Sopiva irtisanomissuoja on tasapainoilua kahden tavoitteen välillä. Työntekijän kannalta irtisanomissuoja on ymmärrettävästi hyvä asia, mutta työttömän kannalta huono asia, koska se nostaa kynnystä palkata työvoimaa. On ilmeistä, että päädyttäisiin eri tulokseen, jos asiaa katsottaisiin vain suurten tai vain pienten yritysten kannalta. Pienelle yritykselle irtisanomisen vaikeus merkitsee suhteessa suurempaa riskiä, koska epäonnistuneen rekrytoinnin jälkeen palkatulle henkilölle on pienen yrityksen sisältä vaikea löytää hänelle sopivaa tehtävää. Niinpä irtisanomissuojan haitat työllistymisen estäjänä ovat pienissä yrityksissä suuremmat kuin pienissä. Tämä on monissa maissa johtanut siihen, että irtisanomissuoja on pienissä yrityksissä säädetty heikommaksi kuin suurissa.
Suoraan raportistamme:
Mitä vahvempi on irtisanomissuoja, sitä suuremmat riskit sisältyvät henkilöstön palkkaamiseen. Pienille yrityksille epäonnistunut rekrytointi on suurempi riski kuin suuremmille, jossa on helpompaa löytää soveltuvaa työtä henkilölle, joka ei sovellu kunnolla siihen tehtävään, johon hänet on alun perin palkattu. Pienyritysten tulevaisuudennäkymät ovat myös usein epävakaat, minkä vuoksi henkilöstön palkkaamista kaihdetaan. Optimaalinen työsuhdeturva asettuu pienissä yrityksissä alemmas kuin suurissa, kun etsitään kompromissia työsuhdeturvan ja rekrytointikynnyksen välillä.
Suositus 19:
Irtisanomissuoja pienissä yrityksissä. Esitämme, että selvitetään irtisanomissuojan heikentämistä pienissä yrityksissä mahdollisena keinona alentaa rekrytoinnin kynnystä.
Jaa että irtisanomissuojaa heikennetään?
Nollan alle on vaikea mennä.
Ilmeisesti tarkoitetaan, että irtisanottu maksaa työnantajalle irtisanomisestaan korvausta.
Täytyy nostaa hattua — kerrankin uusi ajatus! 😉
Hyvä idea. Kannatan. Pienyritysten mahdollisuuksia ja uskallusta rekrytoidan voitaisiin varmasti alentaa tällä keinolla.
Irtisanomissuojan pitäisi olla silta työntekijän nykyisen, ja seuraavan työn välillä.
Jokainen voi itse pohtia, että tarvitseeko kukaan esimerkiksi kahden vuoden palkan irtisanomissuojaa.
Mikäli työllistämistä täten helpotetaan, silloin tuon sillan ‘pituustarvekin’ lyhentyy automaattisesti.
Miksi muuten tota asiaa tarvitsee selvittää?
Kuinkakohan pientä yritystä tarkoitetaan.
Jossain viiden ihmisen yrityksessä yksi väärä rekrytointi aiheuttaa vaikean ongelman, saattaa olla konkurssi lähellä riippuen toimialasta.
Minusta pitäisi olla niin, että työttömät voisivat tehdä lyhyitäkin työkeikkoja, niin ettei aiheudu työttömyysaikana katkoksia työttömyysturvaan. Silloin pienyritykset voisivat palkata työttömiä keikkahommiin muutamaksi päiväksi tai muutamaksi viikoksi. Se pienentää rekrytointiriskiä ja luo kasvumahdollisuuksia pienyrityksille. Niin ne voivat jatkossa työllistää vakituiseksi, kun toiminta laajenee. Työtön saisi luotua helpommin verkostoja pieniin työnantajin.
“Mitä vahvempi on irtisanomissuoja, sitä suuremmat riskit sisältyvät henkilöstön palkkaamiseen. Pienille yrityksille epäonnistunut rekrytointi on suurempi riski kuin suuremmille, jossa on helpompaa löytää soveltuvaa työtä henkilölle, joka ei sovellu kunnolla siihen tehtävään, johon hänet on alun perin palkattu.”
Miksi Osmo muuten tämmöisiä tekstejä kirjoitetaan raportteihin? Et ole ainoa, joka tämmöseen syyllistyy.
Minä vetäisin punakynällä tollaset yli, ne ovat vain sivujen täytettä. Edustaa sisällöllisesti samaa tasoa kuin tämä kulunut sanonta: “Kerrostalossa asuvat käyttävät keskimäärin enemmän hissiä, kuin omakotitalossa asuvat”.
Jo nyt työntekijän voi palkata 4 kk:n koeajalle, jonka aikana työsuhde voidaan päättää päättymään välittömästi syytä ilmoittamatta. Neljässä kuukaudessa kyllä yleensä näkee, onko kyseessä virherekrytointi (varsinkin niitä muita positioita, joihin työntekijää voisi kokeilla, ei juurikaan pienissä yrityksissä ole).
Rekrytointivirhe ei aina liity työntekijään. Se voi liittyä myös väärään käsitykseen yrityksen kysynnästä. Tuotannollisista syistä voi irtisanoa, mutta sen jälkeen ei voi palkata ketään muuta vaikka muunlaiselle tekemiselle olisi kysyntää.
Vahva irtisanomissuoja on myös työnantajan etu, että osaavat työntekijät eivät hyvän uuden työtilaisuuden tullen livistä toiselle työnantajalle.
Eikös Tanskassakin nykyisin ole niin, että lyhyt irtisanomisaika on molempia osapuolia sitova — eikä pelkästään työantajan etu.
Tanskan malli — koeajalta ilman monimutkaista byrokratiaa ja menetyksiä työttömyyskorvaukselle, kuten pätkätöissä.
Joka tapauksessa, Suomessa tämä ei mene läpi.
“Mitä vahvempi on irtisanomissuoja, sitä suuremmat riskit sisältyvät henkilöstön palkkaamiseen. Pienille yrityksille epäonnistunut rekrytointi on suurempi riski kuin suuremmille, jossa on helpompaa löytää soveltuvaa työtä henkilölle, joka ei sovellu kunnolla siihen tehtävään, johon hänet on alun perin palkattu.”
Käytännössä Soininvaara ja Vartiainen esittävät ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta luopumista.
Irtisanomissuoja perustuu pääasiassa ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, ei työsopimuslaissa ole mitään erityistä irtisanomissuojaa, ainoastaan irtisanomisajat.
Työsopimuskin on sopimus ja nauttii perustuslain suojaa kuten muutkin sopimukset, ilmeisesti Soininvaara ja Vartianen haluavat luopua perustuslaistakin ?
Tai että lait , perustuslaki, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio koskevat vain parempaa väkeä ?
Ja yrittäjistä ollaan tekemässä luokka, jonka ei tarvitse kantaa vastuuta virheistään vaan yrittäjän virheiden maksajaksi ollaan valjastamassa työntekijää ?
Liian vanha
Pitäisi ensin ajatella ja sitten vasta kirjoittaa. Sinun pitäisi prustella, ovatko ne maat, joilla pienyrityksillä on kevennetty irtisanomissuoja, luopuneet ihmiskoikeuksista. Niitä löytyy EU:sta lukuisia.
Minulla on omakohtaista kokemusta siitä, kun irtisanominen tehdään väärin perustein.
Kysyin irtisanomisen yhteydessä perustetta työsopimuksen irtisanomiseen ja yllätyin kun minusta olikin levitelty perättömiä väitteitä ja pysyi väitteissä vaikka vaadin perättömien väitteiden oikaisemista.
Asia eteni jo käräjäoikeuteen, mutta vasta käräjäoikeuden valmistelevassa istunnossa istuva tuomari huomasi valheen dokumenteista ja kehotti työnnatja edustanutta Borenius& co sopimaan asian koska tappio oli ilmeinen.
