Asukaspysäköintitunnuksen hinta

Pysäköin­tipoli­ti­ikan uud­is­tuk­ses­sa pää­paino on pop­ulis­tis­es­ti kohdis­tunut asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taan. Jotenkin huomio kiin­nit­tyy aina lil­lukan­var­si­in, kun tehdään suur­ta uud­is­tus­ta. Helsingis­sä investoidaan uusi­in pysäköin­tipaikkoi­hin noin sata miljoon­aa euroa vuodessa, ja osa tuos­ta rahas­ta haaskau­tuu huono­jen määräys­ten takia. Jos asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa nos­te­taan 500 eurol­la vuodessa, siitä ker­tyy rahaa vuosit­tain noin kymme­nen miljoon­aa euroa.

Esit­telijä perustelee pysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­nan nos­tamista muun muas­sa kaupunki­lais­ten tas­a­puolisel­la kohtelul­la. Tämä on sinän­sä tot­ta. Kan­takaupungis­sa kaupun­ki tar­joaa käytän­nössä ilmaista kadun­var­sipysäköin­tiä asukkaille van­hois­sa talois­sa. Uuteen taloon tai ullakko­huonei­ta raken­net­taes­sa pysäköin­ti on toteutet­ta­va ton­til­la, käytän­nössä talon alla, mikä mak­saa kym­meniä tuhan­sia euro­ja paikkaa kohden tai vuokrak­si muutet­tuna 100 – 300 euroa kuus­sa. Lähiöis­sä kaaval­la on vaa­dit­tu toteut­ta­maan paikat oma­l­la ton­til­la. Jos tont­ti on oma, taloy­htiö on menet­tänyt raken­nu­soikeut­ta, kos­ka ton­tille ei mah­du enem­pää talo­ja, kun parkkiken­tät vievät tilaa. Vuokra­ton­tista kaupun­ki perii vuokraa myös niistä pysäköintipaikoista.

Esit­telijän mukaan kaupun­ki sub­ven­toi paikko­ja, kos­ka pysäköin­nistä aiheutuu kus­tan­nuk­sia ja maan hin­nalle las­ket­ta­van koron muo­dos­sa. Tuo maan­hin­nan korko ei istu min­un ajat­te­lu­ta­paani, mut­ta maan vai­h­toe­htoiskäytön hin­ta istuu.

Mihin pysäköin­ti­ti­laa voisi käyttää?

Lumi. Noista kus­tan­nuk­sista talvikun­nos­s­api­to on ilmeisin. Jos pysäköi­tyjä auto­ja ei olisi, lumen auraus olisi ehkä kymme­nen ker­taa halvem­paa. Voisi vetää kadun ker­ral­la puh­taak­si isol­la aural­la. Lisäk­si lun­ta ei tarvit­sisi kul­jet­taa pois. Alun perin kan­takaupun­gin kadut mitoitet­ti­in niin, että tal­ven lumi pystytään varas­toimaan kadun var­teen kevä­tau­rinkoa odot­ta­maan. Nyt pysäköin­ti on vienyt lumelle varatun alueen. Autoista ei pääse eroon, mut­ta paljon on voitet­tavis­sa sil­lä, että kul­lakin kadul­la olisi viikkosi­ivous­päivä, kuten Tukhol­mas­sa. Se vie tietysti pahim­mil­laan 20% pysäköin­tipaikoista. Sik­si kesäau­tot kan­nat­taa hin­noitel­la pois kadun­var­sil­ta. Ainakin kymme­nen pros­ent­tia Kata­janokan kaduil­la säilö­ty­istä autoista oli tänäkin tal­ve­na sel­l­aisia, joi­ta ei tal­ven aikana käytet­ty kertaakaan.

Mak­sulli­nen asioin­tipysäköin­ti. Asukaspysäköin­nille vai­h­toe­htoinen käyt­tö on mak­sulliset pysäköin­tipaikat lyhy­taikaiseen pysäköin­ti­in, joi­ta eri­tyis­es­ti kivi­jalka­kau­pat ovat toivoneet kaup­po­jen­sa eteen. Mak­sulli­sista paikoista kaupun­ki saa tulo­ja keskimäärin 3000 euroa vuodessa. Jos asukkaille varat­tu paik­ka on pois muil­ta, jot­ka oli­si­vat valmi­it mak­samaan siitä 3000 euroa vuodessa, paik­ka mak­saa 3000 euroa vuodessa.  Tosin ne muut aihau­ta­vat enem­män liiken­net­tä ja siis myös ruuhkia.

Menete­tyt ajokai­stat. Erit­täin kalli­ita pysäköin­tipaikko­ja ovat sel­l­aiset, joiden takia autot joudu­taan ohjaa­maan ratikkakiskoille ratikoiden tietä tukki­maan. Tästä aiheutuu järkyt­tävän suuret kus­tan­nuk­set, keskimäärin tuhan­sia euro­ja paikkaa kohden, pahim­mil­laan kym­meniä tuhan­sia. Miten täl­lainen hul­lu­us on päässyt Tapio Korho­sen silmien ohi? Tämän hin­ta vain kas­vaa, kun kan­takaupun­gin asukas­määrän kasvu johtaa ruuhkien lisään­tymiseen. On selvää, että jatkos­sa joudu­taan pysäköin­tipaikko­ja pois­ta­maan liiken­teen tieltä.

Katu­ti­lan muu käyt­tö. Haaveenani on kaupun­ki, jos­sa osa kaduista olisi pihakatu­ja, vaik­ka joka toinen. Jalankulk­i­jat kulk­i­si­vat näitä pitkin. Kotikatu­ni Luot­sikatu olisi aivan lois­ta­va pihakatu­na. Noin 60 pysäköi­jää on varan­nut kadun itselleen ja mak­saa siitä siis yhteen­sä 7200 euroa vuodessa. Niis­sä myös kau­pat ja kahvi­lat men­esty­i­sivät. Liiken­teeseen noi­ta katu­ja ei tarvi­ta, mut­ta auto­jen säi­lyt­tämiseen tarvi­taan. Jos pysäköin­ti olisi maan alla, katu­ti­la voisi olla paljon parem­mas­sa käytössä.

Markki­nahin­ta

En kuitenkaan lähtisi hin­noit­tele­maan asukaspysäköin­tipaikko­ja kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti vaan markki­nape­rusteis­es­ti. Pidän Lasse Män­nistön ajatuk­ses­ta, että tun­nuk­sen hin­nalle etsitään taso, joka tas­apain­ot­taa markki­nat niin, että pysäköin­ti­tun­nuk­sel­la saa myös paikan. Hän esit­tää blogillaan, että tun­nusten määrän pitäisi olla 90 % paikko­jen määrästä, siis noin 18 000, kun niitä on nyt 27 000. Ehkä voisi olla 110% paikko­jen määrästä, sil­lä tuo 27 000 sisältää myös yri­tys­tun­nuk­set, joi­ta käytetään päiväl­lä, jol­loin osa asukaspysäköi­jistä on vienyt auton­sa muualle.

Kus­tan­nuk­si­in tulee link­ki toista kaut­ta. Jos asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen markki­nahin­naksi tulee vaikka­pa 500 €/kk ja jol­lakin kadun­pätkäl­lä paikoista on joukkoli­iken­teelle tai toisille autoil­i­joille hait­taa 3000 €/kpl, on se peruste pois­taa nuo paikat.

Kos­ka on tarvet­ta vähen­tää kadun­var­si­paikko­ja joukkoli­iken­nekaisto­jen, pyörätei­den, lumitöi­den ja pihakatu­jen tieltä, hyväksyn sen, että asukaspysäköin­ti­tun­nusten hin­to­jen korot­tamista käytetään laitospysäköin­nin tukemiseen. (Skat­talle parkkilu­o­la ja Luot­sikadus­ta pihakatu!) Täy­del­lisessä maail­mas­sa täl­laista ei tehtäisi, mut­ta pysäköin­tipoli­ti­ikas­sa ollaan kaukana täy­del­lisen maail­man ulkopuolella.

40 vastausta artikkeliin “Asukaspysäköintitunnuksen hinta”

  1. Pysäköin­ti on tärkeä osa infra­struk­tu­uria, ja jos se kus­tan­nus­pe­rusteis­es­ti hin­noitel­tuna on törkeän kallista, sitä on perustel­tua subventoida.

    Sub­ven­tio pitää vain tehdä järkeväl­lä taval­la, eikä siten kuin nyt jol­loin törkeän kalli­it kadun­var­si­paikat ja hävyt­tömän hin­taiset asuin­talo­jen yhtey­teen raken­netut paikat sub­ven­toidaan puoli-ilmaisik­si samaan aikaan kun kus­tan­nuk­sil­taan järkevän hin­taiset hal­li­paikat ammot­ta­vat tyhjyyttään.

