Juhana ja Ode: ikääntyneet työntekijät

Nämä suosi­tuk­set nou­dat­ta­vat raport­timme lin­jaa: mis­sä työ­markki­nat ovat epä­tas­apain­os­sa, niitä on tuet­ta­va taval­la, joka lisää työllisyyttä.

Ikään­tyvä työntekijä

Työ­nan­ta­jat kart­ta­vat ikään­tyneitä työn­tek­i­jöitä. Yli 50-vuo­ti­aana työt­tömik­si joutunei­den on vaikea saa­da uut­ta työ­paikkaa, ja moni yri­tys ostaa ikään­tyneitä pois yri­tyk­ses­tä melko kalli­iden kul­tais­ten käden­puris­tusten avul­la. Yli 63-vuo­ti­aiden toiv­otaan sun­nun­taipuheis­sa yleis­es­ti jatka­van töis­sä edelleen, mut­ta käytän­nössä yri­tyk­set ovat kovin halut­to­mia mukaut­ta­maan työte­htäviä ikään­tyneille sopiviksi.[1] Tämä on erään­laista pas­si­ivista eläk­keelle savustamista.

Yht­enä vaikut­ti­me­na olla palkkaa­mat­ta ikään­tyviä ovat ter­vey­teen liit­tyvät pelot. Yri­tys joutuu mak­samaan työkyvyt­tömyy­seläkkeistään, jos eläke­ta­pauk­sia on ikä­vakioitu­na yli keskiar­von. Riskin ikä­vakioin­ti helpot­taa, mut­ta ei poista ongel­maa, sil­lä työt­tömi­in olete­taan liit­tyvän suurem­pia ter­veysriske­jä kuin työl­lisi­in. Työ­nan­ta­jien sosi­aalisen vas­tu­un keven­tämi­nen tois­tu­vasti sairastele­vien osalta sekä mah­dol­lisu­us ostaa pois työ­nan­ta­jan ris­ki työkyvyt­tömyy­seläk­keestä helpot­taisi­vat myös osaltaan ikään­tyneinä työt­tömik­si jäänei­den työllistymistä.

Kos­ka ikään­tyneeseen työvoimaan kohdis­tuu selvää alikysyn­tää, tas­apain­oa paran­taisi ikäih­mis­ten suosimi­nen automaat­tisel­la ikäpe­rusteisel­la tuel­la. Yksi mah­dol­lisu­us olisi alen­taa ikäih­mis­ten eläke­mak­su­ja. Tätä vas­taa­va eläke­mak­su­jen koro­tus tulisi kohdis­taa samoin ikäpe­rusteis­es­ti niihin ikälu­okki­in, jois­sa työn kysyn­tä on suur­in­ta. Kos­ka madal­tunut kysyn­tä kohdis­tuu eri­tyis­es­ti vähän koulutet­tui­hin, eläke­mak­su­jen alen­nus pitäisi tehdä pieniä ansio­tu­lo­ja saavia painottaen.

Jo ennen van­hu­useläk­keelle siir­tymistä tulisi olla mah­dol­lista voimien vähetessä hidas­taa työn­tekoa, osana pehmeää eläk­keelle siir­tymistä. Jos työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va työ­suorituk­ses­ta täysi palk­ka, työ­nan­ta­ja halu­aa täy­den työ­suorituk­sen. Sik­si olisi taloudel­lisen tehokku­u­den näkökul­mas­ta luon­nol­lista tehdä van­hu­useläk­keen ikära­jo­jen par­taal­la uusi työ­sopimus, jos­sa tehtäviä on keven­net­ty ja palk­ka määritel­ty uusien tehtävien mukaiseksi.

Toinen tapa toteut­taa tämä olisi siir­tyä yleis­es­ti jous­tavam­paan ja yksilöl­lisem­pään palkka­sopimiseen. Tämän voi hyvin tehdä vas­tu­ullisen tulopoli­ti­ikan ja työe­htosopimusten puit­teis­sa. Työe­htosopimuk­sia pitäisi sil­loin kehit­tää niin, että työe­htosopimuk­ses­sa määrät­ty palkan­nousu­vara tulk­i­taankin vain keskimääräisek­si koro­tuk­sek­si ja että paikalli­sis­sa neu­vot­teluis­sa voidaan sopia siitä, miten keskimääräi­nen koro­tus jae­taan työn­tek­i­jöi­den kesken.[2] Yksilöl­lisem­pi palkkaus voisi myös tehdä työ­nan­ta­jat halukkaam­mik­si palkkaa­maan ikäih­misiä, kos­ka työ­nan­ta­ja ei huonos­ti työ­paikalle sovel­tuvan työn­tek­i­jän tapauk­ses­sa olisi velvoitet­tu mak­samaan täysiä yleisko­ro­tuk­sia koko lop­pu-uran ajan.