Ilmiesesti jatkossa tällaiset työnantajan valheet on korjattava oman käden oikeuden kautta ?
Merkittävää asiassa on, että työnantajalle ei syntynyt oikeudenkäynnistä kuluja vaan kaiken maksoi työnantajaliitto.
Korvaukset toki tuli työnantajan maksettavaksi, mutta sehän on vain sitä yritysriskiä ?
Mitähän tämä käytännössä tarkoittaisi?
Neljän kuukauden koeajan pidentämistä pienissä yrityksissä?
Vai ikuista koeaikaa?
Nykyään hommat hoidetaan pätkätyöläisten prekariaatilla heknilöstövuokrausfirmojen kautta, joten onkohan tätä edes tuloksellista aprikoida?
Eivät ole luopuneet , mutta eipä se todellinen irtisanomisen prosessi juuri Suomesta poikkea.
Esim Tanskassakin voi irtisanoa vain tuotannollisista ja taloudellisista syistä tai henkilöstä johtuvista syistä
Ainoat erot ovat , että Tanskassa koeaika on hiemen pidempi, takaisinottovelvoite lyhyempi ja irtisanomisajat sovitaan työehtosopimuksissa, ei laissa kuten Suomessa.
Ja työntekijästä johtuvan syyn joutuu työnantaja perustelemaan ja todistamaan tarvittaessa oikeudessa ja korvaukset hävitessä ovat korkeammat kuin Suomessa
Mutta Tanskassa toimiikin kaksikanta eli työmarkkinaosapuolet päättävät kaikesta työelämään liittyvästä, ei valtio, joten pelisäännöt ovat ehkä joustavampia kun ne eivät ole laissa määriteltyjä
Mutta tekevätkö nämä muutamat yksityiskohdat irtisanomisesta jotenkin erityisen helpon, kun kaikki huomioitavat asiat ovat samoja ?
Irtisanomisen helppous on enemmän propagandaa kuin todellisuutta.
Ja tietysti niissä maissa, joissa työnantajat eivät noudata lakeja irtisanominen näyttää helpolta esim Indonessiassa arvioitiin, että ehkä 50 % yrityksistä noudattaa lakeja
Eikä lakien noudattaminen ollut korkealla Virossa, Latviassa ja Liettuassakaan.Eikä ollut ay-liikettä puolustamassa työntekijöitä ja tuomioistuimestakin sai ostaa halutunlaisen päätöksen
Osmon ja Juhanan ihannevaltioita ?
Kun Baltiassa noudatimme LAINMUKAISTA irtisanomisjärjestystä niin kyllä prosessi oli monimutkaisempi kuin Suomessa
Käsittääkseni on mahdollista palkata, mikäli on osoitettavissa, ettei irtisanotun ammattitaito kelpaa auenneisiin tehtäviin.
Henkilön, joka ei sovellu työyhteisöön tai jonka osaaminen ei olekaan toivottua, todellinen tilanne selvinnee pienessä yrityksessä — jossa väliportaita johdon ja työntekijän välissä on minimaalisesti — jo nykyisen irtisanomisajan puitteissa, mikäli yrityksen johto on millään tasolla perillä mitä työntekijöiltä odotetaan.
Yrittäjänriskin ja huonon johtamisen (sen, ettei yhtään tiedetä millaista osaamista tarvitaan ja millä aikavälillä — tai nähdä viimeistään koeajan aikana tarjoaako valittu työntekijä haluttua osaamista) aiheuttamien ongelmien ulkoistaminen työntekijän kontolle on hieman kyseenalaista. Osa-aikaisen ja ‑päiväisen työn tarjoamisen ja vastaanottamisen kynnystä tulisi toki madaltaa.
Erittäin typerää olisi jakaa yritykset tässä asiassa kahteen kastiin. Jos työntekijällä olisi valittavana kaksi työpaikkaa, iso ja pieni yritys, hän menisi ilman muuta töihin isoon paremman irtisanomissuojan takia. Tämä toisi työmarkkinoille epäsuhtaa.
Osmolla on myös hyvin idealistinen kuva pienyrittäjistä. Miten niin kaikilla pienyrittäjillä on hankalaa? Pienyrityksillä on usein myös ihan vakaat tulevaisuudennäkymät. Monesti paljon vakaammat kuin isoilla yrityksillä.
En lähtisi heikentämään työntekijöiden työsuhdeturvaa kuin vastineeksi jostain: mitä Osmo ja pienyrittäjät voivat luvata pienyritysten työntekijöille vastineeksi työsuhdeturvan heikkenemisestä? Rahaa, lisää lomapäiviä, alhaisemman eläkeiän?
Suomen työlainsäädäntö + erilaiset palkkaturvat ym. ovat kyllä monipuoliset, mutta yrittäjä ei välttämättä tiedä kaikista erilaisista malleista.
Ehkä aina ajatellaan, että se on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, jos työsuhteita solmitaan.
Yrittäjän pitäisi ennen rekrytointia pyytää neuvoja, millainen ratkaisu juuri hänen yrityksenä tarpeeseen olisi paras.
Onhan. 7 luku 1 §: “Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä.”
Nimimerkki Liian vanhalla vaikuttaisi olevan sellainen kumma näkemys, että (muun kuin työsuhdetta koskevan) sopimuksen irtisanominen ilman painavaa syytä olisi sopimusrikkomus. Näinhän ei asia yleensä ole. Yleensä kullakin osapuolella on oikeus irtisanoa sopimus ilman mitään erityistä syytä, kunhan irtisanomisaikoja ja vastaavia ehtoja noudatetaan.
Eipä ole asia niin.
Samaan tehtävään ei saa palkata, mutta eri tehtävään kyllä.
Ja vaikkapa organisaation muutos voi olla tuotannollinen syy.
Eipä ole kahden vuoden irtisanomissuojaa minkään alan sopimuksessa — eikä mitään muutakaan suojaa kuin työsopimuslaissa olevat irtisanomisajat.
Ainoa irtisanomissuoja Suomessa liittyy kuntaliitoksiin.
Eli nykyinen irtisanomissuoja ei sitten kuitenkaan turvaa sitä, että kaikki menisi hyvin.
Koska koeaikana on helppo irtisanoa, niin epäonnistuneet rekrytoinnit eivät ole kovin usein ongelma. Sen sijaan ongelmat syntyvät usein markkinoiden vaatimista tarpeista ajaa liiketoimintoja pysyvästi tai tilapäisesti kokonaan tai osittain alas. Ja joskus busineksia tietenkin siirretään silkasta ahneudesta edullisempiin maihin.
Isommat yritykset kestävät kalliimpia irtisanomissuojia pieniä paremmin usein sen vuoksi, että niillä on useita busineksia, joista toiset vetää ja toisia joudutaan supistamaan. Tällöin hyvin menevillä busineksilla voidaan jonkin aikaa subventoida huonoja busineksia.
Usein isommilla yrityksillä on myös isommat pääomareservit ja vakuusvarannot estämässä konkurssitilannetta. Niillä on paremmat mahdollisuudet hankkia lisärahoitusta.
Joissakin tilanteissa irtisanomiskustannukset estävät luovan tuhon positiivista kehitysvoimaa. Tappiollista liiketoimintaa saatetaan jatkaa sen vuoksi, että halutaan välttää isoja kertaluonteisia tappiokirjauksia. Yritysjohto saattaa epätoivoisesti toivoa parempien aikojen tulemista tai pitkittää tahallaan välttämättömiä leikkauksia omien ökybonustensa turvaamiseksi.
