä näe syytä muut­ta tuo­ta vai siir­ry­täänkö Goss­plan aikaan.

  54. Mitä tulee irt­sianomisen kului­hin niin viisaam­mat ovat rahas­toi­neet etukä­teen kulut.
    Kun esim Sak­sas­sa ja Ital­ias­sa etc mais­sa irti­sanomisko­r­vaus voi olla vaikka­pa kol­men vuo­den palk­ka niin ei suuril­lakaan fir­moil­la ole sel­l­aista kas­saa, että kykenisi mak­samaan niin suuret kulut.

    Niin­pä yri­tyk­set rahas­toi­vat nuo irti­sanomisa­jan palkat/irtisanomiskoravukset ja otta­vat ne rahas­tos­ta kun niitä käytetään

    Suomes­sa eletään kädestä suuhun ja rahat val­u­vat voit­toina ja ali­hin­noitel­tu­ina töinä ulos firmasta

    Kun sit­ten tulee se väistämätön supis­tamisen aika niin sil­loin alkaa itku

    Muual­la kulut ovat olleet jo syn­tymisvuo­den töi­den hin­noit­telus­sa ja kulut on mak­set­tu etukä­teen, joten katas­trofia ei syn­ny jos liike­toim­intaa joudu­taan supistamaan.
    Täl­lainne on paljon ter­veem­pää liike­toim­intaa kun vas­tu­ut on hoidet­tu etukäteen

    Mut­ta eipä täl­lainen esimerk­ki ole ilmaan­tunut Osmon ja Juhana esityksiin.

  55. Yri­tyk­sen pyörit­tämisessä tarvi­taan mon­en­laista osaamista eikä ne syn­ny hetkessä.
    Niin­pä useim­mat yrit­täjäk­si alka­vat ovatkin 35–45-vuotiaita, siihen men­nessä on ker­tynyt mon­elaista osaamista ja yrit­tämistä voi opetel­la kun perus­ta on vankka

    Jos yrit­tämistä helpote­taan liikaa niin seu­rauk­se­na on, että kaiken­maail­man tumpelot voivat olla yrittäjiä.

    Ja sil­loin syn­tyy luot­to­tap­pi­oi­ta, hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta , laatu­tap­pi­o­ta , sut­ta ja sekun­daa ja yleis­es­tikin elämän laatu las­kee suurel­la joukol­la ihmisiä.

    Markki­noiden muuttues­sa syn­tyy aina työpaikkojen/yritysten häviötä, Etlan arvion mukaan 200000–250000 työ­paik­ka häviää vuodessa tuot­tavu­u­den nousun ja tuote­va­likoiman muut­tumisen vuoksi.

    Tähän ei mitenkään irti­sanomisen help­pous vaiku­ta, se ei hidas­ta eikä nopeu­ta prosessia.

    Ja kun irti­sanomisa­jat ovat yleis­es­ti 2 vko‑1–2 kuukaut­ta ja vas­ta 12 vuo­den palvelun jäl­keen 6 kk palk­ka niin maail­man mitas­sa ne ovat mität­tömiä ja jos omist­ja ei ole ryövän­nyt fir­man kas­saa Mer­sun ostoon tai etelän­matkoi­hin niin nois­takin velvoit­teista selviää.

  56. Liian van­ha:
    Mitä tulee irt­sianomisen kului­hin niin viisaam­ma­to­vat rahas­toi­neet etukä­teen kulut.
    Kun esim Sak­sas­sa ja Ital­ias­sa etc mais­sa irti­sanomisko­r­vaus voi olla vaikka­pa kol­men vuo­den palk­ka niin ei suuril­lakaan fir­moil­la ole sel­l­aista kas­saa, että kykenisi mak­samaan niin suuret kulut.