Niin san­otul­la lisäpäiväoikeudel­la on nytkin tun­nustet­tu, että yli 60-vuo­tias ei ole halut­tua työvoimaa. Tätä taus­taa vas­ten on luon­te­vaa ajatel­la, että tämän ikäi­nen ei aina anna työ­nan­ta­jalle täyt­tä työpanosta.

Osa-aikaeläke kehitet­ti­in piden­tämään työuria. Jos työssä ei jak­sa aikaa, voi siir­tyä osa-aikaeläk­keelle. Tämä ei ole tuot­tanut toiv­ot­tua tulosta, kos­ka osa-aikaeläk­keelle siir­tyjät ovat usein täysin työkyky­isiä. Niin pitää ollakin, kos­ka jäl­jelle jääneeltä työa­jal­ta vaa­di­taan täysi työpanos.

Mielestämme pitäisi sik­si olla mah­dol­lisu­us osa-aikaeläk­keen logi­ikan mukaan päästä osaeläk­keelle, jos palk­ka ale­nee työn laadun muuttues­sa vaik­ka työai­ka ei lyhenekään. Pelas­ta­jan palk­ka ale­nee, kun savusukel­lus­lisä putoaa pois. Urakkatyössä ansio­ta­so las­kee ilman työte­htävien muu­tok­si­akin. Täl­löin voisi ottaa osan ansait­se­mas­taan eläk­keestä etukä­teen ja jatkaa töis­sä uudel­la työ­sopimuk­sel­la helpom­mis­sa ja ikäih­miselle parem­min sopivis­sa tehtävis­sä. Osaeläk­keeseen ei tarvitse sisäl­lyt­tää minkään­laista sub­ven­tio­ta, vaan se voidaan toteut­taa aktu­aaris­es­ti neu­traal­isti. Verot­ta­ja jää palkan alen­e­mis­es­ta tap­pi­olle, mut­ta työ­suh­teen jatku­mis­es­ta voitolle. Kos­ka keven­netyt työte­htävät räätälöidään yksilöl­lis­es­ti, on luon­nol­lista, etteivät työe­htosopimuk­set pääsään­töis­es­ti sovel­lu niihin.

Jo nyt on mah­dol­lista men­nä 63-vuo­ti­aana eläk­keelle ja jatkaa työn­tekoa uudel­la työ­sopimuk­sel­la ja aiem­paa ren­nom­mil­la tehtävil­lä. Palk­ka ei vaiku­ta eläk­keen suu­ru­u­teen. Eläk­keen kart­tumi­nen jatkuu, mut­ta ilman superkart­tumaa. Eläke­jär­jestelmän kannal­ta tämä on aktu­aaris­es­ti vähin­tään tas­apain­os­sa. Tätä mah­dol­lisu­ut­ta tulisi käyt­tää akti­ivisem­min. Kos­ka eläket­tä ja palkkaa saa päällekkäin. on luon­nol­lista, että palk­ka voi olla aiem­paa pienem­pi ja työte­htävät helpom­pia. Kos­ka tilanteet ovat kovin yksilöko­htaisia, nämä työ­sopimuk­set tulisi vapaut­taa pääsään­töis­es­ti työe­htosopimusten sääntelystä.

Suosi­tus 14:

Eläke­mak­su­jen ikä­por­ras­tus. Ikään­tyvään työvoimaan kohdis­tu­van kysyn­nän lisäämisek­si eläke­mak­su­ja por­raste­taan niin, että työ­nan­ta­jien yli 55-vuo­ti­aista mak­samia eläke­mak­su­ja alen­netaan merkit­tävästi ja tämä kom­pen­soidaan korot­ta­mal­la mak­su­ja ikälu­okissa 35–54 vuot­ta, joiden työl­lisyysaste on paras.

Suosi­tus 15:

Osa-eläke. 60 vuot­ta täyt­tänyt työn­tek­i­jä, joka solmii työ­nan­ta­jansa kanssa uuden työ­sopimuk­sen alem­mal­la pal­ka­lla, voi saa­da osan eläk­keestään etukä­teen osaeläk­keenä. Työe­htosopimuk­sen velvoit­teet eivät koskisi osaeläk­keen ohel­la tehtävää työtä. Jär­jeste­lyn ikära­jan voisi esimerkik­si sitoa työt­tömyys­tur­van lisäpäivien ikärajaan.

Suosi­tus 16:

Töis­sä eläk­keel­lä. Keinona pehmeään eläk­keelle siir­tymiseen tulee suosia menet­te­lyä siir­tyä van­hu­useläk­keelle ja jatkaa töis­sä uuden työ­sopimuk­sen turvin, jol­loin saa eläket­tä ja palkkaa päällekkäin. Nämä eläk­keen kanssa rin­nakkaiset työ­sopimuk­set tulee pääsään­töis­es­ti vapaut­taa työe­htosopimusten määräyksistä.

Suosi­tus 17:

Yksilöl­listä jous­toa työe­htosopimusten sisäl­lä. Esitämme työ­markki­na­jär­jestö­jen selvitet­täväk­si mah­dol­lisu­udet siir­tyä sel­l­aisi­in työe­htosopimuk­si­in, jois­sa nyky­istä suurem­pi osa palka­n­mak­su­varas­ta määritel­lään yri­tysko­htaisek­si eräk­si, jon­ka jakamis­es­ta neu­votel­laan paikallis­es­ti.