Pienyritysten irtisanomisuojan heikentäminen epäilemättä toisi positiivista lisädynamiikkaa talouselämään. Heikot businekset optimoitaisiin ja hylättäisiin herkemmin muilla tavoin kuin kalliiksi käyvien konkurssien kautta. Samalla yrittäjät nopeammin suuntaisivat voimavaransa uusiin kasvaviin ja kannattaviin busineksiin. Työntekijöiden piirissä kilpailu hyvistä työpaikoista kiristyisi entisestään. Enemmistö hyötyisi, mutta kelkasta myös pudottaisiin herkemmin.
Monella toimitusjohtajalla on.Vaikka työvelvoite päättyy niin palkanmaksu jatkuu sopimuksen mukaan ja päälle tulee irtisanomiskorvaus, siitä tulee usein 1–2 vuoden palkka.
“Käytännössä Soininvaara ja Vartiainen esittävät ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta luopumista.”
Kai nyt työnantajillekin kuuluu jotain “ihmisoikeuksia”. Ihmisiä hekin ovat ja varsinkin pienyrittäjät kantavat ison taloudellisen vastuun yrityksestään. Työntekijän riski on jäädä työttömäksi ja silloinkin pelastaa työttömyyskorvaus ja toimeentulotuki, mutta yrittäjälle saattaa koitua isot velat. Jos riski palkata työntekijä on liian iso, vaikka tarvetta olisi, on parempi olla rekrytoimatta eikä kukaan voita.
Takaisinottovelvoite ei ole automaattinen
Takaisinottovelvollisuus on uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuutta suppeampi. Se ei sisällä velvollisuutta kouluttaa tehtäviin, vaan koskee tehtäviä, joita henkilö osaa ilman suurempaa perehdytystä tehdä.
Eli ei takaisinottovelvoite päde jos henkilö ei osaa uusia tehtäviä
Ja mikäli yrityksestä on irtisanottu useampi henkilö samoista tehtävistä, työnantaja voi valita, kenelle heistä se tarjoaa työtä.
Ja jos irtisanottu henkilö ei ole työnhakijana TE toimistossa eli on työllistynyt uudelleen, koulutuksessa tai siirtynt työvoiman ulkopuolelle niin silloinkaan takaisinottovelvoitteta ei ole
Tuo on ihan täyttä roskaa, tiedät sen itsekin. On toki helppoa potkia porukka pihalle silloin kun firma on menossa konkurssiin ja tuotannolliset ja taloudelliset syyt täyttyvät joka ikisen miehen kohdalla, mutta jos menee edes kohtuullisesti niin turhista tekijöistä ei meinaa päästä eroon. Yksikin surkea työntekijä jarruttaa tai jopa jämäyttää pienen firman kehittämisen kun investointeihin tarkoitetut rahat uppoavat turhan äijän palkkoihin.
Voi tulla oikeasti yllätyksenä, mutta monella alalla huono työntekijä ei oikeasti kelpaa mihinkään muuhun kuin kahvin keittämiseen. Jos firmassa on vaikkapa viisi työntekijää, kahvin keittämiseen ei saa kulumaan montakaa tuntia päivässä.
Ja kyllä, on olemassa mahdollisuudet irtisanoa henkilökohtaista syistä, mutta se ei ole koskaan riskitöntä. Lisäksi jos ei ole dokumentoinut tunarointeja kyllin tarkasti, joutuu laittamaan miehen tekemään tieten tahtoen sutta ja irtisanomaan sitten sillä perusteella. Ei paljoa naurata laittaa asiakasprojektiin työntekijää, jonka tietää munaavan ja jonka munaamista aikoo sitte käyttää irtisanomisperusteena. Se ihan viimeinen tulos tai ulos-projekti ei ole kenenkään kannalta optimaalinen tilanne.
Mitä tulee koeaikaan niin yleensä jopa syntymälaiskat jaksavat skarpata neljän kuukauden ajan. Lisäksi monessa asiantuntijahommassa harjaantuminen vie paljon pidempään kuin 4kk. Ainakaan me emme odota täysin kokemattomalta työntekijältä kovinkaan suurta työpanosta ensimmäisen neljän kk aikana. Tämä taas johtaa siihen että potkumittatikkua on vaikeata virittää. Kokeneiden uusien työntekijöiden kanssa taas asiantuntija-aloilla on vähän sellaista ongelmaa, että työskentely on usein hyvinkin itsenäistä ja tuloksien saaminen vie kuukausia. Esimiehen voi olla vaikeata seurata jonkun yksittäisen koodinikkarin taikka suunnittelijan aikaansaannoksia. Se on kiva sitten puolen vuoden jälkeen todeta että tuli sutta ja sekundaa kun tuotannosta alkaa tulemaan tietoa virheistä.
Kaikille huomautus nyt siitä, että en tarkoita että on mahdotonta koeajan puitteissa seurata ja arvioida työntekijöitä. Totta kai on, mekin olemme purkaneet työsuhteita koeajalla sekä jättäneet uusimatta määräaikaisia työsuhteita. Mutta olemme myös jättäneet purkamatta sellaisia työsuhteita, jotka olisi pidemmän koeajan puitteissa purettu. Neljän kuukauden koeaika ei ole mikään maaginen ase, jonka puitteissa saadaan virherekrytoinnit karsittua pois, sillä saadaan kyllä osa täysin selkeistä virheistä raksittua, mutta ei kaikkia.
Itse pienyrittäjänä olen kokenut omakohtaisesti, kuinka virherekrytoinnit vetävät palkkauksessa varovaiseksi.
ernop
Yrittäjänriskin ja huonon johtamisen (sen, ettei yhtään tiedetä millaista osaamista tarvitaan ja millä aikavälillä – tai nähdä viimeistään koeajan aikana tarjoaako valittu työntekijä haluttua osaamista) aiheuttamien ongelmien ulkoistaminen työntekijän kontolle on hieman kyseenalaista.
Toki omalta osaltaan näinkin, mutta mitä korkeammalle rima vedetään, sitä parempia johtajia tarvitaan. Ja mitä korkeammalle rima nousee johtamisen laadussa, sitä harvemmasta on johtamaan eli sitä harvemmasta on ylipäätänsä työnantajaksi. Lisäksi rehellisyyden nimissä on sanottava, että työnhakijat kyllä tekevät yleensä kaikkensa osoittaakseen olevansa kyvykkäitä haettuun hommaan, myös silloin kun paukkuja ei ole.
Ja toimitusjohtajien sopimuksetko ovat merkittävä rekrytoinnin este pienyrityksissä? Katin kontit!
Yks reilu tapa olisi jos kaikki toimisivat yrittäjinä ja työsuhteet olisi pannassa. Eipä tarvisi miettiä; onko esim ovimaalari itse vastuussa velvoitteistaan. Tää voisi myös vähentää virkamiesten ja kaikenkarvaisten konsulttien tarvetta jos yrittäjien annettaisi itse päättää, eläketurvastaan ja lääkäreistään.….
Ei työnantajia tosiaan pidä jakaa kasteihin koon perusteella. “Suuret on suuria vain koska pienet ovat polvillaan”, taisi sanoa jo Proudhon aikoinaan. Jos suuruudesta on hyötyä kannattaa pienen kasvaa suuremmaksi ja tämä on yhteiskunnan etu.
“Itse pienyrittäjänä olen kokenut omakohtaisesti, kuinka virherekrytoinnit vetävät palkkauksessa varovaiseksi. ”
Varmaankin, mutta tuntuu oudolta, että yrittäjät olisivat erityisluokka, jonka ei tarvitse vastata virheistään .
Ja sama riski on kaikilla työnantajilla ja riskit pistetään hintaan.