  2. Asukaspysäköin­ti on kon­septi­na sel­l­ainen, että se olet­taa taloudessa ole­van yhden auton. Useim­mis­sa kan­takaupun­gin talouk­sis­sa autoa tarvi­taan vain ajoit­tain. Tästä syys­tä asukkai­ta tulisi rohkaista lainaile­maan tois­t­en­sa auto­ja ja anta­maan auto kaver­ille, kun sille ei ole omaa käyttöä.

    Aiheen kau­pal­liset sovel­luk­set ovat Suomes­sa mah­dot­to­mia korkean kus­tan­nus­ta­son vuok­si. Vähin­tä, mitä auton lainailun eteen voisi tehdä, olisi asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen irroit­ta­mi­nen yksit­täis­es­tä ajoneu­vos­ta ja ‑alueesta.

  3. Mis­tä ihmeestä yhtäkkiä ilmeisty­isi suuri joukko jalankulk­i­joi­ta tuolle syr­jäiselle luot­sikadulle kävelemään ja asioimaan kaupois­sa ja kahviloissa?

  4. ‘Voisi vetää kadun ker­ral­la puh­taak­si isol­la aural­la. Lisäk­si lun­ta ei tarvit­sisi kul­jet­taa pois.’
    Noin­han se nytkin tehdään. Lumi aurataan auto­jen päälle ja jätetään siihen.

  5. Bonuk­se­na säilön­täalue talevl­la pois­sa liiken­teestä oleville menopeleille _halvempaan_ hintaan.

  6. Hyvä Ode! Tässä pohdin­nas­sa­han alkaa olla jo suun­nitel­mallisu­ut­ta ja järkeäkin. 

    Asukaspysäköin­nin hin­nan nos­to vaikut­taa totis­es­ti auto­jen määrään… edel­liset nos­tot sen ovat osoit­ta­neet. Mikäli hin­ta tuplat­taisi­in niin var­masti taas auto­jen määrä pienenisi jonkin ver­ran. Tämä voi helpot­taa joukkoli­iken­nekatu­jen parkkipaikko­jen vähen­tämistä, kuten myös joidenkin katu­jen muut­tamista muuhun käyt­töön (tämä käyt­tö kyl­lä olisi määriteltävä ja suun­nitelta­va hyvin).

    Kokon­aisu­ut­ta suun­niteltaes­sa pitäisi huomioi­da ainakin, että
    — Suuri osa kan­takaupun­gin kaduista on asukasli­iken­teessä (ja asukaspysäköin­nis­sä), näil­lä kaduil­la ei ole juurikaan merk­i­tys­tä julkiselle liiken­teelle (bus­sit, ratikat), eikä pysäköin­ti ainakaan merkit­tävästi hait­taa esim. jätek­eräys­tä tms.
    — Kun­nos­s­api­to (eri­tyis­es­ti lumien auraus ja pois­to) on suun­nitelta­va järkevästi, tämän ei pitäisi olla yli­maal­lisen vaikeaa
    — Kun­nos­s­api­toon liit­tyen, merk­itään kun­nos­s­api­toa­jat selkeästi(ja järkevästi) kaikkialle ja huole­hdi­taan siitä, että merkke­jä nou­date­taan. Ja jos sään­töjä ei nou­date­ta, siitä annetaan kun­nolli­nen sank­tio, eikä pelkästään siirtomaksua.
    — Kivi­jal­ka­li­ikkeille ja mik­sei muullekin hyödyl­liselle toimin­nalle on annet­ta­va mah­dol­lisu­us eli osa paikoista on var­mas­tikin (ainakin päivä­saikaan) syytä vara­ta täl­laiselle pysäköinnille.
    — Ei sen enem­pää parkkipaikat kuin kadun muut­ta­mi­nen pihakaduk­si tuo vielä men­estys­tä kaupoille tai kahviloille (toisaal­ta, jos suosii oman alueen­sa kaup­po­ja ja kahviloi­ta, menet­tääkö mah­dol­lisuuten­sa kohtu­uhin­taiseen asukaspysäköintiin?:))
    — Huole­hdi­taan siitä, että mikäli eril­lisiä parkki­laitok­sia tms. peruste­taan jon­nekin edem­mäk­si, niihin on hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det (Tat­tarisuo on Kata­janokkalaisen kannal­ta aika ikävän matkan päässä, jos autoa tarvit­see pääsään­töis­es­ti esim. päivänä pari­na viikossa)
    — Huole­hdi­taan siitä, että tehdään mitä tahansa, autoli­iken­teen määrä ja ruuhkat eivät kan­takaupungis­sa kuitenkaan (merkit­tävästi) lisäänny

    Tuo esit­telijän aja­tus kaupunki­lais­ten tas­a­puolis­es­ta kohtelus­ta on mie­lenki­in­toinen… eikö tas­a­puolista kohtelua olisi se, että kiel­letään niiltä alueil­ta kadun­var­teen pysäköimi­nen kokon­aan, jois­sa siitä ei tarvitse maksaa?

    Paljonko­han tuol­lainen parkkilu­o­la Skat­talle mak­saisi? Kuin­ka kauan ja kuin­ka paljon vuodessa siitä käyt­täjien pitäisi mak­saa, jot­ta se olisi järkevää? Pitäisikö “menete­tyn” katu­ti­lan “val­taa­jien” osal­lis­tua ko. talkoisi­in myös?

  7. Olen muuten samaa mieltä, mut­ta kesäau­tot-aihet­ta vähän haas­taisin. En muista näh­neeni tästä mitään fak­taa, ja koko jut­tu tun­tuu vaikeal­ta uskoa. Onko varakkail­la kan­takaupungis­sa asu­jil­la tosi­aan jotain auton­ro­mu­ja vain tilaa viemässä? Mis­sä niitä oikein on? Onko tästä jotain lukua, vai perus­tuuko koko fak­ta ihan perstuntumaan?

  8. Täy­del­lisessä maail­mas­sa asfaltit revit­täisi­in pois parkkipaikoil­ta ja kaduil­ta, ja tilalle tuli­si­vat vil­je­ly­pal­stat. Auto­halleista sit­ten kylmäkel­lare­i­ta. Sit­ten syötäisi­in Pohjois­ran­nan porkkanoi­ta ja Mantskun mansikoita. 

    Ihan kesäs­esongin takia olisi syytä tehdä uusista kaduista sel­l­aisia, että sekä kaupunki­laiset että tur­is­tit lähti­sivät täyt­tämään niitä kävellen. Tip­puisi sit­ten muu­ta­ma lant­ti pikkuporvareillekin. 

    Mihin uno­h­tui autopaikko­jen kuninkaal­liset, eli Liisankadun sil­lan­tap­pa­jat? Mukavaa silti, että jotain on alka­nut tapah­tua, ja autop­uolue joutuu kohtaa­maan markki­na­t­alouden. Näyt­tää sen nielem­i­nen tuot­ta­van tuskaa. Kel­paa sitä muille syöt­tää, mut­ta itselle pitää jär­jestel­lä omat edut. Epäilen vain, että asi­at eivät vieläkään kor­jaan­nu, kun pistävät taas jonkun sirkuk­sen pystyyn.

  9. Toivon vil­pit­tömästi että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen korot­tamis­hanke saadaan pysäytet­tyä kaupunginvaltuustossa. 

    Peri­aate että auton omis­ta­jien pitää mak­saa kaik­ki, mielel­lään moninker­tais­es­ti, samal­la kun mui­ta liiken­nemuo­to­ja sub­ven­toidaan yhteiskun­nan varoil­la, on yhden liiken­nöin­timuodon epäoikeu­den­mukaista sanktiointia. 

    Auton omis­ta­jat ovat hyviä veron­mak­sajia ja ainakin minä soisin että kan­takaupunki­in saataisi­in asu­jik­si lisää keskilu­okkaisia, taval­lisia ihmisiä.

  10. ‘Auton omis­ta­jat ovat hyviä veron­mak­sajia’ (Teemu)
    Luovun heti autos­ta, jos sil­lä pääsee mak­samas­ta veroja.

  11. Ver­tailuhin­ta Hert­toniemen­ran­nas­ta, vas­taa­va uusi asun­toalue: hal­li­paikan vuokra 516 € vuodessa, kun paikan on ensin _ostanut_ isol­la rahalla!

  12. Antti T.:
    …Onko varakkail­la kan­takaupungis­sa asu­jil­la tosi­aan jotain auton­ro­mu­ja vain tilaa viemässä… 

    Romuista en tiedä, mut­ta muu­ta­man vuo­den van­ho­ja 500 sar­jan Bemare­i­ta ja C Mer­su­ja tuos­sa kadul­la on jokunen, jot­ka eivät ole liikkuneet koko talvena. 😀

  13. Kadun var­res­sa 1 autopaik­ka vie tilaa 10–12 m². 

    Eril­lisel­lä P‑alueella taik­ka laitoksessa/kellarissa tilan­tarve on 35–45 m²/auto.