[1] Esa Tuomi­nen, Kris­ti­ina Tuomi­nen ja Nina Kah­ma: Jous­ta­va van­hu­useläke. Eläke­tur­vakeskuk­sen tutkimuk­sia 02/2012.

[2] Ruot­sis­sa suurin osa työe­htosopimuk­sista toimii jo näin, ks. Juhana Var­ti­ainen, Mik­si ja miten Pohjolan työ­markki­nain­sti­tuu­tiot muut­tuvat?, Kansan­taloudelli­nen aikakauskir­ja 4/2012.

18 vastausta artikkeliin “Juhana ja Ode: ikääntyneet työntekijät”

  1. Hyviä ajatuk­sia.

    Peri­aate pitäisi olla että tietyn iän jäl­keen voi lähteä työmäärää vähen­tämään ja laskeu­tua pehmeästi eläkkeelle.
    Työ­nan­ta­jalle se pitää pysyä motivoivana.

  2. …tol­la­nen byrokra­tia ketään työ­nan­ta­jaa kiinnosta.Eläkemaksut ja sotu­mak­sut his­to­ri­aan, byrokraatit kansaneläk­keelle, työ­markki­nat vapaak­si ja yksinker­tainen houkut­tel­e­va verotus.

  3. “Yksilöl­listä jous­toa työe­htosopimusten sisäl­lä. Esitämme työ­markki­na­jär­jestö­jen selvitet­täväk­si mah­dol­lisu­udet siir­tyä sel­l­aisi­in työe­htosopimuk­si­in, jois­sa nyky­istä suurem­pi osa palka­n­mak­su­varas­ta määritel­lään yri­tysko­htaisek­si eräk­si, jon­ka jakamis­es­ta neu­votel­laan paikallisesti.”

    Tämä on eritäin kan­natet­ta­va idea. Itseasi­as­sa niin kan­natet­ta­va, että jois­sakin työe­htosopimuk­sis­sa on sovit­tu yleisko­ro­tuk­sista siten, että ne jae­taan juuri noin kuin ehdotit. Esimerkik­si suun­nit­telu- ja kon­sult­tialan yleiko­ro­tuk­set ovat nyt pari­na vuon­na olleet juurikin sel­l­aisia, jois­sa on yleis­erä sekä sit­ten kan­nus­ta­va erä joka jae­taan (toivon mukaan) tuot­tavu­u­den mukaan. 

    Käytän­nön soisi yleistyvän.

    http://www.skolry.fi/etusivu/ajankohtaista/?a=viewItem&itemid=279

  4. Onko jotain eri­ty­istä syytä sille, että näitä helpo­tuk­sia pitäisi aina jakaa ryh­mille (esim. van­huk­set), eikä yksilöille?

    Asian ydin on kai, että vaikeasti työl­listyvien ihmis­ten palkkaamis­es­ta mak­se­taan työ­nan­ta­jalle pieni bonus, jot­ta näi­den palkkaami­nen muo­dos­tu­isi juuri ja juuri kannattavaksi. 

    Sosi­aal­i­toimis­to­jen tädeil­lä lie­nee aika hyvä käsi­tys kunkin yksit­täisen ihmisen työl­listymisen vaikeud­es­ta, joh­tui se sit­ten nuoru­ud­es­ta, van­hu­ud­es­ta, tai vaikka­pa alko­holis­mista. Voisiko sel­l­ainen läh­estymistapa toimia, että sosi­aal­itädeille annet­taisi­in laa­jem­mat val­tu­udet päät­tää näi­den työ­nan­ta­jabonusten suu­ru­ud­es­ta ja kestosta?

    Työ­nan­ta­jien näkökul­mas­ta asia yksinker­tais­tu­isi. Ei tarvit­sisi ynnäil­lä yhteen kaikkia alen­nuk­sia ja kor­vauk­sia, riit­täisi kat­soa sosi­aal­i­toimis­ton lapus­ta kuin­ka paljon bonus­ta kus­takin työn­hak­i­jas­ta saa.

  5. “Työ­nan­ta­jat kart­ta­vat ikään­tyneitä työn­tek­i­jöitä. Yli 50-vuo­ti­aana työt­tömik­si joutunei­den on vaikea saa­da uut­ta työ­paikkaa, ja moni yri­tys ostaa ikään­tyneitä pois yri­tyk­ses­tä melko kalli­iden kul­tais­ten käden­puris­tusten avulla.”

    Siis sel­l­aista 5‑kymppistäkö tarkoi­tat, että on vaan täyt­tänyt kympit täy­teen ja sit­ten good bye työ­markki­noille, kun tuonikäistä muka ei uudelleen palkata. En usko tuo­hon yleistykseen.