Yrität vain peitellä omaa huonoa johtamistaitoa
Liian Vanha
Jos olet sitä mieoltä, että on oikein, että yksi väärä valinta voi tuhota koko yrityksen ja sen on aivan oikein, koska pitäähän yrittäjän vastata virheistään, ymmärtänet, että tuollaiset vaatimukset johtavat siihen, että pienyritykset välttävät viimeiseen asti kenbekään palkkaamista, jolloin maassa menetetään kymmeniä tuhansia ellei satoja tuhansia potentiaalisia työpaikkoja. Sitäkö haluat?
Pitää muistaa, että yrittäjälläkin on samantasoinen tai jopa parempi sopimusturva kuin työntekijällä.
Ei yrittäjän kanssa tehtyä sopimustakaan voi purkaa kuin sopimusehtojen tai painavan perusteen mukaan
Yrittäjäkin saa tehdä virheitä eikä se oikeuta purkuun kuin törkeissä tapauksissa.
Jos virheet ovat ns normaaleja niin yritystä on huomautettava ja yritykselle on annettava mahdollisuus korjata tapansa.
Virheetöntä ei tee kukaan ja yrityksenkin sopimuksessa sellainen ehto on ns kohtuuton ehto, ja se on silloin mitätön kun asiaa ratkotaan oikeudessa
Ja niissäkin tapauksissa yrittäjä voi riitauttaa perusteen ja viedä sen oikeuteen.
Itse asiassa riidat irtisanomisperusteista ovat sangen harvinaisia ja taustalla on muitakin syitä eli jatkuva työntekijöiden epäoikeudenmukainen kohtelu.
Ei kuulu länsimiseen kulttuuriin, ettei asioita voi riitatauttaa.
Jopa USA:ssa tällainen riitautus on mahdollinen ja WallMart on tunnetuimpia , jotka ovat joutuneet maksamaan korkeita korvauksia
Ja vielä harvemmin ne kohdituvat pienyrittäjään, kyllä kohteena ovat suuret, jotka kykenevät harjoittamaan laajaa sortoa ja päätökset koskevat suurta joukkoa. Ei se ay-liikkeen resurssikaan kaikkeen riitä.
Mielivallan lisääminen johtaa vain kasvavaan oman käden oikeuteen ja se tuskin on tarkoitus?
En usko, että kaikki sallivat itsestään perättömien juttujen kertomisen ja levittämisen ?
Tuo kevyempi irtisanominen kun tarkoittaa mielivallan lisäämistä ja työntekijöiden järjestäytymisoikeuden kaventamista ja kuten Sylttykin toteaa, huonojen yrittäjien tulon markkinoille
Yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen voi irtisanoa siten kuin sopimuksessa sanotaan.
Lienee selvä että jokainen yrittäjä ei voi olla johtanaja Koneen Alahuhdan tasoa. Kuten sanoin, mitä korkeammalle erinäköisin säädöksin, asetuksin ja vaatimuksin juuri ja juuri riittävän johtajataidon rima vedettään, sitä vähemmän meillä on johtajia. Ja jos ei ole johtajia niin entistä useampi on siinä sinun tilanteesa: tulee potkut eikä ole minkäänlaista toivoa työpaikasta.
Kerro nyt itse onko kivaa olla ilman töitä? Pitäskö siihen pyrkiä vielä nykyistäkin laajemmalti?
Ode: pitää muistaa että demarit inhoavat pienyrittäjiä, niiden kanssa kun ei voi sumplia asioita kabineteissa samaan malliin kuin valtavien teollisuukonglomeraattien kanssa eikä lakkokaan pure muutaman hengen firmassa ihan samaan malliin kuin isommassa, koska yrittäjäperhe voi monessa tapauksessa paikata merkittäviä osia tuotannosta omalla työllään.
Yhteiskunnna kannaltakin on parempi, että yrittäjät ovat amamttitaitoisia. Luottotappioita suoltavat, yhteiskuntaan tyytymättömiä ja työelämästä pois pyrkiviä työttömiä syytävät yrittäjät ovat kansakunnan syöpä.
Jos halutaan parantaa elämänlaatua niin helpoiten se tapahtuu työelämää parntamalla. Helsingin kaupunkikin esittää propagandassaan miten johtamisen laadun parantaminen on pidentänyt työuria.
Ilmeisesti kaupungin johto ei ole sitoutunut tähän henkilöstöjohtamisen malliin vaan ainoa keino on poispotkiminen.
Ja alla ote tanskalaisen lakifirman sivuilta. Siinä varoitetaan , että perusteeton irtisanominen tulee kalliiksi Tanskassa ja viimeisessä lauseessa varoitetaan erityisesti käyttämästä tekaistuja perusteita “hankalan” ihmisen irtisanomisessa.
Ja jatkossa varoitetaan, että jos työntekijällä on puutteita taidoissa, elämänhallinnassa ja terveydessä niin suoraan ei voi irtisanoa vaan on ensin varoitettava.
Eipä tuo Suomen työmarkkinakäytännöstä poikkea
Työelämässä ei tarvitse olla ystävä esimiestan tai työtovereiden kanssa mutta siitä huolimatta on tultava toimeen
http://www.cphlawfirm.com/pages/usagligafskedigelse.php
“Yrityksen kanssa tehdyn sopimuksen voi irtisanoa siten kuin sopimuksessa sanotaan.”
Älä viitsi leikkiä tyhmää .Ei se aivan noin ole, yksi sopimusjuridiikan perusperiaatteita on, että ehtojen pitää olla kohtuullisia.Eli sellaiset sopimukset joissa esitetään, että sopimuksen voi purkaa ‚jos naama ei aamulla miellytä, ovat pätemättömisä
Ja toisaalta jos sopimus irtisanotaan esim huonon laadun vuoksi niin kyllä tilaajan pitää se myös osoittaa. Ja urakoitsija voi aina riitauttaa irtisanomisen ja vaatia tilaajan esittämään perusteen
“Medarbejdere kan altid og til enhver tid opsige ansættelsesforholdet.
En arbejdsgiver kan derimod ikke altid opsige medarbejderen. Det vil sige, at det kan en arbejdsgiver egentligt godt, men det kan blive dyrt, rigtigt dyrt, hvis en arbejdsgiver opsiger en medarbejder uberettiget og dermed skal betale en (ofte meget høj) godtgørelse til medarbejderen på grund af opsigelsen.
Før en arbejdsgiver opsiger en medarbejder, skal arbejdsgiveren — som det forklares nedenfor — altid undersøge, om medarbejderen:
*er omfattet af overenskomst eller funktionærlov, og hvilken anciennitet
*medarbejderen har beskyttes af særlige regler, f.eks. om gravide, tillidsrepræsentanter eller tilsvarende
Er medarbejderen omfattet af en eller begge af de ovennævnte punkter, skal arbejdsgiveren altid overveje og undersøge, om opsigelsen objektivt set er rimelig eller ej. Der stilles nemlig ofte krav om, at en opsigelse skal være rimelig begrundet i virksomhedens eller medarbejderens forhold.
Det anses normalt for en rimelig begrundelse i virksomhedens forhold,hvis opsigelsen er nødvendig på grund af f.eks. indskrænkninger og omstruktureringer af virksomhedens drift, rationaliseringer, økonomiske vanskeligheder, strategiændringer og lignende. Disse begrundelser skal være reelle og arbejdsgiveren skal kunne underbygge eller dokumentere, at dette er årsagen til opsigelsen — og ikke bare en “dårlig undskyldning” for at komme af med en besværlig medarbejder.”
Liian vanhalla on kyllä ihan ihmeellinen kuva sopimuksista.
1. Jos sopimuksessa ei ole määriteltynä sopimussakkoja, sen rikkomisesta taikka irtisanomisesta ei seuraa käytännössä mitään.
2. Asiakkaat voivat vaihtaa käyttämäänsä yritystä miten haluaa. Esimerkiksi jos asiakas ei ole tyytyväinen alihankkijaan, se menee vaihtoon. Ei yritysten välisissä vuosisopimuksissa ole yleensä minkäänlaisia ostovelvoitteita.