    Lisäk­si tarvi­taan terästä, beto­nia, koneel­lista ilman­vai­h­toa, hisse­jä, por­tai­ta, luiskia, paa­lu­tuk­sia, vesi­ti­ivi­itä rak­en­tei­ta, ym.ym…

    Kadun­var­si­paikko­jen kus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan menetet­ty rakennusoikeus.
    Odotan innol­la aikaa kun nykyiset kadun­var­si­paikat ote­taan rak­en­tamisalueik­si. Viisik­er­roksisia talo­ja Fredan kadun­var­si­paikoille? Tulee pikkusen hämärät jalkakäytävät?
    Odotan innol­la myös aikaa kun kaik­ki Helsin­gin kadut ovat vilkkai­ta jalankulkualuei­ta vuodet ympäri­in­sä ja katukahviloita/ja kivi­jalka­kaup­po­ja on 10 ‑20 metrin välein. Kuka ne kaik­ki kahvit jak­saa juoda?

    Juu ei.
    Esikaupunkialueil­lakin autot pitäisi siirtää nimeno­maan kadun­var­sille parkki­in. Kadut ovat ihan riit­tävän lev­eitä siihen tarkoitukseen.
    Taloy­htiöi­den parkkialueille voisi toimen­piteen jäl­keen rak­en­taa hillit­tömästi uusia asuntoja.

    1. Kadun­var­si­paikko­jen kus­tan­nuk­sik­si las­ke­taan menetet­ty rakennusoikeus.
      Odotan innol­la aikaa kun nykyiset kadun­var­si­paikat ote­taan rakentamisalueiksi. 

      Jos panisimme katu­ti­lan kau­pak­si, sille tulisi var­maankin tar­jouk­sia, jot­ka ylit­tävät nykyisen hin­nan 80 sent­tiä neliöltä kuukaudessa. Pelkästään lume3sta huole­hti­vat voisi­vat vuokra­ta autopaikat talvel­la lumen säi­ly­tyk­seen kevä­tau­rinkoa odot­ta­maan. Katukahvi­lat voisi­vat olla kiin­nos­tunei­ta niistä kesäisin tuol­la hin­nal­la. Moni kaup­pa voisi vara­ta ne myyn­tiko­jua varten ja niin edelleen. Hin­ta on nyt niin hal­pa, että käyt­töä kyl­lä löytyy.

  14. Antti T.: Onko varakkail­la kan­takaupungis­sa asu­jil­la tosi­aan jotain auton­ro­mu­ja vain tilaa viemässä? 

    Varakkail­la on nimeno­maan varaa seisost­taa kalli­ita auto­ja lumen alla. On siel­lä Bemaria ja Volvoa lumikasas­sa näkynyt.

  15. T.:
    Mis­tä ihmeestä yhtäkkiä ilmeisty­isi suuri joukko jalankulk­i­joi­ta tuolle syr­jäiselle luot­sikadulle kävelemään ja asioimaan kaupois­sa ja kahviloissa?

    Eli sen sijaan, että kotikadus­ta tehdään kaikkien asukkaiden yhteinen, viihty­isä, tur­valli­nen ja vihreä, autoista vapaa puis­tokatu, on parem­pi, että se pysyy entiseen tapaan muu­tamien asukkaiden likaisten ja rumien auto­jen puoli-ilmaise­na säi­ly­ty­s­paikkana? Samaan aikaan kun kaupun­ki on jär­jestänyt viereen eri­no­mais­es­ti toimi­van ratikkay­htey­den siten, että kenel­läkään ei todel­lisu­udessa ole auton käytölle vält­tämätön­tä tarvetta.

    Vähin­tä mitä tässä tilanteessa voi tehdä on lait­taa pysäköin­nille markki­nahin­ta. Eli korot­taa nyky­istä tak­saa vähin­tään ker­toimel­la viisi.

    Ja mik­si sit­ten joukkoli­ikenne ei ole markki­nahin­taista, vaan kaupun­gi sub­ven­toi sitä ker­toimel­la kak­si. Sik­si, että joukkoli­ikenne on monin ker­roin tehokkaam­paa kuin yksi­ty­isautoilu ja ilman joukkoli­iken­net­tä (ja kevyt­tä liiken­net­tä) jopa niin väljästi raken­net­tu kaupun­ki kuin Helsin­ki täyt­ty­isi autoista ja niiden keskinäi­sistä ruuhk­ista. Joukkoli­iken­net­tä kan­nat­taa suosia. Sinä päivänä kun autoilun hin­ta saadaan vas­taa­maan sen todel­lisia hait­tavaiku­tuk­sia, voidaan myös joukkoli­iken­teen hin­to­ja nos­taa vas­taa­maan kustannuksia.

    Kuten tästä blok­ista saimme jokin aika sit­ten lukea, Hol­lan­nis­sa oli selvitel­ty, että risteyk­sen väl­i­tyskyky polkupyörille on noin kym­menker­tainen autoi­hin nähden.

  16. Teemu:
    Toivon vil­pit­tömästi että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen korot­tamis­hanke saadaan pysäytet­tyä kaupunginvaltuustossa. 

    Peri­aate että auton omis­ta­jien pitää mak­saa kaik­ki, mielel­lään moninker­tais­es­ti, samal­la kun mui­ta liiken­nemuo­to­ja sub­ven­toidaan yhteiskun­nan varoil­la, on yhden liiken­nöin­timuodon epäoikeu­den­mukaista sanktiointia. 

    Autoil­i­jat ovat kan­takaupungis­sa net­tosaa­jia saaden muil­ta veron­mak­sajil­ta vuodessa n. 1250–2800€. Var­masti joukkoli­iken­teen, käve­lyn ja pyöräi­lyn tuet eivät yllä tuohon.

    Teemu:

    Auton omis­ta­jat ovat hyviä veronmaksajia […]

    Tätä argu­ment­tia näkee niin usein, että sitä olisi mie­lenki­in­toista vähän ava­ta. Onko tämän taustal­la aja­tus, että kun hyvin tien­aa­vat mak­sa­vat absolu­ut­tis­es­ti enem­män vero­ja, heil­lä on myös oikeus saa­da absolu­ut­tis­es­ti enem­män val­ti­ol­ta / kunnal­ta takaisin palveluina ja muina tuk­i­na? Minus­ta tämä kuu­lostaa kovin kum­malliselta. Jos näin halut­taisi­in tehdä, mik­sei saman tien las­ke­ta hyvä­tu­lois­t­en vero­ja ja anneta hyvä­tu­lois­t­en itse päät­tää, mihin rahansa halu­a­vat käyttää?

  17. Käsit­tämät­tömän alhaisek­si hin­ta on koro­tuk­sen jälkeen.
    Vuokra- ja omis­tusasun­nois­sa ei per­itä todel­lisia autopaikkaku­lu­ja siel­läkin inve­toin­ti ja hoitokus­tan­nuk­set huomioiden oikea taso olisi 80–100 euroa kuukaudessa, joten ver­tailuko­h­ta on väärä. Asun­to­jen laito­spaikoista pitäisi ottaa 150–300 euroa/kk.
    Oikeal­la hin­noit­telul­la saadaan lisää käyt­täjiä joukkoli­iken­teeseen ja kehitet­tyä sitä. Ei se autoa mikään pakolli­nen ole, äly­puhe­limel­la löytää aikataulut ja joukkoli­ikenne pelaa.

  18. Teemu: Auton omis­ta­jat ovat hyviä veron­mak­sajia ja ainakin minä soisin että kan­takaupunki­in saataisi­in asu­jik­si lisää keskilu­okkaisia, taval­lisia ihmisiä.

    Määrit­tele tavalli­nen. Kan­takaupungis­sa taval­lisel­la ihmisel­lä ei tilas­to­jen val­os­sa ole autoa, enkä ole kuul­lut nuri­naa töölöläis­ten veron­mak­sukyvys­tä. Mitä jos raken­net­taisi­in kaupunkia kaupunki­lais­ten ehdoilla?

  19. Teemu:
    Peri­aate että auton omis­ta­jien pitää mak­saa kaik­ki, mielel­lään moninker­tais­es­ti, samal­la kun mui­ta liiken­nemuo­to­ja sub­ven­toidaan yhteiskun­nan varoil­la, on yhden liiken­nöin­timuodon epäoikeu­den­mukaista sanktiointia. 

    Auton käyt­töä sub­ven­toidaan eniten tilan muo­dos­sa. Pitää olla kaisto­ja, pitää olla pysäköin­tiru­u­tu­ja, pitää olla parkkialuei­ta ja ‑halle­ja. Tuo autoilun viemä tila kumu­loituu päivä päivältä ja vuosi vuodelta juok­se­vana “kus­tan­nuk­se­na”.

    Ja se tila mak­saa kaupungis­sa. Ihan pirusti.

  20. Kaupun­ki tuh­laa enem­män kuin tien­aa ja tähän ammot­tavaan aukkoon yritetään täytet­tä kon­stil­la ja seli­tyk­sel­lä mil­lä hyvänsä. 