    Eikö olisi parem­pi ryhtyä puhu­maan asioiden oikeil­la nimil­lä eikä tuol­laisil­la epämääräisil­lä käsit­teil­lä, että val­taosaan 50+ vuo­ti­a­ta tämän päivän sivun kir­joituk­sesi pätisi.

    Se on niin help­po pyrk­iä tiet­tyyn lop­putu­lok­seen yleistämäl­lä näke­myk­siään. Perin ove­laakin — sanoisin.

    Tosin väsymi­nen alkaa paina­maan itse kutakin tässä blo­gis­sa — arvat­en, että eikö koh­ta siir­ry­tä fil­laroin­tia käsit­telemään. Osmol­la­han on se uusi fil­lari han­kit­tuna, mil­lä tavaroitakin voi kuska­ta pyörän runk­oon ripustamalla.

  6. “Toinen tapa toteut­taa tämä olisi siir­tyä yleis­es­ti jous­tavam­paan ja yksilöl­lisem­pään palkka­sopimiseen. Tämän voi hyvin tehdä vas­tu­ullisen tulopoli­ti­ikan ja työe­htosopimusten puit­teis­sa. Työe­htosopimuk­sia pitäisi sil­loin kehit­tää niin, että työe­htosopimuk­ses­sa määrät­ty palkan­nousu­vara tulk­i­taankin vain keskimääräisek­si koro­tuk­sek­si ja että paikalli­sis­sa neu­vot­teluis­sa voidaan sopia siitä, miten keskimääräi­nen koro­tus jae­taan työn­tek­i­jöi­den kesken”

    Täy­tyy ihme­tel­lä miten meil­lä on päät­täjinä näin työelämästä pihal­la ole­via ihmisiä ? Johtuu var­maan virkamiestaustasta.

    Minä olen ollut 40 vuot­ta töis­sä, enkä ole näh­nyt samo­ja palkko­ja kuin virkamiehillä. Tai urakkapalkoissa,mutta sil­loinkin lop­ulli­nen palk­ka määräy­tyy teh­dyn työmäärän mukaan.

    Val­ti­ol­lakin ollessani palkat oli­vat henkilöko­htaisia eikä meil­lä insinööreil­lä ollut sama palk­ka kuin sattumalta.Henkilökohtaiset lisät aiheut­ti­vat sen, ettei sama­palkkaisu­ut­ta syn­tynyt edes saman tehtävän puitteissa.

    Ja sama kos­ki kaikkia työ­sopimusuhteisia toim­i­henkilöitä ja jopa asentajia

    Eikä palkanko­ro­tuk­set ole koskaan olleet pelkkiä yleisko­ro­tuk­sia vaan muo­toa jotain yleisko­ro­tuk­seen+ jotain henkilökohtaisiin+jotain liuku­mi­in, jär­jeste­ly­varoi­hin tai tehtävämuutoksiin.

    Näin oli jo 70-luvulla

    Ja nyky­isin yli puo­let henkilöstöistä on eri­lais­ten suorite-bonus-palkkusten piiris­sä ja sekin eriyt­tää palkkoja

    Palkko­ja ei ennen van­haan voitu alen­taa. Suurin syy oli eläk­keen lasken­ta, se kun määräy­tyi 4 viimeisen vuo­den ansioiden mukaan Mut­ta 1994 jäl­keen sekin on ollut pienem­pi este ja pois­tui kokon­aan 2005 eläkeuudistuksessa.
    Olisi ollut todel­la sikatemp­pu pudot­taa palk­ka 40–50-vuotta palvelleelta juuri ennen eläkeikää

    Mut­ta suurem­pi ongel­ma on moti­vaa­tio sen jäl­keen kun palk­ka on yksipuolis­es­ti alen­net­tu, sen vuok­si mieluiten irti­san­o­taan tai kuten puo­lus­tus­min­is­terikin sen ilmaisee, tehdään eläkejärjestelyjä.

    Ja jos halu­taan lisätä yri­tysko­htaista neu­vot­telua niin se merk­it­see, että byrokra­tia yri­tyk­sis­sä kas­vaa kun jokainen käy jokaisen kanssa neuvotteluja.
    Siinä se aika kuluu rat­toisas­ti neuvotteluissa.

    Eikä täl­lainen neu­vot­telu edus­ta mitään vapaa­ta markki­na­t­alout­ta, lähin­nä sen irvikuvaa.
    Täsä mallis­sa työ­nan­ta­jal­la on kaik­ki markki­nati­eto ja työn­tek­i­jäl­lä ei mitään.

    Tun­tuu siltä, että nykyi­nen poli­it­ti­nen ja virkamiesjo­hto on täysin vier­aan­tunut todel­lis­es­ta työelämästä.