3. Sopimuksella voi myös pyyhkiä peetä, jos toisella osapuoellla ei ole rahaa. Jos suuri asiakas kippaa, siinä voi mennä monta pikkuyritystä mukana vaikka sopimuksissa lukisi mitä tahansa. Hyväksi esimerkiksi käy kaivosyhtiöiden konkurssit, kun iso kaivos kippaa, nippu järjestelmätoimittajia ajautuu samantien vaikeuksiin koska ei saa rahojaan. Näiden järjestelmätoimittajien alihankkijoille käy helposti ihan samoin, koska maksuvaikeudet siirtyvät ketjussa alaspäin.
Silloin yritys, joka olisi hoitanut oman leiviskänsä vaikka kuinka hyvin, voi mennä nurin koska ei saa rahojaan suuresta toimituksesta. Kaikki työntekijät kyllä saavat rahansa viimeistään palkkaturvasta, yrittäjältä voi mennä oma talo.
Tätä kaikkea kutsutaan yrittäjäriskiksi, mutta on ihan typerää väittää etteikö yrittäjäriksi olisi oikeasti hyvinkin todellinen ja paljon kovempi mitä työntekijän riksi jäädä ilman palkkaansa. Työntekijältä kun ei käytännössä koskaan jää saatavia saamatta.
Tuo kevyempi irtisanominen kun tarkoittaa mielivallan lisäämistä ja työntekijöiden järjestäytymisoikeuden kaventamista ja kuten Sylttykin toteaa, huonojen yrittäjien tulon markkinoille
Sehän on ihan poliittinen vlainta, kuinka hankalaa työllistymisestä halutaan tehdä. Mitä voimakkaampi työsuhdeturva, sen vaikeampi on saada potkua mutta myös työllistyä. Järjestymisoikeuden kanssa tuolla ei ole mitään merkitystä, pikemminkin huono työsuhdeturva patistaa nostamaan järjestäytymisastetta verrattuna tilanteeseen, jossa turva on niin vahva ettei liiton avusta kannata maksaa.
Tässä olen Oden ja Juhanan kanssa samaa mieltä. Ei irtisanomissuojalla ole juuri mitään merkitystä. Jos taloon ei tule tilauksia, niin ei tule. Työt loppuvat, paitsi valtion virastoissa.
Peruutuspeiliin tujottamisen sijaan pitää helpottaa uusien työpaikkojen syntymistä. Sitä helpottaa matalampi riski.
Ilmoitusaika lomautuksen alkamiseen on kaksi viikkoa. Se riittäisi irtisanomissuojaksikin. Meillä on työlainsäädännössä muita rajoitteita, joiden täytyy täyttyä, jotta irtisanominen on laillinen. Myös voidaan vahvistaa takaisin otto velvoitetta, jos töitä taloon taas saadaan.
Nykyinen maksimissaan 6kk irtisanomisaika johtaa varmaankin vanhempien työntekijöiden pois siivoamiseen varmuuden vuoksi.
Työntekijällä on oikeus 200 lomautuspäivän jälkeen hakea maksamatonta irtisanomisajan palkaa. Tällöin on puolenvuoden palkka lyötävä käteen. Työntekijälle tämä on tässä kohtaa kivaa. Mutta nämä ovat niitä riskejä, jotka eivät helpota uusien työpaikkojen syntyä.
… ja vaikka olisikin, velvoite ei käytännössä merkitse mitään, jos myyjänä on pk-yritys ja ostajana on suuri yritys. Konkurssipesän juristit voivat tosin yrittää…
Mielenkiintoinen teoria hinnanmuodostuksesta!
“Liian vanhalla on kyllä ihan ihmeellinen kuva sopimuksista.
1. Jos sopimuksessa ei ole määriteltynä sopimussakkoja, sen rikkomisesta taikka irtisanomisesta ei seuraa käytännössä mitään.”
Harva jättää sopimukseen tällaista aukkoa, normaalinsopparin liitteeksi liitetään vakioehdot, joka sisältää nämä.
Ja normaalisakot ovat max 10 % urakan summasta eikä kolmansien osapuolien vahinkoja korvata
Et ole ehkä tutustunut noihin vakioehtoihin ?Tiedätko edes sellaisia olevan olemassa ?
“2. Asiakkaat voivat vaihtaa käyttämäänsä yritystä miten haluaa. Esimerkiksi jos asiakas ei ole tyytyväinen alihankkijaan, se menee vaihtoon. Ei yritysten välisissä vuosisopimuksissa ole yleensä minkäänlaisia ostovelvoitteita.”
Jos sopimus sisältää vapauden vaihtaa toimittajaa kuin mustalainen hevosta niin eipä sellaista sopimusta kannata edes tehdä.Miksi tehdä sopimus jos se ei takaa mitään ?
Eikä markkinoilla ole rajatonta määrää kapasiteettia
Esim kun ostin kaapeliurakoita niin silloin alan kapasiteetti varattiin maaliskuun loppuun mennessä, sen jälkeen ei mitään suurempaa kapasiteettia ei ollut tarjolla.
Eipä siinä silloin toimittajia vaihdeta.
Ja kun ostelin tietoliikennelaitteita ja ohjelmistoja niin ei Siemensiä voinut vaihtaa Nokiaan koska laitteet/sovellukset ovat vain liityntöjen osalta yhteensopivia. Piti tyytyä siihen minkä kanssa toimi.Toimittajan totaalinen vaihto vie 10–20 vuotta
“3. Sopimuksella voi myös pyyhkiä peetä, jos toisella osapuoellla ei ole rahaa. Jos suuri asiakas kippaa, siinä voi mennä monta pikkuyritystä mukana vaikka sopimuksissa lukisi mitä tahansa.”
Siksi ei kannata sitoutua vain yhteen asiakkaaseen.
Ja maksupostijärjestelmäkin on olemassa, eli asiakas maksaa työnedistymisen mukaan.
On tyhmää tehdä tuollaisia soppareita kuin laivanrakentamisessa tehdään
Ja downpayment takaa, että rahaa on kassassa jo kun työ käynnistyy.
“Kaikki työntekijät kyllä saavat rahansa viimeistään palkkaturvasta, yrittäjältä voi mennä oma talo. ”
Höpö höpö, palkkaturva korvaa vain rajallisen määrän, joten lähes kaikissa tapauksissa työntekijälle jää tappiota
Ja nykyään työntekijöilläkin on asuntoja ja velalla ostettuja joten kyllä työntekijälläkin asunto menee vasran alle, jos työttömyys kestää pitempään
Jos Syltty johtaa firmaa noin kuin esittää niin on suuri ihme , ettei se ole jo konkurssissa
Suomi on harvianinen maa siitä, että Suomessa ei ole irtisanomiskorvausta.
Irtisanomisajan päälle joudutaan lähes kaikissa maissa maksamaan irtisanomiskorvausta, mikä nostaa irtisanomisen kynnystä
Saksassakin joutuu maksamaan korekeat irtisanomsikorvauksia, mutta työttömyys on silti alhainen
Ja työntekijöiden myötämäärääsmioikeuden vuoksi irtisanominen on muutenkin vaikeaa.
Suomessa irtisanominen on halvinta Euroopassa.
Pitäisi ensin miettiä, mikä on irtisanomisuojaa, mikä muuta yleistä lainsäädäntöä joka koskee myös työelämän ulkopuolista maailmaa
Selkeästi sinulla ei ole kovinkaan hyvää kuvaa asioiden todellisesta tilasta.
Ainakaan oman alani vakioehdoissa ei ole määritelty mitään erityisiä yleisen sopimuksen rikkomisesta tulevia sopmisopimussakkoja, mutta en tiedä muista. Sinä luonnollisesti kaikkien alojen asiantuntijana tiedät paremmin kuin minä joka niitä sopimuksia työni puolesta sorvailen.