    Keskit­ty­isitte tehosta­maan, säästämään ja kar­si­maan kaiken epäolen­naisen, niin fyrkat riit­täisi, vero­ja voisi laskea ja ihmiset saisi­vat itse vali­ta mihin rahansa käyttävät(poliitikoilta tosin vähenisi tuh­laus­val­ta JA SEHÄN EI KÄY)
    Parkki­mak­sulle ei saa vastinet­ta kuin yhden lakaisun vuodessa, lumet saa jo nyt kär­rätä omaan piikki­in. Melkein 20% kun­taverot mak­se­taan tuloista, mut­ta niille ei saa tässäKÄÄN “palvelus­sa” mitään vastinetta.

  21. AH:
    Esikaupunkialueil­lakin autot pitäisi siirtää nimeno­maan kadun­var­sille parkki­in. Kadut ovat ihan riit­tävän lev­eitä siihen tarkoitukseen.
    Taloy­htiöi­den parkkialueille voisi toimen­piteen jäl­keen rak­en­taa hillit­tömästi uusia asuntoja. 

    Juuri näin. Saadaan lisää keskus­taa hel­posti ja läh­es ilman mitään lisäkus­tan­nuk­sia veronmaksajille. 

    Ja voihan ne paikat sit­ten muut­taa niik­si kahviloik­sikin jos urban­isoi­tu­miske­hi­tys sitä kaut­ta joskus viidenkymme­nen vuo­den päästä sat­tuisi saavut­ta­maan nykylähiötkin ja kahvi­lan­pito tulisi siel­läkin kannattavaksi.

    (kaik­ki kun­nia rav­in­to­lapäiville ja vas­taav­ilel miten minus­ta tun­tuu että kalli­il­la tilatut aja­tushau­to­moiden aivomyrsky­su­un­nitel­mat helsin­gin kehit­tämisek­si perus­tu­vat siihen että kaupunki­in on mah­dol­lista saa­da ulkoa ohjat­tuna ja kopi­oimal­la jokin ihmeelli­nen seat­tle-ams­ter­dam-tun­nel­ma jota on sat­ut­tu näkemään rep­pureis­sul­la kau­ni­ina kesäpäivänä tai ihan elokuvista…)

  22. Koti-isä:…muu­tamien asukkaiden likaisten ja rumien autojen… 

    Suomen korkea autovero­tus kieltämät­tä estää autokan­nan pitämisen tyy­likkäänä ja muo­toilutren­de­jä seu­raa­vana sekä vas­taavasti mmata­la­palkkaisten palveluyri­tys­ten vero­tus han­kaloit­taa auton­pe­su­palvelu­iden järjestämisen. 

    Näi­hin kan­nat­taakin kiin­nit­tää jatkos­sa enem­män huomio­ta. Designkaupunki­in tarvi­taan ital­ialaista muo­toilua ja vahat­tua pellinkiiltoa!

  23. Osmo Soin­in­vaara: Jos panisimme katu­ti­lan kau­pak­si, sille tulisi var­maankin tar­jouk­sia, jot­ka ylit­tävät nykyisen hin­nan 80 sent­tiä neliöltä kuukaudessa. Pelkästään lume3sta huole­hti­vat voisi­vat vuokra­ta autopaikat talvel­la lumen säi­ly­tyk­seen kevä­tau­rinkoa odot­ta­maan. Katukahvi­lat voisi­vat olla kiin­nos­tunei­ta niistä kesäisin tuol­la hin­nal­la. Moni kaup­pa voisi vara­ta ne myyn­tiko­jua varten ja niin edelleen. Hin­ta on nyt niin hal­pa, että käyt­töä kyl­lä löytyy.

    Tehti­inkö täl­laista hark­in­taa, kun tuo upea baana päätet­ti­in rakentaa?
    Siinä olisi baanan vai­h­toe­htokus­tan­nuk­se­na tont­ti­ti­laa ainakin kymmenelle kerrostalolle.
    Tal­ven aikana baanaa käyt­täessä saa ajel­la aika yksinään. Tulee siinä kilo­metrille hintaa.

  24. Koti-isä: Ja mik­si sit­ten joukkoli­ikenne ei ole markki­nahin­taista, vaan kaupun­gi sub­ven­toi sitä ker­toimel­la kak­si. Sik­si, että joukkoli­ikenne on monin ker­roin tehokkaam­paa kuin yksi­ty­isautoilu ja ilman joukkoli­iken­net­tä (ja kevyt­tä liiken­net­tä) jopa niin väljästi raken­net­tu kaupun­ki kuin Helsin­ki täyt­ty­isi autoista ja niiden keskinäi­sistä ruuhk­ista. Joukkoli­iken­net­tä kan­nat­taa suosia. Sinä päivänä kun autoilun hin­ta saadaan vas­taa­maan sen todel­lisia hait­tavaiku­tuk­sia, voidaan myös joukkoli­iken­teen hin­to­ja nos­taa vas­taa­maan kustannuksia.

    Olen melkein samaa mieltä. Se melkein tulee siitä, että sekä autoilun että joukkoli­iken­teen hyödyt ja hai­tat riip­pu­vat hyvin paljon siitä, mis­sä ja mil­loin liikutaan.

    Joukkoli­ikenne on parhaim­mil­laan sil­loin, kun kulku­vä­li­neet ovat täyn­nä. Mut­ta juuri sil­loin joukkoli­ikenne on myös kan­nat­tavim­mil­laan. Eivät aamu- ja iltaru­uhkan junat ja raitio­vaunut mitään sub­ven­tio­ta tarvitse. Tai sit­ten joku on tehnyt jotain todel­la tol­loa talouspuolella.

    Sub­ven­tio tarvi­taan syr­jäisi­in ja hil­jaisi­in lin­joi­hin. Näi­den ole­mas­saoloa voidaan argu­men­toi­da joko sil­lä, että ne mah­dol­lis­ta­vat autot­toman elämän­ta­van ja siten vähen­tävät autoilua tai sosi­aal­isil­la perusteil­la. Autoli­iken­teen vähen­tämi­nen sub­ven­tio­hetkel­lä ei ole tuos­sa tapauk­ses­sa kestävä peruste, kos­ka muu­ta­maa henkeä kul­jet­ta­van bussin kor­vaami­nen henkilöau­toil­la olisi sekä liiken­teel­lis­es­ti että ekol­o­gis­es­ti tehokkaampaa.

    Samal­la sub­ven­tio kuitenkin sub­ven­toi autot­tomien elämää kauem­pana muista ihmi­sistä ja sitä kaut­ta hajaut­taa yhdyskun­taraken­net­ta osaltaan.

    Nyt tietysti vahinko on jo tapah­tunut, joten sub­ven­tion leikkaami­nen ker­ras­ta poik­ki aiheut­taisi melkoisia sivu­vaiku­tuk­sia. Mut­ta noin peri­aat­teessa myös joukkoli­iken­teen sub­ven­toin­ti on yhdyskun­tarak­en­teelle ja ympäristölle huono asia, ja sitä voi näistä per­spek­ti­iveistä perustel­la vain kerrannaisvaikutuksilla.

  25. Jun­nu: Parkki­mak­sulle ei saa vastinet­ta kuin yhden lakaisun vuodessa, lumet saa jo nyt kär­rätä omaan piikki­in. Melkein 20% kun­taverot mak­se­taan tuloista, mut­ta niille ei saa tässäKÄÄN “palvelus­sa” mitään vastinetta.

    Mut­ta jos asi­at hoide­taan fik­susti, korkeam­paa pysäköin­ti­mak­sua vas­taan voi saa­da paljon nyky­istä helpom­man pysäköinnin.

    Tässä olisi yksi win-win ‑mah­dol­lisu­us:

    1. Paikat huu­tokau­pataan alueko­htais­es­ti vuosit­tain, alueesta riip­puen siten, että kunakin ajan­hetkenä ainakin 20 % ruuduista on vapaana. (Täyt­töaste riip­puu työ­paik­ka- ja asiointiliikenteestä.)

    2. Kaupun­ki voi merk­itä suosi­tu­ille paikoille yksit­täisiä ruu­tu­ja, jot­ka huu­tokau­pataan erikseen.

    3. Kaupun­ki sitoutuu siihen, että parkki­ti­la on käytet­tävis­sä (ts. lumi hoide­taan pois, pysäköin­nin­valvon­ta on tehokasta).

    4. Kuka hyvän­sä saa osal­lis­tua huutokauppaan.

    5. Luvan edelleen­si­ir­to on sal­lit­tua vain kaupun­gin luval­la. (Ts. keinot­telijoi­ta ei katsella.)

    6. Alueen taloy­htiöt pakote­taan huu­tokaup­paa­maan tai arpo­maan omat piha­paikkansa vuosit­tain. (Jol­loin siis nekin seu­raa­vat alueen hin­tata­soa, eivätkä paikat­tomat joudu sub­ven­toimaan paikan ikimuis­toisia haltijoita.)

    Kuka häviää? Autoil­i­ja voi vuokra­ta joko paikan alueelta tai ihan nime­tyn paikan. Nimet­ty paik­ka on aina vapaana oven edessä, mut­ta se voi mak­saa vähän ekstraa. Yri­tyk­set voivat vuokra­ta nimet­tyjä asi­aka­s­paikko­ja. Kaupun­ki saa huo­mat­tavasti nyky­istä enem­män rahaa kulu­jenkin jäl­keen, ja katu­ti­la tulee parem­min pidet­tyä kunnossa.