  7. Eläkeikä pitäisi sitoa työu­ran pituuteen .
    Nyt henkilöt ovat tehdä 20 tai 40 vuo­den työvuo­den uran, mut­ta lop­pu­peleis­sä viimieset vuodet vietetään sos­sun luukul­ta ruokittavana

  8. Var­ti­aisel­la on tapana esit­tää asioi­ta Ruotsin työ­markki­noiden näkökul­mas­ta ja se näkyy tässäkin osiossa.

    Var­ti­aisen käsi­tyk­set Ruotsin työ­markki­noista ovat vain hyvin rajal­liset , mut­ta hän markki­noi noi­ta osato­tuuk­sia näen­näisen asiantuntevasti

    Hyvä esimerk­ki näistä oli­vat nuo henkilöko­htaiset ja yri­tysko­htaiset sopimuk­set, joi­hin hän usein viit­taa val­lit­se­vana käytän­tönä Ruot­sis­sa ja markki­noi sitä Suomeenkin . 

    Hän johti Ruot­sis­sa kuitenkin vain n 60 hen­gen yksikköä, jos­sa läh­es kaik­ki ovat ylem­piä toimihenkilöitä.
    Suomes­sa kuin myös Ruot­sis­sa val­tio on ulkois­tanut suorit­ta­van työn ja virkamiehet ovat suurelta osin ylem­piä toim­i­henkilöitä .Niin­pä 38 % on henkilöko­htaisen palkkauk­sen piiris­sä, mut­ta ei se merk­itse, että se olisi val­lit­se­va käytän­tö työmarkkinoilla 

    Kun kat­so­taan työ­markki­naa kokon­aisu­udessaan niin ei Ruot­sis­sakaan täysin henkilöko­htais­ten koro­tusten varas­sa ole kuin n 13 % työn­tek­i­jöistä eli lähin­nä ylem­mät toimihenkilöt.Ja täl­löinkin tuo henkilöko­htainen sopimus on laa­jem­pi kuin pelkkä palkkasopimus.
    Saman­su­un­tainen luku löy­tyy Suomestakin.

    http://www.ekonomifakta.se/sv/Fakta/Arbetsmarknad/Avtalsforhandlingar/Avtalskonstruktioner/

    Ja Var­ti­ainen kehui kuin­ka palkko­jen koro­tuk­set jäivät alle 1 % hänen yksikössään.

    Jos ymmärtää vähänkin työn­jo­htamista niin ei täl­laisel­la koro­tus­var­al­la mitään todel­lisia palkka­neu­vot­telu­ja käy­dä .Tuol­la koro­tus­ta­sol­la voi tehdä vain koro­tuk­sen 10 hen­gen joukos­sa vain 1–2:lle ja sil­läkin päästään vain juuri ja juuri reaali­nousun puolelle

    Lop­pu­jen 8–9 reaali­palk­ka laskee.

    On var­maan motivoivaa käy­dä 10 vuot­ta turhia palkkaneuvotteluja

    Var­ti­aisen mukaan huonot lähtevät täl­lä politiikalla.

    Toden­näköisem­pää on, että parhaat lähtevät, sil­lä heil­lä on siihen paras mah­dol­lisu­us lähtemiseen.

    Var­ti­aisen pitäisi joskus miet­tiä mitä laukoo, joku huo­maa aina fuulauksen

    Täy­tyy vain tode­ta, että Var­ti­ainen ja Soin­in­vaara ovat eksyneet alueelle, jota eivät hallitse

  9. “Tämä on eritäin kan­natet­ta­va idea. Itseasi­as­sa niin kan­natet­ta­va, että jois­sakin työe­htosopimuk­sis­sa on sovit­tu yleisko­ro­tuk­sista siten, että ne jae­taan juuri noin kuin ehdotit. Esimerkik­si suun­nit­telu- ja kon­sult­tialan yleiko­ro­tuk­set ovat nyt pari­na vuon­na olleet juurikin sel­l­aisia, jois­sa on yleis­erä sekä sit­ten kan­nus­ta­va erä joka jae­taan (toivon mukaan) tuot­tavu­u­den mukaan.” 

    Muuten hyvä, mut­ta tämä on aivan riit­tämätön toimen­pide kor­jaa­maan ongel­maa. Ja tässäkin puhutaan palkanko­ro­tusten paikallis­es­ta sopimis­es­ta, joista 2/3 osaa jae­taan kuitenkin kaikille. Paikallis­es­ti sovit­tavak­si eräk­si jää siis jotain pros­entin kym­menyk­siä. Ja jos ei ole koro­tus­varaa (kuten täl­lä het­kel­lä toiv­ot­tavasti ymäär­retään työn­tek­i­jäpuolel­lakin) ei ole enää jäl­jel­lä mitään paikallis­es­ti sovittavaa.

    Palka­n­mak­su­vara, johon Ode viit­taa on siis eri asia kun palkankorotusvara.

