Juhana ja Ode sairauspoissaoloista

21.3.2013 · Aihe Matalapalkkatyö · 16 Kommenttia 

Yksi työllistymisen esteistä on työnantajan ennakkoluuloinen – oikeutettu tai perusteeton – epäilys, että työnhakijalla saattaisi olla aika paljon sairauspoissaoloja.

Toistuvien sairauspoissaolojen riski

Työnantaja on vastuussa työntekijän sairauspoissaoloista yhdeksän ensimmäistä päivää. Vasta tämän jälkeen Kelan sairauspäiväraha alkaa maksaa päivärahaa sairastuneen työnantajalle. Samalle henkilölle voi koitua vuoden aikana lukuisia sairausjaksoja, josta työnantaja ei saa ehkä lainkaan korvausta. Tämä saa työnantajan karttamaan työhönotossa henkilöitä, joihin vaikuttaa kohonnut sairastavuusriski. Olisi kohtuullista rajoittaa karenssipäivien vuotuista määrää.

Suositus 11:

Työnantajan vastuun rajaaminen toistuvasti sairastelevasta työntekijästä. Jos samalla työntekijällä on kalenterivuoden aikana vähintään 15 poissaolopäivää sairauden vuoksi niin, ettei työnantaja saa niistä sairauspäivärahaa Kelalta, maksaa Kela työnantajalle sairauspäivärahaa jokaiselta tämän ylittävältä sairauspäivältä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.3.2013

21.3.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 7 Kommenttia 

Kaarelan jäähallikaava

Meni läpi yksimielisesti ja kiitoksin kaavoittajalle hyvästä työstä. Jos se on laitettava johonkin, niin tähän. Siitä on erimielisyyksiä, onko rakentamiselle uhrattava alue nyt viheralue vai liikennevihreää. Ylemmät elimet sittyn päättävät, rakennetaanko tätä. On muun muassa se 435 miljoonan euron investointikatto, josta päätettiin viikonloppuna.

Lausunto ryhmärakentamisesta townhouse-kortteleissa Kruunuvuoren rannassa. Lue lisää

Palkan maksaminen helpommaksi

20.3.2013 · Aihe Eduskuntatyö, Talouspolitiikka, _ · 136 Kommenttia 

Heidi Hautalan harmillinen töppäily maksamattomien eläkemaksujen kanssa on ikävä tapaus, joka toivottavasti voidaan kääntää harmaan talouden torjunnan voitoksi, koska nyt maksaminsen vaikeudesta ainakin puhutaan. Kuten moni muukin, Heidi ei ymmärtääkseni jättänyt maksuja maksamatta tavoitellakseen voittoa itselleen, vaan välttääkseen sen toivottoman paperisodan, joka pikkumaksujen maksamiseen menee. Hänhän menetti näin tehdessään kotitalousvähennyksen, joka olisi ollut tuota eläkemaksua paljon suurempi. Se, että palkan maksaminen muuten kuin pimeästi on tehty hallinnollisesti niin vaikeaksi, tuottaa huomattavat verotulojen menetykset ja nakertaa kansalaisten moraalia.

Nyttemmin palkka.fi-palvelu tekee maksamisen paljon helpommaksi, mutta helppoa se ei ole edelleenkään. Mikä palkka.fi –palvelussa on sellaista, että paremminkin voisi toimia. Lue lisää

Juhana ja Ode: Äitiydestä aiheutuvien kustannusten tasaus

18.3.2013 · Aihe Matalapalkkatyö · 35 Kommenttia 

Työnantajalle lankeava sosiaalinen vastuu työhön pääsyn esteenä

Historiallisista syistä työnantajalle on sälytetty sosiaalista vastuuta työntekijöidensä sosiaalisista ja terveydellisistä riskeistä. Rationaalisesti toimiva työnantaja ottaa potentiaaliset riskit huomioon rekrytointivaiheessa ja pyrkii välttämään sellaisten henkilöiden palkkaamista, joihin hän arvelee syystä tai toisesta sisältyvän keskimääräistä suuremman riskin. Siksi on viisasta siirtää osa riskeistä yhteisesti katettaviksi.