    Vai­h­toe­htoina ovat kuitenkin hal­pa ja huono tai kallis ja hyvä. Alueen kus­tan­nus­raken­net­ta ja kaupunki­raken­net­ta ajatellen kallis ja hyvä ovat parem­pi vaihtoehto.

  26. Osmo Soin­in­vaara: Jos panisimme katu­ti­lan kau­pak­si, sille tulisi var­maankin tar­jouk­sia, jot­ka ylit­tävät nykyisen hin­nan 80 sent­tiä neliöltä kuukaudessa. Pelkästään lume3sta huole­hti­vat voisi­vat vuokra­ta autopaikat talvel­la lumen säi­ly­tyk­seen kevä­tau­rinkoa odot­ta­maan. Katukahvi­lat voisi­vat olla kiin­nos­tunei­ta niistä kesäisin tuol­la hin­nal­la. Moni kaup­pa voisi vara­ta ne myyn­tiko­jua varten ja niin edelleen. Hin­ta on nyt niin hal­pa, että käyt­töä kyl­lä löytyy.

    Jos emme kuitenkaan panisi.

    Ei tuol­laisia aivopieru­ja kan­na­ta lait­taa jul­ki, jos halu­aa säi­lyt­tää vähän uskottavuutensa. 

    Lumes­ta huole­hti­vat ovat otta­neet autopaikat talvel­la lumen säi­ly­tyk­seen ja vuokran mak­sa­vat asukaspysäköi­jät. Tai siis asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen osta­neet, paikko­ja­han ei vält­tämät­tä ole kun lun­ta on auto­jen tilalla.

    Ei niitä kahviloi­ta ennenkään ole kadulle (oikeasti ajo­radalle) saanut perus­taa. Ja sama kos­kee myyntikojuja. 

    Tänään oli Helsin­gin Sanomis­sa kiin­nos­ta­va jut­tu, mikä on nyky­isin poikkeuksellista: 

    http://www.hs.fi/kaupunki/Keski-Uudenmaan+suurkunta+voi+olla+uhka+Helsingille/a1364419006009

    Tuos­ta voi päätel­lä, että Helsingistä ei oikein kukaan dig­gaa ja voipi tul­la vielä ikävä hyviä veron­mak­sajia jopa siel­lä Luotsikadulla.

  27. Air­to Vieno­la: Tehti­inkö täl­laista hark­in­taa, kun tuo upea baana päätet­ti­in rakentaa?
    Siinä olisi baanan vai­h­toe­htokus­tan­nuk­se­na tont­ti­ti­laa ainakin kymmenelle kerrostalolle. 

    Baanan viemän tilan vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sia las­ket­taes­sa kan­nat­taa huomioi­da, että siinä Baanan kohdal­la on voimas­sa aikaisem­min tehty tilava­raus keskus­tatun­nelille. Ei nyt ihan koko matkalle, mut­ta käsit­tääk­seni noin kilo­metrin osu­udelle Man­ner­heim­intieltä länteen.

    Viral­lis­es­ti tuo Baana on siis siel­lä ratakuilus­sa lähin­nä tilapäis­ratkaisuna, joka voidaan siirtää pois jos/kun keskus­tatun­nelin rak­en­t­a­mi­nen joskus aloitetaan.

    Eli jos siihen halu­aa rak­en­taa talo­ja, niin pitäisi var­maankin joko siirtää keskus­tatun­nelin tilava­raus­ta jon­nekin muualle, tai sit­ten kat­taa ratakuilu ja rak­en­taa tämän päälle — täl­löin alle jäisi tun­neli jota voitaisi­in aikanaan käyt­tää keskus­tatun­nelin osana.

    PS: viime vuo­den puolel­la jotkut arkkite­hdit muuten esit­te­liv­ät visioitaan siitä, mil­laisia raken­nuk­sia siihen Baanan päälle voisi rakentaa.

  28. Nämä esite­tyt perus­teet asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sien koro­tuk­sille eivät ole kestävät. 

    Yhden­ver­taisu­us: uusis­sa asun­nois­sa parkkipaik­ka on asun­non hin­nas­sa, van­hois­sa ei. Ter­ve­tu­loa Kata­janokalta lähiöi­hin. Tääl­lä autot ovat kadul­la parkissa ihan ilmaisek­si. Mik­si siis “kus­tan­nuk­sia” ei per­itä kaikilta? 

    Kadun­var­si­paikoituk­sen ver­taami­nen yhtiön pihal­la tai hal­lis­sa ole­vaan paikkaan osoit­taa, että kir­joit­ta­ja ei ole autoilun asiantun­ti­ja. Ajat­tele, että pitäisit polkupyörääsi kesät tal­vet kadun­var­res­sa pihan tai pyörä­varas­ton sijaan.

    Uusis­sa asun­nois­sa on kaikkia muitakin kaavamääräyk­siä, jot­ka eivät koske van­ho­ja asun­to­ja ja jot­ka nos­ta­vat asumisen hin­taa. Pitäisikö van­hoil­ta taloil­ta per­iä joku tasausvero tämän vuoksi.

    Kus­tan­nuk­set: mille tahansa voidaan laskea kus­tan­nus, jos ote­taan maapo­h­jan hin­ta mukaan. Sil­loin esim. käve­ly ja varsinkin pyöräi­ly olisi melko hin­tavaa. Näille kadun­var­sille ei ole oikeasti mitään vai­h­toe­htoista käyt­tö­ta­paa, jos niis­sä on par­keer­at­tuna yksikin auto. Jos auto­ja olisi, niin sil­loin tila toimisi pyöräteinä niinä har­voina kuukausi­na kun Helsingis­sä pyöräil­lään ja lop­un aikaa lumensäilytyspaikkoina. 

    Jos siis päästäisi­in siihen unel­maasi, ettei keskus­tas­sa olisi yhtään autoa pysäköi­tynä kadun var­res­sa, kuin­ka paljon Helsin­ki säästäisi, ja mis­tä tämä säästö syntyisi?

  29. ES: Näille kadun­var­sille ei ole oikeasti mitään vai­h­toe­htoista käyt­tö­ta­paa, jos niis­sä on par­keer­at­tuna yksikin auto. 

    Minä ainakin kat­selisin ikku­nas­tani paljon mielu­um­min pui­ta ja pen­sai­ta kuin auto­ja, kuten täl­lä het­kel­lä. Sitä pait­si nuo park­keer­atut autot laske­vat asun­toni arvoa kun taas vehreämpi näkymä kohot­taisi. En tosin asu Helsin­gin keskus­tas­sa, että siinä mielessä olen kai jäävi kommentoimaan.

  30. hmoila­nen: Minä ainakin kat­selisin ikku­nas­tani paljon mielu­um­min pui­ta ja pen­sai­ta kuin auto­ja, kuten täl­lä het­kel­lä. Sitä pait­si nuo park­keer­atut autot laske­vat asun­toni arvoa kun taas vehreämpi näkymä kohot­taisi. En tosin asu Helsin­gin keskus­tas­sa, että siinä mielessä olen kai jäävi kommentoimaan.

    Kom­men­toin väitet­tyjä kus­tan­nuk­sia. Argu­ment­ti­na oli, että kaupun­ki sub­ven­toi pysäköin­tiä. Jos pois­tamme parkkipaikat ja istu­tamme tilalle pui­ta, kaupun­gin kus­tan­nuk­set kas­va­vat nykyis­es­tä. Ja toden­näköis­es­ti se asun­tosi arvo lask­isi, kos­ka se voisi ostaa vain autoton.

    Itsel­läni on auto­tal­li, joten keskustelu ei suo­raan koske min­ua. Pidän kuitenkin asi­as­sa esitet­tyjä argu­ment­te­ja väärinä. Jos kaupun­ki halu­aa lisää rahaa osalta autoil­i­joi­ta, se pitäisi sanoa, eikä kek­siä perustei­ta, jot­ka eivät kestä kri­it­tistä tarkastelua.

    Jos esite­tyt argu­men­tit, kun­tan­nuk­set ja yhden­ver­taisu­us, hyväksytään, pitäisi kadulle pysäköin­ti tehdä mak­sullisek­si koko Helsin­gin alueella.

  31. Itse rakas­tan ratikoiden koli­naa ja bussien noen­mus­tia pakokaa­supil­viä. Kaikkein ihan­in­ta on kun 8 bus­sia kiihdyt­tää kaa­su poh­jas­sa kapeaa katukuilua ylös. Siinä jää kyl­lä yksi­ty­isautoli­jat jalkoi­hin ja kaiken maail­man city-lin­nut ymmärtävät muut­taa takaisin korpeen.