    Sopimuk­si­in pitäisi saa­da pykälä jos­sa ikään­tynei­den (ja mik­sei muidenkin) palkko­ja voitaisi­in tark­istaa alaspäin tuot­tavu­u­den lask­ies­sa tai vaikka­pa työkyvyt­tömyys­riskien kas­vaes­sa. Esimerkik­si yli 60 v. työn­tek­i­jöi­den palkko­ja voitaisi­in sopia las­ket­ta­va 5 % vuodessa tai ainakin jäädyt­tää palkan koro­tuk­set kokon­aan lop­putyöu­rak­si. Tämä tuk­isi työl­lisyyt­tä kun ikään­tyneitä ei enää syr­jit­täisi niin paljoa aleen­tuneen työte­hon tai kas­vanei­den riskien takia.

  10. oin­in­vaar­al­ta ja Var­ti­aiselta jää huo­moimat­ta, etteä myös ns tek­stikysymyk­set ovat osa palkkaa.

    Eli ns maha­palk­ka on osa palkkaus­ta. Nämä jäi­sivät kokon­aan pois jos työ­paikoil­la keski­tytään vain rahapalkkakeskusteluihin

  11. “Esimerkik­si yli 60 v. työn­tek­i­jöi­den palkko­ja voitaisi­in sopia las­ket­ta­va 5 % vuodessa tai ainakin jäädyt­tää palkan koro­tuk­set kokon­aan lop­putyöu­rak­si. Tämä tuk­isi työl­lisyyt­tä kun ikään­tyneitä ei enää syr­jit­täisi niin paljoa aleen­tuneen työte­hon tai kas­vanei­den riskien takia.”

    Tämä on mah­dol­lista jo nytkin, ei tarvi­ta uusia sään­töjä. Aina kun tehtävät muut­tuvat , henkilön palkkaus­ta voidaan tarkistaa.Niin ylös kuin alas.
    Muu­tos pitää vain todis­taa, pelkkä ikä ei riitä.

    Syr­jin­tä on lais­sa kiel­let­ty ja EIT valvoo Suomeakin.Ikään sido­tut kat­e­goriset palka­nalen­nuk­set johtaisi­vat var­maan tuomioon em oikeudessa ja var­maan muutkin EU toimie­limet rankai­si­si­vat Suomea.

    Kansane­dus­ta­jathan voisi­vat näyt­tää esimerkkiä ja Osmon ja ikä­toverei­den palk­ka leikataan esim puoleen iän perusteella.

    Eipä tai­da löy­tyä halukku­ut­ta vai löy­tyykö Osmo ?

  12. Pitää muis­taa myös terkkarin ja työkkärin rooli ikään­tyneen työllistämisessa.
    Oman koke­muk­seni mukaan työkkäri vain keskit­tyy työn­tämään +55-vuo­ti­aan työvoiman ulkopuoliseksi.

    Myöskään mitään aktivoin­ti­toimia ei +55-vuo­ti­aaseen uhrata.

    Koulu­tuskin on han­kalaa sil­lä ikään­tyneille sopi­vat lyhytkurssit ovat vähäisiä ja niihin pääsee tarve­harkin­nan mukaan eivätkä ikään­tyneet ole pri­or­i­teetis­sa korkealla.
    Niin­pä min­ut hylät­ti­in niistä.
    Tai tar­jot­ti­in min­ulle levy­sep­pä-hit­saa­jan kurssia

    Toinen vai­h­toe­hto on nuo­sioas­taen koulu­tus eli 40 vuot­ta työelämässä läh­tee opiskele­maan nol­las­ta 4–7 vuodeksi.
    Taitaa jäädä hyö­ty vähäisek­si niin 60-vuo­ti­aalle kuin yhteiskunnalla ?

    Sain tes­tat­tua myös terkkarin valmi­u­den käsitel­lä ikään­tyneen työt­tömän asioita

    Se on nolla.

    Ensin­näkin terkkari­in on vaikea päästä, pitää olal onkret­ti­nen vaka­va sairaus jot­ta sinne pääsee ja vas­taan­ot­to keskit­tyy vain vakavien sairauk­sien hoitoon, ei mitään työkyvyn arvioin­ti­in tai kuntoutuk­seen viittaavaakaan

    Vuon­na 201 sit­ten sairas­tu­in vakavsti enkä kyen­nt enää käveleänn 50 metriä.Sitten pääsin terkkari­in lääkärin vas­taan­otolle ja lop­ul­ta todet­ti­in, että min­ulle oli syötet­ty 20 vuot­ta lääket­tä, joka aiheut­ti vakavia sivuoireita.Pitkä rasitus oli vahin­goit­tanut sydän­tä ja muitakin sisäe­lim­iä ja niin­pä kysyin eläk­keen mahdollisuutta.

    Lääkäri lupasi kir­joit­taa lausun­non mut­ta sen kir­joit­ta­mi­nen kesti 8 kuukaut­ta, Eli aloitin pros­essin mar­rasku­us­sa 2011, sain hake­muk­sen posti­in eloku­us­sa 2012.Vastauksen sain helmiku­us­sa 2013 ja päätös oli hylkäävä.
    Se olikin ennakoitavis­sa sil­lä lääkäri ei ollut kek­sit­tynyt työkyvyn arvioin­ti­in vaan koon­nut eri lähteistä hoito­his­to­ri­an ilman kun­noll­si­ta arvio­ta työkyvystä.
    Oli selvää ettei hänen ammat­ti­taiton­sa riit­tänyt asian arviointiin.