Nuori nainen ja raskauden riski

Nuorilla naisilla teetetään paljon saman ikäisiä miehiä enemmän erilaisia pätkätöitä. Tämä johtuu mitä ilmeisimmin suurelta osin pelosta, että työntekijä tulee raskaaksi. Vaikka välittömästi äitiyslomista aiheutuvia kustannuksia on tasattu, äitiysloma tuottaa työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia sijaisen perehdyttämisestä alkaen. Naisyrittäjien hieman kiistanalaisen laskelman mukaan työnantajalle aiheutuu yhdestä raskaudesta noin kymmenentuhannen euron suuruinen kustannus. Kustannuksia aiheuttaa se, että äitiyspäiväraha on palkkaa pienempi, mutta useimpien työehtosopimusten mukaan työnantajan on kuitenkin maksettava ainakin äitiysloman ajalta täysi palkka. Sama toistuu äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden kohdalla, josta korvataan osa. Suurin kustannus on kuitenkin vaikeammin määriteltävä haitta sijaisen rekrytoinnista ja hänen perehdyttämisestään. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen. Lue lisää

Juhana ja Ode palkkatuesta

18.3.2013 · Aihe Matalapalkkatyö · 8 Kommenttia 

Muiden kiireiden vuoksi tämä raporttimme esittely etenee vähän hitaasti. Tässä nyt taas seuraava suositus. Seuraava teksti on suoraan raportista.

Palkkatuki

Vaikeasti työllistettävän työntekijän palkkaamista tuetaan tällä hetkellä työnantajalle maksettavalla palkkatuella. Palkkatuki on työmarkkinatuen suuruinen, eli noin 700 euroa. Sitä voidaan myöntää muun muassa henkilölle joka on saanut työttömyyskorvausta 500 päivää tai ollut yhtäjaksoisesti työttömänä kuusi kuukautta, on vailla ammatillista koulutusta tai on yli 50-vuotias. Se voidaan tapauskohtaisesti myöntää enintään 60 prosentilla korotettuna, ja joissakin tapauksissa korotus voi olla 90 %. Palkkatuki myönnetään tavallisesti kymmeneksi kuukaudeksi kerrallaan. Työntekijälle on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työttömällä työnhakijalle voidaan myöntää palkkatukiseteli osoitukseksi, että hänen palkkaamisestaan voi saada palkkatukea.

Vuonna 2012 palkkatuella työllistettyjä oli keskimäärin noin 30 000 eli runsas prosentti työllisestä työvoimasta. Tukityöllistetyistä noin 30 % oli kuntien ja valtion palveluksessa ja loput ”yksityisillä”. Yksityisiin kuuluvat sekä yritykset että kolmannen sektorin järjestöt, esimerkiksi työttömien yhdistykset. Palkkatuen tulisi muodostaa tie ulos työttömyydestä. Palkkatuelta ei kuitenkaan siirrytä avoimille työmarkkinoille niin helposti kuin voisi toivoa. Lue lisää

Pois Via Baltican linjaus Mechelinkadulta!

18.3.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 91 Kommenttia 

Raskas liikenne pitää ohjata Mechelinkadulta Vuosaareen, jonne Jätkäsaareen (ja Katajanokalle) nyt tuleva rekkaliikenne Tallinnasta tulee ohjata.

Mechelinkadun asukkaat ovat syystä tyytymättömiä liikenneolojen kehityksestä kadullaan. Puut kaadetaan, asukaspysäköintipaikat menevät, ratikkapysäkki poistetaan ja pyörätie vie arvokasta tilaa. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.3.2013

18.3.2013 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 22 Kommenttia 

(esityslistaan tästä)

Kaarelan jäähallikaavan lausunnot

Asukkaat eivät jäähallista kaikki pidä, koska se vie metsää ja virkistysaluetta ja tuo liikennettä. Jos saisin päättää Helsingin politiikasta kokonaisuudessaan, en laittaisi koko jäähallia. Minusta liikuntavirasto painottaa aivan liikaa jääurheilua muiden liikuntamuotojen kustannuksella. Jos suhteuttaa jääurheiluun käytettävää rahamäärää käyttäjien lukumäärään ja vertaa sitä vaikka pyöräilyyn, ero taitaa olla aika suuri.