  32. ES: Kom­men­toin väitet­tyjä kus­tan­nuk­sia. Argu­ment­ti­na oli, että kaupun­ki sub­ven­toi pysäköin­tiä. Jos pois­tamme parkkipaikat ja istu­tamme tilalle pui­ta, kaupun­gin kus­tan­nuk­set kas­va­vat nykyis­es­tä. Ja toden­näköis­es­ti se asun­tosi arvo lask­isi, kos­ka se voisi ostaa vain autoton.

    Itsel­läni on auto­tal­li, joten keskustelu ei suo­raan koske min­ua. Pidän kuitenkin asi­as­sa esitet­tyjä argu­ment­te­ja väärinä. Jos kaupun­ki halu­aa lisää rahaa osalta autoil­i­joi­ta, se pitäisi sanoa, eikä kek­siä perustei­ta, jot­ka eivät kestä kri­it­tistä tarkastelua.

    Jos esite­tyt argu­men­tit, kun­tan­nuk­set ja yhden­ver­taisu­us, hyväksytään, pitäisi kadulle pysäköin­ti tehdä mak­sullisek­si koko Helsin­gin alueella.

    Katu­ti­la ei kas­va, mut­ta automäärä kyl­lä. Asukaspysäköin­täkin voi tehdä kaduil­la rajal­lis­es­ti ja Lasse Män­nistön esi­tys oli aika selkeä: Asukaspysäköin­tilu­pia on jo liikaa kap­a­sitet­ti­in näh­den ja palve­lu­ta­so on romahtanut.

    Eli kap­a­siteet­ti ja kysyn­tä on sovitet­ta­va yhteen.

    Van­ha palve­lu­ta­son sään­tö on edelleen voimis­saan eli jos kap­a­siteetista on 90 % ja yli käytössä niin palve­lu­ta­so on romahtanut

    Tämä on johtanut katu­ti­lan ylitäyt­töön, mikä tarkoit­taa, että yli­jäämäau­tot kiertelelevät kaduil­la ja aiheut­ta­vat päästöjä ja ruuhkia.
    Eli ker­ran­nais­vaiku­tuk­set ja ‑hai­tat ovat suuret.
    Ja palve­lu­ta­so kelvoton

    Kehno palve­lu­ta­so hei­jas­tuu muuhunkin eli hul­tomiehet, siivoo­jat etc eivät pääse ajal­laan, kos­ka aikaa kuluu parkkipaikan etsimiseen

    Ja palvelun hin­takin nousee kun työaikaa hukkaan­tuu kierte­lyyn esim 15 min­u­ut­tia lisää palvelu­aikaan lisää kulu­ja lasku­un n 8 euroa

    Ensim­mäisenä kaduil­ta pois­tu­vat romuau­tot, kuka niitä tarvit­see ? Seu­raavak­si har­raste-ja väh­lää käytöl­lä ole­vat autot.

    Tarpeel­lisille kyl­lä löy­tyy ratkaisu ja jos pysäköin­nin hin­ta on nyt liian kallis niin asun­to­jen hin­ta las­kee ja tas­apaino saavute­taan jonkin ajan kuluessa

    Ja ennen kaikkea pysäköin­ti­laitok­set tule­vat edullisiksi.

    En tiedä miko kan­takaupungis­sa laitok­sia vas­tuste­taan, esim Lep­pä­vaaras­sa, Vuosaa­res­sa tai Las­si­las­sa tai muual­la syr­jäseudul­la pysäköin­ti­laitok­sen käyt­tö on luontevaa.

  33. Tässä on paljon hyviä ideoita, mut­ta mik­si ran­gaista ensik­si niitä, joiden koti on kantakaupungissa? 

    Itse alot­taisin siitä, että muute­taan pysäköin­ti­valvo­jien palk­ka tulos / komis­siope­rusteisek­si. Täl­löin parkkipirkoille tulee aito moti­vaa­tio huole­htia sako­tuk­ses­ta, ja luvat­tomasti pysäköivien auto­jen määrä vähenee. 

    Toisek­si, laite­taan kan­takaupun­gin ulkop­uolelta tuleville kun­non tietul­li. Täl­löin taas vapau­tuu autopaikko­ja niille, joiden koti on kaupungissa. 

    Näi­den temp­pu­jen jäl­keen voidaan nos­taa kus­tan­nuk­sia niille, jot­ka asu­vat keskus­tas­sa, kyl­lä mei­dänkin sietää osallistua. 

    Lopuk­si kysy­isin, onko Eduskun­nan oma, läm­min (?), auto­hal­li mak­sulli­nen? Vähenisikö muu­ta­man sadan ihmisen autoilu keskus­tas­sa, jos sin­nekin pan­taisi­in rap­sak­ka maksu?

  34. ES: Kom­men­toin väitet­tyjä kus­tan­nuk­sia. Argu­ment­ti­na oli, että kaupun­ki sub­ven­toi pysäköin­tiä. Jos pois­tamme parkkipaikat ja istu­tamme tilalle pui­ta, kaupun­gin kus­tan­nuk­set kas­va­vat nykyis­es­tä. Ja toden­näköis­es­ti se asun­tosi arvo lask­isi, kos­ka se voisi ostaa vain autoton.</P

    Jospa poten­ti­aali osta­ja sen takia luopuisi autostaan? Hänel­lähän olisi sit­ten entistä enem­män varaa mak­saa juuri min­un asunnostani 😉

    Miten kaupun­gin kus­tan­nuk­set kas­va­vat pitkäl­lä tähtäimel­lä, jos parkkipaikan tilal­la on pui­ta ja pen­sai­ta? Kyl­lä sille maaplän­tille pitää ehdot­tomasti laskea jotain pääo­makus­tan­nuk­sia, kos­ka ilman auto­ja sama alue voitaisi­in rak­en­taa tiivi­im­min tai käyt­tää muuhun, kuten Osmo alus­sa luettelikin.

  35. hmoila­nen: “Miten kaupun­gin kus­tan­nuk­set kas­va­vat pitkäl­lä tähtäimel­lä, jos parkkipaikan tilal­la on pui­ta ja pen­sai­ta? Kyl­lä sille maaplän­tille pitää ehdot­tomasti laskea jotain pääo­makus­tan­nuk­sia, kos­ka ilman auto­ja sama alue voitaisi­in rak­en­taa tiivi­im­min tai käyt­tää muuhun, kuten Osmo alus­sa luettelikin”

    - Puiden/istutusten perus­t­a­mi­nen ja hoito mak­saa Paljon. Kun­nal­lis­teknistä tavaraa (viemärit, vesi­jo­hdot, kaukoläm­pö, sähkökaapelit, kaukokylmä, ATK-piuhat) on nykyään niin lev­eälti että katupuiden ja istu­tusten tekem­i­nen on aika vaikeaa…

    “… ilman auto­ja sama alue voitaisi­in rak­en­taa tiiviimmin..”
    — Mitä raken­nat vaikka­pa Fredan katupaikoille?

    “maaplän­tille pitää ehdot­tomasti laskea jotain pääomakustannuksia”
    — OK. Las­ke­taan kus­tan­nuk­sia vaikka­pa Esplanadin puis­tolle taik­ka Senaat­in­to­rille. Mis­sä käytössä ne ovat (kesäisin Espal­la kitataan viiniä nurt­sil­la) ja paljonko tuot­ta­vat? Aika lujasti saisi nois­takin alueista hin­taa kaupungille jos ne myytäisi­in tonttimaana… 🙂

  36. ASUKASKASPYSÄKÖINTIMAKSUISTA MH 7.4.2013
    Motto:
    ”Maanti­eteelle emme mah­da mitään, ette te emmekä me” J. V. Stalin

    Keskustelu­un sal­lit­ta­neen myös tääl­lä provinssis­sa Kirkkon­um­mel­la asu­van näköko­h­dat. Asia pitää ker­ral­la ja kun­nol­la miet­tiä, kos­ka yritetään tehdä seu­raa­vat 20 vuot­ta toimi­va jär­jestelmä. Pysäköin­ti­ti­lanne, varsinkin eteläi­sis­sä kaupungi­nosis­sa ja Töölössä, on han­kala, mut­ta ongel­ma ei ole täysin akuutti.

    En oikein ymmär­rä eräi­den kir­joit­ta­jien Espoo-kau­naa ja kyvyt­tömyyt­tä nähdä muual­ta tule­vien pysäköin­tiarvet­ta. Urbi ja orbi – kaupun­ki ja sitä ympäröivä maaseu­tu – tuke­vat ja tarvit­se­vat toisi­aan. Itse käyn asioil­la tai teat­teris­sa kaupungis­sa noin viikoit­tain, tilanteesta ja mielialan reip­paud­es­ta riip­puen joskus bus­sil­la / junal­la, joskus oma­l­la autol­la. Muis­tamme myös, että B‑tunnuksella ei pääse park­keer­aa­maan A‑alueelle.

    Yksi hyödyl­lisimpiä lukemi­ani kir­jo­ja oli teos Ole toti­nen toveri – kasku­ja kavi­aarimuurin takaa. (W+G 1965). Kuvauk­set sosial­is­tis­es­ta real­is­mista mm. aut­toi­vat oikeal­la taval­la luke­maan Tal­vi­vaara Oy:n vuosikertomuksia.