    Työkyvyn arvioin­ti on oma taito­la­jin­sa ja siihen ei terkkarin lääkäre­itä koulute­ta, sil­lä pääosa asi­akkaista on eläkeläisiä ja lap­sia eikä pere­htyneisyyt­tä työlämän ongelmi­in synny.

    Terkkareis­sa työt­tömien palvelu­un pitäisi rekry­toi­da lääkäre­itä, joil­la on käsi­tys työelämän vaa­timuk­sisat ja jot­ka osaa­vat kir­joit­taa arvioi­ta työkunnosta

    No , pyysin terkkarin lääkäriä avus­ta­maan val­i­tuk­sen tekemisessä, mut­ta hän kieltäy­tyi vedoten kiireisiin.
    Niin­pä kir­joitin sen itse mut­ta en usko sen men­estyvän ilman lääketi­eteel­listä arviota.

    Päätös on luvas­sa 2014

    Eli työt­tömän vaka­van sairau­den toteamis­es­ta kuluu ainakin 2–3 vuot­ta ennen kuin asia on päätöksessä.
    Mitään kuntou­tus­ta ei ole tar­jot­tu vaik­ka laki niin edel­lyt­tää eli jos työkyky on alen­tunut ja eri­tyiseti jos eläke hylätään niin asi­akas on oha­jat­ta­va kuntoutukseen .

    Eipä ole kuulunut

    Ei kan­na­ta syyt­tää ikäsyr­jin­nästä ain­oas­taan työ­nan­ta­jia, siihen osal­lis­tuu koko yhteiskunta

  13. Niin ja 500 päivääkin tuli täy­teen, mut­ta eipä ole kuu­lunut mitään mis­tään suunnasta.

    Ja sun Helsin­gin kaupungis­sa, jos­sa Osmokin vaikuttaa.

    Ilmeis­es­ti on uno­htunut, että kau­ni­it ajatuk­set pitäisi toteuttaakin

  14. Itse asi­as­sa Helsin­gin kaupunkikaan ei luo­ta taval­lis­ten terkkarei­den työterveysasiantuntemukseen
    vaan on eriyt­tänyt oman työter­veyshuol­lon eril­liseen yksikköön.

    Jos terkkarin asi­natun­te­mus ei riitä palvele­maan edes kaupunkia niin miten sit­ten työt­tömiä , jois­sa on paljon vajaatyökykyisiä ?

  15. Liian van­ha länkyt­tää taas jostain teo­reet­ti­sista mah­dol­lisuuk­sista, jot­ka eivät kum­minkaan ole todel­lisu­ut­ta työelämässä. 

    Liian van­ha: Tämä on mah­dol­lista jo nytkin, ei tarvi­ta uusia sään­töjä. Aina kun tehtävät muut­tuvat , henkilön palkkaus­ta voidaan tarkistaa.Niin ylös kuin alas.
    Muu­tos pitää vain todis­taa, pelkkä ikä ei riitä. 

    Käytän­nössä ei voi­da. On ihan höpö höpöä väit­tää että tuo olisi käytän­nössä mah­dol­lista vaik­ka se teo­ri­as­sa sitä onkin. 

    —————

    Yleisko­ro­tuk­sista:
    Ja on ihan turha kätis­sä vas­taan että suurin osa TES-palkanko­ro­tuk­sista ei olisi yleisko­ro­tuk­sia. Kyl­lä on. Oma­l­lakin alal­la nuo paikalliset erät ovat melko uusi tut­tavu­us ja niiden osu­us on paljon pienem­pi kuin yleiskorotuksen. 

    Esimerkik­si oma­l­la alal­la vuo­den 2005 koro­tuk­sis­sa yleisko­ro­tuk­sen osu­us oli 2,1% ja jaet­ta­va osu­us huimat 0,4% eli viides­osa yleisko­ro­tuk­ses­ta. Vuon­na 2006 yleisko­ro­tus oli 1,6% ja jaet­ta­va osu­us 0,3%.

    Vuon­na 2007 men­ti­inkin sit­ten ryskäten lamaan kun­non jät­tiyleisko­ro­tuk­sel­la ilman mitään jakoeriä.

    2008 tulikin sit­ten alku­vuodes­ta 0,7% jaet­ta­va erä jo lop­pu­vuodes­ta 2,5% yleiskorotus.

    2009 alku­vuodes­ta 2,5% jakoerä.

    ——————

    Kyl­lä yleisko­ro­tusten osu­us on ollut ja on edelleenkin merkit­tävä. 2011 yleisko­ro­tuk­sen osu­us oli taas tuplas­ti suurem­pi kuin jakoerä.