Aivan varmasti aivan ylivoimaisesti suurimmassa osassa kaikista vuosisopimuksista ei ole minkäänlaisia ostovelvoitteita. Niissä sovitaan ehdot ja hinnat ja asiakas sitten ostaa niillä perusteella sen mitä ostaa.
Lisäksi merkittävä osa sopimuksista on muitakin kuin vuosisopimuksia taikka ostosopimuksia.
Et selvästikään tiedä yhtään mitään mistä puhut, kun puhutaan yritysten välisistä sopimuksista yleensä. Minä väitän että suurimmassa osassa yritysten välisiä sopimuksia on monenlaista juridista porsaanreikää eikä monikaan menisi sellaisenaan läpi lakimiehen käsittelystä.
Kun ei niitä aina tehdä siksi, että ne takaisivat oikeussalissa jotain vaan monesti siksi, että siihen laitetaan ajatukset ja tahtotila ylös.
Et selvästikään tiedä yhtään mistä puhut, kun puhutaan asiakkaiden maksuvaikeuksien aiheuttamista ongelmista toiminnassa.
Jos suurissa firmoissa on sellaisia henkilöitä kuin sinä, niin ei ole mikään ihme että tulee ostettua ilmaa Saksasta ja että cupertinolaiset kilpailijat suhisevat oikealta ja vasemmalta ohitse.
Tällainen sähkömies näkee kyllä omin silmin kuinka vaikeaa on ennustaa edes kahden viikon päähän. En sano yritystä, koska pomo ei siitä pitäisi. Mutta mutta, meillä on ollut viime syksystä lomautusvaroitus. Osalla on ollut lomalappu kädessä ja peruttu. Taas annettu. Osa on ollut hetken lomalla, pari päivää ja taas kutsuttu töihin jne..
Toimihenkilöt ovat tehneet lyhennettyä työviikkoa jne.„ heidän työn kuvansa on hieman erilainen.
Tiedän kyllä, että suuren osan mielestä työnantajan pitäisi vain pitää ihmiset töissä maksoi mitä maksoi, koska kerää voittojakin. Mutta , jokainen voi miettiä, että jos 15 ihmistä on töissä ja ei voi laskuttaa, kuinka pitkään 30 ihmisen firma esim pysyy pystyssä?
Alalla toimii paljon pieniä yrityksiä, jotka eivät palkkaa ketään. Ottavat vain toisen yrittäjän alihankkijaksi. Se johtuu juuri tästä. Monille on kova kynnys ryhtyä yrittäjäksi vain itsenä työllistääkseen.
Toki jokin kansainvälinen suuryritys saattaa irtisanoa halvan irtisanomisen vuoksi täältä. Mutta uskoisin, että tämä loisi enemmän työpaikkoja. Nyt pitää mennä eteenpäin ja uskaltaa. Samaa tientenkin vaaditaan julkiselta sektorilta. Jos verot vain nousevat työt vain loppuvat suomesta ja julkisenpuolen ikuiset työpaikat ovat historiaa. Meillä on vielä mahdollisuus!
Jos nämä asiat hoidetaan myös ympäristöä pystytään ajattelemaan. Ei köyhät maat siihen pysty. Nehän lisääväät päästöjään, koska ei ikuinen köyhyyskään voi olla ratkaisu.
“Et selvästikään tiedä yhtään mistä puhut, kun puhutaan asiakkaiden maksuvaikeuksien aiheuttamista ongelmista toiminnassa. ”
Tietoliikennealalla sen juuri näkeekin , telelasku kun se viimeinen lasku , joka jätetään maksamatta.
Kun se jää maksamatta niin silloin konkurssi on lähellä ja lähes varma.
Ja kuyten sanoin, maksuposti on varma tapa pienentää luottotappioita, käytettty jo ainakin 4000 vuotta
“Jos suurissa firmoissa on sellaisia henkilöitä kuin sinä, niin ei ole mikään ihme että tulee ostettua ilmaa Saksasta ja että cupertinolaiset kilpailijat suhisevat oikealta ja vasemmalta ohitse”
Minä kuuluin vastustajiin, sen sijaan olin rakentamassa noita menestystarinoita, jotka ovat nyt nyt TS kruununjalokiviä
“Et selvästikään tiedä yhtään mitään mistä puhut, kun puhutaan yritysten välisistä sopimuksista yleensä. Minä väitän että suurimmassa osassa yritysten välisiä sopimuksia on monenlaista juridista porsaanreikää eikä monikaan menisi sellaisenaan läpi lakimiehen käsittelystä. ”
Olen värkännyt noita soppareita juuri yritysten välisiin myynti/soppareihin ja monessa maassa, joten onpa tuostakin kokemusta.
Porsaanreikiä voi olla , ei jokaiseen reikään tukkoa ole, mutta sopimus täytyy tuntea sen verran hyvin ja toiminta rakentaa niin, ettei päädytä riitaan.
Mutta kyllä hyvät sopimukset kattavat 90%+jotakin ongelmista ja loppu pitää tajuta hoitaa niin ettei reikää käytetä.
“Ainakaan oman alani vakioehdoissa ei ole määritelty mitään erityisiä yleisen sopimuksen rikkomisesta tulevia sopmisopimussakkoja, mutta en tiedä muista. Sinä luonnollisesti kaikkien alojen asiantuntijana tiedät paremmin kuin minä joka niitä sopimuksia työni puolesta sorvailen.”
Noita yleisiä ehtoja löytyy hyvin moniin tarkoituksiin ja niistä voi muokata omiin tarkoituksiinkin sopivia, edellyttää tietysti, että vastapuolikin ne hyväksyy.
Ei ole ihme jos Suomi ei enää menesty maailamalla kun asioita hoidetaan roiskimalla eikä edes tiedetä/välietä millaisia riskejä firmaan kerätään.
Ja huonosta asioiden hoitamisesta yriteään päästä eroon syyttelemällä työntekijöitä.
Jos asiat ovat epäselviä sopparitasollakin niin ne ovat epäselviä työntekijöillekin ja silloin tehdään niitä mainostamiasi virheitäkin ja sinun keinosi hallita tilannetta on etsiä syntipukkeja eikä korjata toimintaa
Todennäköisesti joillakin toimialoilla irtisanomissuojan alentamisesta ei olisi välttämättä yrittäjille mitään hyötyä.
Yritysten pitää ottaa rekrytointiriskit huomioon hinnoittelussaan. Jos riskejä pienennetään heikentämällä irtisanomissuojaa, niin kovassa kilpailussa toimialan yrittäjät alentavat hintojaan.
Oletetaan, että alentuneet hinnat eivät nosta kysyntää ja että asiakkaiden neuvotteluvoima on vahva. Silloin asiakkaat keräävät heikentyneestä irtisanomissuojasta kaiken hyödyn ja työntekijät maksavat koko laskun nahoissaan. Työttömyys lisääntyy, koska työntekijöiden luppoaikaa siirtyy työttömyys- tai lomautusjaksoiksi.
Työnantajat eivät hyödy mitään, koska vähentyneistä luppoajoista syntyneet säästöt valuvat asiakkaille. Yhteiskunta häviää, koska työttömyys kasvaa. Nairu-työttömyysraja nousee.
Mutta, ei se tilanne tietenkään ihan näin yksinkertaistetusti menisi, ei ainakaan kaikilla toimialoilla.
Muun muassa kansainvälisessä kilpailussa kilpailykyky kasvaisi ja talouden uudistumisvauhti paranisi. Myös tuottavuus nousisi, mikä vaikuttaisi positiivisesti talouskasvuun.