    Seu­raa­van­lainen tari­na jäi mieleeni:

    Politruk­ki oli käynyt Län­nessä tekemässä poli­it­tista val­is­tustyötä ja meni sit­ten Krem­li­in selosta­maan tuloksiaan:

    - A vot , toveri Ivanov, miten agi­taa­tio­työ onnistui?
    — Huonos­ti, perin huonos­ti, toveri apu­lais­si­h­teeri, selit­ti virkail­i­ja onnet­tomana. Kansal­la on aivan liian hyvät olot. Eivät ole mis­tään sosial­is­mista kiinnostuneita.
    — No, mut­ta hei­dän pitää vaa­tia itselleen toiset par­it kenkiä.
    — Niin, mut­ta kun heil­lä on kaikil­la ainakin kol­met parit.
    — Tuo­ta. Hei­dän tulee vaa­tia itselleen jokaiselle omaa keittiötä.
    — Mut­ta kun heil­lä on ker­ras­saan kylpyhuoneetkin.
    — Täy­tyy sit­ten vaa­tia moot­toripyörää kullekin.
    — Mut­ta kun heil­lä läh­es kaikil­la on jo oma auto.
    Apu­lais­si­h­teerin ilme kirkastui.
    — Sit­ten­hän hei­dän täy­tyy vaa­tia itselleen ilmaisia parkkipaikkoja.

    Asuin Kru­u­nun­haas­sa vv. 1974 – 1980. Lainasin tarvit­taes­sa autoa van­hem­mil­tani, ja han­kin itsel­leni Vol­vo-piilo­far­marin 1978. Lainasin sitä joskus tutu­ille tai autoin kul­je­tuk­sis­sa. Uskoak­seni tämän punaisen paket­ti­far­marin muis­ta­vat ainakin ne yksi­toista siihen ahtau­tunut­ta Koi­järvi-liik­keen nuor­ta, jot­ka poli­isi pysäyt­ti tanssi­ais­matkalla. — Se oli sen ajan citycar-clubia.

    Muis­tiku­vani mukaan 1975 parkkipaik­ka Erot­ta­jan parkki­hal­lis­sa mak­soi 120 markkaa, eli nykyra­has­sa vajaat sata eroa kuus­sa. Ilmaisia parkkipaikko­ja oli sil­loin help­po löytää Kru­u­nun­haas­ta, ainakin pienen käve­ly­matkan päässä asun­nos­tani Oikokadulla.
    Asukaspysäköin­ti­jär­jestelmään siir­ryt­ti­in joskus 1982, eli muutet­tuani per­heineni Kirkkon­um­melle omakoti­taloon. Asioi­ta hoitaak­seni kävin kaupungis­sa viikoit­tain, usein junal­la, mut­ta myös usein autol­la, riip­puen tilanteesta. 

    Alun perin asukaspysäköin­ti­tun­nuk­ses­ta perit­ti­in, kuten muis­tamme, vain nimel­lisek­si luon­nehdit­ta­va rek­isteröin­ti­mak­su. Yri­tyk­set saat­toi­vat lunas­taa tietyin rajoituksin yri­tyspysäköin­ti­tun­nuk­sen sil­loin kym­menker­taisel­la hin­nal­la eli nyky­isin 300 eurol­la vuodessa.

    Muis­tiku­vani ja tut­tu­jen kanssa käy­ty­jen keskustelu­jen mukaan parkki­ti­laa oli help­po löytää myös eteläi­sistä kaupungi­nosista ja Töölöstä 90-luvun lop­ulle saak­ka. Sil­loin muuten 10 vuot­ta van­ha hyvin pidet­ty käytet­ty Opel Kadett mak­soi noin 14.000 markkaa eli nykyra­has­sa 3.000 euroa.

    Tilanne on radikaal­isti muut­tunut. Autot, eri­tyis­es­ti kohta­laisen hyväkun­toiset käyte­tyt autot, ovat hal­ven­tuneet ja asun­not kallis­tuneet. Toisaal­ta monil­la mm. opet­ta­jil­la on varaa ylläpitää autoa, vaik­ka tarve olisikin vain hyvin ajoittainen. 

    Kun parkki­ti­la on niuk­ka hyödyke – jätän sinän­sä mie­lenki­in­toiset, mut­ta jotenkin ahdaskat­seiset keskuste­lut kus­tan­nus­vas­taavu­ud­es­ta sivu­un – niin on mielekästä hin­noitel­la parkki­ti­la siten, että sitä löy­tyy parkkipaikkaa todel­la tarvit­seville. Ja että toisaal­ta kiin­nos­tus eri­laisi­in auto­jen yhteiskäyt­tö­muo­toi­hin lisääntyy. 

    Yhteiskäyt­töä on myös auton vuokraus, vaik­ka se on samal­la liike­toim­intaa. Myös auton lainaami­nen tutulle perus­tuu vas­tavuoroisi­in palveluk­si­in, sil­lä yksipuo­li­nen hyvä ei kestä kauaa.

    Seu­raa­vat ajatuk­set perus­tu­vat lähin­nä omi­in fun­deer­auk­si­i­ni. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton muis­tio oli laa­ja ja seikkaperäi­nen, mut­ta suo­raan sanoen vähän lat­tean tuntuinen. 

    Auto – tarkem­min sanoen itse omis­tet­tu auto – on yksi ja vain yksi keino päästä paikas­ta A paikkaan B. Useim­mat auton­o­mis­ta­jat, varsinkin sel­l­aiset, jot­ka ovat sitä jo toises­sa tai kol­man­nes­sa polves­sa ymmärtävät tämän.

    Pidin Osmo Soin­in­vaaran ehdot­ta­maa 300 euron vuosi­mak­sua aluk­si kohtu­ut­tomana, kun kat­selin Kallios­sa pysäköi­tyjä van­ho­ja Opelei­ta. Kallios­sa myös löy­tyy hel­posti parkkipaik­ka illal­lakin. Kun sit­ten kat­selin Bule­vardille usein selvästi viikoik­si pysäköi­tyjä Bemare­i­ta ja Volvo­ja, totesin että näi­den omis­ta­jil­la on kyl­lä varaa mak­saa se sum­ma ja vähän enem­mänkin. Joka tapauk­ses­sa oli auto hal­pa tai kallis, saman tilan se vie kadulla.

    Tyyp­il­lisessä yksi­por­taises­sa töölöläistalos­sa on noin 35 asun­toa ja talon edessä 4–5 pysäköin­tipaikkaa. Ja muual­la ei paikko­ja juuri löy­dy. Ruskea­suol­la parkkipaikko­ja on vielä tar­jol­la, mut­ta ne saat­ta­vat täyt­tyä yllät­tävän nopeasti lähivuosina.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton ehdo­tuk­ses­sa aivan oikein ehdotet­ti­in, että talvel­la asukaspysäköin­ti­mak­su olisi korkeampi, ehdo­tuk­sen mukaan kaksinker­tainen kesähin­taan ver­rat­tuna. Samoin olemme samaa mieltä siitä, että asukaspysäköin­nin hin­ta tulee suh­teut­taa alueen parkkimaksuun. 

    Ajat­te­len parhaim­mak­si, että määritet­tyyn perush­in­taan lisätään kesäaikana viiden ja talvi­aikana kymme­nen tun­nin parkki­mak­sua vas­taa­va lisä kuukaudessa (so. 3: vyöhyk­keel­lä 5 / 10 e ja 1‑vyöhykkeellä 20 / 40 e kk:ssa). Tämä on hyvin lähel­lä KSV:n ehdotusta.

    Pitää miet­tiä, mikä on sopi­va kesä- (touko — lokakuu) ja talvikau­den (mar­ras-huhtikuu) hin­to­jen suhde. Voisi harki­ta myös suhdet­ta 1:3 tai 1:4. Perus­teena on, että talvikau­den lume­nau­raus vaatii paljon tilaa ja myös ajoit­taista lumensäilytystarvetta. 

    Voidaan myös harki­ta, pitääkö vielä olla erik­seen välikau­den tak­sa (so. loka /marraskuu ja huhtikuu) näi­den kah­den välil­lä. Perus­teena on lumisen kau­den alka­mi­nen vas­ta jouluku­us­sa ja katu­jen pesu tal­ven jäljiltä. Lie­nee säätöä, mut­ta hyvä miet­tiä tämäkin mah­dol­lisu­us, kun ker­ran asia mietitään.

    Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen voi nykyään vara­ta vähin­tään kuukaudek­si. Kun hin­to­ja korote­taan, on kohtu­ullista, että pysäköin­ti­a­jan voi lait­taa alka­maan ja päät­tymään kesken kalen­terikuukaut­ta. Tänä vuon­na kesäau­tolle monille sopi­va käyt­töai­ka on 25.4. – 5.11. eli vap­pu­vi­ikon­lo­pus­ta pyhäin­päivään ja pari päivää yli kumpaankin suuntaan.