  16. Pot­ti­na, ilman yleistä koro­tus­ta, jaet­ta­va palkanko­ro­tus voisi nyky­istä parem­min edis­tää tuot­tavu­ut­ta ja tulok­sel­lisen tekemisen palkitsemista…

  17. Entä jo mei­dän ennestään pieni­palkkaisten työn­tek­i­jöi­den palkko­jen alen­t­a­mi­nen? Palkat riit­tävät täl­läkään het­kel­lä hädin tuskin elämiseen. Myös lähel­lä eläkeikää on mak­set­ta­va laskut, koko ajan kallis­tu­va ruo­ka ja mielel­lään vaat­teitakin saata­va joskus. Näinköhän tässä käy, että suuret ikälu­okat jär­jestävät meille seu­raav­ille 55+ tai 60+ ikäisille pienem­mät palkat ja hoita­vat itsen­sä eläk­keelle sitä ennen. Jos vihreät ovat tässä samaa mieltä kokoomuk­sen kanssa, en näe estet­tä mik­sei palkko­jen alen­nuk­sia tul­taisi toteutettamaan.

  18. Sylt­ty:
    Liian van­ha länkyt­tää taas jostain teo­reet­ti­sista mah­dol­lisuuk­sista, jot­ka eivät kum­minkaan ole todel­lisu­ut­ta työelämässä. 

    Käytän­nössä ei voi­da. On ihan höpö höpöä väit­tää että tuo olisi käytän­nössä mah­dol­lista vaik­ka se teo­ri­as­sa sitä onkin. 

    —————

    Yleisko­ro­tuk­sista:
    Ja on ihan turha kätis­sä vas­taan että suurin osa TES-palkanko­ro­tuk­sista ei olisi yleisko­ro­tuk­sia. Kyl­lä on. Oma­l­lakin alal­la nuo paikalliset erät ovat melko uusi tut­tavu­us ja niiden osu­us on paljon pienem­pi kuin yleiskorotuksen. 

    Esimerkik­si oma­l­la alal­la vuo­den 2005 koro­tuk­sis­sa yleisko­ro­tuk­sen osu­us oli 2,1% ja jaet­ta­va osu­us huimat 0,4% eli viides­osa yleisko­ro­tuk­ses­ta. Vuon­na 2006 yleisko­ro­tus oli 1,6% ja jaet­ta­va osu­us 0,3%.

    Vuon­na 2007 men­ti­inkin sit­ten ryskäten lamaan kun­non jät­tiyleisko­ro­tuk­sel­la ilman mitään jakoeriä.

    2008 tulikin sit­ten alku­vuodes­ta 0,7% jaet­ta­va erä jo lop­pu­vuodes­ta 2,5% yleiskorotus.

    2009 alku­vuodes­ta 2,5% jakoerä.

    ——————

    Kyl­lä yleisko­ro­tusten osu­us on ollut ja on edelleenkin merkit­tävä. 2011 yleisko­ro­tuk­sen osu­us oli taas tuplas­ti suurem­pi kuin jakoerä.

    Näin, kun koro­tuk­set ovat pieniä.Tuo 2,5 % tarkoit­taa, että kohtu­ullisen henkilöko­htaisen voi jakaa vain n puolelle ja toisen puolen palk­ka laskee.

    Ja eivät ihmiset tyh­miä ole, he kyl­lä tajua­vat, ettei työn­teon lisääminen/tuottavuudne paran­t­a­mi­nen parem­pan joh­da, sil­lä jako­varaa ei tule lisää eli joku häviää aina

    Niin­pä työte­ho alkaa laskea,sillä työn­tek­i­jän tuo­tos las­kee palkkaa vas­taavalle tasolle.

    Eli muu­tam pomon suosik­ki tekee niska limas­sa töitä ja toinne puoli vetää lonkkaa.

    Mut­ta eihän tuo työe­htosopimus ole kuin min­i­mi, mikään ei estä lisäämästä päälle yri­tysko­htaisia eriä , jo 60-luvul­la näistä puhut­ti­in liuku­mi­na, tehtävä­muu­tosko­ro­tuksi­na, jär­jeste­ly­varoina etc

    Liuku­mia on eniten pyrkinyt rajoit­ta­man työnantajat.

    Nämä jae­taan pääasi­as­sa henkilöko­htaisi­na, toki yleisko­ro­tuk­si­akin on nähty.

    Ja kun jo 70 % työn­tek­i­jöistä on eri­lais­ten bonus-suoritepalkkusten piiris­sä .Varsinkin bonus­palkkauk­set ovat yri­tysko­htaisia niin palk­ka on hyvinkin eriy­tynyt tuot­tavu­u­den mukaan.
    Mut­ta myös suoritepalkkauk­ses­ta löy­tyy yri­tysko­htaisia ratkaisuja

    Duu­nari on tehnyt aina työn­sä suoritepal­ka­lla eli palk­ka on riip­punut siitä, mitä on saanut aikaiseksi.

    Ja kyl­lä minä jaoin 2007–8 vielä henkilöko­htaisia koro­tuk­sia ja paljon enem­män kuin yleisko­ro­tuk­set sal­li­vat kun palkkavääristymiä piti korjata.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.