Joten ei ihme, että tämän kaltaiset temput kuuluvat ilmeisesti IMF:n vakiovaatimuksiin aina, kun kriisiin ajautuneita maita laitetaan kuntoon. Suomessakin olisi parempi tehdä näitä temppuja jo etukäteen ennen kuin olemme IMF:n pakkopaidassa.
Puhutte hieman eri asioista. Liian vanha kirjoittaa urakkasopimuksista, jotka ovat luonteeltaan aivan erilaisia kuin yritysten väliset tavarakauppaa koskevat sopimukset.
Tavarakauppa on selkeää ja yksikertaista ja niissä syntyvät ongelmat helposti ratkaistavissa. Siksi tavarakaupan sopimusten ei tarvitse olla kovinkaan kummoisia.
Urakkasopimukset ovat kokonaan toinen juttu. Koska jokainen urakka on uniikki, pitää sopimuksessa yksilöidä esimerkiksi tuote ja toimitusaika tarkkaan. Kaikki ammattimaiset tilaajat ja urakoitsijat tekevät urakasta aina kirjallisen sopimuksen, jossa on muun muassa mainittu urakan valmistumisaika, myöhästymisestä aiheutuvat sanktiot jne. Käytännössä aina nämä sopimukset perustuvat rakennusalan yleisiin sopimusehtoihin.
Samalla alalla olemme. Työlait ja –sopimukset eivät ota huomioon kovinkaan hyvin alamme erityispiirteitä. Ne lähtevät ajatuksesta, että työntekijää pitää suojella heistä eroon haluavalta työnantajalta. Alallamme työnantajat päinvastoin haluavat lisää työntekijöitä, sillä liikevaihdon suuruus on jokseenkin suoraan verrannollinen työntekijämäärään (siis asentajien, ei toimihenkilöiden).
On aina suuri kynnys palkata uusi työntekijä juuri mainitsemasi vaikean ennustettavuuden vuoksi. Siksi suuri osa alan yrityksistä toimii kroonisesti liian pienellä henkilökunnalla ja vajetta paikataan viimeiseen asti vuokratyövoimalla ja muilla hätäratkaisuilla.
Jos töitä ei ole, toimetonta kaveria ei voi kauaa varastolla istuttaa, sillä yhtä toimetonta kohden tarvitaan liuta tuottavassa työssä olevia. Eli pieni, muutaman työntekijän firma alkaa tuottaa heti tappiota, kun yksikin työntekijä istuu tyhjän panttina.
“Tällainen sähkömies näkee kyllä omin silmin kuinka vaikeaa on ennustaa edes kahden viikon päähän.”
Sähköurakointi on lyhytsyklistä toimintaa, mutta ei se merkitse , ettei tieroa tulevasta ole.
Aikoinaan kun tietoliikenteen sisäverkkourakointi vapautettiin niin sähköurakoitsijat yrittivät kaapata verkot ja osan laitemyynnistäkin sähköurakoihin ja estää näin operatatoreidne kilpailu.
Kun silloisella Telellä oli sähkömiehiä ja luvat kunnossa niin sain tehtäväkseni pistää urakoinnin pystyyn ja olimme kolemessa vuodessa alueen suurin urakoitsija.
Mutta ei siinä viisivuotissuunnitelmia tehty, markkina-analyyseja tehtiin muutama vuodessa , siinä näki ne mahdollisuudet työn hankintaan.
Ja kun ei tavoiteltu koko markkinaa vaan suurena keskityimme vain liikerakentamiseen niin markkina oli helposti hallittavissa.
Ja sisäätulevaa virtaa kykeni säätelemään kahdella tavalla : Otetaanko jotakin kohdetta laskentaan. Laskettava tarjottiin runsaasti, muta ei kannattanut otta laskentaan kohteita, joissa joku potentiaalinen kilpailija on edullisemmassa asemassa.
Toinen keino oli tarkkailla saatujen urakoiden kantaa verrattuna tarjottuihin.Jos suhde muuttui liikaa jompaan kumpaan suuntaan niin hintaa pudotettiin/nostettiin vastaavasti
Näin taattiin tasainen työvirta ja vaikka täyttä työmäärää ei tiedetty kuin muutama viikko eteenpäin niin silti käsitys ja varmuus tulevasta oli luotettava.
Ja joustoa haettiin aliurakoinnista eli loin pienistä urakoitisjoista liittolaisporukan , joka teki osan urakkaa, lähinnä tikastukset,johtotiet, standardisähkt ja itse teimme vaativamman elektroniikan ja muun heikkovirtaosuuden .
Koska laskenta-ajat olivat lyhyitä niin konosrtiosoppareiden teko vaati nopeutta ja ilman valmiita pohjia ja toimintatapoja ei olisi pysytty aikatauluissa.
Monellkaan alalla ei tiedetä 100 % varmasti tulevaa , mutta markkinaa analysoimalla ja kuormitusta säätelemällä kuorma ja kehitys voidaan pitää suhteellisen tasaisena eikä ylirekrytointitarpeita tai vähentämisiä tarvita.
Mutta jos ampuu kaikkea mitä liikkuu ja suostuu mihin tahansa niin silloin tilanteen hallinta on repivää, virheet toistuvia ja suuria ja työympäristö syö nopeasti henkilökunnan
Liian vanha myös tarkastelee asioita suuren valtionyrityksen näkökulmasta. Käytännön toimintaympäristö on kuitenkin aivan erilainen itsenäisessä 5 hengen yrityksessä kuin 50 hengen yrityksessä ja taas aivan erilainen 500 hengen, 5000 hengen jne. yrityksessä. ‑Itsenäisyydellä tarkoitan tässä todellista riippumattomuutta, en esim. suuren yrityksen juridisesti itsenäistä tytäryhtiötä-.
Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen väitän, että irtisanomissuojan selvä heikentäminen lisäisi työpaikkoja ainakin pienyrityksissä. Työhönottotilanteessa työnantaja joutuu arvioimaan, tuottaako rekrytoitava yritykselle odotettavissa olevan työsuhteensa aikana enemmän tuottoja kuin kustannuksia. Jos irtisanomiskustannus pienenee, työhönottokynnys alenee.
Suuressa yrityksessä aiemmat epäonnistumiset vaikuttavat yleiskustannuksiin ja otetaan siten huomioon tarjouksissa. Pienessä yrityksessä näin ei ole. Ajatelkaa vaikka tilannetta, jossa 4 hengen yritys on palkkamassa 5. työntekijää.
Liian vanha, sinulla on paha tapa kertoa esimerkkejä, jotka ovat asian vierestä tai menevät kokonaan ohi.
Suurella Telen omistamalla urakoitsijalla on aivan toisenlaiset mahdollisuudet säädellä tilauskantaansa kuin itsenäisellä pienellä urakoitsijalla – ketjun aihehan oli pienyritykset. Yksittäinen urakoitsija voi mitään suhdannevaihteluille, jotka rakentamisessa ovat melkoiset. Paha säädellä tilauskantaa jos tarjouspyyntöjä ei ole.
Yleensä urakkatarjouksia on luonnollisesti odottamassa päätöksiä paljon enemmän kuin resursseja on. Joskus käy huono säkä ja hommia voittaa liian vähän, joskus harvoin tarjouskilpailuja voittaa liikaa resursseihin nähden.
Ja jos kerran olet ollut mukana sähköurakoinnissa, tiedät hyvin, että alan suurimmat toimijat ovat myös pahimpia lomauttajia. Kun suuri, 50 asentajaa työllistävä liikekeskus valmistuu, moiselle asentajamäärälle ei ole helppoa löytää heti korvaavaa mestaa.
Olen käsittänyt, että olet työttömänä. Mikset rupea sähköurakoitsijaksi?
No jaa. Ei tällaisen työhullun konkarin juuri ole tarvinnut lomalla olla. Töitä olisi useammassakin paikassa ja oma firma voisi myös kiinostaa. Mutta ne nuoret, ikääntyneet ja vähän laiskemmat. Ne on siinä liemessä.