    Niin­pä yri­tyk­set rahas­toi­vat nuo irti­sanomisa­jan palkat/irtisanomiskoravukset ja otta­vat ne rahas­tos­ta kun niitä käytetään

    Suomes­sa eletään kädestä suuhun ja rahat val­u­vat voit­toina ja ali­hin­noitel­tu­ina töinä ulos firmasta

    Kun sit­ten tulee se väistämätön supis­tamisen aika niin sil­loin alkaa itku

    Muual­la kulut ovat olleet jo syn­tymisvuo­den töi­den hin­noit­telus­sa ja kulut on mak­set­tu etukä­teen, joten katas­trofia ei syn­ny jos liike­toim­intaa joudu­taan supistamaan.
    Täl­lainne on paljon ter­veem­pää liike­toim­intaa kun vas­tu­ut on hoidet­tu etukäteen

    Mut­ta eipä täl­lainen esimerk­ki ole ilmaan­tunut Osmon ja Juhana esityksiin.

    Suomes­sa tuo on hoidet­tu työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sul­la. Ehdo­tatko oikeasti, että pikku­fir­man (nehän tässä aiheena oli) pitäisi mak­saa jopa kol­men vuo­den irti­sanomisa­jan palk­ka? Se lisäisi var­masti yrit­täjyyt­tä, kun jokaisen pitäisi ruve­ta yrittäjäksi. 

    Kolme kam­paa­jaa työl­listänyt yrit­täjäkam­paa­ja ei voisi jäädä koskaan eläk­keelle ja lopet­taa fir­maansa, kos­ka työn­tek­i­jöille pitäisi mak­saa yhdek­sän vuo­den vastik­kee­ton palk­ka. Työn­tek­i­jälle irti­sanomi­nen olisi oikea lottovoitto.

  57. Jouko Ollila: Suomes­sa tuo on hoidet­tu työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sul­la. Ehdo­tatko oikeasti, että pikku­fir­man (nehän tässä aiheena oli) pitäisi mak­saa jopa kol­men vuo­den irti­sanomisa­jan palk­ka? Se lisäisi var­masti yrit­täjyyt­tä, kun jokaisen pitäisi ruve­ta yrittäjäksi. 

    Kolme kam­paa­jaa työl­listänyt yrit­täjäkam­paa­ja ei voisi jäädä koskaan eläk­keelle ja lopet­taa fir­maansa, kos­ka työn­tek­i­jöille pitäisi mak­saa yhdek­sän vuo­den vastik­kee­ton palk­ka. Työn­tek­i­jälle irti­sanomi­nen olisi oikea lottovoitto.

    Ei irti­sanomisko­r­vauk­sia ja irti­sanomisa­jan palkkaa mak­se­ta työt­tömysy­vaku­u­tuk­ses­ta vaan yri­tyk­sen rahoista.

    Ja Saksassa,Italiassa ym mais­sa saa tuon irti­sanomisko­r­vauk­sen ja irti­sanomisa­jan palkan päälle vielä työt­tömyysko­r­vaus­ta, nuoret vuo­den ja ikään­tyneet 1,5 vuotta.

    Ja irti­sanomises­sa on mon­en­laisia rajoituk­sia esim kuu­luisas­sa Tan­skan mallis­sa ei yli 25 vuot­ta palvel­lut­ta tai ikään­tyneyt­tä saa irti­sanoa kuin viimeisenä.
    Yri­tys joutuu mak­samaan kor­vauk­sia tuol­lais­ten ihm­sten irtisanomisesta .

    “kos­ka työn­tek­i­jöille pitäisi mak­saa yhdek­sän vuo­den vastik­kee­ton palkka. ”

    Ei nyt sen­tään, ker­tymä perus­tuu palvelu­aikaan ja ker­tymä on n 0,5 kk‑1 kk:n palk­ka vuodessa eli 36 vuot­ta 18 ‑36 kk palkka+irtisanomisjan palk­ka 6 kk nor­maal­isti eli 26–44 kuukaudne palk­ka, merkit­tävä kuitenkin

    Mut­ta kuten esitin ei se ole ongel­ma muual­la , sil­lä rahat on rahas­toitu vuosit­tain ja sil­loin rahas­toon siir­to on ollut mukana hin­noit­telus­sa ja irti­sanomisen yhtey­dessä pure­taan vain rahastoja.

Vastaa käyttäjälle jp Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.