En kuitenkaan päätä. Kaupunkisuunnittelulautakuntaa ylemmät tahot ovat päättäneet, että jostain tällekin hallille on paikka löydyttävä. Parempaakaan ei ole löytynyt, joten vienemme tämän kaavan läpi. Kaupunginhallitus ja valtuusto sitten päättävät, kannattaako hanketta toteuttaa. Viikonloppuna päätettiin investointikatosta, joten tämä hanke kilpailee paitsi maan käytöstä, myös rajallisista investointirahoista.

Liikenteen kehitys Helsingissä

Kehitys jatkuu liikenteellisesti kovin eriytyvään suuntaan. Helsingin kantakaupunki tuntuu irtaantuvan muusta Suomesta omaksi urbanismin saarekkeekseen. Lue lisää

Rediskonttauskorko ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

15.3.2013 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 39 Kommenttia 

Leikitään ajatuksella, että Pähkinäsaaren rauhan rajaa vedettäessä Venäjä olisi tarjonnut vähän suurempaa aluetta Ruotsille sillä ehdolla, että sekä Suomi että Ruotsi annetaan Venäjälle vuonna 2014. Kuinka suuri olisi tarjotun maa-alan pitänyt olla, jotta kauppa olisi kannattanut, jos käytetään ”taloustieteilijöiden suosittelemaa” viiden prosentin rediskonttausta?

Yksi neliömetri olisi riittänyt mainiosti, sillä se olisi ollut siihen hetkeen kymmeniä kertoja arvokkaampi kuin koko Ruotsin silloinen alue 690 vuotta myöhemmin rauhantekovuoteen rediskontattuna. Rediskonttauskerroin on noin 4×1014.

Tämä on hyvä pitää mielessä, kun keskustellaan siitä, mitä rediskonttauskorkoa Sternin raportissa on käytetty tai olisi pitänyt käyttää. Lue lisää

Vähimmäispalkkojen nurjat puolet

Työsuhteen syntymisen estää periaatteessa se, että alin palkka, jolla työntekijän kannattaa ottaa työ vastaan (reservaatiopalkka), ylittää ylimmän palkan, joka työnantajan kannattaa työstä maksaa. On myös mahdollista, että työntekijä ja työnantaja voisivat löytää keskenään molempia tyydyttävän palkkatason, mutta yleissitova työehtosopimus kieltää tämän. Tämä kielto on silloin tappiollinen molemmille, mutta se voi olla silti perusteltu, koska sillä suojellaan kolmansia osapuolia, lähinnä siis muita työntekijöitä kilpailulta, joka veisi heiltä työpaikan tai pakottaisi heitäkin suostumaan alempiin palkkoihin. Yhdysvalloissa ammattijärjestöjä kutsutaankin kartelleiksi. Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.3.2013

12.3.2013 · Aihe _ · 45 Kommenttia 

Kantakaupungin autoliikenteen skenaariot

Merkittiin tiedoksi vilkkaan keskustelun jälkeen. Tämä on asia, joka vaatii strategisia päätöksiä. Toivoisin, että laskentamallia kehitettäisiin edelleen ja simputettaisiin erilaisiin tilanteisiin.

Lausunto Roihuvuoreen alakoulun remontista

Päätettiin yksimielisesti Jäsen Lovenin esityksestä lisätä lausuntoon lisäys ”Itäiselle Roihuvuoren alueelle tulee myös turvata riittävät koulupalvelut.” Sen jälkeen Risto Rautava esitti, että lausunnossa todettaisiin, että koulua ei tule suojella. Pitkän harkinnan jälkeen päätin puoltaa esitystä ja niinpä se meni läpi äänin 5-4. Vastaan äänestivät vasemmistoliitto, demarit ja vihreiden Elina Moisio. Tämä ei vielä tarkoita, että koulu purettaisiin, mutta sen korjaaminen ainakin tulee helpommaksi. Tai sitten kaupunginhallitus päättää, että se pitää suojella, sillä tämähän oli vain lausunto. Opetustoimelle suojeluvaatimus olisi kohtuuton taloudellinen rasitus. Rahaa tarvittaisiin opettamiseen. Lue lisää

« Edellinen sivuSeuraava sivu »