Jos oman puulaakin pistän pystyyn, niin en ainoatakaan työntekijää palkkaa. Lisätyövoiman otan kavereiltani, jotka toimivat samoin.
Olen toiminut tsvaltuutettuna, luttona, kaupunginvaltuutettuna ym… En hyväksy ihmisten kyykyttämistä.
En hyväksy laiskojen työnvieroksijoidenkaan elättämistä. Tämä nykysysteemi tekee ihmisistä sairaita, kun he voivat istua kotona voivottelemassa paskaduuneista koko ikänsä. Samaan ansaan jäävät myös tuhannet maahanmuuttajat. Sitten niitä hoitamaan tarvitaan taas tuhansia suojatyöpaikkalaisia, jotka on älyttömän hyvin koulutettu ja tarvitsevat järjettömän palkan. Sitte lisää veroja. Kustannukset nousevat, töitä ei ole jne.. Niin tämä oravanpyörä menee. Osa tientenkin hyötyy ja elää tästä.
Kai teillä on ollut joku ajatus, miten työsuhdeturvaa heikennetään. Työsuhdeturva ei ole niin yksinkertainen kuin esim. palkka, jota voidaan muuttaa euron yksiköissä. Työsuhdeturva joko on tai ei ole. Sen heikentäminen jonkin verran on vaikeaa.
Olisin voinutkin, mutta SETI katsoi työkokemukseni ja koulutukseni sähköalalta liian vanhaksi.
Olisin voinut täydentää ja korvata osaamista lisäkoulutuksella mutta oppilaitos hylkäsi minut ‚olen kuulemma liian vanha.
Työkkäri olisi voinut auttaa , mutta sekin piti minua liian vanhana.
Nyt olen jo itse asiassa ollut vanhuuseläkkeellä huhtikuun alusta,siis muutaman päivän.
Mutta olen edelleen työnhakijana työkkärissä
“Suurella Telen omistamalla urakoitsijalla on aivan toisenlaiset mahdollisuudet säädellä tilauskantaansa kuin itsenäisellä pienellä urakoitsijalla – ketjun aihehan oli pienyritykset.”
Emme me kaikkea itse tehty , Telen siivellä pääsivät pienetkin urakoitsijat mukaan keskisuuriin kohteisiin.
Ja kun yhdistettiin Telen tietotekniikan ja heikkovirtatekniikan tuntemus ja pienten yritysten osaaminen tavanomaisten sähkötöiden osaamisesta niin tulos oli hyvä.
Tele ei kilpaillut asuntomarkkinoilla, joka oli läpeensä kilpailtua, kohteet olivat erikoiskohteita ja liikerakentamista
Huonoinakin aikoina töitä riitti, mutta totta on, että alan reunalla olevat aina häviävät ja ne ovat useimmiten pieniä yrityksiä .
Laskukauden aikana katsotaan kenen rahkeet riittävät hengissä pysymiseen.Silloin kilpaillaan aidosti .
Silloin näitä pieniä ja joskus suuriakin kuolee
Mutta se kuuluu markkinatalouteen enkä näe syytä muutta tuota vai siirrytäänkö Gossplan aikaan.
Mitä tulee irtsianomisen kuluihin niin viisaammat ovat rahastoineet etukäteen kulut.
Kun esim Saksassa ja Italiassa etc maissa irtisanomiskorvaus voi olla vaikkapa kolmen vuoden palkka niin ei suurillakaan firmoilla ole sellaista kassaa, että kykenisi maksamaan niin suuret kulut.
Niinpä yritykset rahastoivat nuo irtisanomisajan palkat/irtisanomiskoravukset ja ottavat ne rahastosta kun niitä käytetään
Suomessa eletään kädestä suuhun ja rahat valuvat voittoina ja alihinnoiteltuina töinä ulos firmasta
Kun sitten tulee se väistämätön supistamisen aika niin silloin alkaa itku
Muualla kulut ovat olleet jo syntymisvuoden töiden hinnoittelussa ja kulut on maksettu etukäteen, joten katastrofia ei synny jos liiketoimintaa joudutaan supistamaan.
Tällainne on paljon terveempää liiketoimintaa kun vastuut on hoidettu etukäteen
Mutta eipä tällainen esimerkki ole ilmaantunut Osmon ja Juhana esityksiin.
Yrityksen pyörittämisessä tarvitaan monenlaista osaamista eikä ne synny hetkessä.
Niinpä useimmat yrittäjäksi alkavat ovatkin 35–45-vuotiaita, siihen mennessä on kertynyt monelaista osaamista ja yrittämistä voi opetella kun perusta on vankka
Jos yrittämistä helpotetaan liikaa niin seurauksena on, että kaikenmaailman tumpelot voivat olla yrittäjiä.
Ja silloin syntyy luottotappioita, hyvinvointitappioita , laatutappiota , sutta ja sekundaa ja yleisestikin elämän laatu laskee suurella joukolla ihmisiä.
Markkinoiden muuttuessa syntyy aina työpaikkojen/yritysten häviötä, Etlan arvion mukaan 200000–250000 työpaikka häviää vuodessa tuottavuuden nousun ja tuotevalikoiman muuttumisen vuoksi.
Tähän ei mitenkään irtisanomisen helppous vaikuta, se ei hidasta eikä nopeuta prosessia.
Ja kun irtisanomisajat ovat yleisesti 2 vko‑1–2 kuukautta ja vasta 12 vuoden palvelun jälkeen 6 kk palkka niin maailman mitassa ne ovat mitättömiä ja jos omistja ei ole ryövännyt firman kassaa Mersun ostoon tai etelänmatkoihin niin noistakin velvoitteista selviää.
Suomessa tuo on hoidettu työttömyysvakuutusmaksulla. Ehdotatko oikeasti, että pikkufirman (nehän tässä aiheena oli) pitäisi maksaa jopa kolmen vuoden irtisanomisajan palkka? Se lisäisi varmasti yrittäjyyttä, kun jokaisen pitäisi ruveta yrittäjäksi.
Kolme kampaajaa työllistänyt yrittäjäkampaaja ei voisi jäädä koskaan eläkkeelle ja lopettaa firmaansa, koska työntekijöille pitäisi maksaa yhdeksän vuoden vastikkeeton palkka. Työntekijälle irtisanominen olisi oikea lottovoitto.
Ei irtisanomiskorvauksia ja irtisanomisajan palkkaa makseta työttömysyvakuutuksesta vaan yrityksen rahoista.
Ja Saksassa,Italiassa ym maissa saa tuon irtisanomiskorvauksen ja irtisanomisajan palkan päälle vielä työttömyyskorvausta, nuoret vuoden ja ikääntyneet 1,5 vuotta.
Ja irtisanomisessa on monenlaisia rajoituksia esim kuuluisassa Tanskan mallissa ei yli 25 vuotta palvellutta tai ikääntyneyttä saa irtisanoa kuin viimeisenä.
Yritys joutuu maksamaan korvauksia tuollaisten ihmsten irtisanomisesta .
“koska työntekijöille pitäisi maksaa yhdeksän vuoden vastikkeeton palkka. ”
Ei nyt sentään, kertymä perustuu palveluaikaan ja kertymä on n 0,5 kk‑1 kk:n palkka vuodessa eli 36 vuotta 18 ‑36 kk palkka+irtisanomisjan palkka 6 kk normaalisti eli 26–44 kuukaudne palkka, merkittävä kuitenkin
Mutta kuten esitin ei se ole ongelma muualla , sillä rahat on rahastoitu vuosittain ja silloin rahastoon siirto on ollut mukana hinnoittelussa ja irtisanomisen yhteydessä puretaan vain rahastoja.