    0–1 – vyöhykkeil­lä heinäku­us­sa (juhan­nuk­ses­ta eloku­un alku­un) paikko­ja riit­tää niin hyvin, että asukaspysäköin­ti­mak­sua ei perit­täisi lainkaan. Ajat­te­len lähin­nä niitä pekkapi­he­jä, jot­ka muka säästääk­seen keskeyt­tävät mak­sun täk­si ajak­si ja vain aiheut­ta­vat kaupungille suurem­mat hallintokustannukset.

    Suh­teel­la 1:4 0‑vyöhykkeellä perushin­naksi siis muo­dos­tu­isi vuodessa 6x10 + 6x40 e = 60 + 240 e = 300 e. Jos ole­tushin­naksi otet­taisi­in kesäl­lä 20 e, hin­naksi tulisi 360 e vuodessa ja 120 e kesäkaudelta. Ei kohtu­u­ton­ta, jos autoa käyt­tää läh­es päivit­täin. (1 e/päivä, tai kesäl­lä 34 / 67 snt / päivä).

    Kimp­pa-auton park­keer­aus­ta tulee yksinker­tais­taa nykyis­es­tä. Samoin on mielekästä, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­seen oikeutet­tu voi lunas­taa yksit­täis­lip­pu­ja, jos hän tarvit­see auton park­keer­aus­ta sanokaamme ker­ran kuus­sa. Sopi­va päivähin­ta lie­nee kuukausi­paikan hin­ta jaet­tuna 10:llä.

    Jous­tavu­us luon­nol­lis­es­ti merk­it­see väärinkäyt­tömah­dol­lisuuk­sien lisäämistä. Mut­ta kan­nat­taako siitä tehdä itselleen ongel­maa? Ne toden­näköis­es­ti jäävät kohtu­ullisen har­voik­si eivätkä hait­taa jär­jestelmän tarkoi­tus­ta eli pysäköin­ti­ti­lan saatavu­u­den tur­vaamista niitä todel­la tarvitseville.

    Jo nykyiset sään­nöt edel­lyt­tävät asukaspysäköin­ti­tun­nus­ta käyt­tävän auton ole­van käytössä. Tätä voitaisi­in tarken­taa siten, että autoa tulee siirtää parkkipaikalta toiselle katu­o­su­udelle vähin­tään ker­ran 1–2 viikos­sa. Tätä on vaikea valvoa, mut­ta olemme yllät­tävän lainku­u­li­aista kansaa, ja oikeas­t­aan tarkoi­tus onkin estää viikko­jen parkkeeraukset.

    Vuoropy­säköin­nistä en ole kovin innos­tunut, varsinkin jos tarkoite­taan vuorokautista vuoropy­säköin­tiä Se tuo tarpee­ton­ta liiken­net­tä ja tarpeet­to­mia kylmäkäyn­nistyk­siä. Ehkä vuorovi­ikot ovat joil­lakin alueil­la paikallaan.

    Mah­dol­lis­es­ti hauku­taan väärää puu­ta. Helsingis­sä lumi tulee yleen­sä ryöp­pynä, siinä 20 cm:ä ker­ral­laan (vas­taa 20 mm:n sademäärää). Tämä ei ole tava­ton­ta. Sil­loin vuoropy­säköin­ti ei juuri auta. Toisaal­ta voi kulua kauankin ilman mitään lumisadet­ta. Ja sil­loin vuoropy­säköin­nil­lä ei voite­ta mitään.

    Autoil­i­jat valit­ta­vat sitä, että näin korkeaan hin­taan pitäisi sisäl­tyä täysi palvelu eli lumen siivoami­nen park­keer­at­tu­jen auto­jen ympäriltä. Kohtu­udel­la voi edel­lyt­tää, että auton­o­mis­ta­ja kolaa lumen pois oman auton­sa ympäriltä. Se on nimit­täin aikavaa puuhaa, ja varoakin pitää. Sitä varten taloy­htiöis­sä pitää olla hel­posti lainat­tavis­sa kola ja lumilapio.

    Lumet voinee useim­miten työn­tää suo­ja­tien ja parkkialueen väliseen viiden metrin tilaan. Tai sit­ten vara­ta (ajoit­tain) lumia varten 1–2 pysäköin­tipaikkaa kort­te­liv­äliä kohden. Aika näyt­tää, mikä on mielekkäintä.

    Itse olen muuten ottanut tavak­seni ajoit­tain puhdis­taa lumes­ta muu­ta­man parkkipaikan tuol­la alhaal­la ole­val­la yhteisel­lä parkkialueel­la. Hyvää liikun­taa ja tuo hyvän mielen.

    Lopuk­si yksi asia, joka hel­posti uno­htuu: Sähkö­gen­er­aat­tori ei tuo­ta ener­giaa, vaan ain­oas­taan muun­taa vesi- tai höyry­tur­bi­inil­la tuote­tun ener­gian toiseen muo­toon. Oma auto ei tuo riip­pumat­to­muut­ta; se vain muun­taa ihmiseen riip­pu­vu­u­den toi­sista ihmi­sistä toiseen muotoon.

  37. Onko­han vielä voimas­sa vähäpäästöis­ten auto­jen asukaspysäköin­nin hin­nan alen­nus? City-liiken­teeseen toki sopisi myöskin, että asukaspysäköin­ti­mak­sus­sa huomioitaisi­in myös auton koko… 50 metrin katu­o­su­udelle kun mah­tuu esim. 10 nelimetristä autoa (4m auto ja 1m suo­javäliä toisi­in autoi­hin) tai 8 viisimetristä autoa (5m auto ja 1m suo­javäliä toisi­in autoihin).
    Toisin sanoen, mitä pienem­piä autot ovat sitä enem­män niitä mah­tuu parkki­in, eikö? Ja samal­la turha parkkipaikkati­lan etsimi­nen vähe­nee, turha autoilu vähe­nee ja niin pois päin. Eli hin­taa vaan ylöspäin ja hin­ta­pe­rus­teet myös kokope­rusteisek­si (kyl­lä tuo­ta vähäpäästöisyyt­tä voidaan edellen tukea myös)… ja piankos ollaan tilanteessa, että paik­ka löy­tyy sitä tarvit­se­valle ja katu­jen (mah­dolli­nen) kun­nos­s­api­to helpot­tuu samalla.

    PS. Vähen­tääkö vähäpäästöisen auton omis­t­a­mi­nen kadun ylläpi­tokus­tan­nuk­sia vai pitäisikö tuo­takin suosia jotenkin muuten?

  38. Hörhö:
    Onko­han vielä voimas­sa vähäpäästöis­ten auto­jen asukaspysäköin­nin hin­nan alen­nus? City-liiken­teeseen toki sopisi myöskin, että asukaspysäköin­ti­mak­sus­sa huomioitaisi­in myös auton koko… 50 metrin katu­o­su­udelle kun mah­tuu esim. 10 nelimetristä autoa (4m auto ja 1m suo­javäliä toisi­in autoi­hin) tai 8 viisimetristä autoa (5m auto ja 1m suo­javäliä toisi­in autoihin).
    Toisin sanoen, mitä pienem­piä autot ovat sitä enem­män niitä mah­tuu parkki­in, eikö? Ja samal­la turha parkkipaikkati­lan etsimi­nen vähe­nee, turha autoilu vähe­nee ja niin pois päin. Eli hin­taa vaan ylöspäin ja hin­ta­pe­rus­teet myös kokoperusteiseksi
    —–

    Vähän tuo­takin olen miet­tinyt. Peri­aat­teessa alle 4,1 m auto­la voisi olla 20 % alen­net­tu tak­sa. Mut­ta onko­han sen vain säätämistä? Ja mon­imutkaistaa asi­aa vieläkin…

  39. Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa määritet­täessä tai koro­tuk­sia perusteltaes­sa käytetään aina esimerkkinä lähin­nä Helsin­gin keskus­ta-aluet­ta vaik­ka puhutaankin kan­takaupungista. Peruste­lut voivat olla tot­ta esim. Eiras­sa, mut­ta onko­han esim. 600 euron vuosi­mak­su asukaspysäköin­nistä kohtu­ulli­nen tai perustel­tu vaikka­pa Ruskea­suol­la? Ruskea­suol­la pysäköin­tipaikko­jen viemän tilan käyt­tö mak­sullisi­na paikkoina tuskin toimisi, myöskään lisäkaista­ti­laa ei asun­tokaduil­la tarvi­ta. Lisäk­si talvi­hoito on jo muutenkin mitä on, eli kus­tan­nuk­set tuskin kovinkaan paljon muut­tuisi­vat, vaik­ka kadun­var­res­sa olisi vähem­män autoja.

    Olisiko­han jo lop­ul­takin aika por­ras­taa asukaspysäköin­ti­mak­su­ja alueen mukaan? KSV:ssä ker­ro­taan por­ras­tamisen ole­van vain niin _kamalan_ vaikeaa…

Vastaa käyttäjälle Viherinssi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.